pelastusalan ammattilainen 2/10

PELASTUSALANAMMATTILAINEN 2

l 2

010

Potilasturvallisuus Kuntoa valmennuksella Ammattiin on vetoa

PELASTUSALANAMMATTILAINEN2� l 14.4.2010

6

10

22

24

26

35

KANSI: Port-au-Princen�lentokenttä�oli�ulkomaisen�avun�solmukohta�Haitissa.�Veden�ja�ravinnon�� lisäksi�maanjäristyksestä�kärsinyt�kenttä�vastaanotti�kansainvälisiä�avustusryhmiä,�� Suomesta�FRF-leirinrakentajia.�Kuva:�Lehtikuva.

3 l Päätoimittajalta�� Ovella on pitkä jono

5 l Puheenjohtajalta�� Vaikutamme tulevaisuuteen

6 l Teknisten sopimuksen kilpailukyvystä huolehdittava�� Neuvottelutulos jäi laihaksi

10 l Päivävuoroon uudella mallilla�� Urakehityksessä myös ansiotason tulee kehittyä

12 l Henkilöstön tukemiseen tahtoa ja malleja�� Pelastuslaitosten ja hätäkeskusten muutos seminaarin teemoja

15 l Paneeli ruoti rahoitusta ja aikatauluja�� Kansanedustajat kertoivat ja kuuntelivat

19 l Kentän ääni liittokokoukseen�� Marraskuun kokousta valmistellaan jo

20 l Taantuma nykäisi hakijamäärän nousuun�� Pelastajakouluun laadukasta materiaalia

22 l Terveyttä työhön ja elinvuosiin�� Valmennusta Etelä-Pohjanmaalla

24 l Potilas kuoli matkalla saamiinsa vammoihin�� Potilasturvallisuus on kommunikaatiota

35 l Haiti testasi kansainvälisen yhteistyön�� FRF leiriä rakentamassa

39 l Palomiesurheilun netti uudistui�� Pokerin SM syksyllä

TEEMA: TURVALLINEN SUOMI

Lehti:

Julkaisija:

ISSN:�

Pelastusalan Ammattilainen�on�Suomen�Palomiesliitto�SPAL�ry:n�jäsenlehti.�Se�tavoittaa�pelastusalan�ja�hätäkeskuksien�toimijat�kattavasti�jokapuolella�Suomea.

Suomen�Palomiesliitto�SPAL�ryKielotie�12-14�B01300�Vantaapuh.�(09)�867�8880fax�(09)�863�[email protected]

1456-7709

Päätoimittaja:

Kirjapaino:

Ilmoitukset:

Osoitteen-muutokset�ja�juttuaineisto

Mikko�TeräväGSM�045�657�[email protected]

Painotalo�Auranen�Oy,�Forssa

Ilpo�Pitkänen�Oypuh.�(09)�5868�300�fax�(09)�5868�[email protected]

[email protected]

PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN�l�3

PÄÄTOIMITTAJALTA

MIKKO�TERÄVÄ

Suomen Palomiesliitto SPAL ry�on�pelastus-�ja�hätäkeskustyöntekijöiden�ammattiliitto.�Liiton�jäsenet�työskentelevät�valtion,�kuntien,�kuntainliittojen�ja�yksityisen�sektorin�palveluksessa.

Palomiesliiton�tavoitteena�on�edistää�jäsenten�ammatillisia�ja�taloudellisia�etuja,�vaikuttaajäsenten�yhteiskunnallisen�aseman�ja�oikeuksien�kehitykseen�ja�edistää�heidän�yhteenkuuluvuuttaan,�yhteistoimintaansa�ja�keskinäistä�vastuuntuntoansa.��

PELASTUSALANAMMATTILAINEN

Työtaisteluiden lähitaistelut käydään neuvottelu-huoneissa suljetuin ovin, mutta suursota julki-

suudessa. Yleisö punnitsee työtaistelun oikeutuksen, ja joko asettuu puolelle tai vastaan. Ahtaajien taiste-lussa ammattiyhdistyksen kohtuullisuus kyseenalais-tettiin Facebookissa. Lakon murtoon organisoitui kansalaisliike, joka muutaman tunnin koulutuksella riensi paiskimaan työtä satamaan. Sosiaalisesta medi-asta kasvoi Vientirauha Oy:n sivukonttori, jossa yleisö teki ilmaista pr-työtä työnantajan laariin.

Ahtaajatyöhön agitoineet kansalaisaktiivit toimi-vat omasta näkökulmastaan oikein ja selkärankaisesti. Perinteiselle ay-liturgialle Facebookin satamatyöryh-män perustaja on sitkeää lihaa: määräaikaisia pätkä-töitä kokenut työtön nuori, jolla on yrittäjätaustaa. Ammattiyhdistyksen tavoitteet ovat hänelle vieraita ja outoja. Solidaarisuus on tyhjä käsite. Yleisö hur-raa Facebook-ahtaajille, kunnes jonain päivänä oman

työpaikan oven takana seisoo nettivärvätty, joka on valmis tekemään saman työn halvemmalla ja ilman vaatimuksia työehtosopimuksen noudattamisesta.

KAnSAneduSTAjAT nukkuivat pommiin hätäkes-kusten lopettamisessa. erityisesti Tampereella on syytä itseruoskintaan. Osa maakuntaliitoista uinahti edun-valvonnassaan pahoin, esimerkiksi Keski-Suomessa.

Hätäkeskusammattilaisten liitto vei päivystäjien asiaa päättäjien tietoon useita kertoja viime vuonna tehdyn valmistelun aikana. Marraskuussa liitto tapasi kansanedustajia eduskunnan hallintovaliokunnassa, joka käsitteli hätäkeskusaluejakoa. HAL kertoi hen-kilöstön tilanteesta ja korosti, ettei aluejakoa ja keskus-ten määrän vähentämistä pidä hirttää toisiinsa.

Irtopisteitku käynnistyi välittömästi – päätöksen jälkeen. Hätäkeskusten henkilöstön kannalta poliitik-kojen sympatia tuli liian myöhään.

Ovella on pitkä jono

LIITON INFO

4�l�PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN�l�5

2009MALLI KORTTISuomen Palomiesliitto SPAL ry

Vantaan Tikkurilassa Vernissakatu 6:n toimistorakennuksessa on maalis-kuun aikana remontoitu tiloja Palo-miesliiton ja Hätäkeskusammattilaisten liiton toimistolle. SPAL ja HAL muutti-vat uuteen toimitilaan 1. huhtikuuta.

Puhelin-, faksi- ja sähköpostiyhtey-det säilyivät muutossa ennallaan, mutta postiosoite on jatkossa: Vernissakatu 6, 01300 Vantaa.

VernISSAKATu 6 sijaitsee aivan Tikkurilan rautatie- ja linja-autoase-man vieressä, ja liittotoimisto on ra-kennuksen ylimmässä, seitsemännessä

kerroksessa. Matkaa vanhalle Kielotien toimistolle on vajaa kilometri. Toimis-tokorttelin sisäpihalla on maksuttomia paikoitusruutuja.

uudessa toimistossa on tilaa noin kaksi kertaa aikaisempaa enemmän, joten esimerkiksi liiton hallitus mah-tuu pitämään kokousta saman pöydän ääressä. Toimitilahanke on myös liiton talouden kannalta järkevä. Vuokraku-lut jäävät oman toimiston hankinnan jälkeen pois.

Tervetuloa uudelle toimistolle! Ovet ovat auki arkipäivisin klo 9-15.

Toimisto muutti uusiin tiloihin

Liiton jäsenkortti on myös matkustajavakuutuskortti, joten se kannattaa pitää mukana matkoil-la. jos tarvitset uuden kortin, saat sen nopeiten tilaamalla netin kautta: www.palomiesliitto.fi/palaute.

Kiireellisissä vakuutusasioissa saat apua IF-vakuutusyhtiön asiakaspalve-lusta (puh. 010 19 19 19, ma-pe klo 8-20) tai lähimmästä IFn konttorista. Vakuutuksen numero, joka löytyy myös jäsenkortista, on 201-2053061.

MATKuSTAjAVAKuuTuS sisältyy liiton jäsenilleen ottamaan liittovakuu-tukseen, jossa on myös vapaa-ajan ta-paturmavakuutus. Vakuutettuina ovat liiton alle 65-vuotiaat jäsenet.

Vakuutus on voimassa vapaa-aikana tehtävillä koti- ja ulkomaanmatkoilla. Yhtäjaksoinen matka saa kestää korkein-taan 45 vuorokautta.

VAKuuTuS korvaa matkasairauden ja -tapaturman aiheuttamia hoitokuluja ilman euromääräistä ylärajaa ja omavas-tuuta. Lisäksi vakuutuksesta korvataan Ifin hyväksymä kuljetus kotimaahan sairaus- ja kuolemantapauksissa sekä matkan peruuntumisesta, keskeytymi-

sestä ja matkalta myöhästymisestä ai-heutuvia ylimääräisiä kustannuksia.

Sairauden hoitokuluja korvataan korkeintaan 90 vuorokauden ajalta hoidon alkamisesta ja tapaturman hoi-tokuluja enintään kolmen vuoden ajalta tapaturman sattumisesta.

Vakuutetun vanhempansa mukana samalla matkalla matkustavat alle 20-vuotiaat lapset sisältyvät vakuutukseen, kuitenkin samanaikaisesti vain yhden vakuutuksen perusteella. Lapsilla on vakuutuksessa samat turvat kuin jäse-nelläkin. Tarkempaa tietoa vakuutuk-sen yksityiskohdista löydät vakuutus-ehdoista.

Jäsenkortti mukaan matkalle!

Jos�sairastut�tai�loukkaat�itsesi�lomamatkalla, hakeudu Ifin lääkä-riasemaluettelossa�olevalle�lääkä-riasemalle�–�luettelo�osoitteesssa�www.if.fi/spal. Lääkäriasema laskut-taa�hoidosta�aiheutuneet�kustan-nukset�suoraan�vakuutusyhtiöltä.

Jos matkakohteessasi ei ole Ifin sopimuslääkäriasemaa,�voit�käydä�missä�tahansa�lääkäriasemalla�ja�hakea�korvauksen�kotimaahan�saavuttuasi.�Jäsenkorttia�kannattaa�kuitenkin�aina�tarjota,�vaikka�lääkäri�ei�olisikaan�listassa.

MUUTTUUKO OSOITE?Pidä�tietosiajan�tasalla:www.palomiesliitto.fi/palaute

AJO-OHJEETTOIMISTOLLE:www.palomiesliitto.fi/yhteystiedot

PUHEEN

JOHTAJALTA

KIM�N

IKULA


Me pystymme vaikuttamaan alamme asioihin ja tulevaisuuteen!

Turvallinen Suomi -seminaarissa keskus-teltiin pelastustoimen ja hätäkeskusten

ajankohtaisista asiosta. Samassa tilaisuudes-sa oli ministeri Anne Holmlund ja edus-kunnasta eri puolueiden kansanedustajat keskustelemassa pelastusalan ja hätäkes-kusten ammattilaisten kanssa siitä, miten Suomea rakennetaan turvallisemmaksi ja miten teemme työyhteisöstämme vieläkin paremman työpaikan.

Tilaisuus on ainoa laatuaan Suomessa, jossa sisäasiainministeri, kansanedustajat, pelastusalan ja hätäkeskusten henkilöstö sekä yhteistyökumppanit käyvät vuoropu-helua pelastusalan ja hätäkeskusten ajan-kohtaisista asioista ja tulevaisuudesta.

Vuoropuhelu kansanedustajien ja jäsen-ten välillä tapahtui ajankohtaiseen hetkeen – Palomiesliittossa on aloitettu vaikuttamis-työ seuraavaa hallitusohjelmaa varten. nyt hätäkeskusten ja pelastusalan ammattilaisil-la oli tilaisuus vaikuttaa tulevaan hallitus-ohjelmaan suoraan puolueiden edustajien välityksellä.

Suomen Palomiesliitto on alan suurimpana järjestönä vastuussa pelastustoimen ja Suo-men Hätäkeskusten ammattilaisten liitto osaltaan vastuussa hätäkeskuslaitoksen hen-kilöstön tulevaisuuden rakentamisesta.

On erittäin tärkeää, että jäsenistömme ääni tulee kuuluviin sekä liiton että jäsen-temme kautta suoraan päätöksenteosta vas-taaville tahoille.

Olen lukenut joistakin alamme julkai-suista kritiikkiä siitä, ettei kirjoittajia kuun-neltaisi tai etteivät he voisi asioihinsa vaikut-taa esimerkiksi neuvottelukierroksen osalta. Pääsopijajärjestö KTn:n varapuheenjohta-jana en voi yhtyä näihin väittämiin. Olimme koko neuvotteluprosessin ajan vaikuttamas-sa ja neuvottelemassa alamme asioista.

Se mihin lopputulokseen päädyttiin, on monen muuttuvan tekijän lopputulos. Mutta työ jatkuu siltä osin; työaikakysy-mykset, palkkausepäkohdat ja muut asiat ovat agendalla niin kauan että asiat saadaan päätökseen – ja ne viedään päätökseen ta-valla tai toisella.

Olipa sitten kyse neuvottelukierroksesta, hankkeista, työryhmistä – pelastustoimen tai hätäkeskuksen tulevaisuuden kehittämi-sestä – me pystymme vaikuttamaan alamme asioihin tänään ja jatkossa!

Lämmin kiitos kaikille liittojen jäsenille ja yhteistyökumppaneillemme, jotka osallis-tuivat tilaisuuteen.

KIM NIKULApuheenjohtaja

Suomen�Palomiesliitto�SPAL�ry

Kaksivuotinen sopimus, jossa korotuserät ensimmäisenä vuonna. ei yleiskorotuk-

sia: keväällä samapalkkaisuuserä ja syksyllä tuloksellisuuserä. uusi neuvottelu edessä ja sopimus katkolla vuoden päästä.

Helmikuun ensimmäisellä viikolla so-pimukseen päättyneessä kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksen (KVTeS) ja Teknisen sopimuksen (TS) neuvottelussa ei saavutettu läheskään samaa tulosta kuin edellisellä liit-tokierroksella syksyllä 2007.

–– jos edellinen kierros painottui sama-palkkatsemppaamiselle, oli tämä selkeästi jatkokierros. Osapuolille oli selvää että hoito-alalla järjestäytymisen perusteella vallinneet palkkaerot tulee poistaa. Siitä saatiin neuvot-telujen kuluessa apulaisoikeuskanslerinkin kannanotto, Tekniikka ja Terveys KTn ry:n neuvottelujohtaja jukka Kauppala sanoo.

–– edelliskierroksella saatiin samapalk-kaisuuspainotuksesta huolimatta kuitenkin isot yleiskorotukset, mikä teki ratkaisut sil-loin yleisesti hyväksyttäviksi.

Tehy lähti edellisellä kierroksella neuvot-telujärjestelmästä omille teilleen ja työtais-teluväännön jälkeen syntyi Tehy-pöytäkirja, jonka rakenteen mukaisesti kunta-alalla so-vittavat palkkaerät lankeaisivat myös tehyläi-sille. Käytännössä työantaja pelkäsi pommia, mikä viriäisi, jos Tehy-ratkaisun rakenteesta poikettaisiin.

–– Tämä raamitti olennaisella tavalla ratkaisua. KVTeS:n osalta Tehy-pöytäkirjan rakenteen noudattaminen oli hyväksyttävää, mutta Teknisten sopimuksen osalta raken-netta yritettiin murtaa. Meidän näkemyksen mukaan TS:lla ei ole samanlaista heijastus-vaikutusta. Lopputuloksena on, että TS:n

KTN: Teknisten sopimuksen kilpailukyvystä huolehdittava

Taloudellinen�tilanne�ja�edellisen�neuvottelukierroksen�perintö�painoi�neuvottelutulosta�alas.�Sopimukseen�päästiin�4.�helmikuuta.�KTN:n�puheenjohtaja�Keijo�Houhala�(oik.),�neuvottelupäällikkö�Jukka�Kauppala�ja�JUKOn�neuvottelu-johtaja�Risto�Kangas�matkalla�viimeisiin�neuvotteluihin.

Kunta-alan�neuvottelutulos�jäi�TS:n�osalta�laihaksi�vaikeassa�tilanteessa.

LEH

TIKU

VA


osalta ratkaisu, erityisesti yleiskorotuksen puute, ei ole tyydyttävä kenenkään TS-so-pijajärjestön mielestä.

–– Kaikki sopijajärjestöt arvioivat, että parempaan ei tässä tilanteessa ollut mahdol-lisuutta. Työtaistelutoimien vaikutukset olisi-vat voineet olla kyseenalaisia – jos katsotaan vaikka vain ahtaajien taistelun lopputulosta.

Toiseksi neuvotteluja kehysti yleinen ta-loudellinen tilanne, jonka valossa edellisen kierroksen ratkaisut näyttäytyvät nyt todella hyviltä. eK:n puuttuminen kunta-alan neu-votteluihin palkka-ankkuripuheineen olivat osaltaan painamassa neuvottelutulosta.

Samapalkka�yksin�kuntasektorin?

Teknisten sopimuksen osalta samapalkkaerä (1.2.2010) on 0,4 prosenttia ja sen kohden-nus on sopimustekstin mukaan naisvaltaisiin ryhmiin edellisen kierroksen tapaan.

KTn:n edellyttää, että samapalkkaerää kohdennettaessa otetaan huomioon edelli-sen samapalkkaerän vaikutukset: jos naisten ja miesten palkkaeroja saatiin viimeksi kor-jattua, tulee erä nyt kohdentaa korjaamaan muita rakenteellisia epäkohtia. jos niitäkään ei ole, voidaan erä jakaa yleiskorotuksena paikallisesti.

–– jos perusteettomia samapalkkaeroja ei ole, voidaan erä kohdistaa paikallisen tasolla TS:n palomies-sairaankuljettajan ja KVTeS:n sairaankuljettajan tehtäväkohtaisen pal-kan perusteettomaan palkkaeron sekä mui-den epäkohtien korjaamiseen, huomauttaa KTn:n varapuheenjohtaja ja Palomiesliiton puheenjohtaja Kim nikula.

Kauppalan mielestä samapalkkaratkai-suissa täytyy tulevaisuudessa löytää parempi tasapaino ja uudenlaisia malleja.

–– Koko yhteiskunnan samapalkka-asiaa on viime vuosina ajettu yhden sopimusalu-een eli kuntien kautta. Se on ongelma, jota pitemmällä jaksolla painaa koko kunta-alan palkkojen kehitystä alaspäin. Kunta-alan palkkakilpailukyky ei saa heikentyä sen joh-dosta, että vain täällä korjataan samapalkka-ongelmaa, Kauppala huomauttaa.

Tuloksellisuuserä�laajaan�jakoon

Tuloksellisuuserä 0,7 prosenttia (1.9.2010) tulee neuvottelujärjestöjen mukaan jakaa mahdollisimman tasaisesti. Paikallisia tulok-sellisuushankkeita edellytetään käynnistettä-vän, mutta tiukkoja raameja niille ei aseteta muun muassa aikataulusyistä. Tuloksellisuus katsotaan paikallisesta näkökulmasta ja se voi olla työelämän laatuun ja työtapoihin liittyvää kehittämistä.

Tuloksellisuushankkeisiin ja siten tulok-sellisuuserän jakamiseen pitää mahdollistaa koko henkilöstön osallistuminen. Työnan-taja ei voi rajata jotain ryhmää tai työnte-kijää tuloksellisuusprojektin ulkopuolelle. Projekti on työantajan velvollisuus, ja jos projektia ei ole, raha pitää joka tapauksessa laittaa jakoon.

Luottamusmiesten�ajankäyttö�lujittui

Tekstimuutoksissa sopimukseen palasi viit-taus poikkeusluvan mukaiseen työaikaan eli vuorokausityöhön. Kauppalan mukaan palautuksella ei ole käytännön merkitystä, mutta se hälventää epäselvyyksiä.

–– Kun poikkeuslupaviittaus viime kier-roksella poistettiin, aiheutui siitä pelastus-laitoksissa yllättävän paljon vääriä tulkintoja ja käsityksiä poikkeusluvallisesta työajasta ja arkipyhistä. Siksi arkipyhien osalta tehtiin erillinen soveltamisohjekin.

Luottamusmiehille sopimus tuo kaksi parannusta. Suosituksena ollut vähimmäis-ajankäyttö yhdestä päivästä 120 edustettavaa kohti on nyt pakottava. Luottamusmiespalk-kiot nousivat 7,5 prosenttia.

Neuvotteluihin�vajaan�vuoden�päästä

Teknisten sopimuksen osaltakin työ palk-kausjärjestelmän kehittämiseksi jatkuu so-pimuskauden aikana.

–– Tässä yhteydessä tarkastellaan myös pelastushenkilöstön palkkausasiaa. On sel-vää, että pelastusalan tehtäväkohtaiset palkat pitää saada nousuun. jos palkkausjärjestel-mällä voidaan osaltaan tähän vaikuttaa, niin siihen pyritään, Kauppala sanoo.

Teknisten sopimusta tulee kehittää ny-kyistä kilpailukykyisempään suuntaan. Kun-ta-alan palkankorotusten on tuettava kuntia houkuttelemaan tulevaisuudessakin osaavaa henkilöstöä myös tekniselle sektorille.

–– Kun käydään keskustelua TS:n tar-peellisuudesta ylipäätään, tulee huomata, että Teknisten sopimuksen miesvaltaisten alojen palkkakehitys on viime vuosina ollut KVTeS:n miesvaltaisia aloja parempaa.

SPAL:n nikula edellyttää, että neuvotte-luosapuolet jatkavat TS:n liitteen 2 työaika-vaihtoehtojen sopimustekstin korjaamista työryhmätasolla.

–– Pelastusalan työaikamalleista kahdes-sa vuorossa 40 viikkotyötuntina tehdystä mallista tulee siirtyä 38,25 viikoittaiseen tasoittuvaan tuntiin. Kuntasektorilla ei mil-lään muulla sopimusalalla ole vastaavaa 40 tuntia. Tämän ratkaisun läpiajon on jatkut-tava, nikula vaatii.

”Neuvottelupöytään vajaan vuoden päästäSOPIMUSKAUdEN�toinen�vuosi�voidaan�irtisanoa,�jos�neuvotteluissa�tam-mikuussa�2011�ei�päästä�tulokseen.

Merkkejä�talouden�paranemisesta�on,�mutta�kuntatalouteen�vaikutukset�tulevat�viiveellä.�Huolimatta�hyvistä�merkeistä�ovat�tämä�ja�ensi�vuosi�kunnissa�vaikeimmat.�Jos�pyörät�selkeästi�pyörähtäisivät�parempaan�suuntaan,�olisi�sillä�kuitenkin�myönteinen�vaikutus�seuraaviin�neuvot-teluihin.

Jos perusteettomia samapalkkaeroja ei ole, voidaan sama-palkkaerä kohdistaa paikallisen tasolla epäkohtien korjaa-miseen.


SOPIMUSKAUSI on�1.3.2010–29.2.2012.�Yleiskorotus�maksetaan�tänä�vuonna�1.3.�ja�se�on�suuruudel-taan�0,55�prosenttia.�Virastokohtainen�paikallisesti�sovittava�ja�toteutettava�erä�maksetaan�1.9.�ja�se�on�suu-ruudeltaan�0,43�prosenttia.�Sopimuskorotukset�yhteensä�ovat�vuonna�2010�noin�0,98�prosenttia.�

�Vuoden�2011�korotuksista�neu-votellaan�tammikuun�2011�loppuun�mennessä.�Mikäli�yhteisymmärrystä�ei�saavuteta,�niin�sopimus�on�irtisanot-tavissa�päättymään�28.2.2011.�

Hätäkeskuslaitoksen�2.�maalisku-uta�allekirjoitettu�tarkentava�virkaehtosopimus�noudattaa�myös�neuvottelutulosta.�Sopimustekstit�ja�palkkataulukot�löytyvät�HAL:n�netin�jäsensivuilta (www.halry.fi).

�PARdIAN�mukaan�neuvottelujen�lähtökohta�ei�ollut�hyvä.�Työnantaja�esitti�pitkää�sopimusta�ilman�pal-kankorotuksia�ensimmäisenä�vuonna�ja�lisäksi�neuvottelupöytään�tuotiin�palvelussuhteen�ehtoihin�kohdistuvia�heikennyksiä.�Tämä�olisi�tarkoittanut,�että�ostovoiman�kehitys�olisi�ollut�miinusmerkkinen.�

Neuvotteluissa�pystyttiin�torjumaan�työnantajapuolen�heikennysesitykset,�

kuten�vastikkeettoman�luopumisen�lomarahoista.

KIERROKSEN�tärkeimmäksi�kysy-mykseksi�palkankorotusten�ohella�nousi�henkilöstön�aseman�turvaamis-en�valtionhallinnon�muutostilanteissa.�Valtionhallintoa�on�viime�vuosina�järjestelty�uudelleen�ennennäkemät-tömällä�vauhdilla.�Hätäkeskuksissa�edessä�on�suuri�murros,�kun�uusien�alueiden�keskukset�yhdistyvät.

Sopimukseen�sisältyy�lainsäädän-nön�muutoshanke,�jonka�tehtävänä�on�laatia�tarvittavat�säädökset�virkami-esten�oikeusaseman�turvaamiseksi�muutostilanteissa.�

Lisäksi�muutosturvan�paran-tamiseksi�sovittiin�palkkausjärjestel-mien�soveltamisen�jatkaminen�eräin�edellytyksin�ja�palkkaturva�virasto-fuusioissa�ja�muissa�vastaavissa�muutostilanteissa.

Valtion neuvotteluissa torjuntavoitto

vartijan työn perusteetvartijan peruskurssivartijan ammattitutkintoturvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintolukkosepän ammattitutkintolukkoseppämestarin erikoisammattitutkintoturvallisuustekniikan erikoiskurssitjärjestyksenvalvojan perus- ja erityiskurssittulityökurssittyöturvallisuuskorttikoulutusyrityskohtaiset koulutukset

Ota yhteyttä!koulutussuunnittelija Anne Kotkavuoripuh. 020 513 1545, [email protected]

EdupoliLämmittäjänkatu 2 A, HelsinkiAmmattitie 1, PorvooVirnatie 5 A, Vantaa

www.edupoli.fi

Turvallisuusalojen koulutusta ja tutkintoja

Valtion�virka-�ja�työehto-sopimusneuvotteluissa�sovittiin�kahden�vuoden�sopimuksesta,�jossa�ensimmäisenä�vuonna�maksetaan�yleiskorotus�ja�virastokohtaisesti�sovittava�paikallinen�erä.


Brankkari Risteily Baltic Princess 21.-22.5.

Vain 200 nopeinta mahtuu mukaan!

Ilmoittaudu heti!

Risteilyn hinta 110 eur. Sisältää yöpymisen kahden hengen B-hytissä, illallisen Grill Housessa, buffet-aamiaisen sekä drinkit meno- ja paluumatkojen tapaamisissa.

Kaikki ovat tervetulleita! Risteilyn järjestää Hesva - Helsingin, Espoon ja Vantaan palomiesyhdistysten yhteistoimikunta.

Aikataulu: 21.5. klo 18.00 Jäsentapaaminen risteilyn alussa. 22.5. Laiva Tallinnassa klo 8.00-13.00. Kokoontuminen paluumatkalla. Paluu Helsinkiin klo 16.00.

Ilmoittautumiset 28.4. mennessä: [email protected]. Ilmoittautumiseen mukaan matkustajaluettelo (nimet ja syntymäajat). Risteilyn maksuohjeet paluuviestinä. Tiedustelut puh. 0400 963 388.


Päivävuoroon uudella mallillaOulu-Koillismaan�pelastus-laitoksen�palomies�Pasi�Mänty�siirtyi�päivävuoroon�uuteen�tehtävään,�jossa�työ-aika�jakaantuu�palomiesteh-täviin,�työsuojeluvaltuutetun�tehtäviin�ja�valistukseen.

Kun Pasi Mänty valittiin työsuoje-luvaltuutetuksi uudelle nelivuotis-

kaudelle, esitti työnantaja valtuutetun ja palomiehen työn yhdistämisestä niin, että hän siirtyisi päivävuoroon.

–– Ajatus oli aluksi melko huvit-tava. Pohdinnan ja vaimon kanssa käydyn keskustelun jälkeen päätin kuitenkin, että kokeillaan. Palomie-hen vuorotyötä olen tehnyt yhdeksän vuotta ja viimeksi olin päivätyössä 20 vuotta sitten, Mänty kertoo.

Tarkemmassa neuvottelussa pääs-tiin sopimukseen palkkakompensaati-osta, työtiloista ja toimenkuvasta. Sopi-muksen myötä paranivat myös muiden luottamusmiesten toimintaedellytykset muun muassa työtilojen osalta. Ko-mennusluetteloon Mänty merkittiin palomieheksi. Työsuojelussa hallinnol-lisena esimiehenä toimii apulaispalo-päällikkö, muuten vuoron esimies.

Maaliskuun alussa Mänty aloitti teh-tävässä, jossa hän tekee työviikosta kaksi päivää työsuojeluvaltuutetun tehtäviä ja kolme päivää palomiehen työtä, vahvis-taen vuoron päivävahvuutta. Kolmas ko-konaisuus on valistus ja neuvonta, joka lomittuu työpäiviin tarpeen mukaan.

–– Olen tyytyväinen sovittuun haittalisien kompensaatioon. Korvaus on sellainen, jonka mielestäni olisivat hyväksyneet muutkin.

Tunne SIITä, että työsuojelutoi-mintaa tulisi kehittää, oli kummallakin puolella pöytää.

–– Aikaisempi järjestely ei ollut toimiva kenenkään kannalta. Kun uusi kausi käynnistyi, mietittiin miten val-tuutetun toimenkuvaa kehitettäisiin niin, että saisin siitä itse paremmin irti ja että työnantajakin hyötyisi. Lähtökoh-tana ollut kahden päivän työsuojelun

PELASTUSHENKILöSTöN�työ-ajasta�pitää�pystyä�keskustele-maan,�sillä�silloin�nähdään�myös�eri�vaihtoehtojen�mahdollisuu-det.�Liian�usein�keskustelu�on�yksipuolista,�kun�pitäisi�edistyä�yhdessä�kehittämään�malleja,�jotka�tukevat�työssä�jaksamista,�sanoo�SPAL:n�puheenjohtaja�Kim�Nikula.

–�Tietyistä�periaatteista�Pa-lomiesliitto�pitää�tietenkin�kiinni.�Ensimmäisenä�on�työntekijän�ansiotaso,�joka�työuran�kehitty-essä�ei�saa�laskea.�Jos�henkilö�haluaa�siirtyä�uusiin�tehtäviin�ja�kehittyä,�ansiotason�tulee�myös�kehittyä.

–�Toiseksi,�pelastuslaitosten�yleisimmin�käyttämä�ydintyöaika-järjestelmä�eli�vuorokausirytmi�on�edelleen�tehokkain�ja�edul-lisin�tapa�järjestää�pelastustoi-men�operatiivinen�valmius�-�sen�sitovuutta�ei�ole�mitään�syytä�lähteä�muuttamaan.

–�Onko�pelastusalalla�valmiutta�nähdä�työaikajoustot�työntekijän�elämäntilannetta�tukevana�hyvänä�henkilöstöpoli-tiikkana,�Nikula�kysyy.�Työajassa�ei�ole�vain�kysymys�siitä,�pystyy-kö�palomies�savusukeltamaan�tai�mihin�aikaan�vuorokaudesta�onnettomuudet�sattuvat.

Palomiehilläkin�on�erilaisia�elämäntilanteita�uransa�aikana,�kuten�perhe-elämää�lastenhoito-haasteineen,�erikoisosaamiseen�ja�alipäällystö-�tai�päällystötehtä-viin�tähtäävää�kouluttautumista,�luottamustehtäviä,�virkavapauk-sia,�terveydentilan�muutoksia�ja�niin�edelleen.

–�Elämäntilanteita�tuke-via�työaikavaihtoehtoja�tulee�tarkastella�myös�pelastusalalla,�muualla�yhteiskunnassa�niin�jo�tehdään.�Joustava�työaika-ajatte-lu�tukee�työssä�jaksamista�sekä�työn�ja�vapaa-ajan�yhteensovitta-mista.�Oleellista�on�henkilöstön�kiinnostus�ja�sitoutuminen.�

Urakehityksessä myös ansiotason tulee kehittyä

”


urapolkuun, mutta tästä saaduilla ko-kemuksilla voi olla ulottuvuuksia tule-vaisuuteenkin, Valli sanoo.

uuSI TYö on herättänyt Oulussa paljon kysymyksiä, ja kommentteja on tullut suuntaan jos toiseenkin, pääosin kuitenkin positiivisia. Mänty on ollut näkyvä hahmo vuosia kestäneessä pe-lastuslaitoksen työaikamallin väännös-sä, joka on kuluttanut työntekijöiden ja työnantajan välejä. Tehty sopimus kertookin molemminpuolisesta neu-vottelu ja -yhteistyöhalusta.

–– Kun työsuojeluvaltuutetun toi-mintaedellytyksen paranevat, on sen pakko olla hyvä asia työntekijöiden kannalta. jos sitä ei ymmärretä, jää ta-juamatta myös koko työpaikan yhteis-toiminnan tarkoitus, Mänty sanoo.

Männyn mielestä uuden työnku-van neuvottelu on yksi merkki siitä, että Oulu-Koillismaan pelastuslaitok-sen yhteistoiminnassa voidaan päästä sovittelevampaan suuntaan.

–– Korkea eläkeikä ja ikääntyminen ovat ongelmia sekä palomiehille että työnantajalle. On työnantajankin etu, että työsuojeluun panostetaan ja poruk-ka on terveenä töissä. Paikalliselle yhteis-työlle se antaa paljon mahdollisuuksia.

–– Toivottavasti Oulussa pystytään jatkossakin asioita valmistelemaan ja päättämään rakentavammassa henges-sä. Työntekijäpuoli on hyvä oppositio, jos sitä kuunnellaan.

Päivävuoroon uudella mallillaItselleni on tärkeää se, että olen kolme päivää viikossa edelleen höökin penkillä ja ryskähommissa. Pystyn pitämään ammattitaitoani yllä.

ajankäytön sovittaminen kaksivuoro-työhön oli hankalaa.

uuteen valistus- ja neuvontatyön valistusalueeseen Männylle on sovittu tarpeellinen perehdytys. Mänty vie tur-vallisuustietoa muun muassa pr- ja nou hätä -päiviin. –– en aliarvioi valistusta ja siksi haluan siihen kunnon perehdy-tyksen. Ammattimies tekee työtehtävät viimeisen päälle, oli sitten palomiehen työtä tai valistustehtäviä.

TYöSuOjeLun käytännön työtehtä-vät muotoutuvat vielä. Oulussa työsuoje-lun ja yt-lain mukaiset asiat käsitellään virallisesti henkilöstötoimikunnassa.

–– Pelastuslaitoksen työsuojelussa ja palomiesten työkyvyn ylläpidossa on tavoitteita saada henkilöstö aktiivisem-min ja konkreettisemmin mukaan. Tä-hän työsuojeluvaltuutetun uusi tehostu-nut ajankäyttö voi vaikuttaa. Odotuksia siis on, mutta ei liian kovia latauksia. Mennään arkirealismilla eteenpäin ja ratkaistaan asioita sitä mukaan kun niitä eteen tulee, paikallisen sopimuk-sen neuvotellut henkilöstösuunnittelija Veikko Valli sanoo.

Palomiesten ikääntyessä kasvavat pe-lastuslaitoksissa paineet kehittää uuden-laisia työuria vuorotyön ja päivävuoron välillä. Iän karttuessa savusukelluskel-poisuuden ja operatiivisen toimintaky-vyn ylläpitäminen on vuosi vuodelta vaikeampaa. Sen loppuessa jää kuitenkin käyttöön melkoinen kokemus ja amma-tillinen pääoma, jota ei saisi haaskata.

–– Pasin työnkuva on rakennettu luottamustehtävän hoitamisen tarpees-ta. Suoraan sitä ei voi käyttää mallina

–� Arkirealismilla� eteenpäin,� sanoo�henkilöstösuunnittelija�Veikko�Valli.

”LEHTIHARAVA


Työtapaturmien�määrä�väheni�Helsingin�kaupungin�pelastuslaitok-sella�huomattavasti�viime�vuonna.�Myös�työtapaturmista�aiheutuneiden�sairauspoissaolojen�määrä�pienentyi�selvästi,�kertoi�Paloposti-henkilöstö-lehti�17.�maaliskuuta.

”Yleisesti�ottaen�työtapaturmat�laskevat�kaikissa�työpaikoissa,�joissa�niihin�kiinnitetään�huomiota.�Asiasta�on�puhuttu�paljon�myös�julkisuudessa,�työsuojelupäällikkö�Kari�Velling�toteaa.”

”Työtapaturmamäärien�lasku�selittyy�myös�sillä,�että�pelastus-laitoksella�asiaa�on�käyty�lävitse�keskijohdon�kanssa.”

”Kehitettävää�on�erityisesti�työ-tapaturmien�tutkinnassa�ja�läheltä�piti�–tilanteiden�ilmoittamisessa.”

”

Pelastustoimen�palveluista�pu-huttaessa�ei�pidä�unohtaa�kansain-välistä�toimintaa,�toteaa�pääminis-teri�Matti�Vanhanen�Pelastustiedon�60-vuotisjuhlalehdessä�18.�maalis-kuuta.�

”Euroopan�unionin�sisällä�käynnistyy�tai�on�jo�käynnistynyt�keskustelu�siitä,�millä�tavalla�myös�EU:n�yhteisiä�toimintavalmiuksia�pelastustoimintaan�voitaisiin�paran-taa.�Jokainen�asiallinen�kriisi�antaa�aiheen�pohtia�voitaisiinko�jotakin�tehdä�nopeammin,�tehokkaammin�ja�yhteistyötä�paremmin�rakentaen�kuin�tähän�asti�on�tehty.”

”

Suomen Ensihoitoalan�Liiton�puheenjohtaja�Heikki�Sederholm�leikkaisi�lähihoitajien�ensihoidon�koulutuksen�määrää.�Sederholm�sanoo�Länsi-Savossa�20.�maalis-kuuta,�että�koulutusta�annetaan�nyt�liian�kirjavin�perustein,�eikä�kaikki-en�ensihoitoon�kouluttautuneiden�vastavalmistuneiden�lähihoitajien�ammatilliset�taidot�ole�riittävät.

”Ovatko�18-vuotiaina�valmistu-vat�lähihoitajat�lopulta�liian�nuoria�toimimaan�ensihoitotehtävissä.�Näillä�lähihoitajilla�ei�ole�ajokorttia-kaan�ollut�välttämättä�muutamaa�kuukautta�kauempaa�ja�ambulans-sinajaminen�on�kuitenkin�aivan�eri�asia�kuin�henkilöauton.”

”


Henkilöstön tukemiseen löydyttävä tahto ja mallit

Kuva

t: Ja

KKe

NIK

KarI

NeN

/ S

tt IN

fo K

uva,

SPa

L.

Satakunta pelastusalan ja hätäkes-kusten ammattilaista, pelastuslauta-

kunnan jäsentä ja järjestöjen edustajaa täytti Hotelli Flamingon ylimmän ko-kouskerroksen, kun neljäs Turvallinen Suomi -seminaari järjestettiin Vantaalla maaliskuun viimeisenä päivänä.

Pääsiäislomaa viettävästä eduskun-nastakin seminaariin ennätti kaikkien puolueryhmien edustajat – keskustaa ja perussuomalaisia lukuun ottamatta.

Keskustelu kävi tuttuun tapaan vilkkaana, kun pelastus- ja hätäkeskus-sektoreiden tärkeitä asioita avattiin. jos kansanedustajavieraat välillä sekoitti-vatkin häket ja alpet keskenään, ohjasi yleisö kommenteilla ja kysymyksillä ohjelmaa eteenpäin.

Yksi keskustelun punainen lanka oli muutos ja sen hallinta. Avauspuheen-vuorossaan Palomiesliiton puheenjoh-taja Kim nikula totesi, että puheet on

Uraselvitys,�toiminta-kykyhanke,�neuvotte-lukierros�ja�hätäkes-kusten�sijoituspäätös�takasivat,�että�Turvallinen�Suomi�-seminaarissa�riitti�aiheita�ajankohtai-seen�keskusteluun.

Yleisö� tenttasi� kansanedustajia�kah-den� tunnin�ajan.�Helsingin�pelastus-lautakunnan� jäsen� Olavi� Jauhiainen�kommentoi�Helsingin�hätäkeskuksen�siirtoa.


TURVALLINEN SUOMI

voinut jo vuosien ajan aloittaa samalla tavalla:

–– jälleen kerran on meneillään raskas hanke tai organisaatiouudistus, joka jälleen kerran vaati henkilöstöltä äärimmäistä joustamista ja mukautu-mista uuteen vallitsevaan tilaan.

–– Pelastusalan ammattilaiset ja hä-täkeskusten henkilöstö on ansainnut suuren kiitoksen. He ovat ylläpitäneet kansalaisille turvallisen arjen elää Suo-messa, vaikka eivät aina ole ymmärtä-neet, miksi jälleen kerran toimiva palve-lukonsepti on joutunut uudistuksen ja tehostamisen kohteeksi, vaikka edellistä uudistamisprosessia ei välttämättä ole saatu päätökseen.

–– Ohjaako uudistamista talouden taantuma ja säästötavoitteet, vai aito tahtotila parantaa palveluja, kyseen-alaisti nikula.

Urakehitys�ei�säästämällä�onnistu

Palomiesliitto pitää selvänä, että pe-lastushenkilöstön työurien kehittyessä myös ansiotason tulee kehittyä.

nikula huomautti, että palomiesten uusien työurien pitää lähteä pelastus-laitosten sisältä. uusien tehtävien tulee tuoda lisäarvoa pelastusalan yhteis-kunnalle tarjoamaan turvallisuuspalve-luun. Silloin ne ovat myös motivoivia henkilöstön kannalta. urakehitystä on tuettava kannustavalla palkkauksella ja koulutuksella. jos henkilö haluaa siirtyä uusiin tehtäviin ja kehittyä, ansiotason tulee myös kehittyä.

–– Muussa tapauksessa en näe toi-mintakykyhankkeelle menestymisen

mahdollisuutta. Yksittäisen palomiehen tai aluepe-

lastuslaitoksen niskaan pelastushenki-löstön ikääntymisongelmaa ei saa kaa-taa. Kokonaisuutena urakehitysmalli on nähtävä myös mahdollisuutena. Valtio-neuvoston on esitettävä konkreettisia toimia, jolla pelastusalan ammattilais-ten ja kansalaisten turvallisuus kyetään turvaamaan.

–– Lähdetään väärille raiteille, jos ikääntyneiden palomiesten urakehitys nähdään ainoastaan jonkinlaisena sääs-tötoimena. Palomiesliitto ei tule sitou-tumaan sellaisiin hankkeisiin, joiden päämääränä on laskea turvallisuustasoa tai ainoastaan hakea säästöä pelastusalan ammattilaisten kustannuksella.

–– Palomiesliitto on esittänyt pe-lastustoimen valmiustason varmista-miseen kustannusneutraalin ratkaisun, joka tarkoittaa pelastushenkilöstön elä-keiän palauttamista, nikula totesi.

Pelastusalan toimijoille nikula muistutti, että muutosprosessin viemi-nen hallitusti alan toimijoiden viitoit-tamalla tiellä johtaa aina parempaan lopputulokseen, kuin että muutos to-teutettaisiin ulkopuolisten toimesta.

Ammattijärjestöillä�paljon�annettavaa

Sisäministeriönkin sektorilla vaaditaan resurssien käytössä tarkkuutta, selvitti ministeri Anne Holmlund (kok) pu-heessaan.

–– joudumme tulevaisuudessa kiin-nittämään entistä enemmän huomiota siihen, miten yhteiskunnan toiminnalle elintärkeät palvelut pystytään tuotta-

Pekka� Pöllänen� Länsi-Uudenmaan�pelastuslaitokselta� pyysi� päättäjiltä�selkeitä� ratkaisuja,� joilla�pelastuslai-tosten� henkilöstön� ikääntymisongel-ma� ja� vahvuuksien� ylläpito� voidaan�yhdistää.� Miten� työurien� pidentymi-nen� rahoitetaan� kuntien� ja� valtion�kesken?

14�l�PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN

maan tehokkaasti ja tuottavasti. raken-teellisia uudistuksia tarvitaan, mutta sa-malla on huolehdittava valmiudesta.

Valtioneuvoston pelastushenkilön eläkeiästä tekemän linjauksen osalta Holmlund totesi yhteiskunnan loppu-jenkin erityisten eläkeikien joutuvan lähivuosina suurennuslasin alle. Amma-tilliset erityispiirteet ja työturvallisuus tulisi ratkaisuissa ministerin mielestä ottaa huomioon.

Valtioneuvosto käsittelee pelastus-henkilöstön työurien kehittymistä ja pelastuslaitosten toimintakyvyn tur-vaamista kevään aikana.

–– Pelastustoimi on nyt tilanteessa, jossa se itse voi vaikuttaa muutokseen ja sen suuntaan. Yhteiskunnassa muutos ei ole enää poikkeus, vaan sääntö. Muu-tos kohdistuu jokaiseen työntekijään jossain uran vaiheessa. uskon, että am-mattijärjestöillä on paljon annettavaa sekä hätäkeskusuudistuksen että pelas-tuslaitosten toimintakykyhankkeen to-teuttamisessa, Holmlund sanoi.

järjestöt ovat perinteisesti keskitty-neet palkkapolitiikkaan ja työehdoista sopimiseen. Holmlund kysyi, olisiko uudessa tilanteessa tilaa myös jäsenistön henkisen hyvinvoinnin edistämiseen muutostilanteissa.

Pelastuslaitokset�mukana�ensihoidossa

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmis-teilla oleva terveydenhuoltolaki on eri-tyisesti ensihoidon järjestämisvastuun osalta kiinnostanut pelastuslaitoksia. Holmlundin mukaan SM on halunnut turvata myös pelastuslaitosten mah-dollisuuden osallistua ensihoidon ja sairaankuljetuksen tehtäviin. Pelastus-laitoksen voivat edelleen olla aktiivinen toimija ensihoidossa.

–– Tulevaisuudessa sairaanhoito- ja terveyspiirit voisivat järjestää alueensa ensihoitopalvelun joko hoitamalla sen itse, järjestämällä sen yhdessä alueen pelastustoimen kanssa tai hankkimalla

Sisäasiainministeri�Anne�Holmlund,�Palomiesliiton�puheenjohtaja�Kim�Nikula�ja�valtiosihteeri�Antti�Pelttari.

PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN�l�15

TURVALLINEN SUOMI

Paneeli ruoti rahoitusta ja aikataulujaMuutoksen�silmässä�olevat�hätä-keskuspäivystäjät�ja�ikääntyvät�palomiehet�saivat�paneelikeskus-telussa�kansanedustajien�sympa-tiat�puolelleen.

APLOdIT�keräsi�vasemmistoliiton�Minna�Sirnön�toi-ve,�että�turvallisuusalan�työpaikat�voisivat�saada�kymmenen�vuoden�jakson,�jolloin�työntekijöiden�ei�tarvitsisi�koko�ajan�pelätä�tulevia�muutoksia:�

--�Jatkuvassa�muutoksessa�kärsii�ihmisten�työs-sä�jaksaminen.

Tampereen,�Hämeenlinnan�ja�muiden�lopetta-vien� hätäkeskusten� henkilöstön� ilmoitukset� olla�siirtymättä� satojen� kilometrien� päähän� työn� pe-rässä�sai�keskustelijat�vakaviksi.

--�Miksi�ihmeessä�ei�ensin�selvitetty�henkilöstön�suhtautumista� muutokseen,� kun� jo� aikaisemmin�on� todettu,� että� hätäkeskuksien� ongelmana� on�ammattitaitoisen�henkilöstön�saaminen,�ihmetteli�lainsäädäntösihteeri�Marjo�Anttoora�(kd).

Vihreiden� Johanna� Karimäki� oli� tyytyväinen�Holmlundin� vakuutukseen,� ettei� hätäkeskusten�yhdistämisessä� edetä� esitetyssä� aikataulussa,�jos� tietojärjestelmähankkeessa� ei� edetä� suunni-tellusti:�--�Ajantasainen�paikkatieto�on�päivystäjille�olennaista.

HAL:n� ja� SPAL:n� edustajana� paneelissa� puhunut�Kim�Nikula�huomautti,�että�henkilöstön�viestiä�on�kuunneltava�huolellisesti,�ettei�hätäkeskus�ajaudu�uuteen�kriisiin.

Hallintovaliokunnan� jäsen� Thomas� Blomqvist�(rkp)�sanoi�olevansa�melko�varmaa�siitä,�että�sisä-ministerin�hätäkeskuspäätökseen�ei�puututa.

Hallintovaliokunnan� toinen� jäsen� Tapani� Mä-kinen� (kok)�oli�vakuuttunut,�että�kokonaisuutena�hätäkeskusuudistus�onnistuu�ja�se�pitää�sisällään�hyviä�asioita,�kuten�mahdollisimman�vähän�hallin-toa�ja�enemmän�päivystäjiä.

--�Mutta�valiokunnan�täytyy�jatkossa�olla�tark-kana�ja�seurata,�miten�hätäkeskuslaitoksen�tieto-järjestelmän�uusimisen�prosessi�etenee,�nyt�kun�tietotekniikka� tulee�alue-� ja�keskuspäätösten� jäl-jessä.�Toistaiseksi�meille�on�vakuutettu,�että�aika-taulu�toimii,�päätteli�Mäkinen.

Hallintovaliokunta�ottaa�hätäkeskuslakiin�kan-taa�vielä�kevään�aikana,�jonka�jälkeen�eduskunta�käy�asiasta�keskustelun.

--�Olisin� toivonut,� että�hätäkeskuspäätös�olisi�tehty�valtioneuvostossa�kollegiaalisesti,�niin�ettei�olisi�jäänyt�sivumakua�jäävin�ministerin�kotiinpäin-vedosta,�pirkanmaalainen�Sirnö�totesi.�

--�Hätäkeskuspäivystäjiä�ja�heidän�perheitään�ajatellen� sijoituspäätökset� ovat� rankka� ratkaisu.�Toiselta�paikkakunnalta�ei�välttämättä�löydy�työtä�puolisolle,�Sirnö�symppasi.

PELASTUSHENKILÖSTÖN�alemmalle�eläkeiälle�löy-tyi�panelisteilta�tukea�--�tosin�toisenlaista�mielipi-dettä�olisi�voinut�olla�hyvin�vaikea�esittää�suuren�palomiesjoukon�edessä.

Kokoomuksen� Mäkinen� muistutti� myös,� että�poliitikkojen� kannalta� keskustelu� työurien� piden-tämisestä�ja�yksittäisten�alojen�eläkeiän�laskusta�menee�kiusallisen�huonosti�yhteen.

Oman� haasteensa� pelastustoimeen� tuo� kun-tien�huono� talous.�Vantaalaisena�Mäkinen� totesi�kotikaupunkinsa�kyllä�pärjäävän,�mutta�moni�muu�kunta�ei.�Tuloksena�on�alueellista�eriarvoistumista�

Hallintovaliokunnan�jäsenetTapani�Mäkinen�(kok)�ja�Thomas�Blomqvist�(rkp).


myös�pelastustoimen�palvelujen�tason�suhteen,�jos�taso�on�yksin�kuntapäättäjien�varassa.

--�Voisiko�ratkaisu�olla�valtiollinen�pelastustoi-mi,�Mäkinen�kysyi.

SPAL:n� Nikula� vastasi� kysymällä,� mitä� uutta�arvoa� valtiollinen� pelastustoimi� todellisuudessa�antaisi.� Hätäkeskuksen� ja� poliisin� uudistaminen�eivät�ole�positiivisia�esimerkkejä.�

--�Kysymys�onkin,�miten�pelastustoimen�uudis-taminen�tässä�tilanteessa�kustannetaan,�kun�kun-nilla�on�omat�talouden�säästöohjelmansa.�Odota�valtioneuvostolta�kevään�aikana�signaalia,�miten�asiassa�edetään,�oli�se�sitten�korvamerkittyä�rahaa�tai�tiettyjä�kustannusten�vastuujärjestelyjä.�Enää�ei�voi�piiloutua,�Nikula�sanoi.

Seminaarissa�oli�päättäjiä,�jotka�olivat�mukana�sekä�kuntatason�että�valtakunnan�tason�politiikas-sa.� Nikula� haastoi� pelastuslaitosten� johtokuntia�ottamaan�rahoituspäätöksissä�vastuuta�kuntalais-ten�turvallisuudesta.

--�Liian�helposti�syy�säästöistä�langetetaan�pe-lastusjohtajien�niskaan.�Kuntien�tulee�laittaa�laki-sääteiset�palvelunsa�kuntoon�ja�se�onnistuu�vain�rahalla.� Tai� sitten� on� tehtävä� poliittinen� päätös:�emme� enää� halua� tätä� turvallisuustasoa� yhteis-kunnassa.

Sirnö�totesi�kahden�jutun�säilyvän,�vaikka�työn-antaja�vaihtuisi.

--� Ensimmäinen� on� henkilöstöpolitiikka.� Julki-nen�sektori�kokonaisuudessaan�on�helvetin�huono�työantaja.�Työntekijät�nähdään�pelkkänä�menoerä-

Talouspoliittinen�sihteeri�Tapio�Hellsten�(sd)�sekä�kansan-edustajat�Minna�Sirnö�(vas)�ja�Johanna�Karimäki�(vihr).

nä,� joista� kiskotaan� yhä� enemmän� tuottavuutta.�Toinen�on�raha,�jota�valtiollistaminen�ei�tuo�lisää.

YLEISÖSTÄ� Helsingin� pelastuslautakunnan� jäsen�Olavi�Jauhiainen�kertoi,�ettei�lautakunnassa�uskota�Helsingin�hätäkeskuksen�siirron�Keravalle�toteutu-van�ilman�vakavia�turmia.�Oman�häken�säilyminen�olisi� ollut� toivottavaa� pääkaupungin� erityispiirtei-den�tähden.

Kuopiolainen�Juha�Rautiainen�nosti�esille�pe-lastustoimen� alueiden� toimintavalmiuspuutteet�ja� niiden� korjaamiseksi� tehdyt� kantelut.� Samalla�heikennyksiä�on�tehty�muun�muassa�savusukellus-ohjeistuksessa.�

--� Toivon,� että� ette� ole� tukemassa� kehitystä,�jossa� palomiesten� työkykyongelmat� ratkaistaan�lainsäädännöllisin� keinoin� ohjeita� ja� kriteereitä�keventämällä.�

Rautiainen�myös�totesi�pelastuslaitoksista�kan-tautuvan�viestejä,�joissa�ikääntyneiden�palomies-ten�kohtelu�täyttää�ikäsyrjinnän�piirteet.

Yleisön� puheenvuorot� olivat� paikallaan,� sillä�useampi�panelisti�kiitti�lopuksi�saamaansa�palau-tetta.

--�Tämä�vastasi�hyvin�kuulemistilaisuutta,�Blom-qvist�päätteli.


TURVALLINEN SUOMI

palvelun muulta yksityiseltä tai julki-selta palveluntuottajalta. Malli vastaa hyvin nykyistä tilannetta, eikä näillä näkymin aiheuta ongelmia kenellekään toimijalle.

Alueet toteuttavat ensihoitopalve-lun omasta lähtökohdastaan, eikä to-taaliseen kilpailutukseen pakoteta.

–– Pelastuslaitoksissa on paljon osaamista, jonka riittävä saatavuus on varmistettava myös suuronnettomuus-tilanteissa, jatkoi Holmlund.

Lupaus�turvallisuudesta

Hätäkeskusten yhdistämistä koskevaa päätöstä Holmlund joutui odotetusti perustelemaan ja hän oli siihen selvästi varautunut. Myöhemmin iltapäivällä samasta aiheesta jatkoivat Hätäkeskus-

laitoksen hallintojohtaja Iiro Clouberg ja SM:n tietoverkkojohtaja Pekka Tu-lokas.

–– Isommissa keskuksissa on enem-män päivystäjiä ja tietojärjestelmä ja-kaa työtä tasaisemmin. nyt on aivan liikaan päällekkäistä hallintoa, yli 200 hallintovirkaa, joista avunsaajalle ei ole hyötyä. Hallintovirkojen purkuun ei ole muuta mahdollisuutta kuin yh-distää keskukset.

Holmlund vakuutti, että hätäkes-kuspalveluja ei haluta vaarantaa uudis-tuksen yhteydessä. Keskusten lopetta-misvuodet päätettiin, koska henkilöstö kaipasi tätä konkreettista tietoa.

–– emme tingi turvallisuudesta. Se mikä joustaa, on aikataulu.

–– Teemme niin hyvää henkilöstö-politiikkaa kuin pystymme ja pyrimme

Kari� Niemelä� Tampereelta� peräsi�keskustelua� pelastustoimen� kunta-valtio-suhteesta.�

Turvallinen Suomi -tunnustus MyllyniemelleVuoden 2010 Turvallinen Suomi - Pro Securitate -tunnustus on myönnetty pelastustoimen selvitysmies Pekka Myllyniemelle.

Myllyniemi� on� vaikuttanut� pelastus-toimen� kehittämiseen� viidellä� vuo-sikymmenellä.� Valtioneuvoston� toi-meksiannosta� Myllyniemi� on� tehnyt�pelastustoimesta� kaksi� selvitystä:�pelastushenkilöstön� vaihtoehtoiset�urapolut� (2009-2010)� ja� pelastus-toimen� järjestämistapaa� koskenut�selvitys�(1999-2000).

Urapolkuselvityksen� Myllyniemi�toteutti�yhteistyössä�alan�toimijoiden�kanssa,�muun�muassa�keskustellen�henkilöstöjärjestöjen�kanssa.� Pelas-

tustoimenjärjestämistapaa�koskenut�selvitys� loi� pohjaa� 2004� käynnisty-neille� kunnallisille� aluepelastuslai-toksille.�

Turvallisuusalalla� Myllyniemi�aloitti� itse� asiassa� jo� 1954� viiden�

kuukauden�pestillä�Porin�vakinaises-sa� palokunnassa.� Sen� jälkeen� hän�palveli�puolustusvoimissa�ennen�mi-nisteriöön�siirtymistään.

Valtiotieteen�maisteri,�everstiluut-nantti� Myllyniemi� työskenteli� sisä-asiainministeriön� pelastusosastolla�vuosina� 1975-1991,� joista� pelas-tusylijohtajana� 1987-1991.� Lohjan�kunnanjohtajana� hän� toimi� 1991-1996�ja�yhdistyneen�Lohjan�kaupun-ginjohtajana� 1997-1998.� Vuosina�1983-1987� Myllyniemi� oli� kansan-edustajana�(sdp).

Myllyniemi�tunnetaan�kuntaliitos-selvityksistä,� mutta� pelastustoimen�selvitykset� hän� nostaa� itse� yksiksi�uransa�kohokohdiksi.


auttamaan kaikin tavoin, että uudistus onnistuisi. Työssä tarvitaan myös am-mattijärjestöjä.

Sijoituspäätöksistä tarkemmin ky-syttäessä Holmlund totesi, että kah-deksan suurinta päivystyssalia jatkavat, Lohja poikkeuksena. Kaikkia komeroi-ta ei tule laskea neliöihin.

–– Poria puoltaa hätäkeskusyksikkö. Operatiivisen ja hallinnollisen yksikön erottamisesta ei olisi seurannut mitään hyvää. ei ole oleellista, missä kaupun-gissa keskus on, vaan että siellä pysty-tään toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Hätäkeskuspäivystäjän oikeudellista asemaa selkeyttävä uusi hätäkeskuslaki on Holmlundin mielestä merkittävä ja odotettu parannus.

–– Laki tuo apuja ja käymme myös keskustelua, tarvitaanko tähän liittyen jatkouudistuksia.

SM esittää valtion vuosien 2011-2014 menokehykseen 30 miljoonan euron lisärahoitusta hätäkeskusten ver-kottamiseen ja tietojärjestelmän raken-tamiseen.

Tuloksellisuushankkeet�pian�käyntiin

Kuntatyönantajan näkemyksen työura-kehittämiseen toi Kunnallisen työmark-kinalaitoksen johtaja Markku jalonen. Hän myös esitteli KT:n näkökulmasta

helmikuun alussa saavutettua kunta-alan työsopimusneuvottelujen tulosta (katso KTn:n juttu tästä lehdestä si-vulta 6).

KT:lla odotukset pelastusalan toi-mintakykyhankkeen ja uraselvityksen jatkotyöstöstä ovat pitkälle samansuun-taisia kuin sisäministeriössä: muutosta tarvitaan ja sen tekemiseen tarvitaan kaikkien osapuolten panosta.

neuvottelutuloksen osalta jalonen avasi muun muassa syksyn tulokselli-suuserän (0,7 %) jakamista. jokaisen työnantajan tulee tarjota työntekijöille mahdollisuutta tuloksellisuushankkei-siin osallistumiseen. Hankkeet pääte-tään paikallisesti.

Yleisö tenttasi jaloselta komment-teja muun muassa KT:n toimista pa-lomiesten verotulojen selvittämisessä, palomiesten sairaankuljetustehtävien palkkauksesta, Teknisten sopimuksen tulevaisuudesta sekä pelastusalan am-mattien vetovoimaisuudesta.

Seminaarin järjestäjät kiittävätalustajia, vieraita ja yleisöä onnistuneesta tapahtumasta!

--� Viime� vuoden� pelastushenkilöstön�eläkelinjaus� johtaa� siihen,� että� kun-nilta�vaaditaan�pelastustoimeen�yhä�enemmän�rahaa.�Tämä�on�väistämä-tön�seuraus.�Henkilöstö�ei�ryhdy�mak-sumieheksi,�Kim�Nikula�sanoi.


Kentän ääni kuuluviin liittokokouksessa

Palomiesliiton�liittokokousta�valmistellaan�jo.�Liittohallituksen�jäsenet�ovat�linkkejä�paikallisyhdistysten�ja�liittokokouksen�välillä.

Hallituksen�viimeisin�kokous�järjestettiin�Vantaalla�30.�maalis-kuuta.�Mukana�olivat�mm.�oikealla�Mauri�Koivisto�(Pohjois-Savo),�Jarkko�Savilepo�(Kanta-Häme,�Päijät-Häme�ja�Kymenlaak-so),�vasemmalla�Ilkka�Mustakangas�(Itä-,�Keski-�ja�Länsi-Uusi-maa),�Jyrki�Savolainen�(Lappi)�ja�Tuomas�Loikkanen�(Etelä-Savo�ja�Etelä-Karjala).

TAMPEREEN aluepelastuslaitok-sen�vastaukset�eivät�toistaiseksi�ole�tyydyttäneet�aluehallintovi-rastoa.�Suunnitelma�uudesta�pa-loasemasta�ei�riitä,�vaan�Tampe-reen�kaupungin�on�korjattava�heti�sammutus-�ja�pelastusvalmiuden�puutteet.�Aamulehden�mukaan�Tampereen�on�esitettävä,�miten�

pelastustoimi�pääsee�kuudessa�minuutissa�apuun�ykkösriskialu-eelle�Lielahdessa�ja�Tesomalla�ennen�kuin�Ylöjärven�uusia�palo-asema�valmistuu.

Avi�pitää�hyvänä�sitä,�että�paloasemien�aiempi�vajaa�mie-hitys�on�korjattu.�Ensimmäisenä�paikalle�ehtivä�yksikkö�on�heti�

toimintavalmis.�Etelä-Tampereen�ja�Pirkkalan�pelastusvalmiuden�osalta�avi�pitää�riittävänä�sitä,�että�Pirkkalaan�tulee�uusi�paloasema�vuoden�loppuun�mennessä.�

Avin�selvityspyynnöstä�kerrottiin�Pelastusalan am-mattilaisessa 1/2010.

Tampereen korjattava heti pelastusvalmiuden puutteet

Vuosittain kokoontuva liittokoko-us on Palomiesliiton yli päättävä

elin, joka muun muassa vahvistaa so-pimustavoitteet, tekee päätökset tär-keimmistä talouteen liittyvistä asioista sekä hyväksyy toimintasuunnitelman seuraavaksi vuodeksi. Kokous keskus-telee ja tekee päätöksen myös liiton strategiasta, joka on toimintasuunni-telmaa pitkäaikaisempi linjaus tavoit-teista, joita varten liitto tekee työtä edistääkseen jäsentensä etuja.

Palomiesliiton liittohallitus johtaa liiton toimintaa liittokokouksien ja lii-ton sääntöjen puitteissa. Hallituksessa SPAL:n paikallisyhdistykset ovat edus-tettuina 13 hallitusedustajan kautta.

LIITTOHALLITuS myös valmistelee asiat, jotka liittokokous käsittelee. Halli-tus kokoontuu tänä vuonna kuusi kertaa, jonka lisäksi hallituksen tukena toimiva työvaliokunta kokoontuu viisi kertaa. Osa kokouksista on seminaareja, joissa valmisteltavista asioista keskustellaan laajemmin ja käsillä olevia kysymyksiä avataan esimerkiksi ryhmätyöllä.

Liittohallituksen jäsenillä on tärkeä rooli toimia paikallisyhdistysten ja hal-lituksen sekä liittokokouksen välisenä linkkinä. Hallituksen jäsenet tiedotta-vat tehdyistä päätöksistä omalla alueel-laan, mutta ovat myös toiseen suuntaan toimivat jäsenten aloitteiden ja mielipi-teiden väylänä.

demokraattisin periaattein toimi-valle liitolle on tärkeää, että kentän ääni kuuluu päätöksenteossa. jokaisella liiton jäsenellä on mahdollisuus saada oma mielipiteensä liittohallituksen ja liittokokouksen tietoon hallitusedusta-jansa kautta.

Ole aktiivinen – osallistu liiton ke-hittämiseen!

Alueittaiset hallitusedustajat yhte-ystietoineen löytyvät liitot kotisivulta www.palomiesliitto.fi/liittohallitus.

LIITTOKOKOuKSen paikasta teh-dään päätös kevään aikana. Kokouspäi-väksi on jo päätetty 30. marraskuuta.


raskaat psykologiset testit ovat takana ja edessä on viikkojen odotus. Pääsenkö sisään? joni

Lindqvist ja Antti Hallikainen istuvat alas viimeisten psykologisten testien jälkeen. jännitys ei näy miehissä, kaik-ki voitava on nyt tehty.

Miehet kuuluvat siihen 153 hengen joukkoon, joka haki tammikuussa Hel-singin Pelastuskouluun. Koulun rehto-rilla Matti Waitisella oli syytä hymyillä. Hakijamäärä nousi edellisvuosista peräti neljänneksen. Syy on Waitiselle selvä:

–– johtuu taloudellisesta taantu-masta. Se ajaa ihmisiä varman työpai-kan perään. Hakijoiden tiedossa on, että jos he onnistuvat kouluun pääse-mään ja hoitavat hommansa asiallisesti, he saavat varman vakinaisen viran.

Pelastuskoulu kouluttaa pelastajia työvoimaennusteiden mukaan, siis paik-kaamaan poistumaa, joka Helsingistä läh-tee eläkkeelle. Se, ettei koulusta valmistu yhtään työtöntä, on lama-aikana arvos-saan. Varman työn lisäksi hyvän työpai-kan mainetta lisää Helsingin kaupunki. 1990-luvun lamassa se ei irtisanonut yh-tään ihmistä taloudellisista syistä.

–– Myös Pelastusopistolla ovat luvut olleet ylöspäin, Waitinen jatkaa.

Monipuolisuus�kiehtoo

Hallikainen ja Lindqvist ovat nyt 48 ha-kijan joukossa. Alkuperäisestä porukas-ta muutama putosi heti fobiatesteissä. Fyysisten testien jälkeen 40 sai lähteä, ja loput valittiin jatkoon paperien pe-rusteella. Se, tuleeko näistä miehistä pelastajia, selviää huhtikuun lopulla.

Mutta mikä saa nuoret miehet vuosi toisensa jälkeen kiinnostumaan raskaasta ammatista? Taantuma ei ole päällimmäinen syy.

–– Olin varastolla töissä. Se oli sellais-ta nollat taulussa duunia, kaikki päivät samanlaisia. Mä haluan tehdä monipuo-lista työtä, joka on fyysisesti ja henkisesti vaativaa, vantaalainen Lindqvist toteaa.

Keravalta kotoisin oleva Hallikainen on samoilla linjoilla. Työn vaihtelevuus vetää selvästi hakijoita. Hallikainen muutti ranualta Keravalle yhdeksän vuotta sitten, teki töitä rakennuksilla,

Taantuma nykäisi hakijamäärän nousuun

HELSINGIN�PELASTUSKOULUUN�OLI�TAMMIKUUSSA��ENEMMÄN�HAKIJOITA�KUIN�VUOSIIN.��SILTI�PELASTAJAKSI�HALUAVIEN�LAATU��OLI�ERINOMAINEN.

opiskeli urheiluhierojaksi, teki alan töi-tä pari vuotta kunnes halusi vaihtaa alaa. Hän haki Pelastuskouluun jo kerran ai-emmin, mutta ilman toisen asteen tut-kintoa homma jäi puolitiehen. Hänelle suositeltiin ensihoitoon suuntautuvia lähihoitajaopintoja.

–– Viime kesästä olen ollut Vantaan terveyskeskuksen päivystyksessä töissä. Se on mukavaa työtä, mutta haluaisin vieläkin monipuolisempaa.

Hallikaisen tie on nykyään hyvin tyypillinen. Yhä useammalla hakijalla on taskussaan jokin terveydenhuollon ammattitutkinto, siitä saa lisäpisteen.

Waitinen näkee, että nuorta miestä kiinnostaa lukiovaiheessa usein moni muu asia kuin opiskelu. Myöhemmin sitten havahdutaan siihen, että on han-kittava parempi todistus. Tässä tilan-teessa moni pelastajaksi haluava lukee vielä lähihoitajaksi.


Taantuma nykäisi hakijamäärän nousuun

HELSINGIN�PELASTUSKOULUUN�OLI�TAMMIKUUSSA��ENEMMÄN�HAKIJOITA�KUIN�VUOSIIN.��SILTI�PELASTAJAKSI�HALUAVIEN�LAATU��OLI�ERINOMAINEN.

–– Olen ollut koulun rehtorina nyt kymmenen vuotta. nykyään on parem-min koulutettuja hakijoita kuin ennen. Tässäkin psykologisiin testeihin tulleessa kymmenen hengen porukassa oli kolme ensihoitoon suuntautunutta lähihoi-tajaa. AMK-ensihoitajiakin on yleensä loppukahinoissa kolmesta neljään.

Paitsi että tämän päivän hakijat tavoittelevat monipuolista työtä, hei-tä motivoi ammatin yleinen arvostus.

Arvostuksessa on tapahtunut kahdessa vuosikymmenessä huikea muutos. Kun Suomen Kuvalehti selvitti ensimmäis-tä kertaa ammattien arvostusta vuon-na 1991, palomies tarpoi sijalla 146. Vuonna 2006 palomies loisti kirurgin jälkeen kakkosena.

–– Mä arvostan tätä ammattia pal-jon, kaikki ikäryhmät arvostaa. naiset on villinä vaikka ollaan vasta pääsyko-keissa, joni Lindqvist nauraa.

Arvostuksesta kertoo sekin, että monet hakijat ovat valmiita vaihtamaan entisen työnsä huonommin palkattuun palomiehen ammattiin. Matti Waiti-nen kertoo, että edellisellä kurssilla oli esimerkiksi teknisen puolen AMK-in-sinöörejä, jotka olivat työskennelleet hyvinkin vaativissa tehtävissä.

–– Hakijoissa on aina useita sel-laisia, jotka ovat olleet kymmenenkin vuotta vakituisessa työssä. He ovat huo-manneet, ettei työ anna heille tarpeeksi. Auttamishaluiset ihmiset haluavat työ-tä, jolla on heille todella merkitystä.

Tosi-tv�pönkittää�kiinnostusta

nykynuoren kiinnostus pelastajan ammattia kohtaan on monen tekijän summa. Myös televisiolla on rooli tässä ammatin arvostuksen rakentamisessa. Subtv:llä pyörineessä Pelastajat-sarjassa seurattiin helsinkiläisten palomiesten arkea. Sarja näkyi heti pääsykokeissa.

–– edellistä kurssia kun haastatel-tiin, monen käsitykset ammatista poh-jautuivat nimenomaan tähän sarjaan. ei tästä ole tutkittua tietoa, mutta tuntuu että sillä oli oikeasti merkitystä, rehtori Waitinen pohtii.

–– Hyvä, että tuollaista tehdään. Se tuo varmaan hakijoita lisää ja parantaa entisestään ammatin positiivista kuvaa. Ihmiset näkee, miten monenlaisiin ti-lanteisiin pelastajien pitää varautua, joni Lindqvist jatkaa.

Työn monipuolisuus ja sen mukana tuoma rasitus ovat Lindqvistin ja Halli-kaisen mielestä syynä ammatin kovaan arvostukseen. Miehiä eivät työn hen-kiset rasitteet arveluta, päät tuntuvat olevan kunnossa.

–– Varmaan töissä joutuu näke-mään rumiakin juttuja. Moni on sano-nut, että arvostaa työtä kovasti, muttei mitenkään voisi itse tehdä sitä, Antti Hallikainen summaa.

–– ei tässä ole sellaista mielessä, että kannan ihmisiä palavasta talosta. Mä olisin uran huipulla, jos pääsisin pelastajaksi ja oppisin sen duunin hy-vin, Lindqvist päättää.

Ammatin arvostuksen ja hakijoiden laadun suhteen on siis syytä olla erin-omaisen tyytyväinen. Tällä hetkellä asia taitaa olla juuri niin kuin rehtori Waiti-nen asian ilmaisee:

” Palomies on rock.

Antti�Hallikainen�(vas)�ja�Joni�Lindqvist�halua-vat�pelastajiksi�nimen-omaan�Helsinkiin.�Mo-lemmat�haluavat�asua�pääkaupunkiseudulla.�Sen�lisäksi�Pelastus-kouluun�houkuttaa�varma�virka,�kattava�koulutus�ja�Helsinkiin�liittyvät�erikoisuudet�kuten�metro�ja�korkeat�rakennukset.

ARI�RÄSÄNEN�–�teksti�ja�kuva

Terveyttä työhön jaelinvuosiin

Henkilöstön�ikääntyminen�asettaa�pelastuslaitoksille�uusia�haasteita�työntekijöiden�työkyvyn�ylläpidon�tukemisessa.�Etelä-Pohjanmaan�pelastuslaitoksella�on�käynnissä�kaksi�kuntoprojektia�yhteistyössä�Kuortaneen�Urheiluopiston�valmennuskeskuksen�kanssa.

ensimmäinen kuntoprojekti käynnistyi vuoden 2009 alussa viidenkymmenen vakinaisen

palomiehen ja sopimuspalokuntalaisen joukolla. Toinen projekti alkoi tämän vuoden alussa ja siihen vakinaisista osal-listuu yhteensä 17 henkilöä – miehistöä, alipäällystöä ja päällystöä.

Kakkosprojektiin mukaan lähtenyt palomestari juha Koski on tyytyväinen.

–– Helmikuussa suoritimme juok-sutestin, jonka jälkeen saimme selkeän harjoitusohjelman ensimmäisen kym-menen viikon ajaksi. Minua projekti on ainakin motivoinut liikkumaan ai-kaisempaa enemmän.

Osallistujat jaettiin kolmeen har-joitusohjelmaan lähtökunnon mukaan.

esimerkiksi ryhmän kaksi ohjelma si-sälsi helmi-maaliskuussa pitkäkestoisen aerobisen harjoituksen (1 krt viikossa), aerobisen lenkin ja kuntopiirin (2 krt viikossa) ja omia liikuntaharjoituksia (1-2 krt viikossa). Treenit vaihtelevat kuntopiiristä keppijumppaan, uinnista juoksuun.

urheiluopistolle ryhmät kokoon-tuvat kymmenen kertaa vuodessa yh-teistreeneihin ja kuntotesteihin. Ohjel-massa on myös luento elämänhallinnas-ta ja ravinnosta.

Testausta ja liikuntavalmennusta antavat urheiluopiston valmentajat. Kuortaneen palveluja käyttävät monet huippu-urheilijat, kuten SM-liigape-laajat.

jokainen osallistuja on asettanut oman tavoitteen. Toisilla se on savusu-kellustestin uudelleen suorittaminen, joillain painon pudotus, mutta kaikilla oman lähtötason kannalta realistinen ja mitattava maali. Koski asetti tavoitteek-seen Helsinki City Marathonin, joko tä-män vuoden elokuussa tai ensi vuonna. –– edellisestä ja ainoasta maratonista on kymmenen vuotta aikaa. en halua jäädä yksinkertaisen maratonin mieheksi!

Työantaja�tukemaan

Hankkeita ryhdyttiin etelä-Pohjan-maalla ideoimaan, kun nähtiin tarve tukea ja kannustaa vakinaisen ja sopi-mushenkilöstön omaehtoista kunnon ja


elämäntapojen ylläpitoa. Koulutetusta savusukellus- ja hälytyskelpoisesta hen-kilöstöstä halutaan pitää kiinni.

–– Palomiesten eläkeikä on korkea. Pelastuslaitos joutuu miettimään, mi-ten se voi tyky-suunnittelulla huolehtia siitä, että henkilöstö pystyy tekemään työtään eläkkeelle asti. ja jos työkyky alenee, etsitään keinot, millä se saadaan takaisin, sanoo pelastuspäällikkö Keijo Kangastie.

–– Kertasatsauksena projektit ovat pelastuslaitokselle isoja, mutta loppu-laskuna pieniä siihen nähden, mitä saa-vutamme.

Palomies ja työsuojeluvaltuutettu juha Vieruaho kokee valmennuspro-jektit tarpeellisiksi.

–– Missä muualla tässä iässä enää saa ilmaiseksi valmennusta työanta-jalta. Treeneissä ollaan työkavereiden kanssa ja potkitaan toinen toisiamme eteenpäin. Meidän Seinäjoen työvuo-rosta viisi kuudesta lähti mukaan, minä innostuin kun kuulin kehuja vuosi sit-ten valmennuksesta aloittaneilta, kertoo Vieruaho.

–– Tällaista toimintaa pitäisi olla ympäri maata. eläkeikä on korkealla, näillä jutuilla vastataan siihen huutoon, että pysytään kunnossa. Valmennukses-sa käsitellään kuntoa ja ravintoa, nehän ovat kaiken perusta. Työsuojelutoimin-nankin kannalta tämä on hyvä juttu.

Valmennukseen on osallistujia lähes jokaiselta etelä-Pohjanmaan 27 palo-

asemalta. Kangastie ja Vieruaho näke-vät, että projekti hitsaa myös laitoksen yhteishenkeä.

Toimintakykyyn�uudet�testit

Valmennukset ovat kaksivuotisia. –– Sii-nä ajassa ennättää jo saada tuloksia pai-nonpudotuksessa ja juurruttaa terveelli-sempää ja liikunnallisempaa elämänta-paa, uskoo Kangastie.

–– Pitkäkestoisuus tuo pysyvyyttä. niinhän se on, että itse aloitetut tree-nipyrähdykset monesti alkaa ja loppuu nopeasti, Vieruaho vertaa.

Valmennukseen osallistuminen on perustunut vapaaehtoisuuteen. ryhmi-en kokoamisessa on tehty yhteistyötä

« Valmennusryhmät�kokoon-tuivat�Kuortaneelle�17.�maaliskuuta�ravintoluen-nolle,�jonka�jälkeen�tehtiin�keskivartalotreeniä.

Työkykyä�ylläpitävän�(tyky)�toimin-nan�järjestäminen�on�työantajan�velvollisuus�ja�osa�hyvää�työterveys-huoltoa.�Tykyllä�tarkoitetaan�kaikkea�toimintaa,�jolla�edistetään�ja�tuetaan�työntekijöiden�työssä�jaksamista�ja�työkyvyn�säilyttämistä�työuran�kaikis-sa�vaiheissa.

Tyky�on�johdonmukaista,�suunni-telmallista�ja�tavoitteellista.�Se�voi�toteutua�työtapojen,�työolojen�ja�-ympäristön�sekä�työyhteisön�kehittä-misenä,�lääkinnällisenä�tai�amma-tillisena�kuntoutuksena�tai�uuteen�tehtävään�koulutuksena.

Tyky�perustuu�yhteistyöhön,�johon�osallistuvat�työnantaja,�esimiehet,�työpaikan�yhteistyöelimet�ja�henki-löstöryhmät�sekä�yksittäiset�työnteki-jät.�Työterveyshuolto�on�asiantuntija-na�tukemassa�tykytoimintaa.

Työpaikalle�tykyn�voi�juurruttaa�perustamalla�tykytoiminnasta�vas-taavan�työryhmän,�jossa�on�mukana�työyhteisön�eri�ammattien�edustajia.

Tykyä koko työuran ajan


Potilasturvallisuus on terveydenhuollon järjestelmien asia. Sen eteenpäin vieminen vaatii, että johtajat ymmärtävät mistä on

kyse. niin kauan, kun pelastusjohtajat, ensihoitopäälliköt ja muut käskijät eivät asiaa ymmärrä, potilasturvallisuusajattelun eteneminen pelastuslaitoksissa on hankalaa.

järjestelmän suurin virhe virheiden käsittelyssä on tekijän syyllis-täminen, siinä odotetaan tekijän korjaavan itse virheensä. Ainainen syyllisten etsintä johtaa kuitenkin lopulta siihen, että haittatapahtu-mia ja virheitä peitellään, mikä voi koitua kohtalokkaaksi.

Virheitä�voidaan�välttää

Terveydenhuollon virheiden taustalta löytyy 70 prosentissa tapauk-sista inhimillinen tekijä. Potilasturvallisuuden kannalta se on huo-jentava tieto, sillä inhimillisistä tekijöistä johtuvia virheitä voidaan välttää. Inhimillisten virheiden on todettu johtuvan sellaisista asiois-ta, että virheen olisi voinut aiheuttaa kuka tahansa. Siksi ei riitäkään, että pelkästään virheen tekijä korjaa virheensä, vaan samasta virheestä on kaikkien voitava oppia.

enää ei saa kysyä: kuka teki? Tärkein kysymys on: miksi teki? Kun syyt löytyvät, niitä on helpompi korjata. Terveydenhuollossa opi-taan vähitellen ajattelemaan, että inhimilliset virheet kumpuavatkin järjestelmästä eikä yksilöstä. Toivottavasti sama ymmärrys saavuttaa pelastuslaitoksetkin.

Potilasturvallisuutta on pidetty melko abstraktina käsitteenä, mutta viime aikoina sitä on purettu helpommin pureksittaviksi paloiksi. Potilasturvallisuuden opettaminen yhtenä oppiaineena ei onnistu, se on sisällytettävä kaikkeen.

Arcada-ammattikorkeakoulu on perehtynyt potilasturvallisuu-teen. Se järjesti potilasturvallisuussymposiumin helmikuussa, mutta

Potilas kuoli matkalla saamiinsa

vammoihinOtsikko�on�pahaa�aavistamaton�journalismin�kukka-nen,�mutta�se�istuu�tragikoomisesti�potilasturvallisuu-teen.�

Terveydenhuollon�tekemien�virheiden�vuosittainen�hinta�on�kova:�1500�potilaskuolemaa,�joka�kymme-nes�kärsii�jonkin�asteisesta�haitasta�ja�lasku�on�440�miljoonaa�euroa.�

Pääasiassa�virheet�johtuvat�inhimillisistä�tekijöistä,�joita�voidaan�välttää.�Siksi�potilasturvallisuuteen�on�panostettava.

työterveyshuollon kanssa. Miehistön ja alipäällystön ryhmät ovat selvät, mutta entä päällystö?

–– Päällystöllä ei ole kuntovaati-musta, mutta tulossa on. Hallintoa ja päällystöä tulee myös kannustaa hyvään kuntoon, sanoo Kangastie.

neljäs valmennusryhmä muodos-tuu alueellisista liikuntavastaavista, jotka jatkossa toimivat alueiden kun-totestien yhteyshenkilöinä.

–– Kuntotestaus muuttuu valta-kunnallisesti FireFit-järjestelmään, jossa kunto- ja taitotestien perusteella pisteytetään viiteen luokkaan. enna-koimme testausuudistuksen sisäänajoa kouluttamalla kahdeksan liikuntavas-taavaa, jotka koordinoivat oman alu-eensa kuntotestausta ja toimivat myös sisäisessä liikuntakoulutuksessa sytyk-keen antajina, kertoo Kangastie.

FireFitissä pelastajan fyysisen toi-mintakyvyn indeksi muodostuu kun-toindeksistä (lihaskunto, aerobinen kestävyys ja liikkuvuustestit) sekä työ-taitoindeksistä (Oulun mallin tai mal-lista muokattu savusukellustestirata).

Kumpikin�satsaa

Osallistujien puolelta hankkeet vaati-vat sitoutumista harjoitusohjelmaan ja omaan tavoitteeseen koko kahden vuo-den ajan. Työnantaja tukee valmennus-ta niin, että harjoitukset urheiluopis-tolla ovat virka-aikaa ja matkoihin on käytettävissä virka-autot.

etelä-Pohjanmaalla yhteistyökump-paniksi valittiin urheiluopisto, mutta Kangastie ei näe mitään estettä sille, et-teivätkö pelastuslaitokset voisi vetää vas-taavia valmennuksia ominkin voimin.

–– Liikuntaharjoituksethan ovat samoja, mitä vuoroissa tehdään, mutta harjoittelu on vuoroliikuntaa tavoitteel-lisempaa ja valmennettua. urheiluopis-ton ammattilaisten kautta saimme myös ideoita ravintoluentojen pitämiseksi.


Potilas kuoli matkalla saamiinsa

vammoihin

vieraslistalla oli vain pari pelastuslaitos-ta. Asiaa ei vielä ymmärretä kentällä.

Virheet�nippuun

Pohjanmaan pelastuslaitoksen sairaan-kuljettajat voivat raportoida virhe-, läheltä piti- tai haittatilanteistaan sai-raanhoitopiirin HaiPro-tietojärjestel-mään. Ongelmana on toistaiseksi se, ettei kunnolla tiedetä, mitä asioita sinne kannattaisi kirjoittaa.

Monesti pienet haittatapahtumat, jotka eivät johda virheeseen, jäävät helposti raportoimatta. niitä ei jostain syystä koeta merkittäviksi, vaikka sitä ne ovat.

On todettu, että pieni haitta johtaa harvoin virheeseen, mutta jokaisen vir-

heen takaa löytyy aina pieniä haittoja. Siksi raportointi kaikista pienimmistä-kin haitoista on tarpeen.

CRM�ilmailusta�ensihoitoon

Miehistöresurssien hallinta (Crew resource Management CrM) on tuo-tu ilmailusta terveydenhuoltoon. Sii-nä lähtökohtana on, että sankareita ei ole, vaan turvallinen toiminta syntyy suunnitellun ja varmistetun tiimityön seurauksena.

jokainen tiimin jäsen voi puuttua työssä tapahtuvaan epäkohtaan. Siten tiimin jäsenet tukevat toistensa toi-mintaa. Yksi tiimin jäsenistä voi aina tehdä virheen, mutta harvemmin kaksi henkilöä tekee samaa virhettä. CrM vä-

hentää inhimillisiä virheitä ja parantaa turvallisuutta.

–– Terveydenhuollossa on opittu pitämään hyväksyttävänä, että po-tilaita kuolee, mutta jos Finnairin lennoilla kuolisi terveydenhuoltoon verrattava määrä asiakkaita, niin busi-ness olisi aika pitkälle siinä, Finnairin lentokapteeni ja pääkouluttaja Arto Helovuo totesi Arcadan potilasturval-lisuussymposiumissa.

Hän tekee paljon yhteistyötä Arca-dan kanssa potilasturvallisuusasioissa

Tarkistuslistat�ensihoitoon

On pohdittu, voitaisiinko ensihoitoon tuoda ilmailusta tuttuja ”tarkistuslis-toja”, joiden mukaan hoitotilanteissa voitaisiin edetä. On arveltu, että listat saatettaisiin kokea epäluottamuslau-seena osaamista kohtaan. näin ei ole, leikkaussalityöskentelyynkin listat ovat jo tulleet.

–– jos ilmailussa joku ehdottaisi tarkistuslistojen ohittamista, sitä pidet-täisiin todella suurena turvallisuuspoik-keamana. Tarkistuslistat ovat laadun varmistamista, Helovuo sanoo.

Hoitotiimin�kommunikointi�ja�asioiden�varmistaminen�on�potilasturvallisuutta.�Monesti�virheen�taustalta�löytyy�väärä�luulo�tai�huonosti�kuultu�ohje.

MARKO PARTANEN – teksti ja kuva

Tiimi,�joka�odottaa�vain�johtajansa�käskyä,�ei�ole�tiimi,�vaan�helposti�haavoittuva�joukko.�Työpari,�jonka�ei�tarvitse�puhua�toisilleen,�koska�tuntee toistensa ajatukset, on fiktii-vinen.�Toimivassa�tiimissä�tarvitaan�jatkuvaa�kommunikointia�ja�jatkuvaa�asioiden�varmentamista.�Kukaan�ei�ole�niin�täydellinen,�että�muistaa�aina�kaiken.�

Potilasturvallisuuden�lähtökohta�on,�että�osataan�tekniset�taidot�kuten�hoitovälineiden�käyttö,�lääkkeiden�annostelu�tai�ensiarvion�tekemi-nen.�Tutkimusten�mukaan�virheet�piilevätkin�melkein�aina�ei-teknisissä�taidoissa,�esimerkiksi�johtamisessa,�päätöksenteossa,�kommunikoinnis-sa,�suunnittelussa,�ennakoinnissa�ja�tilannetietoisuudessa.�

Sudenkuopat�löytyivät,�kun�simulaa-tio-opetus�yleistyi.�Huomattiin,�että�taitavat�ja�kokeneet�tiimit�tekevät�inhimillisiä�virheitä.

Jatkuvaa kommunikaatiota



KOSTEUSVAURIOISTA�JOHTUVAT�SISÄILMA-ONGELMAT�PIINAAVAT�EdELLEEN�PALOASEMIA�ERI�PUOLILLA�MAATA...

PORVOON�UUdELLA�ASEMALLA�JO�SISÄILMAONGELMA�–�Kuusi�vuotta�sitten�käyttöönotetulla�Itä-Uudenmaan�pelastuslaitoksen�Porvoon�pelastusase-malla�on�ilmennyt�sisäilmaongelmia.�Henkilöstö�raportoi�ensimmäisistä�sisäilmaan�ja�mikrobeihin�viittaavista�oireista�viime�syksynä.�Tutkimusten�pohjalta�on�valmistunut�korjaussuunni-telma,�jossa�yritetään�korjata�tilannetta�ulkoseinien�tiivistyksellä.

Oireita�on�saatu�muutamista�palomiesten�lepohuoneista�ja�useasta�työhuoneesta�toimistosiivessä.�Muu-tama�aseman�työntekijä�on�joutunut�siirtymään�muihin�tiloihin.

KOTKASSA�JÄLLEEN�EVAKKOTILOIHIN�–�Jylpyn�paloaseman�henkilöstö�on�jälleen�muuttamassa�evakkoon�ho-meongelmaisesta�kiinteistöstä�(katso�Pelastusalan ammattilainen 6/2009). Tällä�kertaa�koko�talo�on�tyhjentymäs-sä�toimistoa�myöten.�Kymenlaakson�pelastuslaitoksen�uusista�väistötiloista�neuvotellaan�kahdessa�osoitteessa:�Mussalon�sataman�lähellä�sijaitsevassa�teollisuushallissa�ja�Karhulassa�sijait-sevassa�hallissa.�

Palomiesten�toiveissa�on,�että�väistötiloihin�päästäisiin�muuttamaan�kesään�mennessä.�Kotkassa�on�edel-leen�päättämättä,�jatketaanko�vanhan�asemakiinteistön�korjausyrityksiä�vai�rakennetaanko�uusi�paloasema.�Kotkan�kaupunginvaltuustossa�on�herännyt�neljän�puolueen�yhteenliittymä,�joka�vaatii�rahoitusta�uuden�aseman�raken-tamiseksi.�Kotkassa�on�pitkään�tehty�

töitä�paloaseman�pihalla�sijaitsevista�konteista�käsin�ja�välillä�väistötiloissa.�Paloaseman�pelastushenkilöstöstä�34:lle�on�työterveyshuolto�kirjoittanut�konttipaperit.

JYVÄSKYLÄSSÄ�OdOTETAAN�ASEMA-HANKKEITA�–Keski-Suomessa�sisäil-maongelmiin�on�törmätty�Jyväskylän,�Vaajakosken�ja�Laukaan�paloasemilla.�Jyväskylän�purkutuomion�saaneella�pääpaloasemalla�pesu-�ja�saunatilat�siirrettiin�kontteihin�kaksi�vuotta�sitten�ja�osa�miehistöhuoneista�on�ollut�suljettuna.�Huoneita�on�ylipaineistet-tu.�Työterveyshuollossa�käyneistä�55�työntekijästä�51:llä�on�todettu�sisäil-masta�johtuvia�hengitystie-�ym.�oireita:�tyypillisesti�nuhaa,�kuumetta�ja�nenäve-renvuotoa.�Sairaslomissa�ei�kuitenkaan�ollut�erityistä�kasvua.

Vaajakosken�asemalla�ongelma�pesiytyy�kellarin�kuntosaliin�ja�pesutiloi-hin.�Laukaan�asemalla�sisäilma�oireilee�tunkkaisena�hajuna.

Tilannetta�helpottavat�uudet�asemat,�joita�Jyväskylässä�ryhdytään�lähiaikoina�rakentamaan.�Uuden�pääpaloaseman�rakentaminen�alkaa�vielä�tänä�keväänä�ja�se�valmistuu�2011.�Kaksi�sivupaloasemaa�avataan�sitä�seuraavina�vuosina.�Esillä�on�myös�ollut�Laukaan�toiminnallisesti�huonon�aseman�korvaaminen�uudella.�Jyväsky-län�vanhan�aseman�osalta�kaupungin�sisäilmatyöryhmä�selvitti�maaliskuun�lopulla�henkilökunnan�laajempaa�siirtä-mistä�väistötiloihin.

...�MUTTA�UUSIAKIN�ASEMIA�RAKENNETAAN

LOIMAALLE�ENSIMMÄINEN�OIKEA�PA-LOASEMA�–�Varsinais-Suomen�pelas-tuslaitoksen�Loimaan�alueen�toiminnot�keskittyvät�Loimaan�uudelle�paloase-malle.�2200�neliömetrin�paloasemara-kennus�otettiin�käyttöön�joulukuussa.�Rakennus�Loimaan�ensimmäinen�paloasemakäyttöön�rakennettu�asema.�Aikaisemmin�palokunta�toimi�vanhas-ta�autokorjaamosta�remontoiduissa�tiloissa�ja�sitä�ennen�70-luvun�lopulle�saakka�kaupungintalon�alakerrassa�kolmen�auton�tallissa.

Asema�siirtyi�keskustasta�Turun�suuntaan�nelostien�varrelle.�Teollisuus-alueella�palokunta�pystyy�aiempaa�paremmin�suorittamaan�harjoituksia�ympäristön�häiriintymättä.�Rakentami-nen�maksoi�nelisen�miljoonaa�euroa.�Suunnittelua�tehneet�kaksi�arkkitehtia�kuuntelivat�käyttäjiä�–�henkilöstö�sai�vaikuttaa�muun�muassa�tilojen�suun-nitteluun�ja�huoltotiloihin.�Asemalle�saatiin�letkujen�pesu-,�kuivaus-�ja�koeponnistuskone.

Aseman�kokonaisuusvahvuus�on�32�henkilöä.�Vuorossa�on�1+4�ja�päivä-työssä�12.

NIVALASSA�PÄÄSTIIN�PARAKEISTA�–�Jo-kilaakson�pelastuslaitoksen�Nivalan�pitkään�odotettu�paloasema�otettiin�käyttöön�maaliskuun�lopussa.�Uudis-rakennus�korvasi�45�vuotta�vanhan,�pahasti�homeen�ja�sädesienen�val-loittaman�vanha�aseman.�Sisäilmaon-gelmien�johdosta�henkilöstö�joutui�työskentelemään�viimeiset�yli�kaksi�vuotta�parakeista�käsin.

Kerrosalaltaan�1350�neliömetrin�rakennuksen�kustannusarvio�on�2,3�

Sisäilmaongelmat jatkuvat

KUVA

T:�S

PAL,

�PEL

ASTU

SLAI

TOKS

ET


miljoonaa�euroa.�Rakentaja�on�Nivalan�teollisuuskylä�Oy,�jonka�suurin�omistaja�on�Nivalan�kaupunki.

Paloaseman�käyttäjien�esitysten�mukaan�toimisto-�ja�luokkatilat�varus-tettiin�viilennetyllä�koneellisella�ilmas-toinnilla.�Myös�huoltotilojen�kokoon�on�kiinnitetty�huomiota.�Pesuhalli�on�kooltaan�116�m2,�14,5x8�metriä.�Nyt�kaikki�kalusto�saadaan�saman�katon�alle,�kun�aikaisemmin�kalusto�on�ollut�sijoitettuna�kahteen�pisteeseen�ja�osa�ulos.

Nivalan�paloasemalla�työskentelee�kaksi�palomestaria�ja�kaksi�ylipalo-miestä.�Hälytysosasto�on�30�henkeä.

PETOSEN�TOIMINTAVALMIUSAIKOIHIN�PARANNUSTA�–�Pelastusopiston�yhtey-teen�avataan�sivupaloasema�kesäkuun�alussa,�jos�Pohjois-Savon�pelastuslai-toksen�esitys�etenee�odotetusti�Kuo-pion�kaupungin�hallinnossa.�Pelastus-laitoksen�esittämään�pakettiin�sisältyy�kahdeksan�uutta�virkaa�ja�vuokrasopi-mus�Pelastusopiston�kanssa.�

Asema�toimisi�ympärivuorokauti-sesti�1+3-vahvuudella,�sekä�sairaan-kuljetus-�että�sammutusyksiköllä.�Tukikohdan�vuosikustannukset�ovat�390�000�euroa.

Sivuasema�palvelee�lähes�20�000�asukkaan�Petosen�aluetta.�Petosen�ykkösriskialueita�ei�saavuteta�alle�kuudessa�minuutissa�Neulamäen�paloasemalta.�Yksityinen�ensihoidon�ambulanssivalmius�alueella�päättyi�vuosi�sitten.

Petosella�on�vuodessa�2000�ensi-hoidon�tehtävää�ja�300�pelastustoimen�tehtävää.�Pelastuslaitoksen�mukaan�näillä�tehtävämäärillä�mahdollinen�päällekkäisyys�ei�muodosta�sellaista�riskiä,�etteikö�ensihoitoa�ja�pelastustoi-mea�voitaisi�hoitaa�yhteisesti�käyttäen�synergiaetua.�Toinen�vaihtoehto�olisi�ollut�rakentaa�alueelle�erilliset�ensihoi-don�ja�pelastustoimen�valmiudet.�

Asema�palvelee�myös�Pelastusopis-ton�opetustoimintaa.

Vernissakatu�6,�01300�Vantaapuh�(09)�867�8880,�fax�(09)�863�7230

[email protected]

SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL RY

Jokaisella suomalaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi.�Pelastusalan�eri�tehtävissä�työskentelevät�ammattilaiset�tekevät�kansalaisten�turvallisuuden�eteenvaativaa�työtä�joka�päivä.�He�tarvitsevat�ammattiliittoa�turvaamaan�asemansa�työelämässä.�Jatkuvasti�muuttuvassa�työelämässä�tämä�on�vaativa,�mutta�välttämätön�tehtävä.�

SPAL on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden oma ammattiliitto. Liittoon�kuuluu�yli�3�200�jäsen-tä,�jotka�työskentelevät�kuntasektorilla�pelastusalan�eri�ammattiryhmissä�sekä�valtion�hätäkeskuksissa.�STTK:laisena�liittona�SPAL�on�mukana�Suomen�suurimman�toimihenkilökeskusjärjestön�hallituksessa�ja�työryhmissä.�

Edunvalvonnan kannalta�on�pelkästään�hyvä�asia,että�SPAL�keskittyy�ainoastaan�pelastusalan�ja�hätäkeskus-ammattilaisten�asioihin.

PELASTUSHENKILÖSTÖN OMA AMMATTILIITTO

SUOMEN�vakava�taloustilanne�edellyttää�yhä�aktiivisia�toimia�maan�hallitukselta.�Erityisesti�työttömyyden�repeäminen�vaatii�tarkasti�työllisyy-den�vähentämiseen�kohdennettuja�toimenpiteitä.

–�Kasvun�merkkejä�on�ilmassa,�mutta�työttömyys�on�nousussa.�Hallituksen�pitää�kehysneuvotte-lussa�päättää�lisämäärärahoista�työllisyyden�tukemiseen.��Nuoriso-työttömyyden�alentaminen�edellyttää�

uusien�keinojen�käyttöönottoa.�STTK�kannattaa�ehdotetun�työllisyyssetelin�ja�osa-aikalisän�käyttöönottoa,�tote-aa�pääsihteeri�Leila�Kostiainen.�

Kehysneuvotteluissa�hallituksen�tulee�lisätä�työvoimapoliittisiin�toi-menpiteisiin�käytettäviä�määräraho-ja.�Hallituksen�talouspoliittinen�linja�ei�saa�kiristyä.�Tarvitaan�hallitukselta�luottamusta�edellyttäviä�toimenpi-teitä,�jotka�vahvistavat�orastavaa�talouskasvua.�

STTK: Työttömyyden kasvu riski tulevaisuudelle


TähTiNeN: Tehtiin se, mihin näillä resursseilla pystyttiinPORIN KAUPUNgINHALLITUS antoi�Satakunnan�pelastuslaitoksen�johtaja�Pekka�Tähtiselle�kirjallisen�varoituksen�virkavelvollisuuksien�laiminlyönnistä.�Moitittavaa�löytyi�sisäisen�valvonnan�pettämisestä.

Varoituksen�tai�huomautuksen�antamista�roikutettiin�Porissa�pitkään,�kunnes�kaupunginhallitus�äänestyksen�jälkeen�päätyi�varoitukseen.�

Pelastuslaitos�maksoi�2000-lu-vun�alkuvuosina�usean�vuoden�ajan�päällystölle�päivystyskorvauksia�väärin�perustein�liikaa.�Virkavelvollisuuden�lai-minlyönti�kohdistui�paikallisen�virkaehto-sopimuksen�noudattamatta�jättämiseen�sekä�viivyttelyihin�työaikakorvausten�takaisinperintäprosessissa.

Pelastusjohtaja�Tähtisen�varoituksen�lisäksi�hallitus�antoi�huomautuksen�pelastuslaitoksen�hallintopäällikölle.�

PELASTUSLAITOKSEN�johdolle�annetut�varoitukset�ovat�Suomessa�ainutker-

taisia�tapauksia.�Tähtinen�toteaa,�että�kyseessä�ei�ollut�välinpitämättömyys�tai�tahallinen�niskurointi.

–�Pelastuslaitos�ei�kyennyt�kohtuulli-sessa�ajassa�käsittelemään�oikaisuvaa-timuksia�ja�se�ei�ollut�viranomaislaitok-selta�hyväksyttävää�toimintaa.�Meillä�ei�kerta�kaikkiaan�ollut�resursseja�tehdä�asiaa�mallikkaasti.�Kannan�osaltani�vastuun�tehdyistä�ratkaisuista,�sanoo�Tähtinen.

ARVOSTELUA�on�kohdistunut�myös�Sata-kunnan�pelastuslaitoksen�työilmapiiriin�ja�Tähtisen�yhteistyökykyyn.�

Tähtistä�on�julkisesti�moitittu�muun�muassa�pelastuslaitoksen�tehottomas-ta�työn�organisoinnista,�epäselvistä�toimenkuvista�ja�liian�pieniin�asioihin�puuttumisesta.

Pelastuslaitoksen�johtokunnan�pu-heenjohtaja�on�kritisoinut�johtokunnan�ja�pelastuslaitoksen�päällystön�välistä�tiedonkulkua�ja�tehtyjen�päätösten�

hidasta�täytäntöönpanoa.�Osansa�kritii-kistä�on�saanut�johtokunta,�jota�taas�on�parjattu�liiasta�löperyydestä.

–�Olen�pyrkinyt�aktiivisesti�kehittä-mään�johtamistani�ja�mukauttamaan�sitä�olemassa�oleviin�oloihin.�Varoitus�sinällään�ei�tätä�muuta.�

–�Parhaani�olen�yrittänyt,�ja�jos�joku�näissä�oloissa�olisi�paremmin�tehnyt,�olisin�onnellinen�hänen�puolestaan,�sanoo�Tähtinen.�

Tähtinen�myöntää,�että�jos�hän�johtajana�aloittaessaan�puuttui�turhan�pieniin�asioihin,�niin�ei�omasta�mieles-tään�enää�viimeaikoina.�

–�Vastuiden�määrittely�on�meillä�uskomukseni�mukaan�samalla�tasolla�kuin�muissakin�pelastuslaitoksissa.�

TYÖILMAPIIRIONGELMISTA�on�valitettu�jo�vuosia�ennen�Tähtisen�aloittamista�alueellisen�pelastuslaitoksen�johdossa�2003.�Tähtinen�valittiin�johtoon�laitok-sen�ulkopuolelta.�

Kun�ilmapiiri�hiertää�edelleen,�on�johtokunta�päättänyt�teettää�työilmapiiri-tutkimuksen.

Tähtisen�arvion�mukaan�työilmapiiri�mahtuu�normaaliin�työelämän�vaihte-lun�piiriin:�vaihtelua�on�henkilöittäin�ja�päivittäin.

ALUEPELASTUSLAITOKSEN�aikana�Satakunnan�pelastuslaitoksessa�on�ollut�kolme�johtamisen�kehittämishanketta.�

–�Hankkeet�eivät�sinällään�tee�autu-aaksi,�mutta�juuri�muutakaan�tilantees-sa�ei�voi,�kuinka�hakea�uusia�keinoja,�Tähtinen�sanoo.

–�Johtamista�on�kehitetty�ja�siinä�on�edistytty,�vaikka�vielä�on�kehitettävää.�Aktiivisella�linjalla�jatketaan,�sillä�uusi�hanke�on�käynnistymässä.�

–�Pelastuslaitoksella�on�tietoisesti�pyritty�olemaan�ilman�konsulttien�apua�ja�katsomaan�asioita�laitoksen�sisällä,�mutta�nyt�taas�yritetään�ulkopuolisen�avun�kanssa.

Satakunnan�pelastusjohtajan�johtamistyyliä�on�arvosteltu.�Pori�antoi�varoituksen�virkatehtävien�laiminlyönnistä.

Kuusankosken vahvuus nostetaan viimeinkin pelastussukelluskelpoiseksi

Kymenlaakson�pelastuslaitos�suunnitteli�vahvuuden�laskemista�entisestään,�mutta�Kouvolan�kaupunki�päätti�toisin.

Kuusankosken paloasemalla on työskennelty alivahvuudella ase-

man perustamisesta lähtien. Vahvuus on ollut paloesimies ja

kaksi palomiestä 90-luvun alusta alka-en. 20 000 asukkaan Kuusankoski on nykyään osa Kouvolan kaupunkia. Ky-menlaakson pelastuslaitoksen hallinto sijaitsee Kotkassa.

Kymenlaakson pelastuslaitos suun-nitteli viime syksynä valmistelemassaan palvelutasoesityksessä Kuusankosken aseman keventämistä säästösyistä edel-leen 1+1 -vahvuuteen. Tämä poiki

Kouvolassa vilkkaan kansalaiskeskuste-lun paikkakunnan turvallisuustasosta, oikaisuvaatimuksia pelastuslaitoksen johtokunnalle ja kanteluita hallinto-oikeuteen.

PALVeLuTASOPääTöSTä kä-sitellyt aluehallintovirasto palautti päätöksen takaisin pelastuslaitokselle tammikuussa. Keskeinen korjausta vaativa kohta oli Kuusankosken ti-lanne, mutta myös onnettomuuksien ehkäisyn toimiin ja lähialueyhteistyön suunnitteluun avi vaati täsmennystä.

Kuusankosken osalta avi huomautti, ettei keskustaajaman ykkösriskialue ole saavutettavissa ensimmäisen yksi-kön 1+3 -vahvuudella pelastuslain ja toimintavalmiusohjeen mukaisesti.

SeurAAVAKSI pelastuslaitos esitti työvuorovahvuuden nostoa 1+3:een, mutta vasta ensi vuonna. Lisäksi lomien aikana vahvuuden sallittaisiin putoavan 1+2:een.

Tässä vaiheessa asiaan puuttui Kou-volan kaupunginhallitus, jolle korjattu palvelutasoesitys esiteltiin 15. maalis-kuuta. Kaupunginjohtajan esityksen vastaisesti hallitus päätti yksimielisesti velvoittaa pelastuslaitosta käynnis-tämään toimenpiteet Kuusankosken työvuorovahvuuden nostamiseksi vä-littömästi 1+ 3:een. Vahvuuden tulee

LEHTIHARAVA

Ruotsin�pelastuslaitoksiin�halutaan�lisää�naisia�operatiivisiin�tehtäviin,�kertoi�Swedish Firefighters�joulukuussa.�Pelastustoimesta�vastaavan�ministeriön�tavoite�on�40�prosenttia�vuoteen�2014�mennessä,�kun�nyt�naisia�on�kaksi�prosenttia.

Ministeriön�edustaja�vakuuttaa,�että�nai-sillekin�löytyy�sopivat�tehtävät�operatiivisesta�kentästä.�Pelastustoimi�ei�ole�tavoitteessaan�yksin,�vaan�kaikilla�ammattialoilla�halutaan�varmistaa�naisten�ja�miesten�määrän�suhteek-si vähintään 40/60. tavoitteen toteutuminen edellyttäisi�palomiestestien�keventämistä,�mitä�palomiehet�ovat�vastustaneet.

”28�l�PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN�l�29

BRONTO SKYLIFT OY ABTeerivuorenkatu 2833300 TAMPEREPuh 020 7927 111Fax 020 7927 300www.bronto.fi

PORIN KAUPUNgINHALLITUS antoi�Satakunnan�pelastuslaitoksen�johtaja�Pekka�Tähtiselle�kirjallisen�varoituksen�virkavelvollisuuksien�laiminlyönnistä.�Moitittavaa�löytyi�sisäisen�valvonnan�pettämisestä.

Varoituksen�tai�huomautuksen�antamista�roikutettiin�Porissa�pitkään,�kunnes�kaupunginhallitus�äänestyksen�jälkeen�päätyi�varoitukseen.�

Pelastuslaitos�maksoi�2000-lu-vun�alkuvuosina�usean�vuoden�ajan�päällystölle�päivystyskorvauksia�väärin�perustein�liikaa.�Virkavelvollisuuden�lai-minlyönti�kohdistui�paikallisen�virkaehto-sopimuksen�noudattamatta�jättämiseen�sekä�viivyttelyihin�työaikakorvausten�takaisinperintäprosessissa.

Pelastusjohtaja�Tähtisen�varoituksen�lisäksi�hallitus�antoi�huomautuksen�pelastuslaitoksen�hallintopäällikölle.�

PELASTUSLAITOKSEN�johdolle�annetut�varoitukset�ovat�Suomessa�ainutker-

taisia�tapauksia.�Tähtinen�toteaa,�että�kyseessä�ei�ollut�välinpitämättömyys�tai�tahallinen�niskurointi.

–�Pelastuslaitos�ei�kyennyt�kohtuulli-sessa�ajassa�käsittelemään�oikaisuvaa-timuksia�ja�se�ei�ollut�viranomaislaitok-selta�hyväksyttävää�toimintaa.�Meillä�ei�kerta�kaikkiaan�ollut�resursseja�tehdä�asiaa�mallikkaasti.�Kannan�osaltani�vastuun�tehdyistä�ratkaisuista,�sanoo�Tähtinen.

ARVOSTELUA�on�kohdistunut�myös�Sata-kunnan�pelastuslaitoksen�työilmapiiriin�ja�Tähtisen�yhteistyökykyyn.�

Tähtistä�on�julkisesti�moitittu�muun�muassa�pelastuslaitoksen�tehottomas-ta�työn�organisoinnista,�epäselvistä�toimenkuvista�ja�liian�pieniin�asioihin�puuttumisesta.

Pelastuslaitoksen�johtokunnan�pu-heenjohtaja�on�kritisoinut�johtokunnan�ja�pelastuslaitoksen�päällystön�välistä�tiedonkulkua�ja�tehtyjen�päätösten�

hidasta�täytäntöönpanoa.�Osansa�kritii-kistä�on�saanut�johtokunta,�jota�taas�on�parjattu�liiasta�löperyydestä.

–�Olen�pyrkinyt�aktiivisesti�kehittä-mään�johtamistani�ja�mukauttamaan�sitä�olemassa�oleviin�oloihin.�Varoitus�sinällään�ei�tätä�muuta.�

–�Parhaani�olen�yrittänyt,�ja�jos�joku�näissä�oloissa�olisi�paremmin�tehnyt,�olisin�onnellinen�hänen�puolestaan,�sanoo�Tähtinen.�

Tähtinen�myöntää,�että�jos�hän�johtajana�aloittaessaan�puuttui�turhan�pieniin�asioihin,�niin�ei�omasta�mieles-tään�enää�viimeaikoina.�

–�Vastuiden�määrittely�on�meillä�uskomukseni�mukaan�samalla�tasolla�kuin�muissakin�pelastuslaitoksissa.�

TYÖILMAPIIRIONGELMISTA�on�valitettu�jo�vuosia�ennen�Tähtisen�aloittamista�alueellisen�pelastuslaitoksen�johdossa�2003.�Tähtinen�valittiin�johtoon�laitok-sen�ulkopuolelta.�

Kun�ilmapiiri�hiertää�edelleen,�on�johtokunta�päättänyt�teettää�työilmapiiri-tutkimuksen.

Tähtisen�arvion�mukaan�työilmapiiri�mahtuu�normaaliin�työelämän�vaihte-lun�piiriin:�vaihtelua�on�henkilöittäin�ja�päivittäin.

ALUEPELASTUSLAITOKSEN�aikana�Satakunnan�pelastuslaitoksessa�on�ollut�kolme�johtamisen�kehittämishanketta.�

–�Hankkeet�eivät�sinällään�tee�autu-aaksi,�mutta�juuri�muutakaan�tilantees-sa�ei�voi,�kuinka�hakea�uusia�keinoja,�Tähtinen�sanoo.

–�Johtamista�on�kehitetty�ja�siinä�on�edistytty,�vaikka�vielä�on�kehitettävää.�Aktiivisella�linjalla�jatketaan,�sillä�uusi�hanke�on�käynnistymässä.�

–�Pelastuslaitoksella�on�tietoisesti�pyritty�olemaan�ilman�konsulttien�apua�ja�katsomaan�asioita�laitoksen�sisällä,�mutta�nyt�taas�yritetään�ulkopuolisen�avun�kanssa.

Hätäkeskusuudistuksessa liian�kova�vauhti,�kirjoittaa�kansanedustaja�Jari�Larik-ka�Kouvolan�Sanomissa�22.�maaliskuuta.�“On�todella�huolestuttavaa,�että�hätäkeskus-uudistusta�viedään�eteenpäin,�vaikkei�uutta�tietojärjestelmää�ole�vielä�saatu�valmiiksi�ja�nykyinen�on�vanhentunut.”

”Kun�uudistuksen�syömähammas�ei�ole�purukunnossa,�niin�eikö�kannattaisi�odottaa�uuden�järjestelmän�valmistumista�ja�vasta�sitten�siirtyä�toteutukseen?�Jos�käyttöön-otossa�epäonnistutaan�ja�avun�saaminen�vii-västyy�tietojärjestelmän�kankeuden�vuoksi,�uidaan�todella�syvissä�vaikeuksien�vesissä.”

”Helsingin�hätäkeskusta,�Suomen�aino-aa�suurta�hätäkeskusta�vaivannut�henkilös-töpula�saattaa�olla�todellisuutta�uudistuksen�myötä�koko�Suomessa.”

”

Rajamiehet�taipuvat�pelastustehtäviin.�Kainuun�rajavartioston�partiot�ovat�tärkeä�apu�pelastusviranomaisille,�kertoi�Yle�11.�helmikuuta.�”Kainuun�rajavartioston�partiot�ovat�parisen�vuotta�avustaneet�Kainuun�pelastuslaitosta.�Useasti�apua�on�tarvittu�viitostien�itäpuolella�sattuneissa�liikenneon-nettomuuksissa.”

”Hälytyskeskus�ottaa�yhteyttä�rajavar-tiolaitoksen�tilannekeskukseen,�joka�ohjaa�lähimmän�partion�paikalle.�He�antavat�paikan�päältä�tilannetietoa�P3:lle�eli�pelas-tusjohtajalle.

Yleensä�tilanteet�ovat�olleet�rajanvarren�tiestöllä�huonon�kelin�aikana�sattuneita�ulosajoja.”

”Harvaan�asutulle�seudulle�kiiruhtaville�pelastusviranomaisille�jokainen�minuutti�on�ratkaiseva.”

”

säilyä samana myös loma-aikoina. Linjauksellaan Kouvola sitoutuu

uusien virkojen perustamiskustan-nuksiin. Pelastusjohtaja Vesa Parkkon mukaan toimiin ryhdytään heti, kun uusi palvelutasopäätös saadaan lainvoi-maiseksi ja virat perustettua. Päätökset tehdään ennen kesää.

KuuSAnKOSKeLLA tapahtumien viimeiset käänteet on toistaiseksi otettu vastaan hyvällä mielellä: uusien virkojen perustaminen nostaa yksikön työturval-lisuuden minimitasolle. Vajaamiehitys on aiheuttanut palomiehille riskitilan-teita muun muassa savusukelluksessa.

Samalla epäillään, että uuden pe-lastuslain ja toimintavalmiusohjeen jälkeen Kymenlaaksossa tultaneen taas tarkastelemaan asemavahvuuksia.

Lahjoituksella apua lapsille

Lahjoitussumma 13 150 euroa osoi-tettiin TAYSin lastentautien teho-

osastolle ja tehovalvontaosastolle sekä muille sairaalan lasten osastoille. Lahjoi-tus käytetään potilaiden viihtyvyyden li-säämiseksi. esillä on ollut ajatus hankkia potilaiden käyttöön kannettavat tieto-koneet verkkoyhteyksineen sekä leluja, pelejä ja videoita.

TAYSin lastentautien vastuualueen yksiköt vastaavat lasten ja nuorten eri-koissairaanhoidosta Pirkanmaan sai-raanhoitopiirissä, ja erityisvastuualueel-la sellaisesta lasten ja nuorten erityista-son sairaanhoidosta, joka vaativuutensa tai harvinaisuutensa takia on keskitetty yliopistollisiin sairaaloihin. Vastuualu-eeseen kuuluvat lastentautien, lasten-neurologian, lastenkirurgian ja perin-nöllisyyslääketieteen erikoisalat.

Lastentautien teho-osasto ja las-tenosasto 1 vastaavat tehohoitoa tai

tehovalvontaa tarvit-sevien lapsipotilaiden ja nuorten potilaiden hoidosta. Osastolla on viisi tehohoitopaikkaa ja yksitoista osastosai-raansijaa.

Kalenteriporukalle lahjoituskohteen va-linta oli selvä. Mukana oli monta per-heellistä palomiestä.

LAHjOITuKSen yhteydessä TAYSis-sä nautittu kahvihetki oli mukava päätös yhdistyksen kalenteriprojektille.

–– Kokonaisuudessaan projekti oli mielestäni melko työläs. Sponsorien hankinta ja verkkokauppa työllistivät melkoisesti. Tietysti tähän vaikutti se, että meillä ei ollut aikaisempaa kokemus-ta tämän tyyppisestä hankkeesta. jos tu-levaisuudessa tehdään vastaavaa, on se jo

paljon helpompi projekti, sanoo palomies jussi Pöllänen.

Kalenterin mallit lähtivät posee-rauksiin ”melko kivuttomasti pilke silmäkulmassa”. Kalentereita myytiin 30 euron hintaa verkkokaupassa ja eri-näisissä myyntipisteissä Tampereella ja lähiseudulla.

Tulevista kalentereista on suunnitel-mia, mutta ei vielä päätöksiä.

–– riippuu pitkälti jätkien päivän kunnosta, Pöllänen tuumaa.

Tampereen�palolaitoksen�sukeltajat�ry�lahjoitti�kalenterituotostaan�ison�siivun�Tampereen�yliopistollisen�sairaalan�lastenosastolle.

Sukeltajien�yhdistys�vei�mukavat�terveiset�19.�helmikuuta�TAYSiin.�Kuvassa�vasemmalta�ylihoitaja�Tarja�Heino-Tolonen,�palomies�Teemu�Turunen,�vastuualuejohtaja�Anna-Leena�Kuusela,�palomiehet�Jarkko�Tiihonen,�Jussi�Pöllänen,�Ville�Varjoranta�ja�Petri�Remsu.


äänekosken jäähallin pihalla oli pakkasta 27,5 astetta ja läpivetä-

vässä hallissa vähintään saman verran, kun neljän paloaseman joukkueet tapa-si kaukalopalloturnauksessa 23. helmi-kuuta. Pallo jäälle ja pelaamaan!

Päivän turnauksessa voiton vei jyväs-kylän joukkue, Varkauden sijoittuessa toiseksi. Kolmanneksi peleissä sijoittui äänekoski ennen joensuuta, joka kärsi vajaasta miesmäärästä.

Kaukisturnauksessa on perinnet-tä, sillä nyt oli jo 31. kerta, kun neljä joukkuetta otti mittaa toisistaan. Pit-kään mukana ollut Kuopio korvaantui äänekoskella vuosia sitten.

Varkauden joukkueessa on muuta-ma veteraani ollut peleissä mukana 80-luvun ensimmäisistä turnauksista asti. Markku natunen, niilo Kaikkonen, Keijo Huttunen eivät ole aivan varmoja vuodesta, jolloin pelit alkoivat. 1979 tai

1980... 30-vuotisjuhlapeli pelattiin kui-tenkin varmuuden vuoksi vuosi sitten. jostain syystä veri on vetänyt kaukaloon vuodesta toiseen.

–– Viimeisiä kisoja pelataan ennen eläkettä. Vaikka joutuuhan nämä kum-minkin pyytämään meidät mukaan, kun ei ne ilman pärjää, Huttunen väittää.

joukkueen juniorikaarti on eri miel-tä: –– Kotona kasvatettiin siihen, että vanhemmille pitää olla kohtelias, vaikka ne höperehtii!

ensi vuonna pelataan Varkaudessa.

SM-KILPAILu kaukalopallossa järjes-tettiin 23.-25. maaliskuuta Mikkelissä. Sekä A- että B-sarjassa pelattiin tasaisia, mutta jännittäviä otteluita. jyväskylä vei finaalissa suomenmestaruuden, Por-voon tullessa toiseksi. Kolmannen si-jan varmisti Helsinki, espoon ollessa neljäs. A-sarjaan nousevat Hyvinkää ja

Heinola, B-sarjaan putoaa Kuopio. Pis-tepörssin voitti Porvoon Lindholm 17 pisteellä (13+4) ja toiseksi pelasi jyväs-kylän Holmberg 16 pisteellä (14+2).

jääKIeKOSSA valtakunnantason tur-naus järjestettiin aiempaan tapaan Tu-russa helmikuun alussa. Viranomaistur-nauksessa kohtasi 16 joukkuetta. Voi-ton vei Tampereen palokunnan urhei-lijoiden joukkue, jolle hyvän vastuksen loppuottelussa antoi Poliisien joukkue. Pronssille etene Varsinais-Suomen pe-lastuslaitoksen joukkue ennen Suomen-lahden Merivartioston HC rajaa. Piste-pörssin ykkössijan saavutti VS ALPen Mikko Vihtola. 2011 A-sarjaan nousee Helsingin Palokunnan urheilijoiden ja Oulun Fire Fightersin joukkueet.

KILPAILujen tarkemmat tulokset SOPun sivulla www.palomiesurheilu.fi.

Arktista kaukista


Lahjoitussumma 13 150 euroa osoi-tettiin TAYSin lastentautien teho-

osastolle ja tehovalvontaosastolle sekä muille sairaalan lasten osastoille. Lah-joitus käytetään potilaiden viihtyvyy-den lisäämiseksi. esillä on ollut ajatus hankkia potilaiden käyttöön kannet-tavat tietokoneet verkkoyhteyksineen sekä leluja, pelejä ja videoita.

TAYSin lastentautien vastuualueen yksiköt vastaavat lasten ja nuorten eri-koissairaanhoidosta Pirkanmaan sai-raanhoitopiirissä, ja erityisvastuualueel-la sellaisesta lasten ja nuorten erityista-son sairaanhoidosta, joka vaativuutensa tai harvinaisuutensa takia on keskitetty yliopistollisiin sairaaloihin. Vastuualu-eeseen kuuluvat lastentautien, lasten-neurologian, lastenkirurgian ja perin-nöllisyyslääketieteen erikoisalat.

Lastentautien teho-osasto ja lasten-osasto 1 vastaavat tehohoitoa tai teho-valvontaa tarvitsevien lapsipotilaiden ja nuorten potilaiden hoidosta. Osastolla

JULKAISUT

Arno� Ryynänen:� Jotta� yhteistoi-minta� onnistuisi.� (Työturvalli-suuskeskus�2009.)

Työpaikan� yhteistoiminnan� tärkein� te-htävä�on�työyhteisön�kehittäminen.�Ke-

hittämisen�moottorina�toimivat�työpaikan�yhteistyöelimet.� Valmiita� toimintamalleja�ei� voida� sijoittaa� jokaiseen� työpaikkaan�samanlaisena.� Ne� on� luotava� jokaisessa�työyhteisössä�sen�omien�tarpeiden�ja�om-ien�edellytysten�pohjalta.

Työturvallisuuskeskus� on� julkaissut�oppaan,� jonka� tarkoituksena� on� toimia�ärsykkeenä�uusille�näkökulmille�työpaik-kojen�yhteistoimintaan.�Asioita�tarkastel-laan� työnantajaa� edustavan� johdon� ja�henkilöstön�edustajien�vuorovaikutukse-na.�Molempien�yhteistoiminnan�osapuo-lien�tavoitteeksi�on�tässä�nähty�pyrkimys�parantaa�sekä�työpaikkojen�henkilöstön�työhyvinvointia�että�tuottavuutta.�

Aihealueina�on�käsitelty�ammatillis-uutta� yhteistoiminnassa,� luottamusta,�johtajuutta,�eri-ikäisyyttä� ja�erilaisuutta�sekä�yhteisöllisyyttä.

Joitain�yleisiä�ohjeita�kirjoittaja�Arno�Ryynänen�antaa:�Ota�vastuuta�yhteisistä�asioista� ja� rohkaise� mukaan� muitakin.�Pidä�mielessäsi�oma�ihmisyytesi�ja�että�myös� yhteistyökumppanisi� on� ihminen.�Pyri� ratkaisuihin,� jotka� auttavat� kaik-kia� osapuolia� päämääriensä� saavut-tamisessa.

Kirjanen�sopii�ajatusten�herättelijäk-si�henkilöstön�edustajille,�luottamusmie-hille�ja�työsuojeluvaltuutetuille.

Julkaisua�myy�Työturvallisuuskeskus�ja�sen�voi�myös�ladata�maksutta�sivulta�www.ttk.fi.

Ärsykkeitä yhteistoimintaan

Arhinmäki�tapasi�palomiehiä�OulussaVasemmistoliiton puheenjohtaja,

kansanedustaja Paavo Arhin-mäki vieraili Oulu-Koillismaan pe-lastuslaitoksen Oulun paloasemalla helmikuun lopulla. Helsinkiläinen puoluejohtaja oli työmatkalla ja ha-lusi omasta aloitteestaan tutustua pe-lastushenkilöstön työhön.

Helsinkiläisellä Arhinmäellä oli keskustelulle reilusti aikaa, eikä an-tanut poliitikkona tyhjiä lupauksia. Arhinmäki oli erityisesti kiinnostunut pelastushenkilöstön korkean eläkeiän ja työuran pidentämisen aiheuttamis-ta tuntemuksista. Keskustelua käytiin myös Oulu-Koillismaan pelastuslaitok-sen työaikamallin vaikutuksista.

–– Työntekijöillä tuntui olevan hyvä yhteishenki ja todellinen sitou-tuminen duuniinsa. Pelastustoimi on jatkossakin hyvin toimivaa, kun työn-tekijät ovat motivoituneita ja jaksavat tehdä työtään. Kävimme läpi mm. työ-vuorolistoja ja minusta huoli jaksami-sesta oli oikeutettu, Arhinmäki kertoi vierailun jälkeen.

Hän muistuttaa, että Vasemmisto-liitto on tehnyt eduskunnassa useita

valtiopäivätoimia palomiesten eläkeiän laskemiseksi 55 vuoteen.

–– Yhteiskunnassa pitäisi hyväksyä se, että työt ovat rasittavuudeltaan eri-laisia ja se pitäisi huomioida eläkeiässä. On kohtuutonta, että palomiehet eivät pääse eläkkeelle siinä vaiheessa, kun fyysinen raja tulee vastaan palomiehen työssä, totesi Arhinmäki.

Kuvassa� vasemmalta� työsuojeluval-tuutettu� Pasi� Mänty,� palomiesyhdis-tyksen�puheenjohtaja�Marko�Mäkeläi-nen,�Lapin�liiton�työsuojeluvaltuutettu�Ilari�Ikonen,�Paavo�Arhinmäki,�kaupun-ginhallituksen�jäsen�Risto�Kalliorinne�(vas.)�ja�luottamusmies�Mika�Pääkkö.�Kuva:�Petri�Kautto.


VIERAANAESKO KAUKONEN

Toimintaympäristön� muutosta� ja� tulevaisuutta� ko-skevan� keskustelun� käynnistäjäksi� ja� ylläpitäjäksi�

on� Pelastusopiston� toimesta� 20.6.2007� perustettu�Pelastustoimen�tulevaisuusluotausraati,�jossa�on�edus-tus� sisäasiainministeriön� pelastusosastosta,� Suomen�Pelastusalan�Keskusjärjestö�ry:stä,�Etelä-Suomen�alue-hallintovirastosta,� Helsingin� kaupungin� pelastuslaitok-sesta,�Tampereen�aluepelastuslaitoksesta,�Etelä-Savon�pelastuslaitoksesta,�Keski-Suomen�pelastuslaitoksesta�ja�Pelastusopistosta.�

Tulevaisuusluotausraadin�tehtävänä�on�tuottaa�ole-massa�olevaa�tietoa�ja�asiantuntijamielipiteitä�analysoi-den�tulevaisuustietoa,�jolla�toimijoita�autetaan�varautu-maan�muutoksiin�sekä�tuottaa�ehdotuksia�siitä,�millaista�arvottamista,�innovatiivisuutta,�strategista�päätöksente-koa�ja�ennakoivaa�toimintaa�tarvitaan�halutun�tulevaisu-uden�tilan�saavuttamiseksi.

Tammikuun� 2009� kokouksessaan� Tulevaisuusluo-tausraati�päätti�tehdä�aloitteen�selvityksen�tekemiseksi�talouden� taantuman� vaikutuksista� pelastustoimen� tal-outeen,� onnettomuusriskeihin,� pelastustoimen� toimin-nallisiin�haasteisiin�ja�vapaaehtoiseen�pelastustoimeen.�Aloitteen�pohjalta�perustettiin�Palosuojelurahaston�tuella�tutkimusprojekti�Talouden�taantuma�ja�pelastustoimen�kehitys.�Tutkimuksen�toteuttaminen�tuli�Pelastusopiston�tehtäväksi� Tulevaisuusluotausraadin� toimiessa� ohjaus-ryhmänä.��

Tutkimuksen�tavoitteena�oli�selvittää�pelastuslaitosten�johdon�ja�keskeisten�kuntapäättäjien�arviot�meneillään�olevan� talouden� taantuman� taloustilanteen�vaikutuk-sista�talouteen,�turvallisuuteen�ja�pelastustoimen�ke-hitykseen�vuosina�2009–2013.�Pelastustoimen�johtoa�edustivat� 22� pelastustoimen� alueen� pelastusjohta-jat.�Toinen� ryhmä�koostui�21�kuntien� tai�maakuntien�virkamiesjohtajasta,� yleisimmin� apulaiskaupunginjo-htajista,� joille� pelastustoimen� asiat� työjärjestyksessä�kuuluivat.�Kolmannen�ryhmän�muodostivat�21�pelas-tustoimen�lautakuntien�tai�vastaavien�monijäsenisten,�luottamushenkilöistä�koostuvien�toimielimien�puheen-johtajaa.�Kohdehenkilöiden�yhteen�laskettu�lukumäärä�oli�64�henkilöä.��

Tutkimuksessa� oli� kolme� pääongelmaa:� 1)� Miten�pelastusjohdon,� virkamiesjohdon� ja� luottamusjohdon�arviot� taantumasta� ja� pelastustoimen� kehityksestä�eroavat�toisistaan?;�2)�Millaiset�ovat�talouden�taantu-man�vaikutusarviointien�väliset�yhteydet;�3)�Miten�pelas-tusjohdon�arviot�taantumasta�ja�pelastustoimen�kehit-yksestä�ovat�muuttuneet�vuoden�2010�talousarvioiden�käsittelyn�jälkeen?�

Tutkimuksen� ensimmäiseen� pääongelmaan� liittyen�kartoitettiin� eroavuuksia� pelastusjohdon� (N1� =� 22),�virkamiesjohdon�(N2�=�21)�ja�luottamusjohdon�(N3�=�21)� arvioissa.� � Taantuman� kestoa� arvioitaessa� uskoi�Suomen� talouden� kääntyvän� nousuun� lähes� puolet�vuonna� 2010� ja� kaksi� viidestä� vasta� myöhemmin.��

Pelastustoimen� vuoden� 2010� budjettien� pienenem-iseen� uskottiin� vähemmän� kuin� kuntien� toimialojen-talousarvioiden�pienenemiseen�yleensä.�Arvioitaessa�taantuman� vaikutusta� arjen� turvallisuuteen� vastaa-jaryhmien�väliset�erot�olivat� suuremmat�kuin�muissa�arviointikohteissa.� Pelastusjohtajat� katsoivat� taantu-man� heikentävän� arjen� turvallisuutta� selvästi� muita�vastaajaryhmiä�enemmän.�

Toiseen�pääongelmaan�liittyen�tarkasteltiin�taantu-man�vaikutusarviointien�välisiä�keskinäisiä�yhteyksiä.�Virkamies-�ja�luottamusjohdon�pelastustoimen�budjet-tikehitystä�koskevilla�arvioilla�ei�käytettävissä�olevaan�aineistoon�perustuen�havaittu�olevan�yhteyttä�heidän�turvallisuuskehitystä� koskeviin� arvioihinsa.� � Pelas-tuslaitoksen� budjettikehitysarvioiden� sekä� pelastuslai-toksen� palvelujen� laadun� tai� määrän� heikkenemistä�koskevien�arvioiden�yhteydet�virkamiesjohdolla�viitteel-lisesti�selkeämmät�luottamusjohdolla�–�jos�talousarvio�pienenisi,�heikkenisi�myös�palvelujen� laatu� tai�määrä.�Yhteys�ei�heilläkään�käytettävissä�olevalla�aineistolla�tar-kasteltuna�kuitenkaan�ollut�tilastollisesti�merkitsevä.�

Tutkimuksen� kolmanteen� pääongelmaan� liittyen�tehtiin�pelastusjohtajille� loka-marraskuun�2009�aika-na� uusi� kysely.� Siinä� vastaajia� pyydettiin� ottamaan�kantaa�samoihin�arviointikohteisiin�kuin�kesän�2009�kyselyssä,�mutta�vain�siltä�osin�kuin�heidän�arviointin-sa�olivat�kyselyjen�välisenä�aikana�muuttuneet.�Kysely�toteutettiin� ajankohtana,� jolloin� kuntien� talousarviot�vuodelle�2010�oli� jo�käsitelty,� joten�pelastusjohtajilla�olisi�niihin�liittyvät�tiedot�käytettävissä�uusien�arvioint-ien� lähtökohtana.� Lisäksi� oletettiin,� että� mahdolliset�uudet�tiedot�talouskehityksestä�olisivat�voineet�saada�pelastusjohtajat�muuttamaan�arvioitaan.�

Epävarmuutta�talouden�tulevasta�kehityksestä�kuvas-taa�pelastusjohtajille�tehdystä�uusintakyselystä�saatu�tulos,�jonka�mukaan�peräti�kahdeksan�pelastusjohta-jaa� oli� muuttanut� käsitystään� arvioidessaan� ajanko-htaa,�jolloin�Suomen�talous�kääntyisi�taantumasta�tai�lamasta�nousuun.�

Vaikka� talous�kääntyisi�nousuun� jo� vuoden�2009�lopussa�tai�2010�alkuvuodesta,�menee�kuntatalouden�toipumiseen�vielä�pitkä�aika.�Siksi�olisi�tärkeää�jatkaa�edelleen� taloustaantuman,� turvallisuuden� ja� pelas-tustoimen� kehityksen� tutkimista� keskittyen� pelastus-toimen�alueiden�erityisolosuhteisiin.�Samalla�olisi�mah-dollista�hankkia�tietoa�käytännön�toimenpiteistä�sekä�parhaista� käytännöistä,� joita� taantuman� seurausten�lieventämiseksi�pelastustoimeen�olisi�alueilla�jo�tehty.�

Esko Kaukonen

Kirjoittaja on Pelastusopiston erikoistutkija. Lähteenä käytetty: Haranne, M., Kaukonen, E., Leppäkoski U.-M. ja Tolppi, R. (2009). Talouden taantuma ja pelastustoimen kehi-tys. Tutkimusraportit. Sarja B. 6/2009. Kuopio: Pelastusopisto.

Talouden�taantuma�ja�pelastustoimen�kehitys


LUKIJALTA KIRJOITA�YLEISÖNOSASTOON:�[email protected]

LIITTyEN�Pelastusalan Ammattilainen� -lehdessä 1/2010 ministeri Holmlundin selityksiin� ajanpuutteesta� pelastustoi-men� asioille� haluaisin� kommentoida�seuraavaa.�

Palomiesten�65�vuoden�eläkeikä�ei�ole� realistinen,� kun� otetaan� huomioon�nimenomaan� työhön� liittyvät� vaatimuk-set.� Pelastustoimen� henkilöstön� ikään-tyminen�aiheuttaa�selkeitä�turvallisuus-riskejä.�

Viime� hallituskaudella� sisäminis-terinä� ja� pelastustoimesta� vastaavana�katsoin,� vaikka� kunnalliset� eläkeasiat�eivät�kuuluneet�sisäministerin� toimival-taan,�että�sisäministeri�vastaa�kuitenkin�pelastustoiminnasta� ja� pelastustoimen�suorituskyvystä.�

Tämä�oli�syy,�miksi�käynnistin�kevääl-lä�2005�alan�järjestöjen�ja�muiden�asi-an�kannalta�keskeisten�tahojen�kanssa�kuulemistilaisuudet,� joiden� pohjalta�käynnistyi� Haikon� työryhmä� valmistele-maan� pelastushenkilöstön� työkykyä� ja�työssä�selviytymistä�turvaavia�toimenpi-teitä.�Tämä�työryhmä�päätyi�esittämään�monipuolisesti�ratkaisuja,�jotka�mahdol-listavat� henkilöstön� selviytymisen� teh-tävistään.� Yksi� näistä� esityksistä� koski�eläkeiän�alentamista.�

Vaatimukseni� oli,� että� työryhmä� te-kisi�selkeän�esityksen�tältä�osin,�mutta�työryhmä� jätti� sen� käsittelemättä,� kun�Kuntien� eläkevakuutus� ja� Kuntaliitto�raivoisasti�vastustivat�sisäministerin�oi-keutta�puuttua�eläkeasioihin.�Myös�mi-nisteri�Manninen�ja�Keskusta�osoittivat�sisäministerille� annetuissa� lausunnois-saan�vastustavansa�palomiesten�eläke-iän�alentamista.�

Olin� tyytymätön,� että� asiaa� ei� voitu�sisäministerin� toimesta� käsitellä� sen�pidemmälle.�Ainoa�keino�oli�käynnistää�hankkeet;�henkilöstöjohtamisen�kehittä-misen,�pelastajien�urakehityksen�linjaa-misen,�koulutusjärjestelmän�tukemisen,�pelastushenkilöstön�mitoituksen�perus-teet� ja� suorituskykyvaatimusten� ja� fyy-sistä� ja�psyykkistä� työkykyä� ylläpitävän�toiminnan� tehostamisen� ja� seurannan�projektit,�Palosuojelurahasto�jne.�

Ministeri� Holmlundin� aikana� nämä�hankkeet�ovat�lähes�tyrehtyneet�sisämi-nisteriössä.�

PELASTUSLAkI� edellyttää,� että� pelas-tustoimen� palvelutaso� vastaa� onnetto-muusuhkia.� Arvioitujen� uhkien� perus-teella�mitoitetaan�pelastuslaitoksen�hen-kilöstö,�kalusto�ja�toimintavalmiusaika�ja�totta�kai�toimintakykyyn�vaikuttaa�luon-nollisesti�hyvin�keskeisesti�palomiesten�selviytyminen� työtehtävistään.� Selvästi�pelastusalueittain�tehdyt�ikääntymiseen�liittyvät�selvitykset�osoittavat,�että�kriisi�on�nähtävissä.

Toisenlaisiin�kunnan�tehtäviin�siirtä-minen� on� aivan� teoreettinen� jo� senkin�takia,� että� kunnat� eivät� perusta� kovin�montaa� ylimääräistä� tehtävää� näinä�aikoina�ja�toisaalta�pelastustoimessa�pi-täisi�olla�kuitenkin�suorituskyky�eli�sinne�pitäisi�palkata�nuoria�palo-� ja�pelastus-tehtäviin.

NykyISEN�hallituksen�hallitusohjelmas-sa� on� määritelty,� että� palomiesten� elä-keikäkysymys�ratkaistaan,�mutta�ei�millä�tavalla.�

Jätin� tästä� asiasta� vihdoin� selvyy-den� saamiseksi� kirjallisen� kysymyksen�keväällä� 2009� sekä� ministeri� Kivinie-melle�että�Holmlundille.�Kysymys�kuului:�”Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhty-nyt alentaakseen palomiesten yleistä eläkeikää, turvatakseen palomiesten mahdollisuudet selviytyä tehtävistään sekä varmistaakseen pelastustoimen suorituskyvyn?”

Tähän� ministeri� Kiviniemi� vastasi:�”Kysymyksessä väitetään, että hallitus-ohjelmassa olisi luvattu laskea palo-miesten eläkeikää. Hallitusohjelmaan otettiin kirjaus eläkeikäkysymyksen rat-kaisemisesta siksi, että jatkuva keskus-telu palomiesten eläkeiästä vie huomion pois sieltä, missä kehittämistä tarvitaan eniten. Pelastushenkilöstön eläkeikäky-symyksen ratkaiseminen edellyttää, että käydään kattavasti läpi toimet pelastus-henkilöstön nykyisen työkyvyn nosta-misesta sekä mahdollisuudet töiden

uudelleen järjestelyjen kautta löytää henkilöstölle heidän työkyvylleen sopi-vaa työtä. Hallitus pyrkii ratkaisemaan asian kevään kuluessa.”

Ministeri� Holmlund� ei� puutu� tunne-tusti� toisen� tontille,� ei� maahanmuutto-�eikä�turvapaikka-asioissa,�ei�myöskään�varmasti� palomiesten� asioissa.� Hän�toteaa:� ”- - viittaan asiassa ministeri Kiviniemen vastaukseen siltä osin kuin kysymyksessä käsitellään palomiesten eläkeiän alentamista.”

PIdÄN�erittäin�huolestuttavana�sitä,�että�selvästi�kärjistyvään�palo-�ja�pelastustoi-men�suorituskykyyn�liittyvän�palomiesten�ikääntymisen�osalta,�hallitus�ei�selvitys-ten�perusteella�ole�kyennyt�etenemään.

KARI RAJAMäKI kansanedustaja (sd)

Ministeri Holmlundin aikana nämä hankkeet ovat lähes tyrehtyneet sisäministeriössä.”

holmlund ja palomiesten asia

– Valitettavaa, ettei hallitus ole pysty-nyt etenemään palomiesten ikäänty-misasiassa, toteaa 2003-2007 sisäasi-ainministerinä toiminut Kari Rajamäki. Kuvassa Rajamäki Turvallinen Suomi -seminaarissa 2008 yhdessä Veijo Puh-jon (vas) kanssa.


Voimakas maanjäristys ravisteli Hai-tia 12. tammikuuta ja jätti yhdek-

sän miljoonaa asukasta kansainvälisen avun varaan. Katastrofi tuhosi valtaosan pääkaupunki Port-au-Princen keskus-tan rakennuksista. raunioihin päättyi yli 200 000 haitilaisen elämä, ja henkiin jääneillä alkoi taistelu elämästä - vedes-tä, ravinnosta ja suojasta.

eu:n tiedustelun jälkeen Kriisinhal-lintakeskus (CMC Finland) lähetti sisä-ministeriön päätöksellä Haitiin kevyen majoitusmoduulin (Light Base Camp) ja neljän Finnrescue Finland (FrF) -koulutetun muodostelman. Lisäksi lä-hetettiin kaksi tietoliikenneasiantunti-jaa rakentamaan YK:n johtokeskuksen tietoliikenneyhteyksiä. Henkilöstöä on

Haiti testasi Suomalaiset�pelastusalan�ammattilaiset�ovat�alusta�asti�olleet�auttamassa�haitilaisia�uuden�elämän�alkuun.�Suomalaisvoimat�olivat�muiden�IHP-maiden�kanssa�rakentamassa�leiriä�YK:n�elintarvikeohjelman�käyttöön.

sen jälkeen vaihdettu niin, että tähän mennessä Haitin missioon on osallistu-nut 12 Kriisinhallintakeskuksen lähet-tämää pelastusalan ammattilaista.

Suomesta lähetetty leirimoduuli on osa pohjoismaista IHP (International Humanitarian Partnership) -konseptia. Moduuli liitettiin ruotsin, norjan, Tans-kan ja Viron toimittamiin moduuleihin, jolloin saatiin yhteensä 200 henkilön majoituskapasiteetti. rakentajiksi saapui viidestä maasta yhteensä 44 työntekijää.

Leiri rakennettiin YK:n alaisen maailman elintarvikeohjelman (WFP) käyttöön. WFP:llä on ollut pitkään toimintaa Haitissa, joka on yksi maa-ilman köyhimmistä maista. useiden YK:n järjestöjen työntekijöiden asuin-

paikat ja toimitilat tuhoutuivat, joten oli tärkeää rakentaa heille siedettävät asuinolosuhteet, jotta elintarvikeavun jakaminen ja avustustoiminta jatkuisi mahdollisimman tehokkaasti ja katkea-mattomana Haitin entisestään kurjistu-neissa olosuhteissa.

Apua�auttajille

FrF-muodostelma lensi 16.1. Vantaal-ta Tukholmaan, josta se siirtyi örebro-hon autolla. Siellä kaksi jäsentä jatkoi varusteiden kanssa naton Boeing C-17 rahtikoneella Azoreille, josta kohti ruuhkaista Haitin lentokenttää kaksi vuorokautta myöhemmin. Kaksi muu-ta jäsentä saapui reykjavikin, Kanadan Ganderin sotilaskentän ja dominikaa-nisen tasavallan kautta Haitiin aamu-yöstä 19.1.

Lentokenttä oli avustustyön ensim-mäinen ja pahin pullonkaula. Suomalais-ten kokemuksen mukaan YK:n ja Yhdys-valtojen joukot tekivät kentällä parhaan-sa. Lennonjohtoa operoitiin kannettavilla tietokoneilla nurmikolta, ja taivas ruuh-

KUVAT:�FRF

kansainvälisen yhteistyön



IHP:N�JÄSENMAAT��CMC�Crisis�Management�Centre�Finland�(Finn�Rescue�Finland�FRF)�–�dEMA�danish�Emergency�Management�Agency�–��dCPEP�Norwegian�directorate�for�Civil�Protection�and�Emergency�Planning�– dFId�UK�department�for�International�development–�ERB�Estonian�Rescue�Board�–�MSB�Sw

edish�Civil�Contingencies�Agency�–�N-M

FA�dutch�M

inistry�of�Foreign�Affairs

kautui sadoista pelastaja- ja avustuslastia purkamaan jonottavista koneista.

Kun viiden IHP-maan moduulit saatiin purettua rahtikoneesta, alkoi ti-lannekuvan muodostaminen ja yhteistyö paikallisten viranomaisten ja YK:n un-dAC (united nation disaster Assesment and Coordination Stand-by Team) koor-dinaattoreiden kanssa. Leirille piti löytää rakennuspaikka ja kulkuneuvot.

–– Camp on kymmenen päivää omavarainen, mutta kuljetuskapasi-teettiä, polttoainetta ja vettä tarvitaan heti. Leirille löytyi viiden-kuuden vaihtoehdon jälkeen paikka riittävän isolta pellolta viiden kilometrin päässä lentokentältä. rauhanturvaoperaation koneita käyttäen alue tasoitettiin, ker-too ensimmäisinä viikkoina Suomen CMC:n (FrF) joukkueenjohtajana toiminut raimo rasijeff, palomestari Länsi-uudenmaan pelastuslaitokselta.

Haitiin pitkäaikaisleiriä pyydettiin aluksi kolmen kuukauden käyttöä var-ten, kun edellisissä FrF-missioissa leiri on lähes aina ollut toiminnassa puolesta vuodesta vuoteen. Haitissa tilapäismajoi-tuksia joudutaan käyttämään vuosia, jol-loin rakentamisessa on huomioitava alus-ta alkaen pitkäaikainen toimivuus, muun muassa tulvat ja sadekaudet. Pohjatyöt viemäreineen on tehtävä kunnolla.

Elämä�alkoi�uudestaan

Paikallisia palkattiin rakennustöihin avuksi ja metsästämään tarvikkeita. esi-merkiksi puuta, viemäriputkia ja ves-sanpönttöjä ei rahdattu Skandinaviasta, vaan ne ostettiin paikallisista liikkeistä. Kaikkea ei Haitista löytynyt -- trukin starttimoottorin sykähdettyä uusi len-nätettiin ruotsista.

Asuintilat muodostuvat 30 alumii-nirunkoisesta teltasta, jolla jokaisella on pituutta 16 metriä. Teltta jakaantuu 16 yksiöön, joissa on sänky, hylly, virtapis-toke ja valo. Myös hieman pienempiä matala- ja korkeapaineilmakaaritelttoja on käytössä useita.

Puolentoista viikon rakentamisen jälkeen leiri oli valmis ottamaan asuk-kaat vastaan. Leiriin kirjaudutaan kuin hotelliin, saadaan turvallisuusohjeet hätätilanteiden varalta ja henkilökort-ti tarkastuksia varten. Aidatun alueen turvallisuutta ylläpitävät YK:n sotilaat sekä yksityisen vartiointiliikkeen aseel-liset vartijat koirineen. Tällä hetkellä asukkaita on hieman yli 300. Majoitus,

Internet, TV, suihku, telttasauna, ruo-kailut jne. maksavat nelisenkymmentä dollaria vuorokaudelta.

ensimmäinen suomalaisryhmä jat-koi leirin ylläpitotehtävissä vielä pari viikkoa ja otti vastaan vaihtomiehet helmikuun alussa.

–– Katukuvan muutos jäi parhaak-si muistoksi. Alussa asukkaat istuivat apaattisina katujen varsilla tai piirittivät lentokenttää ja YK:n leirejä työpaikan toivossa. Kolmen viikon jälkeen näkyi jo hymyjä, katujen varsille ilmestyi kenkien ja farkkujen myyjiä, ja elämä tuntui taas jatkuvan, paloesimies Tapio Siren Hel-singin pelastuslaitokselta kertoo.

Pahimmat tuhoalueet olivat loh-duttoman näköisiä. rakennuskanta ja maan hallinto tuhoutui totaalisesti. uudelleen rakentaminen täytyy aloittaa kaiken sortuneen purkamisesta.

–– IHP:n mission ylipäätään mah-dollisti se, että YK:lla on ollut Haitissa vahva organisaatio jo ennen maanjäris-tystä. Ilman jo maassa ollutta ajoneuvo-kalustoa avustusoperaation toteuttami-nen olisi ollut paljon vaikeampaa.

joukkueenjohtaja rasijeffin teh-täväksi ja samalla Suomen joukkueen vastuulle tuli paloturvallisuus. Lisäksi rasijeff oli leirin apulaisturvallisuus-päällikkö.

–– Paloturvallisuuden osalta työ-hön kuului aluksi koulutusta ja sam-mutusharjoituksia. Lisäksi neuvoteltiin rauhanturvaajien ja paikallisten kanssa sammutus- ja ensihoitoresursseista sekä hälytysjärjestelmästä.

Lenkki�auttamisen�ketjussa

Leiriteknikkona työskennellyt Siren hoiti mm. tarvikkeiden lastausta ja kul-jetuksia lentokentältä leiriin. Viiden ki-lometrin matka kesti ensimmäisinä päi-vinä puolitoista tuntia, mutta liikenteen rauhoittuessa enää puolisen tuntia.

–– Paikallisten asukkaiden kanssa kontaktit syntyivät lentokentällä ja YK:n leirikeskuksessa. Paljon se oli käsillä puhu-mista, sillä paikallisten englanninkielen taito oli huono. Small talkin merkityksen huomasi, kun yritti saada tavaroille kulje-tuskalustoa. jos muistit tervehtiä kentän

Haitiin�lähdössä�vasemmalta�Marko�Laurila,�Jukkapekka�Patoluoto,�Tapio�Siren�ja�Raimo�Rasijeff.


väkeä, saattoivat asiat sujua hieman pa-remmin seuraavalla kerralla.

erityisen uhkaavia tilanteita leirissä ei koettu.

–– elintarvikkeita haettiin kokkien kanssa pääkaupungin toisesta osasta, jol-loin kaupasta poistuttaessa ajoneuvojen ympärillä oli tavanomaista enemmän väkijoukkoa. Siinäkin pärjäsi yleisellä varovaisuudella. Tilanteen ymmärtää: kun kaikesta on pula ja jollakin on jo-tain, pyytäjiä ilmestyy nopeasti paikalle, rasijeff kertoo.

WPF on vähitellen ottanut leirin yl-läpitoa IHP:lta itselleen, mutta tämän hetkisen tiedon mukaan suomalaisia FrF-koulutettuja olisi leirillä työssä kesäkuun loppuun saakka. Tavoitteena on ollut kouluttaa ja palkata mahdolli-simman monta haitilaisia leirin rutiini-toimintojen pyörittämiseen. nyt heitä on leirillä töissä parikymmentä..

–– Projekti on mielenkiintoinen sik-sikin, että usean vuoden ajan rakennettua International Humanitarian Partnership -yhteistyötä päästiin testaamaan näin isossa mitassa todellisessa tehtävässä,

IHP:N�JÄSENMAAT��CMC�Crisis�Management�Centre�Finland�(Finn�Rescue�Finland�FRF)�–�dEMA�danish�Emergency�Management�Agency�–��dCPEP�Norwegian�directorate�for�Civil�Protection�and�Emergency�Planning�– dFId�UK�department�for�International�development–�ERB�Estonian�Rescue�Board�–�MSB�Sw

edish�Civil�Contingencies�Agency�–�N-M

FA�dutch�M

inistry�of�Foreign�Affairs

KANSAINVäLISIIN�tehtäviin�FRF�pyrkii�lähtemään�3-6�tunnissa�siitä,�kun�lähettämispäätös�on�tehty.�No-pea�lähettämispäätös�on�oleellinen:�varmistetaan�kuljetus�ja�saavutetaan�mahdollisimman�lyhyt�toimintavalmi-usaika.�

Pelastajat�eivät�ole�FRF�-tehtä-vissä�pelastuslaitosten�kunnallisina�työntekijöinä.�Matkaan�lähdetään�siviilikriisinhallintalain�perustella,�ja�työsopimus�tehdään�Kriisinhallin-takeskuksen�kanssa.�FRF-tehtäviin�osallistuvat�siirtyvät�siis�tilapäisesti�valtion�leipiin�ja�ovat�silloin�yleensä�virkavapaalla�päätoimestaan.�Laino-ppineiden�mukaan�FRF:n�kansain-välisiin�hälytystehtäviin�virkavapaata�olisi�myönnettävä,�kuten�rauhan-turvatehtäviinkin�työnantajasta�riippumatta.��

Pelastuslaitosten�vuorovahvuu-det�huomioiden�on�tärkeää�sopia�laitosten�johdon�kanssa�etukäteen�

kansainvälisiin�tehtäviin�osallistuvien�pelastajien�virkavapaan�myöntämi-sen�periaatteet�turhien�ristiriitojen�välttämiseksi�

FRF:lla�kansainvälisiä�pelas-tustehtäviä�on�–�onneksi�–�sen�harvakseltaan�ja�ne�pääsääntöisesti�kestävät�yleensä�muutaman�viikon.�Kotimaan�pelastusvalmius�tuskin�merkittävästi�vaarantuu,�vaikka�joukkueellinen�pelastajia�olisikin�maailmalla�auttamassa.

Tietysti�esimerkiksi�sortumiin,�ra-kenteiden�tukemiseen,�korkean�pai-kan�pelastustehtäviin,�etsintään�jne.�koulutettuja�Fri-osaajia,�hankittua�erikoiskalustoa�sekä�pelastuskoiria�voitaisiin�käyttää�tehokkaasti�myös�kotimaan�onnettomuuksissa.�

FRF-pelastajat virkavapaalla päätoimesta

Laatikoita� leirissä� riitti,� joten�merkinnät�oli�syytä�olla�selkeät.

henkilöstösuunnittelija Vesa Truhponen Kriisinhallintakeskuksesta sanoo.

Haitissa leirin vetovastuu on ruot-silla ja Suomelle on kuulunut palo- ja yleiset turvallisuusasiat sekä sähköpuoli. Suomesta ei kuitenkaan pystytty lähet-tämään sähkötaitoista FrF-miestä kah-deksi kuukaudeksi, joten Suomi tarjosi mekaanikon ja ruotsi sähkömiehen.

–– Tämä on tärkeä juttu IHP:ssa: pystytään soveltamaan ja niin täyttä-mään määrätyt positiot.

–– Suomen kannalta on merkittävää että olemme aktiivisesti mukana kansain-välisissä pelastus- ja avustus-toiminnoissa, Tämä näke-mys on tullut viimeaikaisten katastrofien jälkeen myös maan ylimmältä johdolta, Truhponen mainitsee.

ensimmäiset maan-järistyksen raivaukseen ennättäneet pelastusmuo-dostelmat kohtasivat mas-siivista tuhoa ja järkyttävää inhimillistä hätää. Suoma-laiset olivat tällä kertaa humanitäärisen avun puo-lella eräänlaisessa jälleenra-kennustyössä, mutta sekin on yhtä tärkeää työtä.

–– Olimme yksi osa auttamisen ket-jua, tiivistää rasijeff.

FrF:lle Haitin missio on ollut tär-keä oppimisprojekti eu:lle kylmäpelas-tusmuodostelman mallin suunnittelun kannalta (katso Pelastusalan ammatti-lainen 6/2009). FrF rakensi pitkäai-kaisleiriä toista kertaa, ensimmäinen rakennushanke oli Pakistanissa 2005.

–– nyt tiedetään, millaista tavaraa

maailmalla on käytössä ja mitä on jär-kevää hankkia mistäkin. nähtävillä oli kaikki kansainvälinen pelastus- ja leiri-varustus. Tiedon hankinta, eri maiden kalustomodulien yhteensovittaminen ja yhteistyön hiominen olivat Haitin-mat-kan tärkeimpiä anteja.

Erikoisosaamisella�kysyntää�leirillä

Moni kumppanimaiden IHP-työnteki-jöistä oli suomalaisille tuttu aikaisem-mista katastrofeista ja harjoituksista. Leirillä painettiin noin 12 tunnin työ-päiviä, jotka katkaisi siesta iltapäivän pahimmassa kuumuudessa. Mitä pi-tempää päivää teki, sitä nopeammin omatkin olosuhteet paranivat.

–– Tiimissä kaikilla oli sama tavoite: leiri toimintaan mahdollisimman pian. Keskenämme ei ollut minkäänlaisia on-gelmia. rakentamisessa törmäsi samoihin juttuihin kuin kotimaassakin, eli aina ei ulkopuolinen alihankkija ilmestynyt so-

vittuun aikaan paikalle, rasijeff kertoo.Suomessa pelastusmuodostelman ja

leirimoduulin henkilöstö on monesti sa-moja FrF-ammattilaisia. rasijeffin mie-lestä homma toimii hyvin, vaikka kum-mallakin työllä on omat vaatimuksensa. Vahvimmilla on monitaitopelastaja, jolla on lisäksi ammattikokemusta esimerkik-si rakentamisen ammateista, tietoteknii-kasta tai muusta vastaavasta. Kielitaito

on plussaa, mutta FrF-komennuksilla suomienglanti on toiminut hyvin.

–– Pelastusmuodostelmassa suomalai-nen monitaitopelastaja on erittäin hyvä. Hän osaa pelastaa, hoitaa, on putoamis-suojainten asiantuntija ja niin edelleen. Pitkäaikaisleirissä tarvitaan enemmän eri-koisosaamista teknisten välineiden osalta. Leirin rakentamisessa tarvitaan monipuo-lisesti erikoisammattimiehiä.

Suuronnettomuuskokemusta

Siren on ollut FrF-vapaaehtoinen alus-ta asti, mutta vasta Haitin-tehtävään hän pystyi aikataulujen puitteissa osallistu-maan. –– FrF on sitä monipuolisuutta, mitä tulin palomiehen ammattiin hake-maan. Ammattitaito kehittyy ja samalla ammattitaito avartuu. Haiti oli myös erittäin hyvä kielikurssi, Siren sanoo.

Päällimmäisenä ajatuksena mieleen jäi hyvin toiminut yhteistyö usean maan kesken. Kaikki tekivät sata lasissa töitä

samaan maaliin. –– Koko leirin raken-

taminen tyhjälle kentälle oli hieno kokemus: raken-nustyöt, turvallisuusjohta-minen, työntekijöiden ja asukkaiden ohjaaminen ja perehdyttäminen, kaikki logistiikan junailu ja ihmis-ten kohtaaminen.

rasijeff on ollut FrF-koulutuksessa mukana alusta asti. Kansainvälisen toiminnan tehtävät tuovat hyvää vaihtelua arkityö-hön.

–– Kun palaa kotiin, arvostaa taas tämän maan luontoa, vakautta ja turvallisuutta. Päätyöhön löytyy motivaatiota taas ihan eri taval-la. Toinen juttu on se, että eipä tällaista suuronnettomuuden johtamiskoulu-tusta saa käytännössä mistään muualta. Viro, Pakistan, Turkki ja Haiti eivät ole olleet kuvitteellisia harjoituksia vaan to-dellisia onnettomuuksia. Kokemus tuo itsevarmuutta.

Tapio�Siren�kirjoittamassa�päivän�raporttia.

FRF:n�telttapaloasema.


Portaalia kehitetään vielä käyttäjien palautteen perusteella.Palomiesurheilun netti uudistui

SUOMEN PALOHENKILöSTöN URHEILULIITON�SO-PUn�nettisivut�ovat� jo� jonkin�aikaa�toimineet�uu-dessa osoitteessa www.palomiesurheilu.fi. vanhat sivut�uudistettiin�selkeään�portaali-muotoon.�Kut-sut,�kilpailujen�muutokset�ja�tulokset�päivitetään�nettiin�aikaisempaa�nopeammin.

SOPUn�nettihankkeessa�mukana�ollut�Kim�Sal-minen�kertoo,�että�sivuille�tuodaan�uusia�element-tejä�kävijöiltä�ja�yhteistyökumppaneilta�saatavan�palautteen�mukaan.�

--�Uusi�osoite� tiedetään� jo�aika�hyvin.�Kävijä-logeista� näemme,� että� kisojen� tuloksia� käydään�ahkerasti�katsomassa.�Kävijäpalaute�on�tärkeää,�jotta� sivuja� pystytään� kehittämään� edelleen� pa-rempaan�suuntaan.

PERINTEISTEN� SM-kilpailukutsujen� ja� kisatulos-ten� lisäksi� sivuilla� tiedotetaan� SOPUn� asioista�ja� tulevista�kansainvälisistä�kisoista.�New�Yorkin�WPFG:stä�on�ensimmäiset�kisainfot�ja�videoklipit�jo�julkaistu.�WPFG-juttuja�päivitetään�sitä�mukaa�kun�järjestelyistä�tulee�uutta�kerrottavaa.

New� Yorkin� kisoissa� elo-syyskuun� vaihteessa�2011�palomiesurheilun�nettisivu�kokoaa�suoma-laisten�tulokset�yhteen�paikkaan.�Aikaisemmissa�kansainvälisissä�kisoissa�järjestäjillä�on�välillä�ol-lut�ongelmia�päivittää�kymmenien�lajien�tuloksia�omille�virallisille�kisasivuilleen.

--� Mahdollisesti� saamme� suomalaisten� tu-lokset� nettiin� jo� kisapäivien� aikana.� Samalla�saadaan� heti� kotijoukkojen� tietoon,� miten� ki-soissa� on� käynyt.� Suomalaisten� kilpailijoiden�ja� kisaturistien� kuvaamia� videoita� linkkaam-me� sivuille� Youtuben� kautta,� kertoo� Salminen.

SOPUn�kilpailukalenterissa�on�tänä�vuonna�14�SM-kilpailua,�joista�uusi�SM-laji�on�pokeri.�Ensi�vuonna�SM-statuksen� saa� palohenkilöstön� pilkkikilpailu.�Kilpailujen� lajivalikoimaa� päivitetään� tarpeen� ja�esitysten�mukaan,�ja�kalenteri�päätetään�viideksi�vuodeksi�kerrallaan.

www.palomiesurheilu.fi

ENSIMMäINEN� palohenkilöstön� valtakunnallinen�pokerin� suomenmestaruuskisa� järjestetään� ensi�syksynä.�Kisoja�on�yritetty�järjestää�jo�aiempina�vuo-sina,�mutta�tällä�kertaa�valmistelut�ovat�niin�varmat,�että�lupaus�Teksas�Hold’em�-turnauksesta�voidaan�antaa.�Näissä�SM-kisoissa�on�maineen�lisäksi�pelis-sä�myös�rahapalkinnot!

Ennakkoilmoittautumisia�on�tullut�jo�puolensa-dalta�pelaajalta.�Kisaan�otetaan�arviolta�vajaa�sata�pelaajaa.�Ilmoittautua�voivat�kaikki�SOPUn�säännöt�täyttävät�pelaajat.

Pelipaikasta�ja�tarkasta�ajankohdasta�käydään�vielä�neuvotteluja,�mutta�syys-marraskuulle� turna-us�ajoittuu.�Kisaan�kannattaa�ennakkoilmoittautua�jo�nyt,�sillä�ilmoittautuneet�saavat�nopeiten�tiedon�kilpailusta,� kun� kaikki� järjestelyt� ovat� valmiita,� ja�pääsevät�ensimmäisten�joukossa�varaamaan�viral-lisen� pelioikeuden.� Ennakkokyselyissä� turnaus� on�

herättänyt� paljon� mielenkiintoa,� joten� kaikki� eivät�todennäköisesti� mahdu� mukaan.� Ilmoittautua� voi�Suomen�palomiesurheilun�nettisivun�kautta.�Ilmoit-tautuminen�ei�vielä�sido�mihinkään.

Palomiespokerin SM-kisa syksyllä


Vernissakatu�6,�01300�Vantaapuh�(09)�867�8880,�fax�(09)�863�7230

[email protected]

SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL RY

Kuva

t:�H

gin�

pela

stus

laito

s�ja

�Häk

e.

Jokaisella suomalaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi.�Pelastusalan�eri�tehtävissä�työskentelevät�ammattilaiset�tekevät�kansalaisten�turvallisuuden�eteenvaativaa�työtä�joka�päivä.�He�tarvitsevat�ammattiliittoa�turvaamaan�asemansa�työelämässä.�Jatkuvasti�muuttuvassa�työelämässä�tämä�on�vaativa,�mutta�välttämätön�tehtävä.�

SPAL on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden oma ammattiliitto. Liittoon�kuuluu�yli�3�200�jäsen-tä,�jotka�työskentelevät�kuntasektorilla�pelastusalan�eri�ammattiryhmissä�sekä�valtion�hätäkeskuksissa.�STTK:laisena�liittona�SPAL�on�mukana�Suomen�suurimman�toimihenkilökeskusjärjestön�hallituksessa�ja�työryhmissä.�

Edunvalvonnan kannalta�on�pelkästään�hyvä�asia,että�SPAL�keskittyy�ainoastaan�pelastusalan�ja�hätäkeskus-ammattilaisten�asioihin.

PELASTUSHENKILÖSTÖN OMA AMMATTILIITTO

pelastusalan ammattilainen 2/10

Documents