verkko opetuksen suunnittelu - microsoft...

KAIKKIALLA Informaatioteknologian tiedekunta – Jyväskylän yliopisto

Leena Hiltunen

Jyväskylän yliopisto

OSA 2

VERKKO-OPETUKSEN SUUNNITTELU


Pedagoginen suunnittelu jatkuu

Tausta-analyysi

Sisällön-suunnittelu

Pedagoginen suunnittelu

Tekninen suunnittelu

Toteutus ja testaus

Jatko-kehitys

• Opintojakson rakenne

• Kohderyhmä

• Osaamistavoitteet

• Verkkokurssin perusidea

• Toimintastrategia

• Pedagoginen malli

• Oppimistehtävät

• Ohjaus

• Arviointi

Hiltunen (2005, 2010)

Suunnittelun tilanne

Millaiset pedagogisen perusratkaisut omaan toteutukseenne valitsette?


Puheenaiheena tänään

Millainen on hyvä oppimistehtävä?

Mitä ja miten ohjataan?

Mitä, kuka ja miten arvioidaan?

Perusidea sisällönsuunnittelusta …


Hyvä oppimistehtävä (1)

Hyvä oppimistehtävä ohjaa oppijan oppimista, tiedon prosessointia, omaa havainnointia, tulkintaa ja jäsentämistä

Edellyttää eri lähteistä löytyvän tiedon soveltamista, vastaus ei saa olla suora kopio lähteestä

Edellyttää vastauksessa tiedon ja kokemuksen kriittistä arviointia eli oppijan omaa ajattelua ja näkemystä

Aktivoi oppijaa pohtimaan ja soveltamaan tietoa toisessa kontekstissa

Kattaa avainkäsitteet

On mahdollisimman autenttinen

Ohjaa arvioimaan oppijan omaa oppimista!


Oppimistehtävä ohjaa oppimistekoja

”Oppimistehtävä on keino saada oppija oppimaan uusia asioita. Oppija oppii tehtävää työstämällä, jolloin hänelle syntyy uutta merkityksellistä tietoa.

Oppimistehtävällä ohjataan esimerkiksi oppijan havaintoa, tiedonprosessointia ja työskentelyä. Oppimistehtävän avulla voidaan edistää mm. metakognitiivisten ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä.”

Lähde: Koli & Silander (2002), Oppiminen ja opetus verkossa



Oppimistehtävän rooli on

aktivoida oppimisteko

korostuu verkko-

opetuksessa, jossa opettaja

ei ole koko ajan läsnä!

Kun opettaja opettaa hän tekee opetustekoja,

esimerkiksi selittää, näyttää, kysyy, ...

Se, mitä opettaja tekee, ei vielä sinällään takaa oppimista;

taitavinkaan opettaja ei voi oppia asiaa oppijan puolesta.

Tieto ei siirry opettajalta oppijalle suoraan vaan ainoastaan

opiskelijan oppimistekojen kautta. Opetustekojen tulee siis saada

aikaan oppimistekoja!

1

Teoria/

Orientaatio

2 3

Kehittämiskohde/

Harjoittelu


Opiskelumotivaatio puolittuu keskimäärin 16 vrk.

A B C

Vaiheistus

Palaute Tehtävänanto Itsenäistä tekemistä 6 vko

Esittely/

Koe/

Näyttö

Ohjaus tai muu vuorovaikutustapahtuma,

esim. vertaisten kanssa


Erilaisia oppimistehtäviä

Kirjoitustehtävät: esseet, oppimispäiväkirja, verkkokeskustelu, …

Monimediaisuus: äänitieostot, videot, valokuvat, sarjakuva, wikit, blogit, …

Erilaiset, vaihtelevat oppimistehtävät motivoivat paremmin kuin useat samankaltaiset tehtävät:

Erilaiset työmuodot ja tehtävätyypit

Yksilötehtävät ja yhteisöllinen työskentely

Vaihtoehtoiset tavat tehdä sama tehtävä; yksi tehtävänanto, mutta tuotos voi olla erilainen

Erilaiset oppimateriaalit: e-kirjat, videot, äänitiedostot, verkkotekstit, asiantuntijablogit, caset, …


Tehtävänanto

Tehtävänannon tulee sisältää

kaikki tarvittavat tiedot.

Oppimistehtävän

perusrakenteessa tulee olla

seuraavat asiat:

Oppimisen tavoite ja

tarkoitus; motivointi ja

osaaminen

Toiminta: vrt. tavoiteiden

verbit; yksin, yhdessä vai

ryhmässä; ajankäyttö

Palautus: miten tehtävä

palautetaan tai esitellään,

mahdollisen vertaispalautteen

ohjeistus

Ohjaus: ohjaajan toiminta,

oppijan toiminta (miten pyytää

apua), ryhmän toiminta,

aikataulutus

Vuorovaikutus: mitä, missä,

milloin; oppija-ohjaaja, oppia-

ryhmä, oppija-muut

Oppimateriaali: tietolähteet ja

materiaalit

Arviointikriteerit

Palautteenanto ja arviointi:

aikataulutus, myöhästymiset

Oppimisympäristö: missä

opiskellaan, välineet


Ideoita ja esimerkkejä

Orientaatiokysely / -testi – herätellään ajatuksia uuteen aiheeseen tai testataan opittua reflektion väline!

Palautetta sanapilvenä

Ideapankki, toimintakortit, …

Vaihtoehtoiset tuotokset

Keskiössä:

Mitä on tarkoitus oppia?

Miksi tehtävä tehdään?

Millaisia oppimistehtäviä ja miten vaiheistatte sekä ohjeistatte ne?

Tiedonhaku,

ongelmanratkaisu,

ideointi ja suunnittelu

Erilaiset

vuorovaikutustilanteet

Erilaiset

mediatuotokset

Vertaistyöskentely

Käytännön harjoittelu


Ohjaus ja arviointi

Miten oppimista ohjataan ja tuetaan?

kuka opettaa ketä

opetus- ja oppimistekoihin sopivat sekä niitä tukevat kognitiiviset ja kommunikointityökalut

oppimista tukevat oppimistehtävät

vuorovaikutuksen määrä opettajan, opiskelijoiden ja materiaalin välillä

oletetaanko itseohjautuvuutta vai tehdäänkö ohjatusti?

tiedon jakamista vai tiedon omaa konstruointia

vaihtoehtoisia tapoja

Miten oppimista arvioidaan?

kuka arvioi ja ketä

toiminta vai tuotos

tiedon omaksuminen vai osallistuminen

palautteen merkitys

Mitä opettaja verkkokurssilla tekee?

Mitä opiskelija verkkokurssilla tekee?

Miten kurssisuoritusta arvioidaan?


Oppimisprosessin ohjaaminen

Oppimisen ohjaamista voidaan tehdä mm.

jäsentämällä opittava asia oppimisteoreettisesti toimivalla tavalla

tekemällä oppimista edistäviä kysymyksiä opiskeluprosessin eri vaiheissa

varmistamalla ymmärtäminen sopivin väliajoin ennen seuraavaan kokonaisuuteen siirtymistä

Tällaiset oppimista ohjaavat elementit voivat olla osa oppimateriaalia (kirja, itseopiskelumateriaali, hyperteksti) tai opettajan toimintaa (esitystapa ja -muoto, kysymykset)


Keskeisiä suunnittelua ohjaavia kysymyksiä

Milloin ohjataan?

Kuka ohjaa?

Mihin ohjauksella pyritään?

Millä työkaluilla ohjausta toteutetaan?

Paljonko ohjausresurssia on käytettävissä?


Ohjauksen tehtävät

Ohjauksen tehtäviä ovat mm.

oppimisympäristön rakentaminen

vuorovaikutussuhteen rakentaminen

oppimisprosessia edistävän ohjausdialogi synnyttäminen

oppimistapahtumaan vaikuttaminen

palautteen anto ja arviointi


Ohjaajan tehtävät

Auttaa oppijaa itse löytämään vastaukset kysymyksiinsä ja saavuttamaan ne tavoitteet, jotka hän on oppimiselleen asettanut

Auttaa oppijaa löytämään myös omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa

verkko-opiskelu vaatii itseohjautuvuutta ja oppijan omaa aktiivisuutta, mutta

oppijat kaipaavat tukea ja palautetta omasta oppimisestaan

Saatavuus ja motivaatio Ympäristöön pääsy Tervetuloa

Sosiaalistuminen Viestittäminen Tutustuminen

Tiedonvälitys Tiedon etsiminen, tehtäviä, materiaalia

Tiedon rakentaminen Osallistuminen

Kehittyminen Yhteydet muualle

Salmonin verkko-ohjauksen ja -oppimisen malli

Milloin ja miten ohjaat?

Miten vaiheistat oman verkkototeutuksesi?


Oppimisen arviointi (1)

Opiskelijan toiminta keskeistä

oppimisprosessi, oppimistulokset, opiskelukäytännöt

Kuinka oppiminen tapahtuu, mitä ja miten opiskelija oppii?

Painopiste opetusprosessista oppimisprosessiin

Minkä tasoiseen oppimiseen pyritään?

riittääkö pelkkä ulkoa muistaminen?

halutaanko myös ymmärrystä?

halutaanko tiedon soveltamista?

halutaanko tiedon linkittämistä aiempaan tietoon ja kontekstista toiseen?


Oppimisen arviointi (2)

Oppimisprosessin arviointi ohjaa omalta osaltaan oppimisprosessia, joten arviointiperusteiden tulisi olla näkyvissä jo kurssin alussa

perinteinen arviointi ei välttämättä enää toimi verkossa, vaikka verkkotenttejä (etätenttejä) järjestetäänkin

tarvitaan vaihtoehtoisia arviointitapoja


Keskeisiä suunnittelua ohjaavia kysymyksiä

Milloin arvioidaan?

Kuka arvio?

Mihin arvioinnilla pyritään?

Millä työkaluilla arviointia toteutetaan?

Mihin prosessi päätetään?


Vaihtoehtoisia tenttikäytänteitä (1)

Ongelmakeskeinen tentti

Pikaraportit

Posteritentti

Ideakortit

Portfoliotentti

Tulevaisuusverstas

Tutkimusprojektit

Päiväkirjatentti

Draamatentti

Avoimen, provosoivan

ongelman tentti

Simuloidut potilaat

Kirjadialogitentti

Luentodialogitentti

Kotitentti

Aineistotentti

Tehtävät etukäteen

Suullinen kuulustelu

Luentotehtävät

Ryhmätentti

Monivalintatentit

Lähde: Karjalainen (2001), Tentin teoria



Esseetyyppiset etätehtävät

Tutkielmat

Oppimispäiväkirja

Tarinat

Portfoliot

Osaamisanalyysit

miellekartta

käsitekartta

SWOT-analyysi

Pätevyyden inventaario

Verkkokeskustelut

Itsearviointi

Vertaisarviointi

Harjoitustyöt

Esitykset

Lähde: Karjalainen (2001), Tentin teoria



Asennetestit

Käsitetestit

Itsearviointitestit

Ristisanatehtävät

Omin sanoin kertominen

lyhyesti

E-Portfolio

Kirjalliset tehtävät

mm. esseet, raportit,

muistiot

Mitä ja miten arvioidaan??

Kuka arvioi ja ketä?


Sisällönsuunnittelu



Tausta-analyysi

Sisällön-suunnittelu

Pedagoginen suunnittelu

Tekninen suunnittelu

Toteutus ja testaus

Jatko-kehitys

• Sisällön valinta ja mitoitus

• Sisällönsuunnittelun dokumentointi

• Valmis vai oma materiaali

• Vaihtoehtoisia sisältöelementtejä

Hiltunen (2005, 2010)


Opetussisältöjen valinta ja mitoitus


Opetussisältöjen valinta 1

Opetussisällön valinnassa, rajauksessa ja jäsentämisessä on monia huomioonotettavia seikkoja.

Oppiaineksen mielekkyys tavoitteiden kannalta

Oppiaineksen sopivan määrän ja vaikeustason määrittäminen

Havainnollisuus, aktivoivuus ja haasteellisuus; edellyttävät kohderyhmän tuntemusta


Opetussisältöjen valinta 2

Oppiaineksen jäsentäminen mielekkääksi, oleellisen esiintuovaksi ja loogisesti eteneväksi kokonaisuudeksi, esimerkiksi:

kronologinen eteneminen, esim. toimenpiteen opettaminen vaiheittain

eteneminen yksinkertaisesta tai tutusta aineksesta uuteen ja monimutkaiseen

eteneminen perustiedosta sovelluksiin ja muunnoksiin


Ydinainesanalyysi

Ydinainesanalyysin aiheluokittelu on käyttökelpoinen apuväline osaamistavoitteiden kirjaamisessa:

Ydinaines (Must know), jonka hallitseminen on välttämätöntä jatkon kannalta ja jonka ymmärtäminen mahdollistaa syventävän / laajentavan tiedon hankkimisen. Ydinaines on se, joka jokaisen tulee vähintään omaksua.

Täydentävä tietous (Should know), joka lisää teoreettisia yksityiskohtia ja selventää harvinaisempia sovelluksia.

Erityistietämys (Nice to now), joka syventää jonkin alueen syvällisempää hallintaa

Lähde: Jaakkola & Karjalainen (1999)


Sisällön mitoittaminen

ydinaines: ammatillisen osaamisen kannalta oleellinen tietämys aiheesta

opiskelijan työ: 60 op = 1600 h 1 op = 26,67 h

opetusmuotojen mitoitus


Kirjallisuuteen perehtyminen

Kirjallisuus oheislukemistona

ei lasketa erillistä kuormittavuutta (vrt. esittävä opetus)

kirjatentti, 100 sivua 20 h / 30 h

huom! Ei koske kaunokirjallisuuden mitoittamista

esim. 3 osp (80 h) luetaan 400 sivua kotimaista tenttikirjallisuutta tai 266 sivua vieraskielistä

kirjallisuudesta vaaditaan referaatin, kotiesseen, oppimispäiväkirjan tai vastaavan erillisen suoritteen tekemistä

kirjallisuutta käytetään tutkimuksellisessa työssä hakuteoksen tapaan


Kirjallisten tehtävien mitoitus

Kontaktiopetusta ei lainkaan, tai se on hyvin vähäistä ja tilanteenmukaista

mitoitusperustana tuotos

kirjallinen tuotos, (sanamäärä)

autenttinen tehtävä, (tunnit)

Työmäärä laskennallinen sanamääräisenä

opiskelija tuottaa 100 sanaa tunnissa normaalia tekstiä ja 50 sanaa vaikeaa tekstiä

esim. 3 osp essee tarkoittaa 80 tunnin työtä

kirjastotyöskentelyä 2 h

kirjallisuuteen perehtymistä 20 h eli 500 sivua

kirjoittamista 58 h eli 23 sivua


Arviointimenetelmän vaikutus mitoitukseen

Arviointimenetelmiä

Perinteinen tentti muunnoksineen: jokaista 40h opiskelijan työtä varataan 8h tenttiin valmistautumisaikaa

Tehtäväksi annot: jos kirjallinen tuotos siihen varattava

aikaa. Myös kirjallisuuteen perehtymiseen varattava aikaa.

Jatkuva arviointi: opiskelijalle ei tarvitse varata aikaa erikseen kurssin suoritukseen. Huom. tällainen menetelmä lisää opiskelijoiden aktiivisuutta kurssin aikana yleisesti


Sisällönsuunnittelun dokumentointi


Sisällönsuunnittelun dokumentointi (1)

luodaan perussisällöt määrittäen

opiskeltavat asiat

esitietovaatimukset

toivottu oppiminen sekä

käytettävät materiaalit ja lähteet

valitaan, muokataan ja mahdollisesti yhdistetään sisältöelementtejä muodostaen aihepiireiltään toisiaan täydentävä kuvaus sisällöstä, sisältökartta

etsitään mahdolliset yhteydet ja looginen rakenne erillisten sisältöelementtien välille


Sisällönsuunnittelun dokumentointi (2)

Kuvaa opintojakson perussisällön

Selkeä tapa valita ensin (ajan ja resurssien puitteissa) toteutettavat sisältöelementit

jäljelle jäävät, sisältöä täydentävät, sisältöelementit voidaan toteuttaa myöhemmillä iteraatiokerroilla (toteutuksen toistokerroilla) tai ne voidaan antaa esimerkiksi opiskelijoiden harjoitustöiden tai seminaaripapereiden aiheiksi

TIES463-kurssin sisältökartta (10 op)


Laadi sisältökartta opintojaksolle

tai tutkinnon osalle!


”There is no elevator to

success. You have to take the

stairs.”

- Zig Ziglar -

[email protected].

verkko opetuksen suunnittelu - microsoft...

Documents