terveydenhuollon ekartta 2014 - tietojärjestelmien saatavuus ja käyttöaste

Terveydenhuollon *eKartta 2014

- tietojärjestelmien saatavuus ja käyttöaste

Jarmo Reponen1, Maarit Kangas1, Päivi Hämäläinen2, Niina Keränen1. 1Oulun yliopisto, MIPT/FinnTelemedicum; 2Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

* Lähde: Tieto- ja viestintäteknologian

käyttö terveydenhuollossa vuonna 2014, THL raportteja 12/2015

https://www.julkari.fi/handle/10024/126470

Osa STM:n rahoittamaa ja THL:n koordinoimaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkartoitusta (STEPS), johon kuuluu myös Sosiaalihuollon eKartta, Potilastietojärjestelmien

käyttäjäkokemustutkimus ja Kansalaiskysely.

• Tutkimuskysymykset • Pitkä ajallinen ulottuvuus • Korkea kattavuus • Tulokset SOTE-tieto hyötykäyttöön 2020 valossa

• Kansalainen • Ammattilainen • Palvelujärjestelmä • Tiedon jalostaminen ja tiedolla johtaminen • Tiedonhallinnan ohjaus ja yhteistyö • Infostruktuuri

• Yhteenvetoa

Terveydenhuollon eKartta 2014 - esityksen sisältö

12.1.2016 STePS-tulosseminaari/ Terveydenhuollon eKartta 2014/ Jarmo Reponen

• Mikä on keskeisten terveydenhuollon tietojärjestelmien levinneisyys Suomessa (organisaation näkökulma)?

• Mikä on em. järjestelmien arvioitu käyttöaste (organisaation näkökulma)?

• Miten tilanne on muuttunut verrattuna aiempiin kartoituksiin?

• Miten Kanta-palvelut ovat vaikuttaneet käyttöön? • Miten mittareita voidaan kehittää pohjoismaiseen

ja OECD-vertailuun?

Terveydenhuollon eKartta 2014 - tutkimuskysymykset


Kartoitukset 2003-2014 -merkittävä ajallinen seuranta

• Hämäläinen P, Reponen J, Winblad I, Kärki J, Laaksonen M, Hyppönen H, Kangas M (2013) eHealth and eWelfare of Finland, Check point 2011. THL Report 5/ 2013.

• Winblad I, Reponen J, Hämäläinen P (2012) Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2011. Tilanne ja kehityksen suunta.. THL Raportteja 3/2012

• Hämäläinen P, Reponen J, Winblad I (2009) eHealth of Finland. Check point 2008. THL Report 1/2009

• Winblad I, Reponen J, Hämäläinen P, Kangas M (2008) Informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö Suomen terveydenhuollossa vuonna 2007. Tilanne ja kehityksen suunta. Raportteja 37/2008, STAKES

• Hämäläinen P, Reponen J, Winblad I (2007) eHealth of Finland. Check point 2006. STAKES, Report 1/2007.

• Winblad I, Reponen J, Hämäläinen P, Kangas M (2006) Informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö Suomen terveydenhuollossa vuonna 2005. Tilanne ja kehityksen suunta. Raportteja 7/2006, STAKES

• Kiviaho K, Winblad I, Reponen J (2004) Terveydenhuollon toimintaprosesseja ja asiointia tukevat ATK-sovellukset Suomessa. FinnTelemedicum, Osaavien keskusten julkaisuja 8/2004


Vuoden 2014 terveydenhuollon eKartta-kysely organisatioille

• Webropol-kysely on julkaistu toimijoille sähköpostilla viikolla 11/2013, tiedot 31.1.2014 mukaan.

• Kohde: julkinen terveydenhuolto, otos yksityisistä. – Erikoissairaanhoito (ESH): 21 sairaanhoitopiiriä (SHP) – Perusterveydenhuolto (PTH): 153 organisaatiota

(sisältää 4 ESH/PTH yhteistoimijaa)

– Yksityiset: otos, 46 organisaatiota (2011 kyselyyn vastanneet, 30 liikevaihdoltaan suurinta lääkäripalveluyritykset ry:n jäsenyritystä ja kansallisesti suurimmiksi toimijoiksi arvioidut)


Terveydenhuollon eKartta 2014 - Vastausten kattavuus hyvä

• Erikoissairaanhoito (ESH): N = 21 (100%), (mukana manner-Suomi ja Ahvenanmaa)

• Perusterveydenhuolto (PTH): N = 135 (88 %), väestökattavuus yli 95 % ( vrt. vuonna 2011: 87 % ja 91 %)

• Yksityiset: N = 25 (Suurimmat ketjut mukana, vastaamattomissa laboratorio- tai radiologiatoimintaan tai vain hammashuoltoon erikoistuneita)

• Julkisen ESH:n ja PTH:n kattavuus on samalla korkealla tasolla kuin aiemmissa kyselyissä, mikä takaa hyvän vertailtavuuden. Edellytys: aktiivinen vastaajien kontaktointi.

• Yksityisten otos antaa käsityksen kehityksen suunnista.


SOTE-tieto hyötykäyttöön 2020: 1. Kansalainen – pystyn itse

• Kansalainen asioi sähköisesti ja tuottaa tietoja omaan ja ammattilaisen käyttöön

• Luotettava hyvinvointitieto ja sen hyödyntämistä tukevat palvelut ovat saatavilla ja auttavat kansalaista hyvinvointinsa edistämisessä

• Palveluiden laatu- ja saatavuustieto on valtakunnanlaajuisesti saatavilla


-Mitä sähköisiä palveluita tarjolla terveydenhuollossa vuonna 2014?

• Kaikilla toimijoilla oli tietoa jakavat verkkosivut • Asiakkaita osallistavaa sähköistä toimintaa (terveystili,

mittaustulosten/tekstimuotoisen tiedon vastaanotto) enimmillään 28%:lla sairaanhoitopiirien ja 14%:lla PTH:n vastaajista. (v. 2011 luvut olivat 5% ja 2 %)

• Sähköinen ajanvaraus johonkin palveluun käytössä 81%:lla sairaanhoitopiirien ja 49%:lla PTH:n vastaajista. (v. 2011 luvut olivat 62% ja 15 %). Yksityisten otoksessa käyttöä oli nyt 72 %:lla.

– Erityisesti erikoissairaanhoito ja yksityiset palveluntuottajat – Huomattavaa kasvua vuodesta 2011

• Potilaalla jonkin verran mahdollisuuksia katsella tietojaan paikallisista järjestelmistä*

– Potilaskertomustekstiä < 5 %:lla vastaajista – Laboratoriotuloksia < 20 %:lla

Kansalainen – pystyn itse

* ei tarkoita OmaKanta-palvelua


Terveystilin käyttöönottotilanne eri toimijoilla vuonna 2014



Verkkosivuilta tarjottavat palvelut julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa vuonna 2014 (%)

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

%

Erikoissairaanhoito

Perusterveydenhuolto

Yksityiset



Kansalaisen sähköiset ajanvaraus- ja ajanvahvistuspalvelut erikoissairaanhoidossa vuosina 2005-2014 (N)

0 0 0 0

8

0 1

2

13

1

6

8

17

5

9

6

0

5

10

15

20

Suora eAjanvaraus Sähköposti Tekstiviesti Jonoaikatekstiviestitse

n

2005

2007

2011

2014

Huom: Suomessa on Ahvenanmaa mukaan lukien 21 erikoissairaanhoidon sairaanhoitopiiriä.



Kansalaisen sähköiset ajanvaraus- ja ajanvahvistuspalvelut terveyskeskuksissa vuosina 2005-2014 (%)

0

10

20

30

40

50

60

Suora eAjanvaraus Sähköposti Tekstiviesti Jonoaikatekstiviestitse

%

2005

2007

2011

2014



Sähköinen viestintä asiakkaan kanssa terveyskeskuksissa 2005-2014 (%)

0

5

10

15

20

25

30

Salaussähköposti Muu sähköposti Tekstiviesti

%

2005

2007

2011

2014



SOTE-tieto hyötykäyttöön 2020: 2. Ammattilainen – kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät • Ammattilaisilla käytössään työtä ja

toimintaprosesseja tukevia tietojärjestelmiä

• Ammattilaiset käyttävät sähköisiä sovelluksia


Potilaskertomus (EPR) prosessin perustana

• Sähköiset potilaskertomusjärjestelmät ovat olleet saatavilla kaikissa (100%) Suomen julkisen terveydenhuollon yksiköissä jo vuodesta 2007 ja niiden käyttöaste on ollut jo vuoden 2011 kartoituksessa korkea, yli 90 % tuotannosta.

• Poikkeukset: kolmen sairaanhoitopiirin päivystyspisteissä kirjataan osa prosessin tietoa muuhun kuin sähköiseen järjestelmään. Alle 90 % käyttöaste on myös yhdessä sairaanhoitopirissä konservatiivisella, operatiivisella ja psykiatrian vastuusektorilla.

Ammattilainen – kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät:


Radiologian ja laboratorion järjestelmät alueellisiksi

• Radiologian kuva-arkistot (PACS) ja tuotannonohjausjärjestelmät (RIS) olivat jo 2011 saatavilla kattavasti sairaaloissa ja niiden käyttöaste oli jo silloin yli 90 %. Tilanne on pysynyt samalla korkealla tasolla.

• PACS:n ja RIS:n saatavuus terveyskeskuksissa oli noussut (PACS v.2014 99 %, RIS v.2014 90 %). Poikkeus: filmille kuvataan tavallisia röntgenkuvia yhdessä terveyskeskuksessa.

• Useat terveyskeskukset käyttävät alueellista keskussairaalan arkistoa ja RIS-järjestelmää

• Laboratoriojärjestelmien (LIS) saatavuus terveyskeskuksissa oli kasvanut 76 %:iin, joista edelleen sairaanhoitopiirin 69 % ja alueellisen toimijan 22 %.

• > Alueellisten tietojärjestelmien käyttö on lisääntynyt sekä kuvantamisessa että laboratoriotoiminnassa.



Sähköiset kuva-arkistot (PACS) ja kuvantamisen tuotannonohjaus (RIS) perusterveydenhuollossa 2007-2014

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

PACS RIS

%

2007

2011

2014



Digitaalinen EKG - edelleen useita tallennusmuotoja

• IHE:n (Integrated Healthcare Enterprise) työnkulun määritysten mukainen DICOM-tallennusmuoto on lisääntynyt

Sähköinen

EKG käytössä (%)

% käyttäjistä

DICOM Muu standardi/ valmistajan oma PDF

ESH 2014 86 50 50 22

2011 57 25 67 17

PTH 2014 80 38 45 10

2011 69 24 61 14

YKS 2014* 39 20 20 60

2011** 19 25 25 50

Yksityisistä toimijoista oli EKG standardin nimennyt vain *10;** 8 organisaatiota



Laaja tietojärjestelmien kirjo erillisjärjestelmissä

• Erikoissairaanhoidon toimijoilla oli varsinaisen potilaskertomusjärjestelmän lisäksi käytössä useita täydentäviä toimialakohtaisia tietojärjestelmiä, useimmilla tehohoidon (21), patologian (19), leikkaustoiminnan (15), synnytysten(15), kardiologian (13) järjestelmiä (Suluissa käyttävien sh-piirien lkm).

• Lisäksi mainittiin yli 20 muuta toimialakohtaista järjestelmää, joita käytti muutama sairaanhoitopiiri.

• Integrointi pääjärjestelmään vaihtelee.



Paikasta rippumaton potilastiedon katselu (Ammattilaisten m-health)

Potilastietojärjestelmän langaton käyttö yksikön ulkopuolella yleistä erikoissairaanhoidossa, harvinaisempaa perusterveydenhuollossa tai yksityisellä sektorilla

– Lisääntynyt 2011 jälkeen, radiologia, muu päivystys

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Perusterveydenhuolto Sairaanhoitopiirit Yksityiset palveluntuottajat

2011 2014



Päätöksenteon tukijärjestelmät

• Määritelmä: tietoteknisiä sovelluksia, jotka tarjoavat ratkaisujen perustaksi sovellettavaa tietoa ja tietämystä.

• Jokin järjestelmä 20 ESH, 98 % PTH, 92% YKS • Terveysportti on manner-Suomessa kattavasti käytössä, useimmiten

työpöydän erillisjärjestelmänä tai linkkinä. • Tärkeimpiä toimintoja ovat lääkeinteraktiotarkistukset ja käsikirjat ja

hoito-ohjeet sekä erilaiset muistutteet. • Potilaskertomukseen integroidut järjestelmät ovat hieman yleistyneet

(ESH 47%, PTH 37%, vrt 24 % ja 33 % v 2011), lääkeinteraktiotarkistus yleisin, sitten lääkeaineallergiavaroitus.

• Kliiniseen näyttöön pohjautuva (Evidence based medicine, EBM) potilaskohtaista tietoa hyödyntävä päätöksentuki on vielä harvinainen (ESH 10%, PTH 20%), mutta yleistynyt vuodesta 2011.



SOTE-tieto hyötykäyttöön 2020: 3. Palvelujärjestelmä – rajalliset resurssit oikeaan käyttöön • Asiakas- ja potilastiedot käytössä

organisaatiorakenteista ja tietojärjestelmistä riippumatta

• Sähköiset tiedonhallinnan ratkaisut lisäävät palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ja tehokkuutta

• Palveluiden saatavuus ja esteettömyys paranevat sähköisten ratkaisujen avulla


Aluetietojärjestelmät, alueellinen tiedonvaihto

• Sairaanhoitopiirien käytössä olevissa varsinaisissa aluetietojärjestelmissä (ATJ) ei merkittäviä muutoksia vuoteen 2011 verrattuna.

• Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa ei varsinaista ATJ:ta. • Alueellisesti tietoa vaihdetaan useaa eri reittiä pitkin ja

rinnakkain kahdella pääperiaatteella: – Sähköinen lähete-palaute, sähköinen konsultaatio. – aluetietojärjestelmä, yhteinen alueellinen kertomus,

alueelliset tietovarannot (radiologia, laboratorio) • ESH-PTH-yhteistyötä tukevia terveydenhuoltolain

mukaisia alueellisia yhteisrekistereitä on käytössä 17 sairaanhoitopiirissä.

• Lähete-palaute –järjestelmän merkitys vähenee yhteisrekisterissä

Palvelujärjestelmä – rajalliset resurssit oikeaan käyttöön


Organisaatioiden välinen sähköinen potilastiedon vaihto tietolajeittain sairaanhoitopiireissä (N=21) 2003-2014

4

10

13

11

19 18

19 19 18

19

21 21 20

21 21

0

5

10

15

20

25

Kertomus Laboratorio Kuvantaminen

n

2003

2005

2007

2011

2014



Organisaatioiden välinen sähköinen potilastiedon vaihto tietolajeittain perusterveydenhuollossa 2003-2014 (%)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Kertomus Kuvantaminen Laboratorio

%

2003 2005

2007 2011

2014



ERVA-tasoinen tiedon jakaminen -yleisyysjärjestys: laboratorio, kuvantaminen, EKG

26

ERVA-

alue

Sairaanhoitopiiri ERVA-tasoinen toiminta

Potilaskertomus Kuvantaminen Laboratorio Muu

HYKS

Helsinki-Uusimaa Ei Suunnitteilla Ei EKG suunnitteilla

Kymenlaakso Ei Ei Ei

Etelä-Karjala Ei Suunnitteilla Suunnitteilla EKG kokeilussa

TAYS

Pirkanmaa Ei Suunnitteilla Suunnitteilla

Etelä-Pohjanmaa Ei Ei Ei

Kanta-Häme Ei Suunnitteilla Käytössä

Päijät-Häme Ei Ei Ei

TYKS

Varsinais-Suomi Ei Ei Ei

Satakunta Ei Käytössä Ei

Vaasa Ei Ei Ei

OYS

Pohjois-Pohjanmaa Suunnitteilla Suunnitteilla Suunnitteilla

Kainuu Suunnitteilla Suunnitteilla Suunnitteilla

Keski-Pohjanmaa Ei Ei Käytössä

Länsi-Pohja Suunnitteilla Suunnitteilla Suunnitteilla

Lappi Suunnitteilla Suunnitteilla Suunnitteilla

KYS

Pohjois-Savo Ei Suunnitteilla Käytössä EKG suunnitteilla

Etelä-Savo Suunnitteilla Käytössä Käytössä EKG käytössä

Itä-Savo Suunnitteilla Suunnitteilla Käytössä

Keski-Suomi Ei Ei Ei

Pohjois-Karjala Ei Suunnitteilla Käytössä

Ahvenanmaa Ei vastausta Ei vastausta Ei vastausta



SOTE-tieto hyötykäyttöön 2020: 4. Tiedon jalostaminen ja tiedolla johtaminen – tiedä ensin, johda sitten • Tietoaineistot tukevat reaaliaikaisesti

palvelutuotannon johtamista ja yhteiskunnallista päätöksentekoa

• Tietoaineistot tukevat tutkimus- ja innovaatio- sekä elinkeinotoimintaa


Tallennetun tiedon käyttö muuhun kuin yhden potilaan hoitoon lisääntymässä • Kantaan liittyminen lisännyt rakenteista kirjaamista

terveydenhuollossa > mahdollisuus tiedon jakoon, tutkimus- ja tilastokäyttöön.

• Haittatapahtumien seurantajärjestelmä (esim. Haipro) lähes kattavasti käytössä julkisessa terveydenhuollossa (ESH 95 %, PTH 92 %).

• Toimintatiedon tietovarastot olivat yleisempiä erikoissairaanhoidossa (ESH 71%, PTH 23 %)

• EPR:n ja työnkulun ohjannan kytkentää raportoi: ESH 33 %, PTH 12%.

• Hoitoonpääsyn seurantajärjestelmän käyttö lisääntynyt (ESH 90 %, PTH 60%)

Tiedon jalostaminen ja tiedolla johtaminen – tiedä ensin, johda sitten


SOTE-tieto hyötykäyttöön 2020: 5. Tiedonhallinnan ohjaus ja yhteistyö – sooloilusta samaan säveleen • Tiedonhallinnan yhteistyö ja

ohjausrakenteet ovat selkeät ja tukevat sote-uudistusta – vaikuttavia toimintamalleja ja niitä tukevia ratkaisuja levitetään


Yhteistyössä kehitystä

• Sairaanhoitopiirien alueilla käytössä erilaisia tietoarkkitehtuureja.

• ESH:n ja PTH:n yhteistyö lisääntynyt, erityisesti yhteisrekisterien kautta.

• Erityisvastuualueiden yhteiset tietovarannot lisääntyneet.

• Sairaanhoitopiirit ovat olleet aktiivisimpia osallistumaan kansallisesti yhteensopivien ratkaisujen kehittämiseen: lausunnot, työpajat, asiantuntijaryhmät.

• Myös PTH ja lisääntyvästi yksityiset osallistuneet yhteistyöhön.

Tiedonhallinnan ohjaus ja yhteistyö – sooloilusta samaan säveleen


SOTE-tieto hyötykäyttöön 2020: 6. Infostruktuuri – pohja kuntoon

• Yhteentoimiva ja modulaarinen arkkitehtuuri – rakenteiset tiedot yhteneviä, avoimet rajapinnat ja kv-standardit

• Tietoturva: tietojen saatavuus, muuttumattomuus ja suojaus

• Riittävät tietoliikenneyhteydet • Yhteistyö kehittämisessä ja

hankintamenettelyssä


Koodistojen ja luokitusten käyttö edelleen lisääntynyt

• Esim. kuvantamisen DICOM-standardi on ollut kattavasti käytössä sairaaloissa on edellisissä (2007, 2011) kartoituksissa, nyt käyttö levinnyt perusterveydenhuoltoon.

• Kanta-käyttöönottojen myötä potilaskertomuksen rajapintastandardit yhtenäistyneet.

• Rakenteisten tietosisältöjen luokitusten käyttö koodistopalvelimelta edelleen noussut.

Infostruktuuri – pohja kuntoon


Koodistot: tiedon rakenteisuus lisääntynyt •Koodistojen käyttö ESH:ssa 2011 •Koodistojen käyttö ESH:ssa 2014



•Koodistojen käyttö PTH:ssa 2011 •Koodistojen käyttö PTH:ssa 2014

Koodistot: tiedon rakenteisuus lisääntynyt Infostruktuuri – pohja kuntoon


•Koodistojen käyttö YKS:ssa 2011 •Koodistojen käyttö YKS:ssa 2014

Koodistot: Yksityispuolella ei rakenteisuuden lisääntymistä



Järjestelmän käytettävyys/ käyttövarmuus

• Käyttäjien tekninen tuki: kolme neljästä sairaanhoitopiiristä (vuonna 2011 puolet) ja viidennes terveyskeskuksista (vuonna 2011 kuudennes) oli järjestänyt sen koko organisaation aukioloajalle.

• Kolme neljästä sairaanhoitopiiristä oli myös laatinut kirjallisen järjestelmän häiriöistä toipumisen suunnitelman (Disaster Recovery Plan).

• Alle puolet sairaanhoitopiireistä oli määritellyt sallitun vuosittaisen häiriöajan.



Käyttäjätuen saatavuus erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa 2011-2014

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

2011 2014

Erikoissairaanhoito

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

2011 2014

Perusterveydenhuolto

Satunnaisesti

Päivittäin, muttavähemmän kuinvirka-ajan

Koko virka ajan

Organisaationkoko aukioloajan



Tietoturvan järjestelyt terveyskeskuksissa 2007- 2014

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Tietoturvapolitiikka Tietoturvasuunnitelma Tietoturvavastaava

%

2007

2011

2014



Yhteenvetoa

• Suomen terveydenhuollon tietojärjestelmät on kattavasti digitalisoitu, kehitys on ollut tasaista perustuen nykyiseen SOTE-toiminnan järjestämismalliin.

• Alueellinen tiedonsiirto: vuoden 2011 terv.huoltolain mahdollistamien yhteisrekisterien myötä prosessi muuttuu.

• Järjestelmien standardointi on lisääntynyt. • Edelleen on järjestelmäkirjavuutta, varsinkin

erityistarpeisiin tehdyissä ohjelmissa. • Tiedonvaihto potilaan kanssa on lisääntynyt. • Yhtenäisten järjestelmien käyttö tasoittaa tietä sekä

alueelliseen yhteistyöhön että valtakunnalliseen tiedonvaihtoon.


Kiitos! Yhteystiedot: [email protected]

Professori, Terveydenhuollon tietojärjestelmät,

FinnTelemedicum, Lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö

Oulun yliopisto

mailto:[email protected]

terveydenhuollon ekartta 2014 - tietojärjestelmien saatavuus ja käyttöaste

Health & Medicine