Verkko-opetuksen ja sosiaalisen median

perusteet

Harto Pönkä, 22.2.2013

Creative Commons  Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

Miten ihminen oppii?

Jokainen opettaja pohtii kaiken aikaa…

Vertaa: Millaista on hyvä yhteistyö?Millä toiminnalla on vaikutusta?Miten viesti menee perille?

On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä.

Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.

Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti.

Sosiaalisessamediassa onverkkovoimaa.

OPPIMISEN TUKEMINEN:

• ymmärtävä oppiminen

• yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu

• oppimisprosessi

Jos unohdat, mihin pyrit, unohda koko juttu!

Kun puhutaan yhteisöllisestä työskentelystä tai oppimisesta

verkossa, kyse on ryhmistä.

(Sosiaaliset verkostot ja verkkoyhteisöt tulevat jäljempänä.)

1. Muotoutumisvaihe• Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit• Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja• Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja

2. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)• Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä

konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta. • Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.

3. Normien luomisen vaihe• Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius.• Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan.• Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.

4. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.

5. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.

Ryhmäytyminen

Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development

Tehokas ryhmä on sitoutunut yhteisen tavoitteen saavuttamiseen.

Keskusteluissa yksilöt selittävät omaa ajatteluaan, välittävät tietoa ja rakentavat uutta tietoa.

Keskustelujen merkitys

Yhteisöllisessä työskentelyssä tarvitaan väline(-et) kumpaankin:

Yhteinen tuotos Keskustelu

Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan

luomus tai innovaatio, joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.

Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää

ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.

Sosiaalisen median toimintakulttuuri

Oletko avoin ja valmis keskusteluun?

Lähde: http://news.cnet.com/8301-1023_3-57536659-93/zuckerberg-in-10-years-folks-will-share-1000-times-what-they-do-now/

http://www.patientslikeme.com/

• Täysin avoin– Kaikki voivat lukea ja osallistua

• Osittain avoin– Kaikki voivat lukea– Vain jäsenet voivat osallistua

• Suljettu, rekisteröintipakko– Vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät palveluun,

mutta kuka tahansa voi rekisteröityä• Suljettu, kutsu vaaditaan

– Vain kutsutut käyttäjät pääsevät palveluun• Suljettu ja salainen

– Ei listaudu julkisesti; osoite täytyy tietää

Avoimuudessa on vaihtoehtoja

Yritystoiminnassa sosiaalisen median laaja-alaisin vaikutus koetaan sisäisessä viestinnässä ja

toimintatapojen muutoksessa. Uudet tavat jakaa tietoa ja osaamista organisatoristen ja

maantieteellisten rajojen yli lisäävät tietotyön tuottavuutta.

(EVA:n Suora yhteys)

Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten ideoiden jalostaminen ovat harjoittelua vaativia

taitoja. -- Siksi niitä pitää vahvistaa koulu- ja opiskeluvaiheessa nykyistä systemaattisemmin.

(EK:n Oivallus)

”

Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/

Oppijan valinta?Vai sittenkin

opettajan valinta?

Kuvat ja lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2013/01/16/oppimateriaaligate-ja-opettajien-valinen-yhteistyo/

Ennakkoehtoja somen käytölle

• Avoimuuden lisääminen tiedon jakaminen• Kontrollin vähentäminen• Keskeneräisyyden sietäminen• Kokeilevuus, oppiminen, virheistäkin• Valmius kuuntelemiseen ja pyrkimys toisten

mielipiteiden ymmärtämiseen (edellyttää laskeutumista samalle tasolle)

• Keskustelun ja yhteistyön arvostaminen

= Toimintakulttuurin muutos!

Nopeutunut tiedonkulku Toiminnan dokumentointi

Sosiaalisen median toimintatapoja

Hiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminenja tunnistaminen

Avoin yhteistyö

Uuden tiedon luominen yhdessä

Sosiaaliset merkitykset

Toimintakulttuuri muutos

Auttaminen ja yhteinen etu

Tietolähteiden jakaminen

Ihmiset ovat klikkauksen päässä toisistaan.

Kuvassa suomeksi kirjoittavat tweettaajat (63632 tunnusta), lähde: http://www.finnishtwitter.com/graph/ (02/2013)

Sosiaaliset verkostot ovat tehokkaita keskusteluun ja tiedon välittämiseen

Sosiaaliset merkitykset kotisivuilla

(Kuvakaappaukset: http://www.aamulehti.fi/ )

Sosiaalisten verkostojen rakenne

Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja verkoston eri klustereiden välille.

Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa.

Kiinteät ryhmät kierrättävät joskustarpeetontakin tietoa.

Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia.

Sosiaalisen verkostonluomiseen voidaan käyttää monia erilaisia aineistoja.

Vahvoja sidoksia syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri.

Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.

Tieto leviää verkoston kauttaHenkilö A julkaisee jakaa uutta

sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video)

• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä

suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.

Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta.

”

Jos olet tavoitettavissa netissä, saat nopeasti tiedon tärkeistä asioista ja voit luontevasti osallistua keskusteluun.

Solmukäyttäjä

Sinä/organisaatiosi

Yhteisöpalvelujen käyttö Suomessa

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html (7.11.2012)Kaavion toteutus: Harto Pönkä, 7.11.2012, CC-BY. Kuva: http://www.flickr.com/photos/harto/8165331036/in/photostream/

Haluatko synnyttää elävän verkkoyhteisön?

• Oleellista on, että ihmiset osallistuvat johonkin yhteiseen toimintaan, jossa keskeistä on yhteisöllinen työskentelytapa.

• On oltava jokin riittävän tärkeäksi koettu yhteinen ”syy” osallistua yhteisön toimintaan.

• Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä työskentelyä.

Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/

Miten verkkoyhteisö syntyy?

Isossa verkkoyhteisössä yhteisöllinen toiminta keskittyy sen ytimeen.

Lähde: http://www.orgnet.com/community.html

Lurkkaajat, jopa yli 60%

Pienet kaveriklusterit

Yhteisön ydin (ja sisäpiiri)

• Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista.

• Alun perin facile = helpottaa• Fasilitaattori keskittyy rikastavan ja rakentavan

yhteistyön edellytysten luomiseen. • Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa:

– Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin– Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa– Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms.– Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen– Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne.– Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29

Fasilitointi

• Tarjoa paikka, jossa voi vaikuttaa• Ole kiinnostunut: anna ihmisille aito tilaisuus kertoa

mielipiteensä, kannusta siihen • Sitoudu käyttämään tehtyä kanavaa – edellyttää aktiivisuutta

ja resursseja• Älä tee ”maailmasta irrallista saareketta”

– Tuo näkyvästi esiin muissa yhteyksissä ja nettipalveluissa– Hyödynnä sosiaaliset verkostot!– Kannusta linkittämään, näytä viittaukset ja pingbackit

• Hyväksy ikuinen keskeneräisyys: palvelua/toimintaa tulee kehittää käyttäjien palautteen ja arvioinnin pohjalta

Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/

Tee ainakin nämä

• Crowdsourcing/verkostohaastattelu– Tarkoituksena on saada vastauksia tai mielipiteitä johonkin

kysymykseen tai ongelmaan, joka esitetään esim. mikroblogissa. Hyödynnetään sosiaalista verkostoa ja käyttäjien osaamista.

– Lue lisää esim. http://blogit.yle.fi/aalto/uusi-nimi-vanhalle-tiedonhankintametodille-verkostohaastattelu

• Liverapo (-rtointi)– Raportoidaan tapahtumasta/esityksestä verkkoon.

Keskusteluun voivat osallistua myös ne, jotka eivät ole paikalla.

• Reaaliaikainen palautekanava– Esityksen/luennon aikana osallistujat voivat kirjoittaa

verkkoon kommentteja ja keskustella aiheista.• Ja keskustelu jatkuu netissä –käytäntö• Kuratointi

Uusia menetelmiä somesta

Sosiaalisen median palveluita

Opetusympäristön peruspalikoita

• Oppimisalustat (Moodle, Optima, yms.)• Blogit (Wordpress, Blogger, Vuodatus.net)• Wikit (MediaWiki, Wikispaces, Purot.net)• Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Cmap Tools, Bubbl.us)• Esitystyökalut (SlideShare, Prezi, Google-esitykset)• Medianjakopalvelut (videot, kuvat yms.)• Jaetut dokumentit (Google Docs)• Jaetut muistiinpanot (Etherpad, Evernote, Diigo)• Jaetut hakemistot (Dropbox, Box.net, Google Drive, SkyDrive)• Mikroblogit (Twitter, Yammer, Qaiku) • Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Twitter, Google+, Ning)• Viestintä- ja verkkokokousohjelmat (Adobe Connect, Skype,

Messenger)

Verkko-oppimisympäristöt

Älä tyydy pakettiratkaisuun, vaan yhdistele tarpeesi mukaan!

Blogi

http://www.23asiaa.net/

Blogi

http://www.23asiaa.net/

KurssiblogiKurssin dokumentointi ja yhteinen työtila

Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen

Tiedon ja kokemusten jakaminen

Omassa blogissaan oppija voi arvioida omaa ja ryhmänsä työskentelyä sekä pohtia oppimisen kannalta keskeisiä aiheita.

• Blogi sai alkunsa v. 2006 yliopiston kurssilla• Kirjoittaminen selkiyttää ajatuksia

– ajatusten käsitteellistäminen on itsensä opettamista– ajatukset ovat kuin puroja, jotka hakevat uomaansa

• Esittelen / merkitsen muistiin, mitä olen tehnyt• Tuotan asiantuntijatietoa verkostoilleni jakamalla

blogin sisältöjä niihin• Vaikutan omalla pienellä tontillani maailman menoon• Markkinointiakin ilmenee, mutta se on ”sivutuote”

Miksi itse bloggaan?

• Sivut (pysyvät tiedot)– Esittely, osallistujat, ohjausryhmä, materiaalit yms.– Linkit taustaorganisaatioihin ja muihin hankkeen www-sivustoihin

• Blogikirjoitukset (ajankohtainen toiminta)– Ajankohtainen tiedotus ja raportointi– Suunnitelmat, esityslistat, pöytäkirjat, terveiset tapahtumista, dokumenttien

kommentointi yms.– Linkkejä, sisältöupotuksia, yhteistyökumppaneiden kirjoituksia yms.

• Kommenttipalsta– Sisäiset keskustelut– Mahdollistaa ulkopuolisten osallistumisen

• RSS-syötteet mahdollistavat blogin liittämisen muihin www-sivustoihin Avoin reaaliaikainen tiedotus- ja yhteistyöalusta Toiminta jää talteen ja aiempaan on helppo palata myöhemmin

Blogin etuja projekteissa/hankkeissa

http://www.mindmeister.com/

http://www.mindmeister.com/

Käsite- ja miellekartat Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet

Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne. Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen

http://www.pearltrees.com/

http://docs.google.com/

http://docs.google.com/

Jaetut dokumentitToimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla

Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja

Yhteiset muistiinpanotKatso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7

TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/

https://www.yammer.com/

Pintakilta: wiki opetuksen materiaalipankkina ja dokumentointina, http://pintakilta.wikispaces.com/NP2012+Nissan-Projekti+2012

LETopinnot: wiki ryhmien yhteisöllisen oppimisen tukena, http://letopinnot.purot.net/vasara

• Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen– Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus– Palaute-/vuorovaikutuskanava– Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat, opinnäytteiden

ohjaamisessa jne.– Kurssin kotisivuna

• Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen– Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta– Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms.– Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit”

• Esim. harjoittelujen, oppinnäytetöiden ja tutkimuksen tietopankit

Wikien käyttötarkoituksia

https://www.facebook.com/Senjaopettaa

https://www.dropbox.com/

http://www.doodle.com/

http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/

http://paper.li/hponka/1307906119

Lähde: http://nform.ca/publications/social-software-building-block

Sosiaalisen median palvelut koostuvat teknisistä ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista (so. affordansseista).

Toimiva luokittelutapa on esittää palvelun tärkeimmätpiirteet. Tässä yksi esimerkki.

Miten valita sopivat some-palvelut?

SISÄLLÖNTUOTANTOON SAAVUTTAMISEEN

Sisällöntuotantoa ja saavuttamista

• Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?• Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot• Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä• Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”

– RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)– Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet

• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?

Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus

Pedagoginen käytettävyys

Käytettävien ohjelmien koordinointi

• Mitä välineitä missäkin vaiheessa?• Mitä laitteita on käytössä?

– Pöytäkoneet, läppärit, tabletit, älytaulut, kännykät• Voidaanko käyttää myös ei-tuettuja sosiaalisen

median palveluja?• Missä määrin osallistujat voivat valita käytettäviä

ohjelmia/palveluita?

• Tärkeimmistä välineistä kannattaa tehdä suunnitelma koulutuksen (projektin tms.) ajalle

Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/

Sosiaalisen median opetuskäytön vaiheet

Harto Pönkähttp://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/http://www.innowise.fi/

KIITOS!

Creative Commons  Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi