pelastusalan ammattilainen 2/11

PELASTUSALANAMMATTILAINEN 2

l 2

011

MIHIN ELÄKETULO RIITTÄÄ? \\\\

\ \\\

\\\\

\\

EdUsKUNTapUOLUEET TENTIssÄ

\\\\\\\\ \\\\

\\\

ENsIHOIdOssa LasKETaaN MINUUTTEja\\\\

\\

PELASTUSALANAMMATTILAINEN2� l 27.4.2011

3 l Päätoimittajalta�� Kuullaan mutta ei kuunnella

4 l Toimintavalmiusohjeen yksityiskohdat hahmottuvat�� Aikaan uusi laskutapa

6 l Koulutus ratkaisee perustason ensihoidossa�� Terveydenhuoltolaki ja asetus ensihoitopalvelusta voimaan

10 l Eläkettä jää käteen yhä vähemmän�� Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävät eivät nauti superkertymistä

12 l Kanadalaiset kampanjassa syöpää vastaan�� Sairastuneille tukea lain kautta

14 l Kajaanissa hiihdettiin mestaruuksista�� Pitkät matkat Vuokattihiihdossa

16 l Väitöskirja palomiehen työstä�� Ei vain työtä, vaan myös elämäntapa

17 l Pelastusopistolla kiista kurinpidosta�� Opiskelijayhdistys järjesti ulosmarssin

18 l Julkaisut: Kirja Helsingin pelastuslaitoksen historiasta�� Näyttävä teos värikkäästä historiasta

19 l Pelastustoimen palvelut arvioitiin�� Hälytystehtävissä kymmenen prosentin kasvu

20 l PM-kisat Helsingissä elokuussa�� Cross-Firestä näyttävä yleisölaji

26 l Puolueet tentissä�� Vaalien jälkeen rakennetaan hallitusohjelma

KANSI: Tom�Silfvast�on�ollut�STM:ssä�näköalapaikalla�valmistelemassa�terveydenhuollon� �� lainsäädäntöä.�Laki�ja�asetukset�yhdenmukaistavat�ensihoitoa.�KUVA�COMPIC�/�MAURI�RATILAINEN

4

14

17

18

20

26

PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN�l�3

palomiesliitto on�pelastus-�ja�hätäkeskustyöntekijöiden�ammattiliitto.�Liiton�jäsenet�työskentelevät�valtion,�kuntien,�kuntainliittojen�ja�yksityisen�sektorin�palveluksessa.

Palomiesliiton�tavoitteena�on�edistää�jäsenten�ammatillisia�ja�taloudellisia�etuja,�vaikuttaajäsenten�yhteiskunnallisen�aseman�ja�oikeuksien�kehi-tykseen�ja�edistää�heidän�yhteenkuuluvuuttaan,�yhteis-toimintaansa�ja�keskinäistä�vastuuntuntoansa.��

PELASTUSALANAMMATTILAINEN

palomiesliiton jäsenlehtiIlmestyy�kuudesti�vuodessa.Seuraavan�kerran�kesäkuussa.

Julkaisija:�Suomen Palomiesliitto SPAL ryVernissakatu�601300�Vantaapuh.�(09)�867�8880fax�(09)�863�[email protected]�

ISSN:1456-7709

Lehti�netissä:�issuu.com/palomiesliittospalwww.palomiesliitto.fi/peamm

Päätoimittaja:Kim�NikulaGSM�040�716�[email protected]

Toimituskunta:Petri�Hynninen,�Kim�Nikula,�Laura�Ruokonen,�Tuula�Ruusumaa�ja�Mikko�Terävä�

Paino:Forssa�Print

Ilmoitukset:Ilpo�Pitkänen�Oypuh.�(09)�5868�300fax�(09)�5868�[email protected]

Osoitteenmuutokset�ja�juttuaineisto:�[email protected]

PELASTUSALANAMMATTILAINEN

www.facebook.com/palomiesliitto

Kuullaan mutta ei kuunnella

Oikeuskansleri Jaakko Jonkan kritiik-ki Hätäkeskuslaitoksen uudistusta

kohtaan on saanut laajasti huomiota. Lähes jokaisessa valtakunnan mediassa on ollut pääkirjoitustason juttuja Jonkan moitteista laitosta ja ministeriötä kohtaan.

Jonkka kiinnitti erityistä huomiota siihen, että 2001 käynnistyneeseen uu-distukseen valmistautuminen ei ollut riittävää. Erityisesti hän painotti sitä, että hätäkeskuksissa ei ollut riittävästi ammat-tilaisia ja että vaihtuvuus oli poikkeuksel-lisen vilkasta.

Hätäkeskuslaitoksen kehitys on jatku-nut viime vuosina. Näissä viimeisimmissä vaiheissa on useaan otteeseen kuultu myös työntekijöitä eli Hätäkeskusammattilais-ten liitto HAL ry:tä. HAL jätti hätäkes-kusalueiden yhdistämisestä eriävän mie-lipiteen. Lopputulos ei ollut tyydyttävä, mutta ainakin Hätäkeskusammattilaisten liittoa kuultiin.

SISÄASIAINMINISTERIÖN asettaman toimintavalmiusohjetta uudistavan työ-ryhmän tiimoilta liikkuu valtakunnassa monenlaisia huhuja. Kuulopuheiden va-rassa ollaan oltu alusta saakka, sillä tässä-kin asiassa valmistelu on ollut ministeriön taholta ala-arvoista.

Ensinnäkään työryhmän asettamisesta ei ollut aluksi kenelläkään tietoa. Työryh-män olemassaolosta tuli tieto vasta sen jäl-keen, kun kentälle alkoi kantautua huhuja työryhmän perustamisesta.

Työryhmän jäsenten nimeämisprosessi oli vähintään yhtä mysteerinen. Perusteena oli, että kokoonpanon haluttiin olevan vir-kamiespohjainen. Miten kävi? Jokainen voi arvioida, kuinka pitäviä perustelut olivat. Olisiko sittenkin niin, että työryhmään haluttiin ”sopivimmat” henkilöt?

PALOMIESLIITTOA pyydettiin pienen miekkojen kalistelun jälkeen työryhmän kuultavaksi. Työryhmä oli tuolloin syksyllä työnsä alkutaipaleella ja silloin vakuutel-tiin, että asiat tullaan käsittelemään avoi-mesti ja yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Mitä vielä! Puskaradio kertoi jälleen, että työryhmä on jo valmistellut pitkälle esitystä uudeksi toimintavalmiusohjeeksi. Tietoa asiasta saatiin kuitenkin vasta ky-syttäessä. Toki pitää muistaa, että työ on vielä kesken ja lausuntokierros on edessä, mutta avoimuudesta ja luottamuksesta on turha tässä yhteydessä puhua.

MIELENKIINTOISEKSI asian tekee sen, että ministeriön pelastusosasto ei kuun-nellut tai välittänyt ministeri Holmlundin kannanotosta toimintakykyhankkeen ja Myllyniemen selvityksen luovuttamistilai-suuksissa. Ministeri antoi silloin sanansa, että uudistukset tullaan toteuttamaan yh-teistyössä järjestöjen kanssa.

En tiedä kumpi on huolestuttavampi asia. Se, että pelastusosasto ei kuuntele mi-nisteriä vai se, että ministeri ei saa pelastus-osastoa toimimaan haluamallaan tavalla.

HUS:n entinen johtaja Kari Nenonen lainasi osuvasti eräässä seminaarissa hen-kilökunnalta tullutta palautetta HUS:n epäonnistuneesta kehitysprojektista: hen-kilökunnan viesti oli, että heitä kuullaan mutta ei kuunnella!

Vaalien jälkeiselle sisäasianministerille lähetämme toiveen: eihän toisteta samoja virheitä tulevissa pelastustoimen ja Hätä-keskuslaitoksen kehittämishankkeissa.

KIM�NIKULA

4�l�PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN PELASTUSALAN�AMMATTILAINEN�l�5

Toimintavalmius-ohjeen

yksityiskohdat alkavat hahmottua

MINIMIVAHVUUS�ja�toimintavalmiusai-ka�ovat�asioita,�jotka�kiinnostavat�kent-täväkeä� kaikkein� eniten.� Kentällä� on�huhuttu,� että� uusi� toimintavalmiusohje�poistaisi� pahimmillaan� pelastusalalta�kaiken�valtakunnallisen�sääntelyn.

Ministeriön�pelastusylitarkastajan�ja�työryhmän�puheenjohtajan�Taito�Vainion�mukaan�ohje�ei�ole�lain�tai�asetuksen�ta-soinen�asiakirja,�vaan�sen�tarkoituksena�on� tukea� pelastustoiminnan� suunnitte-lua�ja�johtamista.

−� Olennaista� on� se,� että� pelastus-toimen� alue� määrittelee� uhkien� edel-lyttämät� järjestelyt� alueelleen,� Vainio�korostaa.

Edellisessä� lehdessä� kerroimme,�että� riskienhallinta� perustuu� jatkossa�niin�sanottuun� regressiomalliin.�Vainio�kertoo,�että�työ�on�edennyt� ja�ryhmäs-sä�on�löytynyt�yksimielisyys�minimivah-vuudesta�ja�toimintavalmiusajan�lasku-tavasta.�

Vainion� mukaan� minivahvuuden�ehdotetaan�muodostuvan�neljästä�hen-kilöstä� tutulla� kaavalla� 1+3.� Ohjeessa�puhutaan� kuitenkin� ryhmästä� yksikön�sijaan.�Ryhmä�muodostettaisiin� ohjeen�mukaan�onnettomuuspaikalla.

I� riskiluokassa� ryhmässä� tulisi� olla�vähintään� neljä� savusukelluskelpoista�henkilöä�15�minuutissa�ja�II�riskiluokas-sa�kaksi�savusukelluskelpoista�henkilöä�15�minuutissa�ja�neljä�savusukelluskel-poista�20�minuutissa.�

−�Käytännössä�tämä�tarkoittaa,�että�ryhmä�voi�muodostua�eri�ajoneuvoilla�tai�jopa�eri�asemilta�paikalle�tulleista�hen-kilöistä.�Tämä�ei�sinänsä�ole�uusi�asia,�vaan�se�on�jo�nykyisen�ohjeen�peruste-lumuistiossa,�mutta�se�kirjoitetaan�sel-keämmin�uudessa�ohjeessa.

Vainio�pitää�käsitteiden�muutosta�tar-peellisena,�sillä�pelastustoimen�yksikkö�on�erityisesti�tiedotusvälineiden�suosima�käsite,�joka�viittaa�lähinnä�paikanpäällä�oleviin�ajoneuvoihin,�ei�niinkään�pelasta-jien�määrään.�Samoin�pelastusalallakin�käytetään�yksikkö-käsitettä�useammas-sa�merkityksessä.

VAINION�mukaan�toimintavalmiusajaksi�muodostuu�I-�ja�II-riskiluokassa�todennä-köisesti� edellä� mainituin� perustein� 15�minuuttia,� koska� toimintavalmiusajan�laskutapa�muuttuu�täysin.�Tähän�saak-ka�ajan�laskeminen�on�alkanut�siitä,�kun�hälytys�on�tullut�pelastustoimelle�ja�päät-tynyt,�kun�yksikkö�on�ollut�kohteessa.

Jatkossa�toimintavalmiusaikaa�alettai-siin�mitata�siitä�hetkestä,�kun�hätäpuhelu�kirjautuu� hätäkeskuksen� järjestelmään.�Ajan�laskeminen�päättyisi,�kun�ryhmä�on�saanut� tarvittavat� selvitykset� tehtyä� ja�aloittaa�tehokkaan�pelastustoiminnan.�

Vainion� mukaan� pelastuslaitoksen�toimintavalmiusaika� ei� tule� käytännös-sä� juurikaan� muuttumaan,� mutta� tällä�

TYÖRYHMÄN EHDOTUKSET:

Minimivahvuus�on�jatkossakin�1+3.Toimintavalmiusaika�lasketaan�uudella�tavalla.


muutoksella� pyritään� selkeyttämään� ti-lannetta�kansalaisten�kannalta.

−�Tämä�kertoo�kansalaisille�sen,�kuin-ka�kauan�aikaa�pitäisi�maksimissaan�ku-lua�siihen,�kun�tehokas�pelastustoiminta�konkreettisesti�alkaa.

Tilastotasolla� seurataan� jatkossakin�hätäkeskuksen� ja� pelastuslaitoksen� toi-minta-aikoja�erillisinä�aikoina.�Se�on�vält-tämätöntä,�jotta�pystytään�varmistamaan�kunkin�toimijan�palvelun�taso.

HAJA-ASUTUSALUEIDEN� toimintavalmi-usaikaan�suunnitellaan�merkittävää�muu-tosta.�III-riskiluokassa�pelastustoiminnan�pitäisi�alkaa�20�minuutissa�nykyisen�30�minuutin� sijaan� ja� IV-riskiluokassa� 40�minuutissa.� Erityisesti� IV-luokassa� tämä�tarkoittaa� isoa� muutosta� aikaisempaan�ohjeeseen,�koska�aikaisemmin�IV-alueel-la�ei�ole�ollut�minkäänlaista�aikarajaa.

−�Jos�etukäteen�pystytään�sanomaan,�että�pelastustoimia�ei�jollain�alueella�pys-tytä� aloittamaan�40�minuutin� kuluessa,�silloin�pelastuslaitoksen�täytyy�tehdä�erilli-nen�suunnitelma�tarvittaviksi�korvaaviksi�

järjestelyiksi� pitkän� toimintavalmiusajan�kompensoimiseksi.

−�Työryhmässä�on�ajateltu,�että�ei�voi�olla�sellaisia�alueita,� joille�ei� tulisi�apua�paikalle�lainkaan.�Kyllä�jonkunlaista�pal-velutasoa�täytyy�olla,�Vainio�toteaa.

UUTTA�on�myös�ehdotus,�joka�koskee�pe-lastustoimen�tehtävien�kiireellisyysluoki-tusta.�Aivan�kuten�ensihoidon�ja�poliisin�tehtävillä,�myös�pelastustoimen�tehtävät�jaettaisiin�jatkossa�A-,�B-,�C-�ja�D-luokkiin�kiireellisyyden�mukaan.�

Tällä�pyritään�lähinnä�siihen,�että�pääl-lekkäisissä� tehtävissä� A-tehtävät� eivät�hukkuisi�muiden�sekaan.�Tällaisia�tilantei-ta�saattaa�syntyä�esimerkiksi�viime�vuoden�kaltaisissa�myrskytilanteissa,�joissa�pelas-tustoimen�väki�on�sidottuna�raivaustöihin.

−�Näissä�tilanteissa�A-tehtävät�nouset�B-,�C-�ja�D-tehtävien�yläpuolelle.�Tätä�on�toivottu�myös�Hätäkeskuslaitoksen�suun-nasta,�koska�muiden�viranomaisten�kans-sa�he�jo�käyttävät�tätä�luokittelua.

AIKA�RATKAISEE.�Helsingin�rautatieasemalla�sattui�4.�tammikuuta�2010�vakava�onnettomuus,�kun�irti�päässeet�vaunut�syöksyivät�toimistotaloon.�Yksi�VR:n�työntekijä�loukkaantui.�Ripeä�evakuointi�asemalaiturilla�esti�suuremmat�tuhot.

VASTAVALO

ON SYYTÄ�muistaa,�että�työryh-mä�vasta�valmistelee�ehdotusta�uudeksi�toimintavalmiusohjeeksi.�Sisäasiainministeriön�johtoryhmä�käsittelee�ehdotuksen,�jonka�jäl-keen�se�lähetetään�lausuntokier-rokselle.�Silloin�myös�kenttäväki�saa�lausua�asiasta�mielipiteensä.

Koska�nyt�esitettyjen�asioiden�–�minivahvuuden�ja�toiminta-valmiusajan�–�taustalla�olevia�perusteluita�ei�ole�vielä�julkaistu,�Palomiesliitto�ei�halua�ottaa�asiaan�vielä�kantaa�suuntaan�tai�toiseen.�Liitto�tulee�tutkimaan�perustelut�erittäin�tarkasti,�jonka�jälkeen�liitto�muodostaa�oman�kantansa�asiaan.

Lähtökohtana�on�kuitenkin�se,�että�liitto�ei�hyväksy�sellaisia�asi-oita,�jotka�vaarantavat�pelastajien�työturvallisuuden�tai�heikentävät�kansalaisten�turvallisuutta.

Työryhmällä�on�aikaa�valmis-tella�ehdotusta�toimintavalmius-ohjeeksi�30.�kesäkuuta�saakka.�Työryhmän�seuraavia�aiheita�ovat�pelastustoimen�johtaminen�ja�toi-saalta�erilaisiin�häiriötilanteisiin,�kuten�laajamittaisiin�myrskyihin,�varautuminen.

Palomiesliitto odottaa mustaa valkoiselle


Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetus ensihoitopalveluiden järjestämi-sestä astuu voimaan toukokuun alussa yhdessä uuden terveydenhuoltolain

kanssa. Uusi asetus sanelee täsmällisesti, min-kälaisella koulutuksella ensihoidossa jatkossa työskennellään.

Syksyllä lausuntokierroksella ollut luonnos ehdotti, että siirtymäajan jälkeen pelastajat ei-vät olisi enää päteviä työskentelemään yhdessä perustason ambulanssissa. Nyt voimaantule-vaan asetukseen on tehty tältä osin lievennys.

Uudenmuotoisen pelastajatutkinnon suo-rittaneet ja ennen asetuksen voimaantuloa säännöllisesti ensihoidossa työskennelleet ovat jatkossakin päteviä työskentelemään perusta-son yksikössä toisen pelastajan kanssa.

–– Ei tästä haluttu tehdä kynnyskysymystä. Jos pelastaja on toiminut säännöllisesti ensihoi-dossa, ei hän yhdessä yössä muutu epäpäteväk-si, toteaa ministeriön valmiusyksikön johtaja Tom Silfvast.

Vastavalmistuneet ja vanhamuotoisen palo-mies-sairaankuljettaja -tutkinnon suorittaneet sen sijaan tarvitsevat perustasolla rinnalleen terveydenhuollon ammattihenkilön, jolla on ensihoitoon suuntautunut koulutus.

Hoitotason ensihoidon yksikössä toisen on oltava ensihoitaja AMK tai laillistettu sairaan-hoitaja, jolla on ensihoitoon suuntautuva lisä-koulutus. Hänen rinnallaan voi työskennellä pelastaja tai palomies-sairaankuljettaja -tutkin-non suorittanut henkilö tai terveydenhuollon ammattihenkilö.

VALTAKUNNALLISESTI yhtenäiset kou-lutusvaatimukset ovat ensihoidossa uusi asia. Tähän saakka koulutustasoa ei ole määritelty

lainsäädäntötasolla, vaan kunnat ovat saaneet päättää vaatimuksista itsenäisesti.

Tom Silfvast toteaa, että koulutusvaati-musten täsmentämisellä pyritään pitkässä juoksussa nostamaan ensihoidon tasoa. Pelas-tajat haluttiin pitää toiminnassa mukana ja sitä on korostettu läpi valmisteluprosessin.

Uuden asetuksen myötä vastuu potilaasta on terveydenhuollon ammattihenkilöllä. Silf-vastin mukaan asetuksen tuomia muutostar-peita henkilöstöön selviteltiin isoimpien pe-lastuslaitosten kanssa. Useimmilla laitoksilla asetus ei juuri tuo muutoksia mukanaan.

–– Kävi ilmi, että lähes kaikki ovat jo siir-tyneet siihen malliin, että työparissa toinen on joko tuplatutkinnon suorittanut tai sitten ter-veydenhuollon ammattihenkilö.

Silfvast arvelee, että eniten määräykset kir-paisevat Helsingin pelastuslaitosta ja osin myös Tampereen pelastuslaitosta.

–– Helsingin etuna on, se on ainoa laitos, jossa on ympärivuorokautisesti lääkäri läsnä. Sen vuoksi Helsinkiä ei oikein voi verrata mui-hin laitoksiin.

UUDEN terveydenhuoltolain ja siihen liitty-vän ensihoitoasetuksen toivotaan yhdenmu-kaistavat palveluita kaikkialla Suomessa. Tähän saakka ensihoitopalvelua ovat hallinnoineet kunnat, ja Silfvastin mukaan esimerkkejä löy-tyy kummastakin ääripäästä.

–– Meillä on erittäin hyvin toimivia pelas-tuslaitoksia ja yksityisiä toimijoita. Meillä on kuitenkin myös asenteiltaan surkeita pelastus-laitoksia ja surkeita yksityisiä.

Ensihoidon ongelmat ovat kulminoituneet suunnittelun ja ohjauksen puutteeseen. Kun-takentällä on toimittu, miten on tahdottu,

Koulutus ratkaisee perustason

kokoonpanon

Ensihoidon�määräysvalta�siirtyy�kaikkialla�Suomessa�sairaanhoitopiireille.


KUVAT�CO

MPIC�/�MAURI�RATILAINEN


eikä kukaan ole katsonut asioita alueellisesti kokonaisuuksina. Tämän ongelman uskotaan nyt poistuvan, kun sairaanhoitopiirit ottavat isännän roolin toiminnassa.

Konkreettinen ensihoidon suunnittelun työkalu on palvelutasopäätös. Palvelutasopää-töksessä sairaanhoitopiiri määrittelee kullakin riskialueella, montako prosenttia väestöstä ta-voitetaan 8 minuutissa ja montako prosenttia 15 minuutissa A- ja B-hälytyskiireellisyyden tehtävissä.

Riskialueluokkia tulee olemaan kaikkiaan viisi ja tehtävät jaetaan kiireellisyyden mukaan A-, B-, C- ja D-tehtäviin, kuten tähänkin asti. Tavoittamisaika lasketaan siitä, kun hätäkeskus antaa hälytyksen ja päättyy siihen, kun ollaan kohteessa.

PELASTUSPUOLELLA sisäministeriö oh-jaa pelastuslaitoksia toimintavalmiusajasta ja minivahvuudesta toimintavalmiusohjeella. Silfvastin mukaan STM ei tule antamaan ta-voittamisprosentteihin minkäänlaista erityistä ohjetta.

–– On kaivattu yhteneväisiä kriteereitä minimiprosenttimäärästä, joka pitää tavoittaa tietyssä ajassa. Me näemme sen ongelmallisena, koska siitä tulleet joillekin samalla maksimipro-senttimäärä. Jos lainsäätäjä ajattelee, että 60 % riittää, niin miksi palvelutarjoaja ryhtyisi tarjo-amaan enemmän.

Palvelutasopäätös on julkinen asiakirja ja kaikkien arvioitavana. Silfvast uskoo, että jul-kinen keskustelu tulee kunkin sairaanhoitopii-rin alueella hoitamaan palvelutason kuntoon. Myös aluehallintoviranomaisilla on valvovana viranomaisena oma roolinsa asiassa.

VÄLITÖN lähtövalmius on pelastustoimen kiistaton etu ensihoidon toimijana. Pelastus-toimi täyttää hyvin uuden asetuksen mukaiset kriteerit.

Joillakin alueilla sairaanhoitopiiri tulee edellyttämään palvelutason nostoa. Silfvast nä-kee ongelmallisena sopimukset, joissa ollaan 15 minuutin lähtövalmiudessa.

–– Onhan se ihan typerää, että ensin hätä-keskus yrittää vastata 10 sekunnissa ja hälyttää apua 90 sekunnissa, mutta sitten hälytys menee sellaiselle yrittäjälle, jolla on 15 minuutin läh-tövalmius. Tällaisia sopimuksia on Suomessa satoja.

Ensihoitopalveluissa on ollut ainakin tähän saakka paljon tyhjäkäyntiä, joka on johtunut kuntien puutteellisesta ohjauksesta. Kun eri toimijoiden välillä ei ole ollut yhteyttä, ovat tur-hat ambulanssikuljetukset olleet hyvin yleisiä.

–– Esimerkiksi HUS:n alueella on hyvä hoitoon ohjaus, minkä vuoksi ambulanssilla väärään paikkaan menneitä potilaita on suh-

teellisen vähän. Tämä johtuu siitä, että vastaava ensihoitolääkäri suunnittelee piiritasolla koko tätä ketjua erikoissairaanhoidon kanssa.

UUSI terveydenhuoltolaki�siihen�liittyvine�asetuksineen�on�ollut�mittava�lainsäädännöllinen�operaatio.�Ensihoidon�osalta�uudistamisen�oli�Tom�Silfvastin�mukaan�ainoa�vaihtoehto.

−�Jos�miettii,�miten�ensihoito�on�kehittynyt,�lainsäädäntö�on�ollut�vuosikymmeniä�jäljessä.�On�tullut�jatkuvasti�uusia�käy-täntöjä,�jotka�ovat�olleet�lainmu-kaisia,�mutta�valtakunnallisesti�ajatellen�hyvin�kirjavia.�

Ensihoitoa�ryhdyttiin�minis-teriötasolla�kehittämään�toden�teolla�2004−2005,�jolloin�perus-tettiin�monialainen�ensihoidon�ohjausryhmä.�Vuonna�2006�apulaisoikeuskanslerina�toimi-nut�Jaakko�Jonkka�otti�asiaan�kantaa�oma-aloitteisesti,�minkä�jälkeen�ministeri�asetti�Markku�Kuisman�selvittelemään�kentän�toimintaa.

Kuisma�luovutti�raporttinsa�vuonna�2007.�Samalla�hallitus-neuvotteluissa�sovittiin�uudesta�terveydenhuoltolaista�ja�ensihoi-don�tarkastelemisesta�samassa�yhteydessä.�Lakityöryhmä�yhtyi�Kuisman�esitykseen,�että�vastuu�ensihoidon�järjestämisestä�siir-retään�sairaanhoitopiireille.�

Kuisma�esitti�raportissaan�lisäksi,�että�pelastustoimi�olisi�lakisääteisesti�ensihoitopalve-luiden�toteuttaja�ja�pelastajista�tulisi�terveyden�huollon�ammat-tihenkilöitä.�Nämä�ehdotukset�eivät�kuitenkaan�toteudu�uudes-sa�laissa�ja�asetuksessa.

−�Kentän�ääni�oli,�että�ensihoito�on�osa�terveydenhuol-toa.�Sitä�ei�voida�ulkoistaa�eri�organisaatiolle,�vaan�sen�tulee�olla�kiinteä�osa�terveydenhuol-lon�palveluketjua.

Koulutuksen�mukanaan�tuomaan�pätevyysasia�ei�kuulu�STM:n�hallinnon�alaan,�koska�yleisesti�ottaen�koulutukseen�liittyvät�kysymykset�käsitellään�opetus-�ja�kulttuuriministeriös-sä.�Pelastajatutkinnon�erityispiir-re�on,�että�se�on�sisäasiainmi-nisteriön�hallinnonalan�alainen.

−�Se�lähtee�sitten�muualta,�jos�pelastajatutkintoa�halutaan�kehittää�siihen�suuntaan,�että�heistä�tulee�terveydenhuollon�ammattihenkilöitä.�Nykyisellään�tutkinto�ei�ole�kuitenkaan�lä-heskään�riittävän�laaja,�Silfvast�sanoo.

Lainsäädäntö on ollut valovuosia jäljessä


Turvallisuusalan koulutusta ja tutkintoja

TutkinnotVartijan ammattitutkintoTurvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintoLukkosepän ammattitutkintoLukkoseppämestarin erikoisammattitutkinto

KurssitJärjestyksenvalvojan peruskoulutusJärjestyksenvalvojan kaasusumutinkoulutusJärjestyksenvalvojan kertauskoulutusVartijan peruskurssitTurvallisuustekniikan erikoiskurssitTyöturvallisuuskorttikoulutusTulityökurssit

Räätälöityä turvallisuusalan koulutusta yrityksille

Ota yhteyttä!Anne Kotkavuori, p. 040 500 3561, [email protected]

Helsinki | Porvoo | Vantaa www.edupoli.fi | p. 0205 1311

Soittajahinta: lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min

UUdELLa�terveydenhoitolailla�ja�ensihoidon�henkilökunnan�koulu-tustason�määrittelevällä�asetuksella�terveystoimi�turvaa�pelastustoimen�yhdeksi�mahdolliseksi�palveluntuot-tajakseen.

–�Julkishallinnon�kokonaista-loudellisuuden�kannalta�tämä�on�merkittävä�asia,�kehittämispäällikkö�Taisto�Hakala�Helsingin�kaupungin�pelastuslaitokselta�muistuttaa.

–�Henkilöstöä,�osaamista,�infra-struktuuria�ja�tukipalveluita�voidaan�nyt�jatkossakin�käyttää�joustavasti�ja�tehokkaasti�potilaan�hyväksi�sekä�veronmaksajan�eduksi.�Se�mahdol-listaa�myös�terveys-�ja�pelastusvi-ranomaisen�yhteistyön�kehittämisen�yhteisten�prosessien�muodossa�erilaisissa�hätätilanteissa�ja�kaikissa�valmiustasoissa.

SEURAAVA�askel�tulee�ottaa�palo-miesten�koulutuksessa.

–�Pelastustoimen�tulee�tarttua�lain�ja�asetuksen�uusiin�vaatimuk-siin�ripeästi�ja�päivittää�pelastajatut-

kinto�täyden�pätevyyden�perustason�ensihoitoon�antavaksi.�Samalla�reitti�pelastajatutkinnosta�jatkotutkinto-na�suoritettavaan�ensihoitaja�AMK�-tutkintoon�tulee�selkeyttää�ja�tehdä�yhteensopivaksi,�Hakala�sanoo.�

Lisäksi�terveydenhuollon�tutkin-non�suorittaneita�voidaan�rekrytoida�aikaisempaa�tehokkaammin�pelas-tajatutkintoa�suorittamaan.�

–�On�tärkeää,�että�tässä�muutok-sessa�ollaan�samassa�sävellajissa�yleisen�koulutuspolitiikan�kanssa.�Nykyinen�työelämä�edellyttää�tutkin-tojärjestelmiltä�joustavuutta�palvella�muuttuvia�tarpeita.�

Jäykät�ja�pitkät�ammattialakoh-taiset�putket�ovat�kalliita�yhteiskun-nalle�ja�aiheuttavat�työntekijälle�raskaita�ja�hyödyttömiä�opinto-suorituksia.�Tämä�voidaan�välttää�moduloimalla�tutkintoja�siten,�että�tutkintoja�voidaan�suorittaa�ja�osaa-mista�päivittää�tarpeen�mukaan.�

Hakalan�mielestä�modulointi�sopisi�erittäin�hyvin�sovellettavaksi�juuri�pelastajatutkinnon�päivittämi-

sessä�pelastustoimen�ja�terveyden-huollon�kaksoistutkinnoksi.�

HELSINGISSÄ�lain�ja�asetuksen�ai-heuttamat�muutokset�eivät�aiheuta�suurta�päänvaivaa,�Hakala�sanoo.�

--�Pelastuskoulun�oppilaat�suo-rittavat�tutkinnon�terveydenhoidon�osuuden�jo�nyt�ammattikorkeakou-lussa.�Henkilöstön�täydennys-�ja�jatkokoulutus�sekä�testaus�on�syste-matisoitu�jo�1990-luvulla.�Olemme�myös�käyttäneet�systemaattisesti�ensihoitaja�AMK�tutkintoa�palomies-sairaankuljettajien�jatkotutkintona�1990-luvulta�alkaen.��

--�Uuden�lain�ja�asetuksen�vaa-timuksia�toiminnan�johtamisessa,�suunnittelussa�ja�laadunhallinnassa�on�meillä�pyritty�jo�ennakoimaan.�Olemme�hyvässä�vauhdissa�päivittä-mässä�palveluntuotantoa�tulevaisuu-den�vaatimusten�mukaiseksi.

”Seuraavaksi päivitys pelastajatutkinnon ensihoitokoulutukseen”


Jari, 39 v.Palomies-sairaankuljettaja vuodesta 2002

Jos�jää�eläkkeelle�heti�kun�on�mahdollista�eli�63-vuotiaana:�Eläke 1774 eur/kkElinaikakerroin huomioituna: 1515 eur/kk

Jos�sinnittelee�työssä�65-vuotiaaksi:�Eläke 2055 eur/kkElinaikakerroin huomioituna: 1755 eur/kk

Jos�joutuu�rikkoutuneen�selän�takia�työkyvyttömyyseläkkeelle�55-vuotiaana:�Eläke 1672 eur/kkElinaikakerroin huomioituna: 1538 eur/kk

Sami, 25 v.Pelastaja-opiskelija,kesämiehenä vuodesta 2011

Eläkkeelle�näillä�näkymin�aikaisintaan�2049,�jos�valtio�ei�nosta�eläkeikää�entisestään:�

Eläke ? eur / kk

Martti, 53 v.Palomies-sairaankuljettaja vuodesta 1991

Jos�jää�eläkkeelle�henkilö-kohtaisen�eläkeiän�mukaisesti�60-vuotiaana�(+�8�kk,�19�pv):�Eläke 2011 eur/kkElinaikakerroin huomioituna: 1870 eur/kk

Jos�henkilökohtaista�eläkeikää�ei�olisi,�vaan�jäisi�eläkkeelle�heti�kun�mahdollista�63-vuotiaana:�Eläke 2154 eur/kkElinaikakerroin huomioituna: 1993 eur/kk

Jos�joutuu�polvien�takia�työkyvyttömyyseläkkeelle�55-vuotiaana:�Eläke 1940 eur/kkElinaikakerroin huomioituna: 1893 eur/kk

ESIMERKKIEN�Jari�ja�Martti�ovat�todellisia�henkilöitä.�Arviot�perustuvat�kertynei-siin�ansioihin�kunta-alalta.�Arvioissa�on�oletettu,�että�nykyinen�työsuhde�jatkuu�ja�ansiotaso�säilyy�samanlaisena�eläkkeelle�siirtymiseen�asti.�ELINAIKAKERTOIMEN�laskuissa�on�käytet-ty�arviokertoimia.TYöKYVYTTöMYYSELÄKKEEN�alkamises-ta�lähtien�eläkkeen�määrää�korotetaan�työeläkeindeksillä,�kun�taas�vanhuuseläk-keen�perusteena�olevia�vapaakirjaeläk-keitä�ja�ansioita�korotetaan�samalla�ajalla�palkkakertoimella�vanhuuseläkkeen�alka-misvuoteen�asti.�Koska�palkkakertoimen�aiheuttama�korotus�on�lähtökohtaisesti�vuosittain�suurempi�kuin�työeläkeindeksin,�ei�laskettu�työkyvyttömyyseläkearvio�ole�täysin�vertailukelpoinen�vanhuuseläkearvi-oiden�kanssa.�

Tunnettu tosiasia on, että mitä pi-tempään jaksat olla työelämässä,

sitä suuremman eläkkeen saat. Puhu-taan työuran loppuvaiheeseen ajoit-tuvista superkarttumavuosista, joille eläkettä kertyy prosentuaalisesti huo-mattavasti enemmän kuin uran alku-vaiheessa.

Eläkettä jää käteen yhä vähemmänPalomiesten kohdalla tilanteen te-

kee vaikeaksi se, että työelämässä py-syminen ei ole läheskään aina omasta halusta kiinni, vaan fyysinen suoritus-kyky asettaa sille rajat.

Kevan (entinen Kuntien eläkeva-kuutus) tilastot ovat palomiehen nä-kökulmasta karua luettavaa. Vuonna

2010 eläköityneistä palomiehistä 40 pääsi vanhuuseläkkeelle, peräti 32 jou-tui työkyvyttömyyseläkkeelle ja kaksi työttömyyseläkkeelle.

Vanhuuseläkkeelle selviytyneet oli-vat keskimäärin iältään 59,5-vuotiaita. Työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneet olivat puolestaan liki viisi vuotta nuo-rempia eli 54,7-vuotiaita.


Lähde:�Keva

Palomiesten työkyvyttömyys-eläkkeiden syyt 2006-2010

Vammat,�myrkytykset

Tuki-�ja�liikunta-elimet

Verenkierto-elimet

Mielen-terveys

Muut�sairaudet

Eläkkeelle siirtyneet palomiehet 2006-2010

Työkyvyttömyyseläkkeet

Vanhuus-�ja�työttömyyseläkkeet

Pelastusalan ammattilainen selvitti kahden esimerkin avulla, miten viimei-set vuodet työelämässä vaikuttavat eläk-keeseen eurotasolla. Pyysimme Jarilta ja Martilta työsuhdetiedot, joista Keva laski heille eläkearviot eri-ikäisinä.

Esimerkeistämme alle nelikymp-pisellä Jarilla ei ole henkilökohtaista eläkeikää, vaan hän voi jäädä eläkkeel-le 63−68-vuotiaana. Hiukan yli vii-sikymppisellä Martilla on puolestaan henkilökohtainen eläkeikä.

Superkertymä

Nykyinen eläkelainsäädäntö kannus-taa pysymään työelämässä pitem-pään. Eläke kertyy uran eri vaiheissa eri tavoilla. Vuodesta 2005 alkaen eläke karttuu kuntatyönantajan palve-

luksessa seuraavasti:

Eläke karttuu kaikista 18–68 ikä-vuoden välillä saamistasi työansioista.

Elinaikakerroin

Vuodesta 2010 alkaen eläkkeen mää-rään vaikuttaa elinaikakerroin, jolla elä-kejärjestelmä varautuu eliniän pitene-miseen. Elinaikakertoimen tarkoituk-sena onkin, että osa pidentyneestä elin-iästä käytetään työssä jatkamiseen.

Vanhuuseläkkeen laskennassa elinaikakertoimena käytetään

henkilön 62 ikävuoden täyt-tämisvuoden mukaista ker-rointa. Jos eläke alkaa ennen

62 vuoden iän täyttämistä, käytetään eläkkeen alka-

misvuoden kerrointa. Elinaikakertoimen vahvistaa vuosit-

tain sosiaali- ja terveysministeriö. Vuo-den 2011 elinaikakerroin on 0,98689.

Elinaikakerrointa ei sovelleta ennen vuotta 1948 syntyneiden eläkkeisiin ja eläkkeisiin, jotka ovat alkaneet ennen 1.1.2010, työttömyyseläkkeeseen tai sitä seuraavaan vanhuuseläkkeeseen tai osa-aikaeläkkeeseen.

Esimerkiksi vuonna 2011 alkava vanhuuseläke tai varhennettu van-huuseläke kerrotaan ennen eläkkeen myöntämistä sen vuoden elinaika-kertoimella, jolloin henkilö täytti 62 vuotta. Jos esimerkiksi vuonna 1948 syntyneen työeläke ilman elinaikaker-rointa olisi 1 600 euroa, niin elinaika-kertoimella tarkistamisen jälkeen se on noin 1 587 euroa.

ELÄKETIETOA:www.keva.fi

www.tyoelake.fi

Eläkkeesi�karttuu

•�1,5 % vuosiansiosta�� 18–52�-vuotiaana�

•��1,9 % vuosiansiosta�� 53–62�-vuotiaana�� (2�%�ennen�v.�1950�syntyneille)�

•��4,5 % vuosiansiosta�� 63–67�-vuotiaana


Sekä Kanadassa että Yhdysvalloissa syöpä on luokiteltu palomiesten ammattitaudiksi niin, että kuole-

mantapauksissa palomiehen perhe on oikeutettu erilaisiin valtion maksamiin avustuksiin ja korvauksiin. Tukimuo-dot ja ehdot vaihtelevat eri osavaltiois-sa, mutta kokonaisuutena pohjoisame-rikkalaiset palomiehet ovat tyytyväisiä järjestelmään.

Ammattitautiluokittelu ja korvauk-set ovat pitkälti Kanadan ja Yhdysval-tojen palomiesten ammattijärjestöjen kampanjoinnin tulosta. Tietenkään korvaukset eivät hälvennä sitä surua ja tragediaa, jota syöpään sairastunut brankkari ja hänen perheensä kokee. Tärkeä osa kampanjointia onkin ollut yleisen tietoisuuden herättely palomie-hen työhön sisältyvistä vaaroista. Alex Forrest on kiertänyt ympäri maailmaa puhumassa syöpätutkimuksista ja tur-vallisemmasta työnteosta.

Ei�yksi,�vaan�kaikki�palot

Kanadassa syöpää aiheuttavien aineiden altistumiseen on herätty kunnolla vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana.

–– Mekään emme enää nuku va-rusteet ja saappaat sängyn vierellä, Alex kärjisti.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa henkilökohtaisten suojaimien käytös-tä, säilytyksestä ja puhdistuksesta sekä suojautumisesta palopaikalla ja jälki-

Taistelu syöpää vastaan yhdistää palomiehet kansainvälisestiALEx�FORREST�on�kanadalai-nen�palomies�ja�lakimies�(United�Firefighters�of�Winni-peg,�International�Association�of�Fire�Fighters�IAFF),�joka�on�tehnyt�palomiesten�syöpäsai-rauksia�tunnetuksi�Pohjois-Amerikassa.�

Helmikuussa�Forrest�vieraili�Suomessa,�Palomiesliiton�ja�Hätäkeskusammattilaisten�liiton�Turvallinen�Suomi�-seminaarissa.

raivaustehtävissä on puhuttu pitkään, joten kaikki Alexin seminaarissa kerto-ma asia ei ollut yleisölle uutta. Alexin ja neljän muun kanadalaiskollegan esitys niputti kuitenkin yhteen hyviä havain-toja palomiehen työn turvallisuudesta ja tarjosi samalla oppitunnin poliittises-ta vaikuttamisesta.

Kanadassa oivallettiin, että vähi-tellen ja piilevästi syöpään menehtyvä palomies on yhtä vakava tapaus kuin äkillisessä työtapaturmassa menehtyvä palomies.

–– Syöpään ei sairastuta yksi palo, vaan kaikki työssä kokemasi tulipalo-paikat yhteensä. On todennäköisem-pää, että saat syövän, kuin että tipahdat katolta tai tuuperrut savusukellustehtä-vässä, Alex herätteli.

Tiedettä�ja�tunnetta

Sekä Kanadan provinssien että lähes kaikkien Yhdysvaltojen osavaltioiden lainsäädäntöön on saatu kompensaa-tiopykälät, joiden mukaan syöpään sairastuneet palomiehet ja heidän per-heensä saavat tulonmenetysavustuksia, elatustukia ja muita korvauksia.

Kanadassa ensimmäisenä oli liik-keellä Manitoban provinssi 2002. Uni-ted Firefighters of Winnipeg teki kovan työn lobatessaan asiaa poliitikoille ja medialle.

–– Olimme poliittisesti erittäin aktiivisia. Yhdistimme kampanjoin-tiin tieteellisen tutkimuksen ja koko rintamamme: syöpään sairastuneet palomiehet ja heidän perheensä olivat etunenässä lehtijutuissa, tapahtumissa ja videoissa. Vaikka vastustajiakin riit-ti, saimme lainsäätäjät tajuamaan, että palomiehillä ja syöpäsairauksilla on am-matillinen yhteys. Yhteiskunnan tulee kantaa vastuunsa, jos palomies sairas-tuu työssään hengenvakavasti.

Menestystä tuli, kun kanadalaiset löysivät oikeat tieteelliset tutkimukset ja osasivat hyödyntää niitä.

–– Yhdistimme lääketieteelliset faktat ja tunteisiin vetoamisen. On itse uskottava asiaan sataprosenttisesti,

Tiedämme vain osan totuudesta, sillä aineiden myr-kyllisyydestä tiedossa vain osa. Palopaikat ovat nykyään myr-kyllisempiä kuin aikaisemmin, mutta tulevaisuudessa ne ovat entistä myrkylli-sempiä.

”


Taistelu syöpää vastaan yhdistää palomiehet kansainvälisesti

muuten kukaan muukaan ei ota sinua vakavasti.

Tällä hetkellä palomiesten ja heidän perheidensä kompensaatio on määritel-ty lain tasolla Yhdysvalloissa 43 osaval-tiossa 50:stä ja Kanadassa seitsemässä provinssissa kymmenestä.

Tarvitaan�lisää�tutkimusta

Ammattiin tulevilla nuorilla palomie-hillä kunto on keskimääräistä saman-ikäistä kansalaista kovempi. Myös riski sairastua hengenvaarallisiin sairauksiin on vastaavasti pienempi.

–– Esimerkiksi jos väestön keski-määräinen todennäköisyys sairastua

syöpään esitetään luvulla 1.0, on am-matissaan aloittavan palomiehen riski 0.80. Mutta tilanne kääntyykin kohta toisin päin: viisi vuotta palomiehen am-matissa kaksinkertaistaa riskin sairastua leukemiaan, jolloin riskiluku on 2.0, esitti Alex yhden synkän tilaston.

–– Ikäluokkansa huippukuntoisista romahdetaan syöpäriskien kärkijouk-koon.

Alexin mukaan tutkimuksia palo-miehen työn ja kohonneen syöpäriskin yhteydestä on tehty runsaasti. Toron-tossa 1989 valmistunut tutkimus seu-rasi kuutta tuhatta palomiestä vuodesta 1950 alkaen ja osoitti yhteyden useisiin syöpiin ja sydänkohtauksiin. Myös New

Yorkissa 1998 tehty tutkimus ja Cin-cinnicatissa 2007 raportoitu 110 000 palomiehen tutkimus selvitti yhteyttä: palomiehen työllä ja kohonneella syö-päriskillä on suora yhteys.

Ranskassa tutkittiin 830 palomie-hen menehtyminen kolmella eri vuo-sikymmenellä. Yleisesti palomiehet oli-vat sairauksien suhteen muuta väestöä terveempiä, mutta poikkeuksena olivat syöpäsairaudet.

Ruotsissa Karoliininen instituutti tutki 1990-luvun puolivälissä tukhol-malaisten palomiesten sairauksia 60 vuoden jänteellä. Kohonneita sairastu-misriskejä löytyi muun muassa aivosyö-vän ja vatsasyövän osalta, mutta tulok-set olivat osittain ristiriitaisia. Suositus olikin, että palomiehen työn ja syöpien yhteydestä tarvitaan lisää tutkimuksia.

Lainsäädäntölobbauksen lisäksi kanadalaiset palomiehet ovat kampan-joineet työturvallisuuskoulutuksen ja työterveyshuollon parantamisen puo-lesta. Ymmärrys varusteiden käytöstä, säilytyksestä ja puhdistuksesta onkin Pohjois-Amerikassa mennyt harppa-uksen eteenpäin.

Alex Forrestin esitelmän suomenkielistä käännöstä voi tilata Palomiesliiton toimistolta: [email protected]

PALOMIEHET�ALTISTUVAT�työssään�palaessa�suurelle�määrälle�toksisia�ja�karsinogeenisia�aineita.�Altistu-minen�suurentaa�riskiä�sairastua�syöpään.�Altistumista�tulee�hengi-tyksen�ja�ihon�kautta�tapahtuvassa�imeytymisessä.�Sitä�eivät�suojava-rusteet�koskaan�täydellisesti�estä.

–�Kodinkoneissa�ja�rakenta-misessa�käytetään�yhä�enemmän�erilaisia�kemikaaleja�ja�muoveja,�eikä�testaus�pysy�tuotannon�muka-na.�Ei�myöskään�suojavälineiden�kehitys�pysy�kehityksessä�mukana.�Ongelmana�on�se,�että�myrkkyjen�kerrannaisvaikutukset�ovat�suuria.�Myrkyissä�1�+�1�ei�ole�kaksi,�vaan�viisi,�tai�jotain�ihan�muuta,�Alex�Forrest�sanoo.

Alexin�mukaan�suurimpien�sairastumisriskien�listalta�löytyy�muun�muassa�kivessyöpä,�eturau-hassyöpä,�ihosyöpä,�aivosyöpä,�suolistosyövät�ja�mahasyöpä.

Tuntemattomia myrkkyjä

STOCK.xCHNG


Kajaanissa järjestettiin 36 vuoden taon jälkeen palo-henkilöstön kansalliset mestaruuskilpailut 17.-18.

maaliskuuta. Vimpelinlaakson urheilukeskuksessa hiih-dettiin ensimmäisenä päivänä henkilökohtaiset matkat, jonka jälkeen seuraavana päivänä olivat vuorossa viestit.

SM-2011-kisajärjestelyistä vastasi Kajaanin palokun-nan urheilijat.

Omien kisojen jälkeen jatkettiin pitkän matkan sar-joissa viikonloppuna järjestetyssä Vuokatti-hiihdossa. 19.3. hiihdettiin 60 kilometriä vapaalla ja 20.3. sama matka perinteisellä tyylillä.

Seuraavassa kärkituloksia kaikista sarjoista, täydelliset tulokset löytyvät Kainuun pelastuslaitoksen nettisivulta www.kaipe.fi. Vuokattihiihdon tuloksia voi selata sivulla www.geldingpond.fi/tulospalvelu.

Harrastesarja 3 km: 1.�Olli�Luukkonen,�Kuusamo,�09:10,1.�NYL 3 km:�1.�Maria�Harmanen,�V-S�Alpe,�10:41,4.�M65 3 km:�1.�Kurt�Dannholm,�Helsinki,�09:30,3.�M60 3 km:�1.�Heikki�Punju,�Kajaani,�08:49,9.�M55 3 km: 1.�Jouni�Keisu,�Rovanie-mi,�08:55,9.�M50 5 km:�1.�Raino�Simola,�V-S�Alpe,�14:36,2.�M45 5 km: 1.�Veli�Matti�Kuronen,�Kajaani,�13:25,7.�M40 5 km:�1.�Mika�Tohmola,�Oulu/Koillismaa,�13:22,3.�M35 10 km: 1.�Mika�Ilmarinen,�Hämeenlinna,�26:30,3.�MYL 10 km: 1.�Tee-mu�Pietilä,�Hämeenlinna,�27:18,8.�sprint M:�1.�Teemu�Pietilä,�Hämeenlinna;�2.�Miso� Loukusa,�Kajaani;� 3.�Miikka�Raivio,�Virrat.�sprint N: 1.�Maria�Harmanen,�V-S�Alpe;�2.�Hanna�Ruo-honen,�V-S�Alpe.�Viesti: 1.�Hämeenlinna;�2.�Oulu/Koillismaa;�3.�Kajaani;�4.�PeO,�5.�Varsinais-Suomi;�6.�Pohjois-Karjala.

Vuokattihiihdon tuloksia: Yl. 60 km vapaa: 1.�Veli-Matti�Nis-kanen,�Oulu/Koillismaa,�3:01:49;�2.�Jukka�Elo,�PeO,�3:08:41;�3.�Raimo�Savola,�PeO,�3:18:17.�Yl. 50 v 60 km vapaa: 1.�Heikki�Ojantakanen,�Oulu/Koillismaa,�3:15:35;�2.�Heikki�Punju,�Ka-jaani,�3:38:05;�3.�Ilkka�Kaarakainen,�PeO,�3:43:19.�Yl. 60 km perinteinen:�1.�Kimmo�Vehkakoski,�Vaasa,�3:15:08.�Yl. 50 v 60 km perinteinen: 1.�Raino�Simola,�Turku,�3:31:34.

Kajaanissa hiihdettiin mestaruuksista

Sprinttihiihdon�finaali�käynnistymässä�upeassa�maaliskuisessa�hiihtosäässä.

Kilpailunjohtaja�Heikki�Punju�haastattelee�65-vuoti-aiden�sarjan�voittajaa�Kurt�Dannholmia,�joka�osallis-tui�jo�vuonna�1975�Kajaanissa�järjestettyihin�edelli-siin�palomiesten�SM-hiihtoihin.


Brankkari Risteily Baltic Princess 19.-20.5.

Lähde mukaan – brankkariristeilylle Tallinnaan!Risteilyn järjestää Hesva – Helsingin, Espoon ja Vantaan palomiesyhdistysten yhteis-toimikunta. Kaikki palomiehet ja alalle opiskelevat ympäri Suomea ovat tervetulleita!

Risteilyn hinta 85 eur. Sisältää yöpymisen kahden hengen B-hytissä, illallisen Grill Housessa, buffet-aamiaisen sekä drinkit meno- ja paluumatkojen tapaamisissa.

Aikataulu: 19.5. klo 18.30 Jäsentapaaminen risteilyn alussa. Ruokailu klo 21.30.20.5. Laiva Tallinnassa klo 8.00-13.00. Kokoontuminen paluumatkalla. Helsinkiin klo 16.00.

Risteilyn jäsentapaamisessa Palomiesliiton tietoisku edunvalvonnan ja viestinnän ajankohtaisista asioista. Toimistolta mukana puheenjohtaja, tiedottaja ja projektipäällikkö.

Ilmoittautumiset 28.4. mennessä: [email protected]. Ilmoittautumiseen mukaan matkustajaluettelo (nimet, syntymäajat, pelastuslaitos). Risteilyn maksuohjeet paluuviestinä. Tiedustelut puh. 0400 963 388.

100 nopeinta

pääsee mukaan!

Ilmoittaudu heti!

Tuoteeedustelut ja yhteydenotot:

Christopher MacDonald / [email protected]

PALOVAMMANHOITOTUOTTEET

Maahantuonn ja markkinoinn:TWIN COMPANY OYSahaajankatu A AA Helsinki

Puh: ( ) A Fax: ( ) A [email protected] www.burnfree.fi

Tehokkain ensiapu palovammojen hoidossa

Hyväksyyy ammaakäyyöön

Pitkä säilyvyysaika ja laaja kokovalikoima

Lakkoaika vedenjakajanaVÄITÖSKIRJATASOISET tieteelliset�tutkimukset�eivät�ole�pelastusalal-la� täysin� ennen� kuulumattomia,�mutta� perin� harvinaisia� ne� kuiten-kin� ovat.� Sosiologiasta� tohtoriksi�vastikään�väitellyt�Teija�Mankkinen�tutki�omassa�työssään�palomiesten�identiteettiä.

Tutkimus�avaa�ikkunan�palomies-työn�arkeen�ja�palomiesten�tapoihin�jäsentää�palomiestyötä�ja�sen�muu-tosta.� Samalla� tutkimus� on� kuvaus�kolmen�työyhteisön�kokemista� ja� lä-pikäymistä�muutosprosesseista�suo-malaisessa�yhteiskunnassa�1970-lu-vulta�2000-luvun�alkuun.

Mankkisen� tutkimustyön�merkit-tävin� havainto� oli,� että� palomiehet�käsittelevät�työtään,�työyhteisöään�ja�identiteettiään�kahdella�tavalla:�joko�elämäntapana� tai� työnä.� Nämä� kä-sittelytavat�eivät�sulje� toisiaan�pois,�vaan�elävät�rinnakkain.

Elämäntapana�työnsä�käsittävät�palomiehet� tarkastelevat� ammat-tiaan� suhteessa� 70-� ja� 80-lukujen�palomiestyön� sisältöihin.� Työstä� pu-huttaessa�esille�nousevat�lähinnä�ur-

heilu,�asemapalvelutehtävät�tai�muut�hauskat�tapahtumat.

Työtä� ja� sen� muuttumista� tar-kastellaan�ensisijaisesti�palomiehen�näkökulmasta,�jolloin�palomiestyöksi�määritellään�”keikat”,�pääasiassa�kii-reelliset�tehtävät.�Työssä�tapahtuvat�muutokset� jäsennetään�oman�orga-nisaation�sisäisiksi�asioiksi.

MANKKINEN� keräsi� tutkimusai-neistonsa� 2000-luvun� alussa,� pa-lomieslakkojen� jälkimainingeissa.�Hän�havaitsi,� että�1990-luvun� lama�ja� palomieslakot� nousivat� selkeäksi�vedenjakajaksi�palomiesten�keskus-teluissa.�

90-luvun�muutosvaiheen�jälkeen�palomiehet�alkavat�käsitellä�työtään�uudenlaisella� tavalla.� Elämäntapa-ajattelun�rinnalla�palomiehet�alkavat�jäsentää�työtään�myös�yhteiskunnal-lisen�ja�toimintaympäristössä�tapah-tuneen�muutoksen�näkökulmasta.

−� Kun� 60-� ja� 70-luvuilla� palo-miesten� tehtävänä� oli� vielä� pitkälti�tulipalojen�sammuttaminen�ja�onnet-tomuustilanteisiin�reagointi,�ovat�ny-kypalomiehet� kiireellisten� ja� kiireet-tömien� palveluiden� tuottajia,� joiden�toimintaa� ohjataan� riskianalyysein�ja�toimintasuunnitelmin,�Mankkinen�toteaa.

VÄITöSKIRJAPROSESSI�venyi�lopulta�lähes� vuosikymmenen� mittaiseksi�johtuen� perheenlisäyksestä� ja� var-sinaisesta� palkkatyöstä� pelastustoi-messa.�Hän�itse�näkee,�että�erilaiset�ajanjaksot� väitöskirjaa� valmistelles-sa�ovat�muokanneet� ja�syventäneet�ajattelua.

−� Monta� kertaa� analyysini� eri�vaiheissa� jouduin�myös� toteamaan,�että� olin� tarkastellut� asioita� pelas-tustoimessa� toimivan� palomiehen�tai� hallintopäällikön� näkökulmasta.�Onneksi�ohjaajani�ovat�olleet�tällöin�palauttamassa� minua� takaisin� tie-teen�tekemisen�poluille.

Tieteellinen�työ�näyttäytyy�helpos-ti�kaukana�arkielämästä�olevana�esi-tyksenä� koukeroisine� käsitteineen.�Mankkinen�kokee,�että�hän�ymmär-tää� nyt� paljon� aikaisempaa� parem-

min,� miksi� palomiehet� ajattelevat�asioista�siten�kuin�ajattelevat.

Esimerkkinä� hän� heittää� Mylly-niemen� urapolkuselvityksen,� jossa�yhtenä� tulevaisuuden� vaihtoehtona�esitetty� turvallisuustavaratalomalli�jäsentyy� palomiesten� puhetavoissa�eri�tavoin.

−�Elämäntapana�työtään�käsitte-levät� jäsentävät� turvallisuustavara-taloajattelun�taas�yhdeksi�esityksesi�lisätä�palomiesten�työtaakkaa.�Työnä�turvallisuuden�tavarataloa�voi�pohtia�yhteiskunnallisen�turvallisuuden�nä-kökulmasta.

Tällä� hetkellä� Teija� Mankkinen�työskentelee� SPEK:ssa� tutkimus-� ja�kehittämispäällikkönä.

�

Teija Mankkinen sukelsi väitöksessään syvälle palomiesten identiteettiinJULKAISUT


–�Palomiehelle� työ�on�myös�elä-mäntapa.�Suhtautuminen�omaan�työhön� on� muuttunut� yhteiskun-nan� kehityksen� mukana,� kertoo�Teija�Mankkinen.


Kiista kurinpidostaOppilasyhdistyksen�mielestä�Pelastusopiston�kurinpito�on�ylimitoitettua.�Opiston�johto�yrittää�kitkeä�järjestyshäiriöt.Puolin�ja�toisin�vaaditaan�asiallisuutta�ja�kunnioitusta.

ulosmarssi oli protesti alkoholinkäytön valvonnalle ja opiskelijoille määrätyille kollektiivirangaistuksille.

PELASTUSOPISTON johto toimittaa tapahtuneesta selvityksen sisäministeri-ölle. Opiskelijoiden ja henkilökunnan keskusteluyhteyttä parantamaan on esitetty yhteistyöryhmän perustamista. Tähän saakka osapuolet ovat syyttäneet toisiaan keskustelukyvyttömyydestä ja jopa väärien tietojen levittämisestä.

Johto on korostanut, että valtaosa opiskelijoista käyttäytyy asiallisesti. Häiriöt ovat sen mukaan liittyneet alko-holin käyttöön, paikkojen rikkomiseen ja varasteluun.

Kahnaukset ovat tuntuneet laitok-sen ilmapiirissä. Pelastusopiston ope-tushenkilökunta on ollut tilanteessa hankalassa välikädessä.

Keskustelu kurinpitokäytäntöjen asiallisuudesta sekä opiskelijoilta odo-tettavasta ja pelastustoimen arvoihin sisältyvästä ns. vapaaehtoisesta kurin-alaisuudesta jatkuu.

KAKSI PÄIVÄÄ ulosmarssin jälkeen oppilasyhdistyksestä kerrottiin, että neuvottelut koulun johdon kanssa ovat alkaneet ja keskusteluyhteys on onnis-tuneesti avattu: ”Johto on ottanut opis-kelijoiden ajamat asiat huomioon ja hy-vää yhteishenkeä on pyritty luomaan.”

Pelastusopiston lukuvuosi on ollut harvinaisen levoton.Pinnan alla kuplinut eripura opis-

kelijoiden ja koulun johdon välillä ryöpsähti esiin 5. huhtikuuta, kun op-pilasyhdistys järjesti mielenilmauksen. Kurssilaiset marssivat koulun pihalle viideksitoista minuutiksi kesken ilta-päivän ensimmäisen oppitunnin.

Pelastusopiston oppilasyhdistyksen hallitus listasi kuusi ulosmarssitee-siä. Niiden mukaan opiston johto on langettanut käytösrangaistuksia, jotka opiskelijoiden keskuudessa on koettu ylireagointina ja mielivaltana. Erityisen voimakkaasti hallitus arvosteli opiske-lijoille tehtyjä puhallustestejä, joita on suoritettu myös teoriatunneilla. Testa-usten asiallisuus ja laillisuuden perus-teet kyseenalaistetaan.

OPPILASYHDISTYKSEN mukaan kiistan syyt eivät ole ainoastaan päih-detesteissä, vaan myös oppilaitoksen johdon suhtautumisessa oppilaisiin, kurssien perinteisiin ja asuntolan nor-maaliksi katsottavaan elämään. Kiistaa on muun muassa ollut saunojen käyt-tökiellosta, pubin aukioloajoista, tupa-kointipaikoista ja harrastusvälineiden varastoinnista. Yhdistyksen mukaan se ei missään nimessä suvaitse tai hy-väksy päihtyneenä olemista koulussa:

150�toimintavuotta�juhlitaan�Hel-singin�pelastuslaitoksella�näyttä-västi�koko�vuoden.�Juhlavuosi�on�rakennettu�niin,�että�pelastuslaitos�on�mahdollisimman�paljon�esillä�kaupunkilaisille.�Pelastuskomen-taja�Kari�Lehtokangas�toteaa,�että�pelastuslaitos�on�kaupunkilaisten�hyvä�ystävä.

−�Olemme�niin�lähellä�kaupun-kilaisia�kuin�se�yleensä�on�mah-dollista.

Pelastuslaitos�on�solminut�juhlavuoteensa�liittyen�yhteistyö-

sopimuksia�erilaisten�yritysten�ja�yhteisöjen�kanssa.�Pelastusalan�henkilöstöä�edustava�Palomies-liitto�on�yksi�näistä�kumppaneista,�joiden�kanssa�järjestetään�vuoden�aikana�erilaisia�tapahtumia.

−�Tämä�on�yksi�osa�pelastus-laitosten�kanssa�tehtävää�yhteis-työtä.�Pidän�tärkeänä,�että�voimme�laitosten�kanssa�yhdessä�kehittää�pelastustoimea�ja�sitä�kautta�edis-tää�jäsentemme�etua�työelämässä,�Palomiesliiton�puheenjohtaja�Kim�Nikula�toteaa.

Palomiesliitto�näkyy�erilaisissa�juhlavuoden�julkaisuissa,�mutta�varsin�konkreettisella�tavalla�yh-teistyö�kulminoituu�syksyllä�järjes-tettävässä�henkilöstöseminaarissa.�Sen�suunnittelu�on�parhaillaan�käynnissä�ja�lisätietoa�asiasta�saa-daan�ennen�kesälomakautta.

Juhlavuoden�tapahtumiin�voi�tutustua�osoitteessa�www.hel.fi/hki/pela/fi/juhlavuosi�

Aikamatka historiaanHELSINgIN� kaupungin� pelastuslai-tos� juhlii�koko� tämän�vuoden�150-vuotista�toimintaansa.�Juhlavuoden�kunniaksi�on�julkaistu�myös�kirja�ni-meltä�Kun jotain sattuu - Palo- ja pe-lastustoimi Helsingissä 150 vuotta.�

Juhlakirjaa�ei�kannata�säikähtää,�vaikka�se�onkin�aikamoinen�järkäle.�Selkeän� rakenteensa� ansiosta� se�sopii�hyvin�selailuun�tai�sieltä�täältä�-lukemiseen.�Kirjan�kiintoisinta�antia�on�ilman�muuta�palomieskulttuuria�koskevat�osiot�–�siellä�alan�ammat-tilaiset�pääsevät�itse�ääneen.

Juhlakirjan� ensimmäinen,� FT�Outi�Ampujan�kirjoittama�osuus,�ker-too�pelastuslaitoksen�historiasta�ja�laitoksen�muuttumisesta�palolaitok-sesta�monialaiseksi�pelastuslaitok-seksi.�Kirjan�toisessa�osassa�näkö-kulma�siirtyy�lähemmäksi�yksittäistä�palomiestä.

Tätä�osuutta�varten�Ampuja�on�tutkinut� laajasti� palomiesten� työn�arkea,� kokemusmaailmaa� ja� palo-miesyhteisön�normeja.�Mukana�on�myös�paljon�erilaisia�tarinoita�palo-miesten� työstä� palomieskulttuuriin�oleellisesti� kuuluvaa� jäynien� tekoa�–�viilaamista�–�unohtamatta.

FM� Samu� Nyströmin� kirjoitta-massa�kirjan�kolmannessa�osassa�tarkastellaan� pelastuslaitosta� ja�palomiehiä� osana� helsinkiläistä�kaupunkiyhteisöä.� Tässä� osassa�pohditaan,�miten�pelastuslaitos�on�näkynyt�ja�kuulunut�kaupunkikuvas-sa�ja�miksi�helsinkiläiset�palomiehet�ovat�”Stadin�brankkareita”.

Kirjan� neljännessä� osassa� FT�Anne�Mäkinen�käsittelee�Helsingin�asemien�rakentamisen�historiaa� ja�arkkitehtuuria�sekä�niiden�käyttöä,�kuten�asumista�asemalla.�Mäkinen�pohtii� myös� rakennuksiin� liitettyjä�merkityksiä�ja�sitä,�millaisia�asioita�rakennuksilla�on�haluttu�viestiä�eri�aikakausina.

Helsingin� pelastuslaitoksen� ra-kennuksista�ei�ole�tätä�ennen�tehty�kokonaisvaltaista�rakennus-� ja�ark-kitehtuurihistorian�tutkimusta.

Kirja on myynnissä pääkaupunki-seudulla Akateemisessa kirjakaupassa. Jutun kuvat Ari Mäkisen albumista.

Palomiesliitto on juhlavuoden yhteistyökumppani

Helsingin pelastuslaitoksen vaiheet kirjaksiJULKAISUT

Jäynät�–�eli�viilaaminen�–�ovat�osa�helsinkiläistä�palomieskulttuuria.�Kun� eräs� palomies� kerran� värjäsi� hiuksensa,� ilmestyivät� työkaverit,�mm.�kuvan�Seppo�Kuhta� (vas.)� ja� Jari�Pellinen,� seuraavaan�apelliin�punaista�tukassaan.

Timo�Dickmania�viedään�joukolla� aseman� uima-altaaseen�eläkkeelle�läh-dön�kunniaksi�2005.



AluehAllintovirAstot ovat arvioineet pelastustoimen palvelujen saatavuutta valtakun-nallisesti vuoden 2010 ajalta. Koko maan katsaus koottiin maaliskuus-sa ilmestyneeseen raporttiin.

Tarkastelun kohteena olivat onnettomuuksien ennaltaehkäi-syn osalta palotarkastusten sekä valistus- ja neuvontatoiminnan toteutuminen, pelastustoiminnan osalta nopean avun kysyntä ja saa-tavuus sekä väestönsuojelun osalta väestönsuojapaikkojen riittävyys.

Onnettomuuksia ehkäisevien palvelujen tarjonnan alueellinen vaihtelu on suurta. Erityiskohtei-den palotarkastukset suoritettiin täysimääräisesti ainoastaan neljällä pelastustoimen alueella ja puolella alueista tarkastusmäärät vähenivät. Asuinrakennusten tarkastustavoit-teista toteutui ainoastaan puolet. Valtakunnallisen valistus- ja neu-vontatyön määrällinen tavoite saa-vutettiin viidellä alueella.

Pelastustoiminnanarviointi

Hälytystehtävien määrä kasvoi 2010 lähes koko maassa yhteen-sä kymmenellä prosentilla. Tähän vaikuttivat erityisesti erheellisten palohälytysten sekä vahingontor-junta- ja luonnononnettomuus-tehtävien määrän kasvu. Erheellisiä hälytyksiä ei ole saatu vähennettyä yrityksistä huolimatta.

Avien arvion mukaan pelas-tustoimi tavoittaa onnettomuus-kohteet keskimäärin riskialueiden edellyttämissä toimintavalmius-ajoissa. Erot kohteen tavoittami-seen kuluvassa ajassa sekä koh-teeseen saatavissa voimavaroissa vaihtelevat huomattavasti alueen ja vuorokaudenajan mukaan.

Valtakunnallista toimintaval-miuden tavoitetta ei saavutettu. Tavoitteen mukaan ensimmäisen pelastusyksikön on kiireellisessä pelastustehtävässä saavutettava riskialueille I-III sijoittuva onnet-tomuuskohde 90 % tapauksissa riskialueen edellyttämässä toimin-

Pelastustoimen palvelut arvioitiintavalmiusajassa. Avit tarkastelevat toimintavalmiusajan toteutumista toimintavalmiusohjeen mukaisesti pelastusyksikön vahvuudella 1+3. Näin tarkasteltuna ainoastaan kolme pelastuslaitosta onnistui tavoitteessa I riskialueen osalta ja kuusi pelastuslaitosta II riskialu-een osalta.

Valtakunnallisesti oleellisia muutoksia ajoissa ei kokonaisuu-tena katsoen ollut, mutta yksittäis-ten kuntien tasolla oli paljon vaih-teluja. Toimintavalmiusajoista teh-tävät johtopäätökset edellyttävät aina yksityiskohtaista tarkastelua

paikallisista olosuhteista. Käytet-tävissä oleva henkilöstö vaihtelee suuresti eri alueiden välillä.

Avien mukaan arvioinnissa pitäisi tarkastella laajemmin koko ketjun toimintaa, alkaen hätäpu-helusta ja päättyen yksikön työn alkamiseen kohteessa.


Kisat ovat virallisesti kolmipäi-väiset, joista kaksi on varsinai-sia kilpailupäiviä. Tapahtuman

järjestelyt alkoivat todenteolla kaikessa hiljaisuudessa jo vuoden 2010 alussa kisa- ja majoituspaikkojen varauksel-la sekä luonnollisesti lajien valinnalla. Toki tietoisuus tulevista kisoista ja sen järjestely vaatimuksista on jyskyttänyt HPU:n vetäjien takaraivossa jo useam-man vuoden. Jalkapallo on nykyään ainoa pakollinen laji ohjelmassa, muut lajit saa järjestävä kaupunki päättää.

Vuonna 2011 Helsingin kaupungin pelastuslaitos täyttää 150 vuotta ja kisat sopivatkin hyvin osaksi juhlavuotta.

Seuraavat kisat käydään järjeste-lyrytmin muutoksen takia vasta vuon-na 2014 Oslossa. Siirtämällä vuodesta 1935 käytössä ollutta kiertoa parillisille vuosille, haluttiin siirtää kisat eri vuo-delle World Police and Fire Gamesin kanssa. Seuraavat kisat Oslon jälkeen ovat Köpenhamina 2016, Göteborg 2018 ja Tukholma 2020.

JAlkApAllo pelataan 8–9 joukku-een turnauksena. Pelit pelataan lähellä Helsingin keskustaa sijaitsevalla Töölön pallokentällä, toivottavasti hyvällä nur-mella. Pelipäivät ovat 10. ja 11.8.

Suomea kisoissa edustaa järjestävän kaupungin ominaisuudessa Helsinki ja viime kesän SM-turnauksessa Suomen

Palomiesten PM-kilpailut – Helsingissä 9-11.8.

MIKKO�PAAVOLA��–�teksti

mestaruuden voittanut Tampere. Ruot-sista kisoihin saapuu kuudetta perättäis-tä mestaruutta jahtaava Göteborg, sekä järjestävänä kaupunkina Tukholma. Ruotsin kolmannen paikan saaja oli vie-lä vuoden 2010 lopulla ratkaisematta. Norjasta saapuu Oslo, sekä hallitseva Norjan mestari Trondheim. Tanskasta mukaan odotetaan Kööpenhaminaa ja ehkä toista joukkuetta, mutta todennä-köisesti maan erilaisesta pelastustoimen rakenteesta johtuen ainoastaan Köpis tulee mukaan kisoihin.

Yleisurheilu palaa mukaan ki-saohjelmaan kolmiottelun muodossa 8 vuoden tauon jälkeen. PM-kisalajit ovat

100 m, pituushyppy ja suomalaisten valitsemana heittolajina keihäänheitto. Kolmiottelun lopputulokset lasketaan yhteen hyödyntäen IAAF:n virallista pistetaulukkoa. Huomioitavaa on myös se, että kussakin ottelulajissa ratkotaan erikseen myös lajien omat mestaruudet. Kisoissa voi siis osallistua vain pelkäs-tään pituushyppyyn ja/tai 100 m juok-suun, keihäänheittoa unohtamatta.

Yleisurheilukisat järjestetään Eläin-tarhan urheilukentällä keskiviikkona 10.8. Kisoissa on eri sarjoja ikäkausittain seuraavasti: Miehet yleinen, naiset, 35–39 v, 40–44 v, 45–49v, 50–54v ja 55+.

Maastojuoksu juostaan matkoil-la 5 ja 10 km, kilpailu päivän ollessa keskiviikko 10.8. Lähtö ja maali si-jaitsevat Eläintarhan urheilukentällä, reitti kiemurtelee Olympiastadionin ja Keskuspuiston maastossa ns. ”Hannes Kolehmaisen lenkillä”. Juoksualustan ollessa tartania, nurmikkoa, hiekkaa ja pikitietä, eli kaikkea mahdollista sopi-

Jälleen�kymmenen�vuoden�tauon�jälkeen�järjestetään�Suomessa�palomiesten pohjoismaiden mestaruus -kilpailut.�Järjestelyistä�vas-taa�Helsingin�Palokunnan�Urheilijat�ry.�

Melonta�on�tuttu�laji�mm.�palomiesten�ja�poliisien�Fire�Gameseista.�Helsingin-kisojen�Dragonmelonnassa�veneet�ovat�24-paikkaisia.


vassa suhteessa, niin kuin maastojuok-sureitillä kuuluukin olla.

5 km on ”kuntomatka”, jossa ei jae-ta mitaleita, vaan tärkein on osallistu-misen riemu. Pohjoismaiden mestarit ratkotaan 10 km kilpamatkalla, jossa on tarjolla samat ikäkausisarjat kuin yleisurheilun puolella: miehet ylei-nen, naiset, 35-39 v, 40–44 v, 45–49v, 50–54v ja 55 +.

DrAgonmelontA on uutena lajituttavuutena PM-kisoissa ja tuttu WPFG-kisoista tuttu. Laji on ns. sosi-aalinen laji, jossa mitaleita ei jaeta, mut-ta vesillä ja rannalla kisaillaan rennosti pitäen hauskaa hyvässä seurassa.

Melonta järjestetään Säästöpankin-rannassa Pitkänsillan kupeessa, aivan Helsingin ydinkeskustassa. Kisapäivä on 11.8.2011. Rata on noin 250 metriä pitkä ja turvavene takaa melojien tur-vallisuuden reitillä. Veneissä on paikat 24 melojalle. Pienempiä lajiin sopivia kippoja ei Suomesta löytynyt.

Veneiden suuresta koosta ja kisan luonteesta johtuen järjestäjä pidättää oikeuden täyttää veneet sopivin koos-tumuksin. Tämä mahdollistaa lajiin osallistumisen pienemmiltäkin paik-kakunnilta ja pienempien ryhmien mukaantulon. Tavallaan joukkueiden yhdistely sopii hyvin myös sosiaalisen lajin luonteeseen. Ainoastaan Göteborg ja Tukholma ovat ilmoittaneet painok-kaasti, etteivät he mahdu samaan venee-seen keskenään. Tämän varmistaakseen Göteborg on jo alustavasti ilmoittanut mukaan 24 melojaa.

Cross-Fire tapahtuma Rautatien-torilla on yksi PM-kisojen mielenkiin-toisimmista ja yleisölle näkyvimmistä tapahtumista. Kisa on osa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen virallista 150 v. juhlavuotta.

Tapahtumalla on tarkoitus nostaa esiin palomiesten rautaista kuntoa, työn vaativuutta ja parantaa samalla pelas-tustoimen näkyvyyttä tavallisille kansa-laisille. Lajin ohessa se tarjoaa oivallisen tilaisuuden tuoda esiin pelastustoimen ajankohtaisia asioita ja suorittaa ohessa erilaisia valistuksellisia asioita. Cross-Fire järjestetään 10.8 ns. iltakisana, joka alkaa iltapäivällä jatkuen aina hämärän tuloon saakka.

Cross-Fire kisa on jalostettu suoraan alallammekin suurta suosiota saavutta-neesta cross-fitistä. Lajia on muokattu palokuntamuotoiseksi eri tavoin otta-malla mukaan esim. moottoriruiskut, letkut ja muuta alaan viittaavaa rekvi-siittaa. Esikuvansa mukaisesti Cross-Fi-

ren lajeja ei paljasteta osallistujille etu-käteen, vaan kaikki osallistujat saavat tietää ne samaan aikaan, joko aamulla tai mahdollisesti vasta tuntia ennen var-sinaista suoritusta, riippuen tuomaris-ton päätöksestä.

Lajit on pyritty kasaamaan siten, etteivät ne edellytä erityistä ”teknistä” osaamista, vaan monipuolinen hyvä fyysinen kunto auttaa niiden suoritta-misessa. Kilpailu on joukkuekisa, joka käydään nelimiehisin joukkuein. Alusta-vasti on kaavailtu, että mukaan mahtuu n. 10 joukkuetta. Lajista kiinnostuneiden kannattaa olla ajoissa yhteydessä lajivetä-jiin, jotta varmasti mahtuu mukaan.

Paajasteen Liisa Helsingistä on koonnut mukaan joukkueen suomalai-sista palonaisista. Naisten keskuudessa vastaanotto on ollut positiivinen ja he aikovatkin haastaa miesten joukkueet tosissaan Helsingin pimenevässä illassa.

mAJoitus on varattu järjestäjän toimesta kaikille alustavasti kolmek-si yöksi. Kisa majoituksesta huolehtii messukeskuksen Holiday Inn -hotelli Pasilassa. Kisojen majoituspaketti on varattu järjestäjän nimissä ja majoituk-sen hinnat ovatkin voimassa vain osana PM-pakettia. Järjestäjä ilmoittaa osal-listujat/majoittujat hotelliin kootusti.

Huomionarvoista on, että osallistu-mismaksuun 140 eur/hlö sisältyy laji-en lisäksi majoitus aamupalan kanssa, kuljetusjärjestelyt kisapaikoille ja lop-pubanketin. Banketti buffetteineen pi-detään hotellin alakerrassa sijaitsevassa talvipuutarhassa.

Kisoihin ilmoittautumisia otetaan vastaan ainoastaan 31.5. asti, joten ol-kaahan ajoissa liikkeellä!

lisätietoJA kisoista löytyy osoitteesta www.hpu.fi tai [email protected]

Kisakutsu sivulla 23.

Miten puolueidenlupaukset pitävät?

PELASTUSTOIMEN�JA�HÄTÄKES-KUSLAITOKSEN�ASIOITA�käsi-tellään�vain�harvoin�puolueiden�ohjelmissa.�Sen�vuoksi�Palo-miesliitto�herätteli�puolueita�ennen�vaaleja�ja�kysyi�kaikilta�eduskuntaryhmiltä,�mitä�asioita�he�nostaisivat�esille,�jos�olisivat�mukana�hallitusneuvotteluis-sa.�Tämä�keskustelu�on�jatkoa�liiton�järjestämälle�Turvallinen�Suomi�-seminaarille,�jossa�kansanedustajat�keskustelivat�alan�tilanteesta�poliittisessa�paneelissa.�

Palomiesliitto�valitsi�viisi�tär-keää�pelastusalaa�ja�Hätäkes-kuslaitosta�koskevaa�kysymystä,�joihin�puoluejohtoa�pyydettiin�vastaamaan.�Vastauksensa�an-toivat�kaikki�kahdeksan�puolu-etta.�Juttu�julkaistiin�maaliskuun�lopussa�ilmestyneessä�vaalidigi-lehdessä.

Vastauksia�voidaan�seurata�seuraavan�neljän�vuoden�aika-na�2011-2015:�miten�puolueet�lupauksensa�pitävät?

1. Mitkä ovat puolueenne hallitusohjelmatavoitteet pelastustoimen osalta?

2. Miten käytännössä toteutetaan valtiovallan esittämä vaatimus, että pelastustoimesta rakennetaan laaja- alainen turvallisuusviranomainen?

3. Pitääkö puolueenne tärkeänä, että valtio osallistuu muutoksen kustannuksiin?

4. Kuinka pelastuslaitosten toiminta turvataan tilanteessa, jossa uusia virkoja ei saada ja ikääntyvää henkilöstöä siirretään muihin tehtäviin, esimerkiksi koulutuksen ja valistuksen piiriin?

5. Mitä Hätäkeskuslaitoksen asioita aiotte nostaa esille omassa hallitusohjelmassanne?

6. Miten puolueenne perustelee valtion tuottavuusohjelman sellaisen keskeisen turvallisuusviranomaisen kuin Hätäkeskuslaitoksen osalta?

VaaLIEN ÄÄNEsTYsTULOKsET pelastusalan�ehdokkaiden�(kts.�Pelastusalan�ammattilainen�1/2011)�osalta�löytyvät�Palomiesliiton�nettisivulta�ja�Facebook-sivulta.�Tulokset�julkaistaan�myös�kesäkuun�lehdessä.


Keskusta

1 Keskusta ajaa muun muassa lähipal-velulakia, jolla turvataan laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut

koko maassa. Pelastustoimi on osa tätä koko-naisuutta.

2 Eduskunnassa hyväksyttiin juuri pe-lastuslaki, jossa painopistettä siirrettiin ennaltaehkäisyn suuntaan. Lisäksi

yhteistyön lisääminen pelastuslaitosten ja muiden turvallisuusviranomaisten kesken on keskeisessä roolissa.

3 Valtion osallistuminen koulutuskus-tannuksiin joltain osin on perusteltua. Pelastustoimen kunnallisen toiminnan

siirtoa valtiolle voidaan selvittää.

4 Tämä on pelastuslaitosten ja työn-antajina toimivien kuntien ja kun-tayhtymien suuri haaste. Toimiala on

niin tärkeä, että osaavaa, ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa on oltava riittäväs-ti. Henkilöstön työkyvystä on huolehdittava koko työuran ajan. Tämä edellyttää, että pääpaino on ydintoimintojen hoitamisessa ja että johtaminen on kunnossa. Lisäksi kannatta muistaa sopimuspalokun-tien (vpk) ja vakituisten palokuntien tärkeä yhteistyö. Pelastusalan noin 20 000 henki-löstä noin 15 000 on vpk:laisia ja maamme pinta-alasta yli 90 prosenttia vapaaehtoisten palokuntien vastuulla.

5 Seuraava hallitusohjelma on aiempia hallitusohjelmia yleisluontoisempi, jolloin vastuuministerin tehtävänä

on nostaa ministeriötasolla tärkeimmät asiat prioriteettilistan kärkeen.

6 Sekä tuottavuusohjelman että hätäkes-kusuudistuksen tarkoituksena on ollut parantaa toiminnan vaikuttavuutta,

tehokkuutta ja tuottavuutta. Tavoitteena on ollut hallittu uudistus: turvatut palvelut eikä henkilöstön leikkauslistoja. Sisäministeriön tehtävänä on huolehtia Hätäkeskuslaitok-sen resurssien turvaamisesta osana kehys- ja talousarvioprosesseja samalla huomioiden tuottavuusohjelman asettamat vaatimukset. Hätäkeskusuudistusta tullaan muun muassa asian tärkeyden ja saamansa laajan julkisuu-den takia seuraamaan erityisen huolellisesti. Asian osalta tarvitaan parempaa tiedotusta ja suunnittelua. Virheistä pitää ottaa opiksi.

Mari�Kiviniemen�johtaman�keskustan�lähtökohtana�on�hyvät�palvelut�koko�Suomessa.

” Hallitusohjelma on aiempia hallitus-ohjelmia yleisluon-toisempi, jolloin vastuuministerin tehtävänä on nostaa ministeriötasolla tär-keimmät asiat priori-teettilistan kärkeen.

Ed

usk

un

tava

alit

201

1-20

15KE

SKUSTAN�KUVAPAN

KKI


Ed

usk

un

tava

alit

201

1

Kokoomus

1Tavoitteenamme on varmistaa pelastus-toimen resurssit siten, että henkilöstöä riittää sekä raskaisiin pelastustehtäviin,

muihin pelastustehtäviin että ennaltaehkäise-vään toimintaan. Myös sopimuspalokuntien toimintamahdollisuuksien turvaamisesta tulee huolehtia. Tavoitteena on myös jatkaa pelastustoimen kehittämistä siten, että työuransa loppupääs-sä olevat pelastusalan ammattilaiset voivat tehdä ammattiaitoaan ja osaamistaan vastaa-vaa työtä mahdollisimman pitkään. Pidämme tärkeänä myös pelastustoimen tutkimus- ja kehitystyön vahvistamista.Keskeinen konkreettinen tavoite on varmis-taa hätäkeskustoiminnan ja tietojärjestelmän uudistus vuoteen 2015 mennessä nyt tehty-jen päätösten ja linjausten mukaisesti.

2 Pelastuslaitos on paras asiantuntija onnettomuuksien torjunnassa sekä onnettomuusriskien kartoittamises-

sa. Pelastuslaitosten turvallisuutta edistävää roolia omassa yhteisössään on mahdollista nykyisestä kasvattaa huomattavasti, mm. konkreettisesti avaamalla paloasemat kan-salaisille neuvontaa ja opastusta varten sekä lisäämällä oma-aloitteista yhteistyötä koulu-jen, yritysten ja yhteisöjen - kuten vaikkapa taloyhtiöiden - kanssa. Palomiehet ovat vuodesta toiseen suomalais-ten arvostetuimpien ammattien kärkisijoilla. Tätä arvostusta ja luottamusta on mahdollista käyttää kansalaisten turvallisuustietoisuuden edistämiseksi ja samalla koko yhteiskunnan eduksi. Uuden lain myötä pelastuslaitokset pohtivat valvontasuunnitelmien muodossa, minkälaisin keinoin ja millä tavoin soveltaen turvallisuuden edistämistyötä voidaan viedä käytännön tasolle. On tarkoituksenmukaista, että pelastuslaitokset alueilla itse arvioivat, minkälainen tällainen “palvelumuoto” voisi olla omalla alueella. Sama malli ei välttämättä sovi kaikille alueille.Pelastustoimen “rakentaminen” laaja-alaiseksi turvallisuusviranomaiseksi ei tarkoita sitä, että nykyisin rajallisin resurssein toimivien pelastuslaitosten tai paloasemien velvolli-suuksia sellaisenaan lisätään tai että nykyisistä toiminnoista karsittaisiin jotain pois. Ajatus pelastustoimen toimenkuvan laajentamisesta

liittyy siihen, että (lähi)tulevaisuudessa meillä on paljon pelastusalan ammattilaisia, jotka eivät enää voi osallistua raskaisiin pelastus- ja sammutustehtäviin, mutta joilla on valtavasti tietoa, kokemusta ja ammattitaitoa, jota voi-daan - ja pitäisi - yhteiskunnassa hyödyntää. Tämä on tärkeä asia kunnissa oivaltaa, jotta riittävät resurssit saadaan turvattua.

3 Valtio tukee kuntia muun muassa val-tionosuusjärjestelmän kautta. Kunnilla on itsehallintonsa puolesta mah-

dollisuus itse päättää, miten pelastustoimi järjestetään ottaen huomioon lainsäädännön asettamat vaatimukset pelastusvalmiudelle. Ehdotus pelastuslaitosten kehittämisestä laa-jemman turvallisuusviranomaisen suuntaan ei ole valtion kunnille asettama lisävelvoite, vaan ehdotus kuntien oman turvallisuustyön, onnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja kunta-viranomaisten pidemmän työuran kehittä-miseksi. Kunnat päättävät itse, lähtevätkö ne kehittämään pelastustoimea tähän suuntaan ja ovatko valmiita varaamaan siihen riittävästi resursseja. Nykyistä tehokkaampi onnetto-muuksien ehkäisy ja esimerkiksi kuntalaisten paremmat toimintataidot kriisi- tai onnetto-muustilanteessa säästävät kunnilta rahaa.

” Ehdotus pelas-tuslaitosten kehittä-misestä laajemman turvallisuusviran-omaisen suuntaan ei ole valtion kunnille asettama lisävel-voite, vaan ehdo-tus kuntien oman turvallisuustyön, onnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja kuntaviranomaisten pidemmän työuran kehittämiseksi.

Kuntabyrokratiaa�on�karsittava�ja�kuntien�määrää�vähennettävä,�vaatii�Jyrki�Katainen�ja�kokoomus.


Ed

usk

un

tava

alit

201

14 Pelastustoimi on kuntien järjestysvas-

tuulla oleva toimiala. Kuntapäättäjien on tärkeää ymmärtää pelastustoimen

merkitys kunnan, kaupungin ja alueen tur-vallisuudelle, joka taas on kunnalle vetovoi-matekijä. Vaikka valtio lisäisi valtionosuuksia, on päätös resurssien jakamisesta ja priorisoin-nista viime kädessä vain ja ainoastaan kunnan vastuulla. Lainsäädännöllä voidaan jossain määrin vaikuttaa kuntien velvoitteisiin.

5 Tavoitteena on varmistaa hätäkeskus-toiminnan ja tietojärjestelmän uudis-tus vuoteen 2015 mennessä, tehtyjen

päätösten mukaisesti. Vuonna 2008 käynnis-tettiin mittava hanke hätäkeskusjärjestelmän uudistamiseksi ja nykyaikaistamiseksi. On tärkeää katsoa myös seuraavan hallituksen aikana, että aloitettu hanke viedään suunni-telmien mukaisesti loppuun asti. Kansalais-ten turvallisuutta ei vaaranneta ja muutos viedään ammattitaitoisesti läpi hyvässä yhteistyössä henkilökunnan kanssa.

6 Tuottavuusohjelma koskee kaikkia hallinnonaloja, mutta kansalaisten turvallisuutta ei sen kustannuksella saa

vaarantaa. Hätäkeskuslaitoksen uudistamisen ns. II-vaihe, joka aloitettiin vuonna 2008, lähti liikkeelle eduskunnan vaatimuksesta, kun valtioneuvoston selonteossa hätäkeskus-uudistuksessa havaittiin puutteita. Näiden puutteiden korjaaminen on ollut välttämä-töntä kansalaisille yhdenvertaisen ja toisaalta vähemmän haavoittuvan hätäkeskuspalve-lun turvaamiseksi. Aikaisemman rakenteen ja vanhentuneiden tietojärjestelmien vain osittainen paikkaaminen olisi tullut huo-mattavan paljon kalliimmaksi, joten myös taloudelliset syyt vaikuttivat siihen, että esimerkiksi käynnistettiin merkittävä tieto-järjestelmähanke. Vaikka se investointina on iso, se tulee säästämään tulevaisuudessa hätäkeskuksen kuluissa.

SDP

1 SDP:n tavoite toimintakykyisestä pe-lastustoimesta pitää sisällään välineistön osalta erilaisiin katastrofeihin ja uhka-

kuviin liittyvän torjuntavalmiuden. Tältä osin valtiolla tulee olla myös erityistilanteisiin liittyvän valmistautumisen osalta määräraho-ja vaativamman torjuntatyön suorittamiseen. Tämä ei saa jäädä ainoastaan alueiden varaan. Suomen pitäisi nykyistä paremmin ja tehok-kaammin varautua myös suuronnettomuuk-siin niin kotimaisiin kuin kansainvälisiinkin. Tämä edellyttää poikkihallinnollisia säännöl-lisiä harjoituksia, lainsäännön tarkistamista siten, että se tukee pelastustoimen johtoa vaativassa tehtävässään ja myös resurssi- ja osaamisvalmiuksien varmistamista. Suomessa kaupunkiseudut kasvavat. Myös tämä edellyttää, että valmiutemme suuron-nettomuuksien hoitoon ovat hyvät. Vahva ja tärkeä periaatteemme on, et-tei kaveria jätetä. Tänä päivänä se koskee erityisesti vanhuksiamme. Kun yhä useampi ja aikaisempaa huonokuntoisempi vanhus asuu yksin kotona, myös onnettomuusris-kit kasvavat. Puolueen tavoitteena on, että vanhusten asumisturvallisuutta parannetaan. Pelastuslaitoksilla voisi olla tässä tehtävässä paitsi perinteinen tehtävänsä myös nykyistä laajempi asiantuntijan rooli. Pelastushenkilöstön jaksaminen, työkyvyn tukeminen ja eläkeiän alentaminen oli selvi-tettävänä edellisen hallituksen toimesta. Kari Rajamäen ministerikaudella tehdyn eläkeiän alentamista koskevan linjauksen vastaisesti Haikon työryhmä jätti mm. Kuntaliiton vastustuksesta asian käsittelemättä. SDP kannattaa palomiesten eläkeiän alentamista 58 vuoteen. Tästä on viime toukokuulta Joensuun puoluekokouksen päätös.

2 Pelastustoimella tulee olla valmius kansallisten kriisien tehokkaaseen ja laaja-alaiseen johtovastuuseen ja hoi-

toon, mutta myös nykyistä enemmän ennalta ehkäisyyn. Olisi syytä selvittää nykyistä E

du

sku

nta

201

1-20

15

” Kun on puhe kansallisen ja si-säisen turvallisuu-den viranomaisten toimintakyvystä, viime kädessä valtion on varmistettava vahvuudet ja suori-tuskyky.


Ed

usk

un

ta 2

011-

2015

vieläkin operatiivisemman ja laaja-alaisem-man turvallisuus- ja pelastusviranomaisen rakentamiseen liittyviä tarpeita, ja tarvittaessa muuttaa myös lainsäädäntöä tätä tavoitet-ta tukevaksi. Osana siviilikriisinhallinnan kansallista toimintakykyä ja toisaalta osana kansainvälistä kriisiapua tulee vahvistaa nykyisiä rajat ylittävään nopeaan pelastustoi-meen erikoistuneita yksiköitä ja varustaa ne riittävillä resursseilla. Viranomaisten yh-teistyötä ja resurssien yhteiskäyttöä voidaan laajentaa esimerkiksi varmistamalla yhteiset kuljetusjärjestelyt yhteistyössä puolustusvoi-mien kanssa.

3Valtion tulee osallistua vaativamman ja erityiskriiseihin erikoistuneen pelas-tustoimen laite- ym. kustannuksiin ja

myös koulutukseen nykyistä aktiivisemmin.

4 Pitää huolehtia siitä, että meillä on riittävät vahvuudet. Kun on puhe kansallisen ja sisäisen turvallisuu-

den viranomaisten toimintakyvystä, viime kädessä valtion on varmistettava vahvuudet ja suorituskyky. Tarvittaessa on myös arvioitava, onko järjestäminen valtiollisena tarpeen. Joka tapauksessa sisäministeriön pelastusosaston heikkous operatiiviseen toimintaan ja se irrallisuus pelastustoimen etulinjasta on asia, joka pitäisi ratkaista vahvistamalla operatiivi-sempaa suoritusporrasta.

5 Hätäkeskusten vähentäminen luo epävarmuutta niin hätäkeskusjärjes-telmälle kuin maamme turvallisuus-

rakenteellekin. Koko pelastustoimi tarvitsisi nyt rauhallista kehittämisvaihetta, ei jatkuvaa muutosmyllerrystä. Uudistaminen uudis-tamisen takia ei paranna hätäkeskusten toimintaa, vaan saa henkilöstön uupumaan ja uudistukset tukahtuvat. Mikäli SDP on hallituksessa, se tulee edellyttämään tämän edesvastuuttoman ratkaisun uudelleenkäsit-telyä hätäkeskuslaitoksen ja sen henkilöstön voimavarojen turvaamiseksi. Edellytämme ministeri Holmlundin hätäkeskusten toi-mipaikkoja koskevan ratkaisun uudelleen käsittelyä. Näin tapahtuu jos SDP on halli-tuksessa.

6 Rajamäen ministerikaudella sovittiin valtiovarainministerien kanssa (Kal-liomäki ja Heinäluoma) ettei valtion

tuottavuusohjelmaa sovellettu turvallisuuden etulinjan toimijoihin, kuten operatiivisissa tehtävissä toimiviin poliisin, rajavartiolai-toksen ja hätäkeskuspäivystäjien virkoihin. Vuonna 2006 hätäkeskuksen toiminnan epä-kohtien paljastuessa (sisäministerin johtaman turvallisuusasian johtoryhmän käsittelyssä elokuussa 2006) neuvoteltiin nopeasti lisä-budjettiin 1,6 miljoonan euron lisärahoitus ja 40 lisähenkilön palkkaus. On ollut vakavaa ajelehtimista, että tuottavuusohjelmalähtöi-sesti juuri sisään ajettua turvallisuusraken-netta on kuluneella hallituskaudella ajettu alas. Henkilöstön voimavarojen ohella myös teknisten laitehankintojen osalta valmistelu ja taloudellinen toteutus ei ole luotettavalla pohjalla. Tuottavuutta ei ole se, että vaurioi-tetaan yhteiskunnalle tärkeitä toimintoja ku-ten tänä päivänä yhä olennaisempaa turval-lisuuden hoitamista. SDP hallituksessa tulee vaatimaan muutosta nykyiseen kaavamaiseen ja julkista hallintoa aliarvostavaan tapaan nostaa tuottavuutta, joka käytännössä on muodostunut tehokasta ja järkevää toimintaa estäväksi ohjelmaksi.

SDP:n�ja�Jutta�Urpilaisen�mielestä�Suomeen�tulisi�saada�maailman�paras�työelämä,�joka�olisi�kilpailuvaltti�kansainvälisessä�kilpailussa.


Vasemmistoliitto

1 Valtion tuottavuusohjelman lopettami-nen Hätäkeskuslaitoksen osalta.Hätäkeskusuudistuksen laitoksille aihe-

uttamien ongelmat tulee selvittää henkilöstöä kuulemalla ja ratkaista ongelmat tarvittaessa vaikka palaamalla 15 hätäkeskuksen malliin, mikäli kansalaisten turvallisuus sitä vaatii.

2 Luonnos pelastustoimen strategiak-si vuoteen 2025, jossa tämä tavoite mainitaan, ei täysin avaa tavoitteen

tarkempaa sisältöä. Siinä strategisena pää-määränä todetaan, että pelastuslaitokset ovat laaja-alaisia turvallisuuden osaajia, joilla on keskeinen rooli paikallisten turvallisuuspalve-lujen tuottamisessa ja suunnittelussa yhdessä

muiden tahojen kanssa. Tämän sisältöä on syytä selvittää tarkemmin. Ongelmat pelastustoimessa liittyvät rahoituk-sen niukkuuteen, valtion tuottavuusohjelman toteuttamiseen ja henkilöstön ikääntymiseen eläkeiän noustessa ja siinä ikääntyneille sopi-vien tehtävien löytämiseen pelastustoimessa.Vasemmistoliiton mielestä rahoitusvajaus tulee selvittää yhdessä henkilöstön kanssa ja lisätä selvityksen mukaisesti resursseja. Vasemmistoliitto on esittänyt valtion tuotta-vuusohjelmasta luopumista. Vasemmistoliitto on esittänyt palomiesten ja muun operatiivisen henkilöstön erityisen eläkeiän palauttamista.

3 Pidämme valtion osallistumista muutoksen kustannuksiin välttämät-tömänä.

4 Ei mitenkään. Muutos vaatii lisärahaa.

5 Arvioimme hätäkeskusuudistuksen 2010 yhteydessä, että siirtyminen kuuteen suuralueeseen Hätäkeskus-

laitoksessa heikentää hätäkeskuspäivystäjien paikallistuntemusta, joka on ensiarvoisen tärkeä toiminnan laatuedellytys, jotta onnet-tomuus- tai rikospaikoille ehdittäisiin ajoissa. Hallituksen esityksen asiantuntijakuulemi-sessa hallintovaliokunnassa tähän ongelmaan kiinnittivät huomiota monet asiantuntijat. Nyt haluaisimme ensin tietää, kuinka uudis-tus vaikuttaa kansalaisten turvallisuuteen. Esittäisimme hallitusohjelmassa selvityksen laatimista hätäkeskusuudistuksesta ja sel-vityksessä ilmenevien ongelmien pikaista ratkaisemista.

6 Ei millään tavalla, koska puolueemme vaatii tuottavuusohjelman lopettamis-ta Hätäkeskuslaitoksen osalta.

” Esittäisimme selvityksen laati-mista hätäkeskusuu-distuksesta ja selvi-tyksessä ilmenevien ongelmien pikaista ratkaisemista.

Suomi�on�rikkaampi�kuin�kos-kaan,�sen�pitää�näkyä�kaikkien�ihmisten�arjessa,�kuuluu�vasem-mistoliiton�ja�Paavo�Arhinmäen�vetoomus.


Ed

usk

un

tava

alit

201

1-20

15

Vihreät

1 Mikäli vihreät osallistuu hallitusneuvot-teluihin, lähdemme siitä, että hallitus-ohjelmaan kirjataan pelastuslaitosten

toiminta- ja palvelukyvyn turvaaminen riittävästä rahoituksesta huolehtimalla. Tule-vissa taloudellisesti haasteellisissa oloissakaan emme karsi pelastustoimesta.

2 On tärkeää, että saamme kaikki turvallisuus- ja pelastusalan toimijat tekemään entistä paremmin yhteis-

työtä. Viranomaisten vastuualueita on jo tarkennettu, ja yhteistyö sujuu pääosin hyvin. Sitä voidaan edelleen parantaa tehostamalla tietojen vaihtoa sekä yhtenäistämällä viestin-tätapoja sekä tietojärjestelmiä. Pelastustoimen laaja-alaista roolia tukee myös siirtyminen palotarkastuksiin perustuvasta valvonnasta riskien arviointiin perustuvaan valvontaan.

3 Valtion on kannettava oma vastuun-sa muutosprosessin kustannuksista. Toisaalta tehostaminen voi säästää

kaikkien kustannuksia.

4 Pelastustoimen toimintavalmius edellyttää, että meillä on riittävä määrä operatiiviseen toimintaan koulutettuja

ammattipalomiehiä. Virkojen riittävästä mää-rästä onkin huolehdittava. Sopimuspalokun-tien henkilöstöllä voidaan, erityisesti harvaan asutuilla alueilla, täydentää pelastuslaitosten toimintaa. Eri alueiden pelastustoimien so-pimuksiin perustuvaa yhteistyötä tulee myös kehittää. Samoin tulee kehittää pelastuslai-toksen, poliisin ja terveydenhuoltohenkilö-kunnan yhteistyötä. Myös suomalaisten valistusta tulee jatkaa esimerkiksi asuintalon koordinaattien sekä hätäpuheluiden suhteen. On kestämätöntä, jos jatkossakin hätänumeroon tulee vuodessa miljoona turhaa soittoa.

5 Mikäli olemme hallitusohjelmaneu-votteluissa, haluamme turvata Hätä-keskuslaitoksen toiminnat. Pidämme

huolta siitä, että uusien hätäkeskusten tieto-järjestelmät todella toimivat odotetusti ennen kuin vanhoja keskuksia ajetaan alas. Jatkamme vanhan henkilökunnan koulut

tautumis- ja tukitoimia siirtymistilanteessa. Haluamme myös tehostaa hätäkeskusten toiminnan valvontaa.

6 Tulevaisuudessa Suomea odottaa työntekijäpula. Monilla aloilla jopa yli puolet työntekijöistä on jäämässä

eläkkeelle vajaassa 20 vuodessa, ja uusia on tulossa tilalle entistä vähemmän. Tuottavuus-ohjelman tavoite on tehostaa julkisen vallan toimintoja niin, että valtion yksiköihin riittää paremmin työntekijöitä pienenevis-tä ikäluokista. Siksi on vaikeaa sulkea vain yhtä alaa toimien ulkopuolelle, sillä hyviä perusteita olisi löydettävissä muillakin aloilla. Vihreät ei kuitenkaan kannata tuottavuusoh-jelman tinkimätöntä noudattamista tilanteis-sa, joissa voidaan osoittaa, että kansalaisten turvallisuus uhkaa vaarantua.

” Lähdemme siitä, että hallitusohjel-maan kirjataan pelastuslaitosten toiminta- ja palvelu-kyvyn turvaaminen riittävästä rahoituk-sesta huolehtimalla.

Suvaitsevaisuutta,�vihreää�talo-utta�ja�toimivia�julkisia�palveluja,�lukee�Anni�Sinnemäen�johtamien�vihreiden�ohjelmassa.

KUVA�VIHREÄT


KD

1 Kansalaisten turvallisuus on taattava koko maassa eli myös vaativilla harvaan asutuilla alueilla. Sopimuspalokuntatoi-

minnan edellytyksiä on edelleen kehitettävä tähän tavoitteeseen pääsemiseksi. Olemme edelleen sillä linjalla, että palomies-ten eläkeikää olisi harkittava uudelleen.

2 Kuulemme tästä kysymyksestä mielel-lämme pelastusalan asiantuntijoiden näkemyksiä ennen oman näkemyk-

semme muodostamista.

3 Kyllä.

4 Kysymys on vaikea. Kuten aikaisem-min mainitsimme, haluaisimme palo-miesten eläkeiän uuteen käsittelyyn.

Jos eläkeikää ei lasketa, on virkoja välttämättä lisättävä vaativien pelastustehtävien edellyttä-män toimintavalmiuden säilyttämiseksi.

5 Hätäkeskusratkaisun vaikutuksia pelastustoimeen, avun saatavuuteen sekä kansalaisten turvallisuudentuntee-

seen ja luottamukseen pelastustointa kohtaan tulee seurata ja ryhtyä tarvittaviin toimenpi-teisiin toiminnan kehittämiseksi.

6 Kristillisdemokraattien mielestä valtion tuottavuusohjelma tulee uudistaa kokonaisuudessaan siten, että se

perustuu todellisen tuottavuuden ja vaikutta-vuuden parantamiseen työtapoja, johtamista, jaksamista ja uutta teknologiaa hyödyn-tämällä pelkän kaavamaisen henkilöstön vähentämisen sijaan. Hätäkeskuslaitoksen kohdalla korostuu vielä turvallisuus, jota ei tule vaarantaa tuottavuuden nimissä. Valtion tuottavuusohjelmaa ei tulisi soveltaa lainkaan hätäkeskuksiin muulta kuin toiminnan yleis-tä kehittämistä koskevalta osin.

” Jos eläkeikää ei lasketa, on virkoja välttämättä lisättävä vaativien pelastus-tehtävien edellyttä-män toimintavalmiu-den säilyttämiseksi.

Kodin,�uskonnon�ja�isänmaan�arvot�kantavat�edelleen,�uskoo�kristillisde-mokraattien�puheenjohtaja�Päivi�Räsänen.

Ed

usk

un

ta 2

011-

2015

KUVA�VIHREÄT


Ed

usk

un

tava

alit

201

1Kuntien�toimintaedellytykset�tulee�turvata�niin,�että�samalla�huomioi-daan�kuntien�erilaisuus.�Itsehallin-toa�on�kunnioitettava,�huomauttaa�RKP�ja�Stefan�Wallin.

” Huomiota tuli-si kiinnittää myös siihen, että pelastus-alan koulutusta olisi saatavissa riittävästi molemmilla kan-salliskielillä ja että se tavoittaisi myös maahanmuuttajat.

RKP

1Haluamme ylläpitää koko maan katta-vaa pelastustoimen järjestelmää, jonka olennaisena osana ovat vapaaehtoiset

ja sivutoimiseen henkilöstöön perustu-vat palokuntayksiköt. Näiden yksiköiden taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset on turvattava. Pitää myös kehittää kansalaisten kykyä vält-tää onnettomuuksia ja toimia oikein onnet-tomuustilanteissa. Tässä tarkoituksessa tulisi kehittää mm. pelastusalan järjestöjen mah-dollisuuksia järjestää turvallisuutta edistäviä kursseja työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, että pelastusalan koulutusta olisi saatavissa riit-tävästi molemmilla kansalliskielillä ja että se tavoittaisi myös maahanmuuttajat.

2 Asiasta ei ole paljon tietoa, mutta mielestämme ei ole tarpeen järjestää kaikkia turvallisuustoimijoita yhteiseen

omistukseen valtiolle. Onnettomuusriskit

vaihtelevat alueittain ja niihin varautuminen on tehokkaampaa osana paikallishallintoa.

3 Katso edellinen kysymys.

4On turvattava riittävä määrä henkilös-töä kaikkiin tehtäviin.

5 Viime vuosina on tehty paljon Hä-täkeskuslaitosta koskevia päätöstä, mukaan lukien lakiuudistus. Laitoksen

rakennemuutos on vielä kesken. Tärkeintä on nyt toimeenpanna uudistukset hallitusti ja ottamalla huomioon koko henkilöstöä. On tärkeää turvata Hätäkeskuslaitoksen toimipaikkojen vähentyessä kielitaitoisten päivystäjien riittävyys. Ei ole tarvetta suuriin linjauksiin hallitusohjelmaan tässä vaiheessa, mutta kirjaus siitä, että Hätäkeskuslaitoksen rakennemuutosta seurataan ja turvataan hal-littu muutos, voi olla tarpeen, kun on kyse näin tärkeästä laitoksesta.

6 Kaikkiin viranomaisiin on kohdistunut paine tarkastella rakenteitaan, jotta löydetään keinoja asioiden tekemiseksi

tehokkaammin. Olemme sitä mieltä, että tuleva rakenneuudistus Hätäkeskuslaitoksen osalta tulee tuomaan tuottavuusparannuksia, mutta ennen kaikkea parempaa ja tehok-kaampaa palvelua hädässä oleviin kansalai-siin.


Perussuomalaiset

1 Pelastustoimen pitää pystyä vastaamaan eri puolilla maata niihin haasteisiin, joita kansalaisten ja omaisuuden turvaa-

miseksi vaaditaan. Pitää pystyä mm. nopeasti torjumaan ja vastaamaan erilaisiin luonnon aiheuttamiin vaaratilanteisiin, kuten tulviin, kattojen lumen kestävyyteen jne.

2 Vaatimus voi sinänsä olla aiheellinen, mutta huomioiden harjoitettu valtion tuottavuusohjelma henkilötyövuosi-

vähennyksineen, laaja-alaisen turvallisuusvi-ranomaisen käytännön tuomaa lisäarvoa on vaikea arvioida. Lisäbyrokratiaa on kuitenkin vältettävä.

3 Muutoksen aiheuttamia kustannuksia ei voida siirtää taloudellisten vaikeuk-sien kanssa kamppailevien kuntien vas-

tuulle, vaan valtion on niistä huolehdittava.

4 Valtiovallan on tultava yhä enemmän mukaan kustannusten jakoon, mikäli eläkeikää ei saada laskettua nykyisestä

tasosta, koska ikääntyvät palomiehet eivät voi osallistua kaikkiin hälytystehtäviin.

5Epäilemme, että nykyinen keskitetty ratkaisu ei ole onnistunut. Tulee seura-ta tilannetta ja osittain palata entiseen

toimintamalliin.

6 Emme pysty perustelemaan valtion tuottavuusohjelman mielekkyyttä tältäkään osin millään tavalla. Hätä-

keskuslaitoksen toimintakyky olisi taattava kaikissa olosuhteissa, eikä henkilöstövähen-nyksiä tulisi sinne ulottaa.

Timo�Soini�ja�perussuomalaiset�leikkaisivat�muun�muassa�EU-jäsenmaksuista,�maahanmuutosta�ja�yritystuista.

” Muutoksen aiheuttamia kus-tannuksia ei voida siirtää taloudellisten vaikeuksien kanssa kamppailevien kun-tien vastuulle, vaan valtion on niistä huolehdittava.


Tiesithän, että järjestömme jäsenenä voit saa-da itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturma-vakuutuksen jopa puoleen hintaan.

Tutustu vakuutukseen osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Samalla voit tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi pärjäisi jos et olisi huolehtimassa heistä.

Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta, säästät ensimmäisen vuoden maksusta 10 % lisää.

Nyt voit jakaa turvaa myös muille. Liity Ifi n Ajattele Muita Facebook-ryhmään ja olet mukana tukemassa Pelastakaa Lapset ry:n kotimaan toimintaa.

www.henkivakuutuskuntoon.fi

NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN.

NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN.

AJATTELE MUITA. VAKUUTA ITSESI.AJATTELE MUITA. VAKUUTA ITSESI.

NETISTÄ-10%

pelastusalan ammattilainen 2/11

Documents