pelastusalan ammattilainen 6/09

PELASTUSALANAMMATTILAINEN 6

l 2

009

homekorjaus vie vuosiksi parakkiin s. 28-37

FinnRescueuudellaasenteellas. 16

Kipupisteetratkaistavayhdessäs. 11

New Yorkinjärjestelytpitkälläs. 20

PELASTUSALANAMMATTILAINEN6 l 16.12.2009

6

6

20

28

32

38

KANSI: FinnRescuen harjoituksessa 27. toukokuuta Tampereella FRF-koirakot etsivät ja pelastivat eloonjääneitä raunioista. Kuva: Joonas Lehtinen.

3 l Päätoimittajalta Kylmää osaamista

5 l Puheenjohtajalta Pelastuslakiluonnoksen pykälä 58 on tarpeeton

6 l Kehittämisestä puuttuu vahva kokonaisnäkemys Liittokokouksen julkilausuma

7 l Vieraana: Kansanedustaja Jari Larikka Suomi Euroopan turvallisin maa 2015?

8 l Palkansaajien rivit tiiviiksi Liittokokous Tampereella

11 l Yksittäisestä hankkeesta jatkuvaan kehittämiseen Toimintakykyhanke päättyi

14 l Valistus ja koulutus edelleen sivuraiteella Myllyniemen vanha huomio pätee edelleen

16 l FRF:sta kylmäpelastuksen iskuryhmä EU:rahoitusta puoleksitoista vuodeksi

20 l WPFG New Yorkissa 2011 SOPU pitkällä järjestelyissä

22 l Paikallisen yhdistystoiminnan kehittäminen Jäsenten aktivointi

28 l Pensseliremontit kostautuivat Kemissä Parakkielämää palokunnissa

24 l Kitti ja maali eivät riittäneet Kotkassa Vitsit alkavat olla vähissä

32 l Tosiasioita kosteusvaurioista Työntekijän ja työnantajan velvollisuudet 38 l Miten syntyy palomies? Kurssin vaiheet blogiin

TEEMA: SISÄILMA

Lehti:

Julkaisija:

IssN:

Pelastusalan Ammattilainen on suomen Palomiesliitto sPAL ry:n jäsenlehti. se tavoittaa pelastusalan ja hätäkeskuksien toimijat kattavasti jokapuolella suomea.

suomen Palomiesliitto sPAL ryKielotie 12-14 B01300 Vantaapuh. (09) 867 8880fax (09) 863 [email protected]

1456-7709

Päätoimittaja:

Kirjapaino:

Ilmoitukset:

Osoitteen-muutokset ja juttuaineisto

Mikko TeräväGsM 045 657 [email protected]

Painotalo Auranen Oy, Forssa

Ilpo Pitkänen Oypuh. (09) 5868 300 fax (09) 5868 [email protected]

[email protected]

PELAsTUsALAN AMMATTILAINEN l 3

PÄÄTOIMITTAJALTA

MIKKO TERÄVÄ

suomen palomiesliitto spaL ry on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden ammattiliitto. Liiton jäsenet työskentelevät valtion, kuntien, kuntainliittojen ja yksityisen sektorin palveluksessa.

Palomiesliiton tavoitteena on edistää jäsenten ammatillisia ja taloudellisia etuja, vaikuttaajäsenten yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen ja edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoansa.

PELASTUSALANAMMATTILAINEN

FinnRescuen EU-hakemus onnistui ja se sai 1,2 miljoonan euron rahoituksen, jolla kehitetään

mallia pelastustyöhön pakkasessa. Mikä suomalai-sille on itsestään selvyys, ei ole sitä maailmalla. FRF on pelastustoimen vientituote maailmalle ja oival-luksella saadaan vielä rahaa – hyvä uutinen kaikkien ”nyt ei ole mihinkään ylimääräiseen kehittämiseen rahaa” -selitysten keskellä.

Euroopan unionin komissio arvostaa suomalaista pelastusalan osaamista, mutta miten on kotimaassa? Neuvottelut pelastuslaitosten ja FinnRescuen välillä päättyivät yhteistyön katkeamiseen.

FRF:n päältä on pyyhitty pölyt. Vuoden aikana on rekrytoitu päätoimista henkilöstöä Kriisinhal-lintakeskukseen, rakennettu Vantaalle logistiikka-keskus ja kalustettu se, verkostoiduttu ulkomailla, kehitetty koulutusmateriaalia ja -ympäristöä sekä järjestetty kaksi isoa leiriä. Yhteistyökartoitus tuki-

moduleiden käyttöön kotimaan onnettomuuksissa käynnistyi myös. Rahoitusmallin ratkaiseminen on ensi vuoden iso kysymys. Rahoituksen tason va-kiinnuttaminen turvaisi jatkon kohti FinnRescuen vuoden 2012 tavoitetta, YK-vaatimustason täyttävää pelastusmuodostelmaa.

VALMISTUVAT pelastajakurssilaiset ihmettelevät, mihin pelastuslaitosten rekrytoijat katosivat. Kun-tatalouden sukeltaessa ovat työpaikat kiven alla. Pe-lastustoimi ottaa iskuja vastaan siinä missä muutkin ammattiryhmät: sijaisia ei palkata, virat pidetään auki, ylityöt syynätään, koulutuksista karsitaan ja lomautuksista huhutaan. Sisäministeri vakuutti Kuopiossa käydessään, että työtä alalla riittää. Not-kahduksesta noustaan, mutta tietysti tuoreita pe-lastajia kiinnostaa, miten jyrkässä kulmassa. Polte tositoimiin on kova.

Kylmää osaamista

4 l PELAsTUsALAN AMMATTILAINEN PELAsTUsALAN AMMATTILAINEN l 5

Kun ylipalomies Lassi Ekmanin (58) läksiäiskahveja juotiin 10. marras-

kuuta Tornion paloasemalla, sai Lapin Läänin Palohenkilöstö ry arkistoonsa nipun asiakirjoja Palomiesliiton alku-ajoilta. Ekman oli SPAL:n hallituksen jäsenenä vuosina 1993-1996.

Torniossa ja muuallakin Lapissa ammattiyhdistystoiminta on koettu tär-keäksi työksi. Se olikin yksi syy, miksi Torniosta lähdettiin oman liiton taak-se. Haluttiin muutosta ay-toimintaan, johon ei oltu tyytyväisiä.

–– Vaikka jokaisella mukana olleella oli jonkinlaista ammattiyhdistystaustaa, oli oman liiton ja näkyvyyden saami-nen kova paikka. Pöytiin pääseminen ja jalansijan hakeminen vaati työtä. Lakkoajat ovat vielä oma lukunsa kai-kessa suhteessa, sanoo Lassi muistellen torniolaisten päättäväisyyttä 90-luvun kiivaina vuosina.

Moni asia on muuttunut

Lassi tuli Tornion paloasemalle kesä-mieheksi 1970 ja palomiehen virkaan 1.1.1973. Työn puitteet ovat kehitty-neet huimasti.

–– Sammutusmenetelmät, kalus-to ja suojavaatetus ovat nyt kokolailla toisella tasolla. 70-luvun alussa saatiin ensimmäiset sarkahaalarit, jotka olivat jo vähän sammutustyöhön sopivat. Ke-sämieheksi tullessa minullakin oli taval-liset työhaalarit, kumisaappaat ja vanha kypärä.

Lassi tietää mistä puhuu, sillä hän oli 80-90-lukujen vaihteessa mukana työ-vaatteiden kehittämishankkeessa, jota tehtiin valtakunnallisesti sisäministeri-ön ja VTT:n projektina. Sammutusasu-

jen ja niiden kosteussuojauksen myötä kertyi paljon koulutuspäiviä ympäri Suomen.

–– Asuihin liittyvä tutkiminen ja kehittäminen veivät paljon aikaa, mut-ta oli samalla mielenkiintoista ja toi si-sältöä palomiehen ja sairaankuljettajan työn rinnalle.

Lapin pelastuslaitoksen viime vuo-sien kehitykseen Lassi on tyytyväinen. On saatu uutta kalustoa ja nuoria mie-hiä töihin.

Jääpallomies henkeen ja vereen

–– Taitaa kuitenkin olla niin, että jään hyvään aikaan eläkkeelle. Ilmassa on sellaisia muutoksen tuulia työ sisällössä ja pelastuslaitosten työn järjestämisessä. Parempaan suuntaan on menty, mutta jatkosta en ole niin varma.

–– Millaisia työnkuvia rakennetaan palomiehille, jotka eivät pysty savusu-keltamaan? Kunnat pesevät kätensä, joten jäädäänkö Lapin liiton palkka-listoille laskemaan lohia tai poroja? Kohta on viisikymppisiä joulupukkeja iso lauma. Nyt pitää olla malttia puo-

lin ja toisin, jotta löydetään järkevät ratkaisut.

Omia lähitulevaisuuden suunnitel-mia Lassi vielä sulattelee. Varmaa on ainoastaan se, että ensi kesänä Pellon mökillä keskitytään lohen nostamiseen Tornionjoesta. Jääpallon seuratoimin-nassa on tarjolla kiinnostavaa ja tuttua työtä. Lassi on valmentanut Tornion Palloveikkojen juniorit suomenmesta-riksi muutamana vuonna.

Haaparanta-Tornion Palloveikot nousi tälle kaudelle Ruotsin pääsarjaan Elitserieniin. Joukkueessa pelaa myös Bollnäsin riveistä takaisin kotiseudulle palannut Lassin poika Antti Ekman.

Työssä jatkaville palomiehille Lassi toivottaa jaksamista ja positiivista asen-netta.

–– Pieniä huonoja asioita nostetaan herkästi esille ja samalla hyvät jutut jää-vät huomioimatta. On ihan paikallaan kehua hyvin tehdystä työstä. Kun on kovat ajat, tarvitaan yhteen hiileen pu-haltamista. Ote pitää olla jämerä, mutta uhoamista ei tarvita. Puhutaan työasiat työpaikalla ja kokouksissa valmiiksi. Hurtilla huumorilla ja yhteishengellä mennään eteenpäin!

Juuri sopivaan aikaan eläkkeelle

Lassi Ekmania eläkkeelle jäämiset johdosta onnittelemassa ja tulitaiste-lijapatsasta antamassa Tornion luottamusmies Esa Kurttio (vas.) ja Lapin Läänin Palohenkilöstö ry:n puheenjohtaja Jyrki savolainen.

Eläkkeellelähtökahvien yhteydessä muistetaan päähenkilöä muistoesineellä, mutta joskus eläkkeelle jää-vä antaakin vastalahjan.


PUHEEN

JOHTAJALTA

KIM N

IKULA

Pelastuslakiluonnoksen pykälä 58 on tarpeetonPELASTuSLAKIA ollaan uudistamassa. Laki on parhaillaan lausuntokierroksella. Lausuntopyynnöt on pyydetty vuoden loppuun mennessä. Palomiesliitto ottaa kantaa lakiluonnok-seen kokonaisuutena, joten tässä yhteydessä kiinnitän huo-miota ainoastaan pelastuslakiluonnoksen pykäliin 57 ja 58. Lakiluonnoksen 57 § määrää kelpoisuusvaatimukset määrät-täessä pelastusviranomaiseksi ja lakiluonnoksen 58 §, eriva-paudet, kumoaa pykälän 57.

Luonnoksessa on ehdotettu, että pelastustoimen henkilös-tövirkaan määrättäessä tulee viranhaltijoiden täyttää pelastus-lakiluonnoksen 57 §:n velvoitteet pelastustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Pelastustoimintaan osallistuvalta pelastuslaitoksen päätoimiselta miehistöltä, alipäällystöltä ja päällystöltä vaaditaan virkaa tai tehtävää vastaava pelastus-alan tutkinto. Perusteluina on esitetty seuraavaa: erityisten kel-poisuusehtojen asettaminen pelastustoimen henkilöstölle on perusteltua, koska henkilöstö työskentelee tehtävissä, joissa työntekijöiden oma, autettavien ja yhteiskunnan turvallisuus edellyttää määrätyn tasoista ammattitaitoa.

Luonnoksen 58 § kumoaa edellisen pykälän pelastustoi-men henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. 58 §:n mukaan si-säasiainministeriö voi erityisistä syistä antaa erivapauden tässä laissa tai valtioneuvoston asetuksella säädetyistä kelpoisuus-vaatimuksista pelastuslaitoksen virkaan tai tehtävään. Peruste-luina on esitetty seuraavaa: erivapauksista säädetään voimassa olevan lain 18 §:ssä. Erivapausmenettelyn säilyttäminen pelas-tuslaissa on tarpeen, koska pelastuslaitosten virkoihin ei ole aina ollut saatavissa säädetyn koulutuksen suorittaneita henkilöitä. Näissä tapauksissa esimerkiksi palomiehen virkaan on annet-tu erivapauksia henkilöille, jotka ovat suorittaneet sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön koulutusjärjestelmän mukaisen koulutuksen ja hankkineet riittävän kokemuksen tehtävään.

Ehdotetun mukaisesti erivapauden myöntämiseen tulisi jatkossakin olla erityinen syy. Erivapauden myöntäminen ei kuitenkaan ehdotetun sääntelyn mukaan edellyttäisi enää sitä, että pelastustoimen järjestäminen (pelastuslaitoksen toiminnan turvaaminen) edellyttää erivapauden myöntämis-tä. Erivapauden myöntämisen perusteena oleva erityinen syy voisi olla esimerkiksi se, että erivapautta hakenut henkilö katsottaisiin sopimuspalokunnan toiminnassa hankitun tai muun työkokemuksen sekä muun kuin pelastuslaissa tarkoi-tetun pelastustoimen ammatillisen koulutuksen perusteella kelpoiseksi pelastustoimen virkaan tai tehtävään. Erivapau-della saatu kelpoisuus olisi voimassa riippumatta siitä, minkä työnantajan (pelastuslaitoksen) palveluksessa henkilö jat-kossa toimisi. Nykyisen tulkintakäytännön mukaan henkilö on voinut erivapauden saatuaan siirtyä toisen pelastuslai-toksen palvelukseen. Näin ollen erivapauden myöntämisen

sitomista tietyn pelastuslaitoksen henkilöstötarpeeseen ei voida enää pitää perusteltuna.

sÄÄdETyT PyKÄLÄT ovat ristiriidassa keskenään sekä suh-teessa lakiin kunnallisesta viranhaltijasta että kuntalakiin. Lähtökohtana ei lakiluonnoksessa voi olla se, että onko vir-koihin riittävästi hakijoita vai ei. sisäasiainministeriön velvol-lisuus on huolehtia siitä, että pelastusopisto tuottaa riittävän määrän pelastusalan ammattilaisia turvaamaan yhteiskun-nan elintärkeät toiminnot.

On huomioitava, että pelastusalan ammattilaiset ovat pää-sääntöisesti kunnissa viranhaltijoita, siis pelastusviranomaisia. Kuntalain mukaan virat perustetaan sellaisia tehtäviä varten, joissa käytetään julkista valtaa. Vaikka henkilön tehtäviin sisäl-tyisi julkisen vallan käyttöä vain vähäisessä määrin, henkilön tulee olla kuntaan virkasuhteessa.

Julkisen vallan käytölle on ominaista esim. se, että asian-omaisella on paitsi oikeus käyttää julkista valtaa, myös vel-vollisuus ryhtyä johonkin julkisen vallan käyttöä sisältävään toimeen. Jos velvollisuutta rikotaan tai laiminlyödään, henkilö syyllistyy virkavirheeseen. Julkista valtaa käyttävän virkasuhtei-sen virkavastuu on myös tehostettu ja laajennettu oikeudelli-nen vastuu, jonka kohteena on julkisen vallan käyttö ja muiden hallintotehtävien toteuttaminen. Lisäksi virkatehtävien hoitami-nen vaatii korostettua julkista luotettavuutta ja objektiivisuutta. Virkavastuu on myös muodollisesti ankarampaa, koska siihen sisältyy erityisiä rangaistusmuotoja, kuten viraltapano.

PELAsTUsALAN AMMATTILAIsET käyttävät julkista valtaa. Vi-ranhaltijan velvollisuudet huomioiden on perusteltua vaatia, että julkisyhteisön viranhaltijalta edellytetään säädettyä kou-lutusta. Riittäväksi vähimmäiskoulutustasoksi on katsottava pelastuslakiluonnoksen 57 §:n velvoitteet.

Mikäli avoimeen virkaan ei saada pätevää henkilöä, tulee se joko lakkauttaa tai pitää määräaikaisena avoinna kunnes virkaan voidaan määrätä pätevä henkilö. Mikäli viranhaun yh-teydessä jatkuvasti epäonnistutaan rekrytoinnissa, ei se ole peruste määrätä epäpätevää henkilöä virkasuhteeseen. Vir-ka on siinä tapauksessa lakkautettava ja nimettävä henkilö työsopimussuhteeseen esim. sammutusmieheksi tai kalus-tonhoitajaksi.

PELAsTUsLAKILUONNOKsEN 58 § on tarpeeton, joten se on poistettava lakiluonnoksesta.

Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2010!KIM NIKuLA

puheenjohtaja

Palomiesliiton liittokokouksen julkilausuma

Pelastustoimen kehittämisestä puuttuu vahva kokonaisnäkemys

Palomiesliitto on pettynyt siihen kehit-tämistyöhön, jota sisäasiainministeri-ön asettamassa pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhankkeessa on pystytty tekemään. Kaksi vuotta kes-täneessä ja joulukuussa päättyvässä hankkeessa on luotu positiivisia malle-ja pelastushenkilöstön työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi, mutta kokonaisuutena hanke ei ole pystynyt vastaamaan sille asetettuihin odotuksiin pelastushenkilöstön työhyvinvoinnin ja pelastuslaitosten toimintakyvyn turvaa-misesta.

Pelastustoimen kehittämistyö on use-an vuoden ajan jumiutunut etsimään tapoja, joilla pelastuslaitosten ohjeis-tus ja velvoitteet asetettaisiin entistä matalammalle tasolle, kun nykyisiäkin pelastustoimelle asetettuja vaatimuksia on vaikeuksia täyttää. Pelastustoimen valmiustasoa lasketaan heikentämällä pelastusyksiköiden vahvuutta, vähentä-mällä pelastustoimintaan osallistuvien ammattipalomiesten määrää. Alas ajettu pelastustoimi ei pysty takaamaan kansa-laisten turvallisuutta.

Pelastustoimen kehittämiseen tarvitaan laajempaa ja vahvempaa otetta. Tarvi-taan laajaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, millaisia palveluja turvallisuusalan viranomaiset tulevaisuudessa tuottavat ja mitä eri viranomaisten yhteistyöltä ja palvelukyvyltä edellytetään. Virkamies-työnä tai kunnissa paikallisella tasolla tapahtuva suunnittelu ei riitä, tarvitaan julkista keskustelua, jossa huomioidaan myös riittävä resursointi.

Turvallisuussektorin rooli tulee kasva-maan yhteiskunnassa. Talouden suh-danteet eivät saa vaikuttaa siihen, millä tasolla turvallisuuspalvelut tuotetaan. Valtiovallalla on vakava tavoite suoma-laisen yhteiskunnan turvallisuustason parantamiseksi, mutta juhlapuheet eivät kohtaa käytännön kanssa.

Tampereella 24.11.2009

suomen palomiesliitto spaL ry


VieRaanaJARI LARIKKA

suomi Euroopan turvallisin maa 2015 toimii hienosti otsikkona, samoin tavoitetasona. Olen

ehdottoman samaa mieltä siitä, että meidän suoma-laisten on saatava elää turvallisessa yhteiskunnassa. Kysymys kuuluukin nyt: Olemmeko tehneet riittävästi sellaisia päätöksiä, jotka tätä tavoitetta tukisivat?

Valtion ensi vuoden budjetin käsittely alkaa pian eduskunnassa ja siitä löytyy yksi kohta, joka meitä turvallisuudesta kiinnostuneita ihmisiä erityisesti kiinnostaa. Nimittäin samaan kirjaan kaikkien mui-den lukujen kanssa budjetoidaan myös palokuole-mien määrä. Havaitsin, että tapana on budjetoida palokuolemat tulevaksi vuodeksi huomattavasti alhaisemmalle tasolle verrattuna edellisen vuoden toteutumaan. Näin on joka vuosi tehty.

Äkkiseltään voisi sanoa, että näinhän sen kuu-luukin olla. Mutta miksi tavoite asetetaan aivan ku-vitteelliselle tasolle, jos siihen ei toisaalla osoiteta tarvittavia resursseja. En ole löytänyt budjettikirjasta yhtään sellaista kohtaa tai suunniteltua muutosta, jonka johdosta palokuolemat oleellisesti väheni-sivät. Jos ne jostain syystä vähenisivät, olisi se vain tilastopoikkeama.

Asia on todella merkityksellinen, nyt kun olemme saa-neet uuden pelastuslain lausuntokierrokselle. Tuoko lausunnolla oleva pelastuslakiuudistus työvälineitä palokuolemien torjuntaan vai pyritäänkö sillä vain vastaamaan paremmin tulevaisuuden heikentyvään toimintakykyyn? Eli velvoittaako uusi pelastuslaki palokuntia tai valtiota enemmän varautumaan vai antaako vapautuksen vastuusta?

Lakiluonnoksessa ehdotetaan esimerkiksi, että onnettomuuksien ehkäisyssä siirryttäisiin palotarkastuksiin perustuvasta toiminnasta risk-ien arviointiin perustuvaan valvontaan. Joku voisi sanoa siirryttävän omavalvontaan. siirtyminen kir-joituspöydän takaa tehtävään valvontaan ei johdu siitä, että nykyään rakennukset olisivat niin palotur-vallisia, ettei niitä tarvitse tarkastaa. Kysymys on en-emmänkin siitä, että palokunnat eivät ole kyenneet hoitamaan lainmukaisia tarkastusvelvoitteita ja sen myötä toiminta näyttää tehottomalta. Kun tiukka tar-kastusvelvoite poistetaan, niin palotoimi on taas siltä kohdin tehokas.

sisäasiainministeriössä on ennustettu, että onnet-tomuuksien määrä väestön ikääntymisen johdosta

tulee lisääntymään jo lähitulevaisuudessa jopa 20 %. Kun siihen lisätään sen tosiasia, että paloalan am-mattilaisten keski-ikä suomessa nousee, niin vas-tuu uuden pelastuslain kehittämisestä on valtava. Voidaan aivan perustellusti kysyä: Miksi vastuita ja velvoitteita lievennetään, kun riskit kuitenkin tulevat kasvamaan?

Kun tiedostamme lisääntyvät riskit, niin kannat-taa huomioida myös jo kritiikkiä saanut luonnoksen lausuma, jonka mukaan uudella sääntelyllä paran-netaan sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä. se mitä asialla käytännössä tarkoitetaan, ei ain-akaan minulle auennut. Onkin turvallisempaa käsit-tää tämä pikemmin vienona toiveena, kuin uudesta pelastuslakiluonnoksesta esiin pulpahtavana viisas-ten kivenä tai ongelmien ratkaisijana.

Turvallisuusajattelussa ei ole aivan sama mitä ase-tetaan tavoitteeksi ja kuinka ne resursoidaan. Jos tavoitteena on olla Euroopan turvallisin maa, täytyy myös kertoa kuinka se saavutetaan. Pelkkä tavoit-teiden asettelu ei turvallisuusasioissa riitä, keinot tarvitaan myös. Pelastuslain uudistaminen sinällään ei vielä tee suomesta turvallisempaa.

suomi on toivoni mukaan Euroopan turvallisin maa vuonna 2015, mutta tämän hetken tiedoilla ja toimil-la se edellyttää muiden samaan tähtäävien maiden epäonnistumista omassa työssään turvallisuuden parantamiseksi. Tulevaisuuden uhkien kasvaessa ei velvoitteista tai toimintakyvys-tä ole syytä tinkiä. Vääriä mie-likuvia ei saa myöskään antaa kansalaisille varautumiseen tähtäävistä toimistamme – ei edes otsikkotasolla.

Jari Larikka

KIrjoittaja on kansanedustaja ja paloesimies.

suomi Euroopan turvallisin maa 2015?



Liittokokous Tampereella 24.11.

Nimitysasioita ei Palomiesliiton tämän vuoden liittokokouk-

sessa ollut viime vuoden tapaan, jo-ten varsinaisia päätösasioita olivat tilinpäätöksen hyväksyminen sekä luottamustehtävistä maksettavien korvausten ja jäsenmaksujen vahvis-taminen vuodeksi 2010. Korvaukset ja maksut ovat ennallaan: jäsenmaksu on 1,1 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta tulosta.

Strategisesti merkittävä päätös oli liiton sopimustavoitteiden ja toiminta-suunnitelman vahvistaminen vuodelle 2010. Sopimustavoitteet kohdistuvat seuraavalle neuvottelukierrokselle: sekä kuntien (KVTES, teknisten sopimus) että valtion (valtion yleinen virka- ja työehtosopimus) työehtoneuvottelut käynnistyvät tammikuussa.

Puheenjohtaja Kim Nikula esitteli liittokokoukselle työmarkkinatilannet-ta, talouden näkymiä ja Palomieslii-ton tavoitteita neuvottelukierroksella. Edellisen Vantaan-liittokokouksen alla talouden taantuma alkoi näkyä vienti-

Palkansaajien rivit tiiviiksiEdessä on virkaehtosopimusten neuvottelukierros vaikeassa taloustilanteessa. Pelastustoimen tulevaisuus on vedenjakajalla: tavoitellaanko todella Euroopan vahvinta pelastustoimea, vai vesitetäänkö nykyinenkin palvelutaso?

teollisuudessa. Tämän vuoden aikana talouskriisi on laajentunut yhteiskun-nan kaikille sektoreille. Viimeisimmis-sä ennusteissa nähdään jo valoa, mutta vielä ei tiedetä, miten nopeasti Suomi nousee taantumasta.

Talous toimii globaalisti, mutta Suomessa tehtävillä julkisen sektorin ratkaisuilla on merkittävä kansallinen vaikutus, Nikula muistutti:

–– Valtion tuottavuusohjelma ja ns. kuntien palveluiden pelastusohjelma ovat ensimmäisiä toimenpiteitä, joista on luovuttava. Ei taloutta ja ostovoimaa korjata sillä, että yhteiskuntaan tulee li-sää työttömiä.

Rivit tiiviiksi palkansaajapuolella

Kaksi vuotta sitten käyty edellinen neuvottelukierros lopputuloksineen heijastuu vahvasti nyt edessä olevaan koitokseen. Kansantalouden tilanne ja neuvotteluasetelmat ovat muuttuneet hyvin erilaisiksi sitten viimekierroksen.

– Nyt on viimeinen mahdolli-suus kääntää kurssia, jos suo-mi pyrkii Euroopan turvallisim-maksi valtioksi, puheenjohtaja Kim Nikula sanoi. Toistaiseksi hallitusohjelman toteutus, si-säisen turvallisuuden ohjelma ja pelastustoimen kehittämis-hankkeet ovat olleet pettymyk-siä kentälle.


–– Mikään ei ole itsestään selvää, vaan korotuksista joudutaan taistelemaan. Yhteistyö pääsopijajärjestöjen välillä on nyt kullan arvoista, Nikula sanoi.

Palkansaajajärjestöt ovat syksyn aikana kyseenalaistaneet Elinkeinoelä-män keskusliiton ajaman palkka-ank-kurin, kun se edellisellä kierroksella itse ilmoitti haudanneensa tupon.

–– EK olettaa, että kaikki palkansaa-jat asettuvat vientisektorin raamin sisäl-le. Tavoitteena on pitää kaikki sektorit puolen prosentin korotuksen sisällä. Hienoa, että palkka-ankkurimalli on onnistuttu muutamalla sektorilla mur-tamaan.

–– Työnantajapuoli on laittanut rivinsä kuntoon. Nyt on korkea aika saattaa palkansaajajärjestöjenkin rivit yhtenäisiksi. STTK:ssa olemme aloit-taneet yhteistyön julkisen sektorin jär-jestöjen osalta. Yhteistyö onkin ainoa keino, jolla mahdollinen ankkurimalli murretaan, Nikula sanoi.

Kuntataloudessa tänä vuonna alka-nut ”pelastaminen” jatkuu useana lähi-

vuotena. Lainanoton, verojen noston ja investointien siirron lisäksi leikataan palveluja, joka käytännössä tarkoittaa henkilöstömenojen leikkaamista. Ni-kula muistutti, että paikallistasolla tulee olla valveilla, kun säästöjä suunnitellaan ja käsitellään.

Tosiasiat tuotiin päättäjien tietoon

Liittokokouksessa ja sitä edeltäneessä liittohallituksen kokouksessa keskus-teltiin pelastustoimen ajankohtaisista hankkeista ja hallituksen kesäkuun elä-kelinjauksesta. Tampereelle kokoon-tuneelta liiton jäsenistöltä kerättiin mielipiteitä toimintakykyhankkeen tu-loksista ja linjauksista sekä pelastushen-kilöstön uraselvityksestä. Palautteen perusteella muodostettiin liiton kanta hankkeista annettaviin lausuntoihin.

Vuosikertomuksen käsittelyn yhte-ydessä palattiin hallituksen linjaukseen pelastushenkilöstön eläkeiästä. Nikula korosti, että Palomiesliiton perustelut

– Kunnilla on ollut vuosia va-paaehtoisesti mahdollisuus jär-jestää palomiesten urakehitys niin, että ikääntyneillä on työ-mahdollisuuksia, mutta mitään ei ole tehty. Epäilen, että mikään ei muutu, totesi kokouksen pu-heenjohtajana toiminut KTN:n Tampereen pääluottamusmies Kari Niemelä.

Työnantajapuoli on laittanut rivinsä kun-toon. Nyt on korkea aika saattaa palkansaaja-järjestöjenkin rivit yhtenäisiksi.

Neuvottelukierroksen tavoitteet (useita tavoitteita - ei julkinen)

Pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen

Alan kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeisiin osallistuminen ja vaikuttaminen

Pelastusalan henkilöstölle oikeus päästä kunniallisesti eläkkeelle omasta ammatistaan

Paikallistoiminnan tukeminen: yhdistysten, luotta-musmiesten ja työsuojeluhenkilöstön tukeminen

Luottamusmies- ja työsuojelukoulutus: luottamusmieskansio

Vaikuttaminen kansainvälisessä järjestö- toiminnassa

Jäsenmäärän kasvun jatkuminen: liiton palveluiden kehittäminen

strategiatyön valmistelu: Palomiesliitto vuonna 2015

Liittokokouksessa hyväksyttyjä tavoitteita vuodelle 2010

eläkeiän laskemisen puolesta tehtiin tiedoksi eduskuntaryhmille, erityisesti hallitusvastuussa oleville ryhmille.

–– Tekemämme markkinointityön jälkeen yksikään päättäjistä ei voi väit-tää, ettei tietäisi, mikä on yhteiskunnan turvallisuuden kannalta rationaalinen ja kustannusneutraali vaihtoehto, kun pu-hutaan palomiehen eläkeiästä.

–– Kukaan ei pystynyt esittämään perusteita, jotka olisivat kumonneet Palomiesliiton argumentit eläkeiän las-kemisen välttämättömyydestä. Päätös oli lopulta poliittinen: Valtioneuvoston iltakoulu totesi, ettei palomiehille voi

tehdä poikkeavaa päätöstä, koska se aiheuttaa paineita muissa ammattiryh-missä. Päätös ei siis perustunut tosiasi-oihin, vaan poliittiseen pelaamiseen ja valtataisteluun.

Julkilausumassa vaadittiin jämerämpää otetta

Pelastustoimen vision mukaan Suomes-sa on 2015 hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Yksi kriittinen menestystekijä on hen-kilöstön suorituskyky. Se tarkoittaa, että pelastusalan ammattilaisten määrä,


osaaminen ja työkyky mahdollistavat pelastustoimen palvelujen tuottamisen tehokkaasti ja taloudellisesti.

–– Tämän päämäärän saavuttami-seksi pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhanke käynnistettiin. Pa-lomiehen kannalta lopputulos on ollut pettymys. Ammattilaisten työturvalli-suuteen suoraan vaikuttavia ohjeita ja vaatimuksia ei voi ryhtyä heikentämään Kirkkokadun sanelupolitiikalla. Mikäli meitä ei kuunnella, on meidän tultava kuulluksi, Nikula vaati.

Hallituksen valmistelemassa liit-tokokouksen julkilausumassa Palo-miesliitto ottaa kantaa pelastustoimen kehittämistapaan. Liiton mielestä pe-lastustoimen kehittämiseen tarvitaan laajempaa ja vahvempaa otetta sekä yhteiskunnallista keskustelua siitä, millaisia palveluja turvallisuusalan vi-ranomaiset tulevaisuudessa tuottavat ja mitä eri viranomaisten yhteistyöltä ja palvelukyvyltä edellytetään.

Liittokokous seuraavan kerran 30. marraskuuta 2010.

”

TOIMINTAKYKYHANKE PÄÄTTYI

SPAL: Yksittäisestä hankkeesta jatkuvaan kehittämiseen– Pelastustoimen pinnan alla olevat kipukohdat tulee ratkaista strategi-sella kumppanuudella, sanoo puheenjohtaja Kim Nikula.

Pelastuslaitosten ja -henkilöstön toi-mintakykyhanke on kaksivuotisen

työskentelyn jälkeen saanut projektin päätökseen. Toimenpide-esitykset jul-kistettiin seminaarissa Säätytalolla 15. joulukuuta.

Neljässä osahankkeessa on tutkittu mitoituksen perusteita ja suorituskyky-vaatimuksia, urakehitystä, työmenetel-miä ja niiden tutkimista sekä luotu mal-leja työterveys- ja työturvallisuustoimin-taan. Sisäministeriön ja Pelastusopiston hankkeella on ollut ohjausryhmä, jossa Tekniikka ja Terveys KTN:n edustajana on ollut Palomiesliitto. Osahankkeilla on ollut omat tukiryhmänsä.

–– Hankkeessa on kerätty paljon informaatiota ja tehty joitain johtopää-töksiä. Edelleen on kuitenkin paljon keskeneräisiä asioita. Tarvitaan päätös siitä, millä tavalla tuloksia ryhdytään jatkojalostamaan, Palomiesliiton pu-heenjohtaja Kim Nikula sanoo.

Nikula esittää työryhmää, johon kolmikantaisesti osallistuisivat omis-taja, laitokset ja henkilöstö, sekä myös valvova osapuoli. Käytännössä Kunta-liitto, pelastuslaitosten johtajat, henki-löstöjärjestöt ja sisäasiainministeriö.

–– Kentän näkemys tällaisessa työ-ryhmässä on välttämätön. Mikään yk-sittäinen taho ei voi yksipuolisesti on-


”


Yksittäinen palomies ei voi joutua kärsijäksi, jos kehittäminen on jätetty kahdeksikymmeneksi vuodeksi tekemättä.”

gelmia ratkaista ilmoitusmenettelyllä – ei ammattiliitto, eivät virkamiehet.

Nikulan mukaan keskeneräisyys ja ongelmat kohdistuvat toimintaval-mius- ja suorituskykykysymyksiin sekä uravaihtoehtoihin.

–– Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin strategisella kumppanuudella ratkaista asiat. Yhteisesti hyväksytyt ongelmat keskustellaan, käsitellään ja ratkais-taan. Työhön tarvitaan osapuolet, jotka pystyvät sitoutumaan ja myös haluavat sitoutua. Nyt päättyneessä hankkeessa tähän ei päästy.

–– Tarvitaan jatkuvaa kehittämis-työtä, ei vain yksittäisten hankkeiden ja hankerahoituksen voimin innostu-vaa kehittämistä. Jatkuvuutta vaatii jo palomiestyön perusluonne ja työturval-lisuusriskit. Vain tältä pohjalta päästään aidosti rakentamaan turvallisempaa Suomea.

Ongelmat jääneet käsiin

Palomiesliitto jätti ensimmäisestä osa-hankkeesta (Pelastushenkilöstön mi-toituksen perusteet ja suorituskyky-

vaatimukset) eriävän mielipiteen vuosi sitten. Siinä kritisoitiin projektitoimin-taa ja Prontosta kerättyjen hälytystieto-jen tulkintaa ja esittämistapaa. Alussa nousseet ristiriidat leimasivat koko yk-köshankkeen etenemistä.

–– Asiat eivät ehkä olleet niin ki-peitä, mutta työhön lähdettiin eri nä-kökulmista, toiminnanjohtaja Petri Hynninen sanoo puolestaan.

–– Ykköshankkeeseen latautui pai-neita, joita ei hallittu. Me lähdimme tekemään yhteistyötä siitä kulmasta, että keskustellaan ja sovitaan käsiteltä-vistä asioista, tehdään kompromisseja. Keskustelulla ei tuntunut olevan mer-kitystä ja sitten ilmoitettiin, ettei edes sitoutumista odoteta. Tulokset eivät edusta kentän mielipidettä.

–– Niissä tilanteissa, kun metodiksi oli selvästi valittu pyrkiminen yhteiseen päämäärään, oli osaavien ihmisten kanssa mukava työskennellä, Hynninen sanoo.

Kakkoshankkeen (ikääntyvien uravaihtoehdot) tulokset pakottavat Hynnisen mielestä ”hartaasti ja hiljaa miettimään”: –– Tuloksissa osoitetaan palomieskulttuuriin ja lukkiutuneisiin ajatusmalleihin uravaihtoehtojen estee-

nä. Pelastustoimen ikäratkaisut tehtiin 1989, joten on ollut 20 vuotta aikaa miettiä ja edistää kulttuurin muutosta, koulutusjärjestelmän muutosta, palau-tejärjestelmän muutosta, pelastustehtä-vien muutosta ja ylipäätään pelastuslai-tosten tapaa toimia.

–– Yksittäinen palomies ei voi jou-tua kärsijäksi, jos kehittäminen on jä-tetty kahdeksikymmeneksi vuodeksi tekemättä.

–– Ongelmaa on katsottu ylhäältä päin, ei miehistön suunnasta. Ikäänty-minen ja uravaihtoehdot ovat ongelma-na käsissä koko ajan.

suositusten noudattamista valvottava

Pelastustoimen menetelmiä tutkineen ja tutkimustoimintaa organisoineen kolmoshankkeen Hynninen toteaa hyö-dylliseksi, vaikka tuloksia ja raportointia on saatu odottaa.

–– Hyvää ja tärkeää tutkimusta työnteon todellisuudesta.

Neljännessä hankkeessa luotiin malleja työterveyteen ja työkyvyn yllä-pitoon.

–– Positiivista on se, että pelastus-toimessa otetaan käyttöön hyvä työter-veyshuoltokäytäntö ja testausjärjestel-mät palautteenantoineen.

–– Ongelma on, miten mallit lop-pupelissä saadaan yhteneväisesti käyt-töön 22 työnantajalle? Käykö niin, että jossain suosituksia noudatetaan, jossain ei.

Jos yksilölle osoitetaan vaatimuksia fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpidosta, tulee myös työnantajan kantaa vastuunsa toimintakyvyn ja taitojen kehittämiseen. Samalla tulee huomioida henkilökohtaisten terveys-tietojen käsittely työntekijän ja työter-veyshuollon välillä.

–– Testit ja pisteet eivät ole mitään seinälle ripustettavia myyntikäyriä.

–– Ongelmia voi tulla, jos pelastus-laitoksissa vähennettäisiin mahdolli-suuksia liikuntaharjoitteluun. Toimin-takyky on yhteispeliä organisaation ja työntekijän välillä. Palomiesten FireFi-tin rinnalle tarvitaan”OrganisationFit” työpaikan kuntoisuuden mittaamiseen. Työterveyshuollon ja testaamiseen esi-tettyjen parannusten tekemiseksi on pe-lastuslaitoksille asetettava määräaika.

Pelastustoimen tutkimusvoima-varoja tulee lisätä huomattavasti, erityisesti pelastustoimen toiminta-menetelmien tutkimusta varten.

Toimintavalmiusohjeen riskialuei-den määrittelyä tulee tarkentaa siten, että se aikaisempaa tarkem-min ottaa huomioon asukasraken-teesta, liikenteestä ja ym. seikoista johtuvia muuttuvia tekijöitä.

Toimintavalmiusohjetta tulee uudistaa niin, että se mahdollis-taisi pelastustoiminnan aloittami-sen vielä nykyistä nopeammin ja toimintayksiköiden organisoinnin nykyistä joustavammin.

yksiköiden muodostamisen tulee perustua pelastustoimen alueen riskien määrittelyyn ja siitä tulisi päättää alueen palvelutasopää-töksessä tarvittavilta osin. Onnet-tomuuspaikalle saapuvat yksiköt voivat koostua usealta eri asemalta saapuvista voimavaroista, jos sillä ei hidasteta pelastustoiminnan aloittamista.

Pelastusopiston pelastustoiminnan opetuksessa tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon paikkakun-takohtaiset erot ja toimintamallien opettaminen erivahvuisilla yksi-köillä.

Henkilöstö tulee nimittää työs-kentelemään pelastustoimen alueelle. Henkilöstö tulee sijoittaa eri asemille onnettomuusuhkien ja tehtävämäärien perusteella sekä yksiköihin niiltä edellytettävän suorituskykyvaatimuksen perus-teella. Työvuorojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon yksiköiden suorituskykyvaatimukset.

Turvallisuusjohtamisen toiminta-malleja otetaan käyttöön ja kehite-tään, sisältäen: hyvän työterveyshuolto- käytännön varhaisen välittämisen toimin- tatapoja erityisesti psyykkiseltä ja sosiaaliselta kannalta sisältäen mm. valtakunnallisen työhyvinvointikyselyn, henki- löstön kehittämisohjelman, säännölliset työilmapiirikyselyt, kehityskeskustelut, työnohjauk- sen, pelastustehtävien riskin- arvioinnin ja -hallinnan kehittämisen

FireFit-järjestelmä otetaan val-takunnalliseen käyttöön 2012 mennessä ja sille luodaan koulu-tusjärjestelmä.

Fyysinen toimintakyky tulee mää-ritellä sekä pelastussukellukseen osallistuvien että muuhun pelas-tustoimintaan osallistuvien osalta.

Vallitsevan asenneilmaston tulee kannustaa työntekijöitä huolehti-maan fyysisestä toimintakyvystään omaehtoisesti. Tätä tavoitetta voitaisiin edistää esimerkiksi koulutuksella, ohjeilla ja erilaisilla kampanjoilla.

Monitaitopelastaja-ajattelu tulee muuttaa tiimiajattelun suuntaan uusien työuramahdollisuuksienluomiseksi.

Pelastustoimen koulutusta muute-taan siten, että toimintakulttuuriin kuuluu luonnollisesti se, että palo-miehen ura alkaa tehtävissä, jotka edellyttävät hyvää fyysistä toiminta-kykyä. Pelastuslaitoksissa kartoite-taan ja hyödynnetään ne tehtävät, joissa pelastustoimintakelpoinen henkilöstö pystyy toimimaan.

Toimintakykyhankkeen ToIMENPIdE-EhdoTUkSIA


Lisätietoja: toimintakyky.pelastustoimi.net

URASELVITTÄJÄN RAPORTTI TAMMIKUUSSA MINISTEREILLE

Valistus ja koulutus

edelleen sivuraiteella

Ikääntyneiden palomiesten uravaihtoehtoja selvittänyt

Pekka Myllyniemi luovuttaa lop-puraporttinsa sisäasiainministeri Anne Holmlundille ja hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemel-le tammikuussa. Raportti tulee sisältämään esityksiä eri osapuo-lille siitä, miten vaihtoehtoisia urapolkuja voidaan edistää.

–– Linjaukset ovat selvät, yksityiskohdissa vielä työtä, kertoi Myllyniemi joulukuun alussa.

Yksi keskeinen selvitystyössä noussut ongelma koskee onnetto-muuksia ennaltaehkäisevän työn roolia pelastuslaitosten työssä. Myllyniemi kiinnitti asiaan huo-miota jo edellisessä selvityksessä yhdeksän vuotta sitten.

–– Ennaltaehkäisevä työ on jää-nyt operatiiviseen työhön nähden toissijaiseksi. Se ei ole kenenkään vika, vaan historiallinen, palokun-takulttuuriin kuuluva asia. Lain-säädännössä ja strategiassa ennalta-ehkäisevä työ on nostettu tärkeim-mäksi tehtäväksi, mutta kentällä henki ja kulttuuri on toinen.

-- Ajattelutavan on kuitenkin pakko muuttua, jos uusia urapol-kuja aiotaan juurruttaa. Pelastus-toimessa vanhuuseläkkeelle saakka jaksavien viimeiset työtehtävät löytyvät enemmän tai vähemmän valistuksesta, neuvonnasta ja kou-lutuksesta, Myllyniemi sanoo.

-- Uutta ajattelua ei voi mää-rätä johdosta tai ministeriöstä. Sen eteen on koko kentän tehtävä töitä yhdessä.

RAPORTISSAAN Myllyniemi tulee keskittymään pelastustoimen sisältä löytyviin tehtäviin. Ulko-puolelta huomioidaan hätäkeskus-päivystäjäksi kouluttautuminen.

–– Lähtökohtana on, että pelastustoimessa on tehtäviä elä-keikään saakka ja ne ovat kaikki henkisesti hyviä ja arvostettavia tehtäviä.

Palkkausjärjestelmän muut-tamiseksi urapolkuja tukevaksi ei Myllyniemellä ole viisastenkiveä:

–– Kovin konkreettista ei ulkopuolinen pysty esittämään. Palkkaus on työntekijöiden ja

työnantajien kesken neuvoteltava asia.

RIITTÄÄKÖ valistuksesta työtä kaikille loppu-uran palomiehille?

–– Ei, on katsottava, mitä uusia tehtäviä pelastustoimi voi ottaa.

Taustakeskusteluissa on hah-moteltu pelastustoimea tulevai-suuden turvallisuuden palvelukes-kuksena.

–– Pelastustoimen tehtävien laajentamisen yksi suunta voi olla yleiseen onnettomuuksien ehkäi-syyn, joiden suhteen Suomessa ei käytännössä ole saatu vielä mitään aikaiseksi. Tarkoitan tässä koti- ja vapaa-ajan onnettomuuksia, en liikenneonnettomuuksia. Pelastus-toimella on mahdollisuuksia ottaa tämän suuntaista vastuuta ja uusia tehtäviä.

–– Paloasemilta on lähdettävä ulos yhteiskuntaan muissakin kuin hälytys- ja harjoitustehtävissä.

Myllyniemi korostaa, että monissa pelastuslaitoksissa tällaista henkeä löytyykin jo, vaikka kovin konkreettisesti ei vielä ole toimittu.

-- se ei ole kenenkään vika, vaan historiallinen, palokunta-kulttuuriin kuuluva asia, Pekka Myllyniemi sanoo.



vartijan työn perusteetvartijan peruskurssivartijan ammattitutkintoturvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintolukkosepän ammattitutkintolukkoseppämestarin erikoisammattitutkintoturvallisuustekniikan erikoiskurssitjärjestyksenvalvojan perus- ja erityiskurssittulityökurssittyöturvallisuuskorttikoulutusyrityskohtaiset koulutukset

Ota yhteyttä!koulutussuunnittelija Anne Kotkavuoripuh. 020 513 1545, [email protected]

EdupoliLämmittäjänkatu 2 A, HelsinkiAmmattitie 1, PorvooVirnatie 5 A, Vantaa

www.edupoli.fi

Turvallisuusalojen koulutusta ja tutkintoja

OJENNA KÄTESI. Joka arkipäivä potilaat tarvitsevat yli 1000 verenluovuttajan apua. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. Luovutuspaikat löydät netistä.

Arvokkain lahja

ei maksa mitään.

Seuraavan puolentoista vuoden ai-kana FRF kehittää EU:lle uuden

USAR-moduulin (Urban Search and Rescue) kylmässä pelastamiseen.

–– Suomessa on kylmässä toimimi-sen osaamista, jota kehittämällä ja pa-ketoimalla voidaan kansainväliseen pe-lastusyhteistyöhön tuoda uusi elementti. FRF kehittää EU:lle kylmäpelastusmuo-dostelman mallin ja jatkossa myös mah-dollisesti osallistuu koulutukseen muissa EU:n jäsenvaltioissa, kertoo kansainvä-lisen pelastustoiminnan koulutuskoor-dinaattori Pekka Tiainen Kriisinhallin-takeskuksesta (CMC Finland).

Koulutusta voi tarvita esimerkiksi Espanjan USAR-muodostelma, joka hälytetään avustustehtävään Pakistanin vuoristoon.

Suomen kylmätiimin tulee työme-netelmien koulutuksen, kaluston ja lei-rivarustuksen osalta olla valmis heinä-

FRF:sta Euroopan kylmäpelastuksen

iskuryhmäEu:n pelastuspalvelume-kanismi tarvitsee kylmissä olosuhteissa työskentelyyn pystyvää pelastustoimintaa operaatioihin Euroopassa ja maailmalla. Paketin raken-taminen on annettu Finn-Rescue Finlandille.

Kriisinhallintakeskukseen siirtyneelle FRF:lle EU-hanke on yksi osa entistä avoi-mempaa ja tavoitteellisem-paa työtä.

vapaaehtoisen FRF-henkilöstön orga-nisoinnissa tai hälyttämisessä. CMC vastaa jatkossa kaikista kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvistä valmi-uden ylläpito- ja operatiivisista tehtä-vistä. Operaatioihin osallistumisesta päättää pelastusylijohtaja.

Pekka Tiaisen mukaan ratkaisun kanssa pystytään elämään. CMC:lle päätös tuo joitain uusia tehtäviä ja vas-tuuta. FRF-muodostelman ja avustus-moduleiden lähtövalmiutta pelastuslai-tosten päätös ei ole heikentänyt.

–– Miehistö on toiminnassa muka-na yksityishenkilöinä ja olemme hei-hin yhteydessä suoraan Kriisinhallin-takeskuksesta ilman laitosten panosta. Meille uusi tilanne tietysti luo haastetta järjestää henkilöstöhallintoa ja koulu-tusta. Tähän mennessä tehdyt koulu-tussuunnitelman nojautuivat siihen, että laitokset ovat mukana koulutuksen organisoinnissa.

–– FinnRescue-toiminta avautuu kaikille kansainvälisen pelastustoi-minnan ammattilaisille ja asiantunti-joille pelastuslaitoksesta riippumatta. Painopiste on osaamisessa. Kriteerit miehistön osaamiselle ovat parhaillaan valmisteltavana.

FRF tullee muodostamaan omat alueelliset valmiusrinkinsä karkeasti esitettynä niin, että peruskoulutuksen jälkeen ringissä on 10-15 miestä läh-tövalmiudessa ja heistä puolet pystyy lähtemään 6-12 tunnin aikaikkunassa kansainväliseen tehtävään.

FRF:n koulutus antaa pelastusalan ammattilaisille sellaisia pelastustoimin-nan valmiuksia, joita Pelastusopisto ei opeta – esimerkiksi pelastamista ra-kennuksista, joissa on sortumavaara.


kuun alussa, jonka jälkeen se on vuoden ajan EU:n käytössä erikseen sovittavissa tehtävissä.

–– Seuraava puoli vuotta on työn-täyteistä. Koulutamme kaikkiaan lähes sata henkilöä.

Euroopan komission myöntämä rahoitus tuo FRF-toimintaan 1,2 mil-joonan euron kehittämisrahan. Se on elintärkeä, sillä rahoituksen suhteen FRF:lle ei ole onnistuttu luomaan riit-tävää pitkäjänteistä ja kestävää pohjaa.

Suomen kansainvälisen pelastustoi-minnan peruskehys on ollut 120 000 euroa vuodessa. Vuosille 2009-2010 sisäministeriö myönsi yhteensä 1,1 mil-joonaa euroa varusteiden kehittämiseen kansainväliselle tasolle. Tavoitteena on INSARAG (International Search and Rescue Advisory Group) Exercise Clas-sification -tasontarkistusharjoitus 2012.

––- Vuosi 2010 on turvattu, 2011-2012 vielä auki. Keskustelut valtion suuntaan rahoituspohjan vahvistamises-ta käynnistetään ensi vuonna ja samalla selvitetään mahdollisuuksia myös uudel-leen EU:n hankerahoituksen suuntaan. Ensisijaisesti täytyy kasvattaa valtion osallisuutta FinnRescue-toiminnan ra-hoittamiseen, näkee Tiainen.

Pelastuslaitokset purkivat tukensa

Vuoden ajan sisäministeriön johdol-la käydyt sopimusneuvottelut viiden FRF-pelastuslaitoksen (Helsingin pe-lastuslaitos sekä Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Tampereen ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitok-set) päättyivät joulukuun alussa. Viisi pelastuslaitosta eivät enää ole mukana


ELJA

KIV

IKO

sKI

FinnRescuen syysharjoitus järjes-tettiin lokakuun lopulla Lohjalla. Harjoituksen lähtökohtana oli 7,5 richterin maanjäritys.

50-henkisen pelastusjoukkueen jäsenet mm. etsivät eloonjääneitä raunioista, harjoittelivat köysitek-niikoita ja tukivat sortumisvaaras-sa olevia rakenteita. Perusleirin olosuhteet pyrittiin tekemään mah-dollisimman samankaltaisiksi kuin oikeassa katastrofitilanteessa.

Kuvissa lasketaan ja asennetaan puisia rakennetukia, joilla var-mistetaan turvallinen työskentely pelastajille.

LEHTIHARAVA

tampereen kaupungin edellyt-tämät henkilöstösäästöt uhkaavat sulkea yhden paloaseman ensi vuonna (Aamulehti 29.11.). Aluepe-lastuslaitos joutuu tinkimään henki-löstömenoistaan 922 000 euroa.

yhtenä vaihtoehtona on Lin-nainmaan paloaseman sulkeminen koko vuodeksi. säästö saataisiin myös vuorottelemalla siten, että osan vuotta olisi kiinni Linnainmaan paloasema ja osan vuotta Pirkkalan ja ylöjärven paloasemat.

Pispalan aseman pelastuslaitos sulki säästöjen takia toukokuussa. Henkilöstö huomauttaa, että pelas-tuslaitoksella on jo 30 palomiehen vaje ja lisää pitäisi säästää.

”

eläkekeskustelussa katto on korkealla ja seinät leveällä, kirjoittaa pakinoitsija savolainen (Karjalainen 15.11.): ”60-vuotias palomies-Paavo ontuu vastaanotolle. Polvessa on kierukka nurin, diabetes ja astma ahdistavat, tasapainohäiriön takia on otettava seinistä tukea.”

”Helsingissä asiantuntijalääkäri lukaisee parissa minuutissa Paavon sairauskertomuksen läpi ja sanelee tuomion: Ikääntymiseen aiheuttamia vähäisiä pikkuvikoja. Lievä tasapaino-häiriö ei estä tehokasta työskentelyä, sillä Paavo voi maassa istuen pitää paloletkun vaakatasossa ja erikoistua ulkorappusten ja kellarikerrosten var-jelemiseen. Oireiden perusteella Paa-vo on vain laiska. Esimiestoimintaa tiukentamalla ja työtahtia kiristämällä Paavosta saadaan iloa palokunnalle vielä moneksi vuodeksi.”

”Pelastuslaitokset saavat siis jatkossakin hyötyä FRF:n kouluttaessa niiden hen-kilökuntaa, joka osallistuu kursseille vapaaehtoisesti omalla ajallaan.

–– FinnRescue tulee tehostumaan ja meillä on sen eteen hyvät suunnitelmat. Alan henkilöstölle FRF on loistava mah-dollisuus kehittää omaa osaamistaan ja syventää henkilökohtaisia taitoja, huo-mauttaa Tiainen.

Ovet kunnolla auki kansainvälisesti

FRF:n operatiivinen vastuu siirtyi pelas-tusosastolta kriisinhallintakeskuksen Civil Protection -tiimiksi vuoden 2009 alussa. Kuopiossa FRF on työllistänyt neljä pää-toimista ja useita projektityöntekijöitä.

Vuoden kuluessa on rakennettu tukimoduleita (viesti- ja toimisto, joh-tokeskus, majoitus) ja perustettu oma logistiikkakeskus Vantaan pelastuskes-kukseen. Kotimaassa isoja koulutuksia on järjestetty kolme: kymmenen pää-kouluttajan (ryhmänjohtajan) kurssi Kuopiossa maaliskuussa, talvileiri huh-tikuussa Tuusulassa ja syysleiri Lohjalla lokakuussa. Kumpaankin leiriin osallis-tui kahdeksisenkymmentä pelastusalan ammattilaista.

Tuusulan neljän päivän leirillä käyn-nistettiin joukkueenjohdon koulutus. Lohjan kolmen päivän leirillä koulutus kohdistui ryhmänjohtajiin ja -varajoh-tajiin. Lohjan koulutusta seuraamassa oli kuin ulkopuolisena arvioijana brit-

tien USAR -tiimin johtaja. Kiitosta järjestelyt saivat niin brittijohtajalta kuin osallistujiltakin: harjoituksessa syvennettiin muun muassa johtokes-kustyöskentelyyn ja erikoistilanteiden ryhmänjohtoon liittyvää osaamista sekä pelastajan yksittäisiä kädentaitoja.

Tiaisen mukaan kansainvälisten kontaktien vahvistaminen on ollut yksi FRF:n vuoden 2009 teemoista. Noin vii-sitoista suomalaista pelastusalan ammat-tilaista on osallistunut koulutus- ja har-joitustilaisuuksiin Euroopan alueella.

–– Filosofiana on, että kouluttajat eivät aina tiedä kaikkea, vaan että kou-lutettavilla on paljon osaamista jaetta-vana. Harjoituksissa ei kerrota kaikkea valmiiksi, vaan ratkaistaan asioita ryh-mässä. Me haluamme tehdä työtä poru-kassa. Osana tätä ajattelua miehiä eri pe-lastuslaitoksista on lähetetty ulkomaille verkostoitumaan ja oppimaan muun muassa INSARAG-testauksesta. Ensi vuonna yhteistyötä lisätään ja viritetään muiden INSARAG maiden kanssa.

FRF-muodostelman tavoitteena on edelleen läpäistä YK:n alaisen INSA-RAG-järjestelmän Medium USAR-testi (IEC) keväällä 2012. Sitä tarvitaan, jotta Suomi voisi jatkossakin lähettää kansain-välistä pelastusapua kriisialueille.

–– Tavoitteeseen nähden ollaan lois-tavasti aikataulussa. INSARAG testi on minimitavoite, mutta tarkoitus on saa-vuttaa ratkaisevasti parempi taso kuin INSARAG vaatii. Haluamme tehdä asiat parhaalla mahdollisella tavalla.


ELJA

KIV

IKO

sKI

Pelastamista seinän läpi Lohjan harjoituksessa. Poratusta reiästä tarkis-tetaan, onko tilassa ihmisiä, jonka jälkeen reikää suurennetaan ihmisen mentäväksi.

Äänekosken paloasemalla valmistetaan tulipalokeittoa (Keski-suomalainen 25.11.). Potkua sop-paan saadaan chilillä, jota annostel-laan kestokyvyn mukaan.

Chilikastikkeen ja chilipippurin lisäksi tulipalosoppaan tuovat ma-kua naudan ulkofilee, sipuli, paprika, valkoiset pavut ja valkosipuli sekä kerma. Keitto on sitä parempaa, mitä kauemmin se hautuu.

”

LUKIJALTA KIRJOITA yLEIsÖNOsAsTOON: [email protected]

JuTTu NÄKöKYVYN parantamisesta palo-miehen työssä (Pelastusalan ammattilai-nen 5/09) oli oikean suuntainen, mutta ei vielä täydellinen kuvaus näön paranta-misesta. Näkö ja sen puutteiden korjaa-minen vaatii usein yksilöllisiä ratkaisuja. Oma kokemukseni on, että optikon asian-tuntemus ei riitä, eikä välttämättä silmä-lääkärinkään, vaan vasta silmäkirurgia ja oikeanlaiset asiantuntijat auttavat.

HAVAHdUIN kaukonäköongelmiin nelisen vuotta sitten, hieman päälle nelikymppi-senä. Kaukolasit minulla oli ollut jo hie-man toistakymmentä vuotta. Ajaessa tuntui, että liikenteen tilanteita oli vaikea hahmottaa. Ajonkorttiin olin kuitenkin saanut jatkon. Toinen oire oli, että niska-hartiaseudun jumit ja kivut lisääntyivät. Optikolta hankkimani uudet lasit auttoi-vat vähän aikaa. silmälääkäristä sain myös apua. Tuntui kuitenkin, että lasit ei-vät ole ihan oikeat. Asia alkoi huolestuttaa enemmän, kun tuntui, että toinen silmä käy koko ajan hitaammaksi. silmälääkäri tosin totesi, että “edes laserilla ei sinun silmille voi tehdä mitään... “

En tyytynyt vastauksiin, vaan hakeu-duin toiselle silmälääkärille. Tutkittuaan hän totesi, että mielestään silmille pys-tyttäisiin tekemään paljonkin, mutta että seuraavaksi kannattaisi hakea apua sil-mäsairaalasta.

HELsINKILÄIsEssÄ silmäsairaalassa tehtiin perusteelliset tutkimukset (200 euroa), jossa oikeat arvot saatiin vasta useaan kertaan tehtyjen mikroskooppi-tutkimusten jälkeen. Kokenut silmäki-rurgi teki perusteellisen tutkimuksen ja totesi toisen silmäni taittovian vaativan operointia. Kaukonäköni oli mahdollista hoitaa kuntoon. Toimenpiteeksi valittiin kaihileikkauksissa käytetty menetelmä, jossa synteettinen linssi asetetaan silmän sisälle (linssi kestää 300 vuotta!). Näin taittovika saadaan poistettua noin 1900 euron leikkauksella.

Leikkauksen jälkeisenä päivänä kont-rollissa silmän näkö oli parempi kuin ai-kaisemmin laseilla. Fiilis oli uskomaton jo siinä vaiheessa! Näön sumeus lähti nopeasti pois. Fyysistä rasitusta vältin

muutaman viikon ajan ohjeiden mukaan. Töistä olin poissa reilun viikon, jonka jäl-keen palaisin normaaliin riviin kevyem-män homman kautta. Työyhteisön tuki oli tärkeää.

Autolla ajaessa en tarvitse enää lase-ja. Viimeksi pystyin ajamaan ilman laseja 16 vuotta sitten. Olo on hieno, kun har-tia-niskaseudun kivut ovat jääneet pois. silmät tuntuvat nyt siltä, kuin ne toimi-sivat tasavertaisena parina. Näkeminen on nyt laatunäkemistä, silmät eivät väsy, vireystila on korkeammalla. Lukulasit jäi-vät ainoiksi laseiksi.

Kaikella tällä on tietysti positiivinen vaikutus työntekoon, kun näen parem-min kuin alle nelikymppisenä. Ei tarvitse varoa putoilevia ja rikkoontuvia silmäla-seja. Omassa tapauksessani en tarvitse savusukeltamiseen maskin sisälle lins-sejä. Koen, että leikkauksella oli selvä vaikutus työssä jaksamiseen ja työturval-lisuuteen.

MITÄ OMA näkökyvyn parantamisen pro-jektini sitten maksoi? Tutkimuksesta, operaatiosta ja jälkitarkastuksesta sekä lukulasien uusimisesta maksoin noin 2400 euroa. Kela korvasi jälkikäteen kolmisensataa euroa. Työnantajalle tuli tässä tapauksessa kustannuksia vain sairaslomasta.

savusukellusmaskin sisälle laitetta-vat linssit ovat hyvä asia. Täytyy kuitenkin huomata, että näön varsinainen ongelma on ensin löydättävä ja korjattava, kuten itselläni tehtiin. Jos nyt tarvitsen linssit

maskin sisälle, ne ovat likinäkölinssit, ja kun näköni heikkenemisen takana ollut todellinen vika korjattiin, savumaskin si-sälle laitettavat linssit olisivat nyt varmasti paljon lähempänä totuutta.

Näkökyvyn huononemisen ongel-miin kannattaa hakea oikeaa apua ja korjausta ennen ajokortin uusimista, koska näin vältetään turhien lasien hankintaan. Itse säästän useat lasit loppuelämäni aikana.

TyÖNANTAJALLE palomiesten näkökyvyn parantaminen on kova tulevaisuuden haaste. 40-50-vuotiaita on palokunnissa paljon. Näkökyvyn on oltava hyvä aivan kaikissa tehtävissä: vesisukelluksessa, savusukelluksessa, myös kuljettajilla. Työterveyshuollolla ei ole silmien hoita-miseen liittyvää asiantuntemusta, eikä tavallinen optikkotutkimus tai tavallinen silmälääkäritutkimus riitä kaikille, sillä nämä rutiinijutut antavat vain osittaisen tuloksen! Todellinen hyöty saadaan vasta kun hakeudutaan silmäsairaalaan ja sil-mäklinikoille.

Operaatiot tehdään yksityispuolella, tällä hetkellä työnantajalla ei ole taloudel-lista velvoitetta asian hoitamiseen, mutta pitäisi olla. Kela olisi myös saatava kun-nolla mukaan henkilöstön näköasioiden kuntoon saattamiseen. siellä ei vain tällä hetkellä tajuta, kuinka suuri taloudellinen kustannus operaatiosta yksityiselle ihmi-selle aiheutuu, mutta kuinka ratkaiseva apu siitä saadaan. Juuri nyt, kun puhu-taan palomiesten pitempään työssä jak-samisen tärkeydestä, tulisi työnantajan ja yhteiskunnan tukea silmäleikkauksia, joista on todellista hyötyä.

Kipujen takia olen uhrannut paljon ra-haa hierontaan. Olen ollut selkävaivojen takia usealla sairaslomalla. Leikkauksel-la sain monta työvuotta lisää. Viisikymppi-sellä on nelikymppisen näkökyky!

silmäongelmat ovat henkilökohtaisia, eikä edellä kuvattu ratkaisu auta kaikkia. Tärkeintä on saada täsmäapua omaan vaivaan. Jos ongelma on samantyyppinen kuin minulla, tiedän että operaatiolla saa-tu apu on iso!

sokkee Bartimeus

Leikkauksella sain monta työvuotta lisää. Viisikymppisellä on nelikymppisen näkökyky!”

Näkö parani, kun löytyi oikea asiantuntija

LEHTIHARAVA



PALoMIESTEN JA PoLIISIEN MM-KISAT ovat pyö-rineet jo vuodesta 1983 alkaen säännöllisesti joka toinen vuosi. Vuoteen 1993 asti kisat pidettiin visusti Amerikan mantereella, olihan kilpailujen idea kotoi-sin sieltä jostain Kalifornian auringon alta.

Vuonna 1995 päätettiin kokeilla, miten idea toi-mii, jos se viedään Amerikan mantereen ulkopuolelle. Melbourne oli menestys; kilpailijoiden osallistujamää-rä melkein kaksinkertaistui. Itse on vaikea sanoa, oli-ko kisoissa aina vallinnut samanlainen henki, mutta ensikertalaisena kisojen hieno ilmapiiri oli melkein käsin kosketeltava. Avajaisissa rugbystadionilla 50 000 silmäparia oli tullut katsomaan ja kannusta-maan nykyajan sankareita. Tukholmassa ja Barcelo-nassa oli kilpailijoiden määrä jo lähes 10 000.

Kilpailut ovat kasvaneet melkein olympialaisten mittoihin. New yorkin kisoihin odotetaan tulevan jo hui-mat 20 000 kilpailijaa 70 maasta. Näin valtavien kiso-jen mallikas läpivieminen jo ennestään ruuhkaisessa kaupungissa vaatii mittavat järjestelyt ja 65 kisalajille suorituspaikat sekä useita tuhansia vapaaehtoisia.

Itse olen kiertänyt jokaisen kisan vuodesta 1995; Melbourne, Calgary, Tukholma, Indianapolis, Barce-lona, Quebec, Adelaide, Vancouver... enkä ihan vä-hään aikaan lopeta mukana oloa. Alkuun painettiin melkoinen kisasetti mitalin kiilto silmissä: triathlon, avovesiuinti, aika-ajo ja maantiekisa pyörällä, puoli-maraton, ja joku muistaa nähneensä minut vielä sa-maisella kisaviikolla 150 km päässä pyörällä vähän maisemia katselemassa. sellaisia metallisia muistoja onkin joka reissulta. Mutta tällä kertaa valmistelu ta-pahtuu kylläkin suurimmaksi osaksi kirjoituspöydän ääressä. Eikä siinäkään juuri voi enää tunteja säästel-lä, kun on leikkiin ryhdytty, se on kestettävä.

VIIME KEVÄÄN VuoSIKoKouKSESSA suomen Palo-henkilöstön Urheiluliitto ry eli lyhennettynä sOPU teki päätöksen ryhtyä tukemaan kansainvälistä urheilu-toimintaa tehokkaammin. Tähän päädyttiin osittain jo kolmesta syystä. 1) suomen joukkue on marssinut joka kisassa vähän kuin sattuu varusteissa, joita-kin asustehankkeita on kuitenkin välillä viritelty. 2) satuimme saamaan jo ennen tätä päätöstä hyvän sponsorisopimuksen, joten asustehanke on yleensä mahdollinen. 3) sOPUn säännötkin velvoittavat tä-män tyyppiseen toimintaan.

New york on ehkä sopiva paikka aloittaa, sillä me uskomme saavamme paremmin tuloksia aikaan sponsorointipuolella myös sen kansainvälisen kiinnos-tuksen myötä, johon liittyvät 9/11 2001 Ground Zero -kymmenvuotismuistotilaisuudet erityisesti kilpailujen jälkeen. New york on myös kaupunki, jossa hotellit ovat kalliita ja usein täynnä, ja suosituimpiin nähtävyyksiin on aina satojen metrien jono. Pyrimme asusteiden hankinnan lisäksi auttamaan jonkun verran näissä asioissa, ennen kaikkea saamaan suomalaiset yhteen.

Tämän idean myötä vaihdamme nettisivumme uuteen vastaamaan tätä tarvetta. 2010 helmikuun alusta voit unohtaa nykyisen www.supau.com -sivun. Uudet sivut aukeavat osoitteessa www.palomiesurheilu.fi. sen si-vut hyrräävätkin sitten aivan uusissa sfääreissä, tekijä kun hoitelee mm. moto gp:n sivujakin.

Kaikki toiminta rahoitetaan niin sanotulla uudella pääomalla, joka kertyy sponsoreilta. Perustoiminta jatkuu edelleen samalla tavalla tai paremmin kuin ennen. Kilpailukutsut ja tulokset tulevat heti nettiin, mitalit hankitaan ja jaetaan ympäri suomen. Teh-dään vuosikirja ja lasketaan esteripisteet yms.

Me olemme nyt sitoutuneet jatkamaan sOPUn touhua täällä Raisiossa aina vuoden 2015 loppuun ja koetamme tehdä asiat niin että tämän yhdistyksen voi ylpeänä luovuttaa jatkajalle. sinä aikana varmas-ti maksetaan myös monet oppirahat, mutta suunta on ylöspäin. Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa sponsoroinnin saanti on tietysti vaikeaa, mutta tu-loksiakin on jo saatu. Niistä emme puhu ennen kuin olemme tarkoin sopineet, missä yhteydessä, ja miten mainostajat haluavat näkyvyyttä.

MoNILLE MANhATTAN on yhtä kuin New york. Vaikka tämä 22 km pitkä ja 3,5 km leveä saari on vain yksi osa New yorkin 7,5 miljoonan asukkaan ydinkaupun-gin osista Bronxin, Queensin, Brooklynin ja staten Islandin ohella, riittää siinä varmasti ihmettelemistä vaikka kaikille kisapäiville. yli 100 pilvenpiirtäjän joukosta löytyy mm. Vapauden patsas, Ground Zero, Wall street, Brooklyn Bridge, Empire state Building, Madison square Garden, Macy´s, Grand Central Terminal, Chrysler Building, yK, Rockefeller Center, MoMa, The Met, Guggenheim, Lincoln Center, Kes-kuspuisto, Times square, Apollo-teatteri, Columbian yliopisto, dakota yms.

Kun kaikki lähiötkin lasketaan yhteen näihin vii-teen kaupunginosaan saadaan yhteensä 17 miljoo-naa asukasta. Nämä ja samaisen 17 miljoonan verran vuodessa vierailevien turistien määrä takaavat sen, että ihmisiä riittää keskustassa, busseissa, metrossa 24h vuodet ympäriinsä.

Manhattanilla ei kuitenkaan tarvitse eksyä, jopa ensikertalainen osasi sujuvasti käyttää Nykin siistiä ja nykyaikaista metroa, taksin sai käytännössä mis-sä vain kättä heiluttamalla kuin elokuvissa. Kävellen liikkuessa suunnistus on yhtä helppoa. Itä-länsi suun-nassa oleva katu on street ja pohjois-eteläsuunnassa kulkeva katu on avenue. Muutamille kaduille on annet-tu myös oma nimensä, kuten kuuluisalle Broadwaylle, joka kulkee diagonaalisesti Manhattanin poikki.

Myös Manhattan on jaettu osiin; down Town, Chinatown, Lower East side, East Village, soho, Green-which Village, Midtown, Central Park, Upper East side, Upper West side ja Harlem. Jokaisella kaupunginosalla on oma ilmapiirinsä.

WPFG


WPFG

MANhATTANILLA SIJAITSEE myös 2011 kisakeskus Jacob Javits Convention Center. sieltä on kuljetukset kaikkiin lajeihin. Niiden lajien kilpailut, joihin ei ole kulje-tusta, käydään itse keskuksessa. siellä on totuttuun ta-paan rekisteröinti, expo, tulospalvelu ja kisainfo yms.

Noin kahdeksan korttelin päässä (kisasivuilla virheellisesti 14 korttelia) kisakeskuksesta on neljän tähden NY Marriot Marquis -hotelli, josta teimme kiin-tiövarauksen suomalaisille, 170 standard-huonetta ja 50 vähän isompaa ns. goverment-huonetta. Kisakes-kusta lähempänäkin on hotelleja, mutta ei yhtä tasok-kaita. Hotelli sijaitsee aivan Manhattanin ytimen ko-vimmassa sykkeessä Times square -aukion vieressä Broadwayn ja 45th streetin kulmassa. Hotellin varaus on voimassa ensi vuoden loppuun. Lopullisen vara-uksen jokainen ryhmä tai yksittäinen henkilö tekee itse. suomen varaus tarkoittaa vain sitä, että huoneet eivät lopu heti, ja saamme kerrankin osallistujia vähän enemmän saman katon alle.

Huoneet on varattavissa ainoastaan New yorkin ki-sasivujen www.2011wpfg.org:n kautta. Käytännössä Travel Planners hoitaa kaikki kisasivuille tehtyjen hotelli-tarjousten varaukset sovittuun hintaan. Marriot Marqui-se hotellin standard room on 225 $ / yö ja goverment room 259 $ / yö. Vaikka taalan kurssi on nyt edullinen, ei majoitus ole halpaa New yorkissa. Hotellin kaikki tiedot kannattaa käydä vilkaisemassa www.nymarriotmarquis.com sivuilta, voit samalla katsoa hotellin normaalihinnat. Ne eivät ole kovin palomiesystävällisiä.

Hotelli Marriot Marquisiin on tarkoitus järjestää kisojen loppupuolella suomen brankkareiden iltajuh-la. Lisäksi mikäli hotelli saa suuren suosion, voimme järjestää tämän hotellin kautta lippuja eri tapahtumiin tms. Mutta korostan, että mikään matkatoimisto sOPU ei ole eikä tule olemaan, joten tämäkin hotelli on vain suositus.

TÄRKEIN TYöMME on myös lähtenyt liikkeelle. Sopi-mus kisa-asusteista on viittä vaille valmis. Edustus-asuista haluamme tarpeeksi laadukkaat ja riittävän monipuoliset. Asustekokonaisuus tulee pitämään

sisällään softshell-takin ja siihen sopivat vapaa-ajan housut, pikeepaidan, kahdet shortsit ja verryttely-asun sekä kolme kappaletta teknisiä t-paitoja. Mallit on luvattu toimittaa keväällä, koko setti on nähtävillä kisalogoilla varustettuna viimeistään 12.5.2010 klo 16 alkaen Raision valtuustosalissa, jossa meillä on tarkoitus pitää New york -palaveri vuosikokouksen yh-teydessä. Asusteiden tilaamisessa ehdoton takaraja on lokakuun viimeinen päivä 2010.

NEW YoRKIN KISoISSA pääset varmasti pintaa sy-vemmälle kaupungin sykkeeseen. Itse arvioin käymie-ni keskustelujeni perusteella, että lähtijöitä saattaisi olla jopa 500. sellainen määrä mahdollistaisi tietenkin kaikenlaisten ryhmävarausten tekemisen, jopa oman lennon. suuret alennuksetkin paikan päällä olisivat mahdollisia varmasti kaikkialla muualla, mutta tuskin NyKissä, koska se on aina täynnä muutenkin.

TÄRKEÄ JuTTu on nyt valita jokaisesta pelastustoimi-alueesta kaksi New York -edustajaa. Laitamme nimet nettiin. Näin sen kaikkien alueiden lähtijät varmistuvat informaation perille tulosta, pääsevät vaikuttamaan matkaansa ja saavat sopivan kokoisen edustusasu-setin ajoissa. Laittakaahan nimet sähköpostilla tule-maan osoitteeseen [email protected].

Tampereella, Helsingissä, Jyväskylässä ja Porissa ainakin on jo ensimmäinen lähtijöiden kokous pidetty. Hyvä näin, sillä tällä kertaa kisoihin täytyy olla ajoissa liikkeellä. Jääkiekon osallistumisen dead line on näil-lä näkymin jo kesäkuussa, ehkä golfissakin. Jo 6000 kilpailijaa on ilmoittautunut kisoihin.

Juha Barck varapuheenjohtajasOPU

JUH

A BA

RCK,

sXC

Paikallisen yhdistystoiminnan kehittäminen ja jäsenten aktivointipaLomiesyhdistykseLLÄ on useita tärkeitä tehtäviä. yksi tärkeimmistä teh-tävistä on tuottaa päätöksiä yhdistyksen ammatillisen edunvalvonnan tarpeiden mukaisesti. Päätöksenteolla tulisi ohjata yhdistyksen toimintaa sen ja Palomieslii-ton tavoitteiden suuntaan.

Paikallisyhdistyksellä on muitakin tar-koituksia ja piirteitä. Palomiehet viettävät aikaansa yhdessä ja toteuttavat monenlai-sia tarpeitaan ja toiveitaan. Vuorovaikutus on keskeisin yhdistyksen keskeinen piirre ja toimintamuoto. samalla se on vaikein osa-alue yhdistyksen toiminnassa.

Päätöksenteon perinteet esteenä jäsenten aktiivisuudelle?

yhdistyksessä tapahtuvaan päätöksen-tekoon liittyy paljon mielenkiintoista ja paljastavaa: päätöksenteko on sidoksissa

yhdistyksen organisointitapaan, rakentee-seen ja niin edelleen. Päätöksenteossa on kaksi kiinnostavaa piirrettä: itse päätök-senteon menetelmä tai tapa ja päätöksen-teon tiedostamisen aste tai tiedostaminen ylipäätänsä.

Päätöksentekomenetelmään on kät-kettynä paljon arvolatausta, eikä sitä voi irrottaa palomiesyhdistyksen muusta ar-votodellisuudesta.

Käytännössä palomiesyhdistyksiin muotoutuu usein sellainen päätöksente-kotapa, mikä sopii palomiesten työpaikko-jen arvoilmastoon ja työn kulttuuriin. Täs-tä syystä palomiesyhdistyksien yksi suuri ongelma on se, että hallituksen jäsenet ihmiset kuvittelevat usein (tiedostamat-taan), että jäsenen saa toimimaan yhdel-lä komennolla, kuten on totuttu omassa työyhteisössä, palolaitosten kaltaisissa käskyvaltaisissa organisaatioissa.

Palomiesyhdistyksen toimintaa arvioi-taessa on muistettava, että päätöksiä teke-vät yhdistyksessä mukana oleva ihmiset, eikä mikään organisaatio. Päätöksenteon kannalta on oleellisinta se, ketkä saavat vaikuttaa yhdistysten päätöksiin; miten he sen tekevät; mikä on päätöksenteon menetelmä ja prosessi; mitä tarkoituksia päätöksellä on ja mitä ja mihin päätös vaikuttaa. Useimmiten päätöksiä tehdään tavalla, jota on ollut tapana noudattaa aiemmin. Vaihtoehtoisia päätöksenteko-tapojen olemassaoloa ei tiedosteta eikä myös sitä, että päätöksenteko perustuu aina johonkin menetelmään. Päätöksente-on tapaa tai menetelmää ei tämän vuoksi valita tietoisesti, vaan ”mieli perhostelee” aiheesta toiseen.

Päätös yhdistyksen toiminnan kehittä-misestä voidaan tehdä tietoisesti eri vaih-toehtoja puntaroiden. Vaihtoehtojen ja yh-

22 l PELAsTUsALAN AMMATTILAINENPELAsTUsALAN AMMATTILAINEN l 23

distyksen päätöksenteon tulee perustua aina yhdistyksen arvoihin. Kun päätöksen-teon menetelmä valitaan tietoisesti, ovat arvokin läsnä päätöstä tehdessä. yhtenä päätöksenteon menetelmänä voisi olla seuraavaa:

1. Päätöstilanteen hahmotus eli hahmotetaan jäsenten aktivointiin liittyvät tekijät

2. Ratkaisuideoiden tuottaminen yhdistyksen toiminnan kehittä- miseksi vuodelle 2010

3. Valinta eli päätöksen tekeminen siitä, miten ja millä voimavaroilla toimitaan

4. Päätöksen toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Päätöksentekoon liittyvän monivaiheisuu-den ja eri vaihtoehtojen tiedostamisen lisääminen tuo mukanaan avoimuutta, osallistumista, laatua ja tehokkuutta. seuraavassa kuviossa (kuvio 1) esittelen yhden mallin palomiesyhdistyksen päätök-sentekoon vaikuttavista tekijöistä.

Kuvion ja artikkelin loppuosa n avulla jokainen yhdistys kykenee halutessaan päättämään yhdistystoimintansa muutta-misesta ja jäsentensä aktivoinnista yhdis-tysvuodelle 2010.

Jäsenet eivät ole passiivisia

Jos yhdistyksen hallituksen jäsenet ajatte-levat, että jäsenet ovat passiivisia, ei yhdis-tyksellä ole tulevaisuutta. Onneksi tämä ei

ole totta, vaan asia on päinvastoin. Jäsenet eivät ole passiivisia. Ihmiset haluavat itsel-leen mielekästä tekemistä. He haluavat solmia ja ylläpitää hyviä ihmissuhteita ja nähdä aikaansaannoksiaan. Tosiasiassa jokainen hallituksen jäsen tietää, että jä-senistöllä on paljon erilaisia aktiviteetteja: jäsenen tapaa parhaiten harrastustensa parissa.

Jäsenet eivät siis ole passiivisia. suurin ongelma yhdistyksillä on siis se, että yhdis-tys ei ole keksinyt sellaisia toimintamuoto-ja ja -tapoja, joista aktiiviset ja osaavat jä-senet olisivat kiinnostuneita. yhdistyksen toimintatapojen ja päätöksenteon on siis muututtava. Kuinka moni palomiesyhdis-tyksen hallitus on tosiasiallisesti ottanut selvää siitä, mitä jäsenet haluavat?

Asian selvittämiseksi on tehtävä puhe-linhaastattelu, missä asioita kysytään hen-kilökohtaisesti jäseneltä. Lisäksi hallituksen jäsenten tulee kerätä palautetta kaikista mahdollisista tilaisuuksista, joita yhdistys jäsenilleen tarjoaa. Kun jäsenten halut ja tarpeet on selvitetty, tulee aktiviteetteja tarjota heille yhä uudelleen ja uudelleen. yhteen kertaan asiaa ei saa jättää.

uskalla pyytää apua yhdistyksen tehtäviin

suuressa osaa palomiesyhdistyksistä ei kyetä tekemään sääntöjen määräämää luottamustehtävien kierrättämistä. samat jäsenet valitaan aina uudestaan ja uudes-taan hallituksen jäseniksi, luottamusmie-heksi ja työsuojeluvaltuutetuksi. yhdistys voi löytää uusia luottamushenkilöitä edellä mainitun puhelinhaastattelun avulla.

Toisena keinona jäsenten aktivoinnis-sa ovat henkilökohtaiset kontaktit jäseniin. Lähes jokainen luottamustehtävässä toi-miva muistaa oman uransa alkutaipaleen, jolloin joku tuttu ja luotettava henkilö hou-kutteli hänet mukaan hänet yhdistyksen luottamustehtävään. Tämä menetelmä toimii edelleenkin hyvin ja tehokkaasti.

Lisäksi hallituksen jäsenten kannat-taa lisätä päätöksenteon avoimuutta. yksi tapa on kertoa jäsenille ja kysyä heidän mielipidettä etukäteen hallituksen käsitel-tävänä olevista asioista. Toisena keinona ovat henkilökohtaiset kutsut, jossa jokai-nen hallituksen jäsen hakee ainakin yhden jäsenen mukaan yhdistyksen kokoukseen tai tilaisuuteen.

Kolmantena keinona on avun pyytämi-nen yhdistykselle. Useilla palomiehillä on paljon osaamista ja koulutusta monelta elämän osa-alueelta. Pyytäkää jäseneltä suoraan apua esimerkiksi yhdistyksen nettisivujen tekemiseen.

Miksi jäsen jättää luottamustehtävät?

Uusi hallituksen jäsen jättää tehtävänsä hallituksessa useimmiten sosiaalisista syistä. Keskeisin syy on se, ettei uutta jäsentä osata perehdyttää uuteen tehtä-vään. Kun perehdyttäminen jää tekemättä, voi jäsenen toiminta luottamustehtävässä perustua henkilökohtaisiin mielikuviin asi-oista. Usein nuo mielikuvat eivät ole rea-listisia.

Jäsen voi kuvitella, että hänen tulee olla perillä yhdistystoiminnan kaikista osa-alueista. Tämän lisäksi hän pelkää päätöksentekoa asioista, joista ei käytän-nössä ymmärrä mitään. Tällainen toimin-taympäristö lisää jäsenen lähtöhalukkuut-ta luottamustehtävästä.

Osaamisen ja osaamattomuuden li-säksi uusi jäsen kohtaa väistämättä kaikki ryhmään liittymiseen ja ryhmässä pysymi-seen liittyvät ilmiöt. Jopa oman ”istumapai-kan” saaminen pöydän ympäriltä voi viedä aikaa muutaman vuoden. Jäsen voi joutua kokemaan luottamuksen ja arvostuksen puutetta. ”Kakkossavuna” istuminen vuo-desta toiseen ei lisää jäsenen motivaatiota ja uskoa omiin kykyihinsä.

Mikäli palomiesyhdistyksessä todella halutaan, että jokaiselle jäsenelle tarjou-tuu mahdollisuus kokea yhdistys omak-seen ja sen kautta toimia aktiivisesti, on jäsenille annettava päätäntävaltaa heitä itseään ja heidän toimimistaan koskevis-sa kysymyksissä. Mahdollisimman monel-le jäsenelle tulee löytää vastuullisia teh-täviä sen sijaan, että ideat ja motivaatio KuVA 1. Palomiesyhdistyksen päätöksenteon toimintaympäristö.

22 l PELAsTUsALAN AMMATTILAINENPELAsTUsALAN AMMATTILAINEN l 23

tukahdutetaan ”vanhojen periaatteiden vuoksi”.

Liian usein vanhat jäsenet ”tappavat” uudet ajatukset ja ideat. Kukapa ei olisi kuullut seuraavia kannanottoja:

-- Olemme yrittäneet sitä aikaisemmin monta kertaa-- Se maksaa liian paljon -- Ei sitä voi toteuttaa -- Olemme liian pieni yhdistys siihen -- Emme ole tehneet sitä koskaan aikaisemmin -- Olet 10 vuotta aikaasi edellä -- Sitä ei ole budjetoitu-- Vanha brankkari ei opi uusia temppuja -- Meistä tulee johdon naurun aihe -- Hyllytetään se toistaiseksi -- Olemme pärjänneet sitä ilmankin -- Onko kukaan muu kokeillut sitä -- Se ei toimi meidän alueellamme -- Olemme tehneet sen aina tällä tavalla -- Meillä on asiat jo tarpeeksi hyvin -- Se on tulevaisuuden suunnitelmissamme -- Panemme jonkun tutkimaan sitä -- Jäsenemme eivät hyväksyisi sitä -- Milloin sinusta on tullut asiantuntija, kun kerran ehdotit sitä, huolehdi myös sen toimeenpanosta yksin

Hallituksen jäsenten ja toimintatapojen on siis muututtava, ei uuden tulokkaan.

Hallituksen jäsenten tulee perehdyt-tää jäsen kunnolla tehtäviinsä. Hallitus-työskentelyn työnjakoa ja koordinaatiota on mietittävä tarkkaan. Tehtävien tulee olla selkeästi rajattuja ja jäsenellä tulee olla tosiasialliset tiedot ja taidot toteuttaa tehtävänsä. Uudelle jäsenelle pitää antaa vastuuta ja hänen kehittämisajatuksen tulee ottaa vakavasti.

Lisäksi uuden jäsenen pääsyä halli-tuksen jäseneksi pitää helpottaa. Hallitus voi ottaa perinteeksi pitää suunnittelu- ja saunaillan hallituksen jäsenille, jotta hal-lituksen jäsenet oppivat tuntemaan myös toistensa epäviralliset roolit.

Kokoukset uusiksi

Myös suuret palomiesyhdistykset kärsi-vät jäsenkadosta kokouksissaan. Ovatko kokoukset todella niin tylsiä tilaisuuksia, etteivät jäsenet viitsi tulla niihin?

Useimmiten ne ovat, sillä kokouksia toteutetaan samalla kaavalla kuin yhdis-tyksessä on aina totuttu pitämään. Lisäk-si useilta yhdistyksiltä puuttuu toiminta-suunnitelma tai sitten se on laadittu niin

yleisellä tasolla, ettei sen toteutumista voi arvioida.

Hallitusten jäsenten tulee suunnitella kokoukset huolla. Kokouksissa voi käyttää erilaisia ongelmanratkaisu- ja ryhmätek-niikoita perinteisten kokousten sijaan.

Kokousten jäsenkirjeissä tulee olla eri-laisia ratkaisuehdotuksia etukäteen, jotta jäsenet voivat muodostaa niihin rauhassa kantansa. yhtenä hyvänä keinona on myös se, että kokoukseen pyydetään esimerkik-si paikallisen KTN:n pääluottamusmies tai liiton edustaja kertomaan ajankohtaisista palolaitoksen henkilöstön edunvalvontaan liittyvistä asioista.

Kuormajuhdasta kapellimestariksi

Usein edunvalvonnassa kaikki tehtävät kasaantuvat puheenjohtajan, luottamus-miehen ja työsuojeluvaltuutetun hoidetta-viksi. Näin yhdistys ei voi toimia tai se toimii tehottomasti. Puheenjohtajat kokevat on-gelmaksi sen, etteivät he voi käskeä ke-tään toimimaan yhdistyksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tilanne on normaali va-paaehtoisorganisaation johtamisessa.

Käskemisen sijaan puheenjohtajan on saatava luottamushenkilöt kantamaan vastuuta vapaaehtoisesti. yksi yhdistystoi-minnan suurimmista vaikeuksista on sel-laisen johtamisjärjestelmän löytäminen, että mahdollisimman suuri osa jäsenis-töstä voi kokea olevansa todella mukana yhdistyksen toiminnassa. Erityisesti van-hoissa yhdistyksissä ajaudutaan usein ti-lanteeseen, jossa yhä suurempi osa teke-misen vastuusta jää hallituksen jäsenille ja perusjäsenet saavat passiivisen roolin jäsenmaksun maksajina.

Perustehtävä, mikä se on meillä?

Johtaakseen yhdistystä puheenjohtajan tulee kohdistaa huomio palomiesyhdis-tyksen perustehtävään. Jos perustehtävä ei ole selvillä, sen voi lukea yhdistyksen säännöistä.

yhdistyksen perustehtävän toteutta-minen on keskeisin tehtävä hallitukselle. Puheenjohtaja voi sitouttaa jäsenet tehtä-viinsä oman esimerkkinsä kautta. Tämä tarkoittaa sitä, ettei puheenjohtaja itse ylläpidä kyynistä ja kielteistä ilmapiiriä hal-litustyöskentelyssä. Puheenjohtajan tulee luoda hallitustyöskentelyyn uusia toimin-tatapoja ja malleja. Puheenjohtajan lisäksi jokaisella hallituksen jäsenellä on vastuu omien työtehtäviensä hoitamisesta.

Kaikkien hallitusten jäsenten on muis-tettava, että yhdistyksen toiminnasta voi kokea vastuuta vain sellainen jäsen, jolla on todellista vastuuta yhdistyksen toimin-nasta.

Mitä se vastuu oikeastaan on? Vas-tuu on valtaa ja päinvastoin. Vastuuta on siis niillä jäsenillä, joilla on valtaa. Valtaa päättää siitä, mitä yhdistyksessä tapahtuu, mitä yhdistys tekee ja mitä mieltä yhdistyksessä asioista ollaan. Tästä hallituksen jäsenten on muistetta-va, että heidän ristiriidat ja erimielisyydet ratkaistaan demokraattisesti hallituksen kokouksissa. Kokouksen jälkeen hallituk-sen tulee olla yksimielisiä päätöksiinsä liittyvissä asioissa, olipa kyse suhteista pelastusjohtajaan tai yksittäiseen yhdis-tyksen jäseneen.

hyvät kysymykset auttavat alkuun

Jäsenet keskustelevat paljon siitä, mitä liit-to ja yhdistys ovat tehneet heidän eteensä. Hallituksen jäsenten tulee kysyä jäsenil-tään seuraavia kysymyksiä:

– Jos yhdistyksesi lakkautettaisiin nyt, niin mitä tapahtuisi?

– Missä asioissa yhdistyksesi on korvaamaton?

– Mitkä asiat jäisivät tekemättä tai tulisivat tehtyä nykyistä huonommin, jos yhdistystäsi ei olisi olemassa?

– Miksi mielestäsi yhdistyksemme on olemassa?

– Mitkä ovat tärkeimmät tehtävämme?

– Mitkä ovat sellaisia asioita, joiden kanssa meidän ei tule puuhastella?


Jos jäsenet eivät osaa vastata näihin ky-symyksiin, asia voidaan korjata. yksi käyt-tökelpoinen tapa on tehdä (liiton tehtävä) uuden jäsenen yhdistys-/perehdyttämiso-pas. Hallituksen tulee myös seurata omien päätöstensä toimeenpanoa. Hallituksen tulee siis päättää, kuka vastaa kyseisen päätöksen toimeenpanosta, milloin asian on oltava tehtynä ja miten toimeenpanoa seurataan ja arvioidaan. Tätä kautta jä-senille (ja myös hallitukselle itselleen) muodostuu käsitys yhdistyksen perusteh-tävien hoitamisesta.

osaamista ja innostusta eturintamalle

Mikä siis on tärkeintä yhdistyksen toimin-nan kannalta? Mielestäni yhdistyksen jäsen on etusijalla kaikessa päätöksente-ossa, mihin hallitus ja sen luottamushen-kilöt ryhtyvät. Tästä syystä jäseniä ensisi-jaisesti kohtaavien henkilöiden kuten luot-tamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja puheenjohtajien osaamisen tulee olla kunnossa. yhdistysten tulee siten kehittää jäsenpalveluaan.

Uuden jäsenen vastaanottaminen ja perehdyttäminen, vuosittaiset tapaami-set ja hallituksen toiminnan avoimuus ovat etusijalla siinä, mitä jäsenet kokevat saavansa yhdistykseltä ja viime kädessä liitolta. Tässä tehtävässä päävastuu on yhdistyksen hallituksella. Hallituksella tulee olla yhtenevä käsitys omasta halli-tustyöskentelystä ja sen onnistumisista ja epäonnistumisista. Hallituksen tulee hal-lita useita erilaisia työtapoja perinteisten kokousten sijaan.

Uusien työtapojen omaksumiseksi hallituksen kannattaa mennä ryhmänä erilaisiin koulutuksiin. Myös verkostoitu-minen lähialueen toisten palomiesyhdis-tysten kanssa voi olla mielenkiintoista ja kannustavaa.

Juha Rautiainen

Sisäasiainministeriö on saa-nut valmiiksi Pelastuslain

(468/2003) uudistamisehdotuk-sen. Esitys on lausuntokierroksel-la, joka päättyy vuoden lopussa.

Pelastuslain säännösten ajantasaisuus on ehdotuksessa tarkistettu kauttaaltaan. Sään-nöksiä on uudistettu erityisesti onnettomuuksien ehkäisyä ja asumisturvallisuutta koskevan sääntelyn osalta.

Lakiin ehdotetaan otettavaksi uusi säännös pelastustoimin-taan osallistuvalta vaadittavasta riittävästä toimintakyvystä. Pykälässä säädettäisiin tietyn työtehtävän edellyttämän kunnon ja ammattitaidon säilyttämisestä, joiden toteutumista työnantajan tulee myös työturvallisuuslain (738/2002) perusteella tukea ja valvoa.

LAIN VIIdENTEEN lukuun esitetty 39 pykälä kuuluu: ”Pelas-tuslaitoksen ja sopimuspalokunnan henkilöstöön kuuluvan pelastus-toimintaan osallistuvan henkilön tulee ylläpitää tehtäviensä edel-lyttämiä perustaitoja ja kuntoa. Pelastustoimintaan kuuluvien eri tehtävien edellyttämien perustaito-jen ja kunnon tasosta sekä kun-totestien järjestämisestä voidaan säätää tarkemmin sisäasiainminis-teriön asetuksella.”

–– Säännöksen tarkoituksena olisi tähdentää ammattitaidon sekä niin henkisen kuin ruu-miillisenkin kunnon merkitystä pelastustoimen tavoitteiden saavuttamisessa, perustelee Pelas-tuslain uudistamista valmistellut

Pelastustoiminta- ja hallintojär-jestelmäjaosto, jossa jäseninä ovat sisäministeriön, pelastusjohtajien ja kuntaliiton edustajat.

–– Jos pelastustoimen palve-luksessa vakinaisesti olevan hen-kilön katsottaisiin laiminlyöneen tämän velvollisuutensa, tulisi hänet siirtää sellaiseen tehtävään, johon hänen kuntonsa ja ammat-titaitonsa riittäisivät, jaosto toteaa muistiossaan.

ERI TYÖTEHTÄVIEN edellyt-tämän kunnon ja ammattitaidon tasosta sekä kunnon mittaamiseen liittyvien testien järjestämisestä annettaisiin tarvittaessa tarkem-mat säännökset valtioneuvoston asetuksella.

Ehdotettu velvoite vastaa po-liisilaissa poliisimiehille säädettyä velvoitetta ja puolustusvoimista annetussa laissa ammattisotilaille säädettyä velvoitetta ammattitai-don ja kunnon ylläpitämiseen.

Palomiesliitto tiedottaa pelastus-lain uudistamisesta antamastaan lausunnosta suoraan paikallisyhdis-tyksille.

Pelastuslakiin velvoite toimintakyvyn ylläpidosta?Uuteen pelastuslakiin esitetään palomiehille velvoitetta pitää yllä taitoja ja kuntoa. Polii-seilla ja ammattisotilailla vastaava velvoite on jo ollut laissa.



Turvallista jaRauhallista Joulua

Pelastusalan ammattilaisen lukijoille toivottavat:

InsInöörItoImIsto ÄyrÄvÄInen oyMalminkaari 23 A, Helsinki

santalantie 8, Hankowww.lurakennus.com

Länsi-Uudenmaan Rakennuspalvelu Oy

Arkkitehtitoimisto

Küttner Ky Hallituskatu 7, Pori

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO-

JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

KolmiKanta oyPALVELEVASTA PAINOTALOSTAammatti-, järjestö-, asiakas- ja aikakauslehdettuotekuvastot, esitteet ja julisteetvuosikertomukset

[email protected]

Painotalo Auranen Oy (03) 42441, faksi (03) 4244 201

www.auranen.fi

ammatti-, järjestö-, asiakas- ja aikakauslehdettuotekuvastot, esitteet ja julisteetvuosikertomukset

ammatti-, järjestö-, asiakas- ja aikakauslehdet

Auranen_210x63.indd 1 2/1/08 11:00:31 AM

www.halry.fihAL


Turvallista jaRauhallista Joulua

Pelastusalan ammattilaisen lukijoille toivottavat:

InsInöörItoImIsto ÄyrÄvÄInen oyMalminkaari 23 A, Helsinki

santalantie 8, Hankowww.lurakennus.com

Länsi-Uudenmaan Rakennuspalvelu Oy

Arkkitehtitoimisto

Küttner Ky Hallituskatu 7, Pori

www.kata.fi

Nuijamiestentie 5 B, Helsinkiwww.pohjatekniikka.fi

InsinööritoimistoPohjateknIIkka oy

Savox Communications Oy AbVitikka 4, 02630 EsPOO

Puh. 09-4174 1100 Fax 09-4174 [email protected] www.savox.com

sIsÄILMA

Kemin paloasema on tuomittu: mo-niongelmainen homeloukko.

Pohjois-Suomen työsuojelupiiri on yrittänyt saada Kemin kaupunkiin vauh-tia uhkasakolla. Kaupunki velvoitettiin tekemään aikataulutettu suunnitelma tilanteen korjaamiseksi. Kaupungilla ei ole rahaa, joten uuden paloaseman

rakentajaksi toivotaan kiinteistöyhtiötä vapailta markkinoilta.

Paloasemalla viime vuonna tehty tutkimus vahvisti vaurioiden laajuu-den ja vakavuuden. Kosteus- ja mik-robivaurioiden perusteella korjaus-asteeksi on arvioitu 40-50 prosenttia ja muu patoutunut peruskorjaustarve

huomioituna käytännössä noin 70 pro-senttia.

–– Henkilöstölle tehdyssä kyselys-sä palomiehistä ja sairaankuljettajista seitsemän kymmenestä kertoi erilaisista oireista: jatkuvaa flunssaa, iho-oireita, kuumeilua. Itselläni oli työvuorossa huomattavaa väsymystä, nenäverenvuo-

Pensseliremontit kostautuivat kemissäKemissä paloaseman kosteusvaurioista ja sisäilman laa-dusta on keskusteltu jo yli kymmenen vuoden ajan. Neu-votteluja on käyty, mutta toistaiseksi ei ole tietoa siitä, miten, milloin ja mihin terveellisiin ja kunnollisiin työtiloi-hin päästään. Parakkielämää vietetään vielä vuosia.

Kemin paloaseman henkilöstö siirtyi pihamaalle rakennettuihin parakkeihin vuosi sitten.

LAPIN PELAsTUsLAITOs


sIsÄILMA

Pensseliremontit kostautuivat kemissä

toa ja flunssaoireita, kertoo ylipalomies Juha Rantamartti.

Rakennussuunnittelu Miraplanin raportista selviää karu totuus paloase-makiinteistön ylläpidon tasosta. 1970 valmistunut asema on ollut raskaassa kuormituksessa, mutta korjaushistoria on vaatimaton. Vähintään yksi kattava peruskorjaus olisi pitänyt tehdä, mutta korjaukset ovat olleet lähinnä akuutteja ”pensseliremontteja”.

Esimerkiksi rakennuksen energi-ankulutusta on yritetty pienentää ra-joittamalla ilmanvaihtoa ja jättämällä rikkoutuneet imurit korjaamatta.

Parakit sentään puhtaat

Rakennuksen nykytilaa kuvataan sanal-la moniongelmainen. Pelkällä homere-montilla ei enää selvittäisi, vaan korjaus ja perusparannus tulisi tehdä kerralla. Tästä tulisi kiinteistön omistavalle Ke-mille parin miljoonan euron lasku.

–– Yleensä homeremonttien epäon-nistumisen syynä on ollut se, ettei kaik-kia mikrobilähteitä ole remontin yhte-ydessä poistettu, perustelee Miraplanin konsultti Mikko Väänänen raportissa.

Työterveyslaitos arvioi kosteus- ja mikrobivaurioista aiheutuvat haitalli-sen altistumisen kokonaisriskin ”vä-hintään kohtalaiseksi, altistumisajan ollessa riittävä jopa merkittäväksi”. Sen suosituksen mukaisesti lepo-, ruokailu- ja toimistotilat siirrettiin parakkeihin vuosi sitten.

Paloaseman yläkerta on suljettu kuntosalia lukuun ottamatta. Alaker-rassa pukuhuoneet, hallit ja huoltotilat ovat normaalissa käytössä. Parakkiti-loihin on vuodessa jo totuttu: ovathan ne sentään uudet, vaikka esimerkiksi äänieristyksen ja lämmityksen suhteen eivät mitenkään vastaa oikeaa raken-nusta. Tilat koetaan myös ahtaiksi jat-kuvaan käyttöön.

Uusi on ainoa vaihtoehto

–– Moni on todennut, että parakeissa ei terveydellisiä ongelmia ole niin kuin vanhalla puolella työskennellessä oli. Parakkiratkaisulla pyritään saamaan

JUH

A RA

NTA

MAR

TTI


Palomiehiä on epäilyttänyt myös saunan kunto.

Kalusto- ja pesuhallin välinen kynnys.

Kosteutta alakerran käytävän seinässä.

sIsÄILMA

altistumisaikaa lyhyemmäksi, kun odo-tetaan uusia puhtaita tiloja, kertoo pa-lomies Markku Heiskari.

–– Selkeästi on työvuorolla vä-hentynyt oireilu. Mutta kun vanhalla puolella työskennellään vähänkin pi-tempään, huomaa päivän jälkeen tuk-koisen flunssaisuuden jälleen, toteaa Rantamartti.

Lokakuun lopulla Lapin pelastus-laitos, pelastuslautakunta ja Kemin kaupunki totesivat paloasemalla pide-tyn neuvottelun jälkeen, että vanhaa ei korjata, vaan uusi asema tarvitaan mah-dollisimman nopeasti.

–– Kemissä on kuunneltu muualta Suomesta tulleita tietoja kosteuskor-jauksista, jotka saattavat epäonnistua, kertoo palopäällikkö Ari Soppela.

Kriisikunta Kemillä ei ole mitään mahdollisuuksia investointeihin. Ny-kyistä pelastuslaitoksen perussopi-musta esitetään muutettavaksi niin, että paloaseman tilat voidaan vuokrata yksityiseltä, esimerkiksi kiinteistöyh-tiöltä. Vaikka päätökset tehtäisiin no-peastikin, jatkuu parakkielämä Kemis-

sä vähintään kahdesta kolmeen vuotta. Mikrobeille altistuminen jatkuu.

–– Kaupunginjohtaja sanoi, että ra-haa ei ole. Se kuulostaa tylyltä. Täytyy hyväksyä realiteetit ja pyrkiä minimoi-maan vanhoissa tiloissa työskentely, miettii Rantamartti.

Hänen mukaansa toimintavalmi-usaikojen kannalta paras ratkaisu on rakentaa Kemiin uusi asema vanhalle sijainnille ja peruskorjata tukiasemana toimiva Keminmaan asema, joka on myös kärsinyt kosteusvaurioista.

Vain hyvästä kannattaa maksaa

Palopäällikkö Soppelan mielestä Keski-Pohjanmaalle Nivalaan nousevan palo-aseman toteuttamismalli on tutkimisen arvoinen: rakennuttajana on kunnan omistama teollisuuskylän kiinteistö-osakeyhtiö. Kunta vuokraa kiinteistön edelleen pelastuslaitokselle. Kemin ta-paan Nivalassa on Jokilaaksojen pelas-tuslaitoksen henkilöstö sijoitettu parak-keihin aseman homeen takia.

Vaihtoehtoisesti rakennuttaja olisi löydettävä vapailta markkinoilta.

–– Neuvonpidoissa ei ole tullut vie-lä lupauksia aikataulusta, mutta toivon mukaan päästään eteenpäin ja johonkin ratkaisuun. Päättäjät ovat nähneet itse tilanteen surkeuden. Tahtoa on, mutta ei rahaa, Soppela sanoo.

Kustannukset pyörivät kuitenkin koko ajan: Vuositasolla parakeista ja niiden ylläpidosta tulee noin sadan tu-hannen euron kulut.

–– Se ettei tehdä mitään, maksaa myös.

Soppela toteaa, että jatkossa tavoite on sitoa sopimuksissa vuokran taso kiin-teistön kuntoon ja elinkaareen. Hyvästä tilasta maksetaan hyvä vuokra.

Sisäilmaongelmista on Kemin lisäksi viime vuosina kärsitty muun muassa Jy-väskylän, Riihimäen, Kotkan, Forssan, Joensuun, Varkauden, Haukiputaan, Haminan ja Hiekkaharjun paloasemil-la. Osassa sinnitellään edelleen väliai-kaistiloissa, osassa on suunnitteilla tai äskettäin valmistunut uusi paloasema vanhan homeisen tilalle.

LAPIN PELAsTUsLAITOs

yksi näkemys Kemin uudesta paloasemasta.


sIsÄILMA

PELAsTUsALAN AMMATTILAINEN l 11

PALVELU-HAKEMIsTO

peL

ast

usa

Lan

am

mat

tiLa

isen

pa

LveL

uh

ak

emis

to

RULLAPALOVERHOT

ENsIAPU-JA ENsIHOITOTUOTTEET

Tyhjiö- paTjaT

Tyhjiö- lasTaT

Tyhjiö- pumpuTpaarin- paTjaTTuoTe-

huolloT

mediseam oyTiiriskankaankuja 2, 15860 hollolapuh. 010 397 4500, fax 03 730 3100email: [email protected]

paLveLu

ha

kem

isto


sIsÄILMA


Asema remontoitiin ja julistettiin puhtaaksi, mutta ongelmat alkoivat

heti, kun palomiehet muuttivat väistöti-loista takaisin elo-syyskuun vaihteessa.

–– Työterveyshuolto on passittanut parakkeihin 25 miestä. Rakennusta kor-jattiin, mutta työtä täällä ei voi tehdä, sa-noo työsuojeluvaltuutettu, paloesimies Tomi Pukki.

Asemapalvelussa sisäilman takia sairastuminen olisi kova juttu. Astma vie savusukelluskelpoisuuden loppu-elämäksi. –– Emme vaadi ihmeitä, vain

turvalliset ja terveelliset työtilat, jotka meillä pitää olla jo lain perusteella. Pitkään jatkunut tilanne alkaa syödä hermoja, sen huomaa porukasta, sanoo palomies Jarno Lähde.

–– Kaverit miettivät, että mitä jos seuraavassa lääkärintarkastuksessa huo-mataan, että keuhkojen toimintakyky on mennyt huonompaan suuntaan. Ti-lanne on henkisesti rassaava, palomies Tuomas Savolainen jatkaa.

Kymenlaakson pelastuslaitoksen Kotkan paloaseman kosteuskorjaami-

kitti ja maali eivät riittäneet kotkassaKotkalaisia palomiehiä ei naurata. Jylpyn ase-malla on näytelty sisäil-mafarssia pitkään, eikä loppua näy. Palomiehet ihmettelevät mielestään pieleen mennyttä kos-teusvauriokorjausta.

Ennen viimeistä paluumuuttoa asema oli saatava tyhjäksi siivousta varten. Palomiehet Petri Reinikka ja Petri Osenius siirsivät varastojen tavaroita pihalle tuotuihin kahdeksaan 12 metrin konttiin. Toimistotilojen irtaimistoa puhdistettiin mikrobeista Hides-kontissa.

KyMEN

sANOM

AT / sARI TAURU

sIsÄILMA


kitti ja maali eivät riittäneet kotkassa

Palomiehet Jarno Lähde ja Tuomas savolainen tutkivat sisäilmaan liittyviä asiakirjoja Kotkan pa-loaseman pihalla sijaitsevassa parakissa. Työvuoroa tekevä asemamestari Juha säämänen tuli kuulemaan viimeisimmät käänteet.

sen surullinen tarina alkaa vuodesta 2006. Huonosta sisäilmasta oli kes-kusteltu pitkään, mutta nyt odotettiin parannusta, sillä luvassa oli ilmanvaih-tokoneiston puhdistus.

Kävinkin päinvastoin: ilmanvaih-don puhdistuksen jälkeen yhä useampi työntekijä sai hengitystieoireita, jotka viittasivat vakavampiin sisäilmaongel-miin. Alkuvuodesta 2007 toteutettu kysely vahvisti epäilyt homeesta 23-vuotiaan tasakattoisen betonikolossin rakenteissa.

Evakkoon ja takaisin

Kotkan kaupungin tilapalvelu teki korjaussuunnitelman pintojen remon-toinnista. Töiden käynnistyessä alkoi henkilöstön evakkotaival. Ensimmäisen väistötilan Kotkan kaupunki tarjosi van-hainkodista, joka oli tyhjillään – home-ongelman vuoksi. Operatiivinen henki-löstö toimi vanhainkodin tiloissa puoli vuotta, kunnes marraskuussa 2007 kau-punki totesi, että paloasemalle voidaan muuttaa takaisin, vaikka remonttia vielä jatketaankin.

–– Henkilökunta vastusti muutto-päätöstä keskeneräisiin tiloihin. Teimme

kantelun kaupunginhallitukselle, jonka seurauksena perustettiin pelastuslaitok-sen, tilapalvelun ja työterveyshuollon yhteinen sisäilmatyöryhmä, Lähde ker-too. Lähde on ollut työryhmässä yhtenä henkilöstön edustajana.

Henkilöstön vastustuksesta huoli-matta paluumuutto toteutettiin marras-kuussa 2007. Operatiivinen henkilöstö palasi rakennuksen toiseen kerrokseen.

–– Aluksi ajattelin, että kaikki on ok. Sitten alkoivat silmät vuotaa, nok-kaa kirveli ja vuosi verta. Lähes joka työ-vuorossa nousi kuume. Työkavereilla oli toisilla lihassärkyjä, toisilla päänsärkyä muutaman tunnin oleskelun jälkeen, muistaa Lähde.

Vuoden 2008 alussa pelastuslaitok-sella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin siirtää pahimmin oireilevat puolen-kymmentä palomiestä evakkoon pihalle hankittuihin parakkeihin.

Työtä tehtiin keskellä remonttia, joka seuraavaksi oli tulossa toisen ker-roksen miehistötiloihin. Maaliskuussa 2008 miehistöllä oli edessä muutto pois alta kolmanteen kerrokseen.

–– Homeelle herkimmät kaverit kävivät kokeeksi kolmannen kerroksen tiloissa ja saivat heti oireita. Lyhyen ajan

sisällä parakkikomennuksia tuli paljon lisää. Tilanne näytti jo aika pahalta.

Miehet ja autot ulos

Korjaustöissä aloitettiin ulkoseinäele-menttien tiivistys ja ilmanvaihdon uu-distaminen. Elementtien saumat ja nur-kat vesieristettiin ja kitattiin, niin ett-eivät epäpuhtaudet pääsisi sisäilmaan, kun ilmastointia säädetään.

Kun henkilöstön oireilu ryöpsähti laajana kolmanteen kerrokseen muu-ton jälkeen, oli pelastuslaitoksen pakko tehdä nopeita ratkaisuja: heinäkuussa 2008 pihalle hankittiin lisää majoitus- ja varastoparakkeja, joihin sijoitettiin koko operatiivinen henkilöstö ja varus-teita. Kotkan ja Haminan aseman välillä tehtiin henkilöstösiirtoja. Koska myös kalustohallit olivat saastuneet, ajettiin paloautot ja ambulanssit ulos, etteivät mikrobit kulkeutuisi ajoneuvoihin.

Korjaustoimenpiteitä jatkettiin sei-näelementeissä. Myös katto-, seinä- ja lattiapinnoitteita ja ikkunoiden suoja-usta uusittiin.

Toiminta osittain parakeissa ja osittain asemarakennuksessa aiheutti käytännön ongelmia päivittäisessä toi-

sIsÄILMA

minnassa, kuten huolloissa ja koulu-tuksessa.

–– Vuoronvaihto tehtiin teltassa, josta juostiin sateessa parakkeihin. Ka-luston huolto tehtiin taivasalla. Keit-tiötyöt olivat pitkään vain kantoveden varassa, Lähde kuvailee.

Kotkan palopäällikkö Jukka Ruus-kanen toteaa, että henkilöstö on kolmen vuoden aikana todellakin joutunut ve-nymään. Kärsivällisyyttä on riittänyt kiitettävästi.

–– Remontilla ja evakoilla on ol-lut vaikutuksia aivan kaikkeen, alkaen työvuorojen kokoontumisista ja kou-lutuksista. Esimerkiksi koulutuksia on järjestetty henkilöstölle ensin asemalla ja sitten perään sama koulutus on ve-detty parakin henkilöstölle.

Ajoneuvot talveksi suojaan

Syksyllä 2008 todettiin, että kalusto on saatava sisätiloihin talveksi. Ambulans-sien toimintavalmiudelle talvi olisi ollut ylivoimainen.

–– Ambulanssit saatiin viime hetkil-lä pakkasen alta suojaan sisälle asemalle. Kadun toiselta puolelta juostiin lumi-hankien keskellä ambulanssille. Mutta eipähän tarvinnut raaputtaa ikkunoita, eivätkä varusteet olleet jäässä, palomies Tuomas Savolainen kertoo.

Ambulanssit miehistöineen muut-tivat sähköliikkeen tiloihin paloasemaa vastapäätä. Paloautot miehistöineen

siirtyivät kymmenen kilometrin päähän Karhulan asemalle.

Poikkeusoloilla on ollut väistämät-tömät seuraukset toimintavalmiuteen. Kotkan kaupungin riskeihin nähden Karhulan evakkotila oli huono ykkös-lähdön autoille.

–– Jos vanhalta asemalta vielä joudut-taisiin vetäytymään, Karhula ei tule enää kysymykseen toimintavalmiusajan takia, vaan jouduttaisiin etsimään toinen tila. Väistötilojen löytäminen on erittäin han-kalaa, sillä palokunnan käyttöön sopivia tiloja on harvassa, Ruuskanen sanoo.

Vielä kerran parakkiin

Kolmeen paikkaan jaettuna pelastuslai-tos toimi vuoden, kunnes tänä syksynä Kotkan tilapalvelu totesi remontin vii-meisimmän vaiheen valmistuneen ja van-han aseman jälleen käyttökelpoiseksi.

–– Rakennuksessa kesällä vieraillut homekoira löysi 77 elementtien vuo-tokohtaa, jotka tiivistettiin uudestaan. Toisella kerralla elokuussa löytyi vielä kahdeksan merkkausta. Samana päivä-nä sisäilmatyöryhmässä tilat hyväksyt-tiin käyttöönotettavaksi, Jarno Lähde kertoo.

Aseman siivouksen ja varusteiden puhdistuksen jälkeen miehistö ja kalus-to siirtyivät takaisin elo-syyskuun vaih-teessa. Vuoden takainen ilmiö toistui: ensimmäiset saivat silmä- ja limakalvo-oireita heti. Marraskuuhun mennessä

työterveyshuolto oli siirtänyt parakkei-hin 25 työntekijää aseman kaikkiaan sadasta työntekijästä.

Työterveyshuollon arvio on, että paloaseman terveysriski on kohtalainen, mutta lähenee merkittävää. Parakkipa-pereita on kirjoitettu etupainotteisesti, koska herkistyneimpien oireiden ei ole haluttu pahenevan esimerkiksi keuhko-sairauksiksi. Astmatapauksia on ollut muutama, mutta ei ammattitaudeiksi katsottuja sairastumisia. Tarkemmissa tutkimuksissa palomiehiä on käynyt Työterveyslaitoksella.

–– Tilanne on vaikea, kun miehet on määrätty aseman tiloista parakkeihin ja ratkaisujen saaminen kestää. Vuokra-laisena pelastuslaitos neuvottelee tilojen hoidosta ja korjauksista tilapalvelun kanssa. Tietyllä tavalla tilanne on hyvä, ettei laitoksella ole omaa rahaa kiinni, mutta toisaalta ollaan vuokranantajan ar-moilla, palopäällikkö Ruuskanen sanoo.

–– Haminan paloasemalla on ollut myös sisäilmaongelma, mutta siellä kor-jaukset näyttävät onnistuvan. Kotkassa tuntuu, ettei olla suhtauduttu riittävällä vakavuudella. Kysymyshän on siitä, mil-lainen korjausmenetelmä valitaan. Kor-jataanko kunnolla vai puuhastelemalla.

Loppuvuoden aikana rakennuk-sessa tehtävästä painemittauksesta ja henkilöstökyselystä toivotaan saatavan lisää tietoa, jonka perusteella Kotkan tilapalvelu ja pelastuslaitos voivat sopia jatkosta.

Emme vaadi ihmeitä, vain turvalliset ja terveelliset työtilat, jotka meillä pitää olla jo lain perusteella.

”Kesällä 2008 vuoronvaihto suorettiin aseman pihalla parakkien viereen kasatussa teltassa.

KyM

ENLA

AKsO

N P

ELAs

TUsL

AITO

s



“Tilojen käyttäjät paras mittari” KoTKASSA VASTAKKAIN ovat pa-loaseman tiloissa tehdyt sisäilma- ja pintanäytetutkimukset ja käyttäjien kokemukset. Tilapalvelu pitää tiloja korjattuina ja puhdistettuina, palo-miehet eivät.

– Tilojen käyttäjät ovat paras mit-tari sisäilmaongelmista, näin on myös työterveyshuolto todennut, palomie-het huomauttavat.

Prosessissa ei ole vielä päätepis-tettä, mutta kolmen vuoden kokemuk-set ovat jo koulineet kymenlaaksolai-sia palomiehiä. Luottamus korjaus-toimenpiteisiin ja asiantuntijoiden lausuntoihin on horjunut moneen ot-teeseen, kun omat ja työkaverin oireet kertovat jotain muuta. Myös remontin aikana ja jälkeen sisälle valunut sade-vesi on vienyt uskoa koko hommalta.

AsEMAN korjaus perustuu ilmastoin-nin tasapainon säätämiseen niin, että epäpuhtaudet pysyvät ulkoseinära-kenteissa, eivätkä tule sisäilmaan. Purkamisen sijaan ulkoseinien kos-teusvauriot ja homeet on koteloitu rakenteisiin, tiivistämällä elementti-en saumat listoilla ja kittaamalla.

– Ilmastointiin ja ylipaineeseen perustuva järjestelmä voi toimia, kun ovet ovat kiinni ja tilat suljettu, mut-ta kun palolaitos aloittaa toimintan-sa, tasapaino järkkyy alipaineeksi,

jolloin homeet ja epäpuhtaudet imey-tyvät sisäilmaan, sanoo palomies Jar-no Lähde.

– Rakennus elää ja elementtien tiivistykset pettävät. Ei todellakaan ole mikään pitkäikäinen korjaus, kun tiivistykset pettävät muutamassa kuukaudessa! palomies Tuomas sa-volainen jatkaa.

PALOMIEHET ovat turhautuneita ja tuntevat, ettei koko ongelmaa ole otettu tarpeeksi vakavasti. Miehet oli-sivat halunneet alusta asti tarkemmat ja perusteellisemmat testit altistumi-sen toteamiseksi ja terveydentilan seuraamiseksi.

sisäilmatyöryhmään ja työterveys-huoltoon ollaan kokonaisuudessaan tyytyväisiä. Raskain kritiikki kohdis-

tuu kaupungin tilapalvelun korjaus-menetelmiin ja päätöksiin.

– Uuden rakentaminen on paras ratkaisu. Korjaamallakin voidaan saa-da hyvät tilat, mutta tämä korjaus on nyt nähty, Lähde sanoo.

Kokemukset ovat osoittaneet, että keskeneräisiin tiloihin ei pidä muuttaa.

– Kun remontti ja siivoaminen ovat kesken, on huonoin ajankohta pala-ta, sillä juuri silloin itiöitä on ilmassa eniten. Oireilut räjähtävät käsiin, sa-volainen sanoo.

– Toinen tärkeä asia on, että ta-lon ylin johto pitäisi henkilöstön puol-ta. Henkilöstön edustajien on lähes mahdotonta pitää omaa ja työkave-rien puolta sairastelu- ja muuttokier-teessä, Lähde toteaa.

VAsTOINKÄyMIsIÄ koettiin myös pa-rakkitiloissa. Osassa parakkeja ei ollut suihkuja, wc:tä tai juoksevaa vettä. suihkuja wc-parakki saatiin kuukausien odottamisen ja vaatimi-sen jälkeen.

– Kun wc:t lopulta saatiin, ja ne olivat suoraan festareilta ja valmiik-si täynnä sitä itseään, tuli mieleen, että näinkö palomiehen työtä tässä kaupungissa arvostetaan, muistelee savolainen.

seuraava yllätys voi muhia maa-perässä. Paloaseman tontti on entis-tä kaatopaikkaa ja nyt paloasemalla mietitään, mitä maasta ja pohjave-destä pahimmillaan voi paljastua.

Kotkan tilapalvelusta ei kommen-toitu paloaseman kosteuskorjauksen onnistumista.

-- Elementtien nurkat on vesie-ristetty ja saumat tiivistetty. Osa kulmista on tehnyt jo kolmeen kertaan, näyttää Jarno Lähde.

sIsÄILMA


10 tosiasiaa kosteusvaurioista1 Rakennusten homeongel-

mat syntyvät kosteusvaurion seurauksena silloin, kun vauriota ei syystä tai toisesta korjata välit-tömästi sen tapahduttua tai kun sen korjaamisessa epäonnistutaan. Vaurioiden tavallisimpia syitä ovat katto- tai putkivuodot, puutteellinen tai virheellinen kosteus- tai lämpö-eristys, ilmanvaihdon riittämättömyys ja kosteuden tiivistyminen.

2 Kosteusvaurio ilmenee usein joko kosteusläiskinä, pinnoittei-

den irtoamisena, niiden vioittumise-na tai näkyvänä homekasvuna. Jos homekasvu kehittyy rakenteiden si-sään, sen havaitseminen on vaikeaa. Epämääräisen tunkkainen ilma tai maakellarin haju voivat olla ainoita merkkejä homeongelmasta. Kos-teusvauriot paljastuvat usein tilojen käyttäjien lisääntyneen sairastelun myötä.

3 Tyypillisiä kosteusvauriokoh-teessa mikrobi- ja homesieni-

myrkyille altistuneen henkilöstön oireita ovat silmien ärsytys, nenän tukkoisuus (vesinuha), kurkun karheus, yskä, limaneritys sekä ihon kutina ja punoitus. yleisoireina on väsymystä, päänsärkyä, pahoin-vointia, kuumetta sekä lihas- ja nivelkipua. Tyypillisimpiä sairauksia ovat silmätulehdus ja nuha, astma, homepölykeuhko sekä muun mu-assa poskionteloiden, välikorvan ja keuhkoputken tulehduksia. Astmaan sairastumisen riski on noin kaksin-kertainen ja se on yleisin pysyvä terveyshaitan aiheuttaja.

4 Työntekijän velvollisuutena on ilmoittaa esimiehelle ja työsuo-

jeluvaltuutetulle välittömästi, jos hän havaitsee vaurioita rakenteissa, vesivuotoja, homeen hajua tai kärsii oireesta tai sairastelusta, jonka syyk-si epäillään työympäristöä.

5 Työnantajalla on velvollisuus ottaa yhteys kiinteistön omis-

tajaan tai isännöitsijään heti, kun rakennuksessa havaitaan ongelmia ja vaatia korjauksia. Työnantajan tiedottaa työterveyshuollolle tilojen kunnosta, jolloin työterveyshuolto tekee ratkaisuja toimenpiteistä. Työnantajan on harkittava, ovatko työolosuhteet turvalliset ja terveel-liset vai tuleeko niiden käyttöä rajoittaa.

6 Kiinteistönomistajan vastuulla on rakenteiden, materiaalien

ja laitteiden turvallisuus ja terveys. Korjaukset tulee käynnistää viivytyk-settä. Viivyttely tilojen sulkemisessa, tutkimuksissa ja korjauksessa lisää sairastumistapauksia.

7 Työterveyshuollon asema on keskeinen, kun työntekijöillä

on sisäilman laatuun liittyviä oireita. Työterveyshuolto toimii asiantun-tijana arvioitaessa kosteus- ja homevaurio-ongelman aiheuttamaa terveysvaaraa työntekijöille (ter-veysperusteinen riskinarviointi). Työterveyshuolto huolehtii, ettei sisäilmaongelmille herkistynyt työntekijä työskentele tiloissa, jossa terveys vaarantuu (korvaavat tilat, sairasloma). Työterveyshuolto tekee työpaikkakäyntejä, sisäilmastokyse-lyjä ja suunnattuja terveystarkastuk-sia. Viime kädessä on käynnistettävä ammattitautitutkimus.

8 Avoin tiedottaminen ennal-taehkäisee ja torjuu huhujen

leviämistä ja epäluulon ilmapiiriä. Tiedotus työpaikalla on tärkeä osa kosteusvauriokorjausten prosessia. Mikäli se hoidetaan huonosti, työ-paikalle jää helposti kytemään luulo, ettei asioita oteta vakavasti.

9 Työpaikkakohtainen sisäilma-työryhmä on moniammatilli-

nen väline ongelmien ratkaisujen suunnittelussa. Työryhmässä on työsuojeluhenkilöstön lisäksi myös työntekijöiden edustus (paikallis-yhdistykset). Ohjeita kosteus- ja homevaurioasioiden käsittelyyn ja ratkaisujen edistämiseen työpaikalla saa työsuojelupiireistä.

0 Palomiesliiton alueelliset yhdistykset saavat liiton

toimistolta tukea pelastuslaitosten sisäilmaongelma- ja kosteuskorja-usprosesseihin niin, että henkilös-tön näkökulma tulee huomioitua kaikissa vaiheissa. Liitosta saa tieto mm. siitä, miten sisäilmasairastu-mista epäiltäessä pääsee riittäviin tutkimuksiin ja miten työnantajan korvausvastuu voidaan osoittaa luo-tettavalla tavalla. Tarvittaessa Palo-miesliitto antaa jäsenilleen lakimies-palvelua, esimerkiksi kiistanalaisissa ammattitautipäätöksissä.

LISÄÄ TIEToA kosteusvaurioista, homeesta ja astmasta sekä jutun lähteet:www.palomiesliitto.fi/peamm

1

sIsÄILMA


Astmaa sairastava palomies ei voi tehdä savusu-kellusta. Sama tilanne on palomiehellä, joka

sairastaa muuta keuhkosairautta, jossa on astman-kaltaisia piirteitä. Astma on keuhkoputkien lima-kalvojen tulehdussairaus, joka aiheuttaa keuhkojen toiminnan häiriöitä ja erityisesti keuhkoputkien ahtautumista.

Kun palomiehellä epäillään työperäistä astmaa, on PEF-työpaikkaseuranta ensimmäinen luotetta-va lääketieteellinen tutkimus. Jos uloshengityksen huippuvirtauksen vaihtelu työpäivinä suurenee ja vapaapäivinä pienenee, tulos kertoo astman työ-peräisyydestä. Näin rajataan muualla, esimerkiksi kotona saatu homeitiöaltistuminen, pois astman aiheuttajasta.

Mittauksia tehdään puhallusmittarilla 2-3 viikon ajan sekä työ- että vapaapäivinä: heräämisen jälkeen, valveilla ollessa kahden tunnin välein ja tarvittaessa yöllä, jos astmaoireita ilmenee. Mittaustulokset kirjataan seurantalomakkeeseen eli päiväkirjaan. Kosteusvauriotapauksissa Työterveyslaitos suositte-lee käyttämään tallentavaa PEF-mittaria.

Jos PEF-työpaikkaseurannan perusteella herää epäily työperäisestä astmasta, tutkimuksia jatketaan Työterveyslaitoksella altistuskokeilla. PEF-päiväkirja on mukana lähetteessä.

Ammatin aiheuttama vai työperäinen astma

Astma on ammattitauti silloin, kun sen voidaan osoittaa syntyneen pääasiallisesti työympäristön kemiallisista tai biologisista altisteista. Kun työpai-kan altisteet ovat vaikuttaneet astman syntymiseen, mutta ammattiastmalle määritellyt kriteerit eivät täyty, puhutaan työperäisestä astmasta. Ammattiast-masta kirjoitetaan työtapaturman tapaan E-lääkä-rinlausunto.

Ammattiastmaan sairastunut on oikeutettu am-mattitautilain ja tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin ammattitaudista. Päätöksen ammatti-taudista ja sen korvattavuudesta tekee työnantajan tapaturmavakuutusyhtiö. Korvauksia maksetaan sairaanhoitokuluista ja lääkkeistä. Lisäksi voidaan maksaa muun muassa tapaturmaeläkettä, päivära-haa ja haittarahaa. Työperäisen astman korvaukset maksaa KELA.

Kosteusvauriokorjausten jälkeen tavan-omainen rakennussiivous ei riitä. Tarvi-taan tehostettu homepölysiivous.

PEF-seuranta käynnistää ammattiastman todentamisen


-- Tämä on yhden ihmisen näkemys siitä, miten palomies-sairaankuljettajaksi opiskellaan, sanoo Jukka Pöllänen ja näyttää nettiin koostamiaan kuvia, videoita ja tekstejä. Palomieheksi 18. joulu-kuuta valmistuva Jukka tallensi opiskelun vaiheet blogiin www.pelastajakurssi65.fi

Miten syntyy palomies?

Kun Pelastajakurssi 65 käynnistyi puolitoista vuotta sitten, päätti

Jukka Pöllänen kirjoittaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan koulutuksesta omaan blogiin. Aluksi tarkoitus oli kirjoittaa vain omaksi iloksi, mutta kun teks-tiä alkoi syntyä yhä useampana iltana opiskelujen jälkeen, nosti Jukka rimaa ja ryhtyi tuottamaan aineistoa järjestel-mällisemmin.

Lopputuloksena oli nettisivu, jossa teksteillä, kuvilla ja videoilla kerrotaan Jukan kokemukset kurssilta alusta lop-puun. Syksyn aikana Jukka viimeisteli sivut julkaisukelpoiseen kuntoon osoit-teeseen www.pelastajakurssi65.fi.

Sivu on täysin Jukan omaa tuo-tantoa ja hän ottaa vastuun sisällöstä. Pelastusopisto tai muut tahot eivät ole blogin takana, muuten kuin antamalla hyväksynnän sivun julkaisulle.

–– Toivon, että pelastusalalla työs-kentelevät löytävät sivun. Vielä tär-keämmäksi näkisin sen, että Pelastus-opistoon hakemista miettivät nuoret lukisivat sitä. Se olisi paras kiitos, Jukka sanoo.

Jukka korostaa, että blogi ei ole mikään ”sankaritekojen mekka” eikä välttämättä edusta kaikkien muiden kurssilaisten mielipiteitä.

–– Kasvukertomus se on. Tarina omasta unelmastani, pelastajaksi val-mistumisesta.

Kaikki kiinni asenteesta

Blogissa pelastajakurssin vaiheet testei-neen, luentoineen ja harjoituksineen avautuu Jukan kokemusten kautta. Myös inhimilliset tekijät heijastuvat: pelot, jännitys ja epävarmuus sekä har-joittelujaksojen tunnelmat. Palomies-kin on inhimillinen, ei robotti.

–– Pelastusalaa esittelevistä tv-oh-jelmista ei välity palomiehen ammatti kokonaisvaltaisesti. Ihmisillä on kova halu saada tietoa palomiehen ammatis-ta ja koulutuksesta. Haluan esimerkiksi näyttää sen, miten työelämälähtöistä opetus on.

Ennen pelastajakurssille hakua Jukka teki töitä muun muassa teollisuudessa. Alan vaihto tuli eteen, kun sekä työmah-dollisuudet että työn sisältö näyttivät synkiltä. Pelastusalalta tuntui löytyvän ratkaisu, vaikkei palomiehen työ ollut-kaan mikään lapsuuden haave.

–– Palomiehen työ on mielekästä ja haastavaa, sellaista jota voisin kuvitella tekeväni lopun ikäni. Pelastajakurssi

Kovan äijän ima-goon kuuluu, ettei kaverille mennä sanomaan, että nyt kylmäsi. Toivon että tällainen ajattelu muuttuisi.

”

antaa hyvät edellytykset työlle, loppu on kiinni omasta asenteesta.

Tulevaisuudessa Jukka toivoo teke-vänsä palomiehen työtä Tampereella tai Helsingissä. Isoissa pelastuslaitoksissa riittää toimintaa ja sairaankuljetusta, jota Jukka arvostaa.

–– Kun Tampereella kesällä meni työvuoroon, oli varmaa että hälytyksiä tulee. On hienoa mennä töihin, kun tun-tee, että kohta lähdetään tositoimiin.

–– Ensihoito on tärkeää duunia, jos-sa persoonat nousevat parhaiten esiin.

Keikan onnistumiseen vaikuttaa todella moni asia. Pelastustoimen puolella oli myös hyviä hetkiä, mutta kiireellinen sairaankuljetus tarjosi mulle viime kesä-nä parhaat opetukset. Kun on 12 tuntia palopuolella ja 12 tuntia ambulanssissa, on vuorossa vaihtelua.

Blogissa Jukka esittelee tarkemmin ajatuksia ensimmäisistä hälytyksistä, asiakkaiden kohtaamisesta ja työyhtei-sössä vallinneesta ilmapiiristä. –– Tii-mihenki on pelastusalalla parasta. Sa-manlaista ei ole missään muualla.


Miten syntyy palomies?

Kovan äijän ima-goon kuuluu, ettei kaverille mennä sanomaan, että nyt kylmäsi. Toivon että tällainen ajattelu muuttuisi.

”

etelä-karjalan pelastuslaitos ei ymmär-rä sosiaali- ja terveyspiirin suunnitelmaa ryhtyä ensihoidon järjestäjäksi suuressa osassa maakuntaa (Etelä-Saimaa 19.11.). sairaan-kuljetuspäällikkö Jan-Erik Palviainen pitäisi järkevänä, että pelastuslaitos tuottaisi koko alueen ensihoidon: ”Meillä on valmis järjestel-mä, hyvä toiminta, valmis verkosto ja yhteistyö viranomaisten kanssa.”

Maaseutukuntien sairaankuljetuksen ja hälytysajojen järjestämiseen piiri ei ole halukas vaan aikoo ulkoistaa ne tarjouskilpailulla.

”

BRONTO SKYLIFT OY ABTeerivuorenkatu 2833300 TAMPEREPuh 020 7927 111Fax 020 7927 300www.bronto.fi

palomiesten riittävä saatavuus on tarkoitus turvata lisäämällä heidän koulutus-määriään Kuopiossa (Savon Sanomat 19.11.). Pelastuslaitoksille on lähetetty kysely tulevien vuosien palomiestarpeesta.

Pelastuslaitokset harmittelevat työnteki-jäpulaa, mutta osa opiskelijoista on kertonut jo vaikeuksista löytää työpaikkaa. Ristiriita johtuu vastavalmistuneiden toiveesta päästä isoihin kaupunkeihin töihin. Harvaan asu-tun alueen paloasemien virkoja on vaikea täyttää.

”LEHTIHARAVAJukka myöntää, että blogissa puhuu

nuori pelastaja intoa piukeana.–– Tiedän, että työ ei aina ole hie-

noa, vaan myös raskasta ja puuduttavaa. Kaikki keikat eivät ole hyvän mielen keikkoja, mutta hyväksyn, että nekin on osa työtä. Mun työhön kuuluu mennä katsomaan, onko laitapuolen kulkijalla vitaalit kunnossa. Näin se vaan menee.

–– Tulee myös keikkoja, jotka ko-lahtaa. Kovan äijän imagoon vaan kuu-luu, ettei kaverille mennä sanomaan, että nyt kylmäsi. Toivon, että tällainen ajattelu muuttuisi.

Kirjoittaminen jatkuu

Netissä on helppo iskeä puskasta ni-mettömänä ja heittää sontaa. Blogissa on kommentointimahdollisuus, mutta viestit tulevat ensin Jukan luettavaksi. On vaikea ennakoida, millaista palau-tetta kentältä videot ja jutut saavat.

–– Täytyy valmistautua kaikkeen... mä seison juttujeni takana, Jukka sanoo rauhallisesti.

–– Kun kirjoittaa blogiin omalla naamalla, täytyy katsoa mitä kirjoittaa, mutta samalla täytyy olla rehellinen it-selle. Pelastusalalla mielipiteitä riittää, mutta en mä voi koskaan miellyttää kaikkia. Kritiikkiä saa antaa, mutta olisi hyvä, jos se olisi myös perusteltua.

Blogiin Jukka kirjoittaa viimeisen päivityksen joulukuun lopulla. Jat-kossa kirjoittaminen saa uusia muo-toja. Onnistuneen tai epäonnistuneen keikan jälkeen voi ajatuksen purkaa pöytälaatikkoon. –– Kirjoittaminen on mulle tapa käsitellä asioita. Jatkan kirjoittamista tavalla tai toisella. Täytyy kuitenkin tajuta, mitkä ovat rajat jul-kiselle kirjoittamiselle. Keikoista ei voi kirjoittaa niin, että ihmiset ja tapahtu-mat ovat tunnistettavissa.

virolainen palomiesten luottamusmies Andreas Reinberg aloitti 3. joulukuuta nälkä-lakon hallituksen toimia vastaan Tallinnan pe-lastuslaitoksen pääkonttorin edessä. suomen Tallinnan-suurlähetystön mukaan Viron pelas-tustyöntekijöiden kamppailu säästöjä vastaan ja parempien palkkojen puolesta on herättänyt suurta huomiota.

Virossa työskentelee yhteensä 1800 palo-miestä ja heidän keskipalkkansa lisineen on 808 euroa kuussa.

sisäministeriön on leikkaamassa pelastus-toimesta 1,4 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa 110 palomiehen irtisanomista. Laman takia palkoista on jo leikattu kahdeksan prosenttia ja luovuttu mm. ylityölisistä.

”

Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta!Palomiesliiton jäsenille ja yhteistyökumppaneille toivottaa toimiston väki

Laura, Kim, Mikko, Milla, Petri

pelastusalan ammattilainen 6/09

Documents