pelastusalan ammattilainen 6/07

32
6 l 2007 PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l Nelikymppinen ehtii vielä vaikuttaa terveyteensä s. 28 l Kultainen keski-ikä ja aktiivinen nuoruus s. 10

Upload: suomen-palomiesliitto-spal

Post on 06-Mar-2016

240 views

Category:

Documents


4 download

DESCRIPTION

Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti

TRANSCRIPT

6 l

200

7

PELASTUSALANAMMATTILAINEN

l Nelikymppinen ehtii vielävaikuttaa terveyteensä s. 28

l Kultainen keski-ikäja aktiivinen nuoruus s. 10

A subsidiary of Federal Signal Corporation

BRONTO SKYLIFT OY ABTeerivuorenkatu 28FI-33300 TAMPERETel +358 3 272 7111Fax +358 3 272 7300www.bronto.fi

Bronto Skylift- Enemmän kuin laitevalmistaja

HUOLTO JA VARAOSATAsiakaspalvelussamme työskentelee yhteensä 20 henkilöä. Koulutusta antaa 7 huolto/käyttökouluttajaa, ja varaosamyyntiä hoitaa 3 henkilöä. Tampereella sijaitsevassa huoltokorjaamossa työnjohtajan tiimissä työskentelee 8 huoltoasentajaa. Valtuutetut huoltopisteemme ovat Kuopiossa, Oulussa, Turussa ja Vantaalla. Huoltotöiden lisäksi modernisoimme ja peruskunnostamme laitteita.

KOULUTUSTampereen koulutuskeskuksessa käytössämme on 3D-ajosimulaattori käyttökoulutukseen ja ohjausjärjestelmäsimulaattori huoltokoulutukseen. Koulutuksen 2. vaihe suoritetaan asiakkaan laitteella, ja erikoiskoulutukset yhteistyössä Valtion Pelastusopiston kanssa Kuopiossa. Koulutus suoritetaan kansainvälisen IPAF-koulutusohjelman mukaisesti. Kurssin käyneet saavat nostolavan käyttäjäkortin. Lisäksi laitteiden mukana toimitamme sisäiseen jälkikoulutukseen soveltuvan koulutus-CD:n.

BRONTO TELECONTROL SYSTEMLangattomaan tiedonsiirtoon perustuvalla huolto-ohjelmalla voidaan seurata ja tarvittaessa säätää laitteen toimintaa huoltokeskuksemme päivystyksestä. Ohjelma seuraa myös laitteen käyttöä ja ilmoittaa määräaikaishuoltotarpeesta.

ISO 9001

CERTIFIEDORGANISATION

ISO 14001 EN-ISO 3834-2

BrontoSkylift_EnemmänKuinLaiteva1 1 2007-01-10 08:32:45

Lehti:

Julkaisija:

ISSN:

Pelastusalan Ammattilainen on Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäsenlehti. Se tavoittaa pelastusalan ja hätäkeskuksien toimijat kattavasti jokapuolella Suomea.

Suomen Palomiesliitto SPAL ryKielotie 12-14 B01300 Vantaap. 09 867 8880f. 09 863 [email protected]

1456-7709

Päätoimittaja:

Kirjapaino:

Ilmoitukset:

Mikko TeräväGSM 045 657 6882f. 09 863 [email protected]

Painotalo Auranen Oy, Forssa

Suomen Palomiesliitto SPAL ryp. 09 867 [email protected]

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 3

PÄÄTOIMITTAJALTA

MIKKO TERÄVÄ

Suomen Palomiesliitto SPAL ry on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden ammattiliitto. Liiton jäsenet työskentelevät valtion, kuntien, kuntainliittojen ja yksityisen sektorin palveluksessa.

Palomiesliiton tavoitteena on edistää jäsenten ammatillisia ja taloudellisia etuja, vaikuttaa jäsenten yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen ja edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoansa.

Vaatimus työn kuluttavuuden huomioivasta kun-niallisesta eläkeiästä elää vahvana palomiesten

keskuudessa. Tämän huomasivat myös Työterveys-laitoksen tutkijat, jotka selvittivät eri ammattiryh-mien käsityksiä ikääntymisen eduista ja haitoista. Hoitajiin ja opettajiin verrattuna palomiehet poikke-sivat monilta osin omaksi ryhmäkseen – myös siinä, miten tärkeäksi he kokivat perustella oikeutustaan inhimilliseen ammatillisista lähtökohdista johdet-tuun eläkeikään.

Palomiehen ammatti on ruumiillisen kuormituk-sen johdosta omaa luokkaansa. Myös palomiehellä vuosien karttuminen tuo kokemusta, joka näkyy am-mattitaitona, työskentelyn varmuutena ja näkemyk-sellisyytenä. Vastapainona tulevat huomiot fyysisen toi-mintakyvyn rajallisuudesta. Pelastusalalla vaatimukset työkyvyn ylläpitoon ovat selkeät ja yksiselitteiset.

Tutkijoiden esittelemän ikäystävällisen työpaikan piirteet ovat samoja, joita voi liittää yleensäkin sellai-seen työhön, jossa työntekijä on motivoitunut ja sitou-tunut työntekoon ja oman työkyvyn ylläpitoon: työn-tekijällä on vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön, työn suunnitteluun ja säännöstelyyn, työympäristöä ja sen muodostavien yksilöiden osaamista kehitetään, palkkaus on kunnossa, johtamistavat ovat hyvät, ja työntekijöillä on mahdollisuus työaikajoustoihin.

Ikäystävällisyyden kehittämisessä erityisen tärke-ää on esimiehen oikeudenmukaisuus alaisia kohtaan ja se, miten tasapuolisesti esimies kohtelee eri-ikäisiä – myös nuorempia työntekijöitä.

Turvallista ja rauhallista Joulunaikaa kaikille Palomiesliiton jäsenille!

MIKKO TERÄVÄ

Tavoitteena ikäystävällinen työpaikka

PELASTUSALANAMMATTILAINEN5 l 20.12.2007

3 l Päätoimittajalta Pelastusalan ikäystävällisyydessä on vielä tekemistä

5 l Puheenjohtajalta Laatu näkökulmaksi kehittämistyöhön

6 l Liittokokous Joensuussa Päätökset keskusjärjestösuhteista, liiton nimestä ja vapaajäsenyydestä

10 l Ikääntymisen haitat korostuvat palomiehellä Työterveyslaitos tutki kolmen ammattiryhmän ikäkäsityksiä

14 l Hätäkeskuksia yhdistetään Eduskunta keskusteli häkeselonteosta

16 l Kajaanin Palomiehet SPAL ry 10 vuotta Oma aktiivisuus tuottaa tuloksia

19 l Vieraana: Kansanedustaja Jari Larikka Miten käy ikääntyvän palomiehet

20 l Toimintakykyhankkeet käynnistyivät Urakehitysvaihtoehdot ja erikoistuminen tarkastelussa

24 l FireFit parantaa fyysisen toimintakyvyn arviointia Pelastajan indeksi on viisitasoinen

27 l Tiedon huono kulku hiersi Satakunnassa Miehistö kaipasi pitäviä päätöksiä

28 l Nelikymppinen terveysneuvonnassa Yksi huoli vähemmän

30 l Uutta jäsentoimintaa plusmiinuskolmikymppisille Nettiin oma sivusto

31 l Sähköinen jäsenhankintakampanja alkaa Kavereita haastamalla hyville palkinnoille

6

6

16

10

24

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 5

PUHEEN

JOHTAJALTA

KIM N

IKULAPELASTUSALANAMMATTILAINEN

3 l Päätoimittajalta Pelastusalan ikäystävällisyydessä on vielä tekemistä

5 l Puheenjohtajalta Laatu näkökulmaksi kehittämistyöhön

6 l Liittokokous Joensuussa Päätökset keskusjärjestösuhteista, liiton nimestä ja vapaajäsenyydestä

10 l Ikääntymisen haitat korostuvat palomiehellä Työterveyslaitos tutki kolmen ammattiryhmän ikäkäsityksiä

14 l Hätäkeskuksia yhdistetään Eduskunta keskusteli häkeselonteosta

16 l Kajaanin Palomiehet SPAL ry 10 vuotta Oma aktiivisuus tuottaa tuloksia

19 l Vieraana: Kansanedustaja Jari Larikka Miten käy ikääntyvän palomiehet

20 l Toimintakykyhankkeet käynnistyivät Urakehitysvaihtoehdot ja erikoistuminen tarkastelussa

24 l FireFit parantaa fyysisen toimintakyvyn arviointia Pelastajan indeksi on viisitasoinen

27 l Tiedon huono kulku hiersi Satakunnassa Miehistö kaipasi pitäviä päätöksiä

28 l Nelikymppinen terveysneuvonnassa Yksi huoli vähemmän

30 l Uutta jäsentoimintaa plusmiinuskolmikymppisille Nettiin oma sivusto

31 l Sähköinen jäsenhankintakampanja alkaa Kavereita haastamalla hyville palkinnoille

Taloudelliset lähtökohdat ohjaavat päivän-politiikan keskustelua aiheesta kuin aihees-

ta. Nykyiset muotisanat taloudelliset perustelut tai kokonaistaloudelliset perustelut ovat löytäneet tiensä myös pelastusalan sekä hätäkeskuslai-toksen johtavien virkamiesten että poliittisten päättäjien puheisiin.

Hätäkeskuslaitoksen viime uudistuksesta, eli sii-tä kun häket siirtyivät valtiolle, on ehtinyt kulua reilu kaksi vuotta. Vielä vähemmän on aikaa siitä, kun hätäkeskuslaitoksen ilmapiiriä siivottiin jul-kisuudessa. Nyt keskustelut ovat jo ohjautuneet suurempiin yksiköihin, tuottavuuteen ja siihen, että uudistuksen myötä laitoksen toimintamallit olisivat tehokkaampia ja tuottavampia.

Työyhteisön kehittäminen on aina kanna-tettavaa, mutta uudistamista ei pidä tehdä vain uudistamisen ilosta. Uudistuksen pitää tuoda li-säarvoa palvelun parantumisena tai työyhteisön hyvinvoinnin kautta.

Eduskunnalle luovutetun hätäkeskusselonte-on mukaan laitoksen keskeisin ongelma on hen-kilöstön riittävyys. Sitä on vaikea korjata ilman taloudellista lisäpanostusta.

Pelastusopisto taistelee myös taloudellisten haasteiden parissa. Nykymuotoinen palopääl-lystötutkinto on vakiinnuttanut asemansa

alalla. Sen verran hyvin, että amk-tutkinnon suorittaneet insinöörit kelpaavat hyvin myös vapaille markkinoille. Opiskelupaikat uhkaa-vat kuitenkin vähentyä voimakkaasti, mikäli ministeriöiden välistä konsensusta ei rahoituk-sen tiimoilta löydy. On lyhytnäköistä ajaa alas pelastusopiston koulutuspaikat, kun tarve on selkeästi päinvastainen.

Viranomaistyö kuuluu aina pelastusalan sekä hätäkeskuslaitoksen ammattilaisille. Tältä osin keskustelu tulisikin avata mieluummin kvali-tatiivisten kuin kvantitatiivisten määritteiden pohjalta. Meillä kaikilla on yhteinen missio – turvata pelastusalan ammattilaisten ja kansa-laisten turvallisuus kaikissa olosuhteissa.

Rauhallista ja turvallista Joulua!

KIM NIKULApuheenjohtaja

Suomen Palomiesliitto SPAL ry

Pelastusalaa ja hätäkeskuksia tulee ohjata laadun näkökulmasta

6 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 7

Liittohallituksen tekemän valmistelutyön pohjalta liit-tokokous päätti yksimielisesti, että liitto tulee hake-

maan Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n jäsenyyttä 1.1.2008 alkaen. Samoin päätettiin, että liitto tulee ha-kemaan valtion pääsopimusjärjestö Pardian jäsenyyttä 1.1.2008 alkaen. STTK:n jäsenyyshakemuksella liitto jäntevöittää suhdettaan toimihenkilökeskusjärjestöön ai-kaisempaan yhteistyösopimukseen nähden.

Liiton nimenä toimii jatkossakin Suomen Palomies-liitto SPAL ry. Nimimuutosta valmistellut liittohallitus esitti uudeksi nimeksi Pelastusalan ammattilaiset ry:tä. Kokouksessa tehtyjen esitysten ja keskustelujen jälkeen hallitus veti esityksensä pois, jonka jälkeen myös vasta-esitykset vedettiin pois.

Puheenvuoroissa korostettiin nykyisen SPAL-kirjain-lyhennelmän tunnettuutta ja ”brändiarvoa”. 14 vuoden ajan käytetyn, hyvin vakiintuneen nimen merkitystä yh-teenkuuluvuuden ja oman hengen muodostajana pidet-tiin tärkeänä.

Palomiesliiton jäsenyhdistysten edustajia ja jäsenistöä kokoontui 4.-5. joulukuuta liittokokoukseen Joensuuhun. Kokous teki päätökset keskusjärjestösuhteista, liiton nimen säilyttämisestä, vapaajäsenyydestä, ja otti kantaa pelastusalan kehittämisen suuntaan.

Liittokokous on Palomiesliiton ylintä päätäntävaltaa käyttävä toimielin. Tämän vuoden kokous järjestettiin Joensuun Sokos Hotel Kimmelissä Pohjois-Karjalan pelastushenkilöstö ry:n toimiessa isäntänä.

Liittokokous: Pelastusalan kehittämiseenon löydyttävä resursseja

– Turvallisuusalan hyvä viranomais-toiminta ei ole vain tehokasta reagointia riskien toteuduttua, vaan se on ennen kaikkea muun yhteiskunnan haastamista laadukkaaseen turvalli-suustyöhön, totesi sisäasianministeri Anne Holmlund Pelastushallinnon ajan-kohtaispäivillä Jyväskylässä elokuussa.

6 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 7

Palomiesliiton jäsenyhdistysten edustajia ja jäsenistöä kokoontui 4.-5. joulukuuta liittokokoukseen Joensuuhun. Kokous teki päätökset keskusjärjestösuhteista, liiton nimen säilyttämisestä, vapaajäsenyydestä, ja otti kantaa pelastusalan kehittämisen suuntaan.

Liittokokous on Palomiesliiton ylintä päätäntävaltaa käyttävä toimielin. Tämän vuoden kokous järjestettiin Joensuun Sokos Hotel Kimmelissä Pohjois-Karjalan pelastushenkilöstö ry:n toimiessa isäntänä.

Vapaajäsenyyden osalta liittokokous teki päätöksen nostaa vapaajäsenyyden rajaa 35 vuoteen. Liittohallituk-sen esittämään vapaajäsenyydestä luopumiseen nähden tehtyä päätöstä pidettiin hyvänä kompromissina, joka palvelee sekä liiton talouden näkökulmaa että yksittäisen jäsenen etuja.

Kokouksessa hyväksyttiin liiton vuoden 2006 tilinpää-tös ja myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus. Ennen pää-töksentekoa avattiin keskustelussa tarkemmin tasekirjaa ja sen toimintakertomusosaa sekä tulevia talousnäkymiä.

Eläkeikä ja työssä jaksaminen keskeisiä tavoitteita

Hallituksen valmistelun pohjalta liittokokous käsitteli liiton tavoitteita ja toimintasuunnitelmaa. Päätöksen mu-kaan SPAL jatkaa visionsa, strategiansa ja missio-ohjel-mansa toteuttamista ensi vuonna. Liiton strategiana on olla aloitteellinen, yhteistyösuuntautunut ja -kykyinen

Liittokokous: Pelastusalan kehittämiseenon löydyttävä resursseja

8 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 9

Kehittämisen perustaksi tulee ottaa henkilöstö jakansalaisten tarvitsematpalvelut, eivät vain taloudelliset syyt. Ammattilaisten työ-turvallisuuden suhteen ei tule hyväksyä minkään-laisia kompromisseja.

KIM NIKULA

Liittokokouksen merkittävimmät päätökset:• Palomiesliitto tulee hakemaan Toimihenkilö- keskusjärjestö STTK ry:n jäsenyyttä 1.1.2008 alkaen. Palomiesliitto tulee hakemaan valtion pääsopimusjärjestö Pardian jäsenyyttä 1.1.2008 alkaen.

• Liiton nimi on jatkossakin Suomen Palomiesliitto SPAL ry.

• Vapaajäsenyys voidaan 1.1.2008 alkaen myöntää 35 vuoden jäsenyysmaksuajan jälkeen, kun raja nykyään on 30 vuotta. Nykyiset vapaajäsenet säilyttävät vapaajäsenyytensä.

• Strategisia tavoitteita mm. päätös palomiesten eläkeiästä, neuvotteluaseman turvaaminen, yhteistyön lisääminen kansallisesti ja kansainvälisesti

pelastusalan ammattilaisten edunvalvontajärjestö, jonka tavoitteena on edunvalvonnan kehittäminen ja laajenta-minen. Kasvava jäsenmäärä edustaa suurinta osaa Suomen pelastusalan operatiivisesta henkilöstöstä.

Keskeisimpiä ensi vuoden tavoitteita ovat muun muas-sa varmistaa pelastusalan henkilöstön oikeus päästä kunni-allisesti eläkkeelle omasta ammatistaan, edistää työssä jak-samista pelastusalalla, vakiinnuttaa hätäkeskushenkilöstön edunvalvonta, vaikuttaa alan työryhmissä ja neuvottelu-kunnissa, hallita järjestökentän toimintaympäristön muu-toksia ja turvata neuvotteluasema, sekä lisätä yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Liiton tavoitteenasettelun sisällöstä ja painopisteis-tä kokousväki kävi laajaa keskustelua. Puheenvuoroissa painotettiin muun muassa paikallisen yhdistystoiminnan merkitystä ja sen aseman vahvistamista koulutuksella sekä sopimista niistä käytännön toimista, joilla edistetään jäse-nistön kannalta myönteisen eläkeiän saavuttamista. Ko-koukselta kerättiin myös eväitä vuoden alussa seminaariin kokoontuvalle liittohallitukselle.

Ammattilaisten turvallinen työ on varmistettava

Liittokokouksessa isäntänä toimi Pohjois-Karjalan pelas-tushenkilöstö ry, jonka puheenjohtaja Markku Ojala toi-mi kokouksen puheenjohtajana. Ojala totesi yhdistykselle annetun isännänroolin päättävän hienolla tavalla juhla-vuoden: Pohjois-Karjalan pelastushenkilöstö täytti tänä vuonna 60 vuotta.

Joensuun kaupungin tervehdyksen toi palopäällikkö Kari Eronen, joka muun muassa esitteli maakunnan kehi-tysnäkymiä ja kuntaliitostilannetta.

Kokouksen avannut puheenjohtaja Kim Nikula ko-rosti, että valmisteltaessa eri keskusjärjestövaihtoehtoja liittokokouksen päätettäväksi oli lähtökohtana vuoden

2005 liittokokouspäätös, jonka mukaan SPAL pyrkii ra-kentamaan yhtenäistä pelastusalan sekä hätäkeskuksien ammattilaisten edunvalvontajärjestelmää.

– Jo alkuvaiheessa oli selvää, että eri liittojen organi-saatioiden toimintakulttuurissa on merkittäviä eroja. Pa-lomiesliiton näkökulmasta on hienoa havaita, että jäsenis-tömme kykenee mukautumaan ja ennen kaikkea kykenee tarvittaessa tekemään päätöksiä pikaisellakin aikataululla, mikäli tarvetta siihen on.

Palomiesliitto tulee edelleen jatkamaan yhteistyötä pe-lastusalalla: – Pidän tärkeänä että olemme tehneet yhteis-työtä ja tulemme sitä tekemään jatkossakin. Päämääränä on se, että pelastusalan ja hätäkeskusten ammattilaiset jär-jestäytyvät heidän omaan liittoonsa.

Viime aikojen kehittämishankkeisiin liittyen Nikula huomautti, ettei Palomiesliitto tule hyväksymään min-käänlaisia kompromisseja pelastusalan ja hätäkeskusten ammattilaisten työturvallisuuden suhteen.

Hätäkeskuslaitosten viime vuosien tapahtumien Ni-kula toivoo olleen opetus siitä, kuinka kokonaisvaltaisesti uudistustyötä tulee suunnitella. Häken kehittämisen pe-rustaksi tulee ottaa henkilöstö ja kansalaisten tarvitsemat palvelut, eivät vain taloudelliset syyt.

Kokouksen päättäneessä keskustelussa puheeksi otet-tiin muun muassa pelastussukellusohjeen valmistelun vaiheet ja ohjeen sisältö, pelastustoimen työaikamallit ja Pelastusopiston periaatteet alipäällystökurssin opiskelija-valinnassa. Virallisessa julkilausumassaan SPAL korostaa, että pelastustoimea ei saa kehittää vain taloudellisesta näkö-kulmasta. Miehistövahvuuksiin ja suorituskykyvaatimuk-siin tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun kansalaisten turvallisuutta varmistetaan.

SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL RY

PALOMIESLIITON LIITTOkOkOUkSEN jULkILAUSUMA

Suomalaisten turvallisuutta ei saa vaarantaa pelastustoimen laadusta tinkimällä. Pelastusalan ammattilaisten ja hätäkeskustyöntekijöiden virkojen täyttämiseen ja koulutukseen on jatkossakin löydyttävä riittä-västi varoja, muuten vaarana on kansalaisten aseman heikentyminen pelastustoimen palvelujen saajana.

Viime aikoina nähty heikentämistyö ei anna kuvaa siitä, että pelastus- toimen kehittämiseen suhtauduttaisiin riittävällä vakavuudella. Pe-lastusalan toimintaedellytykset on turvattava määrätietoisella ke-hittämistyöllä ja riittävien resurssien varmistamisella. Taloudelliset perusteet eivät saa olla ainoa peruste aluepelastuslaitosten ja hätä-keskusverkoston kehittämisessä.

Sisäasiainministeriö valmistelee yhdessä muiden hallinnonalojen kanssa laajaa sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, jonka vision mukaan Suomi pyrkii Euroopan turvallisimmaksi maaksi. Samaan aikaan on käynnistynyt pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanke, jossa ollaan puuttumassa pelastustoimen henkilöstömitoitukseen ja suorituskykyvaatimuksiin. Sisäasianministeriössä on juuri hyväksytty uusi pelastussukellusta määrittelevä ohje, joka heikentää eräissä pe-lastustehtävissä tarvittavan pelastusmiehistön kokoonpanoa.

Heikennykset pelastustoimen miehistövahvuuksissa ja suorituskyky-vaatimuksissa vaikuttaisivat suoraan kansalaisten turvallisuuteen. Pelastusalan ammattilaisten turvallisuus on varmistettava kaikissa olosuhteissa.

Joensuussa 4.12.2007

Suomen Palomiesliitto SPAL ry

kansalaisten turvallisuudesta ei saa tinkiä

8 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 9

10 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 11

Työterveyslaitoksen tutkimus osoitti, että käsitykset ja kokemukset ikääntymisestä voivat vaihdella suuresti eri ammattiryhmien välillä. Kolmesta tutkitusta ryhmästä - palomiehistä, hoitajista ja opettajista - palomiesten näkemykset poikkesivat selvästi omaksi joukokseen. Fyysisesti vaativassa palomiehen työssä ikääntymisen haitat korostuvat muita ammatteja enemmän.

Kultainen keski-ikä ja aktiivinen nuoruus

10 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 11

Kultainen keski-ikä ja aktiivinen nuoruus

Ikäystävällisestä työyhteisöstä keskusteltiin Työter-veyslaitoksen seminaarissa Helsingissä marraskuun lopulla. Paneelikeskusteluun osallistuivat puheenjoh-taja Kim Nikula Palomiesliitosta, työelämäasiamies Marjatta Pitkänen OAJ:stä, edunvalvonta-asiamies Riitta Lehtovirta SuPeristä ja kehittämispäällikkö Kristiina Kariniemi-Örmälä Tehystä.

Työterveyslaitoksen MONIKKO-hankkeessa tarkas-teltiin opettajien, hoitajien ja palomiesten ikään ja

ikääntymiseen liittyviä asenteita, iän merkitystä työssä sekä työssä jaksamista. Tutkimukseen osallistui lähes tu-hat työntekijää.

Tulokset osoittavat, että käsitykset ja kokemukset ikään-tymisestä voivat vaihdella suuresti eri ammattiryhmien vä-

lillä. Palomiesten työssä erityisesti nuori ikä on hyödyllinen ja ikääntymisen myötä lähinnä haitat painottuvat.

Fyysisesti kuormittavaa palomiehen työtä pidettiin nuoren miehen työnä, josta ikääntyneen työntekijän on vaikea selviytyä.

Toisin kuin opettajilla ja hoitajilla, ikääntyminen ei nostanut palomiehillä ammatin koettua arvostusta. Iän ei koeta tuovan etua työhön. Moni vanhemmista palomie-histä koki nykyisen iän vaikuttavan pikemmin kielteisesti omiin kykyihin ja osaamiseen työssä. Ainoastaan palkkaan koettiin iän vaikuttavan myönteisesti.

Valtaosa (68 %) hoitajista, opettajista ja palomiehistä ajatteli eri-ikäisiä kohdeltavan työpaikalla melko tasapuo-lisesti. 18 % palomiehistä piti kohtelua epätasapuolisena.

Palomiesten enemmistö koki, että vanhempien työn-tekijöiden kokemusta arvostetaan, vaikka toisaalta oltiin sitä mieltä, että kokemusta tulisi hyödyntää vielä nykyistä enemmän.

– Palomiehillä nuoruus näyttäytyy vahvuutena, ikään-tyminen kokemuksena. Keski-ikä oli ihanneikä, johon lii-tettiin paljon myönteisiä mielikuvia, Työterveyslaitoksen tutkija Auli Airila kertoo.

Ikääntyminen nähtiin esteenä, haittana. Ikääntymisestä puhuttaessa palomiesten puheessa korostuivat jaksaminen, terveys ja suorituskyky, eli työn vaatimukset.

– Neljä viidestä palomiehestä koki, ettei jaksa työssä eläkeikään asti, kun opettajilla vastaava enemmistö tunsi jaksavansa eläkeikään asti, Airila jatkaa.

Työt ja huomauttelut kasaantuvat nuorille

Kahdeksan kymmenestä koki kohtelun eri-ikäisiä kohtaan olevan tasapuolista. Jos epätasapuolisuutta ilmeni, kohdis-tui se pikemminkin nuoriin kuin ikääntyneisiin.

Erityisesti nuoremmat palomiehet kokivat, että nuoria syrjivää käytöstä esiintyy huomautteluna ja vähättelynä. Neljännes alle 45-vuotiaista palomiehistä oli sitä mieltä, että nuorille huomautellaan pienimmistäkin virheistä.

Palomiehet olivat yhtä mieltä siitä, että työtehtävät kasaantuvat nuorille työntekijöille. Toisaalta tätä pidettiin normaalina: ikääntyneen palomiehen kunto ei tietyissä työtehtävissä riitä.

Erityisen tärkeää ikäystävällisyyden kehittämisessä on esimiehen oikeudenmukaisuus alaisia kohtaan ja se, miten tasapuolisesti esimies kohtelee eri-ikäisiä.

Myös yksilöllinen kokemus siitä, että voi hyödyntää osaamistaan työtovereitaan opastamalla, ohjaamalla ja perehdyttämällä on tärkeäikäystävällisyyden kokemukselle.

TYÖTERVEYSLAITOKSENMONIKKO-HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Kysyttäessä toivottua eläkeikää olivat palomiehet hyvin yhteneväisiä 55-vuoden toiveessaan. Opettajilla ja hoitajil-la näkemykset sopivasta iästä vaihtelivat enemmän. Tutki-joiden mukaan palomiehet kokivat muita ammattiryhmiä enemmän tarpeelliseksi vakuuttaa sitä, että nykyinen elä-keikä ei ole hyvä.

Palomiehistä useampi kuin neljä viidestä oli melko tai erittäin tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Työssä jaksamisen kannalta tärkeämpänä palkan lisäämistä, johtamistapojen parantamista, sapatti- ja vuorotteluvapaata sekä osa-aika-eläkettä.

Vuorovaikutusta ja kannustavuutta

Ikätutkimuksen tuloksia purettiin Työterveyslaitoksen seminaarissa marraskuun lopulla. Samalla esitettiin johtopäätöksiä siitä, mitä tarvitsisi tehdä ikäystävälli-syyden kehittämiseksi suomalaisissa työyhteisöissä. Pe-lastusalan ikäystävällisyydestä tutkijat löysivät eniten kehitettävää.

Seminaarin paneelikeskustelussa opettajien, hoitajien ja palomiesten ammattijärjestöjen edustajat olivat yhtä mieltä siitä, että tutkittua tietoa ja hyviä malleja on yllin kyllin, nyt tarvitaan niiden jalkauttamista käytännön joh-tamis- ja alaistaidoiksi. Työntekijän omien vaikutusmah-dollisuuksien lisääminen ja esimiestaitojen kehittäminen vaikuttaisivat myönteisesti alalla kuin alalla.

Esimies-alaissuhde korostui myös Työterveyslaitoksen päätelmissä. Eniten ikäystävällisyyteen oli yhteydessä lä-himmän esimiehen kohtelu eli se kuinka esimiehen koet-tiin kohtelevan eri-ikäisiä ja kuinka oikeudenmukaiseksi tämän toiminta koettiin.

Työilmapiirin mukavuus ja vapautuneisuus sekä kan-nustavuus vaikuttivat hyvään ikäystävällisyyden kokemuk-seen, samoin työpaikan johdon kiinnostus henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin.

Myös yksilöllinen kokemus omasta tarpeellisuudesta, siitä, että voi hyödyntää osaamistaan työtovereitaan opas-tamalla, ohjaamalla ja perehdyttämällä on tärkeä ikäystä-vällisyyden kokemukselle.

Eläkeiästä yhteiskunnallista keskustelua

Paneelikeskusteluun osallistunut Palomiesliiton puheen-johtaja Kim Nikula totesi, että pelastusalallakin ikä on nähtävä mahdollisuutena, ei yksisilmäisesti esteenä tai edis-teenä. Nikula totesi palomiehen ammatin eroavan muista ryhmistä, sillä vain pelastusalalla oma työkyky joudutaan osoittamaan testein säännöllisesti. Työkyvyn absoluutti-nen määritelmä aiheuttaa tiettyjä rajoitteita.

– Kannatan vapaaehtoisten urasiirtovaihtoehtojen käyttöönottoa pelastusalalla. Se on osa hyvää henkilöstö-politiikkaa, Nikula sanoi.

Kokeneilla palomiehillä on paljon ammattitaitoa ja osaamista, hiljaista tietoa, jota on viisasta hyödyntää.

– Samalla tulee muistaa, että kuten muillakin aloilla, tulee pelastusalan urasiirtojen olla motivoivia. Suuri haaste on kehittää sellaisia houkuttelevia tehtäviä, joilla kannus-tettaisiin jatkamaan työelämässä pitempään.

Nikula huomauttaa, että urakierto ei kuitenkaan rat-kaise perusongelmaa. Jokaisen poistuvan henkilön tilalle tarvitaan työkykyinen henkilö. Hallituksen työlistalleen ratkaistavaksi ottama palomiesten eläkeikäkysymys on keskeinen ongelma, joka tällä hetkellä estää pelastusalan täysipainoisen kehittämisen. Urasiirtojen ja niitä korvaa-vien uusien virkanimitysten malli ei kokonaistaloudelli-sesti ole pelastusalalla esitettyä matalampaa eläkeikämallia edullisempi.

Työterveyslaitoksen teemajohtaja Juhani Ilmarinen povaa eläkeiästä yleensäkin vielä kovaa yhteiskunnallista keskustelua. Paketti joudutaan pistämään uusiksi.

– Tulevaisuudessa luultavasti mennään eräänlaiseen open end -malliin, jossa pakollista eläkkeellesiirtymisikää ei enää ole. On raja, johon tulisi pyrkiä, ja sen jälkeen eläkkeelle siirrytään yksilöllisten tekijöiden pohjalta itselle sopivana aikana.

– Sosiaalisesti hyväksyttävä alaraja on kova kysymys. Kuten tutkimus osoittaa, raja ei ole samalla tavalla oikeu-denmukainen kaikille toimialoille.

Tutkimustulokset ovat luettavissa nettisivulla www.ttl.fi/perhejatyo

-- Enemmistö koki, että vanhempien työntekijöiden kokemusta arvostetaan, vaikka toisaalta oltiin sitä mieltä, että kokemusta tulisi hyödyntää vielä nykyis-tä enemmän, tutkija Auli Airila kertoo.

Nuorten hyvää fyysistä kuntoa ja jaksamista arvostetaan. Nuoret kestävät hyvin yötyön rasituk-sia ja palautuvat kuormittavasta työstä nopeasti. Nuoret ovat idearikkaita, luovia ja aktiivisia - mutta toisaalta keskeneräisiä.

Keski-ikä on paras ikä, jossa yhdistyy osaaminen, kokemus ja hyvä fyysinen kunto.

Ikääntyneet työntekijät ovat kokeneita, osaavia ja ammattitai-toisia, aivan kuten keski-ikäisetkin. Heidän vahvuuksiaan on myös rauhallisuus, vakaus ja luotettavuus sekä halu ohjata ja opastaa muita työntekijöitä. Iäkkäämpi palomies ei hötkyile.

TUTKIMUKSEEN OSALLISTUNEIDEN PALOMIESTEN MIELIPITEITÄ

!

12 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 13

Erityisen tärkeää ikäystävällisyyden kehittämisessä on esimiehen oikeudenmukaisuus alaisia kohtaan ja se, miten tasapuolisesti esimies kohtelee eri-ikäisiä.

Myös yksilöllinen kokemus siitä, että voi hyödyntää osaamistaan työtovereitaan opastamalla, ohjaamalla ja perehdyttämällä on tärkeäikäystävällisyyden kokemukselle.

TYÖTERVEYSLAITOKSENMONIKKO-HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Kysyttäessä toivottua eläkeikää olivat palomiehet hyvin yhteneväisiä 55-vuoden toiveessaan. Opettajilla ja hoitajil-la näkemykset sopivasta iästä vaihtelivat enemmän. Tutki-joiden mukaan palomiehet kokivat muita ammattiryhmiä enemmän tarpeelliseksi vakuuttaa sitä, että nykyinen elä-keikä ei ole hyvä.

Palomiehistä useampi kuin neljä viidestä oli melko tai erittäin tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Työssä jaksamisen kannalta tärkeämpänä palkan lisäämistä, johtamistapojen parantamista, sapatti- ja vuorotteluvapaata sekä osa-aika-eläkettä.

Vuorovaikutusta ja kannustavuutta

Ikätutkimuksen tuloksia purettiin Työterveyslaitoksen seminaarissa marraskuun lopulla. Samalla esitettiin johtopäätöksiä siitä, mitä tarvitsisi tehdä ikäystävälli-syyden kehittämiseksi suomalaisissa työyhteisöissä. Pe-lastusalan ikäystävällisyydestä tutkijat löysivät eniten kehitettävää.

Seminaarin paneelikeskustelussa opettajien, hoitajien ja palomiesten ammattijärjestöjen edustajat olivat yhtä mieltä siitä, että tutkittua tietoa ja hyviä malleja on yllin kyllin, nyt tarvitaan niiden jalkauttamista käytännön joh-tamis- ja alaistaidoiksi. Työntekijän omien vaikutusmah-dollisuuksien lisääminen ja esimiestaitojen kehittäminen vaikuttaisivat myönteisesti alalla kuin alalla.

Esimies-alaissuhde korostui myös Työterveyslaitoksen päätelmissä. Eniten ikäystävällisyyteen oli yhteydessä lä-himmän esimiehen kohtelu eli se kuinka esimiehen koet-tiin kohtelevan eri-ikäisiä ja kuinka oikeudenmukaiseksi tämän toiminta koettiin.

Työilmapiirin mukavuus ja vapautuneisuus sekä kan-nustavuus vaikuttivat hyvään ikäystävällisyyden kokemuk-seen, samoin työpaikan johdon kiinnostus henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin.

Myös yksilöllinen kokemus omasta tarpeellisuudesta, siitä, että voi hyödyntää osaamistaan työtovereitaan opas-tamalla, ohjaamalla ja perehdyttämällä on tärkeä ikäystä-vällisyyden kokemukselle.

Eläkeiästä yhteiskunnallista keskustelua

Paneelikeskusteluun osallistunut Palomiesliiton puheen-johtaja Kim Nikula totesi, että pelastusalallakin ikä on nähtävä mahdollisuutena, ei yksisilmäisesti esteenä tai edis-teenä. Nikula totesi palomiehen ammatin eroavan muista ryhmistä, sillä vain pelastusalalla oma työkyky joudutaan osoittamaan testein säännöllisesti. Työkyvyn absoluutti-nen määritelmä aiheuttaa tiettyjä rajoitteita.

– Kannatan vapaaehtoisten urasiirtovaihtoehtojen käyttöönottoa pelastusalalla. Se on osa hyvää henkilöstö-politiikkaa, Nikula sanoi.

Kokeneilla palomiehillä on paljon ammattitaitoa ja osaamista, hiljaista tietoa, jota on viisasta hyödyntää.

– Samalla tulee muistaa, että kuten muillakin aloilla, tulee pelastusalan urasiirtojen olla motivoivia. Suuri haaste on kehittää sellaisia houkuttelevia tehtäviä, joilla kannus-tettaisiin jatkamaan työelämässä pitempään.

Nikula huomauttaa, että urakierto ei kuitenkaan rat-kaise perusongelmaa. Jokaisen poistuvan henkilön tilalle tarvitaan työkykyinen henkilö. Hallituksen työlistalleen ratkaistavaksi ottama palomiesten eläkeikäkysymys on keskeinen ongelma, joka tällä hetkellä estää pelastusalan täysipainoisen kehittämisen. Urasiirtojen ja niitä korvaa-vien uusien virkanimitysten malli ei kokonaistaloudelli-sesti ole pelastusalalla esitettyä matalampaa eläkeikämallia edullisempi.

Työterveyslaitoksen teemajohtaja Juhani Ilmarinen povaa eläkeiästä yleensäkin vielä kovaa yhteiskunnallista keskustelua. Paketti joudutaan pistämään uusiksi.

– Tulevaisuudessa luultavasti mennään eräänlaiseen open end -malliin, jossa pakollista eläkkeellesiirtymisikää ei enää ole. On raja, johon tulisi pyrkiä, ja sen jälkeen eläkkeelle siirrytään yksilöllisten tekijöiden pohjalta itselle sopivana aikana.

– Sosiaalisesti hyväksyttävä alaraja on kova kysymys. Kuten tutkimus osoittaa, raja ei ole samalla tavalla oikeu-denmukainen kaikille toimialoille.

Tutkimustulokset ovat luettavissa nettisivulla www.ttl.fi/perhejatyo

-- Enemmistö koki, että vanhempien työntekijöiden kokemusta arvostetaan, vaikka toisaalta oltiin sitä mieltä, että kokemusta tulisi hyödyntää vielä nykyis-tä enemmän, tutkija Auli Airila kertoo.

Nuorten hyvää fyysistä kuntoa ja jaksamista arvostetaan. Nuoret kestävät hyvin yötyön rasituk-sia ja palautuvat kuormittavasta työstä nopeasti. Nuoret ovat idearikkaita, luovia ja aktiivisia - mutta toisaalta keskeneräisiä.

Keski-ikä on paras ikä, jossa yhdistyy osaaminen, kokemus ja hyvä fyysinen kunto.

Ikääntyneet työntekijät ovat kokeneita, osaavia ja ammattitai-toisia, aivan kuten keski-ikäisetkin. Heidän vahvuuksiaan on myös rauhallisuus, vakaus ja luotettavuus sekä halu ohjata ja opastaa muita työntekijöitä. Iäkkäämpi palomies ei hötkyile.

TUTKIMUKSEEN OSALLISTUNEIDEN PALOMIESTEN MIELIPITEITÄ

!

12 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 13

Sisiasianministeri Anne Holmlund (kok) ja kansanedustaja Tapani Tölli (kesk) tutustuivat Hätäkeskuslaitok-seen lokakuussa johtaja Martti Kunnasvuoren opastuksella. Kuva: Heikki Westergård/Satakunnan Kansa.

Eduskunta sai itsenäisyyspäivän alla ensimmäiseen kä-sittelyynsä hallituksen valmisteleman hätäkeskusuu-

distusta arvioivan selonteon. Sen mukaan uudistuksessa on onnistuttu parantamaan valtakunnallisesti hätäkeskus-toiminnan tasoa.

Selonteossa todetaan, että hätäkeskustoiminnan keskei-set ongelmat liittyvät erityisesti henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen, tietojärjestelmän viivästymiseen ja sen toi-minnallisiin puutteisiin, yhtenäisten toimintamenetelmi-en vakiintumattomuuteen sekä määrärahojen tasoon.

Hallitus asettaa hätäkeskustoiminnalle kehittämista-voitteita, joiden tarkoitus on entisestään parantaa toimin-taa ja väestön avunsaantia hätätilanteissa. Palveluiden saa-tavuuden turvaamiseen ja laatuun kiinnitetään huomiota koko maassa. Toimintamalleja muutetaan tehokkaammiksi ja tuottavammiksi, ja henkilöstön osaamista kehitetään.

Keskukset verkotetaan toisiinsa niin, että ne voivat ruuhkatilanteissa aiempaa paremmin tukea toistensa toi-mintaa. Tavoitteena on, että uusi valtakunnallinen tieto-järjestelmä ja yhteinen tietokanta otetaan operatiiviseen käyttöön vuosien 2012–2015 välillä.

Vuoden 2008 aikana selvitetään mahdollisuudet hätä-keskusalueiden suurentamiseen ja laaditaan toimenpide-suunnitelma uuden aluejaon toteuttamiseksi viimeistään vuoteen 2015 mennessä.

Hätäkeskukset eivät 2006 saavuttaneet tavoitetta vas-tata kymmenessä sekunnissa 86 prosenttiin hätäpuheluis-ta. Toteuma oli 71 prosenttia. Tavoite tehtävän käsitte-lyajalle määrätyissä tehtäväluokissa eri onnettomuustyy-

peissä tai muissa kiireellisissä tapauksissa saavutettiin 49 prosentissa tapauksia. Käsiteltyjen hätäilmoitusten määrä jaettuna hätäkeskuspäivystäjien henkilötyövuosimäärällä oli laitoksessa noin 7300 ilmoitusta päivystäjää kohden. Keskusten välillä oli suuria eroja vaihtelun ollessa 8 700 ja 5 300 välillä.

Selvityksen mukaan pelastustoimen ja hätäkeskus-ten yhteistyö on ollut haastavaa muun muassa vasteiden monimutkaisuuden takia. Hätäkeskustoiminnan kehit-täminen edellyttää pelastustoimessa valtakunnallisia toi-mintalinjauksia.

Henkilöstön jaksaminen keskustelutti kansanedustajia

Eduskunta keskusteli selonteosta 4. joulukuuta. Sisäasi-ainministeri Anne Holmlund (kok) korosti, että ongel-mista huolimatta hätäkeskustoiminta on ollut pääosin luotettavaa. Kokonaisuutena arvioiden uudistuksessa on onnistuttu parantamaan hätäkeskustoiminnan tasoa val-takunnallisesti.

Ministerin mukaan tämänhetkisen toiminnan menois-ta suurin osa on henkilöstökuluja, toimitilojen vuokria ja tietoliikennekuluja, joista on vaikeaa saada säästöjä. Siksi rakenteilla olevat toimitilahankkeet on arvioitava uudel-leen ja hätäkeskusalueita suurennettava.

– Lisäksi hallinto- ja organisaatiomallia on kehitettä-vä. Pitkällä aikavälillä päivystyspisteiden vähentämisellä on mahdollisuus saada säästöjä.

Hätäkeskuksia yhdistetään - lopullinen määrä vielä auki

Ensi vuoden aikana tehtävän perusteellisen selvityksen jälkeen päätetään, kuinka monta hätäkeskusta Suomi tarvitsee. Tasapainoa haetaan mahdollisimman suuren tehokkuuden ja riittävän palvelutason välille. Hätäkeskus-selonteon eduskuntakeskustelussa kiinnitettiin huomio hätäkeskustyöntekijöiden työssäjaksamiseen.

Holmlundin mukaan vuoden 2006 kriisitilanne näkyy yhä edelleen henkilöstössä. On tärkeää kiinnittää huomio-ta päivystäjien kuulemiseen ja jaksamiseen.

Hätäkeskuksen paikallistuntemusta Holmlund ei pi-tänyt ratkaisevana, vaan huomautti hälytystilanteessa oleellisempaa olevan aluepelastuslaitoksen ja sen yksikön paikallistuntemuksen.

– Ensiarvoisen tärkeää on, että ihmiset saavat avun hätäänsä ja hätäpuheluihin vastataan mahdollisimman nopeasti ja myös päivystäjällä on mahdollisimman hyvä asiantuntemus. Tämä voidaan tehdä myös kustannuste-hokkaasti, totesi Holmlund huomauttaen, että tuottavuus ei tarkoita leikkauksia, vaan ”on sellainen kokonaisuus, jossa kuitenkin nämä eri elementit optimaalisesti toteutu-vat ja ne voidaan myös toteuttaa.”

Kansanedustajat käyttivät keskustelun aikana runsaasti puheenvuoroja. Muun muassa henkilöstön jaksaminen ja riittävä määrä sekä keskusten suuret alueelliset erot ja joh-tamistaidot huolestuttivat.

– Helsingin hätäkeskuksen läpi on virrannut kahden edellisen vuoden aikana 256 eri työntekijää, kun virkoja on 58. Tämä kuvaa paljon tilannetta. Kunnallisen hätä-

keskuksen aikana pääosa henkilöstöstä poistui täysin pal-velleena eläkkeelle. Ennen kaikki päivystäjät olivat oman alansa asiantuntijoita, nyt vain puolet, sanoi Rakel Hiltu-nen (sd) ryhmäpuheenvuorossa.

Sosialidemokraattien mielestä päivystäjien epätasainen ja liian alhainen mitoitus on kriittisin epäkohta koko ter-veys- ja turvallisuuskentän henkilöstöpolitiikassa. Pelas-tusopistoon on saatava tarvittavat resurssit kouluttamaan riittävästi osaavia hälytyspäivystäjiä.

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Unto Valpas korosti, että selontekoa seuraavaksi käsitte-levän hallintovaliokunnan on tärkeää kuulla keskusten henkilöstöä.

Kristillisdemokraattien Kari Kärkkäinen toi esiin kus-tannustehokkuuden vaikutukset henkilökunnan sairaus-poissaoloihin, joiden määrä on lähes tuplasti valtionhal-linnon työntekijöiden keskimäärä.

– Kiireellisimpänä toimenpiteenä on henkilöstöresurs-sien turvaaminen. Nykyinen henkilöstö on saatava pysy-mään ja voimaan hyvin työssään. Pätevää henkilöstöä on saatava nopeasti lisää, ja henkilöstön pätevyystaso on nos-tettava työn vaatimalle tasolle, näki Juha Hakola (kok).

14 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 15

Sisiasianministeri Anne Holmlund (kok) ja kansanedustaja Tapani Tölli (kesk) tutustuivat Hätäkeskuslaitok-seen lokakuussa johtaja Martti Kunnasvuoren opastuksella. Kuva: Heikki Westergård/Satakunnan Kansa.

Eduskunta sai itsenäisyyspäivän alla ensimmäiseen kä-sittelyynsä hallituksen valmisteleman hätäkeskusuu-

distusta arvioivan selonteon. Sen mukaan uudistuksessa on onnistuttu parantamaan valtakunnallisesti hätäkeskus-toiminnan tasoa.

Selonteossa todetaan, että hätäkeskustoiminnan keskei-set ongelmat liittyvät erityisesti henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen, tietojärjestelmän viivästymiseen ja sen toi-minnallisiin puutteisiin, yhtenäisten toimintamenetelmi-en vakiintumattomuuteen sekä määrärahojen tasoon.

Hallitus asettaa hätäkeskustoiminnalle kehittämista-voitteita, joiden tarkoitus on entisestään parantaa toimin-taa ja väestön avunsaantia hätätilanteissa. Palveluiden saa-tavuuden turvaamiseen ja laatuun kiinnitetään huomiota koko maassa. Toimintamalleja muutetaan tehokkaammiksi ja tuottavammiksi, ja henkilöstön osaamista kehitetään.

Keskukset verkotetaan toisiinsa niin, että ne voivat ruuhkatilanteissa aiempaa paremmin tukea toistensa toi-mintaa. Tavoitteena on, että uusi valtakunnallinen tieto-järjestelmä ja yhteinen tietokanta otetaan operatiiviseen käyttöön vuosien 2012–2015 välillä.

Vuoden 2008 aikana selvitetään mahdollisuudet hätä-keskusalueiden suurentamiseen ja laaditaan toimenpide-suunnitelma uuden aluejaon toteuttamiseksi viimeistään vuoteen 2015 mennessä.

Hätäkeskukset eivät 2006 saavuttaneet tavoitetta vas-tata kymmenessä sekunnissa 86 prosenttiin hätäpuheluis-ta. Toteuma oli 71 prosenttia. Tavoite tehtävän käsitte-lyajalle määrätyissä tehtäväluokissa eri onnettomuustyy-

peissä tai muissa kiireellisissä tapauksissa saavutettiin 49 prosentissa tapauksia. Käsiteltyjen hätäilmoitusten määrä jaettuna hätäkeskuspäivystäjien henkilötyövuosimäärällä oli laitoksessa noin 7300 ilmoitusta päivystäjää kohden. Keskusten välillä oli suuria eroja vaihtelun ollessa 8 700 ja 5 300 välillä.

Selvityksen mukaan pelastustoimen ja hätäkeskus-ten yhteistyö on ollut haastavaa muun muassa vasteiden monimutkaisuuden takia. Hätäkeskustoiminnan kehit-täminen edellyttää pelastustoimessa valtakunnallisia toi-mintalinjauksia.

Henkilöstön jaksaminen keskustelutti kansanedustajia

Eduskunta keskusteli selonteosta 4. joulukuuta. Sisäasi-ainministeri Anne Holmlund (kok) korosti, että ongel-mista huolimatta hätäkeskustoiminta on ollut pääosin luotettavaa. Kokonaisuutena arvioiden uudistuksessa on onnistuttu parantamaan hätäkeskustoiminnan tasoa val-takunnallisesti.

Ministerin mukaan tämänhetkisen toiminnan menois-ta suurin osa on henkilöstökuluja, toimitilojen vuokria ja tietoliikennekuluja, joista on vaikeaa saada säästöjä. Siksi rakenteilla olevat toimitilahankkeet on arvioitava uudel-leen ja hätäkeskusalueita suurennettava.

– Lisäksi hallinto- ja organisaatiomallia on kehitettä-vä. Pitkällä aikavälillä päivystyspisteiden vähentämisellä on mahdollisuus saada säästöjä.

Hätäkeskuksia yhdistetään - lopullinen määrä vielä auki

Ensi vuoden aikana tehtävän perusteellisen selvityksen jälkeen päätetään, kuinka monta hätäkeskusta Suomi tarvitsee. Tasapainoa haetaan mahdollisimman suuren tehokkuuden ja riittävän palvelutason välille. Hätäkeskus-selonteon eduskuntakeskustelussa kiinnitettiin huomio hätäkeskustyöntekijöiden työssäjaksamiseen.

Holmlundin mukaan vuoden 2006 kriisitilanne näkyy yhä edelleen henkilöstössä. On tärkeää kiinnittää huomio-ta päivystäjien kuulemiseen ja jaksamiseen.

Hätäkeskuksen paikallistuntemusta Holmlund ei pi-tänyt ratkaisevana, vaan huomautti hälytystilanteessa oleellisempaa olevan aluepelastuslaitoksen ja sen yksikön paikallistuntemuksen.

– Ensiarvoisen tärkeää on, että ihmiset saavat avun hätäänsä ja hätäpuheluihin vastataan mahdollisimman nopeasti ja myös päivystäjällä on mahdollisimman hyvä asiantuntemus. Tämä voidaan tehdä myös kustannuste-hokkaasti, totesi Holmlund huomauttaen, että tuottavuus ei tarkoita leikkauksia, vaan ”on sellainen kokonaisuus, jossa kuitenkin nämä eri elementit optimaalisesti toteutu-vat ja ne voidaan myös toteuttaa.”

Kansanedustajat käyttivät keskustelun aikana runsaasti puheenvuoroja. Muun muassa henkilöstön jaksaminen ja riittävä määrä sekä keskusten suuret alueelliset erot ja joh-tamistaidot huolestuttivat.

– Helsingin hätäkeskuksen läpi on virrannut kahden edellisen vuoden aikana 256 eri työntekijää, kun virkoja on 58. Tämä kuvaa paljon tilannetta. Kunnallisen hätä-

keskuksen aikana pääosa henkilöstöstä poistui täysin pal-velleena eläkkeelle. Ennen kaikki päivystäjät olivat oman alansa asiantuntijoita, nyt vain puolet, sanoi Rakel Hiltu-nen (sd) ryhmäpuheenvuorossa.

Sosialidemokraattien mielestä päivystäjien epätasainen ja liian alhainen mitoitus on kriittisin epäkohta koko ter-veys- ja turvallisuuskentän henkilöstöpolitiikassa. Pelas-tusopistoon on saatava tarvittavat resurssit kouluttamaan riittävästi osaavia hälytyspäivystäjiä.

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Unto Valpas korosti, että selontekoa seuraavaksi käsitte-levän hallintovaliokunnan on tärkeää kuulla keskusten henkilöstöä.

Kristillisdemokraattien Kari Kärkkäinen toi esiin kus-tannustehokkuuden vaikutukset henkilökunnan sairaus-poissaoloihin, joiden määrä on lähes tuplasti valtionhal-linnon työntekijöiden keskimäärä.

– Kiireellisimpänä toimenpiteenä on henkilöstöresurs-sien turvaaminen. Nykyinen henkilöstö on saatava pysy-mään ja voimaan hyvin työssään. Pätevää henkilöstöä on saatava nopeasti lisää, ja henkilöstön pätevyystaso on nos-tettava työn vaatimalle tasolle, näki Juha Hakola (kok).

14 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 15

”Oma aktiivisuus tuottaa tuloksia”

Kajaanin yhdistyksen perustamisen juuret ovat vuo-dessa 1995, jolloin joukko kajaanilaisia palomiehiä

päätti liittyä henkilöjäseninä muutamaa vuotta aikaisem-min perustettuun Suomen Palomiesliittoon. Kun oman paikallisyhdistyksen perustaminen nähtiin järkeväksi, kä-vivät kajaanilaiset ensin Joensuussa tutustumassa sikäläisen yhdistyksen toimintaan.

Kajaanin Palomiehet SPAL -97 ry:n perustamiskokous kesän kynnyksellä 1997. Yhdistyksen ensimmäisenä pu-heenjohtajana toimi Juha Keränen, varapuheenjohtajana Matti Kurkinen ja luottamusmiehenä Jarmo Kinnunen. Jäseniä yhdistyksellä oli jo alkuvaiheessa 21.

Heti perustamisensa jälkeen yhdistys joutui tilantee-seen, jossa punnittiin kykyä ja taitoa toden teolla.

– Marraskuussa 1997 alkoi palomieslakko. Meillä oli uusi yhdistys ja uudet luottamustehtävät. Tilanne oli hämmentävä kaikkien osapuolten kesken. Seuraavat kuu-kaudet olivat kuumia, mutta rivit pitivät. Yhtenäisyyden säilyttämisen ja hengen luomisen kannalta merkittävää oli Keräsen Juhan esimerkillinen toiminta puheenjoh-tajana, kertoo nykyään varaluottamusmiehenä toimiva Jarmo Kinnunen.

Kymmenvuotisen historiansa aikana Kajaanin Palo-miehet SPAL -97 ry on osoittanut sen, mikä merkitys aktii-visella ammattiyhdistystoiminnalla on paikallistasolla. Yh-distys on useaan otteeseen ollut valvomassa ja edistämässä

Kajaanin Palomiehet SPAL -97 ry on toimintansa alkumetreiltä asti osoittanut sen, mikä merkitys aktiivisella ammatti-yhdistystoiminnalla on paikallistasolla. Yhdistys on ollut hereillä valvomassa kainuulaisten pelastusalan ammattilaisten etuja ja työolosuhteita.

Kainuussa kokoonnuttiin lokakuun lopulla juhlimaan kymmenvuotiasta yhdistystä. Mukana olivat myös luotta-musmies Matti Korhonen (vasemmalla), varaluottamusmies Jarmo Kinnunen ja puheenjohtaja Ari Lukkari.

Kajaanin Palomiehet SPAL -97 ry kymmenvuotias

16 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 17

kainuulaisten pelastusalan ammattilaisten asianmukaisia ja turvallisia työolosuhteita. Samalla yhdistys on omalla toi-minnallaan ollut varmistamassa kansalaisten turvallisuutta pelastustoimen palvelujen suhteen Kainuussa.

Kajaanin Palomiesten hallituksen keskuudessa toimii selkeä työnjako. Palkkaneuvotteluista kuuden vuoden ajan vastannut luottamusmies Matti Korhonen uskoo edunval-vonnassa onnistutun hyvin.

– Esimerkiksi järjestelyvaraerien kohdentaminen on onnistunut suunnitelmallisuuden ansiosta mielestämme hyvin. Yleensäkin meillä on aina ollut hyvät neuvottelu-välit, ja keskustelualoitteet on otettu menestyksekkäästi vastaan, kertoo Korhonen.

Ajatus oman paikallisen toiminnan merkityksestä ja vaikuttamisesta nimenomaan SPAL:n kautta on kajaani-laisille selkeä: – Ajamme jäsentemme, palomiesten etuja. Mitä useampi on jäsenemme, sitä paremmin tulemme kuulluksi ja sitä enemmän meillä on painoarvoa neuvot-teluissa. Palomiesliitto SPAL on ainoa ammattiyhdistys, joka on aidosti kiinnostunut ajamaan pelastusalan ammat-tilaisten asioita.

Edunvalvonnasta hyviä kokemuksia

Tällä vuosikymmenellä palomiesten aktiivisuuden joh-dosta on lääninhallitus antanut kahdesti huomautuksen miehistön vahvuuden ylläpidosta. Vuonna 1999 tehdystä, yhdistyksen tukemasta Juha Rautiaisen yksityishenkilönä tekemästä kantelusta lääninhallitus antoi huomautuksen Kajaanin kaupungille seuraavana vuonna. Tänä syksynä lääninhallitus antoi toisen huomautuksen, nyt Kainuun pelastuslaitokselle, jälleen palomiesten oltua aktiivisia toi-mijoita lääninhallituksen suuntaan.

– Vahvuuksien nostamisen lisäksi olemme tuoneet kes-kusteluun vanhan paloaseman homeen. Tämän esilletulon seurauksena siirryttiin uusiin tiloihin Opintie 1:een. Tilat on osittain uudelleen rakennettu vanhan postiautovarikon tiloista, jossa olemme vuokralla. Kaikkien kokemusten jäl-keen voimme vain todeta, että olemme olleet tarpeellisia, sillä yhdistyksen kautta on saatu monta asiaa parantumaan, Kinnunen päättelee.

– Jäsenistömme on ollut aktiivista, ja asioihin on halut-tu ottaa kantaa. Esimerkiksi Rautiaisen Jussi on selvittänyt lakiteknisiä asioita esitystemme varmistamiseksi. Toivon, että aktiivisuutemme jatkuu tulevaisuudessakin. Kun tie-tää olevansa oikean asian puolesta liikkeellä, ei muuta vaih-toehtoa oikeastaan olekaan.

Lääninhallitus antoi huomautuksenKainuun pelastuslaitokselle

16 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 17

Oulun lääninhallitus on antanut Kainuun pelastuslaitokselle vakavan huomautuksen

Kajaanin paloaseman alimiehityksestä ja päivys-tysvahvuudesta. Huomautukseen johti Kajaanin palomiehet SPAL -97 ry:n tekemä kantelu, jonka mukaan säädösten mukainen vahvuus 1+5 (pa-loesimies ja viisi palomiestä) alittuu päivittäin, paloaseman toimiessa vahvuudella 1+3.

Kainuun vuosien 2008-2012 pelastustoimen palvelutasopäätös on ollut valmisteilla alueen kun-nissa. Pelastuslaitos toimii Kajaanin kaupungin alaisuudessa. Lääninhallitus vaatii palvelutasopää-töksessä esitettäväksi menettelyt, joilla vahvuutta täydennetään 1+5:een.

Uusien virkojen perustamisen sijaan Kajaani on esittänyt ratkaisuksi muun muassa pelastuslai-toksen toiminnan keskittämistä painopistepalo-asemille ja keskittymistä vain oleellisiin lakisää-teisiin tehtäviin. Uudistustyötä valmistelemaan on palkattu ulkopuolinen selvitysmies.

Palomiehet ovat lisäksi huomauttaneet palve-lutasopäätöksen laajuuden ja sisällön olevan sel-laisia, että henkilöstöä olisi pitänyt kuulla yhteis-toimintamenettelyssä.

Tilanne Kainuussa on vielä kesken - pelastus-toimen ja sairaankuljetuksen järjestämisestä odo-tetaan päätöstä ensi vuoden alkupuolella.

– Epäkohtiin puuttuminen on suoranainen velvollisuu-temme. On miehistön velvollisuus puuttua, jos vahvuuk-sissa on epäkohtia, ja näin varmistaa työturvallisuus, näkee puheenjohtaja Ari Lukkari.

Vaikutuskanavista hyviksi ovat osoittautuneet henkilö-kohtaiset yhteydenotot kunnallisiin päätöksentekijöihin ja epäkohtien tuominen yleiseen keskusteluun tiedotusväli-neiden kautta. Näin on saatu poliittista tukea yhdistyksen päämäärille.

tok_palopaallyst.indd 1 24.8.2007 14:42:07

www.kalmarind.com

SOKOS WIKLUND

Eerikinkatu 11 20100 Turku

Puh. 010 765 020

ILmoItukSet PeLAStuSALAn AmmAttILAInen -Lehteen:[email protected]. 045 657 6882

VIERAANAJARI LARIKKA

Jo aloittaessani palomiehen uraani Kouvolan palo-laitoksella vuonna 1983, kannettiin huolta vanhe-

nevan pelastajan jaksamisesta ja kyvystä suorittaa an-netut tehtävät. Viimeaikoina on aiheellisesti aloitettu keskustelu myös siitä, kuinka turvallista tai vaarallista iäkkäälle pelastajalle itselleen tehtävät ovat. Jo tieto siitä, että iän myötä oma suoritustaso ja reaktiokyky alentuvat, vaikuttaa työskentelyyn.

Monissa tutkimuksissa todetaan myös, että pelkäs-tään ikääntyminen aiheuttaa ongelmia pelastajan työkyvylle. Tutkimukset ovat kohdistuneet lähinnä fyy-sisen toimintakyvyn tarkasteluun, mikä lieneekin kaik-kein haavoittuvin osa-alue iäkkäämmillä pelastajilla.

Jokainen keski-ikäinen on varmasti huomannut kuinka jaksaminen fyysisessä suorituksessa muut-tuu hankalammaksi ja palautuminen vaikeutuu. Usein myös iän myötä terveydelliset ja henkiset ongelmat lisääntyvät, joten onhan siinä haastetta vanheneville pelastajille ja sen myötä myös pelastuslaitoksille.

Valitettavasti palo- ja pelastusalalle ei ole löytynyt sellaista yhtenäistä tapaa, jolla eripuolilla valtakun-taa voitaisiin pelastajien työkykyä ja fyysistä kuntoa tarkastella samanlaisilla menetelmillä. Varsinaiseen fyysiseen testaukseenkin on monenlaisia konsteja ja sen vuoksi myös monenlaisia tuloksia. Vertailukelpoi-suus on siis hyvin vaikeaa. Terveydenseuranta lienee suunnilleen samansuuntaista eri aluelaitosten kes-ken, vaikka varmasti eroja on silläkin sektorilla.

Monet asiaan perehtyneet ja lausuntoja antaneet tahot ovat yhtä mieltä siitä, että palo- ja pelastustoi-messa on ikääntyviä työntekijöitä, joilla alkaa olla on-gelmia työssä jaksamisen kanssa. Varsinkin pienissä palokunnissa tämän ongelman kanssa joudutaan yhä tiukemmalle varsin nopeassa tahdissa. Varsinaiseen palomiehen raskaaseen työhön eli savusukellukseen on koko ajan vähemmän kuntonsa puolesta kykeneviä miehiä. Työturvallisuudesta kun ei voida enää tinkiä. Kuljettajia sitä vastoin on riittämiin.

Tulevaisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että työterveyshuollon ja pelastustyöntekijöiden yhteistyö-tä lisätään. Koko pelastajien työuran ajaksi on tarpeen laatia selkeät suunnitelmat kuinka terveyttä ja fyysistä toimintakykyä mitataan ja arvioidaan. Selvää ainakin on se, että palomiehen työn rasittavuuteen nähden pa-

lomiehen oikea ja turvallinen eläkeikä on lähempänä 55 vuotta kuin nykyistä 65 vuotta. Tiedossa on, että tästä johtuen työterveyslääkärit joutuvat tänä päivänä rajoittamaan joidenkin palomiesten toimenkuvaa, esi-merkiksi juuri kieltämällä savusukelluksen.

Lähtökohtana on työn suorittajalle itselleen tur-vallisen työskentelyn takaaminen. Vaihtoehtoina ei siis käytetä ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymistä tai vuorotyökieltoa. Työnantajan tulee sen sijaan pystyä osoittamaan työ, joka soveltuu ikääntyvälle ja fyysi-sesti rajoittuneelle palomiehelle.

Palokunnat ovat tämän probleeman kanssa ongelmis-sa jo lähitulevaisuudessa, koska työnkuva tulee mitoit-taa työvuorossa olevan henkilöstön resurssien tasolle. Asiakkaiden eli kuntalaisten turvallisuuden kannalta olisi tietysti parempi, että voimavarat asetettaisiin työn vaativuuden ja tarpeen mukaan. Tällä hetkellä kärsi-vät kaikki osapuolet.

Päätöksentekijät eli me Arkadianmäen poliitikot olem-me asiassa ratkaisevassa asemassa. Kuka ottaa vas-tuun kun ikääntyvän henkilöstön suoritustaso alkaa näkyä työskentelyssä? Mitä sitten, kun palomiehiä kuolee tai loukkaantuu? Mielestäni yhdenkään palo-miehen ei pidä tehdä työtä, jossa täytyy tuntea olevan-sa hengenvaarassa iän tuomien riskien vuoksi.

Istuvan hallituksen ohjelmassa on nyt kuitenkin kirjaus, jossa hallitus lupaa ratkaista pelastushen-kilöstön eläkeikäkysymyksen. Sain vastaavalta kun-taministeriltä Mari Kiviniemeltä lupauksen, että asian käsittely alkaa kevään 2008 aikana. Itse olen asian etenemi-sen suhteen nyt luot-tavainen, todellinen epäkohta on ainakin jo tunnustettu.

Voimia kaikille, kekäleillä tavataan.

Jari Larikka

miten käy ikääntyvän palomiehen?

Kirjoittaja on palomies ja kansanedustaja (kok).

tok_palopaallyst.indd 1 24.8.2007 14:42:07

www.kalmarind.com

SOKOS WIKLUND

Eerikinkatu 11 20100 Turku

Puh. 010 765 020

ILmoItukSet PeLAStuSALAn AmmAttILAInen -Lehteen:[email protected]. 045 657 6882

VIERAANAJARI LARIKKA

Jo aloittaessani palomiehen uraani Kouvolan palo-laitoksella vuonna 1983, kannettiin huolta vanhe-

nevan pelastajan jaksamisesta ja kyvystä suorittaa an-netut tehtävät. Viimeaikoina on aiheellisesti aloitettu keskustelu myös siitä, kuinka turvallista tai vaarallista iäkkäälle pelastajalle itselleen tehtävät ovat. Jo tieto siitä, että iän myötä oma suoritustaso ja reaktiokyky alentuvat, vaikuttaa työskentelyyn.

Monissa tutkimuksissa todetaan myös, että pelkäs-tään ikääntyminen aiheuttaa ongelmia pelastajan työkyvylle. Tutkimukset ovat kohdistuneet lähinnä fyy-sisen toimintakyvyn tarkasteluun, mikä lieneekin kaik-kein haavoittuvin osa-alue iäkkäämmillä pelastajilla.

Jokainen keski-ikäinen on varmasti huomannut kuinka jaksaminen fyysisessä suorituksessa muut-tuu hankalammaksi ja palautuminen vaikeutuu. Usein myös iän myötä terveydelliset ja henkiset ongelmat lisääntyvät, joten onhan siinä haastetta vanheneville pelastajille ja sen myötä myös pelastuslaitoksille.

Valitettavasti palo- ja pelastusalalle ei ole löytynyt sellaista yhtenäistä tapaa, jolla eripuolilla valtakun-taa voitaisiin pelastajien työkykyä ja fyysistä kuntoa tarkastella samanlaisilla menetelmillä. Varsinaiseen fyysiseen testaukseenkin on monenlaisia konsteja ja sen vuoksi myös monenlaisia tuloksia. Vertailukelpoi-suus on siis hyvin vaikeaa. Terveydenseuranta lienee suunnilleen samansuuntaista eri aluelaitosten kes-ken, vaikka varmasti eroja on silläkin sektorilla.

Monet asiaan perehtyneet ja lausuntoja antaneet tahot ovat yhtä mieltä siitä, että palo- ja pelastustoi-messa on ikääntyviä työntekijöitä, joilla alkaa olla on-gelmia työssä jaksamisen kanssa. Varsinkin pienissä palokunnissa tämän ongelman kanssa joudutaan yhä tiukemmalle varsin nopeassa tahdissa. Varsinaiseen palomiehen raskaaseen työhön eli savusukellukseen on koko ajan vähemmän kuntonsa puolesta kykeneviä miehiä. Työturvallisuudesta kun ei voida enää tinkiä. Kuljettajia sitä vastoin on riittämiin.

Tulevaisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että työterveyshuollon ja pelastustyöntekijöiden yhteistyö-tä lisätään. Koko pelastajien työuran ajaksi on tarpeen laatia selkeät suunnitelmat kuinka terveyttä ja fyysistä toimintakykyä mitataan ja arvioidaan. Selvää ainakin on se, että palomiehen työn rasittavuuteen nähden pa-

lomiehen oikea ja turvallinen eläkeikä on lähempänä 55 vuotta kuin nykyistä 65 vuotta. Tiedossa on, että tästä johtuen työterveyslääkärit joutuvat tänä päivänä rajoittamaan joidenkin palomiesten toimenkuvaa, esi-merkiksi juuri kieltämällä savusukelluksen.

Lähtökohtana on työn suorittajalle itselleen tur-vallisen työskentelyn takaaminen. Vaihtoehtoina ei siis käytetä ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymistä tai vuorotyökieltoa. Työnantajan tulee sen sijaan pystyä osoittamaan työ, joka soveltuu ikääntyvälle ja fyysi-sesti rajoittuneelle palomiehelle.

Palokunnat ovat tämän probleeman kanssa ongelmis-sa jo lähitulevaisuudessa, koska työnkuva tulee mitoit-taa työvuorossa olevan henkilöstön resurssien tasolle. Asiakkaiden eli kuntalaisten turvallisuuden kannalta olisi tietysti parempi, että voimavarat asetettaisiin työn vaativuuden ja tarpeen mukaan. Tällä hetkellä kärsi-vät kaikki osapuolet.

Päätöksentekijät eli me Arkadianmäen poliitikot olem-me asiassa ratkaisevassa asemassa. Kuka ottaa vas-tuun kun ikääntyvän henkilöstön suoritustaso alkaa näkyä työskentelyssä? Mitä sitten, kun palomiehiä kuolee tai loukkaantuu? Mielestäni yhdenkään palo-miehen ei pidä tehdä työtä, jossa täytyy tuntea olevan-sa hengenvaarassa iän tuomien riskien vuoksi.

Istuvan hallituksen ohjelmassa on nyt kuitenkin kirjaus, jossa hallitus lupaa ratkaista pelastushen-kilöstön eläkeikäkysymyksen. Sain vastaavalta kun-taministeriltä Mari Kiviniemeltä lupauksen, että asian käsittely alkaa kevään 2008 aikana. Itse olen asian etenemi-sen suhteen nyt luot-tavainen, todellinen epäkohta on ainakin jo tunnustettu.

Voimia kaikille, kekäleillä tavataan.

Jari Larikka

miten käy ikääntyvän palomiehen?

Kirjoittaja on palomies ja kansanedustaja (kok).

Urakehitysja erikoistuminen

Hallitusohjelmaan sisältyvä hankekokonaisuus on val-mistelussa saanut nimen Pelastuslaitosten ja -henki-

löstön toimintakykyhanke.– Katsomme avoimesti sitä, mihin suuntaan pelastus-

alaa ja pelastushenkilöstön tehtäviä pitäisi viedä. Tarkoi-tus on parantaa jokaisen ikäryhmän toimintakykyä, tukea pelastushenkilöstä pysymään mahdollisimman hyvässä toimintakyvyssä mahdollisimman pitkään. Eläkeiälle ei tässä hankkeessa olla etsimässä ratkaisua, se on poliittinen kysymys, paaluttaa sisäasiainministeriön pelastusylitarkas-taja Taito Vainio.

Vainio on koko hankekokonaisuuden koordinaattori ja projektipäällikkönä ensimmäisessä osahankkeessa Pelas-tushenkilöstön mitoituksen perusteet ja suorituskykyvaa-timukset.

– Toimintakykyä ei pidä katsoa vain fyysisenä kykynä, vaan yleensäkin pelastustoimen toimintakykynä: miten organisaatio, asemat ja yksiköt sekä myös yksilöt toimivat

Sisäasianministeriön laaja hankekokonaisuus pelastus-toimen henkilöstön työssä jaksamisen tukemiseksi on käynnistynyt. Kahden seuraavan vuoden aikana viedään rinnakkain neljää osahanketta.

Tarkasteltavaksi tulevat henkilöstön mitoituksen perus-teet, suorituskykyvaatimukset, urakehitysvaihtoehdot ja työkyvyn ylläpidon tukeminen.

ja mikä on niiden kyky. Tarkoitus ei ole hakea säästöjä vaan edistää laatua, taustoittaa Pelastusopiston vanhempi opettaja Kari Kinnunen.

Kinnunen on Pelastajien urakehityksen linjaukset ja koulutusjärjestelmän tuki -hankkeen projektipääl-likkö. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Sirpa Lusa on Fyysistä ja henkistä työkykyä ylläpitävän toiminnan tehostaminen ja seuranta -hankkeen projektipäällikkö ja Pelastusopiston palomestari-palotarkastaja Jarkko Jäntti puolestaan Pelastustoimen toimintamenetelmien tutkimus- ja kehittämistoiminnan tehostaminen -hank-keen projektipäällikkö.

Syyskuussa käynnistynyt hanke ulottuu vuoden 2009 loppuun saakka. Toteuttamiseen haetaan rahoitusta pa-losuojelurahastolta. Kokonaisuutta tukevat Palopäällys-töliiton käynnistämä hanke pelastuslaitosten johtamisen kehittämisestä ja Kuntaliiton vetämä pelastuslaitosten kumppanuushanke.

tarkasteltavaksi Toimintakykyhankkeessa

20 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 21

Urakehitysja erikoistuminen

Tavoitteena toimintakykyisyys

Hankekokonaisuuden vision mukaan ”Suomessa on laa-dukas ja toimintakykyinen pelastustoimi ja sillä hyvinvoiva ja työkykyinen henkilöstö”. Tähän tähdätään strategisilla päämäärillä, joiden mukaan:– pelastustoimi henkilöstöineen on oikein mitoitettu– henkilöstölle on urakehitysvaihtoehtoja, ja koulutus järjestelmä tukee monipuolista pelastustoimen osaamista sekä mahdollistaa erikoistumisen– pelastustoimen tutkimusta hyödynnetään, ja uusien toimintamenetelmien ja tekniikoiden analysointi ja mahdollinen käyttöönotto tapahtuu järjestelmällisesti– tarvelähtöinen työterveys- ja työturvallisuustoiminta tukee ja edistää laaja-alaisesti henkilöstön hyvinvointia koko työuran ajan– henkilöstöllä on myönteinen asenne työkyvyn ylläpitoon

Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhankkeen osat:

1. Pelastushenkilöstön mitoituksen perusteet ja suorituskykyvaatimukset 2. Pelastushenkilöstön urakehityksen linjaukset ja koulutusjärjestelmän tuki

3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen sekä tulosten hyödyntäminen

4. Työterveyttä ja -turvallisuutta ylläpitävän ja edistävän toiminnan tehostaminen

20 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 21

Kuva: Helsingin pelastuslaitos

22 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 23

Erikoistuminen yhdessä sen kanssa, että tuetaan toimintakyvyn säilyttämistä mahdollistaa sen, että palomies voi halutessaan olla palomies uransa loppuun saakka. ”TAITO VAINIO

Hankkeen tarvetta perustellaan pelastustoimen raken-nemuutoksilla ja henkilöstön ikärakenteella. Palvelujen turvaaminen alueellisessa pelastustoimessa edellyttää si-säasianministeriön mukaan henkilöstön mitoituksen ja suorituskyvyn tarkempaa suunnittelua. Henkilöstön fyy-sisen ja psyykkisen toimintakyvyn edistäminen on entis-tä keskeisempää henkilöstön ikärakenteen muuttuessa ja painottuessa lähivuosina vanhempiin ikäluokkiin.

Henkilöstön mitoitus ja suorituskyky

Pelastushenkilöstön mitoituksen perusteet ja suorituskyky-vaatimukset -hanke on kokonaisuuden keskeisin osa, joka kiteytyy uuden toimintavalmiusohjeen hyväksyntään vuoden 2009 lopussa. Toimintavalmiusohjeessa määri-tellään muun muassa riskialueiden määrittelyperusteet sekä muodostelmien ja toimintavalmiusaikojen määräy-tyminen.

Hankkeen ydintehtävänä on määritellä ja luokitella pe-lastustehtävät vaatimustasoittain. Tähän päästään proses-soimalla tehtäviä: esimerkiksi mitä kolmannen kerroksen huoneistopalo vaatii yksiköltä ja yksilöltä.

Hankkeessa tutkitaan pelastusyksiköiden suoritusky-kyä eri vahvuuksilla: mihin eri vahvuiset yksiköt kykene-vät luokitelluissa pelastustehtävissä, ja millaista lisäarvoa suurempi vahvuus voi tuoda.

Pyrkimyksenä on selvittää se, millaisia työtehtäviä am-mattipalomiehet ja vapaaehtoiset tekevät nyt ja mikä on vastaavasti tulevaisuuden tarve. Tämän pohjalta ratkaista-vaksi tulevat suorituskykyvaatimukset.

Vainion mukaan kyse on optimoinnista ja joustosta: Käytettävissä olevat voimavarat pyritään käyttämään pa-remmin hyväksi pelastustoimen palvelujen kannalta ja toi-saalta siltä kannalta, että ikääntyvät palomiehet pystyvät tekemään palomiehen tehtäviä.

– Yksi tavoite on liikahtaa eteenpäin ajattelusta, että kaikkien palomiesten pitäisi olla savusukelluskelpoisia. Alan tehtäväkenttä on hyvin laaja, samoin yksiköt ja ih-miset ovat toimintakyvyltään erilaisia. Käytäntö menee entistä enemmän siihen, että toimenpidekyky joudutaan katsomaan sen mukaan, millainen henkilöstö toimintaky-vyltään on käytettävissä.

– Lähtökohta on se, että työ pystytään tekemään tur-vallisesti. Jos tilanne on se, ettei esimerkiksi savusukel-luskelpoisia löydy riittävästi, täytyy se tiedostaa ja tehdä päättäjille selväksi, mitä tilanne merkitsee pelastamisen kannalta. On kysyttävä, millaista valmiustasoa halutaan. Yhteiskunnan täytyy tehdä päätös, hyväksytäänkö tilanne jossa tehtäviä ei tehdä niin tehokkaasti kuin olisi mahdol-lista, avaa Vainio.

– Mitoituksessa yksi kysymys kohdistuu multiskill-pe-lastajan käsitteeseen – onko se ainoa tapa, vai voidaanko ajatella että yksikkö tai työvuoro olisi ”multiskill”. Tekevät-kö kaikki kaikkea vai tehdäänkö joukkueena tai ryhmänä, jatkaa Kinnunen.

Työnkuva nyt ja tulevaisuudessa

Pelastushenkilöstön urakehityksen linjaukset ja koulutus-järjestelmän tuki -hankkeessa selvitetään haastatteluin ja kyselytutkimuksin miehistön, alipäällystön ja päällystön nykyistä työnkuvaa, suoritteita ja osaamista sekä pyritään ennakoimaan työnkuvan muutostarpeita.

Vertikaalisen urapolkujen rinnalle etsitään vaihtoehtoa horisontaalisesta urakehityksestä:

– Urakehityksen portaikko asiantuntijasta esimiesase-maan ja sitä tukeva koulutusjärjestelmä on olemassa. Ho-risontaalinen vaihtoehto on kiinnostava tutkinnan kohde. Millainen haaste on miehistötasolla pätevöityä kiinnostuk-sen mukaan eri työtehtäviin, kysyy Kinnunen.

Vainion mukaan pelastustoimen tehtävien aikaisem-paa suuremman jouston kautta miehistölle tarjoutuisi nykyistä enemmän mahdollisuuksia erikoistua johonkin osa-alueeseen.

– Erikoistuminen yhdessä sen kanssa, että tuetaan toimintakyvyn säilyttämistä mahdollistaa sen, että palo-mies voi halutessaan olla palomies uransa loppuun saak-ka. Jo nuorena palomiehen työhön tultaessa tiedostetaan millaisia tehtäviä miehistössä on tarjolla, ja koetaan että miehistötehtävissä kehittyminen on arvokasta siinä missä alipäällystö- tai päällystötehtäviin siirtyminen. Näin jo koulutusvaiheessa muodostuisi selkeä näkemys ammat-tiurasta, esittää Vainio.

Osana hanketta tarkastellaan koulutusjärjestelmää: va-lintaperusteita, opetussisältöjä ja jatkokoulutusmoduleita.

22 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 23

Erikoistuminen yhdessä sen kanssa, että tuetaan toimintakyvyn säilyttämistä mahdollistaa sen, että palomies voi halutessaan olla palomies uransa loppuun saakka.

Tutkimustieto paremmin hyödynnettäväksi

Pelastustoimeen kohdistuvassa tutkimus- ja kehitystoi-minnassa on koettu ongelmaksi se, ettei tietoa vastaa-vista tai hyödyntämiskelpoisista aikaisemmista tutki-muksista ole aina saatavilla, jolloin “pyörää kehitetään uudestaan”. Ratkaisua haetaan Tutkimus- ja kehittä-mistoiminnan edistäminen sekä tulosten hyödyntäminen -hankkeesta, jossa pyritään luomaan menettely koti- ja ulkomaisen tutkimustiedon koordinoimisesta ja levittä-misestä kaikkien saataville.

Osahankkeessa selvitetään myös, mitä tarpeita on eri pe-lastustoimintamenetelmien kehittämiseksi vähemmän ra-sittaviksi ja turvallisemmiksi. Tarkemmin tutkitaan Cobra- ja CAFS-menetelmien käytettävyyttä. Lisäksi hankkeessa tutkitaan eri vahvuisten pelastusyksiköiden toimintakykyä liikenneonnettomuuksissa ja tulipaloissa.

Entistä vaikuttavampaa työterveyshuoltoa

Työterveyshuollon toimivuuden alueellisia eroja pyritään kaventamaan Työterveyttä ja -turvallisuutta ylläpitävän ja edistävän toiminnan tehostaminen -hankkeessa. Tavoittee-na on luoda yhteneväinen työterveyden järjestelmä, jossa työterveyshuollon prosessi on jatkuvaa arviointia, suunnit-telua, toteuttamista ja seurantaa.

– Hyviä käytäntöjä on jo paljon olemassa. Ne on tar-koitus kartoittaa ja hyödyntää yhdessä kansainvälisten ko-kemusten kanssa. Laaja-alaista työterveys- ja -turvallisuus-toimen mallia on tarkoitus pilotoida Tampereen seudulla, kertoo projektipäällikkö Sirpa Lusa.

Lusa esittelee laaja-alaista työterveysajattelun mallia, jossa yksittäisten riskien sijaan ihmistä katsotaan kokonai-suutena, jonka henkiseen ja fyysiseen terveyteen vaikutta-vat työolojen ja -ympäristön lisäksi myös muun muassa ra-vinto, elintavat, ihmissuhteet asuinympäristö, vapaa-aika ja harrastustoiminta.

Hyvän työterveyshuoltokäytännön lisäksi osahank-keessa kehitetään työturvallisuustoimintaa, varhaisen puuttumisen mallia ja fyysisen toimintakyvyn arviointi-mallia (FireFit).

24 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

FireFit parantaa fyysisen toimintakyvyn arvioinnin laatua

FireFit on pelastajille kehitteillä oleva tietokonepohjainen fyysisen toiminta-kyvyn arviointimenetelmä, joka tuo merkittäviä parannuksia erityisesti pelastuslaitoksilla tapahtuvan testauksen laatuun ja tulosten hyödynnettävyyteen.

FireFit mahdollistaa pelastussukellus-ohjeen mukaisten fyysisten toimintakyky-testien täsmällisen suorittamisen, testitulosten analysoimisen sekä henkilökohtaisen testipalautteen laatimisen tietokoneen avulla.

Lisäksi testitulosten tallentuminen FireFit-tietokantaan yksinkertaistaa testitulosten käsittelyä ja seurantaa sekä yksilö- että ryhmätasolla.

Epämääräistä testausta ilman testipalautetta

Pelastushenkilöstön työkyvyn arvioinnin lähtökohtana on työturvallisuus. Oleellista on pystyykö pelastaja suoriutu-maan tehokkaasti työtehtävistään vaarantamatta omaa, pelastettavan tai työtovereiden terveydentilaa ja turvalli-

FireFit-menetelmän sisältämät testit Pelastussukellusohjeen mukaiset:• Savusukellustestirata (Oulun malli)• Epäsuora polkupyöräergometritesti• Lihaskuntotestit

Lisäksi:• Kehon koostumuksen arviointi (vapaaval.)• Dynaamisen tasapainon testi (vapaaval.)• Selän sivutaivutustesti (vapaaval.)

suutta. Muiden pelastustyön vaatimusten lisäksi fyysiset vaatimukset kohdistuvat erityisesti hengitys- ja verenkier-toelimistön ja tuki- ja liikuntaelinten toimintaan sekä mo-toriseen taitoon.

Fyysisen toimintakyvyn testaus on yksi tapa arvioida työssä selviytymistä sekä motivoida pelastajia säännölliseen fyysisen toiminta- ja työkyvyn ylläpitoon. Suunnitelmalli-sesti ja standardoidusti toteutetusta testauksesta hyötyvät yksittäisen työntekijän lisäksi työyhteisö ja työnantaja. Asi-antunteva testipalaute antaa hyödyllistä tietoa pelastajalle itselleen terveytensä ylläpitämiseksi, sillä rapistuva kunto on kiistattomasti monien sairauksien riskitekijä.

Selvitysten mukaan pelastussukellusohjeen mukainen fyysisen toimintakyvyn arviointi toteutuu pelastuslaitok-sissa nykyisin hyvin vaihtelevasti. Vähän alle puolessa pää- ja sivutoimisista sekä sopimuspalokunnista hengitys- ja ve-renkiertoelimistön toimintakyvyn testaukset toteutetaan tiheydeltään pelastussukellusohjeen mukaisesti. Lihas-voiman ja -kestävyyden kohdalla vastaava osuus on noin puolet. Testipalautteen antamisen käytännöt ja tulosten seurannasta huolehtiminen vaihtelevat pelastuslaitoksit-tain tai näitä asioita ei huomioida lainkaan.

Tuoreissa kansainvälisissä tutkimuksissakin korostetaan säännöllisten terveystarkastusten tärkeyttä pelastusalan töis-sä. Tätä toimintaa tukevat omalta osaltaan hyvin toteutetut kuntotestit. Uhkaaviin muutoksiin voidaan puuttua ajoissa, jolloin pelastajan toimintakyky ja terveys säilyvät.

Tärkeää on, että testauksesta vastaavat henkilöt saavat ohjeen mukaista koulutusta ja omaavat pelastusalan tun-temusta. Näin testiturvallisuus ja tulosten oikea tulkinta varmistetaan.

FireFit uudistaa nykyiset testauskäytännöt

FireFit ohjelma tuo mukanaan merkittäviä parannuksia pelastuslaitoksilla tapahtuvaan fyysisen toimintakyvyn testaukseen. Ensinnäkin fyysisen toimintakyvyn arvioin-nin laatu ja turvallisuus paranevat yhtenäisen, tietokoneen avulla suoritettavan testauksen myötä. Toiseksi, henkilö-kohtaiset testitulokset ovat heti suorituksen jälkeen tarkas-teltavissa ja visuaalisesti vertailtavissa edellisen vastaavan suoritetun testin kanssa. Kolmanneksi, ohjelman avulla laadittava kirjallinen testipalaute kertoo pelastajalle hänen fyysisestä toimintakyvystään sekä työssä selviytymisen nä-kökulmasta että väestötasoon verrattuna.

MIIA WIKSTRÖMtutkija / Työterveyslaitos

SIRPA LUSAprojektipäällikkö / Sisäasiainministeriö

HARRI LINDHOLMerikoislääkäri / Työterveyslaitos

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 25

FireFit parantaa fyysisen toimintakyvyn arvioinnin laatua

Uutena ulottuvuutena palautteessa ovat ikään ja su-kupuoleen suhteutetut viitearvot fyysisen toimintakyvyn osalta. Neljänneksi, fyysisen toimintakyvyn testituloksis-ta voidaan laatia visuaalisesti yksinkertaiset ryhmäraportit esim. paloasemittain, mikä helpottaa fyysisen toimintaky-vyn muutosten seurantaa ja henkilöstöön liittyvää suun-nitteluprosessia.

Tulevaisuudessa testaajien koulutusjärjestelmä ja yhtenäinen pelastajan indeksi

FireFit-menetelmän esikuvana on toiminut Puolustus-voimissa jo vuosia käytössä ollut ja hyviä kokemuksia saavuttanut MilFit-menetelmä. Puolustusvoimien järjes-telmän vahvuutena on ollut erityisesti koulutettu testaus-henkilöstö sekä selkeät ja luotettavat viitearvot testitulos-ten tulkintaan.

Pelastajien käyttöön suunnattu FireFit on hankittavis-sa pelastuslaitoksille vuoden 2009 alussa. FireFit-menetel-män käyttöönoton yhteyteen tullaan vuoden 2008 aikana luomaan räätälöity testaajan koulutusjärjestelmä, joka täh-tää erityisesti pelastajien testauksen laadun parantamiseen pelastuslaitoksissa.

FireFit-menetelmää käyttävän henkilön koulutus-taustasta riippuen opetus tulee sisältämään testausoppia, kuormitusfysiologiaa, lääketiedettä ja FireFit-ohjelman käyttöä. Tämä on sekä pelastussukellusohjeen että kan-sallisten fyysisen toimintakyvyn testauksesta annettujen suositusten mukaista toimintaa.

FireFit-menetelmän käytön hyödyt• Fyysisen toimintakyvyn arvioinnin käytännöt yksinkertaistuvat mutta laatu paranee• Pelastaja saa henkilökohtaisen testipalautteen • Testipalaute annetaan useiden eri viitearvojen näkökulmasta myös ikä/sukupuoli huomioiden• Fyysisen toimintakyvyn muutosten seuranta yksilö - ja ryhmätasolla helpottuu• Fyysisen toimintakyvyn testitulosten tilastointi, tarkastelu ja tietojen siirto esim. työterveys- huoltoon yksinkertaistuu

Fyysisen kunnon ylläpito on osa ammattia. Kuvassa kuntosalilla Petteri Nousiainen ja Konsta Purola.

kaavio viisiluokkaisen (1-5) Pelastajan indeksin osista

Toinen FireFit-menetelmään tulevaisuudessa liitettävä uudistus on niin ikään Puolustusvoimien vastaavasta mal-lista muokattu ns. Pelastajan indeksi, jonka tarkoituksena on kokonaisvaltaisemmin huomioida pelastajan fyysinen toimintakyky myös iän ja työtehtävän fyysisen kuormit-tavuuden näkökulmasta kehon koostumusta ja hallintaa unohtamatta.

Indeksin tasot voidaan määritellä niin, että esimerkiksi pelastussukellusta tekevälle suositellaan indeksin luokkaa 5 tai hallinnollisia tehtäviä tekevälle riittää luokka 2 jne. Näin päästään kokonaisvaltaisempaan arviointiin ja väl-tetään yksittäisiin millilitroihin tai toistokertoihin tuijot-taminen.

Yhteistyöllä eteenpäin

FireFit-menetelmän kehittämiseen ovat osallistuneet Kes-ki- ja Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitokset ja heidän työ-terveyshuoltonsa sekä AinoActive Oy. Hankkeen ohjaus-ryhmään ovat kuuluneet edustajat sekä Pelastusopistosta että Sisäasiainministeriöstä. Hanketta on rahoittanut em. organisaatioiden lisäksi TTL ja Palosuojelurahasto.

Menetelmän uskotaan edistävän yhteistyötä työterveys-huollon kanssa. Onkin muistettava, että fyysisen toiminta-kyvyn arviointi on vain yksi osa kokonaisvaltaisen työky-vyn ja terveydentilan arviointia. Kaikki tiedot yhdistämällä saadaan paras käsitys työssä selviytymisen edellytyksistä. Erityisen tärkeää on jo varhain päästä vähentämään terve-yden riskitekijöitä, eli kannustamaan terveisiin elintapoi-hin. Uudessa pelastussukellusohjeessa määritelty riskinar-viointi ennen testausta ohjaa parhaimmillaan yhteistyöhön työterveyshenkilöstön kanssa jo varhaisessa vaiheessa.

Tämä hanke on osa SM:n koordinoimaa laajaa Pelas-tuslaitosten ja -henkilöstön toimintakyky-hanketta ja siinä erityisesti 4. osahanketta, jonka tavoitteena on tehostaa työterveyttä ja -turvallisuutta ylläpitävää ja edistävää toi-mintaa pelastuslaitoksissa. Koko hankekokonaisuutta tul-laan esittelemään myöhemmin ja tietoja hankkeesta tullaan välittämään myös muun muassa SM:n nettisivujen kautta (www.pelastustoimi.fi)

LISÄTIETOA TESTAUKSESTA: Keskinen K., Häkkinen K. & Kallinen M. (toim.). 2007. Kuntotestauksen käsikirja. Liikuntalääketieteellinen Seura (www.lts.fi)

26 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Satakunnan pelastuslaitoksen syn-typrosessia on arvioitu kyselytutki-

muksessa, jossa laitoksen perustamis-ajan muutosjohtamisen onnistumista ja tulevaisuuden kehittämistarpeita selvitettiin muun muassa henkilöstön näkökulmasta.

Tuloksissa keskeisiksi teemoiksi nousivat puutteellinen tiedon kulku ja organisoituminen. Kyselyyn vastan-neesta henkilökunnasta 61,4 prosent-tia kertoi, ettei saanut riittävästi tietoa hankkeen valmisteluvaiheesta.

Henkilökunnasta 83,1 prosenttia koki laitoksen perustamisen tapah-tuneen liian varhain – vuoden 2003 alusta – ja johtaneen siihen, ettei asi-oita ehditty valmistella. Vuosi lisää valmisteluaikaa olisi antanut mah-dollisuuden luoda yhteiset pelisään-nöt valmiiksi.

Parempaa toimialueiden ja maa-kunnan yhteistä ohjeistusta kaivat-tiin niin käytännön työhön liittyviin asioihin kuin johtamiseen liittyviin seikkoihin.

Projektitutkija Hannele Rahkalan kokoaman raportin mukaan muutos-vaiheessa olisi kaivattu tietoa muun muassa henkilöstön asemasta. Pääosa vastanneista suhtautui alueellistami-seen myönteisesti, vaikkakin miehis-tö tämän lisäksi uskoi byrokratian lisääntyvän.

Porin Palohenkilöstö Spal ry:n puheenjohtaja Asko Mansikkamäki tunnistaa kyselyssä esiin nousseet ki-pukohdat juuri niiksi, joista henkilö-kunnan keskuudessa on puhuttu.

– Huhuja ja käytäväkeskusteluja liikkui, mutta mitään todellisuuspoh-jaa niillä ei ollut. Monesti kävi niin,

että vaikka asioista sovittiin, oli tilan-ne muutaman päivän päästä jo aivan toinen, kertoo Mansikkamäki. Esi-merkiksi tehdyistä organisaatiomuu-toksista ei miehistö kokenut saavansa kaipaamaansa tietoa.

Tiedonkulun ongelmat olisi Man-sikkamäen mielestä ratkaistu henki-löstön riittävällä mukaanotolla val-mistelutyöhön.

Neljän vuoden aluelaitoskoke-muksen jälkeen kyselyssä kiiteltiin kaluston uusiutumista, mutta miehis-tövahvuuksien pelättiin huonontavan toimintaa. Tulevaisuuden osalta mie-histö toivoi mm. henkilöstöresurssien kunnollista hoitamista, yhteishengen luomista sekä toimenkuvien ja palk-kauksen kehittämistä.

Edelleen käymistilassa

Kyselytutkimus on osa laajempaa Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön toteuttamaa Satavarma joh-taminen -hanketta. Sen tavoitteena on kehittää Satakunnan pelastuslaitok-sen johtamista ja selkeyttää laitoksen organisaatiota.

Monien toimintakulttuurien yh-teensovittaminen ei ole sujunut kivut-tomasti Satakunnan pelastuslaitoksel-la. Pelastustoimen alueellistamisesta kerättyjen kokemusten on toivottu helpottavan muiden hallinnonalojen alueellista yhteistoimintaa.

Pelastusjohtaja Pekka Tähtisen mukaan kritiikki laitoksen perusta-misen muutosjohtamista kohtaan oli odotettua: – Ainahan koetaan, että tie-don kulussa olisi parannettavaa, ja se varmasti pitää paikkansakin. Samoin organisoitumisen ja johtamisen osalta on ollut toivomisen varaa – olemme olleet maakunnallisen laitoksen pe-rustamisen jälkeisessä myllerryksessä, jossa on haettu parasta mahdollista toimintatapaa.

Toisaalta Tähtinen viittaa kaup-pakorkeakoulun toiseen selvitykseen, jossa kartoitettiin Satakunnan pelas-tuslaitoksen tilannetta muihin pelas-tuslaitoksiin. Tilanne eri laitoksissa on hyvin samanlainen: Satakunnassa ko-etut haasteet mm. organisoitumisen ja yhteistoiminnan suhteen ovat tuttuja muuallakin.

Tiedon huono kulkuhiersi Satakunnan pelastuslaitoksen

synnytystä

Pahimmiksi pullon-kauloiksi Satakunnan pelastuslaitosta perustettaessa nousivat tiedon huono kulku ja puutteellinen organisoi-tuminen, esittää Turun kauppakorkeakoulun tutkimus. Miehistö jäi kaipaamaan tietoa muutoksen henkilöstö-vaikutuksista ja pitäviä päätöksiä.

Liian nopean aikataulun vuoksi lähes kaikki asiat olivat jääneet kesken ja organisaatio oli valmistumaton muutokseen. Valmistelusta ei tiedotettu riittävästi henkilökunnalle, huhuja ja käytävä-keskusteluita oli liikkeellä.

TUTKIMUSRAPORTTI

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 27

28 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 29

Nelikymppinen terveysneuvonnassa

MARJATTA KARVINEN

Helsingin Sydänpiiri kutsui Ville Koposen terveystarkastukseen viime talvena juuri, kun tämän elämä oli kiireimmillään. Mies katsoi kuitenkin viisaimmaksi osallistua: On yksi huoli vähemmän, jos edes terveys on kunnossa, Koponen kuittaa tyytyväisenä.

Ville Koposen ohella kaikki muutkin samana vuonna neljäkymmentä täyttävät helsinkiläismiehet kutsut-

tiin Helsingin Sydänpiirin ja terveyskeskuksen MBO-oh-jelman terveystapaamiseen.

Mittauksilla ja testeillä etsittiin miehet, joilla on suu-rin vaara sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai tyypin 2 diabetekseen. Riskiryhmäläisille tarjottiin erityisannos henkilökohtaista terveysneuvontaa.

– Terveellisillä elintavoilla voi välttää taudin tai ainakin siirtää sairastumista myöhempään ikään, MBO- ohjelman projektipäällikkö Margit Ylänen Helsingin Sy-dänpiiristä sanoo.

Yhä useampi mies pääsee osalliseksi tutkimuksista ja neuvonnasta, kun Helsingissä vuosina 2001-04 kehitettyä

28 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 29

Nelikymppinen terveysneuvonnassa

menetelmää levitetään nyt pääkaupungista Uudenmaan kuntiin. Toiminta kuuluu Suomalaiseen Sydänohjelmaan ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Geenit peritään, elintavoista jokainen päättää itse

Ville Koponen pitää terveystarkastuksia todella tarpeelli-sina. Hänen ikäistensä miesten elämässä tapahtuu paljon, eikä moni ehdi menemisiltään seurata omaa terveyttään.

– Hyvä, jos joku muu vaivautuu minun terveyteni puo-lesta ja antaa muistutuksen, hän kiittelee.

Ylipalomies Ville tekee kolmivuorotyötä, jossa pisin työrupeama on 24 tunnin mittainen. Se vaatii asettamaan kohdalleen niin levon, ruokailun, harrastukset kuin kans-sakäymisen muiden kanssa.

Kutsu terveystapaamiseen kolahti postiluukusta jou-lukuussa 2006, jolloin Villen avioliitto oli hajonnut ja moni asia piti järjestää. Koponen raivasi aikaa terveys-tapaamiselle.

– Tunnen itseni terveeksi, mutta tiedostan riskit. Olen saattanut periä alttiuden valtimotauteihin, sillä isäni sai-rastaa diabetesta. Ukkini ehkä menehtyi infarktiin, silloin

asioita ei vielä tunnettu niin tarkasti kuin nykyisin, hän tuumii.

Mitä epäedullisempi perimä, sitä tärkeämpää on tark-kailla elintapojaan. Villelle perusterveellinen elämäntapa on luontaista: – Näen työssäni, kuinka ihminen voi pilata elämänsä omilla valinnoillaan. Suuri osa asiakkaistamme on joutunut onnettomuuksiin tai sairastunut alkoholin takia, hän kertoo.

Villen maksa-arvoa on kohottanut vain särkylääke, jota hän joutui syömään selkävaivojen takia vuoden ajan. Sel-käsairaus esti liikunnan ja lisäsi Villen painoa parillakym-menellä kilolla. Samanaikaisesti hänen verenpainearvonsa kohosivat.

Nelikymppinen ehtii vielä vaikuttaa terveyteensä

Miehet kuolevat seitsemän vuotta nuorempina kuin naiset ja työikäisinä kaksi kertaa naisia yleisemmin. He käyttävät terveyspalveluja vähemmän kuin naiset eivätkä juuri ha-keudu terveysneuvonnan piiriin. – Keski-ikäiset miehet ovat vaaravyöhykkeellä, mutta ehtivät vielä hyvin vaikuttaa tulevaan terveyteensä, Margit Ylänen perustelee kohderyh-män valintaa.

Työikäisten miesten terveyttä verottavat nimen-omaan valtimosairaudet, joiden suurin syy on yleistyvä liikapaino. Suomalaisten varusmiesten keskipaino on ko-honnut kuudella kilolla reilun kymmenen vuoden aikana vuosina 1993 – 2004.

Erityisen epäterveellistä on omenalihavuus, koska vyö-tärön paisuminen kertoo, että rasvaa on kietoutunut myös vatsan sisälle tärkeiden sisäelinten ympärille.

Keskivartalolihavuuteen liittyy usein heikentynyt so-keriaineenvaihdunta, lisääntynyt veren kolesteroli ja ko-honnut verenpaine, jolloin puhutaan metabolisesta oireyh-tymästä. Oireyhtymä altistaa sydän- ja verisuonitaudeille sekä tyypin 2 diabetekselle.

Ravinnolla ja liikunnalla terveyttä

Terveystapaamisella Ville kävi laboratoriokokeissa ja vas-tasi terveystesteihin ja keskusteli terveydenhoitajan kanssa elämäntavoista. Hänen ruokatottumuksiaan kohennettiin vain rasvankäytön osalta: – Pehmeät rasvat pitävät koleste-roliarvot kunnossa ja suonet puhtaina, Ville oppi.

Hän myöntää, että kevytlevitteeseen oli vaikea tottua. Nyt sitä käyttävät hänen lapsensakin.

– Uunissa paistetut ranskanperunat ja makkara ovat meillä käyneet harvinaiseksi herkuksi, hän kertoo.

Ville liikkuu paljon. Hän käy punttisalilla aina, kun ehtii. Hän sauvakävelee kumppaninsa kanssa Kontulan mainioissa lenkkimaastoissa ja hiihtää kavereiden kanssa Lapissa. Suuria elämyksiä tuottavat sukellusmatkat eksoot-tisilla vesillä – niitä löytyy Suomestakin.

LISÄTIETOA: www.pienipaatospaivassa.fi www.helsinginsydanpiiri.fi www.uudenmaansydanpiiri.fi

LIITON INFO

STTK:laista järjestötoimintaa on perin-teisesti järjestetty opiskelijoille, mutta nuoret aikuiset ovat jääneet hieman vä-hemmälle huomiolle. Nyt tähän on tulos-sa muutos. Uusi PlusMiinus 30 –toiminta on lähtenyt liikkeelle.

Plusmiinus 30 -toiminta on suunnattu kolmenkympin kum-mallakin puolen oleville, työelämässä oleville nuorille aikui-

sille. Tätä kohderyhmää yhdistää samankaltainen elämäntilanne ja samanlainen vaihe työuralla.

Pienten lasten isät ja äidit elävät elämänsä kiireisintä aikaa sukkuloidessaan kodin, työn ja tarhan välillä. Sinkuille on puoles-taan tärkeää viettää aikaa kavereiden ja erilaisten harrastusten parissa. Jatkuvasti monipuolistuva media ja viihdeteollisuus tar-joavat monenlaisia virikkeitä ja vaihtoehtoja vapaa-ajan täyttä-miseksi.

– Ammattiyhdistystoiminnan pitää pystyä kilpailemaan nuor-ten aikuisten ajasta, STTK:n alue- ja järjestöpoliittinen asiantun-tija Pekka Salmi miettii. Salmi vastaa toiminnan organisoimisesta STTK:ssa.

Teknologiaa hyödyntäenYksi yhdistävä piirre nuorten aikuisten käyttäytymisessä on uu-den teknologian hyödyntäminen ja erityisesti internetin merkitys jokapäiväisenä viihde-, tiedonhankinta- ja viestintäfoorumina. PlusMiinus 30 –toiminta panostaakin erityisesti sähköiseen maailmaan.

Verkossa on avattu oma Plusmiinus 30 -ekstranetsivusto, jossa käydään keskustelua ajankohtaisista asioista, otetaan kan-taa ja tehdään aloitteita sekä hankkitaan tietoa työelämästä. Si-vut löytyvät osoitteesta www.sttk.fi/plusmiinus30.

Sähköinen yhteisö toimii ajasta ja paikasta riippumatta. Jos esimerkiksi perheellisellä on vaikeuksia raivata tilaa kalenteriin ammattiliittonsa tilaisuuksia varten, voi hän osallistua itseä kiin-nostavien työelämäasioiden käsittelyyn jatkossa verkossa silloin kun itselle parhaiten sopii.

PlusMiinus 30 –sivuilla nostetaan esille nuorten aikuisten elämää koskettavia teemoja mm. kolumnien, haastatteluiden ja keskustelupalstojen kautta. Kolumneja kirjoittavat mielenkiin-toiset nuoret vaikuttajat yhteiskunnan eri alueilta. Ensimmäiset nettikolumnistit tulevat politiikasta, mm. kansanedustajat Maria Guzenina (sd) ja Pertti Salovaara (kesk).

PlusMiinus 30 –toiminnan osana järjestetään 2-3 kertaa vuo-dessa myös erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Tilaisuuksiin voi ottaa myös perheen jäsenen tai ystävän mukaan.

– Erilaisten tutkimusten mukaan nuoret aikuiset kokevat am-mattiyhdistystoiminnan tärkeäksi, mutta eivät silti välttämättä

lähde mukaan mihinkään toimintaan. PlusMiinus 30:een osal-listumisen kynnys on haluttu tehdä mahdollisimman matalaksi, Pekka Salmi sanoo.

Uusia toimintamuotoja vanhojen rinnalleAmmattiliittojen toiminnan jatkuvuuden kannalta on erittäin tär-keää saada nuoret aikuiset aktivoitua mukaan. Ay-toiminnassa on kuitenkin pohjimmiltaan kyse yhteisten asioiden hoitamisesta yhdessä. Näitä yhteisten asioiden hoitajia tarvitaan jatkuvasti li-sää kun vanhat konkarit siirtyvät pois työelämästä.

PlusMiinus 30 -toiminnan johtoajatus on, että vanhojen toi-mintamuotojen rinnalle ja tilalle pitää luoda uutta, jotta nuoria saadaan osallistumaan nykyistä aktiivisemmin.

– Ei ole sattumaa, että tällä hetkellä ammattiyhdistystoi-minnassa ei juuri ole mukana aktiivisia nuoria aikuisia. Nuorten aikuisten vapaa-ajasta kilpailee niin moni muu asia, että osallis-tuminen jää vähäiseksi. Uskon, että aikaa ay-toiminnallekin kui-tenkin löytyy jos se koetaan tarpeeksi antoisaksi ja mielekkääksi, Salmi sanoo.

PlusMiinus 30 –toiminnassa käsiteltävien teemojen lista on pitkä: pätkätyöt, talous ja raha-asiat, työn ja vapaa-ajan yhteenso-vittaminen, oman osaamisen kehittäminen, kestävä kehitys…

– Näihin samoihin teemoihin liittyviä asioita hoidetaan joka päivä osana STTK:n edunvalvontaa. Nuorilla aikuisilla on varmasti niihin liittyen paljon annettavaa keskusjärjestön ja liittojen toimi-joille. Sivuilla voikin myös tehdä STTK:lle aloitteita, jotka välittyvät suoraan järjestön päättäviin elimiin saakka, Pekka Salmi lupaa.

Plusmiinus 30 -palveluun pääset kirjautumaan Palomiesliiton tunnuksella, jonka jälkeen voit luo-da oman käyttäjätunnuksesi. Kysy kirjautumis-tunnusta toimistolta: [email protected]

oletko Plusmiinus 30?

STTK käynnistänyt uuden, nuorille aikuisille suunnatun toiminnanwww.sttk.fi/plusmiinus30

30 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 31

Kun silmäni mä aukaisen, on jälleen aamu uus Kellon pärisevän vaiennan, on se kohta puoli kuus Silti torkahdan mä vielä, aikaa töiden alkuun on Vaan kun kello kahdeksaa jo käy, alkaa kiire tauoton

Käskynjaolla ne toimet, aina vuoron jaetaan Ja kun tehtävät on selvät niin, varusteita haetaan Täytyy kaiken olla valmiina, hälytys taas tulla voi Siinä miettimään ei jäädä, sireenit kun auton soi

Illan tullen kaikki kansa, kotiin perheinensä käy Nousee pimeys ylle taivaan, edes kuutamoa ei näy Turvallisin mielin voivat,

ihmiset nuo uinua yössä Painajaisista ei pelkoa, onhan palomiehet työssäJos sairastuukin joku, tuli tarttua voi taloon

Myrkky valuu rekan tankista, joku nostaa siitä haloon Niin päivin öin me valvotaan, ja kansaa turvataan Sen huomaa kyllä jokainen, paikalle kun kurvataan

On aamu taas ja vuorokausi, on mennyt töitä tehden Nyt kotiin lähden lepäämään, vielä luen aamun lehden Sen sivuilta taas nähdä voi, mitä sattunut on täällä Kyllä palomiehiin luotetaan, ne auttaa joka säällä

Mäxä

LUKIJALTA

oman työn arvostusta

Sähköisessä ketjukirjeessä jokainen liitto esitte-lee järjestäytymisen järkevyyttä omalla tekstillä.

Lähtölaukauksen tekevät liittojen aktiivit: luottamus-miehet, työsuojeluvaltuutetut, osastojen toimijat.

– Liitoissa voi olla satojen, jopa tuhansien aktii-vien sähköpostilistat. Viestin viejät lähettävät tutta-villeen viestejä ja tuttavat taas tuttavilleen. Kynnys lähestyä järjestäytymättömiä on matala ja työkalu luonteva nykyaikana, yhteyspäällikkö Matti Hynynen STTK:sta perustelee.

Sähköinen ketjukirje toimii STTK:laisin tunnuksin, ja liitot saavat tietoa tuloksistaan helmikuun lopulla. Kampanjan tekninen toteuttaja on Korkeapaine Oy.

– Työkalu on ay-liikkeessä uusi ja ensi vuonna vain STTK:laisten liittojen käytössä, Hynynen kertoo.

Tavoitteena on saada STTK:laisiin liittoihin tuhan-sia uusia jäseniä, kuten Ketjureaktio-kampanjalla vuosina 2006 ja 2007 onnistuttiin saamaan. Hyny-nen muistuttaa, että kampanjat tukevat liittojen ar-kista jäsenhankintaa, joka on ay-liikkeen perustyötä.

– Jäseniä poistuu eläkkeelle tuhatmäärin, joten uusiakin täytyy saada tuhatmäärin.

Kampanjaa siivittävät muhkeat palkinnot: neljälle luksusloma Levillä, kannettavia tietokoneita ja osto-kortteja.

Kampanjat tukevat normaalia jäsenhankintaa. Tärkeintä on puhua työyhteisöissä jäsenyyden mer-kityksestä. Kaverilta kaverille -idea toteutuu sekä kasvotusten viestittämisessä että sähköisessä ket-jukirjeessä.

Leena Seretin

Kaverilta kaverille

Liitot tarjoavat jäsenyyttäketjukirjeelläSTTK:laisessa liittoperheessä al-kaa uudenlainen jäsenkampanja: liittojen aktiivit lähettävät kavereil-leen sähköpostiviestejä ja kutsu-vat heitä mukaan liiton jäseniksi. Palomiesliitto on mukana kam-panjassa, joka kestää tammikuun puolivälistä helmikuun lopulle.

Täysi kattausturvallisuutta

24h hälytysvalvonta

Vartiointipalvelut

Henkilöturva

Kameravalvonta

Kulunohjauslaitteet

Hälytysjärjestelmät

www.thvturvapalvelut.fi puh: 234 1000

Yksityinen turvapalveluliike, ainoana

Turussa.

puh. 010 424 0300

Täysi kattausturvallisuutta

24h hälytysvalvonta

Vartiointipalvelut

Henkilöturva

Kameravalvonta

Kulunohjauslaitteet

Hälytysjärjestelmät

www.thvturvapalvelut.fi puh: 234 1000

Yksityinen turvapalveluliike, ainoana

Turussa.

30 l PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PELASTUSALAN AMMATTILAINEN l 31

Kielotie 12–14 B, 01300 Vantaapuh (09) 867 8880, fax (09) 863 7230

[email protected]

SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL RY

Kuva

t: H

gin

pela

stus

laito

s ja

Häk

e.

jokaisella suomalaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi. Pelastusalan eri tehtävissä työskentelevät ammattilaiset tekevät kansalaisten turvallisuuden eteenvaativaa työtä joka päivä. He tarvitsevat ammattiliittoa turvaamaan asemansa työelämässä. Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä tämä on vaativa, mutta välttämätön tehtävä.

SPAL on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden oma ammattiliitto. Liittoon kuuluu 3 000 jäsentä, jotka työskentelevät kuntasektorilla pelastusalan eri ammattiryhmissä sekä valtion hätäkeskuksissa. STTK:laisena liittona SPAL on mukana Suomen suurimman toimihenkilökeskusjärjestön hallituksessa ja työryhmissä.

Edunvalvonnan kannalta on pelkästään hyvä asia,että SPAL keskittyy ainoastaan pelastusalan ja hätäkeskus-ammattilaisten asioihin.

PELASTUSHENkILÖSTÖN OMA AMMATTILIITTO