RAKKAUS2 / 2015

53. VUOSIKERTA

Yhtä juhlaa museossa

TAITEEN KERÄILY KOUKUTTAA SIVU 6 KAIKKIEN AIKOJEN MUSEOKESÄ SIVU 14

SIVU 12

2 MUSEO 2/2015

Ihminen ei pärjää ilman rakkautta. Mei-dän on rakastettava ainakin itseämme, mutta elämä on mukavampaa ja tasapai-noisempaa, jos rakastamme lisäksi myös

muita. Vielä parempi on, jos joku rakastaa meitä.Pärjäämmekö ilman museoita? Kadunmie-

hen nopea vastaus kuuluu todennäköisesti: ”Kyllä”. Sama kadunmies menee kotiinsa, jossa kirjahylly on täynnä matkamuistoja ja luettuja kirjoja. Piironginlaatikot pursuavat valokuvia ja seinät peittyvät tärkeistä tauluista. Vapaat pöydät huojuvat isovanhemmilta perittyjen vaasien ja kuppien painosta. Saman miehen autotalli on täynnä vanhoja suksia, polkupyöriä tai muita kulkupelejä.

Mikä selittää keräilyvimman? Väitän, että syynä ei ole laiskuus, jonka seurauksena kuvat ja tavarat ovat jääneet nurkkiin lojumaan. Uskon, että suurin yksittäinen syy on se, että esineet dokumentoivat ihmisen juuria ja tuovat mie-

leen rakkaita muistoja menneiltä vuosilta. Ne ovat muistoja, jotka halutaan säilyttää ja

kertoa muille. Museo toteuttaa yhteisöjen muis-tojen säilyttämisen ja kertomisen perustarvetta. Tasapainoinen ja henkisesti hyvinvoiva, itseään ar-vostava ja rakastava yhteisö ei pärjää

ilman museoita.

Museot ja rakkaus yh-distyvät muillakin ta-soilla. On ihmisiä, jotka rakastavat museoita ja museotyötä tai rakas-

Pääkirjoitus

Rakkaus ja museot ovat perustarpeita

tuvat museoissa. Rakkautta ja museoita yhdistää myös se, että ne halutaan kokea yhdessä. Harva käy museoissa yksin. Viimeisimmän kävijätutki-muksen mukaan 85 % museokävijöistä tutustuu näyttelyihin ystävänsä, perheensä tai ryhmän mukana. Museovierailu yksinkin voi tosin olla erittäin sosiaalinen tapahtuma, kun vierailu teh-dään vaikkapa museon sinkkuiltana.

Museokortti tuli käyttöön 5.5.2015 monissa suomalaisissa museoissa. Se tekee museoihin rakastumisen ja museoissa rakastumisen entis-täkin helpommaksi. Museokortilla voi vierailla noin 200 museossa vuoden ajan niin paljon kuin huvittaa. Samalla voi joko syventää suhdettaan tuttuihin museoihin tai rakentaa suhteita uusiin museoihin. Museokortista tunnistaa ihmiset, jotka rakastavat museoita.

Museoiden kesäkausi 2015 tarjoaa jälleen runsaan kattauksen tietoa, tekemistä, kokemista ja kauneutta sadoissa kohteissa kaikkialla Suo-messa. Oletko jo vieraillut esimerkiksi kaikissa tämän Museo-lehden Näyttelyliitteen muse-oissa? Jos olet, onnittelen hyvistä valinnoista ja kehotan jatkamaan hyvää harrastusta. Jos et ole, onnittelen sinua, sillä edessäsi on vielä monta uutta elämystä.

Toivotan mukavaa ja yhdessä koettua museo-kesää!

Kimmo Levä on Suomen museoliiton pääsihteeri.

Kannessa: Rakkautta ilmassa? Postikortti on lähetetty herra A. Malinille syntymäpäivätervehdyksenä vuonna 1921. Vasemmalla ylhäällä: Karunan museo-kirkossa Seurasaaressa järjestetään kesäisin monet häät. Oikealla ylhäällä: Kauppaneuvos Frithjof Tikanoja (1877–1964) luovutti taidekokoelmansa Vaasan kaupungille vuonna 1951. Yli tuhannen teoksen kokoelma sisältää monia taidehistorian keskeisiä taiteilijoita ja maailmantaiteen helmiä. Oikealla alhaalla: Luonnontieteellisen keskusmuseon rautameteoriitti vieraili Kisahallissa IHME-taidefestivaaleilla.

RAKKAUS

KESÄ2015

Päätoimittaja Kimmo Levä Toimitussihteeri Tuuli Rajavuori Toimituskunta Kalle Kallio, Heli Heinäaho, Hanna-Kaisa Melaranta, Marjo Mikkola, Antti Mäkinen, Kimmo Levä ja Tuuli Rajavuori Ulkoasu Kirmo Kivelä ja Inari Savola Kustantaja Suomen museoliitto ry. Osoite Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki, Puhelin 09 5841 1700 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 5841 1700, museoliitto@museoliitto.fi Hinnat 2015 Kestotilaus 34 euroa, määräaikaistilaus 38 euroa, jäsenhinta 25 euroa Ilmoitukset Helena Piipponen, helena.piipponen@museoliitto.fi, puhelin 0444 300 701 Painopaikka Esa Print Oy ISSN 0781-0032

Kaikkien aikojen museokesä odottaa Suunnittele oma museomatkasi Museo-lehden reittivinkkien avulla.

Lähimmäisenrakkaus velvoittaa Diakonissalaitos on kasvattanut sairaiden ja köyhien auttajia jo lähes 150 vuoden ajan.

Yliopistossa on ajattelun voimaa Helsingin yliopistomuseo esittelee tieteenhistoriaa ja tarjoaa nostalgisen matkan opiskelijavuosiin.

14

42

48

12

2 Pääkirjoitus 4 Museokuvioita 6 Taiteen keräily koukuttaa 12 Yhtä juhlaa museossa 14 Kaikkien aikojen museokesä16 Rakkaudesta, taiteesta & huijatuksi tulemisen helppoudesta

17 Kesänäyttelyliite36 Näin me sen teimme!39 Museoesine kaikin aistein40 Museoista ei puutu mitään41 Rakkaudesta esineisiin42 Elämänsuuntana lähimmäisenrakkaus

45 It’s complicated46 Museomix48 Yliopistossa on ajattelun voimaa

MIK

AE

LA

LÖ

FR

OT

H

6

VE

IKK

O S

OM

ER

PU

RO

TIK

AN

OJ

AN

TA

IDE

KO

DIN

KU

VA

-AR

KIS

TO

45

4 MUSEO 2/2015

Kokoelmat kertovatSuomen käsityön museon kokoelmaan kuuluu tikkuripaita eli perinteinen hai-luotolainen työ- ja pyhäpaita. Moneen kertaan paikattu villapaita kantaa muka-naan haikean romanttista tarinaa.

”Hailuotolaiset naapurukset, tyttö ja poika, olivat läheiset ystävykset koko lapsuuden ajan. Heidän odotettiin mene-vän naimisiinkin. Sodan takia ystävysten tiet erkanivat, kun poika joutui rintamal-le. Tyttö jäi kotiin ja avioitui sodan aika-na toisen pojan kanssa. Sodan loputtua poika palasi kotiseudulleen ja ryhtyi kalastajaksi. Tyttö kutoi lapsuudenystä-välleen lahjaksi tikkuriröijyn. Saajalleen tikkuri oli niin rakas, että hän piti käytti kuolemaansa asti, melkein 50 vuotta. Hän parsi kalastajamökkinsä lampun valossa rispaantunutta neuletta yhä uudelleen ja uudelleen. Mies sai sukulaisiltaan lahjaksi useita neuleita, jotta olisi voinut luopua vanhasta ja kuluneesta tikkuriröijystä. Hän ei koskaan pukenut niitä päälleen, vaan paikkasi niillä rakasta tikkuriröijyään. Erakkona eläessään hän oli luopunut monesta asiasta, mutta ei lapsuudenystävänsä lahjasta. Rakas neule palveli omistajaansa loppuun asti.” m

MuseokuvioitaS

UO

ME

N K

ÄS

ITY

ÖN

MU

SE

O/M

IKK

O A

UE

RN

IITT

Y

Kerro rakkaus­muistosi museolleKohtasitko ensirakkauden ravintolassa? Rakastuitko erinomaiseen ruokaan? Päät-tyikö ilta rakastavaisten riitaan?

Hotelli- ja ravintolamuseo kerää rak-kauteen liittyviä ravintolamuistoja. Keräys liittyy Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 avautuvaan näyttelyyn, joka esittelee rakkautta ravintolaympäristössä. Aineiston-keruussa rakkauteen suhtaudutaan moni-muotoisesti: se voi olla lämpimiä tunteita toiseen ihmiseen tai vaikkapa ruokaan.

Rakkausmuistoja voi lähettää julkaista-vaksi Restopedia-sivustolle, joka on verkos-sa toimiva suomalaisten ravintolamuistojen tietopankki. Ensisijaisesti museo toivoo kir-joitettuja muistoja, mutta myös valokuvat ja muut dokumentit kuten ruokalistat ja kutsut ovat tervetulleita. Aineistoja voi toimittaa myös postitse.

Aineistonkeruu kuuluu Hotelli- ja ravin-tolamuseon, Vantaan kaupunginmuseon ja Teatterimuseon yhteiseen Rakkauden tiloja -hankkeeseen.

LISÄTIETOJA: www.restopedia.fi

Museokortti-järjestelmä on nyt käytössä. Museokortin ansiosta lähes 200 suomalaiseen museoon pääsee vaikka joka päivä. Kyseessä on poikkeuksel-lisen laaja museoiden yhteisponnistus myös Euroopan mittakaavassa.

”Museot kiinnostavat ihmisiä entistä enemmän. Museokortin ansiosta museossa voi poiketa vaikka joka päivä: kortti taskussa ei tarvitse miet-tiä kertalippujen hintoja”, Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä toteaa.

Museokortin voi ostaa itselle tai lahjaksi kaikista Museokortti-museoista, Museot.fi-verkkokaupasta tai Tiketistä. Vuoden mittaisen kulttuurimatkan saa 54 eurolla.”Museokortti on erinomainen tuote museokävijän kannalta, erinomainen lahja ihmisille ja hyvä palvelu museoille”, kehaisee Suomen museoliiton varapuheenjohtaja Kalle Kallio.

Kaikkien Museokortti-kohteiden tiedot ja näyttelyt löytyvät Museot.fi-sivustolta. Palvelu myös näyttää kartalla lähimmät museot.

Museokortilla 200 museoon

Oikealla: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vas-taanottivat ensimmäiset valtakunnalliset Museokortit tiistaina 5. touko-kuuta Mäntyniemessä. Presidenttipari oli ilahtunut korteista ja totesi, että niille tulee varmasti käyttöä.

Rakkaus

MUSEO 2/2015 5

Museokuvioita

”Tieto on valtaa – jos tieto hallitaan”, lukee Museo-lehden 4/1985 kannessa. Lehden teema oli tietotekniikka, jonka merkitystä museotyöhön tarkasteltiin monesta näkökulmasta. Pääkirjoitus

uskoo, että automaattinen tietojenkäsittely tulee nopeut-tamaan museoiden työprosesseja ratkaisevalla tavalla. Tietokonetta pidetään hyvänä renkiä mutta huonona isän-tänä: museoiden on otettava vastaan sen tarjoama apu, mutta pidettävä pää kylmänä, ettei se aiheuta luopumista perustoiminnoista. Itse asiaan mennään heti johdantoar-tikkelissa, jonka otsikko kuuluu ”Tarvitsemmeko museota vuona 2000”.

Museolle uusi brändiRijksmuseum Amsterdamissa avattiin kaksi vuotta sitten valtavan mediahuomion saattelemana. Kym-

menen vuotta suljettuna ollut museovanhus päätettiin uudistaa näkyvästi. Uuden brändin mukaan museo ei esittele vain vanhaa hollantilaista taidetta vaan kuvastaa hollantilaista identiteettiä ja ylpeyttä koko maasta.

Elokuvamaiset trailerit julkaistiin kaksi vuotta ennen avajaisia. Sponsoreiksi va-littiin maan tunnetuimmat tuotemerkit ja sitä kautta museon kokoelmat pääsivät esille muun muassa maitopurkkien kylkiin. Rembrandtin Yövartio-teokseen liittyvästä, 1600-luvun henkiin herättäneestä tavaratalon pop up -näytelmästä syntyi laajalle levinnyt some-hitti.

Museon keulakuviksi valjastettiin Hollannin MM-jalkapallojoukkue, kansainväli-set toimittajat ja jopa Yhdysvaltain presidentti, joka piti lehdistötilaisuuden museon tiloissa. Pienimuotoiset skandaalit on saatu aikaiseksi muun muassa museon logosta ja nimen kirjoitusasusta. Myrskyt vesilasissa ovat vain lisänneet yleisön kiinnostusta museota kohtaan.

Nyt museo on kohde, joka kuuluu jokaisen Amsterdamin-matkaajan pakollisten nähtävyyksien listalle. Vaikka kävijämäärät ovat nousseet merkittävästi, museo etsii

jatkuvasti uusia kävijöitä ja laajentaa kohderyhmäänsä.

Mitä voimme oppia Suomessa? ”Museon ja yleisön välillä tulee olla vahva ja dynaaminen yhteys”, sa-noo Rijksmuseumin markkinointi-päällikkö Marjolijn Meynen. Turha vaatimattomuus ei kaunista. ”Ole rohkeasti ylpeä omasta museostasi”, Meynen vinkkaa.

Marjolijn Meynen vieraili Suo-messa Helsingin taidemuseon jär-jestämässä seminaarissa Avataan museo, jossa pohdittiin, miten ylei-sö saadaan kiinnostumaan uudesta tai uudistuneesta museosta.

Tuuli Rajavuori

HE

LS

ING

IN T

AID

EM

US

EO

, M

AIJ

A T

OIV

AN

EN

”Väittäisin, että tämä kortti on parasta, mitä Suomessa on kulttuurin parissa ja museoalalla tapahtunut ikiaikoihin eli suurensuuret aplodit Suomen museoliiton ja innolla mukaan lähteneiden museoiden suuntaan! Juuri tällä tavoin kulttuuria tuodaan lähemmäs tavallista ihmistä ja madalletaan kynnystä astua museoon.”

Pupulandia-blogin Jenni Rotonen innostui Museokortista.

http://www.lily.fi/blogit/pupulandia

”Edessä on kaksi merkittävää vuotta. Kansallismuseo täyttää sata vuotta 2016, Suomen itsenäisyys vuonna 2017. Mu-seossa tapahtuu suuria uudistuksia, kun Kansallismuseon perusnäyttely uusitaan ja Kulttuurien museo muuttaa Kansal-lismuseon tiloihin. Tässä uudistuksessa Ystävistä on museolle paljon apua.”

Suurlähettiläs Heikki Talvitie kertoo äskettäin perustetusta

Kansallismuseon ystäväyhdistyksestä. Antiikki & Design 4/2015.

”Museokeskus Vapriikki lahjoittaa saa-melaiskulttuuria esittelevän esinekokonai-suuden Saamelaismuseo Siidalle Inariin. Alkujaan Hämeen museon kokoelmiin kuulunut saamelaiskulttuuria esittelevä esinekokonaisuus liittyy tamperelaisen

museotoiminnan alkuvaiheisiin. Koko-elmasiirron myötä Tampereen museo haluaa palauttaa esineet takaisin kotiseudulleen ja saamelaisyhteisölle, jolle ne kuuluvat.”

Saamelaisesineet palautettiin yli sadan vuoden jälkeen kotiseudulleen. Helsingin Sanomat 23.4.2015

6 MUSEO 2/2015

Rakkaus

Viereisellä sivulla, ylhäällä: Taiteenkerääjä, konsuli Simo Kuntsi (1913—1984) keräsi laajan kokoelman, joko kuuluu teoksia kansainvälisistä modernisteista suomalaisiin nykytaiteilijoihin.

Viereisellä sivulla, vas. alla: Antell testamenttasi koko omaisuutensa Suomen kansalle. Testamenttiin kuului kokoelman lisäksi rahaomaisuutta, jonka vuotuisilla korkotuotoilla hankittiin teoksia ja esineistöä. Antellin valtuuskunnan varoilla hanki-tuista teoksista nykyään kuuluisin on Vincent van Goghin Katu – Auvers-sur-Oise (1890).

Taiteen keräily KOUKUTTAAIstun keskellä olohuonetta, jonka jokainen seinäpinta on peitetty maalauksin. Lattialla on veistoksia ja sohvan takana on pinoittain kehystettyjä teoksia. Sama jatkuu talon kaikissa taiteen valtaamissa huoneissa. Mistä tällaisessa ilmiössä on kyse?

Taiteen yksityinen keräily on kul-kenut kautta historian käsi kädessä museoiden kokoelmahistorian kans-sa. Museoiden taustalta löytyy eri ko-

koisia yksityisiä kokoelmia, jotka omalta osaltaan rakentavat suurta yhteistä kokonaisuutta – käsi-tystämme kulttuuriperinnöstä.

Taiteen keräilyyn liittyvien tarinoiden mitta-kaava vaihtelee suuresti. Välillä keräily on suuri-eleistä ja poliittista. Kuningatar Kristina ja keisa-rinna Katariina Suuri pyyhkivät pitkin Eurooppaa haalimalla kokoelmiinsa kateutta herättäviä koko-naisuuksia oli kyse sitten kirjoista tai taideaarteis-

ta. Samaa tekevät tänä päivänä Arabiemiraattien suurkeräilijät, jotka tyhjentävät länsimaiset huuto-kaupat merkkiteoksista. Näistä huomattavimpiin kuuluu Al-Thanin perhe Qatarissa.

Välillä intohimoisen keräilyn liekki palaa ar-kisessa mittakaavassa kuten elämäntyönsä Suo-malaisen Kirjakaupan libristinä toimineen Kalevi Takkusen (1927–1999) tapauksessa. Hän hankki elämänsä aikana lähes 800 teosta, jotka siirtyivät ennen hänen kuolemaansa Jenny ja Antti Wihu-rin rahaston kautta Rovaniemen taidemuseoon. Takkunen keräili teokset Tapiolassa sijainneeseen yksiöönsä, jossa jääkaappikin sai väistyä taiteen tieltä.

Ääripäitä yhdistää se, että teokset päätyvät jul-kisten kokoelmien kautta yleisöjen ulottuville. Saamme kiittää taiteen keräilijöitä siitä, että meillä on museoissamme katsottavaa ja koetta-vaa. Taiteen keräily on olennaista museoille ja koko Suomelle myös nyt – ja tulevaisuudessa.

Suomessa taiteen keräilyn varhaisimmat mer-kittävät vaiheet sijoittuvat 1800-luvulle. Keräi-lijöistä ensimmäiset olivat taiteen ja kulttuurin rakastajia, joiden motiivit vaihtelivat sosiaalisen arvonnousun tavoittelusta nationalistisiin pyrin-töihin ja jopa addiktioon.

Keräilijöillä oli keskeinen asema yhteiskun-nassa, yleensä joko politiikan tai tieteen ken-tällä. Heihin kuuluivat esimerkiksi Suomen Taideyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja, vapaaherra Carl Johan Walleen (1781–1867) ja paroni Otto Wilhelm Klinckowström (1778–1850), joka edusti ylimystön piiriin kuuluvaa tapakeräilijää.

Taiteen keräily kehittyi nopeasti 1800-luvun Suomessa, ja yhä useampi koki velvollisuudek-seen kannattaa kuvataiteita hankkimalla salon-kiensa seinille aloittelevien taiteilijoi-

Ensimmäiset keräilijät olivat taiteen ja kulttuurin rakastajia, mutta motiivit vaihtelivat.

MUSEO 2/2015 7

Rakkaus

HE

IKK

I T

UU

LI

Yllä: H. F. Antell tilasi itsestään muotokuva-maalauksen nuorelta Akseli Gallen-Kallelalta ja oli lopputulokseen erittäin tyytyväinen. Teoksessa (1886) Antell esitetään Pariisin kodissaan syventyneenä numismaattiseen kokoelmaansa. V

INC

EN

T V

AN

GO

GH

. K

AT

U,

AU

VE

RS

-SU

R-O

ISE

, 1

89

0.

AT

EN

EU

MIN

TA

IDE

MU

SE

O,

AN

TE

LL

IN K

OK

OE

LM

A.

AK

SE

LI

GA

LL

EN

-KA

LL

EL

A.

HF

AN

TE

LL

IN M

UO

TO

KU

VA

, 1

88

6.

AT

EN

EU

MIN

TA

IDE

MU

SE

O,

AN

TE

LL

IN K

OK

OE

LM

A.

UN

TS

IN S

ÄÄ

TIÖ

8 MUSEO 2/2015

Rakkaus

den maalauksia. Ulkomaan matkoilta tuotiin taideteossalkkuja, jotka esittelivät suurimpien museokokoelmien merkkiteoksia. Pienoisveis-tokset kulkivat matka-arkuissa päätyäkseen ko-ristamaan salonkeja. Uteliaimmat saattoivat os-taa mukaansa myös taidekauppiaiden välittämiä teoksia, jotka olivat usein tuntemattomampien ulkomaisten taiteilijoiden käsialaa.

Maan ensimmäisten suurkeräilijöiden joukko

TA

IDE

KO

TI K

IRP

ILÄ

/ SU

OM

EN

KU

LT

TU

UR

IRA

HA

ST

O

HE

IKK

I TU

UL

I, TA

IDE

KO

TI K

IRP

ILÄ

/ SU

OM

EN

KU

LT

TU

UR

IRA

HA

ST

O

M AT I A S U U S I K Y L Ä / L A U R I J A L A S S E R E I T Z I N S Ä Ä T I Ö

Yllä: Lauri ja Lasse Reit-zin säätiön perustami-sella perhe halusi vaalia keräämäänsä taide- ja an-tiikkikokoelmaa. Säätiön tarkoitus on ylläpitää tai-demuseota perheen enti-sessä kodissa Apollonka-dulla Helsingissä.

Oikealla: Lääkäri Juhani Kirpilän harrastuksiin kuuluivat kuvataiteen lisäksi kirjallisuus, teat-teri, matkustelu sekä ku-linaristiset nautinnot.

alkoi kehittyä rinnan suomalaisen taidekentän rakentumisen kanssa. Suomen Taideyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja, runoilija ja pro-fessori Fredrik Cygnaeus (1807–1881) katsoi tehtäväkseen hankkia kokoelman, jossa olisi vä-hintään yksi teos jokaiselta suomalaiselta taitei-lijalta. Hänen keräilyinnostustaan ajoi vilpitön usko siihen, että onnistuakseen taiteilijanalut tarvitsivat yksityisiä tukijoita. Taiteella

Rakkaus

MUSEO 2/2015 9

kettaa meitä. Meillä on samantyyppi-nen esteettinen käsitys, mutta maku myös kehittyy kaiken aikaa. Tutuistakin teoksista löytyy uusia vivahteita.”

Kokoelman painopiste on kansain-välisessä nykytaiteessa, mutta siinä on sijansa myös suomalaisille tekijöille. Rafaela Seppälän ja Kaj Forsblomin ko-koelmaan kuuluu esimerkiksi laaja ko-konaisuus Olli Lyytikäisen teoksia. Sep-pälä mainitsee myös Leena Luostarisen, Ola Kolehmaisen ja Esko Männikön. Lisäksi kokoelmaan kuuluu vanhem-

paa suomalaista taidetta ku-ten Pekka Halosen ja Akseli Gallen-Kallelan maalauksia.

Osa teoksista on tullut perheen kautta, osan paris-kunta on hankkinut itse. Viime aikoina keräily on laajentunut myös suomalaisiin designklas-sikoihin: lasiesineisiin, valai-simiin, huonekaluihin ja näi-den prototyyppeihin.

Rafaela Seppälä puhuu pai-nokkaasti taiteen innostavuu-

desta ja sen merkityksestä yhteiskun-nassa. Hän kertoo toivovansa, että jo-nain päivänä myös heidän kokoelmansa voisi olla esillä Suomessa.

Museoita hän innostaa yhdessä teke-misen kulttuuriin ja uudenlaisten yhteis-työmallien miettimiseen. Ennen kaik-kea hän kannustaa museoita toimimaan enemmän myös yksityisten keräilijöiden kanssa. Kiasman Cream -näyttely (2010) oli hänen mukaansa hyvä esimerkki tä-mäntyyppisestä yhteistyöstä.

”Parhaimmillaan kokoelma voi ol-la kuva siitä, mitä joku jonain tiettynä hetkenä ajattelee taiteesta. Keräily on hyvin henkilökohtaista. Ja meillä on halu jakaa kokemuksemme muiden kanssa.” m

Susanna Pettersson

Rafaela Seppälä ja Kaj Forsblom elävät taiteesta ja taiteelle. He kartuttavat yhdessä Suomen mitta-kaavassa ainutlaatuista taidekokoelmaa. Työtään he tekevät viime kädessä Suomen hyväksi.

Rafaela Seppälä ja Kaj Fors-blom tapasivat 1990-lu-vun lopussa. Pariisissa pit-kään asuneen toimittajan

ja Suomen tunnetuimman galleristin liitosta lähti pian kasvamaan yhteinen taidekokoelma. Heidän ensimmäinen hankintansa oli David Hockneyn teos. Nykyään kokoelmassa on satoja kansain-välisesti merkittäviä maalauksia ja veis-toksia sekä suomalaisia designklassikoita.

”Päätimme heti alussa, että teemme hankinnat yhdessä. Teosten tulee heijas-taa ihmisiä, jotka keräilevät niitä.”

Teokset täyttävät Rafaela Seppälän ja Kaj Forsblomin Helsingin kodin, jonka pinta-alaa on kasvatettu hankkimalla lisää huoneistoja samasta kerrostalo-kiinteistöstä. Seinillä on valtava määrä nykytaidetta. Esimerkiksi Jannis Kou-nelliksen, Julian Schnabelin, Tracy Eminin, Howard Hodgkinin, Damien Hirstin, Bjarne Melgaardin, Subodh Guptan ja Charles Sandisonin teokset kertovat vahvoista ja vaikuttavista va-linnoista. Jokaisella teoksella on syynsä olla kokoelmassa.

”Ostamme taidetta, koska se kos-

”TAIDE KOSKETTAA MEITÄ”

RAFAELA SEPPÄLÄN

& KAJ FORSBLOMIN KOKOELMA

K U V AT L A S S E L E C K L I N

10 MUSEO 2/2015

Rakkaus

Maire Gullichsen (1907–1990) toimi rahoittajana, ideoijana ja käytännön toteuttajana monissa suomalaisen kuvataiteen, taide-teollisuuden ja arkkitehtuurin hankkeissa. Nykyään kokoelma kuuluu Porin taidemuseolle. Kuva on vuonna 1994 järjestetystä näyttelystä.

Ylimpänä: Gösta Serlachius keräsi mittavan taidekokoelman Joen-niemen kartanoon. Työhuone on kuvattu vuonna 1943.

Vasemmalla: Bror Börjeson teki muotokuvan Gösta Serlachiuksesta vuonna 1936. Liiketoimissaan suoraviivaisessa vuorineuvoksessa oli myös herkkä puoli, joka näkyi erityisesti hänen suhteessaan taiteeseen.

BR

OR

BÖ

RJ

ES

ON

, V

UO

RIN

EU

VO

S G

ÖS

TA

SE

RL

AC

HIU

KS

EN

MU

OT

OK

UV

A,

19

36

, Ö

LJ

Y K

AN

KA

AL

LE

, G

ÖS

TA

SE

RL

AC

HIU

KS

EN

TA

IDE

SÄ

ÄT

IÖ.

SE

RL

AC

HIU

S-M

US

EO

T

ER

KK

I VA

LL

I-JA

AK

OL

A / P

OR

IN T

AID

EM

US

EO

MUSEO 2/2015 11

Rakkaus

oli kansallinen tehtävä maan kulttuurin ja asu-jaimiston erityispiirteiden kuvaajana.

Varhaisimpien keräilijöiden kohdalla rajat tu-livat kuitenkin nopeasti vastaan. Suomesta käsin toimimisessa oli omat vaikeutensa. Kirjeet kul-kivat hitaasti ja kaupoista neuvottelemiseen me-ni aikaa, kun keräilijät joutuivat turvautumaan Euroopan eri kaupungeissa toimiviin välikäsiin. Myös käytettävissä olevat varat olivat suhteelli-sen pieniä ja kokoelmat kasvoivat eurooppalaisiin sisarkokoelmiin verrattuna maltillisesti.

Ensimmäisiä suomalaisia suurkeräilijöitä oli-vat Herman Frithiof Antell (1847–1893), Paul ja Fanny Sinebrychoff ja Gösta Serlachius. An-tell kartutti kokoelmaansa Pariisissa, Paul Sine-brychoff (1859–1917) keräili yhden Pohjoismai-den huomattavimmista kokoelmista yhdessä puo-lisonsa Fannyn kanssa ja Serlachius (1876–1942) loi mallin uuden ajan teollisuusmiehestä, joka kanavoi osan menestyksestään taiteen tukemiseen.

Nämä ja monet muut keräilijätarinat raken-sivat myös Suomea, sillä lähes poikkeuksetta ke-räilijöillä oli halu jättää jälki Suomen historiaan lahjoittamalla kokoelma kansakunnalle.

Suomalaiset museot ovat saaneet kautta his-toriansa kokoelmalahjoituksia. Ensimmäiset lahjoitukset kanavoituivat Kansallisgallerian edeltäjäorganisaatiolle, Ateneumissa toimineelle ja kokoelmaa ylläpitäneelle Suomen Taideyhdis-tykselle. Sittemmin, museokentän laajennuttua kattamaan koko maan, myös lahjoitukset löysivät helpommin kotinsa lähiyhteisöstä. Toisinaan ko-koelmat ovat niin arvokkaita, että ne ovat anta-neet syyn uuden museon perustamiselle. Näin on esimerkiksi Tampereelle rakennetun Sara Hildénin taidemuseon tapauksessa.

Maan museo- ja kokoelmakenttää tarkas-teltaessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota myöskään erikoisuuksiin. Esimerkiksi Vaasassa on harvinainen keräilijäkeskittymä: Tikanojan taidekoti, konsuli Simo Kuntsin kokoelma ja Karl Hedmanin kokoelma Pohjanmaan muse-ossa muistuttavat eri aikoina toimineista suku-polvista, jotka ovat oivaltaneet taiteen keräilyn merkityksen omassa yhteisössään. Tarina ei ole myöskään päättynyt, sillä vaasalaissyntyinen hammaslääkäri Lars Swanljung jatkaa työtä. Hänen laaja nykytaiteen kokoelmansa täyden-tää oivallisella tavalla Kuntsin kokoelmaa. Näin

kokoelmat kerrostuvat, poimuttuvat ja kasvavat osaksi yhteistä kulttuuriperintöä.

On tavallista, että keräilijät miettivät koko-elmansa kohtaloa jo omana elinaikanaan. Esi-merkiksi Lars Swanljung kertoi jo 1990-luvun lopussa toivovansa ”että voisin omalta osaltani rikastuttaa oman kotikaupunkini kulttuuri- ja taide-elämää, koska ei näitä teoksia ole tarkoitet-tu varastoihin, eikä yksityisen kodin pölyttyville seinille. Taide on tarkoitettu kaikille.”

Tulevaisuuden kannalta on elintärkeää, että keräilyn kulttuuri vahvistuu. Suomalaisten taide-museoiden kokoelmahankintamäärärahat ovat jo pitkään olleet muutamia positiivisia poikkeuksia lukuun ottamatta lähes olemattomat. Osalla mu-seoista määrärahat ovat nollassa, osa täydentää kokoelmaansa nimellisillä hankinnoilla, joihin

suunnataan alle 10 000 euroa vuodessa. Vain Saastamoisen säätiön, Sara Hildénin taidemu-seon, Serlachiuksen säätiön ja Kansallisgallerian kaltaisilla toimijoilla on valmiuksia tehdä hieman mittavampia hankintoja. Kansainvälisiin museo-kentän vaikuttajiin verrattuna Suomessa pelataan kuitenkin napeilla. Hankintakulttuurissa on pal-jon kehittämisen varaa.

Museoiden on jatkossa kyettävä entistä tii-viimpään yhteistyöhön ja haettava myös luovia ratkaisuja. Tulevien keräilijäsukupolvien innostu-minen on avainasemassa. Myös kansallisen koko-elmarahaston perustaminen Isossa-Britanniassa menestyksekkäästi toimivan National Art Fundin malliin saattaisi tuoda toivottua vetoapua monel-le museolle. Olennaista on, että museokenttä, yritykset ja yksityiset taiteenrakastajat katsovat yhdessä eteenpäin ja asettavat toiminnalle riit-tävän suuria tavoitteita. m

Keräilijät halusivat jättää jälkensä historiaan lahjoittamalla kokoelmansa kansakunnalle.

Susanna Pettersson

FT Susanna Pettersson on Ateneumin taidemuseon johtaja ja museologian dosentti. Hän on erikoistu-nut museohistoriaan ja kokoelmatutkimukseen sekä julkaissut aiheesta laajasti. @SusannaPetterss

12 MUSEO 2/2015

Rakkaus

Yhtä juhlaa MUSEOSSA

Ystävänpäivänä Kansallismuseoon jonotettiin. Jonon aiheutti sinkkuil-ta. Match made in Museum -tapahtuma tarjosi baari-illasta poikkeavan tavan

tutustua uusiin ihmisiin. Näyttelyistä syntyi so-pivasti jutun juurta uusien tuttavuuksien koh-taamiseen.

Sinkkuilta osoittaa museoiden muuttuvan. Vaikka museoiden ydintehtävä on säilyttää kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, saa-vat siitä nauttia nykyihmisetkin. Museokäynnin ei tarvitse olla tietyn muotin mukainen, vaan

museoita voi käyttää monella tavalla. Perhe-juhla museossa on kunnianosoitus taiteelle tai historialle.

Onnellisessa tarinassa sinkkuiltaa seuraavat polttarit ja häät. Emännän perustaitoja voi tes-tata Helsingissä Hotelli- ja ravintolamuseon lep-poisassa Kätevä emäntä -työpajassa. Pajaa suosi-tellaan sekä synttäri- että polttariporukoille tai kenelle tahansa emännyydestä kiinnostuneelle.

Sulhasen voi puolestaan yllättää varaamalla Suomen Ilmailumuseosta simulaattorilennon. Lento Messerschmitt Bf 109 -hävittäjäsimulaat-

Yllä: Juhannushäät Seurasaaressa 2008.

O K A M O R I K A W A

Nykyajan museot ovat sivistyksen tyyssijojen lisäksi elämys-ten ja ilon paikkoja. Museokäynti voi olla innostava ja jopa yhtä juhlaa.

MUSEO 2/2015 13

Rakkaus

Alla: Veikkauksen järjestämä brunssi Helsingin Taidehallissa.

KR

ON

ST

RÖ

M

torissa lienee unohtumaton elämys. Päivänsanka-rin lentäessä voidaan muulle ryhmälle järjestää opastuksia tai lentoja muilla simulaattoreilla.

Aina ei tarvita ohjattua ennakkoon varattua te-kemistä. Merikeskus Vellamoon Kotkaan pelmah-ti polttariporukka, joka pisti sulhasen opastamaan heille kaikille ennestään tuntematonta näyttelyä. Esineet ja ilmiöt saivat kyytiä, kun sanavalmis sulhanen keksi niihin liittyvät uudet tarinat.

Museokentän tunnetuin hääpaikka lienee Seurasaaren vuonna 1912 siirretty Karunan kirkko. Yhtä lailla Raahen Pakkahuoneen museon kirkkosalissa on vietetty pieniä vihkitilaisuuksia ja ristiäisiä 1600-luvulta olevien Raahen vanhan kirkon veistosten äärellä.

”Varsinaisia juhlia salissa ei luonnollisesti voi viettää, mutta kirkolliset seremoniat siellä voi oi-kein hyvin järjestää”, kertoo Anna Latomaa Raa-hen museosta. ”Lisäksi uusin museokohteemme Kruununmakasiini suunniteltiin alun alkaenkin niin, että siellä on mahdollista järjestää erilaisia yleisötilaisuuksia ja työpajoja. Ruokailukin on-nistuu.”

Juhlien järjestäjän harrastus tai ammatti voi ohjata paikan valinnassa, ja pidot voi järjestää esimerkiksi peltomaiseman äärellä Maatalous-museo Sarassa. Viljelijöiden perhejuhlien lisäksi Sarassa on järjestetty monet sadonkorjuutee-maiset merkkipäivät opastuksineen ja työpajoi-neen. ”Vuosien saatossa museosta on tullut en-tistä enemmän koko kansan juhlapaikka”, toteaa näyttelyamanuenssi Iina Wahlström.

Museot ovat vakiinnuttaneet asemansa myös lasten syntymäpäivien paikkana. Ohjelmalliset, museon järjestämät synttärit ovat houkutte-leva vaihtoehto kotona kaahaavien kaverusten kemuille. Esimerkiksi EMMAssa Espoossa jär-jestetään pajakutsuja näyttelykäynnin, työpa-jatyöskentelyn ja herkuttelun merkeissä. Sata-kunnan museossa Porissa juhlijat etsivät piian apuna emännän kadonnutta helminauhaa. Kun helminauhat on koottu, juhlat jatkuvat museon kahvilasta tilattujen syömisten äärellä.

Aikuiseen makuun voisi sopia lasi kuohuvaa Helsingin Taidehallissa, jossa onkin järjestetty juhlia syntymäpäivistä väitöskaronkkaan. Juh-lan järjestelyihin vaikuttaa kulloinenkin näyttely, mutta joissakin näyttelyissä on mahdollista kattaa

vaikkapa pienen seurueen illallinen taiteen keskelle. Tapahtumatuotannon voi tilata museosta tai vuokrata pelkät tilat.

Taidehallissa tapahtuman osaksi suositellaan opastusta tai keskusteluoppaita, joilla sidotaan tapahtuma vierai-neen itse tilaan ja näytte-lyyn. Näin on myös muissa museoissa. Museoiden edustajat ovatkin iloisia siitä, että yksityishenkilöiden juhliin halutaan si-sällyttää usein näyttelykäynti tai -opastus.

Kansallismuseon aikuisten syntymäpäivä-pakettiin sisältyy räätälöity opastus sankaria kiinnostavasta aiheesta tai aikakaudesta, mutta opastuksia ja työpajoja kannattaa kysyä omasta lähimuseostakin. Miltä kuulostaisi fiftarihenki-set hipat automuseossa? Tai sittenkin pitopöytä Hämeen linnassa?

Museoissa juhlitaan monella tavalla ja monis-sa merkeissä. Vaikka verkkosivuilta ei valmiina juhlapaketteja aina löydykään, järjestetään mu-seoissa asiakkaan toiveiden mukaisia tapahtumia. Isoissa kohteissa, kuten Turun linnassa, on ver-kossa kattava hinnasto sisältäen niin vihkitilaisuu-det kuin kuvausluvatkin. Monesta paikasta hinta, tai jopa maksuttomuus, selviää kysymällä. m

Johanna Aartomaa

14 MUSEO 2/2015

Rakkaus

Edessä pitkä kesä ja taskussa Museokortti. Museomatkaa suunnitellessa voi kokea runsaudenpulaa, sillä Museokortilla pääsee lähes 200 museoon niin monta kertaa kuin haluaa. Suunnittelimme reittejä, joiden avulla pääsee alkuun vuoden mittaisen elämysmatkan ideoinnissa.

Kaikkien aikojen museokesä

1 Kartanokierrokselle ja linnaretkelle

Idyllisiä maisemia, komeita kartanoita ja kauniita puutarhoja. Museokortin kartanokierros alkaa Mänttä-Vilppulasta, jossa Serlachius-museo Göstan kartanossa voi uppoutua Suomen kultakauden taiteeseen. Samalla karta-nokierroksella voi poiketa Mäntsälän Alikartanoon ja Von Heidemanin suvun Urajärven kartanoon. Kartanoretkeilijä voi piipahtaa myös Länsi-Suomeen ja tutustua C.G.E. Mannerheimin synnyinkotiin Louhisaaren kartanoon As-kaisissa sekä Liedon Vanhalinnaan Aurajokilaakson kansallismaisemassa. Museokortti oikeuttaa sisäänpääsyyn myös Turun linnaan, Hämeen linnaan ja Olavinlinnaan, jonka uusi perusnäyttely avataan kesäkuussa.

2 Maailmanperintökohteet

UNESCO:n maailmanperintökohteita ovat maan arvok-kaimmat kulttuuri- ja luonnonperintökohteet. Museokortti avaa ovet myös maailmanperintökohteisiin. Suomenlin-nassa Museokortilla voi vierailla Lelumuseossa, sukel-lusvene Vesikossa, Maneesissa, Suomenlinna-museossa sekä Ehrensvärd-museossa. Vanhan Rauman museoissa tutustutaan idyllisen puutalokaupungin historiaan. Ver-lan tehdasmuseossa aika on pysähtynyt vuoteen 1964, jolloin pahvitehtaan koneet pysähtyivät.

#museot

3

1

24

SU

OM

EN

LIN

NA

N H

OIT

OK

UN

NA

N K

UV

A-A

RK

IST

O/L

EN

TO

KU

VA

VA

LL

AS

OY

MUSEO 2/2015 15

Rakkaus

Kaikkien aikojen museokesä

4 Musiikin ja taiteen juhlaa: Jean Sibelius 150 vuotta

Tänä vuonna vietetään Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuh-laa. Sibelius-museo Turussa on Suomen ainoa varsinainen musiikkimuseo ja siksi juhlavuoden ehdoton vierailukoh-de. Hämeenlinnassa Sibeliuksen syntymäkodin juhlanäyt-tely esittelee säveltäjämestarin taiteilijamuotokuvien kaut-ta. Sibeliuksen ja musiikin ystävien kannattaa vierailla myös Järvenpään taidemuseon Aino Sibelius -näyttelyssä sekä parin kodissa Ainolassa Tuusulanjärven maisemissa. Samalla retkellä kannattaa tutustua myös muihin Tuusu-lanjärven taiteilijakoteihin. Museokortilla ovet avautuvat Juhani Ahon Aholaan, Pekka Halosen Halosenniemeen sekä J.H. Erkon Erkkolaan.

5 Suunnittele oma museoretki!

Paras reitti syntyy suunnittelemalla itse. Kaikki Museo-kortti-museot, avoinnaoloajat, palvelut ja esteettömyystie-dot on listattu osoitteeseen www.museot.fi/museokortti. Mobiililaitteilla sivuston paikannusta käyttäen näet lähim-mät museot ja näyttelyt myös matkan päällä.

3 Lapin­matkaajalle

Museokortti kattaa koko Suomen etelästä pohjoiseen ja idäs-

tä länteen. Lapin Museokortti-kohteet tarjoavat runsaan kat-

tauksen luontoelämyksiä, saamelaiskulttuuria sekä pohjoista

eksotiikkaa. Museokortti on avain Kolttien perinnetaloon ja

Saamelaismuseo Siidaan Inarissa, Kultamuseoon Tankavaa-

rassa sekä Lapin maakuntamuseo Arktikumiin Rovaniemellä.

Rovaniemen taidemuseo Korundi on monipuolinen kulttuu-

rikeskus, jossa pääpaino on pohjoisten alueiden taiteessa.

Särestöniemi-museo Kittilässä kertoo persoonallisen taitei-

lijan elämästä. Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo

esittelee Sallan historiaa 1900-luvun alusta 1960-luvulle.

Tornionlaakson maakuntamuseo on avautunut äskettäin

täysin uudistuneena. Lähellä on myös Aineen taidemuseo.

SA

AM

EL

AIS

MU

SE

O S

IIDA

SIB

EL

IUS

15

0.O

RG

16 MUSEO 2/2015

Kolumni

Rakkaudesta, taiteesta & huijatuksi tulemisen helppoudesta

Sydämen voi viedä petollinen auer-vaara tai intohimoinen innostus tai-teenkeräilyyn. Molemmista jää nolo olo – rahan menetyksen lisäksi. Viime

kuukausina Suomessa on kohistu laajasta taide-väärennösvyyhdistä, jossa ihmisten hyväuskoi-suutta hyödynnettiin häikäilemättömästi. Taiteen ostajalle luotettavaksi teosaitouden auktoritee-tiksi voi riittää vakiintuneen myyjän näkemys. Moni kerääjä perustelee ostoksiaan ja teosva-lintojaan rakkaudella taiteeseen. Tutkimustietoa ei kiireisessä kauppatilanteessa ole ehditty tai haluttu etsiä.

Aikaisemmin suomalaisetkin taidehisto-rioitsijat kirjoittivat niin sanottuja aitousto-distuksia. Niissä luonnehdittiin teosta nopean silmämääräisen arvion perusteella ja lausuttiin ympäripyöreästi teoksen sijoittumisesta tunne-tun taiteilijan tuotantoon. Lähdetyöskentelyyn tai omistajuushistorian tarkastamiseen ei aina ehditty perehtyä. Menneinä vuosikymmeninä provenienssi eli omistajuushistoria kiinnosti vain harvoin taiteenkerääjiä, jollei teoksen tiedetty kuuluneen erityisen merkittävään kokoelmaan.

Sittemmin erilaisilla taidesäätiöillä on ollut paljon valtaa tiettyjen maailmankuulujen taitei-lijoiden tuotannon autentisoimisessa. Esimer-kiksi Pariisissa päämajaansa pitävä Wildenstein Instituutti on ominut itselleen aseman ainoana oikeana tahona, joka vahvistaa ranskalaisimpres-sionistien teoksia. Taidekauppa on pitkään luot-

tanut Wildensteinin sanaan aitousasioissa. Maine on kuitenkin saanut kolauksia

viime aikoina, kun eräitä Wildensteinin lausuntoja on todistettu vääriksi tieteel-lisen tutkimuksen avulla. Wildensteinin lausunnot perustuvat pitkälti Instituu-

tin julkaisemiin taiteilijoiden tuotantoa esitteleviin katalogeihin. Myös viime

vuosina tehdyt BBC:n taidetutkimus-dokumentit ja erinäiset oikeuden-

käynnit ovat rapauttaneet Wildensteinin asemaa taiteen ainoana oikeana auktoriteettina.

Taiteilijoiden sukusäätiöt valvovat monien tai-teilijoiden teosten autorisointia. Näillä säätiöillä on valta päättää, sisällytetäänkö äskettäin ”löy-detty” teos kyseisen taiteilijan tuotantoon vai ei. Usein kyseessä on ensivaikutelmaan perustuva, subjektiivinen vaikutelma teoksesta, mutta toki myös taiteilijan tuotanto yleensä tunnetaan näissä säätiöissä hyvin. Silti on mahdollista, että taiteili-jan tunnetun tuotannon ulkopuolelle jää teoksia, joita ei ole catalogue raisonnéihin dokumentoitu.

Ajat ovat muuttumassa. Konossööriys on tai-teentutkimuksen alalla katoava perinne. Taiteen ostajakunta nuortuu ja valveutuu, samoin taide-kauppiaat. Uusi kerääjä- ja kauppiassukupolvi haluaa modernia tutkimusta aitouden todista-miseksi. Taidekauppa on nykyisin hyvin kansain-välistä. Internet on nopeuttanut teosten kulkua maasta toiseen. Nettihuutokaupasta on helppoa tehdä löytöjä tutustumatta kyseiseen teokseen lähemmin. Ostajalle tällainen kauppa on riski.

Monitieteisiä menetelmiä soveltava taidete-ostutkimus voi osoittaa teoksen muuksi kuin on oletettu. Laajimmillaan tutkimukseen osallistuu taidehistorioitsijan ja konservaattorin lisäksi ma-teriaalianalyytikko tukenaan fysiikan ja kemian monialainen menetelmävalikoima. Tutkimusta voidaan täydentää kuvantamismenetelmillä, ku-ten hyperspektrikamerasta saatavalla tiedolla.

Joskus yllätys voi olla positiivinenkin, jos tutkittu teos voidaan osoittaa tutkimusten tu-loksena entistä vahvemmin oletetun mestarin tekemäksi. m

Tiina Koivulahti ja Hanna Pirinen ovat taidehistorioitsi-joita, jotka työskentelevät Jyväskylän yliopistossa Tekesin rahoittamassa RECENART – Research Centre for Art -tutkimushankkeessa.

Alla: RECENART-tutki-mushanke tuli tunne-

tuksi, kun se todisti Serlachius-museoiden

omistaman Heinäsuova ilta-auringossa -teoksen aidoksi Claude Monet´n maalaukseksi. Monitie-teellisessä tutkimustii-

missä on tutkijoita taide-historiasta, luonnontie-

teistä ja tietotekniikasta.

kesänäytte

lytMuseoiden

Kesänäyttelyt-ilmoitusliite esittelee suomalaisten museoiden monipuolista tapahtuma- ja näyttelytarjontaa ympäri Suomen. Ajantasaisen näyttelykalenterin ja lisätietoa museoiden tapahtumatarjonnasta sekä kaikki museokortti-museot löydät osoitteesta museot.fi.

Yhteydenotot Museo-lehden ilmoitusasioissa: Yhteistyökoordinaattori Helena Piipponen, helena.piipponen@museoliitto.fi, puh. 0444 300 701. Ilmoituskoot ja -hinnat löytyvät Museo-lehden mediakortista Museoliiton sivuilta osoitteesta www.museoliitto.fi/museo-lehti/ilmoitusmyynti.

Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki puh. 09 5841 1700 museoliitto@museoliitto.fi • www.museoliitto.fi

KESÄ/2015

Vuoden mittainen kulttuurimatka Museokortilla

Kaikkien aikojen kortti

Museokortti on lähes 200 museon yhteislippu. 54 eurolla pääsee museoon

vaikka joka päivä ympäri Suomen.

Kesällä kannattaa suunnata kulttuurimatkalle Suomeen. Eteläisin Museokortti-museo on Hangon museo ja pohjoisin Saamelaismuseo Siida Inarissa. Niiden väliltä löytyy parisataa museokohdetta, joissa poikkeaminen tarjoaa ainutlaatuisia kokemuksia, sivistystä ja miellyttävää yhdessäoloa.

Museokortti-kohteiden sijainnit kartalla löydät kätevästi osoitteesta Museot.fi. Voit ostaa Museokortin museoiden lipunmyynnistä tai Museot.fi -verkkokaupasta — joko itselle tai lahjaksi.

Aboa Vetus & Ars Nova -museo, Turku • Aineen taidemuseo,Tornio • Ainola, Jär-venpää • Alikartano, Mäntsälä • Amos An-dersonin taidemuseo, Helsinki • Apteekki-museo ja Qwenselin talo, Turku • Arabian museo, Helsinki • Ateneumin taidemuseo, Helsinki • Carlsron museo, Kristiinankau-punki • Designmuseo, Helsinki • Didrich-senin taide- ja kulttuurimuseo, Helsinki • Ehrensvärd-museo, Helsinki • Emil Ceder-creutzin museo, Harjavalta • Espoon kau-punginmuseo, Espoo • Glims talomuseo, Espoo • Etelä-Karjalan museo, Lappeenranta • Ratsuväkimuseo, Lappeenranta • Wolkof-fin talomuseo, Lappeenranta • Kaakkois-Suomen aluetaide museo, Lappeenranta • Etelä-Pohjanmaan maakunta museo, Seinä-joki • Forssan museo, Forssa • Forum Mari-num, Turku • Friitalan Nahkamuseo, Ulvila • Gallen-Kallelan Museo, Espoo • Hangon museo, Hanko • Harjamäen sairaalamuseo, Siilinjärvi • Helsingin kaupunginmuseo, Hel-sinki • Hakasalmen huvila, Helsinki • Helsin-gin observatorio, Helsinki • Helsingin Taide-halli, Helsinki • Hotelli- ja ravintolamuseo, Helsinki • Huittisten museo, Huittinen • Hvitträsk museo, Kirkkonummi • Hyvinkään kaupunginmuseo, Hyvinkää • Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää • Hämeen linna, Hä-meenlinna • Hämeenlinnan taidemuseo, Hämeenlinna • Iittalan lasitehtaan museo, Hämeenlinna • Ikolan ulkomuseo, Nurmes • Ilmatorjuntamuseo, Tuusula • J. L. Rune-bergin koti, Porvoo • Joensuun taidemuseo, Joensuu • Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylä • Jyväskylän yliopiston tiedemuseo, Jyväs-kylä • Keski-Suomen luontomuseo, Jyväsky-lä • Kulttuurihistoriallinen museo, Jyväskylä • Järvenpään taidemuseo, Järvenpää • Kan-kaanpään kaupungin museo, Kankaanpää • Kansallismuseo, Helsinki • Karkkilan ruuk-kimuseo Senkka: Suomen Valimomuseo ja Högforsin masuuni ja Karkkila-Högforsin työläismuseo, Karkkila • Keski-Suomen Il-mailumuseo, Jyväskylä • Keski-Suomen museo, Jyväskylä • Keuruun museo, Keuruu • Kolin luontokeskus Ukko, Lieksa • Kulta-museo, Sodankylä • Kuntsin modernin tai-teen museo, Vaasa • Kuopion korttelimuseo, Kuopio • Kuopion museo, Kuopio • Kuopion taidemuseo, Kuopio • Käsityömuseo Miila, Paimio • Lapin maakuntamuseo, Rovaniemi • Lapinlahden taidemuseo ja Eemil Halosen museo, Lapinlahti • Lapuan Patruunateh-taan museo, Lapua • Lapuan Taidemuseo, Lapua • Lapuanliikkeen museo, Lapua • Le-nin-museo, Tampere • Liedon Vanhalinna, Lieto • Lottamuseo, Tuusula • Louhisaaren kartano, Masku • Luontotalo Arkki, Pori • Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turku • Lusto – Suomen Metsämuseo, Savonlinna • Mannerheim-museo, Helsinki • Merikeskus

Vellamo, Kotka • Mobilia, Kangasala • Museo Militaria, Hämeenlinna • Museoalus Sigyn, Turku • Myllysaaren museo, Valkeakoski • Mäntyharjun Museo, Mäntyharju • Möhkön ruukkimuseo, Ilomantsi • Naantalin museo, Naantali • Nelimarkka-museo, Etelä-Poh-janmaan aluetaidemuseo ja Nelimarkka-residenssi, Alajärvi • Nurmeksen museo, Nurmes • Nuutajärven lasimuseo Prykäri, Urjala • Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki • Olavinlinna, Savonlinna • Orimattilan tai-demuseo, Orimattila • Oulun taidemuseo, Oulu • Palanderin talo, Hämeenlinna • Pa-raisten kotiseutumuseo, Paraisten kaupunki • Parppeinvaaran runokylä, Ilomantsi • Pie-lisen museo, Lieksa • Pohjanmaan museo ja Terranova Merenkurkun luontokeskus, Vaasa • Pohjois-Karjalan museo, Joensuu • Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu • Poh-jois-Pohjanmaan museo, Oulu • Turkan-saaren ulkomuseo, Oulu • Poikilo-museot,

Kouvola • Kouvolan taidemuseo, Kouvola • Porin taidemuseo, Pori • Porvoon museo, Porvoo • Holmin talo, Porvoo • Vanha raa-tihuone, Porvoo • Postimuseo, Tampere • Pöljän kotiseutumuseo, Siilinjärvi • Raahen museo: Kruununmakasiinimuseo, Raahe • Raahen museo: Pakkahuoneen museo, Raa-he • Raision museo Harkko, Raisio • Raken-nuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo, Pori • Rauman merimuseo, Rauma • Rau-man museo, Rauma • Kirsti, Rauma • Ma-rela, Rauma • Vanha Raatihuone, Rauma • Rauman taidemuseo, Rauma • Rautalammin museo, Rautalampi • Riihimäen kaupungin-museo, Riihimäki • Riihimäen taidemuseo, Riihimäki • RIISA - Suomen ortodoksinen kirkkomuseo, Kuopio • Rosenlew-museo, Pori • Rovaniemen taidemuseo, Rovaniemi

• Saamelaismuseo Siida, Inari • Saarijärven museo, Saarijärvi • Sagalundin Museo, Kemi-önsaari • Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo, Salla • Salon elektroniikkamuseo, Salo • Salon taidemuseo - Veturitalli, Salo • Sara Hildénin taidemuseo, Tampere • Sata-kunnan Museo, Pori • Savonlinnan maakun-tamuseo, Savonlinna • Serlachius-museo Gustaf, Mänttä-Vilppula • Serlachius-museo Gösta, Mänttä-Vilppula • Seurasaaren ulko-museo, Helsinki • Sibeliuksen syntymäkoti, Hämeenlinna • Sibelius-museo, Turku • Sine-brychoffin taidemuseo, Helsinki • Sotamu-seo, Helsinki • Maneesi, Helsinki • Sukellus-vene Vesikko, Helsinki • Stundars museo ja kulttuurikeskus, Mustasaari • Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museo, Seinäjoki • Suoma-laisen kirjan museo Pukstaavi, Sastamala • Suomen Ilmailumuseo, Vantaa • Suomen Jääkiekkomuseo, Tampere • Suomen käsi-työn museo, Jyväskylä • Suomen lasimuseo, Riihimäki • Suomen luontokeskus Haltia, Es-poo • Suomen maatalousmuseo Sarka, Loi-maa • Suomen merimuseo, Kotka • Suomen Metsästysmuseo, Riihimäki • Suomen Pan-kin rahamuseo, Helsinki • Suomen Rautatie-museo, Hyvinkää • Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki • Suomenlinna-museo, Hel-sinki • Suomenlinnan Lelumuseo, Helsinki • Särestöniemi-museo, Kittilä • Söderlångviks museum (Söderlångvikin museo), Kemi-önsaari • Taide- ja museokeskus SINKKA, Kerava • Taidekeskus, Kasarmi • Tuusulan taidemuseo, Tuusula • Tamminiemi, Hel-sinki • Tampereen museot, Tampere • Mu-seokeskus Vapriikki, Tampere • Tampereen taidemuseo – Pirkanmaan aluetaidemuseo, Tampere • Tampereen taidemuseon Muumi-laakso, Tampere • Teatterimuseo, Helsinki • Tekniikan museo, Helsinki • Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo, Rauma • Tikanojan taidekoti, Vaasa • Tornionlaakson maakun-tamuseo, Tornio • Turun Biologinen museo, Turku • Turun linna, Turku • Turun taide-museo Varsinais-Suomen aluetaidemuseo, Turku • Tuusulan museot, Tuusula • Halo-senniemi, Tuusula • Taiteilijakoti Erkkola, Tuusula • Työväenmuseo Werstas, Tampere • Urajärven kartano, Asikkala • Vanhan Vaa-san museo, Vaasa • Vankilamuseo, Hämeen-linna • Vantaan kaupunginmuseo, Vantaa • Vantaan taidemuseo, Vantaa • Varkauden museo, Varkaus • Varkauden taidemuseo, Varkaus • Verlan tehdasmuseo, Kouvola • Vi-savuoren museo, Valkeakoski • Wahlbergin museotalo, Uusikaupunki • Wäinö Aaltosen museo, Turku • Äänekosken taidemuseo, Äänekoski

Museokortti-kohteet

20 MUSEO 2/2015

Näyttelykalenteri Kesänäyttelyt

Rakastu musiikkimuistoihin

Hakasalmen Huvilahelsinginkaupunginmuseo.fi

1 1 .3 .2015–8. 1 .2017

ti–su 11–17 | to 11–19aina vaPaa PÄÄsY

Espoon modErnin taitEEn musEo wEEgEE-näyttElykEskus Ti, To, pe 11–18, ke 11–20, la, su 11–17 aherTajanTie 5, Tapiola puh. (09) 8165 7512 www.emma.museum kampisTa bussiT 106 ja 110

NUBBEN / Lars–GUNNar Nordström iN mEmoriam / 17.6.-13.9.2015

ErikoisnäyttelySIRKUKSEN MAGIAA

Avoinna ti, to-pe 11−18, ke 11−20, la-su 11−17

WeeGeen pääsylippu: 12/10 €, alle 18-v. ja yli 70-v. maksutta.

Näyttelykeskus WeeGeeAhertajantie 5, Espoopuh. 09-81631833lelumuseohevosenkenka.fi

SUOMEN LELUMUSEO HEVOSENKENKÄ

Toukokuu

Kulttuurihistorialliset museot

1.5.–30.8.2015 Elämää Fiskarsin ruukissa – Livet på Fiskars bruk Fiskarsin Museo, Raasepori

1.5.–31.7.2015 Koli kautta aikojen – Kolin koti-seutuyhdistyksen näyttely Kolin luontokeskus Ukko, Lieksa

1.5.–27.9.2015 Puusta pudonnut – Veehisten väki, Saamelaismuseo Siida, Inari

1.5.–31.12.2015 Säilyttämisen arvoinen? – Värd att bevaras? Fiskarsin Museo, Raasepori

1.5.–31.8.2015 Varkauden panssarikeskus Taipaleen kanavamuseo, Varkaus

2.5.–31.12.2015 Pääasia – Päähineitä museon kokoelmista, Mikkelin kaupungin museot, Suur-Savon museo, Mikkeli

2.5.–31.8.2015 Sodasta rauhaan – Suomi 1944-1945, Mikkelin kaupungin museot, Päämajamuseo, Mikkeli

3.5.–30.6.2015 Ari Niippa – Hetkiä luonto-polkujeni varrelta Kierikkikeskus, Oulu

5.5.–28.5.2015 Joel Nokelaisen Linnunradalla-teos ja Haapamäki lasten silmin -valokuvanäyttely, Keuruun museo, Keuruu

6.5.–18.10.2015 Ei vettä, rantaa rakkaampaa, Pohjois-Karjalan museo, Joensuu

6.5.–23.8.2015 Koppakuoriainen ja muita näyt-teitä – isänmaan puolesta Gallen-Kallela, Helinä Rautavaaran museo, Espoo

8.5.–16.8.2015 Helsinki-Savonlinna, Lusto – Suomen Metsämuseo, Savonlinna

10 NÄKÖKULMAA HANGON HISTORIAANTutustu mm. Hangon kylpylään

9.5.–31.8. ti-su 11–16, to myös 18–191.9.–18.10. ke, to, la, su 13–15, to myös 18–19

5/3/0 €Nycanderinkatu 4, 10900 Hanko040 135 9224www.hanko.fi

HANGON MUSEO

MUSEO 2/2015 21

NäyttelykalenteriKesänäyttelyt

Diamus – Helsingin diakonissalaitoksen museo

Lähimmäisenrakkauden tekoja

”Minä olen, koska sinä olet” -näyttely kertoo siitä, miten Helsingin Diakonissalaitos tukee heitä, jotka ovat suurimman avun tarpeessa.

Alppikatu 2, Päärakennus. Esteetön sisäänkäynti Amanda-rakennuksesta. Avoinna ma-pe 9-15 @ museo@hdl.fi puh. 040 4853545 www.hdl.fi/museo

Vapaa

pääsy!

TÄHTITIETEEN YLEISÖKESKUSYleisöopastus kk:n toinen la klo 14:00.Kuukauden tähtitaivas – planetaarioesitys kk:n ensimmäinen la klo 13:00.

Ti–ke, pe–su 12–16to 12–20Kopernikuksentie 1Helsinki6/4/2 €www.observatorio.fi

HELSINGIN OBSERVATORIO

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO

Suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin erikoismuseo. KASARI! – Suomalaisen ruokakulttuurin 80-luku,25.10.2015 asti Avoinna ti–su 11–18Liput 7 / 4 €Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1, G-porrasP. 044 7474 110hotellijaravntolamuseo.fi

Hakkapeliitoista rauhanturvaajiin

Unkarilaiset vapaaehtoiset talvisodassaLiisankatu 1, Helsinkiti–to 11–17, pe–su 11–16

Sukellusvene Vesikko

Sotamuseon ManeesiSuomenlinna, Helsinki11.5.–30.9. päivittäin 11–18

www.sotamuseo.fi

SOTAMUSEO8.5.–31.12.2015 Keksi metsässä, Lusto – Suomen Metsämuseo, Savonlinna

8.5.2015–10.4.2016 Metrolla Espooseen – Kellot kulkuvälineissä Suomen Kellomuseo, Espoo

8.5.–31.12.2015 Miss Universum 1975 Tamminiemi, Helsinki

8.5.–31.12.2015 Rosetta ja Aurinkokunnan arvoitukset, Helsingin observatorio, Helsinki

8.5.–27.9.2015 Terveyttä liikunnasta ja urheutta urheilusta, Etelä-Pohjan-maan maakuntamuseo, Seinäjoki

9.5.–18.10.2015 10 näkökulmaa Hangon historiaan, Hangon museo, Hanko

9.5.–31.10.2015 Ihminen, Taiteilija, Boheemi. Lauri Leppäsen syntymästä 120 vuotta, Huittisten museo, Huittinen

9.5.–30.8.2015 Marimekkoelämää – väriä, raitaa ja muotoja, Suomen käsityön museo, Jyväskylä

10.5.–30.12.2015 Kartsalla, entisten nuorten Riihimäki, Riihimäen kaupungin-museo, Riihimäki

13.5.–17.10.2015 Karhuherra Benjamin Kuopion museo, Kuopio

14.5.–26.9.2015 From Piretta with love Kuopion museo, Kuopio

15.5.–30.8.2015 ”Liikkumatta, olkaa hyvä!” Valokuvauksen historiaa ja kuvia Naantalista, Naantalin museo, Naantali

15.5.–15.9.2015 Nukke- ja lelumuseo Suruttoman 25. vuosi alkoi, Nukke- ja lelu-museo Suruton, Savonlinna

AJATTELUN VOIMAA – Helsingin yliopisto 1640–2015.Yliopistomuseon uusi päänäyttely.

Ma–pe 12–18, la 11–15.Heinäkuussa ma–pe 12–16.

Fabianinkatu 33, 3. krs (yliopiston päärakennus, uusi puoli).

Vapaa pääsy!www.museo.helsinki.fi

HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO

22 MUSEO 2/2015

Näyttelykalenteri Kesänäyttelyt

Suomalaista taidetta ainutlaatuisessa kotimiljöössä Helsingin Töölön kattojen tasalla

Avoinna ke 14–18 ja su 12–16. Yleisöopastukset ke 14.30 ja su 12.30 Vapaa pääsy. Ryhmät myös tilauksesta (60/75 eur)

POHJOINEN HESPERIANKATU 7, 00260 HELSINKI • (09) 494 436 www.taidekotikirpila.fi

Holmin perheen kesäpöytäPorvoon museo

Holmin talo, Välikatu 11, Porvoo6.6. - 6.9.2015

Avoinna: ma - la 10 - 16, su 11 - 16

1.9. 1.9. ke - su 12 - 16Pääsymaksu

puh. 0400 407 475, (019) 574 7500www.porvoonmuseo.fi

VIHDIN MUSEO

KesänäyttelyMUU MAA MANSIKKAVihtiläisiä kaukana

10.6.–6.9.2015ti–pe 12–16, su 12–15Muutokset mahdollisia3 €, alle 18-v maksutta

Kirkkoniementie 4, Vihtip. 09 42583185vihti.fi/palvelut/museo

SUOMEN METSÄSTYSMUSEO

SEPPO POLAMERI – ERÄTAITEEN MESTARI23. 4.–27. 9. 2015 1. 5.–31. 8. ti–su 10–17, 1. 9.–31. 12. ti–su 10–16 Tehtaankatu 23 A11910 RiihmäkiPuh. 019 722 294www.metsastysmuseo.fi

16.5.–19.9.2015 Vuonon kahdet kasvot Saamelaismuseo Siida, Inari

22.5.2–27.9.2015 Katse Karhulan suuntaan – valokuvia Karhulasta ja kauem-paakin, Kymenlaakson museo, Kotka

24.5.–13.9.2015 Saareen, Kainuun Museo, Kajaani

26.5–13.9.2015 Sara Wacklinin jäljillä, Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu

27.5.–23.8.2015 Abracadabra Lohja! Lohjan museo, Lohja

27.5.–23.8.2015 Porraskiveltä puiden siimekseen Suomalaisen puutarhataiteen ja arkkitehtuurin dialogeja Arkkitehtuurimuseo, Helsinki

29.5.–30.8.2015 Tuomas Sopasen kokoelman ryijyt, Keski-Suomen museo, Jyväskylä

Kesäkuu

1.6.–30.8.2015 Kaivoskaupungin ihmisiä Outokummun kaivosmuseo, Outokumpu

1.6.–30.8.2015 Leski & Poikamies – Änkan & ungkarlen, Fiskarsin Museo, Raasepori

1.6.–30.8.2015 Malmin matka – rikastusta Luikonlahdella, Outokummun kaivosmuseo, Outokumpu

1.6.–31.8.2015 Metsä josta itseni löysin, Möhkön ruukkimuseo, Ilomantsi

1.6.–31.8.2015 Pitsikoristeita ja herrain --huoneita – suomalaista rakennus taidetta Sortavalasta, Parppeinvaaran runokylä, Ilomantsi

1.6.–30.8.2015 Sota Outokummussa, Outo-kummun kaivosmuseo, Outokumpu

MUSEO 2/2015 23

NäyttelykalenteriKesänäyttelyt

www.poikilo.fi

KARJALAN KUNNAILLA

Taiteilijakoti ErkkolaRantatie 25, Tuusula p. 09 8718 3471www.erkkola.fiAvoinna 1.5.–31.8. ti–su 11–181.9.–30.4. ke–su 12–17

29.4.–6.9.2015

EdElfElt, Einola, JärnEfElt, HalonEn, HElEnius, HämäläinEn, Gallén, KEinänEn, Koivu, mäKinEn, orJala, sparrE, WEndElin

Rantatie, Tuusula www.halosenniemi.fiAvoinna 1.5.–31.8. ti–su 11–18 1.9.–30.4. ti–su 12–17

LUONNONLYYRIKKOPekka Halonen 150 vuotta

2.6.–30.8.2015

T U U S U L A NT A I D E M U S E O

2.6.–31.12.2015 Olavinlinnan uusi perusnäyttely ja työpaja ”Pikku herttua sali”, Olavinlinna, Savonlinna

2.6.–30.8.2015 Sateenvarjojen leikki, Tuusulan museot, Halosenniemi, Tuusula

2.6.–26.7.2015 Varuskuntakaupunki Oulu Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu

4.6.–3.1.2016 Mannerheim-näyttely, Suojelus-kunta ja Lotta Svärd -museo, Seinä-joki

4.6.–31.7.2015 SAVI Polttamaton savi perintei-sessä rakentamisessa, Rakennus-kulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo, Pori

5.6.–30.9.2015 ”Me halutaan vaan soittaa rock’n rollia” – Raahelaista bändihisto-riaa 70-luvulta 90-luvulle, Raahen museo: Kruununmakasiinimuseo, Raahe

6.6.–6.9.2015 Holmin perheen kesäpöytä Porvoon museo, Holmin talo, Porvoo

6.6.–23.8.2015 Juuret syvällä – Deep Roots Suomen käsityön museo, Jyväskylä

6.6.–19.9.2015 Kolttien perinnetalo Sevetti-järvellä, Saamelaismuseo Siida, Inari

6.6.–26.7.2015 Vaasan kesä, Vaasan taidehalli, Vaasa

6.6.–1.2.2016 Yhtä juhlaa – kansallispuku 130 vuotta, Suomen käsityön museo, Jyväskylä

8.6.–9.8.2015 Mökkielämää, Mäntyharjun Museo, Mäntyharju

10.6.–27.9.2015 Kylpyläelämää Loviisassa – Nuori Jean Sibelius, Loviisan kaupunginmuseo, Loviisa

24 MUSEO 2/2015

Näyttelykalenteri Kesänäyttelyt

SIBELIUKSEN SYNTYMÄKOTI

SIBELIUS VALOKUVASSA12.11.2014–13.12.2015

Kesämatineat-konserttisarjakesä–elokuu su klo 14.00

ma–su 10–16, 5/4/2 €Hallituskatu 11, Hämeenlinnap. 03 621 2755hameenlinna.fi/historiallinenmuseoYO

US

UF

KA

RS

H

HULLUN KERÄILIJÄNAARTEETEN GALEN SAMLARES SKATTERTREASURES OF THE MAD COLLECTOR5.2.–16.8.2015TI–PE 10–17, LA–SU 11–16 VAPAA PÄÄSYTIS.–FRE. 10–17, LÖR.–SÖN. 11–16  FRITT INTRÄDETUE–FRI: 10–17, SAT–SUN: 11–16 ADMISSION FREE

TIKKURILAN VANHA ASEMA, HERTAKSENTIE 1, 01300 VANTAAVANTAA.FI/KAUPUNGINMUSEO

Tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajienhistoriaa esittelevä Museo Militaria tarjoaa monipuolista katsottavaa

koko perheelle. Museon laajan perusnäyttelyn lisäksi ulkonäyttelyalueella on esillä tykkejä

1870-luvulta 1980-luvulle ja pioneerien 1870-luvulta 1980-luvulle ja pioneerien raskasta kalustoa.

Uudet vaihtuvat näyttelytTalvi-, jatko- ja Lapin sotien

kunniamerkit sekä Jääkärit ja Sibelius.

Ihan lähellä. Hämeenlinna Perhekaupunki.

Me odotamme Sinua!

www.museomilitaria.fi,

puh. (03) 682 4600. Vanhankapunginkatu 19, Hämeenlinna.

MEILLE PIENI ON OLLUT SUURTA JO VUODESTA 1985

SUOMENLINNAN LELUMUSEO ja museokahvila Samovarbar

ovat kesällä auki päivittäin 11-17/18

TERVETULOA!www.lelumuseo.fi

Museo-kesä.indd 1 4/20/2015 11:46:55 AM

12.6.–31.10.2015 Autot ja Helsinki, Mobilia, Kangasala

12.6.–13.9.2015 Hauskaa teatteri-iltaa. Heinolan kesäteatteri 2001–2015, Heinolan kaupungin-museo, Heinola

12.6.–18.12.2015 Liikkeelle, sanoi Kekkonen Mobilia, Kangasala

12.6.–18.12.2015 Moottori 90 vuotta, Mobilia, Kangasala

12.6.–23.8.2015 Punainen Tampere, Työväenmuseo Werstas, Tampere

12.6.–30.8.2015 Ryijyt-näyttely, Käsityömuseo Miila, Paimio

12.6.–13.9.2015 Tahdotko? – hääperinteitä Myllysaaren museo, Valkeakoski

12.6.–18.12.2015 Taksiliitto 70 vuotta, Mobilia, Kangasala

14.6.–30.9.2015 Iskelmäkuninkaat, Rautalammin museo, Rautalampi

15.6. –31.12.2015 Merimuseon taakse rakentuu Paarlastipuisto, Rauman meri-museo, Rauma

24.6.–16.8.2015 Uskelasta Saloon – vanhoja valo-kuvia, Meritalon museo, Salo

24.6.–2.8.2015 Yli-Jaakheitin savupirtti, Kemin historiallinen museo, Kemi

25.6.–4.10.2015 Vampyyrin varjostamat – lepakoiden salainen maailma, Pohjanmaan museo ja Terranova Merenkurkun luontokeskus, Vaasa 27.6.–30.8.2015 Sakke Yrjölä: Suo-men kauneimmat kalat, Luontotalo Arkki, Pori

WALL-HAKALAN TAIDESÄÄTIÖPENTTI PAPINAHOERKOT

5. 6.–16. 8. Lea Karttunen, Päivi Rintaniemi, Marjaana Tillanderti–pe 12–16 la 10–14 su 11–15, 2.6.–2.8. ti–su 12–18 • 1,5–3,5 €Lahdentie 65 Orimattilap. 044 781 3567www.orimattila.fi/taidemuseo

ORIMATTILAN TAIDEMUSEO

MUSEO 2/2015 25

NäyttelykalenteriKesänäyttelyt

1900-luvun kulttuurikotiHelsingin katajanokalla

AvoinnaOpastetut kierrokset maanantaisin 15.30 ja 17.00, kesäaikana sopimuksen mukaan

Kauppiaankatu 11 A,Helsinkip. 09 636 753 www.pss-saatio.fi

PÄivikki JA SAkAri SoHlBErGin kotiMuSEo

Heinäkuu

4.7.–30.8.2015 Karjalan kunnailta Kiskoon Kiskon kotiseutumuseo, Salo

8.7.–31.10.2015 Olavi Virta – Rintamaradion esiintyjän matka kaikkien aiko-jen solistitähdeksi, Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museo, Seinäjoki

10.7.2015–10.1.2016 Me teimme sen! Pori Jazzin viisi vuosikymmentä, Satakunnan Museo, Pori

10.7.–19.7.2015 Omakotitalo, Lapinlahden taide-museo ja Eemil Halosen museo, Lapinlahti

18.7.–4.9.2015 Perinteistä ja modernia pitsiä Annabergista, Rauman museo, Vanha Raatihuone, Rauma

18.7.–4.9.2015 Suomen Pitsinnyplääjät 25 vuotta, Rauman museo, Marela, Rauma

Elokuu

4.8.–4.10.2015 Turkansaaren ulkomuseo 90 vuotta, Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu

15.8.–31.12.2015 Tornio ja Haaparanta – 1. maailmansodan solmu kohtia, Tornionlaakson maakuntamuseo, Tornio

21.8.–15.11.2015 ”Huvin vuoksi” – Suurenmoiset Sariolat, Taide- ja museokeskus SINKKA, Kerava

21.8.–31.12.2015 Teollisuuden tekijät – Varkauden Teollisuus 200 vuotta, Varkauden museo, Varkaus

30.8.–4.10.2015 Lapset ja luonto, Kainuun Museo, Kajaani

Tykkää Museoliitosta Facebookissa!

26 MUSEO 2/2015

AINUTLAATUINEN NÄYTTELYKOKONAISUUS

Trafi ikki-museoiden yhteishankkeen ”Liikkeelle! – Suomi sodan jälkeen” -näyttelyt kertovat sodan jälkeisistä vuosista 1945-1975. Tieto liikkui entistä nopeammin postin ja television välityksellä, joka toi koteihin niin kuulennot kuin presidentti Kekkosenkin. Uusi uljas tulevaisuus rakennettiin uutteralla työllä. Suomi nousi renkaiden, kiskojen, siipien, laivaväylien ja kaapeleiden varaan ja avautui kohti Eurooppaa.

www.trafi ikki.fi /liikkeelle

TERVETULOA!

MERIKESKUS VELLAMOSUOMEN MERIMUSEOKOTKA

MEDIAMUSEO RUPRIIKKI JA POSTIMUSEOTAMPERE

SUOMEN RAUTATIEMUSEOHYVINKÄÄ

SUOMEN ILMAILUMUSEOVANTAA

FORUM MARINUMTURKU

MOBILIAKANGASALA

TEKNIIKAN MUSEOHELSINKI

RADIO JA TV-MUSEOLAHTI

MERIKESKUS VELLAMOSUOMEN MERIMUSEOKOTKA

MEDIAMUSEO RUPRIIKKI JA POSTIMUSEOTAMPERE

SUOMEN RAUTATIEMUSEOHYVINKÄÄ

SUOMEN ILMAILUMUSEOVANTAA

FORUM MARINUMTURKU

MOBILIAKANGASALA

TEKNIIKAN MUSEOHELSINKI

RADIO JA TV-MUSEOLAHTI

Liikkeelle! Uuteen kotiin. Kos-kettavia tarinoita Karjalan eva-koiden ja pakolaisina Suomeen muuttanneiden kokemuksista.

www.postimuseo.fi www.rupriikki.tampere.fi

Unelmat liikkeelle! – Elä-köön Interrail. Näyttelyssä tarkastellaan Interrail-mat-kustamista, reilaamista vii-dellä eri vuosikymmenellä.

www.rautatiemuseo.fi

Liikkeelle! Lentomatkailu uuteen nousuun. Lentomatkus-tamisen kasvun myötä suuri maailma aukesi suomalaisille.

www.ilmailumuseo.fi

Voimalla liikkeelle! Jäätä särkemään! Valokeilassa ovat jäänmurtaja Voima, satama-jäänsärkijä Turso ja talvime-renkulku Suomessa.

www.merikeskusvellamo.fi

Liikkeelle! - Valon ja voiman tekijät. Työtä ja työteliäisyyttä, tehostamis-ta ja koneromantiikkaa Strömbergin teollisuusvalo-kuvissa.

www.tekniikanmuseo.fi

Kuva liikkeelle! - televisio tuo kuvat kotiin -pop-up-näyttely kertoo television tulemises-ta Suomeen. Millainen oli telkkarin tie suomalaisten olohuoneisiin – ja sydämiin?

www.lahdenmuseot.fi /museot/fi /radio-ja-tv-museo

Suomi Liikkeelle 1945-1975. Risteilymatkustuksen historiaa -näyttely esittelee suomalai-sen risteilyturismin kehitystä ja laajentumista Itämeren alueelta aina Länsi-Afrikan kaukokohteisiin asti.

www.forum-marinum.fi

Liikkeelle!, sanoi Kekkonen. Nopeusrajoituksia ja Kekkos-teitä. Tieliikenteen historia vuosina 1945-1975.

www.mobilia.fi

24.4.—15.11.2015 22.4.2015—10.1.201624.4.—27.12.2015 25.4.—31.12.201524.4.2015—31.12.201713.3.—23.8.2015 12.6.-18.12.201525.4.2015 —10.1.2016

MUSEO 2/2015 27

Kesänäyttelyt

AINUTLAATUINEN NÄYTTELYKOKONAISUUS

Trafi ikki-museoiden yhteishankkeen ”Liikkeelle! – Suomi sodan jälkeen” -näyttelyt kertovat sodan jälkeisistä vuosista 1945-1975. Tieto liikkui entistä nopeammin postin ja television välityksellä, joka toi koteihin niin kuulennot kuin presidentti Kekkosenkin. Uusi uljas tulevaisuus rakennettiin uutteralla työllä. Suomi nousi renkaiden, kiskojen, siipien, laivaväylien ja kaapeleiden varaan ja avautui kohti Eurooppaa.

www.trafi ikki.fi /liikkeelle

TERVETULOA!

MERIKESKUS VELLAMOSUOMEN MERIMUSEOKOTKA

MEDIAMUSEO RUPRIIKKI JA POSTIMUSEOTAMPERE

SUOMEN RAUTATIEMUSEOHYVINKÄÄ

SUOMEN ILMAILUMUSEOVANTAA

FORUM MARINUMTURKU

MOBILIAKANGASALA

TEKNIIKAN MUSEOHELSINKI

RADIO JA TV-MUSEOLAHTI

MERIKESKUS VELLAMOSUOMEN MERIMUSEOKOTKA

MEDIAMUSEO RUPRIIKKI JA POSTIMUSEOTAMPERE

SUOMEN RAUTATIEMUSEOHYVINKÄÄ

SUOMEN ILMAILUMUSEOVANTAA

FORUM MARINUMTURKU

MOBILIAKANGASALA

TEKNIIKAN MUSEOHELSINKI

RADIO JA TV-MUSEOLAHTI

Liikkeelle! Uuteen kotiin. Kos-kettavia tarinoita Karjalan eva-koiden ja pakolaisina Suomeen muuttanneiden kokemuksista.

www.postimuseo.fi www.rupriikki.tampere.fi

Unelmat liikkeelle! – Elä-köön Interrail. Näyttelyssä tarkastellaan Interrail-mat-kustamista, reilaamista vii-dellä eri vuosikymmenellä.

www.rautatiemuseo.fi

Liikkeelle! Lentomatkailu uuteen nousuun. Lentomatkus-tamisen kasvun myötä suuri maailma aukesi suomalaisille.

www.ilmailumuseo.fi

Voimalla liikkeelle! Jäätä särkemään! Valokeilassa ovat jäänmurtaja Voima, satama-jäänsärkijä Turso ja talvime-renkulku Suomessa.

www.merikeskusvellamo.fi

Liikkeelle! - Valon ja voiman tekijät. Työtä ja työteliäisyyttä, tehostamis-ta ja koneromantiikkaa Strömbergin teollisuusvalo-kuvissa.

www.tekniikanmuseo.fi

Kuva liikkeelle! - televisio tuo kuvat kotiin -pop-up-näyttely kertoo television tulemises-ta Suomeen. Millainen oli telkkarin tie suomalaisten olohuoneisiin – ja sydämiin?

www.lahdenmuseot.fi /museot/fi /radio-ja-tv-museo

Suomi Liikkeelle 1945-1975. Risteilymatkustuksen historiaa -näyttely esittelee suomalai-sen risteilyturismin kehitystä ja laajentumista Itämeren alueelta aina Länsi-Afrikan kaukokohteisiin asti.

www.forum-marinum.fi

Liikkeelle!, sanoi Kekkonen. Nopeusrajoituksia ja Kekkos-teitä. Tieliikenteen historia vuosina 1945-1975.

www.mobilia.fi

24.4.—15.11.2015 22.4.2015—10.1.201624.4.—27.12.2015 25.4.—31.12.201524.4.2015—31.12.201713.3.—23.8.2015 12.6.-18.12.201525.4.2015 —10.1.2016

28 MUSEO 2/2015

Näyttelykalenteri Kesänäyttelyt

KESÄN NÄYTTELYT 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOTHallituskatu 8 E, 50100 MikkeliPuh. 015 194 2424 • Fax. 015 366 161museot@mikkeli.fi • www.mikkeli.fi/museot

23.5.–6.9.Hullu luovuus– Nyrjähtänyttä suomalaista sarja-kuvahuumoria

Mikkelintaidemuseo

Ristimäenkatu 550100 MikkeliPuh. 015 194 2424Avoinna ti, pe, su 10–17, ke 12–19, la 10–13, ma suljettu.

Päämajankuja 1–350100 MikkeliPuh. 015 194 2424Avoinna 2.5.–31.8. päivittäin 10–17.

Päämajamuseo31.12. saakkaSodasta rauhaan– Suomi 1944–1945

Suur-Savon museo2.5.–31.8. Pääasia – Päähineitä museon kokoelmasta

Otavankatu 1150130 Mikkeli Puh. 015 213 606Avoinna 2.5.–31.8. ti–pe 10–17, la 14–17.

Musturi, Samuelin matkassa, 2009©Kuvasto ry

Due Nelimarkka 28.5.– 4.10. 2015

Eero NelimarkkaRiitta Nelimarkka

yhteisnäyttelyJOENSUUN TAIDEMUSEO ONNI

Kirkkokatu 23, www.joensuuntaidemuseo.fiTi, to – su 10 – 16, ke 10 – 20, ma suljettu

POHJOIS-KARJALAN MUSEOCarelicum, Koskikatu 5, www.pohjoiskarjalanmuseo.fi

Ma – pe 9 – 17, la – su 10 – 15

Ei vettä rantaa rakkaampaa6.5.– 18.10.2015

JOENSUUN MUSEOKESÄ 2015

KUOPION TAIDEMUSEO

LEONARDO DA VILHURisto Vilhunen 70 vuotta26. 9. saakka

PERHEKUVIAPekka Halonen 150 vuotta29. 8. saakka

Avoinna ti–la 10–176/4 €, alle 18-v. maksutta.Kauppakatu 35, Kuopiopuh. 017 182 633taidemuseo.kuopio.fi

PYHYYDEN PORTAILLA

Avoinna ti–su klo 10–16, ma suljettu.

Karjalankatu 1, KuopioPuh. 0206 100 266

riisa.fi

RIISA – SUOMEN ORTODOKSINEN KIRKKOMUSEO

Taidemuseot

Toukokuu

5.5.–30.6.2015 Ari Tukiainen: Vornan veitsi Kolin luontokeskus Ukko, Lieksa

6.5.–23.8.2015 Kemiä kokoelmissa Kemin historiallinen museo, Kemi

7.5.–6.9.2015 Puolivilli puutarha Poikilo-museot Kouvolan taidemuseo, Kouvola 8.5.–6.9.2015 Annie Krokforsin taidetta, K. H. Renlundin museo – Keski-Pohjan-maan maakuntamuseo, Roosin talo, Kokkola

8.5.–16.8.2015 Hanneriina Moisseinen: Liinatie, Varkauden museo, Varkaus

8.5.–30.8.2015 Martta Wendelin, Hämeenlinnan taidemuseo, Hämeenlinna

8.5.2015–10.1.2016 Pohjoiset taiteilijat Antti Ylönen ja Kari Södö, Lusto – Suomen Metsämuseo, Savonlinna

9.5.–14.6.2015 Connections North – Mirror Images, Galleria Ratamo, Jyväskylä

13.5.–26.9.2015 Leonardo Da Vilhu. Risto Vilhunen 70 vuotta, Kuopion taide-museo, Kuopio

16.5.–13.9.2015 Toisten taidetta, Serlachius-museo Gösta, Mänttä-Vilppula

16.5.–23.8.2015 Vuoden nuori taiteilija 2015 – Ville Andersson, Tampereen taidemuseo - Pirkanmaan aluetaide-museo, Tampere

19.5.–27.9.2015 Mustan paperin maailma – Suomalaista siluettitaidetta Emil Cedercreutzin museo, Harjavalta

Uusi näyttelyMIELIKUVITUS – Rudolf Koivu 125

PerusnäyttelyInkunaabelista sähkökirjaan

1.6.–10.8. ma–su 10–17, 11.8.–31.5. ti–pe 10–16, la 10–15

Marttilankatu 12, SastamalaLiput 6/4/0 €p. 010 3212 950www.pukstaavi.fi

SUOMALAISEN KIRJAN MUSEO PUKSTAAVI

KAKSI NÄYTTELYÄ AKSELI GALLEN-KALLELAN LAPSUUDESTA.Taiteilijan varhaisia töitä ja valokuvia hänen kotiseudustaan.

26. 4.–10. 8. ke–su 12–17, 12. 8.–3. 10. ke–la klo 12–16Jaatsinkatu 2, SastamalaVapaa pääsy.p. 050 313 1408www.sastamalanmuseo.sastamala.fi

SASTAMALAN SEUDUN MUSEO

MUSEO 2/2015 29

NäyttelykalenteriKesänäyttelyt

PERUSNÄYTTELY PARIISI ON SESAM

6.6.–20.9. Jan-Erik Andersson BYGGA BO TÄNKA – RAKENTAA ASUA AJATELLA

Avoinna: ti–pe 11–17, la 12–16, su 12–17Pääsymaksut: 6/4 €

Pekkolantie 123, 62900 Alajärviwww.nelimarkka-museo.fi

NELIMARKKA-MUSEO I ETELÄ- POHJANMAAN ALUETAIDEMUSEO

HUITTISTEN MUSEO

IHMEELLINEN ELÄMÄ ON MINULLA OLLUTKuvanveistäjä Lauri Leppäsen syntymästä 120 vuotta9. 5.–31. 10. 2015

Avoinna la–su 12–161.6.–15.8. myös ti–pe 12–17, ryhmät sopimuksen mukaan

Kirkkotie 4, Huittinen02 5604319www.huittinen.fi/museo

19.5.–27.9.2015 Valokuvan tanssi Emil Cedercreutzin museo, Harjavalta

22.5.–30.8.2015 Nita Vera: Needles of Love Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki

22.5.–18.10.2015 Voi sitä näinkin elää! Esittelyssä ITE-taiteilijoiden koteja, K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, Museokortteli, Kokkola

23.5.–9.8.2015 Julian Opie, Helsingin Taidehalli, Helsinki 23.5.–30.8.2015 Miljoonatohtori H.F. Antellin taidekokoelma, Tikanojan taidekoti, Vaasa

28.5.–4.10.2015 Due Nelimarkka, Joensuun taide-museo, Joensuu

28.5.–6.9.2015 Rokokoo – Pohjoisia tulkintoja, Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki

29.5.–19.9.2015 Aika on Lahden, Lahden kaupunginmuseo, Taidemuseo/ Julistemuseo, Lahti

29.5.–30.8.2015 Outi Martikainen – tekstiili-näyttely, Keski-Suomen museo, Jyväskylä

29.5.–3.8.2015 Teoksia kokoelmasta, Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki

29.5.–31.12.2015 Timo Sarpaneva: Taidetta lasista – Collection Kakkonen, Suomen lasimuseo, Riihimäki

30.5.–4.10.2015 Leena Luostarinen, Kaukainen rakkaus, Salon taidemuseo – Veturitalli, Salo

Kesäkuu

1.6.–31.8.2015 Kalevala uusin silmin Parppeinvaaran runokylä, Ilomantsi

30 MUSEO 2/2015

Näyttelykalenteri Kesänäyttelyt

Sagalunds museum / Sagalundin museo

Öppet / Auki 1.6 – 31.8

kl(o) 11-17 6€ / 5€

Guide / Opas Museivägen 7 25700 Kimito

02- 421728

www.sagalund.fi

Dalsbruks bruksmuseum / Ruukinmuseo

Öppet / Auki 1.6 – 30.8

kl(o) 11-18 4€ / 2€

Guide / Opas Tullbacksvägen 7

25900 Taalintehdas 040-721 95 35

RAUMAN MUSEO MARELA

SUOMEN PITSIN­NYPLÄÄJÄT 25 VUOTTA18. 7.–4. 9. 2015

Avoinna 19. 5.–30. 6. ja 1. 8.–31. 8. ti–su 10–171. 7.–31. 7. joka päivä 10–17Kertalippu 4/3, alle 18-v ilmaiseksiKauppakatu 24

Lisätietoja www.rauma.fi/museo044-7933532

JUKON TARINAJunnilan Konepajasta konekaupan kuihtumiseen31. 8. 2015 asti

Avoinna kesäkaudella joka päivä klo 10–17Pääsymaksu 6/4/2 €

Vanhankirkontie 383, Loimaap. 02 763 7700www.sarka.fi

SUOMEN MAATALOUSMUSEO SARKALAPUAN TAIDEMUSEO

TOMMI TOIJA Mutatis Mutandis13.6.–12.9.2015

Avoinna ti–pe 12–18 la 11–15 Kulttuurikeskus Vanha Paukku Kustaa Tiitun tie 1 Lapua p.06-4384520 www.lapuantaidemuseo.fi

NAANTALIN MUSEO

Kesänäyttely LIIKKUMATTA, OLKAA HYVÄ! Valokuvauksen historiaa ja kuvia Naantalista

Mannerheiminkatu 2115.5.–30.8. ti–su klo 11–18Aikuiset 4 / 3 / 2p. 02 435 2727www.naantali.fi/museo

2.6.–13.9.2015 8 valotusta – Tapio Wirkkala toisin silmin, Ateneumin taide-museo, Helsinki

2.6.–9.8.2015 Kasken kierto, Lapinlahden taidemuseo ja Eemil Halosen museo, Lapinlahti

2.6.–30.8.2015 Luonnonlyyrikko – Pekka Halonen 150 vuotta, Tuusulan museot, Halosenniemi, Tuusula

2.6.–9.8.2015 Sanna Saastamoinen-Barrois: Kasken kierto, Lapinlahden taidemuseo ja Eemil Halosen museo, Lapinlahti

2.6.–4.10.2015 Veikko Kasurisen lahjoitus-kokoelma, Joensuun taidemuseo, Joensuu

5.6.–6.9.2015 Blanc de Blancs – Valkoisesta valkoista – Helmi Remes, Suomen lasimuseo, Riihi-mäki

5.6.–13.9.2015 Françoise Jaquet, Ajan siivillä, Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylä

5.6.–20.9.2015 Jacques Henri Lartigue RIVIERA, Turun taidemuseo Varsinais-Suomen aluetaidemuseo, Turku

5.6.–30.8.2015 Jorma Kuula – Muistoissa, Kemin taidemuseo, Kemi

5.6.–6.1.2016 MieliKUVITUS – Rudolf Koivu 125, Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, Sastamala

5.6.–31.8.2015 Möhkönvirta 2015, Möhkön ruukkimuseo ja Parppeinvaaran runokylä, Ilomantsi

5.6.–20.9.2015 PIMIÖ Dominigue Gonzalez-Foerster & Tristan Bera: Belle

MUSEO 2/2015 31

NäyttelykalenteriKesänäyttelyt

Raision museo Harkko / Raision kaupungintaloNallinkatu 2, 21200 Raisio044 797 1683www.raisio.fi /harkkoVapaa pääsy

Ina Colliander 1905-1985Tyttö ja perhonen

24.4.-30.8.2015

Ina Colliander, 1950, Tyttö ja perhonen, puupiirros, 39 x 25 cm

Salon elektroniikkamuseoRadio- ja televisionäyttelyto-pe 12-18, la 12-1617.6.-31.8. ke-pe 12-18, la-su 12-16Salorankatu 5-7Halikon museo4.6.-9.8. to, la ja su 12-18Kiikalan kotiseutumuseo 7.6.-30.8. su 12-15Kiskon kotiseutumuseo4.-26.7. la-su 12-15, 2.-30.8. su 12-15Meritalon museo24.6.-16.8. ke-pe 12-17, la-su 12-16Perniön museo 2.6.-9.8. ti ja su 13-17Suomusjärven kotiseutumuseo20.6.-9.8. la ja su 12-15Trömperin kestikievari24.6.-9.8. ke-su 12-18

www.salomus.fi, samu@salo.fi(02) 7784883, (02) 7784885

SAMU kutsuu SALON museoihin

comme le jour, Turun taidemuseo Varsinais-Suomen aluetaidemuseo, Turku

5.6.–20.9.2015 STUDIO Kari Vehosalo: Terrible Nature, Turun taidemuseo Varsinais-Suomen aluetaidemuseo, Turku

5.6.–13.9.2015 Veikko Hirvimäki, Kohtaamisia, Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylä

6.6.–20.9.2015 Jan-Erik Andersson Bygga bo tänka – Rakentaa asua ajatella, Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo ja Nelimarkka- residenssi, Alajärvi 6.6.–30.8.2015 Kaukovainio – lähiötarinoita, Oulun taidemuseo, Oulu

6.6.–30.8.2015 Lennokkaasti keinuen, Oulun taidemuseo, Oulu

6.6.–30.8.2015 Quilt Visions – Amerikkalaista nykytilkkutaidetta, Oulun taidemu-seo, Oulu

7.6.–13.9.2015 Marita Liulia, Heinolan taidemuseo, Heinola

7.6.–30.9.2015 Viktor Kuuselan, Rautalammin museo, Rautalampi

10.6.–30.8.2015 Turku Biennaali 2015 – Odottamaton vieras, Aboa Vetus & Ars Nova -museo, Turku

11.6.–14.2.2016 Helenen puutarhassa, Riihimäen taidemuseo, Riihimäki

11.6.–13.9.2015 Reidar Särestöniemi (1925–1981), Kajaanin taidemuseo, Kajaani

12.6.–13.9.2015 Daniel & Geo Fuchs: Stasi Secret Rooms, Porin taidemuseo, Pori

12.6.2015–17.1.2016 Daniel & Geo Fuchs: Toygiants, Forces & Explosions, Porin taide-museo, Pori

32 MUSEO 2/2015

Näyttelykalenteri Kesänäyttelyt

Frans Hiivanainen, Sisäkuva vaasalaiskodista, 1910. Kuva: Pohjanmaan museo, Tony Knif.

Museokatu 3, 65100 Vaasa Puh. 06 325 3800

www.pohjanmaanmuseo.fi

Hovioikeudenpuistikko 4, VaasaPuh. 06 325 3916

Avoinna: tiistai – sunnuntai 10-16Opastusvaraukset 040 356 4870

www.tikanojantaidekoti.fiAlbert Edelfelt, Pariisin Luxembourgin puistossa, 1887. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Aaltonen.

12.6.–6.9.2015 Heikki Marila. Kukkia ja perkeleitä, Wäinö Aaltosen museo, Turku

12.6.–20.8.2015 Kesän taidenäyttely Riihi-saaressa, Savonlinnan maakunta-museo, Savonlinna

12.6.–13.9.2015 Kuvia lavan takaa ja lavalta. Pori Jazz 50 vuotta, Porin taidemuseo, Pori

12.6.–20.9.2015 Matkalla maan keskipisteeseen - nykytaidetta Keski-Suomessa 2015. Taiteilijat Kirsi Tapper ja Nora Tapper, Keuruun museo, Keuruu

12.6.–13.9.2015 Milja Viita – Afrikka-aiheisia vi-deoteoksia, Porin taidemuseo, Pori

12.6.–27.9.2015 Out of the Box, Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa

12.6.–30.8.2015 Taju 2015 – Matka, Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää

12.6.–31.12.2015 Tapio Wirkkalan posliinia Rosenthalille1956–1985, Suomen lasimuseo, Riihimäki

13.6.–13.9.2015 Kaukainen kosketus, Serlachius-museo Gösta, Mänttä-Vilppula

13.6.–13.9.2015 Osaatteko valssata neiti Minkkinen? Eila Minkkisen retrospektiivinen näyttely Rauman taidemuseo, Rauma

13.6.–13.9.2015 Visio 2015, Serlachius-museo Gösta, Mänttä-Vilppula

15.6.–1.10.2015 Otteita taiteilijaelämästä – Reidar Särestöniemi ja Kalervo Palsa, Särestöniemi-museo, Kittilä

MUSEO 2/2015 33

NäyttelykalenteriKesänäyttelyt

16.6.–13.9.2015 Tekstiilitaiteilija Riitta Hytönen-Pasanen, Äänekosken taidemuseo, Äänekoski

17.6.–13.9.2015 Nubben – Lars-Gunnar Nordström In Memoriam, EMMA – Espoon modernin taiteen museo, Espoo

18.6.–12.7.2015 Kaupunkikerroin 2015: Merja Nieminen & James Andean ja Juhana Moisander, Galleria Ratamo, Jyväskylä

18.6.–27.9.2015 Tarujen kansat, Ateneumin taide-museo, Helsinki

26.6.–1.9.2015 Kuvataiteilija, taidegraafikko Tommi-Wihtori Roström: Meren viiva, Rauman merimuseo, Rauma

26.6.–27.9.2015 Vuoden jazztaiteilija 2015, Aineen taidemuseo, Tornio

Heinäkuu

1.7.–31.7.2015 Iloiset eläinystävämme, Kierikki-keskus, Oulu

1.7.–2.8.2015 Joki virtaa – Yli-Iin taidepiirin 40-vuotisjuhlanäyttely, Kierikki-keskus, Oulu

1.7.–31.12.2015 Valon leikki, Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo, Rauma

8.7.–31.7.2015 Yhteisötaideteos, Pihlajaveden kotiseutumuseo, Keuruu

10.7.–13.9.2015 Pitsiviikon pihanäyttely, Rauman taidemuseo, Rauma

16.7.–15.8.2015 Anne Tamminen: Eläintarha ja Heikki Humberg: Human Nature Galleria Ratamo, Jyväskylä

UUDENKAUPUNGIN MUSEON WAHLBERGIN TALO

Näyttely museon 120-vuotisesta historiasta

8. 6.–30. 8. 2015 ma–pe 10–17, la–su 12–15

Ylinenkatu 11, Uusikaupunki

uudenkaupunginmuseo.fi

UUDENKAUPUNGIN MUSEO

Suomen museoliitto Twitterissä

Twitter.com/museoliitto

34 MUSEO 2/2015

Näyttelykalenteri Kesänäyttelyt

Elokuu

1.8.–31.8.2015 Matti Pikkujämsä – Kuvituksia, Kierikkikeskus, Oulu

7.8.–20.9.2015 Rapujuhlat – suomenruotsalai-nen karnevaali, Vaasan taidehalli, Vaasa

13.8.–6.9.2015 Grayscale: Alexandra Schewski, Ingibjörg Jóhanna Gunnlaugsdóttir, Jan Kromke ja Johanna Pihlajamaaa, Galleria Ratamo, Jyväskylä

14.8.–31.1.2016 Väri vapautuu – Suomen taiteen uudistajia 1908 – 1914 Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseo, Helsinki

20.8.2015–31.1.2016 Pimiö – Darkroom, Suomen valoku-vataiteen museo, Helsinki

21.8.–1.11.2015 Hortensia – Toini Markkasen syntymästä 100 vuotta, Varkauden museo, Varkaus

21.8.–26.10.2015 Pyhän Teresan hurmio, Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki

26.8.–27.9.2015 KA-ZE, Tikanojan taidekoti, Vaasa

26.8.–18.10.2015 Metsän pimeys ei pelota Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna

28.8.–8.11.2015 Matka yöhön, Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna

TÄHDISTÄ RÄNNIIN15. 5.–5. 10. 2015Suomen ja kansainvälinen kultahistoria

Kivi- ja mineraalinäyttely

Museokauppa

Kullanhuuhdontaa

Avoinna kesäkaudella joka päivä 9–17Pääsymaksut 10/8/5 EUR99695 Tankavaarap. 016-626171www.kultamuseo.fi

KULTAMUSEO

NA

SA

, E

SA

, J

. H

ES

TE

R,

A.

LO

LL

(A

SU

)

Museokortti • museot.fi

MUSEO 2/2015 35

Rakkaus

Museoliitto m

aksaa postim

aksun

SU

OM

EN

MU

SE

OLIITTO

Tunnus 50

15

31

2

00

00

3 VA

STA

US

LÄH

ETYS

Kerro meille mikä on tämän lehden mielen- kiintoisin juttu. Voit antaa palautetta Museo- lehdestä myös omin sanoin. Minkälaiset jutut purevat? Mikä mättää? Vastaa ja voit voittaa Suomen lasimuseon museokauppatuotteen!

LEHDEN MIELENKIINTOISIN JUTTU LÖYTYY SIVULTA

PALAUTETTA TOIMITUKSELLE

NIMI

LÄHIOSOITE

POSTINUMERO

POSTITOIMIPAIKKA

Postita palautekortti 1. 10. 2015 mennessä. Vastauksesi ja palautetta toimitukselle voit lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen info@museoliitto.fi. Vastanneiden kesken arvomme hienon museokauppatuotteen.

kerro meille

Palautetta lähettäneiden kesken arvotaan Lasitaivaan valmistama kirjepaino. Sydämen on suunnitellut ja valmistanut nuutajärveläinen lasinpuhaltaja Marika Kinnunen. Lasitaivaan tuotteita voi ostaa Suo-men lasimuseosta, jossa sydämen hinta on 18 euroa.

SUOMEN LASIMUSEO on avoinna ti–su klo 10–18. Osoite: Tehtaankatu 23, 11910 Riihimäki. www.suomenlasimuseo.fi

Alajärvi: Nelimarkka-museo, Pekolantie 123 • Es-poo: EMMA – Espoon modernin taiteen museo • Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, WeeGee-talo, Ahertajantie 5 Forssa: Forssan museo, Wahrenin-katu 12 Hanko: Hangon museo, Nycanderinkatu 4 Helsinki: Diamus Helsingin diakonissalaitoksen museo, Alppikatu 2 • Helsingin kaupunginmuseo, Sofiankatu 4 • Hakasalmen huvila, Mannerhei-mintie 13b • Työväenasuntomuseo, Kirstinkuja 4 • Ratikkamuseo, Töölönkatu 51 A • Helsingin Observatorio, Korpenikuksentie 1 • Helsingin yliopistomuseo, Fabianinkatu 33 • Hotelli- ja ra-vintolamuseo, Tallberginkatu 1 G 60 • Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo, Kauppiaankatu 11 A • Sotamuseo, Liisankatu 1 • Sotamuseon Maneesi, Suomenlinna C 77 • Suomen Urheilumu-seo, Olympiastadion • Suomenlinnan Lelumuseo, Suomenlinna C 66 • Taidekoti Kirpilä, Pohjoinen Hesperiankatu 7 • Tekniikan museo, Viikintie 1 Huittinen: Huittisten museo, Kirkkotie 4 Hyvin-kää: Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkäänkatu 9 Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupungin histori-allinen museo, Kustaa III:n katu 8 • Palanderin ta-lo, Linnankatu 16 • Sibeliuksen syntymäkoti, Hal-lituskatu 11 • Hämeen linna, Kustaa III:n katu 6 • Hämeenlinnan matkailuneuvonta, Raatihuoneen-katu 11 • Museo Militaria, Vanhankaupunginkatu 19 Joensuu: Carelicum, Koskikatu 5 • Joensuun taidemuseo, Kirkkokatu 23 • Joensuu kaupungin-kirjasto, Koskikatu 5 Jyväskylä: Keski-Suomen museo, Alvar Aallon katu 7 • Käsityöläismuseot, Cygnaeuksenkatu 2 Kajaani: Kainuun museo, Asemakatu 4 • Kajaanin taidemuseo, Linnanka-tu 14 • Kajaanin kaupunginkirjasto, Seminaarin-katu 15 • Kemiö: Sagalundin museo, Museotie 7 Kangasala: Mobilia, Kustaa Kolmannentie 75 Kotka: Suomen merimuseo, Tornatorintie 99 A Kouvola: Kouvolan taidemuseo Poikilo, Varus-kuntakatu 11 • Kouvolan kaupunginkirjasto, Salpausselänkatu 33 • Elimäen kotiseutumuseo, Alppiruusuntie 98 • Suomen Puotimuseo, Vanha-tie 22, Valkeala Kuopio: Kuopion museo, Kaup-pakatu 23 • Kuopion korttelimuseo, Kirkkokatu 22 • J.V. Snellmanin kotimuseo, Snellmaninkatu 19 • Kuopion taidemuseo, Kauppakatu 35 • Riisa – Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Lahti: Ra-dio- ja tv-museo, Saimaankatu 11, 4. krs Lappeen-ranta: Etelä-Karjalan museo, Kristiinankatu 15 • Etelä-Karjalan taidemuseo, Kristiinankatu 8–10 • Lappeenrannan maakuntakirjasto, Valtakatu 47 Lapua: Lapuan Taidemuseo, Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Kustaa Tiitun tie 1 Loimaa: Suo-men maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383 Mikkeli: Mikkelin taidemuseo, Ristimäenkatu 5 • Suur-Savon museo, Otavankatu 11 • Viestikes-kus Lokki, Naisvuori Mänttä: Serlachius-museo Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 • Serlachius-museo Gösta, Joenniementie 47 Naantali: Naan-talin museo, Mannerheimintie 21 ja Katinhäntä 1 Noormarkku: Ahlströmin ruukit, Laviantie 14 Orimattila: Orimattilan taidemuseo, Lahdentie 65 • Orimattilan kotiseutumuseo, Pappilantie 4 Pori: Porin taidemuseo, Eteläranta • Satakunnan mu-seo, Hallituskatu 11 • Luontotalo Arkki, Pohjois-puisto 4 • Rosenlew-museo, Kuninkaanlahdenka-tu 14 Porvoo: Porvoon museo, Raatihuoneenkatu 21 • Holmin talo, Välikatu 11 Raisio: Raision mu-seo Harkko, Nallikatu 2 Rauma: Rauman museo, Kauppakatu 24 • Riihimäki: Suomen Metsästys-museo, Tehtaankatu 23 Rovaniemi: Rovaniemen kaupunginkirjasto, Jorma Eton tie 6 Salo: Salon Sastamala: Pukstaavi, Marttilankatu 12 1

MuseoKesä-lehden löydät seuraavista paikoista:

36 MUSEO 2/2015

Rakkaus

Museo-lehti tutustui Suomen Rautatiemuseoon ja sen interrail-näyttelyä valmistelevaan henkilökuntaan.

Näin me sen teimme! MUSEONÄYTTELY RAKENTUU YHTEISTYÖSSÄ

Yleensä museovieras kohtaa lipun-myyjän, valvojan ja hyvässä tapauk-sessa oppaan. Voisi kuvitella, että siinä on koko henkilökunta. Avoin-

napito työllistää kuitenkin vain osan museoväes-tä. Heidän lisäkseen museoissa työskentelee iso joukko henkilökuntaa kulissien takana. Tutkijat, amanuenssit, museonjohtajat, konservaattorit, museolehtorit, museomestarit, projektityönte-kijät ja monet muut osallistuvat omalla työpa-noksellaan näyttelyn valmisteluun. Mitä heidän työnkuvaansa kuuluu?

Suomen Rautatiemuseo on Hyvinkäällä sijait-seva rautatiehistorian valtakunnallinen erikois-museo, johon tutustuu vuosittain noin 25 000 kävijää. Museo-lehti vieraili museossa huhtikuun

puolessa välissä, jolloin asemarakennukseen si-joittuvan interrail-aiheisen näyttelyn avajaisiin oli puolitoista viikkoa. Tunnelma oli vielä koh-talaisen rauhallinen ja henkilökunnalla oli aikaa kertoa, miten he ovat osallistuneet uuden näyt-telyn suunnitteluun ja toteutukseen.

TIINA LEHTINEN,

MUSEONJOHTAJA

Museonjohtajana vastaan museon toiminnas-ta, taloudesta ja henkilöstöhallinnosta. Lisäksi toimin museota ylläpitävän säätiön toiminnan-johtajana ja museon yhteyshenkilönä monien eri tahojen kanssa. Tämän näyttelyn osalta olen ollut yhteydessä rahoittajiin sekä löytänyt haas-tateltavan, jolta saatiin paljon interraileihin liit-tyvää muistitietoa. Tehtäviini on kuulunut myös

näyttelytekstien oikolukeminen, kutsuvieraslis-tan laatiminen, neuvottelut yhteistyöstä VR:n kanssa sekä tapahtumapäivään sopivien palkin-toja hankkiminen sponsoreilta.

RAGNI REICHARDT,

NÄYTTELYAMANUENSSI

Aloitin työt museossa viime keväänä ja Unelmat liikkeelle on ensimmäinen oma näyttelyni. Työ-tehtäväni liittyvät pääosin näyttelyiden sisällön-tuottamiseen ja koordinointiin. Käytännössä se tarkoittaa näyttelykäsikirjoituksen kirjoittamista, aineiston keräämistä keruukutsuun vastanneilta informanteilta ja museon muilta työntekijöiltä, tiedotteiden laatimista, yhteistyötä graafikon kanssa, tapahtumapäivän suunnittelua, esine-lainojen hoitamista muiden museoiden kans-sa, neuvotteluja, näyttelytilojen mittaamista ja paljon muuta. Päivitän myös museon sosiaalisen median kanavia, joihin olen tehnyt näyttelyyn liittyvä nostoja kevään ajan.

INKA ALÉN, MUSEOLEHTORI &

JENNI SOURAMA, ASIAKASPALVELU-

VASTAAVA

Me vastaamme Rautatiemuseon tapahtumatuo-tannosta. Interrail-näyttelyä varten olemme suunnitelleet tapahtumapäivää, jonka ohjelmaan kuuluu luentoja, työpajoja ja tietovisa. Näytte-lyyn halutaan tietysti myös mahdollisimman pal-jon yleisöä. Olemme lähestyneet tiedotusväli-neitä ja suunnitelleet markkinointia. Tarvittaessa autamme näyttelyn rakentamisessa sekä sisällön ja käsikirjoituksen suunnittelussa. Lisäksi suun-nittelemme museon avoinnapidon ja kahvilan työvuorot sekä tilaamme tuotteet museokaup-paan. Jenni on myös etsinyt näyttelyyn sopivia esineitä eri museoiden ko koelmista.

Museonäyttelyn suunnitte-luun ja toteutukseen tarvi-taan monen alan osaajia.

MUSEO 2/2015 37

Rakkaus

LEILA HERRANEN, AMANUENSSI

Rautatiemuseossa kirjastosta ja tietopalvelusta vastaa amanuenssi. Olen työskennellyt Rauta-tiemuseossa jo pitkään ja tunnen museon ko-koelmat hyvin. Interreilaamista ei ole juurikaan tutkittu aiemmin, joten aiheeseen liittyvää tie-toa on kerättävä monesta eri lähteestä. Aina kun olen löytänyt sopivia lähteitä kirjoista tai arkis-tosta, olen välittänyt niitä eteenpäin näyttelyn käsikirjoittajalle. Työpisteeni sijaitsee samassa huoneessa näyttelysuunnittelijan kanssa, joten olen päässyt seuraamaan aitiopaikalta näyttelyn kehittymistä ideavaiheesta lähtien.

ELINA HOLOPAINEN,

KOKOELMAPÄÄLLIKKÖ

Kokoelmapäällikön tehtävät liittyvät pääosin ko-koelmapolitiikan noudattamiseen, kokoelmatii-min toiminnasta vastaamiseen ja kokoelmahank-keiden koordinointiin. Uuden näyttelyn taustalla on vuonna 2011 toteutettu Trafiikki-museoiden kokoelmahanke, jossa digitoitiin jälleenrakennus-ajan esineitä ja muuta aineistoa. Olen itsekin har-rastanut reppureissaamista, joten on ollut hauska osallistua näyttelyn ideointiin ja näyttelytekstien editointiin. Toivon myös, että muutkin matkai-lusta kiinnostuneet löytäisivät näyttelyn

Yllä: Rautatiemuse-on henkilökunta (ylh. vasemmalta): Iiro Niemi, Anne Tuomi, Elina Holo-painen, Tiina Lehtinen, Ragni Reichardt, Jaakko Tuominen, Vesa Silvola Jenni Sourama, Inka Alén ja Leila Herranen.

KU

VA

T:

TU

UL

I R

AJ

AV

UO

RI

38 MUSEO 2/2015

Rakkaus

ja tutustuisivat Rautatiemuseoon. Uutta kohderyhmää voisivat olla esimerkiksi 1970-luvun nuoret, joille reilaaminen tuo mieleen nostalgisia muistoja.

IIRO NIEMI,

KONSERVAATTORI

Työskentelen tällä hetkellä pääosin liikkuvan kaluston parissa eli suunnit-telen eri puolilla Suomea sijaitsevien junayksiköiden arvoluokitusta. Osallis-tun myös kesätapahtumissa museoju-nien liikuttamiseen. Viime kesäloman vietin interraililla ja oli kiinnostavaa tarkastella, miten junaliikenne toimii eri maissa. Näitä kokemuksia olen myös pyrkinyt välittämään näyttelyyn. Tapah-tumapäivän suunnittelun aloitimme jo alkuvuodesta.

ANNE TUOMI, AMANUENSSI

Työaikani jakautuu puoliksi valokuva-kokoelmien sekä talous- ja henkilöstö-hallinnon välille. Kun näyttely on saatu valmiiksi, liitän kaikki aineistonkeruu-vaiheessa museoon lahjoitetut kuvat osaksi museon kokoelmaa. Talouspuolen

osalta vastaanotan ja tiliöin näyttelyyn liittyvät laskut.

JAAKKO TUOMINEN,

MUSEOMESTARI

Museomestarina olen museon talonmies ja yleismies Jantunen. Työssäni parasta on monipuolisuus. Yhden päivän aikana vaihdan lamppuja, rakennan pienoisra-taa museon pihalla ja huollan kiinteistöä. Pian alkavan näyttelyn osalta osallistun näyttelytilojen tyhjentämiseen.

VESA SILVOLA,

PROJEKTITYÖNTEKIJÄ

Olen kiinteistöpuolen projektityönte-kijä ja työtehtäviini kuuluvat erilaiset kiinteistön kunnossapitotehtävät. Inter-rail-näyttelyn toteuttamisessa vastasin

Rautatiemuseon Unelmat liikkeelle -näyttely kuuluu liikenne- ja viestintäalan erikois-museoiden eli Trafiikki-museoiden yhdessä toteuttamaan näyttelykokonaisuuteen. Kahdeksassa museossa on esillä Suomen jälleenrakennusaikaan (1945–1975) liittyviä näyttelyjä, joita yhdistää sama eteenpäin pyrkivä aikakausi. Jokainen museo on valinnut näyttelyn teeman oman museon aihepiiriin sopivaksi.

näyttelytekniikasta ja näyttelyraken-teiden valmistamisesta sekä näyttelyn pystyttämisestä. MUU HENKILÖKUNTA

Lisäksi näyttelyn toteuttamiseen on osallistunut monipuolinen joukko mu-seon määräaikaisia työntekijöitä. Kah-deksasluokkalainen työelämään tutus-tuja auttoi näyttelypaikan siivoamisessa ja mittasi näyttelytilat lattiasta kattoon. Opiskelija toteutti lopputyötään näyt-tösovelluksen, jolla voi selata reilaajien muistoalbumeja. Graafinen suunnittelu tilattiin museon ulkopuolelta.

Tuuli Rajavuori

UNELMAT LIIKKEELLE – ELÄKÖÖN INTERRAIL –näyttely on avoinna Suomen Rautatiemuseossa 27.12.2015 asti.

MUSEO 2/2015 39

Rakkaus

Museoesine kaikin aistein

Brittiläisen taiteilijan Je-remy Dellerin ideoima teos Saa koskea levittäytyi ympäri pääkaupunkiseutua maalis-

kuussa osana IHME-nykytaidefestivaalia. Teoksen ideana oli nimensä mukaisesti antaa ihmisille mahdollisuus koskea mu-seoesineisiin, mutta ennen kaikkea luoda yllättäviä kohtaamisia tuomalla esineet museorakennusten ulkopuolelle kaup-pakeskuksiin ja metroasemille.

Mukana oli pääkaupunkiseudun muse-oista valittuja designesineitä, miljoonia vuosia vanhoja meteoriitin kappaleita ja arkisia käyttöesineitä. Teosten koskemi-sen lisäksi projektin työntekijät kertoi-vat esineiden taustoista. Parhaimmillaan näistä kohtaamisista syntyi pitkiä kes-kusteluja.

Yleisön reaktiot teokseen ja valittui-hin esineisiin olivat innostuneita. Esi-

neisiin tutustuttiin koskemalla, haistamalla ja jopa maistamalla. Laavakiven kappale 180 miljoo-nan vuoden takaa ei ehkä näytä kovin ihmeelliseltä, mutta sen pitäminen kädessä on aivan toisenlainen elämys. Entisajan arkinen selviytyminen konkre-tisoitui, kun käteen sai tulukset eli vanhat tulentekovälineet. Pystyisinkö sytyttämään näillä valkean?

Viikon aikana esittelypöy-dän ääreen pysähtyi moni ih-minen, joka tunnusti suoraan välttelevänsä museoita tai koki museoon lähtemisen olevan liian hankalaa. Monet olivat aidon hämmästyneitä siitä, että museoissa ei ole vain vanhoja esineitä vaan myös nykydesignia ja lähihistorian käyttöesineitä.

Tuntemattomat esineet saivat muis-telemaan, pohtimaan ja oppimaan uutta. Hieman tutumpiin esineisiin sai uuden näkökulman, kun kuuli niiden histo-riasta ja siitä, miksi ne oli otettu mu-seokokoelmiin. Oli avartavaa huomata, kuinka myös aikuiset haluavat koskea,

Ahlströmin ruukit – Palveluliiketoiminta ruukit@a-ahlstrom.fiLaviantie 14, NOORMARKKU p. 050 518 3677 www.ahlstrominruukit.fi

Ahlströmin Noormarkun ruukin kulttuurikierroksilla tutustut oppaan johdolla Makkarakosken sahamuseoon, Villa Maireaan, juuri laajennettuun Ahlström Voyage -näyttelyyn sekä upeaan

Kulttuurielämyksiä Noormarkun ruukissaruukkialueeseen. Lounas Noormarkun Klubilla arkisin klo 11–14. Muut ateriat tilauksesta. Kysy myös tyylikkäistä majoituspalveluistamme.

kokeilla ja käyttää kaikkia aistejaan esi-neisiin tutustuessaan.

Esineiden äärelle pysähtyminen syn-nytti monta spontaania keskustelua toi-silleen täysin tuntemattomien ihmisten kesken. Teos ei siis luonut kohtaamisia vain esineiden kanssa vaan myös eri su-kupolvien ja taustoiltaan täysin erilais-ten ihmisten välille. m

Sanna Särkelä

Yllä: Kuution sisällä on Marsin hiekkaa

Esineisiin tutustuttiin koskemalla, haistamalla ja maistamalla.

V E I K K O S O M E R P U R O

40 MUSEO 2/2015

Rakkaus

”Museoista ei puutu mitään”Museoiden kanta-asiakas kertoo, miksi vierailee museoissa viikoittain.

”Museoiden tehtävä on tehdä men-neisyys eläväksi. Museot tarjoavat

eri sukupolville mahdollisuuden viettää yhteistä vapaa-aikaa”, muotoilee histo-rianopettaja Sinikka Haaksiluoto mu-seon merkitystä.

Museohulluksi itseään tituleeraava Haaksiluoto innostui museoista histori-aa opiskellessaan. Lopullisesti hän otti museot osaksi arkeaan äitiysvapaalla, jolloin hän kolusi pääkaupunkiseudun museotarjonnan läpi lapset mukanaan.

Museot ovat myös olennainen osa Haaksiluodon työtä vantaalaisessa Mar-tinlaakson lukiossa. Historian ykkös-kurssilla hän vie oppilaansa Vantaan maa-talousmuseoon. Muilla kursseilla lukio-

laiset voivat suorittaa osan opinnoistaan vierailemalla museoissa ja kirjoittamalla jälkikäteen raportin museokäynneistään.

Haaksiluodon opiskelijat ottavat usein museoon mukaan perheensä tai kaverin-sa. ”Museovierailut opettavat yhdessäoloa ja antavat uusia näkökulmia historiaan. Museot elävöittävät oppikirjojen histo-riatarinaa”, sanoo Haaksiluoto.

Vapaa-ajallaan Sinikka Haaksiluodon tapaa ajankohtaisissa museonäyttelyissä. Viime viikot ovat olleet kiireisiä.

”On pitänyt ehtiä käydä Amos An-dersonin taidemuseossa Vilhelm Ham-mershøi -näyttelyssä, Hakasalmen hu-

Oikealla: Sinikka Haaksiluoto käyttää myös museoiden arkistopalveluja.

vilan Musiikkia-näyttelyssä, Ateneumin Ismo Hölttö -näyttelyssä, Kansallismu-seon Metsäsuomalaiset-näyttelyssä sekä WeeGee-talolla Pop-taiteen ja sirkus-taiteen näyttelyissä.” Heikompaa jo hirvittää, mutta Sinikka Haaksiluodolle museokäynnit ovat elämäntapa.

Ulkomaanmatkoilla Haaksiluoto nousee aamuviideltä ja tekee yksinäisiä kävelyjä tutustuen kunkin kaupungin tunnelmaan. Hän suunnittelee päivän-sä siten, että voi tutustua jopa kuuteen museoon saman päivän aikana. Lapset kulkevat edelleen mukana museoissa. ”Lapsia varten minulla on repullinen syötävää, myös karkkia, jotta reissut eivät alkaisi maistua puulle.”

”Ulkomailla lempimuseoitani ovat ehdottomasti juutalaismuseot. Esimer-

kiksi Pariisin laaja juutalaismuseo sekä Dohany-kadun museokokonaisuus Buda-pestissa kertovat koruttomasti juutalai-suudesta esineistön ja kertomusten kaut-ta, eivätkä anna unohtaa holokaustia.”

Suomalaisista museoista Haaksi-luoto nostaa esiin WeeGee-talon, jossa voi tutustua moneen museoon samalla retkellä. Lempimuseokseen Haaksiluo-to nimeää Helsingin kaupunginmuse-on, jossa häntä kiinnostavat arkiseen elämään liittyvät esineet.

Mitä voisi tehdä paremmin? ”Muse-oista ei puutu mitään! Ne ovat täydelli-siä”, Haaksiluoto nauraa. Pieni miinus tulee ainoastaan museoihin vaivalla han-kitusta, hienosta tekniikasta, joka saattaa olla epäkunnossa. Siksi museonystävä haluaa, että aitoja esineitä on esillä riit-tävästi. m

Satu Savia

SA

TU

SA

VIA

“Arkielämästä kerto-vat museot kiehtovat.”

MUSEO 2/2015 41

Rakkaus

Rakkaudesta esineisiin Heinolan kaupunginmuseon johtaja Kari-Paavo Kokki tarkastelee maailmaa esineiden kautta.

Pieni poika seisoo yksin Pohjanmaan museossa ja katsoo mykkänä, kun intendentti Arne Appelgren avaa museon kaappeja ja samalla kertoo

jännittäviä tarinoita. Appelgren huomaa, että poika on kiinnostunut museon esineistä.

Kari-Paavo Kokki tiesi varhain, että hän ha-luaa museoalalle. Vierailu Pohjanmaan museossa teki häneen voimakkaan vaikutuksen lapsena. Esineet kiehtovat häntä edelleen ja nykyään Kok-ki tunnetaan tyylihistorian ja esinetutkimuksen asiantuntijana.

”Ihmisten pitää päästä kontaktiin esineiden kanssa”, Kokki toteaa. Esimerkkinä Kokki mai-nitsee Lontoon V&A -museon. Kokki ei ymmär-rä, miksi esineet ovat tarkoin vartioituna lasivit-riinissä. Hän on itse kasvanut vanhojen esineiden ympäröimänä, ja toteaa, että puutavarat voidaan aina korjata. Kokoelmien karsimista Kokki kri-tisoi. ”Esineen pitää olla yleinen tai todella huo-nossa kunnossa, jotta sen voi hävittää”.

Museonjohtajan intohimo esineitä kohtaan nä-kyy Heinolan kaupunginmuseossa. Viime vuosina esillä on ollut useita eri tyylisuuntiin pohjautuvia näyttelyitä, joissa aikakausista kerrotaan esinei-den välityksellä. Ensimmäinen oli vuonna 1992 järjestetty kustavilainen näyttely. Näyttelyt pyri-tään rakentamaan siten, että niitä voi katsoa eri tavoin, esteettisesti tai historiallisesti. Viime vuon-na epookkinäyttelyiden sarja jatkui barokilla. Se oli samalla myös museon 50-vuotisjuhlanäyttely.

Kokki puhuu museokokoelmien puolesta. ”Museotyössä on tunnettava esinetutkimusta”, sanoo Kokki. Hän pahoittelee sitä, että yliopis-toissa sitä opetetaan nykyään liian vähän. ”Muse-oiden kannattaisi tehdä esinenäyttelyitä, ja niiden lisänä tulisi olla tieteellinen julkaisu näyttelyä syventämässä”.

Kokki painottaa, että museotyötä tehdään kuitenkin esineiden sijaan ihmisille. ”Museoi-den tulee suuntautua ulospäin.” Erityisesti kou-

Larissa Raudas

Heinolan kaupunginmuseon kesänäyttelyn teema on Heinolan kesäteatteri. ”HAUSKAA TEATTERI-ILTAA!” –näyttely on avoinna 7.6.–13.9. Heinolan taide-museossa ja Galleria Lambertissa esitellään Marita Liulian taidetta.

lulaisryhmät ovat museonjohtajan mieleen. Ai-kuiselle on opettavaista katsella näyttelyä lasten kanssa, sillä lapset esittävät loogisia kysymyksiä. Muutoinkin opastaminen on mukavaa ja tärkeää, koska silloin pääsee suoraan kontaktiin yleisön kanssa. Pienen museon etu on, että johtaja on mukana myös käytännön työssä. m

SA

NO

MA

LE

HT

I ITÄ

-HÄ

ME

/AR

MI S

AL

ON

EN

Yllä: Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki ja Heinolan kaupungin-museo tunnetaan tyyli-suuntanäyttelyistään.

42 MUSEO 2/2015

Rakkaus

Elämänsuuntana lähimmäisenrakkaus

Keski-Euroopan luterilaisiin maihin levisi 1800-luvulla järjestelmä, jossa nuoria naisia kasvatettiin sairaiden ja köyhien auttajiksi kristillisen lähimmäisenrakkauden nimissä.

Saksalainen pastori Theodor Flied-ner perusti vaimonsa kanssa vuonna 1836 lähellä Düsseldorffin kaupunkia Kaiserswerthin Diakonissalaitoksen,

joka tarjosi nuorille naisille mahdollisuuden toimentuloon hoivatyön parissa. Laitokseen hakeutuneista naisista ryhdyttiin kouluttamaan sairaanhoitajia ja köyhistä huolehtivia eli dia-

konissoja. Keskeisenä ajatuksena oli, että dia-konissakasvatuksen saaneet naiset toteuttavat työssään kristilliseen lähimmäisenrakkauteen pohjautuvaa laupeutta.

Diakonissalaitokseen hakeutuvalla naisella tuli olla syvä usko sekä kutsumus palvella kär-siviä, kanssasisariaan ja ennen kaikkea Jumalaa. Keskeisintä oli asenne, jossa mikään työtehtävä

Ihiciendam volore parum si-mus cus alita nonsedi delest que volupti inis e

Yllä: Koesisarten vel-vollisuuksiin kuului

hengellisen kirjallisuu-den lukeminen potilaille.

Kuva on 1900-luvun alusta Diakonissalaitok-

sen sairaalasta.

D I A M U S H E L S I N G I N D I A K O N I S S A L A I T O K S E N M U S E O

MUSEO 2/2015 43

Rakkaus

ei ollut toista vähempiarvoisempi. Kun nuori nainen tai lapseton leski hakeutui Diakonissa-laitokseen, tuli hänen vaikuttimenaan olla ha-lu antaa elämänsä Herran käytettäväksi. Se oli elämänsuunnan valinta, ei ammatinvalinta. Jos kutsumus oli tulla vihityksi diakonissaksi ja siinä tehtävässä Herran palveleminen, oli tehtävälle antauduttava kokonaan.

Diakonissakasvatus tapahtui yhteisöllisesti sisarkodissa. Se tarkoitti irtautumista omasta perheestä diakonissalaitoksen isän ja äidin alai-suuteen. Kodissa asuvia ja sen piirissä toimivia kutsuttiin sisariksi. Sisaruus tarkoitti myös yh-denvertaisuutta ja sukulaisuutta. Kasvuaikana kutsumuksen pitävyyttä koeteltiin ja luonnetta kasvatettiin. Kaikilla ei kutsumusta ollut riit-tävästi, ja silloin sisaryhteisö tuli jättää. Se oli jätettävä myös, jos sisar solmi avioliiton. Kahta kotia ja kahta herraa ei voinut palvella.

Eurooppaan perustettiin 1800-luvun ku-luessa kymmeniä Kaiserswerthin järjestelmän

mukaisia diakonissalaitoksia. Ne tarjosivat us-konnon kautta naisille mahdollisuuden toimia muuttuvassa yhteiskunnassa. Pohjoismaiden en-simmäinen laitos aloitti toimintansa Tukholmassa 1851. Kun Helsingin Diakonissalaitos vuonna 1867 aloitti toimintansa, oli se järjestyksessä 42. Myöhemmin vastaavia laitoksia perustettiin Viipuriin, Sortavalaan ja Ouluun.

Helsingin Diakonissalaitos aloitti kulkutauti-sairaalana, mitä tervehdittiin myönteisesti. Silti naisten kouluttaminen diakonissoiksi herätti aluksi kummastusta. Kirkon johdon ja papiston lisäksi uuteen toimintaan suhtautuivat pidätty-västi monet aikalaiset, sillä naisen paikan ja so-veliaan kutsumuksen määrittely oli murroksessa. Vallalla olleen käsityksen mukaan naisen paikka oli kotona ja hänen arvonsa ja asemansa oli kyt-köksissä aviomieheen.

Aivan kuin muihinkin kaiserswerthiläisiin diakonissalaitoksiin hakeutuvalla tuli myös Helsingin Diakonissalaitokseen haluavalla olla elävä usko ja vilpitön rakkaus Jumalaa

Vapaaehtoistyöstä voimaaDiamus on Helsingin Diakonissalaitoksen museo. Lähes 150 vuot-ta sitten perustetun Diakonissalaitoksen toiminnan lähtökohtana on kristillinen lähimmäisenrakkaus ja jokaisen ihmisarvon puo-lustaminen. Samalla arvopohjalla aloitti myös museo toimintansa 30 vuotta sitten.

Vapaaehtoiset ovat olleet museon perustamisesta lähtien kes-keinen voimavara. ”Tänne voit tulla aina sellaisena kuin olet”,

sanottiin viitisentoista vuotta sit-ten työuupumuksesta toipuvalle Eeva Hurskaiselle. Hänen kan-nustimenaan vapaaehtoistyölle oli Diakonissalaitoksen kulttuu-riperinnön välittäminen tuleville sukupolville. ”Heillä on oikeus tietää, minkälaiset juuret tällä yhteisöllä on. Tietoisuus siitä,

että ennenkin on selvitty, antaa tukea.” Diamuksen vapaaehtoiset muodostavat yhteen hitsautuneen sisar-joukon. ”Meille on syntynyt yhdessä tehden ystävyys”. Useimmat ovatkin olleet mukana lähes yhtä kauan kuin Eeva. ”Meille on annettu itsenäisiä ja vastuullisia tehtäviä. Emme ole olleet vain auttavia käsiä. On ollut hienoa, että meitä kunnioitetaan ja että meihin luotetaan”.

Diakonissaksi kasvettiin yhteisöllisesti sisarkodissa.

”Tulevilla suku-polvilla on oikeus tietää minkälaiset juuret yhteisöllä on.”

Yllä: Hoiva-alojen opiskelijat saavat museokäynnillään Eeva Hurskaiselta rautaisannoksen oman alansa asiantuntemusta.

JA

AN

A A

F H

ÄL

LS

TR

ÖM

44 MUSEO 2/2015

Rakkaus

ja lähimmäistä kohtaan. Oppilaan oli tunnetta-va, että ”Kristuksen rakkaus pakottaa hänet ot-tamaan sellaisen askeleen”. Diakonissojen tuli olla Jumalan palveluspiikoja, nöyriä ja kuuliaisia palvelijattaria.

Seurakunnissa ja muussa Diakonissalaitoksen ulkopuolella tapahtuvassa työssä diakonissan tuli kannustaa puutteenalaisia omatoimisuuteen ja auttamaan itse itseään. Hänen piti kolkuttaa hy-väosaisten omaatuntoa tavoitteena saada heidät auttamaan heikompiosaisia lähimmäisiään.

Köyhien elämässä todellisen muutoksen sai aikaan hengellinen herätys, kääntyminen eli us-koontulo. Kurjuuden lähtökohtana kun pidettiin syntejä. Kristillisellä laupeudella koetettiin saada ihmisiä niiden vallasta vapautetuiksi. 1900-luvun alussa diakonissaoppilaille suunnatussa kirjassa ”Sisarillemme” kirjoittaja, Helsingin Diakonis-salaitoksen johtajatar Lina Snellman painottaa, että naisen voima ei ole hänen sanoissaan vaan hänen käytöksessään, jonka tuli ilmentää lähim-mäisenrakkautta. m

Avaran käsityksen mukaan kaikki mitä tehdään lähimmäisen hyväksi, on diakoniaa.

Jaana af Hällström työskentelee Diamuksen, Helsingin Diakonissalaitoksen museon johtajana.

Yllä: ”Olen saanut vastuksen Jumalalta; tahdon koettaa”, totesi sisar Erika Henriks-son (1861–1914) lupautuessaan sairaanhoitajaksi valtion uuteen veneeristen tautien eli Kumtähden sairaalan 1904. Hänestä kirjoitetussa nekrologissa Erikaa kuvataan kiivasluonteiseksi, mutta ”oli hän myöskin lähinnä itseensä nähden saanut kokea Kristuksen rakkautta ja armahtavaisuutta.”

D I A M U S H E L S I N G I N D I A K O N I S S A L A I T O K S E N M U S E O

MUSEO 2/2015 45

Rakkaus

It’s complicatedIhmissuhdestatuksia keskiajalta tähän päivään esittelevä teos on aikamatka rakkauden historiaan.

Jos 1800-luvulla mieli saada jälkeläi-sestä hyvän lukijan, tuli naisen haaro-jen väliin asettaa virsikirja. Mikäli taas kauppias tai liikemies tuntui sopivam-

malta ammatilta jälkikasvulle, virsikirja oli pa-rasta korvata hopearahalla.

Laaja suomalaisen rakkauden historiateos esittelee vanhojen uskomusten lisäksi otteita aikalaisten kirjeenvaihdosta, tunteikkaita päivä-kirjamerkintöjä, kansanballadeja ja jopa tuomio-istuimen pöytäkirjoja. Historiantutkijat Kirsi Vainio-Korhonen ja Anu Lahtinen käsittelevät Lemmen ilot ja sydämen salat -teoksessa rakkau-den ilmenemismuotoja keskiajalta tähän päivään. Toimivasti rajattu teos valottaa nykyisten hää-

perinteiden juuria kattavasti. Suklaan- ja kinus-kinmakuisen hääkakun välistä valintaa pohtiva kesämorsian tuskin tietää, että hääkakku on muunnos riisipuuron syömisestä. Uskomuksen mukaan puolisoista se, joka sai ensimmäisenä pis-tettyä lusikkansa puurovatiin nautti avioliitossa kotiherruudesta.

Aiheeseensa huolella perehtyneiden kirjoitta-jien teos antaa vastauksen muun muassa siihen, milloin naisia alettiin yleisesti pitää halutto-mampina kuin miehiä ja millä lemmenrohdolla 1700-luvulla ”puolikuollut vanhus” saatiin innok-kaaksi nauttimaan vuoteen iloista.

Särmikäs aihe olisi tarvinnut iskevämpää kie-len käyttöä. Mikäli teos olisi puettu toimivammin kertovan tietokirjallisuuden muotoon, se palvelisi lukijaa paremmin. Nyt turha akateemisuus vie si-sällöltä suurimman hehkun ja tunteenpalon.

Oikean puolison valintaan ovat ajasta riippuen vaikuttaneet vanhemmat, sukulaiset tai viran-omaiset. Tuomioistuimen pöytäkirjojen ”kuka oli kenenkin kanssa” –todistajalausunnot rinnastuvat tahattomalla koomisuudellaan tämän päivän tosi-tv-ohjelmiin.

Teoksen kuvaliitteessä on esitelty eri muse-oiden rakkausaiheista esineistöä, joka olemassa-olollaan huutaa yhtenäisen näyttelyn pystyttämi-sen puolesta. Häähenkselit, morsiustohvelit tai lemmiskely virsikirjan päällä huvittavat nyky-lukijaa, mutta miltä mahtavat näyttää nykyajan rakkaudenosoitukset myöhempien sukupolvien silmissä? Siltaan kiinnitetyt rakkauslukot tai so-siaalisen median ihmissuhdestatukset saattavat herättää hilpeyttä.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

Kirsi Vainio-Korhonen & Anu Lahtinen: LEMMEN ILOT JA SYDÄMEN SALAT. Suomalaisen rakkauden historiaa. WSOY 2015

Miltä näyttävät nykyajan rakkaudenosoitukset myöhempien sukupolvien silmissä?

46 MUSEO 2/2015

Kansainvälistä

MUSEOMIX

Kolmen päivän ideamyrsky luo uusia museopalveluja. Kokenut näyttelysuunnittelija testasi, miten Museomix toimii.

Pieninkin museonäyttely vaatii pal-jon taustatyötä, jota tehdään niukko-jen resurssien takia muun työn ohel-la. Avajaisia edeltävät päivät ovat lähes

aina voimia kuluttavia työrupeamia. Näyttely-kiireen useasti kokeneena ihmettelen, miksi ha-keuduin ehdoin tahdoin näyttelytyöpajaan, jossa jo ennakkoon oli tiedossa kolmen vuorokauden täysipainoinen museorääkki.

Viime vuoden lopulla Derbyssä järjestetty

MuseomixUK oli luova prosessi ja idearikas ko-kemus. Derbyn museo oli luonteva paikka tapah-tumalle, sillä museo on aktiivisesti osallistanut lähiseudun asukkaita museokonseptinsa kehittä-miseen. Yhtenä päämääränä on ollut tuoda kaikki museon aineistot esille näyttelyihin tai verkkoon.

Ranskasta alkunsa saanut Museomix-yhteisö toteutti samanaikaisesti seitsemän vastaavaa työ-pajaa Ranskassa, Kanadassa ja Sveitsissä. Työpajat järjestettiin erilaisissa museoissa siten, että kaikki

– AVOIMESSA MUSEOSSA ON TILAA KAIKILLE

Yllä: Työryhmien edisty-mistä dokumentointiin myös piirtämällä.

PE

KK

A V

IRT

AN

EN

MUSEO 2/2015 47

Kansainvälistä

tahot pystyivät olemaan reaaliaikaisesti yhteydes-sä toisiinsa. Derbyssä Museomixiin osallistuttiin jopa etänä liikkuvaa robottia ohjaten.

Derbyyn oli kokoontunut lähes sata eri tavoin näyttelyjen tekemisestä kiinnostunutta ihmistä. Ensimmäinen päivä alkoi tutustumisella Derbyn taidemuseon ja kulttuurihistoriallisen muse-on kokoelmiin ja näyttelyihin. Kahden tunnin kierroksen jälkeen jokaisella osallistujalla oli mahdollisuus ehdottaa näyttelyideaa. Puolessa tunnissa niistä kehittyi toteutettavaksi seitsemän. Nämä ideat tuli toteuttaa, eikä luovuttaa saanut.

Työpaja keskittyi tekemiseen, eikä teorioihin käytetty aikaa. Työryhmillä oli käytössä museon tilat, kokoelmat ja näyttelyt sekä lisäksi eri alo-jen ammattilaisia koodaajista taiteilijoihin, ko-koelma-amanuensseista tiedottajiin ja tuottajista puuseppiin. Jokaisen työryhmän perustana oli mahdollisimman laaja eri alojen asiantuntemus ja taustalla toimivat ”vauhdittajat”. He valvoivat etenemistä, arvioivat mahdollisuuksia, ohjasivat, kritisoivat ja kannustivat.

Derbyn kaupunki oli aikoinaan Englannin rautatieliikenteen keskuspaikka ja siksi oma työ-ryhmäni valitsi aiheekseen junamatkan Derbystä Lontooseen. Aineksina oli arkiston kuvia, tietoa kirjoista, tuoretta videopätkää juna-asemalta, ju-nan pienoismalli, keskustelua, koodausta, ääntä, tekstiä, puuverstaan tuotokset – hikipisaroita unohtamatta.

Näyttelyjen prototyyppejä arvioi raati, johon kuului yliopiston opiskelijoita ja muita museo-kävijöitä. Raadin kommentit olivat kiinnostavia, mutta päivien tärkein anti oli työskentelyproses-sissa, keskusteluissa ja verkostoitumisessa. Museo-mix-yhteistyön tavoitteena on poikkitieteellisten kohtauspaikkojen, uusien ideoiden ja projektien kehittäminen. Uskaliaatkin kokeilut ovat terve-tulleita. Taustalla on salliva, innovaatioita etsivä ja aktiiviseen tekemiseen tähtäävä ilmapiiri.

Kaikkia Museomix-yhteisön ideoita voi kri-tisoida ja ennen kaikkea hyödyntää vapaasti, lä-pinäkyvästi ja avoimesti ilman tekijänoikeuksia. Museomix on eräänlainen laboratorio, joka antaa uusia virikkeitä museo-oppeihin tai vaikka pai-kallismuseon näyttelyn toteuttamiseen. m

Pekka Virtanen

Lisätietoja: http://www.museomix.org/

Uskaliaatkin kokeilut ovat tervetulleita.

Vasemmalla: Työryhmis-sä ideoitiin suunnitteilla olevan näyttelyn sisältöä ja toteutusta.

PE

KK

A V

IRT

AN

EN

48 MUSEO 2/2015

Näyttelykritiikki

Uudistunut yliopistomuseo johdattelee Helsingin yliopiston ja tieteen historiaan. Samalla se tarjoaa nostalgisen matkan opiskelijaelämään.

Helsingin yliopistomuseon uu-si päänäyttely, Ajattelun voimaa, aukesi yleisölle yliopiston päära-kennuksessa maaliskuun lopussa.

Aikaisemmin museon näyttelytilat sijaitsivat Senaatintorin toisella laidalla, Arppeanumissa. Siirtyessään pienempiin näyttelytiloihin yliopis-ton päärakennukseen yliopistomuseo on joutunut karsimaan esille pantavien esineiden määrää. Siksi museo on joutunut tiivistämään sanomaansa, mikä ei kuitenkaan ole pelkästään huono asia.

Arppeanumissa oli tilaa esitellä kukin muse-on kokoelma omana kokonaisuutenaan, mutta niiden yhteys toisiinsa tai ajalliseen kehitykseen ei aina käynyt selväksi. Uudessa perusnäyttelys-sään yliopistomuseo on kiteyttänyt sanomaansa ja keskittynyt esittelemään nimenomaan Helsin-gin yliopiston tarinaa.

Ajattelun voimaa etenee pääpiirteissään kro-nologisesti. Helsingin yliopiston tarinan alku si-joitetaan Turun Akatemian perustamiseen. Esillä ovat edelleen tämän tapahtuman reliikit: Turun Akatemian perustamisasiakirja ja sen säilytysli-pas jalustoineen. Yliopiston eri vaiheita peilataan mielenkiintoisesti kansainväliseen yliopisto- ja

tiedemaailman kehitykseen, ja instituution siirto Turusta Helsinkiin yhdistetään vahvasti uuden-laiseen sivistysyliopiston aatteeseen. Näyttelyn loppupäässä, 2000-luvulle tultaessa, Helsingin yliopisto esitellään eurooppalaisena huippuyli-opistona.

Museon esittelytekstin mukaan näyttely ker-too paitsi Helsingin yliopiston myös sen opiskeli-joiden ja tutkijoiden tarinan. Näyttelyyn on haettu ihmisläheisyyttä ja tarinallisuutta nostamalla esiin yksittäisiä tutkijoita, professoreja ja opiskelijoita. Välillä näyttely tuntuu kuitenkin painottuvan hie-man liikaa suurmiesten (ja muutamien -naisten) ja heidän saavutustensa esittelyyn. Yksittäisten tut-kijoiden tieteellisten läpimurtojen vaikutusta on välillä vaikeaa suhteuttaa omaan elämään.

Yliopiston ja sen tuottaman tutkimuksen merkitys ihmisten arkipäivässä tulee näyttelyssä kuitenkin selkeästi esille esimerkiksi lääketie-teellisen osaamisen edistymisenä. Synnytyslääkä-reiden valmennuksessa käytetty nukke huvittaa ja hammaslääkärin polkukäyttöinen pora kau-histuttaa. Myös tietotekniikan ja tietojenkäsit-telytieteen kehitys viime vuosikymmeninä on tuntunut selvästi monien elämässä.

Yliopistossa ON AJATTELUN VOIMAA!

LIN

DA

TA

MM

IST

O /

HE

LS

ING

IN Y

LIO

PIS

TO

MU

SE

O

Yllä: Virkatut tossut 1840-luvulta kuuluvat käsityötieteen kokoel-

maan.

MUSEO 2/2015 49

Näyttelykritiikki

Mitään erityisen interaktiivista hands on -osi-ota näyttelyssä ei ole. Voi toki pohtia, olisiko sellainen tarpeellinenkaan, kun kyseessä on yliopistosta ja sen historiasta kertova näyttely eikä varsinainen tiedekeskus. Näyttelyssä ei ole tarkoituksena oppia ymmärtämään esimerkik-si erilaisia fysikaalisia ilmiöitä. Silti joidenkin erikoisten laitteiden kohdalla kiinnostaisi saada hiukan lisätietoa niiden käyttötarkoituksesta ja siitä, miten niiden avulla on ymmärretty maail-maa. Mitä Turun palosta pelastuneilla sähköka-nuunalla tai tiheysmittarilla on oikeasti tehty? Riittääkö kaikkien yleissivistys ymmärtämään, mikä merkitys Magdeburgin puolipalloilla on ollut fysiikan tutkimukselle ja opetukselle?

Näyttelyn elämyksellisyys tulee kenties pa-remmin esiin siinä nostalgiassa, jota kävijät tunte-vat omaa opiskeluaikaansa ja alma materiaan koh-taan. 1900-luvun opiskelijakulttuuri ja siihen liit-tyvät opiskelijahaalarit, sitsit ja mielenosoitukset ovat saaneet näyttelystä kohtalaisen paljon tilaa. Eri aikojen opiskelijaelämää havainnollistetaan myös lyhyillä, huumoripitoisilla elokuvilla, joista käy ilmi esimerkiksi se, että rakkaus ja nuoruuden huuma ovat aina kuuluneet opiskeluelämään.

Ajattelun voimaa toimii hyvin johdatuksena Helsingin yliopiston historiaan esimerkiksi uu-sille opiskelijoille tai opintojaan suunnitteleville. Eniten se tarjoaa varmasti Helsingin yliopiston alumneille, jotka voivat aloittaa muistelunsa jo yliopiston päärakennuksen aulaan astuessaan.

Näyttely esittelee monipuolisesti eri tie-teenaloja ja tarjoaa monille mahdollisuuden ”löytää itsensä”. Näyttely sopii myös keskuste-lun herättäjäksi uusille tuttavuuksille: Näyttelyä kiertäessä voi intoutua kertomaan omista opis-keluajoistaan ja samalla paljastaa paljon omasta maailmankatsomuksestaan.

Näyttelyn visuaalinen ilme on melko totun-nainen, ja tiedonjanoisille riittää näyttelyteks-teissä paljon luettavaa. Elävyyttä luovat katossa tuikkivat moniväriset valot. Valojen suunnitte-lussa ei tosin ole otettu huomioon sitä, miten valot heijastuvat vaakatasossa olevista, lasipin-taisista tekstipaneeleista. Kävijää on pyritty ak-tivoimaan erilaisten kosketusnäyttöjen ja kur-kistusluukkujen avulla, mutta osa luukuista on melko korkealla tai matalalla – vaikkei pienestä kumartelusta sinänsä haittaa ole.

LIN

DA

TA

MM

IST

O /

HE

LS

ING

IN Y

LIO

PIS

TO

MU

SE

OT

IMO

HU

VIL

INN

A /

HE

LS

ING

IN Y

LIO

PIS

TO

MU

SE

O

Inkeri Hakamies

FM Inkeri Hakamies on jatko-opiskelija Helsingin yli-opistossa. Yliopistolla ja opiskelijaelämällä on tärkeä rooli myös kirjoittajan yksityiselämässä, sillä hän on tavannut puolisonsa Uudella ylioppilastalolla.

Vasemmalla: Lääketieteen opiskelijat kirjailivat pannumyssyn muistoksi Helsingin yleisen sairaalan synnytysosaston kätilöille vuonna 1928.

Vasemmalla, alla: Museoon sisustettu huone kertoo opiskelija-asumisesta Domus Academicalla. Ensim-mäiset rakennukset valmistuivat 1947.

27.–28. 8. 2015 Museonjohtajapäivät, ForssaVUOSITTAISET MUSEONJOHTAJIEN koulutuspäivät toteu-tetaan yhteistyössä Forssan museon ja Suomen museon-johtajat ry:n kanssa.

31. 8.–14. 12. 2015Museologian kurssi Verso, syksy, lähipäivät Helsingissä MUSEOLOGIAN PERUSOPINNOT (25 op) on mahdollista suorittaa yhden vuoden aikana. Kurssin ensimmäinen osa opiskellaan keväällä ja toinen syksyllä. Kurssin tavoitteena on johdattaa käytännön museotyötä tekevät henkilöt mu-seologiseen ajattelutapaan, museologian tutkimukseen ja keskusteluun. Syksyn opiskelu alkaa lähipäivänä 31.8.2015 ja päättyy toiseen lähipäivään 14.12.2015.

9.–11. 9. 2015 Pohjoismaiset museopäivät PÄIVÄT JÄRJESTETÄÄN Hamarissa, Norjassa, yhteistyössä Ruotsin, Tanskan ja Norjan museoliittojen kanssa. Yleis-teema on Norden i Europa – Europa i Norden.

15.–16. 9. 2015 Kookkaat koneet IV -koulutus, Hyvinkää SUOSITTU KOULUTUS järjestetään tällä kertaa yhteistyössä Suomen Rautatiemuseon kanssa. Koulutuksessa syven-nytään esimerkiksi perinnejuna Valtterin kunnostukseen, vieraillaan VR:n Hyvinkään konepajalla sekä lopuksi opiskellaan käytännön työpajoissa mm. höyryveturin käyttöä ja lämmitystä sekä rautatiekaluston siirtämistä.

4.–5. 6. 2015 Hyvää ja turvallista asiakaspalvelua! Jyväskylä

Katso tarkemmat sisällöt osoitteesta www.museoliitto.fi/koulutus

koulutustarjontaan! Tutustu kesän & syksyn 2015

SUOMEN MUSEOLIITONKOULUTUSPALVELUT

NYT ON TARJOLLA KOKONAISUUS, jota asiakaspalvelun parissa työskentelevä museotyöntekijä ei voi ohittaa! Kaksipäiväinen koulutus koostuu Laadukas asiakaspalve-lu -päivästä sekä Museotyöntekijän turvaperehdytyspäi-västä. Voit osallistua vain toiseen tai molempiin päiviin. Koulutus sopii erinomaisesti museon asiakaspalvelussa työskenteleville, asiakaspalveluvastaaville ja esimerkiksi museon kesätyöntekijöille.

26.8.2015 Museoiden ravintola-palveluiden kehittäminen, Helsinki

SEMINAARISSA POHDITAAN kuinka museoiden ravintolapalveluita voi-daan kehittää, jotta ne osaltaan voi-sivat vahvistaa museovierailuko-kemusta. Päivän aikana kuulemme pilottimuseoiden kehittämishank-keiden tuloksia ja ratkaisuja sekä tutustumme toimiviin malleihin. Seminaari järjestetään yhteistyössä Haaga-Helia ammattikorkeakou-lun RUOKA&MATKAILU –hank-keen kanssa.

MUSEO 2/2015 51

Museomestari Myyrynen

Käytä tätä palvelukorttia kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksesi. Täytä kortti, leikkaa irti ja lähetä Suomen museoliittoon.

Itselleni Lahjaksi Kestotilaus 34 euroa Vuositilaus 38 euroa Jäsentilaus 25 euroa

Muutan osoitteeni / 201 alkaen Irtisanon tilaukseni

VANHA OSOITE TAI TILAUKSEN MAKSAJA

SUKUNIMI ETUNIMI

JAKELUOSOITE POSTINUMERO- JA TOIMIPAIKKA

UUSI OSOITE TAI LAHJAN SAAJA

SUKUNIMI ETUNIMI

JAKELUOSOITE POSTINUMERO- JA TOIMIPAIKKA

PUHELIN PÄIVÄYS JA TILAAJAN ALLEKIRJOITUS

Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista. Ulkomaille meneviin tilauksiin tulee postituslisä. Tilauksen voi keskeyttää enne tilauskauden loppua joko puhelimitse 09 5841 1700 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan, veloitetaan vastaanotettujen lehtien hinta. Lehtiä ei veloiteta, jos ilmoitat irisanomisesta kirjallisesti kahdeksan vuorokauden kuluessa ensimmäisen lehden saatuasi. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta.

SUOMEN MUSEOLIITTOTunnus 5015312

00003 VASTAUSLÄHETYS

Suomen museoliitto

maksaa postimaksun

27.–28. 8. 2015 Museonjohtajapäivät, ForssaVUOSITTAISET MUSEONJOHTAJIEN koulutuspäivät toteu-tetaan yhteistyössä Forssan museon ja Suomen museon-johtajat ry:n kanssa.

31. 8.–14. 12. 2015Museologian kurssi Verso, syksy, lähipäivät Helsingissä MUSEOLOGIAN PERUSOPINNOT (25 op) on mahdollista suorittaa yhden vuoden aikana. Kurssin ensimmäinen osa opiskellaan keväällä ja toinen syksyllä. Kurssin tavoitteena on johdattaa käytännön museotyötä tekevät henkilöt mu-seologiseen ajattelutapaan, museologian tutkimukseen ja keskusteluun. Syksyn opiskelu alkaa lähipäivänä 31.8.2015 ja päättyy toiseen lähipäivään 14.12.2015.

9.–11. 9. 2015 Pohjoismaiset museopäivät PÄIVÄT JÄRJESTETÄÄN Hamarissa, Norjassa, yhteistyössä Ruotsin, Tanskan ja Norjan museoliittojen kanssa. Yleis-teema on Norden i Europa – Europa i Norden.

15.–16. 9. 2015 Kookkaat koneet IV -koulutus, Hyvinkää SUOSITTU KOULUTUS järjestetään tällä kertaa yhteistyössä Suomen Rautatiemuseon kanssa. Koulutuksessa syven-nytään esimerkiksi perinnejuna Valtterin kunnostukseen, vieraillaan VR:n Hyvinkään konepajalla sekä lopuksi opiskellaan käytännön työpajoissa mm. höyryveturin käyttöä ja lämmitystä sekä rautatiekaluston siirtämistä.

4.–5. 6. 2015 Hyvää ja turvallista asiakaspalvelua! Jyväskylä

Katso tarkemmat sisällöt osoitteesta www.museoliitto.fi/koulutus

koulutustarjontaan! Tutustu kesän & syksyn 2015

SUOMEN MUSEOLIITONKOULUTUSPALVELUT

NYT ON TARJOLLA KOKONAISUUS, jota asiakaspalvelun parissa työskentelevä museotyöntekijä ei voi ohittaa! Kaksipäiväinen koulutus koostuu Laadukas asiakaspalve-lu -päivästä sekä Museotyöntekijän turvaperehdytyspäi-västä. Voit osallistua vain toiseen tai molempiin päiviin. Koulutus sopii erinomaisesti museon asiakaspalvelussa työskenteleville, asiakaspalveluvastaaville ja esimerkiksi museon kesätyöntekijöille.

26.8.2015 Museoiden ravintola-palveluiden kehittäminen, Helsinki

SEMINAARISSA POHDITAAN kuinka museoiden ravintolapalveluita voi-daan kehittää, jotta ne osaltaan voi-sivat vahvistaa museovierailuko-kemusta. Päivän aikana kuulemme pilottimuseoiden kehittämishank-keiden tuloksia ja ratkaisuja sekä tutustumme toimiviin malleihin. Seminaari järjestetään yhteistyössä Haaga-Helia ammattikorkeakou-lun RUOKA&MATKAILU –hank-keen kanssa.

SUOMEN MUSEOLIITTOANNANKATU 16 B 50, 00120 HELSINKI

Abstracts

The theme of this issue of Museo is love. In the editorial, Secretary General of the Finnish Museums Association Kimmo Levä ponders the relationship between love and museums. There are people who love museums and wor-king in a museum, and people who fall in love in a museum. Another thing that love and museums have in common is the fact that people want to experience them together with another person. Few people go to museums alone. According to the latest visitor survey, 85% of museum visitors view the exhibitions together with a friend or family member, or in a group.

A line formed in front of the National Mu-seum of Finland last Valentine’s Day when a singles night was organised there. The event, called Match made in Museum, offered an alternative to meeting people in a bar. People found it easier to meet new people when the exhibitions offered them something to talk about.

The singles night proves that museums are changing. The key purpose of museums is to retain our cultural heritage for the future generations, but this does not mean that the current generation may not enjoy them. A museum visit does not have to comply with any specific formula – you can use museums in a variety of ways. A family party in a mu-seum pays homage to art or history.

In a story with a happy ending, the sin-gles night is followed by a bachelor party and then a wedding. The article by Johanna Aartomaa is about museums where you can host different kinds of parties. The article encourages people to find new ways to use museums. In addition to being bastions of civilization, modern museums are places where you can have joyful new experiences.

A visit to a museum can be inspiring, or even a party.

Many museums were established for the love of art. Throughout history, private art collections have been going hand in hand with the collections of museums. Museums are backed up by private collections of vari-ous sizes that have their part in creating the whole – our idea of our cultural heritage.

The article by Susanna Pettersson stud-ies the history of Finnish museums from the 19th century to the modern day from the viewpoint of private collectors. Collecting art is important for museums and the whole of Finland, now and in the future. Except for a couple of positive exceptions, the funds avail-able for Finnish museums for growing their collections have been almost nonexistent for a long time now.

That is why museums must be capable of closer cooperation and more creative solu-tions in the future. Getting the future genera-tion of collectors interested in museums is the key. The museum industry, companies and private art lovers must look towards the future together and set sufficiently demand-ing goals for their activities.

The magazine introduces its readers to Rafaela Seppälä, a modern art collector. She and her husband are creating a collection of art that is unique in Finland in terms of scope. The readers are also introduced to a regular museum visitor who visits a museum whenever possible, most of the time with her own children or with her students. The mu-seum hobby is not limited to Finland: she schedules her trips abroad so that she can visit as many museums as possible.

The attitude of many people working in the museum industry reflects their commit-ment to museums. An example of this is the head of Heinola Town Museum Kari-Paavo Kokki who studies the world via objects. His interest towards museums and the culture of objects started when he was a small boy, and it led to him becoming a well-known expert of history of style and the study of objects. Kokki says that it is important for people to get in touch with objects.

Volunteers are also a key resource for many museums. Jaana af Hällström writes about the love for one’s neighbour, which is the un-derlying force behind the Helsinki Deaconess Institute Museum. It manifests as the strong commitment of former deaconesses in the preservation of cultural heritage. The volun-teers are motivated by the fact that people in the past were able to cope with a variety of conditions and situations. The museum’s vo-lunteers have become a strong band of sisters.

The exhibition review article visits the re-cently opened Helsinki University Museum that offers plenty of nostalgic memories from people’s student days and an overview of the history of science. The international article is about the French concept of ‘museum mix’ where the collections, exhibitions and tradi-tional operating methods of a museum are reformed in a three-day workshop.

The magazine also introduces the Mu-seum Card that opens the doors of around 200 museums for an annual fee of €54 euro. Launched in early May, the Museum Card wishes to encourage people to visit new museums or deepen their relationship with familiar ones.

Museokortti • museot.fi

Yksi vuosi, 200 museota