pelastusalan ammattilainen 2/12

NUMERO 2 | HUHTIKUU 2012

CrossFit-mestaristaensimmäinenVuoden Palomiesurheilija

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

2

PELASTUSALANAMMATTILAINENPalomiesliiton jäsenlehtiAikakauslehtien liiton jäsen. Lehti ilmestyy kuudesti vuodessa, seuraavan kerran 20.6.2012.

JULKAISIJA: Suomen Palomiesliitto SPAL ryVernissakatu 6, 01300 Vantaapuh. (09) 867 8880, fax (09) 863 [email protected]

PÄÄTOIMITTAJA:Kim NikulaPuh. 040 716 [email protected]

TOIMITUSKUNTA: Liisa Haimi, Helena Janhonen, Kim Nikula, Tuija Tervo ja Mikko Terävä

OSOITTEENMUUTOKSET: [email protected]

ISSN: 1456-7709

PAINO: Forssa Print

ILMOITUKSET: Ilpo Pitkänen Oypuh. (09) 5868 300, [email protected]

LEHTI NETISSÄ: issuu.com/palomiesliittospal

Tässä numerossa 2 | 25.4.2012

ww

w.faceb

oo

k.com

/palo

miesliitto

kansi Vuoden Palomiesurheilija Mikko Salo treenaamassa. Kuva: Harri Joensuu www.palomiesliitto.fi

KEKSINTÖAri ToivarillepääpalkintoPSR:n innovaatio-kilpailussa

HALArto Pirttimaalla on kokemusta työpaikan muutos-tilanteista

CERNSuomalaisetpalomiehetmaailmalla

3 | Pääkirjoitus Inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti

Toimintavalmiusohje

6 | Kolmenlaisia tavoiteaikoja Ohje käyttöön ensi vuoden alkuun mennessä

8 | Palvelutasopäätös ratkaisee Tehdäänkö päätöksiä talous edellä?

HAL

10 | Pirttimaa häkeläisten pääluottamusmieheksi Kokemusta useasta muutoksesta

11 | HALlin toiminta lähemmäksi jäsentä Jäsenpalaute tärkeää

14 | Strategia korostaa henkilöstön osaamista Visiona edelleen Euroopan tehokkain Terveys

26 | Mystiset oireet veivät työkyvyn Oikea diagnoosi työn takana

30 | Työ sairauden taustalla Monimutkainen ammattitautiarvio

32 | FireFit käytössä jo puolella Pohjois-Savossa omaa koulutusta

Paikalliskierros

58 | Rovaniemi 9.2.2012

60 | Oulu 22.2.2012

62 | Joensuu 20.-21.3.2012

64 | Kokkola 3.4.2012


2 3

Inhimillisesti, ammatillisestija luotettavasti

PÄÄKIRJOITUS

PELASTUSTOIMEN pitkän aikavä-lin päivitetty strategia 2025 julkais-tiin maaliskuussa. Strategiassa mää-ritellään pelastustoimen tulevaisuu-den painopistealueet ja toimintalin-jat, joiden avulla pelastustoimi vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Toiminnal-liset painopisteet on jaettu neljään ryhmään: pelastuslaitosten tehtävät, onnettomuuksien ehkäisy, henkilös-tö sekä koulutus- ja tutkimustoiminta.

Pitkän tähtäimen toiminnalliset painopisteet ja strategiset päämäärät vuodelle 2025 ovat pelastustoimen tulevaisuuden haasteiden ja mahdol-lisuuksien näkökulmasta onnistuneet. Erityisesti henkilöstöosio tukee suu-relta osin niitä tavoitteita, joita muun muassa Palomiesliiton liittokokous on linjannut tulevaisuuden tavoitteiksi.

ON SYYTÄ huomioida, että onnistu-neen lopputuloksen aikaansaaminen edellyttää alan toimijoilta laajempaa yhteistyötä, edellisen strategian tarkastelua, lyhyen aikavälin tavoitteita sekä innovatiivista ajattelua ja toi-mintaa. Strategiassa todetaan, että yhteistyöllä saa-daan paremmin tuloksia aikaan kuin yksin tekemäl-lä. Pelastuslaitosten kumppanuushanke tai pelastus-toimen johdon foorumi ei siihen yksinään riitä. Tarvi-taan laajempaa yhteistyötä. Tältä osin tulee Palomies-liiton, pelastusosaston, Kuntaliiton, pelastusjohtajien ja järjestöjen kriittisesti tarkastella omaa toimintaansa.

ETEENPÄIN katsominen edellyttää myös peruutus-peiliin katsomista. Tulevaisuuden tekeminen ja sii-nä onnistuminen edellyttää, että tiedostamme, mi-ten onnistuimme edellisessä strategiassa ja miltä osin

emme saavuttaneet tavoitteitamme. Pelastusosasto on luonut erillisen analyysiasiakirjan, johon strategian jalkauttamisen yhteydessä on syytä kiinnittää huomioita.

Pitkän tähtäimen tueksi tarvit-semme lyhyen aikavälin seurantaa. Alan ”koordinaatioryhmä” sopii vuo-sittain teeman tai teemat, jotka nos-tetaan alan päätavoitteeksi. Esimerk-kinä tästä voisi olla urakehitys, työtur-vallisuus, henkilöstön työhyvinvointi ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemi-nen – esimerkiksi palokuolemat, ko-titapaturmat ja hukkumiset. Seuran-ta toteutetaan vuosittaisessa strate-giaseminaarissa, jonka kokoonkutsu-jana voisi hyvin toimia Palomiesliitto.

TAVOITTEIDEN saavuttaminen edellyttää uudenlaista yhteistyö-tä alan toimijoiden keskuudessa ja erityisesti työpaikkatasolla. Strategia 2025 epäonnistuu varmasti, mikäli

henkilöstöä ei oteta mukaan valmistelutyöhön sekä prosessin jalkauttamiseen ja seurantaan. Perinteises-tä vastakkainasettelumallista ja hierarkkisesta toimin-nasta tulee päästä eroon.

Onnistunut lopputulos saadaan aikaan yhdessä tekemällä ja sitoutumalla tavoitteisiin. Sitoutuminen ei tapahdu käskyttämällä. Pelastuslaitoksissa tulee yh-dessä henkilöstön kanssa avata strategiset tavoitteet oman organisaation näkökulmasta – mitä strategia 2025 tarkoittaa meidän työpaikalla ja miten saavu-tamme tavoitteet arvojemme mukaisesti: inhimilli-sesti, ammatillisesti ja luotettavasti.

Kim Nikulapuheenjohtaja

Sitoutuminen ei tapahdu

käskyttämällä.


4

TOIMISTO

LIITTOHALLITUS

PUHEENJOHTAJAKim Nikula puh. 040 716 [email protected]

VARAPUHEENJOHTAJAJukka Vigren puh. 045 657 [email protected]

VARAPUHEENJOHTAJAIlkka Mustakangas puh. 0400 963 [email protected]

JÄSENET JA VARAJÄSENET

HELSINKIKari Taavitsainen puh. 0500 214 [email protected]

Ilpo Lehtonen puh. 040 556 8714 [email protected]

ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAAIlkka Mustakangas puh. 0400 963 [email protected]

Jukka Tuomila puh. 0500 971 [email protected]

VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTAJouni Hämäläinenpuh. 050 550 [email protected]

Pekka Puistopuh. 040 594 8397 [email protected]

KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSOJarkko Savilepo puh. 040 508 [email protected]

Jouni Kokkipuh. 040 596 [email protected]

ETELÄ-SAVO JA ETELÄ-KARJALATuomas Loikkanen puh. 050 590 [email protected]

Reino Penttinen puh. 040 533 2110 [email protected]

PIRKANMAAJukka Vigren puh. 045 657 [email protected]

Raimo Pietilä puh. 040 585 [email protected]

KESKI-SUOMITimo Korhonen puh. 0400 648 [email protected]

Janne Luoma-ahopuh. 050 336 7531 [email protected]

ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAATapani Torppapuh. 040 765 [email protected]

Hannu Kaatikkopuh. 050 583 [email protected]

POHJOIS-SAVOMauri Koivisto puh. 040 512 [email protected]

Pasi Rissanenpuh. 0440 519 291 [email protected]

POHJOIS-KARJALAJorma Hämäläinen puh. 050 591 [email protected]

Markku Ojala puh. 050 535 [email protected]

KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAAKim Nikula puh. 040 716 [email protected]

Pasi Mänty puh. 050 351 [email protected]

LAPPIJyrki Savolainen puh. 050 919 [email protected]

Jani Frantti puh. 040 726 [email protected]

PUHEENJOHTAJAKim Nikula puh. 040 716 [email protected]

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖMikko Teräväpuh. 045 657 [email protected]

TOIMINNANJOHTAJAPetri Hynninen(opintovapaalla)

TIEDOTTAJATuija Tervopuh. 045 136 [email protected]

JÄRJESTÖSIHTEERILiisa Haimipuh. (09) 867 [email protected]

TYÖMARKKINALAKIMIESHelena Janhonenpuh. 050 570 [email protected]


5

SPAL INFO

NUMERO ILMESTYY AINEISTO

– 3 – 20.6. 4.6. – 4 – 5.9. 20.8. – 5 – 31.10. 15.10. – 6 – 19.12. 3.12.

Pelastusalan ammattilaisenilmestyminen 2012

Liittohallituksen kokoukset 2012

4/12 / 25.4.5/12 / 28.-29.5.6/12 / 28.8.7/12 / 27.9.

8/12 / 30.10.9/12 / 27.11.

Helena Janhonentyömarkkinalakimieheksi

PALOMIESLIITTOON on palkattu työmarkki-nalakimieheksi Helena Janhonen. Hän on koulutukseltaan vara-tuomari ja tehnyt ai-kaisemmin lakimiehen töitä sekä valtiolla että yksityisellä puolella.

– Kuljen puheenjohta-jan matkassa paikallis-kierroksilla tapaamas-sa jäseniämme. Tämän lehden ilmestyessä

olen tavannut Pohjois-Karjalan ja Keski-Poh-janmaan pelastushenkilökuntaa ja uutta matkaa suunnitellaan Kuopioon, Helena kertoo.

– Lakimiehen työssä pidän erityisesti ongelmien ratkaisemisesta ja erilaisten vaihtoehtojen poh-timisesta. Uudelta työltä odotan kysymyksiänne. Toivon paljon yhteydenottoja ja palautetta sekä erityisesti näin alkuun kärsivällisyyttä.

Helenan tavoittaa puhelimella 050 570 3275 ja sähköpostilla [email protected].

Helenan aloittaessa toimistolla maaliskuussa, jäi toiminnanjohtaja Petri Hynninen opintovapaalle. Opintovapaa kestää vuoden ja päättyy 1.3.2013. Hynninen vastaa tänä aikana edelleen Hätäkes-kusammattilaisten liitto HALin asioista.

PALKANSAAJALOMAJÄRJESTÖT ovat kehittäneet ja uudistaneet työikäisille suunnattua kunto- remonttia viimeisen vuoden aika-na. Työ on nyt ohi ja uudet hyvin-vointijaksot starttaavat kesällä.

Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT lanseeraa parhaillaan 1askel hyvinvointijakso -palveluitaan työikäisille ja heidän perheilleen. 1askel korvaa aiemmin järjestetyn kuntoremontti- ja perhe-kuntolomatoiminnan. Ryhmämuotoisia 1askel-hyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille järjestetään ympäri Suomea lähes 30 eri kohteessa.

1askel-jaksojen tavoitteena on tukea elämänhal-lintaa, työssäjaksamista sekä terveyttä ja toi-mintakykyä. Jakson aikana osallistujille tehdään kuntotestejä, pidetään tietoiskuja, keskustellaan ja liikutaan. Kaikessa tekemisessä ajatellaan loppu-elämää, ei vain viikon pituista jaksoa. Parhaimmil-laan jaksolta löytyy kotiin viemisiksi intoa edistää omaa terveyttä ja hyvinvointia.

PHT:n 1askel tuoteperheen toinen jäsen on hyvin-vointijaksot lapsiperheille. Perhejaksot ovat kodin ulkopuolella järjestettäviä ryhmämuotoisia liikun-tapainotteisia ja virikkeellisiä jaksoja, joiden aikana annetaan sekä lapsille että aikuisille mahdollisuus uusien harrastusten löytämiseen.

> Lisätietoja liiton toimistolta ja www.pht.fi

Hyvinvointijaksot Kuntoremonttien tilalle


6 7TOIMINTAVALMIUSOHJE

Kolmenlaisia tavoiteaikoja

Uusi toimintavalmiusohje otetaan käyttöön

2013 alkuun mennessä.

Toimintavalmiuden suunnit-teluohje – kuten ohjeen uusi nimi kuuluu – pohjautuu pääpiirteittäin viime syksynä

julkistettuun uudistustyöryhmän esi-tykseen, mutta useissa kohdin lopul-lista ohjetekstiä on muutettu lausun-tokierrokselta saadun palautteen pe-rusteella. Sisäministeriön johtoryhmä hyväksyi ohjeen maaliskuun lopulla.

Suurimmat muutokset edelliseen, vuoden 2003 ohjeeseen ovat riski-alueruutujen koot ja riskien määritte-lytapa, uudet muodostelmat, tehtävien neliportainen kiireellisyysluokitus sekä toimintavalmiusaika-käsitteen muut-tuminen.

Edelleenkin I-III-riskiluokissa on ta-voiteajat, joissa pelastusyksikön tulee saavuttaa onnettomuuspaikka: häly-tyksen jälkeen kuudessa, kymmenessä tai 20 minuutissa.

Vanhasta poiketen tavoiteaika on nyt yksiköllä, joka ei enää tarkoita johtajaa, kuljettajaa ja vähintään yhtä työparia, vaan yksikkö on henkilön tai henkilöstön, kulkuneuvon tai kaluston muodostama toimintakokonaisuus, joka kykenee itsenäiseen toimintaan – siis esimerkiksi täysin miehitetty sammutusauto, mutta myös kuljettaja ja tikasauto.

Tämän ns. saavutettavuusajan li-säksi on uusi pelastustoimen toimin-

tavalmiusaika, joka alkaa siitä, kun ensimmäinen yksikkö vastaanottaa hälytyksen ja päättyy siihen, kun pe-lastusryhmä selvitysten jälkeen aloit-taa tehokkaan pelastustoiminnan.

Kolmas tavoiteaika on avunsaan-tiaika, joka vastaa työryhmän esityk-sessä ollutta toimintavalmiusaikaa. Se pitää edellä mainittujen lisäksi sisällään myös hätäkeskuksen hälytystoimet.

I-riskialueella avunsaantiaika on työryhmän esityksen mukaisesti 13 minuuttia. II-riskialueella aika nousi työryhmän esitykseen nähden yhdellä minuutilla 16 minuuttiin ja III-riskialu-eella neljällä minuutilla 24 minuuttiin.

Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Taito Vainio sanoo, että kolmenlaiseen tilastoitavaan aikaan päädyttiin, koska haluttiin selventää aikakäsitteitä ja säi-lyttää aikojen vertailukelpoisuus.

— Ensimmäisen yksikön paikalle-saapumisaika säilytettiin, jotta tilas-toinnilla on jatkuvuutta ja pystymme vertaamaan tulevien vuosien lukuja aikaisempiin vuosiin. Avunsaantiajalla halutaan korjata lehdissä ollut väärin-käsitys siitä, että toimintavalmiusaika pitenisi kuudesta minuutista 13 mi-nuuttiin. Pelastustoimen toimintaval-miusaika taas kertoo jatkossa sen, mil-loin 1+3-vahvuinen ryhmä on valmis aloittamaan tehokkaan pelastustoi-minnan, Vainio perustelee. >


7TOIMINTAVALMIUSOHJE

JUH

A-P

EK

KA

LA

AK

SO

Keskeisiämuutoksia

TOIMINTAVALMIUSOHJE

Pelastusyksikkö on henkilön tai henkilöstön, kulkuneuvon ja kaluston muodostama koko-naisuus, joka kykenee itsenäiseen toimintaan. Yksiköitä ovat esim. pelastusyksikkö, sammutusyksikkö, raivausyksikkö, säiliöyksikkö, tikasyksikkö. Pelastusryhmä koostuu johtajasta, 3-7 henkilöstä sekä ajoneuvoista ja kalustosta. Pelastusjoukkue koostuu johtajasta ja 2-5 ryhmästä. Pelas-tuskomppania koostuu johtajas-ta, esikunnasta sekä 2-5 joukkue-esta. Pelastusyhtymä koostuu johtajasta, johtokeskuksesta sekä vähintään kahdesta komppaniasta.

Muodostelmat voidaan koota riippumatta siitä, mistä henkilöt onnettomuuspaikalle tulevat.

Kiireellisyysluokat A, B, C ja D, joista A ja B hälytysajoa.

Toimintavalmiusaika sisältää ensitoimenpiteet: aika alkaa ensim-mäisen yksikön vastaanottaessa hälytyksen ja päättyy pelastusryh-män aloittaessa tehokkaan pelas-tustoiminnan.

Riskiruuduille (1 km x 1 km) määritellään riskiluokka regressiomallilla. Riskitaso ja toimintavalmius voivat vaihdella vuorokaudenajan, viikonpäivän tai vuoden-ajan mukaan.

I-riskiluokassa 1. yksikkö paikalla kuudessa minuutissa. Pelastus-toiminnan toimintavalmiusaika 11 minuuttia ja avunsaantiaika 13 minuuttia. II-riskiluokassa 1. yksikkö paikalla 10 minuutissa. Toimintavalmiusaika 14 minuuttia ja avunsaantiaika 16 minuuttia. III-riskiluokassa 1. yksikkö paikalla 20 minuutissa. Toiminta-valmiusaika 22 minuuttia ja avun-saantiaika 24 minuuttia. IV-riski-luokassa ei tavoiteaikoja.

LÄHDE: SISÄMINISTERIÖ


8 9TOIMINTAVALMIUSOHJE

Täysin vertailukelpoinen ensim-mäisen yksikön paikallesaapumisaika ei kuitenkaan ole vanhaan tilastointiin verrattuna, sillä ennen yksikkö oli 1+3 ja jatkossa pienimmillään yksi mies.

Uudessa ohjeessa ei ole I- ja II-riski-luokissa mainintaa pelastusryhmän sa-vusukelluskelpoisuudesta, joka uudis-tustyöryhmän esityksessä oli. Valmiissa ohjeessa viitataan pelastussukellusoh-jeeseen: pelastustoimintaan osallistu-van henkilöstön tulee olla vähintään pelastustoimikelpoisia sen mukaisesti, kun siitä erikseen säädetään.

— Kun työntekijäjärjestöt vaativat kaikkiin riskiluokkiin neljää savusukel-luskelpoista henkilöä, mutta pelastus-laitokset pitivät tätä kohtuuttomana, päädyimme siihen että asia ratkaistaan

pelastustoimen alueen palvelutaso-päätöksessä, Vainio kertoo.

Uutta on se, että toimintavalmi-usaikojen toteutumiselle asetetaan vähimmäistavoitteet. Kiireellisissä teh-tävissä ensimmäisen yksikön tulee saa-vuttaa riskiruudun toimintavalmiusaika vähintään 50 prosentissa tehtävistä. Pelastustoiminnan toimintavalmius-aika tulee myös täyttyä vähintään 50 prosentissa tehtävistä.

— Aikaisemmassa ohjeessa tavoit-teena oli saavuttaa toimintavalmiusajat pääosin, ja valmistelutyössä aikanaan todettiin, että pääosin tarkoittaa yli 50 prosenttia. Käytännössä jotkut tahot ovat kuitenkin käsittäneet tavoitteen väärin eli 100-prosenttiseksi. Pelas-tuslaitosten kanta oli, että uuteen oh-jeeseen vähimmäistavoite pitää kirjata

prosenttilukuna niin, ettei väärintulkin-nalle jää varaa, sanoo Vainio.

Vainio huomauttaa, että tavoittee-na tulee olla palvelutasopäätöksessä päätetty taso ja mahdollisimman hyvä taso. Ohjetta ei ole tarkoitus lukea niin, että jos alueella ajat toteutuvat 70 pro-sentissa tehtävistä, voidaan toimintaa tämän jälkeen huonontaa.

Uuden ohjeen mukaiset järjestelyt tehdään pelastuslaitoksissa niin, että suunnitteluohjetta sovelletaan täydes-sä mitassa vuoden 2013 alusta alkaen. Prontoon luodaan uusi tilastointiruutu ja pelastuslaitokset tarkentavat häly-tystehtävissä ensitoimenpiteisiin kulu-van ajan kirjaamiskäytäntöjä. Ministe-riö kiertää esittelemässä ohjetta ja sen tulkintoja pelastuslaitoksissa. n

TOIMINTAVALMIUSOHJEEN uudistamista valmistellut työryhmä sai viime vuonna murskakritiikkiä pelastustoimen kenttätasolta. Lopullinen Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje sisältää keskeiset työryhmän esitykset, mutta siinä näkyy vahvasti muun muassa pelastuslaitosten antama palaute.

Seuraavaksi kenttä sulattelee ohjetekstiä ja valmistelee sen käyttöönottoa niin, että ensi vuonna kaikki puhuvat samoilla käsitteillä.

Palomiesliitto huomautti lausuntovaiheessa ohjeen mahdollistavan pelastustoimen saneeraamisen, jos kun-nat niin haluavat: jos halutaan vain säästää euroja, löytyy siihen mahdollisuus, kun valtio ohjaa kuntien toimintaa entistä heikommin ja väljemmin. Pelastusyksiköiden si-joittelu ja vahvuudet voidaan halutessa pistää uusiksi. Iso kysymys on, mitä työturvallisuudelle merkitsee se, että onnettomuuspaikalle kiirehditään kelloa vastaan pahimmillaan yhden pelastushenkilön ”voimin”.

Ohjeessa korostetaan useassa kohdassa, että alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksissä päätetään ohjetta tarkemmin toimintavalmiusaikatavoitteista, johtamisesta, riskeihin varautumisesta sekä myös pelastustoiminnan aloittamisesta ja pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön kuntotasosta.

Palomiesliiton mukaan uhkana on, että pelastustoi-men palvelutasosta tehdään todellisten riskien sijaan

jatkossa yhä enemmän heikosta taloudellisesta tilan-teesta johtuvia poliittisia päätöksiä – esimerkiksi siitä, millaisia miehistövahvuuksia milläkin paloasemilla on mihinkin vuorokaudenaikaan ja onko kaikilla asemilla savusukelluskykyisiä palomiehiä.

Pelastusylitarkastaja Taito Vainion mielestä uhkakuva ei ole näin räikeä.

— En usko, että kunnat ehdoin tahdoin haluaisivat mahdollisimman huonoa pelastustoimea. Kyllä kai kunnallispolitiikassakin pyritään mahdollisimman hyvään kuntalaisten palveluun. Pelastustoimeen kohdistuvat päätökset pitää tehdä tietoisena poliittisesta vastuun-kannosta.

Vainio sanoo, että ministeriön ohjeella ei kerrota, mikä on kunnille parasta, vaan kunnat päättävät siitä itse.

— Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen tarkoitus ei missään nimessä ole heikentää päätoimisten palokun-tien toimintaedellytyksiä. Ei siis niin, että ohjeen pohjalta keksittäisiin, että voidaan ajaa alas jo olemassa olevia erittäin hyvin toimivia palokuntajärjestelmiä. Jos niin meneteltäisiin, olisi se hyvin arveluttavaa.

— Toinen kysymys on sitten se, miten pelastus-toimi pystyy esityksensä perustelemaan ja esimerkiksi kertomaan, mitä käytännössä merkitsee, jos savusukel-luskelpoisia palomiehiä ei ole riittävästi. Ehkä jatkossa joudutaan selittämään asioita poliitikoille entistä tarkem-min, Vainio arvioi.

Palvelutasopäätöksellä ratkaistaan moni asia

9


9

CO

MP

IC / M

AU

RI R

AT

ILAIN

EN

Vuoden alussa eläkkeelle siirtynyt Kari Lehtokangas voi jäädä viimeiseksi Helsingin pelastuslaitoksen johtajaksi, jolla oli alan koulutus. Lehtokangas oli opiskellut palomestariksi.

Helsingin pelastuslai-toksen ylimmän päälli-kön virkaa ei ole saatu vieläkään julkiseen ha-

kuun, sillä taustalla on kiista siitä, tuleeko päälliköllä myös jatkossa olla pelastustoimen päällystöviran koulutus vai riittäisikö vain ylempi korkeakoulututkinto.

Apulaiskaupunginjohtaja Pek-ka Sauri (vihr) toi huhtikuussa kau-punginhallituksen hyväksyttäväksi johtosääntöluonnoksen, jossa pelastuslaitoksen päälliköllä ei jat-kossa edellytettäisi pelastustoimen tutkintoa, vaan vain ylempää kor-keakoulututkintoa sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä.

Jos ylimmällä päälliköllä ei oli-si lain edellyttämää tutkintoa, jäisi

Nimityksestä syntyi poliittinen vääntöOsa puolueryhmistä on sitä mieltä, ettei Helsingin pelastuskomentajalla tarvitse olla pelastustoimen päällystöviran tutkintoa.

operatiivisen pelastustoimen joh-tamisen vastuu kokonaan pelas-tusjohtajalle.

Esitys on jo valmisteluvaiheessa jakanut poliittisia ryhmiä kannatta-jiin ja vastustajiin. Kaupunginhalli-tuskaan ei ollut yksimielinen, vaan hyväksyi esityksen päällystötutkin-nosta luopumisesta äänin 9-6.

Asiasta tulee lopullisesti päät-tämään kaupunginvaltuusto, joka kokoontuu seuraavan kerran huh-tikuun lopulla.

Helsingin pelastuslautakunta on jo aikaisemmin todennut, ettei kelpoisuusehtoja ole mitään syytä muuttaa. Samoin pelastuslaitoksen henkilöstöjärjestöjen yksimielinen kanta on ollut, että kelpoisuusvaa-timuksia ei tule alentaa.

Samaan aikaan päällikön va-linnan kanssa Helsingissä ollaan jakamassa poliittisia apulaiskau-punginjohtajapaikkoja, joten julki-suudessa on jo epäilty pelastusko-mentajan viran koplauksesta suu-rempaan nimityspakettiin. Yhden arvion mukaan pelastuslaitoksen ylin palli olisi tässä pelissä luvattu kokoomuksen haltuun.

Osa Pelastusalan ammatti-laisen haastattelemista kaupun-ginhallituksen jäsenistä vahvistaa koplausepäilyksen, osa kiistää.

Kokoomuksen valtuustoryh-män puheenjohtaja Tatu Rauha-mäki sanoo, ettei päällikön nimi-tyksestä ole sovittu puolueiden kesken. Viran kelpoisuusehtoja halutaan muuttaa, jotta ne olisivat yhteneväiset kaupungin muiden laitosten johtajien kanssa.

— Lähtökohtaisesti Helsingissä on virastojen päälliköiden kelpoi-suusvaatimuksina ylempi korkea-koulututkinto ja luonnollisesti joh-tamiskokemus. Erityisvaatimuksis-ta on pyritty luopumaan. Nyt se on syytä tehdä myös pelastuslaitoksen päällikön osalta, Rauhamäki sanoo.

— Pelastustoimen päällys-tön tutkinto on mahdolliselle sen omaavalle hakijalle luonnollisesti lisämeriitti, kun virantäytöstä pää-tetään, jatkaa Rauhamäki.

Kaupunginhallituksessa pääl-lystötutkinnosta luopumisen puo-lesta äänestivät kokoomuksen Sir-pa Asko-Seljavaara, Juha Hakola, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava ja Laura Rissanen, vihreiden Elina Moisio, Johanna Sumuvuori ja Ville Ylikahri sekä rkp:n Jan Oker-Blom.

Pelastusalan koulutusvaati-muksen säilyttämisen puolesta äänestivät sdp:n Arto Bryggare, Tarja Kantola, Outi Ojala ja Osku Pajamäki, ps:n Jussi Halla-aho sekä vihreiden Vesa Peipinen. n


10 11HAL

Pirttimaa on paitsi Hätäkes-kusammattilaisten liiton tuore pääluottamusmies niin myös hallituksen jäsen. Hän toivoo,

että jäsenet ottaisivat aktiivisesti yh-teyttä häneen sekä muihin HALin luot-tamusmiehiin ja kertoisivat ajatuksiaan liiton toiminnan kehittämisestä.

— Toivon, että jäsenet olisivat aktii-visia meitä kohtaan. Meidän toiminta-edellytyksemme on, että saamme jä-seniltä tietoa, jotta osaamme ajaa juuri niitä asioita mitä he haluavat.

Hätäkeskuksiin pääluottamusmies Oulusta

— Luottamusmies-ten on helpompi

toimia, kun heillä on jäsenistön tuki ja he tietävät mitä jäsenet

ajattelevat, toteaa Arto Pirttimaa.

Pääluottamusmies Arto Pirttimaa on läpikäynyt useita organisaatiomuutoksia.

Pirttimaa on toiminut hätäkeskus-päivystäjänä 90-luvun alusta lähtien, jolloin hän aloitti työt Torniossa alue-hälytyskeskuksessa. Sittemmin hän siir-tyi Savonlinnan kautta Oulun aluehäly-tyskeskukseen. Oulussa toimiessaan Pirttimaa on käynyt läpi useamman or-ganisaatiomuutoksen; hätäkeskusten valtiollistamisen, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun keskusten yhdistämisen ja uuden Oulun keskuksen syntymisen.

Rovaniemen hätäkeskuksen toi-minta ja 22 rovaniemeläistä työntekijää


11HAL

HALin toiminta lähemmäksi jäseniäVantaalla maaliskuussa kokoontunut Hätäkeskusammattilaisten liiton vuosi-kokous linjasi tavoitteensa.

KOKOUS asetti tärkeim-mäksi tavoitteeksi kehittää liiton toimintaa jäsenten toivomusten ja tarpeiden mukaisesti. Lisäksi tavoitteena on saada oma luottamusmies jokaiseen hätäkeskukseen.

Liiton toimintaa halutaan myös näkyvämmäksi ja lähem-mäksi jäseniä. Tämän johdosta HALin viestintää tullaan kehit-tämään ja järjestämään jäsen-tilaisuuksia.

Liiton jäseniltä ryhdytään keräämään palautetta ja kehitysideoita, mihin suuntaan heidän mielestä liiton toimintaa tulisi kehittää.

— HALin toiminta on kes-tävällä pohjalla. Jatkossa liiton toiminta on saatava jäsenille myönteiseksi asiaksi, niin että jokainen jäsen voi vaikuttaa sen

toimintaan, korosti liiton puheenjohtaja Petri Hynninen.

Vuosikokous valitsi Hätä- keskusammattilaisten liitolle uuden hallituksen. Sen ensim-mäisessä kokouksessa valitaan puheenjohtaja ja vahvistetaan vuoden 2012 toiminta- suunnitelma.

Hallituksen jäseniksi valittiin Jaana Lindgren ja Maarit Rissanen Pirkanmaan hätäkeskuksesta, Hanne Metsänen Länsi-Uuden-maan hätäkeskuksesta ja Arto Pirttimaa Oulun hätäkeskuksesta. Lisäksi hallituksessa ovat Petri Hynninen, Pasi Jaakkola ja Kim Nikula.

siirtyivät Ouluun viime marraskuus-sa. Yhdistyneistä aluehätäkeskuksista muodostettiin Oulun hätäkeskus, joka käsittelee Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäpuhelut. Samaan ai-kaan kun käynnistettiin uuden hätä-keskuksen toiminta, otettiin käyttöön ensimmäisenä Suomessa uudet ope-ratiiviset ohjeet ja salitoimintamalli.

— Minun mielestä koulutukseen ei panostettu tarpeeksi. Ne alkoivat samaan aikaan kuin rovaniemeläisten yhteistoimintamenettely, muistelee pääluottamusmies Pirttimaa.

— Oulun keskuksessa aloitimme tekemään töitä uudella toimintamal-lilla kolme viikkoa ennen varsinaista yhdistymistä. Siinä samalla tuli uusi operatiivisen toiminnan ohje. Ne kaik-ki tapahtuivat vähän limittäin, niin että ei oikein tiennyt, mikä oli yhdistymisen tuomaa muutosta ja mikä operatiivis-ten ohjeiden.

Hyvät ja huonot puolet

Pirttimaan mielestä Rovaniemen ja Oulun yhdistämisen ajankohta oli sen sijaan valittu hyvin. Se tapahtui syksyllä rauhallisena ajankohtana ennen pikku-joulusesonkia. Lisäksi kolmen ensim-mäisen viikon ajan oli lomakielto, jotta itse kullakin olisi aikaa perehtyä uusiin käytäntöihin ja toimintatapoihin.

— Silloin salissa oli tosi paljon po-rukkaa ja oli aikaa perehtyä, silti kiiret-tä piti... Minun mielestä alussa korostui tesen eli tehtävänseurannan rooli. Se parani huomattavasti vanhaan pokaan verrattuna. Ne ottivat enemmän vas-

tuuta ja siinä tuli selvät roolijaot, mitä kukin tese tekee. Se oli hyvä, sanoo Pirttimaa.

— Sen sijaan salia johtavalta vuoro-mestarilta olisin toivonut napakampaa liikkeelle lähtöä, jotta saliin olisi tullut selvempi ja yhtenäisempi johtamistyyli.

Pirttimaan mielestä Rovaniemen ja Oulun toiminnan yhdistämisessä suurin haaste on ollut aluetuntemus. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan niin, että jokaisessa vuorossa on työn-tekijöitä entisten hätäkeskusten alueil-ta, joten aina on joku jolta kysyä, jos ei itse tunne aluetta.

Lisäksi apuna käytetään kyselytek-niikkaa ja karttaohjelmaa.

— Oululaiset ovat ottaneet rova-niemeläiset avosylin vastaan ja yksi yhdistymisen hyvistä puolista onkin uudet työkaverit. Sen lisäksi meillä on tällä hetkellä tosi hyvät salivahvuudet.

— Uusi salitoimintamalli on minun mielestäni ollut kokonaisuudessaan erittäin toimiva. Salitoimintaan on tullut selvät roolit ja kukin tietää vastuunsa.

— Tehtävänseuranta eli tese tietää, mitä vastaanottanut päivystäjä eli ivo on jo tehnyt, kun vastaanotettu tehtävä tulee tesen käsiteltäväksi. Koodi ratkai-see, millaisia rekisterikyselyitä ivo käy tarkistamassa, ennen kuin se siirtää tehtävän teselle. Tämä on selkeyttänyt toimintaa. n

Uusi sali-toimintamalli

on toimiva.


12

Kuntien tehtävät arvioidaan

Kaikki kuntien tehtävät käydään läpi, sillä suurta kartoitusta ei ole tehty pitkään aikaan, perustelee valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen (kok).

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) poliittisena valtiosihteerinä toimiva Ikonen on puheenjohtaja työryhmässä, joka vuoden 2014 puoliväliin mennessä valmistelee poliitti-set linjaukset siitä, mistä tehtävistä kunnat tule-vaisuudessa vastaavat ja mitkä kuntien nykyisistä tehtävistä olisivat valtion vastuulla.

Arviointi on osa kunta- ja palvelurakenneuu-distusta, joka on herättänyt paljon keskustelua alkuvuoden aikana. Hallitus haluaa kunnat suu-remmiksi, elinvoimaisemmiksi kokonaisuuksiksi.

— Pelastustoimi on mukana kartoituksessa, mutta minkäänlaisia ennakkopäätöksiä ei ole tehty. Samoin ensihoito on mukana, sillä kyse todellakin on kokonaiskartoituksesta, Ikonen sanoo.

Talous ja vaikuttavuus

Ensimmäiseksi työryhmä käy läpi kaikki kuntien tehtävät ja niiden hoitamista koskevat velvoitteet ja luokittelee ne erilaisten tekijöiden mukaan esi-merkiksi talouden volyymin ja palvelujen vaikut-

tavuuden mukaan. Tämän jälkeen poliitikot arvi-oivat, onko kunnilla velvoitteita, joita olisi syytä karsia.

Ikonen korostaa, että vaikka kaikki kuntien tehtävät ovat mukana tarkastelussa, se ei tarkoita, että jokaisen kohdalla työryhmä tekisi esityksiä.

— Sellaista näkemystä ei työryhmässä ole, että kovin suuressa mitassa kuntien palveluja oltaisiin siirtämässä valtiolle, mutta jos se koe-taan tarkoituksenmukaiseksi, sekin suunta täytyy huomioida.

— Toisaalta jos nähdään että kuntarakenne uudistuu niin, että on olemassa entistä vahvem-pia kuntia, katsotaan olisiko kunnilla mahdolli-suus kantaa vastuuta nykyistä enemmän.

— Lisäksi työryhmän tehtävänä on arvioida mahdollisuuksia vähentää kuntien velvoitteita.

Kun kuntien kokonaismenot esimerkiksi vuonna 2009 olivat 38 miljardia euroa, oli alu-eellisen pelastustoimen osuus investointeineen tästä 464 miljoonaa euroa eli 1,2 prosenttia.

— Tehtäviä fokusoidaan varmasti sen mu-kaan, mitkä ovat taloudellisesti merkittävimpiä ja millaisia vaikuttavuuksia palveluilla on. Tärkeys-luokkia haetaan, ja kaikkiin tehtäviin ei kiinnitetä yhtä paljon huomiota. Olettaisin kuitenkin, että pelastustoimi on merkittävyydeltään keskeises-sä asemassa, sillä se on vaikuttavuudeltaan tär-keää, Ikonen selventää.

Mielipiteitä halutaan kuulla

Pelastustoimessa valtiollistamisspekulointi nou-see lähes tasaisin väliajoin keskustelunaiheeksi, tällä kertaa kuntien tehtävien kokonaisarvioinnin vanavedessä. Työryhmän toiminnasta on jo tullut jonkin verran palautetta, mutta Ikosen mukaan lisääkin saa antaa.

Osana suurta kunta-uudistusta arvioidaan kaikki kuntien tehtävät. Myös pelastustoimi ja ensihoito ovat mukana.


13

Valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen johtaa työryhmää, joka valmistelee poliittiset linjaukset kuntien ja valtion tehtävänjaosta.

— Olisikin ihan hyvä, jos kuulisimme myös palautetta ja kokemuksia alueellisesta pelastus-toimesta. Nyt on hetki tuoda esiin näkökulmia puoleen ja toiseen. Työryhmä ei ole tehnyt en-nakkolinjauksia, toistaa Ikonen.

Alan sisäisessä keskustelussa valtiollistami-nen on esitetty ratkaisuna muun muassa pelas-tustoimen resurssiongelmaan tai palomiesten ammatillisen eläkeiän palauttamiseen. Toisaalta on huomautettu, millaista jälkeä valtion tuot-tavuusohjelmat ovat tehneet hätäkeskuksissa, poliisissa ja puolustusvoimissa.

Ikonen ei ota kantaa plussiin ja miinuksiin, vaan toteaa että työryhmä on vasta alkuvaihees-

sa ja että ryhmässä on myös sisäasiainministeriön asiantunteva edustus.

— Koko Suomessa on samat veronmaksajat, olivat palvelut sitten kunnan tai valtion vastuulla. Julkisia varoja tulee käyttää vastuullisesti ja kus-tannustehokkaasti. n

Minkäänlaisiaennakko-

päätöksia ei ole tehty.


14

Henkilöstön osaaminen korostuu entisestäänSisäministeriö on julkaissut uudistetun pelastustoimen strategian, joka tähtää vuoteen 2025. Visiona on edelleen Euroopan tehokkain pelastustoimi.

Strategiassa määritellään neljä toi-minnan painopistettä, jotka löytyvät pelastuslaitosten tehtävistä, onnet-tomuuksien ehkäisystä, henkilös-

töstä sekä koulutus- ja tutkimustoiminnasta.Päämääränä on pelastuslaitos, joka on

laaja-alainen turvallisuuden osaaja ja kes-keinen paikallisten turvallisuuspalveluiden tuottaja. Pelastustoimen rooli turvallisuus-asioiden yhteen sovittajana ja kuntien va-rautumisen tukena paikallisessa turvalli-suussuunnittelussa vahvistuu.

Henkilöstön osalta strategia korostaa osaamisen, motivaation ja hyvän työilmapii-rin merkitystä. Pelastushenkilöstön pidem-piä työuria kehitetään toimintakykyhank-keen ja selvitysmies Myllyniemen esitysten mukaisesti.

— Tarvitaan työurien suunnittelua sekä siihen liittyvää kehitystä, kuten työpaik-kakoulutuksen ja täydennyskoulutuksen suunnittelua. Tätä pakettia pitää seuraavaksi aukaista, sisäministeriön pelastusylijohtaja Pentti Partanen sanoo.

On tärkeää, että henkilöstö tuntee työn-sä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi, stra-

tegiassa todetaan. Samalla tulee varmistaa, että henkilöstön määrä on riittävällä tasolla.

— Meiltähän on puuttunut pelastuslai-tosten yhtenäinen henkilöstöpolitiikka. Esi-merkiksi yhtenäistä henkilöstötilinpäätöstä ei ole – onkohan kaikilla laitoksilla edes omaa varsinaista henkilöstötilinpäätöstä? Sellainen on aivan välttämätön, Partanen huomauttaa.

— Henkilöstötilinpäätökseen liittyvät työhyvinvointi- ja työilmapiirikyselyt. Kaik-kiin näihin tulisi saada yhtenäisyyttä, jotta pelastuslaitosten toimintaa pysyttäisiin en-tistä paremmin vertailemaan ja saamaan

1234

Pelastustoimen henkilöstön kriittiset menestystekijät

Pelastustoimellahyvä kilpailukyky työnantajana

Osaava, motivoitunut ja itseään kehittämään halukas henkilöstö

Henkilöstön työkyky vastaa tehtäviä

Korkealla tasolla oleva työhyvin-vointi

LÄHDE: PELASTUSTOIMEN STRATEGIA (SM)


15

kokonaiskäsitys henkilöstön tilantees-ta. Yhdenmukaisia henkilöstötietoja tarvitaan muun muassa pelastushen-kilöstön koulutusmäärien suunnittelua varten.

Yhteistyötä tehostettava

Onnettomuuksien laadussa ja määräs-sä ei odoteta suuria muutoksia vuoteen 2025 mennessä. Ikääntyminen lisää palokuolemien ja tapaturmien riskiä. Syrjäytymiskehitys voi tuoda uuden-laisia alueellisia ongelmia. Suuronnet-tomuuksissa tehtäviä tuovat ympäris-töonnettomuudet ja infrastruktuuri-häiriöt.

Strategiassa kuitenkin huomau-tetaan, että onnettomuusvahingot li-sääntyvät todennäköisesti jonkin ver-ran, jos mitään erityistoimia ei tehdä. Siksi pelastustoimen on tehostettava yhteistyötään muiden turvallisuusvi-ranomaisten kanssa ja kehitettävä uu-sia toimintatapoja.

Pelastustoimen voimavarat säily-vät kokonaisuutena nykyisellään. Kas-vukeskuksissa tapahtuu voimavarojen määrällistä lisäystä, jos kustannukset asukasta kohti pysyvät nykyisellä ta-solla. Väestökatoalueilla on puolestaan painetta resurssien supistamiseen.

Mikä on valtion rooli?

Pelastuslaitosten hallinnon kannalta muutoksia saattaa tuoda parhaillaan käynnissä oleva kuntarakenneuu-distus. Jos kunnat muodostavat >

JAA

KK

O V

ÄH

ÄM

ÄK

I / KU

VA

US.FI


16

Pelastustoimen tavoitteita vuoteen 2025LAAJA-ALAINEN TURVALLISUUDEN OSAAJA Pelastuslaitosten osuus paikallisten turvallisuuspalveluiden järjestä-misessä kasvaa. Lähtökohta on edelleen, että eri toimialat vastaavat tehtäviinsä kuuluvista turvallisuus-palveluista. Viranomaisten tehtävissä voi tapahtua muutoksia, jos se on tarkoituksenmukaista.

TEHOKAS ONNETTO-MUUKSIEN EHKÄISIJÄPelastustoimi voi lisätä yhteiskun-nallista vaikuttavuuttaan erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn keinoin. Toiminta perustuu selkeäm-min onnettomuusriskeihin. Uusi toimintatapa vaatii määrätietoista suunnittelua muiden onnettomuuk-sien ehkäisyyn osallistuvien tahojen

kanssa sekä riskien arvioinnin, toimintamenetelmien ja seurannan kehittämistä.

RIITTÄVÄ HENKILÖSTÖ MIELEKKÄISSÄ TEHTÄVISSÄHenkilöstön määrä on tehtävien kannalta riittävä. Henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi.

Henkilöstön määrä säilynee nykyisen tasoisena, ellei tehtävissä tapahdu merkittäviä muutoksia. Ikääntymisestä johtuen nykyistä suurempi määrä henkilöstöstä ei tulevaisuudessa sovellu raskaimpiin pelastustehtäviin. Henkilöstö-rakennetta ja toimintaperiaatteita on uudistettava. Lähtökohtana uudistustyössä ovat toimintakyky-hankkeen ja selvitysmies Myllynie-

men ehdotukset sekä hallituksen niiden nojalla tekemät päätökset.

Hyvä henkilöstöjohtaminen ja toiminnan järjestäminen ovat pe-rustana myös hyvälle työilmapiirille ja motivaatiolle. Säännölliset työ-hyvinvointikyselyt otetaan käyttöön.

OSAAMINEN JA TIETOPOHJAHenkilöstöllä on hyvä ammattitaito tehtäviinsä. Koulutusjärjestelmiä kehitetään sekä määrällisesti että sisällöllisesti vastaamaan muuttuvia vaatimuksia.

Tutkimustoiminta tukee päätök-sentekoa ja kehittämistä.


JUH

A-P

EK

KA

LA

AK

SO


17

Seurattaviakehityssuuntia

STRATEGIA

Pelastustoimeen vaikuttavat seuraavat kehityssuunnat:

• Suuret luonnon- onnettomuudet voivat tuoda uusia kansain- välisiä tehtäviä

• Tekniikan kehitys mahdollistaa uusia työvälineitä ja sovellutuksia, mutta myös häiriömahdollisuuksia tietoja sähköverkkoihin

• Sosiaalisen median merkitys tiedonvälityk- sessä ja mielipiteen- muodostuksessa kasvaa

• Väestö keskittyy kasvukeskuksiin

• Yksin asuvien ikääntynei- den määrä kasvaa, jolloin myös tulipalojen ja koti- tapaturmien riski kasvaa

• Maahanmuuton kasvun seurauksena uhkana on eristäytyvien ryhmien muodostuminen: arvot voivat poiketa kanta- väestön arvoista

• Yksilökeskeisyys korostuu ja normien merkitys vähenee: ääriliikkeiden arvot korostuvat

• Yhteiskunnan palveluja yksityistetään ja ulkoistetaan

• Poliittisen päätöksen- teon rytmi nopeutuu

• Julkishallintoon kohdistuu voimakkaita säästötarpeita

• Kilpailu työvoimasta lisään- tyy: ammatteihin liitetyt mielikuvat vaikuttavat


Ilman yhteis-työtä henkilöstön kanssa strategia ei mene eteen-päin. Pallo on laitostasolla.

aikaisempaa suurempia kokonaisuuk-sia ja yhä useampia tehtäviä hoidetaan alueellisesti kuntayhtymissä, voi edes-sä olla muutoksia aluepelastuslaitos-ten omistuspohjissa ja rakenteissa.

Kuntarakenneuudistuksen yhtey-dessä voivat muuttua myös tavat, joilla valtio ohjaa kuntien palvelutuotantoa.

— Kunnat ovat yleisesti toivoneet, että ohjaus ja normeeraus olisi kevy-empää. Pelastustoimessa valtion nor-meeraus ei ole kauhean tiukkaa nyky-äänkään. Kunnissa on ollut esimerkiksi sellaista ajattelua, että virkojen kelpoi-suusehdoista pitäisi luopua. Toisaalta on esitetty ajatuksia henkilökunnan määrän normeerauksen tiukentami-seen terveydenhuollossa, hoitolaitok-sissa ja kouluissa, Partanen valottaa.

Kunnissa odotuksia pelastuslaitoksille

Pelastustoimeen kohdistetun julkisen rahoituksen ei uskota kasvavan. Sa-malla pelastuslaitosten tulisi kehittää toimintaansa entistä laaja-alaisem-miksi. Pelastusylijohtaja Partanen sa-noo, että rahoituksen ja vaatimusten suhteessa ei hänen mielestään ole kuitenkaan ristiriitaa.

— Voidaan nähdä niinkin, että vas-tatessaan laissa asetettuihin tehtäviin ja lain mahdollistamiin kuntien varautu-misen tehtäviin pelastustoimi varmis-taa poliittisen ymmärryksen ja tuen toiminnalleen. Sinälläänhän pelastus-toimella on jo toiminnalleen oikeutus, sitä ei kukaan voi kiistää.

— On kuitenkin aukkoja, joiden suhteen yhteiskunta edellyttää toi-mintaa. Kuntien yleisjohdossa on selvästi odotuksia pelastuslaitoksiin päin. Odotukset kohdistuvat isoihin häiriötilanteisiin, joissa korostuvat pe-lastuslaitoksien suunnitteluosaaminen ja johtamisjärjestelmät, sekä onnetto-muuksien ehkäisyyn.

Pelastustoimen strategiasta puut-tuu kehittämiskohteille esitettävä hen-kilöstö- ja raharesurssointi, jollainen esimerkiksi rajavartiolaitoksen stra-tegiassa on hyvinkin tarkkaan tehty. Kunnallisten pelastuslaitosten puoles-ta ministeriö ei pysty vastaavalla taval-la budjetoimaan kehittämispanoksia ja siten sitouttamaan laitoksia kehittä-mistyöhön.

Kaikki osapuolet toteutukseen

Strategia julkaistiin maaliskuussa ja seuraavaksi sisäministeriö valmistelee sen toimeenpanosuunnitelmaa. Muu-ten tavoitteet jäävät vain kirjaimiksi.

Partanen uskoo, että strategia ku-vastaa laajasti toimialan yhteisiä näke-myksiä kehittämistarpeista. Hän toivoo, että kaikki toimijat ottavat sen huomi-oon toimintansa kehittämisessä.

— Strategia ei voi mitenkään to-teutua pelkästään ministeriön toi-minnalla. Keskeisimmässä roolissa ovat pelastuslaitokset, toivottavasti mahdollisimman paljon verkostona. Aluehallintovirastoilla ja alan järjestöil-lä on oma roolinsa. >


18

Pelastustoimen visio 2025

STRATEGIA

Suomessa on hyvä turvalli-suuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Tämä tarkoittaa

• yhteiskuntaa, jossa jokainen ottaa vastuuta turvallisuudesta ja onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta

• motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä

• taloudellisesti tuotettuja palveluja, jotka vastaavat uhkia ja asukkaiden tarpeita

• hyvää kumppanuus- verkostoa


Pelastuslaitoksissa strategian toi-votaan näkyvän palvelutasopäätöksis-sä, toiminta- ja taloussuunnitelmissa ja talousarvioissa. Partasen mielestä on selvää, että strategian toteuttamiseen tarvitaan myös henkilöstön panos.

— Ilman elävää yhteistyötä sekä päätoimisen henkilöstön että sopi-mushenkilöstön kanssa strategia ei mene eteenpäin. Pallo on laitostasolla, sillä siellä on työnantajavastuu, Parta-nen toteaa.

Organisaatioissa kehittämisen paikka

Uuden strategian julkaisun yhteydessä arvioitiin myös, miten edellisen, pelas-tustoimen strategia 2015:n toimeen-

panossa onnistuttiin. Arvion mukaan pelastustoimen toimintakykyä voi-daan pitää suhteellisen hyvänä ainakin tavanomaisissa onnettomuustilanteis-sa. Heikkoutena on ollut I-riskialueen saavuttaminen, jossa on vaatimuksiin nähden puutteita. Suuronnettomuuk-sien suunnitelmissa ja varautumisessa on parantamisen varaa.

Pelastustoimen voimavarat ovat kokonaisuutena tyydyttävät. Kunnal-listalouden kielteinen kehitys voi aihe-uttaa ongelmia tulevaisuudessa, arvi-ossa ennakoidaan.

Selkeä parantamisen paikka on pelastuslaitosten hallinnossa. Pelas-tuslaitokset eivät ole johdonmukai-sesti määritelleet tarkoituksenmu-kaista organisaatiorakennetta ja sen perusteella tarvittavaa henkilöstöra-kennetta ja henkilömäärää eri tehtä-väryhmittäin. Nykyiset organisaatiot perustuvat vielä pitkälti entisiin kun-takohtaisiin järjestelyihin.

Henkilöstöjohtamiseen ei ole pe-lastustoimessa erityisesti panostettu esimerkiksi virkanimityksissä.

Arviossa todetaan myös, että am-mattikoulutus erityisesti pelastaja-kurssien osalta ei kykene tuottamaan pelastuslaitosten arvioimaa tarvetta vastaavaa määrää uutta henkilöstöä. n

> Strategia netissä: www.pelastustoimi.fi/ uutiset/6064

AMMATTILAISEN VALINTA. MYÖS TULEVAISUUDESSA.

AMMATTILAISEN VALINTA. MYÖS TULEVAISUUDESSA.


19

Työhyvinvoinnin kehittäminen edistää henkilöstön hyvinvointia, työyhteisön toimivuutta, organisaation tuottavuutta ja kestäviä työuria. Vastuu työhyvinvoin-

nista kuuluu kaikille työyhteisössä toimiville.Työhyvinvointi tarkoittaa terveellistä, turvallista

ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaa-tiossa. Siihen kuuluu myös kokemus työn mielek-kyydestä ja tuesta elämän hallinnalle.

Työhyvinvointikortti-koulutuksen tavoitteena on edistää yhteistyötä ja käynnistää työhyvinvoinnin kehittämisprosesseja työpaikoilla. Kehittäminen voi liittyä esimerkiksi esimiestyöhön, työyhteisön toi-mintaan tai ristiriitatilanteiden hallintaan.

Koulutus on tarkoitettu kaikille työpaikan työhyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneille. Se sopii niin esimiehille kuin koko henkilöstöllekin. Hyvää tulosta edistää, jos työyhteisön eri toimijat osallistuvat laajasti koulutukseen. Koulutus sel-keyttää työhyvinvointi-käsitettä ja eri toimijoiden vastuuta ja rooleja työhyvinvointityössä.

Koulutus on kehitetty Työturvallisuuskeskus TTK:n ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyönä. Kou-lutuksesta vastaavat TTK ja sen sopimat kumppa-niorganisaatiot, joita on noin 20.

Koulutuksessa keskitytään työhyvinvoinnin pe-rusasioihin. Työhyvinvointia kuvataan sen osateki-jöiden, roolien, vastuiden ja säädösten kautta, myös

tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteyksiä. Lisäksi käsitellään työhyvinvoinnin näkökulmasta johta-mista, osaamista, työyhteisön toimintaa ja yhteis-työtä, terveyden ja työkyvyn edistämistä.

Työhyvinvointikortti-koulutukset alkoivat syksyllä 2011. Koulutus on kiinnostanut niin esimiehiä, työsuojelun yhteistoimintahenkilöitä kuin työntekijöitäkin. Työhyvinvointikortin on jo suorittanut noin 1200 henkilöä.

Koulutus herättää osallistujat miettimään, miten yhteistyöllä voi edistää työhyvinvointia ja millaisia kehittämispolkuja työpaikalla tarvitaan. Työpaikkakohtaisissa koulutuksissa ideat kirjataan välittömästi muistiin. Avoin koulutus motivoi osal-listujat keskustelun käynnistäjiksi tai muutosagen-teiksi työpaikoillaan.

Koulutuksen jälkeen on tärkeää innostaa koko työyhteisö mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Yhteinen jatkotyö on mahdollista toteuttaa TTK:n uudessa sykettätyöhön.fi-palvelussa.

Sykettätyöhön.fi-palvelun sisällöt tukevat uuden Työhyvinvointikortti-koulutuksen sisältöjä: työhyvinvointi johtamisessa, toimiva työyhteisö, työn vaarojen ja kuormituksen hallinta, osaamisen kehittäminen, terveys ja työkyky. n

> www.tyohyvinvointikortti.fi> www.sykettätyöhön.fi> www.facebook.com/tyohyvinvointi

Työhyvinvointiin uutta sykettäTyöhyvinvointi rakentuu työpaikan arjessa ja sen kehittäminen on johdon ja henkilöstön yhteistyötä. Työhyvinvointikortti-koulutus on hyvä startti yhteiselle kehittämiselle.


20

STTK: Järjestöjen työuraesitykset turvaavat oikeudenmukaisuuttaKeskusjärjestöt pääsivät maaliskuussa sopimukseen hallituk-selle tehtävistä esi-tyksistä, jotka piden-täisivät suomalaisten työuria.

Hallitus toivoi työmarkki-najärjestöiltä maaliskuun lopun kehysriiheen men-nessä esityksiä työurien

pidentämiseksi. Toimihenkilökeskus-järjestö STTK:n mielestä järjestöjen kesken neuvotellut linjaukset paitsi pi-dentävät työuria, myös turvaavat suku-polvien välistä oikeudenmukaisuutta.

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää on tyytyväinen siihen, että työmarkkinasopu jälleen kerran löytyi neuvotellen.

— Se on viesti vakautta ja sopimisen kulttuuria edistävästä toiminnasta.

Työeläkemaksusta sovittiin kah-deksi vuodeksi.

— Korotukset ovat välttämättömiä eläkejärjestelmän rahoituksen kes-tävyyden kannalta. Myös nuorten on voitava luottaa suomalaiseen työelä-kejärjestelmään, Mäenpää korostaa.

Mäenpään mielestä linjaukset ke-hittävät työttömyysturvaa työnhakuun kannustavasti.

— On oikein, että aktiivinen työn-tekijä saa pidemmän ja korkeamman työttömyysturvan. On myös hyvä, että työttömyysputki säilyy ja ikääntynei-den työttömien turva paranee.

Eläkeuudistus valmisteluun hallitusti

Työeläkejärjestelmän uudistustyön pohjaksi tehdään korkean tason selvi-tys vuoden 2013 loppuun mennessä. Eläkeuudistus tulee voimaan viimeis-tään 1.1.2017.

Työmarkkinajärjestöjen linjauksis-sa piirretään selvät askelmerkit eläke-järjestelmän uudistamiselle.

— Hallittu uudistaminen on vält-tämätön riittävän eläketurvan ja suku-polvien välisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi myös tulevaisuudes-sa. Elinajan odotteen kasvu on ohjaa-va eläkerajojen määrittelyssä. Samoin pidentyvä elinikä vaikuttaa työssäolo-aikaan, Mäenpää toteaa.

— Uudistamistyössä on tärkeää tarkastella kaikki järjestelmään vaikut-tavat elementit eli eri eläkemuodot, ikärajat, karttumat, indeksikehitys ja eläkemaksut.

Henkilökohtaiset työurasuunnitelmat

Niin sanotun Ahtelan työryhmän esi-tyksistä Mäenpää korostaa erityisesti työpaikkojen ikäohjelmia, ikääntynei-den henkilökohtaisia työurasuunnitel-mia ja oikeutta kuntoutukseen myös yli 63-vuotiaana.

STTK:n puheenjohtaja uskoo, että järjestöjen esitykset tukevat poliittista päättäjää tekemään hyviä päätöksiä.

STO

CK

.XC

HN

G/J

ULI

AF


21

— Hallituksen tärkein tehtävä on työllisyyden parantaminen ja työttö-myyden torjunta. Kovan leikkauspoli-tiikan sijaan Suomi tarvitsee kasvustra-tegian, jolla luodaan uutta kasvua sekä työpaikkoja uusille aloille.

Julkiset eläkkeet turvattu

Kunta-alan pääsopijajärjestöt KTN, JUKO, JHL ja TJN pitävät hyvänä, että työurasopimus syntyi keskusjärjes-töjen neuvottelujen tuloksena. Tämä vahvistaa periaatetta, että työelämän kysymyksistä ja työeläkkeistä neuvo-tellaan työntekijöiden, työnantajien ja maan hallituksen kesken. Ellei työ-urien pidentämiskeinoista olisi päästy sopuun, toimenpiteiden valmistelua olisi siirtynyt työmarkkinoilta poliitti-sille päätöksentekijöille.

— Myönteistä työurasopimuksessa on, että se pidentää työuria ja myö-hentää keskimääräistä eläkkeellesiir-tymisikää reilulla vuodella. On myös tärkeää, että viimeistään vuonna 2017 voimaan tulevaa työeläkejärjestelmän uudistusta selvitetään yhdessä, järjes-töjen puheenjohtajat korostavat.

— Keskeistä on myös se, tehty so-pimus varmistaa työeläkkeiden rahoi-tuksen.

— Julkisen sektorin palkansaajien näkökulmasta eläkeratkaisun synty oli huomattavasti parempi vaihtoehto kuin julkisen sektorin lisäleikkaukset. Tehdyt ratkaisut oikaisevat valtionta-louden kestävyysvajetta yli kaksi mil-jardia euroa. n

LÄHDE: STTK JA KTN

Miksi työurasopimus?

• Työssäoloehto lyhenee kuuteen kuukauteen

• Työttömyysturvassa kaksi tasoa; perustaso ja muutosturvataso

• Työttömyysputken rajaa nostetaan yhdellä vuodella vuonna 1957 ja sitä myöhemmin syntyneillä

• Ansiosidonnaisen työttömyys turvan enimmäiskestot ovat 500, 400 tai 300 päivärahapäivää vuodesta 2014 lukien, riippuen työhistorian pituudesta ja työn hakijan aktiivisuudesta.

Työmarkkinaosapuolet sopivat 22.3.2012 työelämää ja palkansaajien sosiaaliturvaa koskevista toimenpiteistä, joilla osaltaan tuetaan hallituksen tehtävää tasapainottaa julkista taloutta. Sopimus on kompromissi, joka osin parantaa ja osin heikentää palkansaajien sosiaaliturvaa. Työurasopimus luo vakautta ja antaa uusia eväitä työurien pidentämiseen.

Mikä muuttuu eläkkeissä ja eläkemaksuissa?

• Työeläkemaksuun tehdään 0,4 prosenttiyksikön korotukset 2015 ja 2016. Korotukset jakau- tuvat puoliksi työnantajan ja työntekijän kesken

• Varhennettu vanhuuseläke 62-vuotiaana poistetaan 2014

• Osa-aikaeläkkeen raja nousee 61 vuoteen v. 1954 tai sen jälkeen syntyneillä 2015

Mikä muuttuu ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa?


22 TUOTTEET & INNOVAATIOT

Tampereen aluepelastuslai-toksen ylipalomies Ari Toivari voitti RESCA-monitoimilau-tallaan Palosuojelurahaston

vuoden 2012 Innovaatiopalkinnon. Palkinto oli ennätyksellisen suuri ra-haston 70-vuotisjuhlan kunniaksi.

Idea kehittämiseen lähti liikkeelle tarpeesta saada vakaampi pintapelas-tuslautta. Aikaisempi kalusto oli kiik-kerä ja kaatui helposti, etenkin vedestä jäälle vedettäessä, joten Toivari ryhtyi pohtimaan toimivampaa ratkaisua.

— Kehittelin lauttaa siviilissä pik-kuhiljaa kaikkien muiden projektieni rinnalla. Ensimmäinen monitoimilaut-ta otettiin käyttöön Tampereella noin kolme vuotta sitten – sen kehittämi-seen meni kaikkiaan kahdeksan vuotta, kertoo Toivari.

Vakaa ja turvallinen

Monitoimilauttaa on testattu pelastus-laitoksilla ympäri Suomen ja Toivari on kehittänyt sitä saamansa palautteen perusteella.

— Työkavereilta olen saanut pa-rasta palautetta. He ovat kertoneet suoraan ja välittömästi, jos lautasta on löytynyt jotakin puutteita. Ja kun olen saanut heiltä positiivista palautetta, olen voinut luottaa siihen, että se on totta eikä kohteliaisuutta.

Tällä hetkellä monitoimilauttoja on käytössä kuudella paloasemalla Tam-pereella ja useissa aluepelastuslaitok-sissa eri puolilla Suomea sekä Kuopi-on pelastusopistolla koulutuskäytössä. Toivari pyörittää sivutoimena omalla

Oikea monikäyttölautta!Vuosien kehitystyö palkittiin 25 000 euron tunnustuksella.

toiminimellä yritystä, joka rakentaa ja myy RESCA-monitoimilauttoja. Pal-kintorahoilla onkin yksityisyrittäjälle käyttöä, sillä niillä lyhennetään tuot-teen kehityskuluja.

RESCA-monitoimilautta on val-mistettu kestävästä ja joustavasta PE-muovista, joka sietää hyvin erilaisia lämpötiloja, aina 45 pakkasasteesta 75 lämpöasteeseen. Rakenteen johdosta lautta on uppoamaton ja turvallinen.

Lautan ominaisuuksia ovat vakaus, nopeus ja helppo hallittavuus vedes-

sä. Vakauden ansiosta pelastajan on helppo nostaa veden varaan joutunut lautalle. Lumessa lauttaa voidaan vetää esimerkiksi moottorikelkalla tai mönki-jällä ja se toimii jopa paremmin kuin reki.

— Lautassa on sama raideleve-ys kuin mönkijän renkaissa ja kelkan etusuksissa, minkä johdosta se ohjau-tuu perässä kuin juna radalla, kiittelee paloesimies Sami Ahola.

— Kesällä sitä voi vetää nurmikolla mönkijän perässä – tosin se silloin ku-luu pohjasta jonkin verran, lisää Toivari.

RESCAa käyttäessä ei tarvitse pelätä, että lautta keikahtaa nurin kesken pelastustehtävän.


23TUOTTEET & INNOVAATIOT

Keksijän itsensä mielestä lautan hyviä puolia ovat sen monikäyttöisyy-den ja turvallisuuden lisäksi se, että lautan avulla myös ikääntyneempi pe-lastaja voi työskennellä tehokkaasti ja turvallisesti pintapelastustehtävissä.

Nimensä veroinen keksintö

Monitoimilautta on kehitetty erityises-ti pintapelastustehtäviä silmällä pitäen, mutta se toimii paitsi lauttana ja rekenä myös paarina ja ponttonisiltana. Lautta on nimensä mukaisesti niin monikäyt-töinen, että Toivarin työkaverit keksivät sille koko ajan uusia käyttötapoja.

— Kerran esimerkiksi sairaankulje-tuksessa potilas hyppäsi umpihankeen.

Monitoimilautta muistuttaa rakenteeltaan katamaraania: reunoilla on ponttoonit ja välissä taso, jonka päällä voidaan kuljettaa tavaroita tai potilasta.

Jälkeenpäin meillä tuli mieleen, että olisimme voineet viedä hoitovälineet lautalla potilaan luo, nostaa potilas lauttaan ja tuoda hänet sillä autoon, pohtii Sami Ahola.

— Sukeltajille lautta on hyvä tuki-kohta, jos sukellustehtävä on pidem-män matkan päässä laiturista. Sitä voi-daan myös hyödyntää liikenneonnet-tomuuksissa, joissa auto on joutunut hankalaan maastoon ja täytyy pystyt-tää köysirata avuksi, lisää paloesimies Jaakko Alasaukko ja jatkaa:

— Lautan hyödyntämisessä on vain mielikuvitus rajana. Nimenomaan re-kiominaisuutensa vuoksi sitä voidaan hyödyntää mitä moninaisimmissa ti-lanteissa. n

Palosuojelurahaston Inno-vaatiopalkinnon sai RESCA-monitoimilautan kehittäjä ylipalomies Ari Toivari.


24 TUOTTEET & INNOVAATIOT

Palamattoman kivivillaeristeen valmistaja Paroc Oy Ab kampanjoi paloturvallisem-man korjausrakentamisen puolesta. Kam-panjan tarkoitus on herättää rakentamisen

ammattilaisia ja rakentamista sääteleviä viranomai-sia huomaamaan, että nykyisessä lainsäädännössä on aukko. Voimassa olevat rakennusmääräykset on tehty uudisrakentamisen näkökulmasta, joten rakennuksen paloturvallisuusvaatimukset tulee to-teutua vasta sitten kun rakennus on otettu käyttöön.

— Parocin mielestä korjausrakentaminen vaatii omat palomääräykset, joissa huomioidaan raken-nuksen normaali käyttö korjausprosessin aikana. Rakennuksissa asutaan usein koko korjausurakan ajan, jolloin vaatimukset paloturvallisuudelle pitäisi vastata valmiille rakennukselle asetettuja vaatimuk-sia eikä uudisrakennuksen vaatimuksia, sanoo Pa-rocin aluejohtaja Marja Jaakola.

Asuinkerrostaloja sanee-rataan kiihtyvällä tahdilla, sillä 60–80-luvuilla ra-kennetut talot ovat tulleet korjausikään. Ongelman laajuutta lisää valmisteilla olevat korjausrakentamisen energiamääräykset, jotka edellyttävät energiatehokkuuden lisäämistä. Tämä lisää käytettävien eristeiden paksuuksia ja palokuor-maa. Saneerauksen aikana talot saatetaan kääriä pitkiksi ajoiksi helposti syttyviin öljypohjaisiin eris-teisiin ilman suojaavia kerroksia.

Remonttikohteissa ihmiset asuvat työmaan kes-kellä ja heidän on päästävä kulkemaan tarpeittensa mukaan. Palonarat eristeet voivat sytyttää niin tulta käsittelevä työvaihe, tupakantumppi kuin ilkivaltai-nen ohikulkija. Vaaraa lisää se, että kaikki eristeet eivät nouse kerralla seinälle tai katolle, vaan ne joudutaan varastoimaan – useimmiten korjattavan rakennuksen seinustalle tai rakennustelineille.

Suojaamattomat eristeet ovat palotilanteessa haasteellisia myös pelastusalan ammattilaisille, sillä ne muodostavat paksua myrkyllistä savua ja muut-tuvat liekehtiviksi pisaroiksi.

Saneerauksessa vakavat paloriskit


25TUOTTEET & INNOVAATIOT

Palosuojavarusteiden valmistaja Viking on tuonut markkinoille uuden älyteknologi-an, jota voidaan käyttää kaikissa Viking-palopuvuissa. Teknologialla varustettu

palopuku varoittaa, jos palomies on joutumassa vaaratilanteeseen.

Kaikkiin Viking-pukuihin voi nyt lisätä tilauksen yhteydessä lämpöanturiteknologiaa (TST, Thermal Sensor Technology), joka antaa palomiehille ja hei-dän lähellään oleville selvät varoitussignaalit, kun kuumuus lisääntyy. Hihaan ja olkapäähän kiinnite-tyt lämpöanturit ilmoittavat, jos palomies altistuu kriittiselle lämpötilalle – sekä takin sisä- että ulko-puolella.

TST-teknologia on ke-hitetty vastauksena hie-man paradoksaaliseen ongelmaan, joka johtuu osittain nykyisten palo-pukujen tehokkuudesta. Nykyaikaisten palopu-kujen lämpöä eristävät tekstiilit ja muut varusteet suojaavat ihoa säteily-lämmöltä niin hyvin, että

palomiesten voi olla vaikea havaita, milloin lämpö-tila nousee vaarallisiin lukemiin ja loukkaantuminen on kiinni minuuteista.

Vikingin mukaan kivun tunteen ja toisen asteen palovamman välillä on vain 120 lämpötila-asteen ero ihon lämpötilassa. Kun palopuvun takkiin lisä-tään TST-järjestelmä, se ilmoittaa kriittisestä läm-pötilasta, ennen kuin on liian myöhäistä.

Jos kuumuus kasvaa nopeasti, puvut antavat varoitussignaalin huomattavasti nopeammin kuin lämpötilan kasvaessa hitaasti. Syynä tähän on se, että kun kuumuus lisääntyy vauhdilla, palomiesten on poistuttava paikalta ripeämmin.

Jos onnettomuuteen kuitenkin joudutaan, TST-tekniikalla varustetut puvut tallentavat tiedot takin sisällä olevaan ”mustaan laatikkoon”, josta valmis-taja voi saada arvokasta tietoa sammutusasujen kehittämiseen.

TST-mikroelektroniikkaosat ovat kestäviä ja ne voidaan pestä pesukoneessa, kunhan sisätaskusta ensin poistetaan pieni tietokone-paristopakkaus. AA-paristojen vaihtamisen lisäksi TST-puvut eivät tarvitse erityistä huoltoa.

Älykäs palopuku varoittaa käyttäjää

Saneerauksessa vakavat paloriskit


26 27TERVEYS TERVEYS

Mystiset oireet veivät työ kyvynKilpirauhasongelmaisia on

diagnosoitu paljon masennuspotilaiksi.

Paul Eskelisellä ensimmäinen oire

oli väsymys.

Jos tarinallani pelastetaan yksikin palo-mies, jonka väitetään olevan masentu-nut, olen enemmän kuin iloinen, kertoo 40-vuotias palomies ja hoitotason ensi-

hoitaja Paul Eskelinen.— Olen kuullut eräästä alle 30-vuotiaasta

palomiehestä, jolle diagnosoitiin syvä masen-nus, ja hänelle ryhdyttiin rakentamaan työky-vyttömyyseläkettä. Tämä kaveri ei uskonut, että vaivat olisivat psyykkisiä, ja etsi asiantuntevan eri-


27TERVEYS TERVEYS

Mystiset oireet veivät työ kyvynkoislääkärin. Kaverilta löydettiin ihan samat on-gelmat kuin minultakin, ja hänet saatiin oikealla lääkehoidolla työkuntoiseksi.

Eskelisellä todettiin kilpirauhasen vajaatoi-minta viime syksynä. Ensimmäiset merkit vajaa-toiminnasta hänelle tuli jo kaksi vuotta sitten.

— Ihan ensimmäisenä tuli lievä väsymys. Meille oli syntynyt tytär ja olin silloin hoitova-paalla, kun ensimmäisen kerran tuntui, että olin koko ajan väsynyt enkä jaksanut enää urheilla.

Luulin, että se kuuluu asiaan kun on pieniä lapsia perheessä ja alan tulla keski-ikään.

— Vuosi sitten minulle tuli jännetulehduksia ja paikkaa vaihtavia nivelsärkyjä. Arvelin, että mi-nulla on varmaan nivelpsoria ja tutkitutin asiaa työterveyshuollossa ja yksityiselläkin, mutta tut-kimuksissa ei löytynyt mitään.

— Sitten tuli märkiviä haavoja ja ihottumaa, esimerkiksi Coca-Colasta saattoi iho muuttua ihan punaiseksi. Samalla fyysinen suorituskykyni laski nopeasti. Kesäkuussa alkoi tulla myös omi-tuisia palelukohtauksia enkä sietänyt kuumassa olemista.

Terveys romahti nopeasti

Eskeliselle tuli kesän aikana uusia oireita lisää, mutta lääkärit eivät mielestään löytäneet tut-kimuksissa mitään poikkeavaa, kohoavaa kole-sterolia lukuun ottamatta. Eskelisen paino alkoi nousta nopeasti, hänen hiuksensa alkoivat läh-teä, verensokeri kohoili ja keho turposi. Lisäksi hän huomasi, ettei hän hikoillut juuri ollenkaan, vaikka urheili kesähelteellä.

— Minulle tehtiin sokerirasituskoe, josta tuli poikkeava tulos; minulla romahti hetkellisesti verensokeri, eikä palautunut heti niin kuin piti. Lääkärit olivat sitä mieltä, että tämä on vain yk-silöllinen poikkeama. Lisäksi laboratoriotesteissä todettiin, että minulla on natrium alle viitearvon, mutta lääkäri ei ottanut siihenkään kantaa. Kun muutokset olivat niin pieniä, tavallinen yleislää-käri ei halunnut kajota minun juttuuni.

— Elokuussa olin pitkän putken hoitotason ambulanssissa. Siinä vaiheessa aloin huomata, että minulla alkoi välillä hävitä paikallistuntemus. Jouduin katsomaan kartasta miten pääsen perille ihan tutuilla ajoreiteillä hälytysajossa. Huomasin myös, että hain kokoajan keskusteluissa sanoja ja unohtelin asioita. Lisäksi minusta tuli omituisen huolimaton. >

Jouduin katso-maan kartasta mi-ten pääsen perille ihan tutuilla ajo-

reiteillä.



Oireet kehittyväthitaasti

HYPOTYREOOSI

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi on suhteellisen yleinen sairaus, mutta silti suurin osa yleislääkäreistä ei tunnista sitä. Sen oireet ovat yksilöllisiä ja kehittyvät yleensä hitaasti, jopa vuosien kuluessa. Yleisimmät vajaatoiminnan oireet ovat:

• Elintoimintojen hidastuminen

• Ihon vaaleus ja “taikina- maisuus”

• Munuais-, maksa- ja sappikivet

• Maksa-arvot huononevat

• Maku- ja hajuaistin heikkeneminen

• Kipukynnyksen nouseminen

• Jatkuvaa väsymys

• Selittämätöntä lihominen tai laihtuminen

• Diabetes

• Kolesterolin nousu

• Heikentynyt kylmänsietokyky

• Muistin heikentyminen

• Kuulon heikkeneminen

• Lihaskrampit, kivut

• Masennus

• Ääreishermoston toimintahäiriöt

• Äänenkäheys

• Palan tunne kurkussa

• Reumaoireet, nivel- tulehdukset

• Jännetuppitulehdukset

• Pulssin hidastuminen

• Hiusten lähtö

• Anemia

• Ruokahaluttomuus

• Kuukautishäiriöt

• Käsien ja jalkojen turvotus

• Matala yläpaine ja korkea alapaine (esim. 120/95)

• Sydänoireet

LÄHDE:

WWW.KILPIRAUHASENVAJAATOIMINTA.FI

— Elokuun lopulla menin työterveyshuollon lähetteellä Mehiläiseen, kun minulla oli kovat ki-vut kainaloissa ja kurkussa. Vastaanotolla nuori keikkalääkäri painoi minua kilpirauhasen vasem-malta puolelta ja siihen kävi ihan pirusti.

— Ultraäänilöydöksenä oli ihan pieni muutos, joka ei diagnostisessa mielessä ollut mihinkään sopiva. Edelleenkin minulla oli kilpirauhasarvot ok. Mitään syöpään sopivaa tai tulehdusarvoja ei löytynyt. Kaikki näytti periaatteessa hyvältä, joten tutkimuksia ei jatkettu.

— Siinä vaiheessa väsymys oli jo sen verran kova, että minun oli pakko jäädä sairauslomalle. Olin niin väsynyt, että en pystynyt enää juokse-maan sataa metriä. Huomasin myös, että vaikka nukuin kuinka paljon, niin se ei riittänyt. Lisäksi minulla alkoi olla aika ajoin rytmihäiriöitä.

Sairaus löytyi googlaamalla

Pian Mehiläisessä käyntinsä jälkeen Eskelinen löysi oireisiinsa sopivan sairauden googlaamal-la nettistä. Hän löysi kilpirauhasenvajaatoiminta.fi-sivuston ja totesi, että hänellä oli lähes kaikki sivustolla listatut oireet. Sivuston välityksellä hän löysi lääkärin, joka oli erikoistunut hypotyreoosin eli kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon.

Eskelinen kävi lääkärin yksityisvastaanotol-la ja hänelle tehtiin erinäisiä laboratoriokokeita. Vastauksia odotellessa, hänelle syntyi poika.

— En pystynyt nauttimaan synnytystapahtu-masta paljoakaan, koska olin niin pirun väsynyt. Lähinnä olo oli kuin pää olisi usvassa. Se oli sellai-nen olo, että taistelet hengestäsi keskellä hirveää myrskyä ja missään ei näy maata etkä tiedä milloin pääset rantaan.

Onneksi viikon päästä Eskelisellä oli jo uusi aika lääkärille, ja vaivoja päästiin toden teolla tutkimaan. Laboratoriokokeiden tuloksista ei edelleenkään selvinnyt mitään poikkeavaa, sen sijaan lääkäri totesi tutkittuaan Eskelisen vanhoja työterveyshuollon THS-arvoja, että arvot olivat

Jatkuviensavualtistusten

vaikutuksiapalomiehiinon tutkittuliian vähän.

29


29TERVEYS TERVEYS

— Viime syksy oli todella raskas. Silloin tuntui, että minulla alkaa olla jo toinen jalka haudassa, muistelee Paul Eskelinen. Oikean diagnoosin ja lääkityksen ansi-oista elämä on palautunut ennalleen.

selkeästi nousseet aikaisemmasta, vaikka ne oli-vatkin edelleen viitearvoissa. Lisäksi Eskelisen oi-reet sopivat kilpirauhasen vajaatoimintaan, joten lääkäri määräsi Eskeliselle tyroksiinia. Aloitettu-aan lääkkeiden syönnin, Eskelisen olo oli paljon parempi jo neljässä päivässä.

Vaikea töihin paluu

Eskelinen tiesi, että palautuminen sairaudesta ei tapahtuisi hetkessä, vaikka hän alkoikin kun-toutua normaalia nopeammin. Niinpä hän ryhtyi neuvottelemaan työnantajan kanssa töihin pa-luusta.

— Meillä oli tullut työterveyshuoltoon uusi ylilääkäri, joka totesi, että en palaa operatiivisiin tehtäviin ennen kuin olen käynyt joko päivävuo-rossa tai ottanut osasairauspäivärahaa ja tehnyt palolaitoksella osa-aikaisesti töitä.

— Minulla olivat jo 60 sairauspäivää paukku-neet, joten olisin saanut aika huonon korvauksen, jos olisin jatkanut sairauspäiviä. Päivävuorossa puolestaan palkkani olisi pienentynyt 40 %:lla, koska henkilökohtaisia lisiäni ei haluttu nostaa.

Vaikka asuntovelka oli maksettava ja vaimo oli hoitovapaalla, päätin ottaa osasairauspäivärahan ja tehdä pienempiä tuntimääriä viikossa.

— Se oli ihan fiksu veto ja suosittelen muil-lekin, ketkä joutuvat samanlaiseen tilanteeseen, sillä vapaapäivinä pystyin treenaamaan itseni hy-vään kuntoon. Lisäksi neuvoni on, että neuvotte-luihin kannattaa pyytää luottamusmies mukaan heti alkuvaiheessa.

Sairaus muuttui ammattitautiepäilyksi

Eskelinen pääsi työterveyshuollon lähetteellä aluesairaalan endrologille, kun tyroksiinilääki-tys oli jo aloitettu ja oireet olivat poistumassa. Endrologi päätyi lopulta kirjoittamaan Eskelisen sairaudesta ammattitautiepäilylähetteen.

— Vaikka minulla oli kaikki kilpirauhasen va-jaatoiminnan oireet ja lääkitys auttoi, niin ensin endrologi vähätteli, että eihän tämä voi olla kilpi-rauhasen vajaatoimintaa kun labrat on ok.

— Sanoin hänelle, että on eri olettamuksia siitä, että erilaiset työssä saadut ympäristömyrkyt voivat aiheuttaa vajaatoimintaa. Lisäksi löin tut-kimustuloksen pöytään, mitä myrkkyjä kehittyy huoneistopalossa, ja näytin Kuopion työsuojelu-piirin tutkimustuloksen verenkierrosta löytyvistä myrkyistä savusukelluksen jälkeen.

— Sen jälkeen lääkärillä tuli kiire kaivaa am-mattitautiepäilylähete. Hän totesi, että olen en-simmäinen alalla joka tämmöistä yrittää, mutta laitetaan lähete menemään.

Eskelisen mielestä jatkuvien pienempien sa-vualtistusten vaikutuksia palomiehillä on tutkit-tu liian vähän ja olisi tärkeää, että palomiehille tehtäisiin Asa-rekisteri eli ammatissaan syöpä-sairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuvien rekisteri.

— Se on ihan naurettavaa, että meitä ei tutkita ollenkaan, vaikka joudumme altistumaan paljon isommille myrkkymäärille, kuin mitä moni muu ammattiryhmä, joka jo on tässä rekisterissä, Es-kelinen toteaa.

— Kuopion työsuojelupiirin ja muutaman kansainvälisen tutkimuksen mukaan suurin osa savumyrkyistä menee palohaalareiden ja ihon läpi suoraan verenkiertoon. Jos yksi meidän pa-lokeikka kestää 3–4 tuntia, ja savusukelluksen jälkeen meillä on ne samat palohaalarit yllä kun-nes päästään paloasemalle, niin mitä ne myrkyt aiheuttavat geneettisesti herkemmille yksilöille pidemmällä aikavälillä? n



Korvattaviksi ammattitaudeiksi laske-taan ainoastaan sairaudet, joiden pää-asiallinen syy on työstä johtuva; joiden aiheuttaja on jokin työssä esiintyvä fy-

sikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Palomiehillä Suomen lainsäädännön hyväk-

symiä ammattitauteja todetaan melko vähän, ai-noastaan 0–2 tapausta vuosittain. Tyypillisim-piä ammattitauteja ovat hengitystiesairaudet ja ihosairaudet, joissa on ollut selkeästi palomie-hen työhön yhdistettävä altiste eli sairauden aiheuttaja.

Jos työntekijä epäilee sairastuneensa työn ai-heuttamaan sairauteen, hänen kannattaa kirjata ylös minkälaisia oireita hänellä on, kuinka kauan niitä on ollut sekä millaisissa tilanteissa tai tilan-teiden jälkeen niitä on tullut, opastaa erikoislää-käri Harri Lindholm Työterveyslaitokselta.

— Tällainen aineisto on äärimmäisen tärke-ää siinä vaiheessa, kun asiaa ryhdytään selvittä-mään. Työntekijä tietää kuitenkin parhaiten niistä tilanteista, missä hän on esimerkiksi altistunut jollekin poikkeavalle.

— Varsinainen vyyhdin purkaminen alkaa omassa työterveyshuollossa, jonne on otettava ensimmäiseksi yhteyttä. He voivat jo sairauden tutkimisen yhteydessä selvitellä, onko kysymyk-sessä työperäisestä vaivasta tai ammattitaudista.

Työterveyshuollossa tehdään ammattitautie-päilyissä perusterveydenhuollolle kuuluvat tut-kimukset, joiden jälkeen potilas lähetetään tar-vittaessa jatkotutkimuksiin Työterveyslaitokselle tai oman alueen työlääketieteen tai ammatti-tautien poliklinikalle. Esimerkiksi Työterveyslai-toksella Helsingissä toimii Palo- ja pelastusalan erityispoliklinikka, joka tarjoaa monipuolisia alan

Työ sairauden taustalla— Ammattitaudin arvioiminen on usein monimutkaista ja vaatii moniammatillista osaamista, toteaa Työterveyslaitoksen erikoislääkäri Harri Lindholm.

erikoisvaatimukset tunnistavia tutkimuksia ja ar-viointeja.

Lisätutkimuksia varten tarvitaan maksusi-toumus työnantajan tapaturmavakuutusyhtiöl-tä, sillä se vastaa tutkimusten kustannuksista. Vakuutusyhtiölle on toimitettava lääkärin kirjoit-tama E-lääkärinlausunto, työnantajan täyttämä tapaturmailmoitus ja potilaan selvitys sairauden alkuvaiheesta.

Ammattitaudin toteamisen jälkeen lääkäri arvioi taudin aiheuttamat työrajoitteet ja ottaa kantaa siihen, voiko työntekijä jatkaa entises-sä työssä ja tarvitaanko työjärjestelyjä. Mikäli työntekijän työnkuvaan on tarpeellista tehdä muutoksia, tarvitaan tiivistä työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyötä.

— Ammattitaudin toteamisen jälkeen järjes-tetään työnantajan, työterveyshuollon ja hen-kilön itsensä yhteisneuvottelu. Siinä tulisi etsiä ratkaisu, joka kantaa mahdollisimman pitkälle kyseisen henkilön osalta, kertoo Lindholm.

— Vastakkain asettelua on ehdottomas-ti vältettävä. Neuvotteluissa olisi keskusteltava

Tilanteet,joissa oireita ilmenee, on

tärkeäkirjata ylös.

STO

CK

.XH

NG

/MT

ER

RA

ZA


31TERVEYS TERVEYS

Työ sairauden taustallaavoimesti siitä mitä tehdään ja pohdittava ko-konaisratkaisua, joka on kyseiselle henkilölle sopiva hänen työkykynsä osalta.

Mikäli työnantaja ei voi uudelleen sijoittaa henkilöä, voidaan harkita uudelleen koulutusta eli ammatillista kuntoutusta sopivan ammatin löytämiseksi. Jos vakuutusyhtiö katsoo kuntou-tuksen tarpeelliseksi, se korvaa kuntoutuskus-tannukset, kuntoutusselvityksen ja tapaturma-eläkettä kuntoutuksen ajalta.

Ammattitautiin sairastuneelle voidaan myös ehdottaa eläkeratkaisua kuntoutustarpeen arvi-oinnin jälkeen. Tällöin hän voi hakea työkyvyt-tömyyseläkettä ammattitautikorvausten lisäksi.

Ammattitautien korvaukset perustuvat tapa-turmalakiin ja ne maksaa sen työpaikan tapa-turmavakuutusyhtiö, jossa sairastunut oli ilme-nemishetkellä työssä. Oikeus korvauksiin alkaa ammattitaudin ilmenemispäivästä. Mikäli se ei ole selvillä, korvauksia maksetaan siitä ajankoh-dasta lähtien, jolloin sairastunut hakeutui lääkä-rin tutkittavaksi ensimmäisen kerran tai lääkäri ensimmäisen kerran epäili ammattitautia.

Tapaturmavakuutus korvaa ammattitautiin liittyvät tarpeelliset sairaanhoitokulut, lääkkeet, matkakulut ja työkykyä ylläpitävät henkilökoh-taiset apuvälineet. Työansionmenetys korva-taan päivärahalla ja tapaturmaeläkkeellä. Lisäksi voidaan korvata ammatillista kuntoutusta tai lääkinnällisiä kuntoutus- ja sopeutumisvalmen-nuskursseja sekä maksaa haittarahaa, jos am-mattitauti aiheuttaa pysyvän yleisen haitan.

Ammattitautiin sairastuneella voi olla oikeus myös jonkin muun lain mukaisiin korvauksiin, kuten sairausvakuutuskorvauksiin, työeläkkee-seen, kansaneläkkeeseen tai liikennevakuutus-korvauksiin.

LÄHTEET: TTL:N ERIKOISLÄÄKÄRI HARRI LINDHOLMIN HAAS-TATTELU; PIRJO GHAZANFARI JA IRMELI KOSKINEN, AMMATTI-TAUTIPOTILAAN KÄYTÄNNÖN OPAS, TYÖTERVEYSLAITOKSEN PDF-JULKAISU; TYÖTERVEYSLAITOKSEN SIVUT WWW.TTL.FI.

Työterveyslaitoskouluttaa

Pelastusalan työterveyshuollon jatyöturvallisuuden ajankohtaispäivät,27.9.–28.9.2012, Tampere.Hinta 550 euroa Pelastajien fyysisen toimintakyvyntestaaminen ja FireFit-ohjelman käyttö,8.–10.10. 2012, Tampere.Hinta 750 euroa

FireFit-testaajien täydennyskoulutus,8.11.–9.11.2012, Jyväskylä.Hinta 550 euroa

Ilmoittautuminen ja lisätiedotwww.ttl.fi/koulutus -> koulutuskalenteritai p. 030 4741



Testitulokset siirtyvät läppäriltä palvelimelle, josta ne ovat työterveylääkärin käytettävissä. Palomies Miikka Oravainen ei tällä kertaa ollut testissä, vaan osallis-tui Neulamäen aseman vuorojen väliseen pyöräilykilpailuun.

FireFitin tavoitteena on yhte-näistää palomiesten fyysisen kunnon arviointia, palaut-teenantoa ja seurantaa. Jär-

jestelmän käyttöönotossa on pelas-tuslaitoksissa ollut erilaisia tapoja. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen lähti liikkeelle perusteellisesti, sillä lai-tos tilasi Työterveyslaitokselta oman FireFit-koulutuksen henkilöstölle ja pelastuslaitoksen käyttämälle viidelle työterveyshuollolle.

— Päätös yhtenäistää testaus koko pelastuslaitoksen alueella tehtiin ke-väällä 2011, kun oli tiedossa uuden pelastuslain velvoite työntekijälle pitää itsensä kunnossa ja yleensäkin yhte-näistää testausta koko maassa. Poh-dinnan jälkeen päätimme, että hoide-taan testaus ja palautteenanto kerralla kuntoon ja otetaan kaikki osapuolet yhteiseen koulutukseen, palomestari Arto Lappi Pohjois-Savon pelastuslai-tokselta kertoo.

Pelastuslaitoksen henkilökunnas-ta koulutuksessa oli 35 palomiestä, joista kurssin kautta koulutettiin osa-testaajia. Jokaisella asemalla on omat

osatestaajat, jotka ottavat vastaan li-haskuntotestit ja Oulun mallin savusu-kellustestit. Työterveyshuollot käyvät kalustollaan tekemässä polkupyörä-ergometritestit aluepelastuslaitoksen pelastusasemilla.

Henkilökohtaiset harjoitteluohjeet

Pelastuslaitos aloitti FireFitin tietoko-nekohtaisella versiolla, josta siirryttiin AinoActiven uudempaan palvelinver-sioon tämän vuoden alussa. Tietoko-neet Pohjois-Savon pelastusasemilla ja työterveyshuollon toimipisteissä käyt-tävät samaa tietokantaa, joka sijaitsee Elisan palvelimella.

— Palvelinversiolla varmistetaan, etteivät terveys- ja testaustiedot tule kenenkään ulkopuolisen nähtäväksi. Vain testin ja tietokantaan tallennuksen suorittaja näkee tiedot, samoin työter-veyslääkärillä on mahdollisuus hakea tietoja työtarkastuksen yhteydessä. Lääkärilinkin sisältävä uusin ohjelma-versio FireFit Cloud otettiin käyttöön maaliskuussa, Lappi kertoo.

Testaus kerralla kuntoonFireFit-kuntotestaus on käytössä jo puolella maamme pelastuslaitoksia. Pohjois-Savossa henkilöstölle ja työterveyshuollolle järjestettiin oma yhteinen koulutus.


33TERVEYS TERVEYS

FireFitin kuntoluokat poikkeavat pelastussukellusohjeen luokituksesta niin, että erinomainen luokka on jaettu kahteen osaan, neloseen ja vitoseen. FireFitin kolmostaso vastaa pelastus-sukellusohjeen luokkaa hyvä eli pelas-tussukelluskelpoisuutta.

FireFitin sisällä on mittava mää-rä palomiesten testien tuloksia, jotka muodostavat referenssitietokannan henkilökohtaisille testeille.

— Todelliset harjoitteluohjeet ovat palaute- ja seurantajärjestelmän parhainta puolta. Jos intoa riittää, voi tavoitteellista harjoittelua jatkaa kol-mostason jälkeen erinomaisen kun-non tasolle neljä tai huipputasolle viisi. Järjestelmä ikään kuin tarjoaa porkka-naa ja laskee omien lähtötietojen pe-rusteella räätälöidyn treeniohjelman. jos esimerkiksi testin innoittamana haluaisi parantaa jalkojen voimaa sa-lilla maksimivoimaharjoituksilla, Lappi esittelee.

Maksimisykkeen kanssa tarkkuutta

Polkupyöräergometritesti tehdään maksimisykkeestä 85 prosenttiin asti, josta FireFitin ohjelma laskee lasken-nallinen maksimisykkeen. Siirryttäessä vanhasta palomiesten testauksesta Fi-reFittiin, tuli aluksi ilmi useita testejä, joissa tulokset laskivat epäilyttävästi ilman mitään todellista syytä.

— Testattavan iän mukaan kertoi-mella laskennallisen sykkeen laskeva ohjelma ei huomioi yksilöllistä todel-lista maksimisykettä. Siksi on tärkeää, että jos henkilökohtainen maksimisyke

on tiedossa, se syötetään perustietojen syötön yhteydessä järjestelmään. Kun todellinen maksimisyke on tiedossa, testi on todenmukainen, Lappi toteaa.

Toinen huomionarvoinen seikka terveystilakyselyssä on se, että testei-hin ei mennä liian nopeasti esimerkik-si kuumesairauden jälkeen, vaan vasta terveenä.

— Meillä Pohjois-Savossa kiinni-tettiin riittävään tervehtymisaikaan huomiota nyt talvella, kun tuli epäilyjä mykoplasmabakteerin aiheuttamista flunssatartunnoista, Lappi kertoo.

Pelastussukellusohjeen mukaisten testien lisäksi FireFit sisältää vapaaeh-toiset testit dynaamisesta tasapainos-ta, selän liikkuvuudesta ja kehon koos-tumusmittauksen.

Valtakunnallinen kehittäminen jatkuu

Työterveyslaitoksen FireFit-koulutuk-siin on tähän mennessä osallistunut 16 pelastuslaitosta ja lähes 170 hen-kilöä. Näistä kolmannes on ollut työ-terveyden ammattilaisia ja kaksi kol-mannesta pelastuslaitosten työnteki-jöitä. Viime vuonna järjestettiin neljä peruskurssia.

FireFit-järjestelmä on hankittu 11 pelastuslaitokseen sekä muun muas-sa Finavialle. Työterveyslaitos järjestää esimmäisen FireFit-jatkokurssin mar-raskuussa. TTL on myös suunnitellut käyttökokemusten systemaattista ke-räämistä, niin että järjestelmää voitai-siin edelleen yhdessä käyttäjien kanssa kehittää. n

Todellinen maksimisyke on tärkeää syöttää perustietoihin.


34

29.5.2012 HELSINKI Marina Congress Center KLO 10.30-16.00 Katajanokanlaituri 6

Turvallinen Suomi /

SEMINAARI ruokailuineen on kaikille kiinnostuneille avoin ja maksuton.

TAPAHTUMA on KTN:n ja SPAL:n ay-koulutustilaisuus: Pelastus- ja hätäkeskusalan opintopäivät.

ILMOITTAUDU 14.5. mennessäosoitteessa www.turvallinensuomi.fi

LISÄTIETOA saa ja ilmoittautumisiaotetaan vastaan myös puh. (09) 867 8880ja [email protected]

Palomiehen uudistuva työura – mistä rahoitus? Monialaiseksi kehittyvä pelastuslaitos – harhaa vai mahdollisuus? Hätäkeskukset, ensihoito ja pelastus – kiinnos-taako sisäinen turvallisuus? Tule

kuulemaan tuoreita ajatuksia pelastustoimesta,

hätäkeskuksista, kuntataloudesta...

Kansanedustajien paneelikeskus-telu Kuntavaalit ovella – mikä merkitys arjen

turvallisuudella on päättäjille?

JUH

A-P

EK

KA

LA

AK

SO


35

OH

JELM

AN

MU

UT

OK

SET

MA

HD

OLL

ISIA

.

SEMINAARIN TEEMAT:* Palomiesten urakehitys

* Syksyn kunnallisvaalit

10.00 AAMUKAHVI

10.30 TERVETULOA SEMINAARIIN

VALTIONEUVOSTON TERVEHDYS

PELASTUSHENKILÖSTÖN TYÖURAT - puheesta todellisuuteenPuheenjohtaja Kim NikulaPalomiesliitto

TURVALLINEN SUOMI -TUNNUSTUSVuoden 2012 tunnustuksen saajan julkistus

11.15PALOMIES TURVALLISUUSVIESTIJÄNÄ- kohdennettua viestintää yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksiRehtori Matti WaitinenHelsingin Pelastuskoulu

11.45PELASTUSTOIMEN PALVELUTASO- ennakkotietoa pelastustoimen alueellistamisen seurantatutkimuksesta Tutkija Olavi KallioTampereen yliopisto

12.15BUFFET-LOUNAS

13.00IKÄÄNTYVÄN OPERATIIVISEN HENKILÖSTÖN TOIMENPIDEOHJELMAKehittämispäällikkö Taisto HakalaHelsingin pelastuslaitos

13.3OPELASTUSLAITOS, HENKILÖSTÖ JA TYÖURAT - henkilöstöpäällikön kokemuksiaHenkilöstöpäällikkö Maarit Nurmijoki-MatilainenKeski-Suomen pelastuslaitos

14.00KAHVITAUKO

14.30KANSANEDUSTAJIEN PANEELIKESKUSTELUTurvallinen Suomi tulevaisuudessakin? Ovatko yhteiskunnan tarpeet ja resurssit vastakkain? Miten varmistetaan pelastustoimen, hätäkeskusten ja muiden turvallisuusviranomaisten palvelukyky?Juontaja Ismo Jokinen Keskusteluun kutsuttu edustus kaikista eduskuntaryhmistä

16.00BUFFET-PÄIVÄLLINEN

TurvallinenSuomi!

ILMOITTAUDU 14.5. MENNESSÄ: WWW.TURVALLINENSUOMI.FI


36

Jäsenetujen perusta on oman ammattialan edunvalvonnassa ja palvelussuhdeneu-vonnassa. Jäsenenä saat liiton luottamus-miesjärjestelmän tuen tilanteissa, joissa

tarvitset apua työhösi liittyvissä asioissa, kuten työehtosopimuksen tulkinnassa tai muissa omiin oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Palomiesliitossa tukenasi on sekä KTN:n luot-tamusmies että SPAL:n paikallisyhdistyksen oma luottamusmies. Hätäkeskusammattilaisten liitossa tukea saat HAL:n paikalliselta luottamusmieheltä.

Lisäksi palvelussuhteeseen liittyviin asioihin saat neuvoja ja tietoja myös paikallisyhdistyksen puheenjohtajalta, jäsenasioidenhoitajalta ja muilta luottamushenkilöiltä.

Liiton toimistolta saat yleisneuvontaa ja tar-kempaa lakimiesapua palvelussuhteeseen liittyvis-sä asioissa. Oikeusapu ja neuvonta lainopillisissa, palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa on jäsenille maksutonta.

Pelastuslaitoksissa moni työhön liittyvä asia neuvotellaan paikallistasolla työntekijöiden ja työn-antajan edustajien kesken, työmarkkinaosapuolten virallisen neuvottelumenettelyn tai yhteistoiminta-menettelyn kautta. Neuvotteluista riippuen muka-na ovat Palomiesliiton ja KTN:n luottamusmiehet tai paikallisyhdistyksen muita luottamushenkilöitä.

Tapahtumat ja tiedotus

Vuosittain jäsenille järjestetään erilaisia koulutus-tapahtumia ja seminaareja, kuten ay-koulutus-tilaisuuksia. Paikalliskierros-tapahtumissa liiton toimisto tapaa jäseniään pelastuslaitoksilla, jolloin voidaan keskustella ajankohtaisista paikallisista edunvalvonta-asioista.

Liiton jäsenet saavat jäsenkortin, joka toimii matkavakuutuksen todistuksena sekä jäsenetujen todistuksena. Jäsenlehti Pelastusalan ammattilai-nen ilmestyy kotiin kannettuna kuudesti vuodessa. Vuosittain jäsenille jaetaan taskukalenteri.

Jäsenten käytettävissä on liiton nettisivuilla extranet-kansio sekä paikallisyhdistyksien omat sivut, joiden kautta jaetaan vain jäsenille tarkoitet-tuja tiedostoja ja uutisia.

SPAL:n Facebook-sivulla jaetaan lähes päivit-täin uutisia pelastustoimesta ja pelastuslaitoksista. Seuraa sivua ja pysyt ajan tasalla uutisissa!

Vakuutusedut työssä

Liitto on ottanut jäsentensä turvaksi ammattihenki-lön vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta. SPAL:n jäsenilleen ottama vakuutus kattaa myös HAL:n jäsenet. Va-kuutukset ovat ammattiyhdistyksille tyypillinen jäsenetu, mutta SPAL:n takaus kaikkien jäsenten kuulumisesta vakuutukseen on harvinaisen laaja.

Vastuuvakuutuksesta korvataan henkilö- ja esi-nevahinkoja, jotka jäsen ammatissaan virheellä tai laiminlyönnillä aiheuttaa työnantajalle, työtoverille tai sivulliselle henkilölle ja josta lain mukaan hän on korvausvastuussa.

Oikeusturvavakuutus korvaa omia ja vastapuo-len asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja työ- ja virka-suhteeseen liittyvissä asioissa.

Työ- ja virkasuhteen tapaturma-asioissa vakuu-tus korvaa kustannuksia vakuutusoikeusvaiheessa. SPAL ja HAL täydentävät jäsentensä vakuutusturvaa tältäkin osin niin, että tapaturma-asioiden oikeu-dellisesta käsittelystä ei aiheudu jäsenelle kuluja varhaisemmassakaan vaiheessa.

Vakuutusedut vapaa-ajalla

Liiton jäsenten vapaa-ajan tapaturmavakuutukses-ta korvataan vapaa-aikana sattuneita tapaturmia. Tiettyjä riskialttiit lajit ja kilpailutoiminta on rajat-tu vakuutuksen ulkopuolelle, mutta ns. puulaaki- urheilu on vakuutuksen piirissä. Hoitokulujen va-ralta turva on 5 000 euroa ja pysyvän haitan varalta 10 515 euroa.

Mitä jäsenetuja liitto tarjoaa?Palomiesliiton ja Hätäkeskusammattilaisten liiton jäsenenä

saat työhön liittyvän edunvalvonnan lisäksi myös muita hyödyllisiä jäsenetuja.


37

Vapaa-ajan matkustajavakuutus korvaa mat-kasairauden ja -tapaturman aiheuttamia lääkäri- ym. kuluja matkakohteessa ilman ylärajaa, matkan peruuntumisesta ja keskeytymisestä aiheutuneita kuluja sekä kotiinkuljetukset Suomeen. Vakuutus-turvaan sisältyvät mukana matkustavat oman per-heen alle 20-vuotiaat lapset.

Työttömyysturva

Liiton jäsenet kuuluvat JATTK-työttömyyskas-saan. Kassa maksaa työttömyys- ja lomautusajan ansiopäivärahaa ja vuorotteluvapaan korvausta Palomiesliiton ja Hätäkeskusammattilaisten liiton jäsenille.

Pankkiasiat

Yhteistyösopimuksen kautta saat Nordeasta alen-nusta lainan järjestelypalkkioista esimerkiksi asun-tolainaa hankkiessasi. Lisäksi saat ajankohtaista pankki- ja sijoituspalvelua Nordean konttoreista sekä Nordean puhelinpalvelusta.

Matkustaminen

Tallink Silja ja Club One tarjoavat jäsenelle mahdol-lisuuden liittyä Club One -jäseneksi veloituksetta, suoraan kanta-asiakasohjelman keskimmäiselle Silver-tasolle.

Silver-tason etuihin kuuluu muun muassa 20 % perusalennus sekä 35 % ennakkovaraajan etu tietyistä normaalihintaisista tuotteistamme. Tarkat ohjeet Club One -jäseneksi hakemisesta liiton net-tisivulla jäsenedut-kohdassa.

Viking Line tarjoaa jäsenille kokous- ja ristei-lyalennuksia. Viking Linen arvokuponkeja on saa-tavana liiton toimistolta tai suoraan verkon kautta Viking Linen sivuilta. Voimassaolevista tarjouksista ilmoitetaan liiton nettisivulla (www.palomiesliitto.fi > jäsenpalvelu > jäsenedut).

Scandic tarjoaa jäsenille 12 prosentin alennuk-sen hotellihuoneista Suomessa ja alennuksia myös ketjun hotelleissa ulkomailla. Muista mainita vara-uksen yhteydessä tunnus D000005402.

Suomen retkeilymajajärjestö SRM tarjoaa jäse-nille 10 prosentin ja 2,5 euron alennuksen majoi-tushinnoista SRM-ketjun hostelleissa sekä kansain-välisen hostellikortin jäsenhintaan.

Kuntolomat

Jäsenille tarjottavat kuntoremonttilomat uudistu-vat vuoden 2012 aikana. Kuntoremontteja ja ter-veystreffejä järjestävä STTK-lainen Toimihenkilö-lomat on yhdistynyt kahden muun lomajärjestön kanssa. Jatkossa terveyttä ja työkykyä ylläpitävää lomatoimintaa tehdään Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n kautta. Uuden PHT-yhdistyksen kurssien tarjontaa valmistellaan parhaillaan ja uu-sista lomamahdollisuuksista kerrotaan tarkemmin tänä vuonna. >

STO

CK

.XH

NG

/SA

ID_

W

Vapaa-ajan matkustajavakuutus korvaa matkasairau-den ja -tapaturman aiheuttamia kuluja lomamatkoilla. Vakuutustodistuksena toimii liiton jäsenkortti.


38

PHT:N kuntolomakursseille voi hakea liiton jäsen ikään tai kuntoon katsomatta.

Kuntoremontteihin osallistuvia jäseniä on tu-ettu erikseen liiton stipendein, joten hyvinvointilo-mat ovat olleet hyvin edullisia. Lomilta on vuosien varrella moni jäsen saanut uutta jaksamista arkeen sekä asiantuntijoiden ohjeita liikkumiseen ja ruo-kavalioon.

Alennuksia palveluista

Palomiesliiton nettisivun extranet-kansioon (www.palomiesliitto.fi, kirjaudu omalla käyttäjätunnuk-sellasi) on koottu uusia jäsenetuja, joita SPAL:n jä-senet tarjoavat toisilleen. Sivuilla on maaliskuussa lisätty uusimmat edut, jotka koskevat majoitusta. Jos sinulla on tiedossa erityisesti palomies-kolle-goille suunnattu paikallinen tai valtakunnallinen alennus tuotteesta tai palvelusta, ilmoita siitä Jä-seneltä jäsenelle -sivun kautta!

Palomiesliitto on mukana STTK:n jäsenetu-kampanjassa, jossa HP:n monitoimitulostimista

saa jopa 50 euron alennuksen. Kampanjatuotteet vaihtelevat muutaman kerran vuodessa. Uusim-masta kampanjasta kerrotaan liiton nettisivuilla jäsendut-kohdassa.

Paikallisyhdistykset

Osalla Palomiesliiton paikallisyhdistyksiä on omia paikallisia etuja, kuten jäsenten käytettävissä olevia mökkejä, virkistysmatkoja palomiehille ja heidän perheilleen tai muita etuja. Näistä kannattaa kysyä suoraan yhdistyksestä. n

> Jäsenetuja tarjoavien yritysten yhteystiedot liiton nettisivulla: www.palomiesliitto.fi > jäsenpalvelu > jäsenedut

Kirjautumisohje jäsensivuille

WWW.PALOMIESLIITTO.FI

Palomiesliiton nettisivulla on vain jäsenille tarkoitettu extranet-osa. Sinne pääsee nettisivun yläosan Kirjaudu-painikkeesta.

Sivulle kirjaudutaan en-simmäistä kertaa tunnuksella, jossa käyttäjätunnus on muotoa sukunimietunimi ja salasana jäsennumerosi (esimerkiksi meikäläinenmatti ja 6619000671). Jäsennumerosi on merkitty jäsenkorttiin. Etunimenä tunnuk-sessa on virallinen ensimmäinen etunimi, joka liiton jäsenrekis-teriin on merkitty.

Salasana kannattaa tietoturvan takia muuttaa ensim-mäisen kirjautumisen jälkeen. Voit tehdä sen Omat tiedot -sivulla.

Voit lisätä extranetin omiin tietoihisi esimerkiksi puhelin-numeron ja sähköpostiosoitteen. Oman nimen ja sähköpostisoit-teen lisääminen on suositeltavaa, sillä jos myöhemmin unohdat salasanasi, voidaan uusi salasana lähettää automaattisesti sähkö-postiisi.


39

LEHTIHARAVAHenkilöstön riittävyys on hätäkeskusuudis-tuksen suurin haaste, sanoo Kuopion uuden hätäkeskuksen päällikkö Kari Nevalainen. Tällä hetkellä lakkautettavien yksiköiden työntekijöiden muuttohalukkuus ei näytä olevan kovin suurta.

Kuopion uuteen hätäkeskukseen tarvitaan päivystyshenkilöstöä noin sata. Tällä hetkellä Kuopiossa heitä työsken-tele noin 30, joten 70 henkeä pitäisi saada lisää. Selvää on, että useita kymmeniä hätäkeskuspäivystäjiä joudutaan rekrytoi-maan muualta.IISALMEN SANOMAT 10.4.2012

Helsingin pelastuslaitosta syytetään salai-lusta. Osa pelastuslautakunnan jäsenistä kokee, että tiedonsaanti pelastuslaitoksen virkamiehiltä on hankalaa. Venla Olin (vihr) ja Mikko Värtö (vihr) syyttävät pelastuslai-toksen johtoa taloudellisten faktojen salailusta.

Lautakuntaa johtava Pekka Saarnio (vas) kertoo yllättyneensä mielipidekirjoituksesta. Hänestä pelastustoimen virkamiehet ovat toimittaneet kohtuullisessa ajassa asianmu-kaiset selvitykset.

— Esimerkiksi henkilöstömitoituskysy-myksiin en mielelläni lähtisi lusikkaani laittamaan. Maallikon on vaikea arvioida, millaisia resursseja kaupunkilaisten turval-lisuuden takaaminen edellyttää.HELSINGIN UUTISET 29.3.2012

Yhä useampi palomies on ikämies. Palo- ja pelastusmiehistön ikääntyminen on alkaa näkyä kentällä. Kaavailut työurien pidentämisestä nähdään epärealistisina nykyisten mitoitusten ja toimintakykyvaati-musten valossa.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen mie-histöstä noin puolet on vuonna 2020 yli 50-vuotiaita. Tämä siinä tapauksessa, että kukaan ei jää ennen aikojaan eläkkeelle. Pe-lastuslaitoksella on nyt käynnistelty yksilöl-listen urapolkujen suunnittelu henkilöstölle.YLE 27.3.2012

SARCO LED SECONDARY WARNING LIGHTS

www.sarco.fi tai soita (09) 777 1500

SWL-S 0707 Sarja

Uusi kompakti ja pienikokoinen pinta- tai maski asennettava varoitus-/hälytysvalo.

SARCO RUUHKAVILKKU

Hyväksynnät EMC ja R65

Päivä- ja yötoiminto

50 x 125 x 21 mm

Paino 160 g

Valmistettu Suomessa

0707_Advert_Design_79,5x102.indd 1 4/12/12 10:58 AM

INSINÖÖRITOIMISTO ÄYRÄVÄINEN OY

Työ on raskasta. Kaikki palomiehet eivät suoriudu testeistä, ja usein heille on keksit-tävä uusia tehtäviä.

— Se vaatii rahaa, mutta uskon, että sijoitukset maksavat itsensä takaisin. Jollei mitään tehtäisi, lasku olisi varmasti paljon suurempi, Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula sanoo.

Helsingistä käsin ei sanella, mitä Pohjois-Karjalassa pitäisi tehdä. Alueet ovat erilaisia ja siksi itse avainasemassa ongelman ratkaisemisessa. Siihen tarvitaan mukaan niin työntekijät, työnantajat kuin järjestökin.KARJALAINEN 21.3.2012

Pirkanmaan hätäkeskuksen väki ei ole vieläkään innostunut muuttamaan työpaikan perässä Poriin. Edes muuttoavustus ei hou-kuttele. Työntekijöille tarjotaan siirtymis-motivaationa muun muassa reilun 2000 euron muuttoavustusta sekä kuusi ilmaista tutustumismatkaa. Muutto ei houkuta ylei-simmin perhesyiden takia.YLE 15.3.2012


40

Cern on yksi merkittävimmistä tieteen tutkimuslaitoksista koko maailmassa. Keskuksen omassa palokunnassa

työskentelee tällä hetkellä kahdeksan suomalaista palomiestä.

Viideksi vuodeksi Cerniin

Ranskan ja Sveitsin rajalla, Ge-neven länsipuolella, sijaitsee Euroopan hiukkastutkimus-keskus Cern. Suomi maksaa

keskuksen kuluista 11 miljoonaa euroa vuodessa, joten syystäkin suomalai-sia on patisteltu töihin Cerniin. Erityi-sesti fyysikoita tarvitaan, mutta myös pelastustyöntekijöille keskus tarjoaa mielenkiintoisen työpaikan.

Cernin sisäisestä palo- ja pelastus-toiminnasta sekä ensihoidosta vastaa oma palokunta, jossa työskentelee viisikymmentä palomiestä ja kymmen-kunta hallintovirkailijaa. Suomalaisia palomiehiä on tällä hetkellä kahdek-san. Keskukseen on käynnissä jatkuva haku, ja paikkoja täytetään sitä mukaa kun niitä vapautuu. Nykyään pääperi-aatteena on viisivuotinen työsopimus, mutta pysyvästikin voi olla mahdolli-suus asettua.

Mieli teki maailmalle

Pelastushenkilöstöltä ei Cernissä vaa-dita erityistä erikoisosaamista. Palo-mies-sairaankuljettajan koulutuksen suorittanut ja viisi vuotta ammattityös-sä ollut täyttää peruskriteerit. Haastat-telut, fyysiset testit ja kalustontunte-muskokeet tehdään paikan päällä.

Kielistä tulee osata hyvin englantia tai ranskaa. Ranskan osaaminen ei ole ehdoton, mutta käytännössä edellyte-tään, että kielitaito kertyisi ensimmäis-ten työvuosien aikana. Palokunnan työkielenä ranskalla oli aikaisemmin valta-asema, nykyään käytetään eng-lantiakin.

Tomi Räsänen on viihtynyt hyvin palomiehenä Cernissä.

Hakiessa täytyy osoittaa, että on omasta virastaan virkavapaalla - tällä säännöllä varmistetaan, että jos jou-tuisi kesken sopimuksen palaamaan kotiin, ei jäisi tyhjän päälle.

Jos palokunnan ovi aukeaa, pää-see osaksi todellista monikulttuurista työyhteisöä.

— Ranskalaisia täällä on ollut aina paljon, mutta myös englantilaisia, es-

TO

MI R

ÄSÄ

NE

N


41

panjalaisia, italialaisia ja saksalaisia. Suomalaisten osuus on suhteellisen suuri. Oman työvuoroni kahdestatois-ta palomiehestä kolme on suomalaisia, kertoo neljättä vuotta Cernissä työs-kentelevä Mikko Paakkonen.

Paakkonen valmistui Helsingin pelastuskoulusta 2003 ja työskenteli palomies-sairaankuljettajana Erotta-jan pelastusasemalla vuoteen 2008 saakka. Cerniin hän päätti hakea, koska elämänkokemus houkutti.

Samat syyt olivat taustalla myös Tomi Räsäsellä, joka Paakkosen tapaan ollut Cernissä töissä jo neljättä vuotta. Suomessa Räsänen teki viimeksi töitä Helsinki-Vantaan lentokentän pelas-tuspalvelussa ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella.

— Vaimon kanssa oli pitkään pu-hetta, että jos vain mahdollisuus tulee, muutamme ulkomaille vähän pitem-mäksi aikaa. On hyvä nähdä muuta-

kin maailmaa. Kuulin Cernistä ensim-mäistä kertaa, kun työkaveri kertoi hakeneensa tänne. Menin vielä saman työvuoron aikana nettiin ja tein siltä istumalta hakemuksen. Muutaman kuukauden päästä tuli kutsu työhaas-tatteluun. Lopullinen muutto tapahtui puolitoista vuotta hyväksymisen jäl-keen, Räsänen muistelee.

Työtavat sovitellaan

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella viimeksi palomiehenä työskennellyt Janne Kauppinen tuli Cernin palve-lukseen puolitoista vuotta sitten ja on perheineen jo juurtunut hyvin uuteen ympäristöön. Palokunta ottaa suoma-laiset positiivisesti vastaan.

— Suomalaisia arvostetaan, sillä ruotsalaisten ohella meillä on perus-teellisin koulutus. Täällä ymmärretään, että suomalainen voi olla hiljaa, >

Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestö Cern ylläpitää maailman suurinta hiukkasfysiikan tutkimuskeskusta.

CE

RN

Vuonna 2008 Cernissä otettiin käyttöön LHC-hiukkaskiihdy-tin. Keskuksen maanalainen verkko on palokunnalle tuttu ympäristö.

CE

RN


42

mutta kun hän puhuu, niin sitten kuun-nellaan, koska asia on varmasti tärkeä, Kauppinen naurahtaa.

Palokuntatoiminnan pohja on Ranskasta, mutta muun muassa ita-lialaiset ovat tuoneet vahvasti omia tapojaan. Suomalaiset ovat tuoneet osaamistaan sairaankuljetukseen, joka monelle muulle eurooppalaiselle pa-lomiehelle on uutta ja outoa.

— Jokaisella kansallisuudella on oma tyylinsä tehdä töitä, johtuen kou-lutustaustasta, ja jonkinlainen kieli-muurihan on koko ajan. Diplomatiaa tarvitaan, sillä usein juuri se suoma-laisten esittämä tapa tehdä asiat on oikea, mutta ei välttämättä aina. Jos paloautossa on suomalainen esimies, ranskalainen kuljettaja ja takapenkillä espanjalainen ja italialainen, niin ai-kamoinen sillisalaatti on koossa. Aina hommat kuitenkin hoituvat, Paakko-nen kuvailee.

Räsänen kertoo, miten suomalais-ta rauhallisuutta tarvitaan tilanteissa, joissa häslätään, kypärät kolisevat ja härdelli pyörii.

— Silloin korotetaan ääntä, että hei hetkinen, otetaan vähän rauhallisem-min, niin ehditään hengittää ja funt-sitaan, mitä ollaan tekemässä! Joskus touhottaminen harmittaa, mutta ei se kuitenkaan ole ongelma, vaan enem-män rikkaus: treeneissä keskustellaan ja vaihdetaan kokemuksia.

Yksi iso erikoiskohde

Cernin palokunta työskentelee kah-dessa 12 tunnin vuorossa, jotka alka-vat kellon lyödessä seitsemän. Kahden päivävuoron ja kahden yövuoron jäl-keen on neljä päivää vapaata. Vuoro etenee tuttuun tyyliin: kaluston tarkis-tuksen jälkeen on harjoitus, ruokailun jälkeen tutustuminen erikoiskohtee-seen tai tehdään toinen harjoitus, jonka jälkeen urheillaan.

Vuorovahvuus on kahdeksan pa-lomiestä: kessu, hälytyspäivystäjä, kaksi ambulanssissa ja neljä höökissä. Tutustumiset ja harjoitukset tehdään

yleensä koko porukalla. Yleiset toi-mintaperiaatteet vastaavat Suomen aluepelastuslaitoksia, mutta käytän-nön työ on hyvin erilaista kuin koti-maan kaupunkipalokunnissa. Cernissä eivät rintamamiestalot pala tai kyy-ditetä sekakäyttäjiä. Ensihoitotehtävät

eivät ole kovin dramaattisia. Työvuoro muistuttaa suuren teollisuusyrityksen palokuntaa, jossa pääpaino on ennal-taehkäisevässä työssä, harjoituksissa ja koulutuksissa.

— Palokuntaa täällä voi verrata hy-vin lentokentän palokuntaan, kun kat-

Cernin paloaseman sisäpihaa.

Liikuntatunnilla näkyvät suomalaisetvaikutteet!

— Meillä oli muuttaessa ajatuksena, että haluam-me myös nauttia täällä elämisestä, Tomi Räsä-nen kertoo. Kotinurkat tarjoavat upeita mahdol-lisuuksia lasketteluun ja vaellukseen.

Fire & Service — Secours & Feu: kaksi-kielisyys on myös palokuntamerkissä.

TO

MI R

ÄSÄ

NE

NM

IKK

O P

AA

KK

ON

EN

MIK

KO

PA

AK

KO

NE

N


43

sotaan keikkojen luonnetta ja määrää sekä harjoitusten osuutta työajasta. Näppituntumaa täytyy pitää yllä tree-naamalla, sanoo Räsänen.

Kokonaisuutena Cern on hyvin-kin erikoinen työpaikka. Keskuksessa sijaitsee maailman suurin hiukkas-

kiihdytin. Noin sadan metrin syvyy-dessä maan alla kulkee 27 kilometriä pitkä rengasputki.

— Pelastustoimelle Cern on kuin yksi iso erikoiskohde, jossa on paljon omalaatuisuutta, kuten todella laaja maanalainen tunneliverkosto. Alueella

liikkuu päivittäin 10 000 ihmistä, työn-tekijöitä ja vierailijoita. Oman haasteen tuo se, että keskus on sekä Ranskan että Sveitsin rajojen sisäpuolella. Tämä on oma hallinnollinen yksikkö ei-ke-nenkään-maalla, Paakkonen kuvailee.

Eräänlainen kotimainen vientituote on ollut Oulun mallin savusukelluksen testirata, joka suomalaisten palomies-ten esittelyn jälkeen on otettu osaksi Cerniin hakevien testausta. Testistä on pidetty niin paljon, että sitä on esitetty pakolliseksi osaksi palokunnan omaa työkykytestiä.

Kieli- ja kulttuuriseikkailu

Jokaisella Cerniin hakevalla palomie-hellä on oma syynsä elämänmuutok-selle. Toiset haluavat seikkailua, toi-set kansainvälisiä kokemuksia omalta ammattialalta. Cerniin houkuttelee luonnollisesti verottomana maksettu palkka, mutta vähintään yhtä paljon mahdollisuus asua pitempään Keski-Euroopassa.

Vuoristot ja lyhyet etäisyydet naa-purimaihin tarjoavat vapaa-ajanvietto-mahdollisuuksia, joista Suomessa voi vain unelmoida. Mahdollisuus matkail-la Euroopassa ja harrastaa alppilajeja loistavissa olosuhteissa aivan kotinur-killa painavat toisilla eniten, kun hake-mista suunnitellaan.

Monelle Cerniin lähtevälle han-ke on perheen yhteinen projekti. Viisi vuotta on pitkä aika, joten muutto kan-nattaa suunnitella hyvin. Paikan päällä suomalaiset ovat auttaneet toisiaan muun muassa asumisjärjestelyissä.

Asunnot ja hoitopaikat löytyvät vapailta markkinoilta, vaikka Cernis-sä on omakin päiväkoti. Koulut ovat ranskankielisiä, mikä saattaa olla kiin-nostava porkkana perheille, joissa on esikoulu- ja kouluikäisiä lapsia. Työn-antaja järjestää kattavan sairausva-kuutuksen.

— Perheen kanssa muutto vaatii vaivaa, mutta kaikkiaan vuodet täällä ovat erittäin palkitsevia. Jos kiinnostaa oppia kieliä ja vieraita kulttuureja, >

Suomalaisten tapa tehdä työt on usein oikea, mutta ei vält-

tämättä aina.

TO

MI R

ÄSÄ

NE

N

45


44

Yhteisruokailu on Cernissä arvossaan.

kannattaa ehdottomasti hakea Cerniin, Paakkonen kannustaa.

Työsuhde-etujen vastapainona elämis- ja asumiskulut ovat keskimää-rin kovemmat kuin kotimaassa. Mones-sa suomalaisessa palomiesperheessä puoliso hoitaa pieniä lapsia kotona.

— Meillä oli muuttaessa ajatukse-na, että haluamme myös nauttia täällä elämisestä. Tunnin ajomatkan päässä on Italia ja neljässä tunnissa pääsee Välimerelle. Halpalentoyhtiön lennot naapurimaihin ovat edullisia. Jos pitää talviurheilusta, vuoristot tarjoavat sii-hen hienot mahdollisuudet, Räsänen sanoo.

Kavereita ympäri Eurooppaa

Joissain käytännön asioissa Ranskassa ja Sveitsissä ollaan hyvin vanhanaikai-sia, kuten pankkiasioissa tai palokun-nassa kalustoissa ja työtavoissa. Viras-toissa asiat kuitenkin lopulta järjesty-vät, jos työnantajaksi ilmoittaa Cernin.

— Viiden vuoden aikana ennättää saada paljon kavereita ympäri Eu-rooppaa ja niitä kontakteja voi var-masti hyödyntää myöhemmin elä-mässä. Työasioissa ajatukset käyvät eniten yhteen ruotsalaisten, englan-tilaisten ja ehkä yllättäen espanjalais-ten kanssa. Heillä kaikilla osaaminen

on hyvällä tasolla, kun taas italialais-ten ja ranskalaisten menetelmät ovat joskus outoja. Itse olen huomannut, että olen jo nyt oppinut ottamaan asiat hieman rennommin, ehkä se on eteläeurooppalaisten työkavereiden ansiota, miettii Kauppinen.

Hälytyksiin lähtöjä ei kerry lähes-kään sitä määrää kuin samassa ajassa kotimaassa kertyisi. Räsänen huo-mauttaa, että joissain asioissa vuodet Cernissä voivat kerryttää myös amma-tillista pääomaa.

— Kielitaito on tietysti selkein juttu. Oppii ranskan, ja englannin taito ke-

hittyy todella paljon, kun se on ainakin aluksi se kieli, millä eniten päivittäin tulee kommunikoitua. Pelastustyön ja suojautumisen kannalta Cernissä tutustuu esimerkiksi korkeajännite-tekniikkaan, kryogeniikkaan (alhaisien lämpötilojen tutkimus), kemikaalion-nettomuuksiin sekä radioaktiivisuu-teen. Lisäksi köysityöskentely on täällä korkealla tasolla. n

> Tietoa Cernin työpaikoista netissä: ert.cern.ch

MIK

KO

PA

AK

KO

NE

N

Ensimmäinen askel on koko perheen hyvinvointijakso, jolla pääset matkalle kohti terveellisempiä elämän-tapoja! PHT tarjoaa elämyksiä, onnistumisen iloa ja hyvää oloa ympäri Suomen. Haku alkaa 1.5.2012. ensimmäinen askel on tärkein.PHT ry, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki. Puh. 020 144 1310

yhteistä aikaa perheen kanssa?

tutustu ja hae jaksolle osoitteessa www.pht.fi


45PAIKALLISKIERROSKOULUN PENKILTÄ

UUDESSA SARJASSA seurataan Pelastusopiston kurssien opiskelua. Lehdessä vuorottelevat Pelastajakurssi 79:n ja Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 23:n oppilaiden kirjoitukset. Kumpaakin kurssia seurataan neljän jutun verran kesään 2013 saakka.

Olemme tammikuussa 2012 aloittanut alueellinen hätä-keskuspäivystäjäkurssi Po-rista. Puolentoista vuoden

urakka on siis vielä alkumetreillä ja meidän kurssimme kuulumisia saatte seurata lehden joka toisesta nume-rosta. Nimitys Porin pirut on lainattu rehtorimme Mervi Parviaisen tervetu-liaispuheesta kurssillemme.

Olemme hiukan eristyksissä muista Pelastusopiston opiskelijoista opiskel-lessamme pääasiassa täällä Porissa, mutta yhtä kaikki olemme silti Pelas-tusopiston opiskelijoita.

Pääsykokeista opiskelijaksi

Marraskuun puolessa välissä 2011 olimme haastavissa pääsykokeissa Poliisiammattikorkeakoululla Tampe-reella ja tiedon opiskelupaikasta saim-me joulukuun alussa. Meitä testattiin kuin suurennuslasin alla: aineistoko-keet, joihin sisältyi lakitekstiä ja alan kirjallisuutta, kielikokeet englannista ja ruotsista, opettajien haastattelut sekä psykologiset testit. Myös kaikista teh-tiin poliisin turvallisuusselvitys.

Opiskelemaan päässeille tuli no-pealla tahdilla hurja elämänmuutos: kokopäivätyöstä opiskelijaksi ja takai-

sin koulun penkkiä kuluttamaan kah-deksaksi tunniksi päivässä. Monella on entisistä opinnoistaan jo aika pitkä aika ja se vaatii erilaista asennoitumista. Päivä ei pääty siihen kun kello lyö 16:15. Sen jälkeen on tehtävä vielä mahdol-liset kotitehtävät ja hoidettava se arki muutenkin siellä kotona.

Pääsykokeista opiskelemaan vali-koitui 23 parhaiten ammattiin soveltu-vaa henkilöä. Kurssimme vahvuus on 24 opiskelijaa, edelliseltä Porin kurssil-ta kelkkaamme hyppäsi siis yksi opiske-lija. Valtaosa ryhmästämme on naisia, miehiä on vain neljä kappaletta, mikä kuulemma on suhteellisen normaali-jakauma häkekursseilla. Kurssillamme on ikäjakauma varsin iso. Nuorin on 20-vuotias ja vanhin 52-vuotias.

Jo ikäjakaumakin kertoo sen, että meillä kaikilla on erilaiset elämäntilan-teet ja motiivit lähteä opiskelemaan. Löytyy ihmisiä hoitoalalta, kaupan alal-ta, tekniikan alalta. Osalla on taustalla sopimuspalokuntatoimintaa, partio-ta... Osalla ei ole minkäänlaista koske-tuspintaa tälle alalle ennen koulutusta.

Huolimatta eroavaisuuksista, ryh-mähenkemme on muodustunut hy-väksi. Kukin voi tulla omana itsenään kouluun ja kaikkien näkökantoja kuun-nellaan ja niistä voi ottaa opiksi. >

Porin pirut

1/4

HÄTÄKESKUS-PÄIVYSTÄJÄ-KURSSI 23


46 47PAIKALLISKIERROSKOULUN PENKILTÄ

Erilaiset taustat ja elämäntilanteet tuovat rikkautta tunneilla käytäviin keskusteluihin. Meitä kuitenkin kaikkia yhdistää auttamisen halu, halu tehdä haastavaa työtä ja mikä tärkeintä: halu valmistua toukokuussa 2013 hätäkes-kuspäivystäjäksi.

Miksi hätäkeskuspäivystäjäksi?

Sanomalehtiä lukiessa ei ole voinut vii-me vuosina välttyä siltä kritiikiltä, mitä tämä ammattikunta on saanut osak-seen. Tuskinpa meistä kukaan on kurs-sille lähtiessään ensimmäisenä ajatel-lut mainetta ja mammonaa – enem-mänkin on kurssilaisissa ollut pelkoa siitä, että mitäs jos tekeekin työssään vahingossa jonkin virheen ja joutuu il-tapäivälehtien reposteltavaksi?

Ei käy silti kieltäminen, etteikö palk-kataso olisi ollut yhtenä houkuttimena varmaan meistä kaikilla. Suurin moti-vaatio on kuitenkin ollut uuden haas-

tavan työn oppiminen suhteellisen ly-hyessä ajassa ja halu päästä konkreet-tisesti auttamaan muita. Suhteellisen varma työllistyminen sekä vuorotyö houkuttavat opiskelijoita. Kyynistymi-nen ja leipääntyminen ”entiseen am-mattiin” ovat saaneet meitä liikkeelle ja hakemaan kouluun.

Matkalaukkuelämää

Kaksi ensimmäistä lukukautta vietäm-me suurimman osan ajasta Porissa, teknologiakeskus Pripolissa kulutta-massa penkkejä ja kuuntelemassa luentoja. Kuitenkin jo ensimmäisenä lukukautena meillä on yhteensä viisi viikkoa opintoja Kuopiossa.

Toisella lukukaudella palettiin li-sätään vielä opinnot Tampereella. Ne eivät ole onneksi kaikki putkeen, vaan pääsemme välillä kotiinkin.

Vaikka kurssinjohtajamme Markku Liukkonen täsmensi jo pääsykokeissa,

että seuraavat puolitoista vuotta tule-vat olemaan sekä henkisesti, että fyy-sisesti kuluttavia, matkustelun ja tiiviin opiskelutahdin takia, niin ei sitä oikeasti ymmärrä ennen kuin sen kokee. Luok-kamme on jo hiukan kauhunsekaisin tuntein miettinyt ensi vuoden kevättä: huonolla tuurilla Porissa opiskelua on vain kaksi viikkoa.

On vaikeaa jättää perhe ja koti taakseen useammaksi viikoksi, mah-dollisesti tullen vain viikonloppuisin käymään kotona, pesemään pyykkiä. Itsessään jo matkustaminen Porista Kuopioon on kuluttavaa ja ajallisesti siihen täytyy varata kuusi tuntia... Eikä se ilmaistakaan ole.

Valtaosa kurssilaisistamme asuu Porissa tai sen välittömässä läheisy-dessä, kuitenkin osa meistä asuu Poris-sa vain viisi päivää viikossa ja matkustaa viikonlopuiksi satojen kilometrien pää-hän: kotiin. Ainakin tulevat Suomen tiet tutuiksi opiskeluaikana.


Puolet ryhmästä valmistautumassa Pelastusopiston alkusammutusharjoituksiin.


47PAIKALLISKIERROSKOULUN PENKILTÄ

Alueellisen kurssin järjestäminen mahdollistaa opiskelun kuitenkin sel-laisillekin henkilöille, joiden ei olisi mahdollista opiskella alaa opintojen ollessa täysin Kuopiossa.

Opiskelu Pelastusopistolla

Kuopion viikot ovat luku sinänsä opis-kelussa ja ne jakavat meistä jokaisen mielipiteitä. Kuopiossa pääsemme opiskelemaan sellaisia oppiaineita, joiden opiskeleminen olisi Porissa erit-täin haastavaa. Olemme pilottikurssi, meille on suotu ensimmäisenä häke-kurssina mahdollisuus aloittaa tieto-järjestelmäopinnot jo ensimmäisenä lukukautena ja siitä on suuri etu! ELS-tietojärjestelmä on kuitenkin se työka-lu, jolla teemme töitä tulevaisuudessa.

Tietojärjestelmään kuitenkin viita-taan melkein jokaisessa oppiaineessa. Nyt, kun sen on konkreettisesti jo näh-nyt ja sen kanssa on päässyt tekemään jo jotakin, ymmärtääkin mitä ne opet-tajat yrittävät meille selittää.

Pelastusopisto on sisäoppilaitos ja se asettaa omat haasteensa opiskelul-le. Aikuisilla ihmisillä on erilaiset rytmit ja erilaiset tavat. Vaatii totuttelua, että jaksaa katsoa sen kurssikaverin naa-maa ensin oppituntien ajan, sitten il-lalla viettää aikaa samassa porukassa ja myös nukkua samassa huoneessa!

Opistolla vietetty aika on kuiten-kin hitsannut meitä ryhmänä yhteen. Opistolla on enemmän aikaa viettää iltaisin ryhmän kesken. Käydään ulko-na syömässä tai vaikka lenkillä, osal-listutaan tietovisaan Letku-pubissa tai pidetään lukupiirejä tentteihin valmis-tautuen.

Toki kaikilla on enemmän tai vä-hemmän ikävä kotiin ja perheen luo, mutta olemme kaikki samassa tilan-teessa. Ja hauskaa siellä Kuopiossa on ollut! Mukava tutustua muihin Pelas-tusopiston opiskelijoihin, heidän kans-saanhan me tulemme tulevaisuudessa töitä tekemään.

Opiskeluissa tahti on todella tiivis. Meillä saattaa olla viikko tai kaksi samaa oppiainetta melkein koko ajan putkeen ja sen jälkeen pidetään tentti. Se on opiskelijalle aika kuluttavaa ja haasta-vaa. Miten ehtiä sisäistämään asiat, kun ns. sulatteluaikaa ei juuri ole? Vaikka opettaja olisi työssään kuinka hyvä ta-hansa, saman henkilön kuunteleminen ja katsominen 40 tuntia putkeen puu-duttaa ketä tahansa.

Alueellisella kurssilla on kuitenkin aika pakollista toimia juuri näin, sil-lä opettajat tulevat pääasiassa Poriin Kuopiosta ja opettavat oman aineensa putkeen. Ja kun me olemme Kuopi-ossa, täytyy hyödyntää mahdollisuus päästä tietojärjestelmän kimppuun. >

Pelastustoimen perusteiden opiskelua Pripolissa, opettajana Ari Mustonen.

Miten ehtiäsisäistämään

asiat, kunsulatteluaikaa

ei ole?


48 49PAIKALLISKIERROSKOULUN PENKILTÄ

Alkuvuosi on mennyt ainakin kir-joittajan mielestä todella nopeasti. Paljon olemme ehtineet oppia mie-lenkiintoisista asioista ja olemme huomanneet kuinka tieto lisää tuskaa... Onneksi meillä kaikilla on sentään toi-mivat palovaroittimet! Ja miten ih-meessä ehdimme oppia kaiken ennen valmistumista?

Joskus koulun penkillä istuessa tulee sellainen tunne, että täytyisi olla jonkin sortin supernainen/-mies, jotta pärjäisi tulevassa ammatissa. Meidän täytyy kuitenkin omaksua paljon asiaa pelastustoimesta ja ensihoidosta, po-liisitoimesta sekä sosiaalitoimesta. Ja yhdistää ne, ajatella asioita kokonai-suutena eikä vain yhden viranomaisen näkövinkkelistä. Osa opiskelluista asi-oista on jäänyt vielä hiukan irrallisiksi, mutta luotamme siihen, että nekin ni-voutuvat tulevan puolentoista vuoden aikana työhön.

Olemme ehtineet suorittaa jo en-simmäisen, orientoivan harjoittelun eri hätäkeskuksissa. Harjoittelu ei kestänyt kuin 30 tuntia, mutta sen aikana ehti saada jo realistisen kuvan perustyöstä ja sen vaativuudesta. Harjoittelun jäl-keenkin voi vielä allekirjoittaa sen, että

työ on haastavaa ja paikoin hektistäkin, mutta supernainen ei silti tarvitse olla!

Jaksamisesta huoli

Ammatillisten perusvalmiuksien ja ammatillisten vuorovaikutustaitojen kursseilla meille on painotettu paljon vuorovaikutustaitojen tarpeellisuutta ja merkitystä tulevassa työssä. Nuo kurssit ovat molemmat suuria pakette-ja ja kestävät valmistumiseemme asti. Kyseiset kurssit ovat myös saaneet eni-ten suita auki oppitunneilla, rakentavan keskustelun merkeissä.

Olemme saaneet kuunnella pal-jon autenttisia hätäpuhelunauhoitteita sekä opettajien tekemiä nauhoitteita ja niistä kyllä huomaa vuorovaikutus-taitojen tarpeellisuuden. En usko, että opiskelussa voisi niitä asioita edes lii-kaa painottaa! Vaikka jokin puhelu saisi tunteet kiehumaan ja adrenaliinin nou-semaan, täytyy osata nollata itsensä ja kuunnella se puhelu aina tuorein kor-vin, sillä koskaan ei tiedä mitä puhelu pitää sisällään.

Meillä on vielä ne tuoreet korvat, mutta kuinka ne säilyttää? Siihen ei tai-da kenelläkään olla mitään valmista pa-

kettiratkaisua. Ja kuitenkaan opiskelu/tuleva työ ei ole koko elämä. Meille on painotettu sitä, kuinka omasta henki-sestä ja fyysisestä jaksamisesta täytyy muistaa pitää huoli, ilman niitä ei jaksa opiskella tai tehdä työtä. Siinä on aina-kin yksi keino pitää ne korvat tuoreina ja mieli hyvänä: kun kotona on kaikki kunnossa, opiskelukin sujuu!

ENSIMMÄINEN lukukausi on kohta jo takana ja fiilikset sekä motivaatio opintojen suhteen on kaikilla edelleen korkealla, opinnot ovat vastanneet ryhmäläisten mielukuvia ja odotuksia ja orientaatioharjoittelu antanut vah-vistusta ammatinvalinnalle. Päivys-täjätimanttien hiominen on edelleen kesken, mutta jo hyvässä vauhdissa! n

Turvallista kevättä kaikille,

HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄKURSSI 23

Katrimaria Åhs


Ammatillisten perusvalmiuksen opintoja Pelastusopiston Iberia-luokassa, opettajana Titta Lindholm.

49


49

Itäisessä Turussa sijaitseva Jaanin paloasema on ollut lakkautusuhan alla pitkään. Kohtalo tarkentui vuosi sitten, kun Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta hyväksyi pelastuslai-

toksen asemaverkkovision päivityksen: Jaanin ase-ma suljetaan, kun uusi Liedon paloasema rakenne-taan Turusta vajaan kymmenen kilometrin päähän.

Liedon uusi asema on valmistumassa niin, että se voidaan ottaa käyttöön vielä ennen kesää. Samaan aikaan itäisen Turun asukkaat ovat nos-taneet kierroksia ja äänekkäästi vaatineet Jaanin aseman lakkautuspäätöksen kumoamista. >

Asukkaat pitävät kiinni lähipaloasemasta

Päätös sulkea Jaanin asema nostatti laajan vastustuksen Turussa. Asukasyhdistysten

mielestä lähipaloasema tulee säilyttää. Kansalaisadressiin kerättiin lyhyessä ajassa yli

8000 allekirjoitusta.

Jaanin paloasema on tärkeä koko itäiselle Turulle, sekä asukkaille että liike-elämälle.

JON

NA

HE

INO

NE

N


50

Kukaan ei kuuntele kansalaisia, kun pelastustoimen asemaverkosta

päätetään.

Kansalaisadressi luovutettiin tammikuussa sisäministe-ri Päivi Räsäselle. Adressin luovutti Ahtolan Omakoti-yhdistyksen sihteeri Riitta Syrjäsuo. Nimiä oli keräämässä yhteensä 14 yhdistystä.

JON

NA

HE

INO

NE

N

Jaanin aseman lähellä asuva Merja Heinonen poikkesi kysymään palomiesten kuulumisia. Pihalla juttusille sattui paloesimies Roni Sillanmäki.

JON

NA

HE

INO

NE

N

Jaanissa on ollut yksi pelastusyksikkö 1+3:n mie-hityksellä 24 tunnin vuoroissa.

— Paloasemalla on erittäin hyvä sijainti itäisen Turun asuinalueiden suuntaan. Kun pelastusyksiköt tulevat jatkossa kauempaa, se väistämättä laskee pelastustoiminnan tasoa isolla alueella. Avun saanti hidastuu, Jaanin aseman puolesta aktiivisesti toimi-nut Merja Heinonen sanoo.

Heinonen laskee paloaseman vaikutuspiirissä olevan noin 80 000 asukasta, 32 koulua, 22 päiväko-tia, kaupungin kaikki kolme sairaalaa ja 14 vanhusten ja vammaisten hoivakotia. Itäisessä osassa kaupunkia on merkittävää teollisuutta ja isoja kauppakeskuksia.

— Sisäministeriökin velvoittaa huolehtimaan pal-velukotien paloturvallisuudesta. Täällä Turussa eivät ohjeet näytä painavan mitään.

Asukas- ja liikennemäärät ovat edelleen nousus-sa. Lähettyville Skanssiin ja Pääskyvuoreen nousee uutta asutusta.

Oleellista on saavutettavuus

Paloaseman lakkautuspäätös tuntuisi myös vanhoilla suurilla kerrostaloalueilla.

— Tiiviisti rakennettujen lähiöiden suhteen Jaa-nin asema on erinomaisessa paikassa. Asukkaiden kannalta asemalla on aivan välttämätön sijainti. Tu-run pääpaloasemalta ja Liedosta pelastusyksiköiden saavutettavuuteen tulee viive ja se tulee ennemmin tai myöhemmin tuomaan kuolemantapauksia lä-hiöissä sattuvissa onnettomuuksissa ja tulipalois-sa, huomauttaa turkulainen kaupunginvaltuutettu Alpo Lähteenmäki (vas).

Kampanjointiin Jaanin aseman puolesta on osallistunut 14 paikallista asukas- ja omakotiyhdis-tystä. Yhdistysallianssi Pro Jaanin paloasema keräsi aseman sulkemispäätöksen kumoamista vaativaan adressiin turkulaisilta 8382 allekirjoitusta. Myös pa-risataa yritystä ja yhdistystä allekirjoitti adressin, joka luovutettiin sisäministeri Päivi Räsäselle tammikuus-sa. Allekirjoittaneet yhteisöt edustavat yhteenlasket-tuna 45 000 laitosten asukasta, yhdistysten jäsentä

ja yritysten työntekijää.— Alueen yrityksiltä ja julkisilta laitoksilta on saatu

hyvä tuki. He ovat ymmärtäneet mistä palokunnan toimintavalmiusajassa on avun saannin kannaltaan kysymys, Merja Heinonen kiittelee.

Maaliskuussa asukasyhdistykset lähettivät Var-sinais-Suomen aluepelastuslautakunnalle ja Turun kaupunginhallitukselle kirjelmät, joissa vaadittiin päätöksen pyörtämistä.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen johto on huomauttanut, että aluepelastuslaitosta perustet-taessa jouduttiin tekemään kompromissi, jossa pa-


51

loautokaluston uusimiseen osoitettiin rahaa, mutta samalla nähtiin että paloasemaverkostoa pitää karsia. Tavoitteena on kokonaisuutena riittävä palvelutaso.

Lisäksi pelastuslaitos on huomauttanut, ettei Jaanin pelastusyksikkö mihinkään katoa, se vain vaihtaa paikkaa Lietoon. Heinosen mielestä tällaiset kommentit ovat törkeää kansalaisten aliarviointia.

— Kyllä Jaanin lakkauttaminen tarkoittaa, ettei sitä enää ole.

— Sehän se juuri on oleellista, mistä paloautot lähte-vät matkaan ja kauanko niillä kestää saapua kohteeseen. Palomiesten mukaan Jaanista ehditään kaikkiin itäisen

Turun ykkösriskialueen kohteisiin kuudessa minuutis-sa. Liedosta paloauto ajaa Jaaniin yhdeksän minuuttia ja Turun pääpaloasemalta 8,5 minuuttia. Ihmishenkiä pelastuu vain, jos apu tulee paikalle riittävän nopeasti.

Yhteydenottojakaikkiin ilmansuuntiin

Syyskuussa 2011 sattunut Turun yliopistollisen kes-kussairaalan TYKSin tulipalo herätti turkulaiset miet-timään pelastustoimen ja Jaanin paloaseman mer-kitystä. Palosta evakuoitiin 180 henkilöä ja vahingot arvioitiin yli 13 miljoonaksi euroksi. Helmikuussa TYKSissä paloi jälleen.

— Yhtenä ainoana viikonloppuna Turun itä-osassa paloi keskussairaala, kerrostalo ja sosi-aalitoimen perhekeskus. Palokunta on todel-la näyttänyt tarpeellisuutensa, Heinonen toteaa.

Asukasaktiivit ovat pelastuslaitoksen, pelastuslau-takunnan ja sisäministerin lisäksi olleet yhteydessä Tu-run kaupunginhallitukseen ja Lounais-Suomen alue-hallintovirastoon. Toistaiseksi heistä on kuitenkin tun-tunut siltä, että vetoomukset on jätetty huomioimatta.

— Tuntuu, että kukaan ei kuuntele kansalaisia, kun pelastustoimen asemaverkosta päätetään. Se ei ole hyvän hallintotavan mukaista, Heinonen moittii.

Palvelutasopäätökseen saatava kirjaus

Kampanjointia jatketaan, sillä viimeistä kiveä ei ole käännetty. Varsinais-Suomen pelastustoimen palve-lutasopäätös vuosiksi 2013–2016 on valmisteltavana.

— Emme missään nimessä ole vielä luovuttaneet. Palvelutasopäätös lähteen lausunnolle Varsinais-Suomen kuntiin ja sen jälkeen siitä tehdään lopullinen päätös loka-marraskuussa. Palvelutasopäätökseen tu-lee saada kirjaus, että Jaanin paloaseman palvelutaso säilyy vähintäänkin nykyisellään, Lähteenmäki sanoo.

Lähteenmäki on puheenjohtajana Varissuon-Lausteen lähiöiden kehittämistyöryhmässä ja hän lupaa työryhmän tarvittaessa kutsuvan ministe-ri Räsäsen tutustumaan tilanteeseen omin silmin.

Asukasyhdistykset avasivat huhtikuun alussa kauppakeskuksissa kiertävän valokuvanäyttelyn, jonka aiheena on Itä-Turku palaa - Jaanin paloauto miehis-töineen pelastaa. Heinonen vakuuttaa, että muunlai-siinkin mielenilmauksiin riittää vielä rutkasti virtaa. n

TURKULAISET eivät vastusta Liedon uutta asemaa, vaan oman tarpeelliseksi koetun lähipaloasemansa sulkemista, korostaa Merja Heinonen Jaanin paloaseman säilyttämistä ajavasta kansalaisliikkeestä.

— Jaanin asema vastaa turvallisuudesta ei vain Jaanin ja Itäharjun, vaan kaikkien itäisten kaupungin-osien, kuten Varissuon puolesta. Se on pääpaloaseman jälkeen vilkkain asema. Pelastusyksiköllä on yli 1200 keikkaa ja ensihoidolla 4000 keikkaa vuodessa. On aivan järjetöntä sulkea asema ja viedä yksikkö kaupungin ulkopuolelle.

— Turku maksaa pelastuslaitoksen kuluista 12 miljoonaa euroa. Liedon maksuosuus on miljoona euroa. Nyt käy niin, että turkulaiset maksavat ympäristökuntien pelastuspalvelun ja jäävät itse ilman. On Turun kaupungin päättäjistä kiinni, antavatko he periksi asiassa.

Myös valtuutettu Alpo Lähteenmäki (vas) pitää pelastuslaitoksen perusteluja turkulaisten kannalta omituisina.

— Kun ajatellaan itäistä Turkua, täällä vaatimukset pelastustoimelle ovat aivan toista kuin maaseutukun-nissa. Siksi puheet siitä, että toimintaa ja asema- verkkoa pitää kehittää tasapuolisesti, eivät ole aivan uskottavia. Ensisijaisesti pitää huomioida riskikeskit-tymät. Tällaisella kehittyvällä seudulla, mitä Turku on, pelastustoimintaa pitäisi päinvastoin kehittää, ei karsia, Lähteenmäki sanoo.

”Mihin turkulaisten veroeurot menevät?”


52

Pelastuskoulu sai alkunsa, kun silloinen palopääl-likkö Rainer Alho, asetti työryhmän valmistamaan palomiesten rekrytoinnin järjestämistä ja teke-mään ehdotuksen palomiesten koulutuksesta.

Työryhmä jätti mietintönsä pelastuslautakunnalle tammi-kuun alussa 1972, jonka johdosta perustettiin Helsingin kaupungin palolaitoksen koulutuskeskus.

Koulutuskeskus aloitti toimintansa 1.3.1972, jolloin en-simmäinen palotoimen peruskurssi käynnistyi Haagan pa-

Oma väki kouluttaa Helsingin pelastajat

Helsingin pelastuskoulu juhli 40-vuotista toimintaansa.

Ensimmäiseltä palotoimen peruskurssilta valmistunut palopäällikkö Veijo Nuppola lahjoitti koululle säästämänsä kokeet. Ne vastaanotti koulun rehtori Matti Waitinen.

loasemalla. Peruskurssi kesti kaksi vuotta ja se sisälsi heti alusta alkaen palomieskoulutuksen lisäksi sairaankuljetuk-sen opetusta.

Kurssille valitut oppilaat palkattiin työsopimussuh-teeseen Helsingin palolaitokselle. Tämä tarkoitti sitä, että oppilaat olivat työssä virka-ajan ja osallistuivat hälytysläh-töihin. Tästä tuli pysyvä käytäntö koko koulutuskeskuksen olemassa olon ajaksi. Ja vielä tänäkin päivänä, koulun op-pilaat antavat tarvittaessa virka-apua Helsingin pelastus-laitokselle.

Koko toimintansa ajan oppilaitoksen vahvuutena on ollut opetuksen ja työn jatkuva vuorovaikutus, sillä koulut-tajina toimivat virassa olevat kokeneet palomestarit, pa-loesimiehet ja palomies-sairaankuljettajat.


53

Koulutuskeskuksesta pelastuskouluksi

Vuonna 1991 koulutuskeskuksesta tuli virallisesti Helsingin pelastuskoulu. Koulutuskeskuksen muuttaminen kouluksi johtui edeltävinä vuosina voimaan astuneista lakimuutok-sista, joissa edellytettiin palomiehen virkaan virkatutkinnon suorittamista sisäasiainministeriön hyväksymässä oppilai-toksessa. Koulutuskeskus ei enää käynyt.

Oppilaitokseksi muuttumisen myötä pelastuskoulussa otettiin käyttöön valtiovallan vahvistamat opetussuun-nitelmat ja koulutukseen sisällytettiin ammattikasvatus. Silloisen rehtorin, opetusneuvos Erkki Jaakkolan mukaan ammattikasvatuksen tavoitteet saatiin anglosaksisista pa-lokuntahyveistä.

— Pelastuskomentaja Alho ja silloinen pelastuslaitoksen työpaikkalääkäri Saila Virkamäki toivat maailmalta anglo-saksisessa maailmassa käytössä olevat palokuntahyveet, joista saimme erinomaiset ammattikasvatuksen tarvit-semat tavoitteet. Se oli koulun kannalta todella iso lahja, Jaakkola kiittää.

Pelastuskoulu tänään

Kuluneiden 40-vuoden aikana Helsingin pelastuskoulussa on koulutettu noin 700 pelastusalan ammattilaista: pelas-tajia, hätäkeskuspäivystäjiä ja paloesimiehiä. Lisäksi kou-lussa on kehitetty pelastuslaitoksien henkilökunnan am-matillista osaamista järjestämällä täydennyskoulutusta. >

— Pidin tärkeänä, että oma väki toimii tulevien palo-miesten kouluttajina, kertoi Pelastuskoulun perustaja Rainer Alho koulun 40-vuotisjuhlaseminaarissa.

Palomiesliiton juhlatervehdyksen Pelastuskoululleesitti varapuheenjohtaja Jukka Vigren.

Koululla on kasattu viimeiset 10 vuotta taulua, johon kurssin vanhin naulaa kurssimerkin.


54

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri totesi, että nykyisellään pelastuskoulu on pelas-tusalan kärkiosaaja.

Koulu koordinoi ja järjestää sopimuspalokuntien pakol-liset lämpimät savusukellukset, osallistuu kaupunkilaisten turvallisuusviestintään, turvallisuuskouluttaa noin 11 000 lasta ja nuorta Helsingissä sekä kehittää turvallisuuskult-tuuria ja turvallisuusopetuksen aineistoa.

Pelastuskoulu on vastannut joustavasti muuttuviin tar-peisiin. Esimerkkinä tästä on sen nopea reagointi viime vap-puna muuttuneeseen terveydenhuollon lainsäädäntöön, joka edellyttää, että kiireellisessä sairaankuljetuksessa toi-sen on oltava ensihoitaja AMK tai laillistettu sairaanhoitaja, jolla on ensihoitoon suuntautuva lisäkoulutus.

Koulu kehitti yhdessä Helsingin sosiaali- ja tervey-denhoidon oppilaitoksen kanssa oppisopimusmuotoisen täydennyskoulutuksen, jossa pelastajat valmistuvat ensi-hoitoon suuntautuneiksi lähihoitajiksi. Ensimmäiset heistä valmistuvat jo touko–kesäkuun vaihteessa. n

elämyksiä ja liikunnan iloa!

Ensimmäinen askel on hyvinvointijakso, jolla pääset matkalle kohti terveellisempiä elämäntapoja! PHT tarjoaa elämyksiä, onnistumisen iloa ja hyvän olon mahdollisuuksia ympäri Suomen. Haku alkaa 1.5.2012.

ensimmäinen askel on tärkein. PHT ry, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki. Puh. 020 144 1310

tutustu ja hae

jaksolle osoitteessa

www.pht.fi


55

Suomen Palohenkilöstön Ur-heiluliitto on aloittanut pal-kitsemaan vuoden parhaim-man palomiesurheilijan kier-

topalkinnolla. Palkinto on omistettu lohjalaisen Alpo Kinnusen muistolle. Vuosi sitten menehtynyt Kinnunen oli moninkertainen palomiesten hiihtokil-pailujen SM voittaja ja Pohjoismaiden mestari sekä SM yleisurheilukilpailuissa menestynyt juoksija.

Palkinnon taustalla ovat hänen pitkäaikaiset kilpakumppanit ja ystävät Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pa-loesimies Ari Ketola ja Länsi-Uuden-maan pelastuslaitoksen palomestari Matti Peipinen.

— Alpo sanoi minulle, että hän lähtee täältä sukset jalassa, ja niin hän sitten teki. Hän oli poikansa Villen hiih-tokilpailuissa antamassa väliaikatietoja, kun hän menehtyi, kertoo Ari Ketola.

— Pian sen jälkeen ryhdyimme Ma-tin kanssa pohtimaan, miten voisimme parhaiten kunnioittaa Alpon muistoa. Itse ehdotin, että perustettaisiin muis-topalkinto. Isommalla porukalla myös pohdittiin, että poliisit valitsevat Vuo-den poliisiurheilijan, niin miksi ei valita Vuoden palomiesurheilijaa? Meillä on kuitenkin tosi paljon kovan tason ur-heilijoita.

Kiertopalkintoidean kypsyttyä Ke-tola otti yhteyttä Suomen Palohenki-löstön Urheiluliittoon, jossa innostut-tiin asiasta. Ketola ja Peipinen saivat tehtäväksi miettiä Vuoden palomies-urheilijan valintakriteerejä sekä esitystä ensimmäisen palkinnon saajasta. Alpo

Kinnusen pojat lahjoittivat kiertopal-kinnoksi yhden isänsä pokaaleista.

Salo itsestään selvä valinta

Ensimmäisen Vuoden palomiesurhei-lijan valinnassa Ketolalla ja Peipisellä oli lähtökohtana, että valittava henkilö oli saavuttanut yleisen sarjan MM-kilpai-luissa mitaleja. Toiseksi vaakakupissa painoi koko ura, eikä ainoastaan vuo-den 2011 saavutukset. Lisäksi Ketola ja Peipinen pitivät tärkeänä, että pal-kittavan henkilön urheilulaji kuvastaisi hyvin Alpo Kinnusta urheilijana.

— Ensimmäisenä meillä tuli mie-leen Mikko Salo, sillä hänen suori-tuksensa CrossFitissä ovat olleet aika hurjia. Lisäksi CrossFit lajina sopii >

Urheilijoille kiertopalkintoEnsimmäiseksi Vuoden palomies-urheiljaksi valittiin CrossFitin maailman-mestari Mikko Salo.

Mikko Salo on ensimmäinen Vuoden palomiesurheilija.

— Alpo Kinnynen oli Lohjalla moottori, joka oli aina puuhaamassa kaikkea ja innosti porukkaa toimintaan mukaan. Hän myös kannusti kaikkia tasapuolisesti, jopa pahinta kilpa-kumppaniaan, muistelevat Ari Ketola ja Matti Peipinen.

SOP

U


56

ALPO KINNUNEN syntyi 8.8.1955 Suomussalmella. Jo 17-vuotiaana hän muutti Poriin, jossa hän suoritti hitsaajakurssin. Kurssin jälkeen hän sai töitä Fiskar-sista hitsaajana. Samalta seudulta Alpo löysi itselleen puolison Hillevin. Kun Alpo sai urheilumyyjän paikan Lohjalta, Lohjasta tuli perheen pysyvä kotipaikka.

Joulukuussa 1982 Alpo siirtyi Lohjan paloasemalle töihin ensin sijaiseksi, vakinaisen palomiehen paikan hän sai vuonna -84. Alpo suoritti Espoossa palo-opiston palo-mieskurssin 1 / 89. Hän työskenteli palomiehenä Länsi-Uudenmaan aluepelastuslaitoksella kuolemaansa asti. Työssään hän oli tunnollinen ja vastuuntuntoinen, kaikkien arvos-tama ja suuresti pitämä työkaveri.

Innostus hiihtoon oli perua jo lapsuusvuosilta ja tämä into siirtyi koko perheeseen. Molemmat pojat, Aki ja Ville, hiihtivät kilpaa lapses-ta asti. Vuosikausia Alpo hiihti aktiivisesti kilpaa Lohjan Louhessa. Hän kilpaili maakunta- ja SM-tasolla yleisessä sarjassa ja edusti TUL:n hiihtojoukkuetta mm. Neuvosto-liitossa ja Saksassa järjestetyissä kilpailuissa.

Palomiesten SM-kisoihin Alpo osallistui niin yleisurheiluun kuin

hiihtoonkin. Siellä hän oli eräänlain-en ikoni, joka oli aina paikalla, kun pokaaleja jaettiin. Myös PM-kisoissa Alpolle tuli menestystä. Moniin muihinkin urheilutapahtumiin Alpo osallistui innokkaasti.

Työpaikkaliikunta oli Alpolle tärkeää ja omalla esimerkillään hän kannusti siihen muitakin. Hän oli innokas puuhamies kokoamaan joukkoja pyöräily-, juoksu- ja soutu-kisoihin. Monilla työkavereilla oli

Alpolta saadut välineet ja valmennu-sohjeet. Niinpä lohjalaisilla palomie-hillä oli yleensä runsas edustus eri lajien kisoissa.

Viimeisten vuosien aikana Alpo kärsi mystisistä oireista, jotka rajoit-tivat liikkumista ja muutakin elämää. Helmikuun 26. päivän aamuna Alpo lähti vielä iloisena töistä ja suuntasi perheensä kanssa poikansa Villen hiihtokilpailuihin Loimaalle. Olo vaikutti pitkästä aikaa paremmalta. Ei olisi uskonut, että ne olivatkin Alpon viimeiset kisat: Alpo tuupertui ladun varteen kannustaessaan poikaansa voittoon juuri ennen maalia.

Paikallisten ammattiveljienkään apu ei enää auttanut, vaan Alpon elämä päättyi sukset jalassa – tavalla, jolla hän varmaan oli halunnutkin.

Vuoden palomiesurheilija -kier-topalkinnolla haluamme kunnioittaa Alpon mittavaa palomiesurheilu-uraa. Pokaali on peräisin Alpon palkintokaapista, ja se jaetaan jatkossa vuosittain Vuoden palomiesurheilijalle.

Ari Ketola

Matti Peipinen

Urheilun innokas puuhamies

Alpo Kinnunen (1955-2011)

palomiehille. Se myös kuvasti hyvin Alpo Kinnusta, sillä hän oli monipuo-linen urheilija, vaikka hänen päälajinsa olikin hiihto. Alpo juoksi esimerkik-si täydet sammutusvarusteet päällä 3000 metriä Cooperin testissä, muis-telee Ketola.

Jatkossa Vuoden palomiesurhei-lijan valintaan vaikuttaa ainoastaan edellisen vuoden ansiot. Ei enää koko urheilu-ura. Tärkeimmät valintakriteerit ovat urheilulliset saavutukset: erityises-

ti arvostetaan menestymistä kansain-välisissä sekä palomiesten ja poliisien kilpailuissa, mutta myös ehdokkaiden rehtiys ja toimiminen palomiehenä vai-kuttaa palkinnon myöntämiseen.

Ehdotuksia palkinnon saajista voi tehdä Suomen Palohenkilöstön Urhei-luliitolle, jonka hallitus tekee valinnan edellisen vuoden osalta vuoden alussa. Lohjan paloasema, jossa Kinnunen oli töissä, on luvannut kustantaa palkin-nonjakotilaisuudet.

Vuoden palomiesurheilija -palkin-nolla on tarkoitus nostaa palomiesur-heilun arvostusta ja löytää vuosittain sen hetken kovatasoisin urheilija. Li-säksi palkinnon tavoitteena on nostaa esille pelastusalan töiden vaativuutta; kuinka hyvässä kunnossa palomiesten on oltava, jotta he pärjäävät omassa työssään. n


57

VUODEN PALOMIESURHEILIJA -palkinto oli minulle aika kiva yllätys. Mukavalta tuntuu, kun tulin valituksi - ennen kaikkea sen vuoksi, kun sain kuulla tämän palkinnon historian, Mikko Salo kertoo.

Satakunnan pelastuslaitoksella paloesimiehenä toimiva Mikko Salo on menestynein suomalainen CrossFitissä. Salo voitti CrossFitin MM-kilpailut vuonna 2009. Vain vuosi sen jälkeen, kun hän oli aloittanut harrastamaan lajia. CrossFitiin hän törmäsi internetissä sattumalta, etsiessään tietoa erilaisista harjoitusmenetelmistä.

— Innostuin lajista, koska CrossFit on haastava, monipuolinen ja intensi-ivinen laji. Siinä oli paljon uutta, mitä täytyi oppia.

CrossFit-harjoitteet ovat erittäin haastavia ja niiden tavoitteena on kehittää kaikkia fyysisiä ominaisuuksia:

lihasvoimaa, kestävyyttä, nopeutta ja notkeutta. Harjoituksiin sisältyy muun muassa voima- ja painonostoa, liikkeitä telinevoimistelusta sekä juoksua, pyöräi-

lyä, soutua ja uimista. Laji on erityisesti palomiesten, poliisien, ammattisotilaid-en ja kamppailulajien harrastajien suosi-ossa. Harjoitteet ovat erittäin haastavia ja vakioituja harjoituksia on kaikkiaan parisensataa. Laji korostaa kilpahenk-isyyttä ja tulosten jatkuvaa parantamista – kilpailu on olennainen osa lajia.

— Kilpailuihin harjoitellessa, täytyy valmistautua tuntemattomaan. Lajit tulevat yllätyksenä, sillä ne kerrotaan päivää tai muutamaa tuntia ennen kisoja.

Maailmanmestaruuden voittamisen jälkeenkin Salo on osallistunut joka vuosi MM-kilpailuihin. Vuonna 2010 hän sijoittui viidenneksi. Vuonna 2011 hän joutui keskeyttämään heti ensimmäisen lajin jälkeen. Tänäkin vuonna urheilijan tähtäimessä on kesällä järjestettävät MM-kilpailut, joihin hän osallistuu, mikäli on riittävän hyvässä kunnossa.

Palkitseminen yllätti CrossFit-mestarin

Salo voitti Kaliforniassa järjestetyn CrossFit Games 2009 -kilpailun.

HA

RR

I JO

EN

SUU


58 59PAIKALLISKIERROS

Rovaniemi 9.2.2012

PAIKALLISKIERROS

Lapin pelastuslaitoksella on hyvä tilanne siinä mielessä, että työrajoitteisille on löytynyt teh-täviä ja he ovat kaikki töissä eivätkä työkyvyt-

tömyyseläkkeellä. Tulevaisuudessa tilanne voi olla jo toinen, ellei

pelastustoimeen saada lisää tehtäviä, koulutusjär-jestelmää kehitetä eikä urakehitystä tueta. Työurien kehittämistä pidettiin Rovaniemen jäsentapaamisessa erittäin tärkeänä.

— Työnantaja on laitettava selkä seinää vasten, että työuria ryhdytään kehittämään ja tätä asiaa viedään eteenpäin. Tänne olisi saatava samanlainen pyöreän pöydän toimikunta kuin on valtakunnallisella tasolla, joka ryhtyisi miettimään urakehitysasiaa, totesi Torni-on luottamusmies Jyrki Savolainen.

Palomiesten työurien lisäksi lappilaisia huolestutti tekeillä olevan toimintavalmiusohjeen sisältö. Palo-miesliiton puheenjohtaja Kim Nikula kertoi, että ohje on valmistelussa ja siirtymäajan myötä se otetaan käyttöön viimeistään vuonna 2013, joten sen lopul-lista sisältöä ei ole vielä lyöty lukkoon.

Lappilaiset arvioivat, että toimintavalmiusohjetta tehtäessä ei ole otettu huomioon erilaisia olosuhteita eri puolilla Suomea. Keskustelua herätti myös hälytys-aikojen määrittely.

— Mielestäni vanhat toimintavalmiusajat olisivat pitäneet olla uusien aikojen määrittelyn lähtökoh-tana. En pidä toimintavalmiusaikaa sinällään ongel-mallisena, pohti puheenjohtaja Nikula.

— I-riskiluokassa on hyviäkin puolia; siinä on vah-vuusvaatimuksena 1+4 savusukelluksen osalta, mikä on selkeä parannus vanhaan käytäntöön. Sen sijaan riskiluokat II–IV on ongelmallisia.

Lapissa on ollut käytössä vuoden 2011 alusta lähti-en kokonaispalkkaus eli haittatyölisien kokonaiskor-vaus. Paikallisyhdistyksen jäsenet ovat olleet siihen tyytyväisiä. Rovaniemen pääluottamusmies Jarmo Ylipaavalniemi kertoi, että kokonaispalkkaukseen siir-tymisen jälkeen pelastuslaitoksella on ollut vähem-män sairauslomia, vaikka työnantaja pelkäsi niiden lisääntyvän.

Kim Nikula huomautti, ettei Palomiesliitto pidä kokonaispalkkamallia ihanteena, joka korjaa kaikki epäkohdat palkkausjärjestelmässä. Mikäli kokonais-palkkamalli otetaan käyttöön esimerkiksi työurien kehittämisen sekä jatkamisen näkökulmasta, löytyy siihen jo selkeitä perusteita.

Lapissa oltiin tyytyväisiä siihen, että Palomiesliitto on asettanut tärkeimmäksi tavoitteekseen sen, että pelastusalan ammattilaiset saavat jäädä terveinä eläkkeelle omasta ammatistaan.


59PAIKALLISKIERROS

Lapin pelastuslaitoksen toimialueeseen kuuluu koko entisen Lapin läänin alue. Pelastuslaitoksen hallinnollinen keskus sijaitsee Rovaniemellä, jossa miehistön vahvuus on 32 henkilöä.

Lapin pelastuslaitos

z Jaettu kolmeen toimialueeseen.

z Vuonna 2011 pelastuslaitoksella oli 4361 tehtävää, joista tulipaloja oli 701 ja ensivastetehtäviä 852. Tänä vuonna maaliskuun loppuun mennessä tehtäviä on kertynyt 1109, joista tulipaloja on 136 ja ensivastetehtäviä 186.

z Vuonna 2010 pelastuslaitoksen alueella asui 183 748 henkeä. Alueen pinta-alasta (100 368 km2) I-riskialuetta oli 2 %, II-riskialuetta 18 %, III-riskialuetta 20 % ja IV-riskialuetta 59 %.

Lapin paikalliskierroksella ei aikataulusyistä järjestetty jäsentapahtuman lisäksi tapaa-mista pelastuslaitoksen johdon kanssa.

Lapin Palohenkilöstö ry

JÄSENASIAT Markku Juopperi, puh. 0400 128 162

PUHEENJOHTAJA Juha Rantamartti, puh. 040 556 6887

LUOTTAMUSMIES Jarmo Ylipaavalniemi puh. 0400 690 823



Oulu 22.2.2012

PAIKALLISKIERROS

Oulun paikalliskierrosta edeltävällä viikolla Aa-mulehti uutisoi, että pelastustoimen ja sai-raankuljetuksen siirtäminen kunnilta valtion

hallintoon on pohdittavana ja asiaa käsitellään työ-ryhmässä, joka miettii, miten kuntien tehtävät määri-tellään uudestaan.

Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula totesi, että tällä työryhmällä ei siihen mennessä ollut kuin yksi kokoontuminen, eivätkä he vielä ole ennättäneet käsitellä yksittäisiä tehtäviä tai hallintokuntaa. Faktaa kuitenkin on se, että työryhmä on perustettu ja se kar-toittaa kuntien tehtävät.

— Palomiesliiton kannalta ei ole olennaista, mikä isäntämalli pelastustoimella on. Olennaisinta on, mikä muuttuisi paremmaksi? Miten se hyödyttäisi pelas-tusalan ammattilaisia ja kuntalaisia, jos pelastustoimi ja sairaankuljetus siirrettäisiin valtiolle, totesi puheen-johtaja Nikula.

Oulun tapahtumaan osallistuneet pohtivat mitä hyö-tyä valtion alaisuuteen siirtymisessä olisi ja totesivat, että kolikolla on aina kaksi puolta. Kenties johtajuu-teen tulisi enemmän jämäkkyyttä ja työurien kehittä-misen saralla saataisiin paremmin tuloksia aikaiseksi?

Nikulan arvion mukaan ei ole takeita siitä, että pelastustoimeen saataisiin lisää virkoja, eläkeikää

alennettaisiin tai palkat nousisivat, sillä kaikki muut-kin valtion alaiset toimet on saneerattu. Tästä hyviä esimerkkejä ovat hätäkeskukset, poliisi ja puolustus-voimat. Lisäksi riskinä voisi pahimmillaan olla, että jat-kossa työntekijät voivat joutua asemasiirroilla esimer-kiksi Oulusta Joensuuhun, jos Joensuussa on vajetta resursseissa.

Oululaiset palomiehet olivat sitä mieltä, että enää ei kannata tuhlata energiaa taisteluun eläkeiän alen-tamiseksi. Eläkeikä ei tule laskemaan, sillä yhteiskun-nan paine on päinvastainen. Sen sijaan jatkossa on keskityttävä pelastajien palkkojen parantamiseen ja työurien kehittämiseen.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella ei tällä het-kellä ole tarjota ikääntyville ja työrajoitteisille palomie-hille muuta vaihtoehtoa kuin työkyvyttömyyseläke.

— Urakiertojärjestelmän kehittäminen ei ole ainoastaan valtakunnantason asia. Siihen pitää pa-nostaa myös paikallisella tasolla. Savusukellukseen kykenemättömillä kavereilla on vielä käyttöä opera-tiivisissakin tehtävissä, jos vain tahtoa löytyy, painotti Pasi Mänty.

Oulun jäsentapaamisessa keskusteltiin palkoista ja työurien kehittämisestä sekä todettiin, että tällä hetkellä palomiehet eivät pääse kunniakkaasti eläkkeelle.


61PAIKALLISKIERROS

Johdon lounaalla mukana olivat (vasemmalta) luottamusmies Mika Pääkkö, työsuo-jeluvaltuutettu Pasi Mänty, pelastusjohtaja Petteri Helisten, Oulun Palomiesyhdistys ry:n puheenjohtaja Petri Kautto ja Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula. Keskus-teluissa nousi esille mm. yhteistyön tiivistäminen liiton ja pelastuslaitoksen välillä.

Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos

z Pelastustoimesta muodostettu voit-toa tavoittelematon liikelaitos, joka on osa Oulun kaupungin organisaatiota.

z Vuonna 2011 pelastusliikelaitok-sella oli 4 443 tehtävää, joista tulipaloja oli 697 ja ensivastetehtäviä 972. Tänä vuonna maaliskuun loppuun mennessä tehtäviä on kertynyt 941, joista tulipaloja 113 ja ensivastetehtäviä 182.

z Vuonna 2010 pelastuslaitoksen alueella asui 267 645 asukasta. Alueen pinta-alasta (26 180 km2) I-riskialuetta oli 21 %, II-riskialuetta 45 %, III-riski-aluetta 24 % ja IV-riskialuetta 11 %.

Oululaiset arvioivat, että jos pelastustoimi siirtyisi valtion alaisuuteen, yhteistoimin-nassa esiintyvät ongelmat voisivat mahdol-lisesti vähentyä paremman valvonnan ja ohjauksen ansioista.

Oulun Palomiesyhdistys ry

JÄSENASIAT Pertti Puhakka, puh. 050 534 0190

PUHEENJOHTAJA Petri Kautto, puh. 040 723 0246

LUOTTAMUSMIES Mika Pääkkö, puh. 045 125 0161



Pohjois-Karjala 20.-21.3.2012

PAIKALLISKIERROS

Pohjois-Karjalassa Paikalliskierroksella ei järjes-tetty vain yhtä tapahtumaa, vaan yhteensä kol-me: kierros alkoi Joensuun paloasemalta 20.

maaliskuuta, josta jatkettiin vielä saman päivän aikana Nurmekseen. Seuraavana päivänä vuorossa oli Kiteen paloasema.

Pohjois-Karjalan pelastushenkilöstö ry:n varapu-heenjohtaja Eero Bogdanoff ja luottamusmies Jorma E. Hämäläinen kertoivat, että alueellisesti on jo pitem-män aikaa suunniteltu pelastuslaitoksen henkilöstön tapaamisia , joten liiton Paikalliskierros sattui hyvään aikaan. Etäisyydet alueella ovat pitkiä, esimerkiksi Joensuun paloasemalta on Nurmekseen matkaa 130 kilometriä. Välimatkat tuovat väistämättä haasteensa henkilöstön yhteishengen ylläpitoon ja ammattiyh-distyksen edunvalvontatoimintaan.

Kolmeen paikalliskierrostapahtumaan osallistui yh-teensä yli 40 henkilöä, jonka lisäksi liiton edustajat tapasivat päällystöä kaikilta kolmelta asemalta. Henki-löstötapahtumissa eniten keskusteluttivat ikääntyvien palomiesten työuramahdollisuudet, palkkaus ja työ-aikakäytännöt. Myös monesta paikallisesta erityisky-symyksestä puhuttiin.

Tärkeitä kysymyksiä ennätettiin käsitellä niin pal-jon, että muutama tilaisuus oli jo melkein täysiveri-

nen KVTES:n ja Teknisten sopimuksen soveltamisen koulutustilaisuus.

Palkkausasioista keskusteltiin muun muassa koko-naispalkkamallin kokemuksista muualla Suomessa ja vuorotyöstä pois siirtyvien palomiesten palkanmuo-dostumisesta.

— Onko vanhemmalla palomiehellä enää mi-tään virkaa? Palkkauksessa arvostus ei ainakaan näy. Palkkausjärjestelmä ei tunnu toimivan, tiivisti monen tunnot eräs palomies Joensuussa. Samalla huomau-tettiin, että nyt vireillä olevat kehitysajatukset urasta ja palkasta ovat oikean suuntaisia, mutta ”ei Roomaa-kaan rakennettu päivässä”.

— Miten vaan saataisiin levitettyä ajatusta palo-kunnasta ulospäin ja niin, että koulutustakin uudis-tettaisiin? Tietysti ratkaisut ovat paikallisia, mutta val-takunnallisiakin linjauksia tarvitaan, sekä liitolta että kuntatyönantajalta.

Puheenjohtaja Kim Nikula muistutti, että palokun-nan sisällä pitää nuorten ja vanhempien palomies-ten kesken olla yhteishenkeä, etteivät työtehtävien ja palkkojen kehittäminen kaadu sisäiseen kyräilyyn.

— Meitä ei arvosteta ulkoapäin, jos emme arvosta toisiamme. Huolehditaan siitä, että jokainen saa kun-niallisen uran pelastustoimessa.

Joensuun tapahtumassa kiinnostivat erityisesti palkkaukseen liittyvät asiat ja kokemukset muilta pelastustoimen alueilta.


63PAIKALLISKIERROS

Joensuussa keskusteltiin myös rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien säästösuun-nitelmista – ne kiinnostavat, sillä rajan pinnassa viranomaisyhteistyö on jatkuvaa. Vasemmalta SPAL:n lakimies Helena Janhonen, Pohjois-Karjalan pelastushenkilöstön varapuheenjohtaja Eero Bogdanoff ja luottamusmies Jorma E. Hämäläinen, pelastusjohtaja Jorma Parviainen, pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Eero Hirvonen, palopäällikkö Kari Eronen ja SPAL:n puheenjohtaja Kim Nikula.

Pohjois-Karjalanpelastuslaitos

z 14 omistajakuntaa, hallinnosta vastaa Joensuu

z Kolme toimialuetta: Joensuu, Pielisen Karjala ja Keski-Karjala

z 26 paloasemaa, 210 päätoimista ja 500 sivutoimista työntekijää

z Pinta-alasta I-riskialuetta 12 %, II-riskialuetta 40 %, III-riskialuetta 19 % ja IV-riskialuetta 29 %

z Pelastuslaitoksella vuonna 2011 yhteensä 4221 pelastustehtävää, joista tulipaloja 587, liikenneonnettomuuksia 450 ja ensivastetehtäviä 1314

Pielisen Karjalan paloasemilla työskenteleviä palomiehiä tavattiin Nurmeksen Bomba-talolla. Alueen seitsemästä paloasemasta kolmella oli vakinainen henkilöstö: Nurmeksen lisäksi Lieksassa ja Juukassa.

Pohjois-Karjalan pelastushenkilöstö ry

JÄSENASIAT Jani Kareinen, puh. 0500 880 906

PUHEENJOHTAJA Markku Ojala, puh. 050 535 1464

LUOTTAMUSMIES Jorma E. Hämäläinen, puh. 050 591 3416



Kokkola 3.4.2012

PAIKALLISKIERROS

Pietarsaaren palomiehet vaihtamassa kuulumisia. Paikallisyhdistyksen toiminnasta iso osa on Mikael Gebalan (vasemmalla) harteilla.

Pelastushenkilöstön työura-asiat ovat viime ai-koina olleet esillä myös Keski-Pohjanmaalla. Jäsentapaamisen keskusteluissa huomautet-

tiin, että yhtä ainoaa tiukkaa valtakunnallista mallia järjestää työtehtävät, koulutus ja palkkaus ei voi olla, vaan nykyisellä pelastustoimen järjestämismallilla paikalliset olosuhteet ja sopiminen on keskeisessä osassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei pitäisi olla valtakunnallisia tavoitteita ja raameja.

SPAL:n puheenjohtaja Kim Nikula muistutti, että työntehtävien sisällön kehittämisessä ensisijainen vastuu on työantajalla.

— Jäsentensä edustajana Palomiesliitto haluaa tietenkin varmistaa, että liiton asettamat tavoitteet motivoivista työtehtävistä pelastuslaitoksen sisällä ja palkkauksen kehittymisestä toteutuvat.

Valtakunnallisten linjausten ja liiton tavoitteiden lisäksi paikallisia keskusteluja työnantajan ja työnte-kijöiden kesken pitää edistää.

— Operatiivinen henkilöstö on perinteisesti ollut vahvasti hitsautunut yhteen, ja yhteishenki on ollut yksi iso tekijä siinä, että palomiehet jaksavat vuodes-ta toiseen. Tätä itsensä likoon laittamista ja tervettä ammattiylpeyttä tulee vaalia. Työpaikkatasolla yh-teishenkeä vahvistaa kuuntelu ja sopiminen, puolin ja toisin, kannusti Nikula.

Uusi toimintavalmiusohje oli juuri Kokkolan-ta-pahtuman aattona käsitelty ja hyväksytty sisäminis-teriön pelastusosaston johtoryhmässä. Tapaamisessa keskusteltiinkin tuoreeltaan uusitun ohjeen sisällöstä ja keskeisistä muutoksista edelliseen, yhdeksän vuot-ta sitten voimaan tulleeseen ohjeeseen nähden.

Palomiesliiton Keski-Pohjanmaan paikallisyhdistyk-sen puheenjohtaja Mikael Gebala kertoi, että Kokko-lassa järjestetystä jäsentapaamisesta tuli myöhemmin hyvää palautetta sekä jäseniltä että pelastuslautakun-nan suunnasta.

— Palaute Paikalliskierros-päivästä oli positiivista. Meillä on pieni yhdistys, joten valtakunnallisen liiton antama tuki on tärkeää. Jäsenten tapaamisen lisäksi pelastusjohtajan ja pelastuslautakunnan puheenjoh-tajan kanssa käydyt keskustelut ovat varmasti sellaisia, jotka ajan kanssa tuovat kaikkien kannalta myönteisiä asioita, Gebala sanoo.

Gebala vastaa paikallisyhdistyksessä puheenjoh-tajan toimen lisäksi myös jäsenasioista ja luottamus-miestoiminnasta.

— Lisää vastuuhenkilöitä tarvitaan, sillä yhdistys hyötyisi siitä, että työtehtäviä jaettaisiin.


65PAIKALLISKIERROS

Pelastuslaitoksen johdon kanssa keskusteltiin pelastustoimen yhteisistä haasteista, niin valtakunnan kuin paikallistason näkökulmasta. Kuvassa oikealta SPAL:n puheen-johtaja Kim Nikula, pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen, pelastuslautakunnan puheen-johtaja Mikael Hagström, SPAL:n paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Mikael Gebala ja työmarkkinalakimies Helena Janhonen SPAL:n toimistolta.

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitos

z Pelastusalue muodostuu 11 kunnasta, isäntäkuntana toimii Kokkola. Kolme toimialuetta: Kokkola, Pietarsaari ja Kannuksen-Kaustisen toimialue.

z Noin 100 virka- tai työsuhteessa ole-vaa henkilöä sekä noin 450 toimenpide-palkkaista ja vpk-laista. 20 paloasemaa.

z Pinta-alasta I-riskialuetta 13 %, II-riskialuetta 37 %, III-riskialuetta 27 % ja IV-riskialuetta 23 %.

z Pelastuslaitoksella vuonna 2011 yhteensä 2397 tehtävää, joista tulipaloja 267, liikenneonnettomuuksia 266 ja ensivastetehtäviä 762.

Kim Nikula keräsi osallistujilta palautetta: Miten SPAL on onnistunut toiminnassaan ja mitä liiton tulisi jatkossa erityisesti tehdä? Terveiset Keski-Pohjanmaalta välitetään liittohallitukselle.

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastusalan ammattilaiset

PUHEENJOHTAJA, LUOTTAMUSMIES- JA JÄSENASIATMikael Gebala, puh. 0400 580 387


66

ww

w.p

alo

mie

sliit

to.fi

/pai

kalli

syh

dis

tyks

etPAIKALLISYHDISTYKSET

HELSINKI HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Stina Hällberg, puh. 040 508 1032Puheenjohtaja: Ville Koponen, puh. 040 506 7573Luottamusmies: Jouni Saurila, puh. 050 344 5688

HELSINGIN PALOMESTARI- JA PALOESIMIESYHDISTYSJäsenasiat: Juha Laine, puh. 040 840 5715Puheenjohtaja: Kari Nurminen, puh. 050 524 1899Luottamusmies: Ilpo Lehtonen, puh. 040 556 8714

PIRKANMAA TAMPEREEN PALOHENKILÖSTÖ SPALJäsenasiat: Tommi Ahvenainen, puh. 0500 919 111Puheenjohtaja: Markku Salmijärvi, puh. 040 728 0400Luottamusmies: Jarkko Lahtinen, puh. 040 534 9454

LÄNSI PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYSJäsenasiat: Ville Halmela, puh. 050 5239 510Puheenjohtaja: Jyrki Valkama, puh. 040 7263 170

TAMPEREEN PALOESIMIEHETJäsenasiat: Heikki Tamminen, puh. 050 567 6428Puheenjohtaja: Esa Nieminen, puh. 040 588 3896Luottamusmies: Topi Varho, puh. 040 761 5463

LÄNSI-UUSIMAAESPOON PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Tuukka Tuuli, puh. 050 912 0977Puheenjohtaja: Ilkka Mustakangas, puh. 0400 963 388luottamusmiehet: Heikki Mäki, puh. 0400 895 369

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPEJäsenasiat: Clas Tallberg, puh. 0500 417 918Puheenjohtaja: Kim Lassila, puh. 0400 959 543Luottamusmies: Antti Lallukka, puh. 050 543 8572

ETELÄ-SAVO MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHETJäsenasiat: Heli Hyttinen, puh. 050 354 5245Puheenjohtaja: Matti Kaarna, puh. 050 524 2265Luottamusmies: Vesa Olkkonen

SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPALJäsenasiat: Ari Mikkonen, puh. 050 572 7334Puheenjohtaja: Janne Päykkönen 044 302 5205Luottamusmies: Jari Pitkonen, puh. 050 567 4176

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPHJäsenasiat: Jukka Ylönen, puh. 040 533 2102Puheenjohtaja: Jorma Tenhunen, puh. 040 720 3794Luottamusmies: Asko Heimonen, puh. 040 533 2111

KESKI-UUSIMAA VANTAAN PALOMIESYHDISTYSJäsenasiat: Juha-Pekka Tissarinen, puh. 0400 416 566Puheenjohtaja: Jukka Tuomila, puh. 0500 971 795Luottamusmies: Pavel Sember, puh. 040 504 1183

POHJOIS-SAVOKUOPION PALOMIESYHDISTYS SPALJäsenasiat: Kari Julkunen, puh. 040 831 0453Puheenjohtaja: Marko Kotanen 045 129 2977Luottamusmies: Pasi Rissanen 0440 519 291

ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Matti Rinne, puh. 0400 436 097Puheenjohtaja: Roger Nybom, puh. 040 5400 882 Luottamusmies: Jean-Erik Klingberg, puh. 0400 495 773

ETELÄ-POHJANMAA SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Esa Miilumäki, puh. 040 551 8101Puheenjohtaja: Tapani Torppa, puh. 040 765 2966Luottamusmies: Mikko Koivuluoma, puh. 0400 903 361

PÄIJÄT-HÄME LAHDEN PALOMIESYHDISTYSJäsenasiat: Antti Mustonen, puh. 044 500 6337Puheenjohtaja: Jouni Kokki, puh. 040 596 7212Luottamusmies: Juha Murtonen, puh. 040 557 2945


67

KESKI-SUOMI KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖJäsenasiat: Janne Luoma-aho, puh. 050 336 7531Puheenjohtaja: Teemu Göös, puh. 044 4848 048Luottamusmies: Janne Luoma-aho, puh. 050 336 7531

KESKI-POHJANMAAKESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISETJäsenasiat: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387Puheenjohtaja: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387Luottamusmies: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387

VARSINAIS-SUOMI TURUN SEUDUN PALOMIEHETJäsenasiat: Risto Tsharkov, puh. 050 593 6766Puheenjohtaja: Jouni Hämäläinen, puh. 050 550 6567Luottamusmies: Kim Salminen, puh. 040 560 8373

POHJANMAAVAASAN PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Juha Pukkinen, puh. 044300 0888Puheenjohtaja: Johanna Välirinne, puh. 040 546 5007Luottamusmies: Hannu Kaatikko, puh. 050 583 2221

KANTA-HÄME KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖJäsenasiat: Mikko Tiensuu, puh. 050 593 6789Puheenjohtaja: Jarkko Savilepo, puh. 040 508 9600Luottamusmiehet: Tero Hynynen, puh. 045 880 9526 (Forssa, Hml); Jari Kärkkäinen, puh. 040 531 3414 (Hml, Riihimäki)

JOKILAAKSOTJOKILAAKSOJEN PALOMIESYHDISTYS SPALJäsenasiat: Hannu Rautio, puh. 044 429 6205Puheenjohtaja: Petteri Riihijärvi, puh. 044 0712 664Luottamusmies: Tuomo Ylikoski, puh. 044 429 6204

POHJOIS-KARJALAPOHJOIS KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖJäsenasiat: Jani Kareinen, puh. 0500 880 906Puheenjohtaja: Markku Ojala, puh. 050 535 1464Luottamusmies: Jorma E Hämäläinen, puh. 050 591 3416

SATAKUNTAPORIN PALOHENKILÖSTÖ SPALJäsenasiat: Tuomas KiskolaPuheenjohtaja: Asko Mansikkamäki, puh. 040 520 7491Luottamusmies: Pekka Puisto, puh. 040 594 8397

OULU-KOILLISMAAOULUN PALOMIESYHDISTYSJäsenasiat: Kaisa Haikola, puh. 044 280 94 80;Pertti Puhakka, puh. 050 534 0190Puheenjohtaja: Petri Kautto, puh. 040 723 0246Luottamusmies: Mika Pääkkö, puh. 045 125 0161

KAINUUKAINUUN PALOMIEHET SPAL -97Jäsenasiat: Jukka Inkilä, puh. 040 565 0497Puheenjohtaja: Ari Lukkari, puh. 0400 739 245Luottamusmies: Jorma Halonen, puh. 044 358 0835

LAPPILAPIN PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Markku Juopperi, puh. 0400 128162 Puheenjohtaja: Juha Rantamartti, puh. 040 556 6887Luottamusmies: Jarmo Ylipaavalniemi, puh. 0400 690 823

HÄTÄKESKUKSETHÄTÄKESKUSAMMATTILAISTENLIITTO HAL RYJäsenasiat: Järjestösihteeri Liisa Haimi, puh. (09) 867 8880Puheenjohtaja: Petri Hynninen, puh. 050 330 8356 Luottamusmies: Maarit Rissanen, puh. 040 536 6596

Pelastusalan ja hätäkeskusten henkilöstön edunvalvoja

Vernissakatu 6, 01300 Vantaa | puh. (09) 867 8880 | [email protected] | www.palomiesliitto.fi

Suomen Palomiesliitto SPAL

SPALHELSINGIN PALOHENKILÖSTÖHELSINGIN PALOMESTARI- JA PALOESIMIESYHDISTYSESPOON PALOHENKILÖSTÖLÄNSI UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPEVANTAAN PALOMIESYHDISTYSITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖTURUN SEUDUN PALOMIEHETKANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖLAHDEN PALOMIESYHDISTYS RYMIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHETSAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPHKESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ

TAMPEREEN PALOHENKILÖSTÖ SPALLÄNSI PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS

TAMPEREEN PALOESIMIEHETPORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL

SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖVAASAN PALOHENKILÖSTÖ

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISETKUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL

POHJOIS KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖJOKILAAKSOJEN PALOMIESYHDISTYS SPAL

KAJAANIN PALOMIEHET SPAL -97OULUN PALOMIESYHDISTYS

LAPIN LÄÄNIN PALOHENKILÖSTÖSUOMEN HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL

pelastusalan ammattilainen 2/12

Documents