pelastusalan ammattilainen 4/10

PELASTUSALANAMMATTILAINEN 4

l 2

010

VäkiValta otettaVa VakaVasti \\\\

\\\\

Vauhtia työurien kehittämiseen \\\

PäiVäVuoroon – mitä työtä? \\\\

\\\\

Suomen PalomieSliitto SPal ry MessuosastoC 621

\\\\ \

\

\

PELASTUSALANAMMATTILAINEN4 l 9.9.2010

10

11

18

25

28

32

KANSI: – mennäänkö pää kolmantena jalkana joka paikkaan, vai pysähdytäänkö miettimään, mihin ollaan menossa, kysyy uhkatilannekouluttaja Jussi Jokinen.

3 l Päätoimittajalta Pussin pohja on saavutettu

5 l Puheenjohtajalta Normiohjaus on edelleen paikallaan

8 l Työurien mahdollisuudet vielä täysin käyttämättä Kunniallinen palomiesura ja terveenä eläkkeelle

11 l Pätkätyö kuntaministerinä Tölli tuntee kuntien talousongelmat

12 l Työvuorosta muihin töihin Miten käytännössä?

18 l Ensihoidon uhkatilanteet Maalaisjärjellä pärjää

20 l Kuusankoskelle virkapaketti Kaikki osapuolet lopulta tyytyväisiä

26 l Hätäkeskusten henkilöstölle muutostukea Häkelaki vahvistettiin

27 l Miten palkita aktiiveja? Kerro mielipiteesi

28 l World Firefighters Games Daegu, Etelä-Korea

32 l Kotikomennukselle – Vietnamiin Hanoissa on huonot ulkoilumahdollisuudet

36 l Riskinarvioinnista käytäntöön Uudellamaalla työsuojelun suurtarkastus

38 l Ruotsin palomiehet yhteen Kuntien säästöt huolestuttavat

lehti:

Julkaisija:

iSSn:

Pelastusalan Ammattilainen on Suomen Palomiesliitto SPal ry:n jäsenlehti. Se tavoittaa pelastusalan ja hätäkeskuksien toimijat kattavasti jokapuolella Suomea.

Suomen Palomiesliitto SPal ryKielotie 12-14 B01300 Vantaapuh. (09) 867 8880fax (09) 863 [email protected]

1456-7709

Päätoimittaja:

Kirjapaino:

ilmoitukset:

osoitteen-muutokset ja juttuaineisto

mikko teräväGSm 045 657 [email protected]

Forssan Kirjapaino oy, Forssa

ilpo Pitkänen oypuh. (09) 5868 300 fax (09) 5868 [email protected]

[email protected]

PelaStuSalan ammattilainen l 3

PÄÄtoimittaJalta

miKKo terÄVÄ

suomen Palomiesliitto sPal ry on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden ammattiliitto. liiton jäsenet työskentelevät valtion, kuntien, kuntainliittojen ja yksityisen sektorin palveluksessa.

Palomiesliiton tavoitteena on edistää jäsenten ammatillisia ja taloudellisia etuja, vaikuttaajäsenten yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen ja edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoansa.

PELASTUSALANAMMATTILAINEN

Pelastuslaitokset valmistelevat järjestyksessä tois-ta budjettiaan jälkeen suuren talousräjähdyksen.

Käytännössä kolmatta, sillä kun maailmantaloudessa pamahti syksyllä 2008, vedettiin kunnissa viimeis-tään keväällä talousarvion kannet auki ja annettiin punakynälle kyytiä. Kunnissa tunnettiin verotulojen romahdus, vaikka valtio viimeisen asti vakuutti, että eihän tässä nyt mitään.

Jos pelastuslaitoksilla ikinä on mitään ylimääräis-tä ollutkaan, on pää viimeistään nyt vetävän kädessä. Aluehallintovirastot ovat jo puuttuneet tilanteeseen. Toimintavalmiusajat ylittyvät, yritetään sinnitellä ilman sijaisia ja virat ovat täyttämättä. Pitemmän päälle kestämätön tilanne.

Pelastuslautakunnat käsittelevät talousarvioeh-dotuksensa viimeistään näinä viikkoina. Osa lau-takunnista on tuntenut vastuunsa ja esittää pelas-tuslaitokselle lisärahoitusta. Rohkeimman aloitteen

heitti Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunta, joka esittää 16 prosentin korotusta kuntien maksu-osuuksiin. Vaatimus on täysin perusteltu – muuten maakunnan asukkaiden turvallisuus heikkenee olen-naisesti.

Viestin perillemenoa vahvistaakseen johtokunta järjestää seminaarin, jossa se esittelee pelastuslaitok-sen taloutta kuntapäättäjille. Varmasti tarpeen, sillä päätöksentekijät eivät aina tunne pelastuslaitoksen toimintaa, kuten tässä lehdessä haastateltu kansalais-aktiivi on huomannut.

SyKSyn myöTä Palomiesliiton vahvuuteen palaa liiton tiedottaja Tuula Ruusumaa. Tervetuloa takai-sin pelastus- ja hätäkeskusalan maailmaan! Omasta puolestani kiitän kaikkia Pelastusalan ammattilaisen lukijoita, liiton jäseniä ja yhteistyökumppaneita mie-lenkiintoisesta ajasta lehden päätoimittajana.

Pussin pohja on saavutettu

4 l PelaStuSalan ammattilainen PelaStuSalan ammattilainen l 5

TuoREESSA amerikkalaistutkimuk-sessa todettiin pelastusyksiköiden koon vaikutus ihmishenkien pelasta-misessa ja tuhojen rajaamisessa.

tutkimus on laajuudessaan en-simmäinen laatuaan yhdysvalloissa. testin tehtävät suoritettiin huoneis-topaloympäristössä, joka oli raken-nettu kaksikerroksiseen palotaloon. tulosten mukaan neljän henkilön pelastusyksikkö suoritti 22 pelastus- ja sammutustehtävää 30 prosenttia nopeammin kuin kaksihenkinen ryh-mä ja 25 prosenttia nopeammin kuin kolmihenkinen ryhmä. Viiden henkilön yksikkö taas suoritti tiettyjä tehtäviä nelihenkistä nopeammin, mutta varsi-naisen sammutustehtävän nopeuteen sillä ei ollut ratkaisevaa merkitystä.

tutkimuksen teki yhdysvaltojen kauppaministeriön alainen tutkimus-keskus nitS (national institute of Standards and technology). toiminta-aikojen selvittämiseksi toteutettiin yli 60 testipaloa kahden, kolmen, neljän ja viiden palomiehen ryhmillä. testeis-sä simuloitiin muun muassa uhrien etsintää ja pelastusta, johtoselvityk-set, sammutushyökkäys ja tuuletus. Pelastusyksikön koon lisäksi tutkittiin yksiköiden toimintavalmiusaikojen vaihteluiden merkitystä. Palomies-ten kuormitusta tehtävissä tutkittiin myös.

tutKimuSraPortti on ladattavissa netistä: www.nist.gov/customcf/get_pdf.cfm?pub_id=904607

Tutkimus: Pelastusyksikön vahvuus näkyy suorituskyvyssä

TuRuNMAAN, Vakka-Suomen ja loi-maan alueella tehdään eu-rahoituksen turvin perusteellinen kuntokartoitus 31 paloasemalle. Kyseessä on ensimmäi-nen kerta, kun Varsinais-Suomen pelas-tuslaitos hyödyntää euroopan alueke-hitysrahaston eaKr-tukea. rahoitusta saadaan noin 80 000 euroa.

Vuoden loppuun mennessä asemille tehdään kuntokartoitus -- joka sisältää myös kosteusongelmakartoituksen -- jät-teiden kierrätyssuunnitelma, kulttuuri-historiallisuuden arviointi sekä luodaan toimenpidesuunnitelma tarvittavista huolloista ja korjauksista. aluelaitoksel-la ei tähän mennessä ole ollut yhtenäistä tietoa asemien kunnosta.

Varsinais-Suomessa on 85 paloase-maa, jotka ovat kuntien omistamia kiin-teistöjä. Pelastuslaitos on rakennusten käyttäjänä ottanut aktiivisen roolin ja teettää kuntokartoitukset.

-- Kartoituksen ensisijainen syy on varmistaa henkilöstölle turvalliset työ-tilat. toiseksi tarvitaan tietoa kiinteistö-

jen peruskorjaus- ja laajennustarpeista mahdollisimman pitkäksi ajaksi eteen-päin. Kunnat luottavat siihen, että pe-lastuslaitos pitää kalustosta ja kiinteis-töistä huolta. Kartoituksella tuotetaan tietoa aluepelastuslautakunnalle, jotta voidaan neuvotella tulevien vuosien kor-jaushankkeista, pelastuspäällikkö mika Kontio sanoo.

Pelastuslaitoksen tavoitteena on saada hankkeelle jatkoa ensi vuonna siten, että loput noin 50 kiinteistöä saa-taisiin myös kartoituksen piiriin.

VarSinaiS-Suomen uudisrakennus-hankkeista liedon paloaseman raken-taminen pääsee todennäköisesti käyn-nistymään vielä tämän vuoden lopulla. raisio-naantali-asemasta on hanke-suunnitelma valmis ja luonnoskuvat henkilöstön kommentoitavana.

toiveita on myös lähes satavuotiaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan turun keskuspaloaseman peruskorjauksesta tulevina vuosina.

Varsinais-Suomessa tarkastetaan paloasemien kunto

PElASTuSlAIToKSET, metsäkes-kukset ja vakuutusyhtiöt pohtivat vielä pitkään kesän ukkosmyrsky-jen opetuksia. onnettomuustutkin-takeskus tekee selvityksen viran-omaistoiminnan onnistumisesta myrskyissä. tulokset valmistuvat ensi kesäksi.

asta, Veera ja muut myrskyt kaatoivat metsää ja repivät kattoja sekä katkoivat sähkölinjoja ja pu-helinyhteyksiä. esimerkiksi etelä-Karjalassa tuhot estivät liikenteen kaikilla pääteillä. Hätäkeskukset ruuhkautuivat hätäpuheluihin ja kyselyihin.

Pelastustoimen ja varautu-misen osalta jälkipuintia käy-dään muun muassa siitä, miten pelastuslaitokset yleisjohtivat pelastus- ja raivaustoimia yhdessä muiden viranomaisten ja osapuol-ten kanssa, miten raivauksista ja tuhoista tiedottaminen hoidettiin ja toisaalta miten tietoa kerättiin kansalaisilta. oliko tilanne pelas-tuslaitoksen hanskassa?

myös kansalaisten omatoimi-sen varautumisen kehittämisestä tullaan keskustelemaan. Haja-asu-tusalueilla tuhannet jäivät mottiin ilman sähköä ja puhelinta.

Myrskypelastus onnettomuus-tutkintaan

PuHeen

JoHtaJalta

Kim n

iKula


Normiohjaus on edelleen paikallaan

Viime aikoina on kysytty, tarvitaanko kuntien alueellisen pelastustoimen ohjaukseen sisäasi-

anministeriön normistoa? Kriitikoiden mukaan on vastoin ajan trendiä, että ministeriö ohjaa alueen toimintaa voimakkaasti toimintavalmiusohjeen tai pelastussukellusohjeen velvoitteiden kautta. Osaisivat-ko pelastustoimen alueet itse määritellä palvelutason-sa ja yksiköidensä vahvuudet omista lähtökohdistaan – ilman ministeriön asettamia velvoitteita ja niiden valvontaa?

normien tarpeettomuutta on perusteltu sillä, ettei-vät alueet kykene ylläpitämään toimintavalmiusohjeen mukaista valmiutta tälläkään hetkellä. Erityisen suuria haasteita on maakuntakeskittymien ympäristökuntien valmiuden ylläpitämisessä virka-aikana, johtuen luon-nollisesti siitä, että vapaaehtoissektorin palokuntalai-set ovat siviilitehtävissään.

Sisäministeriön asettamassa työryhmässä pohditaan toimintavalmiusohjeen tarkoituksenmukaisuutta. Työryhmän perustaminen oli osa toimintakykyhank-keen jälkihoitoa. ministeri Anne Holmlund on kai-kissa tapaamisissa toistanut, että henkilöstö otetaan mukaan toimintakykyhankeen jatkotyöskentelyyn. näyttää siltä, että ministeri on unohtanut lupauksensa – Palomiesliittoa tai muita alan henkilöstöjärjestöjä ei ole kutsuttu työryhmään.

Jatkossa ministeriö aikoo avoimesti järjestää kes-kustelutilaisuuksia ja kuulemistilaisuuden – hyvä niin!

Alalla tuntuu löytyvän ymmärrystä sille, että on koh-tuutonta edellyttää eri toimijoilta samojen velvoit-teiden täyttämistä: on täysin eri asia järjestää pelas-tustoimi suurkaupungissa kuin tuhannen asukkaan kunnassa. Tästä näkökulmasta asiaa tarkastellen on loogista, että suurempien kaupunkien ja haja-asutus-kuntien tulitaistelijoilta vaaditaan erilaiset pätevyydet: kaupungissa toimii pelastusalan ammattilainen ja pie-nessä kunnassa sopimus- tai vapaaehtoistoimija.

Sisäasianministeriön ohjeistukset eivät riittävästi huomioi toimijoiden erilaisuutta. Pelastussukellusoh-

jeessa ajauduttiin kompromissiratkaisuun, jolla yhdis-tettiin ammattilaisten ja sopimussektorin vaatimukset. Kehityssuunta ei edistä ammattilaisten eikä vapaaeh-toisten työturvallisuutta.

Mitä edellytetään pelastusyksiköltä, millaista suoritus-kykyä ja miehistöä? millaisista tehtävistä pelastusyk-sikön odotetaan selviytyvän? milloin ja millä asemilla tarvitaan ammattilaisten miehittämä yksikkö? mihin kriteereihin ratkaisut perustuvat: asukasmäärään, lii-kenteeseen, teollisuuteen – vai kuntien kuihtuvaan talouteen?

Pelastusalan ammattilaisille ja sopimuspalokun-talaisille on laadittava ohjeistus, jossa huomioidaan toimijoiden erilaiset toimintaedellytykset. Ammatti-laisten työturvallisuutta määrittelevää ohjeistusta ja normistoa ei saa heikentää sillä perusteella, ettei vas-taavia tehtäviä hoideta tai vastaavaan tasoon päästäisi sopimussektorilla. yhtälailla on turha vaatia sopimus-toimijoilta sellaisia vaatimuksia tai edellytyksiä, mitkä eivät liity heidän toimipaikkaansa.

Kuntien kurja taloustilanne ohjaa pelastuslaitosten toimintaa ja pelastustoimen palvelutasoa enemmän kuin alueen riskit. Usean pelastuslaitoksen budjetti-valmistelu menee uusiksi, koska kuntien palaute on armotonta – toimintamenot eivät saa nousta.

Pahimmissa tapauksissa laitokset ovat itse lähte-neet esittämään vahvuuksien heikentämistä. Tämä ei ole valtion esittämän pelastustoimen kokonaisvaltai-sen kehittämissuunnan mukaista.

Säästövetoisessa tilanteessa ohjausta ja valvontaa tarvitaan, jotta pelastustoimi kykenee jatkossakin tar-joamaan Euroopan parasta palvelua kansalaisille.

Eihän tavoitteena voi olla mikään muu?

KIM NIKulApuheenjohtaja

Suomen Palomiesliitto SPal ry

LIITON INFO

SPAL tarjoaa jäsenille kattavan vakuutuspaketin If Vahin-kovakuutusyhtiön kautta. Harrastuksissa ja matkustaessa turvaa antavat liittovakuutuksen vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus.

Liittovakuutuksessa vakuutettuina ovat alle 65-vuotiaat jäsenet. Vakuutus on voimassa sen vuoden loppuun, jolloin jäsen täyttää 65 vuotta. Kun jäsenyys päättyy, vakuutustur-va päättyy välittömästä.

65-vuoden ikärajaa lähestyvän työssäkäyvän jäsenen kannattaa varmistaa vakuutusturvan jatkuminen ennen kuin jää eläkkeelle, sillä eläköitymisen jälkeen matkusta-javakuutuksen ottaminen hankaloituu jonkin verran.

Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta korvataan vapaa-aikana sattuneita tapaturmia, mikäli niitä ei korvata johon-kin lakiin perustuen. Hoitokulujen varalta turva on 5 000 euroa ja pysyvän haitan varalta 10 515 euroa.

Vakuutus ei korvaa tapaturmia, jotka sattuvat urheilulii-ton tai -seuran järjestämissä kilpailuissa, otteluissa tai niitä varten järjestetyissä harjoituksissa. Myöskään valmennus-ohjelman mukaisesti harjoiteltaessa sattuneita tapaturmia ei korvata. “Puulaakiurheilu” on vakuutuksen piirissä.

Vakuutusehdoissa määritellään riskialttiita lajeja, joita harrastaessa tai kokeiltaessa sattuneita tapaturmia ei kor-vata. Näitä lajeja ovat esimerkiksi urheilu- tai laitesukellus, taistelu- tai itsepuolustuslajit, kiipeilylajit, ilmailulajit tai moottoriurheilu.

Vapaa-ajan matkustajavakuutus korvaa matkasairauden ja -tapaturman aiheuttamia kuluja ilman ylärajaa, matkan peruuntumisesta ja keskeytymisestä aiheutuneita kuluja sekä kotiinkuljetukset Suomeen.

Jos sairastut tai loukkaat itsesi lomamatkalla, hakeu-du Ifin lääkäriasemaluettelossa olevalle lääkäriasemalle – lääkäriasemaluettelon löydät osoitteesta www.if.fi/spal. Esittämällä jäsenkorttisi lääkäriasema laskuttaa hoidos-ta aiheutuneet kustannukset suoraan vakuutusyhtiöltä, eikä sinun tarvitse käyttää matkakassaasi lääkärinpalk-kioiden maksamiseen.

Jos matkakohteessasi ei ole Ifin sopimuslääkäriase-maa, voit käydä missä tahansa lääkäriasemalla ja hakea korvauksen heti kotimaahan saavuttuasi joko internetin kautta (www.if.fi) tai soittamalla Ifin puhelinpalveluun

puh. 010 19 18 18. Jäsenkorttia kannattaa kuitenkin aina tarjota, vaikka lääkäri ei olisikaan listassa.

Vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta kestä-villä vapaa-ajan matkoilla, myös kotimaassa päivittäisen elinympäristön ulkopuolella yli 50 kilometrin etäisyydellä kotoa. Päivittäisellä elinympäristöllä tarkoitetaan koti-, työ-, vapaa-ajan asunto- tai opiskelupaikkakuntaan sekä näiden välisiä matkoja. Vapaa-ajan asunnoksi rinnastetaan yli 45 vuorokaudeksi vuokrattu mökki.

Turva ei ole voimassa sellaisella työhön liittyvällä matkalla, jonka ajalta työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaan palkkaa, päivärahaa tai matkakulujen korvausta, tai matkaa joka koskee pakollista opiskelua tai työharjoittelua.

Vakuutusturvaan sisältyvät mukana matkustavat oman perheen alle 20-vuotiaat lapset. Matkatavaroita matkusta-javakuutuksen piiriin ei kuulu, joten ne kannattaa turvata erillisellä matkatavaravakuutuksella.

Liiton jäsenkortti toimii matkustajavakuutuskorttina, jo-ten kortti kannattaa pitää matkalla mukana. Kadonneen jä-senkortin tilalle saat uuden kortin nopeiten tilaamalla sen lomakkeella kotisivulta: www.spal.fi/palaute. Jos tarvitset korttia matkaa varten, muista varata kortin toimittamiseen riittävästi aikaa, vähintään kolme viikkoa.

LISÄTIETOA vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta ja matkustajavakuutuksesta:• www.if.fi/spal• If-asiakaspalvelu puh. 010 19 19 19

VAHINKOILMOITUKSET• www.if.fi/spal• If-vahinkopalvelu puh. 010 19 18 18

Liittovakuutuksen lisäksi SPAL on ottanut jäsenilleen am-matillisen vastuuvakuutuksen ja oikeusturvavakuutuk-sen. Lisätietoa näistä vakuutuksista saa SPAL:n toimistolta toiminnanjohtaja Petri Hynniseltä.

Liiton tarjoamaa vakuutusturvaa voi täydentää esimerkiksi Ryhmäsampo Primuksella, joka on edullinen henki- ja tapa-turmavakuutus jäsenelle ja hänen perheelleen. Ja kun kes-kität perheesi vakuutukset Ifiin, saat tuntuvia lisäetuja.

Mitä turvaa SPAL:nliittovakuutus tarjoaa matkoilla ja vapaa-ajalla?


LIITON INFO




















liiton inFo

LIITON INFO





















Vastuu- ja oikeusturva-vakuutukset

antavat ammatillista turvaa

Vakuutus on voimassa aina liiton jä-senten työ- ja virkasuhteissa. Yrittäjä-nä toimiminen rajautuu vakuutuksen ulkopuolelle.

Vakuutusturva on rakennettu jä-senlähtöisesti: vakuutussopimusten turvaa täydennetään SPAL:n puolel-ta muun muassa takaamalla kaikki jäsenet vastuu- ja oikeusturvavakuu-tuksen piiriin.

Vakuutusehdoissa vaaditaan ylei-sesti 10 kuukauden jäsenyyden vä-himmäiskestoa, mutta SPAL huolehtii vastuu- ja oikeusturvakorvauksista niidenkin jäsentensä osalta, jotka uu-sina jäseninä eivät muuten olisi vakuu-tussopimuksen piirissä. Vakuutuksen korvausperusteen pitää olla syntynyt jäsenyysaikana.

Lisäksi SPAL huolehtii jäsentensä puolesta vakuutuskorvausten oma-vastuuosuuksista.

AmmAtillinenvAstuuvAkuutus

Vastuuvakuutuksesta korvataan henkilö- ja esinevahinkoja, jotka jä-sen ammatissaan virheellä tai lai-minlyönnillä aiheuttaa työnantajalle, työtoverille tai sivulliselle henkilölle ja josta lain mukaan hän on korvausvas-tuussa. Korvauksen enimmäismäärä henkilö- ja esinevahingoissa on 85 000 euroa. Vakuutus ei korvaa varal-lisuusvahinkoja.

Vakuutus ei korvaa liikenneva-hinkoja eikä tahallisesti tai törkeällä varomattomuudella aiheutettuja va-hinkoja eikä myöskään vahinkoa, jota koskeva korvausvastuu perustuu sopi-mukseen, sitoumukseen, lupaukseen tai takuuseen. Vakuutuksesta ei myös-kään korvata vahinkoa, joka aiheutuu vakuutetun aviopuolisolle, lapselle tai muulle perheenjäsenelle.

AmmAtillinenoikeusturvAvAkuutus

Oikeusturvavakuutus korvaa asianajo- ja oikeudenkäyntikulut 8 500 euroon asti työ- ja virkasuhteeseen liittyvissä asioissa. Tyypillisimmät oikeusturva-asiat liittyvät työ- ja virkasuhteen päät-tämiseen -- esimerkiksi vaaditaan va-

hingonkorvausta laittomasta irtisano-misesta -- ja palkkasaatavariitoihin.

Korvattavia ovat omien kulujen li-säksi myös vastapuolen asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jos ne tulevat vakuutetun maksettavaksi.

Käytännössä vakuutus ei korvaa asiaa, jossa virallisen syyttäjän syyte koskee tahallista tekoa, törkeää huo-limattomuutta tai törkeää varomatto-muutta.

Työ- ja virkasuhteen tapaturma-asioissa vakuutus korvaa kustannuk-sia vakuutusoikeusvaiheessa. SPAL täydentää jäsentensä vakuutusturvaa tältäkin osin niin, että tapaturma-asi-oiden oikeudellisesta käsittelystä ei aiheudu jäsenelle kuluja varhaisem-massakaan vaiheessa.

näin hAetvAkuutusturvAA

Ota yhteyttä SPAL:n toiminnanjohtaja Petri Hynniseen (puh. 050 330 8356, [email protected]) tai IF Vahinkovakuutusyhtiöön (vastuu-osasto, puh. 010 514 3646).

SPAL:n toimisto tekee asiassa esi-selvityksen ja ryhtyy tarvittaviin toi-menpiteisiin.

EdELLä KErrOTTu ei ole täydellinen sel-vitys vakuutusturvasta, korvattavuuden edellytykset selviävät tarkemmin vakuu-tusehdoista.

SPAL on vakuuttanut jäsenensä ammatillisella vastuu- ja oikeus-turvavakuutuksella ammatissa aiheutuvien vahinkojen varalta. Vakuutuksen piiriin kuuluvat myös hätäkeskusammattilaiset. Vakuutusyhtiönä on IF Vahinkovakuutusyhtiö.

LIITON INFO

! SPAL vastaa jäsenensä työ- ja virkasuhteeseen liittyvän oikeudelli-sen asian käsittely-kuluista. Palvelu sisältyy liiton jäsen-maksuun.


Hallituksen toukokuisen linjauksen mukaan pelastuslaitoksista kehitetään turvallisuus-alan tavarataloja, jotka ottavat nykyistä

suuremman roolin yleisestä onnettomuuksien ehkäi-systä ja varautumisesta. Pelastuslaitosten toimenku-vien kehittämisellä pyritään takaamaan palomiehille järkevät työtehtävät ja ansiotaso eläkeikään saakka.

Palomiesliiton puheenjohtajan Kim nikulan mielestä näyttää siltä, että koko kehittämistyö voi kyykähtää alkumetreille.

–– Kävikö niin, että turvallisuuden tavaratalo -linjauksella hallitus ja sisäministeriö pesivät kädet ja jättivät alan jälleen ajelehtimaan itsekseen. Tois-taiseksi valtiovalta on päättänyt, ettei se tee mitään – ei palauta palomiesten eläkeikää, ei osoita lisää re-sursseja – mutta pelastuslaitosten se toivoo tarttuvan työhön.

Toukokuun jälkeen pelastusalan eri osapuolet ovat kokoontuneet pyöreän pöydän ääreen. niku-la odottaa foorumilta jatkossa vahvempaa vetoa ja otetta. Aloitusta on selvästi varjostanut pelastusalan perinne: laitokset toimivat yksin, eikä yhteistyöstä voi juuri puhua. Jo sekin tuntuu hämmentävän, että henkilöstöjärjestö osallistuu kehittämistyöhön.

–– Homma on pahasti kesken. Ei kukaan voi taputella käsiä, muuta kuin sen suhteen, että nyt on ymmärretty istua alas ja vielä saman pöydän ääreen, nikula toteaa.

–– Päävastuu on tietenkin pelastuslaitoksilla ja kunnilla. Odotan Kuntaliitolta näkemystä tilan-teesta, mutta ennen kaikkea pelastuslaitosten tulee toimia niin, että säästölistojen sijaan saadaan lisää pelastushenkilöstön virkoja.

Kaukaa haettu ei ole sekään vaikutelma, että kevään linjauksella valtioneuvosto lakaisi ongelman osaltaan maton alle. Pölyn laskeutuminen ja ajan peluu ei vain enää toimi.

–– SPAL tulee omalla toiminnallaan ja STTK:n kautta vaikuttamaan jatkossakin niin, että pelastus-henkilöstön ongelmat ovat päättäjien tiedossa ja pelas-tustoimen asiat tulevienkin hallitusten työlistoilla.

ammattihommista eläkkeelle

Pelastuslaitoksilta puuttuu yhteneväinen suunnitelma henkilöstön työurien kehittämisestä. nikulan mieles-tä on valitettavaa, että keskustelu työurista jatkuvasti jumiutuu ajatukseen työnantajan pakkopullasta.

–– nyt ajatellaan, että työura tarkoittaa aino-astaan vajaakuntoisten sijoittamista kuskeiksi tai kouluttajiksi. Tällainen negatiivinen ajattelu ei ole nykypäivää missään muualla kuin pelastusalalla.

–– miksi pelastuslaitokset eivät ole luoneet ura-kehitysmallia työntekijöille, joilla on halua kehittyä uusiin tehtäviin. Alipäällystöstä päällystöön ei riitä, koko työkenttä on avattava. Pelastuslaitoksissa on

Pelastushenkilöstön työurien todellinen kehittämistyö tulee pelastuslaitoksissa saada nopeasti käyntiin. Kyse on pelastusalan

ja sen työpaikkojen tulevaisuudesta ja vetovoimasta.

Työurien mahdollisuudet

vielä täysin käyttämättä


Työurien mahdollisuudet

vielä täysin käyttämättä

löydettävissä paljon vastuutehtäviä, joihin voidaan rakentaa palkkaus ja jotka ovat kiinnostavia ja halut-tavia, kunhan tehtävät vain kaivetaan esiin.

Vaihtoehtoiset työtehtävät tulee pelastuslaitok-sissa kartoittaa ja urapolut luoda etukäteen, ei vasta kun ongelmat ovat käsissä.

–– Tietysti on niin, että kun kyse on yksilöistä, joilla on jokaisella erilainen tausta, työhistoria ja osaa-minen sekä sairaudet, ei ole mitään yhtä kollektiivista ratkaisua. Uudesta työstä keskustellaan paikallisesti.

Sen lisäksi tarvitaan valtakunnallista linjaa – pe-riaatteita, jotka toimivat kaikissa pelastuslaitoksissa. Silloin pelastajiksi opiskelemaan hakeutuvatkin tie-tävät, mitä työuran lopulla on tiedossa.

–– Henkilöstöpolitiikalla on luotava eläkkeelle asti kestävä kunniallinen palomiesura. En millään voi uskoa, että porukan ammattitaidosta ja halusta se ainakaan olisi kiinni. Enemmänkin järjestelmän luomisesta, kannustuksesta ja rahoituksen saamises-ta, väittää nikula.

Palkkauksella tukea uusiin tehtäviin

nikula toivoo, että pelastustoimen pyöreän pöydän tapaamisissa työurakysymyksissä päästäisiin nopeas-sa aikataulussa etenemään.

–– Tämä pitää hoitaa kunnolla ja yhdessä, muu-ten hommaa ei saada toimimaan. Alkuun pitää päästä

pian, sillä esimerkiksi palkkauksen muodostaminen on yksi keskeinen asia, joka vaatii aikaa.

Palomiesliiton mielestä on selvää, että esitetty tavaratalomalli tarkoittaa kahta asiaa: vakanssimää-rät ja ansiotaso kehittyvät. Pelastuslaitoksiin pitää perustaa lisää virkoja, jolloin turvataan palvelutaso-päätösten mukainen toimintavalmius. Palkkauksel-la tulee tukea siirtymistä palomiehen uralla uusiin tehtäviin.

–– Ansiotasoon ei tehdä kompromisseja. Palo-miesliitto ei tule olemaan mukana missään sellaises-sa hankkeessa, missä tarkoituksena on alan alasajo, oli sitten kysymyksessä työturvallisuus tai palkkaus, nikula sanoo.

Miksi pelastuslaitokset eivät ole luoneet ura-kehitysmallia työn-tekijöille, joilla on halua kehittyä uusiin tehtäviin?”


K21 sopii hyvin opiston tikasauton viereen.

Petosen palo-asema avattiinPitKÄÄn Suunniteltu Kuopion Petosen paloasema avattiin Pelastusopistolta vuokrattuihin tiloihin kesä-kuun alussa. miehistötilat ovat kurssihotellin päädys-sä, ja sammutusauto ja ambulanssi opiston kalusto-hallissa.

asemalla parannetaan 22 000 asukkaan kaupun-ginosan riskialueiden saavutettavuutta. Petosella on vuodessa 2000 ensihoidon tehtävää ja 300 pelas-tustoimen tehtävää. asutuksen odotetaan kasvavan tulevaisuudessa saaristokaupunginosan suuntaan. läheisyyteen on rakentumassa laaja teollisuus- ja liiketoiminta-alue -- muun muassa ikea -- joka lisää työpaikkoja ja liikennettä.

tänä kesänä Petosella näkyi lisäksi Suomen suu-rin yleisötapahtuma asuntomessut, joka toi 150 000 vierailijaa ja sen mukaisen autoliikenteen.

Vesipelastustehtäviin Petoselta päästään Pirt-tilahden satamaan kesäkuussa siirretyllä veneellä. Siirto nopeuttaa eteläisen Kallaveden tehtäviin pää-semistä.

PetoSella toimineen yksityisen ensihoidon palvelun-tuottajan lopetettua toimintansa vuosi sitten on alueen kiireellisten potilaiden tavoittamisviive on kasvanut. Samalla kaupunkiin syntyi kolmen sairaankuljetusyk-sikön vaje, jonka vaikutus on nähtävissä ajoittaisena ambulanssityhjiönä.

Pelastuslaitoksen Petosen ensihoitoyksikkö aloitti perustasoisena, mutta muuttuu syksyllä hoito+perustason yksiköksi.

Petosen asema toimii ympärivuorokautisesti 1+3-vahvuudella, sekä sairaankuljetus- että sammutusyk-siköllä. aseman perustamisen johdosta Pohjois-Savon pelastuslaitos perusti neljä ensihoitaja/palomiehen sekä neljä palomiehen virkaa, jonka lisäksi neulamä-en paloasemalta siirrettiin Petoselle henkilöstöä.

HÄlytyKSiin lähdetään opiston pihalta parkkipaikan läpi. Käytännön ongelmia on ratkaistu etukäteissuun-nittelulla ja loput nähdään, kun lukukausi syksyllä käynnistyy.

-- ajoneuvohallien ovet ja pihan portit aukaistaan kaukosäätimella. Pihalla osoitetaan alueet, joihin ei ajoneuvoja saa parkkeerata, esitteli työvuorossa ollut paloesimies mika lassila kesäkuun alussa.

operatiivisen työn kannalta Petosen aseman ja uu-sien virkojen myötä on ollut hyvä vaikutus työvuorossa tehtävään harjoitteluun, lassila kiittelee. esimerkiksi sukellusharjoituksia on voitu tehdä pääseman ja Pe-tosen aseman yksiköiden kesken.

PelaStuSlaitoKSen yksiköiden sijainti Pelastus-opistolla tarjoaa mahdollisuuden myös opiston ope-tustoiminnalle. Palomiehen ja ensihoitajan työhön tutustuminen ei ole ainakaan etäisyydestä kiinni, kun pelastuslaitos toimii omassa pihassa.

yhteistyön uskotaan hyödyttävän molempia osa-puolia: Pelastusopiston henkilöstölle ja oppilaille yksiköt ovat hyviä harjoittelu- ja koulutuspaikkoja. Pelastuslaitoksen henkilöstö taas saa ajanmukaista tietoa pelastustoimen ja ensihoidon kehittymisestä. 15 vuoden vuokrasopimus on edullinen verrattuna pelastuslaitoksen omiin toimitilavaihtoehtoihin.


Hallinto- ja kuntaministerin pesti siirtyi halli-tuksen loppukaudeksi keskustan kansanedus-

tajalle Tapani Töllille. Ennen Arkadianmäkeä Tölli työskenteli Tyrnävän kunnanjohtajana ja Työnanta-jain keskusliiton (nykyisen EK:n) asiamiehenä.

Pelastus- ja hätäkeskusalan ihmisille Tölli on tut-tu eduskunnan hallintovaliokunnasta. Tölli on toi-minut hallintovaliokunnan puheenjohtajana 2007-2010 ja jäsenenä 2003-2006.

KUn PELASTUSTOimi on valtioneuvostossa sisä-ministeriön tonttia, vastaa Tölli muun muassa kun-tien talousasioista.

Riittäkö kuntien rahoitus pelastustoimelle, jos pe-lastuslaitokset innostuvan valtioneuvoston linjauksen mukaisesti kehittymään turvallisuustaloiksi? Sehän tarkoittaisi uusia tehtäviä ja enemmän henkilöstöä?

–– Kuntien resurssit ovat erittäin köykäiset. On erittäin vaikea nähdä, että kunnille annettaisiin li-sätehtäviä ilman että niille osoitettaisiin valtiolta lisärahoitusta, Tölli huomauttaa.

Entisenä kunnanjohtajana Tölli korostaa kunti-en poikkeusoloihin varautumisen merkitystä. Tästä

on näyttöjä kesän myrskytuhoissa.–– Turhan usein varautuminen mielletään jon-

kinlaiseksi sotatilanteeksi. Suuronnettomuudet, myrskyt tai muut tapahtumat ovat paljon arkipäi-väisempiä, ja niihin pitää kunnassa olla toimintaky-kyinen organisaatio. Poikkeusoloihin varautuminen ja suunnittelu pitää olla ajan tasalla.

OlETTE sanonut, että kuntatyön tuottavuutta on pak-ko nostaa. Mitä se voisi tarkoittaa pelastustoimessa?

–– Tuottavuuden arviointi on kokonaisuutena vaikeasti arvioitava asia. Katsotaanko henkilöstön määrää vai tuotosta – paljonko turvallisuus on pa-rantunut? Turvallisuuden osalta erittäin tärkeässä roolissa on ennaltaehkäisevä työ. Varaudutaan ja toimitaan onnettomuuksia ennaltaehkäisevästi.

–– Arjen turvallisuus on liian iso asia annet-tavaksi yksin turvallisuusviranomaisten hoidetta-vaksi. Siihen liittyy niin monia tekijöitä kunnas-sa. Liian herkästi turvallisuus myös sysätään vain viranomaisten vastuulle. ihmisten omaa vastuuta on vahvistettava. Systeemi ei voi tuoda kaikkea tar-jottimella valmiiksi.

Riittääkö kuntien raha?


Työvuorosta uusiin tehtäviin – miten käytännössä?

KAINuuN PElASTuSlAIToS:

-- työkyvyn arvioinnista ja kuntoutuksesta on käytössä kuntien yleinen valtakunnal-linen malli. Kainuun pelastuslaitoksessa prosessit ovat pääsääntöisesti päätyneet työkyvyttömyyseläkeratkaisuihin. ns. kevy-empiin töihin ei ole työntekijöitä jouduttu siirtämään, eikä kevyitä töitä itse asiassa juuri olisikaan. Kun pelastuslaitos vielä

teki sairaankuljetusta, muutama työntekijä siirtyi viimeisiksi työvuosiksi pelkästään sairaankuljetustyöhön, pelastusjohtaja anssi Parviainen kertoo.-- työkyvyttömyyseläkkeelle on viime vuosina jäänyt seitsemän miestä, iältään alle viidestäkympistä sen päälle. eläkerat-kaisut ovat ilman muuta kalliita, joten eivät ne voi olla ratkaisuna ongelmaan.-- työkyvyttömyyseläkeratkaisut eivät raskaudessaan ole työntekijälle hyviä, sillä prosessiin liittyy pitkiä sairauslomia ja epä-varmuutta tulevaisuudesta. työkuntoiseksi kuntouttaminen ei toisaalta näissä meidän tapauksissa ole ollut mahdollista.-- Kajaanin kaupungin kanssa on sovittu menettelystä löytää työntekijöille työtä kaupungin muista yksiköistä, mutta toistai-seksi tähän ei ole jouduttu turvautumaan.-- mitä muutoksia työurien pidentäminen jatkossa tuo, jää nähtäväksi ja on iso haaste. Pienessä laitoksessa virkoja on vähän ja periaatteessa kaikki ovat operatii-visia virkoja. uusia työtehtäviä keksimällä voidaan saada muutama työvuosi lisää, mutta mikään kaikenkattava ratkaisu se ei ole näin pienessä laitoksessa. -- enemmän voimia tulee kohdistaa nykyis-ten keski-ikää lähestyvien palomiesten työkyvyn ylläpidon tukemiseen, jotta he jaksaisivat työssä kaksikymmentä vuotta.-- tilanne pitää selvittää avoimin mielin. yksi suurimmista on palkkaukseen liittyvät asiat. lisäksi työssä jaksaminen ja omasta työkunnosta huolehtiminen. työnantajan pitää keksiä uusia keinoja edistää työssä jaksamista: tyky-toimintaa, varhaiskuntou-tusta ja muuta. Pitää laittaa huomattavasti enemmän paukkuja kuin ennen. emme ole vielä käyttäneet kaikkia mahdollisuuksia.

oulu-KoIllISMAAN PElASTuSlAIToS:

-- Jos kyseessä on tilapäinen este savusu-kellukselle, hoituvat ne työvuoron sisäisillä järjestelyillä, mutta pysyvämmät työkunto-ongelmat selvitetään yhdessä työterveys-huollon kanssa. Jos kunto ei salli nykyistä työtehtävää, perinteisesti vaihtoehdot ovat olleet pelastuslaitoksen muut tehtävät, oulun kaupungin muut työtehtävät, uudel-leenkoulutus tai eläköityminen, pelastus-päällikkö mika Haverinen sanoo.-- tällä hetkellä työvuoroissa ei ole palo-miehiä, joilla olisi pysyvästi este savusukel-lukseen fyysisestä syystä. Kolme henkilöä on siirtynyt palomiehestä tai sairaan-kuljetuksesta kaupungin muihin töihin. ennenaikaiselle eläkkeelle on jääty, mutta määrät eivät ole olleet kohtuuttomia, noin yksi vuodessa.-- miehistö on oulussa nuorta, vuosisadan vaihteessa suuri joukko jäi eläkkeelle, jo-

ten ongelma ei ole ollut aivan akuutti. mut-ta jatkossa paine kasvaa, kun virkamäärää ei pystytä lisäämään. Vajaakuntoisuusasi-aan joudutaan tosissaan pureutumaan. -- Vaaditaanko kaikilta yksiköiltä enää sa-manlaista savusukelluskelpoisuutta. Pitää-kö autossa olla neljää savusukelluskelpois-ta, vai jokin muu määrä. muitakin tehtäviä on. näitä asioita tullaan miettimään.

läNSI-uudENMAAN PElASTuSlAIToS:

-- työkyvyn seuraamisesta ja testaami-sesta on prosessikuvaus, joka sisältää työkyvyn arviointia ja työterveyshuollon toimia. Jos prosessi päätyy uusiin tehtäviin sijoittumiseen, se tehdään henkilökohtai-sesti tapauskohtaisena arviointina, kertoo pelastusjohtaja Veli-Pekka ihamäki.-- Pelastusyksikön vuorossa työskentelyn edellytys on, että pystyy suojaamaan itsensä paineilmalaitteella. Jos lopputulos on toinen, selvitetään mitä mahdollisuuk-sia kaverilla on tehdä työtä päivävuorossa, missä työtä tehdään, millä vakanssilla ja millä korvauksella. ratkaisut riippuvat työntekijän omasta osaamisesta, motivaa-tiosta ja työkyvyn alentumisen syystä.-- uudelleensijoittumisia ei ole vuosita-solla kovin paljon, parhaillaan asia on ajankohtainen muutamalla työntekijällä ja muutamia on viime vuosina tehty. uudet tehtävät ovat olleet valistusta, neuvontaa ja tarkastusta sekä huoltoa, ja niissä on pystytty hyvin hyödyntämään kokeneiden henkilöiden osaamista. muutama on kouluttautunut ja siirtynyt oma-aloitteisesti pois pelastuslaitokselta. espoon kaupun-gin muihin töihin on siirrytty päätoimisen sairaankuljetuksen puolelta.-- Päivävuoroon siirtyminen leikkaa haitta-lisät. Palkkausta pystytään tarkistamaan tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen palkanlisän kautta. Palkkaus katsotaan tapauskohtaisesti ja koskaan ei etukäteen voida luvata mitään.-- Viime vuosina on ollut ainakin yksi tapaus, joissa ei pystytty osoittamaan työtä omalta paloasemalta, ilman pitkää asema-siirtoa. nyt pyritään parempaan: jokaisella asemalla on tarkastustoimintaa, alkusam-mutuskoulutusta tai kaluston huoltoa.

ValtioValta toivoo pelastuslaitosten ratkaisevan ikääntyvän pelastushen-kilöstön työuraongelman.

tällä hetkellä pelastuslaitoksissa on hyvin paljon kirjavuutta sen suhteen, millaisia mahdollisuuksia on tukea palomiehiä, joilla fyysinen toiminta-kyky on alentunut, siirtymään uusiin tehtäviin pelastuslaitoksen sisällä – työvuorossa tai päivätyössä.

Kokeneiden palomiesten työllistä-minen mahdollisimman pitkään on työnantajalle edullisempi vaihtoehto kuin sairauksista johtuvat ennenai-kaiset eläkkeet. työkyvyttömyyseläk-keelle on viime vuosina jäänyt 34-45 palomiestä vuosittain. Palomiesten ennenaikaisista eläkkeistä aiheutuu yhteiskunnalle huimat ylimääräiset kustannukset: 5,4 miljoonaa euroa vuosittain. *)

Pelastusalan ammattilainen kysyi pelastuslaitoksista kokemuksia uudelleensijoituksista, työkyvyn yllä-pidon tukemisesta ja työkyvyttömyys-eläkkeistä. Kaikilla laitoksilla talous on tiukilla, mutta isoilla laitoksilla on pieniä enemmän mahdollisuuksia työllistää ei-savusukeltavia palo-miehiä koulutukseen, valistukseen, huoltoon sekä edelleen pelastusyksi-köihin. toistaiseksi on tultu toimeen paikallisilla ratkaisuilla, mutta tarve valtakunnallisiin linjauksiin on kova.

*) lÄHde: liiKunnan Ja KanSanterVeyden

ediStÄmiSSÄÄtiö liKeS / Kuntien elÄKeVaKuutuS

”Työkyvyttömyys-eläke ei ole hyvä

ratkaisu.”

”Ylimääräisillä viroilla vahvuus

kunnossa.”


-- Hallinnollisia keinoja on pyritty kehittä-mään, kuten pelastustoimen palveluta-sopäätökseen kirjatut pelastuslaitoksen ns. ylimääräiset virat, jotka voitaisiin ottaa käyttöön jotta saadaan kaverit päivätyö-hön ja samalla pidetään pelastusyksikön vahvuus palomiesten virkojen kautta kunnossa. näillä ratkaisuilla henkilöstö-määrä ja henkilöstökulut kasvavat, mutta jos vastavuoroisesti pystytään tekemään jotain yhteiskunnallisesti hyödyllistä, niin järjestely on perusteltu.-- eläkeikäratkaisun johdosta tilanne tulee muuttumaan, mutta ei vielä lähivuosina. Se vaatii kulttuurin muutosta: työnantajan tulee aktiivisesti ja ennakoiden löytää sekä työvuorosta että päivätöistä sijoitusmah-dollisuuksia. Henkilöstön tulee nähdä työ ei vain palojen sammutuksena, vaan pelastustoimen laajana kirjona. Koulut-tajan ja tarkastajan työtä tulee arvostaa jo nuoresta pitäen. lisäksi asemien ja työvuorojen välillä siirtyminen tulee olla luontevaa.

ITä-uudENMAAN PElASTuSlAIToS:

-- Henkilölle katsotaan mittatilauksena työ-paikka ja se riippuu toimintakyvystä. tämä on normaalia pelastuslaitoksen toimintaa. Käytännössä on siirrytty kuljettajiksi, muihin tehtäviin ja myös osa-aikaisuutta on käytetty. tapauksia on ollut muutamia vuosittain, ja pääasiassa tehdään työvuo-ron sisäisiä siirtoja. Päivätyöhön siirtyneitä on vain muutama. määrä on pysynyt yllättävän pienenä, pelastusjohtaja olavi liljemark kertoo.-- Sisäisillä toimilla on selvitty toistaiseksi. tavoitteena on jatkossakin pitää henkilös-

tö pelastuslaitoksen palveluksessa. Henki-löstön keski-ikä on hyvällä tasolla Porvoon kaupungin muihin yksiköihin nähden, joten on vaikea nähdä että suurta hyppäystä sijoitustarpeissa tulisi jatkossa.-- Pelastustoimen turvallisuuskeskus on hyvä malli, se laajentaisi mahdollisuuksia palomiehen siirtymiselle uusiin tehtäviin ja käyttää ammattitaitoa hyväksi laajemmin.

VARSINAIS-SuoMEN PElASTuSlAIToS:

-- lanseerasimme pelastustoimen fyysisen työkyvyn ylläpitojärjestelmän 2007 ja sitä on uudistettu tämän vuoden aikana. Jos henkilö ei terveydentilan takia läpäise kuntotestiä tai työterveyslääkärin tarkas-tusta ja kyse ei ole tilapäisestä vammasta, yritetään ensin työterveyshuollon tuella järjestettävää kuntoutusta, kertoo aluepa-lopäällikkö Kari alanko.-- Jos fyysinen este on vielä kuntoutuksen jälkeenkin, on ensimmäisenä vaihtoehtona työskennellä työvuorossa kevyemmissä tehtävissä. työryhmä, jossa oli myös henkilöstön edustajia, selvitti vuosi sitten syksyllä sellaisia tehtäviä, joissa voidaan hyväksyä myös ei-savusukeltava opera-tiivinen henkilö. määrätyillä kriteereillä paikkoja on noin nelisenkymmentä. -- uuden järjestelmän mukaisesti on sijoit-tunut kuusi henkilöä. He työskentelevät vuoroissa kuljettajina ja infopisteessä. Päi-vävuoroon siirtymisiä tai turun kaupungin muihin töihin siirtymisiä ei toistaiseksi ole ollut. työkyvyttömyyseläkkeelle on lähtenyt muutama.-- dramaattista nousua ei ole lähiaikoina tiedossa, mutta eläkkeellejäämisiän nous-tessa määrät lisääntyvät ajan saatossa. olemme varautuneet siihen, että noin 30 joudutaan sijoittamaan tulevina vuosina. Selvityksessä löydetyt 40 operatiivista paikkaa olisi maksimi, jolla järjestelmää voitaisiin ikään kuin heikentää, kun savu-sukelluksen palvelutasosta pidettäisiin kiinni.

KESKI-PoHjANMAAN PElASTuSlAIToS:

-- lähtökohtana on, että pienellä laitok-sella asemilla päivystävä operatiivinen henkilöstö on savusukelluskelpoista. Jos testeistä tai lääkärintarkastuksesta ei pää-se läpi, vaihtoehtoina ovat siirtyminen tai kouluttautuminen muihin tehtäviin toiseen hallintokuntaan tai eläkeratkaisu, sanoo vs. pelastusjohtaja matti Koivisto.-- aluepelastuslaitoksen aikana on muuta-ma henkilö siirtynyt työhön Kokkolan kau-pungin muihin yksiköihin. näissä tapauk-sissa työntekijät ovat itse olleet aktiivisia siirtymään pois pelastuslaitokselta.

-- työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä on ollut useita. Karkeasti laskettuna puolet eläkkeelle siirtyneistä on lähtenyt ennenai-kaisesti sairauden takia ja tilanne on ollut näin jo pitkän aikaa. -- ongelmien lakaisu maton alle ja pelastuslaitosten jättäminen yksin ei ole oikea ratkaisu. olisin odottanut enemmän valtakunnan tason päättäjiltä rohkeutta. nyt ennenaikaisesta eläköitymisestä tulee kustannuksia varhe-maksujen muodos-sa, mutta voidaan ajatella niinkin, että se on yhteiskunnan hyväksymä kuluerä, kun palomiesten eläkeikää ei alennettu nykyisestä.-- epäilen että pelastustoimen työurasuun-nitelmat ovat laajassa mitassa keinote-koisia ratkaisuja. onko sellaisia uusia ja mielekkäitä tehtäviä, joista ollaan valmiita maksamaan, kun samalla pitää pelastus-yksikön virat täyttää.

ETElä-SAVoN PElASTuSlAIToS:-- Jos testit eivät mene läpi, on työvuorossa pysyminen vain väliaikaisratkaisu. nykyi-nen käytäntö ei juuri salli ei-savusukeltavia palomiehiä työvuoroihin pelastusyksiköi-den toimintakyvyn kärsimättä. meillä on varhaisen puuttumisen toimintaa, mutta sitä pitää vielä kehittää, pelastusjohtaja Seppo lokka sanoo.-- tällä hetkellä viisi henkilöä on sijoitettu muihin tehtäviin. Heistä osa on päivätyös-sä ja osa vielä mukana myös pelastus-työssä. uudet tehtävät ovat muun muassa tarkastustoimintaa ja tukipalveluita. tarvit-tavaa koulutusta on järjestetty. Kaikille on löytynyt oikeaa työtä, ei tekaistuja juttuja.-- lisäksi kaksi henkilöä on aloittamassa työkokeiluna päivätöissä.-- ratkaisut ovat tähän saakka tehty yhteis-ymmärryksessä. tehtäväkohtaista palkkaa on saatu nostettua työn vaativuuden arvioinnin kautta.-- muutamia on lähtenyt laitoksen työstä pois. Puolenkymmentä on jäänyt työkyvyt-tömyyseläkkeelle aluepelastuslaitoksen aikana.-- uskon että pelastuslaitokset pystyvät pitämään ison osan henkilöstöstä työssä

”Oikeaa työtä, ei tekaistuja

juttuja.”

eläkeikään saakka, mutta se tarkoittaa laitosten muuttumista ja joitain uusia tehtäviä, esimerkiksi kotihoidossa. työky-vyttömyyseläke on varmasti myös ratkaisu joidenkin osalta. riskimäärittelyjä tullaan tarkastelemaan, ja keskustelua on tulevai-suudessa käytävä muun muassa siitä, että tehdäänkö raskaimpia pelastustehtäviä kaikilta paloasemilta?-- urasuunnittelu on välttämättömyys ja se pitää aloittaa jo perusopintoja aloitet-taessa. opiskelija ymmärtää, että hän jää eläkkeelle toisenlaisesta tehtävästä kuin missä pelastajan uransa aloittaa.

SATAKuNNAN PElASTuSlAIToS:

-- aluepelastuslaitoksessa on muutama henkilö siirtynyt päivävuorotehtäviin. näistä on saatu positiivisia kokemuksia. Pakkoratkaisuihin ei ole jouduttu. Kuinka paljon vajaakuntoisia on, sitä emme ole tilastoineet, sillä mielestäni koko käsite on epämääräinen. mihin raja vedetään, pelastusjohtaja Pekka tähtinen sanoo.-- tulevaisuudessa luultavasti katsotaan hieman nykyistä tiukemmin pelastusyksi-köissä työskentelevien työkuntoa. Samalla työnantajat joutuvat tarjoamaan enemmän vaihtoehtoja muille työntehtäville. Pelas-tuslaitos on siis laajempi konserni.

PoHjoIS-KARjAlAN PElASTuSlAIToS:

-- Käytössä on Joensuun Varpu-varhaisen puuttumisen ohjelma, mutta uudelleensi-joittamisesta ei ole kirjattua ohjelmaa. Jos henkilön on vuodessa pitkiä aikoja sairaus-lomalla, 30 päivää, ohjautuu hän Varpuun, jossa yhdessä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa etsitään keinoja työkunnon palauttamiseen, sanoo pelas-tusjohtaja Jorma Parviainen.-- Pelastuslaitos on pieni, mutta sairaan-kuljetus on isossa roolissa: teemme sitä yli kymmeneltä asemalta. lähtökohta on tähän saakka ja jatkossakin ollut, että emme juurikaan pysty pitämään työrajoit-teisia työvuoron vahvuuksissa. Jokai-selle pyritään etsimään tehtäviä, joissa työnantaja ei vaihdu, mutta se vaatii itseltä avointa mieltä muuttaa työaikaa, tehtäviä ja mahdollisesti paloasemaa. -- määrät ovat pieniä. asemille on päivä-työhön palotarkastus- ja koulutustehtä-viin sijoittunut vajaa puolenkymmentä palomiestä tehtävien mukaisiin palkkoihin. Vuoroihinkin on osallistuttu tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. yksi kouluttau-tui laitoksen ulkopuolisiin töihin. -- tähän mennessä kahdessa tapauksessa on jouduttu irtisanomisiin. Prosessit ovat huomattavan pitkiä.-- Jos työrajoitetta on, on kaikissa ratkai-suissa olennaista henkilön oma asenne. Jos muu ei käy kuin samalla palkalla samassa vuorossa, tilanne on huono.-- työllistämisvelvoite on Joensuun kau-pungilla, mutta maakunnan muille kunnille

on muistutettu, että nekin kantaisivat kortensa kekoon mahdollisessa tulevai-suuden ongelmassa, jotta niille, jotka eivät pysty monipuolisesti raskaaseen palomie-hen työhön, olisi mahdollisuuksia muiden kuntien töissä.-- toistaiseksi olemme melkein kaikkien osalta onnistuneet näillä periaatteilla. toden totta kuitenkin pelottaa eläkeikää lähestyvien palomiesten ikäryhmä. olem-me oikeissa vaikeuksissa, jos työkunnon heikkenemisessä tapahtuisi jonkinlaista ryöpsähdystä. olemme liikelaitos, jolla on lakiin ja sopimuksiin merkittyjä työtehtäviä.

KESKI-SuoMEN PElASTuSlAIToS:

-- uudelleensijoituksista on keskusteltu paljon. Perusmalli on, että jos työkyky on alentunut, tilanteesta keskustellaan ja etsitään ratkaisua. aluelaitoksen aikana Jyväskylässä on muutama henkilö siirtynyt pelastuspuolen työvuoroissa kevennettyyn tehtävään. Päivävuoroon siirtymisiä on myös ollut, sekä projekteina että kokei-luluonteisesti, pelastuspäällikkö risto Helminen kertoo.-- työkyvyttömyyseläkkeet näkyvät korkeina varhe-maksuina. Keski-Suomessa on koet-tu, että ennenaikaiseen eläköitymiseen pitää puuttua, jo ennen kuin valtakunnan tasolla saadaan ohjetta aikaan. idea olisi, että pelastuslaitoksella olisi muitakin tehtäviä vuorojen ulkopuolella. ne voivat liittyä valvomotoimintaan tai koulutukseen. Kehittämistä jatketaan, vielä ei ole kovin konkreettista ratkaisua olemassa. Kaikkiin vaihtoehtoihin liittyy aina talous, vuorosta lähtevän tilalle tulee sijoittaa toinen.-- Kaikki pelastuslaitokset miettivät samoja asioita omista paikallisista lähtökohdis-taan. tässähän on kyse sekä työantajan että työntekijän edusta. tietysti auttaisi, jos jotain pystytään valtakunnallisesti sopimaan.

KyMENlAAKSoN PElASTuSlAIToS:

-- työrajoitteisuudet katsotaan tapauskoh-taisesti, mitään virallista yhtä mallia ei ole. Kotkan kaupungin työkykyä tukeva varhai-sen tuen ohjelma puolestaan on tarkka ja sen ensimmäisenä raja-arvona käytetään kymmentä sairauslomapäivää vuodessa. Pitkien sairauksien lisäksi tarkkaillaan toistuvia lyhyitä sairauslomia. tilanteesta

keskustellaan tarvittaessa kolmikantaises-ti eli työterveyshuolto on mukana, pelas-tuspäällikkö Veli-matti Heininen kertoo.-- Periaatteellisesti mitään kevennettyjä työtehtäviä ei ole pelastuslaitoksella. Kuljettajan tehtävissä työvuorossa meillä on muutamia, päivätyöhön ei ole siirretty ketään pysyvästi. määräaikaisesti, esi-merkiksi jos työntekijä on tervehtymässä leikkauksesta, on tehty kevennettyä palve-lusta päivässä projektiluontoisena muun muassa huoltotehtävissä. nämäkään eivät ole pysyviä käytäntöjä, vaan tilanteessa on talon tarpeen kohdattava henkilön ominaisuudet.-- Sijoituksia on ollut Kotkan kaupungin muihin toimipaikkoihin. Kaupungin rekry-yksikkö etsii vaihtoehtoisia työpaikkoja ja työkokeilussa on ollut pari onnistumista. Haminassa on ollut kolme vastaavaa tapa-usta, mutta ne päättyivät työkyvyttömyys-eläkkeelle siirtymiseen ennen siirtymistä kaupungin muihin töihin. Henkilöt ovat menneet uuteen tehtävään sen tehtävän mukaisella palkalla, palkkasopimuksia ei ole tehty. -- tähän asti henkilöstön vaihtuvuus on Ky-menlaaksossa ollut aika hyvä eläköitymi-sen myötä. tulevina vuosina eläköityminen vähenee, keski-ikä nousee ja ongelmat aivan varmasti pulpahtavat pintaan. meillä tulee olemaan ongelmia toimintavalmius-ohjeen mukaisen savusukelluksen valmi-uden ylläpidossa. Joudutaanko muutta-maan palvelutasopäätöstä, ilmoittamaan että meillä ei ole savusukelluskelpoisia henkilöitä? tarvitaan laajempaa keskuste-lua ongelman ratkaisemiseksi.-- Prosessissa on vastakkain inhimillisyys ja yhteiskunnan velvoitteet. Palomiestä ei paineta alas, mutta toistaalta vaakakupis-sa on odotukset siitä, että pelastustoimi suoriutuu tehtävistä, jotka sille on annettu ja joista sille maksetaan.

PoHjoIS-SAVoN PElASTuSlAIToS:

-- Pelastuslaitoksella on pidetty ongel-mallisena sitä, että jos työkykytestissä on tullut negatiivinen tulos, tieto siitä on tullut työterveyshuollosta vasta pitkän ajan kuluttua. Siksi on päätetty varhaisesta puuttumisesta, jossa jo yksittäisen testin tulos johtaa työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kolmikantaiseen keskusteluun, jossa etsitään ratkaisua. Kuntoutuminen päästään suunnittele-maan aikaisemmassa vaiheessa, kertoo pelastuspäällikkö erkki asikainen.-- Historiassa vajaakuntoiset on purettu pois työkyvyttömyyseläkkeen kautta. Viime

”FireFit tuo viisi kunto-luokkaa.”


vuosinakin on ollut useita työkyvyttömyys-eläkkeelle siirtymisiä. Jatkossa toivotaan varhaisemman kuntoutuksen muuttavan tilannetta järkevämpään suuntaan. -- työvuorossa kevyempiin tehtäviin on siirrytty autonkuljettajiksi. Käytännössä vain Kuopion asemalla on tähän työvuoron vahvuuden puitteissa mahdollisuus.-- Päivätyössä uusia tehtäviä on tullut turvallisuuskoulutukseen. realistisesti koulutusosasto voisi työllistää 3-4 koulut-tajaa. Jos turvallisuuskoulutukselle syntyy hyvä kysyntä, voi työpaikkojen määrä tietysti kasvaa.-- FireFit voisi olla käyttökelpoinen apu-väline testaamisen yhtenäistämiseen ja kunto-ohjelmien luomiseen. FireFitissä kuntoisuustasoja on yhden sijasta viisi. Savusukelluskelpoisuus ei olisi enää niin ehdoton raja, vaan kunnosta riippuen pelastuslaitoksella olisi tarjolla erilaisia tehtäviä. Pohjois-Savossa on hyvä tilanne myös siltä osin, että avautuvat operatiivi-set virat saadaan hyvin täytettyä.

TAMPEREEN AluEPElASTuSlAIToS:

-- aluepelastuslaitoksen henkilöstön -- aluepelastuslaitoksen henkilöstön työssä jaksamista selvittänyt työryhmä laski 2007, että työvuoron ulkopuolella olisi vii-tisentoista tehtävää palotarkastusmiehinä, kouluttajina, valistajina ja kalustonhuollos-sa. tehtävät keskittyisivät pääsääntöisesti tampereen toiminta-alueelle, palopäällikkö ari Vakkilainen kertoo.-- operatiivisesta toimesta on siirtynyt yksi palomies päivätyöhön. työvuorossa on soviteltu muutama sijoitus kevyempiin tehtäviin. Sen enempää ei vuorossa ole mahdollisuuksia.-- tilanne on ollut aika hyvä sen suhteen, että kaverit jotka eivät ole enää selviyty-neet palomiehen hommissa ovat saaneet eläkkeen. mutta nyt on tunne siitä, että tämä väylä on kiristynyt. -- tampereen kaupungin uudelleensijoitus-ohjelmassa on vaihtelevasti paikkoja, mut-ta kun niitä on muutamassa tapauksessa selvitetty, eivät ne ole olleet houkuttelevia. Äärimmäisyytenä olisi irtisanomismenette-ly, mutta en usko että siihen käytännössä jouduttaisiin.

-- Henkilöstön keski-ikä nousee seuraavat viisi vuotta, jonka jälkeen se asettuu pai-koilleen, ja alkaa laskea useiden vuosien päästä.-- toimintakykyhankkeen ttl:n osuudesta on erittäin positiivisia kokemuksia. Pirkan-maa oli pilottina kokeilemassa Firefit-testa-usta ja työhyvinvoinnin kehittämistä. laitos haluaa työnantajana panostaa työssäjak-samisen kokonaisuuteen. -- myös henkilöstö on oma-aloitteisesti pe-rustanut ”kuntokerhoja” ja työvuoroissa on syntynyt sisäistä kannustusta ja kilpailua. omassa porukassa syntynyttä tsemppaus-ta pidän kaikkein tärkeimpänä.

ETElä-KARjAlAN PElASTuSlAIToS:

-- olemme pyrkineet noudattamaan peri-aatetta, että palomiehen tehtäviin tullut pystyisi tekemään työuransa kunniakkaasti loppuun pelastuslaitoksen tehtävissä. Jos joudutaan siirtymään kevyempiin tehtäviin, ne ovat ensisijaisesti kuskin tehtäviä työ-vuorossa. imatran ja lappeenrannan nykyi-sillä vuorovahvuuksilla ja virkarakenteella useamman henkilön siirtäminen vuorossa kevyempiin tehtäviin olisi käytännössä mahdotonta, pelastusjohtaja erkki Hokka-nen sanoo.-- nykyisellä palvelutasopäätöksellä edel-lytetään kaikilta pelastusyksikön jäseniltä (1+3) työkykyisyyttä raskaisiin ja vaativiin tehtäviini. alueen riskit huomioiden työvuo-rovahvuudet ovat minimissään. Seurauk-sen olisi riskin kasvaminen turvallisen pelastustoiminnan suorittamisen osalta. -- taloudellinen tilanne on tiukka. Va-jaakuntoisen tilalle pitäisi palkata toinen ja se ei ole mahdollista. turvallisuuskou-lutuksessa ja onnettomuuksien ehkäisy tehtävissä olisi sijoituspaikkoja vain, jos virkoja avautuisi.-- työkyvyttömyyseläkeratkaisuja on ollut aluepelastuslaitoksen aikana muutama, mutta lähivuosina oletettavasti tulee lisää.-- meille tulevaisuuden haaste on kova. ratkaisua voidaan hakea luomalla ase-mien välille yhteisiä virkoja esimerkiksi erikoiskaluston käyttöön. -- Valtakunnallisia linjaratkaisuja tarvitaan, ettei jokainen laitos joutuisi keksimään selviytymiskeinoja yksin. Koulutuksessa voisi selvittää oppisopimuskoulutuksen mahdollisuutta tehtäviin erikoistumisessa.

HelsinGin pelastuslaitos:

-- Helsingissä on reilut 30 työntekijää, joilla on työrajoite palomiehen työhön tai sai-raankuljetukseen. Kymmenisen vuotta sit-ten määrä oli nelisenkymmentä. tilannetta selvittänyt opera-työryhmä totesi silloin, että kuljettajan tehtäviin voidaan sijoittaa 27 henkilöä. myös turvallisuuskoulutta-jiksi on siirrytty, sekä valvomotehtäviin, huoltotehtäviin, harjoitusaluehoitoon ja palotarkastuksiin, pelastusjohtaja Jorma lilja kertoo.-- Pyritään löytämään tehtävä, joka tukee operatiivista toimintaa ja vahvuuksia, mutta vastaavasti on henkilöä motivoiva ja sopisi hänelle parhaiten. yksilöllisiä ratkaisuja niin pitkälle kuin mahdollista. nuoremmilla kysymykseen voi tulla uudel-leen kouluttautuminen.-- Päivätehtäviin siirtyvillä palkkaus on työn vaativuuden mukainen, mutta tehtävien arvioinnilla on pystytty vaikuttamaan ansio-tasoon.-- Kuljettajan rooli savusukelluksen turvaparissa on tietysti tullut keskuste-luun. Kääntäen voidaan ajatella niin, että jos emme voisi käyttää näitä henkilöitä pelastusyksiköiden kuljettajina, olisi meillä aikamoinen vajaus vahvuudessa. on hyvä, jos näin voidaan tukea yksiköiden vahvuuksia.-- tähän saakka on löytynyt mielekkäitä ja toimintaa tukevia tehtäviä. Kun käytännön eläköitymisikä nousee yli 60 vuoden, on mahdollista että ei-savusukeltavien määrä lisääntyy. Savusukellusrajoitteisella on yleensä sellainen terveydellinen rajoite, jonka vuoksi hän ei myös yleensä pysty osallistumaan kiireelliseen sairaankulje-tukseen, mikä on Helsingissä perustyötä. -- yksittäisiä on siirtynyt omasta halustaan kaupungin muihin tehtäviin. opera-työryh-mässä yksi näkemys oli, että henkilöstö voi miettiä yhtenä vaihtoehtona myös kouluttautumista varhaisessa vaiheessa palomiestyön ohella, jotta hänellä olisi mahdollisuus siirtyä uuteen ammattiin uran loppuvaiheessa.-- nuorempana tulee päästä testeistä reilusti läpi, jotta olisi varautunut suori-tuskyvyn laskuun vanhempana. tässä liikunnanohjaajamme ovat tehneet hyvää työtä henkilöstön motivoinnissa.

KANTA-HäMEEN PElASTuSlAIToS:

-- työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja terveystarkastusohjelmaa on tarkastettu tänä vuonna ja siinä on huomioitu viimei-simmät valtakunnalliset suositukset. Suun-nitelma sisältää varhaisen puuttumisen.-- Päivätyöhön huolto- ja tukitoimintaan on siirtynyt kaksi palomiestä. toisessa ky-seessä oli osa-aikaeläkejärjestely yhdessä

”Kaikilta odotetaan kykyä raskaisiin

tehtäviin.”

”Kaupungilla eiollut mielekästä

työtä.”


kuntien eläkevakuutuksen kanssa, kertoo pelastuspäällikkö timo Kaistinen.-- työvuoroissa esimiehet ovat tehneet vä-liaikaisia ratkaisuja kuskiksi siirtymisistä, mutta kun vahvuudet ovat pieniä, tähän ei juuri ole varaa.-- aluelaitoksen aikana olemme käyneet muutaman uudelleensijoittamiskeskuste-lun Hämeenlinnan kaupungin kanssa. ne kariutuivat siihen, että brankkareille ei löy-tynyt mitään mielekkäitä tehtäviä. toinen tapaus ratkesi eläkkeelle siirtymiseen ja toinen irtisanoutumiseen.-- Jos palkkavaraus saataisiin, olisi Forssan ja riihimäen asemilla osoitettavissa alkusammutuskoulutus-, tuki- ja huolto-tehtävissä noin yksi henkilötyövuosi per asema, Hämeenlinnassa kaksi. Ja vapau-tuva paikka vuorossa pitäisi täyttää. Kun huoltoa on ulkoistettu, ei tämän enempää työtä ole osoittaa.-- edellisen työnantajan vastuusta olisi keskusteltava. tarkoitan kustannuksia maksavia kuntia, jossa kaikki olisivat vastuullisina palomiehen työuran jatkumi-sesta ja näin välttämässä ennenaikaisen eläköitymisen varhe-kustannuksia. nyt vastuu kattaa vain Hämeenlinnan, johon olemme palvelussuhteessa. Jos riihi-mäeltä tai Forssasta löytyisi sikäläiselle palomiehelle hyvä muu kunnan työ, siihen ei voi siirtyä niin että vanhat palvelussuh-de-edut säilyisivät.-- ikääntyvän palomiehen työuraongelma on kirjattu palvelutasopäätökseen. toi-vottavasti tulevissa talousarvioissa syntyy katetta myös työjärjestelyihin.

PoHjANMAAN PElASTuSlAIToS:

-- noudatamme Vaasan kaupungin varhai-sen puuttumisen ohjelman periaatteita soveltuvin osin. Jos savusukellustestien suorittamisessa on ongelmaa, tilanteesta keskustellaan ja ratkaisua haetaan työ-terveyshuollon kanssa. Kaikki katsotaan tapauskohtaisesti. oleellista on puuttua riittävän ajoissa esimerkiksi pitkiin sairaus-lomiin, ei niin että ongelmat ovat jo käsis-

sä, sanoo pelastusjohtaja tero mäki.-- uudelleen sijoittuneet voidaan viime vuosilta laskea yhden käden sormilla ja muut tapaukset ovat ratkenneet varhen-netulla eläkepäätöksellä. tällä hetkellä on kaksi siirretty operatiivisista tehtävistä pois ja yksi työntekijä sijoittunut työkokeiluna Vaasan kaupungin toiseen yksikköön.-- Valtakunnallisten työkykyselvityksien tuloksia on pohdittu Pohjanmaallakin. Vaasan kaupunki pyrkii pienentämään varhaisen eläköitymisen kustannuksia, jolloin joudutaan miettimään, mitä työtä työntekijät pystyvät tekemään. operatii-visessa toiminnassa on 95 päätoimista henkilöä, joten ylimääräistä ei juuri ole. lisäksi täytyy muistaa, että pois lähtevien tilalle täytyy rekrytoida uutta henkilöstöä, joka on oikeasti vaikeaa, sillä budjetti ei tunne kaksoispalkkausta yhdelle tehtävä-nimikkeelle. -- uhkakuvia on, mutta en näkisi tilannetta mahdottomana. Varhainen puuttuminen on avainjuttu, jolla työkyvyn säilyttämistä tuetaan. Sillä tuetaan myös henkisen työkyvyn säilyttämistä, kun käydään läpi vaihtoehtoja, joita on olemassa. Fyysinen vajavaisuus on ymmärrettävästi vaikea pala purtavaksi, kun on tottunut täyttä-mään työyhteisössä tietyn roolin. Silloin tu-lee saada tukea, että arvostetaan kaverin muutakin osaamista.-- Pelastustoimessakin on löydettävissä arvokkaita työtehtäviä niille palomiehille, jotka eivät enää ole kovimmissa hommis-sa. ne on vain keskusteltava esille.

PäIjäT-HäMEEN PElASTuSlAIToS:

-- Sijoitukset on pyritty tekemään työvuoro-jen sisällä tehtävien jaon puitteissa. tois-taiseksi pitkäaikaisiin uudelleensijoituksiin ei ole ollut tarvetta, vaan kysymyksessä on ollut esimerkiksi kuntoutusjaksolta työhön palanneen kevennetty työ. yhdessä tapauksessa henkilö on siirtynyt tarkas-tustehtäviin ja yksi on kouluttautumassa, pelastusjohtaja Jari Hyvärinen kertoo.-- yhdestä kahteen työntekijää vuosittain on siirtynyt pitkien sairaslomien jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle. Varhe-maksut ovat ongelmallisia, sillä niitä ei juurikaan voi etukäteen ennakoida. muutama vuosi sitten käyttöön otetulla pelastuslaitoksen omalla varhaisen puuttumisen mallilla pyri-tään vaikuttamaan pitkiin sairaslomiin.-- erityistä suunnitelmaa ei ole, vaan asiat on katsottu tapauskohtaisesti. Kun toimintoja jatkossa kehitetään, mietittä-väksi tulevat myös toimenkuvat. ei tule tuudittautua siihen, että ongelmia ei ole ollut, eikä niitä ole jatkossakaan. meilläkin

keski-ikä nousee. Vaikutuksia on myös uuden pelastuslain tarkastusvelvoitteilla ja sillä, miten käy pelastuslaitosten hoitamal-le ensihoidolle.-- Pelastuslaitos toimii Päijät-Hämeen liiton alaisuudessa, joten kuntien töihin sijoittamista en näe realistisena, eikä kuntaliitosta suunnittelevissa kunnissa todennäköisesti olisikaan työnpaikkoja pelastushenkilöstölle.-- Valitettavasti on aistittavissa, että työ-vuoroissa ei oikein pidetä järjestelmästä, jossa osa tekee raskaita savusukellus- ja sairaankuljetustehtäviä ja ikääntyneet toimivat kuljettajina. Kaipaan työvuorojen sisään keskinäistä keskustelua siitä, miten tehtävät hoidetaan ja kuka tekee mitäkin.-- tulevaisuudessa ongelmia voi olla enemmän, kun toimintaa pitäisi pyörittää vähintään nykyisellä tasolla, mutta uutta rahoitusta kunnilta tuskin saadaan. toi-mintojen sisäinen kehittäminen on tärke-ää: jos kunnille osoitetaan, että toimimme tehokkaasti, pystytään myös rahoitusesi-tykset perustelemaan vakuuttavammin.

lAPIN PElASTuSlAIToS:

-- Savusukelluskiellot tai alentuneet toimin-takyvyt ovat olleet ainoastaan yksittäista-pauksia. yhtään uudelleensijoittamista ei ole tehty, kahdessa tapauksessa se olisi voinut olla vaihtoehtona, mutta ratkaisut löytyivät muuten, sanoo pelastusjohtaja martti Soudunsaari.-- ongelmana ovat tosi pienet vuorovahvuu-det, jolloin kaikkien on kyettävä kaikkiin tehtäviin. Pitkiltä sairaslomilta palaavia voidaan sijoittaa työvuoroon kevennettyyn tehtävään korkeintaan yksi. -- Kolmen henkilön kohdalla päivävuoroon siirtymistä on tarjottu, mutta ne ovat kaatuneet palkkauskysymykseen tai siihen että kaveri on kuntoutunut. Kompensaa-tio olisi muodostettu henkilökohtaisesta lisästä ja tulospalkkiolisästä.-- uskon, että henkilöstöllä on tulevai-suudessa kiinnostusta uusiin tehtäviin ja päivätyöhön, kun pystytään sopimaan palkkauksen ehdoista. Halutaan kuitenkin jatkaa tällä alalla.-- Viimeisen viiden vuoden aikana työkyvyt-tömyyseläkkeelle on jäänyt kahdeksan. Se on lähes kymmenen prosenttia vuorotyötä tekevän henkilöstön määrästä.

joKIlAAKSojEN PElASTuSlAIToS:

-- Vuorotyöstä päivävuoroon sijoittamista ei ole toistaiseksi jouduttu tekemään. Vain raahen asemalla päivystetään vuoroissa. mutta asia saattaa tulevaisuudessa reali-

”Uutta rahaatuskin

saadaan.”

”Ongelmanatosi pienet

vuorovahvuudet.”


vartijan työn perusteetvartijan peruskurssivartijan ammattitutkintoturvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintolukkosepän ammattitutkintolukkoseppämestarin erikoisammattitutkintoturvallisuustekniikan erikoiskurssitjärjestyksenvalvojan perus- ja erityiskurssittulityökurssittyöturvallisuuskorttikoulutusyrityskohtaiset koulutukset

Ota yhteyttä!koulutussuunnittelija Anne Kotkavuoripuh. 020 513 1545, [email protected]

EdupoliLämmittäjänkatu 2 A, HelsinkiAmmattitie 1, PorvooVirnatie 5 A, Vantaa

www.edupoli.fi

Turvallisuusalojen koulutusta ja tutkintoja

soitua meilläkin. ylivieskan kaupungilla ja pelastuslaitoksella on aikaisen puuttu-misen ohjelma, jolla pyritään estämään työkyvyn menettäminen, ja sitä on käytetty-kin, vs. pelastusjohtaja Jarmo Haapanen kertoo.

-- lyhytaikaiset työkykyyn liittyvät järjes-telyt on vielä voitu tehdä työvuorojen sisällä. -- miehistötehtävistä on työkyvyttömyys-eläkkeelle lähtenyt yksi, päällystöstä kolme.

-- ylivieskalla ei käytännössä ole mahdol-lisuutta uudelleensijoituksiin. Konstit on löydettävä pelastuslaitoksesta. -- olemme pilotoineet valmennusta, jossa fysioterapeutin avulla etsitään keinoja toimintakyvyn palauttamiseen.

-- ala pääsee eteenpäin vain, jos kaikki yhdessä tekevät töitä kehittämisen eteen. turvallisuuden tavaratalo –mallin voi ymmärtää strategiana, jolla pidetään kiinni pelastustoimen nykyisistä resursseista. yleinen tavoitehan on, että julkisen sekto-rin koko ei enää kasvaisi.

-- Kehittämisessä pelastustoimen perus-tehtävä ja rooli eivät saa unohtua. olemme puolueeton organisaatio, joka auttaa kaikkia 24/7.

-- esimerkiksi yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen viittaavat lisätehtävät saat-tavat hämärtää tätä kansalaisten silmissä.

KESKI-uudENMAAN PElASTuSlAIToS:

-- Karkean arvion mukaan kymmenen prosenttia ei pääse testeistä läpi. noin kaksikymmentä palomiestä on edelleen vuoroissa, mutta eivät tee savusukellusta. työvuoron ulkopuolelle on tällä hetkellä sijoittunut ja kouluttautunut kuusi henkilöä erilaisiin tehtäviin: huoltoon, valistukseen. yhtään sijoitusta ei vielä ole tehty laitok-sen ulkopuolelle, sanoo pelastusjohtaja Pekka Vänskä.-- Päivätyöhön siirtyneiden palkka on teh-tävänarvioinnilla saatu kohtalaisen lähelle vuorossa olevan palomiehen kokonais-palkkaa.-- työkyvyttömyyseläkkeelle lähtee vuosit-tain 2-3 henkilöä. Varhe-maksuja maksam-me 260 000 euroa vuodessa.-- toimintamallia sijoituksiin, testaukseen ja varhaiseen puuttumiseen aloitettiin ke-hittää kolme vuotta sitten. toimintakyvyn kehittymisen ennustettavuus on kohtuulli-

sen tarkkaa. olemme varautuneet siihen, että joka toinen vuosi siirtyy yksi palomies vuorosta päivätöihin. Sen järjestelmä kestää.-- merkittävin ratkaistava asia on pa-lomiehen palkkauksen huomioiminen uudelleensijoituksessa – mikä on kipuraja kompensaatiossa? tehdäänkö aina teh-tävien uudelleenarviointi, vai saadaanko valtakunnallinen sopimus? Pienemmällä tuloerolla päivävuoroon siirtyminen olisi joustavampaa ja työntekijälle houkuttele-vampaa.

ETElä-PoHjANMAAN PElASTuSlAIToS:

-- Jos testien suorittamisessa on ongelmia, käydään työntekijän ja työterveyshuollon kanssa neuvottelu ja sen jälkeen pääte-tään jatkotoimenpiteistä. tähän mennessä muutama henkilö on voitu sijoittaa huol-toyksikköön. lisäksi on tehty yksilöllinen urasuunnitelma, uusi toimenkuva, omalle paloasemalle, kertoo pelastuspäällikkö Harri Setälä.-- Varhaisen puuttumisen ohjelma on käytössä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. lisäksi pelastuslaitoksella on valmennussopimus Kuortaneen urheilu-opiston kanssa. Sen mukaan on perustettu jo kaksi valmennusryhmää, johon on ha-keutuneet sellaiset henkilöt, joilla on tarve saada tukea harjoitteluun tai jotka ovat menettäneet savusukelluskelpoisuuden.

”Kymmenenprosenttia

ei pääse läpi.”

Stoc

K.xc

Hn

G


Mieti, mitä voi olla vastassa

-- Fyysinen ja henkinen uhkailu on laitonta, eikä kenenkään tarvitse sitä hyväksyä. asenne on vain se, että se muka kuuluisi sairaankuljetuksen ja ensi-vasteen työnkuvaan, Jussi Jokinen sanoo.

Käsirysyyn päätynyt vappujuhla Tampereella ja siitä seurannut uu-

tisointi sai vs. paloesimies Juha Höökin ja hänen kollegansa Jussi Jokisen ja Kim Waenerbergin kysymään Pelastustiedos-sa: onko kaikki puhe palomiesten ja ensihoitajien kohtaamasta väkivallasta ollut turhaa?

–– Ensihoidossa ja ensivasteessa väkivalta arkipäivää, jos nyt ei aina jokapäiväistä. Surkuhupaisaa on, että pelastusalalla tiettyihin turvallisuus-asioihin suhtaudutaan äärimmäisen vakavasti, mutta väkivallan uhkatilan-teisiin ei suhtauduta riittävällä vaka-vuudella. Pelastussukelluksen ohjeis-ta ja turvaparitoiminnasta pidetään kovaan ääneen huolta – ja hyvä niin onkin – mutta väkivaltatilanteisiin ei päällystössä ja johdossa ole samaa tiuk-kaa asennetta. Ruohonjuuritasolla jo myönnetään, että tilanne on ongelma, Jussi Jokinen sanoo.

Höökin ja Hannu Huttusen Pelastus-opistolla kolme vuotta sitten tekemässä Työturva-hankkeessa selvitettiin kentän kokemuksia. Kyselyyn vastanneesta pe-lastusalan henkilöstöstä 73 prosenttia kertoi kokeneensa työssä henkistä tai fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa.

–– Esimerkkejä löytyy vaikka kuin-ka paljon. Useita puukotuksia ja hauli-kolla uhkaamista, Jokinen sanoo.

Jokinen ja Waenenberg ovat omissa alipäällystökurssin opinnäytetöissään jatkaneet uhkatilanneteemaa. Jokinen laati koulutusmateriaalia Pelastusopis-ton ja pelastuslaitosten koulutus- ja työ-turvallisuusvastaavia varten. Tampereen aluepelastuslaitoksella hän on pitänyt henkilöstölle teoriasta ja käytännöstä muodostuvaa työturvallisuusopetusta.

Kehitä peliälyä

Uhkatilannekoulutuksissa Jokinen painottaa asennetta ja ennakointia. Painiotteiden opettelun sijaan pyritään estämään tilanteet, joissa uhka realisoi-tuu väkivallaksi. maalaisjärjellä pärjää. Jo pelastajan peruskoulutuksessa tulisi oikeat toimintamallit juurruttaa sel-käytimeen.

Avainasia on sisäistää se tosiseikka, että vaikka olet työssä auttamassa, autet-tavat tai sivullinen voi haluta sinulle pa-haa – syistä, jotka tuntuvat järjettömiltä. Varaudu siis kaikkeen mahdolliseen.

–– mennäänkö pää kolmantena jal-kana joka paikkaan, vai pysähdytäänkö miettimään, mihin ollaan menossa. Tai tehdäänkö päätös, että ei mennä. Ei kemikaalionnettomuuksiin, korkean paikan pelastustehtävään tai savusukel-lukseen lähdetä myöskään takki auki.

Koulutuksissa käydään läpi koko työketju työntekijän turvallisuuden näkökulmasta: muun muassa tehtävän vastaanotto ja kohteeseen saapuminen, rakennuksessa ja asunnossa liikkumi-nen, sekä tärkeimpänä asiana henkilön kohtaaminen.

Jokinen sanoo, että ”puhumalla asiat hoidetaan” on lattea yleistys. Si-nällään totta ja yksinkertaista, mutta

tosielämässä yllättävän monimutkai-nen juttu. Kuinka tunnistat väkivaltaa suunnittelevan ihmisen?

––Jos et ole sitä ikinä miettinyt, voit löytää itsesi tilanteesta, jossa sinua lyö-dään. Jos ymmärrät vaarat, ennakoit ne ja tarvittaessa poistut turvallisesti.

Parityöskentely korostuu myös sairaankuljetuksessa: –– Ei riitä että toinen on maailmanmestari ihmisten käsittelyssä, jos toinen ei tiedä yhtään mitään. Jos kohde on epämääräinen, jo ajomatkalla puhutaan siitä, mitä ehkä on edessä. Tehdään suunnitelma, mi-ten toimitaan ja hätäsuunnitelma. Lä-heltä piti –tilanteet kirjataan ja niistä opitaan. Ja kun uhkaavasta tilanteesta on päästy ehjin nahoin, mietitään joh-tuiko selviytyminen siitä että oli selvät toimintamallit ja tehtiin oikeita asioita – vai oliko hyvä tuuri.

Älä ota henkilökohtaisesti

Jokinen vertaa pelastuslaitoksen toi-mintaa poliisin taktiikkaan: mitä uh-kaavampi tilanne, sitä enemmän arvoa on tiedustelulla ja suunnittelulla.

–– Jos jossain vielä lähetetään am-bulanssi poliisin tehtäviin, kun partiota

Väkivaltatilanteiden vähättely pelastustoimen sisällä antaa väärän viestin alan ulkopuolelle.

Kuinka tunnistat väkivaltaa suunnittelevan ihmisen?”


ei ole lähettyvillä, on sairaankuljetus-henkilöstön hyvä tietää, että mitään ammatin tai viran tuomaa ylimääräistä toimivaltaa ei ole. itsensä puolustami-sessa on samat oikeudet kuin kellä ta-hansa kadunmiehellä.

On oltava ymmärrystä keskeyttää tehtävä ja tarvittaessa pyytää poliisi paikalle varmistamaan tilanne. Apua ja hoitoa ei saa antaa väkisin.

–– Omalla asennoitumisellaan pe-lastusala voi näyttää ulkopuolisille, että kivien heittämistä ja työn estämistä ei hyväksytä. Pelastushenkilöstö on puo-lueeton auttaja, ei kakkospoliisi. Jos itse vähätellään, ei kukaan muukaan suh-taudu väkivaltaan vakavasti.

Väkivalta ei ole vain fyysistä, vaan myös sanallista ja uhkaavan ilmapiirin luomista. Perinteisesti siitä on vain vai-

ennaKointia

Sairaankuljetuksen uhkatilanne-koulutuksessa harjoitellaan muun muassa ympäristön havainnointia. Jari eskelinen nousee kerrostasan-teelle ja ennakoi katseella liikettä kohdeasunnon ovella. Petri Kivistö varmistaa taustalla, että ulko-ovi jää auki mahdollista nopeaa pois-tumista varten. Kouluttaja Jussi Jokinen seuraa vieressä.

Sairaankuljettaja Jari eskelinen piti koulutusta tarpeellisena. asunnoissa toimimista ja ihmisten kohtaamista miettii eri tavalla.

-- aikaisemmin luotti täysin siihen, että tottahan ambulanssikuski otetaan iloisena vastaan. että auttamaahan tässä on tultu. mutta kokemusten kautta ajatus on muuttunut.

yhä yleisempää on, että sairaan-kuljetus- tai ensivastetehtävässä suunsoittoa ja uhkailua saadaan ulkopuolisilta tai potilaan omai-silta.

-- Joskus uhkaava tilanne on synty-nyt siitä, että potilaan omainen on ymmärtänyt parin kanssa käydyn kielenkäytön väärin. esimerkiksi niin, että vammojen laatua olisi vähätelty. näistä on oppinut sen, että sanavalinnat voivat laukaista tilanteen, miettii palomies markku mäkinen.

Koulutuksissa kerätyn palautteen mukaan puukotuksien ja ampu-misten, joihin ensihoitoyksikön lisäksi on hälytetty poliisi, sijaan enemmän yllättäviä uhkatilanteita on syntynyt niillä keikoilla, joissa ennakkotiedossa ei ole mitään väkivaltaan viittaavaa.

kea puhua. Palomiehen on helpompaa sanoa,

että meinasi jalka lipsahtaa katolla, kuin että sairaankuljetustehtävässä uhattiin veitsellä ja se pelotti. Jokinen epäilee, että yksi syy puhumattomuuteen on, että pään aukominen otetaan henkilö-kohtaisesti.

–– Haistattelu tuo tunteet pin-taan. mutta ei suunsoitto kohdistu sinuun persoonana, vaan viha osoite-taan instituutiolle ja auktoriteetille, jota edustat. Pelastuslaitokselle, vi-ranomaiselle.

Viimekädessä työturvallisuuslain mukaan työntekijällä on oikeus pidät-täytyä vaarallisen työn teosta. Harkin-tavalta tilanteessa on työntekijällä itsel-lään ja päätöksestä pitää välittömästi ilmoittaa esimiehelle.

Kuinka tunnistat väkivaltaa suunnittelevan ihmisen?”


Kuusankosken keskustaan noussut liikenneympyrä yllätti autoilijan.

Kevytyksikkö kiville KuusankoskellaSammutusauto Ku11:n korvaaminen kevytyksiköllä kääntyikin päinvastoin: Kymenlaakson pelastuslaitos perusti viisi uutta virkaa ja nosti Kuusankos-ken kaupunginosan pelastusyksikön vahvuutta -- minimitasolle.

ympen uutta palveluta-sopäätöstä valmisteltaessa ilmoitti Kouvola vuosi sit-ten, ettei nykyiseen palve-luun saa tulla heikennyksiä,

mutta toisaalta kustannuksetkaan eivät saa nousta. Pelastuslaitos esitti Kou-volalle useita malleja, joista kaupunki hyväksyi Kuusankoskelle sijoitetun höökin, esimiehen ja kahden palo-miehen pelastusyksikön lopettamista ja korvaamista kahden palomiehen kevytyksiköllä.

Kuusankoskella yksiön vahvuus on jo parikymmentä vuotta ollut 1+2, mikä on tuntunut työturvallisuudessa. Paloasemalla työskennelleen palomie-hen mukaan työtä on tehty riskillä:

–– Jos vaihtoehtona on tulipalon tuijottaminen ulkoa tai sisään meno, niin luonne käskee sisälle. Vaikka tur-vaparia ei olisi.

Sammutusauton 1+2 miehistön korvaaminen kevytyksikön 1+1 mie-histöllä sai jo Kouvolan kaupungin leiman, kunnes aluehallintovirasto (avi) palautti palvelutasopäätöksen takaisin pelastuslaitokselle. Samaan aikaan päätöksistä tehtiin kunnallisva-litus pelastuslaitoksen johtokunnalle, oikaisuvaatimus isäntäkunta Kotkan kaupungille ja kanteluja hallinto-oi-keuteen, ja kiivas kansalaisaktivismi piti turvallisuusteemaa yllä julkisuudessa.

Avi edellytti korjaamaan Kuusan-kosken valmiutta sille tasolle, mitä toimintavalmiusohjeessa määritellään.

Seuraavaksi Kouvolassa suunniteltiin työvuorovahvuuden nostoa 1+3:een, mutta vasta ensi vuonna. Lomien ja sairastumisten aikana vahvuuden sal-littaisiin putoavan 1+2:een.

Kaupunginjohtajan esittelemän säästöversion sijaan kaupunginhallitus päätti kuitenkin yksimielisesti velvoit-taa pelastuslaitosta käynnistämään toi-menpiteet työvuorovahvuuden nosta-miseksi välittömästi 1+ 3:een niin, että vahvuus säilyy myös loma-aikoina. Päätöksellä Kouvola sitoutui maksa-maan aiheutuvat kustannukset.

Kesäkuun alussa pelastuslaitoksen isäntäkaupunki Kotka hyväksyi viiden palomiehen viran perustamisen pelas-tuslaitokselle. Virat täytetään syksyn aikana.

Pelastustoimi on jo vedetty tiukalle

Kouvolalle virkapaketti tuo 200 000 euron korotuksen maksuosuuteen. Se ei ole aivan yhdentekevä summa nykyi-sessä taloustilanteessa. Kaupungin on kaavittava esiin seitsemän miljoonan euron säästö ensi vuonna. Pelastuslai-toksen toiminnasta Kouvola maksaa tänä vuonna 6,4 miljoonaa euroa.

–– Todettiin, että ohjeet edellyttä-vät tällaista ratkaisua. Aluehallintovi-raston tehtävänä on arvioida tilanteet, ja ottivat jotkut kuntalaisetkin asiaan voimakkaasti kantaa, kaupunginhal-lituksen puheenjohtaja Juhani Pousi

Kuusankosken keskustaan noussut liikenneympyrä yllätti autoilijan.

K


22 l PelaStuSalan ammattilainen

Kuusankoskella sanottuaPelastuslaitos on pohtinut vakavis-saan Kuusankoskelle sijoittuvaa esi-miehestä ja palomiehestä koostuvan nopean toiminnan valmiusyksikköä, joka olisi palo- ja pelastustehtävissä ensimmäisenä tapahtumapaikalla. Paloaseman kirjavahvuus on ollut esimies ja kolme palomiestä, joka on pelastuslaitoksen organisaatiossa pienin yksikkö. Käytännössä ase-malla työskentelee esimies ja kaksi palomiestä. Tällä kokoonpanolla yksikön vahvuus ei täytä savusukel-lustehtävien suosituksia.-- KouVolan Sanomat

Kuusankosken ja Kouvolan paloase-mien asemamestarit, palomestarit ja palomiehet ovat yksimielisiä siitä, että kaikkien nykykouvolalaisten paloturvallisuus heikkenee, kun Kuusankosken paloasemalta vähen-netään yksi henkilö joka vuorosta. Vaativissa pelastustehtävissä kuten savu- ja pintasukelluksissa määritelty vahvuus on 1+3. Tähän asti Kuusan-koskella on kuitenkin otettu hallittuja riskejä ja toimeen on ryhdytty vajaa-miehisinäkin.-- yle

Kuusankoskelle sijoitettava uuden-lainen pelastusyksikkö EI ole muutos parempaan, vaan päinvastoin! Vaik-ka lehdessä sanottiin, että pelastus-toimen palvelut säilytetään nykyisellä tasollaan, tämä ei pidä paikkaansa. Kahden miehen yksiköllä ei voida toi-mia lähimainkaan nykyisellä tasolla. Palvelun taso laskee merkittävästi, VAIKKA on kyse ihmishengistä!-- KanSalaiSadreSSi netiSSÄ

Uuden palvelutasopäätöksen mu-kaan Kuusankosken paloaseman välitön valmius heikkenee. Jokaises-ta neljästä työvuorosta siirtyy yksi palomies Kouvolan paloaseman vuorovahvuuteen. Tällä siirrolla Kou-volan toimipisteestä voidaan päättää neljän määräaikaisen palomiehen työsopimus. Tehdyllä päätöksellä pelastuslaitos säästää neljä henkilö-työvuotta. Erikoista ”säästöpäätök-sessä” on se, että Kouvolan kaupun-gin maksuosuus säilyy ennallaan Kymenlaakson pelastuslaitokselle. Palvelutaso heikkenee Kuusankos-kella merkittävästi, mutta maksu-osuus säilyy entisellään.-- aSemameStarit KouVolan SanomiSSa

”(kok) sanoo.

Pousin mielestä Kouvola ei kaadu pelastustoimen kustannusten nousuun, vaikka kaikkia toimintoja täytyy miettiä säästön näkökulmasta.

–– Siihen ensimmäinen päätös pe-rustuikin että yritettiin säästää, mutta se ei mennyt läpi.

Hän näkee, että muilta kunnan sek-toreilta säästö löytyy helpommin: –– Us-koisin että pelastustoimi on jo vedetty tiukalle. Jos työssä on yksi tai kaksi mies-tä, ei säästettävää paljoa ole. Pelastustoi-mi on ihan välttämätön, sen tulee olla toimintakykyinen ja toivottavasti Kuu-sankosken osalta se tuli tällä päätöksellä toimintakykyiseksi, sanoo Pousi.

adressi miehistö-vahvuuden puolesta

yksi pelastuslaitoksen säästöön voimak-kaasti kantaa ottanut oli kuusankoske-lainen sairaankuljettaja Kati Liukkonen, joka sanoo valituksien ja kanteluiden perusteeksi tasa-arvon.

–– Kuusankoski on osa Suur-Kou-volaan, mutta Kuusankosken ykkösris-kialuetta oltiin valmiita kohtelemaan toisin kuin Kouvolan ykkösriskialuetta.

miksi kuusaalaiset olisivat vähempiar-voisia, ihmettelee Liukkonen.

Hyvästä lopputuloksesta huolimat-ta Liukkonen on pettynyt kuntapäättä-jien pelastustoimen tietotasoon. Kun pelastuslaitoksen toimintaa ei tunneta, saattaa päätöksenteossa mennä läpi hei-kennyksiä jopa vahingossa.

–– Päättäjät eivät oikein tienneet mistä oli kysymys ja siksi kevytyksikkö heille ensimmäisellä kierroksella saa-tiinkin myytyä muka parempana pal-veluna. Ehkä ajateltiin, että on hienoa, kun tulee uusi pelastusyksikkö, mutta kukaan ei vaivautunut ottamaan selvää mitä se tarkoittaa. Vasta kun päätöksestä valitettiin ja julkisuusmylly alkoi, alkoi-vat päättäjätkin ymmärtää että päätös on toimintavalmiusohjeen vastainen. Aika kuvaavaa on se, että kun nettiin perustettiin adressi Kuusankosken pe-lastusyksikön vahvuuden säilyttämisen puolesta, moni Kouvolan valtuutettu kävi sen allekirjoittamassa.

myöhemmin oli tapahtua toinen kyseenalainen päätös, kun kaupungin-hallitukselle esitettiin Kuusankosken vahvuudeksi 1+3, mutta niin, että si-jaisia ei asemalla käytettäisi. Liukkosen laskelman mukaan 1+3 kirjavahvuus

”PÄÄttÄJÄt eiVÄt ole Kartalla”

KanSalaiSVaiKuttaminen pelastuslaitoksen mie-histövahvuuksien puolesta oli Kati liukkoselle selvä juttu, sillä pelastuslaitoksessa ja kunnassa tehdyt pää-tökset olivat toimintavalmiusohjeen vastaisia. tapah-tumista jäi mieleen kaksi asiaa: -- aina kannattaa olla itse aktiivinen. Valtuustoihin ja lautakuntiin valittujen edustajien asiantuntemukseen ei voi aina luottaa, pe-lastustoimen asiat voivat olla päättäjille vieraita.


Kuusankosken pelastusyksikkö on tarkoitus siirtää sisäilmaon-gelmien piinaamalta syrjäisel-tä paloasemalta lähemmäs keskustaa kaupungin varikolle. toistaiseksi yksikkö toimii vielä vanhoissa tiloissa.

Kymenlaakson tapauksessa nähtiin pelastustoimen normioh-jauksen merkitys. ohjausta ja sen valvontaa tarvitaan, jotta alueen pelastustoimi on järjestetty toimintavalmiusohjeen mukaisesti. Valvonta toimi ja Kouvolan kaupun-ki reagoi korjaamalla tilanteen.

ymmärrän, että pelastuslaitos-ta pitää tarkastella alueellisena kokonaisuutena. erikoista Kymen-laaksossa oli, että pelastuslaitos itse lähti esittämään leikkauksia miehistövirkoihin ja esitteli kevytyk-sikön kuusankoskelaisille palvelun parantumisena. tämä kehitys on

totaalisesti väärään suuntaan. lai-tosten ei tule itse asettaa mitään matalampaa tavoitetta kuin lisätä henkilöstöään.

tätä ei pidä ymmärtää väärin. Palomiesliitto kannattaa kaikkien uusien toimintamallien kehittä-mistä, jotka tekevät työstä entistä turvallisempaa sekä nopeuttavat sammutus- ja raivaustyötä. mutta jos teknisillä ratkaisuilla peitellään sitä, että samalla leikataan henki-löstön määrä puoleen – sitä ei voi hyväksyä.

Kim niKula

olisi tarkoittanut Kuusankoskella sitä, että vuodessa olisi kymmenen kuu-kautta, jolloin todellinen vahvuus olisi edelleen 1+2.

–– Siinä vaiheessa olin yhteydessä kaupunginhallituksen jäseniin ja kaik-kiin muihin asiaan mahdollisesti vai-kuttaviin päättäjiin ja vetosin, että älkää toista kertaa antako itseänne viedä kuin litran mittaa.

tehot irtipienestä porukasta

Pelastusjohtaja Vesa Parkkon mukaan Kuusankosken tapauksessa Kympellä olisi ollut mahdollisuus miettiä asioita uudella tavalla. Kuusankoskelle kaa-vailtu kevytyksikkö olisi ollut Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen KU52:n tapainen Cobralla varustettu pelastus-yksikkö. Se tekisi tiedustelua, alkusam-mutusta ja valmistelisi pelastustoimin-nan aloittamista.

–– Siinä olisi katsottu menetelmiä, joilla pystyttäisiin tehostamaan pienenkin porukan työsuoritetta, Parkko perustelee. Hänen mukaansa talouden puristuksessa ja yleisen kehityksen myötä alalla tarvitsee tarkastella ja etsiä uusia työmenetelmiä.

–– nyt on aika pitkälle hirttäydytty sammutusautoon ja 1+3 vahvuuteen. Vielä ei olla kypsiä – ei alalla eikä päät-täjien keskuudessa – näkemään muuta mahdollisuutta kuin yksiköiden perin-teistä miehitystä, Parkko harmittelee.

Kuusankoskella avi vaati ykkösris-kialueen saavutettavuuteen parannusta. Parkko toivoo, että toimintavalmiusoh-je ”antaisi muunlaisia mahdollisuuksia toteuttaa palvelutasoa”.

–– Se on nimenomaan ohje ja suunnittelun perusta, mutta on men-ty ja jatkossa vielä enemmän mennään palvelutasopäätöksen suuntaan. Vielä ei ymmärretä, miten vahva päätös pe-lastuslaitoksen kuntien kuulemisen jäl-keen tekemä palvelutasopäätös on.

uudet virat vahvistavat tulevaisuutta

Vaikka kevytyksikköä ei toistaiseksi pe-rustettu, pitää Parkko uusien virkojen perustamista hyvänä.

–– Kouvolan kokoisessa kaupungissa ei pelastusvalmius ole ylimitoitettu mis-sään tapauksessa uusien virkojenkaan jälkeenkään. Koko kaupunkia ajatellen vahvuus on ollut alimitoitettu. Päätös

korjaa sitä hyvään suuntaan. Virkoja tarvitaan, jotta pystytään ylläpitämään pelastustoimea tulevaisuudessa.

Parkkon mukaan kevytyksikkö olisi toiminut, sillä Kouvolan keskustan pa-loasema on Kuusankoskelta noin 7-8 minuutin ajomatkan päässä.

–– Kahden aseman hälytyksellä on jo vuosia pystytty takaamaan palveluta-so ja kohtuullinen työturvallisuustaso, vastaa Parkko kysymykseen, onko Kuu-sankoskella ollut vuosien ajan turvaton-ta 1+2 yksiköllä.

Kati Liukkosen mielestä tilanne olisi pitänyt korjata jo kauan aikaa sitten:

–– Kouvolalla on omat tehtävänsä ja kiireensä, joten yksiköt eivät tule riittä-vän nopeasti. Savusukellusta ei kevytyk-siköllä pystyttäisi aloittamaan. nyt on otettu 1+2 vahvuudella tietoisia riskejä. Ehkä ajateltiin, että kun 1+2 on on ol-lut tähänkin asti ja siihen ei kukaan ole puuttunut, voidaan kokeilla ja pudot-taa vahvuutta entisestään, Liukkonen puuskahtaa.

–– Tuntuu hassulta, että tehdään ohjeiden vastaisia päätöksiä, joiden korjaamiseksi pitää alkaa tapella. Kun kyse on ihmisten turvallisuudesta, tulisi asioiden olla jo alunperin kunnossa.

Miksi sahataan omaa oksaa?


”Uutta ajattelua”Kympen johtokunnan kuusankoskelaiselle puheen-johtajalle kevytyksikkö olisi kelvannut mainiosti. lopputuloksena syntynyt virkapaketti on sekin ”erinomainen juttu”, sanoo Jyrki Hyttinen (kok).

Miksi pelastuslaitos suunnitteli Kuu-sankoskelle kevytyksikköä?

-- Kouvolan kaupunki esitti, ettei kus-tannustaso saa nousta, jonka jälkeen mietittiin, miten pelastuspalvelu kah-den vakinaisen paloaseman ja vpk:n kesken hoidetaan. Haluttiin tarkastella asiaa muusta kuin puhtaasti savusu-kellustehtävien näkökulmasta. Kun oli tiedossa Kuusankosken pelastusyksi-kön siirtyminen uuteen paikkaan, josta riskikohteet saavutetaan paremmin, nähtiin että 1+1-mallilla saavutetaan sekä Kuusankosken että Kouvolan osalta optimaalinen pelastustoiminta.

-- tiedettiin hyvin ohjesäännön vas-taisuus -- jos niin voi sanoa -- mutta katsottiin että siitä huolimatta näin voitaisiin menetellä, koska kyseessä on toiminnan järjestämisen ohjeesta.

Aluehallintovirasto piti kuitenkin kiinni 1+3:n vahvuudesta?

-- ymmärrän, että 1+3 ykköslähdön vahvuutta halutaan noudattaa jos seu-raava resurssi on kauempana, mutta Kuusankoski on niin lähellä Kouvolaa, että lisäresurssi saadaan nopeasti. Paikalliset olosuhteet olivat silloin ja edelleenkin sellaiset, että tämmöistä olisi voitu hyvin miettiä.

Kuusankoskella pelastusyksikkö oli vuosia vahvuudella 1+2. Onko Kuusan-koskella ollut turvatonta?

-- en tiedä onko ollut erityisen turva-tonta. Pelastuslaitoksella on paljon muitakin tehtäviä, savusukellus on vähemmistönä. Keskustelua on käyty pääsääntöisesti laitoksen sisällä, suuri yleisö ei ole kyseenalaistanut pelastus-laitoksen toimintaa.

Oliko viiden viran perustaminen liioitel-tua, jos kaikki meni hyvin ennenkin?

-- Pelastuslaitoksen ja kuusankos-kelaisten näkökulmasta päätös on erinomainen. toisaalta olen Kouvolan valtuutettu, joten ihan en ole vakuut-tunut siitä, että jos Kouvolan kaupunki perustaa viisi uutta virkaa, että ne menevät Kuusankosken paloasemalla oikeaan osoitteeseen.

Mikä olisi ollut oikeampi osoite?

-- Kaupungin palveluja ei pidä rinnas-taa, mutta paineita on esimerkiksi vanhustenhuollossa, lasten huostaan-otossa, nuorten syrjäytymisen ehkäi-syssä... nämä ovat poliittisia valintoja. teemme 15 miljoonan euron alijää-män 2010, joten kaikkia yksittäisiä toimia joudutaan tarkastelemaan hyvin kriittisesti.

Pelastustoimelta vaaditaan uutta ajat-telua, mitä se tarkoittaa?

-- ensinnäkin pelastustoimen normioh-jaukseen pitäisi saada joustavuutta. Se säätelee aika tiukasti, ja kustan-nukset tulevat siitä kun eletään normin mukaan. lisäksi uusia toimintatapoja ja ajattelua siitä, miten turvallisuustyö-tä ja ennaltaehkäisevää työtä viedään eteenpäin.

Mitä suhtaudut valituksiin joilla pelas-tusyksiköiden liian pieniin vahvuuksiin puututaan?

-- Valittamiseen on oikeus, mutta pik-kaisen kapeakatseista se on kunnan koko palvelutuotantoon nähden. Pelas-tustoimi on tärkeä sektori, mutta sen pitää olla suhteessa kaikkeen palvelu-tuotantoon mitä kunta tekee.

-- Pelastuslaitos ja sen henkilöstö tekevät arvokasta työtä. Henkilöstö valvoo aktiivisesti omaa etuaan, mikä on hatunnostoinen asia, mutta tulee ymmärtää paineet mitkä ovat koko kun-takentän taloudessa. Se vaatii pelas-tustoimelta ja palomiehiltä uudenlaista ajattelua ja joustavuutta.

Vuorilaaksontiellä 6.12.2009 syt-tyneestä tulipalosta Kuusankosken nykyinen 1+2 -vahvuinen yksikkö pelasti ihmisen jo ennen Kouvolan sammutusyksikön saapumista paikalle. Tilanne oli niin vakava, ettei henkilö kyennyt enää siinä vaiheessa itse pelastautumaan. Tulevaisuuden 1+1 -vahvuudella tämä ei olisi ollut mahdollista ja huoneiston sisällä ollut ihminen olisi hyvin todennäköi-sesti menehtynyt. -- KunnalliSValituS PalVelutaSo-PÄÄtöKSeStÄ, Kati liuKKonen

Edelleen haluan korostaa, että Kou-volan keskustan ykkösriskialueella asuvat ihmiset saavutetaan tavoi-teajoissa minimivahvuudella 1+3, kun taas Kouvolan Kuusankosken kaupunginosan ykkösriskialueella asuvia ei. Tämä ei mitenkään edistä yhdenvertaisuutta ja samanarvoi-suutta.-- VaStine Hallinto-oiKeuteen, Kati liuKKonen

Kirjoitin jo 2.6 2009, että Kotka tulee säästämään pohjoiskymenlaak-solaisten turvallisuudesta. Varoi-tuksista huolimatta kaikki näyttää kuitenkin olevan toteuttamista vaille valmista. Maksajiksi on suunniteltu ensisijaisesti Kuusankosken, mutta myös Jaalan ja Valkealan asukkai-ta. Ymmärrän sen, että rahat ovat loppu, ja säästää täytyy. Hölmöjä meidän ei kuitenkaan pidä olla, vaikka sitä roolia meille Kotkasta nyt tarjotaan. -- Jari lariKKa KouVolan SanomiSSa

Jos tämä päätös toteutetaan ja Kuusaan ensilähdön alueella sattuu tämän jälkeen onnettomuuksia tai ihmishenkien menetyksiä, nämä sa-maiset päättäjät vaativat päitä vadil-le. Jo nyt voidaan todeta, että ainoa, jota voi tässä tilanteessa syyttää, on Kouvolan kaupungin päättäjät itse sekä Kympen nykyinen johto.-- PaSi Helander KouVolan Sano-miSSa

Kuusankoskella sanottua”


Luovuta.

Oletko aina halunnut auttaa,

mutta et tiedä miten?

Kesän Asuntomessuilla jaettiin ai-kaisempien vuosien tapaan tietoa

paloturvallisesta rakentamisesta ja asu-misesta. Turvallisen asumisen ja raken-tamisen edistäminen -hanketta olivat toteuttamassa Pelastusopisto, Pohjois-Savon pelastuslaitos, Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto ja Savon ammatti- ja aikuisopisto.

yhteistyössä kehitettiin turvallisen rakentamisen mallia, joka ulottuu ra-kentamisprojektin suunnittelusta aina lopullisiin asukkaisiin saakka. Kevään aikana asuntomessualueen pientalojen suunnittelijoille, rakentajille, tuleville asukkaille sekä rakennus- ja talotek-niikan opettajille annettiin perustietoa alkusammutuksesta, hätäensiavusta ja rakenteellisesta paloturvallisuudesta.

Alueen tulevien asukkaiden tur-vallisuuskoulutus jatkuu messujen jäl-keen. Koulutuksen tavoitteena on antaa asukkaille perustaidot kodin onnetto-muustilanteissa toimimiseksi ja opastaa hankkimaan onnettomuustilanteita eh-käisevää turvatekniikkaa.

Ammatti- ja aikuisopiston opiskeli-jatyönä rakentamassa Sami-messutalos-sa esiteltiin asumisturvallisuutta paran-tavia ratkaisuja, muun muassa kaikkiin huoneisiin asennettua sprinklerijärjes-telmää. Palo-, murto- ja vesivahinko-suojauksen sisältävä hälytysjärjestelmä katkaisee palohälytyksen sattuessa au-tomaattisesti sähköt pois sähköpalojen kannalta riskialttiista kohteista, kuten liedestä, kiukaasta ja keittiön työtasojen

Turvallinen asuminen teemana Kuopiossa

Pohjois-Savon pelastuslaitos ja Pelastusopisto esittelivät messukävijöille au-tomaattisammutusta sprinklerikontissa. Kontti oli lainassa tampereen alue-pelastuslaitokselta. turvataloon ja konttiin tutustui lähes 6000 kävijää.

pistorasioista. mahdollisen vesihälytyk-sen yhteydessä kaikki vedentulo sam-mutusjärjestelmää lukuun ottamatta es-tyy. Sami-talon keittiöön oli asennettu sammuttimella varustettu liesituuletin. Vastaava turvaliesituuletin asennettiin messualueella 12 taloon.

ASiAnTUnTiJAT keskustelivat tur-vallisesta kodista Pelastusopistolla elo-kuun alussa järjestetyssä seminaarissa.

Vuosittain tilastoidaan yli 320 000 koti-tapaturmaa, eli yli neljä kertaa liikenne-tapaturmien määrä. naisille tapaturma sattuu yleisimmin ruoanlaitossa, mie-hille pihalla tehdyissä korjaustöissä.

Pohjois-Savossa rakennuspalo-jen määrä nousi yli 300 paloon viime vuonna. maakunnan rakennuspalojen lukumäärä on ollut kasvussa, mutta palokuolemien määrä on kääntynyt laskuun viime vuosina.

HäTäKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTo HAL Ry

. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . . .

. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .


HätäKeSKuKSien toimintaa ohjaava uusi laki (laki hätäkeskustoiminnasta) vahvistettiin 20. elokuuta. Laki tulee voimaan 1.1.2011. Lakiuudistus on kokonaisuu-dessaan merkittävä ja jo toinen lyhyen ajan sisällä.

Laki määrittelee henkilöstön vastuut tarkemmin ja mahdollistaa myös erilaiset sanktiot selkeämmin. Hätäkeskusammattilaisten liitto on laista antamassaan lausunnossa huomauttanut, että työnantajan on riit-tävillä henkilöstöresursseilla varmistettava, ettei hätä-keskusten kuormittuminen aiheuta tuottamuksellisia laiminlyöntejä.

Lain vaikutukset käytäntöön jäävät käytännössä nähtäviksi. Esimerkiksi määräaikaisen virantoimittami-sesta erottamisen perusteista ei ole tarkkaa määrittelyä. Päivystäjän oikeusturva vaatii edelleen kehittämistä.

HAL korostaa henkilöstön riittävää koulutusta ja am-mattitaidon varmistamista työnantajan taholta. Liitto liitto on huolissaan hätäkeskuslaitoksen uudistusten vaikutuksista keskusten henkilöstön määrään. Jatkos-sa työnantajan on kiinnitettävä erityistä huomiota henkilöstön ammattitaidon ylläpitoon ja työssä jak-samiseen.

–– Hätäkeskusten on ollut vaikeaa saada riittävästi koulutettuja hakijoita avoinna olleisiin päivystäjän vir-koihin. Tästä syystä esimerkiksi vuonna 2008 noin 40 henkilötyövuotta jäi käyttämättä, HAL korostaa elo-kuussa julkaistussa tiedotteessa.

Kesän ja syksyn aikana hätäkeskuksissa, joissa aikai-semmin on ollut hyvä työvoiman saatavuus, on ollut ongelmia määräaikaisten päivystäjänvirkojen täyttämi-sessä. Rekrytointiongelmat ovat ajoittuneet kiireiseen loma-aikaan, jolloin hätäpuhelujen määrä kasvaa. Ti-lanne tuo painetta henkilöstön jaksamiseen.

SiSäASiAinminiSTERiö on päättänyt keskittää hätäkeskuspalvelut seitsemään hätäkeskukseen vuosina 2011-2015. Hätäkeskuskartan uudelleen piirtäminen tarkoittaa käytännössä jopa satojen kilometrien työ-matkaa.

–– Toistaiseksi ei ole mitään takeita siitä, että nykyi-nen hätäkeskushenkilöstö on valmis siirtymään uusiin toimipaikkoihin. Perheet miettivät ratkaisujaan ja vaa-kakupissa painaa myös hätäkeskuspäivystäjän ammatin kilpailukyky, sillä monilla päivystäjillä on työkokemus-ta ja ammattitutkinto myös toiselle alalle. Henkilöstö tarvitsee muutostukea ja tilanteessa avainasemassa ovat työnantajan ratkaisut. Valtion henkilöstöpolitiikan toi-mivuus ja joustavuus punnitaan, HAL huomauttaa.

Tilaongelmista kärsinyt Helsingin hätäkeskus siir-tyy Keski- ja itä-Uudenmaan hätäkeskuksen tiloihin Keravalle lokakuun alussa.

HäTäKESKUSAmmATTiLAiSTEn liitto tukee jäseniään muutostilanteessa mahdollisesti syntyvissä ristiriidoissa ja ongelmissa. Edunvalvontakysymyksissä jäseniä palvelevat liiton toimisto ja paikalliset luotta-musmiehet.

Suomen Hätäkeskusammattilaisten liitto HAl ryVernissakatu 6, 01300 Vantaa– Jäsenyys- ja jäsenrekisteriasiat: puh. (09) 867 8880– edunvalvonta- ja oikeusturva-asiat: puh. 050 330 [email protected]

Hätäkeskushenkilöstö tarvitsee muutostukea

Aluejako politisoitui vaaliaseeksiSiSäMiniSteriön tekemä hätäkeskus-ten aluejako jatkaa elämäänsä poliittisessa keskustelussa. Sdp ilmoitti tekevänsä edus-kunnan syysistuntokauden alussa toimen-pidealoitteen hätäkeskuspäätöksen uudelleen käsittelystä.

–– Aluejako on tehty pitkälti juuri po-liittisen harkinnan ja intressien pohjalta, eikä sen pohjalta, mikä olisi ollut kokonaisedun kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Hyvään

päätöksentekoon ei kuulu tehdä uudistuksia uudistusten vuoksi. Vielä on paljon kysy-mysmerkkejä ilmassa tämän uudistuksen järkevyydestä ja todellisista säästöistä, Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen totesi.

Sisäministeri Anne Holmlund (kok) vas-tasi aloitteen tulevan myöhässä, sillä eduskun-ta käsitteli asian jo vuosi sitten. Hallintovalio-kunnassa Sdp:n kansanedustajat hyväksyivät hätäkeskuslausunnon.

Vastaa ja Voita leFFaliPPuPaketti! \\\\\\ \\

. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . . .

. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . .


Palomiesliitolle uudet säännöt palkitsemisesta

Vastaa ja Voita leFFaliPPuPaketti! \\\\\\ \\

Järjestöt palkitsevat aktiivisesti toimi-neita jäseniään erilaisin tavoin, esi-merkiksi myöntämällä kunniamerkkejä pitkästä palveluksesta tai nimittämällä kunniajäseniä.

Palomiesliitto on lahjoittanut palomies-patsaita ja liiton viirejä, mutta nyt mieti-tään uusia tapoja huomioimiseen.

Päätöksen pohjaksi haetaan mielipitei-tä jäseniltä. mikä on sinun mieles-täsi Palomiesliitolle sopiva tapa muistaa ay-konkareita tai tukea paikallisyhdistyksen toimintaan aktiivisesti mukaan lähteviä nuo-rempia jäseniä? Käy vastaamassa SPal:n kotisivun kyselylomakkeessa!

Vastauslomake löytyy osoitteesta www.palomiesliitto.fi

Vaikuta ja kerro mielipiteesi! lomake on auki 15. syyskuuta saakka.

Kyselyyn vastanneiden jäsenten kesken arvotaan Finnkinnon leffalippupaketti (43 eur)!

Kerro mieliPiteeSi: miten SPal voi huomioida aktiivisia jäseniä?


yhdennettoista palomiesten mm-ki-sat järjestettiin Etelä-Koreassa 21.-

29. elokuuta. 40 maasta saapui 5700 kilpailijaa 75 lajiin. Kisakaupunkina oli 2,5 miljoonan asukkaan Daegu. Suomesta osallistujia oli tiettävästi 18, ja kotiin tuotiin yhdeksän mitalia.

miTALEiSTA kuusi kertyi Oulun jouk-kueelle, jonka muodostivat Timo Toiva-nen, Sauli Kippola, Pasi inkeröinen ja matti moilanen Oulu-Koillismaan pe-lastuslaitokselta ja Olli immonen Lapin pelastuslaitokselta. Oulun palomiesten matkaa tuki Oulu Fire Fighters ja im-mosen osallistumista Tornion Palomies-yhdistys.

Toivanen osallistui maailmanki-soissa jatkuvasti suosiota kasvattavaan pokeriin. Kolmen päivän uurastuksen jälkeen kaulassa roikkui hopeamitali. Hieno saavutus 180 pelaajan joukossa!

immonen osallistui perinteisempiin lajeihin, voimanostoon ja kenttälajeihin. Senior A -luokassa tuli mukavasti menes-tystä: voimanostosta ja moukarista kultaa, kuulasta ja keihäästä hopeaa ja kiekosta pronssia. Edes järjestäjien ylimääräinen

säätäminen ei lopulta haitannut:–– Voimanostokilpailun aamulla kä-

vin ilmoittautumassa stadionilla kuulaan ja kiekkoon, josta otin taksin kisakeskuk-seen voimanoston punnitukseen. Sovin järjestäjien kanssa, että käyn välissä kello kymmeneltä työntämässä kuulan, ennen kuin oman sarjan kyykky alkaa puoli kahdeltatoista. Kun kuulakisan jälkeen palasin vauhdilla kisakeskukseen, kävi ilmi että kyykky oli ajat sitten kilpailtu, Olli immonen muistelee.

Aikataulusotkusta huolimatta im-monen sai puhuttua itselleen yrityksen, ilman lämmittelyjä tietenkin.

–– Kyykystä tulos, penkistä tulos ja maastanostosta tulos, ulos ja nope-asti takaisin stadionille. Ehdin juuri kahdelle viimeiselle heittokierrokselle, kun taksikuski käsitti osoitteen väärin ja otti suunnaksi ensi vuoden yleisur-heilun mm-päänäyttämön.

Paikallisten kielitaito oli muutenkin vain välttävää. Takseilla oli navigointi-ongelmia, vaikka osoitetta näytti pape-rilta. Koreankieliset tienviitat ja opasteet puolestaan vetivät sormen suuhun län-simaalaisella vieraalla.

KOKOnAiSUUTEnA immonen kiit-telee järjestelyjä ja kisojen ilmapiiriä. Bussikuljetuksen kisapaikkojen välillä toimivat, infoa oli saatavilla hotellilla ja kisatunnelmaa katukuvassa loivat liput ja julisteet. Oulun joukkue osal-listui juhlagaalaan yhdessä Kuopion ja Kotkan palomiesten kanssa, ja ruokaa ja juomaa oli riittävästi tarjolla. illan tarjo-si vuoden 2012 WFG järjestäjä Sydney, Australia.

Kylmyydestä ei myöskään tarvin-nut kärsiä. Päivittäin oli lämmintä 36 astetta ja välillä satoi kaatamalla niin että yleisurheilukisat jouduttiin tun-niksi keskeyttämään. Vuoristojen välis-sä oleva Daegu on Korean niemimaan lämpimimpiä paikkoja.

Daegun lisäksi joukkue ennätti meno- ja tulomatkalla yöpyä myös Sou-lissa ja tutustua legendaariseen Pohjois-Korean rajaan.

Kisatuloksia ja kuvia: www.wfg2010.com

www.oulufirefighters.com

World Firefighters Games Daegu

Kuulamörssärinä Pasi inkeröinen.

exco-keskus toimi näyttämönä monelle sisälajille.

olli

imm

onen


BRONTO SKYLIFT OY ABTeerivuorenkatu 2833300 TAMPEREPuh 020 7927 111Fax 020 7927 300www.bronto.fi

olli immosen tyylinäyte.

timo toivanen pokeripäydässä.

daegu yövalaistuksessa.

Palomiesliiton taskukalenteri jaetaan jäsenille marraskuussa

oVatKo oSoitetietoSi aJan taSalla?

ilmoita muutoksista: [email protected] www.palomiesliitto.fi/palaute

team oFF vasemmalta oikealle: toivanen, inkeröinen, Kippola, immonen, moilanen ja joku paikallinen, joka halusi välttämättä päästä samaan kuvaan.


Enemmän turvallisuus-osaamista Hyriasta

Hyrian uudet koulutukset:

Turvallisuus- ja suojelu-johdon peruskurssi,yhteistyössä UPL:n kanssa.

Opinturva, turvallisuus- ja opetusalan ammattilaisten yhteistyössä kehittämä uusi koulutusohjelma oppilaitosten turvallisuu-den parantamiseksi. Yhteistyössä SPPL:n kanssa.

Turvahoitaja

Tutustu tarjontaamme lisää osoitteessa www.hyria.fi

Kattavat yrityksille ja yhteisöille räätä-löidyt osaamis- ja kehittämispalvelut

PALOmiESTEn JA POLiiSiEn euroopanmestaruus-kisat järjestettiin kesä-heinäkuun vaihteessa järjestettiin Andorrassa. Lajeja oli yli kolmekymmentä, ja European Sports Championship –nimestä huolimatta kilpailemaan kutsuttiin palomiehiä ympäri maailman – ja kisakutsun mukaan myös tullivirkailijoita, satamavirkailijoita ja van-ginvartijoita.

Tiettävästi ainoa suomalainen kisoihin osallistunut oli helsinkiläinen palomies-evp Pekka Koivisto, joka 60-vuotiaiden kenttälajeissa voitti kultaa pituudessa, kolmiloikassa, korkeudessa ja kiekossa.

Koivisto on ollut mukana kaikissa palomiesten mm-kisoissa aina Uuden Seelannin vuoden 1990 kisoista saakka, mutta tämän vuoden Etelä-Korean kisat jäivät väliin. ikään kuin korvikkeena hän osallistui Andorran-kisoihin.

–– Kuulin, että Em-kisoja on järjestetty jo muutamana vuonna, joten päätin lähteä katsomaan kilpailijoiden tasoa. mm-kisojen tulostasoon ei ainakaan näitä kisoja voi verrata, Koivisto kertoo.

Ehkä pienestä osallistujamäärästä johtuen tapahtu-man järjestelyt hieman ontuivat. Esimerkiksi avajaisia ei ollut lainkaan. Samoin tulospalvelussa oli puutteita.

Euroopan mestaruudet jaettiin Andorrassa

Kilpailukooste esitettiin televisiossa iltaisin, mutta muu-ten Em-kisat eivät juuri Andorra la Vellan katukuvassa näkyneet.

–– matkana reissu oli hieno, ilmoja ja hotellia myöten. Ehkä kilpailijat säästelevät jo ensi vuoden new yorkin matkaa varten. Välivuosien Em-kisat voisivat houkutel-la enemmän osallistujia, jos mainonta hoidettaisiin pa-remmin. itsekin löysin tiedon kisoista vähän vahingossa, Koivisto sanoo.


Länsimetrossa ensimmäinen harjoituskilometriä pitkän länsimetron tunneliverkosto tuo uuden ris-

kin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitok-sen alueelle.

metropelastusta harjoiteltiin Hel-singin ja Länsi-Uudenmaan pelastuslai-toksen, Länsimetro Oy:n ja urakoitsijan yhteisessä harjoituksessa Ruoholahden työmaalla 19. elokuuta.

Tunnelia on tällä hetkellä louhittu 30 000 kuutiota neljään suuntaan ja pi-sin tunneli on 800 metriä pitkä. Onnet-tomuudessa työkone paloi umpiperäi-sessä ratatunnelissa, jossa savunpoisto ei toiminut. Operatiivisen savusukellus-harjoituksen lisäksi testissä oli urakoit-sijan, rakennuttajan ja pelastuslaitosten yhteistoiminta ja viestiliikenne.

–– Vaikea ympäristö ja siksi tär-keä harjoitus. Karttapöydällä tällaista

ei voi harjoitella. Palautetta puretaan syyskuun aikana. Rakennusvaiheessa luodaan pelastuslaitosten yhteistä toi-mintamallia, joka tarkentuu metron valmistuessa, jolloin mukaan tulevat myös häket ja metrovalvomot, Helsin-gin pelastuslaitoksen aluepalomestari marko Järvinen kertoo.

Länsimetrossa matkustajien putoa-minen kiskoille estetään laituriseinillä. Tunnelisto koostuu kahdesta rinnak-kaisesta palo-osastoidusta kuusi metriä leveästä tunnelista. Tunnelien etäisyys toisistaan vaihtelee 13-50 metriin. yh-dyskäytävien etäisyys on noin 150-170 metriä ja uloskäyntikuiluja on noin 600 metrin välein.

Työmaalla harjoitellaan vielä useaan otteeseen ennen kuin metrojunat saapu-vat Espooseen loppuvuodesta 2015.

14

lÄn

Sim

etro

oy

Vaikka olimme yksissä tuu-min päättäneet, että vaimo-ni hakee kansainvälistä teh-tävää, sen avautuminen ensi

yrittämällä yllätti. Vastasyntynyt sylissä pohdimme, miten selviäisimme kolmi-sin maailman toisella puolella, maassa, jossa kumpikaan meistä ei ollut koskaan käynyt. Lähipiirin lapsiperheelliset, jot-ka olivat vastaavalla järjestelyllä olleet Vietnamissa, kannustivat ja vastasivat enimpiin kysymyksiimme.

molempien kiinnostus ja seikkai-lunhalukin yhdistettynä suomalaisen kehitysyhteistyöntekijän ja perheen asemaan Suomen sosiaaliturvan parissa varmistivat päätöksemme. yK:n perhe-edut kuulostivat niin ikään toimivilta ja vaimo tekisi ensimmäisen vuoden lyhennettyä työpäivääkin. minä jäisin vanhempainvapaalle Pepe-vauvan ol-lessa kolme kuukautta vanha.

isyyslomalla pohdin mitenkä tämän muotoilisi uudelle esimiehelle, joka varmasti oli laskenut minunkin varaan työntekijäreservissään. Pelastusalalla pitkät vanhempainvapaat eivät ole niin yleisiä, vaikka niihin jokaisella suoma-laisella vanhemmalla on mahdollisuus.

SAimmE kattavan neliviikkoisen pe-rehdytyksen Suomen ulkoministeriössä ja Roomassa järjestön päämajassa. mar-raskuussa 2009 matka suuntasi kohti Hanoita. Alle kuukaudessa löysimme kodin ja asettauduimme aloilleen. Pian arkeamme helpottamaan tuli talouden-

hoitaja, joka on pitänyt kodin kunnossa, perheen ruuissa ja hoitanut tarvittaessa lasta. Vaikka maksamme kehitysmaan palkkatasoon nähden hyvää korvausta, ei 200 euroa kuukaudessa ole kulu eikä mikään kokopäiväisestä kotiavusta.

Omat päiväni ovat kuluneet pääasi-assa kotona lapsen kanssa, mutta olen koko Vietnamissa oloajan opiskellut kieliä. Fysiikasta olen myös pitänyt huolen, siihen taloyhtiömme punttisali ja uima-allas ovat luoneet mukavat puit-teet. Löysin myös jalkapallojoukkueen Hanoin kansainvälisestä liigasta, Hanoi Capitalsin riveissä on tullut potkittua useamman kerran viikossa.

PAHimPiA vastoinkäymisiä liikun-nalliselle perheellemme on ollut ulkoi-lumahdollisuuksien puuttuminen kau-pungissa. Saasteet ja pöly vaivaavat, eikä kunnollisia puistoja ja virkistysalueita ole. Paikalliset pelaavat sulkapalloa park-kipaikoilla, kadunkulmilla ja katoilla. Kesäkauden kuumuus, useina viikkoina yli 40 ja jopa 45 astetta, oli tukalaa ja sitoi valoisan ajat sisälle ilmastoinnin alle.

Olimme huolissamme aasialaisista kulkutaudeista, sillä rintaruokinnal-la oleva lapsi eikä äitinsä voinut ottaa rokotuksia japanilaista aivokuumetta, rabiesta tai lavantautia vastaan. Tau-deilta on kuitenkin vältytty, muutamia vatsatauteja lukuun ottamatta.

Pääkaupunki on melko moderni, ruokaostokset teemme länsimaiselta vaikuttavissa marketeissa ja tarjolla on

Kotikomennukselle – Vietnamiin

teemu PietilÄ – teksti ja kuvat

Kulttuuri-eroihinemme olevieläkääntottuneet.”

Saimme kuulla esikoisemme syntymän aikaan, reilu vuosi sitten, että vaimoni Heini utunen on valittu suomalaiseksi apulaisasiantuntijaksi yhdis-tyneille Kansakunnille. asemapaikka olisi Vietnam. olin itse juuri valmistunut alipäällystökurssilta ja tullut valituksi Hämeenlinnaan ylipalomieheksi.


kansainvälinen lääkäriasema. Palveluta-so eikä laatu millään muotoa vedä verto-ja Suomelle, mutta menettelee.

Varsinainen järkytys on ollut pai-kallinen liikenne. Räjähdysmäisesti kasvaneen kaupungin kapeille kaduille ahtaa vuorokauden kaikkina aikoina moottoripyörien kolonnat ja liikenne-säännöistä ei tiedetä tai piitata. mekin hankimme Vespan käyttöömme, tosin vaimo ei ole pahemmin kyytiin uskal-tanut. Ajaminen liikenteessä muistut-

taakin lähes hurjimpien videopelien pelaamista. ihmisiä menee ja tulee ris-tiin rastiin joka suunnasta ja mikään ei enää yllätä. mistä vain voi tulla eteen aivan mitä tahansa. Ennakointi on lähes mahdotonta täysin järjenvastaisten äk-kiliikkeiden ja yleisen liikennekaaoksen vallitessa.

ViETnAmiLAiSTEn käytös ei ole, toisin kuin voisi kuvitella, aasialaisittain kohteliasta ja ystävällistä, vaan melko

töykeää ja jopa röyhkeää. Täsmällisyys ei myöskään kuulu hyveisiin. Kulttuu-rissa kasvon menetystä vältetään viimei-seen asti. Kysyttäessä jotain asiaa, viet-namilainen kyllä kertoo sinulle ummet ja lammet hymyssä suin, tiesi hän asiasta tai ei. On hankala luottaa kenenkään sanaan.

Kulttuurieroihin emme ole vielä-kään tottuneet ja muihin lieveilmiöi-hin, kuten huijausyrityksiin ja ulko-maalaisiin kohdistuvaan rahastukseen

Pepen ensimmäistä jou-lua vietettiin kaukomailla. erilaista.


yritämme asennoitua mahdollisimman leppoisasti. Loppujen lopuksi olemme vieraalla maalla heidän ehdoillaan.

Kollegoita kouluttamassa

Hanoin provinssiin toimitetaan ku-luvan kesän ja syksyn aikana noin 40 erilaista pelastusajoneuvoa, joista 28 Sammutin Oy:ltä (Saurus) Suomesta. Kaikkiaan toimitus sisältää 20 sam-mutusautoa, viisi nostolavaa ja kolme raivausyksikköä sekä paljon henkilö-kohtaisia suojavarusteita ja muuta pa-lokalustoa. Loput pelastusajoneuvoista tuodaan kehitysyhteistyönä Japanista.

Kalusto on uutta ja nykyaikaista ajoneuvoista pelastusvälinesarjoihin ja kaikkea siltä väliltä. Suomesta käsin on järjestetty kaluston lisäksi vietnamilai-sille kollegoille laaja tekninen ja takti-nen käyttökoulutus, johon osallistuin Sauruksen asiantuntijoiden ohella. Kokemus on ollut ammatillisesti mo-nipuolinen ja avartava.

Oli varsinainen sattuma, että Suo-mesta tuotiin samaan aikaan alan ka-lustoa Vietnamiin, kun itse oli paikalla ja vapaa irrottautumaan koulutukseen mukaan. Kaikki lähti siitä, kun luin ne-tissä juttuja Vietnamin pelastustoimesta ja löysin artikkelin, jossa kerrottiin isos-ta pelastusajoneuvojen toimituksesta Suomesta Hanoihin. Jutun perusteella otin yhteyttä Sauruksen yhdyshenkilöi-hin ja tarjosin apua ja ammattitaitoani. Siitä alkoi yhteistyö.

KOULUTUKSEn aikana olemme vertailleet pelastustoimien eroja Suo-men ja Vietnamin välillä. Kuten odot-taa saattaa, Vietnam on jäljessä alan monilla sektoreilla. Kalusto on van-hempaa ja huonolaatuista, ajoneuvois-ta henkilökohtaisiin varusteisiin. mie-histö on huomattavasti suppeammin koulutettu. Ensihoito ja sairaankuljetus kuuluvat muille palveluntuottajille eikä kapasiteettia ole silti läheskään riittäväs-ti. Pelastuslaitoksen tilat ovat vanhoja ja epätarkoituksenmukaisia nykyaikaisel-le pelastuskalustolle ja miehistölle.

Pelastusala ylipäänsä on paljon ka-pea-alaisempi tehtävänkuvassaan. En-naltaehkäisy, kansalaisten valistus, pe-lastuslaitoksen oma ohjeistus ja suunni-telmallisuus tehtävien hoitamiseen ovat vielä kovin puutteellisia.

Koulutettavina paikalliset ovat hy-vin haastava ryhmä. Ensinnäkin kieli on ongelmallinen, sillä englantia ei opiskel-

la eikä pahemmin puhutakaan. Kom-munikaation välissä on tulkki, mutta kiitos aikaisemman yK-komennukseni on tulkin välityksellä toimiminen tut-tua. Pientä asennevammaa kohderyh-mässä oli havaittavissa - varsinkin sam-mutusauton käyttökoulutuksen kanssa. Vieraita käsiä oli heti joka namiskalla kun hetken katsoi toiseen suuntaan. Tuli ihan kotoinen olo: ’me ollaan näi-tä hommia painettu aika kauan, mitä siinä höpiset’. Toki laitteissa, jotka eivät olleet heille niin tuttuja, vietnamilaiset olivat erittäin motivoituneita ja koulu-tus videoitiin myöhempiä käyttökoulu-tuksia varten.

Kollegat olivat erittäin kiinnostu-neita kuulemaan, miten meillä Suomes-sa eri pelastustehtävät hoidetaan, aivan

vaihe vaiheelta ja erittäin tarkasti. Syy-kin siihen selvisi. Hanoissa pelastuslai-tos on tähän asti pääasiallisesti hoitanut vain sammutustehtävät ja joitakin jäl-kiraivaustehtäviä. nyt uuden kaluston myötä paikallinen pelastuslaitos aikoo laajentaa tehtäväkenttäänsä myös pe-lastustoimintaan, niin liikenneonnet-tomuuksiin kuin vesipelastukseen.

Pelastustoimi haluaa itsenäistyä

Pelastusala kuuluu yhtä poikkeusta lu-kuun ottamatta Vietnamissa valtiolle. Tarkkaan ottaen pelastustoimi on kun-kin paikallisen poliisin hallinnoima. Ai-noastaan maan suurimmassa kaupungis-sa Ho Chi minh Cityssä (HCm, entinen Saigon) on ollut muutaman vuoden it-

Suomesta Vietnamiin toimitettua pelastusalan kalus-toa valmiina käyttöönottoa varten. Kirjoittaja osallistui kouluttajana vietnamilaisille järjestettyyn käyttökoulu-tukseen.

Poikkeustilan ajoneuvokalustoa varikolla.

VIETNAMIN SoSIAlISTINEN TASAVAlTA

-- Pinta-alaltaan lähes Suomen kokoinen-- asukkaita yli 86 miljoonaa-- Pääkaupunki Hanoi, asukkaita 5,5 miljoonaa-- yksi Suomen kahdeksasta kehitysyhteistyön pääkumppanimaasta


senäinen pelastustoimi ja se onkin sekä kalustoltaan että miesvahvuudeltaan selvästi maan kehittynein pelastustoimi. nyt HCm:n esimerkkiä seuraten Hanoi ja muutama muu kaupunki ovat ilmais-seet halunsa perustaa oma pelastustoimi. yleisen turvallisuuden ministeriö päättää käynnissä olevien omien arviointiensa perusteella antaako se luvan uusille itse-näisille pelastustoimille.

Kalusto Hanoin pelastuslaitoksella on hyvin kirjavaa. Kaupungin lähes kuutta miljoonaa asukasta palvelee vielä tällä hetkellä vain 50 erilaista ja eri-ikäis-tä pelastusajoneuvoa ja niistäkin osa on koulutuskäytössä. Vanhimmat opera-tiivisessa käytössä olevat paloautot ovat jopa 1960-luvulta. nostolavoja on vain kolme, eikä niiden toimintakyky vastaa

ympäristön todellisia vaatimuksia. Kaupunkisuunnittelu ja kunnallis-

tekniikka eivät ole pysyneet nopeasti kasvavan kaupungin vauhdissa, mikä aiheuttaa pelastustoimelle lukuisia haasteita. Kaupungin kapeat tiet ovat pahoin ruuhkautuneet ja isoilla ajoneu-voilla liikkuminen on tuskaisen hidasta. Rakennusmääräykset ja sähköjärjestel-mät ovat vaatimuksiltaan suppeampia ja laadultaan heikkotasoisempia kuin monissa länsimaissa. Uutta rakennus-kantaa nousee valtavaa vauhtia ja tur-vallisuusasiat on useimmissa rakennuk-sissa jäänyt kokonaan huomioimatta.

Liikenne on suurin tapaturmais-ten kuolemien aiheuttaja Vietnamissa, noin 13 000 kuolonuhria vuosittain. Läheltä sitä seuranneena en ihmettele lukemia yhtään. Liikenteessä on kyllä normaalit säännöt, mutta valitettavan harva niitä noudattaa tai edes tietää.

HAnOin pelastuslaitoksella työsken-telee noin 800 henkilöä, joista noin 500 on operatiivisella puolella. Loput ovat hallinnollisissa tehtävissä ja ehkäisyja-oksessa. Palotarkastus ja -ehkäisy ovat kuitenkin heikosti edustettuna, mikä heikentää paloturvallisuuden ennal-taehkäisevää vaikutusta merkittävästi. Pelastuslaitos kouluttaa omat työnte-kijänsä. Koulutus on lyhyt ja varsinai-nen ammatin oppiminen tapahtuukin kentällä oikeissa työtehtävissä.

Uuden kaluston myötä ja pelastus-alan itsenäistymisen toivossa suunnitel-missa on lisätä asemien ja operatiivisen miehistön määrää lähitulevaisuudessa. Uudistuksen myötä palotarkastus ja ehkäisyjaos ovat saamassa nykyisten noin 50 henkilön lisäksi jopa satojen työntekijöiden lisäyksen. Pelastusalan tehtäväkuvaa laajennetaan liikenne-onnettomuuksien hoitoon, vesipelas-tukseen, erilaisiin pelastustehtäviin ja miehistön ensiaputaitoja kehitetään. Samalla koulutusta aiotaan monipuo-

listaa ja pidentää.

näHtäväKSi jää miten pelas-tusala tulee tulevaisuudessa kehit-

tymään, mutta suuntaus tuntuu ole-van oikea. nämä uudistukset parantai-sivat merkittävästi yleistä turvallisuutta ja toisivat Vietnamin pelastustoimen 2000-luvulle. Kuitenkin Vietnamilla on edessään isoja haasteita niin pelas-tusalalla kuin yhteiskunnassa yleensä. maassa vallitsee näin länsimaisin silmin tarkasteltuna melkoinen epäjärjestys.

Oli varsinainensattuma, ettäSuomestatuotiin samaanaikaanalan kalustoa.

”

try outin kautta Hanoi capitalsin toppariksi.


Vaarojen ja haittojen selvittäminen

riskin arviointi

työsuojelu toimintaohjelma

toimenpiteet

Turvallisuuden hallinta työturvallisuuslaissa

”Heti pois”

Jatkuva seuranta

Entisen Uudenmaan työsuojelupii-rin alueella 2008-2009 tehdyssä

pelastusalan valvontaprojektissa tar-kastettiin Helsingin kaupungin, Kes-ki-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja itä-Uudenmaan pelastuslaitokset sekä Helsingin, itä- ja Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan hätäkeskukset.

Työsuojelun kartoituksen ja työ-paikkatarkastusten lisäksi tehtiin riskinarviointien Halmeri-arviointi ja Valmeri-henkilöstökysely. Henki-löstökysely toteutettiin 34 yksikössä ja siihen vastasi yli 500 työntekijää. Asematarkastuksia tehtiin yhteensä 91 kappaletta.

Työturvallisuuslaki velvoittaa työn-antajaa työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin. Uudenmaan alueen tarkastuksen tuloksissa todettiin, että riskinarvioinnit on pääosin tehty sekä pelastustehtävien että asematyön osal-ta. Arvioinnit kestävän täysin vertailun muihin turvallisuusaloihin.

Riskinarvioinnin pohjalta tehtävät toimenpiteet ovat usein määrittelemät-tä, eli toteutus ja sen seuranta jäävät tekemättä.

Jonkin verran puutteita oli arvi-ointien sisällöllisessä kattavuudessa ja niiden päivittämisessä. Esimerkiksi henkilökohtaisen kuormittavuuden si-sällyttäminen riskinarviointiin oli tehty laajasti vain Helsingissä. myös työter-veyshuollon työpaikkaselvitykset olivat osittain vanhentuneet.

Riskinarvioinnista käytäntöönuudenmaan neljässä pe-lastuslaitoksessa ja kol-messa hätäkeskuksessa toteutettiin laaja työsuoje-lutarkastus.

riskinarviointia tehdään mallikkaasti, mutta käy-täntöön asti turvallisuus-johtaminen ei aina ulotu.

Vaarat ovat tiedossa, mut-ta kun tapaturma sattuu tai on lähellä, ei tapahtu-neesta opita.

Hyvät riskinarvioinnit jäävät hyl-lyyn pölyttymään.

–– Pelastusalalla on korkea riskitie-toisuus. Riskinarvioinnit ovat muodolli-sesti laadukkaita ja niissä on tunnistettu kattavasti sekä asematyöskentelyn että hälytystehtävien riskejä. Oleellista on kuitenkin, osataanko arvioinnista teh-dä johtopäätöksiä. Pelastuslaitoksissa tarvitaan aktiivisempaa vaaratilanneil-moitusten ja tapaturmien analysointia, sanoo ylitarkastaja Lauri Gröndahl Ete-lä-Suomen aluehallintovirastosta.

opitaan ja korjataan

Gröndahl suosittelee pelastuslaitoksille Työterveyslaitoksella kehitetyn, pelas-tustoimeen räätälöidyn Pelastus-Arvi-riskinarvioinnin käyttöönottoa. Siinä on kiinnitetty huomiota tapaturmien vaaratilanteiden kirjaamisen helppou-teen ja johtopäätösten tekoon.

Paloasemien osalta tarkastuksessa nousi esiin lukuisia kosteusvaurio-on-gelmia ja koneturvallisuusongelmia. Toimintaohjeita annettiin lähes sata, ulottuen yksittäisestä poran suojuk-sesta paloaseman laajaan kosteusvau-

rioon. Vakavimpia kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmia seurataan ja mahdol-lisesti asetetaan velvoitteita. Kosteus- ja homeongelmia kirjattiin yhdeksällä asemalla eli kymmenellä prosentilla tarkastetuista asemista.

ilmapiiri ennakoitua parempi

Helsingin, itä- ja Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan hätäkeskuksien tavas-ta toteuttaa työsuojeluaan jäi tarkastajille myönteinen kuva. Tarkastuskäyntien ja henkilöstökyselyn pohjalta mitään suurta korjattavaa työsuojelun linjassa ei ole.

Pelastuslaitosten henkilöstökyselyn tulokset olivat työsuojelutarkastajien ennakkokäsityksiin nähden jonkin ver-ran positiivisemmat. Kysely ei täytä tie-teellisen tutkimuksen merkkejä, mutta Gröndahlin mukaan takavuosien työ-yhteisöjen henkilöristiriidat näyttävät tasaantuneen huomattavasti. myös-kään ikääntymisongelmat ja eläkekes-kustelu eivät näkyneet vastauksissa niin voimakkaasti kuin ennakoitiin.

Pelastustehtävistä palautetta annet-tiin eniten liikenneonnettomuuksista: näkymisestä ja liikkumisesta kolaripai-


SM-PuIKKA 2011 engelberg sveitsi 26-27.1. Tervetuloa Alppien hienoihin maisemiin taistelemaan 2011 pujotte-lun Suomen mestaruudesta. Kohteena Sveitsin engelberg ja majoi-tuksena aistikas Hotelli terrace (www.terrace.ch). majoituksen varaus www.elamysmatkat.com, puh. 09 622 70 940. (palomiespuikka)

Hinta ajalle 24.1.-27.1.2011, 3 yötä: 2/3 hh:ssa: 280 euroa per hlöHinta ajalle 24.1.-28.1.2011, 4 yötä: 2/3 hh:ssa: 345 euroa per hlöHinta ajalle 22.1.-29.1.2011, 7 yötä: 2/3hh:ssa: 525 euroa per hlöyhden hengen huonelisä 2hh:ssa 30 euroa/ yö, maksimi 4 huonetta yhden hengen käyttöön.Hinnat sisältävät puolihoidon juomineen (olut/viini), oppaan palvelut ja alustavasti bussikul-jetukset Zurich-engelberg-Zu-rich lennoilta: 22.1. ay861; 24.1. ay861 ja paluu 27.1. ay864; 28.1. ay864; 29.1. ay864 lennot jokainen varaa itse joko suoraan netistä tai elämysmat-kojen kautta. Katso päivän hinta. nopeimmat saavat halvimmat lennot. Zurichiin lentää suoraan Finnair ja Blue1. Junalla pääsee yhdellä vaih-dolla (luzern) Zurichin kentältä engelbergiin ja asemalta on n. 400m hotelliin, hinta 30 eur suunta. (Kesto n. 1h) osallistumismaksu, 25 eur ja joukkue 35 eur, maksetaan tilille Sampo 800014-79012511 22.12.2010 mennessä. laitos/sarja/nimi viestiin ja jos maksat kootusti niin laitos/määrä ja erillinen lista allekirjoitta-neelle osallistujista.

Helsingin palokunnan urheilijat ryPekka Halkosaari, [email protected], GSm: 050-3252709

Pelastuslaitoksille annetut toimintaohjeet

Kone- Ja laitoSturValliSuuS– työvälineet (sahat, paine- ilmalaitteet, letkut, ym.)– laitteiden huolto (nostimet, ym.)

työHyGienia– ilman epäpuhtaudet (pöly, pakokaasu, ym.– melu

työtiloJen raKenteelliSet Puutteet– ilmanvaihto– lämpötila– Kosteus- tai homevaurio– Kulkutiet, putoamis- turvallisuus, liukkauden esto– Henkilöstötilojen puutteet

28 kpl

13 kpl

13 kpl 2 kpl

13 asemaa4 asemaa9 asemaa10 asemaa

5 asemaa

kalla ja liikenneväylillä. muita keskus-teluihin nousseita asioita olivat muun muassa liikuntatunneilla saadut vam-mat sekä ensivasteen ja sairaankuljetuk-sen uhkatilanteet ”hankalia asiakkaita” kohdatessa.

–– Auttajat kokevat yllättävää ag-gressiivista käytöstä. Työsuojelulla ei ole patenttiratkaisua, mutta väkivallasta tulee puhua. Auttamistyössä kohdattu uhkailu kuormittaa henkisesti, Grön-dahl sanoo.

Kaakkois-Suomi ensi vuonna

Aluehallintovirastojen työsuojelutar-kastus sisältää sekä pyynnöstä tai esi-merkiksi tapaturman johdosta tehtäviä työpaikkatarkastuksia että valvonta-suunnitelman mukaisia alakohtaisia kohdennettuja tarkastuksia. Etelä-Suo-men aluehallintoviraston alueella pelas-tustoimeen ja hätäkeskuksiin suunnat-tu tarkastus toteutetaan mahdollisesti seuraavan kerran vuosina 2012-2013.

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan osalta Etelä-Suomen aluehallintoviras-to toteuttaa suunniteltuja tarkastuksia mahdollisesti jo vuonna 2011.


”Kaikki palomiehet yhteen”ruotSin PalomieSten ammattiyHdiStyS Brand-männens riksförbund BrF sai uuden puheenjohtajan, kun Kenneth carlssonin työtä jatkamaan valittiin an-ders cederberg. 50-vuotias cederberg on työskennellyt palomiehenä tukholmassa vuodesta 1982 alkaen.

BrF on Palomiesliiton yhteistyökumppani euroo-pan palomiesyhdistysten allianssissa eFFuassa, ja cederbergin kautta saadaan Suomeen tietoa pelastustoimen kehittymi-sestä naapurimaassa.

Pelastushenkilöstö yhteen liittoon–– Palomiesten syöpäsairaudet tulee saada luokiteltua ammattitaudeiksi Pohjois-Amerikan käytännön mukai-sesti.–– Tärkeä tavoite on yhdistää Ruotsin palomiehet ja palopäällystö BRF:ään. Oman ammattijärjestön kautta noste-taan ammatin statusta ja arvostusta.

Mitkä ovat Ruotsin pelastustoimen haasteet yleisesti?

–– Palomiehen silmin meillä on ongelma johtajien ja poliitikkojen ajattelutavassa. Kuten jo sanoin, on osa-aikaisten palomiesten rekrytointi haaste jolla voidaan uudistaa Ruotsin pelastustoimi. Pelastuslakimme mukaan kansalaisilla tulee olla samanarvoinen suoja onnettomuuksien varalta. näin ei kuitenkaan tällä hetkellä ole ja se on asia johon tulee puuttua.

Millaisiin ongelmiin olette törmän-neet pelastustoimeen kohdistuvien säästöjen takia?

–– Ainahan on ajateltu, että palokunta hoitaa kaikki hommat. nyt tämän ajatuksen pohjalta vedetään pelastustoi-men resurssit tiukalle. Ongelmat joita kohtaamme ovat paloasemien sulkemi-set ja pelastusyksiköiden vahvuuksien leikkaaminen. –– myöskään Kommunal (Ruotsin suurin ammattijärjestö) ei ole antanut meille mitään tukea pelastustoimen säästöjä vastaan. Kun julkisissa palve-luissa etsitään säästöjä, on pelastustoimi listalla ennen perusturvaa, hoivaa ja kouluja.

BRF on yhdessä SPAL:n kanssa ollut rakentamassa palomiesten järjestöjen kansainvälistä yhteistyö-tä. Miten BRF:ssä nähdään kansain-välisen toiminnan hyödyt?

–– EU-tason päätöksenteko vaikut-taa yhä enemmän sekä Suomen että Ruotsin kansalliseen päätöksentekoon. itse koen että olemme suorastaan pakotettuja yhteistyöhön ja yhteiseen ohjelmaan jotta olisimme vahvempia sekä kotikentällä että kansainvälisesti. muilla ammattisektoreilla kansainvä-linen toiminta on jo arkipäivää, joten eurooppalaisten palomiestenkin on syytä tehdä työtä yhdessä.

Mihin suuntaan haluaisit kansainvä-lisen toiminnan kehittyvän?

–– Tärkeätä on jatkaa toimintaa tavoit-teellisesti. Toivon ja uskon, että meistä (EFFUA) muodostuu luonnollinen osa sitä päätöksenteon ja vaikuttamisen

Anders, millä mielin otit vastaan BRF:n puheenjohtajuuden?

–– Tarkoitus on jatkaa työtä, jota edellinen puheenjohtajamme Kenneth aloitti. Tavoite on yhdistää kaikki Ruotsin palomiehet BRF:ään. Oli sitten palomiehen työssä tai palopäällystössä, etujärjestöksi valitaan BRF. Se tarkoit-taa sitä, että BRF tulee olemaan paljon enemmän kuin vain ammattiyhdistys.

Millaisiksi näet BRF:n tärkeimmät tavoitteet tulevaisuudessa?

–– On useita tärkeitä asioita. Ensim-mäisenä on tavoite kehittää palomiesten työympäristöä ja varmistaa, ettei se mene huonompaan suuntaan samassa vauhdissa kun Ruotsin pelastustoimessa tehdään leikkauksia.–– On väärin, että suuressa osassa Ruotsia vähennetään pelastuslaitosten vahvuuksia siksi, ettei sivutoimisia palomiehiä ole tarpeeksi. Rekrytointi-ongelmastahan selvitään, kun työllis-tetään sivutoiminen kokoaikaiseksi palomieheksi.


ketjua, missä EU:n tasolla keskustellaan pelastustoimesta. Euroopan järjestö ja kansainvälinen yhteistyöjärjestö iFFUA (international Fire Fighters Unions Alliance) antavat mahdollisuu-den luoda yhteistyötä palomiesjärjestöi-hin myös Euroopan maiden ulkopuo-lelle. Erilaisten työyhteisöongelmien ratkaisumallien vaihtaminen on järkevä tapa käynnistää eri maiden yhteistyö.

Ruotsin pelastustoimessa on keskusteltu paljon tasa-arvosta ja vähemmistöistä sekä siitä, miksi palomiesten kuntovaatimuksista pi-detään kiinni. Mikä on BRF:n kanta tasa-arvoon ja esimerkiksi naisten rekrytointiin pelastusalalle?

–– meille ei ole oleellista se, kuka on pelastusvalmiudessa. Tärkeintä on, että palomies voi tehdä työtään turvallises-ti ja että pelastustoimella on riittävä vahvuus. Tasa-arvokysymyksestä ei ole keskusteltu tästä näkökulmasta. Jos yrit-tää tuoda työturvallisuusnäkökulmaa esiin, saa helposti tasa-arvon vastustajan leiman.

Olette tehneet selvityksiä palomies-ten kohtaamasta väkivallan uh-kasta. Miten uhkatilanteet näkyvät pelastuslaitosten työssä?

–– Väkivaltaa ja uhkatilanteita ilmenee silloin tällöin. Jokin aika sitten koetut tapahtumat (mm. malmön Rosengår-dissa) olivat palomiehille suunnatto-man kuormittavia, mutta nyt tilanne on hieman rauhoittunut. Ratkaisuja väkivaltatilanteiden ehkäisemiseen on etsitty. Uhkatilanteita pelastushenkilös-töä kohtaan on ollut jo pitemmän aikaa esimerkiksi Ranskassa ja Englannissa, joten oli vain ajan kysymys milloin ongelmat rantautuvat tänne.

Olet ollut palomiehen työssä lähes 30 vuotta, mikä on tässä ajassa muuttunut?

–– Ensinnäkin pelastusyksiköiden vahvuudet ovat pienentyneet. Pelas-tustoimessa tehtävät työt ovat muuttu-neet monipuolisimmiksi, mutta niitä tehdään pienemmillä vahvuuksilla ja suuremmilla riskeillä. Esimerkiksi liikennevälinepalossa, joka aikaisemmin oli yksinkertainen tehtävä, on nyt mo-nia erilaisia huomioitavia asioita, alkaen turvatyynyistä, kaasusäiliöitä, erilaisia akkujärjestelmistä ja niin edelleen. Kehitystä on tapahtunut sammutus-menetelmissä ja tuuletusmenetelmissä. Paljon on uutta, mutta perustyönteko on edelleen samaa.

Pelastustoimelle huippuarvio kansalaisiltaluottamus turvallisuuden tekijöihin on korkealla tasolla. erityisesti pelastustoimeen luotetaan erittäin paljon.

Pelastushenkilöstö yhteen liittoon

toimintaa töllöSSÄ. Sub näyttää Pelastajien kolmannen kauden uusintoja syyskuun loppuun saakka. Jaksot kuvattiin länsi- uudenmaan pelastuslai-toksella espoon mikkeläs-sä, leppävaarassa sekä keskuspaloasemalla. Sarjan etukäteismainostaminen oli näyttävää. Kuvassa Jaakko liesivuori. KuVa: SuB

yHteenSÄ 99 ProSenttia kansa-laisista luottaa pelastustoimeen erittäin paljon tai melko paljon, kertoo tuore tutkimus. luottamus-aste on kasvanut jokaisessa 2000-luvulla tehdyssä tutkimuksessa. Pelastustoimi on pitänyt kärkipaik-kaa kaikissa kyselyissä.

luottamuksen lisäksi vastaajat antoivat pelastustoimelle korkean arvosanan lähiyhteisön turvallisuu-den parantamisesta.

Poliisibarometri 2010 -tutki-muksessa selvitettiin kansalaisten

käsityksiä poliisin, pelastustoimen, rajavartiolaitoksen, puolustusvoimi-en, oikeuslaitoksen, vartiointiliikkei-den ja hätäkeskusten toiminnasta. tutkimuksen teetti sisäministeriö.

tutKiJat PeruSteleVat pelastus-toimen korkeaa arvostusta työtehtä-villä: palomiesten tehtävät ovat tyy-pillisesti suoraviivaista reagointia akuutteihin turvallisuusongelmiin ja tarjoavat näyttävää toimintaa.


Vernissakatu 6, 01300 Vantaapuh (09) 867 8880, fax (09) 863 7230

[email protected]

SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL RY

Kuva

t: H

gin

pela

stus

laito

s ja

Häk

e.

Jokaisella suomalaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi. Pelastusalan eri tehtävissä työskentelevät ammattilaiset tekevät kansalaisten turvallisuuden eteenvaativaa työtä joka päivä. He tarvitsevat ammattiliittoa turvaamaan asemansa työelämässä. Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä tämä on vaativa, mutta välttämätön tehtävä.

SPAL on pelastus- ja hätäkeskustyöntekijöiden oma ammattiliitto. liittoon kuuluu yli 3 200 jäsen-tä, jotka työskentelevät kuntasektorilla pelastusalan eri ammattiryhmissä sekä valtion hätäkeskuksissa. SttK:laisena liittona SPal on mukana Suomen suurimman toimihenkilökeskusjärjestön hallituksessa ja työryhmissä.

Edunvalvonnan kannalta on pelkästään hyvä asia,että SPal keskittyy ainoastaan pelastusalan ja hätäkeskus-ammattilaisten asioihin.

PELASTUSHENKILÖSTÖN OMA AMMATTILIITTO

pelastusalan ammattilainen 4/10

Documents