verkko-opetuksen laadukkuus ja k£¤ytt£¶ verkko-opetuksen laadukkuus ja...

Download Verkko-opetuksen laadukkuus ja k£¤ytt£¶ Verkko-opetuksen laadukkuus ja k£¤ytt£¶kelpoisuus. TTY/DMI/Hypermedialaboratorio

Post on 05-Jun-2020

1 views

Category:

Documents

0 download

Embed Size (px)

TRANSCRIPT

  • TTY/DMI/Hypermedialaboratorio

    Anne-Maritta Tervakari, tutkija

    Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti

    Tampereen teknillinen yliopisto

    VirtuaaliAMK-seminaari 11.11.2004 Mikkeli

    Verkko-opetuksen laadukkuus ja käyttökelpoisuus

  • TTY/DMI/Hypermedialaboratorio

    Esityksen sisältö:

    • Käyttökelpoisuuden arviointimalli

    • Opiskelijoiden laadun odotuksia ja

    kokemuksia (EVA-tutkimushanke)

    • Jatkotutkimuksia

    • Kysymyksiä ja keskustelua

  • TTY/DMI/Hypermedialaboratorio

    Käyttökelpoisuuden arvioinnin näkökulmia

    kohderyhmä kohderyhmä

    kohderyhmä kohderyhmä

    käytettävyys

    esteettömyys saavutettavuus

    informaation esitystapa

    informaation luotettavuus

    pedagoginen käytettävyys

    lisäarvot

    informaation laadukkuus

    kä ytö

    n s uju

    vu us

    opiskeltavuus,

    opittavuus hy

    öd yt

    asiantuntijatasiantuntijat

    asiantuntijat Tervakari ym. 2002

  • TTY/DMI/Hypermedialaboratorio

    Hyödyllisyys oppimisen kannalta (utility )

    Opittavuus Käytön tehokkuus

    Käytettävyys (usability)

    Muistettavuus Virheet

    Subjektiivinen tyytyväisyys

    Lisäarvot

    Opetus- ja opiskelu- prosessien organisoinnin tukeminen

    Oppimis- ja ohjausprosessien tukeminen

    Taitojen kehittymisen tukeminen (mm. opiskelutaidot, tiedonhakutaidot ja vuorovaikutustaidot)

    Opetuksen ja opiskelun organisointi Opetuksen laadun kehittäminen

    Opiskelutaitojen kehittyminen

    Opetusteknologian testaus ja kehittäminen

    Pedagoginen käytettävyys (pedagogical usability)

    Käyttökelpoisuus (usefulness)

    Sosiaalinen hyväksyttävyys (social acceptability)

    Jä rje

    st elm

    än h

    yv äk

    sy ttä

    vy ys

    Käytännöllinen hyväksyttävyys (practical acceptability)

    Hinta

    Yhteensopivuus Luotettavuusjne.

    Esteettömyys (accessibility)

    Informaation laadukkuus (informational quality)

    Esitystapa

    Luotettavuus

    Verkkopohjaisen opetuksen käyttökelpoisuus

    muokattu Nielsenin (1993) pohjalta

    vrt. Nielsen, J. 1993. Usability Engineerings. Boston (MS.): Academic press.

    Tervakari & Silius 2002-04

  • TTY/DMI/Hypermedialaboratorio

    Käytettävyys (usability) • Suunnittelutavoitteena, tuotteen ominaisuutena, tuotteen käyttöön liittyvänä ominaisuutena tai käyttäjän kokemuksiin liittyvä ominaisuutena (Keinonen 1998)

    • Esim. käytettävyyden (tuotteen käyttö) komponentit Nielsenin mukaan – Opittavuus: helppo oppia käyttämään, käyttäjä voi nopeasti aloittaa

    työskentelyn

    – Käytön tehokkuus: kun käyttäjä on oppinut käyttämään sovellusta (kokenut käyttäjä), tehtävien suorittaminen on tehokasta (high level of productivity)

    – Muistettavuus: keskivertokäyttäjä kykenee käyttämään sovellusta ilman suurempaa uudelleen opettelua vaikka edellisestä käyttökerrasta olisi kulunut jonkin aikaa

    – Virheiden vähyys: virheiden määrä pieni ja vaikka niitä esiintyisikin, niin käyttäjä kykenee selviytymään niistä. Vakavia virheitä ei saa esiintyä lainkaan

    – Subjektiivinen miellyttävyys: käytön tulee olla miellyttävää

  • TTY/DMI/Hypermedialaboratorio

    Esteettömyys, saavutettavuus • Liittyy mahdollisuuteen ylipäätänsä käyttää verkkopalvelua tms. (Turkki &

    Sinkkonen 2004) – vrt. käytettävyys: miten hyvin käyttäjä pystyy käyttämään tuotetta

    tehokkaasti, tuottavasti ja miellyttävästi määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi tietyssä käyttöympäristössä (ISO 9241-11)

    • Voidaan ymmärtää liittyvän käytön sujuvuuteen erityisryhmien näkökulmasta – esim. näkö-, kuulo-, liikuntavammaiset sekä ihmiset, joilla on jokin muu

    pysyvä tai tilapäinen erityisongelma – ikäihmiset, eri ikäiset lapset

    • Kysymys erilaisuuden huomioimisesta ja tasa-arvoisuudesta

    • Voidaan ymmärtää myös laajemmin – myös erilaiset päätelaitteet ja käyttötilanteet

    • Esteettömyys, saavutettavuus, accessibility (WAI)

  • TTY/DMI/Hypermedialaboratorio

    Informaatiosisällön arviointi

    • Kiinnitetään huomiota informaatiosisällön luotettavuuteen ja esitystapaan

    • Voidaan ajatella osaksi käytettävyyttä (ja pedagogista käytettävyyttä) – esitystapa: miten informaatioarkkitehtuuri ja sen esitystapa

    tukevat asiasisällön omaksumista – luotettavuus: perinteisen julkaisun arviointikriteerit yhä toimivia,

    mutta verkko julkaisukanavana sinänsä asettaa omat erityisvaatimuksensa

    (mm. Alexander&Tate 1999; Cooke 2001)

    • Vaikka informaatiosisällön syvällinen arviointi edellyttää sisällön asiantuntemusta, voidaan yleisellä tasolla sanoa kuitenkin jotakin informaatiosisällön laadukkuudesta

  • TTY/DMI/Hypermedialaboratorio

    Pedagoginen käytettävyys

    • Käyttökelpoisuus tiettyyn tarkoitukseen edellyttää, että tuote on paitsi käytettävä myös hyödyllinen (esim. Nielsen 1993, 25)

    • Opetuskäyttöön suunnatun verkkototeutuksen tulee olla siis sekä käytettävä että hyödyllinen ennen kaikkea oppimisen kannalta

    • Verkkototeutuksen katsotaan olevan hyödyllinen oppimisen kannalta silloin, kun se tukee opiskelu- ja opetusprosessia esim. opetuksen organisointia (vrt. Nielsen 1993, 25)

    • Pedagoginen käytettävyys: – miten hyvin tietoverkkoavusteisen oppimisympäristön käyttöliittymä,

    rakenne, toiminnot, verkkomateriaali ym. sisältö, vuorovaikutus, oppimistehtävät ja valitut työkalut motivoivat ja tukevat oikea-aikaisesti erilaisten opiskelijoiden opiskelua tietyssä oppimiskontekstissa valittujen pedagogisten tavoitteiden mukaisesti. (Vrt. Hakkarainen et al. 2001, 7; Soloway et al. 1996; Edman & Mayiwar 2003)

  • TTY/DMI/Hypermedialaboratorio

    Pedagoginen käytettävyys • Opetuksen ja opiskelun organisoinnin tukeminen • Oppimis- ja ohjausprosessien tukeminen

    – ohjaus ja tuki, oppimistavoitteiden saavuttamisen tukeminen, motivointi, yhteistoiminnallisuus, yhteisöllisyys, reflektiivisyys, konstruktiivisuus, intentionaalisuus, aktiivisuus, autenttisuus, kontekstuaalisuus, siirrettävyys, edutainment, volitio, yksilöllisyys, abstraktiivisuus, erilaisten oppimistyylien tukeminen, eri modaliteettien tukeminen, vuorovaikutuksen tukeminen (Jonassen 1995, Ruokamo & Pohjolainen 1999, Ryan & Deci 2000, Järvenoja 2003, Dewitte & Lens 1999, Egenfeld-Nielsen 2003; Walldén 2003; Tella et al. 2001; Leemkuil et al. 2000, Ruokamo et al. 2003)

    • Taitojen kehittymisen tukeminen – opiskelutaidot: metakognitiiviset taidot, oppimaan oppiminen,

    opiskelustrategiat, itseohjautuminen, medialukutaito menetelmät – tiedonhaku- ja vuorovaikutustaidot, sosiaaliset taidot ym. taidot

    • Voivat ilmetä verkkopohjaisen opetuksen rakenteessa, ihmisten toiminnassa, verkkomateriaalissa, oppimistehtävissä, verkkotyökalujen ominaisuutena yms. (Silius et al. 2003.)

  • TTY/DMI/Hypermedialaboratorio

    Lisäarvot

    • Mitä konkreettista lisäarvoa tvt:n käyttö opetuksessa tuo toimijoille verrattuna perinteiseen opetukseen

    • Voivat konkretisoitua eri tasoilla – opetuksen ja opiskelun organisoinnin tukeminen

    – oppimis- ja opetusprosessien tukeminen

    – taitojen kehittymisen tukeminen

    • Voimakkaasti sidoksissa toimijan kontekstiin -> lisäarvot voivat vaihdella eri käyttäjien kesken

    • Ongelmallisinta on siirrettävyys (vrt. Forsblom & Silius 2002a, 2002b; Silius et al. 2003;

    Tervakari et al. 2002)

  • TTY/DMI/Hypermedialaboratorio

    opintojakson verkkototeutus

    Toteutuksen yleinen käyttökelpoisuus

    Käyttökelpoisuus opettajan

    näkökulmasta

    opiskelijaryhmät (luokiteltu henkilökohtaisten kontekstitekijöiden mukaan)

    Käyttökelpoisuus opetuskontekstissa organisaatio, tieteenala, oppiaine, toimijat jne.

    opettaja henkilökohtainen konteksti

    arvioijat

    verkkototeutuksen arviointi ARVO –työkalun avulla

    verkko-osuuden toteutus sekä opetus

    opiskelu Käyttökelpoisuus opiskelijaryhmien

    näkökulmasta

    lisäarvot?

    edistävät tekijät?

    estävät tekijät?

    toteutuksen käyttökelpoisuus tietyssä

    opetuskontekstissa

    Yleinen käyttökelpoisuus yhteiskunta, kulttuuri jne.

    kontekstista riippumattomat tekijät

    Tutkimus- kysymykset:

    Silius, Tervakari, Kaartokallio & Yritys 2003

  • TTY/DMI/Hypermedialaboratorio

    Laadun kokeminen

    • laadun kokeminen on varsin subjektiivista – mm. omat tarpeet, lähipiirin kokemukset, markkinaviestit, palvelun ja sen

    tuottajan imago > virittävät ennakko-odotuksia – odotetun ja koetun laadukkuuden välinen kuilu vaikuttaa opiskelijan

    näkemykseen kokonaislaadusta

    opiskelijan ennakko-odotukset

    opiskelijan kokemukset

    opiskelijan käsitys laadusta

    koettu laadukkuus

    vertailu

    (Vrt. Grönroos 1990; James 2001; Tricker 2003.)

  • TTY/DMI/Hypermedialaboratorio

    EVA -tutkimus • Aineisto koottu vuosina 2001-2003 TTY:n virtuaali-yliopiston

View more >