pelastusalan ammattilainen 5/07

PELASTUSALANAMMATTILAINEN

5 l

200

7

l Kypärän kehittäminenhuomioitiin kunniamaininnalla s. 24

A subsidiary of Federal Signal Corporation

BRONTO SKYLIFT OY ABTeerivuorenkatu 28FI-33300 TAMPERETel +358 3 272 7111Fax +358 3 272 7300www.bronto.fi

Bronto Skylift- Enemmän kuin laitevalmistaja

HUOLTO JA VARAOSATAsiakaspalvelussamme työskentelee yhteensä 20 henkilöä. Koulutusta antaa 7 huolto/käyttökouluttajaa, ja varaosamyyntiä hoitaa 3 henkilöä. Tampereella sijaitsevassa huoltokorjaamossa työnjohtajan tiimissä työskentelee 8 huoltoasentajaa. Valtuutetut huoltopisteemme ovat Kuopiossa, Oulussa, Turussa ja Vantaalla. Huoltotöiden lisäksi modernisoimme ja peruskunnostamme laitteita.

KOULUTUSTampereen koulutuskeskuksessa käytössämme on 3D-ajosimulaattori käyttökoulutukseen ja ohjausjärjestelmäsimulaattori huoltokoulutukseen. Koulutuksen 2. vaihe suoritetaan asiakkaan laitteella, ja erikoiskoulutukset yhteistyössä Valtion Pelastusopiston kanssa Kuopiossa. Koulutus suoritetaan kansainvälisen IPAF-koulutusohjelman mukaisesti. Kurssin käyneet saavat nostolavan käyttäjäkortin. Lisäksi laitteiden mukana toimitamme sisäiseen jälkikoulutukseen soveltuvan koulutus-CD:n.

BRONTO TELECONTROL SYSTEMLangattomaan tiedonsiirtoon perustuvalla huolto-ohjelmalla voidaan seurata ja tarvittaessa säätää laitteen toimintaa huoltokeskuksemme päivystyksestä. Ohjelma seuraa myös laitteen käyttöä ja ilmoittaa määräaikaishuoltotarpeesta.

ISO 9001

CERTIFIEDORGANISATION

ISO 14001 EN-ISO 3834-2

BrontoSkylift_EnemmänKuinLaiteva1 1 2007-01-10 08:32:45

Lehti:

Julkaisija:

ISSN:

Pelastusalan Ammattilainen on Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti. Se tavoittaa pelastusalan ja hätäkeskuksien toimijat kattavasti jokapuolella Suomea.

Suomen Palomiesliitto SPAL ryKielotie 12-14 B01300 Vantaap. 09 867 8880f. 09 863 [email protected]

1456-7709

Päätoimittaja:

Kirjapaino:

Ilmoitukset:

Mikko TeräväGSM 045 657 6882f. 09 863 [email protected]

Painotalo Auranen Oy, Forssa

Palojulkaisut OyLatokartanontie 7 A 700700 Helsinkip. 045 114 [email protected]

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 3

PÄÄTOIMITTAJALTA

MIKKO TERÄVÄ

Vuosi sitten WTC-päivänä käynnistynyt prosessi saatiin päätökseen, kun palomiesten eläkeiän

laskemisen puolesta kerätty kansalaisadressi luovu-tettiin ministeri Kiviniemelle marraskuun alussa. Lä-hes 20 000 suomalaista osoitti tukensa oikean asian puolesta. Adressin nimenkeräyksen toteutti Suomen Palomiesliitto SPAL ry yhteistyössä alueellisten pe-lastuslaitosten kanssa.

Kansalaisilta saatu tuki siivittää todella ottamaan eläkeikäasian pian työlistalle, aivan kuten hallitusoh-jelmassa on luvattu. Lähes 20 vuotta pöydällä ollut asia on sitouduttu käsittelemään.

Eläkeikä on osa pelastushenkilöstön työkyvyn ja sitä kautta pelastuslaitosten toiminta- ja palvelukyvyn varmistamisen kokonaisuutta. Laajemmassa katsan-nossa tultaneen samanaikaisesti tarkastelemaan muun muassa työn sisältöä, työaikaa, henkilöstön mitoitusta ja suorituskykyvaatimuksia.

Valmisteluvaiheessa odotetaan selkeää ja perustel-tua näkemystä siitä, millaisia työtehtäviä pelastusalalla halutaan tehdä ja millaisissa olosuhteissa tulevaisuu-

dessa. Kysymys on siis ennen kaikkea nyt työhön as-tuvan sukupolven työkyvyn ja terveen eläkkeellesiir-tymisen varmistamisesta.

Vähitellen päättyvänä vuotena on saatu viettää kol-men Palomiesliiton paikallisyhdistyksen synty-

mäpäiviä. Oulun Palomiesyhdistys ry ja Pohjois-Kar-jalan Pelastushenkilöstö ry täyttivät kunniakkaat 60 vuotta. Kajaanin palomiehet SPAL -97 ry puolestaan on ennättänyt kymmenen vuoden ikään.

Yhdistysten juhlat ovat olleet mieliin painuvia hetkiä, jotka ovat selvästi entisestään lujittaneet jä-senistön yhteishenkeä. Samalla tapahtumissa on käy-ty läpi Palomiesliiton historiaa. SPAL:n perusta on paikallisella tasolla nousseessa tahdosta perustaa oma ammattiliitto.

Palomiesliiton oma merkkivuosi koittaa pian. 2008 tulee kuluneeksi 15 vuotta SPAL:n perustamisesta.

MIKKO TERÄVÄ

Oikea eläkeikä on nuorten kysymys

PELASTUSALANAMMATTILAINEN5 l 14.11.2007

3 l Päätoimittajalta Oikea eläkeikä on nuorten kysymys.

5 l Puheenjohtajalta Palomiesliitto arvioi keskusjärjestö- ja pääsopijajärjestösuhteita.

6 l Sisäasiainministeri Anne Holmlund Väestön ikääntyminen tuo odotuksia paloturvallisuudelle.

10 l Prosenttikorotuksia ja työelämän kehittämistä Liittokierrosten tulokset allekirjoitettiin lokakuussa.

12 l Liittokokouksessa otetaan katse tulevaisuuteen Esillä keskusjärjestökysymys, nimenmuutos ja vapaajäsenyyskäytäntö.

14 l Eläkeadressi luovutettiin ministeri Kiviniemelle Hallitus on luvannut ratkaisun palomiesten eläkeikäasian.

16 l Pohjois-Karjalan Pelastushenkilöstö juhli Kuusi vuosikymmentä pitkäjänteistä yhdistystyötä. 19 l Vieraskynä: Mikko Nygård, Palosuojelurahasto Luovuutta etsimässä.

20 l YT-laki nostaa henkilöstön mukaan valmisteluun Kuntien yhteistoimintamenettely on nyt lain tasolla.

22 l Väkivaltaa ei tarvitse hyväksyä Uhkatilanteisiin puuttuminen lähtee omasta ymmärryksestä.

24 l Kypäräkeksintö suojaa kuulon ja vapauttaa kädet Palosuojelurahaston kunniapalkinto paloesimies Vesa Viisaselle.

26 l Myrskyn silmään Belizeen Ulkomaankomennus saattaa tulla eteen nopeastikin.

30 l Liiton info Kadonneen jäsenkortin tilalle saat uuden nopeiten netistä.

6

16

14

26


PUHEEN

JOHTAJALTA

KIM N

IKULAPELASTUSALANAMMATTILAINEN

3 l Päätoimittajalta Oikea eläkeikä on nuorten kysymys.

5 l Puheenjohtajalta Palomiesliitto arvioi keskusjärjestö- ja pääsopijajärjestösuhteita.

6 l Sisäasiainministeri Anne Holmlund Väestön ikääntyminen tuo odotuksia paloturvallisuudelle.

10 l Prosenttikorotuksia ja työelämän kehittämistä Liittokierrosten tulokset allekirjoitettiin lokakuussa.

12 l Liittokokouksessa otetaan katse tulevaisuuteen Esillä keskusjärjestökysymys, nimenmuutos ja vapaajäsenyyskäytäntö.

14 l Eläkeadressi luovutettiin ministeri Kiviniemelle Hallitus on luvannut ratkaisun palomiesten eläkeikäasian.

16 l Pohjois-Karjalan Pelastushenkilöstö juhli Kuusi vuosikymmentä pitkäjänteistä yhdistystyötä. 19 l Vieraskynä: Mikko Nygård, Palosuojelurahasto Luovuutta etsimässä.

20 l YT-laki nostaa henkilöstön mukaan valmisteluun Kuntien yhteistoimintamenettely on nyt lain tasolla.

22 l Väkivaltaa ei tarvitse hyväksyä Uhkatilanteisiin puuttuminen lähtee omasta ymmärryksestä.

24 l Kypäräkeksintö suojaa kuulon ja vapauttaa kädet Palosuojelurahaston kunniapalkinto paloesimies Vesa Viisaselle.

26 l Myrskyn silmään Belizeen Ulkomaankomennus saattaa tulla eteen nopeastikin.

30 l Liiton info Kadonneen jäsenkortin tilalle saat uuden nopeiten netistä.

Pelastusalan yhtenäistämistä on peräänkuulu-tettu usealta taholta. Asia ei ole uusi Suomen

Palomiesliiton näkökulmasta: Olemme aloit-teellisesti pyrkineet rakentamaan yhtenäistä pe-lastusalaa niiden tahojen kanssa, joilla on siihen ollut valmiutta ja tahtoa.

Liittokokouksessa Joensuussa tulemme te-kemään linjauksia sen osalta, mihin suuntaan kompassi käännetään. Tulemme arvioimaan niin keskusjärjestö- kuin pääsopijajärjestösuhteet uu-delleen. Tämä työ on saatava päätökseen ennen seuraavaa sopimuskierrosta.

Toimintaympäristön arviointiprosessi ei perustu yksittäiseen tekijään, vaan se tulee pikemminkin nähdä kokonaisuutena. Ei ole mielekästä tehdä ratkaisuja keskusjärjestön osalta, jos meillä ei ole valmiutta tarkastella pääsopijajärjestösuhteita. Keskusjärjestösuhteet eivät sinänsä ohjaa valitse-maan pääsopijajärjestöä, mutta käytäntö osoittaa että näin järjestelmä toimii paremmin.

Yhteistyö nykyisen keskusjärjestö STTK:n sekä pääsopijajärjestö KTN:n että Pardian kanssa toimii hyvin. Mitään vaihtoehtoa ei tule tulevai-suudessa sulkea pois, mikäli ne tukevat jatkossa paremmin Suomen Palomiesliiton strategisia linjauksia.

Toimintaympäristön arviointi perustuu Suomen Palomiesliiton aloitteeseen yhdistää pelastusalan ja hätäkeskuksien ammattilaisten voimavarat. Olemme käynnistäneet yhteistyökuvion kan-

sainvälisellä tasolla, joten on korkea aika saattaa asiat kotimaassakin järjestykseen.

Yhteisen toimintamallin löytäminen ei ole helppoa, sillä olemme organisaatioina erilaisia. Haasteena on löytää sellainen konsepti, johon kaikki alan toimijat voivat tulevaisuudessa jär-jestäytyä. Mikä vaihtoehto se tulee olemaan, on vielä neuvottelun alla. Tärkeintä on kuitenkin se, että kaikilla toimijoilla on tahtotila rakentaa pelastusalan ja hätäkeskuksien ammattilaisten yhteistä tulevaisuutta.

Suomen Palomiesliitto on pelastusalan ja hätä-keskuksien ammattilaisten edunvalvontajärjestö. Ylintä päätäntävaltaa liitossa käyttävät siis alan ammattilaiset. Tähän ei ole tulossa muutosta. Olemme tulevaisuudessakin itsenäinen toimija, eikä tilanne tule yhteistyökuvioiden osalta muut-tumaan.

Muutokset tulevat näkymään siinä, että tule-vaisuudessa pelastusalan ja hätäkeskuksien kaksi merkittävintä edunvalvojaa tulevat tekemään tii-viimpää yhteistyötä.

KIM NIKULApuheenjohtaja

Suomen Palomiesliitto SPAL ry

Sanoista tekoihin

6 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 7

Satakunnan vaalipiiristä viime eduskuntavaaleissa toi-selle kansanedustajakaudelleen valittu ja huhtikuussa

uuden hallituksen sisäasiainministeriksi nimitetty Anne Holmlund (kok.) on julkisuudessa puhunut vastuullisen senioripolitiikan merkityksestä. Holmlund on korostanut ikäihmisten kotona asumisen turvaamista niin, että kotona voitaisiin asua mahdollisimman pitkään.

Turvalliseen asumiseen liittyy olennaisesti paloturvalli-suus, jossa Suomella on kirittävää. Palokuolemissa pyritään häntäpäästä viiden turvallisimman eurooppalaisen maan joukkoon. Palokuolematilastot ja ikääntyvän väestön koto-na asumisen tavoite muodostavat haasteellisen yhtälön.

Vastauksia sisäisen turvallisuuden ohjelmassa

Kaikkien kansalaisten turvallisuuden kehittämiseen et-sitään keinoja järjestyksessään toisessa sisäisen turvalli-suuden ohjelmassa, jonka valmistelu käynnistyi elokuun lopussa. Ensi vuoden maaliskuussa valmistuvan ohjelman kansallinen tavoite on väkevä: Suomen tulisi olla Euroopan turvallisin maa vuonna 2015.

Holmlundin mukaan ohjelmaa valmistellaan niin, että johtoajatuksena on avoimuus ja laaja-alaisuus. Keskustelun luominen on edellytys sille, etteivät kansalaisten, yhteisö-jen ja elinkeinoelämän tarpeet eriydy kauaksi tarjottavista julkisista palveluista.

Mitä sisäisen turvallisuuden ohjelman rakentaminen merkitsee pelastustoimelle? Holmlund uskoo, että ohjel-matyössä voidaan laaja-alaisen osallistumisen kautta ottaa huomioon eri hallinnonalojen rajapintojen ongelmat.

– Esimerkkeinä savukkeiden paloturvallisuusvaati-mukset ja uudisrakennusten sähköverkkoon kytkettävät palovaroittimet. Näiden hankkeiden läpivienti ilman

sisäisen turvallisuuden kehittämishankkeen antamaa taustatukea olisi varsin epätodennäköistä. Toivonkin, että uudistukset saadaan käytäntöön ilman taka-askelia, Holmlund sanoo.

Holmlund huomauttaa, että kehitystoimenpiteistä huolimatta Suomen paloturvallisuustilanne on edelleen huolestuttava.

– Haasteista suurimmat ovat vielä ratkaisematta. On esimerkiksi selvää, että tarvitsemme entistä mää-rätietoisempaa yhteistyötä pelastusviranomaisten sekä rakennusalan suunnittelijoiden ja toimijoiden kesken, jotta asuntojen paloturvallisuutta voidaan parantaa tä-hänastista laajemmalla automaattisella sammutuslaittei-den käyttöönotolla.

Holmlund viittaa sisäisen turvallisuuden ohjelman asettamispäätökseen, jossa todetaan yhteiskunnan vastuun olevan erityisen suuren haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten lasten ja ikääntyvien turvallisuuden var-mistamisessa. Tilastoanalyyseja ikääntymisen vaikutuksis-ta on kuultu tarpeeksi, nyt on tekojen aika.

– Nähdäkseni ikääntymisen seurauksiin todellinen va-rautuminen on jäänyt vajaaksi useilla toimialueilla. Ana-lyysien rinnalle on löydettävä tapoja toimenpiteiden läpi-vientiin. Jos yhteiskunnallemme tyypillisten riskien hallin-ta edellyttää muita maita rohkeampien keinovalikoimien käyttöönottoa, tulee meidän pystyä siihen.

Eläkekysymys ratkaistaan hallituskaudella

Sisäisen turvallisuuden poikkihallinnollisen ohjelman ra-kentaminen on kirjattu sinivihreän hallituksen hallitusoh-jelmaan, joka sisältää pelastustoimen kannalta odotetun uutisen. Ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa luvataan ratkaista pelastushenkilöstön eläkeikäkysymys.

Paloturvallisuuden suurimpien haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan entistä määrätietoisempaa yhteistyötä, sanoo sisäasiainministeri Anne Holmlund. Ikäihmisten kotona asumisen turvaaminen edellyttää turvallisuusasioiden rohkeaa tarkastelua.

Väestön ikääntyminen tuo uutta tarvetta paloturvallisuuden kehittämiseen

– Turvallisuusalan hyvä viranomais-toiminta ei ole vain tehokasta reagointia riskien toteuduttua, vaan se on ennen kaikkea muun yhteiskunnan haastamista laadukkaaseen turvalli-suustyöhön, totesi sisäasianministeri Anne Holmlund Pelastushallinnon ajan-kohtaispäivillä Jyväskylässä elokuussa.


Väestön ikääntyminen tuo uutta tarvetta paloturvallisuuden kehittämiseen

8 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Eläkeikä on hallitusohjelmassa osana laajempaa kokonaisuutta, jossa ”turvataan pelastuslaitosten toimin-ta- ja palvelukyky pelastushenkilöstön epäedulliseksi muuttuneen ikäraken-teen vaikutuksien varalta mm. tarkista-malla pelastushenkilöstön mitoituksen ja rakenteen perusteet sekä yksiköiden ja tehtäviin liittyvät suorituskykyvaati-mukset.”

Ministeri Holmlundin edeltäjä Kari Rajamäki (sd.) puhui aktiivi-sesti palomiesten eläkeiän laskemisen puolesta, vaikka asia kuuluu kunta-ministerin tontille. Rajamäki katsoi ikääntymisen aiheuttaman selkeän turvallisuusriskin kuuluvan myös si-säasianministerille.

Holmlund etenee Rajamäkeä rau-hallisemmin. Hän haluaa ensin näh-dä, millaisia tuloksia hallinto- ja kun-taministeri Mari Kiviniemen (kesk.) valmistelussa syntyy valtiovarainmi-nisteriössä.

Kiviniemen eläkevalmistelu katsotaan ensin

– Eläkeikä on osa kokonaisuutta, jos-sa tarkastellaan pelastushenkilöstön urakysymystä ylipäätään. Siihen si-sältyy henkilöstön yksilöllisen työky-vyn huomioiminen ja sijoittuminen muun tyyppisiin tehtäviin. Joudum-me katsomaan kokonaispaketin, malli ei ole helppo. Odotan Kiviniemen val-mistelussa otettavan huomioon kaikki kysymykset.

Sisäasiainministeriön kannalta paketissa on oleellista varmistaa val-miustason riittävyys ja henkilöstön jaksamisen tukeminen niin, että työ-tehtävissä voidaan olla mahdollisim-

Hallinto ei ole itseisarvo. Kansalaisen eli palvelun loppukäyttäjän kokema asioiden tilan parannus on viimekädessä oikeutus hallinnon työlle.

”

man pitkään. Holmlund muistuttaa, että kokonaistarkastelussa otetaan huomioon myös se, mitä valmiuksia eri laitoksilla odotetaan olevan.

– Yksityisesti näen peruslähtö-kohtana olevan sen, että on katego-risesti vaikea määritellä, mikä oikea eläkeikä olisi käytännössä. Ehkä pitää ennemmin lähteä siitä, mikä on ihmi-sen yksilöllinen toimintakyky. Se voi olla aika erilainen eri ikäisillä. Tässä kohdassa yhtenä elementtinä ovat pe-lastushallinnon työkykyhankkeet.

– Toinen kysymys on varmaankin se, että jos ikää yhden ammattikun-nan osalta tarkistellaan, on paineita tietysti monella muullakin. Yhteis-kunnan kannalta on haasteellista mää-ritellä ne kriteerit, jotka aiheuttavat alemman eläkeiän, kun juuri vähän aikaa sitten on nähty tavoiteltavaksi suunnaksi jaksaa työelämässä entis-tä pitempään. Mutta kuten sanottu, tämä on yksityistä ajatteluani, halu-an odottaa ja kunnioittaa Kiviniemen valmistelun tulosta.

Pelastuslakitarkistetaan

Muita pelastustoimeen liittyviä halli-tusohjelman kohtia ovat hätäkeskus-ten toimintavarmuuden ja -nopeuden varmistaminen, lääkäri- ja pelastushe-likopteritoiminnan turvaaminen sekä pelastuslain tarkistaminen. Palotarkas-tukset ja muut turvallisuutta edistävät toimet kohdistetaan nykyistä parem-min riskikohteisiin. Turvallisuutta pa-rantavan tekniikan käyttöä lisätään.

Pelastuslain tarkistuksessa tavoit-teena on erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn ja asumisturvallisuuden pa-rantaminen. Nykyisten väestösuoje-lumääräysten tarkoituksenmukaisuus tulee myös arvioitavaksi.

Hätäkeskustoiminta ja tietojär-jestelmät uudistetaan verkottamalla keskukset niin, että ne voivat tukea toisiaan ruuhkatilanteissa ja poikke-usoloissa.

Holmlundin käsityksen mukaan erot laitosten henkilöstötilanteessa

ovat tällä hetkellä vielä suuret. Osas-sa keskuksia on henkilökuntaa varsin hyvin ja joissakin on henkilökunnas-ta ollut jatkuvaa pulaa. Parempaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa. – En sano niin, että kansalaiset oli-sivat tilanteen johdosta eriarvoisessa asemassa, mutta keskusten toiminnan kannalta ei ole hyvä asia, jos joudu-taan pinnistelemään ja tekemään yli-pitkää työvuoroa. Pitää pyrkiä siihen että jokainen hätäkeskus toimii oikein resurssoituna.

Hätäkeskuksista keskustellaan eduskunnassa

Toistaiseksi Hätäkeskuslaitos on ta-loudenpidon kannalta tasapainoillut organisaation luomisen ja toiminnan tehokkaan ylläpidon välillä. Holm-lundin mielestä pelkän lisärahoituk-sen syytäminen Häkeen ei tuo rat-kaisua.

– Ensiarvoisen tärkeää on saada tietojärjestelmät kuntoon, verkottu-minen käyntiin ja yksittäisillä toimen-piteillä tehostaa salityöskentelyä ja te-hokkuutta. Tulee myös tutkia se, onko keskuksissa sen tyyppisiä toimintoja, jotka eivät tällä hetkellä toimi, ja miet-tiä niille sopiva resussointi.

Holmuld ei usko, että Hätäkes-kuslaitoksen uuden johtajan Mart-ti Kunnasvuoren haastattelussaan esittämään yhden keskuksen malliin mentäisiin ainakaan lähivuosina, mutta ”uuden johtajan kannanotot pitää ottaa vakavasti.”

Eduskunnalle annetaan marras-kuun aikana sen edellyttämä hätäkes-kusselonteko, jonka yhteydessä peila-taan myös laitoksen tulevaisuutta.

Eläkeikä on osa kokonaisuutta, jossa tarkastellaan pelastus-henkilöstön urakysymystä ylipäätään. Siihen sisältyy henkilöstön yksilöllisen työkyvyn huomioiminen ja sijoittuminen muun tyyppisiin tehtäviin.

”


Savusukellusohjeen sekä pintapelastus- ja järvisukellusohjeen kor-vannut pelastussukellusohje on hyväksytty sisäasianministeriön

pelastusosastolla. Ohje määrittelee muun muassa pelastussukelta-jien ja pintapelastajien kelpoisuuden, varustuksen sekä fyysisen toimintakyvyn testaukseen liittyviä vastuu-, turvallisuus- ja tieto-suoja-asioita.

Ohjeen mukaan savusukellustehtävä voidaan erityisen vaativia kohteita, kuten maanalaisia tiloja lukuun ottamatta aloittaa turval-lisesti, jos pelastusyksikössä on vähintään neljä savusukelluskelpoista henkilöä. Poikkeuksen muodostaa asuinrakennuksen yhden huo-neiston palo, jossa savusukelluksen aloittamisen osalta turvaparin ei tarvitse enää olla savusukelluskelpoinen. Riittää, kun turvapari kykenee käyttämään paineilmahengityslaitteita.

– Pelastusosaston näkemyksen mukaan aikaisempi ohje ei ollut realis-tinen, vaan ylimenevät vaatimukset ovat estäneet järkevää toimintaa. Asuinhuoneistopalot ovat yleisesti ottaen rajallisia, lyhytkestoisia ja yllätyksettömiä tilanteita. On katsottu, että suojaparin tehtävänä on ainoastaan hakea sukelluspari pois, jos jotain sattuu, perustelee sisäasi-ainministeriön pelastusosaston pelastusylitarkastaja Taito Vainio.

– Kun huomioidaan vielä varusteiden parantuminen ja se, kuinka usein suojaparin tarve konkretisoituu, neljän savusukelluskelpoisen sijaan riittää kaksi. Halusimme ohjeen lähemmäksi realismia, kui-tenkin työturvallisuuden huomioon ottaen.

Toinen keskeinen muutos kohdistuu pintapelastukseen, jossa ei enää ole fyysisen toimintakyvyn vaatimuksia.

– Ohjetta tehdessä on otettu huo-mioon sitä valmistelleen työryhmän, lausunnonantajien ja pelastusosas-ton näkemykset. Sisällössä joudut-tiin kompromissiratkaisuun, sillä valmiudesta tulee huolehtia koko valtakunnan osalta, ja silloin tulee ottaa huomioon niin päätoimiset, sivutoimiset kuin vapaaehtoisetkin pelastuslaitokset, toteaa Vainio.

Palomiesliitto on ollut mukana pelastussukellusohjetta valmistellees-sa työryhmässä. Toiminnanjohtaja Petri Hynninen toteaa vahviste-tun ohjeen jättävän osittain auki työryhmälle annetun toimeksian-non, jonka mukaan ohjeella tulee parantaa työturvallisuutta.

SPAL on korostanut pelastussukelluksen ja pintasukelluksen vaativan vähintään 1+4 henkilön aloitusvahvuuden. Pelastuslaitok-sissa on 1+3-vahvuudesta on muodostunut käytännössä tavoiteltava maksimi minimin sijaan.

– On selvää, että ongelmat työturvallisuudessa jatkuvat pelastus-sukellusohjeen salliessa 1-3-vahvuuden. Vahvuuksien toteutumisen valvontaa tuleekin tehostaa osana pelastuslaitoksien työturvallisuus-asioiden aktiivista kehittämistä, Hynninen näkee.

Kun miehistövahvuuksia säännönmukaisesti alitetaan samaan aikaan kun pelastajat ikääntyvät, vaarantuu miehistön työturvalli-suuden kautta suoraan myös avuntarvitsijoiden asema.

Pelastussukellusohje vahvistettiin

Vahvuuksien toteutumisen valvontaa tulee tehostaa osana pelastuslaitoksien työturvallisuusasioiden aktiivista kehittämistä.

”

PETRI HYNNINEN


NeuVottelukierroksella prosenttikorotusten lisäksi parannettiin henkilöstön edustajien asemaa

Yleiskorotusten, paikallisten erien ja samapalkkaerien lisäksi syksyn virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa saavutettiin parannuksia henkilöstön edustajien asemaan ja paikalliseen neuvottelu-menettelyyn.

Liittokierrokselle päädyttiin, kun työmarkkinaosapuol-ten kesken käytyjen tunnustelujen jälkeen keskitetyl-

le tuloratkaisulle ei nähty olevan mahdollisuuksia. Sekä kunta-alan että valtion puolen neuvottelut käynnistyivät elokuun puolivälissä. 2,5-vuotisiin sopimuksiin johtaneet neuvottelut päättyivät allekirjoituksiin lokakuussa. Kunta-alalla kierros jäi tosin kesken, sillä hoitajia edustava TNJ ei hyväksynyt työnantajan esitystä.

KTN:n kunta-alan työsopimusneuvotteluihin asetta-ma tavoite oli, että korotusten tulee vastata työmarkkinoil-la jo syntyneiden sopimusten muodostamaa yleistä linjaa. Suomen Palomiesliitto on KTN:n jäsenliitto yhdessä 13 muun liiton kanssa. SPAL:n puheenjohtaja Kim Nikula luonnehtii saavutettua tulosta kohtuulliseksi, kun sitä pei-lataan tavoitteisin ja tupo-kierrosten historiaan.

Kokonaisuutena tulos on mielenkiintoinen, sillä pro-senttikorotusten lisäksi tulos sisältää myös tavoitteita työ-elämän kehittämiseksi.

– Liittokierros on rahakierros, mutta syntyneessä sopi-muksissa on määritelty myös työryhmiä ja asetettu tavoit-teita kehittämistyölle, kuvailee Nikula.

Henkilöstön aseman parantamiseen kohdistuvista toimista Nikula pitää työsuojeluvaltuutetun korvausta ehdottoman merkittävänä tuloksena. Hyvistä elemen-teistä myös luottamusmiesten tiedonsaanti- ja neuvotte-luoikeuksien turvaaminen sekä ajankäyttö- ja koulutus-suositukset ovat tärkeitä paikallistason vaikuttamismah-dollisuuksien kannalta.

KVTES:n ja teknisten sopimuksen korotukset

Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi on 1.10.2007–31.1.2010. Neuvottelutulos sisältää kaikki kunta-alan sopimukset eli muun muassa kunnallisen ylei-

sen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) ja teknisten sopimuksen (TS).

Neuvottelutulos sisältää kolme yleiskorotusta ja kaksi paikallista järjestelyerää, joiden kustannusvaikutus on yh-teensä 9 %. Lisäksi neuvottelutulos sisältää samapalkkai-suuden edistämistä ja palkkakilpailukyvyn ylläpitämistä koskevan pöytäkirjan. Samapalkkaisuutta edistävien toi-menpiteiden kustannusvaikutus on keskimäärin 2 %, ja niillä suunnataan muita suurempia palkankorotuksia kun-ta-alan naisvaltaisille koulutetuille ryhmille.

Kunnalliseen teknisen henkilöstön virka- ja työehtoso-pimukseen 2007–2009 sisältyvien sopimuskorotusten ja samapalkkaisuutta edistävien erien kustannusvaikutus on sopimuskaudella keskimäärin 10,3 %. Sovitut korotukset nostavat teknisten sopimusalueella palkkoja vuonna 2008 keskimäärin 4,4 % ja vuonna 2009 keskimäärin 3,1 %.

Paikallisten erien kohdentamisesta ohjeistus

Paikallisista järjestelyvaraeristä annetun ohjeistuksen mu-kaan ne käytetään paikallisten palkkausepäkohtien korjaa-miseen ja palkkausjärjestelmän kehittämiseen paikallisesti siten, että korotuksilla tuetaan toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyä. Järjestelyerä tulisi pyrkiä kohdenta-maan niihin yksiköihin jotka ovat toimintojen ja tehtä-vien uudelleenjärjestelyllä parantaneet toiminnan laatua ja tehokkuutta.

Paikallisten järjestelyerien täytäntöönpanoa koskevaa määräystä on kehitetty pyrkimyksenä lisätä paikallisten osapuolten tasavertaisuutta. Määräyksessä edellytetään mm. että henkilöstölle annetaan tosiasiallinen vaikutus-mahdollisuus ja että neuvotteluissa pyritään yksimielisyy-teen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia.

Samapalkkaisuuden edistämiseksi kunta-alan koulu-tetuille naisvaltaisille ryhmille suunnattavat kohdennetut palkkaratkaisut toteutetaan KVTES:n piirissä keskitetysti. Teknisten sopimuksen piirissä samapalkkaratkaisu toteu-tetaan sitovan ohjauksen mukaisesti paikallisin ratkaisuin. Ohjaus sisältää esimerkkiluettelon teknisen sektorin nais-valtaisista aloista.

Työsuojeluvaltuutetuille korvaus

Sopimuksiin sisältyy joulukuussa 2007 maksettava 270 eu-ron suuruinen kertaerä, ”jouluraha”. Kertakorvaus makse-


NeuVottelukierroksella prosenttikorotusten lisäksi parannettiin henkilöstön edustajien asemaa

taan viranhaltijoille ja työntekijöille joiden palvelussuhde on 1.12.2007 mennessä jatkunut keskeytyksettä vähintään neljä kuukautta, palvelussuhde on voimassa maksuhetkel-lä, ja palkkaa maksetaan joulukuussa. Osa-aikatyössä ker-taerä lasketaan suhteessa työaikaan.

Työsuojeluvaltuutetulle kohdistetaan ensimmäistä ker-taa korvaus, joka vastaa luottamusmiehen vähimmäiskor-vausta. Korvaus on 1.10.2007 lukien 53 euroa ja se kuuluu varsinaiseen palkkaan.

Neuvottelutulos sisältää parannuksia henkilöstön edus-tajien asemaan, luottamusmiesten ajankäyttöön, luottamus-mieskorvauksiin, ja korvauksen työsuojeluvaltuutetulle.

Valtion virka- ja työehtosopimuksista pääs-tiin kolmen pääsopijajärjestön ja valtion

työmarkkinalaitoksen kesken sopimukseen 13. lokakuuta.

Neuvottelutuloksen mukainen sopimuskau-si on pituudeltaan 2,5-vuotinen. Sopimuskausi alkaa 1.10.2007 ja päättyy 31.1.2010. Sopimus koskee 124 000 valtion palveluksessa olevaa työntekijää ja virkamiestä.

Kustannuksiltaan neuvottelutulos on noin 11,5 prosenttia. Yleiskorotusten kustannusvai-kutus on yhteensä 8 prosenttia. Neuvottelutulos koostuu kolmesta yleiskorotuksesta, paikallisis-ta eristä, kehittämisrahasta ja samapalkkaerästä sekä luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutet-tujen aseman parantamisesta. Ratkaisu mah-dollistaa valtion palkkausjärjestelmien (VPJ) kehittämisen ja henkilöstön kannustavan pal-kitsemisen.

Sopimuskauden ajaksi perustettavat työryh-mät tulevat käsittelemään muun muassa tulos-paikkaukseen, määräaikaisiin palvelussuhteisiin ja valtionhallinnon muutosten tukemiseen liit-tyviä kysymyksiä.

Luottamusmiehille ja muille henkilöstön edustajille uusi sopimus varmistaa entistä pa-remmat mahdollisuudet osallistua palvelussuh-teen ehtojen ja toiminnan muutosten käsitte-lyyn. Perhevapaita koskeviin määräyksiin teh-tiin useita muutoksia, samoin työaikapankkeja koskeviin säädöksiin.

Pääsopijajärjestöt JUKO, JHL ja Pardia alle-kirjoittivat neuvottelutuloksen 31. lokakuuta.

Valtiolla kehitetään myös henkilön edustajien asemaa

KVTES jA TEKNISTEN SoPIMUSSopijaosapuolet KTN, juko, Kunta-alan unioni ja Kunnallinen työmarkkinalaitos

1.10.2007 yleiskorotus 3,4 %. jos tehtäväkohtainen palkka alle 1588,24 euroa, on korotus 54 euroajoulukuu 2007 kertaerä 270 euroa1.3.2008 paikallinen järjestely- erä 0,5 %1.3.2008 samapalkkaerä KVTES 1,8 % (keskitetty jako) TS 0,4 % (paikallinen erä, esimerkkiluettelo)1.9.2008 yleiskorotus 2,4 %1.5.2009 paikallinen järjestely- erä 0,3 % ja samapalkkaisuuden paikallinen järjestely erä 0,5 % 1.9.2009 yleiskorotus 2,4 %

VALTIoN VIrKA- jA TyöEhToSoPIMUSSopijaosapuolet jUKo, jhL ja Pardia ja Valtion työmarkkinalaitos

1.10.2007 yleiskorotus 3,5 %, vähintään 59 euroa 1.3.2008 järjestelyerä 0,6 % ja kehittämisraha 1 %1.10.2008 yleiskorotus 2,3 %1.3.2009 järjestelyerä 0,7 % ja kehittämisraha 1 %1.10.2009 yleiskorotus 2,2 %1.2.2010 samapalkkaerä 0,2 %

Neuvottelutulokseen sisältyy myös useita työryhmiä, muun muassa teknisten sopimuksen palkkausjärjestelmän kehittäminen, matkakustannusten korvaus, yhteistoiminta-lain seuranta ja jatkotoimet, jaksotyö, määräaikaiset palvelus-suhteet, sairausloma, sekä työryhmä kehittämään kunnallisen alan koulutustoimintaa mukaan lukien ay-koulutus.

Teknisen sopimuksen liitteestä 2 on poistettu työaika-luettelosta poikkeusluvan mukainen työaika, koska se ei ole sopimuksen mukainen työaika, vaan määräytyy lain-säädännön mukaan. Muutos ei tarkoita poikkeusluvan mukaisen työajan käyttömahdollisuuden poistamista.

Kunta-alan sopimukset allekirjoitettiin 1. lokakuuta.


katse tulevaisuuteen joulukuun liittokokouksessa Joensuussa

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n vuoden 2007 liittokokous järjestetään Joensuussa 4.-5. joulukuuta. Kutsut liittokokouksiin on lähetetty Palomiesliiton jäsenyhdistyksille lokakuussa. Esityslistalla on monia liiton tulevaisuuden kannalta merkittäviä asioita: toimintasuunnitelma, keskusjärjestösuhteet, vapaajäsenyys ja nimenmuutos.

Liittokokous on SPAL:ssa ylintä päätäntävaltaa käyttä-vä toimielin, jolle päätösehdotukset valmistelee liitto-

hallitus. Vuoden 2007 liittokokous järjestetään Joensuun Sokos Hotel Kimmelissä. Järjestävänä yhdistyksenä toimii Pohjois-Karjalan pelastushenkilöstö ry.

Kokous järjestetään syksyn työsopimusneuvotteluiden jälkeen. Kuntatyönantajan kanssa pääneuvottelujärjestöt allekirjoittivat 2,5-vuotisen työ- ja virkaehtosopimuksen 1. lokakuuta. Valtiotyönantajan kanssa pääneuvottelujärjes-töt allekirjoittivat niin ikään 2,5-vuotisen työ- ja virkaeh-tosopimuksen 31. lokakuuta. Neuvottelutuloksia liittoko-kouksessa tarkastelee liiton puheenjohtaja Kim Nikula.

Sopimustavoitteiden ja toimintasuunnitelman vahvistaminen

Puheenjohtaja Nikulan esittelyn pohjalta liittokokous päättää liittohallituksen esityksestä koskien SPAL:n ta-

voitteita ja toimintasuunnitelmaa. Esityksen mukaan Palo-miesliitto jatkaa visionsa, strategiansa ja missio-ohjelmansa toteuttamista ensi vuonna.

SPAL:n strategiana on olla yhteistyösuuntautu-nut ja -kykyinen pelastusalan ammattilaisten järjestö, jonka tavoitteena on edunvalvonnan kehittäminen ja laajentaminen. Kasvava jäsenmäärä edustaa suurinta osaa Suomen pelastusalan operatiivisesta henkilöstöstä. Liitto vakiinnuttaa asemansa työmarkkinakentässä ja kehittyy valtakunnallisten pelastustoimea koskettavien hankkeiden mukana.

Keskusjärjestösuhteista päättäminen

Strategisesti merkittävin liittokokouksessa käsiteltävistä asioista koskee keskusjärjestösuhteiden ja pääsopijajärjes-tösuhteiden uudelleen arviointia sekä kunta-, valtio- että yksityissektorilla. Kokonaisuutta on valmisteltu hallituk-sessa, ja keskustelujen pohjalta tarkennettu esitys valmis-tuu liittokokouksen alla.

Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikulan mukaan ajankohta toimintaympäristön tarkastelulle on nyt otolli-nen. Tarkastelu kytkeytyy Palomiesliiton vuoden 2005 liit-tokokouksen strategiseen linjaukseen pyrkiä yhdistämään pelastusalan ammattijärjestökenttää.

– Palomiesliitto on ollut aloitteellinen pelastusalan ja hätäkeskuksien ammattilaisten voimavarojen yhdistä-misessä. Pakottavaa tarvetta järjestäytymistien muutta-miseen ei ole, mutta kaikki vaihtoehdot tulee olla kes-

l l

Järjestösuhteiden selkeyttäminen kytkeytyy Palomiesliiton liittokokouksen strategiseen linjaukseen pyrkiä yhdistämään pelastusalan ammattijärjestökenttää.

!


katse tulevaisuuteen joulukuun liittokokouksessa Joensuussa

Esitetty uusi nimi Pelastusalan Ammattilaiset edustaa paremmin nykyistä laajaa ammatillista jäsenkuntaa ja antaa mahdollisuuksia jäsenkunnan laajentamiselle tulevaisuudessa.

!

kusteltavana, kun neuvotellaan alan yhtenäistämisestä. Liittokokouksessa arvioimme tilannetta ja teemme tar-vittavat linjaukset.

– Järjestökentän toimintaympäristön muutokset tulee hallita siten, että Palomiesliitto turvaa neuvotteluasemansa kaikissa olosuhteissa. Palomiesliitto on jatkossakin itsenäi-nen pelastusalan edunvalvoja, jossa jäsenistö käyttää ylintä päätäntävaltaa, alleviivaa Nikula.

Osana toimintaympäristön tarkastelua on Palomies-liitto irtisanonut yhteistyösopimuksen Suomen Tervey-denhoitajaliitto STHL:n kanssa. Liittohallitus teki asiasta päätöksen 5. syyskuuta. STHL:n kanssa tehdyn sopimuk-sen nojalla Palomiesliitto on ollut toimihenkilöjärjestö STTK:n jäsenliitto.

Liiton nimenvaihdos

Liiton nimenvaihdoksesta liittokokoukselle tuodaan esi-tys, jonka mukaan Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n uudeksi nimeksi päätetään Pelastusalan Ammattilaiset ry. Ni-menmuutosesitystä on valmistellut liittohallituksen asettama työryhmä, jonka työn pohjalta hallitus esittää uutta nimeä.

Nimenmuutosta perustellaan uuden nimen parem-malla vastaavuudella liiton jäsenistön koostumusta koh-taan. Liiton sääntöjen mukaan sen tarkoitus on toimia pelastus- ja hätäkeskushenkilöstön ammattiliittona. Pe-lastusalan Ammattilaiset edustaa nimenä Palomiesliit-toa paremmin nykyistä laajaa ammatillista jäsenkuntaa ja antaa mahdollisuuksia jäsenkunnan laajentamiselle tulevaisuudessa.

Vapaajäsenyys

Liittokokouksen vuosittaisiin tehtäviin kuuluu liiton jä-senmaksun päättäminen seuraavalle vuodelle. Joensuun liittokokoukseen liittohallitus tuo esityksen vapaajäsenyys-säännön poistamisesta. Esityksen mukaan vapaajäsenyys poistetaan 1.1.2008 alkaen. Nykyiset vapaajäsenet säilyt-tävät vapaajäsenyytensä.

Käytännössä vapaajäsenyydet on myönnetty SPAL:n paikallisyhdistyksissä niille osoitettujen hakemusten pohjal-ta. Liittohallituksen esittämä vapaajäsenyyskäytännöstä luo-puminen tarkoittaisi, että paikallisyhdistyksillä ei jatkossa olisi valtuutta päättää uusista SPAL:n vapaajäsenyyksistä.

Vapaajäsenyydestä luopumisen taustalla on sen muo-dostama taloudellinen rasite liitolle. Nykytasolla vapaajä-senyyskäytäntö pienentää SPAL:n edunvalvontaan ja toi-minnan kehittämiseen käytettävissä olevaa talousarviota laskennallisesti noin 80 000 euroa vuodessa.

Liiton jäsenmaksuprosentin esitetään säilyvän ny-kyisenä eli 1,1 prosenttina ennakonpidätyksen alaisista ansiotuloista. Lisäksi jäsenyhdistys voi päättää ns. yhdis-tysosuudesta, joka on pääsääntöisesti 0,2 % tai 0,25 % liiton osuuden päälle. Varsinaiseksi jäsenmaksuprosentiksi muodostuu 1,3 % tai 1,35 %. Jäsenmaksuprosentti sisältää työttömyyskassan jäsenmaksun.

Jäsenen kannalta jäsenmaksun maksaminen on osa hyvää verosuunnittelua. Verotuksessa jäsenmaksu on vä-hennyskelpoinen, joten paikallisyhdistykselle ja liitolle maksettu jäsenmaksu pienentää maksettavan kunnallis- ja valtionveron määrää.

Sokos Hotel Kimmeli tarjoaa tilat vuoden 2007 liittokokoukselle.

Soko

s H

otel

Kim

mel

i


eläkeikäadressi luovutettiin kuntaministeri Kiviniemelle

Palomiesten eläkeiän laskemisen puolesta kerätty kansalaisadressi luovutettiin kuntaja hallintoministeri Mari Kiviniemelle 1. marraskuuta.

Hallituksen hallitusohjelmaan on ensimmäistä kertaa kirjattu

lupaus palomiesten eläkeikäkysymyk-sen ratkaisusta. Ministeri Kiviniemen mukaan ministeriön sisällä ei olla vie-lä niin pitkällä, että asian valmistelun aikataulusta voitaisiin sanoa mitään tarkempaa.

– Päätös tullaan tekemään mie-luummin ennemmin kuin myöhem-min tämän vaalikauden aikana. Pyri-tään saamaan ratkaisu, johon ei enää tarvitse palata. Palomiesten eläkeasia on putkahtanut eteen säännöllisesti, joten toivon valmistelun ja sen jäl-

keen tehtävän päätöksen siirtävän sen lopulta pois päiväjärjestyksestä, totesi Kiviniemi adressin luovutusti-laisuudessa.

– Ratkaisu on kirjattu hallitus-ohjelmaan, mutta ratkaisutavasta en voi ottaa kantaa suuntaan tai toiseen. Juuri käynnistyneessä pelastushenki-löstön työssä jaksamista selvittävässä hankkeessa kartoitetaan tilannetta ja pyritään kaikin tavoin edistämään palomiesten kykyä pysyä työelämässä. Hankkeen edetessä ja sen kokemusten karttuessa saadaan näkemystä eläke-kysymyksen ratkaisun pohjaksi.

Kansalaisadressia olivat Mari Kiviniemelle luovuttamassa puheenjohtaja Kim Nikula Suomen Palomiesliitto SPAL ry:stä ja puheenjohtaja Kari Taavitsainen Helsingin Palohenkilöstö ry:stä.

– allekirjoituksia kertyi lähes 20 000


Adressin toteutti Suomen Palo-miesliitto SPAL ry yhteistyössä alueel-listen pelastuslaitosten kanssa. Nimiä kerättiin 11.9.2006 järjestetyssä kam-panjassa eri puolilla Suomea ja loka-kuulle 2007 saakka avoinna olleessa nettiadressissa.

Eläkeadressin allekirjoitti yhteensä 19 909 kansalaista.

Adressilla kiinnitetään huomiota suomalaisten turvallisuuteen

Adressin luovutuksella Palomiesliitto haluaa kiinnittää huomiota suoma-laisten turvallisuuteen.

– Pelastushenkilöstön ikääntymi-nen johtaa siihen, että kunnissa on mahdotonta ylläpitää lain edellyttä-mää turvallisuustasoa. Olemme myös tuoneet esille laskelmia, joilla on osoi-tettu, että eläkeratkaisun esteenä ei ole ainakaan raha. Eläkeratkaisun esteenä on jokin periaatteellisen tason este, joka on suurempi kuin se, että huoleh-ditaan kansalaisten ja pelastajien tur-vallisuudesta, muistuttaa Kim Nikula, Palomiesliiton puheenjohtaja.

Nykyisellä eläkejärjestelmällä ei pystytä takaamaan kansalaisten ja pe-lastajien turvallisuutta. Ikääntyneet palomiehet joutuvat tekemään pelas-tustehtäviä oman terveytensä uhalla.

Eläkeiästä on vuosien saatossa tehty eduskunnassa lukuisia kirjallisia kysy-myksiä ja toimenpidealoitteita. Asiaa ei ole toistaiseksi kyetty ratkaisemaan. Vuoden aikana kerätty kansalaisadressi osoittaa kansalaisten antavan tukensa ratkaisun saamiseksi. Kansainvälinen työjärjestö ILO on myös ottanut asi-aan kantaa todeten, että palomiehillä tulisi olla oikeus muita työväestöä ai-kaisempaan eläkkeellesiirtymiseen.

Keväällä tehty hallitusohjelmakir-jaus on merkittävä, sillä se osoittaa, että lähes 20 vuotta pöydällä ollut asia ollaan sitoutuneita käsittelemään. Suomalaisten palomiesten eläkeikä on maailmanennätysluokkaa.

koska pelastusyksikön minimivah-vuudesta on käytännössä muutenkin muodostunut tavoiteltava maksimi-vahvuus. Aikaisempi eläkejärjestelmä mahdollisti pelastuslaitoksille annet-tujen velvollisuuksien täyttämisen.

– Palomiehet joutuvat iästä ja kun-nosta riippumatta tekemään myös kaikkein vaativimpia tehtäviä, koska miehiä ei yksinkertaisesti ole, Nikula sanoo.

Mitään takeita siitä, että pelastus-laitokset palkkaisivat noin 25 pro-senttia lisää henkilöstöä kevyempiin tehtäviin siirrettyjen pelastajien tilal-le, ei ole olemassa. Tehtäviensiirrot ja lisähenkilöstön palkkaaminen olisivat kustannusvaikutukseltaan tehottomin vaihtoehto. Tällöin veronmaksajat vain maksaisivat enemmän järjestel-mästä, joka ei lisää turvallisuutta.

Nikulan mukaan pian ollaan ti-lanteessa, jossa joudutaan pohtimaan, minkälaisia tehtäviä palomiehet lo-pulta kykenevät tekemään. Hän ei tarkoita ainoastaan pelastussukel-lustehtäviä, sillä palomiehen työhön kuuluu myös muita fyysisesti erittäin raskaita tehtäviä korkeilla paikoilla ja raskailla työkaluilla.

– On kohtuuton vaatimus, että palomiehet joutuvat tekemään työtä oman henkensä uhalla.

Palomiesliitto ja kansalaiset vaati-vat asian ratkaisua niin, että pelastus-laitokset voivat täyttää niille asetetut velvoitteet.

Hallitusohjelman kirjaus kuuluu: ”Turvataan pelastuslaitosten toimin-ta- ja palvelukyky pelastushenkilöstön epäedulliseksi muuttuneen ikäraken-teen vaikutuksien varalta mm. tarkista-malla pelastushenkilöstön mitoituksen ja rakenteen perusteet sekä yksiköiden ja tehtäviin liittyvät suorituskykyvaati-mukset. Hallitus ratkaisee pelastushen-kilöstön eläkeikäkysymyksen.”

Palomiehen ammattia on tutkittu paljon

Kunnallista eläkeikäjärjestelmää on uudistettu voimakkaasti 1980-luvulta alkaen, minkä seurauksena kuntasekto-rilta poistui niin sanottu ammatillinen eläkeikä. Palomiesten eläkeikä oli aikai-semmin 55 vuotta. Uudistuksen jälkeen palomiesten eläkeikä on noussut portait-tain 55 vuodesta 63–68 ikävuoteen.

Palomiesten ammattia on tutkittu paljon. Esimerkiksi professori Veikko Louhevaara on todennut tutkimuk-seensa perustuen, että yli 55-vuotiaista palomiehistä vain yksi tuhannesta selviy-tyy terveyttään vaarantamatta vaativista savu- ja kemikaalisukellustehtävistä.

Tehtäväsiirrot eivät ratkaise asiaa

Eläkeikäkysymykseen on esitetty ratkai-suksi ikääntyneiden palomiesten sijoit-tamista toisiin, kevyempiin tehtäviin. Tämä on kuitenkin liki mahdotonta,

Eläkeasia on ollut säännöllisesti esillä tiedotusvälineissä. Syyskuussa aiheesta keskusteltiin Yle TV2:n Suomi Express -ohjelmassa.

Pyritään saamaan ratkaisu, johon ei enää tarvitse palata.

”

MARI KIVINIEMI


Pitkäjänteistä yhdistystyötä jo 60 vuotta Pohjois-karjalassa

Juhla tarjosi harvinaisen tilaisuuden saattaa yhteen yhdistyksen entisiä puheenjohtajia: paikalle pääsivät vasemmalta Pentti Huttunen, Eero Bogdanoff, Veikko Savolainen, Keijo Vauhkonen, Ahti Burtsoff ja nykyinen puheenjohtaja Markku Ojala.

Joensuun Teatteriravintola tarjosi arvokkaat puitteet Pohjois-Karjalan Pelastushenkilöstö ry:n 60-vuotisjuhlille 28. syyskuuta.

Juhlallisuudet Joensuun Teatteriravintolassa käynnistyi-vät päivätilaisuudella, jossa yhdistys vastaanotti onnit-

teluita yhteistyökumppaneiltaan. Illan hämärtyessä alkoi iltajuhlanosuus, johon saapui lähes parisataa kutsuvierasta ja yhdistyksen jäsentä seuralaisineen.

Vuoden 1947 kymmenen henkilön jäsenistöstä on jo-ensuulaisyhdistys kasvanut 120 jäsenen vahvuiseksi koko maakunnan kattavaksi Suomen Palomiesliitto SPAL:n paikalliseksi jäsenyhdistykseksi. Nimen muuttuminen kuvaa hyvin kehityskaarta: perustamisajan ytimekäs Jo-ensuun Palomiehet ry on tänään Pohjois-Karjalan Pelas-

tushenkilöstö ry. Maakunnallinen nimi otettiin käyttöön 2004 aloittaneen Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen myötä.

– Laaja nimi kuvaa parhaiten ammattimme nykyistä moniosaamista ja monipuolisuutta. Myös maakunnalli-suus on keskeisessä osassa tämän päivän yhdistystoimintaa, tiivisti juhlavieraat vastaanottanut yhdistyksen puheen-johtaja Markku Ojala.

Tasapainoisinta aikaa

Palomiesliiton tervehdyksen juhlaan tuonut toiminnan-johtaja Petri Hynninen muistutti paikallisten toimijoiden roolin tärkeydestä koko liiton syntymisen ja kehittymisen kannalta:

– Viisitoista vuotta sitten eri puolilla Suomea löytyi vahva tahto yhdistyä yhdeksi ja muodostaa koko valta-kunnan pelastusalan ammattilaisten etuja valvovan liitto.


Nuoruus ja kokemus kohtaavat – Kai Lisitsin (vas.) ja Kari Taavitsainen. Kai oli juhlaväestä jäsenyysiäl-tään nuorin, liittyminen Pohjois-Karjalan pelastus-henkilöstö ry:n jäseneksi hyväksyttiin yhdistyksen hallituksessa juhlapäivän aattona. Helsingin palo-henkilöstö ry:n puheenjohtajana Kari toi terveisiä pääkaupunkiseudulta.

Vastaavaa tahtoa oli kuusi vuosikymmentä sitten, kun pai-kallisyhdistystä Joensuuhun perustettiin.

Pohjoiskarjalaisen palomiesyhdistystoiminnan värik-käiden vuosikymmenien jälkeen luonnehtii Markku Ojala nykyaikaa yhdistyksen tasapainoisimmaksi ajaksi. Yhdis-tystoiminnan veteraanien aikaisempina vuosikymmeninä tekemä hyvä työ on tarjonnut vahvan pohjan jatkaa pit-käjänteistä toimintaa paikallisyhdistyksen kasvattamiseksi laajapohjaiseksi maakunnalliseksi toimijaksi.

– Henkilöstön edunvalvonta on edelleen yhdistyksen päällimmäinen tehtävä. Merkittävä osa vuosittaista toi-mintaa on myös urheilu- ja virkistystoiminnan järjestämi-nen ja tukeminen. Kun ammatti vaatii sekä hyvää fyysistä että henkistä kuntoa, on jäsenistön kilpailutoiminnan tukeminen koettu luonnolliseksi osaksi yhdistyksen toi-mintasuunnitelmaa.

Haasteelliseksi piirteeksi tämän päivän ammattiyhdis-tystoiminnassa Ojala näkee nuorten jäsenten kiinnostuk-sen herättämisen vastuutehtäviin.

– Nuoremman sukupolven innostaminen yhteisiin tehtäviin on haaste kaikille ammattiliitoille alasta riippu-matta. Palomiesliitto tarjoaa paikallisyhdistysten kautta erinomaista koulutusta erilaisiin yhdistystehtäviin, ja tämä tuki kannattaa ehdottomasti käyttää hyväksi.

Luottamusmies Jorma Hämäläinen uskoo siihen, että nuorempi sukupolvi omalla vuorollaan ottaa yhdistystoi-minnan luottotehtävät harteilleen.

– Edunvalvonta-asioiden hoitaminen yhdistyksissä vaatii nöyrää ja tarmokasta asennetta. Olen vakuuttunut, että yhdistystoiminnan perusta on jatkossakin turvattu osaavien ja motivoituneiden jäsenten kautta, sanoo Hä-mäläinen.

Maakunnallinen yhteenliittymä

Pohjois-Karjalan Pelastushenkilöstö ry on 1990-luvun puolivälin jälkeen ollut ammattiyhdistysrintamalla valta-kunnallisestikin katsoen edelläkävijä monessa asiassa.

– Yhdistyksemme on ennakkoluulottomasti hakenut uusia jäseniä yli kuntarajojen hyvällä menestyksellä. Pyr-kimyksenä on ollut yhtenäisen ja vahvan ammattiyhdis-tysliikkeen muodostaminen Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle. Tässä olemme onnistuneet, toteaa Hämäläinen.

Hämäläinen tunnustaa yhteistyön yhdistyksen ja Joen-suun kaupungin välillä sujuneen vuosien kuluessa pääosin mutkattomasti. Työyhteisöä koskevat asiat ja työehtoso-pimukset ovat rakentuneet valtakunnallisiin sopimuksiin pohjautuen, ja paikallista sopimustoimintaa on ollut alu-eiden omien tarpeiden ohjaamana.

Erityiskiitos ennaltaehkäisevästä turvallisuustyöstä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jorma Parviainen kiittää pelastushenkilöstön järjestötoiminnan olleen eteenpäin vievää, yhteistyökykyistä ja ajan realitee-tit huomioon ottavaa. Tästä asenteesta on ollut erityistä hyötyä, kun organisaatiota ja operatiivista toimintaa on

Jukka Kettunen (vas.), Ville Leinonen, Henrik Multa-nen ja Petri Ronkainen viihtyivät yhdessä aveciensa kanssa.

Pyrkimyksenä on ollut yhtenäisen ja vahvan ammattiyhdistysliikkeen muodostaminen Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle. Tässä olemme onnistuneet.

”

JORMA HÄMÄLÄINEN


Pelastusalan uudet virkavaatteet saivat Pohjois-Kar-jalan ensi-iltansa muotinäytöksessä, jossa esiteltiin pelastajien vaateparsia eri vuosikymmeniltä. Virka-vaatteet ovat selvästi kehittyneet sekä käytännölli-semmiksi että tyylikkäämmiksi.

Veikko Savolainen (vas.), Elvi Vihervuori ja Teuvo Vihervuori muistivat paljon vanhempiakin palo-miesten virkavaatteita kuin muotinäytökseen oli löydetty. Sodan jälkeen kaikesta oli pulaa ja vaatteissakin tyydyttiin vähempään.

Lähes parisataa vierasta nautti pimenevän syysillan juhlatunnelmasta.

Timo Möntti (vas.), Miska Varis ja Pekka Tyk-kyläinen vaihtoivat kuulumisia tanssia odotel-lessa.

kehitetty, viimeksi alueellista pelastustoimea muodostet-taessa.

– Järjestötoiminta oli osaltaan edesauttamassa sitä, että Pohjois-Karjalan pelastuslaitos pääsi aloittamaan kohtuul-lisen nopeasti ja helposti varsinaisen työnsä maakunnan ihmisten parhaaksi, uskoo Parviainen.

– Maakunnan koko pelastushenkilöstö on ollut osal-taan se voimavara, jonka turvin maakunnan ihmiset ovat voineet elää ja tehdä töitä turvallisesti. Erityisen kiitok-sen ansaitsee paneutuminen ennaltaehkäisevään turval-lisuustyöhön. Tässä – kuten muissakaan pelastustoimen tehtävissä – tavoitteita ei saavutettaisi, ellei työtä koettaisi muutenkin palkitsevaksi kuin pelkästään rahan muodossa, arvioi Parviainen.

Lähteenä käytetty Pohjois-Karjalan Pelastushenkilöstön juhlajulkaisua.

Hanna-Kaisa Hiltunen (viulu) ja Satu Ylönen (sello) viihdyttivät musiikilla.


VIERAANAMIKKO NYGÅRD

Luovuus tuntuu olevan nykyajan muotisana. Lap-sien tulisi olla pienestä pitäen luovia erottuakseen muista ja pärjätäkseen työelämän tiukentuvien vaatimusten kanssa. Kansakunnan tulisi innovoi-da ja luoda uusia tuotteita sekä palveluita, joilla pysytään pinnalla globaalitaloudessa. Pieni ja ketterä selviää, kuuluu usein toistettu hokema. Koska massatuotanto on siirtymässä halvempien kustannusten maihin, erikoistuminen ja pienet tuotantoerät ovat se millä hyvinvointiamme tule-vaisuudessa ylläpidetään.

Löytyykö pelastusalalta luovuutta, innovaatioita, ”pellepelottomia” kehittämään uusia laitteita ja työtapoja tai parantamaan entisiä? Takertumalla pelkästään vanhoihin ja totuttuihin tapoihin ala ei kehity eikä kykene vastaamaan yhteiskunnan muutoksen meille asettamiin haasteisiin. On ter-veellistä tarkastella omia vakiintuneita käsityksi-ään silloin tällöin ikään kuin ulkopuolisena.

Uskoisin, että asemilla ja työhuoneissa teh-dään keksintöjä runsaasti, mutta ne jäävät laa-jemmalle yleisölle näkymättömiksi. Monet näistä ideoista olisivat varmasti sovellettavissa yleisesti käyttöön, joten ne olisi hyvä saada laajempaan tietoisuuteen. Palosuojelurahaston perustama In-novaatiopalkinto on yksi keino tähän päämäärään pyrittäessä.

Palkinto jaettiin syyskuussa ensimmäistä kertaa. Palkinto syntyi pelastusylijohtaja Pentti Partasen aloitteesta, ja sen säännöt hyväksyttiin alkuvuon-na 2007. Sääntöjen mukaan innovaatio voi olla laite, työmenetelmä, toimintatapa tai muu vastaa-va keksintö joka edistää tai tehostaa palokunnan toimintaa tai onnettomuuksien ehkäisyyn kohdis-tuvaa työtä. Työturvallisuuteen vaikuttava, paran-neltu sammutuskäsine voi olla innovaatio, samoin uudenlainen tapa sammuttaa huoneistopalo.

Palkinnon tavoitteena on, paitsi uusien keksin-töjen tekeminen ja hyödyntäminen, pelastusalan näkyvyyden ja arvostuksen parantaminen yhteis-kunnassa. Vaikka kansalaiset arvostavatkin pa-lomiehiä ja heidän työtään korkealle, mediassa poliisi näkyy yleensä huomattavasti enemmän. Innovaatiopalkinto on yksi keino, jolla tätä tilan-netta voidaan kenties muuttaa.

Palkinto voidaan myöntää yhdelle tai useammalle henkilölle tai työryhmälle, ja sen suuruus on yh-

teensä enintään 10 000 euroa. Palkinnon saajan valitsee raati, jossa ovat laajalti edustettuna pelas-tusalalla toimivat viranomaiset ja järjestöt. Ehdo-tuksia palkinnon saajaksi voi tehdä kuka tahansa, siis myös alaa ulkopuolelta seuraavat.

Pelastusalalla sovellettavan innovaation ei tar-vitse olla syntynyt aseman miehistöhuoneessa tai korjauspajassa, myös alaa harrastuksekseen tai ammatillisen intressin vuoksi seuraava voi tehdä keksinnön, josta on hyötyä esim. tulipalojen eh-käisyssä.

Millainen keksintö todennäköisesti palkitaan? Koska vakiintuneita toimintatapoja ei vielä ole, on kysymykseen liki mahdotonta vastata.

Todennäköisesti kilpailussa pärjää ehdotuk-sella, joka on ennakkoluuloton, näkökulmaltaan tuore ja mielellään tosielämässä testattu. Uskon että raadin on helpompi valita ehdotus, josta voi-daan todeta ”tää on meillä testattu ja toimii”. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että testaamattomilla ideoilla ei olisi minkäänlaisia menestymisen mah-dollisuuksia.

Kuten sanottu, käytännöt ja palkitsemiskritee-rit ovat vasta muotoutumassa, joten monenlaisia yllätyksiä voi matkan varrella sattua.

Se, että valintaraati ei tiettyä hienoa ideaa palkitse, ei tarkoita suinkaan sitä, että kyseessä olisi huono tai jotenkin käyttökelvoton innovaatio. Kuten kai-kissa kilpailuissa, joissa vain yksi voittaa, myös In-novaatiopalkinnon osalta joku joutuu valitettavasti pettymään. Usean hyvän idean kilvoitellessa erot ovat todella pieniä.

Hävinnytkin ehdotus saattaa olla hyvin käyt-tökelpoiseksi, kunhan se tuodaan esille oikealle kohderyhmälle ja markkinoidaan oikein.

Joten mietintämyssyt päähän, pitkinä syys-iltoina on hyvää aikaa tehdä luovaa ajatus-työtä.

Mikko Nygård

Kirjoittaja on Palosuojelurahaston pääsihteeri sisäasiainministeriössä.

Luovuutta etsimässä


Muutoksella kuntien ja kuntayhtymien yhteistoi-mintamenettely henkilöstön ja työnantajan välil-

lä saatetaan lain tasolle. Aikaisemmin se on perustunut pääsopijajärjestöjen ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleissopimukseen, joka oikeusvaikutuksiltaan on ollut ver-rattavissa virka- ja työehtosopimukseen.

Yt-laki ei muuta yhteistoiminnassa käsiteltävien asi-oiden piiriä olennaisesti, eikä myöskään noudatettavaa yhteistoimintamenettelyä. Kuntien yhteistoimintamenet-tely ei merkittävästi eroa valtion tai yksityisen sektorin yt-menettelystä, mutta kuntasektorin erityispiirteet on lakia säädettäessä pyritty huomioimaan.

Aiemmin on yleissopimuksen nojalla solmittu paikal-lisia yhteistoimintasopimuksia, joihin on sisällytetty yleis-sopimusta täydentäviä määräyksiä. Uutta yt-lakia edus-kunnassa säädettäessä pidettiin tärkeänä, että kunnissa jo käytössä olleet hyvin toimivat tavat yhteistoiminnan hoita-miselle voitaisiin säilyttää lain voimaantulosta huolimatta. Säädöksillä ei luoda esteitä luontevalle yhteistoiminnalle, jos vanhat käytännöt eivät ole ristiriidassa uuden lainsää-dännön kanssa.

Yt-lain tarkoitus on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa, turvata henkilöstön vaikutusmah-dollisuuksia sekä edistää työelämän laatua ja kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta.

Laki antaa vähimmäistason

Yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö, jonka edustajina toimivat luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilös-tön edustaja. Jokaisessa kunnassa on lisäksi oltava yhteis-toimintaelin.

Valmisteilla olevan asian perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan ainakin niiden työntekijöi-den kanssa, joita asia koskee. Ajankohta neuvotteluille riippuu käsiteltävästä asiasta, mutta periaatteen mukaan yhteistoimintamenettely on aloitettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta henkilöstöllä on todellisia mah-dollisuuksia vaikuttaa lopputulokseen.

Kunta-alan yhteistoimintalaki tuli voimaan syyskuun alussa. Paikallista yhteistoimintaa ja yt-menettelyä voidaan jatkaa,jos toiminta ei ole ristiriidassa uuteen lakiin nähden.

Yt-laki nostaa henkilöstön mukaan valmisteluun


Laki määrittelee yhteistoiminnalle vähimmäistason: käytännössä yhteistoimintaa voidaan kunnissa hoitaa lakia monimuotoisemminkin.

Yt-menettelyssä käsitellään ainakin asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntaja-ossa tai kuntien välisessä yhteistyössä. Palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteet käsitellään myös yt-menettelyssä, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia. Täl-laisia tilanteita ovat esimerkiksi ulkopuolisen työvoiman käyttö, liikkeen luovutus, ostopalvelut, kilpailuttaminen ja yhtiöittäminen.

Mikäli kunnan tai kuntayhtymän talousarvioehdotus edellyttää taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtu-via osa-aikaistamisia, lomauttamisia tai irtisanomisia, tulee toimenpiteet käsitellä yt-menettelyssä ennen hallituksen lopullista esitystä valtuustolle.

Yt-menettelyssä käsitellään myös henkilöstöön, sen ke-hittämiseen, tasa-arvoiseen kohteluun ja sisäiseen tietojen-vaihtoon liittyvät periaatteet ja suunnitelmat. Vuosittain on yt-menettelyssä laadittava henkilöstösuunnitelma tai vastaava suunnitelma, josta käy ilmi erilaisten työmuoto-jen käytön periaatteet kunnassa.

Uutta laissa on työnantajan hyvitysvelvollisuus lakia rikottaessa. Jos työnantaja irtisanoo, lomauttaa tai osa-ai-kaistaa ja samalla jättää huolimattomuuttaan tai tahallaan noudattamatta yt-lain säädöksiä, voidaan työnantaja tuo-mita yleisessä tuomioistuimessa maksamaan työntekijälle enintään 30 000 euron hyvityksen. Työnantajaa edustavat työntekijät tai viranhaltijat voidaan tuomita sakkorangais-tukseen laissa erikseen todettujen säännösten tahallisesta tai tuottamuksellisesta rikkomisesta.

Lakia asetettaessa eduskunta edellytti, että hallitus yhdessä kunta-alan työmarkkinajärjestöjen ja Kuntalii-ton kanssa tarkoin seuraa yhteistoiminnan kehittymistä käytännössä ja erityisesti muun muassa sitä, miten hen-kilöstösuunnitelmilla edistetään työntekijöiden ammatil-lisen osaamisen ylläpitoa ja kehittämistä sekä ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeiden ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen huomioon ottamista.

Laki määrittelee yhteis-toiminnalle vähimmäis-tason: käytännössä yhteistoimintaa voidaan kunnissa hoitaa lakia monimuotoisemminkin.

!

Yt-laki nostaa henkilöstön mukaan valmisteluun


Työturvallisuus on noussut uudella tavalla keskusteluun pelastusalan työntekijöihin kohdistuneiden väkivallan uhkatilanteiden vuoksi.

Pelastusopisto haastaa alan mukaan ”nollakampanjaan”. Tavoitteena on laskea työtapaturmaluvut nollaan.

Uhkatilanteisiin puuttuminen lähtee omasta ymmärryksestä: väkivalta ei kuulu pelastusalan työnkuvaan.

Pelastusalan työturvallisuuskulttuuri on kieroutunut. Laissa tehtäväksi on määritetty onnettomuuksien en-

naltaehkäisy, mutta oman työturvallisuuden varmistami-nen on tekemättä. Työtehtävissä ja työpaikalla hyväksytään väkivallan uhka, väittää Pelastusopiston vanhempi opettaja Juha Höök.

Höök on selvittänyt pelastusalan fyysisiä ja henkisiä uhka- ja väkivaltatilanteita EU-hankkeessa (katso Pelas-tusalan ammattilainen 3/2007). Internet-kyselynä toteu-tettu tutkimus valmistui raportiksi lokakuussa. Kansiin on koottu 536 nimettömänä vastanneen pelastusalan am-mattilaisen kokemuksia ja näkemyksiä työssä kohdatuista uhka- ja väkivaltatilanteista. Aineistoa on täydennetty 18 ryhmähaastattelulla eri pelastuslaitoksissa.

Kyselyyn vastanneista 73 prosenttia ilmoitti kokeneesta työpaikallaan tai työtehtävissä henkistä ja/tai fyysistä väki-vallan uhkaa. Valtaosa kokemuksista liittyy sairaankuljetus- ja ensihoitotehtäviin. Tyypillisin tilanne on kohtaaminen päihtyneen asiakkaan tai mielenterveyspotilaan kanssa.

– Henkisen väkivallan kokemukset nousivat esiin haas-tattelukäynneillä. Keskusteluissa tuli ilmi aika paljon pahaa oloa työyhteisöjen sisällä. Tilannetta aukaistessa löytyi mo-nia erilaisia mahdollisia syitä pahoinvoinnille: organisaa-tiomuutokset, alueellistamiset, riittämätön tiedotus, palo-kuntajuoruilu, kuppikuntien muodostuminen, esimiesten käyttäytyminen ja suosikkijärjestelmät, listaa Höök.

Uudenlaisista yllättävistä ilmiöistä antavat viitteitä ko-kemukset sammutustyön ja ensihoitotehtävien häirinnäs-tä, kuten mellakoinnista. Höök kysyy, onko yhteiskunnas-sa jokin muuttunut, kun auktoriteetteja – työtehtäviään hoitavia pelastajia ja poliiseja – ei kunnioiteta.

– Alan pitää antaa signaali yhteiskunnalle – päättäjille ja kansalaisille – ettei väkivaltauhkaa hyväksytä. Kuinka rajusti työtehtävään pitää varautua: pamppujen, nippusiteiden ja kaasusumuttimien kanssa? Johonkin raja täytyy vetää, ja sen rajan asettamista voi jokainen miettiä omakohtaisesti.

Selvä viesti julkisuuteen annetaan, kun tapauksista tehdään rikosilmoitukset. Höökin mielestä on alan omaa saamattomuutta, ettei ennakkotapauksia väkivallasta ole vielä annettu oikeudessa.

Tietty määrä riskiä ”hyväksytään”

Uhka- ja väkivaltatilanteet ovat kuitenkin pieni osa pelas-tustoimen työturvallisuutta. Kokonaista työtapaturmien nollavisiota pitää Höök tavoittelemisen arvoisena.

– Teollisuudessahan jo ajatellaan näin. Pelastusalalla on jostain syystä vallalla käsitys, että aina pitää ensin sattua jotain, ennen kuin asioihin kiinnitetään huomiota. Tietty

Sairaankuljetus on todennäköisin työtehtävä kokeaulkopuolista uhkaa ja väkivaltaa. Kuvassa työnäytös Pelastusopistolla.

Väkivaltaa ei tarvitse hyväksyä


määrä riskiä ja vaaraa ikään kuin hyväksytään kuuluvaksi duuniin. Tottahan pelastusalan työ on varmasti keskimää-räistä vaarallisempaa, mutta silloin tulisikin olla turvalli-suuden suhteen kahta tarkempi.

Pelastusopisto haastaa alan toimijat mukaan nolla-kampanjaan, jossa tavoitteena on laskea työtapaturmalu-vut nollaan. Suomen Palomiesliitossa tavoitetta pidetään huomionarvoisena, sillä SPAL on jo puhunut julkisuudessa nollatapaturmalinjan puolesta.

– Palomiehen työhön ei tapaturmariski kuulu sen enempää kuin mihin tahansa muuhunkaan ammattiin. Työsuojelulainsäädännön tavoitteet ja määräykset koske-vat yhtälailla pelastusalan ammattilaisia kuin muita työtä-tekeviä, näkee Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula.

– Siksi nollalinjan tavoitteleminen sisäisen ja ulkoisen väkivallan uhkan suhteen on asia, johon tulee itsestään selvästi sitoutua.

Kaikki lähtee työkulttuurista

Avainsanat työssä koetun ulkoisen uhkan minimoimiseksi ovat ennakointi ja viranomaisyhteistyö.

– Kun kohteen ennakkotiedot kertovat epäselvästä väkivaltatilanteesta – mahdollinen ampuminen tai puu-kotus – niin paikalle mennään vähän antennit pystyssä. Jos tilanne näyttää epäilyttävältä, otetaan askel taaksepäin ja pyydetään poliisia varmistamaan työturvallisuus. Ei siis ennakoida sitä, millä otteella painitaan, kun väkivalta on jo iholla, esittelee Höök.

Avainsanat ulkoisen uhkan minimoimiseksi ovat enna-kointi ja viranomaisyhteistyö.

– Kun kohteen ennakkotiedot kertovat epäselvästä vä-kivaltatilanteesta – mahdollinen ampuminen tai puukotus – niin paikalle mennään vähän antennit pystyssä. Jos tilanne näyttää epäilyttävältä, otetaan askel taaksepäin ja pyydetään poliisia varmistamaan työturvallisuus. Ei siis ennakoida sitä, millä otteella painitaan, kun väkivalta on jo iholla.

Kirjavan viranomaisyhteistyön sijaan tulisi aluepelas-tuslaitoksissa hätäkeskus-, poliisi- ja pelastusviranomais-ten kesken rakentaa entistä tavoitteellisemmin yhteisiä toimintamalleja uhkatilanteiden varalle. Höök uskoo, että tarvetta olisi jo aivan organisaatioiden peruskäytäntöjen oppimisesta puolin ja toisin.

Tärkeä työkalu olisi valtakunnallinen poikkeamara-portointijärjestelmä, johon kirjattaisiin esimerkiksi työvä-lineviat ja sairastumisien aiheuttavat vahvuuspoikkeamat varsinaisten läheltä piti -tilanteiden lisäksi.

Juha Höök pitää erityisen arveluttavina

tilanteita, joissa sairaankuljetusyksikkö

on lähetetty koti-väkivaltatilanteeseen

”katsomaan mitä tapahtuu” tai

auttamaan terveyskeskuksen

järjestyksenpidossa. – Työkulttuuriin kuuluu,

että ”palokunta antaa apua”, mutta mitkä

ovat oikeutemme, velvollisuutemme ja

mikä on toimen-kuvamme?

– Jokainen kokee uhkatilanteet omalla tavallaan, mutta kaikilla pitäisi olla mahdollisuus raportoida kokemastaan eteenpäin. Työturvallisuus tulee nähdä työyhteisöllisenä asiana, johon vaikuttavat työntekijöiden herääminen ym-märtämään asia ja laitosten antamat selkeät toimintaohjeet ja seurantajärjestelmät.

Raportointijärjestelmää pitää ehdottoman tärkeänä myös Työterveyslaitoksella toimiva sisäasiainministeriön projektipäällikkö Sirpa Lusa. Pelastusopistolla tehdyn uhka- ja väkivaltaselvityksen Lusa näkee vahvistavan niitä näkemyksiä, joita esimerkiksi VTT:n taannoin koordi-noimassa sairaankuljetuksen turvallisuus ja riskienhallinta -hankkeessa on syntynyt.

Lusa muistuttaa, että uuden työturvallisuuslain mukaan väkivaltaa ei saa missään muodossa esiintyä työpaikalla.

– Kaikki työturvallisuuteen liittyvät kehitysaskeleet lähtevät työkulttuurin kehittämisestä ja yhteisestä sitou-tumisesta: mikä on työpaikan asenne ja tapa toimia. Sen jälkeen tuloksia saadaan aika pienilläkin käytännön toi-menpiteillä.

Pelastusalalla olisi opittavaa muilta väkivallan uhkaa kohtaavilta ammattialoilta, vaikka pelastajien, poliisien, vartijoiden, rajavartioiden ja terveydenhuollon ammat-tilaisten kokemat uhkatilanteet poikkeavatkin toisistaan muun muassa ennalta-arvaamattomuudeltaan.

– Esimerkiksi nonverbaalisen kommunikaation, kehon-kielen, tunnistaminen ja käyttäminen. Vankeinhoitoon ja poliisille on annettu koulutusta, jossa tarkastellaan myös sitä,

provosoiko oma käytös aggressiivisuutta. Huumeiden käyt-täjien kohtaamiseen työssä on tehty useitakin oppaita.

Rajavartiolaitos on kehittänyt netin kautta tehtävää poikkeamaraportointia ja kampanjoinut ilmoituskulttuu-rin puolesta. Myös sairaaloissa ja lääkärikeskuksissa on parhaillaan käynnissä vaaratilanteiden raportointikokeilu, jossa palautetta annetaan netissä nimettömänä.

Lusa toivoo, että pelastusalan työssä jaksamisen hanke-ohjelmassa saataisiin luotua laaja-alainen yhteistyön malli, jota voitaisiin testata myös käytännössä.

Käytössä olevista suojavälineistä yleisiksi ilmoitettiin nippusiteet, kaasusumutin ja käsiraudat. Ne eivät kuitenkaan ole suojavälineitä,vaan voimankäyttövälineitä. Kaasusumutin on ampuma-ase, jonka hallinnan riskit ja käyttökoulutuksen tarve tulee tunnistaa.

”

JUHA HÖÖK


Kuljettajien kypäräkeksintö

suojaa kuulon ja vapauttaa kädet

Vantaan Hiekkaharjun aseman paloesimies Vesa Viisanen sai kunniamaininnan kehittämästään kypärämallista Palosuojelurahaston innovaatiokilpailussa.

Pelastusajoneuvojen kuljettaja työs-kentelee koneiden melussa, jossa

samalla pitäisi huolehtia viestiyhteyk-sistä. Hiekkaharjussa kehitettyä kypä-rää käytettäessä kuulo on suojattuna, radioliikenne kuuluu myös metelin keskellä ja kädet jäävät vapaiksi.

Kypärää kehittänyt paloesimies Vesa Viisanen keksi yhdistää useat eri elementit yhdeksi toimivaksi pa-ketiksi.

– Varsinaisesta mullistavasta kek-sinnöstä ei ole kyse, vaan komponent-tien kokoamisesta ja kehittämisestä toimivaksi paketiksi. Samalla on tehty ohjeistusta kypärän käytöstä, kertoo Viisanen.

Noin vuoden ajan kenttäkäytössä olleessa innovaatiossa Galletin kevy-een pelastuskypärään on yhdistetty kuppikuulokkeet ja irrallinen mikki/kuuloke-systeemi sekä Virve-kapula.

– Palopumppu ja savutuuletin ovat niin kovaäänisiä, että jos aiotaan saada radion viestiliikenne kulkemaan, on tämä ainoa tapa. Kun sammutuspari ilmoittaa esimiehelle savunpoistoau-kon olevan auki, on konemiehen saa-tava tieto välittömästi. Samalla tulee suojattua kuuloaisti.

Koekäyttöäkeskiuudellamaalla

Palosuojelurahaston ensimmäisen innovaatiopalkinnon hakijoiden taso oli korkea. Viisaselle kehittämisrahaa ei myönnetty, mutta kunniamaininta on hyvä saavutus 21 muun hakijan joukossa.

– Innovaatio on erinomainen esimerkki paikallisella tasolla tapah-tuvasta varusteiden ja kaluston ke-hitystyöstä, jossa olemassa olevaan


Kunniamaininta luovutettiin Vesa Viisaselle 16. lokakuuta. Kypärää oli mukana esittelemässä Petri Olkkonen.

ongelmaan kehitetään toimiva ratkai-su henkilöstön oman aktiivisuuden ansiosta, kertaa Palosuojelurahaston pääsihteeri Mikko Nygård tuomaris-ton perusteluja.

Kypärä on kiertänyt Keski-Uu-denmaan pelastuslaitoksen asemilla koekäytössä. Palautetta on saatu ja yksityiskohtia viritetty kokemusten mukaan. Kriittinen kohta, hajoava mikrofonisanka pyritään vielä kehit-tämään kestävämmäksi, uutta mallia haetaan esimerkiksi kurkkumikrofo-nista.

– Konemiehille, kuljettajille, pääl-lystölle tämä on vallan hyvä kypärä.

Kaikille jotka eivät tarvitse sisäpaloky-pärää. Kokeilijoille olen antanut oh-jeen, että että käsiradio, kuten Nokia 880, tulee kypärää käytettäessä laittaa taskuun syvälle tai muuten niin, ettei sitä tulekaan yritettyä käyttää käsin, vaan tulee todella hyödynnettyä kypä-rän mahdollisuuksia. Radion voi hu-kata taskuun, tähän tangenttiin osuu varmasti hanskalla, Viisanen näyttää.

– Käyttökokemukset ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia, mutta totta kai kehittämistyötä pitäisi vielä jatkaa.

– Varusteiden vanhoista käyttö-tavoista on tietysti vaikea oppia pois, mutta kun kypärää on käyttänyt, huo-maa miten hyvä se on.

Kehittämistyöhön kaivataan tukea

Viisanen toivoo, että Hiekkaharjun prototyyppikypärän, samoin kuin muiden kehitysideoiden, edistämistä laajemmin käyttöön otettaviksi tu-ettaisiin erillisillä kehityshankkeilla. Laitekustannuksista hankkeistami-nen ei ainakaan voi olla kiinni. Yri-tyksiä tuotekehitykseen voi olla vaikea innostaa, sillä pelastusalan kysyntä on kuitenkin melko vähäinen.

– Työturvallisuusasioiden paris-sa tehtävä innovaatiotyö on tärkeää, ja tällaisen paikallisen innovoimisen

tapaista kehitystyötä tulisi tehdä pe-lastustoimen piirissä paljon laajem-minkin. Esimerkkinä vain savusukel-luksen yhteyslisälaitteet. Tuotekehi-tystyötä laitteiden osalta on vielä liian vähän, laitteet eivät kaikin osin toimi niin kuin haluttaisiin ja työturvalli-suus vaatisi, näkee myös apulaispelas-tusjohtaja Tapio Hietaniemi.

Palkinto jaetaan vuosittain

Innovaatiokilpailun pääpalkinnon sai Henri Andell tekemästään turvaliesi-tuulettimen kehittämistyöstä Next Icon Oy:ssä. Stovewatch-liesituuletin tarkkailee lieden lämpötilaa ja reagoi lämpötilan liian suureen nousuun hä-lyttämällä huoneiston asukkaan.

Tuuletin myös sammuttaa lie-dellä syttyneen palon, mikäli asukas ei reagoi hälytykseen. Innovaatiolla nähdään olevan suora vaikutus eri-tyisryhmien asumisturvallisuuden parantamiseen.

Kehittämistukea myönnettiin Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Tur-vaverkko-hankkeeseen. Hankkeessa kansalaiset voivat pelastuslaitoksen kotisivulla paikantaa kartalla havait-semansa turvallisuutta vaarantavan asian ja lähettää siitä pelastuslaitoksel-le palautetta. Pelastuslaitos reagoi pa-lautteeseen suorittamalla ylimääräisiä palotarkastuksia ja kohdistamalla en-naltaehkäisevää työtä ja turvallisuus-koulutusta paremmin.

Innovaatiopalkinto jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Jatkos-sa palkinto jaetaan vuosittain. Ensi vuoden palkittavaksi innovaatioksi pyydetään ehdotuksia Palosuojelu-rahastolle jo marraskuun loppuun mennessä.

Varusteiden vanhoista käyttötavoista on tietysti vaikea oppia pois, mutta kun kypärää on käyttänyt, huomaa miten hyvä se on. Kuulo on suojattu ja viestiliikenne todellakin toimii.

”

VESA VIISANEN


Miltä tuntuisi lähteä muutaman tunnin varoitusajalla toiselle puolelle maapalloa vieraaseen maahan, johon juuri odotetaan vuosituhannen pahinta hirmumyrskyä?

Tampereen aluepelastuslaitoksen asemamestari Jari Suokonautio oli juuri kotiutumassa venereissulta,

kun puhelin piippasi tekstiviestiä sunnuntai-iltana 19. elokuuta. Keskiamerikkalaiseen Belizeen odotettiin hir-mumyrskyä. YK tarvitsi paikalle tiimin arvioimaan tuhoja ja kansainvälisen avun tarvetta.

Seuraavana aamuna puoli kahdeksalta Jari oli jo ko-neessa kohti länttä. Helsinki-Vantaan kentällä hän oli tar-kastanut Helsingin pelastuslaitoksen toimittaman Belizeen vietävän tekniikan – lähes 100 kiloa pakattuna kolmeen muovilaukkuun – ja allekirjoittanut sopimuksen, jolla seuraavan kymmenen päivän työmatkan ajaksi työnantaja vaihtui aluepelastuslaitoksesta sisäasianministeriöksi.

Täysin kylmiltään matka ei tullut, sillä jo muutamaa päivää aikaisemmin ministeriö oli tiedustellut mahdolli-suutta osallistua YK:n humanitaarisen avun toimistolle (OCHA) avuntarvearviointia tekevän UNDAC-tiimin (UN Disaster Assessment and Coordination) matkaan. Jari on yksi UNDAC-tiimin tukihenkilöistä eli suppor-teista.

Jarin mukana Suomesta lähti viesti- ja toimistotekniikkapaketti, joka sisälsi muun muassa tietoko-neita, satelliittipuhelimia ja inter-net-yhteyslaitteita, gps-laitteita ja kameroita.

– Kaikki sellaiset laitteet, joita UNDAC-tiimi tarvitsee raportoi-dakseen YK:lle paikasta, jossa ei ole yhtään mitään, Jari tiivistää. Säh-köä ei pakata mukaan, mutta sitä saadaan aggregaatista, joka sisältyy esimerkiksi muiden pohjoismaiden ylläpitämiin leiripaketteihin.

Odotettiin pahinta

– Lähtö oli siinä mielessä aiem-mista ulkomaankomennuksistani poikkeava, että nyt lähdettiin enna-koidun tuhon alle. Katastrofin aihe-uttaja oli vasta tulossa. Aikaisemmin

olen ollut maanjäristysalueilla, jonne lähdetään aina tuhon jo tapahduttua.

Belizessä pelättiin pahinta, sillä viimeksi maata kouris-tanut, 4-luokan hurrikaaniksi luokiteltu Mitchell pyyhki maan läpi 30 kilometriä leveän uran. Nyt piskuista maata lähestyi 200-kilometriä leveä Dean, 5-luokan hurrikaani.

Jarin leiri majoittui Belizen pääkaupunkiin noin sadan kilometrin päähän rannikosta. Hirmumyrsky oli vielä noin seitsemän tunnin päässä rannikosta, eikä sen kulkusuun-nasta ollut varmuutta.

Jos myrsky kääntyisi etelään Mitchellin tapaan, jäisi leiri mahdollisesti myrskyn silmään.

Lopulta aamuyöllä myrsky ohitti leirin reilun tunnin ajomatkan päästä viistäen maan pohjoisosan yli selvästi laantuneena.

– Leirissämme myrsky tuntui samalta kuin kova syys-myrsky. Kattoja ei irronnut, mutta kaikki irtonainen lensi. Sähkökatkoja ilmeni vain ensimmäisenä päivänä. Myrs-kykeskuksessa sitten kevyemmät rakennukset sortuivat.

17°31”N 88°11”W

Belize

Jari Suokonaution tehtävä UNDAC-tiimin Belizen arviointileirissä oli raken-taa ja varmistaa tietokone- ja tietoliikenneyhteydet.

Myrskyn silmään


koulutustehtävässä yhdessä Ari Vakkilaisen kanssa.

Belizen keikka oli help-po verrattuna Pakistanin kokemuksiin. Inhimillisen kärsimyksen määrä oli ai-van toisenlainen, samoin olosuhteet. Jari itse sairastui vahvaan vatsatautiin koko kahden viikon matkan ajaksi. Toipuminen täysin ennalleen kesti kuukausia.

Kymmenien tuhansien hengen vaativat maanjäris-tyksen ovat vaikeita, sillä hyvin usein voimakas järis-tys raunioittaa maan oman pelastusorganisaation.

– Lähes koko paikallinen pelastushenkilöstö voi olla kuollut tai muuten lamaantunut. Pelastustoiminnan suun-nitelmallisuus on hävinnyt. Silloin tehtävät voi ottaa ar-meija, kuten Pakistanissa tapahtui.

– Pakistanin jälkeen ei vuoteen tehnyt mieli lähteä mihinkään tehtävään, mutta jotenkin sitä aina unohtaa raskaat olosuhteet. Ainakin toistaiseksi olen ollut valmis lähtemään uusiin ulkomaankomennuksiin, tuumaa Jari.

Suomalaisilla on teknisten taitojen lisäksi hallussa ihmisen hoitaminen, joka on ensisijaisen tärkeä asia. Meillä pelastusalan ammattilaiset osaavat huolehtia ihmisestä omaisuuden ja ympäristön lisäksi. Tästä lähtökohdasta ollaan kansainvälisesti monin paikoin vielä kaukana.

”

JARI SUOKONAUTIO

UNDAC-tiimi tutkii tuho-alueen ja haastattelee paikallisia asukkaita. Raportin perusteella YK suuntaa tarvittavan määrän ja laadun kan-sainvälistä humanitää-ristä apua.

Arviolta jopa 5000 ihmistä jäi ilman asuntoa.

Belizen lisäksi Dean riepotteli muitakin Meksikonlahden ja Kari-bianmeren maita. Surmansa sai 30 ihmistä, kotinsa menettäneitä oli kymmeniä tuhansia.

Puolueettomat silmät ja korvat

Jarin tehtävä paikan päällä oli var-mistaa tietokone- ja tietoliikenneyh-teyksien toiminta niin, että viestit kulkivat leiriin ja sieltä ulos. Tekniikkapuolen lisäksi työhön kuului alueen tark-kailutehtäviä.

Päivän verran Jari oli arviointitiimin mukana selvittä-mässä tuhoja ja avun tarvetta. Kylät kammattiin käytän-nössä katu kadulta, haastateltiin asukkaita avun, ruoan ja suojan tarpeesta, ja otettiin valokuvia. Materiaalista koot-tiin raportteja YK:n kansainväliselle hätäkeskukselle, joka niiden perusteella koordinoi tuhoalueelle suunnattavaa julkista ja yksityistä avustusrahoitusta.

– Kansallisella tasolla saatetaan vahinkoja suurennella, koska maahan haluttaisiin ottaa apua vastaan niin paljon kuin mahdollista. UNDAC-tiimin tehtävä on tehdä mah-dollisimman puolueeton ja oikea arvio avun tarpeesta.

Jarin mukaan asukkaat suhtautuivat myrskytuhoihin todella rauhallisesti. Maan väestönsuojelujärjestelmä on aika kehittynyt juuri säännöllisesti ylipyyhkivien hurrikaa-nien takia. Varsinaista evakuointia ei tehty, mutta kevytra-kenteisten talojen asukkailla oli mahdollisuus siirtyä suo-jaan tukevimpiin taloihin, kuten julkisiin rakennuksiin.

Edellinen UNDAC:n support-tehtävä Jarilla oli Pakis-tanin tuhoisassa maanjäristyksessä 2005 Tapio Kettusen kanssa, jonka lisäksi hän on osallistunut Finnrescue-teh-täviin: Latvian metsäpalon sammutukseen 1992 ja Turkin maanjäristyksen pelastustehtäviin 1999. OCHA:n järjestä-mällä UNDAC-kurssilla Kiinassa Jari oli support-kaluston

Jarin mukaan suomalainen pelastusalan ammattilainen pärjää maailmalla erittäin hyvin. Osaamiseen ei työsken-tely ainakaan kaadu, suomalaisilla on vahva ”multiskill”.

– Suomalaisilla on teknisten taitojen eli pelastamisen työtaitojen ja tietokonetaitojen lisäksi hallussa ihmisen hoitaminen, joka on ensisijaisen tärkeä asia varsinkin Finnrescuen tehtävissä. Meillä pelastusalan ammattilaiset osaavat huolehtia ihmisestä omaisuuden ja ympäristön li-säksi. Tästä lähtökohdasta ollaan kansainvälisesti monin paikoin vielä kaukana.

Työskentely vieraan maan katastrofiolosuhteissa useista eri kulttuureista kotoisin olevien ihmisten kanssa vaatii pitkää pinnaa, kansallisten kulttuurierojen hoksaamista, pelisilmää ja ihmisten käsittelytaitoja. Asiat saa rullaamaan, kun ym-märretään puhua oikealle ihmiselle. Erityisesti kyläpäälliköt ja autokuskit ovat monissa yhteiskunnissa korkeassa roolissa.

Yksi työkykyyn oleellisesti vaikuttava perusseikka korostuu ääriolosuhteissa. – Pitää muistaa nukkua. Kun leirityö pyöriin periaatteessa kellon ympäri, voi unenpuutteesta tulla ongelma. Kaikilla pitää olla kakkosmies, että jokainen saa levätä vuorol-laan. UNDAC-tiimin vetäjien tulisi muistaa tämä tosiasia.

Pakistanin vatsatautia lukuun ottamatta Jari on selvin-nyt komennuksilta terveenä, mutta läheltä piti -tilanteita on

matkoilla sattunut. Turkin maanjäristysalueella tiimin jäsenet olivat jäädä kerrostalon kaatuvan seinäelementin alle. Se opetti käyttämään entistä enemmän silmiä ennen jalkoja.

– Suomessa on todella helppoa ja turvallista elää ver-rattuna moneen muuhun maahan. Pikkuasioista ei täällä kannata itkeä, miettii Jari.

BELIZEN KUVAT: Jari Suokonautio

Yksittäisiä suomalaisia pelastusasiantuntijoita on ollut mukana YK:n pelastusoperaatioiden UNDAC-tu-

kitehtävissä eri puolilla maailmaa vuodesta 2003 lähti-en. Pitempi perinne on pelastusalan ammattilaisryhmiä sammutus-, pelastus-, ensihoito-, etsintä- ja öljyntor-juntatehtäviin ulkomaille vievässä Finnrescue-pelastus-komennuskunnassa, joka käynnistyi virallisesti 1993. Jo edellisvuonna Finnrescue operoi Latvian metsäpalon sammutustehtävissä.

Suomelle osoitetun YK:n humanitaaristen asioiden osaston, Naton pelastuspalveluosaston tai EU:n avun-pyynnön vastaanottaa Helsingin hätäkeskus, jonka jälkeen sisäasiainministeriö tekee päätöksen Finnrescuen tai UN-DAC:n miehistön lähettämisestä.

Finnrescue koostuu noin 250 monitaitopelastajasta Helsingin, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelas-tuslaitoksilla sekä Tampereen ja Varsinais-Suomen aluepe-lastuslaitoksilla.

UNDAC-toiminnassa Suomesta on mukana viisi pe-lastusalan ammattilaista. UNDAC:n vahvistamiseksi Suo-mi on kuuden muun maan kanssa solminut YK:n kanssa International Humanitarian Partnership -so-pimuksen, jonka myötä Suomi lähettää UN-DAC:n arviointi- ja koordinaatioryhmälle henkilö- ja tekniikka-apua, esimerkiksi tieto-tekniikkapaketin ja tukihenkilön.

Sisäasianministeriön neuvottelevan virka-miehen Harry Frelanderin mukaan sopimus humanitaarisen avun annosta on tärkeä, jot-ta pelastuskomennuskunnasta saadaan täysi

hyöty. Komennuksissa käytettävä kalusto on samaa Finn-rescuen ja YK:n tehtävissä, samoin miehistö. Ryhmään pyritään kokoamaan sekä ensikertalaisia että ulkomaan-tehtäviä jo kokeneita. Näin kartutetaan osaamista, mutta pystytään myös tehokkaaseen työskentelyyn.

Suomella on paineita kehittää komennuskuntaansa, jotta pysytään tehtävissä mukana. Eri maiden haluk-kuus humanitaariseen toimintaan on saanut niin suu-ret mittasuhteet, että avun laatuun on alettu kiinnittää huomiota.

– YK haluaa päästä eroon ilmiöstä jota voisi kutsua katastrofiturismiksi. Avustusalueelle saattaa tulla ryhmiä ilman asianmukaista koulutusta ja varustusta. Jatkossa YK määrittelee ainoastaan keskiraskaat ja raskaat muo-dostelmat sellaisiksi, jotka saavat kohdemaan ja YK:n palveluita. Finnrescuen itsearvioinnin mukaan Suomi on vielä kevyen ja keskiraskaan välimaastossa, kertoo Frelander.

Yksi keskeisimpiä puutteita Suomen palvelupaketissa on etsintäkoirien puute. Myös lääkintä- ja vaarallisten ai-neiden puoleen sekä koulutuksen kehittämiseen tarvitaan

satsauksia. Finnrescue-sopimuksia lai-tosten kanssa ollaan uudistamassa, sillä tehtävien monimuotoisuus, olosuhteet ja kustannukset ovat toiset kuin järjes-telmää luotaessa. Muiden operatiivisten tehtävien ohella Finnrescue-tehtäviä ollaan siirtämässä pois ministeriöstä. Laitosten tehtävät laajenevat ja minis-teriö kuittaa vain laskun.

YK haluaa päästä eroon ilmiöstä jota voisi kutsua katastrofiturismiksi.

”

HARRY FRELANDER

Finnrescue tarvitsee pelastuskoiria


vartijan työn perusteetvartijan ammattitutkintoturvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintolukkosepän ammattitutkintolukkoseppämestarin erikoisammattitutkintoturvallisuustekniikan erikoiskurssitjärjestyksenvalvojan perus- ja erityiskoulutuksettulityökurssit ja tulityöjatkokurssittyöturvallisuuskorttikoulutusyrityskohtaiset koulutukset

Ota yhteyttä!tiimipäällikkö Anne Kotkavuori

puh. 020 513 [email protected]

Helsinki Porvoo Sipoo Vantaa www.edupoli.fi

Turvallisuusalojenkoulutusta ja tutkintoja

Lielahden Apteekki

Possijärvenkatu 2 33400 Tampere

puh. 03-347 3800

Sarankulmankatu 14 33900 Tre p. 0201 616200

J.Haarla Oy

Pyhäjärvenkatu 10 a, 33200 Tampere

puh.03 3399 1300 www.haarla.fi www.kalmarind.com

TAPAHTUMIA Lähetä paikallisyhdistyksen tapahtumista tiedot jäsenlehteen. Soita puh. 045 657 6882 tai lähetä sähköpostia: [email protected]

Tampereen paLohenkiLösTö spaL ry os. 16:n säänTömääräinen syyskokous22.11.2007 klo 17 keskuspaloasemallaEsillä sääntömääräiset sekä sääntömuutos- ja liittokokousasiat. Kahvit ja pullat. Yhdistyksen hallitus

suomen paLomiesLiiTTo spaL ry:n Vuosikokous 4.-5.12.2007 Joensuu, sokos hotel kimmeliKatso tarkempi ilmoitus tämän lehden sivulta 32.

LIITON INFO

TapaTurma- Ja maTkusTaJaVakuuTukseT

SPAL ja If Vahinkovakuutusyhtiö Oy ovat yhteistyössä sopineet vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta, matkustajavakuutukses-ta sekä ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutuksesta. Vakuutuksista näet lisätietoja internetistä www.if.fi/spal. SPAL -jäsenkortti on samalla myös vakuutuskortti.

Vakuutettuina ovat liiton alle 65-vuotiaat jäsenet. Jäsenyys määräytyy liiton sääntöjen perusteella. Liitto vahvistaa pyydet-täessä, että korvauksenhakija on kuulunut vahinkotapahtuman sattuessa tämän vakuutuksen piiriin. Liittovakuutuksen vakuu-tusturvan voimassaolo on sidottu liiton jäsenyyteen.

Tapaturmavakuutus 201–2053061 korvaa/sisältyy: pysyvän haitan korvaus enintään 10 092 euroa, hoitokulut 2 523 euroon asti. Matkustajavakuutus 201–2053061: Voimassa enintään 45 vrk kestävillä matkoilla, myös kotimaassa (ei omalla mökillä). Kor-vaa/sisältyy: hoitokulut ilman ylärajaa, matkan peruuntumisen ja keskeytymisen, mukana matkustavat alle 20-vuotiaat lapset.

Ulkomailla tavallisimmissa turistikohteissa saat maksutto-man hoidon näyttämällä SPAL-jäsenkorttia. Kiiretapauksissa voit soittaa IF-vahinkovakuutus päivystysnumeroon 0800 – 1 – 3800 (Ulkomailta soittaessa +358-800-1-3800)

Tarkan selvityksen vapaa-ajan tapaturma- ja matkavakuu-tusten sisällöstä saat voimassa olevista vakuutusehdoista. Voit pyytää ne lähimmästä IF vahinkovakuutusyhtiön konttorista tai puhelimitse vakuutuspalvelusta puh: 010 515 200.

VasTuu Ja oikeusTurVaVakuuTus

SPAL on ottanut jäsentensä turvaksi ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta. Vakuutettuina ovat liiton jäsenet toimihenkilöinä toisen palveluksessa. Vakuutuksesta korvataan asiat, jotka koskevat vakuutettua työntekijänä ja liittyvät vakuutetun työsuhteeseen.

Vastuu- ja oikeusturvavakuutus on voimassa Suomessa. Vas-tuuvakuutuksesta korvataan henkilö- ja esinevahinkoja, jotka ammatissasi virheellä tai laiminlyönnillä aiheutat työnantajallesi, työtoverillesi tai sivulliselle henkilölle ja josta lain mukaan olet korvausvastuussa. Vakuutus ei korvaa varallisuusvahinkoja.

Korvauksen yläraja henkilö- ja esinevahingoissa on 85 000 euroa. Vastuuvakuutuksessa omavastuu on kiinteä 350 euroa.www.if.fi/spal

eTuJa pankkiasioissa

Yhteistyösopimuksen kautta saat Nordeasta alennusta lainan järjestelypalkkioista esimerkiksi asuntolainaa hankkiessasi. Li-säksi saat ajankohtaista pankki- ja sijoituspalvelua Nordean kont-toreista sekä Nordean asiakaspalvelusta 0200 3000 (pvm/mpm) ma-pe klo 8-20.www.nordea.fi

TaskukaLenTeri

Taskukalenteri on maksuton SPAL:n jäsenille ja se jaetaan Pe-lastusalan ammattilainen -lehden mukana. Kalenterissa on hyödyllistä tietoa liitosta, liittohallituksesta ja sen jäsenistä sekä varajäsenistä. Kalenterista löydät myös työttömyyskassan tiedot sekä tiedot alueesi luottamusmiehistä.

aLennukseT poLTToaineesTa

Esso: Kun käytössäsi on Esso Tiger Card, saat SPAL:n jäsenenä alennusta bensiinistä ja dieselistä 2,19 c/l mittarihinnasta Esso Tiger Cardilla suoritetuista polttoaineostoista Tiger Card -laskun yhteydessä. Katso tarkemmin www.spal.fi/jasenedut.

Shell: EuroShell-korttiostoista saat alennukset Shell-huolta-moiden (Suomessa) vähittäismyyntihinnoista: Shell Formula-ben-siini 0,85 c/l ja Shell Formula-diesel 0,68 c/l. Alennukset otetaan huomioon euroShell-korttilaskutuksen tai oston suoraveloituksen yhteydessä. Katso tarkemmin www.spal.fi/jasenedut.

eTuJa maTkoisTa

Tallink myöntää SPAL.n jäsenille Helsinki-Tallinna-Helsinki välisel-le liikenteelle alennuksia normaalihintaisista matkoista 10-20 % sunnuntai-torstai lähdöillä. Katso tarkemmin www.spal.fi/jasen-edut.

Viking Line tarjoaa SPAL:n yhdistyksille ja jäsenille kokous- ja risteilyalennuksia. Arvokuponkeja voit tilata liiton toimistolta postitse tai sähköpostitse.

Scandic tarjoaa SPAL:n jäsenille ja jäsenyhdistyksille 8 % alennuksen hotellihuoneista ja kokouspalveluista (varaustunnus D000005402).

Lomaliitto tarjoaa jäsenillemme hyviä lomaetuja Lomaliiton lomapaikoissa. Jäsenedut nähtävissä Lomaliiton kotisivuilta osoitteesta www.lomaliitto.fi/jasenedut.

Hyödynnä Palomiesliiton jäsenetusi!Palomiesliitto on neuvotellut jäsenilleen etuja muun muassa vakuutus- ja pankki-asioissa sekä matkustamisessa. Tässä muutamia esimerkkejä eduista, lisää löydät kotisivulta www.spal.fi/jasenedut. Tutustu ja hyödynnä!

spaL:n vuoden 2008 taskukalenteri jaetaan tämän lehden välissä. Jos sinulta puuttuu tas-kukalenteri tai tarvitset niitä lisää esimerkiksi jä-sentapahtumaan, ota yhteyttä liiton toimistoon, puh. (09) 867 8880, [email protected]

!

monet liiton eduista saat, kun osoitat jäsenyytesi spaL:n jäsenkortilla.

Hävinneen kortin tilalle saat uuden kortin ottamalla yhteyttä liiton toimistoon, puh. (09) 867 8880.

Nopeiten uuden kortin saat tilaamalla sen lomakkeella kotisivulta: www.spal.fi/palaute

!


pelastettu haastoi palomiehen!

Haasta kenet vaan luovuttamaan ja laita veri kiertämään osoitteessa www.haaste.fi.

PL 95, 20101 TURKU Puhelin 02-269 33 11

Rosk`n Roll Oy Ab

Hjort Urheilutukkuwww.tikkurila.fi

Brahentie 16, 52300 RISTIINA

Puh. 015-740 7700

Palo- ja pelastuskalusto

Pelastajan suojavarusteet

Kaasumittarit

Liitin Oy [email protected] www.liitin.fiPäiväläisentie 4 PL 33 00391 HELSINKIPuh. 0207 119 610 Faksi 0207 119 611

Kielotie 12–14 B, 01300 Vantaapuh (09) 867 8880, fax (09) 863 7230

[email protected]

SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL RY

Kuva

t: SP

AL, H

äke,

Hel

pe

Suomen Palomiesliitto SPAL ry

Liittokokous4.-5.12.2007JoensuuSokos Hotel KimmelKOKOUSOHJELMA:Tiistai 4.12.klo 11.00 ilmoittautuminenklo 12.00- Liittokokous 2007 18.00klo 19.00 illallinenKeskiviikko 5.12.klo 10.00- Liittokokous 2007klo 12.30 lähtökahvit

Palomiesliiton liittokokouksessa läsnäolo-oikeus on kaikilla palomies-yhdistyksiin kuuluvilla jäsenillä, liiton henkilöjäsenillä, kunniapuheen-johtajalla, kunniajäsenillä sekä yhteistyö- ja kannatusjäsenillä.

Puheoikeus liittokokouksessa on kaikilla liiton jäsenillä. Äänioikeuskokouksessa on paikallisyhdistyksillä niiden jäsenmäärän suhteessaja SPAL:n henkilöjäsenillä.

Liittokokoukseen ennakkoilmoittaudutaan SPAL:n toimistolle.Lisätietoja ja ilmoittautumiset toimistoon puh. (09) 867 8880 tai [email protected].

Tervetuloa liittokokoukseen Joensuuhun!

pelastusalan ammattilainen 5/07

Documents