sosiaalihuollon tietojärjestelmäpalveluiden saatavuus ja käyttöaste
TRANSCRIPT
Sosiaalihuollon tietojärjestelmäpalveluiden saatavuus
ja käyttöaste
Jarmo Kärki Tietorakenteet-yksikkö
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
Tieto- ja viestintäteknologiakysely sosiaalihuollon organisaatioille v. 2014
• Valtakunnallinen tilannekatsaus vuoden 2014 alussa
– suomalaisen sosiaalihuollon tietoarkkitehtuureihin,
– sosiaalipalveluissa käytössä oleviin tietojärjestelmäratkaisuihin,
– sähköisiin asiointipalveluihin sekä
– sosiaalipalveluorganisaatioiden edellytyksiin ottaa käyttöön suunnitteilla olevia valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja.
• Web-kysely suunnattiin sekä julkisille että yksityisille palvelun tuottajille
– Vastaajia yhteensä 305, joista
– 134 oli sosiaalitoimen edustajia kunnista, kuntayhtymistä, kuntien liikelaitoksesta tai vastaavalta yhteistoiminta-alueelta ja
– 171 oli sosiaalipalveluja tarjoavia yrityksiä, yhdistyksiä tai säätiöitä tai muita yksityisiä organisaatioita.
• Tulosten raportoijana THL ja aineistonkerääjänä TNS Gallup Oy.
• Edellinen vastaava kartoitus tehtiin v. 2011.
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
Kyselyn teemat
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
Taustatiedot vastaajaorganisaatioista
Organisaatioiden työntekijöiden käytössä olevat sähköiset asiakastietojärjestelmät
Palveluntuottajien välinen tiedonvaihto
Tietohallintoon, tietosuojaan ja tunnistautumiseen liittyvät järjestelmät ja kehittämishankkeet
Organisaatioiden toiminta- ja tietoarkkitehtuurit suhteessa valtakunnallisiin määrityksiin
Organisaatioiden tarjoamat sosiaalialan sähköiset palvelut kansalaisille ja asiakkaille
Organisaatioiden sosiaalipalvelujen tietotekniikka- ja viestintäkustannukset
SOTE-TIETO HYÖTYKÄYTTÖÖN STRATEGIAN TAVOITTEIDEN NÄKÖKULMASTA
Sosiaalihuoltoa koskevan kyselyn tulokset
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
Strategiset tavoitteet v. 2020
1. Kansalainen – pystyn itse
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
Kansala
inen –
pysty
n its
e Kansalainen asioi sähköisesti ja tuottaa
tietoja omaan ja ammattilaisen käyttöön
Luotettava hyvinvointitieto ja sen hyödyntämistä tukevat palvelut ovat
saatavilla
Palvelujen laatu- ja saatavuustieto on valtakunnanlaajuisesti saatavilla
Kansalaisille suunnatut yleiset sähköiset palvelut sosiaalihuollossa
Julkiset (n=134)
• Palveluista tiedottavat internet-sivut 97 %:lla (vuonna 2011 89 %)
• Sähköinen asiakaspalaute 65 %:lla (vuonna 2011 47 %)
• Yleistä tietoa sosiaalisesta hyvinvoinnista, sen edistämisestä sekä sitä tukevista palveluista 54 %:lla (vuonna 2011 41 %)
• Anonyymiä verkkoneuvontaa 6 %:lla (vuonna 2011 12 %)
• 3 % vastaajista ei järjestä tai tarjoa mitään edellä mainituista sähköisistä palveluista.
Yksityiset (n=171)
• Palveluista tiedottavat internet-sivut 83 %:lla (vuonna 2011 74 %)
• Sähköinen asiakaspalaute 37 %:lla (vuonna 2011 25 %)
• Yleistä tietoa sosiaalisesta hyvinvoinnista, sen edistämisestä sekä sitä tukevista palveluista 13 %:lla (vuonna 2011 12 %)
• Anonyymiä verkkoneuvontaa 5 %:lla (vuonna 2011 4 %)
• 16 % vastaajista ei järjestä tai tarjoa mitään edellä mainituista sähköisistä palveluista.
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
Asiakkaille suunnattuja sähköisiä palveluja tarjoavien julkisten sosiaalipalvelutuottajien osuudet (%, painotettu N = 134)
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
13
2
20
30
5
8
7
27
2
43
4
8
9
49
12
35
5
35
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Verkkoneuvonta
Sähköiset vertaistukiryhmät
Verkossa käytettävä avuntarpeen itsearviointitesti tai etuuslaskuri
Sähköinen hakeminen palveluun
Asiankäsittelyn sähköinen seuraaminen
Päätöksen sähköinen toimittaminen
Sähköinen ajanvaraus
Asiakaskohtainen sähköinen palvelusuunnitelma, johon asiakkaalla onpääsy
Videoneuvottelu tai etäpalvelu asiakkaan ja työntekijän välillä
Muu
Ei järjestä tai tarjoa sähköisiä palveluja
Kunnan sosiaalitoimi Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai kunnan liikelaitos ja vastuukuntamallin mukainen yhteistoiminta-alue
Asiakkaille suunnattuja sähköisiä palveluja tarjoavien yksityisten sosiaalipalvelutuottajien osuudet (%, N = 171)
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
Sähköisten sosiaalipalveluiden saatavuus on vielä rajallista
• Sosiaalihuollon sähköiset palvelut ovat lisääntyneet viimeisen kolmen vuoden aikana.
• Sosiaalihuollossa kansalaisella ei ole maanlaajuisesti mahdollisuutta asioida sähköisesti, tämä vaihtoehto on tarjolla vain paikoitellen.
• Mahdollisuus antaa sähköistä palautetta on vasta hiljalleen yleistymässä sosiaalihuollossa, sähköisen hakemisen palveluissa ollaan myös vasta puolimatkassa ja etäpalvelut, kuten videoneuvottelu, ovat käytössä noin kolmanneksella. Oman asian sähköinen seuraaminen on hyvin harvinaista.
• Huomattava osa ei järjestä mitään sähköisiä palveluja, joten voidaan sanoa, että niiden kehittämistä ei ole toistaiseksi nähty tärkeäksi tai ajankohtaiseksi.
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
Strategiset tavoitteet v. 2020
2. Ammattilainen – kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
Am
mattila
inen –
kyvykkäill
e k
äyttäjil
le
fiksu
t jä
rjeste
lmät
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on käytössään
työtä ja sen toimintaprosesseja tukevia tietojärjestelmiä
Sähköiset sovellukset ovat ammattilaisten käytössä
Sähköisen kirjaamisen osuus julkisilla organisaatioilla (%, painotettu N = 134)
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
22
52
15
7
3
2
20
80
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
100 %
80–99 %
60–79 %
40–59 %
20–39 %
1–19 %
0 %
Sähköis
en k
irja
am
isen o
suus
Kunnan sosiaalitoimi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai kunnan liikelaitos ja vastuukuntamallin mukainen yhteistoiminta-alue
Sähköisen kirjaamisen osuus yksityisillä organisaatioilla (%, N=171)
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
24
35
5
5
2
8
21
28
32
10
2
3
9
15
0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40%
100 %
80–99 %
60–79 %
40–59 %
20–39 %
1–19 %
0 %
Sä
hkö
ise
n k
irja
am
ise
n o
su
us
Yksityinen yritys Yhdistys tai säätiö, muu yksityinen organisaatio
Julkisten sosiaalipalvelutuottajien käytössä olevien asiakastietojärjestelmien osuudet (%, painotettu N = 131)
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
57
43
40
24
14
10
9
9
7
7
3
3
3
3
2
2
29
33
79
56
19
10
14
3
41
4
4
10
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Pro Consona Sosiaalitoimi
Effica Terveydenhuolto
Effica Sosiaalihuolto
Pegasos
Pro Economica
Raisoft-ohjelmisto
Status Sosiaalitoimi
Nappula
Mediatri
Abilita Sosiaalitoimi
Primas Sosiaalitoimi
Graafinen Finstar
A-klinikan asiakastietojärjestelmä
Abilita Terveydenhuolto
Pro Consona Terveydenhuolto
Femart
Muu järjestelmä
Kunnan sosiaalitoimi Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai kunnan liikelaitos ja vastuukuntamallin mukainen yhteistoiminta-alue
Yksityisten organisaatioiden käytössä olevien asiakastietojärjestelmien osuudet (%, N = 135)
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
32
29
21
15
10
7
7
6
5
5 5
%
FastROI HILKKA
Nappula
Servea Oy:n asiakastietojärjestelmä
Raisoft-ohjelmisto
DomaCare
PKY-Laatu toimintajärjestelmä
Vivago Oy:n ohjelmisto
SofiaCRM
HansaWorldin ohjelmisto
Mediatri
Status Sosiaalitoimi
Sosiaalihuollon ammattilaisilla on käytössään tavanomaisia järjestelmiä ja sovelluksia
• Pääsy internetiin on hyvin yleistä kaikilla organisaatioilla.
• Mobiilikäyttöiset asiakastietojärjestelmät taas ovat harvemmin käytössä, etenkin yksityisillä organisaatioilla.
• Sosiaalihuollon ammattilaisen yleisin tunnistautumisen tapa on oma käyttäjätunnus ja salasana. Muita tunnistautumisen tapoja käytetään huomattavasti vähemmän.
• Joissakin kunnissa puuttuu kokonaan asiakastietojärjestelmä erityisesti sosiaaliasiamiestoiminnassa, adoptioneuvonnassa ja sosiaalipalveluissa työskenteleviltä ammattilaisilta.
• Jokaisella julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon työntekijällä ei ole henkilökohtaista työasemaa.
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
Strategiset tavoitteet v. 2020
3. Palvelujärjestelmä – rajalliset resurssit oikeaan käyttöön
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
Pa
lve
lujä
rjeste
lmä
–
raja
lliset re
surs
sit
oik
eaa
n k
äytt
öö
n
Asiakas- ja potilastiedot ovat ammattilaisten ja asiakkaiden käytössä riippumatta
organisaatiorakenteiden, palveluiden ja tietojärjestelmien muutoksesta
Sähköisen tiedonhallinnan ratkaisut lisäävät palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ja
tehokkuutta
Palvelujen saatavuus ja esteettömyys paranevat sähköisten ratkaisujen avulla
Tiedonjakaminen ja tunnistettu tiedonjakamisen tarve sosiaalipalvelutuottajien asiakastietojärjestelmistä
Julkiset
• 44 %:lla on sähköistä tiedonsiirtoa omasta ATJ:stä muiden organisaatioiden tietojärjestelmiin.
• 30 % on järjestänyt muulle organisaatiolle katseluoikeuden omaan ATJ:äänsä.
• Puolet ei-vastaajista on tunnistanut tarpeen tiedonjakamiselle.
Yksityiset
• 14 %:lla on sähköistä tiedonsiirtoa omasta ATJ:stä muiden organisaatioiden tietojärjestelmiin.
• 10 % on järjestänyt muulle organisaatiolle katseluoikeuden omaan ATJ:äänsä.
• Kolmannes ei-vastaajista on tunnistanut tarpeen tiedonjakamiselle.
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
Julkisen sosiaalipalveluja tarjoavan organisaation työntekijöiden mahdollisuus käyttää toisen organisaation järjestelmän tietoja (%, painotettu N = 134)
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
56
31
7
2
18
30
17
43
81
82
41
22
37
43
22
63
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä
Kelan SOKY-järjestelmä
Työvoiman palvelukeskusten asiakaspalvelujärjestelmä TYPPI
TE-keskusten asiakaspalvelujärjestelmä URA
Verohallinnon verotuksen tietojärjestelmä (verotiedot)
Perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmä
Erikoissairaanhoidon potilastietojärjestelmä
Oman kunnan talous- tai maksatusjärjestelmä
Tiedot siirtyvät automaattisesti asiakastietojärjestelmään Katseluoikeus tietojärjestelmän tietoihin
Strategiset tavoitteet v. 2020
4. Infostruktuuri – pohja kuntoon
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
Info
str
uktu
uri –
po
hja
kun
too
n
Yhteentoimiva ja modulaarinen arkkitehtuuri
Valtakunnallisesti yhteneväiset rakenteiset tiedot ja
tietoarkkitehtuurimäärittelyt
Avoimet rajapinnat ja kansainväliset standardit
Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin
tukeutuminen
Sote-alueilla yhtenäiset ja modulaariset
tietojärjestelmäratkaisut
Tietoturva eli tietojen saatavuus, eheys ja suojaus
Riittävät tietoliikenneyhteydet
Yhteistyö kehittämisessä ja hankinnoissa
Paikalliset tietoarkkitehtuurit eroavat toisistaan
• Kyselyn tulokset osoittavat, että sosiaalihuollon organisaatioiden käyttämien tietojärjestelmien rakenteet eivät ole keskenään yhtenäisiä.
– Kuntaorganisaatioiden tietojärjestelmissä yleisimmin käytössä ovat sosiaalihuollon omat luokitukset ja Hilmo-rekisterien luokitukset.
– Yksityisillä organisaatioilla yhtenäisten luokitusten ja tietorakenteiden käyttö tietojärjestelmissä on harvinaista.
• Valtakunnallisen standardin mukaisia rakenteita käyttää selvä vähemmistö kaikista palveluntuottajista. Laajasti tietojärjestelmiin implementoitujakin luokituksia hyödynnetään ensisijaisesti sovellettuina, eikä yhtenäisesti koodistopalvelumuodossa.
• Organisaatiot, jotka eivät nykyisin käytä luokituksia, eivät myöskään näytä suunnittelevan niiden käyttöönottoa.
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
Paikalliset toiminta-arkkitehtuurit eroavat toisistaan
• Sosiaalihuollon kansallisia toimintaprosessikuvauksia on hyödyntänyt vajaa puolet kuntaorganisaatioista.
• Yksityiset organisaatiot eivät ole juurikaan hyödyntäneet toimintaprosessikuvauksia.
• Sosiaalihuollon kansallisten asiakasasiakirjamääritysten käyttö on kuntaorganisaatioissa myös melko vähäistä ja vaihtelevaa. Asiakirjamäärityksiä käytetään usein sovellettuna.
• Yksityisillä organisaatioilla asiakirjamääritysten käyttö on ylipäätään erittäin vähäistä ja niitä käytetään soveltaen.
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
Sosiaalipalveluorganisaatiossa laadittujen tiedonhallinnan suunnitelmien ja ohjeiden yleisyys
Julkiset
• Tietoturva- tai tietosuojaohjeistus on 90 prosentilla (v. 2011 78 %)
• Asiakasdokumentaation ohjeistus työntekijöille on 68 prosentilla organisaatioista (v. 2011 57 %)
• Tietohallintostrategia on 43 prosentilla (v. 2011 38 %)
• Sähköinen arkistonmuodostussuunnitelma eAMS on 22 prosentilla (v. 2011 20 %)
• Tietohallintolain (634/2011) 7 §:n mukainen kokonaisuusarkkitehtuurikuvaus on 19 prosentilla.
Yksityiset
• Tietoturva- tai tietosuojaohjeistus on 85 prosentilla (v. 2011 54 %)
• Asiakasdokumentaation ohjeistus työntekijöille on 52 prosentilla organisaatioista (v. 2011 52 %)
• Tietohallintostrategia on 43 prosentilla (v. 2011 26 %)
• Sähköinen arkistonmuodostussuunnitelma eAMS on 22 prosentilla (v. 2011 7 %)
• Tietohallintolain (634/2011) 7 §:n mukainen kokonaisuusarkkitehtuurikuvaus on 27 prosentilla.
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
Tietohallinnon voimia olisi yhdistettävä
• Kuntaorganisaatioilla on tietohallintohenkilökuntaa yleisimmin käytössä kolmen henkilötyövuoden verran ja yksityisillä organisaatioilla yhden henkilötyövuoden verran.
• Yksityisillä organisaatioilla on julkisia yleisempää se, ettei tietohallintohenkilökuntaa ole lainkaan.
• Kuntaorganisaatioiden ja yksityisten organisaatioiden tietohallintohenkilöstö työskentelee useimmiten organisaation palkkaamina työntekijöinä.
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
Julkisten sosiaalipalveluntuottajien vastausten jakauma kysymykseen, onko organisaationne valmistautunut sosiaalihuollon valtakunnallisen asiakastietovarannon ja rakenteisen kirjaamisen käyttöönottoon? (%, painotettu N = 134)
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen
44
28
20
7
%
Ei, mutta onsuunnitteilla
Ei
Kyllä
En tiedä
Tieto- ja viestintäteknologian käyttö sosiaalihuollossa vuonna 2014 -raportti on
saatavilla THL:n Julkarissa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-593-6
12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen