pelastusalan ammattilainen 2/08

2 l

200

8

PELASTUSALANAMMATTILAINEN

l Hätäkeskukset halutaan suojaanvaltion tuottavuusohjelmalta s. 18

l Rimaa laskemalla ei parannetakansalaisten turvallisuutta s. 5

”Eläkeikäänkaikkienosapuoltentunnustamapäätös”

s. 20-28

PELASTUSALANAMMATTILAINEN2� l 23.4.2008

3 l Päätoimittajalta�� Nyt kysytään poliittista rohkeutta

4 l Liiton�info�� Mitä turvaa liittovakuutus tarjoaa?

5 l Puheenjohtajalta�� Rimaa laskemalla ei paranneta turvallisuutta

6 l Palomiesten�eläkeikä�vaihtelee�Pohjoismaissa�� Ammattiyhdistysten edustajat tapasivat Helsingissä

9 l Hätäkeskuksiin�uusi�luottamusmiessopimus�� SPAL:n pääluottamusmies, luottamusmiehet ja varahenkilöt valitaan

10 l Ensihoidon�kehittäminen�kummastuttaa�Kainuussa�� Kiireellistä sairaankuljetusta esitetään maakunta-kuntayhtymälle

13 l Vieraana:�Puheenjohtaja�Antti�Palola�� Henkilöstön asema turvattava

14 l Perhe-�ja�hoitovapaat�kuuluvat�vuorotyöläisellekin�� Vapaita kannattaa hakea hyvissä ajoin

18 l Sata�päivystäjää�lisää�� Eduskunta keskusteli hätäkeskusten tilanteesta

20 l Eläkeiästä�odotetaan�pikaista�ratkaisua�� Iäisyysongelmaan kaikkien osapuolten tunnustama päätös

22 l Toimintakykyhanke�kyseenalaistaa�suorituskyvyn�� Tilastojen tulkintaa arvosteltiin seminaarissa

24 l Kesämiehistä�raju�pula�2009�� Esitys alueellisesta koulutuksesta 25 l Palomiesliitto�mukana�Turvallisuusmessuilla�� 3.-5. syyskuuta Tampereella

26 l Hallitukselta�odotetaan�rohkeutta�päätöksentekoon�� Kansanedustajat paneelikeskustelussa

30 l Altistusten�yhteisvaikutukset�tunnetaan�vielä�huonosti�� Työterveyshuollon ajankohtaispäivillä uutta tutkimustietoa

33 l SPAL:�Tapaturmien�vastuukysymykset�sisälle�pelastuslakiin�� Lain uudistaminen käynnistymässä

34 l Pirkanmaalle�sukeltajia�omalta�kurssilta�� Palvelutasopäätös vesipelastustoiminnasta

34

6

26

24

Lehti:

Julkaisija:

ISSN:�

Pelastusalan�Ammattilainen�on�Suomen�Palomiesliitto�SPAL�ry:n�jäsenlehti.�Se�tavoittaa�pelastusalan�ja�hätäkeskuksien�toimijat�kattavasti�jokapuolella�Suomea.

Suomen�Palomiesliitto�SPAL�ryKielotie�12-14�B01300�Vantaapuh.�(09)�867�8880fax�(09)�863�[email protected]

1456-7709

Päätoimittaja:

Kirjapaino:

Ilmoitukset:

Mikko�TeräväGSM�045�657�6882f.�09�863�[email protected]

Painotalo�Auranen�Oy,�Forssa

Ilpo�Pitkänen�Oypuh.�(09)�5868�300�fax�(09)�5868�[email protected]

PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN�l�3

PÄÄTOIMITTAJALTA

MIKKO�TERÄVÄ

Suomen Palomiesliitto SPAL ry�on�pelastus-�ja�hätäkeskustyöntekijöiden�ammattiliitto.�Liiton�jäsenet�työskentelevät�valtion,�kuntien,�kuntainliittojen�ja�yksityisen�sektorin�palveluksessa.

Palomiesliiton�tavoitteena�on�edistää�jäsenten�ammatillisia�ja�taloudellisia�etuja,�vaikuttaa�jäsenten�yhteiskunnallisen�aseman�ja�oikeuksien�kehitykseen�ja�edistää�heidän�yhteenkuuluvuuttaan,�yhteistoimintaansa�ja�keskinäistä�vastuuntuntoansa.��

SPAL ’93-’08PELASTUSALANAMMATTILAINEN

Turvallinen Suomi -seminaarissa vaadittiin halli-tukselta ja eduskunnalta rohkeaa vastuunkantoa.

Nyt on aika tehdä eläkeikään korjaus. Suomalaiselle pa-lomiehellä tulee olla mahdollisuus siirtyä kunniallisesti terveenä eläkkeelle, ei työkyvyttömyyseläkkeelle.

Ratkaisusta on lupaus ja aikataulu: hallituskauden puoliväliin mennessä. Neljännes on kulunut.

Turvallisuustaso halutaan säilyttää. Kehittämis-ponnistukset tulee käyttää pelastusalan laadun varmis-tamiseen. Yhtälöön sopii erittäin hyvin pelastusalan henkilöstön työkyvyn ylläpitoa tukeva kehitystoimin-ta, mutta ei pelastustoimen kevytversio. Panokset ovat raskaimmat mahdolliset - ihmishenget.

Helsingin pelastuslaitoksen palomiehet kysyivät kansanedustajaehdokkailta vuosi sitten eläkeiästä. Ehdokkaista yhdeksän kymmenestä näki, että palo-miesten eläkeikää tulee laskea, jotta pelastustoimen

palvelutaso voidaan ylläpitää riittävänä. Yksi kymme-nestä totesi, että eläkeikää ei lasketa, mutta palvelutaso ylläpidetään perustamalla uusia virkoja.

On yhteiskunnan kannalta järkevämpää mahdol-listaa palomiesten eläkkeelle siirtyminen 55-vuotiaa-na, kuin keinotekoisesti hakea vaihtoehtoisia tehtäviä pelastuslaitoksissa, kun operatiivisiin tehtäviin täytyy kuitenkin palkata uusia ammattilaisia turvallisuusta-son säilyttämiseksi, todettiin seminaarissa.

Kansalaiset arvostavat pelastusalan ammattilaisia ja heidän eläkeikäpyrkimyksiään. 20 000 nimeä kansalais-adressissa eläkeiän laskun puolesta todistaa tämän.

Kaikki kotimaassa ja ulkomailla tehdyt tutkimukset ovat päätöksentekijöillä käytettävissä. Löytyykö

suoraselkäistä vastuunkantajaa?MIKKO�TERÄVÄ

Nyt kysytäänpoliittista rohkeutta

4�l�PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN�l�5

LIITON�INFO

SPAL tarjoaa�jäsenille�kattavan�vakuutuspaketin�If�Vahin-kovakuutusyhtiön�kautta.�Harrastuksissa�ja�matkustaessa�turvaa�antavat�liittovakuutuksen�vapaa-ajan�tapaturma-�ja�matkustajavakuutus.

Liittovakuutuksessa�vakuutettuina�ovat�alle�65-vuotiaat�jäsenet.�Vakuutus�on�voimassa�sen�vuoden�loppuun,�jolloin�jäsen�täyttää�65�vuotta.�Kun�jäsenyys�päättyy,�vakuutustur-va�päättyy�välittömästä.

65-vuoden�ikärajaa�lähestyvän�työssäkäyvän�jäsenen�kannattaa� varmistaa� vakuutusturvan� jatkuminen� ennen�kuin�jää�eläkkeelle,�sillä�eläköitymisen�jälkeen�matkusta-javakuutuksen�ottaminen�hankaloituu�jonkin�verran.

Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta� korvataan� vapaa-aikana�sattuneita�tapaturmia,�mikäli�niitä�ei�korvata�johon-kin�lakiin�perustuen.�Hoitokulujen�varalta�turva�on�5�000�euroa�ja�pysyvän�haitan�varalta�10�515�euroa.

Vakuutus�ei�korvaa�tapaturmia,�jotka�sattuvat�urheilulii-ton�tai�-seuran�järjestämissä�kilpailuissa,�otteluissa�tai�niitä�varten�järjestetyissä�harjoituksissa.�Myöskään�valmennus-ohjelman�mukaisesti�harjoiteltaessa�sattuneita�tapaturmia�ei�korvata.�“Puulaakiurheilu”�on�vakuutuksen�piirissä.

Vakuutusehdoissa�määritellään�riskialttiita�lajeja,�joita�harrastaessa�tai�kokeiltaessa�sattuneita�tapaturmia�ei�kor-vata.�Näitä�lajeja�ovat�esimerkiksi�urheilu-�tai�laitesukellus,�taistelu-� tai� itsepuolustuslajit,� kiipeilylajit,� ilmailulajit� tai�moottoriurheilu.

Vapaa-ajan matkustajavakuutus�korvaa�matkasairauden�ja�-tapaturman�aiheuttamia�kuluja�ilman�ylärajaa,�matkan�peruuntumisesta� ja�keskeytymisestä�aiheutuneita�kuluja�sekä�kotiinkuljetukset�Suomeen.

Jos�sairastut�tai�loukkaat�itsesi�lomamatkalla,�hakeu-du Ifin lääkäriasemaluettelossa olevalle lääkäriasemalle – lääkäriasemaluettelon löydät osoitteesta www.if.fi/spal. Esittämällä�jäsenkorttisi�lääkäriasema�laskuttaa�hoidos-ta�aiheutuneet�kustannukset�suoraan�vakuutusyhtiöltä,�eikä�sinun�tarvitse�käyttää�matkakassaasi�lääkärinpalk-kioiden�maksamiseen.�

Jos matkakohteessasi ei ole Ifin sopimuslääkäriase-maa,�voit�käydä�missä�tahansa�lääkäriasemalla�ja�hakea�korvauksen�heti�kotimaahan�saavuttuasi�joko�internetin�kautta (www.if.fi) tai soittamalla Ifin puhelinpalveluun

puh.� 010� 19� 18� 18.� Jäsenkorttia� kannattaa� kuitenkin�aina�tarjota,�vaikka�lääkäri�ei�olisikaan�listassa.

Vakuutus�on�voimassa�enintään�45�vuorokautta�kestä-villä� vapaa-ajan�matkoilla,�myös�kotimaassa�päivittäisen�elinympäristön�ulkopuolella�yli�50�kilometrin�etäisyydellä�kotoa.�Päivittäisellä�elinympäristöllä�tarkoitetaan�koti-,�työ-,�vapaa-ajan�asunto-�tai�opiskelupaikkakuntaan�sekä�näiden�välisiä�matkoja.�Vapaa-ajan�asunnoksi�rinnastetaan�yli�45�vuorokaudeksi�vuokrattu�mökki.

Turva�ei�ole�voimassa�sellaisella�työhön�liittyvällä�matkalla,�jonka�ajalta�työnantaja�maksaa�työehtosopimuksen�mukaan�palkkaa,�päivärahaa�tai�matkakulujen�korvausta,�tai�matkaa�joka�koskee�pakollista�opiskelua�tai�työharjoittelua.

Vakuutusturvaan�sisältyvät�mukana�matkustavat�oman�perheen�alle�20-vuotiaat�lapset.�Matkatavaroita�matkusta-javakuutuksen�piiriin�ei�kuulu,�joten�ne�kannattaa�turvata�erillisellä�matkatavaravakuutuksella.

Liiton jäsenkortti� toimii� matkustajavakuutuskorttina,� jo-ten�kortti�kannattaa�pitää�matkalla�mukana.�Kadonneen�jä-senkortin�tilalle�saat�uuden�kortin�nopeiten�tilaamalla�sen�lomakkeella kotisivulta: www.spal.fi/palaute. Jos tarvitset korttia�matkaa�varten,�muista�varata�kortin�toimittamiseen�riittävästi�aikaa,�vähintään�kolme�viikkoa.

LISÄTIETOA�vapaa-ajan�tapaturmavakuutuksesta�ja�matkustajavakuutuksesta:• www.if.fi/spal•�If-asiakaspalvelu�puh.�010�19�19�19

VAHINKOILMOITUKSET• www.if.fi/spal•�If-vahinkopalvelu�puh.�010�19�18�18

Liittovakuutuksen�lisäksi�SPAL�on�ottanut�jäsenilleen�am-matillisen� vastuuvakuutuksen� ja� oikeusturvavakuutuk-sen.�Lisätietoa�näistä�vakuutuksista�saa�SPAL:n�toimistolta�toiminnanjohtaja�Petri�Hynniseltä.

Liiton�tarjoamaa�vakuutusturvaa�voi�täydentää�esimerkiksi�Ryhmäsampo�Primuksella,�joka�on�edullinen�henki-�ja�tapa-turmavakuutus�jäsenelle�ja�hänen�perheelleen.�Ja�kun�kes-kität perheesi vakuutukset Ifiin, saat tuntuvia lisäetuja.

Mitä turvaa SPAL:n liittovakuutus tarjoaa matkoilla ja vapaa-ajalla?

TYÖSKENTELETKÖ HÄTÄKESKUKSESSA? Saitko helmi-maaliskuussa PardiaNyt-lehden?�Jos et saanut lehteä, ilmoita siitä SPAL:n toimistoon ([email protected], puh.�(09)�867�8880),�niin�lisäämme�osoitteesi�lehden�rekisteriin.

PUHEEN

JOHTAJALTA

KIM�N

IKULA


Turvallinen Suomi -seminaarissa käytiin keskustelua Suomen Palomiesliiton, virka-

miesten ja kansanedustajien välillä siitä, miten Suomea rakennetaan Euroopan turvallisim-maksi valtioksi – pelastustoimen 2015-vision mukaisesti. Esityksissä ja paneelissa nousi esil-le useammassa puheenvuorossa muun muassa ikääntyminen, työturvallisuus, henkilöstöpoli-tiikka sekä pelastusalaa ja hätäkeskusta uhkaava työvoimapula.

Mielenkiintoinen esitys tuli sisäasianministeri-ön virkamieheltä Taito Vainiolta. Ministeriö on valmistellut tilaston, jonka mukaan tulipalot syttyvät tilastollisesti useammin ”virka-aikana” silloin kuin ihmiset ovat liikkeellä. Loogisesti ajateltuna se pitänee paikkansa, mutta ei kerro koko tilastollista totuutta. Vertailusta oli muun muassa jätetty ensihoito- ja sairaankuljetustoi-minta ulkopuolelle.

On vaikea hahmottaa kokonaisuutta, kun ti-lastoista on jätetty merkittävä yksittäinen kuor-mitustekijä tarkastelun ulkopuolelle.

Toinen kysymys on se, että mihin tilastotutki-muksella pyritään, jos se on ollut peruste sille, että henkilöstömääriä ryhdytään liikuttelemaan ns. todennäköisyysperiaatteella – ettei opera-tiivisen toimintakunnon omaavia pelastusalan ammattilaisia tulevaisuudessa tarvita. Tai peruste sille, että pelastushenkilöstölle ei tapahdu ”riittä-västi” loukkaantumisia, jolloin savusukelluskel-poista turvaparia ei tarvittaisi yhden asuinhuo-neiston tulipalossa. Tällaisten johtopäätösten tekemiseen tilasto ei anna riittävää tukea.

Samaa logiikkaa käyttäen lentokoneissa ei tarvita kahta pilottia, koska tilastollisesti ilmailualalla on vielä harvemmin sellaisia tilanteita, jossa toinen pilotti tulee lentokyvyttömäksi. Yksikin pilotti riittää lentämään konetta.

Kyse on asenteesta ja turvallisuuskulttuuris-ta. Ilmailuteollisuudessa ei oteta minkäänlaista riskiä silloin, kun on kyse asiakkaiden turvalli-suudesta. Siellä tehdään hartiavoimin töitä sen eteen, että ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi matkustaessaan lentokoneella.

Pelastustoimen pitäisi ottaa esimerkkiä ilmai-luteollisuudesta. Kansalaisten ja pelastusalan ammattilaisten turvallisuus ei saa perustua ris-kienottoon ja tilastoihin. Pelastustoimen teh-tävänä on varmistaa kansalaisten turvallisuus ympäri vuorokauden, vaikka tilastot eivät sitä osoittaisikaan.

Miten tulemme Euroopan turvallisimmaksi valtioksi, kun ryhdymme itse laskemaan rimaa alaspäin heikentämällä pelastusalan ammattilais-ten vahvuuksia tai suorituskykyvaatimuksia?

Euroopan turvallisimmaksi valtioksi ei pääs-tä sillä, että ajaudumme riskienhallintaoperaa-tioon, koska meillä ei ole poliittista rohkeutta ratkaista eläkeikäkysymystä.

KIM�NIKULApuheenjohtaja

Suomen�Palomiesliitto�SPAL�ry

Rimaa laskemalla ei paranneta turvallisuutta


Palomiesten eläkeikä vaihtelee Pohjoismaissa

Vuosi sitten yhteistyösopimuksella käynnistetty naapu-rimaiden yhteistyö on edennyt nopeasti käytännön

tasolle. Ammattiliittotapaamisia on järjestetty säännölli-sesti –– SPAL:n järjestämään maaliskuun Helsingin-ko-koukseen osallistuivat Brandmännens Riksförbund BRF Ruotsista ja Landssamband slökkvilis- og sjkraflutninga-manna LSS Islannista.

Ensimmäinen yhteistyöprojekti on jo valmistunut: BRF:n aloitteesta toteutettu palomiesten koulutusta ver-taileva tutkimus antaa tietoa Ruotsin, Islannin ja Suomen pelastusalan ammatillisen koulutuksen ja epävirallisen li-säkoulutuksen määrästä ja laajuudesta.

Tuloksista tiedotetaan tarkemmin myöhemmin, mutta BRF:n Tukholman paikallisosaston varapuheenjohtaja Mi-

kael Svanberg kertoi hankkeen jo herättäneen mielenkiin-toa Ruotsissa. –– Raporttimme on herättänyt kiinnostusta. Aineisto on vaikuttavaa, vaikka tuloksista ei pidetäkään: nyt vasta löytyy rohkeutta sanoa, etteivät pelastuslaitokset tee riittävästi ja oikealla tavalla yhteistyötä miehistön kou-lutuksessa ja toiminnassa.

Raportissa Suomen koulutusjärjestelmä nostetaan ”mallimaaksi”, esimerkiksi Ruotsille ja Islannille, joissa oli eniten puutteita pelastusalan koulutuksen järjestämisessä niin, että kaikilla pelastusalan ammattilaisilla olisi yhte-neväinen taitotaso: epävirallista laitosten omaa koulutusta järjestään liikaa, jonka seurauksena työskentelymenetel-mät vaihtelevat. Pelastustyössä tämä muodostaa Svanber-gin mukaan suuren riskin.

– Ruotsissa eläkkeelle 58-vuotiaana

Pohjoismaiden palomiesten�ammattiliittojen�edustajat�tapasivat�Helsingissä�28.-29.�maaliskuuta.�Palomiesliiton�isännöimässä�kokouksessa�keskusteltiin�yhteistyön�jatkamisen�suunnasta�sekä�jaettiin�tietoa�eri�maiden�työaika-ja�palkkausperiaatteista,�neuvottelukulttuureista�ja�eläkeikäjärjestelmistä.


Kenneth�Carlsson�Ruotsista�(vas.),�Kim�Nikula�Suomesta,�Vernhard�Gudnasson�ja�Sverrir�Björnsson�Islannista�sekä�Mikael�Svanberg�Ruotsista�keskustelivat�palomiesten�pohjoismaisesta�yhteistyöstä.

Palomiesten eläkeikä vaihtelee Pohjoismaissa

EU-rahoitteinen Future for Firefighters -hanke an-taa mahdollisuuksia syventää Pohjoismaiden vertailevaa tutkimusta.

–– Jatkotutkimuksen aihe voisi olla eri maiden työ-aikalainsäädännön ja työaikakäytäntöjen vertailu. Sa-moin voisi verrata varallaolosta ja ylityöstä maksettavia korvauksia, esitti SPAL:n puheenjohtaja Kim Nikula.

Ruotsissa�operatiivisista�tehtävistäaiemmin�eläkkeelle

Suomalaisittain yksi kiinnostavimmista kysymyksistä olivat kokemukset eri maiden eläkeikäjärjestelmistä. Suomalaisten palomiesten 63-65-vuoden eläkeikää on

pidetty kohtuuttomana, ja Matti Vanhasen II hallitus onkin hallitusohjelmassaan sitoutunut ratkaisemaan elä-keikäkysymyksen.

Ruotsissa alhaisin kunnallinen eläkeikä 58 vuotta on mahdollinen palomiehille tietyillä ehdoilla, joihin sisäl-tyy 30 vuoden palvelus pelastustoimessa, josta 25 vuotta operatiivista toimintaa. BRF:n Svanbergin mukaan pääosa tukholmalaisista palomiehistä jää tällä hetkellä eläkkeelle juuri 58-vuotiaana. –– Palomiehellä on toisaalta teoreetti-nen mahdollisuus halutessaan työskennellä jopa 67-vuo-tiaaksi asti, mutta mitä töitä tehden, jos fyysinen kunto ei salli osallistumista vaativimpiin pelastustehtäviin? Vuo-desta 2003 käytössä olleesta eläkejärjestelmästä ei ole vielä kovin paljon käytännön kokemuksia.

Eläkejärjestelmää suunnitellaan uudistettavaksi niin, että uudet ehdot tulevat voimaan 2015. –– Yhä useampia pelastuslaitoksille aikaisemmin kuuluneita tehtäviä, kuten kalusto- ja ajoneuvohuoltoa, ulkoistetaan pois laitoksilta. Tämä vähentää raskaisiin pelastustehtäviin kykenemät-tömien ikääntyneiden palomiesten mahdollisten vaihto-ehtoisten työtehtävien kenttää. Kehitys on huolestuttava, Svanberg totesi.

Islannissa palomiehet jäävät tällä hetkellä eläkkeelle keskimäärin 60-62-vuotiaina, kun yleinen eläkeikä on 67 vuotta. Eläkeikän korotukseen on paineita.

–– Palomiesten eläkeiän jatkosta tullaan käymään neuvotteluja ja niissä tavoitteenamme on alle 65 vuoden eläkeikä, LSS:n kansainvälisten asioiden koordinaattori Vernhard Gudnasson esitteli.

Yli 50-vuotiaat palomiehet on Islannissa huomioitu niin, että he voivat halutessaan tehdä muitakin kuin pe-rinteisiä palomiehen tehtäviä.

Suomen�työaika�kiinnostaa�Tukholmassa

Palomiesten koulutuksen lisäksi ruotsalaisia kiinnostaa Suomen kokemukset pelastuslaitosten työaikajärjestelmäs-tä. Työajasta on paikallisia sopimuksia eri puolilla Ruotsia, jokaisen laitoksen etsiessä omaa sopivaa työaikajärjestel-määnsä. Esimerkiksi Tukholmassa käytössä on kaksi pää-sopimusta: 42 tuntia (joko päivä- tai yövuorossa) tai 48 tuntia (koko 24 tunnin vuoro) viikossa. Esimerkiksi viikko voi alkaa 10 tunnin päivävuorolla, jota seuraa 14 tunnin yövuoro sekä viikonloppuna 24 tunnin vuoro.

–– Katsomme Suomeen päin: vuorokauden työvuoro ja kolmen päivän vapaan malli kiinnostaa valtaosaa tuk-holmalaisista palomiehistä, Svanberg kertoi.

Islannin suurimmalla asemalla Reykjavikissa tehdään 42 tunnin työviikkoa 12 tunnin vuoroilla: esimerkiksi nel-jä päivää töissä ja neljä päivää vapaalla. Kahta päivävuoroa seuraa kaksi yövuoroa. Pienemmillä asemilla on oma jär-jestelmänsä, esimerkiksi kahdeksan tunnin päivävuoro ja varallaoloaika muuna aikana.

Ruotsissa kuuma keskustelunaihe on naisten määrän lisääminen pelastuslaitoksen henkilöstössä: naisille on omat matalampien vaatimusten suorituskykytestit. Samaa keskustelua on käyty Islannissakin, jossa Reykjavikin pe-lastuslaitoksella fyysisen testauksen vaatimuksia on myös laskettu naisten osalta.

Pohjoismaiden palomiesten...


Hätäkeskus-laitokseen

uusi luottamusmies-

sopimus

Kuva:�Lehtikuva

Hätäkeskuksien�ja�pelastuslaitosten�ammattilaisten�oma�järjestö�Suomen�Palomiesliitto�SPAL�ry�ja�Hätäkeskuslaitos�ovat�solmineet�luottamusmiessopimuksen.�

Sopimuksella�jäsenet�saavat�oman�pääluottamusmiehen�Hätäkeskusyksikköönja�luottamusmiehet�jokaiseen�hätäkeskukseen�sekä�heille�varahenkilöt.


Hätäkeskusyksikön ja hätäkes-kuksien luottamusmiehelle

varataan mahdollisuus hoitaa luot-tamusmiestehtäviä siten kuin siitä kulloinkin voimassa olevissa valtion keskustason luottamusmiesmäärä-yksissä on sovittu. Luottamusmies-ten toimikausi on kaksi vuotta.

Muutoin Hätäkeskuslaitoksen luottamusmiestoiminnan osalta noudatetaan mitä työnantajan ja neuvottelujärjestöjen keskustasolla luottamusmiestoiminnasta on sovit-tu tai valtiovarainministeriön sovel-tamismääräyksissä on määrätty.

Hätäkeskusten luottamusmies-järjestelmä kehittää hätäkeskuksissa

työskentelevien SPAL:n jäsenten täysipainoista etujen ajamista ja neu-vottelutoimintaa. Työpaikalla luot-tamusmies on työntekijän edustaja asioissa, jotka koskevat palvelussuh-detta ja palvelussuhteen ehtoja.

Hätäkeskuksissa työskentelevillä henkilöillä on myös täysivaltainen edustus SPAL:n hallituksessa. Hä-täkeskusten ja pelastuslaitosten am-mattilaisten oma järjestö keskittyy vain näiden ammattilaisen edunval-vontaan.

SPAL edustaa noin 3200 Hätä-keskuslaitoksessa ja pelastuslaitoksis-sa työskentelevää henkilöä. SPAL on STTK:n, Pardian ja KTN:n jäsen.

LISÄTIETOJA�LUOTTAMUSMIESSOPIMUKSESTA:toiminnanjohtaja�Petri�Hynninenpuh.�050�330�[email protected]

! puheenjohtaja�Kim�Nikulapuh.�040�716�[email protected]


Kajaanin maakunta-kuntayhtymän sosiaali- ja terveys-valiokunta päätti maaliskuussa ottaa maakunnan en-

sihoidon ja sairaankuljetuksen pelastuslaitokselta, yksityi-siltä toimijoilta ja SPR:ltä omalle kontolleen.

Kuntayhtymä aikoo ensi vuoden alusta alkaen hoitaa itse suurimman osan Kainuun ensihoidosta ja sairaankul-jetuksesta sekä kilpailuttaa osan kunnista. Tarvittavat virat perustettaisiin uusina.

Asian valmistelu oli tiedossa, mutta moni prosessiin liittyvä seikka oudoksuttaa kainuulaisia palomies-sairaan-kuljettajia.

–– Yllätys oli, kun päätöksen mukaan sairaankulje-tuksen siirtyessä kuntayhtymälle pelastuslaitoksen työn-tekijöitä kohdeltaisiin uusina, ei vanhoina työntekijöinä. Käsittelyyn pyrittiin vaikuttamaan etukäteen tiedotustoi-minnalla, varaluottamusmies Jarmo Kinnunen Kajaanin Palomiehet SPAL -97 ry:stä kertoo.

–– Merkillistä, sillä kuntayhtymää perustettaessa ovat kaikki toiminnot menneet liikkeenluovutuksen kautta. Sairaankuljetus on ensimmäinen tapaus, jossa työnteki-jöiden asemaa ja oikeuksia ei huomioitu niin kuin pitää, huomauttaa luottamusmies Matti Korhonen.

Kajaanin palomiesyhdistys haluaa varmistaa, että hank-keen edistyessä pelastuslaitoksen henkilöstön asema ja oi-keudet turvataan.

–– Niiden palomies-sairaankuljettajien, jotka täyttävät palomiehen tehtävien kelpoisuusvaatimukset, tulee voida

jatkaa pelastuslaitoksen 1+5 vahvuudessa. Maakunnalle siirtyvissä viroissa palomies-sairaankuljettajien tulee siirtyä vanhoina työntekijöinä aivan liikkeenluovutussäädösten mukaisesti, yhdistyksen puheenjohtaja Juha Rautiainen raamittaa.

Palomiesyhdistys jätti lautakunnan päätöksestä oikai-suvaatimuksen, jossa vedotaan mm. tarkoituksenmukai-suusperiaatteeseen: Kainuun ensihoitojärjestelmää ei tule romuttaa esittämällä laskelmia, jotka eivät ole totuuden-mukaisia.

Pian lautakunnan päätöksen jälkeen maakuntahallitus käytti otto-oikeuttaan ja siirsi asian itselleen. Hallitus kä-sitteli asiaa viimeksi kokouksessaan 21. huhtikuuta.

Myös yt-neuvotteluiden valmistelu on aloitettu Kajaa-nissa. –– Olen kuitenkin optimistinen siitä, että pelastus-toimen ja koko kaupungin johto tulee tukemaan henkilös-töään tässä muutostilanteessa, Rautiainen sanoo.

Kajaanin kaupungin ja SPAL:n välisissä keskusteluissa kaupunki on ilmoittanut kantavansa vastuun henkilöstön työllistymisestä. SPAL on liittona tukenut Kajaanin paikal-lisyhdistystä sen ja kaupungin välisissä keskusteluissa.

”Pelastuslaitoksilla�parhaat�edellytyksetkiireelliseen�ensihoitoon”

Kuntayhtymän suunnitelmaa ottaa ensihoito ja sairaankul-jetus omaksi toiminnakseen on perusteltu kustannussääs-

Ensihoidon kehittämisen marssijärjestys kummastuttaa Kainuussa

Ensihoitoa�ja�sairaankuljetusta�ollaan�Kainuussa�siirtämässä�maakunta-kuntayhtymälle.�Kajaanin�palomiesyhdistys�kyseenalaistaa�siirron�perustelut�sekä�koko�prosessin,�jossa�liikkeenluovutus-�ja�yhteistoiminta-menettelyn�säädökset�oltiin�sivuuttamassa.

”Kiireellinen sairaankuljetus on kiinteä osa pelastustoimea”


Ensihoidon kehittämisen marssijärjestys kummastuttaa Kainuussa

Kainuun�pelastuslaitoksen�palomiehet�sammuttamassa�omakotitalon�paloa�toukokuussa�2006.�Kuva�Jorma�Halonen.


töillä ja palvelun laadulla. Suomen Palomiesliitto otti sosi-aali- ja terveyslautakunnan päätökseen tuoreeltaan kantaa Kajaanin palomiesyhdistyksen kanssa. Palomiesliiton pu-heenjohtaja Kim Nikula näkee perustelut hatarina.

–– Kiireellisen ensihoidon ja sairaankuljetuksen tulee olla kiinteä osa pelastustoimea. Sitä osoittavat niin sosi-aali- ja terveysministeriölle tehdyt selvityksen kuin myös pelastusalalla vallitseva näkemys. Pelastuslaitoksilla on val-mis infrastruktuuri ja parhaat edellytykset ihmisten pelas-tamiseen ja hoitamiseen, Nikula sanoo.

–– Koko järjestelmän kannalta parasta olisi kirjata uudistettavaan pelastuslakiin kiireellinen sairaankuljetus pelastuslaitosten lakisääteiseksi tehtäväksi. Pelastajatut-kinnon suorittaneilla on erinomaiset valmiudet suorittaa ensihoito- ja sairaankuljetustehtäviä.

–– Sairaankuljetuksen siirtämisessä maakunta-kun-tayhtymälle on kyse liikkeenluovutuksesta, jolloin asiassa olisi pitänyt edetä sen mukaisesti. On valitettavaa, että Kai-nuussa tehtiin poliittisia päätöksiä ennen yt-neuvotteluja, Nikula huomauttaa.

Nikula muistuttaa, että valtakunnassa pelastuslaitok-set hoitavat pääsääntöisesti kiireellisen ensihoidon. Muun muassa Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitojärjestelmä on maailmanlaajuisesti arvostettu.

Pelastuslaitokselle�aktiivinen�rooli

Rautiaisen näkemyksen mukaan Kajaanin pelastuslaitok-sella on ollut liian vähän henkilöstöä hoitamaan sairaan-kuljetuksen ja pelastustoimen tehtäviä. Suurin ongelma on ollut se, ettei sairaankuljetusta ja pelastustoimea ole kyetty eriyttämään hallinnollisesti eri organisaatioiksi.

Kainuun kaltaisessa tilanteessa punnitaan pelastustoimen henkilöstöjohtamisen tasoa: –– Nyt on herättävä tilantee-seen ja johdettava muutosta nykyaikaisesti. Yt-neuvottelujen myötä tulisi pelastustoimessa miettiä avoimesti mahdollisia henkilöstön tukitoimia, kuten monella muulla alalla, esimer-kiksi metsäteollisuudessa, jo tehdään. Samalla tulee käyttää hyväksi oppimisen mahdollisuus. Palvelujen tuotantomallit, kilpailutus ja henkilöstön tukeminen muutostilanteissa tu-levat eteen muillakin pelastustoimen alueilla.

Jos sairaankuljetus maakunnallistetaan, tulee pelastus-laitoksen ottaa Rautiaisen mielestä aktiivisen toimijan rooli kilpailussa.

–– Työnantajan tulee tehdä tarjous sairaankuljetuksesta maakunnan eri osissa. Kalustoa, tiloja ja osaamista on, ja kilpailemalla varmistetaan että tietotaito myös säilyy, Rau-tiainen huomauttaa.

–– On muistettava, että muutama vuosi sitten pelastus-laitos esitti itse sairaankuljetuksensa visioksi mallia, jossa pelastuslaitos on koko maakuntaa koordinoiva keskeinen sairaankuljetusorganisaatio.

Nikula arvioi, että yleisemmällä tasolla tilanne on ehkä se, että hankintalainsäädännöstä ja tarjouskilpailusta ei ole tarpeeksi tietoa ja osaamista

–– Pelastuslaitosten tulee osallistua ainakin kiireellisen kuljetuksen osalta kilpailutukseen, ja on huolestuttavaa, jos jo etukäteen päätetään, ettei osallistuta, Nikula esittää.

Kainuun pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Anssi Par-viainen kertoo maakunnan sosiaali- ja terveysvaliokun-nan näkökulman siitä, että työntekijät otettaisiin uusina työntekijöinä, tulleen yllätyksenä pelastuslaitokselle ja Kainuun kaupungille. –– Toivottavasti poliittiset pää-töksentekijät miettivät asiaa uudestaan kokonaisuutena, Parviainen sanoo.

VIERAANAANTTI PALOLA

Kuva

:�Fot

onip

a,�V

eera

�Ora

va

Kirjoittaja on Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja.


Maassamme�on�kuluneen�kevään�aikana�keskus-teltu�vilkkaasti�yritysten�yhteiskuntavastuusta�

ja�valtion�omistajaohjauksesta�omistamissaan�yhti-öissä.�Kansalaisten�on�ollut�vaikea�ymmärtää�kan-nattavien� tuotantolaitosten� sulkemisia,� toimintojen�ulkomaille�siirtämisiä�ja�henkilöstön�irtisanomisia.

Meidän�on�syytä�muistaa,�että�elinkeinoelämän�ra-kennemuutokset�vaikuttavat�jollakin�tavalla�lähes�jo-kaisen�ihmisen�elämään�kyseisellä�paikkakunnalla.�Luonnollisesti�vaikutukset�ovat�suuremmat�pienem-millä�paikkakunnilla�ja�harvaan�asutuilla�alueilla.

Maan�hallitus�ryhtyi�viime�vuonna�rivakkaan�tahtiin�ohjelmansa� mukaisesti� toteuttamaan� merkittäviä�valtionhallinnon� muutoksia,� uudistuksia� ja� tehtävi-en�uudelleenjärjestelyjä.�Otan�esille�pari�merkittävää�esimerkkiä.

Vuoden�alussa�aloitti�toimintansa�nopealla�aikatau-lulla� ja� lähes� väkisin� kasaan� runnottu� uusi� työ-� ja�elinkeinoministeriö.� Uusi� superministeriö� perustet-tiin�aikaisempien�kauppa-�ja�teollisuusministeriön�ja�työministeriön�pohjalta.��

Maaliskuun� lopussa� valtion� aluehallinnon� uudista-mista� valmisteleva� työryhmä� jätti� oman� väliraport-tinsa�ja�esityksensä�ministeri�Kiviniemelle.�Raportin�esitysten� tavoite� on� hallitusohjelman� mukaisesti�poistaa�aluehallintoviranomaisten�väliset�päällekkäi-syydet,�täsmentää�niiden�työnjakoa,�vähentää�viran-omaisten�määrää�ja�arvioida�aluejakoa.�Uudistami-sen�kohteena�ovat�maakuntaliitot,�lääninhallitukset,�TE-keskukset,� ympäristökeskukset,� metsäkeskuk-set,�työsuojelupiirit�ja�tiepiirit.��

Kaikilla� jo� toteutetuilla� ja�edessä�olevilla�hallinnon�muutoksilla�on�aina�merkittäviä�henkilöstövaikutuk-sia.�Olen�useaan�otteeseen�vaatinut,�että�henkilöstö�on�otettava�alusta�alkaen�mukaan�muutoshankkei-siin.�Tämä�on�olennainen�osa�muutosjohtajuutta�ja�hyvää�henkilöstöpolitiikkaa.

Kaikissa� muutostilanteissa� henkilöstön� asema� on�turvattava�soveltamalla�valtioneuvoston�hyväksymiä�

henkilöstöpoliittisia� periaatteita.� Tämä� tarkoittaa�yksinkertaisesti�sanottuna�sitä,�että�kukaan�ei�saa�tulla� irtisanotuksi� tai� pakkosiirretyiksi� muutostilan-teissa.� Tavoitteenamme� on� luonnollisesti� myös� se,�että�kenenkään�palvelussuhteen�ehtoihin�ei�saa�tulla�heikennyksiä.

Pardia� ei� hyväksy� maan� hallituksen� toteuttamaa�valtionhallinnon� tuottavuusohjelmaksi� kutsuttua�henkilöstön� saneerausohjelmaa� nykymuodossaan.�Vastustamme�ohjelman�henkilöstövähennyksiä,�jot-ka�ovat�lähes�10�000�henkilötyövuotta�vuoteen�2012�mennessä�ja�sen�lisäksi�vielä�lähes�5�000�henkilö-työvuotta�vuosina�2012�-�2015.�

Vaadimme,� että� hallitus� luopuu� saneerausohjel-masta.�Niin�kauan�kun�hallitus�härkäpäisesti�pitäy-tyy�henkilöstön�kaavamaisessa�ja�lukumääräisessä�vähennystavoitteessa,�tuottavuusohjelma�on�pelkkä�saneerausohjelma.� Hallituksen� on� vihdoin� ymmär-rettävä�ottaa�tuottavuuskäsite�uuteen�ja�laajempaan�tarkasteluun,�jossa�ovat�henkilöstön�vähentämisen�ohella�mukana�hyvä�johtaminen,�osaaminen,�työyh-teisön�hyvinvointi,�innovaatiot�sekä�oikeudenmukai-nen�palkkaus�ja�palkitseminen.

Toivotan�kaikille�lehden�lukijoille�jaksamista�vaativissa�tehtävissä!

Antti Palola

Henkilöstön asema turvattava


Perhe- ja hoito-vapaat

Äitiys- ja vanhempainvapaat sekä isyysvapaat ovat julkisella sek-

torilla itsestään selviksi vakiintu-neita käytäntöjä. Myös isyysvapaata pidemmät perhevapaat ovat julkisella puolella yksityistä sektoria yleisemmin hyödynnettäviä.

Hoitovapaallekin jääminen koetaan julkisella sektorilla vielä kohtalaisen helpoksi, mutta työajan lyhentäminen osittaisella hoitovapaalla on tutkimuk-sen (STM) mukaan yleisesti varsin vai-keaa. Jopa työpaikalta pariksi vuodeksi pois lähteminen on helpompaa kuin osittaisen hoitovapaan sopiminen.

Pelastuslaitosten vuorotyö tuo oman haasteensa osittaisen hoitova-paan hyödyntämiseen. Säännöllisessä virkatyöajassa työpäivän lyhentämi-nen muutamalla tunnilla aamu- tai iltapäivästä voi olla helpommin so-vitettavissa työpaikan rutiiniin kuin vuorotyössä pelastuslaitoksessa. Va-paan saamisen joustavuus voi riippua

myös pelastuslaitoksesta, sen resurs-seista henkilöjärjestelyihin.

Osittainen hoitovapaa tarjoaa mahdollisuuden järjestellä vanhempi-en työn sekä lasten hoidon ja kouluun kuljetusten aikatauluja. Työnantajan näkemys osittaisen hoitovapaan si-joittamisesta työvuoroon saattaa kui-tenkin viedä pohjan suunnitelmalle perheen ja työn yhteensovittamisesta, kuten oululaiselle palomies-sairaan-kuljettaja Tero Matikaiselle kävi.

Vaimon työnsaannin johdosta, osittaista hoitovapaata olisi Matikai-sen perheessä tarvittu kolmen alle kouluikäisen lapsen hoitojärjestelyjä varten. Tero esitti hyvissä ajoin va-paaksi päivävuoroa, ja alustavasti pe-lastuslaitoksella tehty laskelma näytti järjestelyn täysin mahdolliseksi.

–– Odottelun jälkeen tuli kuiten-kin kielteinen päätös, jota perusteltiin muun muassa sillä, että vuorotyötä ja päivätyötä tekeville ei voisi säädöksiä

soveltaa eri tavalla. Mielestäni voidaan soveltaa, kun teemmekin aivan erilais-ta työaikaa.

Lisäksi päätöstä perusteltiin sillä, että vapaasta aiheutuva asemapaikan palvelutoiminnan varmistaminen ei olisi ollut mahdollista kohtuullisin työvuorojärjestelyin.

Työnantajan ratkaisuksi tarjoama osittainen hoitovapaa olisi lyhentänyt jokaista työvuoroa 2,5 tuntia alusta tai lopusta, kun Tero itse esitti mallia, jos-sa hän olisi pitänyt koko päivävuoron vapaana tarpeen mukaan ennakkoon sovittuina päivinä. –– Päivävuoron mittaisena osittainen hoitovapaa olisi toiminut meidän perheen tilanteessa todella hyvin, Tero miettii.

Kohtuullisuus�puntaroitava

Työnantaja voi työsopimuslain mu-kaan kieltäytyä työajan lyhentämi-

Yhteiskunta�kannustaa�perhe-�ja�hoitovapaiden�viettoon,�mutta�vapaiden�hyödyntämismahdollisuuksissa�on�alakohtaisia�eroja.�Lisäksi�vapaiden�laskentaperusteita�saatetaan�vuorotyössä�tulkita�väärin.

kuuluvat vuorotyöläisellekin


sestä, jos osittaisesta hoitovapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai pal-velutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Syy kieltäytymiseen on kerrottava.

Mahdollisuudet kohtuullisiin työn järjestelyihin vaihtelevat laitosten re-surssien mukaan. Palomiesliiton toi-minnanjohtaja Petri Hynninen ou-doksuu tilannetta, jossa laitosten pieniä vahvuuksia käytetään perusteluina jär-kevien hoitovapaiden myöntämiselle.

–– Avainsanat ovat ”työpaikalle aiheutuva vakava haitta” ja sen välttä-miseksi tehtävät ”kohtuulliset järjes-telyt”. Yleisesti katsottuna toiminta ei voi olla yhdestä miehestä kiinni.

Palomiesliitto tukee jäseniään va-paisiin liittyvissä tulkintaepäselvyyk-sissä. Vapaita haetaan kirjallisesti, ja työnantajan on perusteltava syyt kiel-täytymiseen, eli osoitettava se, miten työajan lyhentämisestä aiheutuu niin

vakavaa haittaa, ettei sitä pystytä koh-tuullisesti korvaamaan.

Vapaan�laskennassa�tarkkuutta

Osittainen hoitovapaa on harkinnan-varaista, mutta myös yleisiin (ns. sub-jektiivisiin) vapaaoikeuksiin saattaa vuorotyössä sisältyä tulkintaongelmia. Työntekijän oma aktiivisuus saattaa jopa laukaista tilanteen, jossa väärä tulkinta on ollut yleisesti hyväksytty-nä käytäntönä, kuten Keski-Suomen pelastuslaitoksella kävi isyysvapaan laskennassa.

–– Isyysvapaa on työnantajan tul-kinnan mukaan ollut neljä työvuoroa, mutta yhdistyksemme jäsen ryhtyi laskemaan asiaa omalta kohdaltaan. Selvittelyjen jälkeen todettiin, että 18 päivän isyysvapaaseen voi käyttää viisi tai kuusi työvuoroa. Kun pyhäpäivää ei käytä isyysvapaaseen ja jaksottaa va-

paan kolmeen jaksoon, vapaaseen tulee kuusi työvuoroa, Keski-Suomen pelas-tusalan ammattihenkilöstö ry:n vara-puheenjohtaja Petri Kautto kertaa.

Tukea vapaan laskennalle ja jak-sottamiselle Kautto sai Palomiesliiton toimistolta, josta muistutettiin isyys-loman laskentaperusteen vastaavan lomapäivien laskentaperustetta, ja että jos KVTESsistä tehtäisiin työn-antajakohtaisia tulkintoja, vaatisi se paikallista neuvottelua.

Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula pitää tärkeänä, että pelastuslai-toksissa ryhdytään tukemaan työnte-kijöiden perhevapaita.

–– Työn ja perhe-elämän yhteen-sovittaminen on sekä järjestöjen että Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteinen tavoite. Pelastuslaitostenkin on sitouduttava työhyvinvoinnin ke-hittämiseen mahdollistamalla työnte-kijöille joustavat perhevapaat, Nikula edellyttää.

Kuva

: Vas

tava

lo /

Han

na S

aira

nen

Vapaita kannattaa hakea hyvissä ajoin

Perhevapaan eri muodot

•�� Äitiysvapaa,�105�arkipäivää•�� Isyysvapaa,�1-18�arkipäivää�enintään�� neljässä�jaksossa•�� Kokoaikainen�ja�osittainen�vanhempainvapaa,�� 158�arkipäivää�enintään�kahdessa�jaksossa•�� Isäkuukausi,�2�vanhempainvapaaviikkoa�� +�2�vapaaviikkoa•�� Kokoaikainen�hoitovapaa,�kunnes�lapsi�täyttää�� 3�vuotta�•�� Osittainen�hoitovapaa,�kunnes�lapsen�toinen�� lukuvuosi�päättyy•�� Tilapäinen�hoitovapaa


Viranhaltija tai työntekijä voi halutessaan olla perhe-vapailla täysiaikaisesti siihen saakka kunnes hänen

lapsensa tai muu hänen taloudessaan vakituisesti asuva lapsi täyttää kolme vuotta. Osittaisella hoitovapaalla voi perhe- ja työelämää järjestellä siihen saakka, kun lapsi me-nee kolmannelle luokalle kouluun.

Osittaista hoitovapaata lukuun ottamatta, oikeudet perhevapaisiin ovat kaikille kuuluvia yleisiä oikeuksia, jo-ten niiden myöntämiseen ei juuri sisälly harkintaa.

Yleinen perhevapaiden ilmoitusaika on kaksi kuukaut-ta ennen vapaan alkua. KVTES mahdollistaa myös yhden kuukauden ilmoitusajan tietyillä ehdoilla – esimerkiksi tilanteessa, jossa puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen kannalta ei ole mahdollista noudattaa kahden kuukauden ilmoitusaikaa.

Vanhempainvapaiden ja hoitovapaiden hakemista helpottaa se, että vanhemmat laativat vapaista kokonais-suunnitelman hyvissä ajoin, vaikka ennen äitiysvapaalle jäämistä. Suunnitelma helpottaa vapaiden ajoittamista esimerkiksi vuosilomiin nähden.

Hoitovapaalla�vanhempi�kerrallaan

Työntekijällä on oikeus kahteen kokoaikaiseen hoitova-paajaksoon hoitaakseen alle 3-vuotiasta lasta. Hoitovapaa-jakson vähimmäispituus on yksi kuukausi. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös kahta useammasta ja kuu-kautta lyhyemmästä hoitovapaajaksosta.

Hoitovapaalla voi olla kerrallaan vain toinen lapsen vanhemmista tai huoltajista. Toinen vanhemmista voi kuitenkin pitää yhden hoitovapaajakson samanaikaisesti toisen vanhemman äitiys- tai vanhempainvapaan kanssa.

Osittainen�hoitovapaa�täysin�neuvoteltavissa

Osittaista hoitovapaata voivat pitää vanhemmat, joilla on toisluokkalaisia tai sitä pienempiä lapsia. Vanhemmalta edellytetään, että hän on ennen hoitovapaalle jäämistä työskennellyt saman työnantajan palveluksessa vähintään puoli vuotta 12 viime kuukauden aikana. Myös määräai-kainen työntekijä voi jäädä osittaiselle hoitovapaalle sa-malla ehdolla.

Osittaisen hoitovapaan suhteesta työaikaan ei ole työ-sopimuslaissa ehtoja, vaan ne ovat täysin neuvoteltavissa työntekijän tarpeiden ja työpaikan mahdollisuuksien mu-kaan. Voidaan sopia esimerkiksi 10 % tai 50 % vapaasta tai vapaasta tiettynä viikonpäivänä tiettyyn aikaan.

Osittaista hoitovapaata vanhemmat voivat hyödyntää siten, että isä lyhentää työpäiväänsä aamusta ja äiti iltapäi-västä. Samaan vuorokaudenaikaan vapaat eivät kuitenkaan voi ajoittua. Vanhemmat voivat käyttää vapaata myös vuo-roviikoin tai -päivin.

Isäkuukausi�tuo�bonusta

Perhevapaiden periaatteisiin on viime vuosina tehty muu-toksia, ja kampanjoilla kannustettu isiä pitämään entistä enemmän vapaita lasten ollessa pieniä. Perheen ja työn tasapainoinen yhdistäminen on kaikkien osapuolten etu.

Perhevapaauudistus on nostanut vanhempainvapaa-päivärahoja ja lisännyt vapaan käytön joustavuutta isälle. Isä voi valita vapaammin pitämänsä vanhempainvapaan ajankohdan 14 kuukauden sisällä lapsen syntymästä. Jos isä pitää vähintään kaksi viimeistä viikkoa vanhempainvapaas-ta, hän saa kahden viikon ylimääräisen vapaan, johon vain isä on oikeutettu. Tätä aikaa kutsutaan isäkuukaudeksi.

Lisätietoja�vapaiden�periaatteista�ja�ansion-menetyksistä�maksettavista�korvauksista�saa�Kelasta�sekä�sivulta�www.isyys.net.�Lisätietoja�saa�myös�työmarkkinajärjestöjen�kokoamasta�perhevapaaesitteestä,�jonka�linkki�löytyy�Palomiesliiton�nettisivulta�www.palomiesliitto.fi/linkit.

Lähteet:�Kela,�Kuntatyönantaja,�Työterveyslaitos,�perhevapaaesite, isyys.net, tasa-arvoklinikka.fi

!

BRONTO SKYLIFT OY ABTeerivuorenkatu 2833300 TAMPEREPuh 020 7927 111Fax 020 7927 300www.bronto.fi

Suomalaisista noin neljä prosenttia joutuu�työssään�uhkailun�tai�fyysisen�väkival-lan�kohteeksi.�Työpaikkaväkivaltaa�kokenei-den�määrä�on�20�viime�vuoden�aikana�yli�nelinkertaistunut”,�kerrottiin�Savon Sano-missa�10.3.

”Työpaikkaväkivallalle�on�tyypillistä,�ettei�se�jakaudu�tasaisesti�kaikkien�työssäkäyvien�kesken,�vaan�kasaantuu�tiettyihin�ammattei-hin.�Työterveyslaitoksen�mukaan�kunta-alan�ammateista�eniten�uhkailuja�ja�fyysistä�väki-valtaa�kokevat�palomies-sairaankuljettajat.�He�ovat�alttiita�myös�tapaturmille�töissä.�

Sairaankuljettajat�ja�poliisit�kohtaavat�hu-malaisia,�väkivaltaisia�ihmisiä�työnsä�puoles-ta�ja�joutuvat�menemään�sellaisiinkin�kohtei-siin,�josta�juuri�kaikki�muut�pyrkivät�pois.”

”

LEHTIHARAVA

Sosiaali ja terveysministeriö haluaa�siirtää�sairaankuljetusten�järjestämisvastuun�kunnilta�sairaanhoito-�ja�terveyspiireille.�Vaih-dos�tapahtuisi�vuoden�2009�alussa�uuden�terveydenhuoltolain�astuessa�voimaan”,�Turun Sanomat kirjoitti�26.2.

Lehden�haastatteleman�ylilääkäri�Tom�Silfvastin�mukaan�esityksellä�halutaan�muut-taa�palvelutasoa�yhdenmukaisemmaksi.

”–�Nyt�täsmennetään�sitä,�millä�periaat-teilla�piirit�päättävät,�millaista�apua�potilas�milloinkin�saa.�Aikaisemmin�valtakunnan�tasolta�ei�ole�voitu�puuttua�lainkaan�siihen,�miten�palveluita�hoidetaan,�sillä�asiasta�ei�ole�kirjattu�minkäänlaista�ohjausmahdollisuutta.

Kunnat�muuttuvat�uudistuksen�myötä�kil-pailuttajista�pelkiksi�maksumiehiksi.�Käytän-nössä�sairaanhoitopiirit�hoitavat�sairaankul-jetuksen�kilpailutuksen�ja�kunnat�kuittaavat�laskun.”�

”


Käytä vartti vakuutustesi tuumailuun.

Tuumaustauko vie sinulta vain hetken, mutta voi antaa yllättävänkin paljon. Alkajaisiksi kannattaa alkaa kerryttää Plussaa kodin, perheen ja ajoneuvojen vakuutuksista. Lisää vinkkejä osoitteessa pohjola.fi /vakuutusvalitsin.Etua elämään. OP-Pohjolasta.


Hätäkeskusten resurssit ovat olleet alusta lähtien liian pienet, totesi

hallintovaliokunta mietinnössään.Vielä seitsemän vuotta uudistuk-

sen käynnistämisen jälkeen on hätä-keskushanke edelleen kesken, joten uudistusta on jatkettava. Suurimmat ongelmat liittyvät henkilöstön riittä-vyyteen ja saatavuuteen sekä tietojär-jestelmien viivästymiseen.

Uudistuksessa ei ole myöskään kiinnitetty riittävää huomiota johta-miseen, työilmapiiriin ja jaksamiseen. Henkilöstövaje on ylikuormittanut työntekijöitä niin, että hätäkeskus-päivystäjien sairauspoissaolot ovat nousseet epätavallisen korkeiksi.

Valtion tuottavuusohjelman sijaan hätäkeskuksissa tarvitaankin lisää ra-haa henkilökunnan palkkaamiseen. Uusia hätäkeskuspäivystäjän virkoja tarvitaan noin sata, jotta toiminta saa-daan vakautettua. Viime vuonna kes-kuksissa työskenteli 530 päivystäjää.

Hallintovaliokunnan mukaan päivystäjiä tulee kouluttaa pääkau-punkiseudulla myös vastaisuudessa. Helsingin henkilöstöpulan paikkaa-minen edellyttää myös korkeiden elinkustannusten huomioon ottamis-ta palkkauksessa.

Mietinnön mukaan henkilöstö on tehnyt omalla työpanoksellaan erin-omaista työtä, vaikka sen sietokyky on ollut ja on edelleen kovalla koe-tuksella. Nykytila on synnyttämässä kierrettä, joka voi johtaa yhä pahe-neviin henkilöresurssiongelmiin.

Sata päivystäjää lisää

Hallintovaliokunta: Pääkaupunkiseudulla jatkossakin koulutusta

Valtioneuvoston�vuoden�lopulla�tekemä�hätäkeskusselonteko�eteni�eduskunnan�hallintovaliokunnan�ja�täysistunnon�käsittelyyn�maalis-huhtikuun�vaihteessa.�Uusia�hätäkeskuspäivystäjän�virkoja�tarvitaan�noin�sata.�Helsingin�työntekijäpulaan�esitetään�ratkaisuksi�palkkauksen�tarkistamista.

Esimerkiksi jatkuva työn psyykkinen rasittavuus voi johtaa työntekijän työ-kyvyttömyyteen. Työssäjaksamista ja työhyvinvointia tulisikin parantaa.

Pienet�keskukset�suuria�toimivampia

Valiokunta torjuu hallituksen selonte-ossaan esittämän hätäkeskusalueiden suurentamisen. Tällä hetkellä henki-löstö ja hätäkeskusten toimivuus eivät kestä aluejakomuutoksia, valiokunta toteaa. Lisäksi pienet hätäkeskukset näyttävät saatujen selvitysten mukaan toimineen suuria paremmin.

Mietintöön sisältyi vastalause, jossa esitettiin tiukempaa sitoutu-mista henkilöstömäärän lisäykseen ja tuottavuusohjelman sivuuttami-seen hätäkeskuslaitoksessa. Päivys-täjien lisävirkoihin esitettiin vara-usta seuraavassa lisätalousarviossa. Eduskuntakäsittelyssä vastalauseesta äänestettiin, mutta kannatus jäi op-positioon.

Holmlund:�Palomiehistä�reserviä?

Hallituksen linjauksen mukaan hä-täkeskusalueiden suurentamisen tar-peet selvitetään tämän vuoden aikana. Eduskunnassa hätäkeskusselonteosta käydyssä palautekeskustelussa todet-tiin, ettei aluejakoon tulisi puuttua.

–– Kun henkilöstö on tämmöisessä tilassa, niin tietenkin suorastaan vas-

tuuton on esitys, jossa lähdetään te-kemään organisaatiomuutoksia, jossa nämä ihmiset vietäisiin vielä suurem-paan muutokseen, samaan aikaan kun heidän oma jaksamisensa on lujilla, Oiva Kaltiokumpu (kesk) huomautti.


Turvallinen� Suomi� -seminaarissa� edellinen� sisäasianministeri� Kari�Rajamäki� (sd)� korosti� hätäkeskuslaitoksen� muodostamisen� yhtey-dessä�tehtyjä�useita�virheitä�ja�laiminlyöntejä.�Seminaariin�osallistu-nut�Veijo�Puhjo�(vas)�oli�yksi�kansanedustajista,� jotka�hallintovalio-kunnassa�vaativat�seuraavaan�lisätalousarvioon�määrärahaa�uusiin�hätäkeskuspäivystäjiin.

Sata päivystäjää lisää

–– Eri keskusten toimintamalleja on toki yhtenäistettävä korvaavuuden sekä tasa-arvoisen palvelunsaannin ta-kia, mutta samalla tulee kunnioittaa alueiden erilaisia olosuhteita ja vaati-muksia. Maaseutumaisempien aluei-den haasteet pelastustilanteissa ja niis-tä tiedottamisessa poikkeavat monin tavoin Ruuhka-Suomen tarpeista, Elsi Katainen (kesk) jatkoi.

Sisäasiainministeri Anne Holm-lund totesi, että selvitystyö laitoksen rakenteesta on tärkeä. –– Ei kuiten-kaan ehkä ole syytä lukkiutua siihen, mikä on hätäkeskusten määrä ja mikä se on mahdollisesti tulevaisuudessa.

Tuottavuustavoitteiden Holmlund totesi peruslähtökohtaisesti koskevan kaikkia, myös Hätäkeskuslaitosta.

–– Jos kuitenkin vapautamme Hä-täkeskuslaitoksen täysin näistä tavoit-teista, meidän pitää löytää muualta sitten vastaavasti ne kohteet. Tämä on sisäisen tarkastelun paikka.

Hallintovaliokunnan mielestä tu-lisi selvittää kokeneiden poliisimies-ten, palomiesten ja sairaanhoitajien kelpoisuusvaatimuksina täydennys-koulutukseen liittyvät kysymykset. Linjaus on Holmlundin mielestä mie-lenkiintoinen.

–– Palomiesten ja sairaanhoitajien käyttömahdollisuudet hätäkeskuksis-sa voidaan ja on myös syytä selvittää. Kuntien palveluksessa olevien palo-miesten ja sairaanhoitajien käyttö val-tion organisaatiossa ei ole kuitenkaan täysin ongelmatonta.

Hätäkeskukset tarvitsevat myös päivystäjien reservijärjestelmän. Olisi paikallaan selvittää muun muassa kelpoisuusvaatimuksiin ja täydennyskoulutukseen liittyvät kysymykset kokeneiden poliisimiesten, palomiesten ja myös sairaanhoitajien osalta.

”HALLINTOVALIOKUNTA


Eläkeiästä odotetaanpikaista ratkaisua

Pelastusalalla�odotetaan�valtiovarainmi-nisteriön�ratkaisevan�palomiesten�elä-keikäkysymyksen�pikaisesti.�Valmistelua�asian�suhteen�tehdään�valtiovarainmi-nisteriön�ja�sisäasianministeriön�tiiviinä�yhteistyönä.�Eläkeikäkysymyksestä�ja�muista�pelastusalan�kehittämishankkeis-ta�keskusteltiin�Turvallinen�Suomi�-semi-naarissa�8.-9.�huhtikuuta.

”Jatkuva keskustelu eläkeiän muutoksen ympärillä vie energiaa, joka pitäisi kaikkien osapuolten suunnata

työskentelyolosuhteita ja uramahdollisuuksia koskevaan kehittämistyöhön, totesi valtiosihteeri Timo Reina semi-naarin avauspuheenvuorossaan.

Reina muistutti ikääntyvän henkilöstön tarpeiden vaa-tivan huomiota pelastustyössä, ”joka on fyysisesti ja henki-sesti yksi raskaimpia, ellei raskain ammatti”.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen valtiosih-teerinä toimiva Reina kertoi Kiviniemen linjanneen eläke-ikäkysymyksen aikataulusta niin, että ”ratkaisu hallitus-ohjelman mukaisesti tehdään hallituskauden puoliväliin mennessä”.

Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula allekirjoittaa Reinan esittämän arvion:

–– Eläkeikäratkaisulla tulee olemaan merkittävät vai-kutukset pelastustoimen kehittämiseen tulevaisuudessa. Nykyisen kaltaisena tilanne ei voi jatkua, sillä ratkaisema-ton tilanne estää pelastusalan täysipainoisen kehittämisen, Nikula totesi seminaarissa.

–– On yhteiskunnan kannalta järkevämpää mahdol-listaa palomiesten eläkkeelle siirtyminen 55-vuotiaana, kuin keinotekoisesti hakea vaihtoehtoisia tehtäviä pelas-tuslaitoksissa, kun operatiivisiin tehtäviin täytyy kuiten-kin palkata uusia ammattilaisia turvallisuustason säilyt-tämiseksi.

Tehtäväkuvien�tulisi�kehittyä

Eläkeratkaisun valmistelun lisäksi Reina nosti esille pelas-tustehtävissä työskentelevien työkyvyn säilyttämisen aktii-visen tukemisen sekä uudenlaiset tehtäväkuvat.

–– Aina ei kuitenkaan työkyky säily sitä ylläpitävistä toimista huolimatta. Pelastuslaitosten sisällä tehtäväkuvien tulisikin kehittyä niin että täysimääräistä suoriutumista ei aina edellytettäisikään koko henkilöstöltä. Ensisijaisesti kevyempiä tehtäviä tulisi löytyä pelastuslaitosten sisältä, mutta ennakkoluulottomasti olisi nyt aika tarkastella uu-delleensijoittumismahdollisuuksia.

–– Tässä kuntatyönantajan vastuu yhdessä henkilöstön kanssa on suuri. Tämähän edellyttää, että luodaan mie-lekkäitä ja palomiesten ammattitaitoa aidosti hyödyntäviä työmahdollisuuksia, Reina sanoi.

Vuoropuhelua�luotava�kansalaisten�kanssa

Pelastustoimeen kohdistuu lähivuosina monenlaisia haas-teita. –– Ne perustuvat toimintaympäristön muutoksiin, eduskunnan ja hallituksen päätöksiin sekä kansalaisten

Valtiosihteeri�Timo�Reina�korosti�pelastusvalmiuden�ylläpidon� olevan� keskeinen� turvallisuustekijä:� se�edellyttää�riittävää�määrää�osaavaa�ja�motivoitunut-ta�henkilöstöä.


odotuksiin. Pelastustoimen on muuttuvissa olosuhteissa kyettävä hoitamaan tehtävänsä tehokkaasti ja taloudelli-sesti, Nikula sanoi omassa avauspuheessaan.

Samalla Nikula kysyi, mitä tehokkuus tarkoittaa alalla, jonka tehtävänä on turvata kansalaisten henki ja turvallisuus. Jos mittareina käytetään palokuolemien määrää tai palotarkastuksien määrää, tavoitteita ei ole saavutettu.

Nikulan mielestä laadullisen toiminnan arviointi olisi saatava myös pelastuslaitoksiin.

–– Mittareita on arvosteltu, mutta parempiakaan ei ole esitetty. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että paras palaute tulee kansalaisilta. Meidän tulisi ryhtyä vuoropu-heluun kansalaisten kanssa: miten kansalaiset haluaisivat kehittää pelastuslaitosten palvelutoimintaa.

–– Kansalaisilta, avunsaajilta, saatu ajantasainen palau-te auttaisi kehittämään operatiivista toimintaan asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuna.

Laatukeskustelua kaivataan, sillä viimeaikaiset kehittä-missuunnat antavat viitteitä pelastusalan laatutason tietoi-sesta heikentämisestä – esimerkkinä uusi pelastussukellus-ohje asuinhuoneiston suojaparimääräyksineen.

–– Ammattilaisilla ei ole mahdollisuus valita, sukellan-ko tänään, vai en. Ohje ei edistä työturvallisuutta, kuten ohjetta valmistelleen työryhmän missio oli.

Sisäasiainministeri�Anne�Holmlund�keskusteli�pe-lastusalan� ja� hätäkeskusten� ajankohtaisasioista�SPAL:n� puheenjohtaja� Kim� Nikulan� ja� toiminnan-johtaja�Petri�Hynnisen�kanssa.

Sisäasianministeri Anne Holmlundin mielestä palo-miesten eläkeikäkysymys on saanut jo iäisyysongel-

man piirteitä. –– Se on vaikeuttanut alan kehittämistoimia. Pelas-

tustoimen ja koko yhteiskunnan etu vaatii, että asiaan saadaan kaikkien osapuolten tunnustama päätös, jon-ka pohjalta elämä jatkuu, Holmlund totesi Turvallinen Suomi seminaarissa 9.4.

Holmlund viittasi puheessaan sisäasianministeriön asettamaan pelastuslaitosten ja pelastushenkilöstön toi-mintakykyhankkeeseen, todeten odotuksia olevan siitä, että hanke tuottaa ”myös aineistoa, jonka pohjalta pe-lastushenkilöstön eläkeikäkysymys voidaan ratkaista”.

Ministeri myös arvioi, että pelastustoimi on saanut nykyisen hallituksen ohjelmassa enemmän huomiota kuin aikaisemmin.

Holmlund: Eläkeikään kaikkien osapuolten tunnustama päätös


Toimintakykyhanke muodostuu neljästä osahankkees-ta, joista ensimmäinen käsittelee pelastushenkilöstön

mitoituksen perusteita ja suorituskykyvaatimuksia. Hank-keen selvitystyön tuloksia käytetään hyväksi, kun toimin-tavalmiusohjetta tarkistetaan ja pelastustoimen palveluta-sopäätöksen perusteita määritellään.

Kolme muuta osahanketta käsittelevät urakehityslinja-uksia, alan tutkimustoiminnan entistä parempaa hyödyn-tämistä sekä työterveyden ja -turvallisuuden edistämistä.

Sisäasiainministeriön projektipäällikkö Taito Vainio esitteli mitoituksen perusteet ja suorituskykyvaatimukset -hankkeen tähän mennessä tuottamaa aineistoa Turvallinen Suomi seminaarissa 8. huhtikuuta. Vuosien 1996-2007 tehtävämääriä tilastoimalla pelastusosastossa muodoste-taan kokonaiskuvaa siitä, millaisia tehtäviä pelastustoi-mella on ja millaista suorituskykyä ne vaativat.

12 vuoden tilastossa on yli 900 000 pelastustoimen tehtävää. Vuosittainen määrä on tässä ajassa kaksinkertais-tunut, ja kasvu on tullut pääosin tarkistus-, varmistus- ja ensivastetehtävistä. Tulipalojen ja muiden onnettomuuksi-en osuus kaikista tehtävistä on hieman yli 30 prosenttia.

–– Tehtävät on lajiteltu sen mukaan, onko niissä mer-kitystä fyysisellä toimintakyvyllä. Tämä ei tarkoita sitä,

etteikö kaikissa tehtävissä olisi merkitystä fyysisellä toi-mintakyvyllä, vaan arvioinnissa on lähdetty siitä, missä sillä on suuri merkitys, Vainio painotti.

Tämän lähtökohdan mukaan hankkeessa on päädytty arvioon, että vain osa pelastustoimen tehtävistä vaatii pe-lastussukelluskelpoisuutta tai vastaavaa kuntoa.

Koko�maata�katsotaan�kokonaisuutena

Tilastoselvityksen tulokset johtavat Vainion mukaan miettimään voimavarojen optimointia miehistön mitoi-tuksessa.

–– Meillä pitää olla pelastussukelluskelpoista henkilös-töä, mutta pitääkö kaikkien olla, on toinen asia. Ainoa peruste sille, voiko toimia palomiehenä, ei pelastussukel-luskelpoisuus voi olla.

Vainio korosti, että maata täytyy mitoituksen suhteen katsoa kokonaisuutena, myös muiden kuin ammattipalo-kuntien kannalta.

–– Näyttää epätodennäköiseltä, että saataisiin talou-dellisia voimavaroja niin paljon, että pelastuslaitoksiin saataisiin lisää työntekijöitä. Silloin ainoa vaihtoehto on

Toimintakykyhanke kyseenalaistaa suorituskyvyn Sisäasianministeriön�asettama�toimintakykyhanke�on�tuottanut�tilastoja,�joiden�pohjalta�pelastusosastolla�lasketaan�malleja,�kuinka�paljon�pelastuslaitoksissa�voi�olla�palomiehiä,�jotka�eivät�pysty�ns.�raskaisiin�tehtäviin.�

Hankkeen�välituloksia�esiteltiin�Turvallinen�Suomi�-seminaarissa,�jossa�yleisö�varoitti�tilastolukujen�yksipuolisesta�tulkinnasta:�Mitä�tapahtuu�pelastusalan�ammattilaisten�työturvallisuudelle,�jos�toimintakykystandardeja�lasketaan?


Raskaiden� pelastustehtävien� määrittely-� ja� tilas-tointitapaa�arvosteltiin�seminaarissa.

miettiä miten optimoidaan ne voimavarat, jotka meillä on, Vainio esitti.

Johtopäätökset�leimattiin�tosielämälle�vieraiksi

Turvallinen Suomi -seminaarissa yleisö kritisoi hank-keen tilastoja ja niistä tehtyjä johtopäätöksiä puutteelli-siksi, yksipuolisiksi ja tosielämälle vieraiksi: Pelastustehtä-vien pilkkominen pelastustehtävien tilastolukujen valossa ”raskaisiin” ja ”kevyihin” hämärtää palomiehen työn ras-kauden arviointia kokonaisuutena. Työtapaturmiin ja pa-lokuolemiin esitetyllä miehistövahvuuksien optimoinnilla uskottiin olevan negatiivinen vaikutus.

Prontoon perustuvista tilastoluvuista puuttuvat sai-raankuljetustehtävät kokonaan. Vainio myönsi, että jat-kotyössä ne täytyykin jollain tavalla huomioida.

Varautumisnäkökulmaa analyysissä ei ole otettu vielä millään tavalla huomioon. Lisäksi käytössä on ollut tietyt taustaolettamukset: eläkeikä ei muutu, henkilöstöä ei tule lisää, ikääntyneet palomiehet pysyvät töissä. Ikäkehitystau-lukon rinnalle kaivattiinkin vertailua siitä, miten ennenai-kaisen eläköitymisen arvioidaan etenevän.

Toimintakykyhanke�on�esitelty�Pelastusalan�ammattilainen�-lehden�numerossa 6/2007. Lehti�on�luettavissa�netissä:www.palomiesliitto.fi/peamm

Hankkeen�nettisivu�on�osoitteessa:�toimintakyky.pelastustoimi.net

!


Pelastusalan�koulutusta,�organisaatio-rakennetta�ja�-kulttuureja�pöyhäistiin�Turvallinen�Suomi�-seminaarissa.�Hätä-keskusrevittelyjen�jälkeen�lehdistö�saa�seuraavat�suuret�otsikot�pelastajapulas-ta,�ennusti�Pelastusopiston�rehtori.

”Pelastajista koetaan raju työvoimapula 2009. Tilanne tulee päätymään monen lehden sivulle, kun kesämiehiä

ei löydy mistään. Pistemäisestä ongelmasta ei ole kyse, vaan tilannetta on kehitetty kumulatiivisesti monta vuotta. Se ei enää oikene millään muulla kuin rahalla, rehtori Reijo Tolppi sanoi.

Alipäällystossä ollaan hyvin lähellä tasapainotilannetta opiskelijamäärän ja keskimääräisen paikkatarpeen suhteen, samoin päällystössä tilanne on kutakuinkin tasapainossa.

–– Pelastajissa on menty on monta vuotta samaan malliin: Kuopiosta ja Helsingissä on valmistunut selvästi vähemmän kuin mitä työmarkkinoiden kysyntä on. Tuli-joita on, puitteet kunnossa, ja työmarkkinatilanne liiankin hyvä, Tolppi paalutti.

Väitteensä opisto perustaa kaikille mannersuomen lai-toksille tehtyyn kyselyyn, jossa pyydettiin arvioimaan pe-

lastajatarve sekä eläkkeelle, muiden palvelukseen ja ylem-piin virkoihin siirtyvät. Pelastajien määrän ennakoidaan kasvavan, erityisesti Helsingissä. Tämän lisäksi tulokset ennakoivat rakennemuutosta: –– Päällystön määrä on lievässä laskussa ja alipäällystön määrä lievässä nousussa. Käytännössä kyse on siitä, että päällystövirkoja muuttuu alipäällystöviroiksi.

Esitys�alueellisesta�koulutuksesta

Kaikkiaan pelastustoimen operatiivisessa henkilöstössä tulee tapahtumaan huomattava nousu 2009, jos kyselyn tuloksia on uskominen. Ammatillisen koulutuksen lasken-nallinen tarve ja nykyiset opiskelijamäärät eivät kuitenkaan kohtaa.

Ratkaisu löytyisi opiston maaliskuussa sisäasianminis-teriölle jättämästä esityksestä alueellisen pelastajakoulu-tuksen aloittamiseksi.

Tunkua alalle on kiihtyvään tahtiin. Helmikuussa ri-kottiin hakijaennätys, kun pelastajakurssille pyrki yli 300. Kun opiskelemaan ei käytännössä pääse ilman työkoke-mus- ja harrastuneisuuspisteitä, on opiskelijoiden keski-ikä noussut. Joulukuussa valmistuneet olivat keskimäärin 27-vuotiaita. Valmistuvien keski-ikä on noussut selvästi siitä kun opetus Kuopiossa käynnistettiin.

Kesämiehistä raju pula 2009

Projektipäällikkö�Taito�Vainio�kertoi�toimintakykyhankkeesta,�rehtori�Reijo�Tolppi�pelastushenkilöstön�koulu-tuksen�haasteista,�kehittämispäällikkö�Markku�Haiko�tulevaisuuden�pelastustoimesta�Kuntaliiton�näkökul-masta� ja�kehittämispäällikkö�Taisto�Hakala�osallistavasta� johtamisesta�esimerkkinä�Helsingin�kaupungin�ensihoitojärjestelmä.

SUOMEN JALKAPALLOILEVAT PALOMIEHET ovat olleet hyvin edustettuina Poliisien – ja Palomies-ten Maailmankisoissa ainakin Tukholmassa 1999 ja Barcelonassa 2003. Mainetta ja kunniaa on tullut sekä pelikentillä että kisojen vapaa-ajalla. Barcelonassa palo-miehemme voittivat alkulohkonsa ilman ainuttakaan pistemenetystä. Suomen joukkueen salaisuus oli riittä-vä nestetankkaus todella helteisessä Kataloniassa.

Vuoden 2009 kisoissa on vain yksi tavoite: MITALI-PELIT. Tähän tarvitaan kovia palomiesfutaajia, jopa vieläkin kovempia kuin Barcelonassa 2003. Joukkueen iskukykyä terävöitetään poliisivoimilla = palomiehet ja poliisit muodostavat yhteisen joukkueen.

Jalkapalloilevat palomiehet ja poliisit ottakaa minuun yhteys, kun haluatte edustaa taidoillanne Suomea Polii-sien – ja Palomiesten Maailmankisoissa Vancouverissa 31.07. – 9.8.2009.

Terveisin

Sami SelinJoukkueen ManageriPalomies–sairaanhoitaja044 – 2798100selin70(at)gmail.com

WPFG 2009, VANCOUVER

Työntekijävajeen takia Keski-Suomes-sa�paloviranomaiset�eivät�pysty�tekemään�kaikkia�lain�vaatimia�palotarkastuksi”,�uutisoi�Keskisuomalainen�5.4.�Lehden�haastattele-ma�johtava�palotarkastaja�Jouni�Nurminen�kertoi,�että�vakansseja�kyllä�on,�mutta�tekijöi-tä�puuttuu.�

”--�Varsinkin�maaseudulle�ja�pienille�paikkakunnille�on�vaikea�rekrytoida�henkilö-kuntaa.

--�Palopäällystöopiskelijat�haluavat�yleen-sä�sinne,�missä�on�säpinää,�ja�tällöin�tie�vie�usein�isoihin�kaupunkeihin.

Lääninvalmiusjohtaja�Taneli�Rasmuksen�mukaan�suurin�pelastusalan�vaaratekijä�lähi-tulevaisuudessa�onkin�se,�että�pelastuslaitok-silla�ei�riitä�henkilökuntaa�harvaan�asutuilla�alueilla.”

”

LEHTIHARAVA

Palomiesliitto on tuttuun tapaan mukana Tampereel-la 3.-5. syyskuuta järjestettävillä Turvallisuus 2008

-messuilla. Messut järjestävä Tampereen Messut Oy ja SPAL ovat tehneet sopimuksen, jonka mukaan SPAL kes-kittää messunäkyvyytensä jatkossa Turvallisuusmessuille. Messut ovat keskeinen osa liiton jäsentoimintaa.

SPAL:n jäsenet pääsevät messuille veloituksetta. Liitolla on messuilla oma osasto, jolla esitellään lii-ton toimintaa. Messujen yhteydessä järjestetään myös jäsentapahtuma SPAL:n 15-vuotisjuhlavuoden kunni-aksi. Jäsentapahtumasta tiedotetaan erikseen, mutta jo nyt kannattaa kalentereihin merkitä menoa Tampereen suuntaan syyskuun alussa!

Turvallisuusmessut järjestetään suurempana kuin kos-kaan aikaisemmin. Messut jakaantuvat kolmeen halliin: teemoja ovat Pelastustoimi, Kiinteistöturvallisuus, Ympä-ristöturvallisuus, Työsuojelu ja Työhyvinvointi.

Messujen yhteydessä jäsentapahtuma

SPAL on mukana Turvallisuusmessuilla syyskuussa


Kesämiehistä raju pula 2009


Paneelikeskustelu ajoittui ajan-kohtaisesti, sillä edustajat jatkoi-

vat tilaisuudesta suoraan eduskunnan täysistuntoon, jossa käsiteltävänä oli hallintovaliokunnan mietintö halli-tuksen hätäkeskusselonteosta.

Kirsi Almin vetämään keskuste-luun osallistuivat Anna-Maja Hen-riksson (rkp), Oiva Kaltiokumpu (kesk), Kari Kärkkäinen (kd), Jari Larikka (kok), Veijo Puhjo (vas), Kari Rajamäki (sd) ja Raimo Vistbacka (ps). Vihreiden Heli Järvinen estyi osallistumasta. Palomiesliittoa edusti puheenjohtaja Kim Nikula.

Kysymys, mistä turvallinen Suomi muodostuu, sai edustajat pohtimaan laajasti yhteiskunnan rakentamaa turvaverkkoa ja sen rahoituspohjaa. Päällimmäiseksi nousi yhteinen nä-kemys siitä, että turvallisuuden paras mittari on kansalaisten tunne turval-lisuudesta. Keskeisiä turvallisuuden tekijöitä ovat pelastustoimi, hätäkes-kuslaitos ja poliisi.

”Mikä�on�lopputulos,�kun�palomies�vanhenee”

Hallitusvastuuta kantavat edustajat ei-vät pystyneet suoraan sanomaan, miten palomiesten eläkeikäasiassa tulee halli-

tuksen valmistelussa ja sen jälkeisessä eduskuntakäsittelyssä käymään.

–– Hallituksen esitys pitää saada (eduskunnan käsittelyyn) sellaisena, että eläkeikä putoaa. On turha pu-hua että yksittäinen edustaja saa sen eduskunnassa käännettyä, jos esitys on toisenlainen, keskustan Kaltio-kumpu rajasi.

–– Uusia selvityksiä valmistuu neljän vuoden välein, mutta missään ei kerrota, mihin tilanne johtaa. Nyt on katsottava, jos ei nyt tipu, se ei tämän jälkeen tipu, uskoi kokoomuksen Larikka.

Nikula esitti eduskunnalle suora-selkäistä vastuunkantoa.

–– Nyt vaaditaan poliittista roh-keutta ratkaista asia. Selvitystä löytyy tuhansia sivuja. Ydinkysymys on, mi-hin tilanne on jo johtanut. Kun asialle ei tehdä mitään, ryhdytään laskemaan rimaa alaspäin. Ei enää huolehdita siitä, että pelastustehtävissä on riittä-västi suorituskykyistä henkilöä. Tätä perustellaan sillä, että ei tapahdu tar-peeksi tilanteita, joissa loukkaantuu palomiehiä. Tällaisia tilanteita me ammattilaiset pyrimme välttämään, ettei niitä tulisikaan.

–– Edellinen hallitus on tehnyt hyvää työtä selvitysten osalta. Nyt on korkea aika ratkaista asia, sitä ei

voi enää paeta. Tai sitten pitää kertoa kansalle, emme uskalla ratkaista, var-mistakaa itse oma turvallisuutenne, pelastuslaitokset eivät siihen enää ky-kene, Nikula sanoi

Paloesimiehenä työskennellyt La-rikka kertoi tulevansa palokunnasta, jossa työvuoron keski-ikä on lähellä

Hallitukselta odotetaan rohkeutta päätöksentekoon

Palomiesliiton�kansanedustajille�järjestämässä�paneelikeskustelussa�yleisö�otti�voimakkaasti�kantaa�eläkeikäkysymyksen�ratkaisemiseksi�ja�pelastustoimen�resurssien�turvaamisen�puolesta.�Kansanedustajilta�ja�erityisesti�hallituspuolueilta�odotetaan�poliittista�rohkeutta�–�selvityksiä�ja�työryhmiä�on�ollut�riittävästi.


Hallitukselta odotetaan rohkeutta päätöksentekoon

viittäkymmentä: –– Kymmenen vuo-den päästä sen on lähellä kuuttakym-mentä, ja samat työt pitäisi pystyä te-kemään.

–– Meidän pitää vain ryhtyä ker-tomaan ihmisille, mitä tarkoittaa, kun palomies vanhenee tai hätäkeskukset ei pysty toimimaan. Mikä on loppu-tulos: se että ihmisiä kuolee. Ei ole mitään varapaikkoja, mitä ikääntyvä palomies voi tehdä, on vain yksiä pa-lomiehen töitä, Larikka sanoi.

-- Olette hallituspuolueen edusta-ja, lehtiin kirjoittelu ei riitä. Kyllä pi-täisi laittaa asiat kuntoon, se on teidän tehtävä, vastasi Palomiesliiton varapu-heenjohtaja Jukka Vigren yleisöstä.

”Sisäministeri�vastaa�pelastus-toimen�suorituskyvystä”

Eläkeasiaan vahvasti kantaa sisäasi-ainministerinä ottanut Rajamäki to-tesi myös, että ”selvitysten jälkeen on

edellytyksiä tehdä päätöksiä paitsi työ-kykyyn, myös eläkeikään liittyen”.

–– Kun käynnistin selvitykset palo- ja pelastustoimen henkilöstön suorituskyvystä, minua kritisoitiin sii-tä että puutun sellaisiin asioihin, jotka eivät kuulu sisäministerin tontille. Sain hallituskumppaneilta ja Kuntaliiton johdolta erittäin voimakasta kritiikkiä. Olen edelleen sitä mieltä, että sisämi-nisterille kuuluu vastata pelastustoimen turvallisuudesta ja suorituskyvystä. Jos se edellyttää myös eläkeiän arviointia, se edellyttää myös sitä.

–– Keskusta ei ollut valmis pää-töksentekoon edellisessä hallituksessa. Pyrin ottamaan sen (eläkeasian) esille, mutta se ei ollut valmis. Olette ase-massa, jossa asia on katsottava, lähetti Rajamäki terveisiä hallituspuolueelle.

–– Kyse on ainoastaan poliittises-ta päätöksestä, ei mistään muusta. On taktiikkaa siirtää päätöstä perustamal-la uusi työryhmä. Ministeriaitiosta

on helppo vastata kysyvälle kansan-edustajalle, että meillä on perustettu työryhmä asiaa hoitamaan, ja siirtää päätöstä seuraavalle hallitukselle, Vist-backa vakuutti.

”Ensin�rahat,�sitten�mitoitus”

Eläkeikäkysymys liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jota kysymyksel-lään avasi Helsingin kaupungin pe-lastuslaitoksen kehittämispäällikkö Taisto Hakala.

–– Pelastustoimen työkykyhan-ke on muuttumassa riskienhallin-tahankkeeksi, jonka myötä ollaan laskemassa turvallisuusstandardeja. Näyttäisi siltä, että tulevaisuudessa ei enää suunnitella palvelutasoa riskien mukaan. Millaisia yhteisvaikutuksia syntyy työvoima-, sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikan seurauksena, mi-ten hallitaan suuri yhteiskunnallinen


muutos turvallisuusnäkökulmasta? Järjestelmää pelastustoimessa ja ensi-hoidossa pitäisi ehjätä, ei sirpaloida, Hakala herätteli.

Larikka vastasi myös näkevänsä, että kun aikaisemmin katsottiin vaa-roja ja mitoitettiin sen jälkeen voi-mavarat, ollaan nyt siirtymässä siihen että ”ensin katsotaan rahat ja ruvetaan mitoittamaan sen jälkeen”.

–– Onko joku ajatus, että etukä-teen mietityllä rahasummalla tulee pärjätä. Onko valtiolla joku sisäpiiri, joka on miettinyt, millä henkilöstöllä tullaan toimeen, kysyi Puhjo.

Rajamäki myönsi, että viran-omaisten resurssien ja lainsäädännön suhteen on monia asioita, joita tulisi hahmottaa. Hän moitti tempoilevaa asioiden valmistelua hallitusten vaih-duttua, esimerkkinä pelastushelikop-teritoiminta.

–– Pelastuslaitoksilla on koulu-tettu sairaankuljetuksen henkilöstö, toiminnoista syntyy synergiaetuja, joiden erottaminen toisistaan ei ole järkevää, näki Kaltiokumpu.

Eduskunnalta�odotetaan�selkeää�näkemystä

Paneelissa varattiin aikaa lukuisille ylei-sökysymyksille. Jokilaaksojen pelastus-laitoksen pelastusjohtaja Piia Vähäsalo kaipasi eduskunnalta keskustelua siitä, millaisia palveluja pelastustoimen ha-lutaan tulevaisuudessa tuottavan.

Vähäsalo listasi vaihtoehdot kol-meen: jos eläkeikää ei lasketa, ny-kyisen tason säilyttäminen edellyttää korvaavaa henkilöstöä ikääntyvien tilalle. Jos eläkeikää lasketaan, saa-daan uutta henkilöstöä ikääntyneiden tilalle, ja nykyiset palvelut pystytään tuottamaan. –– Kolmas vaihtoehto on toimintakykyvaatimuksien alen-taminen, eli huononnetaan palvelua, jota tuotamme.

Palomiesliiton toiminnanjohtaja Petri Hynninen kummeksui valtioneu-voston julkisesti esittämiä tavoitteita ja käytännön toimien välistä kuilua.

–– Pelastustoimen henkilöstö ikääntyy, mutta toimintakykyohjelma muodostuu selitysteokseksi siitä, mihin

pelastustoimessa enää kyetään. Valtion tuottavuusohjelma painaa hätäkes-kuksia. Suomi on kuitenkin asettanut turvallisuusvisioita olla Euroopan tur-vallisin maa, ihmetteli Hynninen.

–– Jos jatkamme veroasteen ohen-tamisen tiellä, mikään ei parane. Jos suostumme maksamaan korkeampaa veroa, näkyy se turvallisuus- ja hoito-alalla, edustaja Kärkkäinen ratkaisi.

Edustajat keskustelivat siitä, miten ja millaisella sitovuudella hätäkeskus-laitos on rajattu tuottavuusohjelman ulkopuolelle. Vistbacka esitti näke-myksensä hallitustyöskentelystä:

–– Pääministerin täytyy lyödä nyrkki pöytään ja sanoa valtionvarain-ministerille, miten tehdään. Muuta-ma virkamies pitää asioista kiinni, ja sektoriministeri ei pääse toteuttamaan ajatuksia budjettineuvotteluissa.

”Häke�oli�tehtävä,�jota�ei�hallittu”

Sisäasiainministerinä edellisessä hal-lituksessa toiminut Rajamäki ennätti keskustelun aikana kerrata ministeri-kautenaan aloitettuja hankkeita. Mi-nisteriön pelastusosasto sai ex-minis-teriltä sapiskaa. –– Minulla on omista kokemuksistani johtuen hyvin huono kuva pelastusosaston operatiivisesta kyvystä. Häke oli operatiivinen teh-tävä, jota ei hallittu.

Rajamäki kertoi pyytäneensä tur-vallisuusasioiden johtoryhmässä vuo-desta 2004 lähtien selvityksiä henki-löstöstä, laitospuolesta ja avun toimit-tamisen epäonnistumisista, ilman että virkakone osoitti mitään ongelmia.

–– Kesäkuussa 2006 minulla oli mitta täynnä. On aika poikkeuksellista että ministeri joutuu puuttumaan niin voimakkaasti operatiivisiin tehtäviin. Kävi ilmi, että tilanne ei ollut virka-miesten eikä pelastusosaston ylijohdon hallinnassa. Esimerkiksi laitehankin-tojen viivästymisiä ei seurattu.

Turussa helmikuun puolivälissä pelatussa viranomais-ten jääkiekkoturnauksessa voiton otti erinomaisella

pelillään Tampereen pelastuslaitoksen joukkue, hopealle sijoittui Turun poliisilaitos ja kolmannen sijan varmisti Päijät-Hämeen pelastuslaitos. Turnaukseen osallistui kaik-kiaan 12 joukkuetta.

Viranomaiskiekkoturnauksen takana oli Turun palo-kunnan urheilijat, joka jääkiekkoturnausta suunnitellessa päätti tällä kertaa kutsua pelastuslaitosten lisäksi mukaan poliisin ja puolustusvoimien joukkueet. Ajatuksena oli tu-tustua muihin viranomaisiin myös vapaalla, kun virkateh-tävien puitteissa verkottaudutaan jo virka-aikana.

Kotijoukkue Varsinais-Suomen pelastuslaitos oli kiinni mitalisijoilla, mutta jäi lopulta neljänneksi päijäthämäläis-

ten väännettyä edelle. –– Ei ole mitään selityksiä. Pataan tuli ja sillä siisti, kuittaa turkulaisten Vesa Truhponen.

–– Täytyy kuitenkin sanoa, että Turun poliiseja vas-taan pelimme oli vielä jostain syystä eri näköistä kuin Päijät-Hämettä vastaan.

Paikallisvastustajien kohtaaminen mietitytti etukäteen, mutta Truhposen mukaan pelit olivat tosi siistejä, kuten turnauksessa muutenkin.

Tapahtuman toteuttamiseen Turun palokunnan urhei-lijat sai tukea Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta, jossa ymmärrettiin turnauksen merkityksen työhyvinvoinnin ylläpidon kannalta.

Hyvän palautteen innostamana on viranomaisturnaus tarkoitus pelata Varsinais-Suomessa myös ensi vuonna.

Viranomaislätkän voitto tamperelaisille

Tampereen�pelastuslaitos�otti�voiton�viranomais-turnauksessa.�Kuvat�Turun�palokunnan�urheilijat.



Pelastusalan työturvallisuuden ja työ-terveyshuollon ajankohtaispäivät

kokosi pelastusalan ammattilaisia ja työ-terveyshuollon asiantuntijoita Helsinkiin huhtikuun alussa. Työterveyslaitoksen järjestämässä tapahtumassa käsiteltiin sekä ulkoista että sisäistä suojautumista vaarallisille aineille altistumiseen, väkival-taan ja työperäiseen stressiin.

Uusia tutkimustuloksia pelastushen-kilöstön terveyteen vaikuttavista kuor-mitustekijöistä kertoi erikoislääkäri Harri Lindholm.

Sairauksien synnyn kannalta merkittä-viä tutkimustuloksia on valmistunut met-säpalojen aiheuttamista hengitystieärsyk-keistä. Jälkisammutus- ja raivaustilantees-sa työskennelleet sammuttajat altistuivat pienhiukkasille huomattavasti enemmän kuin ensivaiheen sammuttajat.

Suojaamattomissa keuhkoissa palavan puun tuottama savu aiheuttaa 2/3:lle ih-misistä yleistulehdusreaktion keuhkojen lisäksi koko elimistössä.

Univaje aiheuttaa myös vastaavan tu-lehdusreaktion. Väsyneenä sammuttava palomies voi siten altistua tulehdukselle sekä univajeen että palokaasujen kautta.

–– Tällaiset yhteisvaikutukset ovat ominaisia pelastusalalle, mutta niitä tun-netaan vielä aika huonosti. Vaikutuksissa yksi plus yksi ei välttämättä ole kaksi, vaan ehkä kolme, Lindholm kuvasi.

Univaje aiheuttaa vastaavan tulehdus-reaktion kuin pienhiukkasaltistus

Altistusten yhteis-vaikutukset

tunnetaan vielä huonosti


Altistusten yhteis-vaikutukset

tunnetaan vielä huonosti

Hengitysteiden ongelmia on tutkittu kansainvälisesti paljon. Lindholm pitää yllättävän tiukkana Yhdysvalloissa tehtyä tuoretta asiantuntijalausuntoa, jonka mukaan ast-madiagnoosin sijaan pelastusalalla työskentelyn esteenä olisi jo reagointiherkät keuhkot.

Myös astman tunnistamisen menetelmistä on saatu uutta tietoa. Suomessa yleisesti käytetyt menetelmät eivät välttämättä ole tarkimpia.

Kotimaista tutkimusta on tehty palosuojavaatetuksessa. Työterveyslaitoksella tehty tutkimus modernista vaatetuk-sesta on johtanut tuotekehittelyyn, jonka prototyyppejä on testattu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Kehitys-työssä lähtökohtana on ollut huomio siitä, että valtaosa tehtävistä tehdään palopuvussa ylisuojautuneena.

Palomiesten syöpäriskeistä eri tutkimukset ovat anta-neet ristiriitaisia tuloksia, mutta eri tutkimuksia yhdistävä laaja kansainvälinen selvitys on valmistumassa.

Psyykkistä�työkykyä�tukemassa

Kaksipäiväisessä seminaarissa yleisö kävi vilkasta keskuste-lua erityisesti ensimmäisen koulutuspäivän lopuksi. Työ-terveyslaitoksen tiimipäällikkö Anneli Leppäsen alustuk-sen jälkeen keskusteltiin palomiesten psyykkisen työkyvyn tukemisesta pelastuslaitoksissa.

–– Johtamisen kehittämistä työyhteisöissä pidetään täl-lä hetkellä yleisesti tärkeänä, ja sitä se on pelastusalallakin. Työyhteisöissä tulisi nykyistä paljon enemmän keskustella työnjaosta ja sen perusteista, sillä tutkimuksen mukaan sekä nuorilla että vanhemmilla palomiehillä on kokemuk-sia työnjaon epätasa-arvosta, Anneli Leppänen sanoo.

Työnjaon perusteet voivat sinällään olla oikeat – esi-merkiksi fyysisen toimintakyvyn puutteen aiheuttamat rajoitukset – mutta keskustelun käymättömyyden vuoksi tilanne koetaan vääräksi. Pääosa pelastusalalla työskente-levistä kuitenkin kokee työnjaon pääosin oikeudenmu-kaiseksi.

Tutkimuksen mukaan pelastuslaitoksen johtamista-paan on tyytymättömyyttä, mutta oman työvuoron esi-mies-alaissuhde koetaan useimmiten hyväksi. Vanhemmat palomiehet ovat kokeneet työyhteisön ilmapiirin useim-min jännittyneenä ja kilpailevana, kun nuoremmat pitävät ilmapiiriä useammin kannustavana ja uusia ideoita tuke-vana. Eri ikäisiä kohdellaan tasapuolisesti, mutta nuorem-piin kohdistetaan vanhempia enemmän huomauttelua ja vähättelyä.

Keskustelun kautta Työterveyslaitos keräsi mielipiteitä siitä, mihin suuntaan työhyvinvoinnin tutkimusta pitäi-si jatkossa ohjata. Esille nousi muun muassa pelastusalan moniammatillisuuden vaatimukset.

–– Vaativissa työtehtävissä edellytetään monitaitoi-suutta ja ammattitaidon ylläpitoa. Yhdellä ihmisellä voi olla useita spesiaaliosaamisalueita. Oleellinen kysymys on, kuinka omaan osaamiseensa voi luottaa erilaisissa tilanteis-sa, ettei siitä synny stressiä, Leppänen tiivistää.

Toinen tutkimusaihe nousi debriefingistä, jota ei työ-terveydellisistä näkökulmista ole Suomessa riittävästi tut-kittu: mitä hyötyä tai haittaa jälkipuinnista on ja kenen sitä pitäisi tehdä? Leppäsen mukaan debriefingistä on myös huonoja kokemuksia, kun vetäjällä ei ole ollut riittävää ko-kemusta palomiehen työstä ja pelastusalan toiminnasta.

Kuva

: Leh

tikuv

a /

Shar

i L. M

orris


vartijan työn perusteetvartijan peruskurssivartijan ammattitutkintoturvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintolukkosepän ammattitutkintolukkoseppämestarin erikoisammattitutkintoturvallisuustekniikan erikoiskurssitjärjestyksenvalvojan perus- ja erityiskurssittulityökurssittyöturvallisuuskorttikoulutusyrityskohtaiset koulutukset

Ota yhteyttä!tiimipäällikkö Anne Kotkavuoripuh. 020 513 1545, [email protected]

EdupoliLämmittäjänkatu 2 A, HelsinkiAmmattitie 1, PorvooVirnatie 5 A, Vantaa

www.edupoli.fi

Turvallisuusalojen koulutusta ja tutkintoja

perhekoti_tuulia_85_130.indd 1 7.3.2008 15:36:14


Palomiesliitto�pelastuslain�uudistamisesta:� �

Tapaturmien vastuukysymykset sisälle pelastuslakiin

Sisäasiainministeriö on vuoden alussa kartoittanut näke-myksiä pelastuslain uudistamistarpeista. Esiselvityksen

jälkeen varsinainen lain uudistamisen valmistelu tehdään tämän ja ensi vuoden kuluessa. Pelastuslain muutosesitys on tarkoitus saattaa hallitukselle alkuvuodesta 2010, jolloin lakimuutokset tulisivat voimaan vuoden 2011 alussa.

Suomen Palomiesliitto SPAL ry jätti esiselvitysvaiheen lausunnon sisäasiainministeriölle helmikuussa. Lausunnos-sa SPAL ottaa kantaa useisiin pelastuslain muutostarpeisiin siltä osin kuin muutostarpeet kohdistuvat operatiivisen pelastushenkilöstön toimintaan ja asemaan päätoimisen pelastushenkilöstön osalta.

Palomiesliiton lausunnon pääkohdat ovat tiivistetysti seuraavat:

• Pelastuslain säädösvaatimus pelastustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista on edelleen perusteltu (pelastustoimintaan osallistuvalta päätoimiselta miehistöltä, alipäällystöltä ja päällystöltä vaaditaan virkaa tai tehtävää vastaava pelastusalan tutkinto).

• Työturvallisuuden ja vastuukysymysten selventämiseksi pelastuslaissa tulisi olla maininta pelastajan riittävästä toiminta-

kyvystä tai ainakin viittaus selventävään normistoon (pelastussukellusohjeeseen) ja työturvallisuuslakiin.

• Vastuukysymysten puutteet: päätoimisten pelastajien tapaturmien korvausten säädökset. Pelastajan työn luonne ja erityinen tapaturma- alttius huomioon ottaen olisi perusteltua, että vastuukysymykset sisällytettäisiin pelastuslakiin. Tällöin nykyistä tapaturmavakuutus- lakiin perustuvaa järjestelmää tulisi parantaa ja ulottaa oikeus pelastajille työssä sattuneiden työtapaturmien täysimääräisestä korvaamisesta tapaturmavakuutuslain mukaisissa määrin huolimatta mahdollisesta vakuutuslaitoksen kielteisestä kannasta.

• Pelastussukelluksen ongelmakysymykset: mm. oikeus kieltäytyä savusukelluksesta työturvallisuuspuutteisiin vedoten, pelastustoimen johtajan vastuu.

• Pelastuslaissa tulisi kiinnittää tarkemmin huomiota pelastustoimen palvelu- päätösten sisältöön ja riittävään mitoitukseen tai tulisi lisätä lääninhallitusten mahdollisuuksia saada epäkohdat pikaisesti korjattua.

palokunta haastoi tulennielijät!

Ojenna kätesi. Joka arkipäivä tarvitaan yli 1000 verenluovuttajaa.Luovuttamalla verta autat leikkauspotilaita, onnettomuuksien uhreja, syöpäpotilaita, keskosvauvoja...

Katso verenluovutuspaikat ja veritilanne: www.veripalvelu.fi. OTA VIRALLINEN, KUVALLINEN HENKILÖTODISTUS MUKAASI. Maksuton luovuttajainfo p. 0800 0 5801 arkisin klo 8–17. Haasta kenet vaan luovuttamaan ja laita veri kiertämään osoitteessa www.haaste.fi.

36�l�PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN�l�3722�l�PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN�l�35

Pirkanmaalle sukeltajia omalta kurssilta

12 opiskelijan kurssi käynnistyi lokakuussa, jolloin teoriaosuuden ja kuivaharjoittelun kautta siirryttiin

altaalle. Tammi-helmikuussa järjestettiin vastaavanlaisesti talvijakso jään alla. Kurssi huipentuu toukokuussa Turun saaristoon, jossa sukelletaan 30-40 metriin.

Aluepelastuslaitoksen oma vesisukelluskurssi vastaa sisällöltään pelastusopiston opetussuunnitelmaa. Nope-an vesisukellustoiminnan pätevyys saavutetaan kahdessa osassa, jossa syksyn jaksolla saavutettiin 15 metrin syvyys ja kevään aikana 30 metrin syvyys.

Vesipelastajien�nousevaa�keski-ikää�vastaan�on�Pirkanmaalla�ryhdytty�toimiin�kurssittamalla�itse�vesisukeltajia.�Ensimmäinen�oma�kurssi�valmistuu�toukokuussa.

36�l�PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN�l�3722�l�PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN�l�35

Pirkanmaalle sukeltajia omalta kurssilta

Helmikuussa� sukelluskurssi� harjoitteli� talvisukelta-mista� Kaukajärven� jään� alla.� Pareittain� harjoiteltiin�muun�muassa�etsintää� ja�uhrin�nostoa�sekä�sukel-luksen�avustusta.�Kuvassa�käynnistymässä�kehäet-sintäharjoitus�turvaköydän�avulla.

Ennen� pinnan� alle� menoa� käydään� tehtävä� lävitse�kouluttajan�kanssa.

Avovesisukelluksia kurssilaisille kertyy vähintään 50. –– Osa ennättää sukeltaa enemmänkin. Kurssilaisia on ohjattu omaehtoiseen sukeltamiseen ja työvuoroharjoit-teluun, mutta se miten usein veteen pääsee, on kiinni jokaisen työtehtävistä, kertoo kouluttaja, asemamestari Jari Suokonautio.

Omaehtoinen harjoitteiden sisäistäminen on muuten-kin ollut kurssilla avainsanana. Tekniikka opetetaan pil-kulleen ja osaaminen testataan tarkkaan, mutta muuten vastuuta oppien sisäistämisestä on annettu opiskelijoille. Psykologisen puolen rakentumista on ohjattu pienin ji-poin, kuten esimerkiksi antamalla liioiteltuja ennakko-kuvauksia tehtävistä tai testaamalla putkikatseisuuteen taipuvaisuutta.

–– Kuten aikuisopiskelussa yleensä, on tässäkin vas-tuu asioiden oppimisesta kavereilla itsellään. Toistaisek-si tavoitteissa on pysytty, apukouluttaja, vs. palomestari Mikko Kuoppala toteaa.

Uusi�osaamisalue�omaan�työhön

Kurssille hakeneita Pirkanmaan aluepelastuslaitoksen pa-lomies-sairaankuljettajia seulottiin teoriakokeella ja Pelas-tusopiston fyysisellä sukeltajakokeella pienin sovelluksin. Hakeneista vajaa puolet jäi tällä kertaa rannalle.

12 kurssilaisen joukossa niin urheilusukeltajia kuin myös ensimmäistä kertaa sukelluksen maailmaan tutus-tuvia.

–– Sukeltaminen on ollut tähtäimessä siitä saakka, kun siitä kouluun hakiessa kuulin. Ajattelin, että tuohon ha-luan mukaan. Vesi on aivan erilainen työympäristö, sanoo laitesukelluksen ensikertalainen Jarmo Heinonen.

–– Sukeltaminen oli loppujen lopuksi helpompaa kuin ennakkojutuista pystyi kuvittelemaan. Hyvin on mennyt, kun vielä ollaan mukana.

Aimo Mäkisellä oli pohjalla viisi sukellusta, joista yksi avovedestä jään reunan alle. Helmikuuhun mennessä kurs-sisukelluksia oli kertynyt 27.

–– Meillä Vammalassa sukeltajista on pulaa, mutta toki kurssille osallistumiseen tarvitaan sitä omaakin mie-lenkiintoa, Mäkinen tuumaa.

Marko Peltoniemellä puolestaan oli takana peräti 90 urheilusukellusta makeassa ja suolaisessa. Ammattikurssil-


la on silti paljon annettavaa. –– Etsintätoiminta on tietysti uusi juttu ja varusteetkin ovat pelastamisessa jonkin ver-ran erilaiset kuin urheilussa. Muuten meneminen on aika samanlaista. Tästä saa taas yhden osaamisalueen omaan työhön.

Peltoniemi näkee hyvän sukeltajan tärkeimmäksi omi-naisuudeksi rauhallisuuden.

–– Kun katsoo näitä jäppisiä, jotka ovat sukeltaneet enemmän, niin aika rauhallisia ne ovat kaikessa muussa-kin toiminnassa täällä veden päällä. Sähköjäniksestä ei ole sukeltajaksi.

Koulutusta�ja�kalustoa

Vesipelastustoimintaan on Pirkanmaalla tehty merkittäviä panostuksia viime vuosina. Tampereen aluepelastuslaitos on tehnyt palvelutasopäätöksen vesipelastustoiminnasta. Asemille on hankittu kalustoa ja varusteita, kuten liiturei-ta, veneitä ja henkilökohtaiset puvut kaikille vesisukelta-jille. Lisäksi jokaiseen vesipelastusta tekevään yksikköön hankitaan neljä pukua vesipelastustehtäviin osallistuville. Näsijärvelle suunnitellaan öljyntorjuntarahaston tuella hankittavaa tukialusta.

–– Vesipelastuksessa on siirrytty hajautetusta mallista kokonaisajatteluun, jossa koko vesipelastustoiminta on yh-den budjetin alla. Kaluston osalta voisi ajatella niin, että noin viiden vuoden päästä aluepelastuslaitoksella olisi sel-

lainen kulkuneuvokalusto vesialueille, joka takaisi mahdol-lisimman nopean ja turvallisen toiminnan ympäri vuoden kaikkina vuorokaudenaikoina, Suokonautio arvioi.

Haasteellisinta on varmistaa se, että jokaiseen vesipe-lastuksen tehtäväkuvaan olisi hyvä koulutus: vedestä pe-lastajien ja avustajien lisäksi myös kuljettajilla ja yksikön esimiehillä päällystöä unohtamatta.

–– Tästäkin sukelluskurssista huolimatta sukeltajien keski-ikä jää yli 40 vuoteen. Vanhimmat pirkanmaalaiset sukeltajat ovat lähellä 50 vuoden ikää, jolloin vesisukeltajan tehtävästä pois jäänti on yhä lähempänä. Toinen vastaava kurssi tarvitaankin jo viimeistään vuoden 2009 lopulla, Suokonautio näkee.

Pelastajan uraputken kannalta olisi järkevää, jos sukel-lustehtävien jäädessä pystyisi sukelluskokemusta hyödyn-tämään kuljettaja- ja esimiestehtävissä.

Pirkanmaan vesipelastuksen palvelutasopäätöksen mu-kaan vesisukeltajien määrälliseksi tavoitteeksi on vakinaisen henkilöstön osalta asetettu noin 60 sukeltajaa ja lisäksi toi-mialueittain II-tason sukeltajia 6-10. Vesipelastus jakautuu I, II ja III-tason vesipelastusvalmiuteen, jossa I tarkoittaa välitöntä pintapelastus- ja vesisukellusvalmiutta, II välitöntä pintapelastusvalmiutta sekä ei-välitöntä vesisukellusvalmi-utta ja etsintää ja III välitöntä pintapelastusvalmiutta.

Tavoitteena on, että jatkuva välitön vesisukellusvalmius ylläpidetään koko Pirkanmaalla I-riskialueilla, Tampereel-la, Nokialla, Vammalassa ja Valkeakoskella.

Apukouluttaja�Mikko�Kuoppala�antoi�Aimo�Mäkiselle�palautetta�sukelluksesta.�



Suomalaisista lähes kolmannes hyväksyisi säästöt puolustusvoimiin, neljännes liikuntapalveluihin

ja joka kuudes ympäristönsuojeluun, mutta pelastus-toimen ja sairaankuljetuksen palvelutasoon ei juuri kukaan haluaisi koskea. Asiaa kysyttiin sisäasian-ministeriön tutkimuksessa, jossa selvitettiin kansa-laisten pelastustoimeen liittyviä käsityksiä ja tietoja. TNS Gallup haastatteli yli tuhatta suomalaista.

Oman kunnan pelastustoimi koetaan tehokkaak-si, ammattitaitoiseksi ja luotettavaksi.

––Näin selkeästi osoitettu kansalaisten tahto tulee huomioida pelastustoimen kehittämisessä. Pelastus-toimen laatuvaatimuksiin ei tule tehdä minkäänlaisia heikennyksiä. Kansalaiset luottavat pelastusviran-

omaisten toimintaan ja kokevat, ettei pelastustoi-men tasosta tule tinkiä jatkossakaan, huomauttaa Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula.

–– Laatuvaatimuksista tulee pitää kiinni eri-tyisesti pelastajien työturvallisuuden suhteen. Pe-lastustoimi ei voi toimia kansalaisten turvana, jos alan omasta työturvallisuudesta tingitään. Kansa-laisten turvallisuustarpeiden tyydyttämisen ja pe-lastushenkilöstön työturvallisuuden kehittämisen yhteys tulee nähdä selkeänä, kun uutta pelastus-lakia valmistellaan.

Kansalaiset kokevat pelastustoimen tehokkuu-den olevan huipussaan huoneistopalojen sammu-tuksessa.

Kansalaiset arvostavat pelastustoimen ammattitaitoa

Suomalaiset ovat valmiita kuntaliitoksiin kuntien pal-veluiden turvaamiseksi. Selkeä enemmistö eli 61 pro-

senttia suomalaisista hyväksyy sen, että oma asuinkunta liitetään naapurikuntiin yhteisen palveluverkoston aikaan-saamiseksi. Toiseksi eniten kannatusta saa kunnan omai-suuden myyminen (57 %) ja kolmanneksi kunnallisveron korottaminen (53 %).

Tiedot perustuvat STTK:n TNS Gallupilla teettämään tutkimukseen, jolla selvitettiin suomalaisten suhtautumis-ta kunnallishallintoon ja kunnallisiin palveluihin. Vastaajia oli lähes 1300.

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää pitää tulosta yllättävänä.

–– Tähän saakka suomalaiset ovat suhtautuneet kun-taliitoksiin jokseenkin nuivasti eivätkä liitokset myöskään ole edenneet kovin ripeästi. Tässäkään tutkimuksessa kun-tien yhdistämisille ei suoranaisesti hurrata, mutta kunta-liitoksia pidetään siedettävänä vaihtoehtona palveluiden turvaamiseksi. Poliitikoille tämä antaa mielestäni paljon ajattelemisen aihetta kuntien palvelurakenneuudistuksen kannalta, Mäenpää arvioi.

Kunnallisten palveluiden ulkoistaminen nykyistä enemmän kuntien kustannustehokkuuden parantamiseksi jakaa suomalaisten mielipiteet. 43 prosenttia suomalaisista hyväksyy palveluiden ulkoistamisen pois kunnilta esimer-kiksi yritysten ja järjestöjen hoidettavaksi. Sama määrä (41 %) ei hyväksy keinoa.

Kuntien�työnantajakuva�melko�hyvä

STTK:n kuntatutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioi-maan kuntia työnantajina. 45 prosenttia suomalaista an-taa kuntatyönantajalle hyvän tai melko hyvän yleisarvosa-nan. Parhaan arvosanan kunnat saavat muista työsuhteen eduista kuin palkkauksesta: 62 prosenttia arvostaa muun muassa vuosilomia. Kuntien vahvuutena pidetään myös työpaikkojen pysyvyyttä sekä henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista.

Kuntatyönantajan heikkoutena pidetään alhaista palkka-tasoa, kyvyttömyyttä houkutella henkilöstöä palvelukseen-sa, johtamista ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia.

STTK:n puheenjohtajan mielestä seuraavalla vaalikau-della kuntien keskeinen haaste on huolehtia vetovoimas-taan työnantajina.

–– Eläköityminen kiihtyy ja kuntia uhkaa työvoima-pula. Palveluiden laadun ja saatavuuden näkökulmasta kuntien on kyettävä rekrytoimaan osaavaa ja koulutettua väkeä. Keskeinen keino on kuntien palkkakilpailukyvystä huolehtiminen, Mäenpää korostaa.

STTK järjestää kevään ja alkusyksyn aikana yhteiskun-tavaikuttamisen kampanjan Kunta menestyy. Tavoitteena on tukea STTK:laisia kunnallisvaaliehdokkaita ja aktivoida suomalaisia äänestämään kunnallisvaaleissa 26. lokakuuta. STTK kiertää eri puolilla Suomea yhteensä kymmenellä paikkakunnalla. Lisätietoja osoitteesta www.sttk.fi.

STTK:n kuntatutkimus: Suomalaiset valmiita kuntaliitoksiin

la on silti paljon annettavaa. –– Etsintätoiminta on tietysti uusi juttu ja varusteetkin ovat pelastamisessa jonkin ver-ran erilaiset kuin urheilussa. Muuten meneminen on aika samanlaista. Tästä saa taas yhden osaamisalueen omaan työhön.

Peltoniemi näkee hyvän sukeltajan tärkeimmäksi omi-naisuudeksi rauhallisuuden.

–– Kun katsoo näitä jäppisiä, jotka ovat sukeltaneet enemmän, niin aika rauhallisia ne ovat kaikessa muussa-kin toiminnassa täällä veden päällä. Sähköjäniksestä ei ole sukeltajaksi.

Koulutusta�ja�kalustoa

Vesipelastustoimintaan on Pirkanmaalla tehty merkittäviä panostuksia viime vuosina. Tampereen aluepelastuslaitos on tehnyt palvelutasopäätöksen vesipelastustoiminnasta. Asemille on hankittu kalustoa ja varusteita, kuten liiturei-ta, veneitä ja henkilökohtaiset puvut kaikille vesisukelta-jille. Lisäksi jokaiseen vesipelastusta tekevään yksikköön hankitaan neljä pukua vesipelastustehtäviin osallistuville. Näsijärvelle suunnitellaan öljyntorjuntarahaston tuella hankittavaa tukialusta.

–– Vesipelastuksessa on siirrytty hajautetusta mallista kokonaisajatteluun, jossa koko vesipelastustoiminta on yh-den budjetin alla. Kaluston osalta voisi ajatella niin, että noin viiden vuoden päästä aluepelastuslaitoksella olisi sel-

lainen kulkuneuvokalusto vesialueille, joka takaisi mahdol-lisimman nopean ja turvallisen toiminnan ympäri vuoden kaikkina vuorokaudenaikoina, Suokonautio arvioi.

Haasteellisinta on varmistaa se, että jokaiseen vesipe-lastuksen tehtäväkuvaan olisi hyvä koulutus: vedestä pe-lastajien ja avustajien lisäksi myös kuljettajilla ja yksikön esimiehillä päällystöä unohtamatta.

–– Tästäkin sukelluskurssista huolimatta sukeltajien keski-ikä jää yli 40 vuoteen. Vanhimmat pirkanmaalaiset sukeltajat ovat lähellä 50 vuoden ikää, jolloin vesisukeltajan tehtävästä pois jäänti on yhä lähempänä. Toinen vastaava kurssi tarvitaankin jo viimeistään vuoden 2009 lopulla, Suokonautio näkee.

Pelastajan uraputken kannalta olisi järkevää, jos sukel-lustehtävien jäädessä pystyisi sukelluskokemusta hyödyn-tämään kuljettaja- ja esimiestehtävissä.

Pirkanmaan vesipelastuksen palvelutasopäätöksen mu-kaan vesisukeltajien määrälliseksi tavoitteeksi on vakinaisen henkilöstön osalta asetettu noin 60 sukeltajaa ja lisäksi toi-mialueittain II-tason sukeltajia 6-10. Vesipelastus jakautuu I, II ja III-tason vesipelastusvalmiuteen, jossa I tarkoittaa välitöntä pintapelastus- ja vesisukellusvalmiutta, II välitöntä pintapelastusvalmiutta sekä ei-välitöntä vesisukellusvalmi-utta ja etsintää ja III välitöntä pintapelastusvalmiutta.

Tavoitteena on, että jatkuva välitön vesisukellusvalmius ylläpidetään koko Pirkanmaalla I-riskialueilla, Tampereel-la, Nokialla, Vammalassa ja Valkeakoskella.

Apukouluttaja�Mikko�Kuoppala�antoi�Aimo�Mäkiselle�palautetta�sukelluksesta.�



Ansiosidonnaisten�työttömyysetuuksien�ja�vuorottelukorvauksen�saamisen� ehtona� on,� että� henkilö� on� työttömyyskassan� jäsen.�Henkilöt,� jotka� ovat� järjestäytyneet� ammattiliittoon� ovat� yleen-sä� samalla� liittyneet� työttömyyskassaan.� On� kuitenkin� tärkeää�huomata,�että�työttömyyskassaan�on�nimenomaisesti�liityttävä,�pelkästään�ammattiliittoon� liittyminen�ei� tuo� työttömyyskassan�jäsenyyttä.

JATTK:n säännöt: Kirjallinen hakemus kassan jäseneksi pääsemiseksi on kassan sääntöjen 2 §:n 7 momentin mu-kaan tehtävä kassan hallitukselle tai kassanjohtajalle tai hallituksen valtuuttamalle henkilölle.

JÄSENYYTTÄ oN HAETTAVA KirJALLiSESTiTyöttömyyskassan� jäsenyyttä�on�haettava�kirjallisesti, selvästi ja erikseen,�vaikka�sitä�sinänsä�voidaan�hakea�samaan�aikaan�kuin�ammattiliiton�jäsenyyttä.

Hakemuksessa� on� oltava� tieto� siitä,� että� hakemus koskee nimenomaan työttömyyskassan jäsenyyttä.� Liiton� ja� kassan�yhteisessä�käytössä�olevasta�liittymislomakkeesta�on�rastitetta-va� se� vaihtoehto,� joka� sisältää� myös samalla tahdonilmaisun liittyä työttömyyskassan jäseneksi tai työttömyyskassalle on muutoin lähetettävä jäsenyyshakemus erikseen kirjallisesti.�Jäsenyyshakemus�voidaan�toimittaa�telefaksilla�tai�sähköpostil-la.� Hakemuksessa� on� oltava� hakijan� nimi� ja� yhteystiedot� sekä�tiedot�mahdollisesta�jäsenyydestä�aikaisemmin�jossain�toisessa�työttömyyskassassa.

Ennen�jäsenyyspäätöstä�työttömyyskassan�on�selvitettävä�jä-senhakemuksella�tai�muutoin�hakijan�palkkatyöntekijäominai-suus,�työskentely�työttömyyskassan�toiminnan�piirissä�sekä�jäse-nyys�toisessa�työttömyyskassassa.�Palkansaaja-asemassa�jäsen�toimii�vain,�jos�hän�liittymishetkellä�tekee�työnantajalle�vastiketta�vastaan�työtä�tämän�lukuun�ja�valvonnan�alla.�Asian�selvittämi-seksi�jäsenhakemuksen�liitteeksi�kannattaa�laittaa�jäljennös�työ-sopimuksesta�tai�viimeisestä�palkkatodistuksesta.

KENELLE JÄSENHAKEmUS VoidAAN JÄTTÄÄ?Jäsenhakemus� toimitetaan� kassan� hallintoelimelle� tai� kassan�hallituksen� valtuuttamalle� asiamiehelle� tai� jäsenasioita� hoita-valle�henkilölle.�Jäsenyyttä�hakevan�henkilön�vastuulla on, että hakemus tulee toimitettua oikealle taholle�(työttömyyskassa�tai�asiamies)�viivytyksettä.

JÄSENYYdEN ALKAmiNENTyöttömyyskassan�jäsenyys�alkaa,�kun

1.�Jäsenhakemus on tullut vireille�(päivämäärä,�jona�hake-mus�on�saapunut�työttömyyskassaan,�kassan�hallintoelimelle�tai�sille,�jolla�on�oikeus�toimia�asiassa�työttömyyskassan�lu-kuun,�esimerkiksi�ammattiliiton�toimistossa�työskentelevälle�asiamiehelle)2.�Hakija on täyttänyt jäsenyyden edellytykset3.�Jäsenmaksu on maksettu-� jos� jäsenmaksu� maksetaan� hakemista� myöhäisemmästä�ajankohdasta,�jäsenyys�alkaa�vasta�siitä-� jos� jäsenmaksu� maksetaan� hakemista� edeltävästä� ajan-kohdasta,� jäsenyys� alkaa� vasta� jäsenhakemuksen� vireille�tulosta

Jäsenyys�voi�alkaa�myös�hakemuksessa�mainitusta�jäsenen�tar-koittamasta� myöhemmästä� ajankohdasta� (esimerkiksi� seuraa-van�kuukauden�alusta).

TYÖTTÖmYYSKASSASTA ToiSEEN SiirTYmiNENTyöttömyysturvalain 5 luvun 5 §:n 1 momentin ja kassan sään-töjen 5 §:n mukaan jos palkansaajakassan jäsen kassasta erot-tuaan kuukauden kuluessa liittyy toiseen työttömyyskassaan, hänen hyväkseen luetaan hänen työssäoloaikansa ja vakuu-tettuna oloaikansa edellisessä työttömyyskassassa. Jos jäsen on erotettu aiemmasta kassasta, hänen hyväkseen ei lueta aiempaa työssäolo- ja vakuutusaikaa.

VANHANA JÄSENENÄ KUUKAUdEN KULUESSAEllei�liittyminen�uuteen�työttömyyskassaan�tapahdu�kuukauden kuluessa aikaisemmasta�työttömyyskassasta�eroamisesta,�jäse-nyyden�hakija�ei�voi�lukea�hyväkseen�vakuutettuna�oloaikaansa�ja�työssäoloaikaansa�aiemmassa�kassassa.

On�huomattava,�että�siirtyminen�toiseen�työttömyyskassaan�ei� tapahdu� ”automaattisesti”,� vaan� työttömyyskassajäsenyyttä�tulee�kirjallisesti�hakea�uudesta�kassasta.�Edellisestä�kassasta�ei�kannata�erota�ennen�kuin�liittyminen�uuteen�kassaan�on�var-mistunut.�Jäsenmaksut tulee aina maksaa eroamispäivään asti siihen kassaan, josta siirtyy.

Kun�jäsen�liittyy�toisesta�kassasta,�hänen�tulee�tehdä�se�kuu-kauden�kuluessa�ja�samalla�huolehtia�siitä,�että�jäsenmaksut�ai-kaisempaan�kassaan�ovat�kunnossa�siirtymispäivään�asti.�Tällä�varmistetaan�se,�että�jäsen�siirtyy�ns.�vanhana�jäsenenä�työttö-myyskassan�jäseneksi.�Tällaiselta�jäseneltä�ei�enää�edellytetä�10�kuukauden�kassajäsenyysaikaa,�jos�se�on�ehtinyt�kertyä�kyseises-sä�toisessa�kassassa.�Jos�jäsenyysaikaa�on�vastaavasti�ehtinyt�kertyä�vähemmän,�kyseinen�henkilö�voi�tuoda�mukanaan�siihen�asti�kertyneen�jäsenyys-�ja�työssäoloehtoajan.�Jos�liittyminen�ta-pahtuu�myöhemmin�kuin�kuukauden�kuluessa,�jäsenen�on�han-kittava�10�kk:n�kassajäsenyytensä�uudelleen.�Hänen�katsotaan�tässä�viimeksi�mainitussa�tilanteessa�liittyvän�uutena�jäsenenä.

JÄSENmAKSUN mAKSAmiNENJATTK:n säännöt6 § JÄSENMAKSUTJäsenmaksu on Vakuutusvalvontaviraston vuosittain vahvis-tama euromäärä kuukaudessa. Jäsenmaksu on maksettava kassan hallituksen määräämällä tavalla. Kassalla on oikeus periä jäsenmaksu myös maksamistaan etuuksista. Eronneel-la tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada takaisin kas-salle suorittamiaan maksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erottamisajankohtaa edeltävään aikaan.7 § JÄSENMAKSUISTA VAPAUTTAMINENJäsen ei voi vapautua jäsenmaksusta.

Jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksunsa (2,5 euroa/kk/2007) työttömyyskassan sääntöjen edellyttämällä tavalla. Jos�jäsen�ei�maksa�maksuaan,�hänet�voidaan�erottaa�kassasta�maksamattomien�jäsenmaksujen�vuoksi.�Jos�jäsen�on�erotettu�aiemmasta�kassasta�esimerkiksi�maksamattomien�jäsenmaksu-jen�vuoksi,�hänen�hyväkseen�ei�voida�lukea�aikaisemman�kassan�vakuutettuna�oloaikaa�eikä�työssäoloaikaa.

Julkisten� alojen� teknisten� työttömyyskassaan� liittymisestä,�jäsenmaksujen� maksamisesta� ja� muista� jäsenyyteen� liittyvistä�asioista�sekä�kassan�maksamista�ansiosidonnaisista�etuuksista�saa�tietoa�kassasta�sekä�omasta�ammattiliitosta.

EEVA�KIVIJÄRVI,�KASSANJOHTAJAJulkisten�alojen�teknisten�työttömyyskassa��

puh. (09) 7206 820 www.jattk.fi

Työttömyyskassan�jäsenyyden�hakeminen�ja�voimassapitäminen

LIITON�INFO


HuoMio PAiKALLiSyHdiSTyKSET! Tilatkaa jäsenille kesäksi liiton tuotepaketteja!

Kielotie�12–14�B,�01300�Vantaapuh�(09)�867�8880,�fax�(09)�863�7230

[email protected]

SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL RY

Kuva

t:�H

gin�

pela

stus

laito

s�ja

�Häk

e.

Jokaisella suomalaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi.�Pelastusalan�eri�tehtävissä�työskentelevät�ammattilaiset�tekevät�kansalaisten�turvallisuuden�eteenvaativaa�työtä�joka�päivä.�He�tarvitsevat�ammattiliittoa�turvaamaan�asemansa�työelämässä.�Jatkuvasti�muuttuvassa�työelämässä�tämä�on�vaativa,�mutta�välttämätön�tehtävä.�

SPAL on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden oma ammattiliitto. Liittoon�kuuluu�lähes�3�200�jäsentä,�jotka�työskentelevät�kuntasektorilla�pelastusalan�eri�ammattiryhmissä�sekä�valtion�hätäkeskuksissa.�STTK:laisena�liittona�SPAL�on�mukana�Suomen�suurimman�toimihenkilökeskusjärjestön�hallituksessa�ja�työryhmissä.�

Edunvalvonnan kannalta�on�pelkästään�hyvä�asia,että�SPAL�keskittyy�ainoastaan�pelastusalan�ja�hätäkeskus-ammattilaisten�asioihin.

PELASTUSHENKILÖSTÖN OMA AMMATTILIITTO

pelastusalan ammattilainen 2/08

Documents