pelastusalan ammattilainen 1/09

KUTSU TURVALLINEN SUOMI -SEMINAARIIN 1.4.

PELASTUSALANAMMATTILAINEN

l Jenkeissäpelastustoimeenriittää rahoitusta s. 28

l Pelastussukellus-ohje ei takaa työn turvallisuuttas. 10

1 l

200

9

PELASTUSALANAMMATTILAINEN1 l 16.2.2009

3 l Päätoimittajalta Hätäkeskus kuuluu pääkaupunkiin

4 l Turvallinen Suomi -seminaari Helsingissä Pelastustoimen ja hätäkeskusten ajankohtaisasiaa

5 l Puheenjohtajalta Ristiriitainen tilanne haaskaa energiaa

6 l Kanta-Hämeeseen uusi pelastusjohtaja Pelastuslaitoksella kolme vahvaa seutukuntaa

10 l Rutiinisammutus yllätti Sotkamossa Pelastussukelluskelpoisuus ja varusteet korostuivat

13 l HAL yhdistää hätäkeskusten ammattilaiset Valtakunnallinen yhdistys

14 l Helsingin päivystäjille esitetään palkanlisää Hätäkeskuksen tuleva sijainti yhä auki

17 l Vieraana: Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Pelastusalan tulevaisuuden haasteita

18 l Jäsenkortti mukaan matkalle Vapaa-ajan matkustajavakuutus korvaa hoitokuluja

20 l Vuosi käynnistyi koulutuksella ja kokouksilla Ay-koulutusta Jyväskylässä

22 l Miten työhyvinvointia tutkitaan? Ikääntyneiden palomiesten erityisasema tulisi tunnistaa

28 l Jenkeissä turvallisuus on ykkösjuttu Juha Saario tutustui pelastustoimeen Kaliforniassa

32 l Metallia ja melodiaa Tampereen palomiehet eivät humppaa

35 l Työnohjauksella työhyvinvointia Helsingissä selvitettiin työnohjauksen tarvetta

36 l Pelastuslaitokselle ja häkelle uudet tilat Joensuuhun Henkilöstö mukana aseman suunnittelussa

6

10

20

28

32

36

Lehti:

Julkaisija:

ISSN:

Pelastusalan Ammattilainen on Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti. Se tavoittaa pelastusalan ja hätäkeskuksien toimijat kattavasti jokapuolella Suomea.

Suomen Palomiesliitto SPAL ryKielotie 12-14 B01300 Vantaapuh. (09) 867 8880fax (09) 863 [email protected]

1456-7709

Päätoimittaja:

Kirjapaino:

Ilmoitukset:

Osoitteen-muutokset ja juttuaineisto

Mikko TeräväGSM 045 657 [email protected]

Painotalo Auranen Oy, Forssa

Ilpo Pitkänen Oypuh. (09) 5868 300 fax (09) 5868 [email protected]

[email protected]

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 3

PÄÄTOIMITTAJALTA

MIKKO TERÄVÄ

Suomen Palomiesliitto SPAL ry on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden ammattiliitto. Liiton jäsenet työskentelevät valtion, kuntien, kuntainliittojen ja yksityisen sektorin palveluksessa.

Palomiesliiton tavoitteena on edistää jäsenten ammatillisia ja taloudellisia etuja, vaikuttaa jäsenten yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen ja edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoansa.

PELASTUSALANAMMATTILAINEN

Helsingin pelastuslaitos on järjestelmällisesti vaatinut pääkaupungin oman hätäkeskuk-

sen säilyttämistä. Hätäkeskuksen työntekijät ei-vät halua Keravalle töihin. Voidaanko keskeisen yhteistyöviranomaisen ja henkilöstön mielipiteet ohittaa hätäkeskuksen sijoituspaikkavaihtoehtoja tutkittaessa? Lääkelaitoksen alueellistamisessa val-tio on osoittanut, että voidaan, jos halutaan.

Päivystäjien esittämä pelko työntekijöiden siirtymisestä muihin hätäkeskuksiin ja kokonaan muille aloille ei suuressa kuvassa paina riittävästi.

Päivystäjäkoulutus on osoittanut joustavuu-tensa: helmikuussa käynnistyi viides alueellinen kurssi. Valtion kassassa riittää rahaa puolen miljoo-nan euron kurssien käynnistämiseen niin kauan, että päivystäjiä saadaan saleihin riittävästi, vaikka osa tutkinnon suorittaneista ei menisikään töihin sinne, minne työnantaja haluaisi. Onhan järjestel-

mä jo sietänyt satojen poliisien virtaamisen päivys-tyssalin pätkätöistä omiin töihin kentälle.

Pelastuslaitos lataa pääkaupungin oman hä-täkeskuksen säilyttämisen puolesta kovat arviot. Yhdistäminen Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkes-kuksen tiloihin heikentäisi merkittävästi hätäkes-kuksen toimintakykyä, päivystäjien työn hallitta-vuutta sekä lisäisi pääkaupungin hätäkeskuspalve-luiden haavoittuvuutta häiriötilanteissa.

HeLsIngIn hätäkeskuksen palvelukykyä selvit-tänyt työryhmän työskenteli kiireisenä ja eripurai-sena. ei näytä hyvältä. Millaisella aikataululla ja yhteistyöhengellä tullaan valmistelemaan hätäkes-kuksien yhdistämiset, jos keskusten määrää vähen-netään niputtamalla pieniä keskuksia yhteen?

nyt järki käteen – riittävästi rahaa, aikaa ja laa-jakatseisuutta uuden Hesan häken valmisteluun.

Hätäkeskus kuuluu pääkaupunkiin

Palomiesliiton järjestämä seminaari on vakiin-nuttanut paikkansa pelastusalan ammattilaisten keskustelufoorumina. Vuosi sitten järjestetty tapahtuma keräsi toistasataa osallistujaa keskus-telemaan pelastustoimen ja hätäkeskusten ajan-kohtaisista asioista.

Tänä vuonna seminaari järjestetään Helsingin Pasilassa, Messukeskuksen Holiday Inn -hotellis-sa 1. huhtikuuta.

Puheenvuoroissa luodataan pelastustoimen ja hätäkeskuslaitoksen haasteita ja kehitysnäkymiä. esillä on muun muassa pelastustoimen käynnissä olevat ja tulevat kehittämishankkeet sekä tutki-mustietoa pelastushenkilöstön ikääntymisen ja eläköitymisen vaikutuksista. Asiantuntija-alus-

Turvallinen Suomi -seminaari Helsingissä 1.4. Millaisia haasteita pelastus-toimella ja hätäkeskuksilla on 2010-luvulla ja millaisella suunnittelulla ja resurssoin-nilla niistä selvitään, kysytään kolmatta kertaa järjestet-tävässä Turvallinen Suomi -seminaarissa.

tusten lisäksi yleisöllä on mahdollisuus keskus-tella ja ottaa kantaa.

Kansanedustajien paneelikeskustelussa ky-sytään, millaisilla viranomaisresursseilla kansa-laisten turvallisuus taataan 2010-luvulla. Vastaa-massa ja keskustelemassa ovat edustajat kaikista kahdeksasta eduskuntaryhmästä.

Tarkempi ohjelma on tämän lehden mukana jaettavassa esitteessä.

Ilmoittautuminen 11.3. mennessä

seminaaripaikalle Pasilaan on hyvät kulkuyhtey-det julkisilla kulkuvälineillä. esimerkiksi Helsin-kiin saapuvat junat pysähtyvät Pasilan asemalla, josta on kävelymatka seminaarihotellille. Lisätie-toja kokouspaikasta ja kulkuyhteyksistä löytyy verkosta: www.turvallinensuomi.fi.

seminaariin pyydetään ennakko-ilmoittau-tumisia 11. maaliskuuta mennessä sPAL:n toi-mistolle. Tapahtuma illallisineen on maksuton ja avoin kaikille osallistujille.

Tilaisuus on koulutussopimuksen mukainen KTn ry:n ay-koulutustilaisuus: Pelastus- ja hätä-keskusalan opintopäivät.

www.turvallinensuomi.fi

4 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 5

Seminaarissa vuosi sitten keskusteltiin ajankohtaisista asioista: eduskunta käsitteli hätäkeskusselontekoa ja sisäasiainministeriössä oli käynnistynyt pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanke.

PUHEEN

JOHTAJALTA

KIM N

IKULA


Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakyky-hanke on ristiriitaisessa tilanteessa, koska toi-

mintakykyhankkeen toimeksianto on epäselvä.Matti Vanhasen I hallituksen sisäasiainminis-

teri Kari Rajamäen toimeksiannosta käynnistynyt työssä jaksamista selvittävä hanke päättyi erimieli-senä. erimielisyys johtui siitä, ettei osa hankkeen jäsenistä suostunut käsittelemään ns. eläkeikäky-symystä.

Matti Vanhasen II hallituksen sisäasiainminis-teri Anne Holmlund on jatkanut edellisen halli-tuksen selvitystä asettamalla pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhankkeen. Ministerit Holmlund ja Mari Kiviniemi ovat molemmat julkisuudessa ilmoittaneet odottavansa hankkeel-ta eväitä siihen, miten pelastuslaitosten toiminta-kyky turvataan hallitusohjelman mukaisesti – käy-tännössä he tarkoittavat eläkeikäratkaisua.

Ongelmaksi nousee se, ettei toimintakyky-hanke kykene ratkaisemaan eläkeikäkysymystä. Toimintakykyhanke on linjannut aiemmin, ettei eläkelainsäädännön valmistelu kuulu sen toimek-siantoon. Lisäksi hankkeessa istuu samoja tahoja, jotka eivät edellisessä selvityshankkeessa suostu-neet asiaa edes käsittelemään. Tältä osin hankkeen tulee arvioida sen toimeksiantoa uudelleen; sisäl-tyykö toimeksiantoon eläkelainsäädäntö kannan-ottoja vai ei.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja Mark-ku Jalonen kertoo lehdessämme pelastuslaitosten haasteista tulevaisuudessa. Markku tuo esille elä-kelainsäädännön kehityksen, jossa eläkesäädökset niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla on pyritty harmonisoimaan. Olennainen viesti on se, ettei eläkkeistä saa kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaan sopia KT:n ja pääsopijajärjestöjen kesken virkaehtosopimusneuvotteluissa ja asia kuuluukin kunnallisen eläkelain piiriin ja Kuntien eläkeva-kuutuksen tehtäviin.

Toisenlainen näkökanta tulee Kanta-Hämeen pelastusjohtajalta esa Pulkkiselta. Hänen näke-myksensä mukaan taloudellinen yhtälö on täysin mahdoton: toimintakyvyltään rajoitteisia ei voi työvuorossa siirtää toisiin tehtäviin ja ottaa tilalle parempikuntoisia palomiehiä. Pelastuslaitokset eivät toimillaan juuri pysty vaikuttamaan henki-löstön ikärakenteeseen. Pelastuslaitosten toimin-takyvyn turvaaminen vaatii eläkeikäratkaisun.

suurin ongelma lienee siinä, ettei kukaan uskalla tai osaa ratkaista yhtälöä. Rationaalinen, järkipe-rustainen ratkaisu tukee sitä, että yhteiskunnan turvallisuuden ja pelastuslaitosten toimintakyvyn ylläpitäminen vaatii pelastusalan ammattilaisten eläkeiän palauttamista.

Irrationaalinen, tunteellinen näkemys tukeu-tuu siihen, ettei palomiehille voida tasapäistämistä tukevassa yhteiskunnassa tehdä muista ammatti-ryhmistä poikkeavaa ratkaisua.

Työryhmät, henkilöstö ja pelastuslaitokset eivät kykene eläkeikäratkaisua tekemään – eikä se heidän toimeksiantoonsa kuulu. Valitettavaa on se, että ristiriitaisessa tilanteessa energia kuluu kaikkeen muuhun kuin pelastustoimen täysipai-noiseen kehittämiseen.

Pelastustoimen kehitys tulee olemaan jäissä niin kauan kunnes eduskunta ratkaisee asian hallitus-ohjelman mukaisesti.

nyt on pelkona, että palomiesten ja yksiköiden suorituskykyvaatimuksia ryhdytään laskemaan, koska rationaalista ratkaisua ei uskalleta tehdä.

Tällä ei korjata pelastuslaitosten toimintaky-kyä eikä palomiesten vinoutunutta ikärakennetta. se johtaa vain syvempiin ongelmiin.

KIM NIKULApuheenjohtaja

Suomen Palomiesliitto SPAL ry

Ristiriitainen tilanne haaskaa energiaa


anta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtajana on joulukuun alus-ta asti toiminut esa Pulkkinen. etelä-Karjalan pelastuspäällikön tehtävistä Hämeeseen siirtynyt Pulkkinen va-littiin virkaan pelastusjohtaja Jouko Allinniemen jäädessä eläkkeelle.

–– ensivaikutelmat ovat erittäin hyvät. sekä henkilöstön että Hämeen-linnan kaupungin suhtautuminen ja tuki ovat tehneet työn aloittamisen helpoksi, kiittelee Pulkkinen.

Karjalan poika pärjää Hämeen sy-dänmailla oikein hyvin.

50-vuotiaalla Pulkkisella on lähes 30 vuoden ura pelastustoimen eri tehtävissä. Hän opiskeli palomiehek-si 80-luvun taitteessa ja työskenteli palomiehenä savonlinnassa. Ruoko-lahden palopäällikkönä Pulkkinen työskenteli parikymmentä vuotta. etelä-Karjalan pelastuslaitoksessa Pulkkinen on ollut pelastuspäällikön

tehtävissä, jossa hän on tehnyt myös pelastusjohtajan viransijaisuutta.

–– On ollut toiveena kokea vielä uu-sia haasteita. Virkauraa on vielä jäljel-lä, joten pelastusjohtajaksi hakeminen tilaisuuden tarjouduttua oli luonnolli-nen askel. Hämeen seutu on perheen tulevaisuutta ajatellen sopiva ratkaisu: lasten jatko-opiskelupaikat näyttävät sijoittuvan eteläiseen suomeen.

Kolme seutukuntaa

Kanta-Hämeen pelastuslaitos toimii 11 kunnan alueella. Maakunnallisia kes-kuksia ovat Hämeenlinna, Riihimäki ja Forssa. Asukkaita on 170 000. Alueena Kanta-Häme on jonkin verran etelä-Karjalaa suurempi, mutta perustasolla Pulkkinen uskoo laitosten haasteiden olevan pitkälti samanlaisia.

–– Olin vuodesta 2002 alkaen valmistelemassa etelä-Karjalan pe-

”Täällä on hyvä ammatillinen ote ”

Esa PulkkinEn PElasTusJoHTaJaksi kanTa-HämEEsEEn

K


lastuslaitoksen perustamista. Tämä kokemus auttaa ymmärtämään myös Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toi-mintaa ja tilannetta.

etelä-Karjalassa päätoimiset palo-asemat sijaitsevat Lappeenrannassa ja Imatralla. Kanta-Hämeessä pelastus-laitoksen toiminta rakentuu kolmen seutukunnan keskuksiin.

–– Kanta-Hämeessä päätoimisten palomiesten merkitys ja rooli pelas-tuslaitoksessa on selkeästi suurempi kuin etelä-Karjalassa. seutukunnilla on vahvat ammattipalokunnat, jotka tuottavat korkeatasoista palvelua.

Pulkkinen uskoo, että yhteistyös-sä henkilöstön kanssa pelastuslaitok-sen toimintaa pystytään kehittämään vielä merkittävästi. –– Asiakkaille asemilta tuotettu peruspalvelu on kunnossa: henkilöstöllä on hyvä am-matillinen ote. sekä asiakkailta että kuntajohdolta saatu palaute kertoo,

että Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen tuottamaan palveluun ollaan erittäin tyytyväisiä. saman olen myös itse ais-tinut.

–– Palomiehet, ensihoitajat ja sai-raankuljettajat sen palvelun tuottavat. Kaikessa näkyy, että omaa työtä arvos-tetaan.

Ammatillisen ilmapiirin kertoo huomanneensa myös Jarkko savilepo, joka aloitti palomiehen virassa Kan-ta-Hämeen pelastuslaitoksen Forssan paloasemalla 2004. savilepo on Palo-miesliiton paikallisyhdistyksen Kan-ta-Hämeen pelastushenkilöstö ry:n puheenjohtaja. Yhdistys perustettiin 2007, kun kaksi Hämeessä toiminut-ta sPAL:n paikallisyhdistystä yhdisti voimansa.

–– Hämeessä ollaan terveellä taval-la ammattiylpeitä. se on varmasti voi-mavara koko työyhteisölle. Ammatti-maisuus näkyy esimerkiksi siinä, että

Pelastusjohtaja Esa Pulkkinen ja Kanta-Hä-

meen pelastushenkilöstö ry:n puheenjohtaja Jarkko Savilepo uskovat hyvän ammattihen-gen olevan pelastuslaitoksen vahvuuden. Hämeenlinnan pelastusaseman kalustohallin vanhin ajoneuvo on museore-kisterissä eläkepäiviä viettävä International-paloauto vuodel-ta 1924. Viimeksi auto palveli virkatehtävässä viime syys-kuussa, kuljettaen eläkkeelle jääneen pelastusjohtaja Jouko Allinniemen Hämeenlinnan Raatihuoneelle.

«


omaa työtä ja sen kehittämistä mieti-tään aidosti, savilepo sanoo.

Kestää vertailun

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kustannukset asukasta kohden ovat maan alhaisimpia. Pulkkinen myön-tää huomioineensa luvut jo etelä-Karjalassa työskennellessään, mutta muistuttaa samaan hengenvetoon, ettei talousarvioihin tuijottaminen anna aina oikeaa kuvaa siitä, missä kunnossa palvelut ovat.

–– Pelastusalueen muoto, maantie-teelliset seikat, pelastustoimen malli ja riskit vaikuttavat kustannusrakentee-seen. Meillä palvelu kestää vertailun.

Pelastuslaitos tulee jatkamaan tu-levat vuodet nykyisen tasoisilla käyt-tötalous- ja investointibudjeteilla. Forssassa on käynnissä paloaseman peruskorjaus. Vastaava remontti tai uudisrakentaminen toteutetaan Riihi-mäellä lähivuosina. Hämeenlinnaan tullaan esittämään ensi vuodeksi nel-jää uutta palomiehen virkaa.

Uusi pelastuslautakunta saa alku-vuodesta päätettäväkseen organisaa-

tiomuutoksen, jolla ”selkeytetään pro-sessivastuita”. Aluelaitoksen yhteisesti hoidettavat tehtävät tulevat entistä enemmän keskittymään johto- ja ke-hittämisyksikköön Hämeenlinnaan.

–– Pyrimme purkamaan asemien päällekkäistä työtä, jolloin työvoimaa saadaan varsinaiseen perustoimin-taan: pelastustoimeen ja riskienhal-lintaan. Jatkossa tulee entisestään korostumaan se, että Kanta-Hämeen pelastuslaitos tuottaa pelastustoimen palvelut kuntien asukkaille.

Organisaatiomuutoksen valmis-telussa yhtenä vaihtoehtona on ollut Riihimäki-Forssan yhdistäminen yh-deksi toimialueeksi. Pulkkisen mu-kaan palvelut tuotetaan kuitenkin jatkossakin kolmella seutukunnalla, jolla jokaisella on palopäällikkö.

–– Aluelaitoksen edut näyttäyty-vät juuri näin: resursseja pystytään kohdentamaan tehokkaammin ja keskittämään hankintoja. Kolmella eri seutukunnalla on kuitenkin omat leimansa ja eroavaisuutensa. Forssassa seudun oman palopäällikön säilymistä pidetään hyvänä ratkaisuna, vaihtoeh-toista ratkaisua henkilöstö näki riskik-

”Asiakkailta ja kuntajohdolta saatu palaute kertoo, että pelastuslaitoksen tuottamaan palveluun ollaan erittäin tyytyväisiä.ESA PULKKINEN

-- Kanta-Häme on muutto-voittoinen ja kehittyvä alue jatkossakin. Kasvu ja liiken-nevirrat näkyvät pelastustoi-men palvelujen kysynnässä, Esa Pulkkinen sanoo. Viime vuonna pelastuslaitos kir-jasi 3211 tehtävää, joista tulipaloja oli 505, liikenne-onnettomuuksia 445 ja en-sivastetehtäviä 894.


si aseman täysipainoisen toiminnan kannalta, toteaa Jarkko savilepo.

Valmis haasteisiin

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pal-velutasopäätöstä vuosille 2010-2013 valmistellaan tänä vuonna. Valmiste-lutyötä tehdään tilanteessa, jossa en-simmäiset suuntaviivat näillä näkymin 2010 voimaan tulevasta terveydenhuol-tolaista ovat jo näkyvillä. Pelastuslaitos on hoitanut ensihoito-sairaankuljetuk-sesta 75-80 prosenttia.

suunnitelman mukaan pelastuslai-tos eriyttää ensihoitopalvelut omaksi selkeäksi yksikökseen 2010. samoin eriytetään tekniset palvelut.

Pulkkinen luottaa siihen, että pelas-tuslaitokset ovat tulevaisuudessakin vah-voja toimijoita välittömän valmiuden ensihoito-sairaankuljetuspalveluissa.

–– Toivon, että terveydenhuoltolain valmistelussa kiinnitetään huomiota välittömään valmiuteen ja laatuun. Kokonaisuuden eli lopulta asiakkaan kannalta on vääjäämättä merkittävää etua siitä, että saman katon alla pys-tytään tuottamaan kiireellisiä pelas-

tustoimen ja ensihoidon palveluita. Paloasemaverkko, infra, koulutus ja viestiliikennevalmiudet ovat viritettyjä asiakaslähtöiseen palveluun. Pystym-me vastaamaan myös haasteeseen, jos halutaan laadullisesti parempaa palve-lua, Pulkkinen vakuuttaa.

Ikäratkaisua odotetaan

Huhtikuun puolivälissä tulee kulu-neeksi kaksi vuotta siitä, kun maan nykyinen hallitus aloitti työnsä. Hal-lituksen ohjelmaansa kirjaama pelas-tushenkilöstön eläkeiän ratkaisu on edelleen valmisteltavana valtiovarain-ministeriössä. Ikääntymisongelman kestävän ratkaisun puuttuminen on jarruttanut pelastuslaitosten täysipai-noista henkilöstöjohtamista.

–– nykyisellä tavalla ei voida jatkaa. Henkilöstö ikääntyy, eivätkä työtehtävien psyykkiset ja fyysiset vaatimukset tule jatkossa ainakaan vähenemään. näkee pelastusjohtaja Pulkkinen. Ongelmia tulee erityisesti pienissä laitoksissa ja asemilla.

–– Taloudellinen yhtälö on täysin mahdoton: Toimintakyvyltään rajoit-

teisia ei voi työvuorossa siirtää toisiin tehtäviin ja ottaa tilalle parempikun-toisia palomiehiä. Pienen laitoksen budjetissa ei tällaiseen ole varaa. Teh-tävien tulisi olla myös mielekkäitä, niin että palomieheksi aikoinaan ha-keutunut pystyy siirtymään tehtävästä kunniakkaasti eläkkeelle. Kaikista ei ole neuvonta- ja valistustehtäviin tai palotarkastajiksi.

–– Kovin vähän tilanteeseen voi-daan vaikuttaa omalla pitkäjänteisellä henkilöstöpolitiikalla ja työkykyä yllä-pitävällä toiminnalla. Kyseessä on val-takunnallinen ongelma – palloa ei voi vain heittää 22 laitokselle. Ratkaisun kulmakivenä olisi yhteisesti hyväksyt-ty pelastushenkilöstön eläkerakenne, joka mahdollistaisi pelastuslaitosten palveluntuotannon, Pulkkinen toteaa.

Jarkko savilepo kokee, että pelas-tusalaa koskevia ratkaisuja tehdään valitettavan usein puhtaiden mieli-kuvien perusteella, ilman kokemusta työn todellisuudesta: –– Mietitään esimerkiksi palomiehen siirtoa pelas-tustehtävistä konemieheksi. Tältä pai-kalta sitten muodostetaan turvapari pelastussukeltajalle.

KUVA

: LEH

TIKU

VA

Riihimäen asemalla syttyi matkailuliikenne-

keskuksen työmaalla palo 5. toukokuuta 2008. Sammutus-ta tehtiin pelastuskomppani-an voimin. Runsaasti savua muodostanut palo pysäytti pääradan junaliikenteen.

«


Kainuun pelastuslaitos sai lau-antaiyönä 3. tammikuuta hä-

lytyksen sotkamoon, jossa tulessa oli yksikerroksinen asuinrakennus. Asukkaat olivat tehneet hätäpuhelun havaittuaan saunan ja keittiön seinän välistä työntyvän savua. Talon takkaa oli lämmitetty edellisenä päivänä. ensimmäisen yksikön tullessa pai-

kalle liekit löivät ulos toisen päädyn katonrajasta. Talon asukkaat olivat päässeet turvaan pihalle.

savusukelluspari tunkeutui raken-nukseen pääovesta ja eteni pesäkkeitä sammuttaen kohti saunatiloja: ulko-ovelta seitsemän metriä suoraan ja yhden huoneen läpi oikealle.

–– sammutusletku jäi matkal-la kiinni muutaman kerran, ja juuri kun pääsimme saunalle, jäi letku taas kiinni. Kaveri lähti irrottamaan, mut-ta palasikin heti takaisin. Koko talo oli tulessa selkämme takana, palomies Jarmo Kinnunen kertoo.

Kinnuselta höyry poltti selkää, jalkaa ja kättä, jonka lisäksi hän sai käteen sähköiskun ilmeisesti taloon tulevasta kolmivaihevirtaliitännästä. sammutuspari sai selkäänsä palovam-moja palamaan syttyneestä sammu-tuspuvusta.

Eristeistä surmanloukku

–– Peräännyin ja jatkoin sammut-tamista, mutta vedellä ei tuntunut olevan mitään merkitystä, vaikka sitä kuinka työnnettiin taloon. Vesi vain kiihdytti paloa. Yleissyttyminen oli räjähdysmäinen, ja samalla hävi-si loppukin näkyvyys. seinistä lensi mustaa öljymäistä mönjää sammu-tuspuvulle ja kasvo-osalle. Kutsuin turvaparia apuun, mutta radioyhteys oli katkennut.

Kinnunen pääsi ulos konttaamal-la ja ottamalla paloletkusta suuntaa ulko-ovelle. Ulkona oli jo huomattu palon kiihtyminen, ja suojapari oli vastassa ovella vetämässä Kinnusen turvaan.

–– Ulkoapäin normaali talo oli rakennettu asumiskäyttöön vanhasta

Rutiinisammutus yllätti Sotkamossa

Kaksi Kainuun pelastuslaitoksen palomiestä loukkaantui, kun rutiininomaisessa savusukellustehtävässä omakotitalo leimahti räjähdysmäisesti.

KUVA

KAI

NUU

N S

ANOM

AT


kämpästä. Pohjapinta-alaltaan 110 neliön talossa oli seinissä, lattiassa ja katossa eristeenä yhteensä 269 neliötä polyuretaanilevyä. Lautaver-hoillut ulkoseinät oli koottu uretaa-nielementeistä teräsprofiilien avulla. Lisäksi ullakolla oli palokuormaa, paljon erilaista rakennusmateriaalia, kertoo Kinnunen.

sisällä huoneiden seinäpinnat oli lastulevytetty. Kun levy paloi puhki, polyuretaanilevyt räjähtivät räiskäh-

dellen palamaan. Palo levisi erittäin nopeasti, eikä paloa saatu hallintaan vedellä ja vaahdolla.

Huomio vahvuuteen ja suojapariin

Palonsyytä ja tapahtumien etenemistä on tutkittu Kainuun pelastuslaitok-sella. Paikalla ollut pelastusyksikön vahvuus oli 1+5, suojapari oli savu-sukelluskelpoinen, ja sairaankuljetus-

yksikkö oli onnettomuuden sattuessa matkalla paikalle.

Tapahtuneessa oli aineksia huo-mattavasti vakavampaankin onnetto-muuteen. sattuman kautta onnekasta oli se, että paloletku jäi savusukellus-parin edetessä kiepille: kiinni jäänyttä letkua selvittämään lähtenyt palomies huomasi yleissyttymisen taakse jää-neissä huoneissa ja ennätti varoittaa pariaan, joka keskeytti etenemisen.

Vakavampia vammojen syntymi-

Eristeistä lentäneet rois-keet peittivät savusukellus-varusteet.

KUVAT: KAINUUN

PELASTUSLAITOS

«

PalomiEsliiTTo: Palomiehen henki ei saa olla onnesta kiinni

Kainuun tapauksessa oli hyvää onnea, ettei tämän vakavampaa tapahtunut. Kaikki oli

kiinni palomiesten ratkaisuista, pelastustoimin-nan ohjeistus ei tuonut heille mitään turvaa, sa-noo SPAL:n toiminnanjohtaja Petri Hynninen.

Palomiehen työ on eritysvaarallista työtä, joka tulee suunnitella ja ohjeistaa työturvalli-suusnäkökulmasta.

-- Valitettavasti savusukellusta pelastuslai-toksissa ohjeistava sisäasianministeriön pelas-tussukellusohje ei takaa palomiehille riittävää työturvallisuutta. Mitä olisi voinut tapahtua, jos Sotkamon palossa paikalla olisi ollut pelastussu-kellusohjeen mukainen suojapari, jolta ei edelly-tetä savusukelluskelpoisuutta.

2007 uusitun pelastussukellusohjeen mu-kaan ”jos kyseessä on asuinrakennus ja jos palo on yhdessä huoneistossa, voidaan savusukellus aloittaa, jos sukelluspari on savusukelluskelpoi-

nen ja suojapari kykenee käyttämään paineilma-hengityslaitteita.”

-- Suojaparilta ei edellytetä savusukelluskun-toisuutta, jota nimenomaan tarvitaan huoneis-topaloissa ihmisten pelastamiseen. Juuri huo-neistopaloissahan pelastettavat ja palomiehet kuolevat! Uuteen pelastussukellusohjeeseen tehty heikennys on työn todellisuutta vastaama-ton ja järjen vastainen ”kompromissi”, Hynninen arvostelee.

-- Kauanko onni jatkuu. Yhtään uutista palo-miehen vakavammasta loukkaantumisesta ei tarvita.

SPAL korosti suojaparin savusukelluskelpoi-suuteen ja esitti vahvuuksien nostoa toistuvasti ohjeen valmisteluvaiheessa ja lausuntovaihees-sa. SPAL on korostanut savusukelluksen vaati-van vähintään 1+4 henkilön aloitusvahvuuden, jossa kaikki ovat savusukelluskelpoisia.

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

KUVA

KAI

NUU

N S

ANOM

ATKU

VA: K

AIN

UUN

PEL

ASTU

SLAI

TOS


sen estivät palomiesten asianmukai-nen varustautuminen ja pukeutumi-nen sekä hyvä fyysinen kunto.

–– Pelastustyötä johdettiin tilan-teessa hyvin ja esimerkillisesti, koros-taa Kinnunen.

Tapaturma- ja vaaratilanteesta teh-tävästä raportissa Kinnunen kiinnittää huomiota muun muassa pelastusyksi-kön riittävään vahvuuteen, suojapa-riin ja radioyhteyden toimintaan:

–– Vahvuus on pidettävä vähintään 1+5:ssä. suojaparin tulee olla savusu-kellusvalmiudessa ja savusukelluskel-poinen, ei vain kykenevä käyttämään paineilmahengityslaitteita – muuten suojapari vaarantaa savusukeltajien lisäksi myös oman terveytensä. savu-sukeltajan tulee huolehtia oman tur-vallisuutensa takia oikeasta pukeutu-misesta ja varusteista.

Kajaanin Palomiehet sPAL -97 ry:stä huomautetaan tapauksen osoitta-van, että Kajaanin kokoisessa kaupun-gissa pelastuslaitoksen vahvuuden tu-lee olla paloesimies ja viisi palomiestä

kaikkina vuorokaudenaikoina. Yhdis-tyksen kantelun seurauksena on Ou-lun lääninhallitus antanut Kajaanin pelastuslaitokselle vakavan huomau-tuksen vahvuuksien alittamisesta.

–– nyt vahvuus oli vain sattumal-ta 1+5. Kainuun pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä vahvuutta ei ole vielä mitoitettu riskien edellyt-tämälle tasolle 1+5, yhdistyksestä huomautetaan.

Pelastussukellusohjeen mukaan sukeltajille tapahtuvien onnetto-muuksien varalta on huolehdittava riittävästä ensiapu- ja sairaankulje-tusvalmiudesta. Kun sairaankuljetus on osa pelastustoimen kiireellisiä teh-täviä, mahdollistuu sairaankuljetuk-sen viiveetön pääsy tilannepaikalle. sotkamon tapauksessa ambulanssi oli matkalla paikalle, kun onnetto-muus sattui.

HäTäkeSkuSammaTTilaiSTen liiTTo Hal Ry

. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . . .

. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Hätäkeskuksissa työskentelevien ammattilais-ten edunvalvonta tiivistyy. suomen Hätäkeskusammat-tilaisten liitto HAL ry kokoaa aiemmin sPAL:n hä-täkeskuksissa työskentelevät jäsenet valtakunnalliseen ammatilliseen edunvalvontayhteisöön.

Hätäkeskusammattilaisten liitto on osa pelastusalan ammattilaisten ammattiliittoa, suomen Palomiesliitto sPAL ry:tä. sPAL:n kautta HAL järjestää jäsenpalve-lunsa ja jäsenyytensä virka- ja työehtosopimusten neu-vottelujärjestöön Pardiaan sekä työntekijäkeskusjärjes-tö sTTK:oon.

HAL:n verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on 1,1 % ennakonpidätyksenalaisesta ansiosta. Jäsenmaksu si-sältää jäsenpalveluiden ja -etujen lisäksi JATTK-työt-tömyyskassamaksun.

Vakuutusturva

Jäseneduista tärkeimmät liittyvät vakuutusturvaan. HAL vastaa jäsenensä työ- ja virkasuhteeseen liittyvän oikeudellisen asian käsittelykuluista. Jäsenet on vakuu-tettu liiton puolesta ammatillisella vastuu- ja oikeustur-vavakuutuksella.

Harrastuksissa ja matkustaessa turvaa antavat liit-tovakuutuksen vapaa-ajan tapaturma- ja matkustaja-vakuutus.

Jäsenillä, jotka siirtyvät sPAL:sta HAL:n jäseniksi, säilyvät kaikki ammattiyhdistykseen ja työttömyyskas-saan liittyvät ehdot ja edut ennallaan.

Luottamusmiesjärjestelmä

Hätäkeskuslaitos ja Hätäkeskusammattilaisten liittoa edustava sPAL ovat solmineet luottamusmiessopi-muksen. Käytännön tasolla luottamusmiessopimusta toteuttaa Hätäkeskusammattilaisten liitto.

sopimuksella HAL:n jäsenet saavat oman pääluotta-musmiehen Hätäkeskusyksikköön ja luottamusmiehet jokaiseen 15 hätäkeskukseen sekä heille varahenkilöt.

Työpaikalla luottamusmies on työntekijän edustaja asioissa, jotka koskevat palvelussuhdetta ja palvelus-

suhteen ehtoja. Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta.

HAL:n luottamusmiehiä ja heidän varahenkilöitään on valittu vaaleilla viime vuoden lopulla. Luottamus-miestoimintaa kehitetään jatkossa mm. koulutustilai-suuksissa.

Nettisivut avattu

HAL:n nettisivut avattiin tammikuussa osoitteessa www.halry.fi. Pääosa sivun aineistosta on jäsensivuilla, jonne kirjaudutaan jäsenten omilla käyttäjätunnuksil-la. Tule mukaan kehittämään jäsensivuja ja anna roh-keasti palautetta!

Lisätietoa HAL:n toiminnasta:

• Petri Hynninen, puh. 050 330 8356• [email protected]

HÄTÄKESKUSTEN LUOTTAMUSMIEHIÄ

Hätäkeskus Luottamusmies Varaluottamusmies

Helsinki Laura Kuurne Petra Karppinen

Pirkanmaa Maarit Rissanen Timo Petrov

länsi-uusimaa Antti Hellsten Heidi Ahlfors-Pennanen

PoHjois-PoHjanmaa ja kainuuJohanna nevala Arto Pirttimaa

HämeAsko Mansikka

Hal kokoaa yhteenhätäkeskusten ammattilaiset



HElsinki-TyöRyHmä: Päivystäjille palkanlisää

HELSINgIN HäTäKESKUS kysyi henkilökunnaltaan viime vuoden lopulla mielipidettä päivystystilojen siirtoon Kalliosta Keravalle. 53 vas-tanneesta seitsemän kertoi olevansa halukkaita siirtymään. Loput suhtau-tuivat ajatukseen varauksella: joka viides ilmoitti, ettei Kerava tule mis-sään nimessä kysymykseen.

– Työmatkat pitenevät ja matkakus-tannuksiin tulee huomattava nousu. Tietyistä suunnista töihin tulevilla ei enää olisi mahdollisuutta käyttää ju-lkisia kulkuneuvoja: aamuvuoroihin työmatkan pitäisi aloittaa jopa kolme tuntia aikaisemmin. Tällaisissa tapauk-sissa erityisesti perheellisiä päivys-

täjiä houkuttelisi vaihtaa työpaikkaa toiseen hätäkeskukseen tai kokonaan toiselle alalle, sanoo Laura Kuurne, Hätäkeskuspäivystäjien liitto HAL ry:n Helsingin luottamusmies.

Yhteistä yli kahdenkymmenen päivystäjän salia on perusteltu syn-ergiaeduilla: Päivystäjät purkaisivat toisen keskuksen puheluruuhkaa, kun omalla alueella on rauhallisempaa.

– Tämä johtaisi entistä kireäm-pään tilanteeseen. Aamupäivä pure-taan Helsingin ruuhkaa ja iltapäivällä Keravan ruuhkaa, Kuurne sanoo.

-- Kerava-ratkaisu ei toisi helpo-tusta nyt koettuun tila-ahtauteen, päinvastoin. Ja onhan se turvallisu-

usriskikin jos yhteisissä tiloissa ta-pahtuu jotain odottamatonta. Kaksi suurinta hätäkeskusta saattaa olla toimintakyvyttömänä.

Palkanlisälle on perustelut

-- Katajanokka-suunnitelma antoi tul-evaisuudenuskoa, mutta se putosi alta pois. Viimeisen vuoden aikana on taas ollut hyvää kehitystä. Nyt mentäisiin taas nollille, jos keskus siirtyisi pois Helsingistä.

Kuurne toivoo, että toimiti-lapäätöksen eri vaihtoehtojen kus-tannuksissa osattaisiin arvioida

Helsingin päivystäjien rekrytoin-tiongelma ei enää ole akuutti.

Työryhmän mukaan ”ongelmana on-kin henkilöstön kokemattomuus ja sen aiheuttama ammattitaidollinen vaje.” Ongelman ratkaisu on saada henkilöstö pysymään Helsingin hätä-keskuksen palveluksessa ja että hiljat-tain rekrytoitua henkilöstöä pystytään kouluttamaan työpaikalla.

Hätäkeskuslaitoksen asettaman työryhmän raportti luovutettiin jou-lukuussa sisäasiainministerille. Mi-nisteriö lähetti raportin lausuntokier-

rokselle, jonka jälkeen harkitaan, mitä toimenpiteitä tehdään. Työryhmän mukaan kaikki sen esittämät toimen-piteet voidaan toteuttaa kahden vuo-den sisällä.

Henkilöstön pysyvyysongelmien ratkaisuksi esitetään kokonaispaket-tia, jolla vaikutettaisiin virkojen py-syvyyteen, palkkaukseen ja työhyvin-vointiin.

Yhtenä osana pakettia voi olla erillisen Helsinki-palkanlisän mak-saminen. Helsingin ja lähikuntien elinkustannukset ovat korkeat, mikä asettaa keskuksen koko henkilöstön eriarvoiseen asemaan muihin hätä-keskuksiin verrattuna.

Palkanlisässä on kyse lähinnä psy-kologiasta: valtionhallinto ei voi mak-saa niin suurta lisää, että pelkästään sillä olisi olennainen vaikutus rekry-tointiin tai henkilöstön pysyvyyteen, raportissa huomautetaan.

Lisä voitaisiin maksaa joko erillise-nä kiinteänä lisänä tai upottaa vaati-vuustasoon, jolloin se vaikuttaisi hen-kilökohtaiseen suoritusosaan ja hait-

takorvauksiin. Joka tapauksessa kyse olisi määräaikaisesta ratkaisusta, jonka jatkoa arvioitaisiin myöhemmin.

Työhyvinvoinnin kehittämisen

Päivystäjät vaihtaisivat muihin töihin

Helsingin hätäkeskuksen palveluiden turvaamista selvittänyt työryhmä esittää päivystäjille määräaikaista palkanlisää ja pääkaupun-kiseudun kurssien jatkamis-ta. Sijoituspaikka herättää eniten kiistaa.

ARK

ISTO

KU

VA P

ELAS

TUSO

PIST

OLT

A


HElsinki-TyöRyHmä: Päivystäjille palkanlisää

henkilöstömuutokset ja vaikutukset palvelukykyyn. Jos parikymmentä päivystäjää vaihtaa työpaikkaa, on uusien kouluttaminen ja perehdyt-täminen kallista ja vie voimavaroja.

-- Jos henkilökuntaa irtisanoutuu, jaksaisiko jäljelle jäävä henkilöstö kouluttaa taas uutta työvoimaa ja opiskella samalla itse uusia hälytyso-hjeita ja -alueita? Tuntuu, että taas halutaan tehdä päätöksiä mahdolli-simman nopeasti, eikä eri vaihtoehto-jen harkintaan saati suunnitelmien toteuttamiseen haluta varata aikaa.

-- Helsingin hätäkeskuksessa on 68 päivystäjä. Reilun kolmen vuoden aikana on keskuksesta on poistunut

lähes 300 työntekijää! Suuri määrä hukkaan menneitä koulutustunteja. Kouluttaminen syö päivystysresursse-ja ja vie voimia henkilöstöltä, joka on jo pitkään joutunut työskentelemään vajaalla miehityksellä.

Palkanlisä on ollut pitkäaikainen puheenaihe. Lisää on perusteltu muun muassa muita keskuksia suuremmalla puhelumäärällä ja pääkaupungin korkeammilla elinkus-tannuksilla. Helsingin hätäkeskus on 430 000 vastaanotetulla (2008) puhelullaan Suomen vilkkain hätäkeskus. Poliisilla on käytössään sekä Helsinki-lisä että pääkaupunki-seutulisä.

”Tuntuu, että taas halutaan tehdä päätöksiä mahdollisim-man nopeasti, eikä eri vaihto-ehtojen harkintaan saati suunnitelmien toteuttamiseen haluta varata aikaa.LAURA KUURNE

osalta raportissa esitetään työnohjauk-sen jatkamista, lisäsatsauksia tyky- ja virkistystoimintaan sekä työvuorojär-jestelmän kehittämistä.

Helsingissä tulisi harkita muiden viiden kiertoa käyttävien hätäkeskus-ten työvuorojärjestelmää, jossa työvoi-ma on jaettu kuuteen ryhmään: viisi ryhmää tekee säännöllisesti kiertävää listaa ja kuudes ryhmä tekee kohden-nusvuoroja ja paikkaa muiden ryhmi-en poistumia.

Johtamisen kehittämiseksi esite-tään muun muassa yksittäistä työn-tekijää tukevaa ja kannustavaa ”lä-hijohtamista” sekä nopeaa, tarkkaa ja avointa tiedottamista. Päivystäjän työhön liittyvää asiakaspalautetta tu-lee ohjata yhteistyöviranomaisille.

Aikataulu puoltaa siirtoa Keravalle, tai päinvastoin

Hätäkeskuksen sijoituspaikasta ei työryhmä aikatauluun vedoten tehnyt perusteellista selvitystä. eri vaihtoeh-toja kuitenkin tarkasteltiin.

Varsinaista esitystä sijoituspaikas-ta ei raportista tehdä. sijoituspaikasta tulisi kuitenkin tehdä mahdollisim-man nopea päätös, jolloin työryhmän

mukaan ensisijaiseksi sijoituspaikaksi nousee Itä- ja Keski-Uudenmaan hä-täkeskuksen tilat.

Työryhmän näkemys ei ole yk-simielinen: Hätäkeskuksen johtaja Markus grönholm ja Helsingin kau-pungin pelastuslaitos jättivät raport-tiin omat lausuntonsa, jossa arvostel-laan työryhmän toimintaa.

grönholm näkee miljoonan asuk-kaan hätäkeskuksen perustamisen juuri nopealla aikataululla suurena riskinä. nopeista toimista grönholm pitää toimivimpina palkkauksellisia parannuksia ja pääkaupunkiseudun kurssien jatkamista – Helsingin alu-eelta löydettävä väliaikainen ja tarvit-taessa pitkäaikainenkin toimitila olisi mahdollisuuksien rajoissa.

Helsingin pelastuslaitos tyrmää täysin hätäkeskuksen sijoittamisen toiseen kuntaan. Hätäkeskuksen tu-lee sijaita Helsingissä: kaupunki on hälytysalueena poikkeuksellinen ja sen kenttäviranomaisten tehtävät ja menetelmät poikkeavat muista toi-mintaympäristöistä.

ARK

ISTO

KU

VA P

ELAS

TUSO

PIST

OLT

A

Väitetään, että

Kokeile itse.

verenluovuttaminen pelastaamyös luovuttajan päivän.

OJENNA KÄTESI. Joka arkipäivä potilaat tarvitsevat yli 1000 verenluovuttajan apua. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801.


LEHTIHARAVA

Sairaankuljetus on keskittymässä val-takunnallisille yrityksille, kertoi Keskisuo-malainen 4. helmikuuta. ”Med Group Oy on vallannut Keski-Suomea kuin marjoja vakkaansa.”

Kehityksen taustalla on esitys ter-veydenhuoltolaista, joka on siirtämässä vastuun ensihoidon järjestelyistä sairaan-hoitopiireille.

Med Groupin toimitusjohtajan Kus-taa Pihan mukaan lakiesityksen ”ensi-hoitopalvelua koskevat osat eivät ole herättäneet kovin paljon keskustelua, joten muutokset tulevat todennäköisesti tapahtumaan”. Pienet palveluntuottajat tulevat poistumaan markkinoilta, kun vaatimukset henkilöstön koulutuksen ja välineistön osalta kasvavat.

”

VIERAANAMARKKU JALONEN

Pelastustoimi kuten muukin kunta-alan toiminta on ol-lut suuren muutoksen kohteena. Kuntien toimintaym-

päristössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka heijastuvat myös pelastustoimeen. Kuntien mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää pelastustointa taloudellisen taantuman oloissa ja suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle ovat rajalliset. Pelastustoimen haasteena on ottaa huomioon nämä mu-utokset, kun uusia toimintamalleja rakennetaan.

Alueellisen pelastustoimen muodostamisen eräs keskeinen tavoite on ollut toiminnan painopisteen siirtäminen operatiivisesta toiminnasta ennaltaehkäi-sevään työhön. Tämä edellyttää myös pelastushenk-ilöstön tehtävien uudelleen arviointia ja raskaisiin (op-eratiivisiin) pelastustehtäviin osallistuvan henkilöstön työvoimatarpeen selvittämistä.

Pelastustoimen henkilöstön eläkeikäkeskustelua on käyty jo pitkään. Maan hallitus tekee tästä lähiaikoina ratkaisunsa. Kunnallista eläkejärjestelmää on yksityisten alojen eläkejärjestelmän tavoin viime vuosikymmeninä kehitetty johdonmukaisesti oikeudenmukaisemmaksi ja yhtenäisemmäksi. Järjestelmän uudistuksilla on myös määrätietoisesti pyritty kannustamaan työelämässä jatkamiseen aikaisempaa pidempään. Eläkkeistä ei kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaan saa sopia KT:n ja pääsopijajärjestöjen kesken virkaehtosopimus-neuvotteluissa ja asia kuuluukin kunnallisen eläkelain piiriin ja Kuntien eläkevakuutuksen tehtäviin.

Vanhasta kunnallisesta eläkejärjestelmästä, jossa yleisen 63 vuoden vanhuuseläkeiän ohella tietyissä ammateissa toimivilla henkilöillä oli alennettu, 53-62 vuoden ammatillinen eläkeikä, luovuttiin vuonna 1989. Vuosina 1993 ja 1995 kaikkien kuntatyönteki-jöiden vanhuuseläkeikä nostettiin 65 vuoteen asteit-tain tiettyä henkilökohtaisesti painotettua keskiarvoa soveltaen. Vuoden 2005 eläkeuudistuksesta lähtien vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä harkintansa mu-kaan 63-68 vuotta täytettyään.

Työelämässä jatkamista tukemaan, mahdollisesta vajaakuntoisuudesta huolimatta, on kunta-alalla ke-hitetty työkykyä ja työhyvinvointia sekä työsuojelua edistäviä toimenpiteitä. Työterveyshuollon toimivuutta ja ammatillista kuntoutusta on tehostettu.

Sisäasiainministeriö käynnisti syksyllä 2007 pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhank-keen asiaa aiemmin käsitelleen työryhmän työn jatka-miseksi. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on turvata pelastustoimen iskuvoima henkilöstön ikääntyessä tukemalla eri tavoin pelastushenkilöstön työhyvinvoin-tia ja työssä selviytymistä.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on löydettävä ratkaisuja, jotka edistävät henkilöstön työssä jak-samista ja vertikaalisten ja horisontaalisten työura-vaihtoehtojen kehittämistä koko työuran kattavan koulutuksen avulla. Pelastustehtävät ovat fyysisesti kuormittavia. Tähän työhön tarvitaan hyvää kuntoa. Ikään tai terveydentilaan liittyvän fyysisen suoritusky-vyn heikkenemisen ei suinkaan tarvitse johtaa urake-hityksen päättymiseen tai ammatillisen arvostuksen alenemiseen. Tehtävän fyysinen tai henkinen kuormit-tavuus on vain yksi monista vaativuuden mittareista.

Pelastuslaitosten toimintakykyhankkeen eräänä tavoit-teena on määrittää tarvittavat toimintavalmiudet ja henkilöstön tarkoituksenmukainen käyttö. Pelastuspal-velujen toimivuus edellyttää, että tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Valittu työaika-järjestelmä vaikuttaa toiminnan tehokkuuteen ja toisaal-ta myös henkilöstön jaksamiseen ja työvireeseen.

Euroopan parlamentti ja neuvosto yrittävät sovitella kantojaan työaikadirektiivin muuttamista koskevaan komission ehdotukseen. Työaikadirektiivin mahdollis-en muutoksen sisällöstä riippumattakin vaihtoehtoisia työaikajärjestelmiä ja niiden suomia mahdollisuuksia työkuorman joustavaan ajoittamiseen on syytä tar-kastella ennakkoluulottomasti.

Pelastuslaitosten toimintakyvyn ja pelastushenkilöstön työssä jaksamisen takaamiseksi tarvitaan laaja-alai-sia toimia etenkin ikääntyvän henkilöstön niin fyysis-en kuin henkisenkin työkyvyn jatkuvaan ylläpitoon ja pelastustehtävissä saadun kokemuksen hyödyntämis-een muissa tehtävissä. Tämä asettaa suuret haasteet sisäasiainministeriön käynnistämälle toimintakyky-hankkeille ja ennen kaikkea pelastustoimen alueilla tehtävälle arjen kehittämistyölle.

Pelastuslaitosten johtamista ke-hitettäessä on aiheellista kiinnittää erityistä huomiota lähityönjohdon esimieskoulutukseen ja valmennuk-seen. Samoin on hyödyllistä vahvistaa henkilöstön ja johdon yhteistoimintaa ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin pelastuslaitosten sisällä.

Markku Jalonen

Kirjoittaja on Kunnallisen työmarkkina- laitoksen työmarkkinajohtaja

Pelastusalan tulevaisuuden haasteita

KUVA

: KT/

SEPP

O H

AAVI

STO/

FOTE

x PR

ESS



SPAL tarjoaa jäsenille kattavan vakuutus-paketin If Vahinkovakuutusyhtiön kautta. Harrastuksissa ja matkustaessa turvaa antavat liittovakuutuksen vapaa-ajan tap-aturma- ja matkustajavakuutus.

Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta korvataan vapaa-aikana sattuneita tap-aturmia, mikäli niitä ei korvata johonkin lakiin perustuen. Hoitokulujen varalta turva on 5 000 euroa ja pysyvän haitan varalta 10 515 euroa.

Vakuutus ei korvaa tapaturmia, jotka sat-tuvat urheiluliiton tai -seuran järjestämissä kilpailuissa, otteluissa tai niitä varten järjestetyissä harjoituksissa. Myöskään valmennusohjelman mukaisesti harjoitel-taessa sattuneita tapaturmia ei korvata. “Puulaakiurheilu” on vakuutuksen piirissä. Vakuutusehdoissa määritellään riskialttiita lajeja, joita harrastaessa tai kokeiltaessa sattuneita tapaturmia ei korvata. Näitä la-jeja ovat esimerkiksi urheilu- tai laitesukel-lus, taistelu- tai itsepuolustuslajit, kiipeilyla-jit, ilmailulajit tai moottoriurheilu.

Vapaa-ajan matkustajavakuutus korvaa matkasairauden ja -tapaturman aiheutta-mia kuluja ilman ylärajaa, matkan peruun-tumisesta ja keskeytymisestä aiheutuneita kuluja sekä kotiinkuljetukset Suomeen.

Jos sairastut tai loukkaat itsesi lo-mamatkalla, hakeudu Ifin lääkäriase-maluettelossa olevalle lääkäriasemalle – lääkäriasemaluettelon löydät osoitteesta www.if.fi/spal. Esittämällä jäsenkorttisi lääkäriasema laskuttaa hoidosta aiheu-tuneet kustannukset suoraan vaku-utusyhtiöltä, eikä sinun tarvitse käyttää matkakassaasi lääkärinpalkkioiden mak-samiseen.

Jos matkakohteessasi ei ole Ifin sopimuslääkäriasemaa, voit käydä mis-sä tahansa lääkäriasemalla ja hakea korvauksen heti kotimaahan saavuttu-asi joko internetin kautta (www.if.fi) tai soittamalla Ifin puhelinpalveluun puh. 010 19 18 18. Jäsenkorttia kannattaa

kuitenkin aina tarjota, vaikka lääkäri ei olisikaan listassa.

Vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta kestävillä vapaa-ajan matkoil-la, myös kotimaassa päivittäisen elinym-päristön ulkopuolella yli 50 kilometrin etäisyydellä kotoa. Päivittäisellä elinym-päristöllä tarkoitetaan koti-, työ-, vapaa-ajan asunto- tai opiskelupaikkakuntaan sekä näiden välisiä matkoja. Vapaa-ajan asunnoksi rinnastetaan yli 45 vuor-okaudeksi vuokrattu mökki.

Turva ei ole voimassa sellaisella työhön liittyvällä matkalla, jonka ajalta työnan-taja maksaa työehtosopimuksen mukaan palkkaa, päivärahaa tai matkakulujen ko-rvausta, tai matkaa joka koskee pakollista opiskelua tai työharjoittelua.

Vakuutusturvaan sisältyvät mukana matkustavat oman perheen alle 20-vuo-tiaat lapset. Matkatavaroita matkustaja-vakuutuksen piiriin ei kuulu, joten ne kan-

nattaa turvata erillisellä matkatavaravaku-utuksella.

Liiton jäsenkortti toimii matkustajavaku-utuskorttina, joten kortti kannattaa pitää matkalla mukana. Kadonneen jäsenko-rtin tilalle saat uuden kortin nopeiten tilaamalla sen lomakkeella kotisivulta: www.spal.fi/palaute. Jos tarvitset korttia matkaa varten, muista varata kortin toi-mittamiseen riittävästi aikaa, vähintään kolme viikkoa.

LISÄTIETOA vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta ja matkustajavakuutuksesta:• www.if.fi/spal• If-asiakaspalvelu puh. 010 19 19 19

VAHINKOILMOITUKSET• www.if.fi/spal• If-vahinkopalvelu puh. 010 19 18 18

Jäsenkortti mukaan matkalle!Liiton jäsenetuna tarjoama matkustajavakuutus korvaa matkasairauden ja -tapa-turman aiheuttamia kuluja. Vakuutuskorttina toimii jäsenkortti.

KUVA

: FUT

UREI

MAG

EBAN

K


sPAL:n etelä-Pirkanmaalla toi-miva paikallisyhdistys Valkea-

kosken Palomiesyhdistys spal ry on lopettanut toimintansa. Yhdistyksen henkilöjäsenet ovat liittyneet pääosin Tampereen Palohenkilöstö spal ry:n jäseniksi.

Valkeakosken yhdistys teki pää-töksen kokouksessaan viime vuoden lopulla. Viimeiset kaksi vuotta yh-distyksen puheenjohtajana toiminut Harri Mäkinen kertoo aluepelastuslai-tosmallin johtaneen ratkaisuun, jossa

edunvalvonta keskitetään Tampereen yhdistykselle.

Valkeakosken yhdistykseen kuului vuoden vaihteessa 33 jäsentä. Heistä muutama on liittynyt Tampereen pa-loesimiehet ry:een ja muut Tampereen Palohenkilöstö spal ry:n jäseniksi.

Tampereen Palohenkilöstön jä-senmäärä on liittymisien myötä tällä hetkellä noin 350. Yhdistyksen pu-heenjohtaja Jukka Vigren korostaa, että nimestä huolimatta yhdistys ajaa luonnollisesti koko jäsenistönsä etua

ja tarjoaa samat palvelut kaikille jäse-nilleen. –– edunvalvonnan voimava-rojen kokoaminen ja keskittäminen on sPAL:n tärkeä tavoite ja myös meidän tavoitteemme paikallistasolla jo pitemmän aikaa. Tämä oli iso askel prosessissa, Vigren sanoo.

Valkeakoskella tultaneen perusta-maan palomiesurheilun yhdistys jat-kamaan sM-kilpailujen järjestelyjen perinnettä. Valkeakoskella on viimek-si järjestetty yleisurheilun sM-kisat viime kesänä.

Valkeakosken Palomiesyhdistyksen jäsenet Tampereen yhdistysten jäseniksi

Palomiesliitto on jättänyt eriävän mieli-piteen pelastuslaitosten ja -henkilöstön

toimintakykyhankkeen ensimmäisestä osa-raportista.

–– Raporttia ja koko toimintakykyhan-ketta tulee kehittää siten, että pelastusalan operatiivinen henkilöstö voi siihen sitoutua, huomauttaa sPAL.

sPAL on KTn:n edustajana toimintaky-kyhankkeen ohjausryhmässä.

–– Raportin teon aikana on ilmoitettu, että siihen sitoutuminen on tarpeetonta. Mi-käli aiomme olla mukana hankkeessa, johon sitoutumisella ei ole merkitystä, niin arvioim-me uudelleen osallistumisemme merkityksen ja tavoitteet, sPAL toteaa lausunnossa.

Viime vuoden lopulla julkistetussa ra-portissa tarkastellaan pelastustehtävien määrää, laatua ja jakautumista vuoden- ja vuorokaudenajan mukaan Pronton tietojen perusteella.

Raportti ei Palomiesliiton mukaan kes-keisiltä osiltaan vastaa paloja pelastustoi-

men todellisuutta, eikä myöskään täytä vaatimuksia hyvin laaditusta raportista: Pronton tilastot esitellään ”todellisuutena”, vaikka tietokannan puutteet ovat tiedossa. Raportissa tulisi olla osuus, jossa arvioidaan Pronton vahvuudet ja heikkoudet mittarina. Pelastusopiston ja VTT:n tutkimustietoa ei ole raportissa hyödynnetty lainkaan.

sPAL toteaa liiton olevan valmiina ke-hittämistyöhön, jotta toimintakykyhanke saadaan tulevilta osiltaan vastaamaan todel-lisuutta.

Raportista puuttuvat selkeä rajaus ja kysymyksenasettelu, harkittu ja perusteltu mittaristo sekä keskeiset havainnot kriitti-sesti arvioivat johtopäätökset. Lausunnossa kiinnitetään huomiota myös raportin tauluk-kojen esittämistapaan.

Toimintakykyhanke netissä: http://toimintakyky.pelastustoimi.net/

Palomiesliitto jätti eriävän mielipiteen toimintakykyhankkeen raportista

Vuosi käynnistyi koulutuksella ja kokouksilla

Jyväskylän koulutuksessa mietittiin ryhmätöissä mm. sitä, miksi ammattiyh-distystoimintaa tarvitaan ja miten liitto voi tukea paikallisyhdistyksiä.

«

«

PALOMIESLIITON HALLITUS JA TYöVALIOKUNTA VALMISTELIVAT UUTTA KAKSIVUOTISTA HALLITUSKAUTTA VANTAALLA JA TAM-PEREELLA. PAIKALLISYHdISTYKSET KOKOONTUIVAT JYVÄS-KYLÄÄN AY-LUOTTAMUSMIESKOULUTUKSEEN. TAMMIKUUN TAPAHTUMIIN OSALLISTUI KAIKKIAAN YLI 50 JÄSENTÄ.

Vuoden ensimmäinen koulutustilaisuus jär-jestettiin Jyväskylässä 28.-29. tammikuuta.

Luottamusmiehille, yhdistysten toimihenkilöille ja jäsenille suunnatut päivät koostuivat liiton kou-lutusosuudesta – mm. neuvottelu- ja sopimusasi-oista – ja työnohjaaja esa Rovion vetämästä ”spar-rauksesta”. Ryhmätöiden kautta syntyi vilkasta keskustelua liiton tavoitteista ja toiminnasta sekä paikallistason ay-toiminnan haasteista. Päivän ai-kana syntynyt palaute kerättiin yhteen pureskel-tavaksi liiton toimistolla.

Monissa koulutuksissa vuosien aikana mukana ollut Tapani Torppa seinäjoelta koki koulutuksen hyödylliseksi.

–– Päivän virallisen ohjelman jälkeen keskus-telut usein vasta alkavatkin kuumeta: perusteelli-sempaan ajatustenvaihtoon päästään vapaa-ajalla. en näe tässä mitään ristiriitaa, koulutuksen tulee olla tiukasti suunniteltua, sillä muuten juttu rön-syilisi liikaa, eikä pystyttäisi keskittymään. Mutta illalla käydyt väännöt ja käännöt ovat erittäin tär-keä osa koulutuspäiviä.

Kokemuksen jakaminen on Torpan mielestä oleellinen juttu. Jos jollain alueella on menestytty tai saatu takkiin jonkin asian suhteen, siitä saatava oppi tulee saada kaikkien hyödyksi.

–– Olisi hyvä, jos tiedot ja kokemukset reitit-tyisivät liiton toimiston kautta kentälle. ettei teh-täisi samoja virheitä, tai saataisiin neuvoja hyvistä toimintatavoista.

–– Tulisi muistaa sekin, että eiväthän asiat aina ole hyvin, mutta asioiden parantamisen eteen pitää nähdä vaivaa. Kun purnataan, pitää olla myös ak-tiivinen ja yrittää itse muuttaa tilannetta. Kukaan ei tee asioita meidän puolesta, Torppa sanoo.

Torppa on ollut palomiesten ay-toiminnassa mukana jo kolmenkymmenen vuoden ajan ja seinäjoen Alueen Palohenkilöstö ry:ssä sen pe-rustamisesta asti. Palomiesliiton liittohallituksen jäseneksi hänet valittiin marraskuussa Vantaan-liittokokouksessa. seinäjoen ja Vaasan palomies-yhdistyksen ovat vuorotelleet keskenään liitto-

Vuosi käynnistyi koulutuksella ja kokouksilla

Jyväskylän koulutuksessa mietittiin ryhmätöissä mm. sitä, miksi ammattiyh-distystoimintaa tarvitaan ja miten liitto voi tukea paikallisyhdistyksiä.

«

«

hallituspaikkoja.–– Työmäärä ei pelota, vaan hallituksen koko-

ukset täytyy vain sovittaa aikatauluihin. Uskon, että hallitustyöskentelyn kautta saan paikallista-solle viimekäden tietoa edunvalvonta-asioista. sPAL:n kannalta nyt eletään aikaa, jolloin liiton rooli on vakiintunut. Olemme saavuttaneet us-kottavuuden ja valtakunnallisen aseman. Kehitys näkyy jäsenmäärässä, Torppa päättelee.

Kättä pidempää kentälle

Heinolalainen Jouni Kokki osallistui ay-koulu-tukseen usean välivuoden jälkeen. Kokki toimii puheenjohtajana Lahden palomiesyhdistyksessä ja on Hämeen alueen varajäsen sPAL:n hallituk-sessa. –– Koulutuksessa kannattaa ehdottomasti käydä, jos tilaisuus tulee. Tiedot päivittyvät ja ta-paa aina uusia ihmisiä. Meiltä ilmoittautui alun perin muitakin, mutta päällekkäiset menot tulivat lopulta esteeksi.

–– ensimmäisenä päivänä saatu tiedonhan-kintakoulutus oli omalta kannaltani erittäin hyvä. saimme muun muassa tietää, mistä nettilähteistä löytyy KVTessiin, teknisten sopimukseen ja työ-markkina-asioihin liittyviä asiakirjoja, yleiskirjeitä ja sopimuksia. se oli ihan uutta tietoa, jota välitin heti eteenpäin täällä paikallistasolla.

Tuleviin koulutuksiin Kokki toivoo entis-tä konkreettisempia esimerkkitapauksia, joihin paneuduttaisiin rauhassa. etukäteen voitaisiin valmistella muutama todellinen sopimustulkin-nallinen asia kentältä, jotka yhdessä asiantuntijan kanssa avattaisiin.

–– Jos ei aina absoluuttista totuutta löytyi-sikään, niin ainakin saadaan selkeät väärinkäsi-tykset oikaistua ja kättä pitempää paikallistason luottamusmiehille, Kokki sanoo.

–– Luottamusmiestoiminnan opiskelu on kuitenkin sellainen prosessi, että valmista ei tule kerralla tai yhdessä koulutuksessa. Tietoa karttuu pala kerrallaan.

”Luottamusmiestoiminnan opiskelu on sellainen prosessi,

että valmista ei tule kerralla tai yhdessä koulutuksessa.

Tietoa karttuu pala kerrallaan.

miten työelämää ja työhyvinvointia tutkitaan?PALOMIESTEN TERvEyTTä ja toimin-takykyä on tutkittu monipuolisesti kah-den vuosikymmenen ajan. Tutkimuksista huolimatta emme ole päässeet yhteisym-märrykseen siitä, mikä on palomiehen oikea eläkeikä. Tästä syystä palomiestä voidaan joutua tutkimaan vielä kolmas vuosikymmen.

Lukija ei ole voinut myöskään välttyä suomalaista työelämää ja työhyvinvointia arvioivista uutisista. Näin irtisanomisten ja lomautusten aikana uutiset kertovat päivittäin työelämän tilasta Suomessa. Kysynkin, mikä on sinun käsityksesi suo-malaisesta työelämästä ja miten käsityk-sesi muodostuvat?

Tämän artikkelin tavoitteena on antaa yleis-kuva suomalaisesta työelämätutkimuk-sesta sekä siihen liittyvistä taustateorioista. Viime vuosina on käyty keskustelua myös siitä, millaisilla arviointimenetelmillä työhy-vinvointia tulisi tutkia ja ovatko tutkimuksis-sa käytetyt taustateoriat ajan tasalla.

Tarkastelen artikkelissa keskeisimpiä kansallisia työoloselvityksiä ja sitä ta-paa, joilla työoloselvityksiä uutisoidaan. Lähestymistapa auttaa myös pohtimaan palomiesten psyykkiseen toimintakykyyn liittyviä ilmiöitä. Keskeisin artikkelissa tar-kasteltava työelämään liittyvä ilmiö on työn epävarmuus ja epävarmuuden kokemisen aiheuttamat hyvinvointivaikutukset.

Artikkeli on kirjoitussarjani ensimmäinen osa. Toisessa osassa keskityn tarkastelemaan työn myönteisiä piirteitä ja sitä, mitä työn myöntei-set piirteet ovat palomiehen työssä. Lisäksi esittelen pääpiirteittäin väitöskirjahankkeeni, jonka aiheena ovat ammattipalokunnan palo-miesten eläkeajatukset.

TYöOLOSELVITYKSET KUVAAVAT SUOMALAISEN TYöELÄMÄN TILAASuomalaisen työelämän tilaa kuvataan kolmella suurella kotimaisella tutkimuk-sella. Ensimmäinen tutkimuksista on Ti-lastokeskuksen tekemä työolotutkimus. Tilastokeskus on tehnyt kolmen vuosi-kymmenen ajan (’77-’08) laajoja haas-tatteluihin pohjautuvia työolotutkimuksia, jotka kertovat palkansaajien työolojen mo-nensuuntaisista muutoksista. Tutkimus on laajin ja pisin suomalaista työelämää kuvaavat tutkimus. Tutkimukseen osallis-tuu kerrallaan yli 500 ihmistä ja ihmisten valinta on satunnaistettu.

Tässä yhteydessä lukijaa on muistu-tettava siitä, että tilastot ovat yleistyksiä ja siten niiden kuvaus työelämän tilasta saattaa poiketa merkittävästi yksittäisen ihmisen kokemuksesta.

Toisena työoloselvityksenä on Työterve-yslaitoksen työ ja terveys -tutkimukset. Työterveyslaitos tekee kolmen vuoden vä-lein puhelinhaastattelututkimuksen, jolla kerätään kattavaa seurantatietoa mm. työikäisen väestön työstä, työoloista, ter-veydestä, hyvinvoinnista ja elintavoista. Haastateltavat poimitaan satunnaisotan-tana 25-64-vuotiaiden joukosta. Tutkimus on toteutettu 1997, 2000, 2003 ja 2006.

Kolmantena kansallisena suurena tutki-muksena on Työministeriön työolobaro-metri, jota on julkaistu vuosittain vuodesta 1992 lähtien. Sen tarkoituksena on suo-malaisen työelämän laadun muutosten seuraaminen tavallisten työntekijöiden nä-kökulmasta. Työelämän laatu on työoloba-rometrissa ymmärretty asiaksi, johon kuu-luu monitasoisia asioita alkaen työpaikan varmuudesta ja päätyen aina henkilöstön keskinäisiin suhteisiin.

Suuri osa sisällöstä on pidetty sama-na mahdollisimman pitkään ja siksi pi-simmät aikasarjat kattavat koko ajanjak-son 1992–2007. Eri vuosien tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia. Tällä tavalla saadaan kuva menneestä kehityksestä, nykytilasta ja mukana on vielä tietoja sii-tä, mihin suuntaan kehityksen odotetaan kulkevan lähitulevaisuudessa.

Vuoden 2008 Työolobarometrin tie-dot perustuvat 1 214 palkansaajan pu-helinhaastatettuun syyskuun ja lokakuun ensimmäisen viikon aikana. Haastatellut ovat edustava otos tavallisista työssä käy-vistä suomalaisista.

TYöELÄMÄN MUUTOKSETTyöelämän muutoksia kuvataan yleensä työelämän kielteisistä ilmiöistä käsin. Uu-tisoinnissa kuvataan pääasiallisesti sitä, mitä kielteisiä ilmiöitä tutkimus on nosta-nut esiin työelämästä. Tutkimuksen pai-nopiste on ollut pääasiallisesti työn kuor-mittavuudessa (ill-health, unwell-being). Tästä esimerkkinä se, että tutkimuksissa noin 92 % työn seurausmuuttujista on ollut kielteisiä. Eikä tässä kaikki. Kun tutkittiin alan keskeistä julkaisua (Journal of Occu-pational Health Psychology), niin jopa 94 % artikkeleista käsitteli stressaavien ja kielteisten asioiden tutkimusta.

Tämä on ilmiönä tuttua myös Suomes-sa. Kukapa olisi vielä puhunut palomiehen työn myönteisistä piirteistä? Harvoin tut-kimukset tai sanomalehdet sekä niiden otsikot ovat kiinnostuneita työelämää kos-kevista myönteisistä ilmiöistä. Esimerkiksi tämän päivän sanomalehtiä selaamalla lukija voi helposti tarkastella väitteen to-denperäisyyttä.

Työolotutkimuksen (’08) mukaan kiire, henkilöstön riittämättömyys, epävarmuus tulevaisuudesta ja avoimuuden puute ovat lisääntyneet varsinkin julkisella sektorilla. Uusimman tutkimuksen mukaan työelä-män ongelmat ovat kasvaneet 2000-luvulla erityisesti valtiosektorilla. Valtiolla työsken-televät kokevat nyt aiempaa useammin, että henkilöstöä on liian vähän työtehtäviin näh-den (riittämättömyyden tunne). Myös työil-mapiirin avoimuus ja kannustavuus ovat vähentyneet. Valtion työntekijät pelkäävät ennakoimattomia muutoksia nyt enemmän kuin työntekijät muilla sektoreilla.

Kehitystä on tapahtunut myös myön-teiseen suuntaan. Paitsi että palkan-saajien osaamistaso on noussut, myös mahdollisuudet kehittyä työssä ja saada työpaikkakoulutusta ovat parantuneet tuntuvasti. Työtehtävät ovat muuttuneet monipuolisemmiksi ja itsenäisemmiksi, ja omat vaikutusmahdollisuudet työn eri osa-tekijöihin ovat parantuneet. Palkansaajat näkevät työnsä entistä useammin tärkeä-nä ja merkittävänä.

Tulosten esitystapa vaikuttaa siihen, mil-lainen kuva meille jää tutkimustiedosta. Esitän seuraavassa Työ ja Terveys-tutki-muksen (2006) tarkoituksella siten, että lukija lukee ensin tutkimuksen myönteiset tulokset. Lukija voi itse arvioida kuinka esi-tystapa vaikuttaa tiedon sävyyn.

Työ ja Terveys-tutkimuksen (’06) mukaan:

• 79 % oli tyytyväisiä työhönsä vs. 4 % tyytymättömiä• 63 % ei kokenut itseään stressaan- tuneeksi vs. 10 % koki stressiä melko tai erittäin usein

• 80 % koki suhteet työtovereihin hyviksi vs. 7 % ongelmallisiksi• 83 % koki työilmapiirin vapautuneeksi vs. 15 % kireäksi

JUHA RAUTIAINENTerveystieteiden maisterijatko-opiskelija

22 l PELASTUSALAN AMMATTILAINENPELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 23

• 51 % raportoi voivansa vaikuttaa työhönsä vs. 15 % koki vaikutusmahdollisuudet huonoiksi

• 72 % ei kokenut lainkaan työuupumuk- sen oireita vs. 2,5 % raportoi vakavia työuu- pumusoireita (Terveys 2000-tutkimus)

Kolmantena tarkasteltavana tutkimukse-na on Työministeriön työolobarometri. Lä-hitulevaisuuden muutosten arvioimiseksi työolobarometrissa on vuodesta 1992 lähtien kysytty usean eri asioiden osalta, ovatko ne muuttumassa aikaisempaa pa-rempaan suuntaan, pysymässä ennallaan vai muuttumassa aikaisempaa huonom-paan suuntaan.

Yleisestä trendistä on ollut yksi selvä poik-keus. Työn mielekkyyden muutossuunnan arviot muuttuivat vuonna 2001 erittäin kielteisiksi (KUVIO 1). Vuoden 2008 en-nakkotietojen mukaan työelämän laadun muutosodotukset ovat kokonaisuutena arvioiden edellisiä vuosia kielteisempiä.

Työnteon mielekkyyteen liittyy usein riittämättömyyden tunne eli se, ettei työ-tä koeta mielekkääksi (vrt. edellä valtion työntekijät). Tutkittavat kokevat, etteivät voi tehdä kunnolla työtään loppuun ja tämä vie työstä sen mielekkyyden. Mielen-kiintoista työn mielekkyyden arvioinnissa on se, että työn mielekkyyttä arvioidaan tutkimuksessa ainoastaan yhdellä kysy-myksellä. Tämä muodostuu ongelmaksi siinä mielessä, että tutkija ei oikein tiedä, miten tutkittava ymmärtää kysymyksen.

OVATKO TYöSTRESSIN TUTKIMUSMALLIT AJAN TASALLA?Lähes jokainen aikuinen ihminen on kokenut stressiä. Mutta mitä oikein tarkoitamme, kun puhumme stressistä, onko stressillä meille myönteinen vai kielteinen merkitys?

Työpsykologiassa stressin käsitettä voidaan tarkastella kolmella eri tavalla. Ensiksi stressillä viitataan fysiologiseen ja psykologiseen stressireaktioon eli stres-siin reaktiona. Reaktioperusteiset lähes-tymistavat viittaavat fysiologiseen stres-sireaktioon missä yksilölle jostain syystä sopimaton ympäristö aiheuttaa haitallisia, ei toivottuja, reaktioita.

Toiseksi stressillä tarkoitetaan stres-saavia tapahtumia ja/tai elämänmuutoksia eli stressiä ärsykkeenä. Tästä esimerkkinä palomiehen työssään kohtaamat erilaiset ”hässäkät” tai esimerkiksi Suomessa tällä hetkellä suuria ihmisjoukkoja koettelevat lomautukset ja irtisanomiset.

Kolmanneksi stressi viittaa yksilön ja ym-päristön vuorovaikutuksen epätasapainoti-laan ja sen seurauksiin. Tällöin on kysees-sä prosessinäkökulma, mihin liittyy (tässä) työntekijän tilanteen kognitiivinen (tiedolli-nen) arviointi ja coping (selviytymiskeinot). Edellä mainitun kolmen eri näkökulman avulla stressiä voidaan tarkastella ja tutkia yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotasolla.

Länsimaissa työelämän stressitutki-musta on tehty 1970-luvulta alkaen. Tut-kimuksissa työstressi määritellään useim-missa suomalaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa ristiriitana työn vaatimus-

ten ja yksilön edellytysten välillä. Yksilölle stressiä voivat aiheuttaa työn liittyvät liian vähäiset tai liian suuret haasteet. Tämä pai-notus on nähtävissä hyvin myös työstres-sin keskeisissä taustateorioissa. Keskeiset stressiteoriat ovat Työn vaatimus-hallinta-malli (Karasek, 1979), Vitamiinimalli (Warr, 1990) ja Ponnistusten ja palkkioiden epä-suhta työssä-malli (Siegrist, 1996).

Karasekin mallin käyttöön liittyvissä tut-kimuksissa pääpaino on ollut sen sisältä-män kuormitushypoteesin tutkimisessa. Tutkimusten pääpaino ja mallin käyttö on liittynyt siihen, että tutkimuksissa on etsit-ty työntekijää kuormittavia kielteisiä mutta ei myönteisiä tekijöitä.

Tutkijat eivät ole tutkineet aktiivisen oppimisen hypoteesia, mikä olisi ensiar-voisen tärkeätä esimerkiksi palomiehen psyykkiseen toimintakykyyn liittyvissä tutkimuksissa. Karasekin malliin liittyy haasteellisia kysymyksiä kuten mallin ka-pea-alaisuus sekä työn piirteiden liiallinen pelkistäminen ja vanhanaikaisuus.

Toisena työpsykologisena teoriana on War-rin Vitamiinimalli (1987, 1990), jonka avul-la analysoidaan erilaisten työn piirteiden ja hyvinvoinnin välisiä, epälineaarisia (käyrä-viivaisia) suhteita. Mallin käyttöön liittyvää tutkimusta on suhteellisen vähän ja tutki-mustulokset ovat osittain ristiriitaisia.

Kolmantena teoriana on Siegristin (1996) ponnistusten ja palkkioiden malli (effort-reward imbalance, ERI). Malli on osoittanut toimivuutensa. Tästä esimerkkinä van Ve-gchel ym. (2005) tutkimus. Tutkimuksessa on todettu, että työntekijän voimakkaat ponnistelut yhdistettyinä vähäisiin palkki-oihin lisäävät sairastumisriskiä. Samoin on arvioinut myös Kivimäki ym. (2002): ponnistusten ja palkkioiden epäsuhta li-sää riskiä kuolla sydän ja verisuonisaira-uksiin (2,4-kertainen riski).

Ponnistusten ja palkkioiden epäsuh-ta voisi tarkoittaa pelastustoimessa sitä, että palomiehen koulutusta ja osaamista ei palkita asianmukaisesti esimerkiksi palkkauksen avulla. Uravaihtoehtoja ei ole, eikä uralla voi edetä saati vaikuttaa saamaansa palkkaan. ”Tekipä mitä tahan-sa, niin palkka on aina sama” –lause on tuttu useasta eri palokunnasta.

Toiseksi tutkijat ovat osoittaneet se, että työntekijän ylisitoutuminen voi lisä-tä työntekijän sairastumisriskiä. Ylisitou-tumisen riski voisi tulla esiin esimerkiksi Pelastusopistosta valmistuneen nuoren palomiehen kokemuksista, kun hän on ollut muutaman vuoden työssä ammatti-palokunnassa. Pelastusopiston ja ammat-KUvIO 1. Työelämän muutoksen suunta (Työolobarometri lokakuu 2007)

22 l PELASTUSALAN AMMATTILAINENPELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 23

tipalokunnan arjessa on suuri ero, mikä voi ahdistaa ja masentaa juuri valmistunutta, intoa täynnä olevaa palomiestä.

Kolmantena Siegristin (1996) mallin saamana tutkimustukena on löytö kahden ensimmäisen tekijän yhteisvaikutukses-ta. Jos molemmat edellä mainitut tekijät kuvaavat yksilön tilannetta, on työtekijän sairastumisriski erityisen suuri.

Työelämän kansallisen ja kansainvälisen stressitutkimuksen perusteella voi väittää, että Karasekin Työn vaatimus-hallinta-mal-li elää ja voi hämmästyttävän hyvin. Mallis-sa on edellä mainittujen puutteiden lisäksi heikkoutena myös se, että siltä puuttuu pitkäkestoisen kuormituksen seurauksis-ta puuttuva tutkimusnäyttö.

Karasekin mallin lisäksi Siegristin pon-nistusten ja palkkioiden malli osoittautu-massa varteenotettavaksi työstressimallik-si, jota kannattaisi soveltaa esimerkiksi pa-lomiehiä koskevissa tutkimuksissa. Warrin vitamiinimalli ei ole vielä vakuuttanut tutki-joita ja tästä syystä mallin käyttöä ja arvion-tina varten tarvitaan lisätutkimuksia.

Yhteistä kaikille malleille on se, etteivät ne ota huomioon työntekijän persoonalli-suuden piirteitä. Tämä on puute, sillä tämän päivän työpsykologian tutkimuksissa per-soonallisuus nähdään yhtenä keskeisenä tekijänä, joka suojaa työntekijää työstressiin ja –uupumukseen liittyviltä tekijöiltä.

TYöSTRESSI JA PALOMIEHEN TYöPalomiehen terveyttä ja toimintakykyä on tutkittu useilla kotimaisilla tutkimuksilla. Tutkimusten pääpaino on ollut palomiehen työn fyysisten tekijöiden tutkimisessa. Tut-kimuksissa on myös arvioitu kiitettävällä tavalla psyykkistä toimintakykyä (Punakal-lio ja Lusa-Moser 1999).

Vuonna 2007 käynnistettiin pelastuslaitos-ten ja –henkilöstön työkykyhanke, jonka toimikautena on 1.9.2007 - 31.12.2009. Hankkeen tarkoituksena on tarkastella 13 vuoden seuranta-aikana mm:

• tapahtuneita muutoksia eri-ikäisten palomiesten terveydessä, toiminta- ja työkyvyssä sekä tarkastella muutoksiin vaikuttaneita tekijöitä.

• Selvittää miten toimintakykytestit

ennustavat eri-ikäisten palomiesten työ- kykyä sekä tuki- ja liikuntaelinten oireiden ja vammojenpysyvyyttä ja ilmaantuvuutta.

•

Saada pitkän aikavälin tietoa urasuunnitteluun vaikuttaneista tekijöistä ja osaamisen yhteydestä työhyvinvointiin.

•

Hakea positiivisia työssä jaksamiseen/ jatkamiseen liittyviä tekijöitä

Palomiehen ammatti poikkeaa useasta ammatista. Fyysiset ja ikään liittyvät te-kijät aiheuttavat sen, että 1/1000 palo-miehestä kykenee savusukeltamaan 55-vuotiaana.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (39%),

mielenterveyden häiriöt (16 %) ja veren-kiertoelinten sairaudet (16%) muodosta-vat 71 % palomiesten työkyvyttömyyseläk-keelle siirtymisestä päätautiluokittain (v. ’95-’04). Esimerkiksi Kivimäen ym. (2002) julkaiseman tutkimuksen mukaan korkea työkuormitus lisää riskiä kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin (2,2-kertainen riski).

Ikääntyneet palomiehet kokevat työn-sä kuormittavaksi. Ikääntyminen ja hei-kentynyt toimintakyky vaikuttaa palomies-ten psyykkiseen jaksamiseen.

Mielenterveydellisistä häiriöistä suu-rin osa liittyy masennukseen (KUVIO 2), joka vuoksi suurin osa työntekijöistä siirtyy pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle. Tässä yhteydessä on tosin todettava, että masen-nusdiagnoosista (F32, F33) on tullut niin sanottu ”kaatoluokka”, johon sijoitetaan lähes kaikki mielenterveyden häiriöt, jos niille ei löydetä omaa tautiluokitusta.

TYöN EPÄVARMUUS JA IKÄÄNTYVÄN PALOMIEHEN TYöKYKYTyöolobarometrin (2008) mukaan 16 % palkansaajista työskentelee oman arvi-onsa mukaan taloudeltaan epävarmoil-la työpaikoilla. Vajaalla kolmanneksella oman työpaikan talous on täysin vakaa ja turvattu. Mitä sitten on työn epävarmuus? Työn epävarmuus on subjektiivinen koke-mus, joka perustuu yksilön nykyisen työti-lanteen arviointiin ja tulkintaan.

Työhön liittyvää epävarmuutta voidaan kokea siten myös turvallisissa työ- ja vir-kasuhteissa kuten palomiehen työssä. Työn epävarmuus koskee aina tulevia ta-pahtumia. Epävarmuuden kokemus on siis kokijan työhön liittyvä stressitekijä, jolla on mahdollisesti kielteisiä hyvinvointiseura-uksia. Yksilön persoonallisuus vaikuttaa paljon työn epävarmuuteen liittyvän koke-muksen voimakkuuteen, laatuun ja selviy-tymiseen. Siten subjektiivinen (kognitiivi-nen) kokemus perustuu työntekijän nykyi-sen työtilanteen arviointiin ja tulkintaan.

Ikääntyvän palomiehen kohdalla kysymys on yksinkertaisesti työssä selviytymisestä ja työssä pysymisestä (palomiesten mu-kaan myös riittävällä palkkatasolla).

Ilmiöön liittyy keskeisesti pelko tai huoli työ jatkumisesta tai epävarmuus työn muutoksista. Työn muutoksiin liittyvä epävarmuus sisältää uhkan työn ominais-piirteiden muuttumisesta (etenemismah-dollisuudet, työn sisältö, palkkaus; jotka palomiesten työstä puuttuvat lähes koko-naan) tai muut työn muutokset (siirto päi-vävuoroon pienemmälle palkalle; uusiin tehtäviin, joita ei hallitse jne.). Työn epä-varmuudessa on kyse ensisijaisesti tun-neperäisestä, affektiivisesta, ulottuvuu-desta. Toiseksi ilmiöön liittyy kognitiivinen ulottuvuus eli arvio työn menettämisen todennäköisyydestä. Työkykyä ajatellen huoli työn menettämisestä on tärkeämpi kuin todennäköisyys, kun kriteerinä pide-tään työntekijän hyvinvointia.

Työn epävarmuutta arvioidessa työntekijä arvioi ensisijaisesti uhan vakavuutta sekä kykyään vastustaa uhkaa. Uhan vakavuu-teen liittyy se, kuinka tärkeäksi ja toden-näköiseksi työntekijä uhan kokee, onko tilanne työpaikalla stabiili vai muutokses-sa ja kuinka tärkeätä työ työntekijälle on. Lisäksi työntekijän arvioihin työn muutok-sista vaikuttaa suojelun puute kuten lait ja virkaehtosopimus (ay-kentän vaiku-tusvalta), epäselvät odotukset muutok-sesta (noudattaako työnantaja yt-lakia?), organisaatiokulttuuri sekä toimintatavat. Nämä edellä mainitut tekijät ovat erittäin epäselviä paloja pelastuslaitoksissa, joiden organisaatiokulttuurit perustuvat edelleenkin vanhaan hierarkkiseen johta-mis- ja käskemiskulttuuriin.

Työntekijöiden ja esimiesten on kuitenkin muistettava, että Suomessa stressiin liit-tyviä tapahtumia voi valvoa esimerkiksi seuraavien säädösten avulla: työturvalli-suuslaki, työsopimuslaki, työaikalaki, vuo-


” Ikääntyneiden palomiesten erityisasema tulisi tunnistaa ja tunnustaa tutkimuksessa.

KUvIO 2. Mielenterveyden häiriöt ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ’96-’07.

(Ilmarinen & Hussi 2007. Työhön osallistumien ja työllisyyden kehitys, 62.).

silomalaki, rikoslaki, työterveyshuoltolaki ja laki työsuojelun valvonnasta ja muutok-senhausta työsuojeluasioissa.

Lisäksi yhteisön direktiivissä 89/391/EEC määritellään myös stressin käsittelyn yleiset puitteet: ehkäisyn periaatteisiin kuuluvat työn sopeuttaminen yksilöllisesti etenkin työpaikkojen suunnittelun, työväli-neiden valinnan sekä työ- ja tuotantomene-telmien valinnan osalta niin, että erityisesti kiinnitetään huomio yksitoikkoisen ja pak-kotahtisen työn haittojen lieventämiseen sekä niiden aiheuttamien terveyshaittojen vähentämiseen. Näitä minimiperiaatteita tulee noudattaa myös ikääntyvän palomie-hen kohtelussa kaikissa suomalaisissa paloja pelastuslaitoksissa.

TYöN EPÄVARMUUS ON HAITALLISTA HYVINVOINNILLEMiksi työn epävarmuus on haitallista hyvin-voinnille? Tätä kysymystä tutkijat arvioivat kolmen eri teorian avulla.

Työn epävarmuuden aiheuttamia hyvin-vointimuutoksia voidaan tarkastella esimer-kiksi Jacobsonin (1991) rooliteorian avulla. Teorian mukaan epävarmuuteen liittyy työn-tekijän kokema roolikonflikti, -ylikuormitus ja -epäselvyys. Tästä esimerkkinä voisi olla ikääntyvän palomiehen omassa työssään kokema roolikonflikti ja –ylikuormitus. Pa-lomies voi kokea, ettei hänestä ole enää palomiehen tehtäviin ja toisaalta hänen on vaikeata tai jopa mahdotonta ajatella itse-ään päivätyössä valistajana.

Toisena työn epävarmuuden arvioin-tiin liittyvänä teoriana on stressiteoriaa. Kolmantena teoriana on psykologinen so-pimusteoria, missä työn varmuus on kes-keinen psykologisen sopimuksen sisältö.

Keskeistä työn epävarmuudessa on se, että sillä on haitallisia vaikutuksia työnte-kijän hyvinvoinnille. Maunon ja Kinnusen (2005) mukaan yksilötasolla seurauksena on todettu niska- ja hartiasärkyä; vatsavai-voja; sydän- ja verisuonisairauksia; saira-uspoissaoloja; ahdistusta, masennusta, unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia; työuu-pumusta; työtyytymättömyyttä; heikenty-nyttä työhön sitoutumista ja työn imua.

Organisaatiotasolla työn epävarmuus aiheuttaa heikentynyttä organisaatioon sitoutumista; lisääntyneitä työpaikan vaihtoaikeita (huom! työhön sitoutuminen on eri asia kuin halu vaihtaa työpaikkaa); työyhteisön ilmapiiriongelmia; heikenty-nyttä organisaation tehokkuutta (itsearvi-oituna). Perhetasolla esiintyy tyytymättö-myyttä parisuhteeseen; tyytymättömyyttä vanhemmuuteen; työn ja perheen välisiä ristiriitoja; vähentynyttä ohjausta ja lapsi-keskeisyyttä kasvatuskäytännöissä.

Mielenkiintoista työn epävarmuuteen liitty-vissä tutkimuksissa on esimerkiksi se, että Mauno ym. (2005) totesivat, että määräai-kaiset kokevat enemmän työtyytyväisyyttä ja työn imua kuin pysyvässä työsuhteessa olevat. Lisäksi tutkijat osoittivat, että pysy-

vän työnsuhteen ja runsaan epävarmuu-den yhdistelmä on riski työtyytyväisyydelle ja työn imulle.

Edelliset tutkimustulokset saavat poh-timaan sitä, kuinka ikääntyvää palomies-tä voidaan motivoida ja kuinka hänelle voidaan luoda urasuunnitelmia, jos hänen kokemansa työn epävarmuus aiheuttaa edellä esitettyjä työtyytyväisyyteen ja työn imuun kielteisesti vaikuttavia seikkoja.

Mielestäni psykologinen sopimusteoria (denise Rousseau Psychological contract) voi antaa useita vastuksia siihen, mik-si ikääntyneet palomiehet kokevat työn epävarmuutta, joka vaikuttaa kielteisesti palomiesten työhyvinvointiin ja työllisty-misuskoon (uravaihtoehdot).

Psykologinen sopimus muodostuu sekä formaalista (muodollisesta) kirjallises-ta työsopimuksesta että psykologisesta sanattomasta sopimuksesta työntekijän ja työnantajan välillä. Sanaton sopimus sisältää työntekijän odotukset työ- tai virkasuhteesta (velvollisuudet ja sitou-mukset). Kyse on vastavuoroisesta vaih-tosuhteesta, jossa sopimuksen koetaan rikkoontuvan, jos työnantaja (tai tekijä) ei täytä odotuksia.

Oman tutkimukseni perusteella ar-vioin, että ikääntyneillä palomiehillä on laaja, sosioemotionaaliseen ja pitkäai-kaiseen vaihtoon perustuva relationaa-linen psykologinen sopimus työnanta-jansa kanssa.

Tästä on esimerkkinä se, että suuri osa palomiehistä on sitoutunut ammattiinsa nimenomaisesi alhaisemman ammatil-lisen eläkeiän vuoksi. Tämä sopimus ri-kottiin yksipuolisesti. Palomiehiltä vietiin oikeus ja mahdollisuus jäädä omasta työs-tään – omasta mielestään – kunniallisesti eläkkeelle.

Sopimuksen rikkomisen loukkaavaa vaikutusta lisäsi se, etteivät palomiesten omat esimiehet, palopäälliköt, puolusta-neet palomiesten eläkeikää, vaan ovat keskittyneet ensisijaisesti omien etujensa turvaamiseen. Palomiesten siirtämistä päivävuoroon pidetään vain teknisenä toimenpiteenä 45 % palkanalennuksella, mikä on täysin käsittämätöntä.

Tänä aikana toiminut ammattiliitto ei puolustanut eläkeikää, joten muutos toteu-tui ilman oman liiton vastustusta – kunnes uusi, perustettu ammattiliitto aloitti pitkä-jänteisen työn eläkeiän laskemiseksi.

Lupauksen rikkominen, omien esi-miesten tuen puuttuminen ja viime kä-dessä palomieslakot ovat vaikuttaneet voimakkaasti ikääntyneiden palomiesten kokemukseen äänettömästä – ammatti-kunnan sisään arvona rakentuneesta – so-pimuksesta ja sen rikkomisesta. Ikäänty-nyt palomies kokee jääneensä yksin am-mattiliittonsa kanssa ja tätä kautta arvio omista mahdollisuuksista löytää uusia työ- ja uramahdollisuuksia (työllistymis-usko), joka luodaan yhdessä työnantajan kanssa, on heikko.


LÄHTEETFugaTE ym. 2004. Employability: a psycho-social construct, its di-mension, and applications. Journal of Vocational Behavior. 65, 14-38.grEEnHaLgH, L. & rosEnBLaTT, Z. 1984. Job insecurity: Toward conceptual clarity. academy of Management review, 9, 438-448.KarasEK, r. a. 1979. Job Demands, Job Decision Latitude, and Mental strain: Implications for Job redesign. administrative science Quarterly 24, 285-308.KIVIMÄKI M, LEIno-arJas P, LuuKKonEn r, rIIHIMÄKI H, VaH-TEra J, KIrJonEn J. 2002. Work stress and risk of cardiovascular mortality: prospective cohort study of industrial employees. British Medical Journal 19;325(7369):857.Mauno, s. & KInnunEn, u. (2005). Työn epävarmuus ja organisaa-tiomuutokset työhyvinvoinnin uhkina. Teoksessa u. Kinnunen, T. Feldt & s. Mauno (toim.) Työ leipälajina: Työhyvinvoinnnin psykologiset perusteet. Jyväskylä. Ps-Kustannus, 167-200.Mauno, s. & KInnunEn, u. (2005). Työn epävarmuus, työttömyys ja hyvinvointi. Teoksessa u. Kinnunen, T. Feldt ja s. Mauno (toim.) Työ leipälajina, 167-199.rousseau, D. 1995. Psychological contracts in organizations: under-stand written and unwritten agreements. Thousand oaks: sage. sIEgrIsT, J. 1996. adverse health effects of high-effort/low-reward conditions. Journal of occupational Health Psychology, 1, 27-41.Warr, P. 1987.Work, unemployment, and Mental Health. oxford, Clarendon Press

LOPUKSI

YKSI SUURIMMISTA puutteista tutki-muskentässä on se, ettei työolotutki-

muksissa ei ole paneuduttu riittävästi pitkit-täistutkimuksiin. Suomalaisen palomiehen kohdalla tähän olisi ollut erinomainen mah-dollisuus. Lisäksi valtaosa tutkimuksista on lääketieteellisiä, kun ongelma on enemmän sosiaalipsykologinen palomiesten johtami-seen ja organisaatiokulttuuriin liittyvä.

Tulevaisuudessa palomiehiin liittyvissä tutkimuksissa tulisi painottua enemmän palomiehen työn myönteisten piirteiden tutkimukseen. Ikääntyneiden palomiesten erityisasema tulisi tunnistaa ja tunnustaa, sillä jo nyt on pula osaavista työntekijöistä.

Mielestäni ikääntyneen palomiehen hy-vinvointia tulisi tarkastella psykologisen so-pimusteorian esille nostamilla ilmiöillä. Olisi uskallettava arvioida, miten suomalainen pelastushallinto ministeriöstä oppilaitoksiin, on toiminut kahden vuosikymmenen ajan. Aikakausi on ollut erilaisten työryhmien ja selvitysten kulta-aikaa.

PALOMIESTEN ELÄKEKYSYMYKSES-TÄ ja tehtävänmukaisesta palkkauk-

sesta puhuttaessa äänessä on ollut vain palomiesten edunvalvontajärjestö. Eläke-iän laskemisesta ei ole saanut puhua ja siitä puhuvaa on paheksuttu. Kuitenkin eläkeiän laskeminen tulisi olla yhtenä vaihtoehtona vapaassa akateemisessa palomiestutkimuksessa. Se, miksi näin ei ole, jää jokaisen pohdittavaksi.

Vaihtoehdon tutkiminen ja tulos-ten vertaaminen toisiin vaihtoehtoisiin tuloksiin toisi terveen tuulahduksen ja enemmän ennakkoluulottoman lähtökoh-dan tarkastella ikääntyneen palomiehen toimintakykyä.

Tämä voi merkitä myös sitä, että ny-kyisessä pelastustoimen organisaatiokult-tuurissa ei ole löydettävissä laaja-alaisesti keinoja ikääntyvän palomiehen työllisty-misuskon palauttamiseksi. Tällöin tutkijan on uskallettava tarkastella eläkeikää ja sen alentamista yhtenä varteenotettavana vaih-toehtona muiden vaihtoehtojen rinnalla.

Viides alueellinen päivystäjäkurssi käynnistyi


HeLMIKUUn ALUssA käynnistyi hätäkeskuspäivys-täjäkurssi 17, joka on viides alueellinen kurssi. Pääosa kurssin opetuksesta on Keravalla, jonka lisäksi 1,5 vuoden opintojen aikana opiskelua on yhteensä 13 viikkoa Pelastusopistolla ja 10 viikkoa Poliisiammat-tikorkeakoululla Tampereella. Kurssilaiset valmistuvat toukokuussa 2010.

17 on ensimmäinen päivystäjäkurssi, jossa opiske-lemaan haettiin erityisesti kaksikielisiä. Pääsykokeessa ruotsin kielen osiossa edellytettiin valtion hallinnon kielitutkintoa vastaavat hyvät tiedot. Karsiva koe sisälsi suullisen haastattelun ja teoriakokeen. englannin testi oli tavanomainen pisteytetty koe.

Vaatimus ilmeisesti pelästytti: ensimmäisellä kierroksella hakijoita oli vain 73 ja toisella 50. Yleensä kursseilla on ollut 150-200 hakijaa. Haussa jouduttiin uusintakierrokselle, sillä ensimmäisen haun pääsyko-keiden jälkeen koossa oli kahdeksan opiskelijaa, kun aloituspaikkoja on 24. Täydennyshaussa palattiin normaaliin koepisteytykseen, jossa kielitestit eivät ole karsivia, vaan niillä selvitetään lähtötasoa kurssinaikai-seen kieltenopetukseen. Hakukierrokset yhdistämällä aloituspaikat saatiin täyteen.

–– ehkä valtionhallinnon kielitaidon vaatimus kar-si väkeä. Aikaisemmilla alueellisilla kursseilla kurssilai-sista on kuitenkin käytännössä noin puolet puhunut

sujuvasti ruotsin kieltä, vaikka kaksikielisyys ei ole aikaisemmin ollut pääsykoevaatimus, kertoo koulu-tusohjelmavastaava, vanhempi opettaja Juha-Pekka Iso-Ilomäki Pelastusopistolta.

Alueelliset kurssit tehoavat

Helsingin hätäkeskuksen konstaapelitaustaustaisen henkilöstön vaihtuminen on ollut huomattavaa, mutta rekrytointi päivystäjäkursseilta on onnistunut. Viimei-seltä kahdeksalta päivystäjäkurssilta on rekrytoitunut Helsingin hätäkeskukseen päivystäjäksi 35 tutkinnon suorittajaa. Alueelliset kurssit puoltavat: Pääkaupunki-seudun kursseilta on Helsinkiin rekrytoitunut selvästi enemmän (6-8 henkilöä/kurssi) kuin Kuopion kursseil-ta (1-3 henkilöä/kurssi).

Helsingin hätäkeskuksen palveluiden turvaamista miettinyt työryhmä esittää, että pääkaupunkiseudulla käynnistetään lähivuosina kaksi kurssia vuosittain, kun-nes etelä-suomen ja länsirannikon keskuksien päivystä-jätarve on tyydytetty.

Kolmannes päivystäjäksi opiskelleista on jo suoritta-nut pelastaja- tai terveydenhuoltoalan tutkinnon, mutta palomiesten pikakurssituksia päivystäjiksi ei ole luvassa – päivystäjäksi pätevöityminen vaatii selkeästi oman opiskelunsa.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO-

JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

ILMOITTAUdU TURVALLINEN SUOMI -SEMINAARIIN 11.3. mennessä: Suomen Palomiesliitto SPAL rypuh. (09) 867 [email protected]

Hätäkeskuspäivystäjien täydennyskoulutusta kehitetään

sosiaali- ja terveysministeriö on tyy-tyväinen hätäkeskusten toimin-

taan. sTM:n mukaan hätäkeskusuu-distus on valtakunnallisesti tehostanut ja parantanut sairaankuljetusvalmiut-ta. Viranomaisten yhteisen hätäkes-kustoimintamallin toimivuutta ei ole syytä kyseenalaistaa.

Arvio sisältyy sTM:n joulukuussa oikeuskanslerille antamassa selvitykses-sä. Oman selvityksensä antoi samaan aikaan myös sisäasianministeriö. Oi-keuskansleri pyysi ministeriöltä selvi-tyksiä hätäkeskuslaitoksen toimintaky-vystä, kun oikeuskanslerin toimistoon oli tullut kansalaisilta useita kanteluita hätäpuheluiden käsittelystä. Ongelmat ovat liittyneet erityisesti terveystoimen hätäilmoituksiin, joissa avun tarvitsija on ollut päihtyneenä.

sisäasiainministeriö arvioi omassa selvityksessään, että ”hätäkeskusten toi-mintakyky on vähintään tyydyttävällä tasolla”. Päihtyneiden avuntarvetta arvioitaessa hätäkeskuspäivystäjillä on ollut ongelmia, jotka ovat johtuneet eri viranomaisten ohjeista. Päivystäjä on voinut toimia esimerkiksi poliisin oh-jeistuksen mukaan, vaikka olisi pitänyt käyttää terveystoimen ohjeistusta.

Ministeriöiden selvityksissä huo-mautetaan, että päihtyneen terveyden-tilan arviointi on etenkin puhelimitse erittäin vaativa tehtävä. Ambulanssien rajallisen määrän ja etenkin kaupun-geissa eri paikkoihin sammuneiden lukuisten päihtyneiden takia ei ole mahdollista muiden apua tarvitsevi-en turvallisuutta vaarantamatta lähet-tää ambulanssia ilman, että jokaisen hätäpuhelun yhteydessä suoritetaan riskiarviointi.

Päihtyneisyys sinänsä ei aina mer-kitse ambulanssin tarvetta, mutta toisaalta myös alkoholin vaikutuksen alaiselle tulee hälyttää ambulanssi, jos sairaus tai vamma sitä edellyttää.

Opetussuunnitelma uudistuu

selvitysten julkistamisen yhtey-dessä kerrottiin ministeriöiden yhdes-sä sopineen joukosta kehittämistoi-menpiteitä: pääpaino on päivystäjien osaamisen lisäämisessä, riskiarvio-koulutuksen tehostamisessa sekä eri viranomaisten avun tarpeen ja kii-reellisyyden arvioinnin ohjeistuksen yhtenäistämisessä.

Päivystäjien täydennyskoulutusta tullaan lisäämään vielä tämän vuoden aikana. Koulutuksen toteutuksessa ovat mukana Pelastusopisto ja Polii-siammattikorkeakoulu.

Pelastusopiston antama päivystä-jäkoulutus arvioidaan tänä vuonna, jonka jälkeen opetussuunnitelma uu-distetaan viimeistään 2010.

Poliisin, pelastustoimen sekä sosi-aali- ja terveystoimen hätäkeskuspäi-vystäjien riskiarvio-ohjeistus uudiste-taan kokonaisuudessaan ja yhdistetään yhdeksi yhtenäiseksi ohjeeksi vuoteen 2012 mennessä. Poliisi sekä sosiaali- ja terveystoimi tarkastavat valtakun-nallisen riskiarvio-ohjeistuksen vielä tänä vuonna. sosiaali- ja terveysmi-nisteriön työryhmä on parhaillaan uudistamassa riskinarvio-ohjeistusta niin, että ohjeistuksen käytettävyys paranee myös päihtyneitä koskevien ilmoitusten osalta.

Hätäkeskuslaitos jatkaa oman si-säisen valvontansa kehittämistä. Hätä-keskusyksikön käsiteltäväksi on tullut noin 30 kantelua tai valitusta vuosit-tain. se on varsin vähän lähes kolmen miljoonan hätäpuhelun määrään ver-rattuna, ministeriöt huomauttavat.

Turvallinen Suomi -palkinto jaetaan ensimmäistä kertaa huhtikuussa

HUHTIKUUN ensimmäisenä päivänä Helsingissä jär-jestettävässä seminaarissa jaetaan ensimmäistä kertaa Turvallinen Suomi -tunnustus. Julkis-taminen tehdään Palomiesliiton Messukeskuksessa järjestämässä saman nimisessä pelastus- ja hätäkes-kusalan seminaarissa.

Tunnustuksen julkistamisesta muodostetaan vuosittainen perinne. Palkinnoperiaatteiden mukaan Turvallinen Suomi -tunnustuksella palkitaan henki-lö, yhdistys tai yritys, joka on osoittanut merkittävää

aloitteellisuutta tai ammattimaista esimerkillisyyttä paloja pelastustoimen tai hätäkeskuslaitoksen am-mattilaisena, on toiminnallaan edistänyt tai kehittä-nyt paloja pelastustoimen tai hätäkeskuslaitoksen ammattilaisten asemaa, tai tehnyt merkittävää kehit-tämistyötä paloja pelastustoimen tai hätäkeskuslai-toksen ammattilaisten kannalta.

SEMINAARISTA tarkempaa tietoa tämän lehden muka-na jaettavassa esitteessä.


Yhdysvalloissa palomiehen ammatti on kunnioi-tettu ja arvostettu. -- Turvallisuusajattelu on kovassa kurssissa ja se näkyy pelastuslaitosten budjeteissa, kertoo viime syksynä Kalifornian pelastustoimeen tutustunut palomestari JUHA SAARIO.

Jos palomies oli arvostettu aikaisem-minkin, on ammattikunnan new

Yorkin terrori-iskun jälkeen saama sankaristatus nostanut kunnioitusta vielä muutaman pykälän. -- Turval-lisuusajattelu ylipäätään on osa Yh-dysvaltalaista yhteiskuntaa, toteaa maan pelastuslaitoksiin tutustunut palomestari Juha saario.

–– Henkilökohtaisella ja omai-suuden turvallisuudella on vahva, lainsäädännöstä nouseva arvo. Turval-lisuus on number one. silloin halutaan maksaa siitä, että poliisi ja palokunta tulevat tarvittaessa paikalle.

Keski-suomen pelastuslaitoksella työskentelevä saario tutustui Kalifor-

nian osavaltion pelastustoimeen syys-joulukuussa Jyväskylän kaupungin henkilöstövaihto-ohjelman kautta. Tukikohtana toimi Aptosin kunnan pelastuslaitos.

Hallinnollisesti Yhdysvaltojen pe-lastustoimi poikkeaa paljon suomalai-sesta järjestelmästä. Aluepelastuslai-toksia ei ole, mutta kunnalliset laitok-set tekevät paljon piirikunnallista ja osavaltiotason yhteistyötä. Käytössä olevat voimavarat vaihtelevat paljon kuntien kesken. erityisesti pienem-missä kunnissa kiinteistöveron osuus julkisten palvelujen rahoituksessa on merkittävä. Pelastustoimen ja poliisin rahoitus ovat etusijalla, kun yhteistä

rahaa jaetaan.–– Kiinteistöjen arvo määrittää

pelastustoimen tason, ei asukasluku. 22 000 asukkaan Aptos on arvostettu alue ja kiinteistöjen hinnat korkealla. niinpä kunnan pelastustoimen bud-jetti on kaksi kertaa niin suuri kuin 50 000 asukkaan naapurikaupungeissa. Aptosissa on kolme paloasemaa, joita ylläpidetään Keski-suomen pelastus-laitoksen kokoisella budjetilla.

–– Käytännössä tämä näkyi remon-toituina paloasemina ja uutena kalus-tona. Palavereissa keskityttiin miet-timään, mitä hankintoja seuraavaksi tehdään. Tietysti yleinen taloustilanne ja kiinteistöjen arvon romahtaminen huolestuttivat, mutta toisaalta perus-asiat olivat jo kunnossa.

Vastaanotto Kaliforniassa oli läm-min ja arvostava. suomesta tiedettiin ennakkoon korkea elintaso ja sääolo-suhteet – Juhan kuvaukset jäisissä olo-suhteissa työskentelyssä ihmetyttivät ja naurattivat.

” Palomiehet ovat Yhdysvalloissa

ylpeitä ammatistaan ja siitä,

mitä tekevät ja mihin pystyvät.

Koulutusjärjestelmän merkitys

on suuri: Jotta säilytät työsi,

sinun täytyy olla jotain!


Jenkeissä TuRvalliSuuS on ykkösjuttu

Koulutusta ja testaustatyövuorossa

saario oli ennalta esittänyt toiveen tutustua paikalliseen koulutusjärjes-telmään, sammutus sekä pelastustoi-minnassa käytettäviin tekniikoihin ja taktiikoihin ja päällystön rooliin. Aptosissa hän osallistui paloaseman päällystötyöhön sekä seurasi palo-miesten harjoituksia ja testejä. Lisäksi saario vieraili kaikkiaan kymmenen san Franciscon lähialueen pelastus-laitoksella, seuraten arkea paikallisen päivystävän P3:n matkassa.

ennakkokäsitys jenkkien palo-miesten kohtalaisen vaatimattomasta koulutustasosta mureni kierroksella.

–– Alueelliset sammutus- ja pelas-tustoiminnan kurssit kestävät 12-16 viikkoa, jonka jälkeen koulutus jatkuu työvuorossa paloasemalla. Vastuu kou-lutuksesta on työvuoron esimiehellä. Osavaltiolla on oma koulutusstan-dardi, jonka mukaisesti harjoitusoh-

jelmassa on kolmen kuukauden välein taito- ja tietotestit. Vuoden jälkeen on kokelaalla on loppukoe, jonka hyväk-sytysti suoritettuaan on vakinainen palomies.

–– Jo ennen kurssia pitää olla suo-ritettuna college-tason opintoja, esi-merkiksi paloturvallisuustekniikassa. Koulutuksen pääsyvaatimuksena on paramedic-tutkinto ja työkokemusta

Kaliforniassa kaupungeilla ja kunnilla on omat pelastuslaitoksensa. San Francisco Fire department palvelee 1,5 miljoonan asukkaan yhteisöä.

KUV

A: J

UHA

SAAR

IO


ambulanssista.Taitotestit uusitaan vuosittain, ja

jos testiä ei läpäise, on kaksi viikkoa aikaa harjoitella. Uusintatestin mo-kaaminen on peruste työsopimuksen purkamiselle. samoin fyysisissä tes-teissä ollaan tiukkoja: testissä reputta-nut otetaan työvuorosta pois kuuden kuukauden harjoitusohjelmalle.

–– Palomiehet ovat Yhdysvalloissa ylpeitä ammatistaan ja siitä, mitä teke-vät ja mihin pystyvät. Olen sitä mieltä, että koulutusjärjestelmän merkitys on suuri: Jotta säilytät työpaikkasi, sinun täytyy olla jotain!

Suuret tulot, suuret menot

Keskivertopalomies tienaa varakkaas-sa Aptosissa ylitöineen 100 000 dol-laria vuodessa (noin 76 000 euroa). Onko palkka hyvä vai huono, on vai-kea sanoa.

–– Ostovoima on parempi kuin meillä, kun esimerkiksi autot ja polttoai-ne maksavat vähemmän. Vastapainoksi asunnot ovat kalliita ja perheet joutuvat maksamaan terveydenhuoltomaksuja ja koulumaksuja. Terveydenhuoltoon voi mennä 10 000 – 15 000 euroa vuodes-sa ja koulumaksuihin 15 000 - 50 000 euroa vuodessa lasta kohti.

Työskenneltyään 25 vuotta pe-lastuslaitoksella siirtyy palomies eläkkeelle 55-vuotiaana. Ostovoima

säilyy, sillä eläkkeen suuruus on 99 prosenttia palkasta.

Ensihoito vahvastimukana

Paloasemaverkosto rakentuu tiheästä verkosta ja pienistä yksiköistä. Ka-liforniassa pelastusyksikössä on kes-kimäärin esimies ja kaksi palomiestä – konemies ja firefighter-paramedic.

–– suomessa palomiehen ammat-titaitovaatimukset ovat monipuo-lisemmat. Yhdysvalloissa palolaitos keskittyy nimensä mukaisesti sam-muttamiseen. ensihoitotoiminta on myös vahvasti ammatissa.

Ambulanssien määrä on huo-mattavasti pienempi kuin suomessa: Aptosin piirikunnassa santa Cruzissa 280 000 asukkaan alueella toimii kuu-si yksityisen yrityksen ambulanssia.

–– niillä pärjätään hyvin, sillä pe-rushoito perustuu täysin palokuntien ”ensivasteeseen”. Paloauto tuo hoidon kohteeseen: kaikilla laitoksilla kaikki yksiköt pystyivät esimerkiksi aloit-tamaan liotushoidon kentällä. Myös C-tehtäviin lähetetään ambulanssin lisäksi myös aina paloauto, joka yleen-sä tavoittaa asiakkaan ensimmäisenä.

Perinteillätuloksiin

–– Monessa suhteessa menetelmät ovat perinteisempiä kuin meillä suomessa, mutta homma toimii. sammutustoi-minnassa otetaan meidän näkökul-

masta aika isojakin riskejä: esimerkiksi huoneistopalossa ei taktiikassa oteta huomioon palon eri vaiheita.

–– Onnettomuuksia sattuu kui-tenkin äärimmäisen harvoin, varsin-kin kun ne suhteutetaan palomiesten määrään esimerkiksi san Franciscon palomestari kertoi, ettei heille ole ta-pahtunut palomiesten vakavia louk-kaantumisia 20 vuoteen – heillä on kuitenkin keskimäärin kolme raken-nuspaloa päivässä…

Joissain asioissa turvallisuus-ajattelu menee toiseen ääripäähän: hälytysajossa on tarkat määräykset turvavöiden käytöstä. Ajossa kaikilla on kuulosuojaimet – radioyhteyden takia. Paineilmalaitteet eivät ole oh-jaamossa – jos hööki sattuisi pyöräh-tämään kolarissa.

–– Paikallinen näkemys on, että hälytysajo se onkin todellinen vaa-ranpaikka. Liikennemäärät ovat val-tavia, mutta vakavia onnettomuuksia sattuu vähän.

suuret maastopalot ovat yksi Ka-lifornian riesa. Kuivassa maastossa tulirintama voi edetä hyvinkin 130 kilometriä tunnissa. Koko osavaltio osallistuu pelastustoimiin, joten yksi-kölle saattaa tulla komennus 600 kilo-metrin päähän. saarion matkan aikana isoin palo osavaltion eteläosassa tuhosi 300 taloa yhden illan aikana.

–– Keskusteluissa kysyttiin usein, miten suomessa tämä tai tuo asia teh-dään. Kun kerroin, vastaus oli usein interesting... ja hiljaisuus.

Parasta tehdä maassa maan tavalla.

Käynnissä vuosittainen testi. SIVUN KUVAT: JUHA SAARIO.

Liikuntaa työvuorossa.


Pipopaketti 30 eur

10 kpl pipojaTilaan _____ pakettia

Pipopaketti 15 eur

5 kpl pipojaTilaan _____ pakettia

lippispaketti 30 eur 10 kpl lippiksiäTilaan _____ pakettia

Valkoinen t-paitapaketti 30 eur 10 kpl valkoisia t-paitojaTilaan _____ pakettia

Merkitse paitojen koot (M-XXL): ____________

sininen t-paitapaketti 30 eur 5 kpl sinisiä t-paitojaTilaan _____ pakettia

Merkitse paitojen koot (M-XXL): ____________

Tilaa pipot talven lumille, lippikset kevään aurinkoon tai nippu paitoja treeneihin! Omaksi ja kaverille kanssa!Tarjoushinnat voimassa 1.5.2009 saakka. Hintoihin lisätään postituskulut 10 eur / paketti, paitsi 5 kpl pipopaketti 8,5 eur. Tilauksia voivat tehdä sPAL:n paikallisyhdistykset. Osaa tuotteita ja kokoja rajoitetusti saatavilla.

SPAL-tuotteet tarjouksessa!

saatavilla myös mm. pikeepaitoja, kyniä ja kansiota sPAL-painatuksella. Kysy lisää toimistolta!



Tampereen maine musiikkikaupunkina on rakentunut suomirokin varaan. Me-tallista vaihtelua tarjoaa When The Em-pire Falls, jonka kitaristikaksikko viihtyy leipätyössä keskuspaloasemalla.

”Yhtyettä ei ikinä uskoisi debyyttibändiksi, niin varmaa, lin-jakasta ja päättäväistä metallia levy sisältää. Melodinen me-talli ei kuulosta tusinabändien sliipatulta ja munattomalta tiluttelulta, vaan biisit jyräävät erittäin jyhkeinä ja särmik-käinä alusta loppuun. Äänimaailma on iso, raskaskätinen ja täysin anteeksipyytelemätön.”

WTeF:n musiikkia voi lyhyesti luonnehtia melodi-seksi metalliksi puhtaalla laululla. Power- ja trashmetallin ristisiitoksessa kuulee kaikuja niin Metallicalta kuin Iron Maideniltakin. Bändissä toisesta kitarasta ja taustalaulusta vastaava Markus Härkönen listaa esikuviksi myös Mega-dethin, slayerin ja Testamentin sekä uudemmista muun muassa Trivium ja Lamb of god.

metallia ja melodiaasuurelle yleisölle WTeF saattaa olla vielä tuntematto-

muus, mutta metallikansan keskuudessa kirjainyhdistelmä jo tunnetaan. Bändin ensimmäinen sinkku kipusi suoraan suomen virallisen sinkkulistan kakkoseksi nightwishin ja Lauri Tähkän väliin. Kuin todisteeksi siitä, että kyse ei ollut vahingosta, nousi toinen sinkkujulkaisu listan kol-manneksi.

–– sinkut saivat yllättävänkin hyvän vastaanoton ja mukavasti radiosoittoa. Vaikka muutamaan kanavaanhan ne radiot rajoittuvat, mitkä tällaista musiikkia soittavat, Markus sanoo.

sinkkujen välissä julkaistu albumi sai kriitikoilta ris-tiriitaisen vastaanoton. Tiukat metalliriffit ja melodinen laulu tuottivat toimittajille selvästi vaikeuksia lokeroida bändi mihinkään valmiiseen genreen.

–– Tuntuu, että levy otettiin paremmin vastaan ulko-mailla. Kotimaassakin levy otettiin kuuntelijoiden keskuu-dessa oikein mukavasti, varsinkin keikoilta saatiin paljon hyvää palautetta. Makuasioitahan nämä on. Tehdään re-hellisesti niin kuin itse tykätään, ja jos joku arvostelija ei välitä, niin sepä on sitten ihan sama!

Levynjulkaisun mainingeissa bändi soitti viime kevään ja kesän mittaan keikkoja, huipennuksena sauna Open

KUVA

T: P

OKO

/ VI

LLE

JUUR

IKKA

LA /

JAN

YRL

UNd

, W

TEF

/ JA

AKKO

KN

UUTI

LA


metallia ja melodiaa

Air -hevifestari. Mieleen jäi erityisesti myös Teräsbetonin lämppärikeikat.

Ensin terapiaa

sekä Markus että toista kitaraa bändissä soittava Rami Jämsä tekevät päivätyönsä palomies-sairaankuljettajina Tampereen keskuspaloasemalla. Heidän lisäkseen bändissä ovat Tommi Tanhuanpää (laulu), Rolle Markos (rummut) ja Johannes Tolonen (basso).

Bändin ajanlasku käynnistyi 2005, kun Markus ja Rami Jämsä tapasivat pelastajakurssilla.

–– Kävi ilmi, että kumpikin soittaa kitaraa. Asiat johti-vat yksi kerrallaan siihen, että bändi alkoi kasaantua. Rami tunsi aikaisemmista projekteistaan rumpalimme Rollen, joka taas tunsi laulajamme Tommin.

Viimeksi kiinnitettiin Johannes bassoon. –– Tuntuu, että nyt on paletti kohdallaan.

Raskaaseen pohjaan yhdistetty melodinen laulu vakiin-tui bändin tavaramerkiksi, kun Tommi teki muutamaan biisiin laulumelodiat.

–– ensin mietittiin, että kyllä tähän miehinen ärjyntä sopisi, mutta Tommin melodiat kuulostivat hyviltä. Aja-teltiin, että tässä on jotain uutta.

Aluksi kokoonpanolla soiteltiin treenikämpällä terapiamielessä. Vähitellen tuntui siltä, että bii-seissä saattaisi olla kantavuutta. Promolevyn ja keikkojen siivittämänä WTeF solmi sopimuk-sen Poko-levy-yhtiön kanssa. Matkan varrella on omaan tekemiseen tullut aste lisää kunnianhimoa, mutta mistään väkisin vääntämistä ei edelleenkään ole kyse.

–– Kaiken täytyy lähteä siitä, että tekeminen on itselle hauskaa. Jos joku muukin diggailee, niin sehän on vaan hyvä asia.

–– Bändi on satakymmenprosenttisesti tekemässä työtä. Jalat pidetään maassa, mutta jos homma tästä kasvaa, katsotaan ilman muuta se, mihin tämä voi johtaa.

Lisää vauhtia

Alkutalven mittaan WTeF on hionut ja demonnut bii-sejä tulevalle kakkoslevylle.

–– Luomisprosessi on pitkä ja tuskainen… Mahdol-lisesti äänittämään päästään niin, että levy tulee ulos vuo-den 2009 aikana. Musiikillisesti luvassa on lisää vauhtia ja vieläkin vaarallisempia tilanteita, Markus lupaa.

Tampereen keskuspaloasemalta löytyy muitakin mu-siikkia vakavasti harrastavia palomiehiä. Tanssi- ja rokki-bändien joukossa WTeF edustaa raskasta laitaa, mutta lajityypistä riippumatta tukea osataan antaa.

–– Positiivista kannustusta on riittänyt ja se tuntuu hienolta. Terveisiä vaan kaikille: keikoilla nähdään!

Biisimaistiaisia ja lisää tarinaa kotisivulla:www.wtef.info

WTEF:n kitaristit Rami Jämsä ja Markus Härkönen

tutustuivat palomiesopinnoissa.

”Ensin mietittiin, että kyllä tähän miehinen ärjyntä sopisi, mutta Tommin melodiat kuulostivat hyviltä.

Työnohjaus kehittämisen, laadun ja työssä jaksamisen työkaluksi pelastusalalle

OMISTA tunteista ja työssä jaksamisesta keskustelu on pelastusalalla edelleen vähäistä. Pelastajien työ muut-

tuu koko ajan henkisesti raskaammaksi, jolloin uusia kei-noja työssä jaksamiseen tukemiseksi tarvitaan. Monissa muissa ammateissa työnohjaus on todettu hyväksi – se voisi olla yksi uusi keino työhyvinvoinnin ja urasuunnittelun kehittämiseen myös pelastustoimessa.

Opiskelen työnohjaajaksi, ja opintojen aikana kiinnostuin pelastusalan työnohjauksesta sekä mahdollisuudesta teh-dä lopputyöni aiheesta. Etsin tietoa pelastusalalla toimi-vista työnohjaajista, jolloin selvisi, että pelastusalan am-mattilaisista työnohjaajakoulutuksen Suomessa on käynyt ainoastaan kaksi paloesimiestä, jotka molemmat toimivat Helsingin pelastuslaitoksella.

Otin yhteyttä molempiin työnohjaaja-paloesimiehiin: Ilpo Lehtoseen ja Jarmo Nissilään, ja aloimme yhdessä miettiä kehittämistehtävää. Pohdimme yhdessä, mikä olisi juuri tällä hetkellä tarpeellista ja tärkeää ajatellen Helsingin pe-lastuslaitosta. Molemmat työnohjaajat olivat jo aiemmin miettineet työnohjauksen hyötyjä sekä tiedon levittämis-tä työnohjauksen mahdollisuuksista. Näiden pohdintojen ja ajatusten myötä tehtäväksi muodostui projektimainen Työnohjauksen ensitietopaketti.

Seuraavana vaiheena toteutettujen luentojen tavoitteena oli työnohjauksen ensitiedon jakaminen operatiiviselle henkilöstölle; antaa tietoa työnohjauksen mahdollisuuksis-ta arjen työssä jaksamisessa; mitä työnohjaus on ja mitä se ei ole. Luennot toteutettiin kiertäen Helsingin pelastuslai-toksen kaikissa 21 työvuorossa. Luentotilaisuuksiin osallis-tui kaikkiaan 181 palomiestä ja paloesimiestä. Palautteen kautta saimme operatiiviselta henkilökunnalta tarvittavan tutkimusmateriaalin.

Asemakierroksilla meidät otettiin hyvin vastaan, ja suhtau-tuminen työnohjaukseen oli pääasiassa hyvin myönteistä. Luentojen jälkeen keskustellessa asemilla tuli esiin paljon työhyvinvointiin liittyviä asioita. Selvää oli, että uusia kei-noja työssäjaksamiseen tarvitaan.

LUENNOILLE osallistuneiden mielipiteitä työnohjauksen hyödyistä:

”Saisimme ratkottua mahdollisia ongelmia ja ennaltaehkäistä mah-dollisia tulevia ongelmia. Työyhteisö voisi tiivistyä edelleen.”

”Muutoksen hampaissa jaksaminen.”

”Varmaan voisi ollakin jotain hyötyä, kun ensin sisäistäisi täysin työnohjauksen ja miettii omia heikkouksiaan ja vahvuuksiaan omassa ammatissa. Vaatii enemmän itsetutkistelua.”

”Palomies-sairaankuljettaja kohtaa ammatissaan psyykkisesti sekä so-siaalisesti vaikeita tapauksia. Työnohjauksella voi joissain tapauksissa olla ennaltaehkäisevää vaikutusta työperäisen stressin syntyyn.”

”Voisi löytää uusia toimintamalleja esimiestyöhön. Ongelmien kä-sittely helpottuisi ja ryhmätyönohjauksessa kokemusten jakamisen kautta ongelmat voisi nähdä uudessa valossa.”

”Auttaa esimiestyön hankalissa tilanteissa, kun ongelmatilanne tulee vastaan.”

”Mahdollisesti huononevan työilmapiirin puhdistus. Ennaltaehkäi-sevästi vaikka heti.”

”Siitä voisi olla apua päivittäisissä asioissa, vaikka niissä ei ongelmia olisikaan, esim. motivoituminen työhön ja roolitus työssä.”

”Yhteishenki paremmaksi, mikäli tarvetta. Konfliktitilanteissa eh-dottomasti. Katkaista huhuilta siivet. Henkilökohtaiset ongelmati-lanteet. Lisää asiaa tästä, jotta kynnys kaikilta madaltuisi.”

”Uskon, että hyötyä voi olla paljonkin. Miehistön ongelma on yleensä muutoksen vastustaminen, ei ymmärretä että muutokset ovat väis-tämättömiä ja niihin on sopeuduttava.”

”Jaksaa ylivuodet ”55 eläkeiästä” eteenpäin ja motivaatiota.”

”Esimiestyö on yksinäistä päätöksentekoa. Kysymyksiä tulee matkan varrella ja on hyvä päästä keskustelemaan niistä. Uusi toiminta-muoto pelastuslaitoksella.”

TUTKIMUSTULOSTEN mukaan työnohjaus oli tuntematon työmuoto 73 prosentille kyselyyn vastanneista (181 vas-taajaa). Työnohjausta oli saanut 23 prosenttia vastan-neista. Työnohjausta koki tarvitsevansa 44 prosenttia vastanneista.

Aineistoa tutkittaessa työnohjauksen tarvetta oli eniten työssäjaksamiseen, urasuunnitteluun ja ristiriitatilantei-den selvittelyyn. Vähiten koettiin tarvetta työnohjaukseen vuorovaikutukseen liittyvissä tilanteissa, esimies-alaistai-doissa ja kriisitilanteissa. Työnohjauksen tarpeet vaihteli-vat työvuosien mukaan.


uuden Pelastuslain tulee selkeyttää pelastusviranomaisen ja poliisin palontutkintaa ja palonsyyntutkintaa, esittää tuhopolttojen ennalta-ehkäisyn seurantaryhmä. Työnjako tulee tarkistaa siten, että tutkintaa tehdään kattavasti. Pelastuslais-sa tulee määritellä tutkintakynnys, jonka ylittyessä palontutkinta suoritetaan.

nykyisen lain mukaan pelastusviranomainen voi harkita tutkitaanko palonsyy vai ei. Palon-syyn arviointi on tehtävä aina, mutta se perustuu esimerkiksi sammutus- ja pelastustyössä tai muuten saatuihin tietoihin, ei jälkikäteen tehtävään perus-teellisempaan selvitykseen. Harkinta on johtanut siihen, että vain rajallinen määrä paloja on tutkittu.

samaan aikaan myös poliisin suorittaman palonsyyntutkinnan määrä on lievästi laskenut. Vakuutusala on todennut, että suuri määrä mer-kittävienkin palojen syistä jää tutkimatta.

Tapaukset, joissa on syytä epäillä rikosta, tutkii poliisi. seurantaryhmän mukaan säädösten uudis-tamisen yhteydessä on ratkaistava, mikä taho tutkii niiden palojen syyt, joissa rikosepäilyä ei voida sulkea pois ja palonsyy on epäselvä.

Kuopioon palontutkintakeskus

Myös palontutkintaan liittyvää pelastustoimen ja poliisin yhteistyötä tulisi kehittää. eräänä ongel-mana palontutkinnan osalta on todettu se, että pelastusviranomaisen havainnot eivät aina päädy poliisin tietoon, eikä poliisi siten pysty hyödyntä-mään niitä omassa tutkinnassaan. Palaute poliisin tekemästä tutkinnasta ei myöskään riittävässä määrin tule tietoon pelastusviranomaisille.

Pelastusviranomaisen palontutkinnan päämää-ränä on selvittää tulipalon syttymiseen ja leviä-miseen johtaneet syyt onnettomuuksien ehkäisyn tehostamiseksi. Palontutkijoiden ammattitaidon ylläpitämiseksi tutkittavien tapausten määrän on oltava riittävän suuri.

Valmisteltavana oleva uusi pelastuslaki tulee voimaan 2011.

seurantaryhmä esittää myös, että suomeen perustettaisiin kansallinen keskus edistämään tahallisten tulipalojen ennaltaehkäisyä ja palon-tutkintaa. Keskus voisi toimia Pelastusopistolla.

Palontutkintaanselkeämmät säännöt


Jarmo Nissiläpaloesimiestyönohjaaja

TyöNOHJAUKSEN TARPEEN kokeminen eri työvuosina:

0-10 v. työssä olleet: työnohjauksen tarve omassa työs-sään urasuunnitteluun, työssäjaksamiseen, ristiriitatilan-teisiin ja työilmapiirin liittyviin asioihin. Vähiten tarvetta vuorovaikutukseen, esimies-alaistaitoihin.

11-20 v. työssä olleet: työnohjauksen tarve työssäjaksa-miseen, urasuunnitteluun ja ristiriitatilanteisiin ja perus-tehtävään liittyviin seikkoihin. Vähiten tarvetta vuorovai-kutukseen, kriisitilanteisiin ja esimies-alaistaitoihin.

21-30 v. työssä olleet: työnohjauksen tarve työssäjaksa-miseen, ristiriitatilanteisiin ja työilmapiiri-asioihin. Vähiten tarvetta vuorovaikutukseen, urasuunnitteluun, esimies-alaistaitoihin ja kriisitilanteisiin.

31-40 v. työssä olleet: ei selvää eroa eri teemoihin, ura-suunnitteluun ja ristiriitatilanteisiin ei tarvetta lainkaan.

NYT Helsingin pelastuslaitoksella on meneillään neljän paloesimiehen työnohjauskokeilu, jossa on tarkoituksena tutkia paloesimiesten kokemuksia työnohjauksesta yhtenä työssä jaksamisen kehittämisen menetelmänä. Työnohja-uskokeilun tutkimustulokset valmistuvat kesällä 2009.

HANKKEEN TÄMÄN HETKEN ehkä tärkeimmäksi tavoit-teeksi koetaan tiedon jakamisen, jotta ymmärrettäisiin työnohjauksen hyöty työelämän kehittämisessä.

Tuula Mattilatoimintaterapeuttityönohjaaja-opiskelija

Tutkimushankkeessa ja kyselyn tulosten selvittämisessä mukana:

Ilpo Lehtonenasemamestarityönohjaaja

Joensuun keskustassa nähtiin näyt-tävä moottorimarssi 14. joulukuu-

ta. Pelastuslaitos laski lipun vanhalla, 50-luvulla rakennetulla Rantakadun paloasemalla ja siirtyi kalustokulku-eena uutuuttaan hohtavalle siilaisen asemalle. Kulkueen kärjessä ajoi Joen-suun kaupungin ensimmäinen palo-auto, Ford ‘31.

Vanha paloasemakiinteistö oli jo epäkäytännöllinen. Kun edessä oli-sivat olleet mittavat korjaukset, oli järkevämpää tehdä täysin uudet tilat. Keskustan länsipuolelle rakennetul-ta uudelta asemalta yksiköt pääsevät ohitustietä pitkin nopeasti eri kau-punginosiin. Vastapäätä sijaitsee ter-veysasema.

Kevään aikana kiinteistöön muut-taa myös Pohjois-Karjalan hätäkeskus, jonka jälkeen järjestetään yhteiset vi-ralliset avajaisjuhlat.

noin 12 miljoonaa euroa maksa-neen hankkeen toteutti Joensuun kau-punki. Pelastuslaitos on kiinteistössä vuokralaisena, samoin hätäkeskus. Osa rakennuksen tiloista on pelas-tuslaitoksen ja häken yhteiskäytössä: muun muassa ruokailu-, oleskelu- ja koulutustilat, peseytymis- ja varuste-huoltotilat sekä käytävät ja porrashuo-neet. Yhteisten tilojen kautta on saatu säästöjä rakentamiskuluissa.

Pelastuslaitoksella on omaa tilaa 3500 m2 ja hätäkeskuksella 700 m2. Yhteiskäytössä olevia tiloja on 1300 m2. Kylmää varastotilaa on 900 m2.

Yhteiset tilat ovat tavallaan paluuta vanhaan aikaan, kun aluehälytyskes-kus sijaitsi palolaitoksella.

–– Aika näyttää, miten yhteis-käyttö sujuu. Uskon, että on yhtei-sistä tiloista on hyötyä virallisessa

toiminnassa, kun henkilökunnat nä-kevät ja tapaavat toisiaan muussakin kuin varsinaisen työnteon merkeissä, pelastuslaitoksen puolelta projektissa alusta asti mukana ollut riskienhallin-tapäällikkö Jari Turunen sanoo.

Pelastuslaitokselta työryhmä tilasuunnitteluun

Arkkitehtuurin on suunnitellut Ark-kitehtitoimisto Küttner, jolla on run-saasti kokemusta paloasemien ja hätä-keskusten suunnittelussa. Toimiston viimeisintä käsialaa ennen Joensuuta olivat 2006 valmistuneet Uudenmaan hätäkeskus Keravalla, Pohjois-Pohjan-maan ja Kainuun hätäkeskus Oulussa sekä Länsi-Uudenmaan hätäkeskus ja Lohjan paloasema.

Kaikkiaan kiinteistön tekniikan ja toimitilojen suunnitteluun on osal-

Pelastuslaitokselle ja häkelle yhteisiä tiloja Joensuuhun

Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle valmistui uusi paloasema Joensuuhun. Samaan rakennukseen muuttaa myös Pohjois-Karjalan hätäkeskus. Osa tiloista on pelastuslaitoksen ja häken yhteiskäytössä. Tiloissa toimii myös Pohjois-Karjalan pelastusalan liitto.


listunut toistakymmentä yritystä. Keskeisessä osassa on ollut myös pe-lastuslaitoksen henkilökunta. Hank-keessa on alusta asti ollut tavoitteena huomioida käyttäjien tarpeet.

Pelastuslaitokselta muodostettiin työryhmä, jonka jäsenten kesken jaet-tiin vastuita eri tilojen suunnitteluun osallistumisesta.

–– Alkuvaiheessa kartoitettiin hankkeen karkeaa laajuutta. Kun tilo-ja lähdettiin suunnittelemaan tarkem-min, tehtiin huonetilakortit jokaisesta tilasta. Huonetilakorteissa kuvailtiin tiloissa tehtävät toimet ja niiden ti-latarpeet. näiden korttien pohjalta suunnittelijat suunnittelivat tilat, valitsivat oikeat materiaalit ja huo-mioivat esimerkiksi sähkörasioiden ja muun tekniikan sijoituspaikat.

–– Joitakin tiloja, kuten sairaan-kuljetuksen-, sammutinhuollon- ja

«

HÄLYTYKSIIN lähde-tään yhdestä kalus-

tohallista. Liittymä tielle on vain hälytysajoon, asi-akas- ja työmatkaliiken-ne käyttää eri liittymää. Hallissa on tilaa kuudelle ambulanssille ja kymme-nelle isolle autolle.

«

SAIRAANKULJETUKSEN keikkakirjaus- ja varasto-tila on monikäyttöinen ja

sopii myös koulu-tukseen.


paineilmalaitehuollon tiloja luon-nosteltiin suunnittelijoille toimivien ratkaisujen löytämiseksi. suunnitte-luun osallistui henkilöstöä jokaisesta työvuorosta, Turunen kertoo.

Turusen tehtävänä oli olla yhtey-dessä suunnittelijoihin ja valvoa, että talon linjauksiksi hyväksytyt henkilö-kunnan huomiot välittyivät lopulta kaikkiin suunnitelmiin.

–– Alkuvaiheen suunnittelutyössä ajatuksien saaminen suunnittelupa-pereihin oli kaikkein menestyksek-käintä. Kun pääsuunnittelijan piirus-tuksista edettiin jokaisen osa-alueen erikoissuunnittelijan piirustuksiin, kävi yhteensovittaminen jo selvästi työläämmäksi.

Alkuperäiseen suunnitelmaan nähden hanketta karsittiin luopu-

malla letkuhuollosta, liikuntasalista ja sukellusaltaasta. Letkuhuolto on keskitetty kahdelle muulle asemalle. Liikuntaan ja sukellukseen vuokra-taan vajaan kahden kilometrin päässä sijaitsevaa Joensuu-areenaa.

–– Kädenvääntöä karsinnasta oli varsin vähän. näihin ratkaisuihin löytyivät selkeät perustelut, myöntää ylipalomies Markku Ojala.

eräänlainen paikallinen ”uutuus” ovat kaksi laskeutumistankoa. Van-halla asemalla tangot olivat käytössä vielä 60-luvun lopulla, mutta ei enää sen jälkeen.

–– Valmiushuoneita on 15, joten jokaisella vuorossa olevalla on oma valmiushuone käytössä. Merkittävää on myös nykyaikainen vierashuone, joka on varustettu omalla keittiöllä ja

suihkulla, Ojala kertoo.

Kokemuksia muista rakennushankkeista

–– Henkilöstö lähti suunnitteluun mukaan erinomaisen hyvin. Projekti koettiin omaksi. On hyvä muistaa pitää realismi mukana: kustannukset täytyy ymmärtää. Kompromisseihin joudutaan – mutta tehdään käytettä-vissä olevilla resursseilla mahdollisim-man hyvää jälkeä. Yhteistyön talon johdon, henkilöstön, suunnittelijoi-den ja rakennuttajan kanssa täytyy toimia, Turunen summaa.

Henkilökunnan tilaryhmä kävi opintomatkalla Porvoossa, Lohjalla, Mikkelissä ja Helsingin Mellunkyläs-sä tutustumassa viime vuosina raken-

«UUdELLA ase-malla vuorossa jokaisella on käytössä oma lepohuone. Huoneita on kaikkiaan 15.

PAINEILMA-HUOLTOTILA on

yksi tiloista, joka luonnosteltiin

suunnittelijalle parhaan mah-dollisen loppu-

tuloksen saavut-tamiseksi.

HÄLYTYKSIIN lähdetään joko

portaita tai tan-koa pitkin.

«

«


nettuihin asemiin ja niiden suunnit-telussa tehtyihin hyviin ratkaisuihin ja virheisiin.

–– Haimme vinkkejä ja myös sitä, miten ei pidä tehdä. Yksi huomattu tär-keä asia koski tilojen järjestystä, joka Joensuussa onnistui hyvin: messin ja valmiustilojen kautta ei ole läpikulku-liikennettä. Toimistotiloissa hallinnon tilat ovat toisessa kerroksessa, opera-tiivista toimintaa tukevat mestarien ja tarkastajien toimistohuoneet ensim-mäisessä kerroksessa, Ojala selventää.

–– Kun paloasemaa suunnitellaan, on ensiarvoisen tärkeää käydä tutus-tumassa viime vuosina rakennettuihin asemiin. Me saimme avoimesti materi-aalia ja pystyimme sitä hyödyntämään itse. Toivottavasti meidän kokemuk-semme hyödyttävät taas tulevia raken-

nushankkeita, jatkaa Turunen.Tämän kokoluokan rakentamisessa

jää väkisin yksityiskohtia, joiden hiomi-nen jatkuu vielä käyttöönoton jälkeen. –– esimerkiksi Virven peitto-ongelmat ovat juuri sellaisia, joita suunnittelu-vaiheessa ei pysty ennakoimaan. Tällä hetkellä Virve ei kuulu riittävän hyvin koko rakennuksessa. Rakennusvai-heessa tehtiin kaapeloinnit valmiiksi, joten tukiasemat voidaan asentaa nii-hin paikkoihin, joissa kuuluvuudessa on ongelmia, Turunen valaisee.

Käynnistysvaiheen hienosäädön ja toimintatapojen muotoutumisen jäl-keen tulevat vuodet näyttävät aseman todellisen toimintakyvyn: odotukset ovat korkealla.

KUVAT: POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS

”

JARI TURUNEN

Kun paloasemaa suunni-tellaan, on tärkeää käy-dä tutustumassa viime vuosina rakennettuihin asemiin. Toivottavasti meidän kokemuksemme hyödyttävät taas tulevia rakennushankkeita


EdULLISIN jA ykSINkERTAISIN TAPA?

PALOMIESTEN ELÄKEIÄN PALAUTTAMINEN.

”Turvataan pelastuslaitosten toiminta- ja palvelukyky pelastushenkilöstön epäedulliseksi muuttuneen ikärakenteen vaikutuksien varalta”

MATTI vANHASEN II HALLITUKSEN HALLITUSOHJELMA

SUOMEN PALOMIESL I ITTO SPAL RY www.palomiesliitto.fi

pelastusalan ammattilainen 1/09

Documents