pelastusalan ammattilainen 1/12

NUMERO 1 | TAMMIKUU 2012

Työilmapiirisyntyy yhdessä

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

2

PELASTUSALANAMMATTILAINENPalomiesliiton jäsenlehtiLehti ilmestyy kuudesti vuodessa. Seuraavan kerran 25.4.2012.

JULKAISIJA: Suomen Palomiesliitto SPAL ryVernissakatu 6, 01300 Vantaapuh. (09) 867 8880, fax (09) 863 [email protected]

PÄÄTOIMITTAJA:Kim NikulaPuh. 040 716 [email protected]

TOIMITUSKUNTA: Liisa Haimi, Petri Hynninen, Kim Nikula, Tuija Tervo ja Mikko Terävä

OSOITTEENMUUTOKSET: [email protected]

ISSN: 1456-7709

PAINO: Forssa Print

ILMOITUKSET: Ilpo Pitkänen Oypuh. (09) 5868 300, [email protected]

LEHTI NETISSÄ: issuu.com/palomiesliittospal

Tässä numerossa 1 | 22.2.2012

ww

w.faceb

oo

k.com

/palo

miesliitto

kansi Kari Lehtokankaan taustalla taiteilijan näkemystä Kalliosta. Kuva Compic / Mauri Ratilainen www.palomiesliitto.fi

MÄÄRÄAIKAISET Laissa selvät säveletperusteista ja ketjutuksista.

RAHATKuntapäättäjät tuskailevatEtelä-Karjalassa.

TYÖELÄMÄÄNHätäkeskuspäivystäjäAnne Auranen ja muutvalmistuneet aloittivat ammateissaan.

3 | Pääkirjoitus Ajamme vain omaa etua?

6 | Hyvä työpaikka rakennetaan yhteistoiminnalla Pelastuskomentaja Lehtokangas eläkepäiville

10 | Kokonaispalkkaus toimii Keski-Uudellamaalla Haittatyölisät kiinteänä

Kunnat

14 | Etelä-Karjalassa vedetään talous tiukalla Pelastuslautakunta vailla valtaa?

20 | Riihimäen uusi paloasema etenee Ei enää viivytyksiä

21 | Pelastusopisto jää muistoihimme Stipendit jouluna valmistuneille

Turvallisuuskulttuuri

22 | Väitöskirja paljastaa koulujen riskit Opettajilla olemattomat turvallisuustaidot

24 | Opettamalla säästetään henkiä Matti Waitinen patistaa turvallisuuskulttuuriin

26 | Hiihtokeskukseen uutta ajattelua Turvallisuusviestintä tavoittaisi matkailijat

28 | Ohjeita eläkkeelle siirtyville Liiton ja kassan jäsenyys

Työehdot

30 | Eroon perusteettomista määräaikaisuuksista Ketjutukset laissa kiellettyjä

34 | Vakituisuus on perussääntö Pätkät työelämän poikkeus

Paikalliskierros

36 | Kajaani 6.2.2012


2 3

PALOMIESLIITTO on viime syksys-tä lähtien jalkautunut kentälle liittoko-kouksen tahtotilan mukaisesti. Tulem-me kiertämään kaikki pelastuslaitos-ten alueet kahden vuoden aikajaksol-la. Aluekierroksella olemme tavanneet yhdistysaktiiveja, jäseniä, pelastusjoh-tajia sekä pelastuslaitosten lautakun-nan tai johtokunnan edustajia.

Tapaamiset ovat olleet rakentavia ja palaute tilaisuuksista on ollut erittäin positiivista. Jäsenet, pelastusjohtajat sekä poliitikot pitävät erittäin tärkeä-nä, että rakennamme yhdessä pelas-tustoimen tulevaisuutta niin paikallis-tasolla kuin valtakunnan tasolla. Kaik-ki osapuolet ymmärtävät, että tulevai-suuden haasteet voitetaan yhdessä.

ALUETILAISUUKSISSA on käsitelty perinteisiä teemoja: työaika, toiminta-valmiusohje, minimivahvuudet ja pe-lastustoimen ikääntyminen ja urake-hitysvaihtoehdot. Pelastusalan urake-hitysmallin rakentaminen on noussut tärkeimmäksi keskustelunaiheeksi tilaisuuksissa.

Kaikki osapuolet ovat korostaneet urakehitysvaih-toehtojen rakentamisen tärkeyttä. Lähes poikkeuk-setta asia on nostettu alan tärkeimmäksi yhteiseksi tavoitteeksi. Sen vaikutukset ulottuvat koko organi-saatioon sekä kansalaisten turvallisuuteen.

Tilaisuuksissa on ihmetelty, miksi muut osapuolet ovat olleet passiivisia asiassa. Sisäministeriltä, pelas-tusosastolta, Kuntaliitolta ja pelastusjohtajilta on toi-vottu huomattavasti aktiivisempaa roolia, jotta pelas-tustoimen ikääntymisen ja urakehityksen esteet saa-daan ratkottua alta pois.

Pelastusosastolta on syytetty Palomiesliittoa sii-tä, että ajamme vain (omien) pelastusalan ammat-tilaisten etua ja olemme huolissamme pelastusalan

ammattilaisten työpaikoista. Se pitää ehdottomasti paikkansa, sitä en edes yritä kiistää!

KOLIKOLLA on toinenkin puoli: Pa-lomiesliiton urakehitysesitys on kus-tannusneutraali, pidentää työuria —ja edistää kansalaisten turvallisuut-ta. Esimerkiksi tässä lehdessä esitel-lyssä Rukan tilanteessa Palomiesliit-to näkee suuria uhkia, kun kansalais-ten turvallisuus jätetään lomailevien kansalaisten varaan. Lääkkeeksi tä-hän Palomiesliitto esittää ammatti-palomiesten sijoittamista Rukalle.

Pelastusalan ammattilaiset ovat välittömässä lähtövalmiudessa kaik-kiin onnettomuustilanteisiin — eivät siis lomailemassa. Lisäksi he tarjoavat pintapelastus-, sairaankuljetus-, lii-kenneonnettomuus, hissipelastus- ja maasto-onnettomuusvalmiuden jne.

Puhumattakaan suuresta potenti-aalista, kun viranomaiset voivat turval-lisuuskouluttaa hiihtokeskuksen hen-

kilökuntaa, lomailevia kansalaisia, suorittaa palotarkas-tuksia ja kehittää alueen turvallisuutta yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Sama toimintamalli istuu lähes jokaiseen II-IV-riskialueella sijaitsevaan paloasemaan.

ON HÄKELLYTTÄVÄÄ, että Palomiesliitto joutuu pe-rustelemaan, miksi kansalaisten turvallisuutta tulee parantaa, työntekijöiden työuria jatkaa, viranomais-toiminta järjestää valtiosäännön velvoitteen mukai-sesti ja tehostaa pelastusviranomaistoimintaa kus-tannustehokkaasti. Käsitykseni mukaan nämä tee-mat ovat olleet työnantajan esityslistalla keskusjär-jestötason työryhmissä!

Kim Nikulapuheenjohtaja

Esitys on kustannus-

neutraali, piden-tää työuria ja

edistää turvalli-suutta.

Ajamme vain omaa etua?

PÄÄKIRJOITUS


4

TOIMISTO

LIITTOHALLITUS

PUHEENJOHTAJAKim Nikula puh. 040 716 [email protected]

VARAPUHEENJOHTAJAJukka Vigren puh. 045 657 [email protected]

VARAPUHEENJOHTAJAIlkka Mustakangas puh. 0400 963 [email protected]

JÄSENET JA VARAJÄSENET

HELSINKIKari Taavitsainen puh. 0500 214 [email protected]

Ilpo Lehtonen puh. 040 556 8714 [email protected]

ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAAIlkka Mustakangas puh. 0400 963 [email protected]

Jukka Tuomila puh. 0500 971 [email protected]

VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTAJouni Hämäläinenpuh. 050 550 [email protected]

Pekka Puistopuh. 040 594 8397 [email protected]

KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSOJarkko Savilepo puh. 040 508 [email protected]

Jouni Kokkipuh. 040 596 [email protected]

ETELÄ-SAVO JA ETELÄ-KARJALATuomas Loikkanen puh. 050 590 [email protected]

Reino Penttinen puh. 040 533 2110 [email protected]

PIRKANMAAJukka Vigren puh. 045 657 [email protected]

Raimo Pietilä puh. 040 585 [email protected]

KESKI-SUOMITimo Korhonen puh. 0400 648 [email protected]

Janne Luoma-ahopuh. 050 336 7531 [email protected]

ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAATapani Torppapuh. 040 765 [email protected]

Hannu Kaatikkopuh. 050 583 [email protected]

POHJOIS-SAVOMauri Koivisto puh. 040 512 [email protected]

Pasi Rissanenpuh. 0440 519 291 [email protected]

POHJOIS-KARJALAJorma Hämäläinen puh. 050 591 [email protected]

Markku Ojala puh. 050 535 [email protected]

KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAAKim Nikula puh. 040 716 [email protected]

Pasi Mänty puh. 050 351 [email protected]

LAPPIJyrki Savolainen puh. 050 919 [email protected]

Jani Frantti puh. 040 726 [email protected]

PUHEENJOHTAJAKim Nikula puh. 040 716 [email protected]

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖMikko Teräväpuh. 045 657 [email protected]

TOIMINNANJOHTAJAPetri Hynninenpuh. puh. 050 330 [email protected]

TIEDOTTAJATuija Tervopuh. 045 136 [email protected]

JÄRJESTÖSIHTEERILiisa Haimipuh. (09) 867 [email protected]


5

SPAL INFO

NUMERO ILMESTYY AINEISTO

– 2 – 25.4. 10.4. – 3 – 20.6. 4.6. – 4 – 5.9. 20.8. – 5 – 31.10. 15.10.

Pelastusalan ammattilaisenilmestyminen 2012

AMMATTILIITTOJEN yhteiset jäsenten kuntoremontit uudistuvat. Palomiesliiton ja Hätäkeskusammattilaisten liiton kuntoremont-teja ja terveystreffejä järjestävä STTK-lainen Toimihenkilölomat (T-lomat) yhdistyi vuoden vaihteessa SAK:n ja Akavan lomajärjestöjen kanssa. Jatkossa terveyttä ja työkykyä ylläpitävää lomatoimintaa tehdään Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n kautta.

Uuden PHT-yhdistyksen kurssien tarjontaa valmistellaan parhaillaan ja uusista lomamahdol-lisuuksista kerrotaan tarkemmin kevään aikana. Kursseille voi hakea liiton jäsen ikään tai kuntoon katsomatta.

Viime vuonna kuntoremonttijaksolla olleet voivat vielä vuoden 2012 syyskuun loppuun mennessä käydä terveystreffeillä, jos niitä järjestetään.

KUNTOREMONTTIIN voi lähteä nuorempikin! Kuntokursseille osallistutaan eri syistä — osallis-tujakuntaa ei ole rajattu mitenkään, vaan mukaan voivat hakea kaikenikäiset naiset ja miehet. Loman ei tarvitse olla myöskään kuntoutuksen

jatke. Myös hyväkuntoiset ja nuoret toivotetaan tervetulleiksi — yksi ajatus hyvinvointitoiminnas-sa on, että toimintakykyä pidetään yllä ennalta-ehkäisevästi. Kurssilta saa uusia ideoita omaan liikuntaan!

SPAL ja HAL ovat tukeneet kuntoremontteihin osallistuvia jäseniään stipendein, joten hyvin-vointilomat ovat olleet hyvin edullisia. Kuntore-monteilta ja niiden seurantajaksoilla eli terveys-treffeillä on vuosien varrella saanut moni jäsen uutta jaksamista arkeen sekä asiantuntijoiden ohjeita liikkumiseen ja ruokavalioon.

> Lisätietoja liiton toimistolta ja www.pht.fi

Kuntoremontit uudistuvat

Liittohallituksen kokoukset 2012

2/12 / 27.2.3/12 / 27.3.4/12 / 25.4.5/12 / 28.-29.5.

6/12 / 28.8.7/12 / 27.9.8/12 / 30.10.9/12 / 27.11.


6

Hyvä työpaikka rakennetaan

yhteistoiminnallaPelastuskomentaja Kari Lehtokangas

jäi eläkkeelle helmikuun alussa.

Uransa kohokohtana hän pitää sitä,

että voi jättää seuraajansa luotsatta-

vaksi erinomaisessa kunnossa olevan

Helsingin pelastuslaitoksen.

Lehtokangas toteaa, että Helsingin pelastus-laitoksella on hyvät toimitilat, kalusto on lois-tavassa kunnossa, resurssit kohtuulliset sekä koulutus- ja osaamisjärjestelmät hyvällä mal-

lilla. Ennen kaikkea laitoksella on hyvä työilmapiiri.Aina ei näin ole ollut. Vuosituhannen alussa pelas-

tuslaitoksella elettiin vaikeita aikoja, mikä näkyi huo-nona työilmapiirinä. Taustalla oli koko yhteiskuntaa ravisuttaneet 90-luvun lakot ja taloudellinen lama. Lehtokankaan johdolla työilmapiiriä ryhdyttiin raken-tamaan määrätietoisesti.

Askel kerrallaan kohti päämäärää

Kari Lehtokankaan mielestä työilmapiirin rakentami-nen on käynnistettävä yhteistyössä koko henkilökun-nan kanssa ja pyrittävä saamaan molemmin puolin aito luottamus asioihin mitä tehdään. On tarrauduttava kiinni siihen, mikä on mahdollista, ja edettävä askel ker-rallaan. Ja hyväksyttävä se, että kaikessa ei voi onnis-tua. Näin toimittiin myös Helsingin pelastuslaitoksella.

— Henkilöstön kanssa totesimme, että monia asioita täytyy muuttaa. Saatuamme kaupungin vir-kakoneiston mukaan kehitystyöhön, ryhdyimme pala

Lehtokangas halusi keskuspelastusaseman seinälle Marjatta Tapiolan taideteoksen ”Oranssi eläin”, koska se kuvastaa hänen mielestä erinomai-sesti pelastuslaitosta: siinä on villiä voimaa.


7

palalta rakentamaan yhteiselle näke-mykselle pohjautuvaa pelastuslaitosta.

— Kartoitimme henkilöstön kannal-ta tärkeät korjattavat asiat ja pohdimme miten ne voitaisiin yhdistää Helsingin pelastuslaitoksen ja kaupungin aja-tusmalliin. Tältä pohjalta ryhdyimme rakentamaan koulutukseen, osaami-seen ja työhyvinvointiin liittyviä asioi-

ta. Lisäksi palkkoja nostettiin ja lisättiin henkilöstöresursseja.

Näistä palasista hyvä työilmapii-ri rakentui pikkuhiljaa nykypäivään. Merkkinä tästä on, että vuodesta 2003 lähtien sairauspoissaolojen määrä on pienentynyt joka vuosi. Sairauspoissa-olojen määrää pidetään yleisesti yhte-nä tärkeänä työhyvinvoinnin mittarina.

Kaikkein huonoimpana vuotena 2003 pelastuslaitoksen poissaolo-prosentti oli 6,5, kun koko kaupungin työntekijöiden oli 5,3. Viimeisimmät mittaustulokset ovat vuodelta 2011, jolloin Helsingin pelastuslaitoksen poissaoloprosentti oli enää 3,9. Kah-deksassa vuodessa poissaolot olivat vähentyneet 2,6 prosenttiyksikköä, >

CO

MP

IC /

MA

UR

I RA

TIL

AIN

EN


8

Pelastustoimen tulevaisuus on

mahdollisuuksia täynnä.

Serquei Zlenkon maalaama Lehtokankaan muotokuva paljastettiin tammikuun lopussa. Muotokuva ripus-tettiin keskuspelastusaseman pelastuslautakunnan huoneen seinälle, missä oli jo ennestään kaikkien Lehtokankaan edeltä-jien muotokuvat.

kun samaan aikaa kaupungin poissa-olot olivat laskeneet vain 0,1. Lehto-kangas on syystäkin hyvillään.

— Nyt ihmisillä on motivaatiota olla pelastuslaitoksella töissä ja he kokevat, että työyhteisö on aika hyvässä kun-nossa. Halutaan tehdä töitä, eikä olla poissa. Tämä on mielestäni yksi hyvä osoitus talon tämän päivän tilanteesta.

Pelastustoimen mahdollisuudet ja haasteet

Kari Lehtokangas ennätti olla töissä Helsingin pelastuslaitoksella tasan 40 vuotta. Uransa aikana hän on toiminut lähes kaikissa pelastustoimen luot-

— Pelastuslaitos ei ole muusta maailmasta irrallaan. Se pitää muistaa. Minulla on ollut työhuoneeni seinällä kuva Helsingin kaupungista, jotta muistaisin kenelle teen töitä, Lehtokangas kertoo.

Uusi pelastuskomentaja valitsemattaHELSINGIN kaupungin pelas-tuskomentaja Kari Lehtokankaan jäätyä eläkkeelle 1.2.2012, hänelle ei vielä oltu valittu seuraajaa eikä virkaa oltu julistettu avoimeksi. Ko-mentajan viransijaisena on toiminut pelastusjohtaja Jorma Lilja.

Kaupunginhallitus halusi muuttaa pelastuskomentajan kel-poisuusehtoja niin, että virkaan voitaisiin valita henkilö, jolla ei ole pelastusalan koulutusta. Tämän johdosta kaupunginhallitus päätti marraskuussa, että virkaa ei julisteta avoimeksi, ennen kuin

pätevyysvaatimuksia on muutettu pelastustoimen johtosääntöön.

Kelpoisuusehtojen muuttaminen herätti kiivasta vastustusta ja asiasta kiisteltiin julkisuudessa. Lopulta Helsingin kaupungin pelastuslau-takunta päätyi suosittelemaan, että kelpoisuusehtoja ei muuteta. Koska asiaa ei ole vielä käsitelty kaupunginhallituksessa, ovat pelas-tuskomentajan uudet kelpoisuus-ehdot vielä ratkaisematta eikä virkaa voi julistaa avoimeksi.

SPA

L


9

tamustehtävissä ja vastaavissa sekä osallistunut alan lainsäädäntötyöhön. Lisäksi hän on toiminut useita vuosia valtakunnallisen tulevaisuusluotaus-raadin jäsenenä.

— Mielestäni pelastustoimella on edessään loistava tulevaisuus. Nyky-ään ihmiset ovat selkeästi kiinnostu-neita turvallisuuteen liittyvistä asioista sekä omassa elämässään että yhteis-kunnassa. Tämän johdosta pelastuslai-toksella on valtavasti mahdollisuuksia.

— Pelastuslaitos on käytännössä ainoa kunnallinen organisaatio, joka on 24/7 valmis lähtemään kaduille ympäri vuoden. Ja tämä mahdollistaa sen, että pelastuslaitoksesta voi tulla vieläkin

isompi ja keskeisempi tekijä tässä yh-teiskunnassa. Lisäksi nykyinen aktiivi-nen ennaltaehkäisevä työ tarjoaa myös melkoisia mahdollisuuksia muun yh-teiskunnan apuna. Tätä taustaa vasten näen pelastustoimen tulevaisuuden valoisana ja mahdollisuuksia täynnä.

Pelastustoimen suurimpina haas-teina Lehtokangas pitää resurssikysy-myksiä. Palomiesten eläkeiän muutos alkaa pikkuhiljaa konkretisoitua ja tuo-da mukanaan ongelmia operatiiviseen toimintaan.

Hänen mielestä koulutukseen tulee panostaa riittävästi, jotta pelastajien tietotaito ja osaaminen säilyy ja kehit-tyy niin, että voidaan täyttää yhteiskun-nan tarpeet. Henkilöstön riittävyyden ja tietotaidon lisäksi on huolehdittava, että kalusto on iskukykyistä, toiminta-varmaa ja modernia. Hyvällä kalustolla voidaan tarvittaessa paikata muuten puuttuvia resursseja.

Lehtokangas pitää myös kuntiin liit-tyviä uudistuksia lähivuoden haastei-na, joihin hänen seuraajansa voi joutua tarttumaan.

— Jos pääkaupunkiseudulla tapah-tuu muutoksia rakenteissa, niin onhan se sata varmaa, että se vaikuttaa pe-lastuslaitokseen. Ja nämä tietysti ovat jättikokoisia kysymyksiä, että mitä sit-ten. Mitä se merkitsee? Miten se orga-nisoidaan? n

Kari Lehtokangas

Syntynyt: 1948 Helsingissä.Koulutus: oikeustieteiden kandidaatti. Suorittanut myös palomestarin ja väestönsuojelu-päällikön tutkinnot.Perhe: vaimo, kaksi lasta ja kol-me lastenlasta.Vapaa-aika: kuntoilu, matkus-telu ja vapaaehtoistyö. Toiminut Suomen Punaisessa Ristissä muun muassa keskushallitukses-sa, Helsingin ja Uudenmaan piirin hallituksessa ja veripalveluhalli-tuksen puheenjohtajana.

Työura Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella: 1972—1976 toimistopäällikkö, 1976—1997 hallintopäällikkö, 1997—2012 pelastuskomentaja.

Luottamustehtävät: Palosuo-jelun Edistämissäätiön, Suomen Palopäällystöliiton ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön johtotehtävät, Kuopion Pelas-tusopiston neuvottelukunnan ja valtakunnallisen tulevaisuusluo-tausraadin jäsen. Lukuisia muita paikallisia, alueellisia ja valtakun-nallisia luottamustehtäviä.

ESITTELYSSÄ

CO

MP

IC /

MA

UR

I RA

TIL

AIN

EN

CO

MP

IC /

MA

UR

I RA

TIL

AIN

EN


10

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on jo yhdeksättä vuotta käytössä paikallinen kokonaispalkkaus eli haittatyölisien kokonaiskorvaus.

Kokonaispalkkaus toi selkeyttä vuosiansioon

Kokonaispalkkaus otettiin Keski-Uudenmaan pelas-tuslaitoksella käyttöön lop-puvuodesta 2003 allekir-

joitetussa palomiesten paikallisessa työ- ja virkaehtosopimuksessa. Se jatkui vuoden 2009 paikallisessa sopi-muksessa, ja tällä hetkellä sopimus on voimassa toistaiseksi. Sama palkkaus-malli on KUP:n ensihoitohenkilöstöllä, mutta ei palomestareilla ja tilannekes-kushenkilöstöllä.

Mallin mukaan työaikakorvaus — eli haittatyölisät sunnuntai-, aatto-, ilta- ja yötyölisien osalta — on kiinteä

41 prosentin kokonaiskorvaus varsinai-sesta palkasta. Tehtäväkohtainen palk-ka sekä henkilökohtaiset ja ammatti-alalisät lasketaan yhteen ja kerrotaan 1,41:llä. Kokonaiskorvaus suoritetaan myös vuosiloma-ajalta ja sairausajalta, mutta ylityö ja lomarahat eivät sisälly siihen.

Keskiarvopalkkoja laskettiin pitkään

Vantaan palomiesyhdistyksen pu-heenjohtaja, turvallisuuskouluttaja Jukka Tuomila muistaa, että pal-kasta puhuttiin ”ennen ensimmäistä lakkoa ja varsinkin toisen lakon jäl-


11

keen”. Työaikakorvauksen kiinteän prosentin asettuminen 41:een vaati paljon laskutyötä ja aikaa. Aluepe-lastuslaitosta perustettaessa luvut saatiin viimein paperille ja nimet alle.

— Kymmenkunta kaveria oli mu-kana, kun Vantaan kaupungille sor-vattiin esitystä ja haettiin perusteita. Jukka Arina, Jari Seppälä ja Mikko Ilmonen laskivat usean vuoden ajalta taaksepäin työvuoroja ja toteutuneita palkkoja. Sitten vierailtiin henkilöstö-toimistossa monta kertaa. Työnantaja esitti 37—38 prosentin välillä ollutta korvausta, kun meidän esittämä luku oli 43,16 prosenttia.

Vuodet eivät ole veljiä toisilleen, jo-ten vuorotyötä tekevän palomiehen ti-lipussi voi vaihdella kovastikin. Lasken-taan aikoinaan osallistunut nykyinen KUP:n palvelupäällikkö Mikko Ilmonen kertoo, että eri variaatioita löydettiin toistakymmentä.

— Meillä oli mallihenkilö, joka ei sairastellut, vaan oli joka työvuoron-sa työssä ja vain vuosilomansa pois. Vuodesta riippuen hänelle saatiin las-kettua 11 erilaista vuosiansiota riippuen siitä, miten vuorot ja pyhät asettuivat

kalenteriin. Hyvänä vuotena eli silloin kun pyhäpäiviä osui hyvin arkipäiville, työaikakorvaus olisi ollut lähellä 45 prosenttia. 41 prosenttia oli hyvä kes-kiarvo, joka reilusti kattoi myös huo-noimmat vuodet, Ilmonen sanoo.

Tasaisia tilejä ja säästöjä työnantajalle

Kiinteä työaikakorvaus toi säästöjä työn-antajalle, kun palkanlaskenta yksinker-taistui. Palomiehille se takasi tasaisem-mat kuukausiansiot. Kun palkka heitteli rajustikin eri vuosina sen mukaan, miten pyhät ja lomapäivät sattuivat kalenteriin, tiesi jokainen nyt tilin koon etukäteen.

— Liksat ovat nyt säännöllisiä. Lähtökohta oli alun perin, ettei ky-seessä ole palkankorotusjärjestelmää vaan järkevöitetään lomien laskentaa ja palkan muodostumista. Siinä on onnistuttu. Tietysti alussa oli epäily-jä, mutta kun uuteen tapaan totuttiin, koettiin muutos asialliseksi, Vantaan palomiesyhdistyksen luottamusmies Pavel Sember sanoo.

— Yhdeksän vuotta on menty tällä. Sekin jo kertoo, että ratkaisu oli hyvä >

Kokonaispalkkaukseen siirtyminen ja tyydyttävän haittatyölisän korvausprosentin hakeminen oli pitkä prosessi ja vuosien keskustelun tulos, muistavat Jukka Tuomila ja Pavel Sember.

Vuodesta riippuen saatiin esimerkki-

palomiehelle 11 erilaista

vuosiansiota.


12

meidän, työnantajan ja kaupungin nä-kökulmasta. Muutenhan peli olisi pantu poikki. Kaupungin palkanlaskennassa pystyttiin siirtämään kolmen palkan-laskijan työpanos pois pelastuslai-toksen asioista. Paloasemalla tuntien laskeminen ja tarkastaminen jäi pois vuoron esimieheltä ja toimistosihtee-riltä, Tuomila sanoo.

Vuosilomat voidaan pitää ilman että jokaisen tarvitsisi erikseen laskea, meneekö pyhiä loman alle. Loman jäl-keen tulot ovat samat kuin edellisessä kuussa. Omaan talouteen tasatilit tuo-vat vakautta, lomalla kun erääntyviä laskuja tapaa kertyä aina enemmän. Enää ei myöskään tarvitse kadehtia, jos kaverille sattui paremmat vuorot tänä vuonna.

— Muistan millaista tuskaa kesä-lomien asettelu oli Vantaalla, kun piti miettiä että jokaisella palaisi yhtä mon-ta pyhävuoroa kuin muillakin, Ilmonen kertoo.

Kun kesälomakaudella arkivuo-roissa oli miehistä pulaa, oli asemalla joskus sunnuntaivuorossa väkeä niin, etteivät kaikki meinanneet mahtua autoihin.

Kokonaispalkkausmallissa työnte-kijän sairauslomatkaan eivät vaikuta haittatyölisän määrään tilinauhassa. Järjestelmän hyväksikäytöstä keskus-teltiin aluksi, mutta Tuomilan mukaan merkittäviin ylilyönteihin ei ole sorruttu vuosien saatossa. Työantaja seuraa sai-rauspoissaoloja, ja myös palomiesyh-distys on halunnut ollut takuumiehenä sille, että sairauspoissaolot ovat asial-lisista syistä.

Lapissa myös käytössä kokonaispalkkaus

Keski-Uusimaa jäi pitkäksi aikaa ai-noaksi aluepelastuslaitokseksi, jossa käytössä oli kokonaispalkkaus. Viime vuosina useassa laitoksissa on mie-titty, mitä haittatyölisien korvaami-nen kiinteällä prosentilla voisi merkitä.

Lapin pelastuslaitoksessa koko-naispalkkaus otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa, ja Lapin palohenkilöstön ry:n mukaan lyhyen aikavälin koke-mukset ovat hyvät.

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella henkilöstöjärjestöt esittivät kokonais-palkkaukseen siirtymistä viime syksy-nä, mutta Hämeenlinnan kaupunki ei vielä tälle vuodelle pystynyt sopimaan asiasta. Järjestöt ovat perustelleet uutta mallia muun muassa sillä, että työnantajan henkilöstöbudjetointi hel-pottuisi ja kokonaispalkkaus olisi yksi vetovoimatekijä työntekijöistä kilpail-taessa. n

—Meidän näkemys on, että sekä työntekijäpuoli että työnantaja ovat tyytyväisiä kokonaispalkkaukseen. KUP:ssa mallia on käytetty yhdeksän vuotta, Pavel Sember ja Jukka Tuomila sanovat.

Tavoite oli, että järkevöitetään

lomien laskentaa ja palkan muodostu-

mista.


13

TEEMAT:

• Palomiesten urakehitys

• Pelastustoimi ja hätäkeskukset syksyn kunnallisvaaleissa

Turvallinen SuomiHELSINKI / 29.5.2012 / KATAJANOKKA

Marina Congress Center

Turvallinen Suomi -tunnustusKUKA ANSAITSEE? / OTA KANTAA

Esityksiä otetaan vastaanSPAL:n paikallisyhdistysten kautta


14 15KUNNAT

Pelastus-laitoksen alasajo hirvittääKaksi Etelä-Karjalan pelastuslauta-

kunnan jäsentä suomii kovin sanoin

pelastustoimen säästöpolitiikkaa

Lappeenrannan ja Imatran seudulla:

ammattipalokunnat toimivat erittäin

pienillä vuorovahvuuksilla ja vpk:t

lopettavat toimintansa.

Pelastuslautakunta yrittää säilyttää Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palvelutason mahdollisimman hyvänä. Se on kuitenkin mahdotonta, sillä kun-nanjohtajat yrittävät leikata rahoitusta ja isäntä-

kunta Lappeenranta kävelee lautakunnan päätösten yli, toteaa pelastuslautakunnan lappeenrantalainen jäsen Teppo Puhakainen.

Pelastuslaitoksen johto joutuu virkamiesten ja Lap-peenrannan kaupunginhallituksen painostuksessa teke-mään päätöksiä, jotka heikentävät palokuntien toiminta-edellytyksiä.

— Päätöksiä tehdään voimassa olevaan palvelutaso-päätöstä vastaan. Etelä-Karjalan ammattipalokunnat toi-mivat erittäin pienillä vuorovahvuuksilla ja vpk:t joutuvat lopettamaan toimintansa, maalaa uhkakuvaa lautakunnan toinen jäsen Jari Länsivuori Imatralta.

Lappeenrannassa ja Imatralla on paloasemilla vakitui-nen henkilöstö 1+5-kirjavahvuudella. Sopimus-, vpk- ja tehdaspalokuntia maakunnassa on 33.

Imatralainen pelastus-lautakunnan jäsen Jari Länsivuori ihmettelee, miksi säästöjen nimissä joudutaan toimimaan vastoin voimassaolovaa palvelutasopäätöstä.


15KUNNAT

Myrskyt riehuivat kesällä 2010. Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle tehtäviä toi Astan päivän myrsky.

— Talous on vedetty niin tiukalle, että sijaisia ei voida ottaa lomien ja sai-rauslomien ajaksi, vaan vähennetän-vahvuudesta. Palvelutasopäätöksessä kuitenkin todetaan, että miehistövah-vuudet pidetään vuoden 2008 tasolla. Imatralla 1+3 tai 1+4 -vahvuuksilla on menty pitkään ja Lappeenrannassa sa-tunnaisesti 1+4:llä. Vuoron esimiehillä alkaa olla näissä tapauksissa jo hankala paikka, jos jotain isompaa sattuisi. Nyt on vielä tehty käsittämättömiä päätök-siä puolivakinaisten arkivarallaolojen lopettamisesta, Länsivuori toteaa.

Demareiden Länsivuori ja sitoutu-maton Puhakainen tietävät pelastus-toimesta tavallista kunnallispoliitikkoa enemmän. Puhakainen on sopimuspa-lokunta-aktiivi ja seurannut alan kehi-

Tämä tie johtaa pelastustoimen supistuksiin ja leikkauksiin.

VA

STA

VA

LO /

PE

NT

TI S

OR

MU

NE

N

tystä aktiivisesti koko ikänsä. Länsivuori kouluttautui paloesimieheksi Ruotsissa ja työskenteli ammattipalomiehenä yli kahdeksan vuotta naapurissa ja vuoden Suomessa.

Etelä-Karjalan aluepelastuslaitok-sen pelastuslautakunnassa on yh-teensä 14 jäsentä, joista seitsemän on Lappeenrannasta ja muut alueen pie-nemmistä kunnista. Pelastuslautakun-

nan lisäksi kokoontuu kunnanjohtajista muodostuva neuvottelukunta. Juuri hallintomalli turhauttaa arvostelijoita lautakunnassa. Päätösten yli jyrätään.

Hätähuuto pelastustoimen puolesta

Puhakainen sanoo lautakunnan pyrki-neen kehittämään pelastustoimintaa ja pelastuslaitoksen rahoitusta. Heikom-paan suuntaan on kuitenkin menty.

— Lautakunta on esittänyt, että pe-lastustoimen palvelutasoa ei enää hei-kennetä, vaan yksiköiden miesvahvuus ja sopimuspalokuntien toiminta ylläpi-dettäisiin. Virkamiesten neuvottelukun-ta ja Lappeenrannan kaupunginhallitus eivät ole huomioineet lautakunnan >

AluehallinnoltamuistutusLappeenrantaan

Lappeenrantaan tarvitaan kipeästi toinen paloasema tur-vaamaan kaupungin länsipuolen asuinalueita. Skinnarilan alueella asuu lähes 20 000 asukasta ja siellä sijaitsee suuria oppilaitoksia. Aluehallintovirasto antoi Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle kaksi vuotta sitten muistutuksen, jonka mukaan Skinnarilassa pelastus-yksiköiden toimintavalmius on puutteellinen, joten saavutetta-vuusongelma tulee ratkaista.

Pelastuslautakunnan jäsen Teppo Puhakainen (sit.) toivoo, että sivupaloaseman rakentamin-en edistyisi pikaisesti.

— Asukkaiden näkökulmasta tilanne tuntuu ikävältä. Alueelle on rakennettu paljon kauppoja, kouluja ja päiväkoteja. Etäisyyttä on sen verran, että kuudessa minuutissa yksiköiden apu ei nyt ehdi, liikennevalojen vihreän aal-lon ohjauksesta huolimatta.

PALOASEMAVERKKO


16 17KUNNAT

Turvallisuus ulkoistetaan kansalaisille PELASTUSLAITOKSEN tehtävä on turvata kansalaisten elämä kat-tavasti koko maakunnan alueella, lain ja palvelutasopäätöksen edel-lyttämällä tavalla, muistuttaa Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan jäsen Jari Länsivuori (sd.).

— Pelastustoimen hinta asu-kasta kohden on erittäin pieni ja sitä pitää pystyä vuosittain tarkistamaan muun talouskehi-tyksen mukaan, jotta pelastus-laitoksen ammattitaito säilyy. Onko oikein, että palokunnat toimivat erittäin pienillä miehistövahvuuk-silla ja vpk:t lopettavat toimintansa? Turvallisuus jää täysin asukkaiden vastuulle, kansalaisten omille har-teille, Länsivuori ihmettelee.

— Näin ei voida jatkaa. Kohta ollaan tilanteessa, että autoihin ei ole miehiä, kalustoa ei saada liikkeelle. Jos sattuu jokin isompi kahakka, mitä sitten selitellään?

Säästöjen sijaan tulisi Länsivuoren mielestä valtakunnallisesti paran-taa sekä ammattipalomiesten että sopimuspalokuntien asemaa.

— Ammattipalokuntien vuorovahvuuksia tulisi ehdottomas-ti kasvattaa. Jos tavoitteena todella ovat lyhyet toimintavalmiusajat eli kansalaisten nopea auttaminen, ei siihen päästä muuten kuin miehiä lisäämällä. Vapaapalokunnissa taas tarvittaisiin voimien ja taitojen keskittämistä.

päätöksiä. Punakynällä on pienennetty ja poistettu päätöksiä.

— Tälle vuodelle pelastusjohtaja esitteli lautakunnalle, että palvelutason ylläpitäminen vaatisi noin 4,5 prosen-tin kasvun pelastuslaitoksen budjettiin. Silloin ei tarvitsisi toimintoja leikata. Lautakunta päätti esittää suunnittelu-määrärahaa Lappeenrannan länsialu-een paloasemaan rakentamiseen sekä vetosi kaupungin hallitukseen, ettei pe-lastustoimen palvelutasoa saa heiken-tää. Virkamiesten neuvottelukunnan vastaus oli 1,5 prosenttia.

— Tämä tie johtaa pelastustoimen supistuksiin ja leikkauksiin. Jos palomies sairastuu Imatralla tai Lappeenrannassa, tilalle ei voida palkata sijaista. Eläkkeel-le jäävien tilalle ei pystytä palkkaamaan uusia, vaan virat ovat jääneet auki.

Budjeteille tulee Lappeenrannan kaupungilta ja neuvottelukunnalta tiu-kat pohjaesitykset. Vaikka halua olisi, eivät pelastuslautakunta tai pelastus-johtaja voi mitään.

Ratkaisu olisi Puhakaisen ja Län-sivuoren mielestä pelastuslaitoksen liikelaitoistamisessa. Luottamushenki-löillä on vertailutietoa muista aluepe-lastuslaitoksista, joissa johtokunnissa päätöksenteko sujuu ja budjetteihin on saatu tarpeelliset korotukset käyttöta-lousmenoihin sekä järkevät investoin-tipäätökset.

Kansalaisille annettu lupaus ei pidä

Puhakainen ihmettelee, miksi pelas-tustoimen palvelutasoon puututaan, kun se on kerran kunnissa hyväksytty. Etelä-Karjalan nykyinen palvelutaso-päätös on voimassa kesään 2013 asti. Palvelutasopäätöksessä määritellään pelastustoimen tuottaman turvallisuu-den taso alueella, ja päätös on sitova perusta pelastustoimen toiminnan ja vuotuisen talousarvion suunnittelulle.

— Kun palvelutasopäätös on val-misteltu ja hyväksytty, toimintaa tulee

Nyt palvelutaso heikkenee pikku-

hiljaa.

Norminvastainen päätös vuoro-vahvuudesta

Pelastustoimen järjestelyistä ja kuntien ajamista säästöistä on Etelä-Karjalassa kiistelty ennen-kin. Korkeimpaan hallinto- oikeuteen asti edettiin 2000 -luvun vaihteessa, kun Imatran pelastustoimen lähtövalmiuden alentamisesta valitettiin Palo-miesliiton tuella.

Imatran kaupunginvaltuusto päätti alentaa palokunnan lähtövalmiuden 1+3-mieheen. Hallinto-oikeus tuomitsi päätök-sen toimintavalmiusohjeen vastaiseksi. Ensilähdön valmiuden tuli olla 1+5 eli esimies ja neljä palomiestä. Pienemmällä mie-hityksellä säiliö- tai nostolava-autoa ei saataisi riittävän nopeasti kohteeseen. Toimintavalmius vuorovahvuudella 1+3 ei ollut riit-tävä onnettomuus- ja palovaaran ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Perusteluja tuki lääninhal-lituksen lausunto, jonka mukaan vakinaisen yksikön täydennys hälytyspaikalla sopimuspalokun-tien miehistöllä ei ratkaissut vakinaisen palokunnan vahvuus-ongelmaa, joka Imatralla oli I- ja II-riskialueilla.

Myös korkein hallinto-oikeus päätyi 2002 samaan tulokseen tutkittuaan Imatran pelastus-toimen toimintavalmiusaikaa ja -vahvuutta sekä pelastustoimen lainsäädäntöä.

IMATRA


17KUNNAT

— Kuntalaiset eivät aina tiedä, mitä päättäjät ovat tekemässä, kun pelastustoimea ollaan heikentämässä, Teppo Puhakainen sanoo.

Pelastuslaitoskin joutunut taloustalkoisiinETELÄ-KARJALASSA pelastus-laitos on joutunut sopeuttamaan toimintaansa isäntäkunta Lappeen-rannan tuottavuusohjelmaan. Pelas-tusjohtaja Erkki Hokkasen mielestä asiassa ei ole mitään kummallista. Pelastuslaitoskin on joutunut muiden toimialojen kanssa osallistumaan taloustalkoisiin, kun kukkaron nyörejä tiukennetaan.

— Julkisen talouden kestävyysvaje ja myös kuntasektorille tulee tuotta-vuusvaatimuksia. Pelastuslaitos joutuu siinä olemaan mukana, emme ole tämän osalta mikään irrallinen yksikkö.

Hokkasen mukaan pelastuslaitos on saavuttanut vuosittain sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoit-teet. Pelastuslaitoksen kohdistuva tuottavuusvaatimus isäntäkunnan Lappeenrannan toimesta oli kolme

henkilötyövuotta. — Säästöistä huolimatta olemme

pystyneet pitämään palvelutasosta kiinni. Pelastuspäällikkö on vahvis-tanut Imatran ja Lappeenrannan työvuoroihin alimman toimintavah-vuuden 1+4, joiden alle ei mennä. Sairastumistapauksissa arvioidaan tapauskohtaisesti, otetaanko sijainen vai pystytäänkö menemään muilla järjestelyillä. Tietysti jos vuorosta puuttuu vesisukeltaja, siihen otetaan sijainen, Hokkanen vastaa.

— VPK:n osalta on sanottava, että pelastuslaitos ei ole irtisanonut yhtään palokuntasopimusta, vaan palokunnat ovat tehneet omat päätökset sopimuksen irtisanomis-esta, johon ovat vaikuttaneet mm. pienentyneet henkisyömäärät siten, ettei sopimusvelvoitteita voitu enää hoitaa.

Kritiikin kohteena ollutta pelas-tuslaitoksen hallintomallia Hokkanen pitää toimivana. Lappeenrannan roolinkin hän ymmärtää.

— Neuvottelukunta tekee toimin-taan ja talouteen liittyviä esityksiä pelastuslautakunnalle. Yhden pöydän ääreen kerääntyvät kaikkien kun-tien johtajat. Lappeenrannassa on alueemme asukkaista 53 prosenttia. Tietysti Lappeenranta isäntäkuntana linjaa kustannuskehityksen periaat-teet jokaiselle yhtiölle, jossa se on mukana, Hokkanen sanoo.

Vuoden 2012 osalta Lappeenrannan kaupunki linjasi talousarvion kasvun rajaksi yhden prosentin.

— Tämän pohjalta pelastuslaitok-sella sekä neuvottelukunta että lauta-kunta päättivät, että pelastustoimen budjettia voidaan nostaa vain >

ylläpitää ja kehittää sen mukaisesti. Päätös on yhteiskunnalle annettu pe-lastustoimen lupaus. Nyt palvelutaso heikkenee pikkuhiljaa. Aluehallintovi-rasto on tietoinen asiasta, mutta vii-meistä kovaa sanaa sieltä ei ole kuu-lunut. Toisaalta avista todetaan, että tilanne on samanlainen joka puolella Suomea.

Puhakainen ja Länsivuori aikovat pitää pelastustoimen resurssiasiaa julkisuudessa jatkossakin, koska he kokevat olevansa oikealla asialla. Hie-man Puhakaista hymyilyttää se, miten lautakunnan rooli on vuosien saatossa heittänyt kuperkeikan:

— Kunnallisten paloasemien aika-na palopäälliköt pyysivät rahaa lauta-kunnilta, jotka säätelivät kirstun kantta. Nyt lautakunta esittäisi mielellään ra-hoitusta, mutta ulkopuoliset päättäjät vetävät maton alta. Tulisi kuitenkin muistaa, että pelastuslaitokselta ja sen lautakunnasta löytyy paras tieto. n


18 19KUNNAT

LEHTIHARAVATyksin A-sairaalan tulipalo eteni muu-tamassa minuutissa hengenvaaralliseen vaiheeseen aiheuttaen huomattavaa materiaalista tuhoa. Jaanin asemalta lähtenyt pelastusyksikkö oli paikalla ensimmäisenä.

Pelastustoiminnan keskittäminen Lietoon ja taloudellisten säästöjen tavoittelu Jaanin aseman sulkemisen myötä sisältää riskin. Säästöjen tavoittelu saattaa muuta-massa minuutissa toteutua täysin päinvas-taisena.KAUPUNGINVALTUUTETTU ALPO LÄHTEENMÄKI

TURUN SANOMISSA 5.2.2012

Kuopion kaupunki on markkinoinut Mik-kelin, Joensuun ja Kouvolan hätäkeskusten työntekijöille Kuopiota asuin- ja työpaik-kakuntana. PR-tilaisuuksissa on esitelty asumista, kouluja päivähoitomahdollisuuk-sia sekä vapaa-ajan palveluja.

Lakkautettavissa hätäkeskuksissa aloitetaan muutoskeskustelut työntekijöiden halukkuudesta siirtyä töihin Kuopioon. Ainakin Mikkelissä arvioidaan, että suurin osa siirtyy Kuopioon vain pakon edessä.YLE 6.2.2012

Myrskytilanteiden jälkipyykki näyttää kohdistuvan erityisesti pelastustoimintaan, kun pikemminkin olisi syytä kysyä, olisiko tarpeen parantaa sähkö- ja televerkkojen toimintavarmuutta, toimintaa harjoittavien yhtiöiden tiedotustoimintaa katkojen aikana sekä niiden kykyä korjata jakelujärjestelmän-sä häiriöt myrskyvahinkojen ilmaannuttua.

Suuri osa tästä työstä vaatii sellaista eri-tyisosaamista, johon pelastusviranomaisilla ja tuskin varusmiehilläkään on riittävää osaamista.APULAISOSASTOPÄÄLLIKKÖ ESKO KOSKINEN

TURUN SANOMISSA 13.1.2012

Viime aikoina Pohjois-Suomen onnet-tomuuspaikoilla on tapahtunut useita läheltä piti -tilanteita, kun ohiajavat autot ovat ajaneet onnettomuuspaikan ohi kovilla nopeuksilla.

Vaaratilanteita on syntynyt erityisesti moottoriteillä sattuneiden onnettomuuksien yhteydessä, jolloin tieosuuden nopeus-rajoitus on yleensä 100 kilometriä tunnissa. Lisävaaraa aiheutuu niistä tienkäyttäjistä, jotka hidastavat nopeutta todella paljon ehtiäkseen nähdä, mitä onnettomuudessa on tapahtunut.KALEVA 13.1.2012

samalla yhdellä prosentilla. Pelastuslaitos on oman tuottavuus-ohjelman toteuttanut, löysät on otettu pois, ja yhtään enempää ei voi vähentää. Mitään säästökohteita ei enää ole tai sitten pitää jättää töitä tekemättä. Luotan, että kunnat vastuullisina omistajina ymmärtävät tämän.

Hokkanen huomauttaa päätoimi-sesti miehitettyjen paloasemien toimintasäteen kasvavan koko ajan, kun harvaan asutuilla alueilla alkaa näkyä sopimuspalokuntalaisten saantiongelmat hälytystehtäviin vuorokauden aikoina.

Pelkkää säästämistä ei pelastus-laitos ole Hokkasen mielestä joutunut tekemään. Parannuksiakin on päästy tekemään operatiiviseen toimintaan.

— Jos on otettu yksi askel taakse-päin tuottavuusohjelmassa, on menty myös eteenpäin. Saimme viime vuonna neljä uutta palomiehen virkaa Joutsenon asemalle päivävuoroon, maantieteellisesti tärkeään paikkaan ja hälytysten kannalta oikeaan aikaan. Päällystöviroista on siis säästetty, mutta suorittavaa porrasta lisätty.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva toteaa pelastuslaitoksen osallistuneen Lappeenrannassa kolme vuotta sitten aloitettuun tuottavuus-ohjelmaan muiden toimialueiden tapaan.

— Pelastustoimen palvelut on pystytty tuottamaan palvelutaso-päätöksen mukaisesti, kaupungin-johtaja Jarva vakuuttaa.

— Niin pelastuslaitoksen kuin muidenkin kunnallisten toimialojen on sopeuduttava toimimaan olemassa olevilla resursseilla. Pelastuslaitoksen resursseja ei mielestäni voi kuitenkaan enää tästä nykyisestä tasosta vähentää, Jarva jatkaa.

Väitetystä Lappeenrannan tekemästä ”jyräämisestä” Jarva toteaa, että hallintomallista on sovittu kuntien kesken. Lappeenranta maksaa pelastuslaitoksen menoista 53 prosenttia, mutta Jarvan mukaan vastuullisena isäntäkuntana huolehtii myös siitä, että “pelastus-toimen palvelutaso pyritään pitämään tasapuolisena samanlaisissa olosuhteissa koko maakunnassa”.


19KUNNAT

Tiesithän, että järjestömme jäsenenä voit saa-da itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturmavakuutuksen jopa puoleen hintaan.

Tutustu vakuutukseen osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Samalla voit

tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi pärjäisi jos et olisi huolehtimassa heistä. Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta, säästät ensimmäisen vuoden maksusta 10 % lisää.

www.henkivakuutuskuntoon.fi

NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN.

AJATTELE MUITA. VAKUUTA ITSESI.

NETISTÄ-10%


20 21KUNNAT

PITKÄÄN odotettua Riihimäen uuden paloaseman rakentamista oltiin lykkäämässä, kunnes kunnanhal-litus ja valtuusto puuttuivat peliin. Aseman rakenta-minen käynnistyy jo tänä vuonna.

Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen esitti syksyllä, että paloasemahanketta siirrettäisiin tule-vaisuuteen. Kun Riihimäen kaupunginhallitus käsitteli talousarviota marraskuussa, esitti kristillisdemo-kraattien Kerttu Lahtinen vasemmistoliiton Anna-Kaisa Pekosen kannattamana, että aseman raken-taminen aloitetaan vuonna 2012. Hallitus hyväksyi yksimielisesti Lahtisen esityksen ja sama yksimieli-syys jatkui, kun valtuusto hyväksyi talousarvion.

Vanha asema on vuodelta 1955 ja sillä on sinni-telty ilman peruskorjauksia.

— Paloaseman rakentamisen aikaistamista esi-tettiin, sillä asema on koettu yhdeksi tärkeimmistä turvallisuusasioista Riihimäellä. Emme enää hyväk-

syneet viivyttelyä, vaan totesimme, että paloaseman vuoro on nyt, kaupunginhallituksen jäsen Kerttu Lahtinen perustelee.

ASEMA rakennetaan Helsinki-Tampere -valtatien ja Lahdentien risteyksen lähettyville, pari kilometriä nykyisestä asemasta pohjoiseen. Ykkösriskialuei-den toimintavalmiusajan suhteen sijaintia pidetään hyvänä. Perustamiskustannusarvio on seitsemän miljoonaa. Suunnittelu on käynnistynyt ja käyttöön asema otetaan 2014. Kanta-Hämeen pelastuslaitos keskittää Riihimäelle vaarallisten aineiden onnetto-muuksien osaamisen ja kaluston.

Riihimäen asema on Kanta-Hämeen ensim-mäinen uudisrakennushanke, joka on kokonaisuu-dessaan valmisteltu aluelaitoksen aikana. Muutama vuosi sitten valmistuneen Forssan paloaseman suunnittelu alkoi ennen aluelaitosta. n

Riihimäen uudelle paloasemalle vauhtia

21


21

Pelastusopisto jää muistoihimme

Opiskelijat lähtevät Pelastus-opistosta, mutta opisto ei lähde opiskelijoista, totesi pelastajakurssilta valmistu-

nut Aki Raatava juhlapuheessaan Kuo-pion Pelastusopiston syyslukukauden päätösjuhlassa.

Syyslukukauden päättymistä juh-littiin perjantaina joulukuun puolessa välissä sateisessa säässä, mutta läm-pimissä tunnelmissa. Tilaisuudessa jaettiin tutkintotodistukset kaikkiaan 21 hätäkeskuspäivystäjäkurssilaiselle ja 65 pelastajakurssilaiselle. Lisäksi kuusi valmistui palopäällystökurssilta.

— Ottakaa paikkanne kentällä yl-peinä koulutuksestanne, mutta nöyrin mielin, sillä kentälläkin osataan jotakin jo ennen teitä, kehotti rehtori Mervi Parviainen vasta valmistuneita.

Päätösjuhlan yhteydessä Palomies-liitto ja Hätäkeskusammattilaisten liitto jakoivat kolmelle valmistuneelle

Anne Auranen, Timo Soininen ja Kristian Lahtinen valmistuivat Pelastusopistosta joulukuussa.

Abloy Oy:n toimitus-johtaja Jorma Sirén kertoi juhlapuheessaan teollisuusrakennus-palosta asianomistajan näkökulmasta.

100 euron stipendin. Sen saivat hä-täkeskuspäivystäjäkurssi 20:lta Anne Auranen, pelastajakurssi 72:lta Kristian Lahtinen ja pelastajakurssi 73:lta Timo Soininen.

Liiton stipendit jaettiin jokaisen val-mistuvan kurssin rehdeimmälle. Henki-lölle, joka on rehti yhteishengen raken-taja ja joukkuepelaaja, ja joka arvostaa erilaisia näkemyksiä muita kurssilaisia kunnioittaen. n

Timo Soininen valmistui pelastaja-kurssi 73:lta, jota luotsasi opettaja Jarkko Lundberg.


22 23PAIKALLISKIERROSTURVALLISUUSKULTTUURI TURVALLISUUSKULTTUURI

Helsinkiläisten peruskou-lujen turvallisuudessa on vakavia puutteita, osoittaa Waitinen tuoreessa väi-

töskirjatutkimuksessaan. Koulujen pe-lastussuunnitelmat ovat pääsääntöi-sesti kunnossa, mutta suunnitelmien käyttöönotto ontuu pahasti. Suuressa osassa kouluja ei tehdä turvallisuuden omavalvontaa lainkaan, ja monissa kouluissa onnettomuuksia ei ehkäistä omatoimisesti.

Waitinen väitteli kasvatustieteiden tohtoriksi viime vuoden lopulla Helsin-

gin yliopiston käyttäytymistieteellises-tä tiedekunnasta. Hänen tutkimuksen aiheena oli Turvallinen koulu? – Hel-sinkiläisten peruskoulujen turvalli-suuskulttuurista ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Väitöskirjan aihe on ainutlaatui-nen, sillä oppilaitosten turvallisuus-kulttuurista ei ole tehty aikaisemmin tutkimusta. Se on myös ajankoh-tainen, sillä Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien surulliset tapahtumat nostivat oppilaitosten turvallisuuden puheenaiheeksi.

Väitöskirja paljastaa koulujen turvallisuusriskit

Helsingin Pelastuskoulun rehtorin Matti Waitisen tutkimusten mukaan opettajien ja rehtoreiden tietämättömyys turvallisuusasioista on riski oppilaiden turvallisuudelle.

Matti Waitisen (toinen oikealta) väitöskirjan toisena ohjaajana toimi dosentti Matti Meri (vasemmalla). Väitöstilaisuuden kustoksena toimi professori Leena Krokfors ja vastaväittelijänä dosentti Mika Metsärinne.


23PAIKALLISKIERROSTURVALLISUUSKULTTUURI TURVALLISUUSKULTTUURI

TURVALLISUUSKULTTUURIN KERROKSELLISUUS JA TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMISEN KESKEISET ELEMENTIT

Turvallisuuskulttuurin rakentaminenMatti Waitinen kehitti tutki-mustensa pohjalta mallin, miten hyvä turvallisuuskulttuuri raken-tuu. Mallin perusta on vaarojen ja perustehtävän vaatimusten ym-märtäminen. Se saadaan riittävälle tasolle turvallisuusopetuksella sekä keskustelemalla turvallisuusriskeistä ja turvallisuustyön tehtävistä.

Vasta kun henkilökunnalla on riittävä ymmärrys vaaroista ja pe-rustehtävien vaatimuksesta, voidaan koulua turvallisuusjohtaa. Turval-lisuusjohtamiseen kuuluu muun muassa riskienhallinta, ennalta-ehkäisy ja omavalvonta.

Ymmärrys turvallisuuden systee-misyydestä on hyvän turvallisuus-johtamisen tulosta. Henkilöstön osallistaminen kuuluu osana systeemiseen turvallisuusajatte-luun. Osallistaminen tapahtuu niin,

että oppilaitokseen muodostetaan kunnollinen turvallisuusorgani-saatio sekä esimerkkiä näyttämällä aktivoidaan ihmiset toimimaan turvallisuusasioissa.

Osallistamisen kautta henkilöstön turvallisuuden arvostaminen lisään-tyy. Turvallisuuden arvostusta lisätään lisäksi siten, että laaditaan kirjalliset ohjeet turvallisuuden ylläpitämisestä ja huomioidaan ne kaikilla tasoilla toiminnassa.

Siinä vaiheessa kun turvallisuus näkyy yhteisön päätöksissä, suun-nitelmissa ja ohjeissa, on päästy yhteisöllisyyteen, joka on hyvin hoi-detun turvallisuuden kantavin tekijä. Ilman yhteistä jaettua arvostusta turvallisuudesta ei voi tulla yhteisöl-lisesti vaalittua asiaa koulussa eikä turvallisuuskulttuurikaan kehity parhaaseen mahdolliseen suuntaan.

Turvallisuudessa vakavia puutteita

Tutkimuksessaan Waitinen osoittaa, että valtaosassa kouluja on selkeitä puutteita muun muassa poistumistur-vallisuuteen ja palonehkäisyyn liitty-vissä asioissa sekä turvallisuuskoulu-tuksessa. Koulun pihamaiden turvalli-suudessa on myös runsasta vaihtelua. Välituntien leikkipaikat ja välineet ovat kunnossa, mutta esimerkiksi ilkivallan ja tuhopolttojen torjunnassa on selkei-tä puutteita.

Waitisen mukaan joka neljässä tutkitussa koulussa oli erittäin vaka-via puutteita turvallisuusosaamisessa, -asenteissa ja käytännön asioiden hoi-tamisessa. Eikä niissä parhaimmissa-kaan ollut asiat täydellisen hyvin. Kou-lujen turvallisuustyön pitäisi olla syste-maattista, kun se on nyt reagoivaa eli korjaavia asioita ryhdytään tekemään vasta sitten, kun jotakin on sattunut.

Oman osansa koulujen fyysisen ympäristön turvallisuuspuutteisiin tuo koulurakennusten varsin vaatimatto-mat turvatekniset varustelut sekä kou-lurakennusten verrattain korkea ikä.

Opettajilla olemattomat turvallisuustaidot

Yllättävintä Waitisesta oli opettajien alhainen turvallisuusosaamisen taso ja se, että he itsekin myönsivät että he >

Opettajat haluaisivat, että

joku muu hoitaisi turvallisuusasiat.



eivät osaisi toimia erilaisissa vaaratilanteissa. Noin viidennes koulun aikuisista ei ymmärrä savun vaaral-lisuutta ja joka kymmenes ei tiedosta tulipalon no-peutta. Huolestuttavaa on, että jopa reilu neljännes koulun aikuisista olisi valmis evakuoimaan oppilaat savuisen tilan kautta.

— Valtaosa koulun aikuisista tietää, että esimer-kiksi palo-ovi on kauhean tärkeä ovi, mutta kun he eivät ymmärrä osastoinnista mitään, niin se ovi on heille yhtä tärkeä olipa se auki, kiinni, kiilattuna — tai miten tahansa, Waitinen toteaa.

Koulujen aikuiset kyllä arvostavat turvallisuutta, mutta ovat epävarmoja siitä, miten sitä edistettäisiin. He eivät ymmärrä omaa rooliaan turvallisuustyössä ja haluaisivat, että joku muu hoitaisi sen. Turvalli-suusasioissa suomalainen koulu on aika haavoittuva ja muihin tukeutuva.

— Arjen turvallisuudesta huolehtiminen ei näyt-täisi olevan aikuisten tehtävä Helsingin kouluissa. Ja veikkaanpa, että ei muuallakaan. Opettajat keskitty-vät mieluummin kasvatus- ja opetustyöhön ja halu-aisivat ulkoistaa turvallisuuden viranomaisille, vaikka heidän tehtävä on huolehtia oppilaiden hyvinvoin-nista kokonaisvaltaisesti, Waitinen kertoo.

Turvallisuusopetusta opettajien koulutukseen

Opettajien ja rehtoreiden koulutus ei sisällä turvalli-suusopetusta lainkaan ja tämä on Waitisen mukaan syynä siihen, että koulujen henkilökunnalla on huo-not turvallisuustaidot. Opettajankoulutuslaitosten opetussuunnitelmiin pitäisi lisätä turvallisuusosio, joka ei keskittyisi ainoastaan paloturvallisuuteen tai väkivallan torjumiseen, vaan laaja-alaisten turvalli-suustaitojen välittämiseen tuleville opettajille.

— Olisi mahtavaa jos opettajien turvallisuusope-tus olisi laajuudeltaan kolme opintopistettä. Uskon että parissa viikossa näitä turvallisuusasioita voitaisiin edistää aika paljon. Rehtorikoulutukseen sitä pitäisi saada ehdottomasti myös, niin että rehtoreilla olisi työkaluja hoitaa turvallisuusjohtamista.

— Niin kauan kun opettajien koulutus ei sisällä turvallisuusasioita, opetustoimen tulisi järjestää ai-heesta täydennyskoulutusta. Opetustoimen tulisi muistaa, että jokainen osaamaton työntekijä on tur-vallisuusriski. Sitä paitsi opettajilla pitäisi olla parempi turvallisuustietoisuuden taso kuin kansalaisilla keski-määrin, jotta he pystyisivät antamaan oikeita malleja ja opettamaan turvallisuusasioita oppilaille. n

Kouvolasta kotoisin oleva Waitinen opis-keli luokanopettajaksi, koska halusi tehdä

töitä ihmisten parissa. Opetus-työ onkin osoittautunut oikeaksi ihmissuhteiden korkeakouluksi, koska opetustehtävissä oppii tule-maan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tätä korkeakoulua hän on käynyt lähes 30 vuotta.

Waitinen aloitti uransa luo-kanopettajana ja toimi sittemmin Malminkartanon ala-asteen reh-torina. Pelastusalalla Waitinen on toiminut vuodesta 1999 lähtien. Tuolloin hän aloitti työt Helsingin Pelastuskouluun vanhempana opettajana tehtävänään kehittää turvallisuusopetusta. Pelastus-koulun rehtorina Waitinen on toiminut yksitoista vuotta.

Matti Waitisen into-himona on turvallisuus ja opettaminen. Hänen mielestä opettaminen on haastavaa ja pal-kitsevaa työtä eritoten silloin kun sen avulla säästetään henkiä.

Opettamalla säästetään

henkiä



Ihmisten parissa työsken-telyn lisäksi Waitisen sydäntä lähellä ovat turvallisuusviestin-tä ja -koulutus. Niissä hän on ansioitunut sekä työelämässä että siviilissä siinä määrin, että Waitinen valittiin Vuoden 2011 Palomieheksi.

Waitinen toimii sisäasi-ainministeriön pelastusalan koulutuksen työryhmässä ja valtakunnallisessa turvallisuus-viestintäryhmässä, joka on osa pelastuslaitosten kumppa-nuusverkostoa. Lisäksi hän on kirjoittanut kaikkiaan 30 turvalli-suusalan julkaisua.

Waitisen ensimmäinen turvallisuusopas syntyi jo 1990-luvun alussa hänen ollessa Malminkartanon koulun rehto-rina. Tuolloin koulussa tuotettiin

Malminkartanon ala-asteen oppilaan turvallisuusopas. Sittemmin Waitinen on kirjoit-tanut turvallisuusoppaita muun muassa oppilaitoksille, sosiaa-li- ja terveydenhuollon alalle ja virastotyöntekijöille.

Turvallisuusoppaiden kirjoit-tamisen lisäksi Matti Waitinen on ansioitunut opetusmateriaalin tuottajana ja turvallisuusalan tutkijana. Hän väitteli tohtoriksi joulukuussa 2011.

Tällä hetkellä Waitinen työs-tää vapaa-ajalla murrosikäisille suunnattua turvallisuusope-tusmateriaalia ja oppilaitoksen turvallisuusoppaan jatko-osaa. Ensimmäinen oppilaitosten turvallisuusopas syntyi Jokelan koulusurmien johdosta ja se keskittyi koulujen työntekijöiden turvallisuusosaamisen lisäämi-seen. Jatko-osassa Waitinen antaa työkaluja koulujen turvalli-suuden suunnitteluun ja toteut-tamiseen rehtoreille, turvalli-suusvastaaville ja opetustoimelle.

Turvallisuusviestintä ja -kou-lutustyö ovat Waitisen mielestä todella tärkeitä tehtäviä ja hän on hieman harmissaan, että operatiivisissa pelastustehtävissä niitä arvostetaan vähän. Waitisen mielestä viestintä- ja koulutus-tehtävät ovat palomiehille yksi mahdollinen urapolku, mitä kannattaa kehittää.

— Sankarista karttakepin varteen on hurjan pitkä mat-ka. Meidän pelastustoimessa pitäisi järjestää koulutusta turvallisuusopetustehtäviin ja turvallisuusviestintään, niin että niistä syntyisi oma vakiintunut ammattikuntansa. n

Pelastuskoulu on Matti Waitisen unelmatyöpaikka: - Minulla on erittäin hyvä henkilökunta, motivoituneita opiskelijoita ja työ, jolla on merkitystä.

Iltaisin ja viikonloppuisin Waitinen työstää turvallisuusopetuspakettia ylä-astelaisille. — Jos tällä materi-aalilla saataisiin säästettyä yhdenkin lapsen elämä, olisin tosi tyytyväinen.



Pelastustoimen henkilöstöä houkutellaan jälleen kerran lomailemaan Kuusamon Rukalla hiihto-lomasesongin aikaan helmi—huhtikuussa.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitos tarjoaa esimerkiksi pelastustoimen miehistötutkinnon suoritta-neelle enintään viikon majoituksen ilmaiseksi. Samalla lomalainen sitoutuu koko loman ajaksi olemaan käy-tettävissä pelastustoimintaan osana paikallisen vpk:n paloaseman yksikköä. Lähtövalmius on joko 15 tai 60 minuuttia.

Kun Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ensimmäistä kertaa kuusi vuotta sitten markkinoi pelastushenkilös-tön lomaa, pelastuslaitos korosti hankkeen olevan vain kokeilu. Tempaus uudistettiin kuitenkin jo seuraavana vuonna ja joka vuosi sen jälkeenkin, joten 2012 voidaan puhua jo pysyvästä järjestelystä.

— Vuoden kokeilu on venähtänyt kuudeksi vuodeksi. Miten on mahdollista, että hiihtokeskuksen, jossa seson-kiaikaan vierailee yli satatuhatta ihmisiä harrastamassa ja viettämässä vapaa-aikaansa, turvallisuus jätetään ko-keilun tasolle? Pelastustoimi on Suomessa viranomais-toimintaa ja sitä ei voi sälyttää lomailevien kansalaisten hyväntahtoisuuden varaan, huomauttaa Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula.

Ruka on yksi Suomen suosituimmista hiihtokeskuksista. Talvisesonkina Rukalla kirjataan lähes 300 000 matkai-lijan yöpyminen ja kesäsesonkina 150 000 yöpymistä. Viime vuonna yksittäisiä asiakkaita vieraili lähes 130 000. Väestömäärä moninkertaistuu sesonkiaikoina kolmosriskialueesta ensimmäistä riskialuetta vastaa-vaksi. Hiihtokeskuksessa pelastustehtävät vaihtelevat

Hiihtokeskuksenpelastustoimeenuutta ajatteluaOulu-Koillismaan pelastuslaitos markkinoi edelleen pelastustoimen henkilöstölle työlomia Rukalla. Matkailu tahkoaa rahaa Koillismaalle, mutta turvallisuuden ylläpitoon sitä ei ole herunut. Turvallisuusviestinnälle Ruka on iso käyttämätön potentiaali.

Matkailu-keskuksissa

pelastustoimi ja turvallisuusviestintä voidaan tuoda luon-tevalla tavalla lähelle

kansalaisia.



ensivasteesta tulipaloihin, korkeanpaikan pelastuksista maastopelastuksiin ja ajoittuvat sesonkiaikaan. Rinteissä ja kelkkasafareilla riskit ovat suuret, samoin tuhansissa loma-asunnoissa. Yhä suurempi osa matkailijoista on ulkomaalaisia.

Kuusamon pelastustoimen tasoa on eduskunnan apulaisoikeuskanslerin ja sisäministeriön pyynnöstä selvittänyt myös lääninhallitus (nykyinen aluehallinto-virasto). Lääninhallitus totesi jo neljä vuotta sitten, että matkailukeskukset ovat toimintavalmiuden kannalta on-gelmallisia. Sen mukaan erittäin tärkeää saada hiihtokes-kusten ensilähdön pelastusyksiköt miehitettyä ja niiden kalusto laadultaan ja määrältään riittäväksi.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen Kuusamon alueel-le tekemiin kehittämissuunnitelmiin olisikin Palomieslii-ton mukaan saatava vauhtia. Rukan uuden paloaseman valmistumista odotetaan, ja matkailualueen pelastustoi-minta pitää jatkossa rakentua vakinaisten palomiesten ammattitaidolle ja välittömälle lähtövalmiudelle. Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle tulee saada riittävästi ammattipalomiehiä töihin virka- ja työehtosopimuksen mukaisilla ehdoilla.

Hiihtokeskusten pelastustoima olisi mahdollisuus kehittää viranomaistoimintana kokonaisvaltaisemman turvallisuusviestinnän suuntaan. Palomiesliiton Nikula huomauttaa, että niin Kuusamossa kuin muu-allakin matkailukeskuksissa on vielä iso käyttämätön mahdollisuus tuoda pelastustoimen palvelut lähelle kansalaisia luontevalla tavalla.

Matkailijat hakevat aktiivisesti elämyksiä ja kokemuk-sia, ja pelastuslaitoksella on tarve ennaltaehkäisevään työhön ja valistukseen. Hiihtokeskuksessa pelastuslai-toksen turvallisuuspalvelut voidaan tuoda näyttävästi, mutta asiallisesti esille. Samalla voidaan edistää turvalli-suusviestintää yhteistyössä alueen yrityksten kanssa.

— Viranomaistoimintana järjestetty paikallinen pelastustoiminta tarjoaa parhaimmillaan laajan tuen matkailukeskuksen toiminnalle. Lomakeskuksessa kansalaisten valistus ja opastus turvallisuusasioissa voi toimia uudenlaisella ja ennakkoluulottomalla tavalla. Pelastajia ei vain hälytettäisi tehtävään kun jotain ikävää sattuu, vaan alueella olisi koko ajan toimiva pelastusyk-sikkö, joka näkyisi ja neuvoisi matkailijoita.

— Vakinaisen pelastushenkilöstön miehittämällä matkailukeskuksen paloasemalla olisi riittävästi am-matillista osaamista vastata haasteeseen. Toivottavasti Oulu-Koillismaan pelastuslaitos huomaa myös tämä turvallisuusinnovaation, kun Kuusamon pelastustoimin-taa kehitetään. n

Hiihtosesonki tuo turistivirrat pohjoisen keskuksiin. Pelkästään Rukalla on kolmisenkymmentä ravintolaa ja 25 000 yösijaa. Pelastustoimen palvelut näkyvät rinnekansalle ensivastetehtävinä tai maastopelas-tuksena, mutta muillakin tavoin pelastuslaitos voisi rinteiden ulkopuolella näkyä.


28

Toimita kopio eläke-päätöksestä liiton toimistolle

SIIRRYTKÖ ELÄKKEELLE?

Tieto eläkkeestä ei tule automaattisesti liiton ja työttömyyskassan tietoon. Eläkeläisjäsen säilyttää monet liiton jäsenedut, kuten tapa-turma- ja matka-vakuutuksen.

Palomiesliiton ja Hätäkeskus-ammattilaisten liiton toimisto ja JATTK-työttömyyskassa tarvitsevat tiedon eläkkeelle

siirtymisestä henkilöltä itseltään kir-jallisena. Tieto ei tule suoraan työn-antajalta tai paikallisyhdistykseltä. Sääntöjen ja lain mukaan vain jäsenen henkilökohtaisella kirjallisella ilmoi-tuksella tehty ilmoitus voidaan kirjata jäsenrekistereihin.

Liiton eläkeläisjäseneltä ei mene jäsenmaksua, sillä palkkaperintä kat-keaa eläkkeelle siirryttäessä. Työttö-myyskassasta eläkeläinen kuitenkin saa laskuja, jos eläkkeelle siirtymisestä unohtuu ilmoittaa. Liiton toimisto var-mistaa, ettei kassan laskuja enää tule, kunhan saa jäseneltä henkilökohtaisen tiedon eläkkeestä.

Selvyyden vuoksi kannattaakin ot-taa Kevan eläkepäätöksestä kopio heti sen saavuttua. Kopion voi lähettää liit-toon joko perinteisellä postilla tai skan-nattuna sähköpostin liitteeksi. Kassas-ta eroamiseksi riittää, kun kopioon, esimerkiksi alareunaan tai viimeiselle sivulle, kirjoittaa viestiksi: ”Eroan Jul-kisten alojen teknisten työttömyyskas-

sasta eläkkeeni alkamispäivästä xx.xx.xxxx alkaen” ja oman allekirjoituksen.

Kopio eläkepäätöksestä jää lii-ton toimistolle ja vain tieto kassasta eroamisesta etenee JATTK-työttö-myyskassaan. Halutessaan kopiosta voi peittää kohdat, joissa on ilmoitettu eläkkeen suuruus tai tilinumero — näitä

tietoja liitto ei tarvitse.Jos eläkkeen ohessa aikoo jatkaa

myös työntekoa, voi työttömyyskas-san jäsenyydestä olla hyötyä. Tällöin eläkepäätökseen kannattaa kirjata, että kassan jäsenyys voi jatkua. Tällöin kassa lähettää kerran vuodessa 32,40 euron jäsenlaskun.


29

Eläkeläisen jäsenmaksu nolla euroa

SPAL:n ja HAL:n eläkeläisjäsen säilyttää lähes samat jäsenedut kuin työssä käy-vä jäsen tai opiskelijajäsen. Jäsenyys on voimassa toistaiseksi. Eläkeläinen saa siis jäsenlehden, jäsenkortin, matka-edut ja säilyttää vapaa-ajan tapatur-

ma- ja matkustajavakuutuksen kuten ennenkin. Työhön liittyvä oikeustur-vavakuutus ei eläkeläisellä ole enää voimassa.

Vakuutusten osalta tilanne muuttuu 65 vuoden kohdalla, sillä tapaturma- ja matkustajavakuutuksen voimassaolo päättyy sen vuoden lopussa, kun jäsen täyttää 65 vuotta. Jos haluaa säilyttää esimerkiksi tapaturmavakuutuksen If Vahinkovakuutusyhtiössä tämänkin jälkeen, kannattaa If:n olla yhteydes-sä jo hyvissä ajoin ennen 65 vuoden ikäpyykkiä ja pyytää vakuutustarjous.

Liitosta kysellään silloin tällöin, onko eläkeläisjäsenen — tai esimer-

Kopio ja alle-kirjoitus riittävät

Lähetä kopio eläkepäätöksestä Palomiesliittoon tai Hätäkeskus-ammattilaisten liittoon: Vernissakatu 6, 01300 Vantaa tai [email protected], [email protected].

Liitä mukaan ilmoitus, haluatko säilyttää työttömyyskassan jäsenyyden. Jos et, kirjaa kopi-oon kassan eroamisilmoitus ja allekirjoituksesi.

Ilmoita työpaikkasi palkan-laskijalle liiton jäsenmaksu-perinnän lopettamisesta.

KUN JÄÄT ELÄKKEELLE

PALOMIESLIITON ja Hätäkeskusammattilaisen liiton jäsenkortti kannattaa ottaa matkoille aina mukaan, sillä kortti on todistus If:n mat-kustajavakuutuksesta.

Jos tarvitset kadonneen jäsenkortin tilalle uuden, mutta se ei ennätä saapua ennen matkan alkua, saat If:ltä kirjallisen jäsentodistuksen vakuutuksesta matkaa varten. Todistuksen voi tilata suoraan If:stä, puh. 010 19 19 19.

Matkalle todistus jäsenyydestä

kiksi yrityksen tai muulla alalla työs-kentelevän henkilön — mahdollista maksaa liiton kannatusmaksua. Sään-töjen mukainen kannatusmaksu on 50 euroa vuodessa. Kannatusjäseneksi voi liittyä ilmoittamalla siitä sähköpostilla tai puhelimella. n

> Lisätietoja jäsenyysasioistatoimistolta: puh. (09) 867 8880

[email protected] [email protected]

> Kun tarvitset tietoa vakuutus-ehtojen kattavuudesta ja tulkinnoista

yksittäistapauksissa, ole yhteydessä If:n palveluun, puh. 010 19 19 19


30 31TYÖEHDOT

Määräaikaisella työn teettämisellä pitää olla vankat perustelut, mutta aina ei niin ole. Harmaalla

alueella liikutaan, kun pelastuslaitoksissa lyhyitä palvelus-suhteita ketjutetaan vuosikausia ja avoimia

virkoja pidetään täyttämättä.

Eroon perusteettomista määräaikaisuuksista

Määräaikaisten sopimus-ten ja viranhoitomää-räysten käyttö on va-kiintunut tapa ylläpitää

pelastuslaitosten pelastus- ja sairaan-kuljetusyksiköiden riittävää miehistö-vahvuutta. Pelastustoimi heijastelee koko kunta-alaa, jossa neljännes hen-kilöstöstä työskentelee määräaikaisis-sa palvelussuhteissa, usein sijaisina.

Nimetyn viranhaltijan vuosiloman tai virkavapaan sijaistaminen on selvä määräaikaisuuden syy. Välillä palve-lussuhteiden määräaikaisuuden pe-rusteet ovat kuitenkin hyvin epäselviä tai lyhyitä määräaikaisuuksia ketjute-taan niin, että sama työntekijä voi teh-dä vuosikausia samaa työtä samalla työnantajalle.

Tilapäistä vai pysyvää?

Palomiesliiton tiedossa on tapauksia, joissa palomies on työskennellyt mää-räaikaisilla sopimuksilla jopa kymme-nen vuoden ajan.

— Määräaikaisuuksien käytöllä pi-tää olla perusteet. Jos pelastuslaitok-sella on jatkuva ympärivuotinen mää-räaikaisten palomiesten käytön tarve, tulee kartoittaa, mistä oikeasti on kyse. Onko palvelussuhde tosiasiassa luon-teeltaan tilapäinen? Lain henki on, että työpaikoilla pitäisi päästä pois turhista

määräaikaisuuksista, Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula sanoo.

— Määräaikaisissa sopimuksissa saattaa olla perusteet hyvin ylimalkai-sesti. Jos tällaisilla sopimuksilla tekee pitempään töitä, työsopimus onkin tul-kittava toistaiseksi voimassaolevaksi.

Työntekijän kannalta vakituinen virka- ja työsuhde on selkein vaihto-ehto työntekijän oikeusturvan, työ-suhdeturvan ja työehtojen kannalta. Määräaikaiset ketjusuhteet tuovat epävarmuutta toimeentuloon, vaikka pelastusalalla työtilanne kokonaisuu-dessaan on hyvä.

Ketjutus erikseen kielletty

Työsopimuslain lähtökohta on, että työsopimus on toistaiseksi voimassa. Määräaikaiseksi työsopimus voidaan tehdä vain perustellusta syystä. Näitä ovat työn luonne, sijaisuus, harjoit-telu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä perus-

Pysyvää sijais-tarvetta paikkaavat henkilöt on vaki-

naistettava.


31TYÖEHDOT

te. Kunnallisiin viranhaltijoihin kohdis-tuvat perusteet määräaikaisten virka-suhteiden käytöstä ovat käytännössä yhteneväiset työsuhteisten kanssa.

Jos työntekijä paikkaa työnantajan pysyvän työvoiman tarvetta, ei edel-lä olevia syitä voida pitää todellisina. Näin on esimerkiksi, jos työnantajalla on vuodesta toiseen tarve pitää palve-luksessaan tietty määrä sijaisia, koska tietty osa henkilöstöstä on koko ajan poissa töistä. Määräaikaisten sopimus-ten käyttö on tällöin laitonta ja pysyvää sijaistarvetta paikkaavat henkilöt on vakinaistettava.

Ketjutus on laissa kielletty vielä erikseen. Toistuvien määräaikaisuuksi-en käytössä edellytetään, että kullekin määräaikaisuudelle on olemassa pe-rusteltu syy, eikä menettelyllä paikata pysyvän työvoiman tarvetta.

Vaikka kullekin yksittäiselle määrä-aikaisuudelle löytyy lain vaatima pe-rusteltu syy, mutta kokonaisarviointi osoittaa, ettei työ ole aidosti tilapäistä eli työnantajan työvoiman tarve on py-syvä, työsuhdetta pidetään toistaiseksi voimassa olevana.

Virkoja perustettava riittävästi

Myös kunnallisten virkojen osalta lähtökohtana on, että viranhaltija on otettava toistaiseksi voimassaolevaan palvelussuhteeseen, jos työ on pysy-vää. Pysyvä viransijaisuustarve saman-laisissa töissä tulee lain perustelujen mukaan täyttää perustamalla riittävästi virkoja, eikä käyttämällä toisiaan seu-raavia viransijaisuuksia.

Samoin kunnallisessa viranhaltija-laissa kielletään toistuvien määräaikais-ten virkasuhteiden käyttö. Toistuvien viransijaisuuksien osalta edellytetään, että kullekin määräaikaisuudelle >

JUH

A-P

EK

KA

LA

AK

SO


32 33TYÖEHDOT

”Erikoiskoulutus kannattaa”JYRKI, 34 V.Kolme vuotta määräaikaisuuksia

Olen ollut kolmessa pelastuslaitoksessa töissä. Asuin-paikka on vaihtunut vuosien varrella, joten olen halunnut siirtää työpaikkaakin lähemmäs kotia. Opiston jälkeen ensimmäinen duuni oli sijaisuus, mutta sain aika pian vakinaisen viran. Sen jälkeen olin kolme vuotta määräai-kaisuuksissa, jotka kestivät kahdesta viikosta yhteen vuoteen, pääasiassa muutaman kuukauden pätkissä.

— Aluksi hoidin virkavapaalle lähteneen palomiehen sijaisuutta, mutta sen jälkeen ei sanottu, kenen sijaisena tein töitä. Vuoden olin pelastuslaitoksella, jossa sijaisia viskottiin vuoroista toiseen miten haluttiin. Yleensä siirto tapahtui niin, että menetit viikonloppuvuorot. Alkaa tuntua jo lompakossa, kun kahtena kuukautena peräkkäin menettää lauantai- ja sunnuntailisät.

— Joka laitoksessa työn jatkumisesta on ilmoitettu ai-van viime tipassa. Vaikka kyselisi kuukautta aikaisemmin, päällikkö toteaa että vielä ei voi sanoa mitään. Voi olla että on työtä, voi olla että ei. Sitten kessun kanssa sovit-tiin, että tulen vaan seuraavaan vuoroon, vaikka sopimus oli päättynyt ja mitään ei jatkosta kuulunut.

— Pelon ilmapiirin luomista se oli minusta. Määräaikaisena ei uskalla sanoa mitään poikkiteloista, kun ne heti tulee mieleen, kun jatkoista päätetään tai vakinaisia valitaan. Moni sanoo, ettei viitsi kämppää hank-kia, kun ei ole vakituista työtä. Minulla on ollut hankittuna erikoiskoulutusta, joten olen ollut jonossa hyvissä ase-missa. Olen ajatellut, että eiköhän ne työt tekijää tarvitse.

— Mielessä on tietysti ollut, että onko tässä mitään järkeä, mutta olen kuitenkin tykännyt palomiehen työstä. Kun lama-aikana kuuntelee irtisanomisuutisia, niin miettii, että kun saa vakituisen viran, niin työpaikka on kuitenkin varma.

— Virkoja ei saisi pantata vaan panna sitä mukaa auki kun niitä vapautuu. Ukkoja on jäänyt vanhuus- ja sairauseläkkeelle, mutta meni useampi vuosi niin, ettei virkoja täytetty. Eihän siinä säästä mitään, kun määräai-kaista porukkaa on paljon.

”Lyhyisiin pätkiin tottuu”TEPPO, 26 V.Neljä vuotta määräaikaisuuksia

Kuopiosta valmistuttuani pääsin heti sijaiseksi ja nyt olen ollut melkein neljä vuotta samalla pelastuslai-toksella. Kahtena ensimmäisenä vuotena töiden jatkosta sovittiin kuukausi kerrallaan, joskus oli vain parin viikon

on olemassa perusteltu syy. Menette-lyllä ei voi paikata pysyvää viransijai-suustarvetta.

Viime kädessä työ- ja virkasuhtei-den laillisuus voidaan ratkaista oikeus-käsittelyssä, jolloin työnantajalle voi-daan tuomita korvausvelvoite. Se onko teetettävä työ aidosti luonteeltaan tila-päistä, arvioidaan yksittäistapauksessa kokonaisharkinnalla, jossa on otettava huomioon kaikki tapaukseen liittyvät seikat ja olosuhteet.

Perusteet kuntoon ensin

Jos pelastuslaitoksella on jatkuvasti suuri määräaikaisten työntekijöiden tarve, on syytä selvittää, kierretäänkö menettelyllä työsopimus- ja viran-haltijalakien määräyksiä. Sijaistavatko määräaikaiset todella jotain henkilöä? Jos sijaisuutta ei todellisuudessa ole, tulee henkilöt vakinaistaa ennen py-syvän sijaistarpeen selvittämistä. Mikä on pysyvä sijaistarve? Määräaikaisuus-perustetta ei ole, jos sijaisten käytöllä paikataan pysyvää sijaistarvetta.

Määräaikaisten vakinaistaminen viestittää siitä, että työnantaja noudat-taa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. n

Lähde: Määräaikaisten vakinaistaminen kunta-alalla -opas

(palkansaajajärjestöjen julkaisu)

Seuraavaan juttuun on haastateltu palomiehiä eri pelastuslaitoksista.

Haastateltujen nimet on muutettu.

> Määräaikaisuuksista saa tietoa oppaasta, jonka voi ladata SPAL:n

nettisivun extranet-kansiosta: www.palomiesliitto.fi

> Kysymyksiä määräaikaisuuksista ja ketjuttamisesta? Ota yhteyttä

Palomiesliiton toimistoon tai oman paikallisyhdistyksesi

luottamusmieheen.


33TYÖEHDOT

pätkiä. Viimeiset sopimukset on tehty kevääksi, kesälo-makaudeksi ja syksyksi.

— Aluksi muutaman viikon ja kuukauden työpätkät tympäisi suunnattomasti. Ainoastaan kesällä oli tiedossa pitempi sopimus. Tuli mietittyä, että täytyy muuttaa muualle tai miettiä muita töitä. Mutta nyt olen ollut ihan levollisin mielin ja positiivisella fiiliksellä. Koitan tehdä työt aina hyvin ja olla mukana aktiivisesti. Ei haittaa sinällään, että olen määräaikaisella.

— Avoimien virkojen haku tuntuu sellaiselta lottoamiselta, kun kaikki on nykyään julkisessa haussa. Sisäisessä haussa määräaikaisilla oli kuitenkin jonotus-järjestelmä, jolloin jokainen tiesi missä mennään.

— Työnantajalta toivoisin avoimesti tietoa siitä, miksi määräaikaisuuksia käytetään, kenen töitä tehdään ja miten työsopimuksia ollaan uusimassa. Luulisi, että sijaisuustarpeet pystyy laskemaan eteenpäin tälle ja seuraavalle vuodelle ja varautumaan, ettei aina oltaisi niin yllättyneitä. Ei se töiden pätkiminen niinkään ole huonoa, mutta pitäisi tietää hyvissä ajoin, mitä ja missä tekee ja saako palkkaa. Ja jos vuoroja ei luvata, niin ehtisi haeskella työtä muualta.

”Pihistely on talon huonoutta”VALTTERI, 29 V.Kolme vuotta määräaikaisuuksia

Meidän pelastajakurssilta pääsimme minä ja neljä muuta heti sijaisiksi samaan pelastuslaitokseen. Aluksi määräaikainen palomiehen sopimus allekirjoitet-tiin aina kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Sitten seurasi vuoden sopimus ja loput olivat puolen vuoden pätkiä.

— Määräaikaisuuden syy oli yleensä jonkun vakinaisen sairausloma tai virkavapaus. Tein koko ajan töitä, yhtään työvuoroa ei jäänyt kolmen vuoden aikana tekemättä, eli töitä siis riitti koko ajan. Ne neljä muuta opiskelukaveria olivat myös koko ajan töissä määräaikaisina.

—Viimeiset kaksi vuotta tein nimettyä määräaikai- suutta kaverille, joka siirtyi virastaan päivävuoroon. Kaikkien tiedossa oli, että kaveri ei koskaan enää palaa virkaansa, mutta minun työsopimustani jatkettiin aina vain puoleksi vuodeksi kerrallaan. Se tuntui oudolta.

— Itselläni tuli ongelmia, kun piti saada asuntoa var-ten laina pankista. Vaikka tiesin, että palkkaa tulee jatkos-sakin, niin pankin kanssa työasioita piti selvitellä todella paljon, ennen kuin paperit saatiin kuntoon.

— En kuitenkaan kauheasti stressannut, kun olin jo vuosia ollut laitoksella töissä ja pisimpään töissä olleet sijaiset sai ne parhaat uudet sopimukset. Mutta kun asiaa katsoi kokonaisuutena, niin järjestelmä tuntui huonolta. Joskus se riistäytyi käsistä: kerran huomattiin, että monella oli paperissa sama sijaistettavan viranhaltijan nimi.

— Tästä on puhuttu työpaikalla. Yhdessä vaiheessa sijaisia oli yli 20 ja se on paljon, kun virkoja laitoksessa on alle sata. Kerran yritettiin nipistää ja kuudelle kaverille tuli kolme sijaista. Mullakin oli 250 ylityötuntia, viikossa tuli 50 ylityötuntia, rahaa tuli. Tuntuu että rekrytoinnit tehdään aina viime tipassa, vaikka ambulans-sin ja paloauton työhän se on yhteiskunnassa vakituista ja pysyvää kuin mikä. Ei meidän laitos näy opistollakaan mitenkään.

— Mun mielestä on talon huonoutta, kun pelastuksen ja ensihoidon tehtävät pihistellään näin. Tilanne on ollut yksi naula siinä kokonaisuudessa, että meillä on monella työmotivaatio tosi nollassa.

”Pitää pysyä terveenä”PERTTU, 32 V.Viisi vuotta määräaikaisuuksia

Pelastajakurssin jälkeen pääsin heti töihin palomieheksi. Aluksi neljäksi kuukaudeksi, sitten kuukaudeksi ja niin edes päin. Siinä mielessä on hyvin mennyt, että työnteko ei ole katkennut, joten lomatkaan eivät ole palaneet. Laskin että nyt alkoi neljästoista sopimus.

— Ensimmäinen oli palomiehen vuorotteluvapaan sijaisuus. Muut määräaikaisuuden syyt ovat vaihdelleet, joissain papereissa luki vain että avoimen viran sijaisuus.

— Ihan tyytyväinen olen. Periaatteessa sen tietää, että hommia on, jos vaan kaikki pysyy normaalina. Kun muualla yhteiskunnassa menee huonommin, meillä työt lisääntyy. Jos luu napsahtaisi poikki tai muuten sairastuisi, niin sittenhän uusia töitä ei saisi. Pitää pysyä terveenä!— Pitäisi vaan saada tietää hyvissä ajoin töiden jatku-misesta. Vanha sopimus on päättynyt ja uutta ei ole tehty, mutta silti apelliin mennään, vai mennäänkö? Semmoinen papereiden kerjääminen harmittaa. Jos on tiedossa, että mies tulee töihin, niin miksi paperitöitä ei voi hoitaa ajoissa kuntoon. Vedättäminen tuntuu olevan talon tapa.


34 35TYÖEHDOT

Millainen ongelma määräaikaiset työsuhteet ja niiden ketjuttaminen kunta-alalla yleisesti ottaen on?

— Työsopimuslain lähtökohta on, että työsuhteet ovat toistaiseksi voimassaolevia kokoaikatöitä, mutta todellisuus on jonkin verran toisenlainen.

— Julkisella sektorilla määräai-kaiset työsuhteet ovat yleisiä ja yleisin peruste on sijaisuuk-sien järjestäminen, esimerkiksi perhevapaiden vuoksi. Myös ketjuttamisia ilmenee julkisilla työpaikoilla. Tuskin kuntapuolel-lakaan sellaista alaa löytyy, missä määräaikaisuuksia ei olisi.

— Hyvin tyypillistä on, että tieto määräaikaisen työsuhteen jatkosta tai uudesta määräaikaisesta sop-imuksesta tulee aivan viime tingassa. Moni määräaikaisessa työssä oleva haluaisi jatkaa ja ke-hittyä työssään, mutta määräaikai-suudesta johtuen uuden työpaikan suunnittelua ja etsimistä ei käytännössä voi jättää aivan viime hetkille.

Miten tarkasti lainsäädännössä määritellään määräaikaisen työsuhteet perusteet?

— Lain lähtökohta on siis toistaiseksi tehtävä kokoaikatyö, mutta on tilanteita, jossa tätä ei voida taata. Jos voidaan arvioida, että työnantajalla on työnteolle pysyvä tarve, työpaikan tulee olla vakituinen.

— Työsopimuslain mukaan määräaikaisuudelle täytyy löytyä perusteltu syy. Perusteita ei ole enää kirjattu laissa auki, kuten aikaisemmin oli, mutta edelleen perusteita arvioidaan samaan tapaan: työn luonne, sijaisuus,

Vakituiseksi palkattu työntekijä on työelämän perussääntö

Keskusjärjestöt ovat toimineet turhien määrä-aikaisuuksien ja ketjutuksien vähentämiseksi. Kysyimme Toimihenkilökeskus- järjestö STTK:n lakimies Inka Douglasilta pätkätöiden perusteista.

harjoittelu tai joku muu työnanta-jan toimintaan liittyvä olennainen ja selkeä syy.

Mitä työmarkkinajärjestöt ovat tehneet määräaikaisuuksien vaki-naistamiseksi?

— Epätyypilliset työnteon muodot ovat parhaillaankin esillä, kun raamisopimuksen mukaisesti työelämäasioista keskustellaan työnantajien ja keskusjärjestöjen neuvottelukunnissa tällä halli-tuskaudella. STTK:lle määräaikai-sissa työsuhteissa olevien aseman parantaminen on erittäin tärkeä tavoite.

— Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään työvoiman käyttötavoista ja tässä työryhmässä käsitellään myös määräaikaisuuksien käytössä tapahtuneita muutoksia ja sitä, mitä tarvitsisi tehdä määräai-kaista työtä tekevien tilanteen edistämiseksi. Tämä työryhmä on yksi paikka, missä STTK vaikuttaa juuri nyt.

Miten työntekijät kokevat pätkätyöt ja lyhyet sijaisuudet?

— Määräaikaiset työt ja erity-isesti niiden ketjutukset luovat epävarmuutta, joka heijastuu koko elämään. Taloudellinen epävar-muus on yleisin, joka mainitaan, mutta pätkätöiden kautta vaikeu-tuu aivan normaali tulevaisuuden suunnittelu: työntekijä ei voi tietää, jatkuuko työ.

— Vaikutusta on myös työn tekemiseen. Määräaikaisilla on hei-kommat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä. Työn jatkuvu-uden kannalta ei uskalleta tuoda työhön liittyviä epäkohtia esiin:

ei kannata profiloitua hankalana työntekijänä.

— Työnantaja ei välttämättä halua kouluttaa määräaikaisia samaan tapaan kuin vakinaisia työnteki-jöitä. Vuosilomat määräytyvät eri tavalla, riippuen määräaikai-suuden toteutustavasta. Myös työterveyshuollon osalta kerrotaan työntekijöiden erilaisesta kohtelus-ta — näin ei tietenkään saisi olla, mutta käytännössä on. Vaikutukset työssä olemiseen ovat siis hyvin moninaiset.

— Tärkeä asia on myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Siinä riittää haasteita, jos molem-

STT

K

35


35

Yksi verenluovutus auttaa jopa kolmea potilasta ja voi pelastaa jonkun hengen.

OJENNA KÄTESI. Veripalvelutoimistot 17 paikkakunnalla: Espoo • Helsinki • Hämeenlinna • Joensuu • Jyväskylä • Kokkola • Kuopio • Lahti • Lappeenranta • Mikkeli • Oulu • Pori • Rovaniemi • Seinäjoki • Tampere • Turku • Vaasa • Ota virallinen henki-lötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. Lisätiedot ja liikkuvan veripalvelun kalenteri osoitteessa www.veripalvelu.fi • www.sovinkoluovuttajaksi.fi

Yksi luovuttaa, kolme kiittää.

ERÄ SUULAKKEITA JA LETKUJAMAALISKUUN AJAN - 50 %

Ourex Oy • Mäkirinteentie 3, 36220 Kangasalapuh. (03) 212 8000 • faksi (03) 212 8158 • www.ourex.

Pakokaasunpoistojärjestelmät

PELASTUSASEMILLE

• alumiiniprofi iliset pakokaasuradat eripakoputkityypeille

• suulakkeet ja letkut, jotka soveltuvat kaikkiin pakokaasun-poistojärjestelmiin

mat vanhemmat ovat pätkätyö-kierteessä.

— Työnantajan tulisi miettiä, millainen motivoiva vaikutus on, kun työntekijä on vakituisessa työpaikassa. Jos työhön tullaan vain muutamaksi kuukaudeksi ja ajatukset ovat jo epävarmassa tulevaisuudessa, vaikuttaa tämä varmasti jo työn laatuunkin. Investoimalla vakituisiin työsuhteisiin työnantaja saa motivoituneempaa henkilöstöä.

Mitä ohjeita antaisit, jos työntekijä kokee, että työsuhteen määräai-kaisuuden perusteissa on jotain hämärää?

— Ensinnäkin ennakoivasti tulisi jo työsopimukseen kirjata peruste sille, miksi työ on määräaikainen. Työnantajakin joutuu silloin miet-timään, onko nyt laissa tarkoitetut perusteet olemassa. Valitettavasti usein perustelut ovat ylimalkaisia.

— Kun ketjutuksia tehdään, jokai-selle uudelle määräaikaisuudelle pitää olla peruste. Jos sopimuksia tehdään perättäin useita ja alkaa tuntua, että peruste ei enää ole-kaan sijaisuus tai muu hyväksyttävä syy, tilannetta kannattaisi purkaa luottamusmiehen kautta. Myös suoralla kontaktilla omaan ammat-tiliittoon saa apua.

— Luottamusmiehillä on käytän-nön kokemusta ja he pystyvät arvioimaan, täyttääkö määräaikai-suus lain mukaiset perusteet.

— Yleisellä tasolla määräaikaisu-uksia tulisi käsitellä yt-toimikun-nassa, samalla kun työpaikan hen-kilöstösuunnitelmaa käsitellään. Avoimesti keskustellaan, mitkä ovat työpaikan henkilöstösuunnittelun perusteet sekä miten sijaisuuksia ja määräaikaisuuksia käytetään.

Palomiesliitto on STTK:n jäsenliitto.


36 37PAIKALLISKIERROS

Kajaani 6.2.2012

PAIKALLISKIERROS

Kajaanissa ollaan yksimielisiä siitä, että on kaik-kien etu kehittää palomiesten urakiertomal-leja. Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula

keskusteli aiheesta sekä paikallisen pelastuslaitoksen johdon kanssa että paikalliskierroksen jäsentapahtu-massa. Pelastuslaitoksen johto totesi, että Kainuussa keskusteluja urakehityksestä ei ole vielä aloitettu.

— Tällä hetkellä niin työntekijät, työnantajat kuin työterveyshuolto ovat omissa poteroissaan ja näke-vät asiat vain omasta näkökulmastaan. Heidät pitäisi saada keskustelemaan asioista ja kehittämään palo-miesten uria yhteistoiminnalla, pohti pelastuspäällik-kö Hannu Mylly.

Lääkkeeksi tähän Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula tarjosi keskustelukulttuurin luomista sekä yhteisten tavoitteiden ja päämäärien asettamista.

Pelastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Koisti-nen totesi, että keskustelujen aloittaminen pelastus-alan urakehityksestä oli hyvä avaus Palomiesliitolta. Hän lupasi, että asia on yhtenä aiheena Kajaanin pe-lastuslautakunnan kevään kokousseminaarissa.

Myös kainuulaiset palomiehet pitivät Palomieslii-ton avausta hyvänä ja työurien kehittämistä yhteisenä asiana. Heikentynyt työkyky on uhka jokaiselle, jossa-kin vaiheessa työuraa ja se myös mietityttää monia.

— Tästä on surullisia esimerkkejä, miten miehet ovat joutuneet yksin taistelemaan, ja aikansa jaksa-neet, mutta sitten siirtyneet syrjään. Varmaan moni meistä on pohtinut, mitä sitä tekisi isona; vaihtaako alaa vai lähteekö kouluun, kun ei ole ollut mitään väylää. On hyvä, että sitä nyt ryhdytään yhteistuumin rakentamaan, Mika Smura totesi.

Urakehitysasioiden lisäksi kainuulaisia palomiehiä askarruttivat eritoten palkka-asiat. Jäsentapahtumas-sa pohdittiin, mitä positiivista voisi olla kokonaispalk-kaan siirtymisessä sekä käytiin läpi neuvottelukierrok-sen tuloksia ja työ- ja virkaehtosopimusten sopimus-korotuksia. Todettiin, että paikallisesti neuvoteltaessa perälauta on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Perä-lautamallia toivottiin jatkossakin, mikäli järjestelyva-raerää käytetään.

Tällä hetkellä Kainuussa on ajankohtaista lisätaito-jen saaminen erilliskorvausten piiriin ja erilliskorvatta-vien tehtävien hinnoittelu. Kainuun pelastuslaitoksella kun korvauksia ei juuri makseta perustehtävien lisäksi suoritettavista lisätehtävistä.

Kajaanissa pohdittiin, että kaikille perustehtävien lisäksi suoritettaville tehtäville olisi löydyttävä hinta-lappu. Erilliskorvattavat tehtävät voisivat myös innostaa nuoria opiskelemaan ja erikoistumaan.


37PAIKALLISKIERROS

Lounaalla pohdittiin muun muassa, miten syrjäseuduille saataisiin rekrytoitua työn-tekijöitä. Edessä vasemmalta oikealle paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Ari Lukkari, luottamusmies Jorma Halonen, pelastuspäällikkö Hannu Mylly ja pelastusjohtaja Anssi Parviainen. Takana vasemmalta oikealle paikallisyhdistyksen jäsenasioiden hoitaja Jukka Inkilä, Esa Moilanen ja Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula.

Kainuun pelastuslaitos

z Jaettu neljään alueelliseen tulosyksikköön.

z Vuonna 2011 pelastuslaitoksella oli 1497 tehtävää, joista tulipaloja oli 267 ja ensivastetehtäviä 216. Tänä vuonna tammikuun loppuun mennessä tehtäviä on kertynyt 105, joista tulipaloja 12 ja ensivastetehtäviä 22.

z Vuonna 2010 pelastuslaitoksen alueella asui 82 634 asukasta. Alueen pinta-alasta (24 453 m2) I-riskialuetta oli 1 %, II-riskialuetta 34 %, III-riskialuetta 24 % ja IV-riskialuetta 41 %.

Kajaanin paikalliskierrostapahtumaan osal-listui 15 henkilöä. Tilaisuus herätti yleisem-minkin kiinnostusta, sillä paikalla oli muitakin kuin liiton jäseniä.

Kainuun Palomiehet SPAL -97 ry

JÄSENASIAT Jukka Inkilä, puh. 040 565 0497

PUHEENJOHTAJA Ari Lukkari, puh. 0400 739 245

LUOTTAMUSMIES Jorma Halonen, puh. 044 358 0835


38

ww

w.p

alo

mie

sliit

to.fi

/pai

kalli

syh

dis

tyks

etPAIKALLISYHDISTYKSET

HELSINKI HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Stina Hällberg, puh. 040 508 1032Puheenjohtaja: Ville Koponen, puh. 040 506 7573Luottamusmies: Jouni Saurila, puh. 050 344 5688

HELSINGIN PALOMESTARI- JA PALOESIMIESYHDISTYSJäsenasiat: Juha Laine, puh. 040 840 5715Puheenjohtaja: Kari Nurminen, puh. 050 524 1899Luottamusmies: Ilpo Lehtonen, puh. 040 556 8714

PIRKANMAA TAMPEREEN PALOHENKILÖSTÖ SPALJäsenasiat: Tommi Ahvenainen, puh. 0500 919 111Puheenjohtaja: Markku Salmijärvi, puh. 040 728 0400Luottamusmies: Jarkko Lahtinen, puh. 040 534 9454

LÄNSI PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYSJäsenasiat: Ville Halmela, puh. 050 5239 510Puheenjohtaja: Jyrki Valkama, puh. 040 7263 170

TAMPEREEN PALOESIMIEHETJäsenasiat: Heikki Tamminen, puh. 050 567 6428Puheenjohtaja: Esa Nieminen, puh. 040 588 3896Luottamusmies: Topi Varho, puh. 040 761 5463

LÄNSI-UUSIMAAESPOON PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Tuukka Tuuli, puh. 050 912 0977Puheenjohtaja: Ilkka Mustakangas, puh. 0400 963 388luottamusmiehet: Heikki Mäki, puh. 0400 895 369

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPEJäsenasiat: Clas Tallberg, puh. 0500 417 918Puheenjohtaja: Kim Lassila, puh. 0400 959 543Luottamusmies: Antti Lallukka, puh. 050 857 2543

ETELÄ-SAVO MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHETJäsenasiat: Heli Hyttinen, puh. 050 354 5245Puheenjohtaja: Matti Kaarna, puh. 050 524 2265Luottamusmies: Matti Kaarna, puh. 050 524 2265

SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPALJäsenasiat: Ari Mikkonen, puh. 050 572 7334Puheenjohtaja: Janne Päykkönen 044 302 5205Luottamusmies: Jari Pitkonen, puh. 050 567 4176

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPHJäsenasiat: Jukka Ylönen, puh. 040 533 2102Puheenjohtaja: Jukka Jäppinen, puh. 0400 576 484Luottamusmies: Reino Penttinen, puh. 040 533 2110

KESKI-UUSIMAA VANTAAN PALOMIESYHDISTYSJäsenasiat: Juha-Pekka Tissarinen, puh. 0400 416 566Puheenjohtaja: Jukka Tuomila, puh. 0500 971 795Luottamusmies: Pavel Sember, puh. 040 504 1183

POHJOIS-SAVOKUOPION PALOMIESYHDISTYS SPALJäsenasiat: Kari Julkunen, puh. 040 831 0453Puheenjohtaja: Marko Kotanen 045 129 2977Luottamusmies: Pasi Rissanen 0440 519 291

ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Matti Rinne, puh. 0400 436 097Puheenjohtaja: Roger Nybom, puh. 040 5400 882 Luottamusmies: Jean-Erik Klingberg, puh. 0400 495 773

ETELÄ-POHJANMAA SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Esa Miilumäki, puh. 040 551 8101Puheenjohtaja: Tapani Torppa, puh. 040 765 2966Luottamusmies: Mikko Koivuluoma, puh. 0400 903 361

PÄIJÄT-HÄME LAHDEN PALOMIESYHDISTYSJäsenasiat: Antti Mustonen, puh. 044 500 6337Puheenjohtaja: Jouni Kokki, puh. 040 596 7212Luottamusmies: Juha Murtonen, puh. 040 557 2945


39

KESKI-SUOMI KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖJäsenasiat: Janne Luoma-aho, puh. 050 336 7531Puheenjohtaja: Teemu Göös, puh. 040 585 4711Luottamusmies: Janne Luoma-aho, puh. 050 336 7531

KESKI-POHJANMAAKESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISETJäsenasiat: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387Puheenjohtaja: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387Luottamusmies: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387

VARSINAIS-SUOMI TURUN SEUDUN PALOMIEHETJäsenasiat: Risto Tsharkov, puh. 050 593 6766Puheenjohtaja: Jouni Hämäläinen, puh. 050 550 6567Luottamusmies: Kim Salminen, puh. 040 560 8373

POHJANMAAVAASAN PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Juha Pukkinen, puh. 044300 0888Puheenjohtaja: Johanna Välirinne, puh. 040 546 5007Luottamusmies: Hannu Kaatikko, puh. 050 583 2221

KANTA-HÄME KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖJäsenasiat: Mikko Tiensuu, puh. 050 593 6789Puheenjohtaja: Jarkko Savilepo, puh. 040 508 9600Luottamusmiehet: Tero Hynynen, puh. 045 880 9526 (Forssa, Hml); Jari Kärkkäinen, puh. 040 531 3414 (Hml, Riihimäki)

JOKILAAKSOTJOKILAAKSOJEN PALOMIESYHDISTYS SPALJäsenasiat: Hannu Rautio, puh. 044 429 6205Puheenjohtaja: Petteri Riihijärvi, puh. 044 0712 664Luottamusmies: Tuomo Ylikoski, puh. 044 429 6204

POHJOIS-KARJALAPOHJOIS KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖJäsenasiat: Jani Kareinen, puh. 0500 880 906Puheenjohtaja: Markku Ojala, puh. 050 535 1464Luottamusmies: Jorma E Hämäläinen, puh. 050 591 3416

SATAKUNTAPORIN PALOHENKILÖSTÖ SPALJäsenasiat: Mikko Friman, puh. 040 594 7250Puheenjohtaja: Asko Mansikkamäki, puh. 040 520 7491Luottamusmies: Pekka Puisto, puh. 040 594 8397

OULU-KOILLISMAAOULUN PALOMIESYHDISTYSJäsenasiat: Kaisa Haikola, puh. 044 280 94 80;Pertti Puhakka, puh. 050 534 0190Puheenjohtaja: Petri Kautto, puh. 040 723 0246Luottamusmies: Mika Pääkkö, puh. 045 125 0161

KAINUUKAINUUN PALOMIEHET SPAL -97Jäsenasiat: Jukka Inkilä, puh. 040 565 0497Puheenjohtaja: Ari Lukkari, puh. 0400 739 245Luottamusmies: Jorma Halonen, puh. 044 358 0835

LAPPILAPIN PALOHENKILÖSTÖJäsenasiat: Markku Juopperi, puh. 0400 128162 Puheenjohtaja: Juha Rantamartti, puh. 040 556 6887Luottamusmies: Jarmo Ylipaavalniemi, puh. 0400 690 823

HÄTÄKESKUKSETHÄTÄKESKUSAMMATTILAISTENLIITTO HAL RYJäsenasiat: Järjestösihteeri Liisa Haimi, puh. (09) 867 8880Puheenjohtaja: Petri Hynninen, puh. 050 330 8356 Luottamusmies: Maarit Rissanen, puh. 040 536 6596

Pelastusalan ja hätäkeskusten henkilöstön edunvalvoja

Vernissakatu 6, 01300 Vantaa | puh. (09) 867 8880 | [email protected] | www.palomiesliitto.fi

Suomen Palomiesliitto SPAL

SPALHELSINGIN PALOHENKILÖSTÖHELSINGIN PALOMESTARI- JA PALOESIMIESYHDISTYSESPOON PALOHENKILÖSTÖLÄNSI UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPEVANTAAN PALOMIESYHDISTYSITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖTURUN SEUDUN PALOMIEHETKANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖLAHDEN PALOMIESYHDISTYS RYMIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHETSAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPHKESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ

TAMPEREEN PALOHENKILÖSTÖ SPALLÄNSI PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS

TAMPEREEN PALOESIMIEHETPORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL

SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖVAASAN PALOHENKILÖSTÖ

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISETKUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL

POHJOIS KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖJOKILAAKSOJEN PALOMIESYHDISTYS SPAL

KAJAANIN PALOMIEHET SPAL -97OULUN PALOMIESYHDISTYS

LAPIN LÄÄNIN PALOHENKILÖSTÖSUOMEN HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL

pelastusalan ammattilainen 1/12

Documents