pelastusalan ammattilainen 5/10

PELASTUSALANAMMATTILAINEN 5

l 2

010

mahdoton nollatapaturmaa?\\\\ \\\\

liittokokous hämeenlinnassa

\\\\\\\\ \\\\

\\\\

PELASTUSALANAMMATTILAINEN5� l 11.11.2010

4

8

20

26

28

30

KANSI: Palomies-sairaankuljettaja�Janne�Lakkala�(oik)�ja�paloesimies�Mika�Mäkelä�Länsi-Uudenmaan�� pelastuslaitoksen�Sepänkylän�keskuspaloasemalta�suojasivat�silmät�ennen�peliä.

3 l Päätoimittajalta�� Työtapaturmiin nollatoleranssi

4 l Liiton info�� Turvallisuusmessuilla tavattiin jäseniä ja tentattiin yleisöä

6 l Pyöräen pöydän ääressä�� Ei aina samaa mieltä, mutta samaan suuntaan

7 l Tuloksellisuuserän toteutumista selvitetään�� Hankkeista vaihtelevia kokemuksia

8 l Lainsäädäntö myllerryksessä�� Pelastuslaki, terveydenhoitolaki ja toimintavalmiusohje

11 l Hätäkeskusten uudistus varjostaa työntekoa�� Helsingin häke muutti Keravalle

12 l Käpylässä selvitty yli vuosi ilman tapaturmia�� Huomiota joka asiaan

14 l Painopiste paikallisen toiminnan tukemiseen�� Paikalliskierros alkaa ensi vuonna

16 l Liittokokous Hämeenlinnassa 30. marraskuuta�� Aineisto lähetetty paikallisyhdistyksiin

18 l Hallitus johtaa liiton toimintaa�� Hämeenlinnassa valitaan uusi hallitus

20 l Virka ei suojaa väkivallalta�� Palomies-sairaankuljettaja ei ole järjestyksenvalvoja

24 l Käpylässä yli vuosi ilman tapaturmia�� Pieniä tekoja joka askeleella

26 l Norjan palomiehet liittyivät EFFUAan�� Bergenin pelastustoimi perustuu hajautukseen

28 l Ouluun uusi pelastusjohtaja�� Henkilöstö odottaa ratkaisuja työilmapiirin solmuihin

30 l Ehdolle eduskuntavaaleihin?�� Liiton ehdokkaaksi asettuvat jäsenet esitellään lehdessä

PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN�l�3

palomiesliitto on�pelastus-�ja�hätäkeskustyöntekijöiden�ammattiliitto.�Liiton�jäsenet�työskentelevät�valtion,�kuntien,�kuntainliittojen�ja�yksityisen�sektorin�palveluksessa.

Palomiesliiton�tavoitteena�on�edistää�jäsenten�ammatillisia�ja�taloudellisia�etuja,�vaikuttaajäsenten�yhteiskunnallisen�aseman�ja�oikeuksien�kehitykseen�ja�edistää�heidän�yhteenkuuluvuuttaan,�yhteistoimintaansa�ja�keskinäistä�vastuuntuntoansa.��

PELASTUSALANAMMATTILAINEN

Työtapaturmiin nollatoleranssi

palomiesliiton jäsenlehtiIlmestyy�kuudesti�vuodessa.Seuraavan�kerran�joulukuussa.

Julkaisija:�Suomen Palomiesliitto SPAL ryVernissakatu�601300�Vantaapuh.�(09)�867�8880fax�(09)�863�[email protected]

ISSN:1456-7709

Lehti�netissä:�www.digipaper.fi/spalwww.palomiesliitto.fi/peamm

Päätoimittaja:Kim�NikulaGSM�040�716�[email protected]

Toimituskunta:Petri�Hynninen,�Mari�Jalonen,�Kim�Nikula,�Tuula�Ruusumaa�ja�Mikko�Terävä�

Paino:Forssa�Print

Ilmoitukset:Ilpo�Pitkänen�Oypuh.�(09)�5868�300fax�(09)�5868�[email protected]

Osoitteenmuutokset�ja�juttuaineisto:�[email protected]

PELASTUSALANAMMATTILAINEN

Pohjois-Savon pelastuslaitoksella on käynnistynyt yhteishanke pelastustoi-

men ja poliisin välillä. Palomiehet koulut-tavat poliiseja käyttämään paineilmalait-teita savun varalta ja poliisit kouluttavat palomies-sairaankuljettajia kohtaamaan aggressiivisia asiakkaita.

Sisäministeriö ohjaa pelastus- ja poliisi-viranomaisia kaluston yhteiskäyttöön. Pe-lastuslaitos vuokraa veneen kuljettajineen poliisille, tai muuta vastaavaa. Yhteistoi-minnan lisääminen on kannatettavaa, mut-ta se ei saa johtaa siihen, että kansalaisille jää epäselväksi kunkin viranomaisen rooli. Miten kansalaisten luottamus auttavaan pelastustoimeen käy, jos poliisin yksiköt käyttävät hälytyksissä pelastuslaitoksen kalustoa, esimerkiksi väkijoukkoa päin?

TYÖTURVALLISUUDEN näkökulmas-ta on hyvä, että palomiehet ja ensihoitajat osaavat kohdata aggressiivisen asiakkaan. Pelastusalan ammattilaisilla on korkea työ-moraali. Auttamistyötä tehdään oman hen-gen uhalla.

Helsingissä jäsenemme törmäsi työssään tilanteeseen, jossa häiriköivä sivullinen pro-vosoitui, kun häntä käskytettiin poistumaan paikalta. Tilanne kärjistyi nyrkiniskuun. Pa-hoinpitelyä puitiin eri oikeusasteissa ja lop-pupäätelmä oli, ettei palomies-sairaankul-jettaja käyttänyt julkistaa valtaa tilanteessa – ei siis saanut ns. virkamieslisää.

Maallikon oikeustaju ei aina ole samal-la aaltopituudella lainsäädännön ja oikeus-käytännön tulkitsijoiden kanssa. Ratkaisu on suuri pettymys sille, joka joutuu vas-taanottamaan nyrkiniskun.

Olemmeko vapaata riistaa kentällä?

JÄRJESTIMME tapahtuneesta palaverin Helsingin pelastuslaitoksen kanssa. Yhtei-nen tahto on turvata pelastusalan ammatti-laisten ja ensihoitohenkilöstön oikeusturva tilannepaikalla. Vaikutamme lainsäätäjään ja muihin tahoihin, että asiaan suhtaudutaan

vakavasti ja kriittisesti. Valitettava tosiasia on kuitenkin se, ettei lainsäädäntökoneis-to toimi välittömästi kuten pelastusyksiköt – edessä on vuosien prosessi.

Oikeuskäytäntöä on hidasta muuttaa, mutta omia asenteita on helpompi tarkas-tella. Olemmeko alalla sisäistäneet kaikilla tasoilla sitä, ettei pelastusalan ammattilai-sen työnkuvaan kuulu työtapaturmat sen enempää paloasemilla kuin kentälläkään. Alan pitää sisäistää ja ottaa yhteiseksi ta-voitteeksi nolla tapaturmaa -linja.

Tähän päästään keskustelemalla ja ottamalla käyttöön alan sisäiset toimin-tamallit. Olipa kyseessä sitten mellakoiva joukko tai aggressiivinen asiakas, meidän tehtävämme ei ole ylläpitää järjestystä tai toimia poliisina. Olemme humaania työtä tekeviä ammattilaisia, jotka tulevat autta-maan kansalaisia. Tätä roolia ei pidä hä-märtää missään olosuhteessa.

MITÄ SIELLÄ liitossa kuvitellaan että lau-antaiyö tabiksessa on? Tämähän tarkoittaa sitä, että joka ainoan keikan osalta pitää ot-taa poliisit mukaan tilannepaikalle. Liitto vaatikin harkinnan käyttöä ja pelisääntöjä niin asemapalveluun kuin kentälle. Emme hyväksy ainoatakaan väkivaltatilannetta tai paloautoon kohdistettua tiiliskiveä.

Vaikka edellä mainitussa tapauksessa oikeuskäytäntö olisi todennut palomies-sairaankuljettajan julkista valtaa käyttä-väksi virkamieheksi, ei se olisi suojannut auttajaa mustelmilta ja kivulta. Mitä jos vastassa olisi ollut nyrkin sijaan puukko tai ampuma-ase?

Lainsäädäntö ja virkamiesstatus eivät suojaa nyrkiniskuilta ja vahingoilta. Paras tapa suojautua näiltä tilanteilta on välttää ne kokonaan. Mikäli se ei ole mahdollista, annetaan muiden viranomaisten hoitaa tehtävänsä. Tämä on oikeuskäytäntö ja lain henki.

KIM�NIKULA

4�l�PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN�l�5

liiton inFo

Turvallisuusmessuilla tentattiin yleisöä

Kahden vuoden takaisten Turvalli-suusmessujen tapaan SPAL haastoi

messukävijät testaamaan yleistietout-taan. Viimeksi arvontakysymys liittyi palomiesten eläkeikään. Nyt vieraille avattiin pelastuslaitosten laajaa tehtävä-

Palomiesliiton�messuosastolla�nähtiin�monenlaista�mietti-misasentoa.�Kysymys�pelas-tuslaitosten�vuosittaisesta�tehtävämäärästä�ei�ollutkaan�aivan�helppo,�vaan�vei�monelta�sormen�suuhun.

kenttää kysymällä kuinka monta häly-tystehtävää pelastuslaitokset suorittivat vuonna 2009.

Kymmenkunta vastaajaa osui täs-mälleen tai lähes oikeaan. Pronton mukaan hälytystehtäviä oli 101 435 kappaletta. Lisäksi pelastuslaitokset suorittivat yli 380 000 ensivaste- ja sai-raankuljetustehtävää.

Arvontalomakkeen täytti nelisensa-taa messuvierasta. Suurin osa veikkasi oikeaa vastausta 10 000 – 50 000 teh-tävän välistä. Pienin arvaus oli ”yksi” ja suurin ”miljoona”. Vastauksen jälkeen SPAL:n messuhenkilöstö kertoi oikean luvun ja esitteli tarkemmin hälytystilas-

toja ja pelastuslaitosten erilaisia tehtä-viä. Monen vieraan kanssa syntyi pitkä juttutuokio kahvikupin äärellä.

Arvonnan palkintona olleen Inter-sportin 100 euron lahjakortin voitti Jyrki Saarikoski Kangasalalta.

Julkisuutta�koko�pelastustoimelle

Palomiesliiton osasto sijaitsi pelastus-toimen hallissa eli C-hallissa keskeisellä paikalla. Osastolla päivystivät toimis-ton henkilökunta ja pr-toimikunnan jäsenet. Osastolla Palomiesliittoon liittyi myös uusia jäseniä, vaikka mes-

PRONTO:�hälytystehtävät 2009:�Tulipalot�14�994�(rakennuspalo�6�233,�liikennevälinepalo�2�400,�maastopalo�2�746,�muu�tulipalo�3�615),�Muut�onnettomuudet�18�108�(liikenneonnettomuus�13�249,�öljyvahinko�2�625,�vaarallisten�aineiden�onnettomuus�278,�luonnononnettomuus�1�816,�räjähdys�20,�sor-


Syyskuun�alussa�SPAL�kysyi�jäseniltään�ajatuksia�liiton�käyttä-mistä�palkitsemistavoista:�palo-miespatsas,�mitali,�lahjakortti�vai�jotain�aivan�muuta.�Nettikyselyyn�tuli�vastauksia�kourallinen,�mutta�sitäkin�mietitympiä.�Kiitos�kaikille�vastanneille�ja�erityisesti�kyse-lylomakkeen�avoimeen�kohtaan�mielipiteensä�kirjoittaneille.�Liiton�pr-toimikunta�käsittelee�palautetta.

Vastanneiden�kesken�suori-tettiin�Finnkinon�leffalippupaketin�arvonta.�Arpa�suosi�Marko�Lehtosta�Äänekoskelta.

Palkitsemiskyselyyn tuli hyviä ideoita

suilla olon päätarkoitus ei olekaan jä-senhankinta.

–– Messut ovat loistava tilaisuus ta-vata liiton jäseniä. Yleensä jäsenet asi-oivat toimiston kanssa puhelimella ja sähköpostilla, mutta messuilla tavataan kasvotusten, jolloin voidaan vaihtaa kuulumisia vapaamuotoisemmin, jär-jestösihteeri Mari Jalonen kertoo.

Messuilla käy paljon vieraita myös pelastusalan ulkopuolelta. Mari nä-kee, että myös nämä kontaktit olivat tärkeitä.

–– Järjestämämme kilpailu oli hy-vää pr:ää koko pelastustoimelle. Mo-nella tavallisella kansalaisella saattaa olla

jonkinlainen käsitys siitä, mitä palomies tekee, mutta mitään kovin syvällistä tie-toa pelastustoimen tehtäväkentästä ei välttämättä ole.

Kyselyn kautta pystyimme hyvin kertomaan, mitä työtä pelastuslaitok-sissa oikeasti tehdään. Tehtävien määrä ja monipuolisuus selvästi yllätti messu-yleisöä, Mari jatkaa.

Pelastuslaitostentehtäviensuuri määräyllätti.”

PRONTO:�hälytystehtävät 2009:�Tulipalot�14�994�(rakennuspalo�6�233,�liikennevälinepalo�2�400,�maastopalo�2�746,�muu�tulipalo�3�615),�Muut�onnettomuudet�18�108�(liikenneonnettomuus�13�249,�öljyvahinko�2�625,�vaarallisten�aineiden�onnettomuus�278,�luonnononnettomuus�1�816,�räjähdys�20,�sor-tumavaara�11),�M

uut�tehtävät�68�333�(paloilmoittim

en,�-varoittimen�tarkastus�tai�varm

istus�21�545,�muu�tarkastus�tai�varm

istus�7�916,�ensivaste�26�528,�ihmisen�pelastam

inen�2�275,�eläimen�pelastam

inen�

2�422,�vahingontorjunta�3�755,�avunanto�3�097,�virka-apu�795).


Pelastusalalla ollaan tilanteessa, jossa toimintaympäristö muut-

tuu väistämättä. Se, kuinka hyvin muutostilanteesta päästään yli, on pitkälti kiinni siitä, kuinka hyvin pelastusalalla opitaan sopimaan ja keskustelemaan yhteisistä asioista.

Ministeriön, kuntatyönantajan, pelastusjohtajien ja henkilöstöjär-jestöjen edustajat ovat ryhtyneet tuumasta toimeen. Ensiaskeleet uudenlaisen keskustelukulttuurin suuntaan on otettu ja pelastusalan toimijat ovat istuneet saman pöydän ääreen pohtimaan alan kipupisteitä.

Ensimmäisenä tavoitteena on aidon keskusteluyhteyden avaa-minen osapuolten kesken. Se on hyvä alku, sillä pelastusalalla ei ole perinteisesti totuttu kovin laveaan keskustelukulttuuriin. Ongelmia on yritetty ratkoa enemmän omis-sa porukoissa tai toisaalta erilaisten virallisten työryhmätöiden kautta.

–– Nyt me etsimme erilaisia arjen asioita, joihin voimme hakea yhdessä ratkaisua, sanoo Pelastus-johtajat ry:n puheenjohtaja Olli-Pekka Ojanen.

Ojanen ei lähde vielä tässä vai-heessa listaamaan ongelmakohtia, joita niin kutsutussa pyöreässä pöy-dässä otetaan esille. Hänen mieles-tään se ei ole korrektia, koska työ on alkumetreillä ja yhteisiä tavoitteita vasta etsitään.

–– Tärkeintä on kuitenkin pu-hua oikeista asioista. Kaikenlaisesta lumepuheesta pitää päästä eroon eli sanotaan suoraan ja kiertelemättä, mitä tarkoitetaan ja mihin pyritään, Ojanen toteaa.

Palomiesliittomukana�vaikuttamassa

Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula on mukana pyöreän pöy-dän kokoonpanossa pääsopijajär-jestö Tekniikka ja Terveys KTN:n edustajana. Hän näkee yhteistyön voimavarana, jolla voidaan estää pe-lastusalan näivettyminen ja päätös-vallan liukuminen pois pelastusalan omista käsistä.

–– Emmehän me halua, että joku muu tekee päätöksiä pelastusalan tu-levaisuudesta, Nikula huomauttaa.

Vaikka pyöreän pöydän kokoon-panolla ei vielä olekaan varsinaista julkista ”toimenpidelistaa”, henki-löstöä koskevat aihealueet löytyvät tavalla tai toisella Pekka Myllynie-men urapolku-selvityksestä ja toi-mintakykyhankkeen tuloksista.

–– Meidän täytyy löytää tapa, jolla voimme keskustella vaikeista-kin asioista. On selvitettävä, mitä ne kengässä hiertävät kivet todellisuu-dessa ovat, Ojanen pohtii.

Henkilöstöön liittyvät asiat, kuten palkka- ja työaika, ovat vain yksi osa pelastustoimen laajassa ra-kenteellisessa muutoksessa. Tosiasia on, että kunnat kiristävät kukkaron nyörejä sen minkä ehtivät, mutta toisaalta pelastustoimelta odotetaan valtion taholta entistä laaja-alaisem-paa toimintaa.

–– Ei pelastusalalla ole vielä aidosti kokeiltukaan uusia tapoja toimia. Meidän tehtävänä on löytää uusia malleja, Nikula sanoo.

Pyöreän�pöydän�tapaamiset�

ovat�alku�uudenlaiselle�

keskustelukulttuurille�

pelastustoimessa.

Eroon yhteisistä kipupisteistä

SAMAAN�kahvipöytään�pi-tää�mahtua�siitäkin�huoli-matta,�että�kaikista�asiois-ta�ei�aina�välttämättä�olla�samaa� mieltä.� Olli-Pekka�Ojanen�ja�Kim�Nikula�pai-nottavat� tätä� ja� ovat� tyy-tyväisiä:� pelastusalan� eri�toimijoiden� keskinäinen�keskusteluyhteys� on� saa-tu�avattua�niin�kutsutussa�pyöreän� pöydän� kokoon-panossa.


Helmikuussa hyväksytty sopimus-tulos ei sisältänyt yleiskorotuksia.

Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimus (KVTES) ja pelastushenkilöstöllä käy-tössä oleva Teknisten sopimus (TS) si-sälsivät kevään samapalkkaerän ja syk-syn tuloksellisuuserän.

Sopimus tehtiin kaksivuotisena, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen neuvotellaan sopimuksen jatkosta.

Samapalkkaerä 0,4 prosenttia koh-dennettiin keväällä naisvaltaisiin työn-tekijäryhmiin edellisen sopimuskier-roksen tapaan.

Syyskuun alkuun sovitusta 0,7 pro-sentin tuloksellisuuserästä neuvotte-luosapuolet vahvistivat ohjeet kuntien käyttöön. KTN suositteli erän jakamista mahdollisimman tasaisesti. Paikallisia tuloksellisuushankkeita edellytetään, mutta tiukkoja raameja niille ei aseteta.

Tuloksellisuushankkeisiin ja siten tuloksellisuuserän jakamiseen pitää mahdollistaa koko henkilöstön osallis-tuminen. Työnantaja ei voi rajata jotain ryhmää tai työntekijää tuloksellisuus-projektin ulkopuolelle.

Projekti on työantajan velvollisuus, ja jos projektia ei ole, raha pitää joka tapauksessa laittaa jakoon. Ennakkotieto:�vaihtelevasti Palomiesliittoa neuvotteluissa edus-tavassa Tekniikka ja Terveys KTN ry:ssä seurataan tuloksellisuushankkeiden toteuttamista. Myös TS:n osalta saa-daan tarkempaa tietoa vuoden lopulla. Pääsopijajärjestöt tekevät myös yhteisen selvityksen.

Ennakkotiedoista KTN:n neuvot-telujohtaja Jukka Kauppala löytää kar-keasti sanottuna neljää erilaista tapaa, joita kunnissa on tuloksellisuuserää käytetty.

Monin paikoin erä on jaettu henki-löstölle kylmästi tasan, yleiskorotuksen omaisesti.

–– Erityisesti teknisten sopimuk-sen piirissä tämä on varsin ymmär-rettävää, koska yleiskorotuksia ei palkkaratkaisuun sisältynyt ja aikaa hankkeille oli vähän.

–– On myös paikkoja, joissa on ol-lut todellisia tuloksellisuushankkeita ja erä on jaettu henkilöstöä tyydyttävällä tavalla hankkeiden puitteissa, Kauppala kertoo.

Joissain kunnissa erää on yritetty käyttää vastoin sopimuksen periaatteita

tai rimaa heiluen, esimerkiksi eri sopi-musalojen palkkaerojen tasoittamiseen tai kuntaliitosten jälkeisiin palkkahar-monisointeihin.

–– Sitten on tilanteita, joissa ei ole tehty yhtään mitään. Nyt vasta mieti-tään, mitä tehdään, tai yritetään kaivaa menneestä vanhoja hankkeita. Näissä tapauksissa ainoa oikea tapa on jakaa erä tasan.

Tuloksellisuuserä sovittiin sopimuk-seen nopealla aikataululla. Ohjeet saa-tiin kuntiin maaliskuussa, joten loppu-tulos on Kauppalan mukaan oikeastaan odotettu. Jatkossa�harkitummin

Kuntatyönantajalle sopii, että tule-viinkin sopimuksiin otettaisiin tehok-kuuteen ohjaavia tuloksellisuuseriä. KTN:n mukaan täytyy ensin saada kokemusta, miten tällä kierroksella on-nistuttiin.

–– Mikäli uusia tuloksellisuuseriä halutaan, tulee syksyn ennakkotietojen perusteella sopimuksiin saada tuloksel-lisuuserälle tiukempaa hahmoa. Käy-tännön aikataulu oli tietysti hankala, mutta emme hyväksy sitä, että mitään ei tehdä, ja erä jaetaan vastoin henkilös-tön näkemyksiä keinotekoisesti, Kaup-pala sanoo.

–– Raha ei tule kuntasektorilla li-sääntymään, joten eri tapoja palkkapo-tin kasvattamiseen pitää miettiä, mutta tapojen pitää olla toimivia. Tulevaisuus voi olla sellainen, että kaikki palkkaerät ovat tavalla tai toisella järjestelyeriä: myös yleiskorotuksilla on tärkeä tehtävänsä.

Tuloksellisuuserä – järkeä vai ei?

Syksyn�tuloksellisuuserä�ei�ole�kaikilta�osin�toteutunut�niin�kuin�toivottiin.�Työnantaja�on�jo�esittänyt,�että�vastaavaa�palkankorotus-

tapaa�voidaan�käyttää�tulevillakin�kierroksilla.�KTN�haluaa�ensin�selvittää,�miten�hankkeissa�onnistuttiin.

Raha ei lisäänny, joten eri tapoja palkkapotin kasvattamiseen pitää miettiä.”

STOc

K.xc

HN

G


Pelastusalaa koskevaa lainsää-däntöä uudistetaan parhaillaan. Työn alla ovat pelastus- ja ter-

veydenhuoltolaki asetuksineen sekä pelastusalan toimintaa yleisellä tasolla määrittelevä toimintavalmiusohje.

Palomiesliittoa on kuultu kaikissa näissä lainsäädäntöä koskevissa hank-keissa. Liitto varmistaa sekä virallisten lausuntojen kautta että keskustelemal-la valmistelusta vastaavien kanssa, että pelastusalan henkilöstön näkökulma tulee huomioitua jo valmisteluvai-heessa.

Terveydenhuoltolain uudistus on ensi askel isossa sosiaali- ja terveyden-huollon kokonaisuudistuksessa. Laki

vaikuttaa omalta osaltaan suoraan myös pelastustoimen arkeen, koska siinä mää-rätään ensihoitopalvelujen järjestämi-sestä alueella.

Ensihoidon�järjestämisvastuusairaanhoitopiireille

Lakiesityksen mukaan vastuu ensihoi-don järjestämisestä siirtyy kunnilta sairaanhoitopiirille. Sairaanhoitopiiri voi tuottaa ensihoitopalveluita itse, jär-jestää sen yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa tai ostaa palvelun yksityiseltä yritykseltä.

Lakiin liittyvä asetus antaa tarkempia ohjeita ensihoitopalvelun tuottamisesta.

Uutta on se, että ensihoitoa ryhdytään järjestämään alueellisesti ja palveluta-sopäätöksessä määritellään palvelun ta-voitteet, kuten palvelun saatavuus, taso ja sisältö toiminta-alueella.

–– Haja-asutusalueet ovat iso haaste ensihoitotoiminnan kannalta. Sinne-kin pitää kuitenkin tuottaa palveluita ja pelastuslaitokset ovat tässä vahvoja toimijoita, koska meillä on ensivaste, jolla pystytään paikkaamaan aukkoja, toteaa pelastusjohtaja Tero Mäki Poh-janmaan pelastuslaitokselta.

Pelastuslaitokset haluavat olla jat-kossakin vahvoja toimijoita ensihoito-palveluiden tuottajina. Mäen mukaan pelastuslaitoksen etuina on vakiintunut

Ensihoidon perustasonyksikkö pitää pystyäjatkossakin miehittämäänkahdella palomies-sairaankuljettajalla.

”

Lain-säädäntö myllerryksessä

Pelastuslaki,�terveydenhuoltolaki�sekä�toimintavalmiusohje�

uudistuvat�lähiaikoina.


ja koeteltu järjestelmä, joka pystyy jous-tamaan tilanteiden mukaan.

–– Helposti me puhumme vain omista järjestelmistämme, mutta aina pitää muistaa, että takana on asiakas, joille näitä palveluja tuotetaan. Pal-velutasopäätös on asiakkaan kannalta hyvä asia, koska se yhtenäistää alueen palveluita.

Palomiesliitossa palvelutasopäätös-tä pidetään tervetulleena uudistuksena. Se takaa kansalaisille yhtäläiset oikeudet saada ensihoitopalveluita riippumatta siitä, asuvatko he taajamissa vai alueen reuna-alueilla.

–– Myös ensihoidon palvelutaso-päätöksen tulee perustua riskeihin.

Kansalaisten yhdenvertaisuus on tärkeä päämäärä, ja nykyistä järjestelmä pitää kehittää entistäkin paremmaksi, toteaa liiton puheenjohtaja Kim Nikula.

Toimivaa�järjestelmääei�ole�järkeä�rikkoa

Lähtökohtaisesti liitto pitää lakiuudis-tuksia positiivisina asioina. Ensihoidon järjestämistä koskevaan asetusluonnok-seen sisältyy kuitenkin ehdotuksia kos-kien henkilöstön koulutusta, joita liitto ei voi hyväksyä.

Ehdotuksen mukaan nimittäin kaksi palomies-sairaankuljettajaa ei voisi enää jatkossa muodostaa työparia perustason

Ensihoidon perustasonyksikkö pitää pystyäjatkossakin miehittämäänkahdella palomies-sairaankuljettajalla.

”PE

TRI�R

EMSU

yksikössä, vaan yksikössä tulisi olla vä-hintään yksi nimikesuojattu terveyden-huollon ammattihenkilö, joka on suun-tautunut ensihoitoon.

Liitto ei pidä järkevänä, että nykyi-sellään hyvin toimiva malli hajotetaan tutkintolähtöisestä näkökulmasta.

–– Ottaen huomioon pelastustoi-men pitkän tradition sairaankuljetuk-sessa, pelastuslaitoksen jo hyvin toimi-van järjestelmän ja sairaanhoitopiirin ohjausroolin työtestien suorittamisessa, tulee palomies-sairaankuljettaja -työpa-rista olla jatkossakin mahdollisuus muo-dostaa ensihoidon perustason yksikkö, todetaan liiton lausunnossa sosiaali- ja terveysministeriölle.

Nikulan mukaan järjestelmä, jossa on sekä yksityisiä toimijoita että pelas-tuslaitoksen tuottamia ensihoitopalve-luita, on toimiva. Hän pitäisi huonona vaihtoehtoa, jossa rakenteita lähdettäi-siin muuttamaan oleellisesti, koska se aiheuttaisi kunnille kohtuuttomia lisä-kustannuksia.

–– Sellaiset velvoitteet, jotka tule-vat valtion suunnasta, eivät saa aiheut-taa pelkästään lisäkustannuksia, vaan niistä pitää olla myös lisäarvoa, Nikula toteaa.

Toimintavalmiusohjeantaa�suuntaa

Toinen varsin konkreettisella tasolla pelastuslaitoksen arkeen vaikuttava asia on toimintavalmiusohjeen uudistami-nen. Ohje ei ole sama kuin laki, vaan ohje nimensä mukaisesti ohjaa toimin-taa yleisesti, mutta edelleen varsinaiset tavoitteet määritellään kunkin alueen omassa palvelutasopäätöksessä.

Toimintavalmiusohjetta valmiste-leva työryhmä pohtivat riskialueita ja niiden määrittelemistä, muodostelmien vahvuuksia ja toimintavalmiusaikoja.

Asiat ovat kuitenkin vielä keskeneräisiä, eikä työryhmä ole toistaiseksi antanut julkisuuteen ehdotusta toimintaval-miusohjeeksi.

Palomiesliitto nosti keväällä julki-suuteen salamyhkäisyyden, joka ohjeen valmisteluun liittyi. Ministeri Anne Holmlund on todennut moneen ottee-seen, että henkilöstöjärjestöt pidetään mukana lainsäädännön valmistelussa, mutta näin ei käynyt toimintavalmius-ohjeen kanssa.

Julkinen keskustelu aiheesta oli tarpeen, ja sen seurauksena liitto on ollut ohjetta valmistelevan työryhmän kuultavana ja vienyt henkilöstön viestiä eteenpäin. Asian käsittely jatkuu, kun työryhmä saa ehdotuksensa valmiiksi.

Pelastuslakimuuttaa�palotarkastuksen

Lainsäädäntöneuvos Mika Kättö sisä-asiainministeriöstä kertoo, että pelas-tuslaki on viivästynyt suunnitellusta ai-kataulusta. Nyt laki on kuitenkin saatu valmisteltua siihen pisteeseen, että halli-tus antanee siitä esityksen eduskunnalle näinä päivinä.

Uuden lain tarkoituksena on tarkas-taa säännökset, jotka koskevat onnetto-muuksien ehkäisyä, väestönsuojelujär-jestelmää, väestönsuojien rakentamista, pelastustoimintaa sekä pelastustoimen hallintojärjestelmää.

–– Keskeistä tässä laissa on onnet-tomuuksien ehkäisytoiminnan kehittä-minen. Palotarkastus muuttuu yleiseen riskinarviointiin perustuvaksi valvon-naksi, jota pelastuslaitokset toteuttavat oman valvontasuunnitelmansa mukai-sesti, Kättö toteaa.

Hallituksen esityksen jälkeen la-kiehdotus lähtee lausuntokierrokselle ja siinä vaiheessa myös Palomiesliitto ottaa siihen kantaa.

Ministeri Holmlund on todennut moneen otteeseen, että henkilöstöjärjestöt pidetään mukana lain-säädännön valmistelussa, mutta näin ei käynyt toimintavalmiusohjeen kanssa.

”


VERONIKA ACSHELSINGIN�HÄTÄKESKUS

1. Ihan�aluksi�muutto�Keravalle�herätti�minussa� epäuskoa� ja� muutosvastai-suutta.� Olimme� kaikki� olleet� siinä� us-kossa,�että�Katajanokalle�louhittiin�uut-ta�hätäkeskusta�meitä�varten.�Pettymys�ja�pelko�tulevasta�olivat�päällimmäisenä�mielessä,�kun�ensimmäisen�kerran�kuu-lin�muutosta.

2. Tunnelma� muuton� jälkeen� on� ollut�erittäin�positiivinen� ja� innostunut.�Tilat�

ovat�suuremmat,�uusien�kollegoiden�ta-paaminen�on�ollut�erittäin�miellyttävää�ja� alun� ongelmien� jälkeen� asiat� ovat�lähteneet�sujumaan�erittäin�hyvin.�Olen�ollut�positiivisesti�yllättynyt,�miten�hyvä�tunnelma�salissa�on.

3. Tiedottaminen�muutosta�ja�aikatau-luista� sujui� mielestäni� erinomaisesti�työnantajan� puolelta.� Jopa� siinä� vai-heessa,�kun�alkuperäinen�muuttopäivä�siirtyi,�työntekijöille�tiedotettiin�asioista�hyvinkin�tarkkaan�ja�useita�kertoja.

4. Työntekijöille�kyllä� järjestettiin�kuu-lemistilaisuuksia�sisäministeriön�ja�Hä-täkeskuslaitoksen� toimesta,� mutta� en�kokenut,� että� nämä� olivat� tilaisuuksia,�joissa� työntekijä� pystyi� vaikuttamaan.�Pikemminkin� tilaisuudet� järjestettiin�sen�vuoksi,�koska�ne�oli�pakko�järjestää.�Työntekijänä� minusta� tuntui,� että� pää-tökset�oli�jo�ennen�kuulemistilaisuuksia�tehty.

5.�Suurimmat�pelkoni�koskevat�Helsin-gin�ja�Itä-�ja�Keski-Uudenmaan�hätäkes-

Pelastusalan ammattilainen�kysyi�kolmelta�hätäkeskus-päivystäjältä,�miten�he�ovat�kokeneet�muutostilanteen�

työssään�ja�omassa�elämässään.

Valtioneuvosto päätti tammi-kuussa, että Suomeen muo-

dostetaan kuusi hätäkeskusaluetta. Hätäkeskuksien määrä vähenee 15:sta kuuteen hätäkeskusalueeseen. Jokaiselle alueelle tulee yksi hätäkes-kus lukuun ottamatta Itä- ja Kaak-kois-Suomen aluetta, jonne sijoitetaan kaksi keskusta. Jatkossa Suomessa on siis seitsemän hätäkeskusta.

Uusi laki hätäkeskuksista astuu voimaan vuoden alusta, mutta en-simmäinen hätäkeskussiirto tapah-tui jo lokakuun alussa. Helsingin hätäkeskus siirtyi Keravalle Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen kanssa samoihin tiloihin.

Uudenmaan hätäkeskus valmis-tuu lopullisesti viimeistään vuonna

2015, jolloin Lohjan hätäkeskus lak-kautetaan ja sen toiminnot siirretään Keravalle muodostuvaan Uuden-maan hätäkeskukseen.

Ensi vuonna on edessä Lapin hätäkeskuksen lakkauttaminen Rova-niemellä, kun sen toiminnot siirre-tään Ouluun muodostuvaan Pohjois-Suomen ja Lapin hätäkeskusalueen hätäkeskukseen.

Muutostilanne vaikuttaa voimak-kaasti hätäkeskushenkilöstön arkeen, niin työssä kuin henkilökohtaisella-kin tasolla.

SEURAAVASSA kolme päivystäjää kertoo omista mietteistään muutoksen keskellä.

Mitä�ajattelit,�kun�kuulit�muutoksesta�ensimmäisen�kerran?

Mikä�on�tunnelma�nyt,�kun�muutto�on�konkreettisesti�toteutettu?

Pidettiinkö�teidät�työntekijät�hyvin�ajan�tasalla�muuttoon�liittyvistä�asioista?

Saitko�työntekijänä��mahdollisuuden�vaikuttaa�asioiden�etenemiseen?

Mitkä�ovat�olleet�sinun��suurimpia�pelkojasi��koskien�muuttoa?

Näetkö�asiassa�positiivisia�puolia?

1.

2.

3.

4.

5.

6.

” 11?Miltä muutos tuntuu



kuksen�yhdistämistä.�Toivon,�että�saam-me� tarvittavaa� koulutusta� ja� ohjausta�ennen�kuin�keskukset�yhdistyvät.�Toinen�pelkoni�koski�uusien�tilojen�toimivuutta�ja�sitä,�kuinka�tiloihin,�joissa�on�aiemmin�toiminut�vain�yksi�keskus,�mahtuu�myös�toinen� yhtä� suuri� keskus.� Taukotilojen�ja� pukuhuoneiden� tilavuus� ja� riittävyys�suurelle�ihmismäärälle�mietitytti�myös.

6. Nykyään� näen� asiassa� paljonkin�positiivisia�puolia.�Kun�keskukset�yhdis-tetään,� toivon� työmäärän� tasaantuvan�keskusten� kesken.� Kummallakin� kes-kuksella�on�vajetta�työntekijöistä,�joten�yhdistämisessä�on�omat�hyvät�puolen-sa.�Uusien�työkavereiden�saaminen�on�aina� positiivinen� asia.� Yleisesti� ottaen�toivon,� että� tämä� hätäkeskusuudistus�tekee� eri� hätäkeskusten� toiminnas-ta� tasa-arvoista� kaikille� työntekijöille�työmäärän� ja� kuormituksen� puolesta.�Samalla� toivon,� että� hätäkeskusten�toimintaa�tehostetaan�ja�pyritään�koko�ajan�parantamaan.

HEIDI KOIVISTOHELSINGIN�HÄTÄKESKUS

1.� Se� herätti� enimmäkseen� negatiivi-sia� tunteita� ja� pelkoa� tulevaisuudesta.�Matkan�piteminen�huoletti�eniten�ja�se,�millaisiksi� työolosuhteet� tulevat� muut-tumaan.� Edessä� oli� auton� osto,� joten�muutosta� aiheutuvat� kulut� harmittivat.�Lisäksi� epävarmuutta� herätti� pitkään�jatkunut� jahkailu� asian� suhteen.� Myös�harmi�oman�keskuksen�menettämises-tä�oli�suuri.�Puheet�uudesta�jättihätäkes-kuksesta� kauhistuttivat.� Pitkään� oltiin�epätietoisuudessa�senkin�suhteen,�aloi-tetaanko�muuton�jälkeen�omina�keskuk-sina�vai�yhdistytäänkö�saman�tien.��

2.�Vielä�vaatii�totuttelua.�Työpaikalle�tulo�oli�hämmentävää,�koska�sairastumises-ta�johtuen�en�päässyt�tutustumaan�tiloi-hin�etukäteen,�eikä�ensimmäisenä�päi-vä�ollut�ketään�vastaanottamassa.�Uusi�sali� on� meluisa� ja� etenkin� kiireaikoina�oleva� meteli� häiritsee� todella� paljon.�Tilanne� tuskin� tulee� paranemaan� tule-vaisuudessa,�kun�vielä�yhden�hätäkes-kuksen�väki�tuodaan�Keravalle.�Perustyö�ei�tunnu�sen�ihmeellisemmältä�kuin�en-nenkään.�Tilat�ovat�siistimmät�ja�uudet,�punttisali�työpaikalla�on�mukava.�

3. Sen� jälkeen� kun� päätös� muutosta�tuli,� tietoa� muuton� ja� remonttien� edis-tymisestä�tuli�silloin�tällöin.�Muutamaa�viikkoa�ennen�muuttoa�kerrottiin,�milloin�muuttolaatikot� tulevat� ja� miten� niiden�kanssa�tulee�toimia.�

4. Ei�nyt� tule�mieleen,�että�meiltä�oli-si� yleisesti� mielipiteitä� kyselty.� Jossain�vaiheessa� kyseltiin� vapaaehtoista� pöy-tiensuunnitteluryhmään.�Muuten�en�ole�ainakaan�itse�ollut�tietoinen,�että�henki-lökunnan�edustajaa�olisi�ollut�missään�muuttoon�liittyvissä�työryhmissä.�Kaikki�työryhmien�jäsenet�ovat�olleet�hallinnon�puolelta.�

5. Vähän� ennen� muuttoa� alettiin� pu-hua,� että� ylivuotopuheluita� tulee� heti,�kun� muutto� on� tehty.� Oman� oikeustur-van� kannalta� tuntui� hurjalta,� että� me�vastaamme� toisen� alueen� puheluihin�ilman� koulutusta.� Esimiesten� mukaan�asiasta�oli�turha�murehtia.�Lähestymis-tapa�asiaan�tuntui�todella�turhauttaval-ta,�koska�kaikissa�muuttoa�edeltäneissä�tilaisuuksissa�vakuutettiin,�että�muutos�tehdään�henkilöstöä�kuulleen�ja�henki-löstä�koulutetaan,� jotta�samanlaista� ti-lannetta�ei�pääse�syntymään�kuin�edel-lisen�muutoksen�aikana.

Olen ollut positiivi-sesti yllättynyt, miten hyvä tunnelma salissa on.”

Jatkuva muutos tuntuu olevan tätä päivää, mutta se ei saisi olla itse tarkoitus. ”

Keski-Uudenmaan�ja�Helsingin�hätäkeskuksiin�mennään�nyt�samasta�ovesta.


Kaikki työryhmien jäsenet ovat olleet hallinnon puolelta.”

Nyt�kun�Keravalla�ollaan,�ei�ylivuotopu-heluita�olekaan� tullut� ja�henkilökohtai-sesti�minua�ihmetyttää,�miksi�asialla�piti�edes�pelotella.�Tietojärjestelmiin�tulevat�muutokset� sentään� koulutettiin� vähän�ennen�muuttoa.�

Sitä�toivoisi,�että�ennen�kuin�alueet�oi-keasti�yhdistetään,�siitä�tulisi�virallinen�tieto�hyvissä�ajoin.�Työ�alueiden�ohjeis-tuksien�yhtenäistämisestä�tulisi�aloittaa�hyvissä� ajoin� ja� henkilöstöä� kouluttaa.�Tässä� nousee� mielestäni� isoksi� kysy-mykseksi� sekä� ihmisten� turvallisuus�kuin�päivystäjän�oikeusturva.�Jos�alueet�ja�niitä�hoitavat�yksiköt�sekä�hälyttämi-nen� jäävät� epäselväksi,� tuskin� oikeu-dessa�voi�tekemiään�virheitä�perustella�huonolla� muutosjohtamisella.� Vastuu�oikean� yksikön� hälyttämisestä� kiireel-lisessä� sairaankuljetustehtävässä� on�ensisijaisesti�päivystäjällä.�

6.�Täällä�sitä�ollaan�ja�kai�siihen�tottuu.�Uusiin�ihmisiin�tutustuminen�on�tietysti�aina�positiivista.

JOHANNA NEVALAPOHJOIS-POHJANMAAN�JA�KAINUUN�HÄTÄKESKUS

1. Mietteet�ovat�monella�varmasti�risti-riitaisia.�Oulussa�sijoituspäätös�aiheutti�tietysti� helpotusta� siinä� mielessä,� että�keskus�jäi�omalle�paikkakunnalle.�Mut-ta�samalla�tuskastuttaa�päivystäjäkolle-goiden�tilanne�lopettavissa�keskuksissa.�Pokassa�on�tälläkin�hetkellä�paljon�pit-känmatkalaisia,� jotka� kulkevat� töissä�kaukaa�tai�asuvat�kimppakämpissä�työ-vuorojen�ajan.�Työn�ja�perheen�yhteen-sovittaminen�tällaisessa�tilanteessa�on�vaikeaa�ja�päätös�muutosta�ei�varmasti�tule�olemaan�helppoa.�Monet�päätyvät�

pakosta� alanvaihtoon.� Täytyy� vain� toi-voa,�että�päättäjät�ovat�ottaneet�tämän�riittävästi� huomioon.� Toiminnan� tasa-puolisuuden� ja� laadun� parantaminen�ovat� hienoja� tavoitteita,� mutta� niitä� ei�saavuteta� ilman� ammattitaitoista� hen-kilöstöä.

2. −3. Oman�keskuksen�johto�on�tiedotta-nut�sitä�mukaan,�kun�tietoa�on�heillekin�tullut.�Yleisesti�tuntuu,�että�vaikka�hen-kilöstön�kuuleminen�on�ollut�hankkees-sa� ilmeisesti� pyrkimyksenä,� asiat� ovat�olleet�jo�päätettyjä�siinä�vaiheessa,�kun�niistä�on�haluttu�keskustella�henkilöstön�kanssa.

4. Ruohonjuuritasolla� vaikutusmah-dollisuuksia� ei� ole� juuri� ollut.� Liitto� on�yrittänyt�tuoda�kentän�ääntä�kuuluville,�mutta�päätökset�on�ajettu�kritiikistä�huo-limatta�läpi.

5. Oman� työpaikan� säilymisen� lisäksi�suurin�huoli�on�varmasti�henkilöstön�riit-tävyys.� Edellisen� hätäkeskusuudistuk-sen�jälkeen�toiminta�oli�saatu�vakiintu-maan�keskuksissa�ja�henkilöstötilanne�näytti�paremmalta.�Nyt�kaikki�myllätään�jälleen�uusiksi.� Jatkuva�muutos�tuntuu�olevan�tätä�päivää,�mutta�se�ei�saisi�olla�itse�tarkoitus.

6. Toimintatapojen�ja�ohjeistuksen�yh-teäistäminen,�sekä�päivystäjän�oikeus-turvan� selkiytyminen� ovat� tervetulleita�asioita.� Lisäksi� mahdolliset� uudet� työ-kaverit�on�positiivinen�asia!

Keski-Uudenmaan�ja�Helsingin�hätäkeskuksiin�mennään�nyt�samasta�ovesta.


Palomiesliitossa on ryhdytty uudis-tamaan toimintaa niin, että liitto

on jatkossakin elinvoimainen pelastus-henkilöstön edunvalvoja.

Taustalla on ajatus, että työelämä on jatkuvassa muutostilassa, eikä etu-järjestö voi jäädä laakereilleen lepää-mään.

–– Kunta-alalla eletään kurjassa taloudellisessa tilanteessa ja muutok-sia on tulossa joka tapauksessa. Me haluamme olla alusta saakka mukana ohjaamassa muutosta meidän jäsen-ten kannalta suotuisaan suuntaan, tiivistää liiton puheenjohtaja Kim Nikula.

Paikalliskierrosstarttaa�ensi�vuonna

Koska työsuhteisiin liittyvää neuvot-telutoimintaa käydään yhä enem-män paikallistasolla, liitto keskittää voimavaroja paikallistoiminnan tu-kemiseen. Käytännössä tämä näkyy liiton jäsenelle muun muassa ensi vuonna starttaavan paikalliskierrok-sen muodossa.

Liiton väki jalkautuu kentälle ja kiertää kaikki paikallisyhdistykset ja pelastuslaitokset. Kierroksella tavataan liiton jäseniä, pelastuslaitoksen johtoa ja keskustellaan myös paikallisen me-dian kanssa alueen pelastustoimeen liittyvistä asioista.

–– Tätä meiltä on paljon toivottu ja nyt ajankohta on sille otollinen, Ni-kula sanoo.

Ajankohta kierroksen toteuttami-selle on sikälikin hyvä, että perheva-paalla ollut tiedottaja Tuula Ruusumaa on palannut töihin. Hänen sijaisenaan toiminut Mikko Terävä on palkattu liittoon määräaikaiseen kahden vuo-den työsuhteeseen.

–– Paikalliskierros on yksi osa uu-distustyötä. Muita näkyviä asioita ovat liiton lehden ja verkkosivujen perus-teellinen uudistaminen sekä sisällön että ulkoasun suhteen, projektipääl-likkö Mikko Terävä summaa.

Liiton�oma�toimitila�on�sijoitus

Yksi liiton toiminnan kannalta konkreettisimmista muutoksista on

uusi toimitila. Liitto hankki noin vuo-si sitten omistukseensa toimistotilat Vernissakadulta Vantaan Tikkurilasta. Toimisto sijaitsee vain kivenheiton päässä juna-asemalta.

Aikaisemmin liiton toimisto si-jaitsi vuokratiloissa. Liiton toimin-nanjohtajan Petri Hynnisen mukaan jo nyt voidaan sanoa, että toimistoti-lojen ostaminen oli viisas ratkaisu ta-louden kannalta. Säästöä syntyy joka kuukausi, kun liiton ei tarvitse maksaa vuokraa.

–– Toinen tuntuva säästökohde syntyy esimerkiksi siitä, että kokous-toiminta keskittyy nyt lähes kokonaan toimiston omaan neuvotteluhuonee-seen, Hynninen toteaa.

Liitto�uudistaa�toimintaansa�vastaamaan�entistä�paremmin�jäsenten�tarpeita.

Pelastusalan ammattilainen�-leh-den�kannalta�merkittävä�muutos�on�se,�että�Kim�Nikula�siirtyy�lehden�vastaavaksi�päätoimittajaksi.�Leh-den�käytännön�toteuttamisesta�huo-lehtivat�jatkossakin�tuttuun�tapaan�Tuula�Ruusumaa�ja�Mikko�Terävä.

Osana�liiton�toiminnan�kehit-tämistä�kaikkia�julkaisukanavia�tarkastellaan�kriittisesti.�Pohdimme,�mikä�osa�julkaisutoiminnasta�voisi�olla�sähköistä�ja�mitä�uusia�välinei-

tä�on�mahdollista�ottaa�käyttöön.�Palomiesliiton profiili löytyy nyt myös Facebookista�ja�siellä�liitolla�on�jo�lähes�kaksisataa�ystävää.�

− Etsimme jatkuvasta uusia kanavia,�joiden�kautta�voimme�ta-voittaa�helposti�liiton�jäseniä�ja�kes-kustella�ajankohtaisista,�pelastus-alaa�koskevista�asioista.�Facebook�on�yksi�näistä�keinoista,�tiedottaja�Tuula�Ruusumaa�sanoo.

Nikula päätoimittajaksiPelastusalan ammattilaiseen

Painopiste paikallisessa toiminnassa


BRONTO SKYLIFT OY ABTeerivuorenkatu 2833300 TAMPEREPuh 020 7927 111Fax 020 7927 300www.bronto.fi

www.alco.fi

P a l v e l e v a a t a r k a s t u s t aKehityssuunnitelmaei�ole�valmis

Liiton tulevaisuutta on suunniteltu toistaiseksi hallituksen, työvaliokun-nan ja toimiston väen keskuudessa. Suunnitelma elää koko ajan, ja liiton väki toivookin, että jäsenet ottaisivat kantaa siihen, miten liiton tulisi toi-mia: mikä on tärkeää ja mikä vähem-män tärkeää.

–– Kannustan ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. Meillä on tääl-lä tietyt suuntaviivat olemassa, mutta hyville ideoille on aina tilaa ja niitä ei ole koskaan liikaa. Liittokokous on hyvä paikka keskustella liiton tulevai-suudesta, Hynninen muistuttaa.

Painopiste paikallisessa toiminnassa

Paikalliskierrostaon kysytty ja nytajankohta onotollinen.”

Palomiesliiton taskukalenteri�vuodelle�2011�jaetaan�liiton�jäsenille�tämän�lehden�mukana.�Kalenterissa�on�vuosipäivyrin�lisäksi�tietoa�liiton�toiminnasta�ja�yhdistyksistä.�

Paikallisyhdistykset� ja� jäsenet� voivat� tilata�kalentereita� tarvittaessa� lisää� toimistolta.� No-peiten�tilauksen�voi�jättää�kotisivun�lomakkeella:��www.spal.fi/palaute.

Liiton jäsenille, jotka työskentelevät hätäkes-kuksissa,�lähetetään�oma�taskukalenteri�erilli-senä�postituksena.

Taskukalenteri jaossa

Liittokokouksessa jäsenet päättävät liiton tulevaisuudestaPalomiesliiton�vuosittainen�liittokokous�järjestetään�tänä�vuonna�Hämeenlinnassa�30.�marraskuuta.

Liittokokous on Palomiesliiton ylin päätöksentekijä. Kokouk-

sessa päätetään toimintalinjoista ja tavoitteista, joiden eteen hallitukses-sa ja työryhmissä tehdään töitä. Li-säksi liittokokouksessa keskustellaan pelastusalan ajankohtaisista asioista virallisesti ja epävirallisesti. Kokous-päivän jälkeen järjestään illallinen.

Tulevassa Hämeenlinnan koko-uksessa merkittävimpiä asioita ovat liiton sopimustavoitteiden ja toi-mintasuunnitelman vahvistaminen seuraavalle työ- ja virkaehtosopi-musten neuvottelukierrokselle.

Liittohallitus�valitaan

Kokouksessa valitaan myös uusi liit-tohallitus vuosiksi 2011-2012. Hal-litukseen valitaan puheenjohtaja ja kaksitoista jäsentä sekä henkilökoh-taiset varajäsenet. Palomiesliiton hallituspaikat jakaantuvat pelastus-

toimialueiden mukaisesti kahteen-toista vaalialueeseen (tarkemmin nettisivulla www.palomiesliitto.fi /saannot).

Liittohallituksella on liiton kan-nalta tärkeä tehtävä asioiden val-mistelijana ja päätöksentekijänä. Hallitus esimerkiksi tekee päätökset liiton omaisuudesta ja rahastojen hoitamisesta, jäsenien hyväksymi-sestä ja erottamisesta sekä johtaa työryhmien työskentelyä.

Säännöllisten kokousten lisäksi hallitus kokoontuu seminaareihin ja työvaliokuntiin, joissa esillä olevia asioita käsitellään tavallista kokousta tarkemmin.

Toimintasuunnitelma�on�tärkein

Liittokokouksen ajankohdasta joh-tuen kokous käsittelee sekä vuoden 2009 vuosikertomuksen että katsa-uksen vuoden 2010 tapahtumiin.

Vuosikertomuksessa kerrotaan liiton hallinnon ja toimiston oleellisimmat tapahtumat sekä talousasiat.

Kokoukselle esitetään hyväksyt-täväksi hallituksen valmistelema toi-mintasuunnitelman vuosiksi 2011-2012. Suunnitelmassa esitetään liiton toiminnan tärkeimmät pai-nopisteet ja keinoja niiden saavut-tamiseksi. Se on ikään kuin käsikirja, jolla toimiston ja hallituksen toimin-taa ohjataan tulevina vuosina.

Toimintasuunnitelman tarkem-pi esittely on paikallisyhdistyksille lähetetyssä liittokokouskansiossa.

Lisätietoja järjestelyistä: toiminnanjohtaja Petri Hynninen, puh. 050 330 8356, [email protected]

Kokouspaikkana Hämeen linna

KOKOUS� järjestetään� historiallises-sa� Hämeen� linnassa,� Hämeenlinnan�keskustassa.�Linna�ympäristöineen�on�ainutlaatuinen� kulttuuri-� ja� rakennus-historiallinen�kokonaisuus,�perustettu�1200-luvun�lopulla.�Nykyisen�ulkoasun�linna�sai�1700-luvulla.

Linnassa�ei�ole�majoitustiloja,�vaan�kokoukseen� saapuvat� varaavat� itse�majoituksen.� Hämeenlinnan� hotellien�yhteystietoja�löytyy�netistä:�www.hameenlinna.fi/matkailu.

Kokousmateriaali yhdistyksille ja henkilöjäsenille

PAIKALLISyHDISTyKSIIN� on� marras-kuun� alussa� lähetetty� uuden� muotoi-nen� liittokokouskansio,� joka� sisältää�esityslistan� liitteineen� sekä� ohjeet� ja�menettelytavat�kokoukseen�tulijoille.

Menettelytavan� mukaan� liittoko-kousasiat�käsitellään�paikallisyhdistys-ten�kokouksissa�ennen�liittokokousta.�

Palomiesliiton henkilöjäsenet�voi-vat� tilata�esityslistan�toimistolta,�puh.�(09)�867�8880.

Hätäkeskusammattilaisten liiton jäsenet�voivat�ladata�liittokokousmate-riaalin HAL:n kotisivulta, www.halry.fi.

Liittokokous on jäsenille avoin tilaisuus

LäSNäOLO-OIKEUS� ja�puheoikeus�liit-tokokouksessa�on�kaikilla�palomiesyh-distyksiin� kuuluvilla� jäsenillä� ja� liiton�henkilöjäsenillä.

Liittokokoukseen� voivat� osallistua�kaikki�suoraan�liittoon�kuuluvat�henki-löjäsenet�sekä�jäsenyhdistyksen�kaut-ta� liittoon� kuuluvat� jäsenyhdistyksen�valitsemat�edustajat.

Yhdistysjäsenen� edustaminen� liit-tokokouksessa� määräytyy� paikallisyh-distysten� sääntöjen� mukaan.� Mikäli�säännöissä� ei� määräyksiä� edustajien�valinnasta�ole,�paikallisyhdistykset�voi-vat�itse�päättää�edustajan�valinnasta.


Liittokokouksessa jäsenet päättävät liiton tulevaisuudesta

äänimäärä jäsenmäärän mukaan

JOS ääNESTETääN,�on�paikallisyhdis-tyksellä� käytössä� yhtä� monta� ääntä�kuin� yhdistykseen� kuuluu� varsinaisia�jäseniä�liittokokouspäivänä.�Liiton�hen-kilöjäsenellä�on�yksi�ääni.�Henkilöjäsen�voi�käyttää�äänioikeuttaan�asiamiehen�välityksellä.

Vaalit� ja� äänestyskäytännöt� on�kirjattu�tarkemmin�liiton�sääntöihin�ja�menettelytapaohjeisiin.� Säännöt� ovat�luettavissa�netistä�www.palomiesliitto.fi/saannot ja menettelytapaohjeet si-sältyvät�yhdistyksiin�lähetettyihin�liitto-kokouskansioihin.

Kokoukseen varattu päivä

VARSINAINEN�kokous�käynnistyy�30.�marraskuuta�kello�11,�jota�ennen�tar-kastetaan� valtakirjat.� Tilaisuuden� al-kuun�tuovat�tervehdyksensä�Hämeen-linnan� kaupungin� ja� Kanta-Hämeen�pelastuslaitoksen�edustajat.

Kokoukseen�on�taukoineen�varattu�aikaa�koko�päivä.� Illalliselle�päästään�suunnitelman�mukaan�kello�17.30.

Päätöksistä tiedotetaan laajasti

PääTöKSISTä� ja� valinnoista� tiedote-taan�paikallisyhdistyksille�sähköpostil-la�kokouksen�jälkeen.�Lisäksi�kokouk-sesta�kerrotaan�liiton�nettisivuilla.

Kokouksen� asiat� koostetaan� vi-deoiksi,� joita�on�mahdollisuus�katsoa�netissä.

Laajemmin� päätöksistä� tiedote-taan� joulukuun� lopussa� ilmestyvässä�Pelastusalan ammattilaisessa.�


Paikallisyhdistykset�(28)

Liittokokous

Liittohallitus

Toimisto Työvaliokunta Työryhmät


Hallitus johtaa liiton toimintaaPALOmIESLIITON SääNTöJEN�mukaan� liittohallitus� valitaan� aina�kahdeksi�vuodeksi�kerrallaan.�Hallituk-sessa�on�12� jäsentä,� jotka�edustavat�pelastustoimen� 22� alueella� toimivia�paikallisyhdistyksiä.

Hämeenlinnan� liittokokouksessa� 30.�marraskuuta� valitaan� hallitus� varajä-senineen�sekä�liitolle�puheenjohtaja�ja�kaksi�varapuheenjohtajaa�seuraavaksi�kaudeksi�2011-2012.

Nyt� päättyvällä� kaudella� 2009-2010�hallitus�kokoontui�12�kertaa,� jonka�li-säksi� järjestettiin�kaksi�pitempää�hal-lituksen�seminaaria.

Pelastusalan ammattilainen� kysyi�neljältä�hallituksen�jäseneltä:

�Mikä�on�hallituksen�tehtävä��

� Palomiesliitossa?

� Mitkä�kaudella�2009-2010�� koit�tärkeimmiksi�asioiksi,�� joita�hallituksessa�valmisteltiin?

� Millaisena�näet�Palomiesliiton�� tulevaisuuden?

KARI�TAAVITSAINENHallituksen�jäsenHELSINKI

1.� Hallitus� vaikuttaa� liiton� teke-mään� jäsenistön� edunvalvontaan� ja�taloudenpitoon.� Tiivistetysti,� hallitus�valvoo� liiton� toimintaa.�Yksittäinen� jä-sen�valvoo�hallituksessa�oman�alueen-

sa�etua:�tuo�terveisiä�paikallistasolta�ja�toisaalta�vie�viestit�hallituksesta�alueel-le.�Toiminta�on�siis�kahdensuuntaista.

2.�Eläketaistelu�eli�vaikuttamistyö:�selvitykset,� tilaisuudet� ja� tapaamiset,�jota�tehtiin�pelastushenkilöstön�eläke-iän� palauttamiseksi.� Se� oli� tärkeintä,�vaikka�kaiken�työn�jälkeen�valtiovallan�päätökset� olivat� lopulta� pettymyksiä.�Sen� lisäksi� hallituksessa� on� käsitelty�paljon� muitakin� tärkeitä� pelastuslai-toksien�asioita.

3.�Eläkeratkaisun�jälkeen�edunval-vonnassa�on�katsottava�jäsenten�etua�uranäkökulmasta.� On� varmistettava�myös� ikääntyville� palomiehille� työtä�alalla.�Se�voi�tarkoittaa�myös�uusia�teh-täviä.�Liiton�tulevaisuuden�kannalta�nyt�käynnistetty� viestinnän� ja� jäsenpalve-lujen�kehittämishanke�on�tärkeä.�Pitää�päästä�lähemmäksi�jäseniä.

JUKKA�VIGRENHallituksen�varapuheenjohtajaPIRKANmAA

1.�Johtaa�liiton�toimintaa�talousar-vion� puitteissa� liittokokouksien� välillä�ja�ja�olla�tiedon�välittäjänä�alueille�päin.�Hallituksen� jäsenellä� tulee� olla� laaja�kokonaisnäkemys,� sillä� Palomiesliitto�on�valtakunnallinen�liitto,�jonka�jäsenet�toimivat� monessa� työssä� ja� pelastus-laitosten� lisäksi� myös� muun� muassa�hätäkeskuksissa.

2.� Pelastushenkilöstön� eläkeiän�laskemisen�eteen�tehty�työ.�Positiivisia��

onnistumisia� on� viimeisten� vuosien�aikana� saatu� liiton� jäsenmäärän� kas-vattamisessa.�Kansainvälinen�toiminta�on�myös�saatu�hyvin�käyntiin.�Hallitus�ohjaa�liiton�toimintaa�KVTES-neuvotte-luissa,�ja�tälle�kaudelle�ajoittui�kahden�liittokierroksen� tuloksia� –� ensimmäi-sen�sopimuksen�tulos�oli�jälkimmäistä�parempi,�mutta�viimeksi�saatiin�tärkeä�tekstikorjaus� Teknisten� sopimuksen�arkipyhäkorvaukseen.

3.� Palomiesliiton� asema� järjestö-kentässä� on� vakiintunut� ja� työssä� on�jatkuvuutta.� Sen� kivijalan� päälle� on�hyvä� rakentaa� jäsenistön� edunval-vontaa,� kun� nykyään� vain� muutos� on�pysyvää.�

TUOMAS�LOIKKANENHallituksen�jäsenETELä-SAVO JA ETELä-KARJALA

1.�Hallitus�on�erittäin�tärkeä�valta-kunnan� tason� toimielin.�Alueen�edus-tuksen�kautta�saa�liittoon�päin�kentän�mielipidettä�ja�toiseen�suuntaan�tukea�paikallisten�ongelmien�selvittämiseen.�Tiedon�saamista,�jakamista�ja�yhteisen�mielipiteen�muodostamista,�siitä�poh-jimmiltaan�on�kyse.�

2.�Eläkeikä�on�ollut�tietysti�pinnal-la�tärkeimpänä.�Seuraavana�ovat�olleet�erilaiset� palkkaukseen� liittyvät� asiat.�Vaikka�kunta-alan�palkoista�päätetään�neuvotteluosapuolten�kesken�pääsopi-jajärjestöissä,� on� hallituksella� oma�tehtävänsä.� Keskustellaan� linjoista� ja�neuvotteluihin� vaikuttamisesta,� sekä�tietysti�eri�alueiden�paikallistason�palk-kausepäselvyyksistä.

3.�Palomieskenttää�tulisi�edelleen�pyrkiä� yhtenäistämään.� Paljon� on� pu-huttu�ja�tehty,�mutta�vieläkin�kenttä�on�hajallaan.�Keskittäminen�olisi�kaikkien�etu.�Toinen�juttu�on�liiton�luottamusteh-tävien�ja�edunvalvontaan�osallistuvien�sukupolvenvaihdos.�Nuoria� tulee�saa-da� aktiivisesti� mukaan� toimintaan,�vaikka�vain�vähän�kerrallaan.

1.

2.�

3.�


JARKKO�SAVILEPOHallituksen�jäsenKANTA-HämE, PäIJäT-HämE JA KymENLAAKSO

1.�Tehtävä�on�ohjata� liiton�toimin-taa�liittokokouksen�osoittamaan�suun-taan.�Tarvittaessa�hallituksen�jäsenen�on� kyettävä� selvittämään� jäsenistöl-leen�mitä,�miten�ja�miksi�kyseisiä�rat-kaisuja�tehdään.�Liiton�henkilöstön�ja�hallituksen�välinen�vuorovaikutus�mah-dollistaa�nopean�reagoinnin,�alkaen�yk-sittäisen�jäsenen�ongelmista�isompiin�työnantajaneuvotteluihin.

2.�Eläkeiän�palauttaminen�realisti-selle�tasolle.�Sen�eteen�tehtiin�määrä-tietoista�työtä.�Kortit�pelattiin�hyvin�ja�katsottiin� loppuun� asti.� Valitettavasti�työmarkkinoiden�paine�työurien�piden-tämiseksi� vesitti� järkevän� ratkaisun.�Nyt� varmistetaan� palomiehen� ansio-taso� ja� kunniallinen� eläkkeelle� pääsy�arvostetusta� ammatistamme.� Myös�työturvallisuuskulttuurin�kehittämises-tä� ja� vakuutusturvan� tehostamisesta�keskustellaan.

3.� Palomiesliiton� tavoite� on� ollut�kasvaa� suurimmaksi� ja� merkittävim-mäksi�pelastusalan�ammattijärjestök-si.� Olemme� onnistuneet,� osoituksena�asemamme� ja� toimintamme� erilaisis-sa� alan� kehittämisen� työryhmissä� ja�ay-kentässä.� Tapa� toimia,� neuvotella�ja�esiintyä�julkisuudessa�on�nykyaikai-nen,�asiallinen�ja�dynaaminen.�Liiton�ja�pelastusalan�kehittämistä�pitää�jatkaa�eri�yhteistyökumppaneiden�kanssa.

LiiTTohaLLiTus 2009-2010

PUHEENJOHTAJAKim Nikulapuh.�040�716�[email protected]

VARAPUHEENJOHTAJAT�Jukka Vigrenpuh.�045�657�6881�[email protected] Jouni Hämäläinenpuh.050�550�6567�[email protected]

Jäsen ja varajäsen:

HELSINKI�Kari Taavitsainenpuh.�0500�214�[email protected] mikko Salopuh.�0400�704�[email protected]

ITÄ-,�KESKI-�JA�LÄNSI-UUSIMAA�Ilkka mustakangaspuh.�0400�963�[email protected] Jukka Tuomilapuh.0500�971�[email protected]

VARSINAIS-SUOMI�JA�SATAKUNTA�Jouni Hämäläinen�kts.�yhteystiedot�alustaAsko mansikkamäkipuh.�040�520�[email protected]

KANTA-HÄME,�PÄIJÄT-HÄMEJA�KYMENLAAKSOJarkko Savilepopuh.�040�508�[email protected] Jouni Kokkipuh.�040�596�7212�[email protected]

ETELÄ-SAVO�JA�ETELÄ-KARJALATuomas Loikkanenpuh.�050�590�[email protected] matti Kaarnapuh.�050�524�[email protected]

PIRKANMAA�Jukka Vigrenkts.�yhteystiedot�alustaRaimo Pietiläpuh.�040�585�[email protected]

KESKI-SUOMI�Timo Korhonenpuh.�0400�648�[email protected] Juha Komaropuh.�050�383�[email protected]

ETELÄ-POHJANMAA�JA�POHJANMAA�Tapani Torppa puh.�040�765�2966�[email protected] Hannu Kaatikkopuh.�050�583�[email protected]

POHJOIS-SAVO�mauri Koivistopuh.�040�512�[email protected]�Jarmo Turunenpuh.�044�549�[email protected]

POHJOIS-KARJALA�Jorma Hämäläinenpuh.�050�591�3416jorma.hamalainen@�pkpelastuslaitos.fi markku Ojala puh.�050�535�[email protected]

KESKI-POHJANMAA,�JOKILAAKSOT,�KAINUU�JA�OULU-KOILLISMAA�Kim Nikulakts.�yhteystiedot�alustaPasi mänty puh.�050�351�[email protected]�

LAPPI�Jani Franttipuh.�040�726�[email protected] Jyrki Savolainen puh.�050�919�3112�jyrki.savolainen@�lapinpelastuslaitos.fi

TyövaLiokunTa 2009-2010Kim�NikulaJukka�VigrenJouni�Hämäläinen�Kari�Taavitsainen�Ilkka�Mustakangas�Jarkko�Savilepo

20�l�PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN�l�

Palomiesliiton työturvallisuus-koulutuksen teemana Seinä-joella oli tänä syksynä sairaan-kuljetuksen uhkatilanteet.

Päivän aikana käytiin läpi Helsingin hovioikeuden päätös, joka linjaa palo-mies-sairaankuljettajan virkamiesroolia väkivaltatilanteissa.

Hovioikeuden päätös palomies-sai-raankuljettaja Saku Kaipaisen jutussa oli liitollekin pettymys. Sen mukaan Kaipai-nen ei ollut ensihoitotehtävässä virkamies ja siksi hänen kimppuunsa hyökännyt sivullinen ei syyllistynyt virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen.

Palomiesliitto palkkasi lakimies Pasi Jaakkolan Kaipaisen tueksi jo käräjäoi-keusvaiheessa. Seinäjoen koulutustilai-suudessa Jaakkola avasi tapausta ja kävi

läpi tapauksen kannalta keskeisimpiä käsitteitä. Jaakkola sanoo, että tilanteen voi tiivistää seuraavasti:

–– Tilanteessa ollaan toista autta-massa ja siinä tulee äkkiä mieleen, että häiritsevän ihmisen saa hiljentää. Näin se ei ole, sairaankuljettaja toimii tilan-teessa samoilla oikeuksilla kuin kuka tahansa matti meikäläinen.

Lakitermien viidakko ja virkamies-roolin puntarointi saattavat hämmen-tää kentällä työskentelevää palomiestä. Mieleen nousee helposti kysymys, että onko tällä oikeasti minun työni kannal-ta jotain konkreettista merkitystä?

–– Kyllä sillä on. Jos pelastaja ei tie-dosta omia oikeuksiaan ja velvollisuuk-siaan, hän saattaa epähuomiossa syyllis-tyä itse esimerkiksi virkavelvollisuuden

rikkomiseen ja saada siitä rangaistuksen, toteaa Jaakkola.

Työtehtäväratkaisee

Kun palomies sammuttaa tulipaloa, hän on virkamies. Kun sama palomies saku-vuorossa elvyttää kadulle tuupertunutta henkilöä, hän ei ole virkamies. Tämä on tällä hetkellä lainsäädännön ja oikeus-käytännön mukainen henki.

Keskeisiä käsitteitä asiassa ovat vir-kamies ja julkisen vallan käyttö. Vir-kamiehenä pidetään henkilöä, joka on virkasuhteessa valtioon, kuntaan tai kuntayhtymään. Julkisen vallan käytölle on ominaista, että sitä käyttävällä hen-kilöllä on yksipuolinen oikeus puuttua

Sairaankuljetustehtävissä�työskentelevillä�on�samat�oikeudet�kuin�kellä�tahansa�matti�meikäläisellä.

virka ei suojaa

PETR

I�REM

SU

20�l�PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN�l�

Terveys on tärkeämpää kuin työ

Hovioikeus ei korjannut käräjäoikeuden päätöstä. Palomies-sairaankuljettaja Saku Kaipainen ei käyttänyt sakukeikalla viranhaltijan julkista valtaa.

mISTä TIEDäN,�milloin�olen�virkamies,�milloin�en,�palomies-sairaankuljettaja�Saku�Kaipainen�kysyy.

Oikeuden�viime�aikoina�tekemästä�rikoslain�ja�viran-haltijalain�tulkinnasta�ei�ainakaan�ole�apua.

Kaipaisen� kimppuun� hyökättiin� sairaankuljetus-tehtävässä�Helsingin�keskustassa�kaksi�vuotta�sitten.�Ambulanssin� kyytiin� otetun� potilaan� omainen� sivalsi�ennalta�arvaamatta�nyrkillä�leukaan.

Syyttäjä�lähti�viemään�pahoinpitelyä�käräjille�tavan-omaisena� pahoinpitelynä.� Kaipaisen� mielestä� kyse� oli�virkamiehen� väkivaltaisesta� vastustamisesta� –� olihan�hän�virassa�ja�työantajan�osoittamassa�tehtävässä.�Tätä�mieltä�oli�myös�Palomiesliitto,�jonka�palkkaaman�lakimie-hen�tuella�oikeuskäsittely�alkoi.

Käräjäoikeus�näki�kuitenkin,�ettei�palomies-sairaan-kuljettaja�tässä�tapauksessa�käyttänyt�julkista�valtaa.�Asia�vietiin�hovioikeuteen,�joka�ei�lähtenyt�muuttamaan�päätöstä.�Pahoinpitelijän�sakkorangaistukseen�ja�kor-vaustuomioon�ei�siis�tullut�virkamies-lisää.

oikeuden�päätöksessä�ratkaisi�julkisen�vallan�käytön�puntarointi.�Jotta�kyse�olisi�virkamiehen�väkivaltaises-ta�vastustamisesta,�täytyy�virkatehtävän,�jonka�estämi-seen�pyritään�väkivallalla�tai�sen�uhkalla,�sisältää�jul-kisen�vallan�käyttöä.�Näin�ei�Kaipaisen�suorittamassa�ensihoitotehtävässä�oikeuden�mielestä�ollut.�Kaipainen�ei�hyväksy�tulkintaa.

--� Kun� viimeisin� päätös� tuli,� niin� pettymykseltä� ja�turhauttavalta� se� tuntui.� Kaiken� lisäksi� vakuutuskor-vausten�kanssa�on�oma�prosessinsa.�Välikohtauksesta�tuli�vammoja,�joista�kaikkia�ei�heti�havaittu,�ja�lääkäri-

tutkimuksia�on�viimeisen�vuoden�aikana�kertynyt�pal-jon. Kokonaisuutena fiilis on, että omaa terveyttä ei ole mitään�järkeä�uhrata�työn�takia.

yLEISTä� linjaa�ei� voi� vetää,�sillä�oikeus�punnitsee� jo-kaisen� väkivaltatapauksen� yksittäisesti.� Kaipainen�esittää,�että�lainsäädäntöä�tai�sen�oikeussalitulkintaa�muutettaisiin�niin,�että�palomies�käyttää�virassaan�aina�julkista�valtaa,�myös�sairaankuljetustehtävissä.�

--�Selvyys�on�saatava�ja�oikeusturva�kuntoon.�Lain�tulkinta�on�liian�laajaa.�Ei�voi�mennä�niin,�että�aina�ti-lanteen�mukaan�arvuutellaan,�ollaanko�virkatehtäväs-sä�vai�ei.�Voiko�palopuolellakin�tulla�vastaava�tilanne,�jossa�oikeus�katsoo,�että�ei�oltukaan�virkatehtävässä?

--�Keikkojen�riskit�kannattaa�tiedostaa�ja�minimoi-da.� Itse� mietin� kahteen� kertaan,� mitä� voi� tulla� eteen�ja�mitä�keinoja�on�käytettävissä.�Asenne�alkaa�ihan� ympäristön� ja� potilaan� käy-töksen� tarkkailusta,� etäisyyksien�pidosta�ja�niin�edelleen.�Jos�tilan-ne�vaatii,�vaikka�sitten�virka-apu-pyyntö� poliisille.� Sehän� hidastaa�hoitoa,�mutta�siihen�on�oikeus�ja�poliisin�saapuminen�antaa�paikal-laolijoille� ja� julkisuuteen� viestin,�että�väkivaltaa�ei�hyväksytä.

--�Ei�tämä�ole�vain�mun�juttuni,�vaan� kaikkien� pelastuslaitoksis-sa� sairaankuljetusta� ajavien� pa-lomiesten� on� hyvä� tietää,� missä�mennään.

”kokemuksia?Onko sinulla kokemuksia väkivaltatapausten lain-tulkinnasta: esitutkinnasta, syyttäjän valmistelusta ja oikeus-käsittelystä? Palomiesliitto kerää tietoja tapauksista. Ota yhteyttä puh. (09) 867 8880 tai lähetä sähköpostia:

[email protected]

PETR

I�REM

SU

22�l�PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN

Työsuojelun käsitteet selviksi

KUORMITUSTEKIJÄ�=�Työssä�tai�työympäristössä�oleva�henkilöstä�riippumaton�tekijä,�joka�asettaa�henkilölle�vaatimuksia.�Kuormituste-kijöitä�voivat�olla�työtason�korkeus,�käsiteltävän�tiedon�määrä,�väkivallan�uhka�sekä�muistamista,�tarkkaavai-suutta,�nopeita�reaktioita�ja�ihmisten�kohtaamista�vaativat�tehtävät.

LÄHELTÄ�PITI�–TILANNE�=�Vaarati-lanne,�joka�olisi�saattanut�aiheuttaa�ruumiinvamman�tai�aineellisen�

Työsuojelun sanastoa

Kunta-alan työsuojelu-toimintaa�ohjaa�työsuojelulainsäädännön�lisäksi�kunnallisen�alan�työsuojelusopimus.�Ammattialakohtaisia�työsuojeluoppaita�on�viime�vuosina�julkaistu�useita,�mutta�tarvetta�on�ollut�myös�yleisoppaalle.

toisen henkilön asemaan.Kaipaisen tapauksessa sivullista

ensin pyydettiin, myöhemmin käsky-tettiin poistumaan paikalta. Sivullinen hermostui tästä, potki ambulanssia ja löi lopulta toista pelastajaa nyrkillä. Jotta kyse olisi virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, olisi tehtävän täytynyt sisältää julkisen vallan käyttöä.

–– Lain ja ennen kaikkia oikeus-käytännön mukaan sairaankuljettaja ei ole henkilö, joka voi antaa toista vel-voittavan määräyksen tai päättää toisen oikeuksista tai puuttua niihin, Jaakkola toteaa.

–– Sairaankuljettajalla ei siis ole lain suomia oikeuksia voimatoimien käyttöön, kuten poliisilla tai vartijoil-la. Sairaankuljettajalla ei ole myöskään oikeutta päättää vastentahtoisen poti-laan hoidosta, toisin kuin lääkäreillä. Tällaisissa tapauksissa sairaankuljettaja tarvitsee virka-apua.

Entäpä sitten tilanne, jossa palomies työskentelee ensivastetehtävässä? Siellä-hän ollaan palomiehen statuksella.

–– Tähän ei ole olemassa tyhjen-tävää vastausta, vaan konkreettinen toimi ratkaisee, onko kyseessä julkisen vallan käyttö, ja tapaukset arvioidaan aina kulloisenkin tilanteen perusteella oikeudessa.

Harkitse�ennenkuin�menet

Tilanne olisi yksinkertaisempi, jos pe-lastajien tulkittaisiin käyttävän aina julkista valtaa työtehtävissään, olipa ky-seessä sitten palomies tai sairaankuljet-taja. Mikään laki ja asetus ei kuitenkaan

muuta sitä tosiseikkaa, että nyrkki käy naamaan yhtä kipeästi, olipa altavastaa-jana sitten virkamies tai ei.

–– Meillä on velvollisuuksia, mutta toinen puoli on, että meillä on oikeus olla menemättä sellaisiin tilanteisiin, joissa on pelastajan oma terveys tai henki vaarassa, liiton toiminnanjohtaja Petri Hynninen huomauttaa.

Mutta kenellä pelastajalla on kanttia jäädä odottelemaan poliisia paikalle, jos edessä on epämääräinen tilanne: näyttää vaaralliselta, mutta joukossa on joku, joka selvästi tarvitsee apua. Liiton ohje on, että tilanteisiin ei mennä suin päin, vaan harkiten.

Kentällä työskentelevät ovat tunte-neet nahoissaan myös poliisivoimien puutteen.

–– Aikoinaan tuli sellaisia tilanteita, että meitä pyydettiin menemään paikal-le, kun poliisi ei ehdi. Noista ajoista on otettu opiksi ja poliisin kanssa on luotu uusia yhteistyötapoja paikallisesti. Virvet ja hälytyspäivystäjien ohjeistukset ovat muuttaneet tilanteita turvallisempaan suuntaan, kertoo ylipalomies Tapani Torppa Seinäjoelta.

–– Näin me emme voi menetellä. Me olemme auttajia emmekä järjestyksen-valvojia, Hynninen sanoo painokkaasti.

JULKAISUT

PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN�l�23

Työturvallisuuskeskus (TTK) on julkaissut oppaan työsuojelun

yhteistoiminnasta kunnissa ja kun-tayhtymissä. Työsuojelutoiminta kunta-alalla -kirjanen sopii erityi-sesti uusille työsuojelutehtäviin va-lituille. Opas auttaa hahmottamaan työsuojelun kokonaiskuvaa ja omaa roolia siinä. Kirjasen laadinnassa on ollut mukana laaja kunta-alan järjestöjen edustus, muun muassa Tekniikka ja Terveys KTN ry.

Työsuojelutehtävissä toimivat ovat tärkeitä sillanrakentajia työyh-teisöjen todellisuuden ja työpaikan johdon välillä. Työsuojelu perustuu yhteistoimintaan: kun työyhteisön kaikilla tasoilla pidetään yllä jatkuvaa keskustelua ja tehdään yhteistyötä työympäristön, työskentelyolosuh-teiden ja työelämän laadun paranta-miseksi, ovat tulokset parhaita.

Aktiivista�työsuojelua

Työpaikalla ylimmän johdon vas-tuulla ovat työsuojelu yleisjohto ja ylläpito sekä työvälineiden ja työtilo-jen turvallisuudesta huolehtiminen suunnittelu- ja investointipäätöksi-en kautta.

Esimiesten vastuulla on muun muassa työtapojen ja työympäristön turvallisuudesta huolehtiminen, pe-rehdytys ja työnopastus, työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja henkisen työsuojelun valvonta sekä henkilö-suojainten käytön valvonta.

Työntekijöiden velvollisuuksia ovat ohjeiden ja määräysten nou-dattaminen, omasta ja muiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen, turvalaitteiden ja suojavälineiden käyttö sekä vaara-tekijöiden poistaminen tai niistä ilmoittaminen, jos itse ei voi poistaa vaaran aiheuttajaa.

Työsuojelun yhteistoimintateh-tävissä toimivien työsuojelupäälli-köiden, työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojeluasiamiesten tehtäviin kuuluu työympäristön ja työyhtei-sön jatkuva tarkkailu. Tämä edel-lyttää aktiivisuutta, omatoimisuutta ja yhteistyökykyä. Aktiivinen työ-suojelutoimija kehittää ja parantaa työturvallisuutta ja edistää työter-veyskäytäntöjä yhdessä esimiesten, työntekijöiden ja työterveyshuollon kautta.

Työsuojeluvaltuutettu on työ-paikan työntekijöiden edustaja, kun työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa käsitel-lään työn turvallisuutta ja terveyttä koskevia asioita. Valtuutetun työ edellyttää aitoa kiinnostusta, oma-aloitteisuutta ja vuorovaikutustai-toja – ja valmiutta myös vaikeiden asioiden kohtaamiseen.

Työterveys�on�talousasia

Oppaassa käydään luvuittain läpi työsuojelun säännökset ja sopimuk-set, paikalliset ja valtakunnalliset

järjestämismallit sekä työsuojelun tehtäväkenttää muun muassa on-gelmatilanteissa: työpaikan konflik-teissa, varhaisessa puuttumisessa ja puheeksi ottamisessa, päihdeongel-mien käsittelyssä, väkivalta- ja uh-katilanteissa ja poikkeustilanteiden jälkihoidossa.

Yhteistyön onnistumiseksi on tärkeää, että työsuojelutehtävissä toimivat puhuvat yhteistä kieltä. TKK:n oppaaseen on koottu kes-keisimmät työsuojelun käsitteet ja niiden selitykset.

Työsuojelu on hyvää talouden-pitoa. Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut yhden sairauspäivän hinnaksi vajaat 200 euroa ilman välillisiä kustannuksia. Työkyvyttö-myyseläkkeiden kustannukset yh-teiskunnalle voivat olla useita satoja tuhansia euroja.

Kirjasta voi tilata Työturvalli-suuskeskuksen julkaisumyynnistä: www.ttk.fi.

Työsuojelun käsitteet selviksi

JULKAISUT

vahingon.�Tilanteesta�pitää�tehdä�työpaikalla�selvitys,�joka�käsitellään�yhteisesti�ja�jonka�perusteella�pääte-tään�toimenpiteistä.

PSYKOSOSIAALINEN�TYöYMPÄRISTö�=�Muodostuu�työn�johtamisesta,�orga-nisoinnista,�yhteistyöstä,�viestinnästä�ja�vuorovaikutuksesta�sekä�yksilön�käyttäytymisestä�työyhteisössä.�Sii-hen�vaikuttavat�työyhteisön�kulttuu-riin,�työilmapiiriin,�arvoihin,�normeihin�ja�vastuun�jakoon�liittyvät�tekijät.

TYöYHTEISöN�TOIMIVUUS�=�Työyhtei-sön�keskinäinen�vuorovaikutus�ja�kyky�saavuttaa�sille�asetetut�tavoitteet.�Toimivuuteen�vaikuttavat�resurssien�riittävyys,�johtaminen,�työilmapiiri�ja�yhteistyön�toteutuminen.

Laajemmat�kuvaukset�ja�lisää�sanastoa:�Työturvallisuuskeskus�TTK:�Työsuojelutoiminta kunta-alalla.�2010.


Käpylän pelastusasemalla Helsingis-sä on kirjattu edellinen työtapatur-

ma viime vuoden heinäkuussa. Tässä välissä on tapahtunut neljä pientä tapa-turmaa, mutta ne eivät ole aiheuttaneet poissaoloa työstä, joten niitä ei lasketa. Käpylässä on päästy siis yli 60 viikkoa ilman varsinaisia työtapaturmia.

–– Tämä on erittäin poikkeuksellista. Helsingin asemista seuraavaksi parhaalla on oltu kymmenkunta viikkoa ilman tapaturmia, sanoo työsuojeluvaltuutettu Kari Taavitsainen pelastuslaitokselta.

Viime vuotta koskevat työtapatur-matilastot eivät ole vielä valmistuneet. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton mu-kaan vuonna 2008 palomiehille sattui koko maassa yhteensä 625 tapaturmaa. Vuotta aikaisemmin määrä oli 592.

Tilaston mukaan palomiehille sattui vuonna 2008 eniten sijoiltaanmenoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (335 kpl). Haavoja ja pinnallisia vammoja sattui selvästi vähemmän (120 kpl). Kolman-tena tilastosta nousevat esille tärähdyk-set ja sisäiset vammat (85 kpl).

Lentopalloasählyn�sijaan

Taavitsaisen mukaan pelastuslaitok-sella tapahtuu kaikista Helsingin vi-rastoista eniten työtapaturmia. Määrä selittyy osin työn luonteella, mutta iso vammoista liittyy liikuntaan. Missään muussa virastossa urheilu ei ole osa päi-vittäistä työtä.

Käpylän asemamestari Raimo Pa-jusen mukaan yksi selkeä syy Käpylän

pitkälle tapaturmattomalle kaudelle on, että asemalla ei pelata ollenkaan sählyä. Asemalla ei ole pelille sopivia tiloja ja naapuriasemalla Haagassa käydään pe-laamassa harvakseltaan.

Liikuntaa Käpylässä harrastetaan kuitenkin siinä missä muuallakin, esi-merkiksi omalla punttisalilla. Lisäksi aseman viereen on rakennettu pehmeä hiekkakenttä lentopalloa varten. Paju-sen mukaan pelin tempo on ihan eri-lainen kuin sählyssä, mikä tekee siitä turvallisemman.

–– Käpylässä pelattiin aikaisemmin paljon jalkapalloa, mutta sekään ei sovi kaikille. Nyt sellaisetkin, jotka eivät pys-ty pelaamaan jalkapalloa, ovat innostu-neet lentopallosta, Pajunen sanoo.

Lentopallokentän saaminen ase-malle lähti aseman omista joukoista, ja asiasta tehtiin hyvä kirjallinen esitys pe-lastuslaitoksen johdolle. Pajunen pitää tärkeänä, että henkilöstön ääni kuuluu tällaisissa asioissa.

Työturvallisuuson�pieniä�tekoja

Liikuntapaikkojen ja -lajivalikoiman pohtiminen on kuitenkin vain osa työturvallisuutta ja selittää vain osin Käpylän poikkeuksellisen hyvän tilan-teen. Raimo Pajusen mielestä asemal-la on kokonaisuutenakin työturvalli-suutta arvostava ja huomioonottava ilmapiiri.

Työturvallisuus koostuu lopulta yllättävän pienistä ja jopa vähäpätöisel-tä kuulostavista asioista. Käpylässä on

käpylässä yli vuosi ilman työ-tapaturmia

Työturvalli-suuteen kiinnitetään�huomiota�jokaisella�

askeleella.

Asemamestari�Raimo�Pajusen�mukaan�työturval-lisuus�muodostuu�arkisista�ja�yksinkertaisista�asioista.�Lattiaan�pultattu�tolppa�on�merkkinä�auton�kuljettajal-le,�että�tämän�taaemmaksi�ei�voi�peruuttaa.��


Palomies-sairaankuljettaja�Matti�Laitinen�on�tottunut�työskentelemään�raskai-den�työkalujen�kanssa.�Asiaa�on�painotettu�jo�koulusta�saakka�ja�oikeat�asennot�löytyvät�kuin�itsestään.

esimerkiksi tehty tietoinen päätös, että hälytyksiin ei juosta, koska jokainen porras on riski. Muutaman sekunnin viive ei ole merkityksellinen, jos sillä varmistetaan se, että palomies saadaan terveenä keikalle. Pahimmassa tapa-uksessa yhden kompurointi voi laittaa

koko yksikön pois pelistä. Käpylän erikoisuus on Cobra-sam-

mutusleikkuri, joka on tehokas, mutta taitamattoman käsissä hengenvaaralli-nen työkalu ja valtava työturvallisuus-riski. Cobra ampuu sisuksistaan metal-lihiukkasia sisältävää vesisuihkua, joka

menee läpi jopa betonista.–– Radioliikenteen sujuvuus työtur-

vallisuustekijänä korostuu, kun käyte-tään Cobraa, Pajunen toteaa.

Työympäristöhoitaa

Kun haveri sitten sattuu työssä, edessä voi olla lyhyempi tai pitempi sairauslo-ma. Joskus käy myös niin, että entisiin tehtäviin ei ole paluuta. Taavitsaisen mukaan Helsingin pelastuslaitoksella on 30 paikkaa työrajoitteisille työnte-kijöille.

Pajusen mukaan työrajoitteisista puhuttaessa esiin nousee useimmiten autonkuljettajan tehtävät. Paloauton kuljettaminen ei ole kuitenkaan yksin-kertainen tehtävä, johon voidaan laittaa kuka tahansa. Ajokortti ei Pajusen mie-lestä vielä takaa ajotaitoa.

–– Luovaa mielikuvitusta käyttä-mällä tehtäviä löytyy kyllä enemmänkin kuin nuo 30 paikkaa. Meillä on tästä hyviä kokemuksia, Pajunen sanoo.

Palomiesten ammattiylpeys on kor-kealla ja kun työnteko vaikeutuu iän myötä, saattaa ajatus uudenlaisista teh-tävistä tuntua vieraalta. Pajusella on esi-miehenä kokemusta kuitenkin sellaisis-takin henkilöistä, jotka uusiin tehtäviin päästyään eivät enää haluakaan vaihtaa takaisin.

–– Alalle tulevilla nuorilla kavereilla tilanne on jo ihan toinen. He tietävät, että eläkeikä nousee ja että palomiehen ammatista he tuskin jäävät eläkkeelle, Pajunen pohtii.

Liikuntavammat�ovat�yksi�keskeinen�työta-paturmalaji.�Käpylän�pelastusaseman�henkilöstö�pelaa�sählyä�vain�harvoin,�koska�kiihkeätempoinen�peli�on�selkeä�työturvalli-suusriski.


european Fire Fighters unions alliance

Norjan�merialan�insinööriliiton�palomiesjaoston�puheenjohtaja�Tommy�Kristoffersen�ja�EFFUAn�puheenjohtaja�Kim�Nikula�allekirjoittivat�liittymis-pöytäkirjan.

Norjan palomiehet liittyivät EFFUAanEuroopan palomiesjärjestöjen yhteenliittymä EFFUA (European Fire Fighters Unions Alliance) on hyväksynyt Bergenin palomiesyhdis-tyksen jäsenekseen. Liittymisasiakir-jat allekirjoitettiin EFFUAn kokouk-sessa Bergenissä 22. lokakuuta.

Bergenin palomiesyhdistys (Ber-gen Brannvesen Fagforening) on osa Norjan merialan insinööriliittoa (DNMF). Norjan palomiehiä on use-assa liitossa, mutta DNMF on yksi vahvimpia.

–– Norjassa sekä pelastustoimessa että monella muullakin sektorilla on kaksi napaa: Oslo ja muu Norja. Pe-lastustoimessa vakinaiset palokunnat toimivat suurimmissa kaupungeissa, kertoo Bergenin palomiesyhdistyk-sen puheenjohtaja Lasse Westby.

Bergen on Norjan toiseksi suurin kaupunki, jossa pelastustoimen ar-vostus ja asema on vahva. Bergenin palomiesyhdistys on tottunut teke-mään suoria sopimuksia työnantajan kanssa ja neuvottelemaan omista asi-oistaan.

eFFUAn kansanvälinen toiminta koetaan tärkeäksi, vaikka Norja ei olekaan muiden EFFUA-maiden ta-paan EU:ssa.

–– Olemme tyytyväisiä, kun pys-tymme yhdistämään voimamme EF-FUAn kanssa. Yhteistyö tulee anta-maan meille uusia mahdollisuuksia. Euroopan palomiesten ammattiyh-distyksille on useita yhteisiä tavoit-teita. Kaikille on tärkeää varmistaa palomiehille parhaat mahdolliset työolosuhteet, palkkaus, eläke, työn-

teon tavat, työvälineiden standardit ja kuntotestit, sanoo Tommy Kris-tofferson, joka johtaa palomiestoi-mintaa DNMF:ssä.

–– On hienoa nähdä Euroopan palomiesten yhteistyön kehittyvän. Nyt Norjakin voi tuoda oman pa-noksensa kehitystoimintaan Suo-men, Ruotsin, Tanskan, Islannin ja muiden Euroopan maiden rinnalle. Meille norjalaisille on samalla tärkeää nähdä, miten EU-maiden ammatti-liitot rakentavat vaikuttamiskanavi-aan EU:n päätöksenteon suuntaan.

eUropeAn Fire Fighters Unions Alliance (EFFUA) on kansainvälinen allianssi, joka edustaa itsenäisiä pelas-tushenkilöstön ammattiliittoja. Suo-mesta jäsenenä on Palomiesliitto.

Bergenin�palomiesyhdis-tyksen�puheenjohtaja�Lasse�Westby.


Rannikon�kapeilla�ja�hitailla�teillä�avun�saanti�kestää,�joten�pelastushelikopteri�on�välttämätön.�Tässä�Bergenin�lähistöllä�sattuneessa�maastoauton�ja�pakettiauton�kolarissa�loukkaantuneet�saatiin�kopterilla�nopeasti�hoitoon.

Bergenin pelastustoimi perustuu hajautukseen

Pelastussukellustoiminta�on�keskittynyt�Bergenin�vanhimmalle,�1800-luvulla�rakennetulle�paloasemalle.�Asema�on�huippukunnossa�ja�sukeltajat�tyytyväisiä�omaan�pieneen�asemaansa.�Etsintälaitteisto�on�huippuluokkaa:�sukeltajan�maskiin�integroidun�kameran�videokuva�välittyy�sukelluksen�johtajalle.�Sukelta-jilla�on�myös�kuuntelulaitteet�pelastettavien�paikantamiseen�aluksista.

Bergenin�ensimmäinen�erikoispelas-tusyksikkö,�viiden�pelastajan�ajo-neuvo,�joka�on�varustettu�vuoristoon�korkealta�ja�alhaalta�pelastamiseen.�Köydet,�lumikengät�jne.�löytyvät.

250 000 asukkaan� Bergenissä� pelas-tustoimi� on� hajautettu� kuudelle� palo-asemalle.�Keskustan�pääpaloasema�on�uusi,� moderni� lasipalatsi.� Viisi� muuta�asemaa�ovat�turvaamassa�asuinkeskus-toja�ja�niille�on�annettu�erikoistehtäviä.�

Pelastussukellus� on� keskitetty� van-himmalle�asemalle,�josta�lähdetään�80�kertaa�vuodessa�meri-�ja�järvipelastus-tehtäviin.�Merelle�lähdetään�omalla�35�solmun� veneellä� tai� merivartioston� 55�solmua�viilettävällä�veneellä.

Koulutuskin� on� hajautettu.� Berge-nissä� on� oma� mallinsa,� joka� on� yhdis-telmä� työssäoppimista,�erikoiskursseja�ja�harjoittelua.�Alalle�tuleva�pääsee�heti�työhön�kiinni,�mutta�kovin�ammattitaito�kehittyy�vasta�vuosien�palomiehentyön�ja�kurssien�käymisen�jälkeen.

Suomalaisilla�palomiehillä�on�Berge-nissä�hyvä�maine.�Eräällä�sivupaloase-malla�palomestari�muisteli�edelleen�suo-malaista�brankkaria,� joka� jonkin�aikaa�teki�palomiehen�työtä�asemalla�hyvällä�

tinkimättömällä� asenteella.� Eihän� siitä�ollut�kuin�39�vuotta�aikaa!

Norjan� palomiesten� peruspalkat�vaihtelevat�”brannkonstabelin”�335�000�kruunusta� ”brannmesterin”� 360� 000�kruunuun,�eli�41�000�eurosta�44�000�eu-roon�kuukaudessa.�Hajonta�on�siis�hyvin�pieni.�Palkkoihin�saatiin�lokakuun�alussa�2,1� prosentin� korotus.� Toisaalta� asumi-nen,�liikenne�ja�kuluttaminen�on�ainakin�Bergenissä� kalliimpaa� kuin� Suomessa.�Tilipussi�siis�hupenee�nopeasti.


Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Keijo Rantanen

siirtyy takaisin Oulun hallintolakimie-heksi. Pelastuslaitoksen johtokunta va-litsee uuden johtajan ehkä jo kokouk-sessaan 12. marraskuuta.

Virkaan haki 14 henkilöä, joista seit-semän kutsuttiin haastatteluun ja sen jälkeen kolme soveltuvuustestiin: aak-kosjärjestyksessä pelastuspäällikkö Mika Haverinen Oulu-Koillismaan pelastus-laitoksesta, Pohjois-Savon hätäkeskus-johtaja Petteri Helisten ja valmiuspääl-likkö Pasi Ryynänen Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksesta.

Kandidaattijoukosta näkee, että Oulu-Koillismaa on lakimies-Rantasen jälkeen saamassa johtajan, jolla on tun-tumaa alaan tai jopa pelastusalan savun-hajuista työkokemusta.

Henkilöstö odottaa uudelta johta-jalta myös kokemusta henkilöstöjoh-

tamisesta. Oulun palomiesyhdistys ry on lähettänyt johtokunnalle avoimen kirjeen, jossa se toivoo tulevalta pelas-tusjohtajalta valmiuksia ratkaista työhy-vinvointikyselyn esille tuomia ongelmia henkilöstölähtöisesti.

–– Olemme seuranneet pelastus-laitoksen henkilöstöjohtamista huo-lestuneena jo usean vuoden ajan. Lai-toksella on tehty lukuisia päätöksiä, jotka ovat vaikuttaneet epäsuotuisasti henkilöstön hyvinvointiin, työssäjak-samiseen ja motivoitumiseen. Ongel-mien korjaamiseen tarvitaan aitoa ha-lua ja uusia otteita, palomiesyhdistys esittää.

Johtokunnan puheenjohtaja Juhani Nikula (vas.) sanoo, että henkilöstö-osaamiselle annetaan valinnassa arvoa, mutta muutkin ominaisuudet painavat. Johtaja toimii talon sisällä, mutta myös ulospäin.

Johtajalta odotetaan henkilöstö taitojaOULU�on�saamassa�ensimmäisen�pelastus-johtajan,�jolla�tuntumaa�pelastustoimen�käytän-nön�työhön.�

Palomiesyhdistys�toivoo�uudelta�johtajalta�ratkaisuja�työilmapiirin�solmujen�purkuun.


Johtajalta odotetaan henkilöstö taitoja

Henkilöstöstä�esitti�avoimuutta

Uudelta pelastusjohtajalta vaadittava alan tuntemus ei ollut johtokunnalle aluksi itsestäänselvyys.

–– Hakuprosessin alkuvaiheessa virantäytön raamit asetettiin tarkoi-tuksella laajoiksi, kun haluttiin kat-soa, olisiko alan ulkopuolelta tulevissa sellaista osaamista, jonka näkisimme pelastuslaitoksen kannalta hyväksi. Prosessin aikana on kuitenkin arvioitu, että kontaktipinta pelastustoimeen olisi sittenkin tarpeen, Nikula kertoo.

Suuressa osassa Suomen pelastus-laitoksia pelastusjohtajan valitsee isän-täkunnan kaupunginhallitus. Niissä kunnissa, joissa pelastuslaitoksesta on tehty liikelaitos, on johtajasta päättä-minen annettu laitoksen johtokunnan tehtäväksi -- näin myös Oulussa.

Palomiesyhdistys on esittänyt hen-kilöstön edustajan saamista mukaan valintaprosessiin ja muutenkin julki-sempaa toimintaa. Sen mukaan vastaa-vasta henkilöstön osallistumisesta on toimivia esimerkkejä muissa pelastus-laitoksissa.

Juhani Nikulan mielestä johtokunta on valintaprosessissa jo pitkälti ottanut huomioinut yhdistyksen esittämät nä-kökulmat uuden johtajan valintakritee-reistä. Henkilöstöjohtamiskokemuksen lisäksi näitä olivat kokemus paloalalta ja ylempi korkeakoulututkinto.

–– Johtokunta valitsee pelastusjoh-tajan ja haluaa myös pitää tämän val-lan. Johtosäännöstä pidetään tiukasti kiinni. Omistaja valitsee ja johtokunta edustaa omistajaa. Päätösvalta on yksi-selitteinen, eikä vastuuta ole syytä läh-teä levittämään, Nikula näkee.

Esteellisyydessä�kompastelua

Valintaprosessi on kompuroinut es-teellisyysväitteiden käsittelyssä, kun johtokunta päätti yhden sen jäsenen esteellisyydestä. Äänestyksen jälkeen johtokunta päätti, ettei jäsen voi olla läsnä asiaa käsiteltäessä. Pöytäkirjaan ei kuitenkaan kirjattu perusteita, ja niin-pä asia jouduttiin ottamaan uudelleen esiin seuraavassa kokouksessa.

Hallintolaki ja hyvä hallintotapa vaativat perusteiden esittämistä, kun esteellisyydestä päätetään.

–– Sellaista taikuria, joka saa kaiken kerralla valmiiksi, ei olekaan. Töitä jou-tuu tekemään, Nikula toppuuttelee.

–– Pelastusjohtaja on monisyinen kokonaisuus. Talousasioissa odotetaan kokonaisnäkemystä siitä, millaisia pal-veluja tuotetaan ja miten turvallisuusta-so säilytetään, sillä juustohöylällä pelas-tuslaitos ei voi säästää.

Alan�kokemus�painaa�vaakakupissa

Palomiesyhdistyksen puheenjohtaja Marko Mäkeläinen huomauttaa, että henkilöstön hyvinvointi on nykyään kaikille menestyville yrityksille ja orga-nisaatioille se pohja, mistä ponnistetaan ja mistä ollaan ylpeitä.

–– Ymmärretään, että menestys lähtee henkilöstön kautta. Näin pelas-tuslaitoksellakin pitäisi ajatella. Oulu-

Koillismaalla on tämän suhteen vielä paljon tekemistä ja siksi yhdistys halu-aa, että johtajan valinnassa painotetaan myös henkilöstöosaamista, Mäkeläinen sanoo.

Hänen mielestään työntekijät eivät vaadi ihmeitä, vain normaalia hyvää henkilöstön johtamista.

–– Toivottavasti laitos saa johtajan, joka askel kerrallaan saa laivan kurssin oikeaan suuntaan, niin että kaikki teke-vät yhdessä työtä yhteisön eteen.

–– Palomiesyhdistyksellä on aina ollut valmiutta keskustella. On väärin sanoa, että vastustamme kaikkia muu-toksia. Kyllä me ymmärrämme talou-den realiteetit. Uudistuksille on esitet-tävä selkeät, vertailukelpoiset perustelut ja näin ei Oulu-Koillismaalla ole aina ollut. Henkilöstöllä on neuvotteluval-miutta, jos toimitaan avoimesti, Mäke-läinen jatkaa.

Harjoitus�Oulussa�vuosi�sitten.�

JARN

O�KE

RÄN

EN


Palomiesliitto tukee pelastusalan ehdokkaita eduskuntavaaleissa

eduskunta-vaaleihin?

Palomiesliitto tukee kevään 2011

eduskuntavaaleissa ehdokkaiksi

asettuvia pelastusalan ammat-

tilaisia vaalikampanjoinnissa.

Liitto julkaisee ennen vaaleja il-

mestyvässä Pelastusalan ammat-

tilainen –lehden vaalinumerossa

valokuvalliset esittelyt liiton

jäsenistä, jotka ovat ehdolla

vaaleissa. Juttu on luettavissa

myös liiton kotisivulla.

Ehdokkaat voivat jo tässä

vaiheessa lähettää yhteys-

tietonsa lehden toimitukselle:

[email protected].

Liitto ei myönnä suoraa rahallis-

ta tukea vaalityöhön, esimerkiksi

tuki-ilmoituksina.

Eduskuntavaalit järjestetään

huhtikuussa 2011.

hukataanko hätäkeskusuudistuksessa arvokasta osaamista?

Tampereella�kokoontuneet�Elosalamat�ovat�menossa�seuraavaksi�Lappeen-rantaan,�joskaan�ei�vielä,�vaikka�hotellin�pihalla�oleva�juna�jo�odottaa.

Tamperelainen�Mirva�Lehtonen�on�jo�katsellut�uutta�työtä.

Kunnallisissa hätäkeskuksissa aikai-semmin työskennelleiden päivystä-

jien oma kerho, Elosalamat, kokoontui alkusyksyllä Tampereella. Kuudennen kerran järjestetyssä tapaamisessa tun-nelma edelliskertojen tapaan iloinen ja välitön, mutta esille nousi myös huoli hätäkeskuksien kohtalosta.

Tampereen tapaamisen pääjärjeste-lijänä ja kerhon puheenjohtajana toi-minutta Pirkanmaan hätäkeskuksen Mirva Lehtosta ei nähdä päivystämässä Satakunnan hätäkeskuksessa, koska hän ei lähde töihin Poriin.

– Töitä katselen muualta ja toivon niitä myös saavani. Minulla on vielä yh-deksän vuotta eläkkeeseen, että toivot-tavasti onnistaa. Työhaluja riittää kyllä vielä. Jatkaisin tässä ammatissa edel-leen, jos hätäkeskus jäisi Tampereelle,

Lehtonen kertoo. Hän pitää tärkeänä päivystäjän paikkakuntatuntemusta erityisesti Lappia ajatellen.

– Etelän ihmiset eivät tiedä tarkkaan missä he siellä kulkevat. Voi olla, että kännykän paikannuskin heittää tuntu-

rin toiselle puolelle.

LEHTOSTA huolettaa hätäkeskusuu-distuksessa myös tyhjiksi jäävät hätäkes-kustilat. Niistä on voimassa pitkiäkin vuokrasopimuksia, jolloin maksetaan


vartijan työn perusteetvartijan peruskurssivartijan ammattitutkintoturvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintolukkosepän ammattitutkintolukkoseppämestarin erikoisammattitutkintoturvallisuustekniikan erikoiskurssitjärjestyksenvalvojan perus- ja erityiskurssittulityökurssittyöturvallisuuskorttikoulutusyrityskohtaiset koulutukset

Ota yhteyttä!koulutussuunnittelija Anne Kotkavuoripuh. 020 513 1545, [email protected]

EdupoliLämmittäjänkatu 2 A, HelsinkiAmmattitie 1, PorvooVirnatie 5 A, Vantaa

www.edupoli.fi

Turvallisuusalojen koulutusta ja tutkintoja

NO�cUTS!�JULKISEEN�TALOUTEEN�kohdistuvia�leikkauksia�vastaan�on�syksyn�aikana�osoitettu�mieltä�monessa�Euroopan�maassa.�Palkkoja,�eläkkeitä�ja�eläke-ikää�uhkaa�leikkuri.�Euroopan�Unionin�ytimessä�Brysselissä�palomiehet�olivat�syyskuun�lopulla�järjestetyn�suur-mielenosoituksen�kärjessä.�Julkisten�alojen�ammattiliittojen�yhteisön�EPSUn�järjestämässä�mielenilmauksessa�vaadittiin�järkeä�päätöksiin.

tiloista turhaa vuokraa. – Tämäkö on sitä säästöä, Lehtonen

kysyy. Lehtonen pohtii, miksi niin monet

ihmiset ovat aika avuttomia tänä päivä-nä. Melkein jokaisella on kännykkä, jolla soitetaan heti ilmaiseen numeroon asias-ta kuin asiasta. Sen sijaan, että ajateltai-siin ensin mitä itse pystyisi tekemään.

– Nykyään monella on sellainen maailmankuva, että yhteiskunnan pitää hoitaa kaikki asiat.

Kokeneet päivystäjät omaavat Leh-tosen mielestä hätäkeskustoiminnan ja eri viranomaisten tapojen tuntemuksen, paloasemien ja sakujen päivystyspaikat lähimmän auton periaatteella sekä van-kan ammattitaidon. Uudet valmistuvat päivystäjät tuovat puolestaan uutta op-pia taloon.

– Molempia tarvitaan, mutta vali-tettavasti nyt aiotaan hukata sitä van-haa taitoa. sanoo Lehtonen ja toteaa lopuksi, että yhtään hätäkeskusta ei saisi lopettaa.

TÄLLÄ HETKELLÄ yli 50-jäsenisestä kerhosta saapui Tampereelle parikym-mentä Elosalamaa. Ohjelmaan sisältyi kiertoajelua, yhdessäoloa ja kerhoko-kous. Seuraava tapaaminen on vuoden 2011 elokuussa Lappeenrannassa.

Kerhon puheenjohtajistoon valit-tiin seuraavalle vuodelle Raija Saaresti Luumäeltä ja Tarja Kekki Lappeenran-nasta. Sihteerinä ja jäsenasiainhoitaja-na toimii Tuomo Vähäkangas Ylivies-kasta, rahastonhoitajana Ritva Halkola Oulusta. Yhdyshenkilöinä toimii Rit-van lisäksi Eila Nissisen Kuopiosta ja Terttu Vanhanen Mikkelistä.

Kerhoon voi liittyä jäseneksi – am-mattiliitosta riippumatta – kaikki kun-nallisissa hätäkeskuksissa työskennelleet ja lähes viidenkymmenen vuoden ikäiset henkilöt. Yläikärajaa ei ole määritelty. Jäsenistömme muodostuu hätäkeskus-työssä mukana olevista tai muihin teh-täviin siirtyneistä ja eläkkeellä olevista henkilöistä.

TUOMO�VÄHÄKANGAS

Suomen PalomieSl i itto SPal ry

liSätietoja PaikalliSyhdiStykSeStäSi ja www.PalomieSliitto.fi

Helsingin Palohenkilöstö ry

Helsingin Palomestari- ja Paloesimiesyhdistys ry

Espoon Palohenkilöstö ry

Länsi Uudenmaan pelastuslaitoksen esimiehet LUPE

Vantaan Palomiesyhdistys ry

Itä-Uudenmaan palohenkilöstö ry

Turun Seudun Palomiehet ry

Kanta-Hämeen pelastushenkilöstö ry

Lahden Palomiesyhdistys ry

Mikkelin Vakinaiset Palomiehet ry

Savonlinnan Palomiesyhdistys Spal ry

Pieksämäen Seudun Palohenkilöstö PSPH ry

Keski-Suomen Pelastusalan ammattihenkilöstö ry

Tampereen Palohenkilöstö Spal ry, Os 16

Länsi Pirkanmaan Palomiesyhdistys ry

Tampereen paloesimiehet ry

Porin Palohenkilöstö Spal ry

Seinäjoen Alueen Palohenkilöstö ry

Vaasan Palohenkilöstö ry

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastusalan ammattilaiset ry

Kuopion Palomiesyhdistys Spal ry

Pohjois Karjalan pelastushenkilöstö ry

Jokilaaksojen Palomiesyhdistys Spal ry

Kajaanin Palomiehet SPAL -97 ry

Oulun Palomiesyhdistys ry

Lapin Palohenkilöstö ry

Suomen Hätäkeskusammattilaisten liitto HAL ry

PalomiesliitonliittoKoKoUs30.11.2010 • hämeenlinna

Miten pelastushenkilöstön edunvalvoja ajaa

jäseniensä etua tulevaisuudessa?

Osallistu ja vaikuta!

Liittokokouskansio 2010 juliste.1 1 10/27/2010 8:34:15 AM

pelastusalan ammattilainen 5/10

Documents