TUOTEKEHITYKSELLÄ

Tekkiläisten palkoissa maltillista nousua

tutkimus

Yritysosto uravaihtoehtona

työelämä!

MAAILMAN

lehti.tek.fi

Jussi Vesala: Ammattiliiton jäsenyys on kuin rokotus

tek-vaikuttaja

13.2.2015

HUIPULLE

OVATKO TYÖ JA VAPAA-AIKA

TASAPAINOSSA?S.40

MCI

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

1

26"Suomi ei ehkä ole niin ylivoimaisen hyvä kuin miltä se sieltä käsin näyttää."SARI PIRKKANEN, PUOLA 32

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 58ja voita iPhone 6 Plus!

LUE MYÖS: LEHTI.TEK.FI

∂ VAKIOT

3 Pääkirjoitus

17 Sudoku

17 Havuja Puu ja pää

39 Kolumni Johanna Karimäki: Bio on pop

59 Teekkarilaulu Ostakaa jäätelö

20"KOEAIKA ON TYÖNTEKIJÄN KANNALTA LÄHTÖKOHTAISESTI HAITALLINEN SOPIMUSKOHTA."j u k k a a rppe

∂ AJASSA ∂ TEKNIIKKA

∂ OPISKELIJAT

∂ JÄRJESTÖ

∂ TYÖELÄMÄ

20 Lakitieto: Koeaika työsuhteessa

26 Töissä ulkomailla: Avoimin mielin Puolassa

36 Tuomas Tukeva ryhtyi yrittäjäksi yritysostolla

42 Tuulessa ja tuiskussa testattua lukitusosaamista

Muun muassa:

12 Tekniikka & Talous ilmestyy nyt joka päivä

12 Valitaan Suomelle hyvää tekevä eduskunta!

14 Lahdessa TEKin palvelut pop upina

4 Tuotekehitys siivittää maailman huipulle

50 Tie tohtoriksi: Harrastuksena energiantuotanto

57 Tekniikan ihmeitä: Maailman paras hissiköysi

48 Verbaaliveijareiden lauluja

19 TEK-vaikuttaja: Jussi Vesala

32 Urapalvelut jäsenten tarpeisiin

46 Marjo Matikainen-Kallström - välitilinpäätös merkkipäivänä

55 Tekkiläisille räätälöityjä urapalveluita ∂ TUTKIMUS

22 Palkoissa maltillista nousua

40 Ovatko työ ja vapaa-aika tasapainossa?

Kuva

: Joe

l Kar

ppan

en

TEKin uravaliokunta aloitti työnsä.

2 TEK 1/2015

TÄSSÄ NUMEROSSA

PÄÄKIRJOITUS

MEDIA ON SAKEANAAN ehdotuksia, kuinka palkansaajan asemaa heikentä-mällä saataisiin maan asiat kuntoon. Väitän kuitenkin, ettei kaikki paha ole ammattijärjestöstä lähtöisin, ja toimiva työelämä edellyttää myös työntekijän näkökulman vakavasti ottamista. Esitän tässä kolme tarpeellista työelämän uudistusta eduskuntaan pyrkivien puolueiden vapaasti tartuttavaksi.

Ensiksi, yhteistoimintalain henki irtisanomistilanteissa toteutuu nykyisin vain poikkeustapauksissa. Yleensä ratkaisujen yhteinen etsiminen ei toteudu; neuvotteleminen typistyy työnantajan ilmoituksen pitkitetyksi käsittelyksi.

Tarvitaan yt-lain uudistus, joka antaa palkansaajien neuvottelijoille oikeu-den saada käyttöönsä irtisanomisaikeeseen johtanut selvitystyö perustelui-neen. Tämä on tarpeen, jotta työntekijäosapuoli pystyisi esittämään toimivia vaihtoehtoja. Neuvottelijoille on myös taattava mahdollisuus käyttää riit-tävästi aikaa taustatöihin. Neuvottelu, jossa toinen osapuoli tekee sitä pää-toimisesti konsulttien avustuksella ja toinen oman toimen ohella, on väistä-mättä epätasapainoinen. Lain tarkoit-tama yhteisymmärryksen tavoittelu ei käytännössä toteudu.

Toiseksi, palkansaajajärjestöille on saatava kanneoikeus jäseniään kos-kevissa työelämän lakien rikkomista-pauksissa. Työehtosopimusaloillahan on tätä varten työtuomioistuin, mutta sopimuksettomilla aloilla ei ole toimi-vaa menettelyä puuttua laittomuuk-siin, koska se on niillä lähtökohtaisesti yksityisoikeudellinen kysymys. Pätkit-tyvässä työelämässä oman työnantajan haastaminen raastupaan on palkan-saajalle varsin uhkarohkea temppu. Kanneoikeus loisi rauhanomaisen ja työntekijän kannalta turvallisen tavan vaatia lakien mukaista kohtelua.

Kolmanneksi, nyt tekeillä olevassa eläkeuudistuksessa kiristetään eri tavoin eläkkeelle siirtymisen ehtoja. Pelkkä eläkeiän nosto ja varhaiseläke-väylien tukkiminen eivät pidennä työuria, ellei samalla puututa syihin, jotka aiheuttavat ikäsyrjintää työpaikoilla. On tiedossa, että yli 50-vuotiaiden koh-dalla työmarkkinat toimivat todella huonosti. Tutkimuksen mukaan Suo-meen on syntymässä köyhien eläkeläisten joukko, koska heidän työuransa ovat päättyneet ennen aikojaan.

Tarvitaan siis työeläkeuudistuksen jatko, jonka tuloksena ihmiset saavat myös käytännössä työskennellä eläkeikään saakka.

Kolme tehtävää hallitukselle

Heikki Kauppiheikki.kauppi@tek.fi

13.2.20151JULKAISIJATekniikan akateemiset TEK Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinkipuh. (09) 229 121, fax (09) 2291 2911www.tek.fi, lehti.tek.fi, tek-lehti@tek.fiHenkilökohtaiset sähköpostit: etunimi.sukunimi@tek.fi

PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, ILMOITUSMYYNTI Helena Andersson puh. (09) 2291 2244

TOIMITTAJATAku Karjalainen puh. (09) 2291 2247Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257Katariina Rönnqvist puh. (09) 2291 2277Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 Johanna Tynkkynen puh. (09) 2291 2265

KUVATOIMITTAJA, ILMOITUSTRAFIIKKI Helena Hagberg puh. (09) 2291 2565

ASSISTENTTI Riitta Kärki, puh. (09) 2291 2258

ILMOITUSHINNAT VUONNA 20151/1 sivua 3 400 euroa1/2 sivua 2 300 euroa1/4 sivua 1 600 euoa

ILMESTYMISAIKATAULU 2015:

Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin. Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti

KESKIMÄÄRÄINEN PAINOS69 500 kpl (2013)

OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2291 Sidosryhmät: riitta.karki@tek.fi, puh. (09) 2291 2258

TOTEUTUS JA TAITTOMCI Press OyMikonkatu 8 A, 00100 Helsinkipuh. (09) 2525 0250info@mcipress.fi, www.mcipress.fi

KANSIKUVA Kuva: Neste Oil Neste Oilin Rotterdamin NEXBTL-tuotantolaitos

PAINOPAIKKA: Forssa PrintKansipaperi: LumiSilk 170 gSisuspaperi: Galerie Fine Silk 80 g

JAKELUPosti OyjPainos: 67 900 kpl Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti35. vuosikerta ISSN 1459-1898

nro 2........... 10.4.nro 3........... 29.5.

nro 4........... 2.10.nro 5.........20.11.

PEFC/02-31-162

TEK 1/2015 3

4041 0428

Kanneoikeus loisi rauhanomaisen ja palkansaajalle turvallisen tavan vaatia lainmukaista kohtelua.

SIIVITTÄÄ MAAILMANHUIPULLE

Tuotekehitykseen panostaminen tuottaa

hedelmää. Öljypolttimista tunnettu Oilon muuttui

menestyväksi cleantech-yritykseksi. Neste Oil loi

puolestaan uusiutuvista polttoaineista

miljardibisneksen.

Oilon kehittää maalämpöpumppujaan uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energonin tiloissa. Parkkipaikan alle on porattu kuusi maalämpökaivoa. Eero Pekkolan mukaan pumpuilta vaaditaan koko ajan parempaa hyötysuhdetta.

TUOTEKEHITYS

4 TEK 1/2015

Kaasupolttimet ovat joutuneet todel-liseen testiin. Kymmenet johdot lui-kertelevat eri puolille konetta, ja mittaustulokset piirtävät käppy-rää tietokoneen ruudulle. Suuret lämpö kattilat täyttäisivät yksistään pienen tehdashallin.

Polttimien tulee toimia moitteet-tomasti erilaisilla polttoaineilla, ja päästöarvojen on pysyttävä minimissään.

– Oma tuotekehityslaboratorio maksoi aikoi-naan kahdeksan miljoonaa markkaa, joka oli sil-loin iso osa liikevaihdosta. Muistan, kun minulle tokaistiin, että ”nyt, Eero, taisit nielaista liian ison palan”. Myöhemmin tilat osoittautuivat pieniksi, ja niitä on pitänyt laajentaa, naurahtaa energia- ja ympäristöteknologiayritys Oilonin toimitusjohtaja Eero Pekkola.

TEKSTI AKU KARJALAINEN KUVAT SAMULI IKÄHEIMO,

JARI HÄRKÖNEN JA NESTE OIL

→

Kuva

: Sam

uli I

kähe

imo

TEK 1/2015 5

Oilonin lämpökattilat ovat kovassa käytössä. Tutkimusinsinööri Jussi Vihula

mittaa kaasupolttimen arvoja.

Eero Pekkola on kiitollinen omista

tuotekehitystiloista lähes päivittäin.

Nopeatempoinen kehitystyö ei

onnistuisi asiakkaan energialaitoksissa.

Oilonin uusissa kaasupolttimissa on paljon automatiikkaa. Ne pystyvät muun muassa säätelemään itseään ja diagnosoimaan vikansa. Vähäpäästöisyys ja muotoilu ovat erityisesti Oilonin kilpailuvaltteja.

ASIAKKAAT VAATIVAT ALHAISEMPIA PÄÄSTÖJÄ KUIN LAINSÄÄDÄNTÖ.

Auke

aman

kuv

at: S

amul

i Ikä

heim

o

6 TEK 1/2015

→

Eikä pelkkä laajennus ole yksin riittänyt. Keväällä 2010 Oilonin tehtaan viereen valmis-tui uusiutuvan energian tutkimuskeskus Ener-gon, jonka yksi tärkeimmistä asiakkaista Oilon on. Lisäksi Oilon huolehtii Energonin käyttö-kuluista.

– Tuollaisella laitteella lämmitettäisiin tai jäähdytettäisiin koulu. Esimerkiksi Lundin yli-opiston hiukkaskiihdyttimen rakennushank-keeseen myytiin kahdeksan tällaista, Pekkola esittelee suurta maalämpöpumppua.

– Kiitämme näitä tiloja melkein joka päivä, eikä tästä tulisi yhtään mitään ilman omaa lab-raa. Kukaan asiakas ei hyväksyisi laitoksel-laan tehtävän suuria kokeita, joiden vuoksi lai-tos jouduttaisiin sulkemaan ja käynnistämään uudelleen, hän jatkaa.

Tuotekehitys on vakuutusYhteensä Oilon panostaa vuosittain noin kuusi prosenttia liikevaihdostaan eli neljä miljoo-naa euroa tutkimus- ja kehitystoimintaan (t&k).

Tuotekehityksen parissa työskentelee vakitui-sesti noin 30 henkilöä.

– Konepajateollisuudessa osuus on tyypil-lisesti reilut kaksi prosenttia liikevaihdosta. Tämä on ollut meidän vakuutuksemme. Ilman panostuksia tuotekehitykseen liikevaihto olisi varmaan viisi miljoonaa euroa, jos ei oltaisi jo kuoltu pois, Pekkola arvioi.

Vielä kaksi vuosikymmentä sitten asi-oita tarkasteltiin myös Lahdessa hieman eri vinkkelistä. Oilon tunnettiin ennen kaik-kea öljypoltti mistaan. Uusi suunta otettiin 15 vuotta sitten. Oilon halusi panostaa uusiutu-van energian tuotantoon.

– Uutta teknologiaa ei revitä heti käsistä, joten tuotekehityspanostusten myötä tulos kasvoi paremmin perinteisten energiamuoto-jen parissa. Halusimme kuitenkin olla vahvoja molemmissa, Pekkola kertoo alkuvaiheista.

– Aloimme käyttää polttoteknologiaa muun muassa ongelmajätelaitoksissa ja kaatopai-koilla sekä muutimme hiilivoimaloita kaasu-laitoksiksi. Lisäksi satsasimme samaan aikaan aurinkokeräimiin, maalämpöpumppuihin sekä ilma- ja vesilämpöpumppuihin, Pekkola jatkaa.

Panostus on myös tuottanut tulosta. Kun liikevaihto oli vuonna 2009 alle 40 miljoonaa euroa, oli se viime vuonna arviolta jo 65 mil-joonaa euroa.

Perinteinen öljypoltintoimittaja on muut-tunut cleantech-yritykseksi. Öljypolttimet muodostivat vielä 15 vuotta sitten 70 pro-senttia myynnistä, mutta nyt niiden osuus on pudonnut noin viiteen prosenttiin, kun muut tuotteet ovat kasvattaneet myyntiään. Nyky-ään kylmä- ja lämpöpumpputeknologia muo-dostavat liikevaihdosta kolmasosan ja poltto-tekniikka kaksi kolmasosaa.

– Olemme erikoistuneet hybridijärjes-telmiin. Kun esimerkiksi Norjassa haluttiin rakentaa luisteluhalli, myyntimiehemme sanoivat, että kylmää tehdessä syntyy lämpöä. Nyt siellä on jäärata, jonka avulla lämmitetään jalkapallokenttää. Sen alta puolestaan otetaan maalämpöä, jolla lämmitetään koulua, sairaa-laa, päiväkotia ja kahta kaupunkia, Pekkola havainnollistaa.

– Suomessa kiinnostus hybridiratkaisuihin ei ole ollut samanlaista kuin esimerkiksi Nor-jassa. Suomalaisyritykset kaipaavat Suomesta referenssi kohteita, joiden avulla he voisivat edistää vientiään ulkomailla, Pekkola toivoo.

Oilonin tuotannosta 70 prosenttia menee vientiin. Kiinaan yhtiö meni jo 1990-luvulla,

ja oma tuotantolaitos sijaitsee Wuxissa. Pekkola laskee, että Oilon on myynyt Kiinaan 30 ydinvoimalalaitoksen verran kaasunpoltto-teknologiaa. Kiinan-myynti muodostaakin yhtiön liikevaihdosta jo 30 prosenttia.

Kiina edelläkävijänäPekkola muistaa vieläkin kauhun sekaisin tuntein parin vuoden takaista palaveriaan Pekingin kaukolämpöyhtiön kanssa. Kalifor-niassa oli asetettu tavoitteeksi 30 milligram-man typpi oksidipäästöt savukaasukuutiomet-riä kohden ja pekingiläiset halusivat päästä samaan kahden vuoden päästä.

Euroopassa saman kokoluokan laitokset saavat päästää 100 milligrammaa ja ennen vuotta 2012 valmistuneet laitokset 150 milli-grammaa.

– Haaste oli suuri, sillä meillä oli kestänyt kymmenen vuotta, että pääsimme päästöissä 150 milligrammasta sataan. Nyt aikaa oli vain alle kaksi vuotta. Aloitimme ison tuotekehitys-projektin, joka vaati lukuisia erilaisia testejä ja yhteistyötä oikeiden kumppanien kanssa.

– Kaliforniassa laitteiden hyötysuhde oli kärsinyt näin pienissä päästöissä. Me löy-simme kolme ratkaisua, joista yhdessä hyö-tysuhde paranee. Syksyllä solmimme kaupat näiden polttojärjestelmien toimittamisesta Kiinaan. Vastaavanlaista projektia ei ole toteu-tettu missään muualla.

Pekkolan mukaan tilanne on tuttu. Asiak-kaat vaativat tällä hetkellä kaikkialla maail-massa huomattavasti alhaisempia päästöjä kuin lainsäädäntö.

– Lainsäädäntö laahaa usein jopa perässä. Asiakkaat haluavat, että laite täyttää vaatimuk-set myös kymmenen vuoden kuluttua. Eten-kin kiinalaiset ovat opettaneet meidät kilpaile-maan. Tarjouskilpailuihin ei edes pääse, jos ei pysty täyttämään tiettyjä päästövaatimuksia.

Tämä laittaa tuotekehityksen koetukselle, sillä aikaa on entistä vähemmän. Samalla myös riskit kasvavat.

– CFD-laskenta eli virtauslaskenta on avaintekijä riskien hallinnassa. Se antaa mah-dollisuuden analysoida tuotteita aikaisessa vaiheessa. Olemme panostanet siihen paljon. Aiemmin neljä viikkoa kestänyt laskenta sujuu jo viikossa, Pekkola kertoo.

– Myös omat tuotekehityslaboratoriot vähentävät paljon riskejä. Täältä lähtevän tuotteen onnistumismahdollisuudet ovat älyt-tömän hyvät, kun olemme testanneet kaikki itse, Pekkola lisää.

TEK 1/2015 7

Viidenneksen kasvu liikevaihtoonOilon muodostaa poikkeuksen suomalaisyri-tysten joukossa, sillä yhteenlasketut t&k-menot ovat laskeneet Suomessa tasaisesti viime vuosina.

Tilastokeskuksen arvion mukaan t&k-meno-jen kokonaissumma Suomessa oli vuonna 2014 hieman alle 6,4 miljardia euroa, mikä on noin 300 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. T&k-menojen yhteenlaskettu osuus brutto-kansantuotteesta oli viime vuonna 3,1 pro-senttia. Korkeimmillaan se oli 3,75 prosentissa vuonna 2009.

Etenkin yritykset ovat panostaneet aiempaa kitsaammin.

– Tilanne on erittäin huolestuttava. Kuo-pasta noustaan vain investoimalla tulevaisuu-teen, koska maailma muuttuu ympärillä yhä nopeammin. Kuinka kauan pystymme elämään vanhoilla innovaatioilla ja liiketoimintamal-leilla, kysyy Innovaatiorahoituskeskus Tekesin johtokunnan puheenjohtaja Kai Öistämö.

Samaan aikaan yritysten panostusten huve-tessa myös julkisen sektorin ja korkeakoulujen t&k-menoja on leikattu tuntuvasti. Öistämö las-kee, että nykyisen hallituksen aikana Tekesin rahoitusvaltuuksia on leikattu 20 prosenttia.

VTT:hen on puolestaan kohdistumassa vuo-sien 2015–2017 aikana merkittäviä valtionra-hoituksen leikkauksia. Toteutuessaan kyseiset leikkaukset ovat vuonna 2017 noin 21 miljoo-naa euroa. Pahimmillaan pelkästään VTT:hen kohdistetut supistukset ja niiden kerrannais-vaikutukset nipistävät liikevaihtoa yli 50 miljoo-naa euroa.

Tämän lisäksi teollisuuden kysynnän lasku ja julkisen rahoituksen leikkaukset ovat näky-

neet kahden vuoden aikana VTT:llä muun muassa henkilöstövähennyksinä ja toiminnan volyymin laskuna.

Tällä hetkellä yliopistojen ja julkisten tutki-muslaitosten osuus t&k-kokonaissummasta on reilut 30 prosenttia. VTT ja Tekes ovat kuitenkin pystyneet vauhdittamaan tuntuvasti yritysten uusiutumista ja kasvua viime vuosina.

Esimerkiksi VTT:n vuonna 2014 toteutetun asiakastutkimuksen mukaan keskeisten vien-tiyritysten liikevaihto on kasvanut keskimäärin 26 prosenttia sellaisten innovaatioiden jälkeen, joissa VTT on ollut mukana. 88 prosenttia asiak-kaista puolestaan kertoi, että yhteishanke VTT:n kanssa nopeutti tai tehosti t&k-toimintaa.

– Tulokset osoittavat, että kehitystoimin-taan panostamisella on selvästi vaikutusta yri-tyksen menestykseen, kiteyttää VTT:n tutki-musjohtaja Anne-Christine Ritschkoff.

Tekesin rahoittamien pk-yritysten liike-vaihto kasvoi puolestaan 14 prosenttiyksikköä enemmän kuin vastaavissa yrityksissä vuosina 2010–2013. Tekesin rahoittamien kansainväli-seen kasvuun tähtäävien yritysten liikevaihto kasvoi 24 prosenttiyksikköä.

Yhteensä Tekes rahoitti viime vuonna yri-tyksiä ja tutkimusorganisaatioita 550 miljoo-nalla eurolla. Yritysprojektien rahoituksesta kaksi kolmasosaa suunnattiin pk-yrityksille. Vuonna 2014 päättyneissä projekteissa syntyi 1 500 tuotetta, palvelua tai prosessia ja 1 130 patenttia.

Tekesin pääjohtaja Pekka Soinin mukaan kasvanut kysyntä ja aiempaa niukemmat rahoitusresurssit pakottivat hylkäämään hyviäkin projekteja.

Anne-Christine Ritschkofftutkimusjohtaja

Teknologian tutkimuskeskus VTT

Kai Öistämöjohtokunnan puheenjohtaja

Innovaatiorahoituskeskus Tekes

20141

2013

2012

2011

2010

2009

20141

2013

2012

2011

2010

2009

1) Tilastokeskuksen arvio.

Yritykset

Julkinen sektori

Korkeakoulusektori

milj. € %20 % 40 % 60 % 80 % 100 %0 %

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain

3,75 %

3,73 %

3,64 %

3,43 %

3,32 %

3,13 %22,19,768,1

21,59,668,9

21,69,768,7

20,09,670,5

20,49,969,6

18,99,771,4

t&k-menojen bkt-osuus %

Lähd

e: T

ilast

okes

kus

8 TEK 1/2015

UUSIUTUVISSA POLTTOAINEISSA OLI MAHDOLLISTA PÄÄSTÄ GLOBAALIKSI PELURIKSI.

Lars Peter Lindfors kertoo, että Neste Oilin nouseminen maailman suurimmaksi uusiutuvien polttoaineiden tuottajaksi vaati 1,5 miljardin euron panostuksen.

Viidessä vuodessa miljardien bisnesMonet talousviisaat peräänkuuluttavat juhla-puheissaan yrityksiltä rohkeutta. Espoon Keila-niemessä Neste Oilin pääkonttorilla tiedetään, mitä rohkeus käytännössä tarkoittaa.

Teknologiajohtaja Lars Peter Lindfors pitää käsissään yrityksen kruununjalokiveä, pullollista uusiutuvaa NEXBTL-dieseliä.

– Monesti puhutaan biodieselistä, jolla tarkoi-tetaan ensimmäisen sukupolven uusiutuvaa die-seliä. Se on esterituote eli metanolin ja rasvaha-pon vaihtoesteri. Se ei säily kuin tietyn ajan ja talvella se tukkii suodattimia moottorissa.

– NEXBTL on täysin uusiutuva tuote. Koska se on puhdas hiilivety, sitä voidaan käyttää polt-toaineen lisäksi muissakin sovelluksissa, kuten biomuoveissa tai -liuottimissa. Lisäksi sitä voi-

NEXBTL on puhdas hiilivety, joten sitä voidaan käyttää polttoaineen lisäksi muissakin sovelluksissa, kuten biomuoveissa ja -liuottimissa. Neste Oil tutkii parhaillaan uusia käyttösovelluksia.

→

daan sekoittaa fossiilisen dieselin kanssa rajoi-tuksetta.

Neste Oil loi viidessä vuodessa uusiutuvista polttoaineista miljardibisneksen. Vuonna 2014 uusiutuvien polttoaineiden liikevaihto oli 2,3 miljardia euroa ja liikevoitto lähes 240 miljoo-naa euroa, joka on yli 40 prosenttia koko kon-sernin liikevoitosta.

Vuosittain Neste Oilin tuottamalla satapro-senttisella uusiutuvalla dieselillä ajaisi kaksi miljoonaa autoa. Sillä saavutetaan 40–90 pro-senttia pienemmät kasvihuonekaasupäästöt fossiiliseen dieseliin verrattuna.

– NEXBTL:n ensimmäinen patentti on kir-joitettu vuonna 1996, ja tuotanto aloitettiin Por-voossa 2007. Käytimme aluksi raaka-aineena vain palmuöljyä, mutta nyt käytössä on 12 eri-laista raaka-ainetta. Tähdevirrat muodostavat raaka-ainekokonaisuudesta jo kaksi kolmas-osaa, Lindfors kuvailee kehitystä.

1,5 miljardin investointiNeste Oililla huomattiin jo varhain, että kasva-minen fossiilisten polttoaineiden jalostajana on vaikeaa. Väestön määrä ei lisäänny Euroo-passa, jalostuskapasiteettia on liikaa ja öljyä on tarjolla aiempaa enemmän Yhdysvalloissa ja Lähi-idässä.

– Pelkästään pysyminen fossiilisten polttoai-neiden ykköspelurina Itämeren alueella vaatii

Kuva

: Nes

te O

il

Kuva

: Jar

i Här

köne

n

TEK 1/2015 9

paljon ponnistuksia. Panostamalla uusiutuviin polttoaineisiin meidän oli mahdollista päästä globaaliksi peluriksi. Olemme onnistuneet siinä, ja olemme nyt maailman johtava uusiutuvien polttoaineiden valmistaja, Lindfors paljastaa.

Hän laskee, että uusiutuvat polttoaineet ovat olleet konsernille 1,5 miljardin euron inves-tointi.

Yhtiö on rakentanut uudet tuotantolaitokset Porvooseen, Singaporeen ja Rotterdamiin. Vuosittaisista 40 miljoonan euron tuotekehitys-panostuksista yli puolet suuntautuu uusiutu-vien raaka-aineiden tutkimukseen.

Koko Neste Oil -konsernissa työskentelee noin 5 000 työntekijää, joista 250 tutkimusor-ganisaatiossa ja 700 suunnittelutoimisto Neste Jacobsilla. Kehitysprojekteja vauhditetaan myös yhteistyöllä yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Yhteensä partnereita on yli 20 eri puolilla maailmaa.

– On iso riski, kun pienessä yhtiössä laite-taan näin lyhyessä ajassa 1,5 miljardia kiinni täysin uuteen bisnekseen. Toinen riski liittyy energiasektorin poliittiseen sääntelyyn. Se on

Lamalle kyytiä VUODENVAIHTEESSA OSAKEYHTIÖKSI

muuttunut Teknologian tutkimuskeskus VTT kokoaa parhaillaan kasvuhaluisille pk-yrityk-sille kehityshankkeita palveluliiketoiminnan ja avainteknologioiden keskeisistä teemoista.

Tutkimusjohtaja Anne-Christine Ritsch-koffin mukaan mahdollisuuksia löytyy eten-kin terveydenhuollon kehittämisessä digita-lisoinnin avulla, teollisesta internetistä sekä energia-, kierto- ja biotaloudesta.

– Yrityskulttuurimme ei ole rohkaissut kaupallistamaan. Olemme olleet isojen yri-tysten maa, ja meiltä ovat puuttuneet keski-suuret yritykset. Nyt pitäisi motivoida ole-massa olevaa yrityskantaa uudistumaan ja tekemään aloitteita. Lisäksi meidän tulee tukea kasvukykyisiä yrityksiä.

– VTT jalkautuu entistä näkyvämmin yri-tyksiin, markkinoi ja kuuntelee niiden tar-peita. Yritämme viedä pk-ympäristöä eteenpäin.

Ritschkoff kaipaa selkeyttä suomalai-seen t&k-toimintaan. Hänen mielestään yli-opistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimus-laitokset muodostavat liian hajanaisen kokonaisuuden.

– Suomessa pitäisi olla kansallisesti määritellyt kysymykset, joita yritetään rat-kaista.

Innovaatiorahoituskeskus Tekesin joh-tokunnan puheenjohtaja Kai Öistämön mukaan Tekes on muuttanut selvästi toi-mintaansa viimeisen viiden vuoden aikana. Tuotekehitysinvestoijasta on kehittynyt innovaatio toimija.

Tekes auttaa yrityksiä jakamalla talou-dellista riskiä. Lisäksi se herättelee yrityk-siä nostamalla esiin tulevaisuuden kehitys-suuntia.

– Meidän tavoitteenamme on kaupallis-taa, avata uusia markkinoita ja löytää uusia liiketoimintamalleja. Meidän tulee panostaa riittävästi asioihin, joilla on merkitystä, eikä jakaa rahaa tasaisesti kaikille. Teemme tätä yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa.

– Esimerkiksi viime vuonna aloitimme startup-rahaston, sillä yhä useampi uusi innovaatio syntyy startup- yrityksissä. Pää-timme myös aloittaa kolme uutta ohjelmaa, joissa yrityksiä rohkaistaan uudistumaan digitaalisuuden avulla.

vaikuttanut siihen, että yhteiskuntavaikuttami-sen merkitys on korostunut toiminnassamme, Lindfors summaa.

Neste Oil on myös jatkanut mittavia investoin-tejaan. Viime syksynä se ilmoitti puolen miljardin euron panostuksista, joista osa tehdään yhteistyö-kumppaneiden kanssa. Muun muassa Porvoo-seen rakennetaan uusi voimalaitos. Muutosten seurauksena Neste Oil vähentää bensiinituottei-den tekoa ja lisää dieselin tuotantoa.

Panosta lisää, jos tekee kipeääSekä Oilonin Pekkola että Neste Oilin Lindfors myöntävät, että uuden toimintamallin juurrutta-minen ei ole ollut helppoa.

Pekkola korostaa omistajan roolia toiminnan kehittämisessä.

– Silloin kun tuotekehityspanostukset tuntu-vat tosi kipeiltä, ne saattavat olla lähellä riittä-vää määrää. Omistajien sitoutuminen on erittäin tärkeää. Oilonin omistava Leiwon suku näkee, että yrityksen pitää kehittyä, vaikka satsaukset eivät aina näykään heti tuloksessa.

Onnistumiset ovat puolestaan lisänneet hen-kilöstön motivaatiota ja innostusta. Oilonissa työskentelee reilut 360 henkilöä, joista Suo-messa vajaat 300.

– Teemme tuotteita, joista on hyötyä ihmis-ten arjessa ja jotka myyvät hyvin maailmalla. Siitä syntyy porukalle ylpeyden tunnetta, Pekkola ker-too.

Niin Neste Oililla kuin Oilonillakin kiitetään Tekesin apua.

– Rahallisesti se on ollut noin 10–15 prosent-tia tuotekehitysbudjetista, mutta Tekes on ollut mukana kaikkein vaikeimmissa ja tärkeimmissä projekteissa, Pekkola kiittelee.

Tekes on tukenut Neste Oilin uusiutuvien polttonesteiden hankkeita tutkimus- ja tuote-kehitysavustuksilla sekä tuotekehityslainoilla jo toistakymmentä vuotta. Suurimmillaan rahoitus on ollut 2–3 miljoonaa euroa vuodessa.

– Joskus ajatellaan, että isot yritykset eivät tar-vitse Tekesin apua, mutta meilläkin rahat ovat tiukoilla. Tekes on ollut meille äärimmäisen tär-keä partneri, Lindfors arvioi.

Eikä uutta syntyisi ilman uudenlaista osaa-mista. Lindfors huomauttaa, että mikrobiolo-geihin tai levätutkijoihin ei törmää kovin usein perinteisissä energiayhtiöissä.

Ennakkoluulottomuus on kuitenkin kannat-tanut. Ilman rohkeutta maailmanmarkkinat oli-sivat jääneet haaveeksi.

– Tarvitsemme yhtiöitä, jotka ajattelevat isosti ja haluavat olla kilpailukykyisiä myös kansain-välisesti. Sillä tavalla saamme aikaan vienti-tuloja.

Nesteellä on uusiutuvien polttoaineiden

tuotantolaitokset Porvoossa, Singaporessa

ja Rotterdamissa.

Kuva

: Nes

te O

il

10 TEK 1/2015

DI Mikko Kuitunen Vincitistä sekä DI Harri Sjöholm Robit Rocktoolsista on valittu vuoden 2014 markkinointi-henkisimmiksi insinööreiksi. Molem-mat saivat palkinnoksi 10 000 euroa. Yhteensä Markkinointihenkisin insinööri 2014 -kilpailuun osallistui 36 kilpailijaa.

– Mikko Kuitunen on näyttänyt, mitä saadaan aikaan ennakkoluulot-tomalla ajattelulla. Henkilöstötyyty-väisyyden asettaminen etusijalle ja 100 prosentin asiakastyytyväisyys-takuu ovat tuoneet yritykselle uusia asiakkaita sekä osaavaa henkilö-kuntaa, sanoo tuomariston puheen-johtaja Matti Alahuhta.

– Harri Sjöholm on kehittänyt yri-tystään pitkäjänteisesti ja imple-mentoinut asiakaslähtöistä kas-vustrategiaa erinomaisin tuloksin. Sjöholm on jäsennellyt markkinoita systemaattisesti ja tehnyt selkeitä valintoja, Alahuhta perustelee.

Kuitunen on Vincit Oy:n perus-taja. Vincit on kasvanut seitse-mässä vuodessa kahdesta perus-tajasta yli sadan työntekijän yrityk-seksi. Vincit oli ensimmäinen ohjel-mistoalan yritys, joka tarjoaa asiak-kailleen 100 prosentin rahat takaisin -tyyty väisyystakuun. Syksyllä 2014 Vincit lanseerasi "Koodia Suomesta"

-kampanjan. Kuitunen on valmistu-nut Tampereen teknillisestä yliopis-tosta vuonna 2007.

Sjöholm on puolestaan sarja-yrittäjä. Hän perusti vuonna 1994 Robit Rocktools Oy:n, joka valmis-taa porakruunuja kallion louhin-taan ja putkitusteriä maaporauk-seen. Tuomariston mukaan Sjöholm on hankkinut yrityksiinsä kasvua aja-tellen monipuolista, ammattimaista johtamisosaamista. Sjöholm on ollut myös perustamassa yrittäjien yhteistä Kasvuryhmää, jonka tavoit-teena on herättää suomalaisten yri-tysten kasvuhaluja. Sjöholm on val-mistunut Tampereen teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1979.

Kilpailun järjesti Markkinointivies-tinnän Toimistojen Liitto MTL ja pal-kintorahat lahjoittivat Teknologia-teollisuuden 100-vuotissäätiö sekä Teknologiateollisuus. TEK toimii kil-pailun yhteistyökumppanina. (AK)

Mikko Kuitunen (vas.)ja Harri Sjöholm

saivat kiitosta ennakkoluulottomasta

asenteestaan.

Markkinointihenkisin insinööri -kilpailussa kaksi voittajaa

HENKILÖSTÖ-TYYTYVÄISYYDEN ASETTAMINEN ETUSIJALLE JA 100 PROSENTIN ASIAKAS-TYYTYVÄISYYSTAKUU OVAT TUONEET UUSIA ASIAKKAITA.

Kuva

: Jan

ne T

ervo

la

Suomen rakennuskannan

arvo. Asiantuntijat antavat sille

arvosanaksi vain 7.

Lähde: ROTI 2015, www.roti.fi

369 mrd. €

TEKin uraillat Tampereella 3.3. ja Kuopiossa 12.3.www.tek.fi/uraillat

TEKin jäsenilta Tampereella 26.3.Mukana tekkiläisiä kansan-edustajaehdokkaita. Alueen jäsenet kutsutaan s-postitse.

Esimiesaamut viidellä paikkakunnallaTeemana esimiestyön hankalat tilanteet. www.akava.fi/esimiesaamut

Tekniikan yo KIM KAVANDER aloitti 1.1. TEKin teekkari-yhdysmiehenä Otaniemes-sä. Kavander on 6. vuoden materiaalitekniikan opiskelija Aalto-yliopiston Kemian tek-niikan korkeakoulusta. Hän on aktiivisesti mukana kiltansa ja ylioppilaskuntansa toimin-nassa.

NIMITYKSIÄ

7

TEK 1/2015 11

AJASSA

Konkursseja tehtiin viime vuonna 5,7 %

vähemmän kuin edellisvuotena.

Lähde: Tilastokeskus

Kiinnostaako työura Saksassa, Ruotsissa tai muualla ulkomailla? Voit harjoitella työ-haastattelutilannetta varten nyt myös eng-lanniksi, ruotsiksi ja saksaksi TEKin uusitulla työhaastattelusimulaattorilla. TEKin asian-tuntijat ovat koonneet palveluun joukon ylei-simpiä haastattelukysymyksiä.

Voit harjoitella simulaattorilla edelleen myös suomeksi. Simulaattorista on saatavilla omat versiot uran alkuvaiheessa oleville ja jo pidempään työskennelleille. (AK)

Tutustu työhaastattelusimulaattoriin: www.tek.fi/haastattelusimulaattori

5,7 %

Tekniikka&Talous ilmestyy nyt joka päivä

Tekniikka&Talous-lehti on aloittanut uuden digitaalisen leh-den julkaisemisen. Kaikki TEKin jäsenet, joilla on voimassa oleva digitaalinen T&T-lehden tilaus, voivat lukea T&T Päivää Talentum Summa -verkkopalvelussa.

Uusi lehti ilmestyy joka arkipäivä noin kello 16.30 Talentum Summa -verkkopalvelussa. Löydät lehden T&T-lehden alta koh-dasta ”Päivän lehti”.

T&T Päivä kertoo ja analysoi päivän tärkeimmät uutiset tek-nologian ja talouden alueelta. Uudessa lehdessä on myös jut-tuja, joita ei ole saatavilla mistään muualta. T&T-viikkolehti jatkaa ilmestymistään uuden digilehden rinnalla normaalisti niin painet-tuna versiona kuin Summassa. (AK)

Lue lisää TEKin jäsenetulehdistä: www.tek.fi/jasenetulehdet

TEKin haastattelu-simulaattori nyt myös englanniksi, ruotsiksi ja saksaksi

Kuva

: Hel

ena

Hag

berg

Valitaan Suomelle hyvää tekevä eduskunta!

Suomen kilpailukykyä ja samalla hyvinvoinnin taloudellista pohjaa ryhdy-tään seuraavalla vaalikaudella vahvista-

maan määrätietoisesti, jos eduskuntaan valitaan huhtikuussa riittävän monta kan-

sanedustajaa, jotka haluavat edistää esimer-kiksi TEKin hallitusohjelmatavoitteisiin kirjattuja

asioita: Valtion investointeja suunnataan sektoreille, joilla on

hyvät kasvuedellytykset ja Suomella hyvää osaamista. Vientiin suuntautuvien yritysten tuotteistamisosaamista

vahvistetaan koulutuksella ja tutkimuksella. Julkisia t&k-investointeja suunnataan siten, että ne

houkuttelevat yksityisiä sijoituksia. Teknillisen yliopistokoulutuksemme resurssit nostetaan

EU:n kärkitasolle.

Yliopistojen rahoitusperusteita uudistetaan niin, että ne vahvistavat koulutuksen laatua ja suuntaamista Suomen vientikilpailukyvyn kannalta strategisille aloille.

Yt-lakia uudistetaan: henkilöstöllä on oltava aito vaikuttamismahdollisuus yt-tilanteessa.

Työaikalakia muutetaan niin, että kaikki asiantuntija- työ on työaikalain mukaisesti saman arvoista riippu- matta siitä missä ja milloin se tehdään.

Työsopimuslain muutoksella poistetaan mahdollisuus ulottaa kilpailukielto työsuhteen päättymisen jälkei- seen aikaan. (HA)

Lue lisää ja tutustu tekkiläisiin ehdokkaisiin: www.tek.fi/vaalit

Työttömyyskassaan kuuluvan TEKin vuosijäsenen jäsenmaksu on tänä vuonna 378 euroa.

Korotus johtuu siitä, että IAET-kassan jäsenmaksu nousi 27 eurolla heikentyneen työlli-syystilanteen vuoksi.

TEKin omaan toimintaan tuleva osuus jäsenmaksusta ei noussut.

MIKSI JÄSENMAKSU NOUSI 27 EUROLLA?

12 TEK 1/2015

AJASSA

Vähemmän koulutetut pärjäävät koulutettuja paremmin eurooppalaisessa palkkavertailussa

Vähemmän koulutetut suomalaiset pärjäävät kou-lutettuja suomalaisia paremmin EU-maiden ja Euroo-pan talousalueen (ETA) palkkavertailussa, kertoo Palkan-saajien tutkimuslaitoksen (PT) loppuvuodesta julkaistu raportti.

Suomalaisten korkeasti koulutettujen euromääräi-nen palkkataso ennen veroja on yhdeksänneksi korkein 29 vertailumaan korkeasti koulutettujen joukossa. Mata-lasti koulutettujen joukossa Suomen palkkataso on seit-semänneksi korkein.

Palkkavertailussa Suomi, Ruotsi ja Saksa ovat tasa-väkisiä, mutta eroja löytyy, kun palkkoja verrataan kou-

lutuksen mukaan. Esimerkiksi Saksassa korkeakoulutet-tujen ansiot ovat suomalaisia korkeammat. Tutkimuksen mukaan suomalaisten palkkojen ostovoimaa rokottaa korkea hintataso. Sen sijaan tutkimuksessa ei selvitetty palkkaverotuksen vaikutusta ostovoimaan.

Palkkaerot Suomessa ovat puolestaan EU:n pienim-piä, ja ne ovat viime vuosina jopa kaventuneet. Suurim-mat palkkaerot ovat Baltian maissa ja Saksassa. (AK)

Lue lisää kotimaan palkoista tästä lehdestä sivulta 22.

"To make good decisions, you need to be skilled at ignoring information."

Pä ät ö k s e n t e o n t u t k i j a A ri R i a b ac k e JE D I 2 0 1 5 - ta pa h t u m a s s a 2 . 2 .

Saat parhaan hyödyn jäsenyydestä pitämällä yhteys- ja työpaikkatietosi ajan tasalla. Voit päivittää tietosi, vaikka käyttäjätun-nuksesi olisivat hukassa: www.tek.fi/omattiedot.

TURVAA ETUSI – PÄIVITÄ JÄSENTIETOSI

Kodin1.com-verkkokauppa:20 euron alennus 100 euron ostoksesta. Alennuskoodi KODIN20100. Tarjous voimassa 31.3. asti.

Citymarket.fi -verkkokauppa:10 euron alennus 50 euron ostoksesta. Alennuskoodi: CMFIETU10. Tarjous voimassa 31.3. asti.

Eckerö Line:5–20 %:n alennus Tallinnan päiväristeily- tai reittihinnasta tämän vuoden ajan. Tarjouskoodi: JASEC5. Varaukset Eckerö Linen omista myyntipisteistä ja verkkokaupasta.

Kotimaailma Huoneistohotellit:15 %:n alennus kaikista kalustetuista asunnoista. Varaukset suoraan Kotimaailmasta tunnuksella LIITTO15.

Lisätietoa alennuksista: www.jasenedut.fi

UUSIA ETUJA

Lähde: Palkansaajien tutkimuslaitos. Suomalainen palkkataso EU-vertailussa, raportteja 29.

SveitsiLuxemburg

NorjaTanska

AlankomaatItävalta

SaksaIso-Britannia

SuomiRuotsiIslanti

RanskaItalia

KyprosSloveniaEspanja

MaltaPortugali

KreikkaTsekki

KroatiaViro

PuolaSlovakia

LatviaUnkari

LiettuaRomaniaBulgaria

4 0000 2 000 8 000 €6 000

90906011

57315065

47314383

387537903743

34913237

30602884

251321942176205919761905

12711219

1007956933880826766

435406

SveitsiNorja

TanskaLuxemburgAlankomaat

RuotsiItävaltaSuomiSaksaIslanti

Iso-BritanniaItalia

RanskaKypros

EspanjaMalta

KreikkaSlovenia

PortugaliTsekki

ViroKroatia

SlovakiaPuolaLatviaUnkari

LiettuaBulgaria

Romania4 000 6 000 €0 2 000

56454838

40113910

348730042898

2713266426352611

22822256

176216321587149013501197

846761755714636556518487

305293

NorjaSveitsiTanska

AlankomaatLuxemburg

RuotsiSuomi

Iso-BritanniaIslanti

RanskaItalia

SaksaItävaltaKypros

EspanjaKreikka

MaltaSlovenia

PortugaliViro

TsekkiKroatia

SlovakiaPuolaLatvia

LiettuaUnkari

BulgariaRomania

4 000 €2 0000

378234253353

31052789

25542478

224421032086

189917631758

1483142313881267

1067948

709620612555530454395388256233

Matala koulutus

Suomalaisten palkat EU-vertailussa koulutuksen mukaan 2011

Keskitason koulutus Korkeasti koulutetut

TEK 1/2015 13

AJASSA

”Suomi on luonteva paikka digitaalisen terveyden osaamis-keskukselle, sillä täällä on mobiiliteknologian huippuosaajia.”g e h e a lt h c a re n s u o m e n t o i m i t u s j o h ta j a d i d i e r d e lt o rt ko m m e n t o i yh t i ö n 2 8 , 5 m i l j o o n a n e u ro n i n v e s t o i n t i a s u o m e e n .

Lahdessa TEKin palvelut pop upina Ldiaryn ja TEKin yhteistä jäseniltaa vietet-

tiin 21.1. Lahden tiedepuistossa. Ennen illan-viettoa jäsenillä oli mahdollisuus henkilökoh-taiseen uraneuvontaan. TEKin pop up -toimis-tossa opastivat yksikönjohtaja Sari Taukojärvi ja ura- ja rekryasiamies Satu Myller.

TEKin lakimies Maritta Jalo oli puolestaan valmiina vastaamaan työsuhteisiin liittyviin juri-disiin kysymyksiin.

Asiamies Martti Kivioja neuvoi yrittäjyydestä kiinnostuneita. Hän esitteli yrittäjille suunnat-tuja jäsenpalveluita ja kertoi TEKin Yrittäjäklubin toiminnasta. Lahden Protomo-toimintaa esit-teli liiketoimintakehittäjä Jyrki Rautkivi Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:stä.

Iltapäivän jatkeeksi kierrettiin Lahden tiede-puiston tiloissa LADECin asiakkuusjohtaja Juha Määtän johdolla. Modernit ratkaisut saman katon alla edistänevät mainiosti paitsi työnte-koa myös eri korkeakoulutoimijoiden ja yritysten verkostoitumista.

LADECin tulevaisuusvisiossa tavoitteeksi on asetettu, että Lahden seutu on vuonna 2020 maan ketterin yritystoiminnan kasvukeskus, joka on kääntänyt rakennemuutoksen eduk seen ja tarjoaa yrityksille niiden tarvitsemia palveluja.

Nykyisin kehitysyhtiö palvelee noin 700 yri-tystä vuosittain.

Tällä hetkellä Lahden alueen osaamiskärkinä ovat cleantech ja muotoilu.

Kansanedustajaehdokkaat esittelyssäJäsenillassa ääneen pääsi myös tekkiläinen kan-sanedustajaehdokas DI Lulu Ranne (ps.) Hämeen-linnasta. Koulutuksen merkitystä korostanut Ranne painotti uudistumista ja innovointia Suo-men tulevaisuuden turvaamisessa. Tilaisuuteen kutsuttu alueen toinen tekkiläinen ehdokas Mari Monto (vihr.) Hattulasta ei valitettavasti päässyt paikalle, mutta lähetti terveisensä. Ldiaryn toiminnasta kertoi yhdistyksen tiedot-taja Anne Antila, joka vinkkasi jo nyt parin vuoden päästä vietettävistä 70-vuotisjuhlista. Hän kertoi myös sääntöuudistuksesta.

– On korkea aika päivittää säännöt, jotka kirjoi-tettiin pääosin jo perustamisvuonna 1947. Oleel-lisin muutos tullee jäsenyysvaatimuksiin, tavoit-teena on toimia yhdyssiteenä kaikille tekniikan akateemisille, ei vain diplomi-insinööreille ja ark-kitehdeille.

Lähiajan tapahtumat löytyvät Ldiaryn netti-sivuilta: www.ldiary.fi.

Ilta huipentui paikallisten tekkiläisten muodos-taman 9-henkisen teekkarikvartetin esitykseen. Vau! (KL)

Pirkko-Leena Jakonen ja Pekka Patrikka juttusilla

ennen jäsenillan ohjelman alkua. Takana keskellä Seppo Hiilamo.

Kuva

: Kirs

ti Le

vand

er

Lakimuutoksen myötä ansio-päiväraha on laskenut tämän vuoden alusta alkaen yli 3 116 euroa ansaitsevien osalta.

Muutos vaikuttaa niiden henkilöiden ansiopäivä rahaan, joiden työssäoloehtoon laskettava viimeinen työpäivä on 1.1.2015 tai sen jälkeen ja heidän päivärahansa määri-tellään ensimmäistä kertaa tai uudelleen.

Muutoksen myötä esimer-kiksi 4 000 euron kuukausi-palkan perusteella laskettu työttömyyspäiväraha on 82 euroa pienempi kuussa kuin aiemmin. Vastaavasti näiden tulojen perusteella laskettu korotettu päiväraha on 289 euroa pienempi kuin aiemmin.

Ansiopäiväraha lasketaan vähintään 26 viikon palkan perusteella. Palkkatulosta vähennetään lomarahat ja lomakorvaukset. Näiden erien lisäksi tehdään vähennys, joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutus-maksuja sekä sairausvakuu-tuksen päivärahamaksua. Vähennys on 4,28 prosenttia vuonna 2015 täyttyvissä työssäoloehdoissa.

Ansiopäiväraha voidaan maksaa korotettuna, jos hen-kilöllä on riittävä työhistoria tai hän osallistuu TE- toimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun. (AK)

Lue lisää IAET-kassan kotisivuilta: www.iaet.fi

SUURIMPIEN ANSIOPÄIVÄ- RAHOJEN TASO LASKEE

14 TEK 1/2015

AJASSA

Esimerkkilaskelman mukaan perheen

käteen vain 100 €/kk vähemmän, jos isä jää hoitovapaalle.

Lähde: Akava

100€ / kk

Veroetu ei näy koulutuspäivissä Laki kolmen päivän koulutusoikeudesta työnantajalle

maksettavine verohelpotuksineen ei näytä lisänneen tek-kiläisten koulutuspäiviä.

– TEKin työmarkkinatutkimuksen perusteella voi sanoa, että koulutuspäivien määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viimeisten kolmen vuoden aikana. Vuonna 2014 koulutuspäiviä oli kokoaikaisilla työn-tekijöillä keskimäärin kolme, palkkatutkija Tuunia Keränen TEKistä toteaa.

TEKin neuvottelujohtaja Teemu Hankamäki harmit-telee, että jopa neljännes tutkimukseen vastanneista on jäänyt viime vuonna kokonaan vaille henkilöstö-koulutusta.

– Osa yt-neuvotteluita käyvistä yrityksistä on tilan-teessa, jossa väkeä irtisanotaan samaan aikaan kun pal-kataan uusia. Voitaisiinko tältä välttyä, jos työsuhteen aikana pidettäisiin huolta henkilöstön osaamisen kehit-tämisestä vastaamaan yrityksen muuttuvia tarpeita? Asiaa varmasti edistäisi, jos yt-lain edellyttämät hen-kilöstö- ja koulutussuunnitelmat tehtäisiin yrityksissä huolellisesti ja yhdessä luottamusmiesten kanssa.

Viime vuoden alussa voimaan astuneen lain mukaan työnantajaa tuetaan verovähennyksellä, jos tämä jär-jestää työntekijöille ammatillista osaamista edistävää koulutusta. Työnantajalla on oikeus taloudelliseen vero-kannusteeseen enintään kolmelta koulutuspäivältä vuo-dessa työntekijää kohti.

Työntekijälle annetun koulutuksen on kehitettävä ammatillista osaamista, sen on tapahduttava työaikana ja työntekijän pitää saada siitä palkka. Tällaisia koulutuk-

sia ovat esimerkiksi ulkopuolisen tahon järjestämät kurs-simuotoiset koulutukset, seminaarit ja konferenssit sekä yrityksen sisäiset koulutukset.

Erityisesti on kiinnitettävä huomiota ikääntyvien työn-tekijöiden ja työttömyysuhan alaisten työkyvyn ja työ-markkinakelpoisuuden edistämiseen. Näin voidaan varautua työelämän muutostilanteisiin ja pidentää työ-uria.

Yrityksille verovähennyksen määrä on 50 prosent-tia koulutuspäivien keskimääräisestä palkkakustannuk-sesta. Valtiolle, kunnille ja kirkolle maksetaan koulutus-korvaus, jonka suuruus on kymmenen prosenttia työn-antajan koulutusajan palkkakustannuksista. Laki koskee koko- ja osa-aikaisia työntekijöitä.

Verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saaminen edellyttää, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitel-man. Suunnitelman tulee sisältää arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä työnantajan tarpeista. Sen sisältö määräytyy lähtökohtaisesti yhteistoiminta-lakien mukaan.

Koulutussuunnitelman laatiminen on pakollista, jos työpaikka kuuluu yhteistoimintalakien soveltamisalan piiriin. Pienille työantajille suunnitelman tekeminen on vapaaehtoista, mutta se on taloudellisen kannusteen edellytys.

Määräaikaisissa työsuhteissa tai osa-aikatyössä ole-via pitää kohdella tasapuolisesti koulutusta suunnitelta-essa. (KL)

Teknoloikka on palkallinen teknologia-alan harjoittelu ohjelma, joka on suunnattu alle 22-vuotiaille ja lukionsa suorittaneille nuorille. Harjoittelija saa kokeilla työntekoa teknologiayrityksessä ja nähdä, mitä taitoja ja koulutusta ala vaatii. Nuoren tukena koko harjoittelun ajan on oma mentori.

Harjoittelun tavoitteena on työllistää nuoria vaikeassa taloustilanteessa, mutta myös saada nuoret kiinnostu-maan ja hakeutumaan tekniikan alan koulutukseen.

Yritykselle Teknoloikka antaa mahdollisuuden luoda kontakteja potentiaalisiin tulevaisuuden osaajiin, jotka voivat kasvaa yrityksen kulttuuriin ja toimintatapoihin jo ennen opintoja ja niiden ohessa.

Teknoloikka on Tekniikan Akatemian (TAF) pilotti-hanke, johon on saatu virike Ruotsin insinööriakatemia IVA:n Tekniksprånget-harjoitteluohjelmasta. Ohjelma on

pyörinyt Ruot-sissa menestyk-sekkäästi jo kolme vuotta, ja mukana on jo yli 170 yritystä.

Yrityksien, jotka haluavat tarjota nuorille harjoittelupaikkoja, toivo-taan ottavan yhteyttä helmikuun aikana projektipäällikkö Johanna Fräkiin: johanna.fraki@taf.fi.

Nuorten hakuaika Teknoloikkaan on 10.4.–31.5. Harjoittelupaikan saaneet aloittavat neljän kuukauden harjoittelunsa yrityksissä eri puolilla Suomea syksyllä 2015. (HA)

Lisätietoja: www.teknoloikka.fi

Onko työpaikallasi sijaa Teknoloikka-harjoittelijalle?

TEKin valtuuston pitkäaikainen jäsen ja hallituksen entinen puheenjohtaja Markku Mark-kula noussee EU:n alueiden komitean johtoon. Markkula toimii puolet viisivuotiskau-desta presidenttinä ja toisen puolikkaan varapresidenttinä. Hän on jo toiminut yhden viisivuotiskauden komitean jäsenenä. Markkulan valintaa voidaan pitää varmana, sillä hän on suurimman ryhmän EPP:n ehdokas. Virallisesti asiasta päätetään alueiden komitean yleiskokouksessa 11.–12.2.

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission on kuultava alueiden komiteaa ennen paikallis- ja aluehal-linnon toimialaan vaikuttavan lainsäädännön tai muiden päätösten tekemistä. (AK)

MARKKU MARKKULA EU:N ALUEIDEN KOMITEAN PRESIDENTIKSI

TEK 1/2015 15

AJASSA

Kun vastavalmistunut HSO-sihteeri Maisa Nissinen astui 15.1.1975 Suomen Teknillisen Seuran STS:n palvelukseen, teknii-kan akateemisten asioita hoidettiin Helsingin Yrjönkadun toimis-tossa kolmen pomon ja kuuden toimistovirkailijan voimin. Jäseniä järjestöllä oli 7 500.

Tuolloin oli tapana teititellä, joten nuori työntekijä teki sinun-kaupat toiminnanjohtaja Matti Kaarion kanssa vasta puoli vuotta taloon tulonsa jälkeen.

Nissisellä oli tuoreet sihteeritaidot ja jonkin verran kokemusta toimistotöistä, mutta järjestömaailma oli nuorelle naiselle täysin tuntematonta maaperää.

– Helsingin Sanomissa oli ilmoitus osastosihteerin paikasta. Hain tehtävään miettimättä sen enempää, mitä järjestö tekee tai ketä edustaa, Nissinen muistelee.

Mutta työ tekijäänsä opetti. Vuoden kuluttua STS:ssä vietettiin 80-vuotisjuhlat. Niitä järjestettäessä järjestön historia ja toiminta alkoi pikku hiljaa valjeta.

Sihteerin tehtävien ohella Nissinen sai tehtäväkseen myös tait-taa jäsenille toimitettua STS:n kuulumiset -lehteä.

– En ollut eläissäni taittanut julkaisua, mutta katsoin, miten edelliset oli tehty ja saksin taitot kasaan samalla tavalla.

Ilmapiiri pienessä toimistoyhteisössä oli välillä tunteikas. Sanoja ei tiukissa paikossa säästelty, ja jo kolmen kuukauden kuluttua Nissinen itki vessassa.

– Voiko töissä olla tällaista, Nissinen nyt nauraa miettineensä.Kohta tuli kuitenkin valoa pimeään ja palkankorotus. – Samassa kerroksessa toimi Korkeakouluinsinöörien ja Arkki-

tehtien Keskusliitto KAL, ja eräänä kauniina päivänä vuonna 1979 KALin toiminnanjohtaja Alari Kujala tuli kosiskelemaan Nissistä KALin leipiin.

– Siirryin vain toiselle käytävälle. Työmarkkina-asioita hoita-vassa KALissa sain sihteeri- ja taittotehtävien lisäksi hoitaa jäsen-maksujen työnantajaperintää ja pitää rekisteriä työpaikkojen yhteys henkilöistä. Asia hoidettiin tietysti käsipelillä: nimet kirjoi-tettiin nätisti paperiliuskoille, jotka aakkostettiin kortistoksi.

Sihteerit olivat tärkeitä ja töitä tehtiin paljon, mutta kaikki eteni hitaasti IBM:n pallokirjoituskoneiden naputuksen tahdissa.

– Ensimmäiset tekstinkäsittelylaitteet saatiin 1980-luvun alkupuolella, mutta tietokoneet, Macin "kottaraispöntöt", ilmestyi-vät työpöydille vasta 1984.

KALin ja STS:n toiminnot yhdistettiin vuonna 1991, ja Nissi-sestä tuli näin nykyisen TEKin työntekijä. Samalla alkoivat Suomen lamavuodet.

– Muiden tehtävieni ohella toimin liiton työnvälitystehtävissä DI-pörssissä ja neuvoin jäseniä työttömyysturva-asioissa.

Tehtävät vaihtelivat, ja esimiehiä oli välillä useita yhtä aikaa. Samalla toimenkuvia justeerattiin uusiin asentoihin. Nissinen muisteleekin lamavuosia uransa rankimpina.

Työ tekijäänsä opetti

Assistentti Maisa Nissinen on tehnyt TEKissä töitä 40 vuotta. Nissisen taittamat julkaisut on nyt arkistoitu historian kirjoittajia varten.

Kuva

: Hel

ena

Hag

berg

Kesällä 1994 raottui ovi jälleen uusiin tehtäviin, ja syksyllä Nis-sinen siirtyi TEKin viestintäyksikköön. Julkaisujen taittotehtävät lisääntyivät uudessa yksikössä, ja sihteeriys jäi toimenkuvassa taka-alalle. Nissisellä oli taittosilmää ja uudet taitto-ohjelmat kiin-nostivat, joten homma sopi hänelle paremmin kuin hyvin.

Yksi Nissisen taittajan uran kohokohtia oli vuonna 2000 Lasi-palatsissa järjestetty Suomalainen Insinöörityöpalkinto SITP -näyttely Teknologiasta hyvinvointia. Komeat alumiinipohjille vedostetut kuvaesitykset olivat Nissisen käsialaa.

Pieni, mutta lämmittävä muisto on myös vuodelta 2009. TEKin kunnialautakunnan silloinen puheenjohtaja Pekka Rytilä kiitti TEK-lehdessä julkaistussa haastattelussaan Nissistä Tekniikka ja etiikka -kirjan tyylikkäästä taitosta.

Näihin kiitoksiin yhtyy nyt TEK: Kiitos! Hienoa työtä täydet 40 vuotta. (KL)

16 TEK 1/2015

AJASSA

(c) A

rto In

kala

ww

w.a

isud

oku.

com

5 1 24 6

2 34 6

147 8

1 34 67 8 9 3

67 8

2 347 8

24 67 8

1 2 34 6

1 24 6

9 8 5 1 34 67

47

36

7 9

2 347 9

24 67

7 4 69

34 6

9 2 34 6

84

35 68 9 1 4 6

8

8 14 67 9

4 5 69

147 9

14 57 9

4 57 2 7 9 3

1 2 3 1 2

7 9

2 3

9 6 1

7 9 8 4 7 9 514

147 9

4 59

147 9 2 3 1

7 8 9 6 1

7 8

9 3 24 6 4

7 84 57 8 1 5 6

7 8

24 57 8

24 67 8

24 6

24 6

8 7 48 9

4 58 9

24 5

1 35 68

2 34 5

8

1 24 6

82

4 5 1 3 47 8 6 7 8

247 8 9

HAVUJA

S U D O K U

Ratkaisun löydät verkkolehdestä: lehti.tek.fi

SANONNAN MUKAAN Suomella on kaksi kilpailuvalttia: puu ja pää. Meillä on Euroopan suurimmat ja maailman neljänneksi suu-rimmat biomassojen varannot. Meillä on myös korkeaa osaamista ja hyvä koulutusjärjestelmä.

Biotalouden kasvuun ja uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön siirtymiseen on ladattu suuria odotuksia. Puhutaan jopa 100 000 uudesta työpaikasta. Kasvava biotalous tarvitsee myös uudenlaista osaamista, joten koulutuksen sisältöjen tulee kehittyä tarpeita vas-taavasti.

Biotalouden kasvulle haasteen asettaa esimerkiksi se, että noin kolmannes metsäteollisuuden työntekijöistä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Maamme koulutusresursseja on suunnattava tukemaan bio-talouden ja muiden Suomen vahvuusalojen kasvua. Tekniikan alan koulutus on tässä ehdottomasti avainasemassa.

Tekniikan koulutus on kallista moneen muuhun alaan verrat-tuna, koska tarvitaan investointeja erilaisiin koneisiin ja laitteisiin. Ilman ajanmukaista opetusvälineistöä emme pysy kehityksessä mukana.

Tämä pitäisi huomioida nykyistä paremmin korkeakoulujen rahoituksesta päätettäessä.

Vaalikausi vetelee viimeisiään. Seuraavalla hallituksella on pal-jon työtä edessään. Julkisen talouden tasapainottaminen on tär-keää, mutta yhtä tärkeää on huolehtia myös kasvua luovista toi-mista, kuten TKI-panostuksista, osaamistason nostamisesta sekä yritysten toimintaympäristön parantamisesta.

Puu ja pää

Marjo Matikainen-KallströmTEKin hallituksen puheenjohtaja

Oulun Teknillinen Seura 105 vuotta

Oulun Teknillisen Seuran 105 vuoden historiaan mahtuu monta yhteiskunnallisestikin merkittävää hanketta.

Yksi tärkeimmistä lienee Merikosken voimalaitos, joka oli seurassa esillä jo vuonna 1913!

Seura ajoi myös teknillisen korkeakoulutuksen saamista Ouluun ja selvitti vuonna 1954, millaiset mahdollisuudet olisi perustaa alan tiede-kunta Pohjois-Suomeen suunniteltuun yliopistoon.

Tänä päivänä seura pitää yhteisöllisyyttä yllä ja tarjoaa jäsenilleen seminaareja, kokouksia ja ekskursioita. Välillä juhlitaan – 105-vuotisjuhlat järjestettiin joulukuussa Oulun Uudella Seurahuoneella. (Jukka Orava)

TEK 1/2015 17

" Tekesin merkitys Suomelle on nyt suurempi kuin koskaan aiemmin."

No rd e a n pä ä e ko n o m i s t i A k i K a n g a s h a r j u

Vinkkejä arjen kirjoittajille Onko toimettomana vilkkuva kursori tuttu näky, kun pitäisi

kirjoittaa myyntikirje tai raportti? Jääkö blogiteksti tekemättä, koska inspiraatio ei iske?

Moni kirjoittaa työssään, vaikka ei kirjoita työkseen. Vapaa toimittaja ja kirjoittamisen kouluttaja Tiina Torppa käy uutuuskirjassaan läpi yli 20 tekstilajia sähköpostista pöytä-kirjaan. Työssään kirjoittavan opas antaa vinkkejä, joilla jokai-nen voi sujuvoittaa kirjoit-tamistaan. Se myös kan-nustaa: elävää ja ymmär-rettävää tekstiä saa aikaan ilman inspiraatiota, kun-han asenne on kohdillaan ja tekstilaji hallussa. [KR]

Tiina Torppa: Työssään kirjoittavan opas. Talentum 2014. www.talentumshop.fi

KIRJAT

Tee korjausliike Liikkumattomuus on kansanterveydellinen ongelma. Tätä

mieltä on kirjailija, yrittäjä ja kahvakuulavalmentaja Kukka Laakso. Teoksessaan Nouse ylös! Toimistotyöläisen kuntokirja hän tarttuu kahvakuulan sijaan istumatyötä tekevien jenkka-kahvoihin.

Laakso ei kehota liikkumaan kiinteämmän kropan toivossa, vaan keskittyy perusasioihin eli liikkuvuuden ja kehonhallinnan parantamiseen. Ihminen tarvitsee voimaa voidakseen hyvin.

Nouse ylös! on helppo-lukuinen tapa lähestyä elintärkeää asiaa. Laakso kirjoittaa omakohtai-sella otteella, mutta antaa myös konkreettisia vink-kejä. [KR]

Kukka Laakso: Nouse ylös! Toimistotyöläisen kuntokirja. Kauppakamari 2015. www.kauppakamarikauppa.fi

Kuva

: Hel

ena

Ande

rsso

n

Joukko pääasiassa STTK:laisia ja SAK:laisia liittoja päätti alkuvuodesta käynnistää hankkeen uuden kes-kusjärjestön perustamiseksi. TEK ei lähde mukaan uuden keskusjärjestön perustamiseen tähtäävään selvitys-työhön. TEKin hallitus päätti asiasta tammikuun lopulla.

TEKin hallituksen puheenjoh-taja Marjo Matikainen-Kallström arvioi, että nykyisten SAK:laisten ja STTK:laisten liittojen ja TEKin palkka- ja veropoliittiset linjat ovat tuskin sovitettavissa yhteen, jolloin TEKin osallistuminen selvitystyöhön ei vält-tämättä auttaisi kummankaan tarkoitusperiä.

– TEK ei luonnollisesti halua mil-lään tavalla estää uuden keskus-järjestön syntymistä ja toivoo, että jatkossa Akava ja uusi keskus-

järjestö toimivat läheisessä yhteis-työssä niissä lukuisissa asioissa, jotka ovat koko palkansaajaliikkeelle yhteisiä, Matikainen-Kallström pai-nottaa. (HA)

TEK ei lähde mukaan uuden keskusjärjestön selvitystyöhön

TEK TOIVOO, ETTÄ YHTEISTYÖ PALKANSAAJIEN YHTEISISSÄ ASIOSSA JATKUU YLI KESKUSJÄRJESTÖ-RAJOJEN.

TEKin hallitus linjasi 27.1. puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallströmin johdolla, että TEKin jäsenten edut toteutuvat jatkossakin parhaiten, kun TEK jatkaa Akavan jäsenliittona.

18 TEK 1/2015

AJASSA

TEK-VAIKUTTAJA

Ylioppilaskunnan hallitukseen ja TEKin teekkarivaliokuntaan.

2003Valmistuu ja aloittaa työt konsulttina Reaktorilla.

Killan puheenjohtajaksi.

2002Valitaan TEKin hallitukseen.

20142007

TÄRKEINTÄ ON, ETTEMME JÄÄ VASTARANNAN KIISKIKSI.JUSSI VESALA

Työelämän hurjassa muutosvauhdissa moni nuori kysyy, mihin ammattiliittoja enää tarvitaan. Eivätkö ne vain jarruta yhteiskunnan kehitystä ja pienennä nuoren ammattilaisen tilin saldoa? TEKin nuorten valtuustoryhmästä TEKin hallitukseen noussut Jussi Vesala on eri mieltä. Hän vertaa ammattiliiton jäse-

nyyttä kansallisiin rokotusohjelmiin – niin kauan kuin kattavuus on tarpeeksi suuri, asioihin pystytään vaikuttamaan.

– Vaikka ammattiliitot ovat jo saavuttaneet paljon ja nautimme niiden ansiosta muun muassa viiden päivän työviikosta ja loma-rahoista, edunvalvonnalle on edelleen tilausta. Esimerkiksi van-hemmuuden kustannusten jakaminen ja vapaa-ajalla tapahtu-van työmatkustamisen korvaaminen ovat asioita, jotka koskettavat nuoria, Vesala sanoo.

Vesalalle nuorten tekkiläisten asia on tärkeä. Hänet on valittu puheenjohtajaksi TEKin hallituksen hankkeeseen, jonka tavoit-teena on edistää nuorten jäsenpitoa uusilla avauksilla ja konkreet-tisilla toimenpiteillä.

– Vastavalmistuneelle jäsenyyden jatkaminen ei enää ole automaatio. Maailma muuttuu ja asenteet muuttuvat vielä

nopeam min. Järjestö pitää saada siihen kuntoon, että pys-tymme vastaamaan uuteen tilanteeseen. Tärkeintä on,

ettemme jää vastarannan kiiskiksi puolustamaan saa-vutettuja etuja, vaan otamme rohkeasti kantaa ja

tuomme esiin uusia avauksia ja ideoita.Edunvalvonnan lisäksi TEK tarjoaa monia

laadukkaita palveluita uran alkuvaiheeseen. Vesala lupaa, että uusi hanke keskittyy

viestimään jäsenille entistä paremmin konkreettisista jäsenpalveluista sekä

ideoimaan uusia, nuorille räätälöityjä palvelukokonaisuuksia.

Hanke kutsuu kaikki tekkiläiset mukaan keskustelemaan jäsenyy-destä ja palvelujen kehittämisestä Facebookissa: www.facebook.com/ groups/tekstarter.

Aloittaa tietotekniikan opinnot TTK:lla.

1999

TEKSTI JOHANNA TYNKKYNEN KUVA HELENA HAGBERG

Nuorten asialla

TEK 1/2015 19

LAKITIETO

Koeaika on työntekijän kannalta lähtökohtaisesti haitallinen sopimus kohta. Työntekijä voi toki yrittää koeaikana arvioida, vastaa-vatko työtehtävät ja työskentely-olosuhteet sopimuksessa sovittua.

Työnantaja voi puolestaan selvittää työntekijän ammattitaidon ja soveltuvuuden työhön sekä työyhteisöön.

Koeajalla puretuista työsuhteista ei ole tilas-toja, mutta TEKin lakimiesten kokemusten mukaan määrä on nyt kasvussa.

Koeajasta sopiminen ja sen kestoTyösopimuslain mukaan koeajasta on aina sovittava erikseen. Koeaika ei voi alkaa ennen työnteon aloittamista, eikä siitä voi sopia enää siinä vaiheessa, kun työnteko on jo aloitettu.

Koeajasta yleensä sovitaan työsopimuk-sessa, mutta koeajasta voidaan sopia myös suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Näyttö-velvollisuus koeajan sopimisesta on sillä sopija-puolella, joka vetoaa koeaikaan. Koeajasta kan-nattaa sopia selvyyden vuoksi kirjallisesti työ-sopimuksessa.

Jukka ArppeArtikkelin kirjoittaja

työskentelee TEKissä lakimiehenä. Tekkiläisenä

saat apua työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä

lakiasioissa. Tutustu usein kysyttyihin lakikysymyksiin ja Lakitieto-sivustoon. Jos

et löydä vastausta, ota yhteyttä TEKin lakimiehiin.

www.tek.fi/lakipalvelut

§

Työnteon aloittamisesta alkavan koeajan kuluessa työsopimus voidaan purkaa päättymään välittömästi molemmin puolin. Työsopimuksen päättämiselle pitää kuitenkin olla koeajan tarkoitukseen nähden asiallinen peruste.

Koeaika työsuhteessa

20 TEK 1/2015

Koeajan pituus on sopimusasia. Jos kestosta ei ole erikseen sovittu, noudate-taan lakiin perustuvia enimmäisaikoja.

Työsopimuslain mukaan työntekijä ja työnantaja voivat sopia enintään nel-jän kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityi-sen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhtäjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi. Tällaisena koulu-tuksena ei kuitenkaan voida pitää tavan-omaista työhön perehdyttämistä.

Koeaika voidaan sopia sekä toistai-seksi voimassaolevaan että määräaikai-seen työhön. Kahdeksaa kuukautta lyhy-emmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa kuitenkin olla enintään puo-let työsopimuksen kestosta. Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan käyttäjäyrityksen palvelukseen samoi-hin tai samankaltaisiin tehtäviin, koe-ajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen.

Jos työnantajaa sitovassa työehtosopi-muksessa on määräys koeajasta, työnan-tajan on työsopimuslain mukaan ilmoi-tettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmitta-essa. Jos näin ei ole tehty, työsuhteeseen ei voida soveltaa työehtosopimukseen perustuvaa koeaikaa.

Koeajan käyttö peräkkäisissä työsopimuksissaTyösopimuslaista ei löydy vastausta sii-hen, onko koeaika sitova tilanteissa, joissa työntekijä on ollut aiemmin saman työnantajan palveluksessa ja solmii uuden koeaikaehdon sisältävän työsopi-muksen kyseisen työnantajan kanssa.

Kun pohditaan uuden koeaikaehdon edellytyksiä, työsopimuslain esitöissä sekä oikeuskäytännössä ja -kirjallisuu-dessa painotetaan muun muassa edelli-sestä työsuhteesta kulunutta aikaa ja työ-tehtävien olennaista muutosta. Koeaika-

ehto ei ole sallittu silloin, kun työntekijä palaa lyhyen ajan kuluessa entisen kal-taiseen työhön saman työnantajan palve-lukseen, eikä koeajan käytölle ole osoitet-tavissa erityistä syytä.

Tulkinnanvarainen tilanne syntyy myös silloin, kun työntekijä siirtyy saman työnantajan palveluksessa uusiin teh-täviin, ja uudessa työsopimuksessa on sovittu koeajasta. Vakiintunut tulkinta on, että työntekijällä olisi koeaikapurku-tilanteessa oikeus palata vanhoihin teh-täviinsä, eikä työsuhde päättyisi lopulli-sesti. Koeaika koskee tällöin vain uusia tehtäviä.

KoeaikapurkuKoeajan kuluessa työsopimus on mah-dollista purkaa koeajan perusteella. Täl-löin ei noudateta irtisanomisaikoja. Työ-suhde päättyy siis välittömästi samana päivänä, jolloin työntekijä tai työnantaja ilmoittaa käyttävänsä koeaikaehtoa työ-suhteen päättymisperusteena.

Työntekijän tai työnantajan ei tarvitse ilmoittaa työsopimuksen päättämisen yhteydessä muuta perustetta työsuhteen purkamiselle kuin koeajan olemassaolo. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin esi-tetty, että viimeistään työntekijän pyyn-nöstä työnantajan on ilmoitettava tie-

dossa olevat purkamisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty koe-ajalla.

Työsopimusta ei saa työsopimuslain mukaan purkaa syrjivillä tai tasapuolista kohtelua rikkovilla tai muutoinkaan koe-ajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työntekijän työsopimusta ei voida päättää koeajalla esimerkiksi ras-kauden, mielipiteen tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Työnan-tajan tuotannolliset ja taloudelliset syyt eivät ole myöskään koeajan tarkoitukseen nähden laillinen peruste työsopimuksen päättämiselle.

Jos työntekijä epäilee, että koeai-kapurku ei ole tapahtunut asiallisesta syystä, on hyvä olla vielä tarkemmin yhte-ydessä TEKin lakimiehiin.

Työntekijän näkökulmasta on tär-keää huomioida, että oikeuskäytän-nön mukaan paremman palkkatarjouk-sen saaminen toiselta työnantajalta ei ole koeajan tarkoitukseen nähden asiallinen syy koeaikapurulle. Sen sijaan esimerkiksi työntekijän tyytymättömyys työhön, työskentelyolosuhteisiin tai työyhteisöön ovat asiallisia syitä, kun työntekijä purkaa työsuhteen koeajalla.

Koeaikapurku ja työttömyysturvaTyönhakijalla ei ole oikeutta työttömyys-etuuteen 90 päivän ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen, jos hän on ilman pätevää syytä itse eronnut työstä tai aiheuttanut työsuhteen päättymisen.

Jos työntekijä tai työnantaja on purka-nut työsopimuksen koeajalla ja työntekijä hakee työttömyysturvaa, TE-toimisto käy-tännössä pyytää työntekijältä tarkempaa selvitystä työsopimuksen päättymissyistä. Sen jälkeen TE-toimisto arvioi työvoima-poliittisessa lausunnossaan, onko työnte-kijälle määrättävä karenssia vai ei.

KOKEMUSTEN MUKAAN KOEAJALLA PURETTUJEN TYÖSUHTEIDEN MÄÄRÄ ON KASVUSSA.

LAKITIETO

TEK 1/2015 21

Diplomi-insinöörin keskipalkka vakituisessa työsuhteessa oli vuoden 2014 lokakuussa 5 246 euroa ja mediaanipalkka 4 700 euroa.

TEKSTI TUUNIA KERÄNEN

Työmarkkinatutkimus 2014

Vuoden 2014 lokakuussa teh-dyn työmarkkinatutkimuk-sen mukaan vakituisessa työ-suhteessa olevan diplomi-insi-nöörin keskipalkka oli 5 246 ja mediaanipalkka 4 700 euroa

kuukaudessa. Vuoden 2014 aikana valmistu-neiden diplomi-insinöörien keskipalkka oli 3 361 ja mediaanipalkka 3 250 euroa.

Diplomi-insinöörin keskipalkka nousi edellisestä vuodesta 1,7 prosenttia ja medi-aanipalkka 1,1 prosenttia. Eri tutkimuslai-tosten ennusteiden mukaan keskimääräinen nimellispalkkojen nousu oli vuonna 2014 noin 1,3–1,4 prosenttia. Näin ollen diplomi- insinöörien palkat kehittyivät suunnilleen samaan tahtiin kaikkien palkan saajien kanssa.

Arkkitehtien ja maistereiden palkat nou-sivat suhteellisesti enemmän, mutta tätä selittää osaltaan vastaajarakenteen muutos kyseisissä ryhmissä. Toisaalta vuonna 2013 kehitys oli näissä ryhmissä negatiivista eli palkat hieman laskivat. Vastaajamäärältään pienissä ryhmissä myös tulosten epävar-muus kasvaa ja keskipalkkojen luottamus-välit ovat suurempia.

Jatkotutkinnon suorittaneiden keski-palkka puolestaan laski hieman edellisestä

MALTILLISTA NOUSUAPALKOISSA

VAIN 9 % TYÖSSÄ OLEVISTA

VASTAAJISTA KESKUSTELEE PALKASTA

SÄÄNNÖLLISESTI ESIMIEHENSÄ

KANSSA.

vuodesta, sillä työmarkkinatutkimukseen vastanneet tohtorit ja lisensiaatit olivat hie-man nuorempia ja työskentelivät useammin yliopistossa tai valtiosektorilla kuin vuonna 2013 vastanneet.

64 prosentilla palkka noussut edellisvuodestaVakituisessa tai määräaikaisessa työsuh-teessa olleista 64 prosenttia kertoi, että palkka oli noussut edellisvuodesta. Noin joka neljännellä vastaajalla palkka oli pysynyt ennallaan, ja noin neljällä prosentilla palkka oli laskenut.

Tavallisin syy palkankorotukseen oli yleis-korotus, jonka kertoi saaneensa 62 prosent-tia niistä vastaajista, joilla palkka oli noussut. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustu-van palkankorotuksen oli saanut puolestaan 28 prosenttia.

Tyypillinen yleiskorotus oli työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 20 euroa. Meriittikorotuksen saaneiden kuukausi-palkka nousi vuoden aikana mediaanilla mitattuna keskimäärin 200 euroa. Uusi asema tai tehtävä saman työnantajan palve-luksessa toi palkkaa lisää keskimäärin 445 euroa, ja siirtyminen uuden työnantajan pal-velukseen 600 euroa kuukaudessa. Uuden

työnantajan palvelukseen siirtyminen tar-koittaa usein samalla myös vaativampiin työ-tehtäviin siirtymistä.

Vain 9 prosenttia vakituisessa tai määrä-aikaisessa työsuhteessa olleista kertoi kes-kustelevansa palkasta säännöllisesti esimie-hensä kanssa. Satunnaisesti palkasta kes-kusteli esimiehensä kanssa 65 prosenttia vastaajista. Joka neljäs vastaaja kertoi, ettei keskustele palkasta esimiehensä kanssa kos-kaan. Palkasta keskustellaan yleensä työn-tekijän omasta aloitteesta.

Toimiasema ja työkokemus vaikuttavat palkkaanPalkat olivat totuttuun tapaan yksityisellä sektorilla muita sektoreita korkeammat. Kaikkien vakituisessa kokopäivätyössä ole-vien mediaanipalkka yksityisellä sektorilla oli 4 720 euroa kuukaudessa. Yliopistoissa mediaanipalkka oli 4 630, valtiolla 4 662 ja kunnalla 4 550 euroa.

Sektoria suurempi vaikutus palkkaan on kuitenkin toimiasemalla. Palkat olivat suurim-mat johtotehtävissä ja pienimmät toimihen-kilötehtävissä. Yhteys ei kuitenkaan ole aivan suoraviivainen, vaan erittäin vaativissa asian-tuntijatehtävissä mediaanipalkka oli korke-ampi kuin alemman keskijohdon tehtävissä.

22 TEK 1/2015

Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelinetu 20 €/kk) ja kuukausittain maksettavat erät, kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Palkkakuvioissa ei ole mukana tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita.

n = vastaajien lukumäärä

10 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista

25 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 % vastaajista

Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on luku määräisesti yhtä paljon.

75 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 25 % vastaajista.

90 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista.

Palkkakuvioiden merkinnät

ARKKITEHTIPALKAT VALMISTUMISVUOSITTAINDI-PALKAT VALMISTUMISVUOSITTAIN

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

1984198919941999200420092014

/kk

n = 265

75 %

keskiarvomediaani

25 %

© T

EK ry

Valmistumisvuosi

10 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

1984198919941999200420092014

/kk

n = 7 833

75 %

keskiarvo

mediaani

25 %

© T

EK ry

Valmistumisvuosi

90 %

10 %

10 000

TEK 1/2015 23

TYÖMARKKINATUTKIMUS

FM-PALKAT VALMISTUMISVUOSITTAIN

VASTAAJIEN YLIN SUORITETTU TUTKINTO

Myös työkokemusvuodet vaikuttavat palkkaan voimakkaasti, kuten palkkakuvioista näkyy. Täs-säkään yhteys ei ole aivan suoraviivainen, vaan palkka kehitys on yleensä nopeinta uran alkupuo-lella ja tasaantuu sitten.

Tulospalkkausta eniten teollisuudessaNoin kuusi kymmenestä kokopäivätyössä olleesta kertoi olleensa tulospalkkauksen piirissä.

Tulospalkkausta käytettiin eniten teollisuu-dessa, jossa useampi kuin kolme neljästä vastaa-jasta oli tulospalkkauksen piirissä. Tulospalkkaus-järjestelmän piirissä olleista noin 75 prosenttia oli saanut tulospalkkiota viimeksi kuluneiden 12 kuu-kauden aikana. Mediaanilla mitattuna tulospalk-kion keskimääräinen suuruus oli kuusi prosenttia vuosiansioista.

Selvästi käytetyin tulospalkkauksen mittari oli liiketaloudellinen tulos. Useimmiten tulospalkkio perustui yrityksen tulokseen, mutta usein myös osaston, tulosyksikön tai henkilön oman työn tuloksiin.

Oma tulospalkkausjärjestelmä tunnettiin melko hyvin; noin kolme neljästä tulospalkkauksen pii-rissä olleesta kertoi tuntevansa oman tulospalk-kausjärjestelmänsä erittäin hyvin tai melko hyvin. Sen sijaan tulospalkkausjärjestelmää ei pidetty kovin kannustavana; alle puolet vastanneista piti omaa järjestelmäänsä erittäin tai jonkin verran kannustavana.

Lähes 12 000 vastaajaaTyömarkkinatutkimuksen tiedonkeruu tehtiin lokakuussa 2014. Kohderyhmänä olivat työmarkki-noilla olevat TEKin jäsenet. Vastauksia kertyi kaik-kiaan lähes 12 000, ja vastausprosentti oli noin 28.

Suurin osa vastanneista (77 prosenttia) oli mie-hiä. Mediaani-ikä oli 40 vuotta. Valtaosa vastaa-jista (87 prosenttia) oli kokopäivätyössä. Päätoimi-sia yrittäjiä oli kaksi prosenttia, ja työttömänä oli kuusi prosenttia vastanneista.

Kokopäivätyössä olleista vastaajista noin 80 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla, ja heistä yli puolet teollisuuden palveluksessa. Työssä olleista 64 prosenttia työskenteli asiantun-tijatehtävissä ja noin kolmannes johtotehtävissä. Yhdeksällä kymmenestä vastaajasta työsuhde oli vakituinen.

Suuri kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

1984198919941999200420092014

/kk

n = 549

75 %

keskiarvo

mediaani

25 %

© T

EK ry

Valmistumisvuosi

10 000

79 %

3 %6 %

9 %

3 %

Diplomi-insinööri

Arkkitehti tai maisema-arkkitehti

Matem.-luonnont. maisteritutkinto

Tohtori tai lisensiaatti

Muu

24 TEK 1/2015

PALKANKOROTUKSEN SYY VASTAAJILLA, JOILLA PALKKA NOUSSUT

VAKITUISESSA KOKOPÄIVÄTYÖSSÄ OLLEIDEN VASTAAJIEN KUUKAUSIPALKKA (MEDIAANI) TOIMIASEMAN MUKAAN, €

Yleiskorotus

Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva korotus (meriitti)

Uusi asema tai tehtävä (saman työnantajan palveluksessa)

Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen

Paikallinen/yrityskohtainen korotus (yli yleiskorotuksen menevä)

Työn vaativuuden arviointiin perustuva muutos

Lisätutkinto tai -pätevyys

Muutos luontoiseduissa

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

61,6 %

28,1 %

12,9 %

8,3 %

6,6 %

6,3 %

3,1 %

2,0 %

Ylin johto

Johto

Ylempi keskijohto

Alempi keskijohto

Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät

Vaativat asiantuntijatehtävät

Asiantuntijatehtävät

Toimihenkilö

0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000

9 050

7 375

5 473

4 907

5 225

4 400

3 747

3 395

Lisäätyömarkkinatutkimuksen

tuloksia seuraavissa TEK-lehdissä sekä TEKin jäsensivuilla www.tek.fi/palkat

PÄÄTOIMEN KUUKAUSIANSIO1 LOKAKUUSSA 2014

© TEK ry

TEK 1/2015 25

Kaikki vastaajat 40 4 700 5 210 ± 44 1,1 1,5

Diplomi-insinöörit4 39 4 700 5 246 ± 51 1,1 1,7

Arkkitehdit4 45 4 159 4 362 ± 123 2,7 4,2

Matem.-luonnont. maisteritutkinto4 40 4 389 4 704 ± 135 2,5 2,7

Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto 46 5 120 5 642 ± 134 -1,9 -0,6

Mediaani-ikä Mediaani-palkka, €

Keskipalkka2, € Mediaanipalkanmuutos3, %

Keskipalkanmuutos3, %

1) säännöllisen työajan kuukausiansio kokopäivätyössä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa2) 95 %:n todennäköisyyttä vastaava luottamusväli3) ansiotasoa on verrattu lokakuun 2013 rakennekorjaamattomiin lukuihin4) ei tieteellistä jatkotutkintoa

TYÖMARKKINATUTKIMUS

TEKSTI KATARIINA RÖNNQVISTKUVAT JOEL KARPPANEN

Avoimin mielin

PUOLASSAKerro urastasi ennen nykyistä työtehtävääsi.PETTERI MALIN: Minulla on laaja, noin 15 vuoden joh-totason työkokemus metalliteollisuudesta. Olen toimi-nut tuotannon, hankinnan ja yleisen liikejohdon teh-tävissä ja osallistunut yritysten kehitys- ja laajentumis-hankkeisiin Suomessa ja Itä-Euroopassa. Viimeisin suuri yritysjärjestely, jota hoidin ydintiimissä, oli Koma-sin ja Ruukki Engineeringin liiketoimintojen (yksiköi-den) yhdistyminen Fortacoksi vuonna 2012.

SARI PIRKKANEN: Olen ollut valmistumisestani lähtien töissä UPM Raflatacissa Tampereella tuotekehityksessä. Pääasiassa olen ollut mukana erilaisissa tarraliiman kehitysprojekteissa sekä joissakin asiakasprojekteissa.

Kerro lyhyesti nykyisestä työstäsi.PM: Fortacolla on tehtaita Suomessa, Virossa, Unka-rissa, Slovakiassa ja täällä Puolassa. Oma toimistoni sijaitsee Wrocławin tehtaassa. Olen liiketoiminnan kehitysjohtaja ja toimin komponenttiliiketoiminnan parissa. Valmistelen tehtaiden johdon kanssa investointi projekteja. Tällä hetkellä Puolassa on tarve

kehittää kunnossapitostrategiaa ja koneiden elinkaari-ajattelua. Tehtaiden infraa pitää päivittää vastaamaan EU:n nykyisiä ja tulevia ympäristölainsäädäntöjä.

SP: UPM Raflatac rakensi uuden, modernin tehtaan Puolaan ja tulin tänne heti starttiin syksyllä 2008. Vasta-sin ensimmäiset viisi vuotta tuotannon laadusta ja lii-moista. Oli ainutkertainen kokemus olla mukana heti aloituksessa, hoitaa laadunvalvontalaboratoriota, kou-luttaa paikalliset työntekijät... aloittaa ihan nollasta. Se oli hienoa aikaa! Euroopan Paper Business -tuoteke-hitys siirrettiin Tampereelta tänne Puolaan. Viimeisen vuoden olen ollut tuotekehityspäällikkö. Vedän liima- ja silikonikehitystiimiä. Opetan paikallisille tarraliiman saloja ja vastaan Paper Business EMEIA -liimojen kehi-tyksestä. Tuotanto tapahtuu täällä Puolassa sekä Eng-lannin tehtaalla Scarborough’ssa.

Minkälainen on organisaatio, jossa työskentelet?PM: Fortacolla on Puolassa kaksi tehdasta. Wrocławissa työskentelee noin 500 henkeä, joista toimihenkilöitä on

DI Petteri Malin muutti perheensä kanssa Vaajakoskelta Wrocławiin, aloitti työt Fortacon paikallisessa tehtaassa – eikä ole katunut lähtöä päivääkään. DI Sari Pirkkanen

oli odottanut pitkään mahdollisuutta työskennellä ulkomailla. Reilut kuusi vuotta sitten hän aloitti työt

Puolassa UPM Raflatacissa. Lähtiessään Puolaan hän oli niin innoissaan, ettei edes pahamaineinen byrokratia

tuntunut ongelmalta.

→

26 TEK 1/2015

TÖISSÄ ULKOMAILLA

KIELITAIDOSTA OLISI TODELLISTA HYÖTYÄ.- SARI PIRKKANEN

TEK 1/2015 27

reilut 60. Puolassa ei työskentele muita suoma-laisia, mutta Vantaan pääkonttorista käy täällä paljon suomalaisia ja ruotsalaisia kuukausit-tain. Englanti on konsernin virallinen kieli, mutta työkielenä on myös puola.

SP: UPM Raflatacilla on Puolassa jo kaksi tehdasta lähes vierekkäin. Työntekijöitä on yhteensä noin 450, joista suomalaisia on vajaa kymmenen. Työkielet ovat englanti ja suomi sekä jokunen sana puolaa. Esimieheni on koko ajan ollut suomalainen, mikä on iso etu.

Onko nykyinen työsi määräaikainen komennus? Onko sinulla tarkoitus palata Suomeen?PM: Olen lähetetty työntekijä ja määräaikainen parin vuoden komennukseni on loppusuoralla. Ulkomailla, varsinkin Puolassa, työskentely kiin-nostaa jatkossakin. Kun mietitään, minne työt metalliteollisuudessa valuvat, uskon että Suo-men ja Puolan kannattaa laittaa päät yhteen. Suomi voisi keskittyä entistä vahvemmin tuote-kehitykseen, suunnitteluun, prototuotteisiin ja tuotteiden valmistettavuuden parantamiseen. Valmiin tuotteen massatuotannon voisi tehdä Puolassa. Kuvio ruokkisi molempia maita.

SP: Komennus oli alun perin 2+1 vuotta ja sitä jatkettiin aina vuodella eteenpäin. Viidennen vuoden jälkeen ulkomaankomennus loppui.

Nyt mennään paikallisella sopimuksella, joka on voimassa toistaiseksi. Jossain vaiheessa tuli-sin mielelläni takaisin Suomeen. Eläkkeelle en täältä jää, mutta nyt työt ovat Puolassa.

Mikä houkutteli lähtemään maailmalle?PM: Vietin nuorena aikaa Afrikassa ja Rans-kassa, ja siitä jäi kipinä. Pidimme perheeni kanssa ulkomaille muuttoa mahdollisena, ja kun tilaisuus tuli, meiltä ei mennyt kauaa pää-töksen tekemiseen. Halusin laajentaa maail-mankatsomustani. Mietimme vaimoni kanssa, että tämä on tietynlainen kansainvälistymis-startti myös lapsillemme.

SP: Halusin saada uusia kokemuksia. Alusta alkaen oli selvää, että haluan ulkomaille. Odo-tin tätä mahdollisuutta kauan.

Onko työ vastannut odotuksiasi?PM: Byrokratian määrä yllätti! En osannut kuvi-tella, kuinka paljon leimoja ja allekirjoituksia tarvitaan. Mikään paperi ei ole virallinen ilman niitä. Tehtäväni painottuvat Itä-Euroopan alu-eelle ja on helpompaa operoida täältä käsin, kuin että asuisin Jyväskylässä ja kävisin täällä pari kolme päivää viikossa. Narvaa lukuun ottamatta pystyn käymään autolla eri tehtais-samme parhaimmillaan päivässä. Jyväskylästä käsin yhden asian hoitaminen voisi viedä kol-mekin päivää.

Sari Pirkkanen, 48, on kotoisin Äänekoskelta.

Hän opiskeli diplomi-insinööriksi Lappeenrannan

teknillisessä korkeakoulussa pääaineenaan kemian tekniikka.

SP: Työ on vastannut odotuksiani ja jopa yllät-tänyt minut positiivisesti.

Mikä on mielestäsi parasta ulkomailla työskentelyssä? Entä haastavinta?PM: Parasta on monikulttuurinen ympäristö. Olen aina pitänyt erilaisista kulttuureista ja ihmisistä. Ymmärtäminen on haastavaa. On tärkeää, että bisneksessä kaikki osapuolet ymmärtävät asiat samoin. Konsernin viralli-nen kieli on englanti. Fortacossa on eri maissa yhteensä 2 300 työntekijää, joista tietääkseni vain yksi toimihenkilötasolla puhuu äidinkie-lenään englantia. Puhumme siis keskenämme vierasta kieltä. Siitä syntyy helposti rikkinäinen puhelin -ilmiö.

SP: Parasta ovat uudet kokemukset ja oman maailmankuvan avartuminen. Haastavinta ovat ehkä kulttuurierot, niiden tiedostaminen ja oppiminen. Toki Puolassa haastavaa on myös kieli. Olen opiskellut puolaa lähinnä harras-tepohjalta, mutta kielen opiskelu olisi kannat-tanut ottaa vakavasti heti alussa. Kielitaidosta olisi todellista hyötyä.

Mitä ulkomaille muutto vaati?PM: Muuttoon liittyy paljon muistettavaa. Minua helpotti TEKin opas ulkomailla työs-kentelyyn [www.tek.fi/urapalvelut/toissa-ulko-mailla]. Kannattaa lukaista, siellä on erittäin hyvää materiaalia! Leimat ja allekirjoitukset eivät täällä Puolassa vähene vapaa-ajallakaan, mutta byrokratia ei ole ylitsepääsemätöntä. Se pitää hoitaa, ja sitten alkaa normaali arki. Riip-puen yrityksen resursseista, voi esimerkiksi käännösapua lomakkeiden kanssa pyytää työ-paikan paikalliselta HR-osastolta.

SP: Lähtiessäni olin niin innoissani, että en kokenut byrokratiaa ongelmana. Meillä sitä paitsi firma huolehti kaikista byrokratiakiemu-roista, jotka liittyivät asunnon hankkimiseen, rekisteröitymiseen ja virastojen kanssa toimi-miseen.

Miten asut, toimiiko arki?PM: Asun perheeni kanssa rivitalossa. Merkit-tävin ero Suomeen on eväskulttuuri. Illallisesta jää yli sen verran, että siitä saa lapsille koulu-ruoan seuraavaksi päiväksi. Joskus saan siitä itsekin eväät töihin. Se on ekologista ja sääs-täväistä, ja pidän siitä. Ruokaa menee paljon vähemmän roskiin kuin Suomessa. Julkinen liikenne sujuu ja pyöräilymahdollisuudet ovat hyvät. Kuljen töihin autolla, ja liikenneruuhkat hieman yllättivät. Varsinkin iltapäivällä →

28 TEK 1/2015

EN OSANNUT KUVITELLA,

KUINKA PALJON LEIMOJA JA

ALLEKIRJOITUKSIA TARVITAAN.

- PETTERI MALIN

TEK 1/2015 29

10 kilometrin matkaan voi mennä pahimmil-laan kaksi tuntia.

SP: Asuin ensimmäiset kuusi vuotta vuokralla. Nyt minulla on Wrocławissa omistusasunto, jonka ostaminen oli jo sinänsä kokemus. Arki on toiminut heti alusta alkaen hyvin. Toki arki on näin sinkkuna helpompaa kuin perheelli-sellä, kun ei tarvitse huolehtia esimerkiksi las-ten kouluista.

Kannattiko ulkomaille lähteä?PM: Kokemus on ollut perheellemme valta-van avartava. Olemme avoimia ja sopeutuvai-sia, mutta aina tässä oppii ja ymmärtää lisää. Suvaitsevaisuus kasvaa, kun on eri ihmisten kanssa tekemisissä. On hyvä muistaa, että ulko-maille muutto ja kodin rakentaminen on sijoi-tus. Alkuvaiheessa aikaa ja rahaa kuluu paljon huonekalu- ja rautakaupoissa. Kustannukset olivat itsellenikin yllätys.

SP: Ehdottomasti kannatti! Tämä on ollut sil-miä avaava kokemus. Suomi ei ehkä ole niin ylivoimaisen hyvä, kuin miltä se sieltä käsin tuntuu. Toki välillä, huonona päivänä, saat-taa kaduttaa, kun ajattelen jatkoa. Minulla ei ole enää paluupaikkaa Suomessa. Tilanne olisi

huomattavasti parempi, jos olisin saanut tämän saman työkokemuksen kymmenen vuotta nuo-rempana.

Minkälaisia eroja suomalaiseen työkulttuuriin olet huomannut?PM: Suurin ero on hierarkiassa. Suomessa ei ole tavatonta, että mennään avoimesti jut-telemaan pääjohtajalle. Täällä johtajalla on vahva auktoriteetti, ja aloite pitää tulla ylhäältä alaspäin. Vanhempi sukupolvi odottaa joh-tajalta valmista mallia, jonka mukaan men-nään, miellytti tai ei. Tässä on nähtävillä mur-ros. Nuorempi sukupolvi on kouluttautunut pitkälle ja eurooppalaistunut. He uskaltavat sanoa ideoitaan ääneen, varsinkin johtoryhmä-tasolla. Tässä kulttuurissa pelätään virheitä ja on totuttu saamaan haukkuja. Mielipiteen ker-tomista kirjallisesti esimerkiksi sähköpostissa varotaan. Mielipiteistä keskustellaan lähinnä kahdenkeskisesti niin, ettei siitä jää jälkeä. Mie-lestäni seuranta ja deadlinet täytyy muistaa, mutta on tervettä hyväksyä, että joku homma menee pieleen. Sitä kautta voi oppia ja löytää uusia toimintatapoja. Suomessa älypuhelin-ten ja tietokoneiden myötä on totuttu siihen, että tavoitettavuus on 24/7. Täällä vapaa-aika pyritään pyhittämään perheelle ja sukulaisille.

Petteri Malin, 46, on kotoisin Vaajakoskelta. Hän opiskeli diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisessä korkeakoulussa pääaineenaan automaatio- ja säätötekniikka.

Uskonnolla on selkeästi isompi merkitys kuin Suomessa.

SP: Avoimen keskustelun puute on ongelma. Omaa mielipidettä ei uskalleta sanoa eikä mitään kysyä, varsinkin jos pomo on paikalla tai ollaan porukalla. Myös palautteen antaminen muiden kuullen on täysin mahdotonta. Olen oppinut paikallisesta kulttuurista kantapään kautta. Nykyään homma pelaa jo aika hyvin.

Miten vietät vapaa-aikasi?PM: Kävelen ja pyöräilen. Siinä oppii tunte-maan kaupungin. Totuus on, että vapaa-aika menee usein arkiaskareiden parissa. Jos aikaa on, käyn vaimoni ja kahden nuoremman lap-semme kanssa katsomassa nähtävyyksiä. Vanhin, 19-vuotias poikamme asuu Suomessa. Kaipaamme häntä, mutta onneksi meillä on hyvät kommunikointivälineet. Ulkomaan-komennus on tiivistänyt perhettämme. Olemme myös tutustuneet muihin suomalais-perheisiin. Käymme yhdessä syömässä.

SP: Käytännössä vietän vapaa-aikani samoin kuin Suomessa eli arkisin käyn lenkkeile-mässä ja kuntosalilla. Viikonloppuisin täältä on helppo matkustaa muualle. Esimerkiksi vuo-risto hienoine vaellusmahdollisuuksineen on suhteellisen lähellä. Sitä pitäisi hyödyntää entistä enemmän, mutta työpäivät ovat pitkiä, eikä vapaa-aikaa ihan hirveästi ole.

Mitä vinkkejä antaisit tekniikan akateemiselle, joka haaveilee työskentelystä ulkomailla?PM: Urakehityksen kannalta alkaa olla must että on kansainvälistä kokemusta. Ulkomaille lähtö ei aina ole helppoa, ja kuherruskuukausi lop-puu äkkiä. Kuukauden jaksaa käydä katsomassa samaa kirkkoa ja kiertää kivoja ravintoloita, mutta sitten arki tulee vastaan vesisateineen. Mutta arkeahan on joka paikassa. Eikä perheen tarvitse olla rajoite – asiat saa järjestettyä.

SP: Aina kun on mahdollista, lähde matkaan! Lähde rohkeasti ja avoimin mielin!

Oletko harkinnut lähteväsi töihin ulkomaille? Tutustu GoinGlobaliin, joka on apuväline kansainväliseen työnhakuun! TEK tarjoaa jäsenilleen pääsyn palveluun verkkosivuillaan.

www.tek.fi/urapalvelut/goinglobal

30 TEK 1/2015

ILMOITUS

jäsenten tarpeisiin

TEKin uusi uravaliokunta

etsii tuoreita keinoja tukea

tekkiläisen urapolkua sen

kaikissa vaiheissa.

Uravaliokunta aloitti työnsä tammikuussa Otanimen Urban Millissä työpajakokouksella. Etualalla Teemu Vihinen, hänen vieressään istuu Tomi Saranka ja seisomassa Jaakko Moisio.

URAPALVELUITA

32 TEK 1/2015

T ekniikan alan ylempi korkea-koulututkinto ei enää automaat-tisesti takaa sujuvaa pääsyä työ-elämään saati vakaata uraputkea. TEKin on siis mietittävä ja toteutet-

tava toimenpiteitä, jotka tukevat jäsenistöä hei-dän urallaan muuttuvassa maailmassa. Näin toteaa valiokunnan puheenjohtaja Kristiina Hartikainen uuden valiokunnan roolista.

Yhteiskunnassa tapahtuvat rakennemuu-tokset luovat uuden monimuotoisen urakäsi-tyksen.

– Palkkatyötä, yrittäjyyttä ja opiskelua – kaik-kea jopa samanaikaisesti. Ja monelle tällainen tilkkutäkkiura on jo todellisuutta. Lisäksi glo-baalit megatrendit, erityisesti digitalisoitumi-nen, muuttavat työtä tavoilla, joita emme osaa vielä edes kuvitella. Samalla osaamistarpeet muuttuvat, joten on mietittävä uusiksi myös työn ja uran käsitteet, Hartikainen sanoo.

Valiokunta aloitti kolmivuotiskautensa työ-pajakokouksella tammikuussa.

– Lähdemme liikkeelle määrittelemällä mitä teemme ja mistä aloitamme. Uskon, että tänä vuonna saamme kuvattua, mitä tarkoit-taa monimuotoinen ura ja mitkä ovat tekki-läisen uralla ne muutoskohteet, joihin TEKin urapalveluiden tulee kohdistaa aktiviteettinsa. Ensimmäisessä kokouksessa ideoimme muun muassa työkalupakkia, josta löytyisi kuhunkin muutokseen sopivia työkaluja: koulutuksia, toi-mintamalleja, best practices, caseja ja linkkejä yhteistyökumppanien tarjontaan.

Uravaliokunnan työ linkkittyy useille TEKin toiminta-alueille.

– Siksi jaamme tietoa, näkemyksiä ja teemme yhteistyötä niin TEKin asiantuntijoi-den kuin myös muiden valiokuntien kanssa.

– Tärkeintä on, että uravaliokunnan aikaan-saannokset näkyvät konkreettisesti Pasilan toimitalon ulkopuolella jo tämän vuoden aikana.

Millaisen uran haluat?Hartikainen muistuttaa, että jokaisen on otet-tava vastuu omasta urastaan ja sen kehityk-sestä.

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT, JOTEN MYÖS TYÖN JA URAN KÄSITTEET ON MIETITTÄVÄ UUSIKSI.

Uravaliokunnan puheenjohtajana toimii

Kristiina Hartikainen.

TEKSTI KIRSTI LEVANDER KUVAT OLLI HÄKÄMIES

– Pitää määritellä, minkälaisen uran minä haluan ja millainen on hyvä ura juuri minulle. Sen jälkeen kannattaa asettaa tavoitteita ja miettiä, miten niihin päästään. Itsensä kanssa voi käydä säännöllisesti kehityskeskusteluja, sillä kokemus ja osaaminen avaavat usein uusia mahdollisuuksia. Matkan varrella myös kiinnostuksen kohteet ja jopa arvot saattavat muuttua.

Hartikainen painottaa, ettei urakehitys vält-tämättä tarkoita nousemista organisaation seuraavalle portaalle.

– Nousukiito voi olla myös siirtymistä poikit-tain – osaamisen kasvattamista sekä toimimista ajoittain esimerkiksi itsensä työnantajana.

– Työuran alkumetreillä tärkeintä on päästä kiinni johonkin työhön. Kannustan pitämään työnhaussa katon korkealla ja seinät leveällä. Yliopistossa annetaan hyvä perusta moninai-siin tehtäviin ja työelämässä oppiminen kiihtyy entisestään.

Uran loppumetreillä on tärkeintä pitää yllä kykyä ja halua oppia uutta. Näiden taitojen lisäksi pitää oppia sietämään muutoksia.

– Silloin kun yrityksillä menee hyvin, ura voi kehittyä lähes omalla painollaan: organisaatiot kasvavat ja hyville tekijöille aukeaa uusia mah-dollisuuksia. Tuolloinkin ohjat on hyvä pitää omissa käsissä. Aina kannattaa etsiä hyviä esi-miehiä ja tiimejä, joissa saa tehdä töitä itseään viisaampien kanssa. Hyvässä ympäristössä pys-tyy erinomaisesti kasvattamaan osaamistaan.

Katse eteenpäinHartikainen toteaa oman uransa sisältävän niin sattumien summia kuin tietoisia päätöksiä.

– Valmistuin keskellä 1990-luvun alun syvää lamaa enkä puunjalostajana saanut töitä puun-jalostusteollisuudesta. Tästä alkoi polkuni kohti HR-ammattilaisen uraa.

– En ole luonteeltani sellainen, että itkisin maahan kaatunutta maitoa, vaan pikemmin-kin mietin sitä, mitä haluan saada aikaiseksi. Ennen mietin työuraani kvartaali kerrallaan, nykyään ajattelen pidemmälle. Tällä hetkellä kerään osaamisreppuuni kokemusta globaa-lista it-palvelu- ja konsultointiyrityksestä – ja pohdin seuraavia siirtoja.

→TEK 1/2015 33

!!!

Pysy pinnalla – sukella someen

SOMEN AVULLA voit kehittää osaamistasi, ver-kostoitua ja seurata maailman menoa.

Työttömyystilanteessa somettaminen on elin-tärkeää.

– Tapahtumien ja trendien seuraaminen pitää ajan hermolla; se estää tippumasta siihen mustaan aukkoon, josta on vaikea kömpiä työmarkkinoille, TEKin uravalmentaja Heini Hult-Miekkavaara vinkkaa.

– Käytä työkaluja, kuten Scoop.it tai Paper.li. Niiden avulla keräät mielenkiintoisia juttuja netti-avaruudesta. Et huku kaaossurffailuun, ja saat samalla näppärästi jaettua koosteitasi eteenpäin.

Pysy silmissä, pysyt mielissä Someverkostot ovat erinomainen tapa ylläpitää ja vahvistaa omaa osaamista.

– Olemalla aktiivinen pidät itsesi myös muiden mielissä, et katoa ammatilliselta kartalta. Työn-antajat ja rekrytoijat skannaavat somea etsiessään osaajia, Hult-Miekkavaara muistuttaa.

– Sosiaalisessa mediassa on matala kynnys heittäytyä keskusteluihin tai kontaktoida täysin tuntemattomiakin ihmisiä. Erityisesti Twitter toimii tällä periaatteella. Muista heikkojen linkkien periaate: lähipiirisi pyörii todennäköisesti samojen asioiden ympärillä kuin sinäkin, mutta kaukaisem-milta tuttavuuksilta saat uusia näkökulmia ja ideoita.

Testaa nämäGithub

Ylläpitopalvelu ohjelmistoprojekteille. Taipuu myös 3D-mallintamiseen, yhteisölliseen kirjoittamiseen, musiikkiprojekteihin, maantieteellisen datan muok- kaamiseen, bloggaamiseen, yhteisöllisten matka- oppaiden ja reseptioppaiden tekemiseen – vain taivas on rajana.

Researchgate Tutkimustietokanta; verkostoidu, jaa omaa tutkimus-

työtäsi sekä seuraa eri alojen julkaisuja ja ajankohtaisia keskusteluita.

Meetup Alusta, jolla erilaiset yhteisöt sopivat tapaamisia, niin

virtuaalisista kuin fyysisistä. Esimerkkejä Meetupin verkostoista ovat Product Tank Helsinki, Lean Startup Tampere ja Turku Software Craftsmanship Community.

Facebook Yli miljardi käyttäjää takaa sen, että aiheesta kuin

aiheesta löytyy asiaa. Kokeile siis myös ammatilliseen käyttöön!

LinkedIn Ammatillisen profiloitumisen, verkostoitumisen ja

työnhaun tärkein somekanava. Erinomainen väline erilaisten toimialojen, organisaatioiden ja tehtävien skannaamiseen.

Bloggaaminen Jos runosuoni kukkii riittävän usein, bloggaaminen on

parhaita tapoja tuoda osaamista ja näkemyksiä esille. Käytä lisäksi muita somekanavia juttujen jakamiseen ja lukijakunnan kasvattamiseen.

Vimeo, Youtube, iTunes ja Soundcloud Videot ja podcastit toimivat usein paremmin kuin teksti.

Kuuntele esimerkiksi TEDTalksin huippuesityksiä, tai nauhoita omia asiantuntijasettejäsi.

Vinkit kokosi Heini Hult-Miekkavaara.

Heini Hult-Miekkavaara

uravalmentajaTEK

– Uskon, että minulle oli hyötyä siitä, että olin teekkarina mukana opiskelijapolitiikassa. Kun minut valittiin aikanaan TKY:n hallituk-sen puheenjohtajaksi, eräs vuorineuvos sanoi minulle, että älä sure pidentynyttä opiskelu-aikaa, sillä tulet oppimaan sellaisia asioita, joita kukaan professori ei pysty sinulle luen-noilla opettamaan.

– Tänä päivänä pystyn toimimaan moni-muotoisessa ympäristössä, joustavasti verkos-toituen. Sosiaaliset kykyni ja tilanteessa toimi-minen ovat vahvuuksiani. En jämähdä ongel-mien edessä, vaan etsin ratkaisuja.

34 TEK 1/2015

Uran hallinta on muutosten hallintaa

Yksilöllisyydelle on tullut työelämässä tilaa, mutta samalla vaatimus sietää epävarmuutta kasvaa, uravalmentaja Simo Kokko TEKistä toteaa.

– Uran hallinta on ennen kaikkea muutos-ten hallintaa. Nyt on entistäkin tärkeämpää pitää huolta omasta osaamisesta. Uraa on mahdotonta suunnitella yksityiskohtaisesti vuosiksi eteenpäin, mutta valmiuksi-aan voi aina kehittää.

Varaudu uramuutoksiin näin:

Pidä osaamisesi ajan tasalla. Ole terveen itsekäs ja aloitteellinen valmiuksiesi kehittämisessä. Tuo kehi- tyskeskusteluissa esiin koulutustarpeesi ja -haluk- kuutesi. Seuraa alasi kehitystä ja sitä koskevaa uuti- sointia. Ennakoi!

Opettele pukemaan osaamisesi sanoiksi. Harjoittele hissipuhetta, valmistaudu kertomaan osaamisestasi myös muille kuin omalla alallasi toimiville. Tiukassa paikassa oman osaamisensa esittäminen voi olla työ- paikan pitämisen tai saamisen kannalta ratkaiseva.

Dokumentoi urasi. Kirjaa kertynyt kokemus ja koulutus CV:hen. Päivitä dokumentti säännöllisesti. Jälkeenpäin voi olla yllättävän vaikea muistaa tai kaivaa esiin tietoja käydyistä koulutuksista tai tehdyistä projekteista.

Kerro CV:ssä osaamisestasi ja saavuttamistasi tulok- sista. Mitä merkittäviä asioita olet saanut aikaiseksi? Millaisesta budjetista vastasit ja mikä oli alaistesi määrä? Listaa myös tärkeimmät verkosto- ja yhteistyö kumppanisi. Käytä aktiivista muotoa kertoessasi itses- täsi: tein, vastasin, kehitin, suunnittelin ja niin edelleen.

Laita ylös käymäsi kurssit ja koulutukset. Osaamisen ylläpidon on hyvä näkyä CV:ssä.

Vaikka paikkaa hakiessasi käyttäisit yritysten rekry- tointijärjestelmää tai somea, pidä silti yllä perus-CV:tä, jota voit aina räätälöidä hakukohtaisesti.

Jos työnhaku ei tunnu onnistuvan tai kaipaat lisäapua, pyydä asiantuntija avuksesi. Katso ohjeet esimerkiksi TEKin urapalveluiden sivuilta.

Hyvä tyyppi sai potkutVaikka irtisanomiset ovat turbulentissa työelämässä jo lähes arkipäivää, lopputili on aina kova kolaus.

– Irtisanominen on aina isompi tai pienempi kriisi. Mitä yllättävämpi tilanne on, sitä kovempi sokki.

Kokko korostaa aktiivisuuden merkitystä: tuleen ei pidä jäädä makaamaan.

Jos jäit työttömäksi, toimi näin: Ensimmäinen ja tärkein tehtävä on varmistaa oma

psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi. Syö, nuku ja liiku riittävän hyvin. Älä jää yksin.

Pahaa oloa voi helpottaa puhumalla. Keskustelu- kumppaniksi sopii kollega, hyvä kaveri tai ammatti- auttaja. Tärkeintä on, että saat tukea ja tulet kuulluksi.

Talous- ja elämäntilanne sekä omat henkiset ja fyysiset voimavarat vaikuttavat siihen, miten nopeasti kolauk- sesta toipuu. Jos tilanne kärjistyy masennukseksi ja voimavarat ehtyvät, käänny lääkärin puoleen.

Varo liiallista alkoholin käyttöä.

Työnhaku on nyt työsi. Laadi itsellesi sopiva työrytmi ja aikataulu. Mieti, olisiko syytä osallistua työnhaku- valmennuksiin tai -kursseille.

Älä salaile tilannettasi, vaan ole avoin ja pidä yhteyttä tuttaviisi – hyödynnä verkostoasi!

Varaudu siihen, että uuden paikan löytäminen voi viedä aikaa. Ei kannata lannistua takaiskuista.

Älä lyö päätäsi seinään jatkuvasti. Jos työnhaku ei tuota minkäänlaisia tuloksia, mieti mitä voisit tehdä eri tavalla. Käy tarvittessa hakupaperit läpi ja hio osaa- misesi esittämistä ammattilaisen kanssa.

Seniori, tuo esiin kokemuksesi, kykysi hahmottaa kokonaisuuksia tai taitosi priorisoida. Juniori, korosta tuoreita tietojasi tai joustavuuttasi.

Muista, että hyppy tuntemattomaan vaatii uskallusta, mutta useimmiten kannattaa.

Simo KokkouravalmentajaTEK

TEK 1/2015 35

ryhtyi yrittäjäksi

Yli 50 000 eläkeikää lähestyvää yrittäjää pohtii yrityksensä myymistä tulevina vuosina. Yrityspörssi-kauppapaikka auttaa yritysostoissa ja -myynneissä.

Konetekniikan diplomi-insinööri Tuomas Tukeva toteutti unel-mansa reilut kaksi vuotta sitten. Tukevasta tuli yrittäjä, kun hän osti metallin- ja puuntyöstöko-neita valmistavan Koneita.com-yrityksen.

– Mietin yrittäjyyttä jo opiskeluaikoina, mutta päähäni oli iskostunut ajatus, että yritys pitää aloittaa nollasta. Ensiksi pitää kehittää jokin oma laite, jonka varaan yritys perustetaan.

– Kun kaverini osti pienen metallikonepajan vuonna 2007, tajusin että myös ostamalla voin päästä yrittäjäksi ja hyödyntää liiketoiminta-osaamistani.

Tukeva etsi sopivaa ostokohdetta viiden vuoden ajan, ja Koneita.com oli viidestoista yritys, johon hän tutustui perusteellisemmin. Lapualla sijaitseva konekauppa on toiminut jo 35 vuotta.

– Yritys täytti kaikki ostokriteerini. Se on vakavarainen, liiketoimintakonsepti on järkevä, ymmärrän tuotteet ja siinä on paljon kansain-välistymismahdollisuuksia.

Tutustu huolella yritykseenEnnen yrittäjäksi hyppäämistä Tukeva työsken-teli kymmenen vuoden ajan paperiteollisuu-dessa. Kansainvälisissä tehtävissä kolme vii-meistä vuotta kului Unkarissa.

Apuna yritysten kartoittamisessa hän käytti välittäjää. Potentiaalisista ostokohteista Tukeva teki itse alustavat taustakartoitukset ja kustan-nuslaskelmat, mutta ennen lopullista Koneita.comin ostopäätöstä hän kääntyi asiantuntijan puoleen.

– Yrityksistä sai tunnusluvut ja tuotekuvauk-sen, kun allekirjoitti salassapitosopimuksen. Se mahdollisti tarkemman yrityskohtaisen ana-lyysin.

– PricewaterhouseCoopersin Seinäjoen toi-mistosta löytyi hyvä tilintarkastaja, joka teki kannattavuuslaskelman ja selvitti eri rahoitus-instrumenttien käyttöä. Asiantuntijan käyttä-misestä oli paljon hyötyä.

Todelliseen puntariin Tukevan haave kui-tenkin laitettiin rahoitusneuvotteluissa. Alun perin hän oli miettinyt puolet pienempää ostokohdetta, mutta perusteellinen taustatyö ja hyvät tulevaisuuden suunnitelmat antoivat tarvittavaa uskottavuutta. Lopulta lainat saa-tiin sovittua pankin ja Finnveran kanssa.

Tukeva laskee, että kauppaa hierottiin lopulta yhteensä viisi kuukautta. Ostohetkellä Koneita.comissa työskenteli viisi työntekijää ja liikevaihto oli reilut kaksi miljoonaa euroa.

– Työskentelin viimeisinä vuosina palkka-töissä liiketoiminnan kehitystehtävissä ja vas-tasin myös kokonaisesta liiketoiminta-alu-eesta. Tuloslaskelmat ja kehityssuunnitelmat olivat hallussa, joten pystyin rakentamaan uskottavan liiketoimintasuunnitelman.

Ostajan markkinatSuomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala näkisi mielellään enemmänkin Tuke-van kaltaisia yrittäjiä, sillä tutkimusten mukaan moni yrittäjä suunnittelee eläke päiviään.

Suomessa on jo noin 75 000 yli 54-vuo-tiasta yrittäjää. Suomen Yrittäjien selvitys-ten mukaan runsas kolmannes heistä suun-nittelee myyvänsä yrityksensä ulkopuoliselle,

TEKSTI AKU KARJALAINEN KUVA JUHA HARJU

TUOMAS TUKEVA

YrityspörssiYrityspörssi on Suomen Yrittäjien verkkopalvelu, joka yhdistää yritysten ostajat ja myyjät. Palvelusta löydät myös tietoa yritysostoista ja yrityskauppa-asiantuntijoista.www.yritysporssi.fi.

YRITYSOSTOLLA

36 TEK 1/2015

Vanha omistaja Heikki Kulju (vas.) on auttanut Tuomas Tukevaa yrityksen pyörittämisessä. Ensimmäisen vuoden aikana hän vieraili vanhalla työpaikallaan lähes päivittäin.

mutta jatkaja on selvillä vain joka kymmenen-nellä yrittäjällä.

Vastaavasti sukupolvenvaihdos on edessä joka viidennessä yrityksessä, mutta 70 prosent-tia niistä tietää jo jatkajansa. Yhteensä Suo-messa on 270 000 yritystä.

– Liian usein näemme tapauksia, joissa hyvä liiketoiminta kuihtuu, kun jatkajaa ei löydy. Omistajanvaihdosmarkkinat eivät toimi tällä hetkellä. Suomen Yritysvälittäjäin Liiton mukaan omistajanvaihdoksia tapahtuu vuosit-tain noin 2 000, kun määrän pitäisi olla kaksi ja puoli kertaan enemmän, Kujala laskee.

Kujala huomauttaa, että kansantalouden kannalta kyse ei ole aivan mitättömistä asioista. Yli 54-vuotiaiden yrittäjien yrityksissä työsken-telee lähes 250 000 henkilöä.

Kaikki tarvittava yhdessä paikassaSuomen Yrittäjät auttaa yrityskauppojen syn-tyä muun muassa verkossa toimivan Yritys-pörssin avulla. Pk-yrityksille suunnatun palve-lun tavoitteena on tuoda kaikki yritysten ostoa ja myyntiä suunnittelevat tahot yhteen paik-kaan.

Kauppapaikan lisäksi sivuilta löytyy tie-toa yrityskaupasta sekä kattava lista asiantun-tijapalveluita tarjoavista yrittäjistä. Kujalan mukaan pörssissä on kuukausittain yli 20 000 vierailua, ja tällä hetkellä sieltä löytyy yli 300 myynti-ilmoitusta.

TEK on myös yrittäjää varten

Yrittäjän palvelutarjotinYrittäjyyteen liittyvää tietoa kätevästi yhdessä paikassa.www.tek.fi/palvelutarjotin

Apua lakikysymyksiinFondian VirtuaaliLakimies-palvelu tar-joaa lakitietoa liiketoiminnan hoitami-sen tueksi. TEKin lakimiehet neuvovat yrittäjiä työoikeudellisissa kysymyksissä. www.tek.fi/virtuaalilakimies

TEKin YrittäjäklubiVerkostoitumista, ajankohtaista tietoa ja keskustelua blogissa ja sosiaalisen median kanavissa.www.tek.fi/yrittajaklubi

VerkostoitumistapahtumatTEK järjestää yhdessä Suomen Ekono-mien kanssa vuosittain Valtakunnalliset Teknologiayrittäjyyspäivät ja Ilo irti yrit-täjyydestä -tapahtuman.

Tietopaketti sivutoimisesta yrittäjyydestäwww.tek.fi/yrittajyys/sivutoiminen- yrittajyys

ProHowsta apua yritysostoonProHow-verkostosta saat apua muun muassa yritysostoihin.prohow.tek.fi

MentorointiMentorointitoimintaa on tarkoitus jat-kaa vuonna 2015, jos halukkaita löytyy tarpeeksi. Lisätietoa: asiamies Martti Kivioja, martti.kivioja@tek.fi

Lisää TEKin yrittäjyystoiminnastawww.tek.fi/yrittajyys

– Suomessa tarvitaan nyt ennen kaikkea ostajia eli uusia yrittäjiä tai toimintaansa laa-jentavia yrityksiä. Tarvitsemme myös enem-män myyntikuntoisia yrityksiä.

Myyjä auttoi alkuunVaikka Tuomas Tukeva valmistautui huolella yrittäjyyteen, alku ei ole ollut helppo. Talouden näkymät näyttivät huomattavasti valoisimmilta vuoden 2012 lopulla.

– Muistan elävästi sen tunteen, kun jou-duin ensimmäistä kertaa perimään asiakkai-den maksamattomia laskuja. Asiakkaiden rästit tuntuvat aivan erilaiselta mahanpohjassa kuin palkkatöissä ollessa, vaikka summat ovat pal-jon pienempiä.

– On tärkeää, että myös perhepiiri sitoutuu yrittäjyyteen. Vaikka puolisolla olisikin oma ura, tulee yrittämisestä osa koko perheen arkea. Työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy, ja myös taloudellinen riski saattaa realisoitua.

Toisaalta monelta karikolta on vältytty, sillä kaikkea ei ole tarvinnut aloittaa alusta. Yrityk-sellä on ollut oma jalansijansa markkinoilla ja sen brändi tunnetaan. Myös vanha omistaja Heikki Kulju on ollut tavanomainen näky van-halla työpaikallaan.

– Meistä on tullut Heikin kanssa hyvät ystä-vät. Hän on ollut selkäranka, johon pystyy luot-tamaan. Lisäksi yrityksessä jatkaneet työnteki-jät ovat olleet iso pelastus, Tukeva kiittelee.

TEK 1/2015 37

ILMOITUS

Näkökulm

aBio on popBIOTALOUS ON UUSIUTUVIEN luonnon-varojen käyttöä ravinnon, energian ja tuotteiden valmistukseen. Materiaalit kierrätetään tehokkaasti, jätteet ja sivu-tuotteet otetaan hyötykäyttöön.

Biotalous on jälleen pinnalla. Se tar-joaa mahdollisuuksia uusiin työpaikkoi-hin ja kestävään tulevaisuuteen. Ääne-koskelle suunnitteilla oleva biotuoteteh-das etenee hyvää vauhtia.

Maailman ihmiset kuluttavat vuosit-tain luonnonvaroja puolentoista maa-pallon edestä. On välttämätöntä siirtyä kiertotalouteen, jossa raaka-aineet ja tuotteet ovat pääsääntöisesti uusiutuvia. Mutta biotalous ei toteudu ilman elävää maaseutua, eikä ilman tutkijoita, jotka kehittävät prosesseja ja raaka-aineita. Maaseudulla on ruoantuotannon lisäksi monipuolista yrittäjyyttä.

Pienimuotoista ja kestävää energian-tuotantoa on loogista edistää siellä, mistä raaka-aineet tulevat. Puuta löy-tyy hakevoimaloihin. Lantaa ja olkea voi prosessoida biokaasuksi ja kompak-tiksi lannoitteeksi. Itämeri kiittää, kun fosfori kuorma vähenee.

Hyvä kehitys tarvitsee positiivista tuuppausta, kuten tukea maatilojen bio-kaasusähkölle. Tätä kirjoittaessa hallitus kaavailee leikkaavansa metsähakkeen tukea puoleen sellaiselta tukkipuulta, joka käy muulle metsäteollisuudelle. Eduskuntaan on tullut hätäviesti, että tuen puolitus vaikeuttaisi metsähakkeen käyttöä lämpövoimaloissa.

On varsin byrokraattista tehdä kaksi eri logistiikkaketjua tukeille ja risuille. Kivihiili ja turve voittaisivat. Tässä ei ole järkeä, sillä Suomen metsien vuotuinen kasvu riittää turvaamaan sekä metsä-teollisuuden puunsaannin että uusiutu-van energian tavoitteet.

Osa metsistä toki tarvitaan suojelu-alueiksi luonnon monimuotoisuutta turvaamaan.

Biohajoavien materiaalien kehittä-minen on yhä tärkeämpää, sillä muovi-roska likaa maailman meriä. EU suun-nittelee vaiheittaista muovipussien kieltoa. Myös suosiota kasvattava inno-vaatio, 3D-tulostus, kaipaa enemmän biopohjaisia raaka-aineita.

Suomessa on pitkät perinteet biotek-nologian osaamisessa. Meillä on kehi-tetty entsyymejä sellun valkaisuun ja muihin teollisia prosesseja parantaviin sovelluksiin.

Olen myös itse työskennellyt ent-syymitutkijana Teknillisessä korkea-koulussa. Muistan onnistumisen ja ilon hetket työkaverien kanssa, inspiroivat kahvi tauot, tieteelliset julkaisut, mutta toki myös kokeiden lukuisat toistot ja epäonnistumisetkin.

Korkeatasoinen tutkimus ja ope-tus tarvitsevat resursseja, aikaa toteut-taa projektit rauhassa sekä hyvää yhteis-työtä eri tieteentekijöiden kanssa. Toisin sanoen: riittävää rahoitusta, luottamusta ja tutkijan vapautta.

DI Johanna KarimäkiKirjoittaja on Vihreiden kansanedustaja ja TEKin valtuuston jäsen.

TEK 1/2015 39

SUOMEN METSIEN KASVU RIITTÄÄ TURVAAMAAN SEKÄ METSÄTEOLLISUUDEN PUUNSAANNIN ETTÄ UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEET.

TEKSTI SIRKKU POHJA JA KATARIINA RÖNNQVIST TILASTOT SUSANNA BAIROH, OTTO KANERVO JA MIKHAEL KOUFOS tasapainossa?OVATKO TYÖ JA VAPAA-AIKA

TEK selvitti työn ja yksityiselämän yhteensovittamista jäsenistössään. Kyselyn aineisto kerättiin TEKin työmarkkinatutkimuksen yhteydessä loka–marraskuussa 2013. Tarkasteluun rajattiin ne, jotka olivat kyselyn toteutuksen aikana vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa. Kyselyyn vastasi 9 775 TEKin jäsentä.

Näin kysely tehtiin

Teollisuudessa yli puolella vastaajista työai-kaa seurataan työajanseurantajärjestelmällä. Suunnittelualalla seuranta perustuu pitkälti henkilökohtaiseen kirjanpitoon. Syy tähän on alan luonne: töitä tehdään usein projekteissa ja asiakkaan tiloissa. Julkisella sektorilla työ-aikaa seurataan järjestelmällisesti, mutta yliopistosektorilla hyvin vähän. Yhteensä 28 prosentilla kaikista vastaajista työaikaa ei seurata lainkaan.

Viidesosa vastaajista joutuu tekemään ylitöitä enemmän kuin haluaisi. Melkein puo-let venyttää työpäiväänsä saadakseen työnsä tehtyä. Vajaa puolet kokee aikapaineita työ-määränsä vuoksi. Ylityöt, töiden läikkyminen vapaa-ajalle ja aikapaineet korostuvat erityi-sesti johto- ja keskijohdon tehtävissä, suun-nittelualalla sekä julkisella sektorilla.

Työaikapankkijärjestelmä ja -käsite näyt-tävät kyselyn perusteella olevan huonosti tunnettuja. Vastaajista jopa 15 prosenttia ei tiennyt, onko työaikapankki käytössä omalla työpaikalla.

1. TYÖAJAN SEURANNASSA ALAKOHTAISIA EROJA

Työaikaa ei seurata

Kellokortin tai muun vastaavan avulla

Henkilökohtaisen kirjanpidon avulla

Muulla tavalla

Seurataanko työaikaasi?

Onko työpaikallasi käytössä työaikapankki?

On työaikapankki

On tekeillä

Ei ole työaikapankkia

Ei osaa sanoa

60 %

15 %24 %

1 %

KAIKKI0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

teollisuus suunnitteluala muuyksityinen sektori

yliopisto valtio kunta

31 %

57 %

11% 13 %

2 %

28%30 %

40 %

2 %

58 %

20 %

5 %11 %

84 %

4 %0 %

22 %

66 %

11 %

2 %

28 %

47 %

24 %

2 %

22 %

62 %

1 %

17 %

40 TEK 1/2015

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen voi olla hankalaa. Tekniikan akateemisella työ läikkyy vapaa-ajalle. Joskus niin käy jopa huomaamatta, koska työhön tunnetaan intohimoa.tasapainossa?

2. 80 PROSENTTIA VOI PITÄÄ KERTYNEISTÄ SALDOTUNNEISTA VAPAAPÄIVÄN

3. VAIN ALLE 10 PROSENTTIA EI HALUA TEHDÄ ETÄTYÖTÄ

4. TYÖ LÄIKKYY TYÖAJAN ULKOPUOLELLE

Voitko käyttää säästöön kertyneitä saldotunteja pitämällä kokonaisia vapaapäiviä?

Milloin saat työhösi liittyviä yhteydenottoja?

Voitko halutessasi tehdä etätyötä?

Kyllä

Ei

Ei osaa sanoa

Säännöllisesti Silloin tällöin Ei

Aina

Useimmiten

Silloin tällöin

En koskaan

En halua tehdä80 %

14 %

6 %

Vastaajista useimmat voivat tehdä etätyötä halutessaan: viidesosa useimmiten ja 45 prosenttia silloin tällöin. Suuria alakohtaisia eroja ei ole. Etätyön yleisyys kertonee asiantuntijatyön luonteesta sekä organisaatioiden halusta työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen. Toisaalta työntekijä voi kuormittua etätyöstä: siitä voi olla vaikea irrottautua vapaa-ajalla.

50 %

40 %

30 %

20 %

10 %

0 %

8 %

21 %

45 %

17 %

9 %

Yli puolet vastaajista katsoo, että heidän tulee olla tavoitettavissa työajan ulkopuolella. Kaksi kol-mesta saa töihin liittyviä yhteyden-ottoja lomien aikana ja iltaisin. Viikonloppuisin yhteydenottoja saa lähes 40 prosenttia. Yliopistosek-torilla yhteydenotot työajan ulko-puolella ovat yleisempiä kuin muilla sektoreilla. Syynä lienevät globaalit tutkimusympäristöt, kansainvälistynyt työ, kehittyneen tekniikan 24/7-mahdollisuudet sekä työn luonne.

TUTUSTU KYSELYSTÄ KOOTTUUN

JULKAISUUN TEKIN VERKKOSIVUILLA:

WWW.TEK.FI/JULKAISUT

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Lomien aikana

Iltaisin

Viikonloppuisin

Öisin

10 %

6 %

2 %

62 %

61 %

37 %

9 %

29 %

34 %

61 %

91 %

TEK 1/2015 41

NUMEROINA

Pasi Saarinen ei halua paljastaa lukkojen tarkkoja tuotantomääriä, mutta yksittäiset lukkotilaukset liikkuvat kymmenissä ja sadoissa tuhansissa. Vientiin Abloyn Joensuun tehtaan lukoista menee selvästi yli puolet.

42 TEK 1/2015

Ulospäin Abloyn Joensuun tehdas näyttää vaatimattomalta, se on syrjässä, ampumahiihtostadionin lähellä. Sisältä löytyy kuitenkin maailmanluokan lukitusosaamista.

Vaikka Abloy on nykyisin osa ruotsalaiskonsernia, on sen toi-minnassa edelleen vahva suo-malainen panos.

Abloy Oy on osa maailman suurinta lukitusyhtiötä, ruot-salaista "oviympäristöratkai-

sujen toimittajaa" Assa Abloy -konsernia. Sen liikevaihto on noin 5 miljardia euroa, ja työn-tekijöitä on 43 000. Emil Henrikssonin 1907 kek-simät Abloy-lukot tulivat osaksi konsernia, kun ruotsalainen ASSA ja silloin Metraan – nykyi-sin Wärtsilä – kuuluva Abloy Security menivät yhteen.

Joensuussa Abloy valmistaa muun muassa sähkölukot, avainpesät, ovensulkijat, rakennus-helat sekä riippu- ja kalustelukot.

Joensuun lisäksi Abloy Oy:llä on tehdas Björkbodassa Kemiönsaaressa Salon lähellä. Se on keskittynyt mekaanisiin lukkorunkoihin.

Diplomityö toi oikean työnPasi Saarisesta tuli Abloyn mies yli 20 vuotta sitten. Hän teki Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon diplomityönsä Abloylla 1994. Tosin hän oli jo puoliksi töissä diplomityötä tehdes-sään. Työn otsikko oli Tuotannon kehittäminen layout-suunnittelun keinoin. Diplomi-insinöö-rin paperit hän sai 1995.

Nykyisessä työssään Lukot-liiketoiminnan johtajana ja Abloyn johtoryhmän jäsenenä hän on enemmän bisnessuuntautunut puhetyöläi-nen ja valmentaja kuin teknisiä ratkaisuja miet-tivä mutterinvääntäjä. Miten tekniikan mie-heltä sujuu kaupallinen elämöinti?

– DI-koulutuksessa on selvä yhteys bisnes-puoleen ja -osaamiseen. Sanotaan, että viidessä vuodessa valmistumisen jälkeen DI:n teknisestä ajantasaisesta osaamisesta on jäljellä 20 pro-senttia. Puuttuvan ja hävinneen osan on työ-elämä minulle opettanut, Saarinen muotoilee.

LUKITUSOSAAMISTA

TEKSTI JAAKKO TAKALAINENKUVAT RISTO KUITTINEN

TESTATTUATUULESSA JA TUISKUSSA

TEK 1/2015 43

Kiinassa työskennellessään hän oli Abloy-mentorina shanghailaiselle myyntiedusta-jalle Mike Lu'lle. Lu muistaa varmasti ikuisesti johto ajatuksen: ”Et myy lukkoja, vaan ratkaiset asiak kaiden ongelmia. Kiinassa kukaan ei osta sinulta lukkoja, mutta ongelmia heilläkin on. Ratkaisemme ne lukoilla.”

Yksi paristonvaihto 20 vuodessa Samoja oppeja Saarinen osaa soveltaa selosta-essaan, kuinka älykkäisiin lukkoihin tarvittava sähkö saadaan. Avaimessa on pieni paristo, joka "tarvitsee vaihtaa vain kerran 20 vuo-dessa". Siis yksi patteri kestää 20 vuotta?

– Ei, vaan kymmenen vuotta. Takaamme sen kestävän niin kauan. Mutta silloin pariston vaihtoja tulee vain yksi kahdessakymmenessä vuodessa, Saarinen naurahtaa.

Kun äly ja sähkö on avaimessa, lukko saa rauhassa roikkua tuulessa ja tuiskussa.

Saarinen selittää laveasti Abloyn lukkoper-hettä ja patenttien hakemista ja raukeamista. Pitkän linjan valmistajan mielestä patentit rau-keavat liian nopeasti, koska 20 vuoden suoja-ajan alusta ja lopusta kuluu vuosia markkinoille tuloon ja patentin loppumisen odotukseen.

– Oikeastaan patentilla saadaan uudelle lukolle tehokasta peliaikaa 12–13 vuotta. Kehi-tys- ja suunnittelukustannukset pitää kattaa siinä ajassa. Ei mikään helppo yhtälö.

Hänen esityksestään saa sen kuvan, että Abloylla on takataskussaan runsaasti patent-teja. Tai ainakin aina seuraavan kehittyneempi lukkopesue: esimerkiksi Abloy EXECin korvasi Abloy SENTO, jonka patentti on voimassa vuo-teen 2026.

Julkisuutta saaneen Abloyn EXEC-lukon patentin raukeaminen viime vuonna ei Saa-risesta ole kovin iso asia, vaikka Abloy riitelee markkinaoikeudessa lukkovalmistaja Ovian kanssa EXEC-avaimen muotoilusta.

– Jos tavallisella omakotiasujalla on oves-saan EXEC-lukot, ja hän tietää teetettyjen avainten määrän, ei lukkoja tarvitse vaihtaa. Mutta vuokranantajalla ja asunnon ostajalla tilanne on toinen: kun avaimen teettäminen on kontrolloimatonta, voi avaimia jäädä hukka-teille, kun vuokralainen tai omistaja vaihtuu.

Saarinen sanoo Abloyn tuotteiden kopioin-nin estämisen vievän turhaa aikaa ja energiaa, mutta olevan kuitenkin suhteellisen pieni riesa ja koskevan vain kuluttajamarkkinoita.

Lisää älyä lukkoihin Saarisen mukaan suuri linja lukitusjärjestel-missä on älyn lisääminen aivan tavallisiin luk-

koihin. Tavallisen riippulukon kulunvalvonta ja rajoitetut tai ajastetut käyttöoikeudet ovat nyky-aikaa. Saarisen mukaan käyttäjien yksilöinti ja seurattavuus tuo lisäturvaa. Sitä tarvitaan var-sinkin oloissa, joissa yhteiskunnan perusraken-teet ovat kehittymättömät.

– Esimerkiksi huoltomiehille voidaan antaa kohteeseen muutaman tunnin tai työpäivän mittainen kulkuoikeus. Öisin tai muulloin työ-ajan ulkopuolella personoidut avaimet eivät toimi. Tämä on ennalta ehkäisevää turvalli-suutta.

Nykysuuntaus on, että tieto avaimesta siir-retään langattomasti. Periaatteessa voidaan seurata koko ajan, mitä lukkoja avaimilla ava-taan ja koska. Pitkällisen taivuttelun jälkeen Saarinen suostuu antamaan jonkinlaisen hin-tahaarukan tavalliselle riippuvalle älylukolle: noin 150 euroa.

Sen tyyppisiä lukkoja Abloy myi juuri Kuwai-tiin 57 000 kappaletta, ja Ranskaan on toimi-tettu vielä suurempi tilaus.

– Yksi iso kotimainen asiakkaamme on Helen Oy, entinen Helsingin Energia. Tuhan-sien lukkojen energiayhtiössä on tärkeää, että tiedetään kuka liikkuu missäkin.

– Ajatuksena on, että kaikkialle pääsee yhdellä avaimella, johon on ohjelmoitu tarvitta-vat oikeudet. Enää ei tarvita isoja avainnippuja, joissa on aina turvallisuusriski, Saarinen sanoo.

ENÄÄ EI TARVITA ISOJA AVAINNIPPUJA, JOISSA ON AINA TURVALLISUUS-RISKI.

44 TEK 1/2015

Ratsupoliisinpunaisia postilaatikkoja yli miljoona

JOTAIN OLENNAISTA Abloyn lukko-jen käytännöllisyydestä ja yksinker-taisuudesta kiteytyy Kanadan pos-tilaitoksen tilaukseen. Vuonna 2006 vaahteramaan posti tilasi ratsupolii-sinpunaisia postilaatikkoja. Kauppa oli volyymilla mitattuna Abloyn suu-rin kauppa.

Laatikoissa on avainjärjestelmänä Abloy PROTEC, ja etuseinässä oleva luukku aukeaa helposti.

– Tärkeää on toimintavarmuus ja se, että postilaatikkoa ei voi tiirikoida niin, ettei jää jälkeä. Ainahan voi rik-koa lukon, mutta silloin huomataan, että laatikossa on käyty, Pasi Saari-nen selvittää.

Hänen mukaansa Kanadan posti tarvitsi lisää laatikoita ja tilasi niitä kilpailijalta. Sinänsä yksinkertaisen laatikkoratkaisun kopioiminen ei onnistunut, vaan asiakaspalautteen takia lisätoimitus päätyi seuraavan kerran taas Abloyn Joensuun tehtaan valmistamaksi. Vuonna 2015 lukkoja toimitetaan Kanadaan tuhansia joka viikko.

Amerikkakin vakuuttuiJoensuulaisena Saarinen haluaa hehkut-taa Abloyn paikallisen tehtaan osaamista ja tehokkuutta. Hän ottaa esimerkin Yhdysval-loista.

Vuonna 1996 Assa Abloyn amerikkalainen tytäryhtiö halusi perustaa ovensuljintehtaan New Haveniin, mutta sen halusi myös Abloy. Ovipumppujen tekoon ajateltiin tarvittavan sata henkeä aikaisemman 20 sijaan. Tehtaan piti olla valmis 13 kuukaudessa.

– Kävimme neuvotteluja amerikkalaisten kanssa puoli vuotta, jotta löysimme yhteisym-märryksen, millaista tuotetta tehdas valmistaisi.

– Spesifikaatioiden jälkeen teimme esityksen, joka oli niin kova, ettei amerikkalainen tytär-yhtiö esitellyt lainkaan omaa suunnitelmaansa. Ja 14 kuukauden jälkeen ensimmäinen kontti ovensulkijoita lähti Joensuuhun perustetusta tehtaasta Yhdysvaltoihin, Saarinen toteaa.

Abloyn ovipumppuja valmistava yksikkö on edelleen toiminnassa "tuolla tehtaan perällä". Ja todellakin: amerikkalaisen isoja ja rumia ovi-pumppuja valmistuu kiitettävää vauhtia. Yhteen 20 x 8 x 8,5 jalan TEU-konttiin niitä mahtuu 5 292 kappaletta laivattavaksi Atlantin yli.

Abloyn liikevaihto on 180–200 miljoonaa euroa vuodessa, ja henkilöstöä on noin 800. Saarisen johtamassa Lukot-liiketoiminnassa työskentelee 240 henkeä.

Liian mukavaa jatkuakseenKotimaan Abloy-työskentelyn lisäksi Saarinen on saanut nauttia myös ulkomaantyöstä. Hän oli Virossa maavastaavana reilun vuoden 2003–04. Elämä oli auvoisaa: suomalaisia ystäviä kävi enemmän kuin Joensuussa konsanaan.

Mutta sitten tuli esimiehen puhelu. Pakol-lisen small talkin ja pienen jahkailun jälkeen tuli tarjous, josta ei voinut kieltäytyä: myynti-johtajaksi Shanghaihin, harkinta-aikaa yksi yö.

– Tallinnassa olo oli liian mukavaa jatkuak-seen pitkään, Saarinen hymähtää.

– Shanghaissa oli omat hienot puolensa, mutta onhan se kaukana. No, ainakin van-hempi poika on oikeasti "Made in China".

Kahden Kiinan-vuoden jälkeen esimies soitti jälleen, ja taas tuli lähtö. Vuoden 2006 alussa Saarinen aloitti Abloyn kotimaan myynti- ja markkinointijohtajana Joensuussa, ja ystävät olivat jälleen lähempänä. Nykyisessä työssään hän on ollut vuodesta 2011, ja pesti jatkunee ainakin lähivuodet. Lisäksi Saarinen on toiminut tulisijavalmistaja Tulikivi Oyj:n hallituksessa vuodesta 2011.

Mutta mitä Pasi Saarinen, 46, aikoo tehdä lopun (työ)elämänsä? Sujuvasanainen mies hiljenee.

– En oikein tiedä. Varmaan lisää hallitus-työskentelyä ja tätä nykyistä johtamista. Saa nähdä, mitä tulevaisuus tuo mukanaan.

Tavalliselta näyttävän riippulukon salaisuus on siinä, että avaimenpäässä on paristo. Näin avaimen älyominaisuuksilla voidaan antaa ajastettuja tai pysyviä käyttöoikeuksia sekä seurata ketkä ovat lukkoa käyttäneet.

Kanadan posti tilasi ensin postilaatikkonsa

Abloylta. Kilpailevan valmistajan lukkoja

kokeiltiin, mutta Pasi Saarisen mukaan

seuraava tilaus tuli taas Abloyn Joensuun

tehtaalle.

TEK 1/2015 45

VÄLITILINPÄÄTÖS

Helmikuun alussa 50 vuotta täyttänyt TEKin hallituksen

puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström ei pyri

jatkokaudelle eduskuntaan. Nyt on hyvä hetki luoda katsaus

kansakunnan tilaan 20 vuoden päättäjäkokemuksen valossa.

– Tiedän aika hyvin, miten päätöksenteko tässä maassa toimii – ja myös sen, miten huonosti se välillä toimii, eduskunnan jättävä Marjo Matikainen-Kallström sanoo.

merkkipäivänä

46 TEK 1/2015

TEKSTI HELENA ANDERSSON KUVA HELENA HAGBERG

V uoriteollisuusosastolta Otanie-mestä 1992 valmistunut ja sit-temmin osaamistaan rahoituk-sen euroMBA-tutkinnolla täyden-tänyt Marjo Matikainen-Kallström

on ollut päätoimisesti politiikassa melkein 20 vuotta: kaksi kautta europarlamentaarikkona Brysselissä, kolme kautta kansanedustajana kotimaassa ja lisäksi kaksi kautta kaupungin-valtuutettuna Espoossa.

Joitakin asioita on Matikainen-Kallströmin mielestä saatu kuluneina vuosina kiitettävästi eteenpäin, mutta hän näkee myös monia isoja kehittämistarpeita.

– Valtionhallinto on tehotonta, päätöksen-teko liian monimutkaista ja hidasta. Nyt en tar-koita, etteivätkö hallinnon ihmiset tekisi ahke-rasti töitä. Tarkoitan, että järjestelmä on han-kala ja byrokraattinen. Se on iso hidaste ja jopa este uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen syntymiselle.

Yhden luukun periaate toteutettava sähköisesti– Esimerkiksi investointeihin tai innovaatioiden siirtämiseen toisen yrityksen jalostettaviksi on hankittava luvat monelta viranomaiselta. Jokai-selle viranomaiselle on tehtävä erillinen hake-mus ja kerrottava samat asiat moneen kertaan, koska viranomaisten tietojärjestelmät eivät kes-kustele keskenään, Matikainen-Kallström har-mittelee.

– Yhteen hankkeeseen pitäisi riittää, että tekee yhden lupahakemuksen, joka sitten ete-nee viranomaisreittejä kaikkiin tarvittaviin instansseihin.

Ongelmaan ollaan nyt tarttumassa. Suo-messa aiotaan ottaa käyttöön X-väylä eli Viron mallin mukainen palveluväylä. Sen on tarkoitus linkittää julkisen sektorin erilaiset tietojärjes-telmät toisiinsa. Matikainen-Kallström epäilee kuitenkin, ettei se käy ihan kädenkäänteessä.

– Sairaanhoidon tietojärjestelmiä on meillä yritetty saada keskustelemaan vuosikausia. Lääkäreiden kallista aikaa kuluu useiden tieto-järjestelmien opetteluun jopa saman sairaalan sisällä. Sähköisen reseptin käyttöönotossa meni 20 vuotta. Kuinka siis paljon monitahoisempi palveluväylä voisi käynnistyä nopeammin?

Tekniikka oikeaan arvoonsa!Toinen asia, jonka Matikainen-Kallström näkisi mielellään kohentuvan Suomessa, on teknii-

kan yleinen ymmärtäminen ja sen merkityksen tunnustaminen. Hänen mielestään tekniikkaan kiinnitetään huomiota lähinnä silloin, kun se ei toimi, vaikka se on nykyisen hyvinvointimme perusta sekä arjessa että kansantaloudessa.

– Useimmat heräävät arkeensa runsaasti elektroniikka- ja ohjelmointiosaamista sisäl-tävän kännykän herätyksellä ja aloittavat päi-vänsä moninaisen kodin tekniikan tuella. Siitä jatketaan pitkän kehitystyön tuloksena synty-neellä kulkuneuvolla työpaikalle hämmästyttä-viin suorituksiin yltävän tietokoneen ääreen.

– Ja mietitäänpä, miten paljon rajallisem-mat olisivat loistavien lääkäriemme keinot tut-kia ja hoitaa meitä ilman tekniikan apua, perin-teisestä stetoskoopista uusimpiin kuvantamis-laitteisiin ja kemiallisiin analysaattoreihin.

– Lähitulevaisuudessa robotiikan laajempi käyttöönotto tulee muuttamaan elämäämme. Rutiinitehtäviä häviää, mutta toisenlaisia töitä tulee tilalle. Uskon, että myös insinööreille tulee lisää töitä nimenomaan automaation suunnittelussa, Matikainen-Kallström arvelee.

Työurat pitenevät porkkanallaMatikainen-Kallströmilla on selvä näkemys myös siitä, miten julkisen keskustelun viime vuosien kestoaihetta, työurien pidentämistä, pitäisi tavoitella. Tässä asiassa hän kuuluu mie-luummin porkkana- kuin keppipuolueeseen.

– Työhyvinvointi on kaiken A ja O. Se vähen-tää sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia eläköi-tymisiä. Työpaikan ei tarvitse olla huvipuisto, mutta sinne on voitava mennä mielellään.

– Esimerkiksi ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus on mielestäni huono ajatus. Tavoitteenahan on puuttua turhiin poissa-oloihin ja itse aiheutettuihin sairauspäiviin, mutta niitä on vain pienellä osalla työnteki-

jöistä. Karenssi rankaisisi suurta enemmistöä eli tunnollisia työntekijöitä silloin kun he sai-rastuvat. Tuloksena on epäoikeudenmukaisuu-den kokemus ja se, että tullaan sairaana töihin tartuttamaan toisetkin.

– Jos jollakin työntekijällä on ongelma, on hoidettava nimenomaan sitä ongelmaa, eikä rangaistava muita, Matikainen-Kallström kiteyttää.

Perustutkimus luo pohjaa innovaatioilleMatikainen-Kallströmilla on menossa toinen kolmivuotiskausi TEKin hallituksen puheen-johtajana. Yhtenä tärkeimmistä TEKin tehtä-vistä hän näkee vaikuttamisen siihen, että Suo-messa panostetaan riittävästi koulutukseen.

– Matemaattis-luonnontieteellistä osaamis-pohjaa on vahvistettava peruskoulusta alkaen. Yliopistotasolla hallintoa on tehostettava ja resursseja lisättävä nimenomaan opetukseen.

– Puhutaan paljon tutkimuksen strategisesta suuntaamisesta, mutta tarvitsemme jatkossa-kin vapaata perustutkimusta, sillä juuri siitä syntyy uutta osaamista ja innovaatioita.

TEKin, kuten muidenkin ammattiliitto-jen, ajankohtainen haaste on puheenjohtajan mukaan uudenlaisten työsuhteiden huomaa-minen ja huomioon ottaminen.

– Enää ei välttämättä tehdä pitkää uraa palkka työssä, vaan yhden uran aikana voi olla yrittäjänä, palkansaajana ja uudelleen opiskeli-jana – tai vaikka kaikkia näitä yhtä aikaa. Tämä pitäisi nähdä mahdollisuutena, ja se pitäisi ottaa huomioon myös lainsäädännössä.

TEKiä Matikainen-Kallström haluaa kehittää entistä dynaamisemmaksi toimijaksi.

– Yhteiskunnassa ja työelämässä on tapah-tumassa rakennemuutoksia, joihin vastaami-seksi on uskallettava tehdä asioita toisin, Matikainen-Kallström sanoo.

Tavoitteena koulutusta vastaava työNyt moni kysyy, mitä Matikainen-Kallström aikoo tehdä eduskuntatyön päätyttyä?

– Olen avoin tulevaisuuden suhteen. Ideaali olisi tietysti työ, jossa voin hyödyntää tietämys-täni koulutuksen ja kokemuksen johtamisesta, EU-asioista, valtion hallinnon toiminnasta ja siihen vaikuttamisesta, elinkeinotoiminnasta ja niin edelleen, mutta olen myös halukas oppi-maan uutta.

TEKNIIKKA LUO HYVINVOINTIA.

SITÄ KANNATTAA RAKASTAA!

TEK 1/2015 47

LAULUJATeekkarilauluja on

laulettu yli sata vuotta. Laulujen syntyhistoriaa

kartoittanut Ilkka Aaltonen on toisinaan

tuntenut olonsa ”teekkarimaailman

Lönnrotiksi”.

Verbaaliveijareiden

OPISKELIJAT

T eekkari laulaa mieluummin kuin hyvin. Vanha sanonta pitää Ilkka Aaltosen mielestä edelleen paik-kansa.

– Teekkareilla aloituskynnys on matala, 57-vuotias diplomi-

insinööri myhäilee.Aaltonen on toimittanut TEKin julkaisemat

teekkarilaulukirjat. Kolmen kirjan sarja täydentyi vuodenvaihteessa opuksilla Pärlugglan ja Yöpöllö. Viidessä kirjassa on yhteensä 300 teekkarilaulua; niiden sanat, sävelet ja syntyhistoria.

– Kirjasarja on ollut kunnianhimoinen hanke. Osa lauluista on tekaistu hetken huumassa kauan sitten, joten syntyhistoriaa oli haastavaa kartoittaa.

Aaltonen sai apua historian metsästykseen Polyteekkarimuseolta, vanhoista laulukirjoista

sekä haastattelemalla takavuosien tieteenharjoit-tajia.

Sanaleikkejä selitysten sijaanTeekkarilauluja on laulettu yli sata vuotta. Teek-kari.fi-sivun mukaan laulukulttuuriin vaikuttivat eniten saksalainen ylioppilas maailma ja ruotsalai-set snapsilaulut.

– Matemaattisen, musikaalisen ja verbaali-sen lahjakkuudenhan sanotaan kulkevan käsi kädessä. Laulut syntyivät usein insinööriopiskeli-joiden juhliessa rankan opiskelun vastapainoksi. Melodia otettiin jo olemassa olevista lauluista ja sanoitus saatiin muuttamalla alkuperäistä teks-tiä. Huumori tulee sanaleikeistä, eikä vitsejä seli-tellä. Laulut ovat usein lyhyitä ja ytimekkäitä, Aal-tonen kuvailee.

Vappujuhla Kaisaniemen puistossa vuonna 1955.

Kuva

: Vol

ker v

on B

onin

, H

elsi

ngin

kau

pung

inm

useo

48 TEK 1/2015

Ensimmäinen teekkarilaulukirja julkais-tiin vuonna 1929. Myöhemmin killat, kerhot ja erilaiset yhteisöt alkoivat koota omia kir-jojaan.

– Onneksi lauluja on ymmärretty tallen-taa. Ne jäävät elämään suullisen perinteen lisäksi kirjojen kautta.

Asemansa vakiinnuttaneita laulukirjoja löytyy kaikilta teekkaripaikkakunnilta. Uusia lauluja syntyy edelleen. Hyvinä perinteen jatkajina Aaltonen nimeää teekkarien spek-sit ja Retuperän WBK:n. Sen sijaan joidenkin tahojen uudet, alatyyliset laulut huolestutta-vat häntä.

– En antaisi teekkarilaulun statusta lau-lulle, joka on selkeästi mauton. Parhaissa teekkarilauluissa pikkutuhmuus syntyy kuu-lijan mielessä. Ei riitä, että luettelee Ukko Nooan tahdissa kaikki osaamansa sukupuoli-elinten nimet.

Mystinen hymniYksi teekkarilaulu on Aaltosen mukaan ylitse muiden.

– Teekkarihymni on sopivan mystinen ja ikivanha. Sen ympärille on rakentunut jän-nittävä gloria, kun sen syntyhistoriasta ei vie-läkään ole varmuutta.

Hymnin laulamiseen liittyy myös perin-teitä. Se lauletaan puoliltaöin kaksi kertaa peräkkäin. Hymnin ajaksi juhlatilasta sam-mutetaan valot ja yleensä noustaan seiso-

maan. Tavat vaihtelevat hieman paikkakun-nittain.

– Hymni on suurennuslasin alla, koska osa nykypolvesta pitää sitä rasistisena. Laulu-han alkaa sanoin ”Yö kuin sielu neekerin on pimiä”. Sata vuotta sitten sanoitus oli harmiton ja ajankohtainenkin. Nyt mietitään, pitääkö tekstiä muuttaa. Aihe herättää jopa fanaattisia mieli piteitä puolesta ja vastaan.

Lue lisää teekkareiden laulukulttuurista teekkari.fi/fi/laulukulttuuri

Lue lisää Teekkarihymnistä lehti.tek.fi > hae: Hymni

TEKSTI KATARIINA RÖNNQVIST

Leivosia keskellä talvea

Alkulähteiltä suvantoon 2005: Tarhapöllö – teekkarilaulun alkulähteillä 2008: Helmipöllö – teekkarilaulun yläjuoksulla 2011: Pupuhaukka – teekkarilaulun koskessa 2014: Pärlugglan – i teknologvisans virvel 2014: Yöpöllö – teekkarilaulun suvannossa

Kaksi uusinta teekkarilaulukirjaa – Pärlugglan ja Yöpöllö – voit tilata jäsenhintaan 7 e/kpl:

www.tek.fi/julkaisut > Historia ja teekkarikulttuuri

Kaikkien kirjojen sisällön ja laulujen ensimmäiset säkeistöt Hummeripoikien laulamana löydät verkosta:

arkisto.lehti.tek.fi/laulukirja

ILKKA AALTOSEN lauluinnostus on peräisin 70-luvun opiskeluajoilta Otaniemestä. Ystävä raahasi hänet puoliväkisin Polyteknikkojen Kuoro PK:n harjoituksiin. Pian Aaltonen löysi itsensä pikkujouluista kvartettikeikalta.

– Lauloimme Kevätsointuja. Mietin, että pikkujouluissahan pitäisi laulaa viinasta ja naisista. Ei keskellä talvea haluta kuulla lei-vosista!

Aaltonen otti ohjat omiin käsiinsä ja alkoi sovittaa yksiäänisiä teekkarilauluja kuorolle.

– Totta kai teekkarilauluja oli olemassa jo paljon ennen sitä, mutta ei kuoro ollut tottu-nut niihin.

Seitsemän vuotta Aaltonen lauloi PK:n riveissä ja vaihtoi sitten Dominanteen. Kun kuoro lähti matkalle Italiaan 1986, Aaltonen perusti ystäviensä kanssa matkakvartetin.

– Tarkoitus oli naurattaa signorinoja, pitää hauskaa ja unohtaa kvartetti matkan jälkeen.

Toisin kävi. Aaltonen, Pasi Himanen, Lauri Kärnä, Timo Ranta-aho ja matkan jälkeen mukaan kutsuttu Jukka Vaari perustivat vii-sihenkisen kvartetin Hummeripojat. Viisikko sijoitti keikkapalkkionsa Porkkalaan, jonne noussut kokous- ja juhlatila Villa Hummer-heim on nykyään 51 prosenttisesti Aaltosen. Entinen Imatran Voima Oy:n markkinointi-päällikkö on ollut Hummeri-yhtiöiden toimi-tusjohtaja 26 vuotta.

– Jonkun meistä piti uhrata insinöörin uransa Hummeri-bisnekselle. Olen taiteilija-luonne, enkä halunnut istua loppuelämääni palavereissa.

Hummeripojat on esiintynyt 28 vuotta keskimäärin kerran viikossa. Yhtye räätälöi sanoja keikkojen lisäksi yrityslaulukirjoihin.

– Olemme koonneet pankille kirjan otto- ja panolauluista, laulaneet valtion budjetista lehdistötilaisuudessa sekä esittäneet lento-koneessa krapulaisille urologeille erektiohäi-riölauluja. Ja hauskanpito jatkuu.

www.hummeripojat.fi www.villahummerheim.fi

Kuva: Helena Hagberg

Ilkka Aaltonentoimitusjohtaja ja ”teekkarimaailman Lönnrot”

TEK 1/2015 49

Takavuosina kotiaan lämmit-tävä saattoi vain manata synk-känä öljyn ja sähkön hinnan-nousua. Tänään hän voi kil-pailuttaa sähköntoimittajansa – tai perustaa oman pienvoi-malan.

– Loppukäyttäjien rooli energiamarkkinoilla on muuttunut passiivi-sesta kuluttajasta aktiiviseksi energian yhteis-tuottajaksi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakou-lun tutkija Jouni Juntunen sanoo.

Juntusen väitöstyömaana toimi kolme ener-gian pientuottajien verkkoyhteisöä. Suurin näistä on lampopumput.info-keskustelufoo-rumi, johon on kertynyt vuosien varrella yli 250 000 postausta. Moni ilmalämpöpumppua hankkiva on törmännyt sivustoon, jolla käy-dään keskustelua laitteista, jaetaan energian-säästövinkkejä ja kerrotaan omaan lämmitys-järjestelmään tehdyistä tee-se-itse-modifikaa-tioista. Vastaavia käyttäjäyhteisöjä on aiemmin syntynyt erilaisten harrastusvälineiden ympä-rille.

– Tutkimus paljasti, miten aktiivisia käyt-täjät ovat näinkin monimutkaisen tuotteen ja teknologian kohdalla. Pienvoimaloita ei voi sanoa perinteisiksi harrastusvälineiksi, Juntu-nen sanoo.

Verkkoyhteisöt tärkeitäJuntusen työ paljasti, että myös lämpöpump-pujen tai pellettipolttimien valmistajat voisivat oppia paljon asiakkailtaan.

– Kulutustutkimuksessa puhutaan paljon teknologian kotouttamisesta, miten uusi tek-ninen laite otetaan käyttöön ja se tulee osaksi arkea.

Yksittäisten laitteiden, kuten kännyköi-den, käyttöönottoa on tutkittu paljon. Jun-tusen oivallus oli tutkia kokonaisia kotoutta-mispolkuja. Yhden energiantuotantoteknolo-gian onnistunut kotouttaminen näytti usein kasvattavan energian pientuottajien ruoka-halua.

– Kun yksi teknologia saadaan onnistuneesti käyttöön, otetaan rinnalle usein toinen tek-nologia. Pellettilämmityksen rinnalle saate-taan kesäksi rakentaa aurinkolämpöjärjestelmä käyttöveden lämmitykseen.

Juntusen tutkimilla verkkoyhteisöillä näyt-tää olevan tärkeä rooli uuden energiateknolo-gian käyttöönotossa. Kokemuksien jakaminen foorumeilla rohkaisee muitakin kokeilemaan omatoimista energiantuotantoa. Verkkoyhtei-söt olivat myös varsinainen tutkijan aarreaitta. Juntunen jäljitti foorumeilta pientuotanto-teknologioiden avainkäyttäjiä. Väitöskirjaa varten hän haastatteli heistä 52:ta.

TEKSTI PETJA PARTANEN KUVAT JARI HÄRKÖNEN

Jouni Juntunen tutki väitöstyössään, miten uusiutuvan energian pientuotanto yleistyy kotitalouksissa. Onnistuneet kokeilut johtavat uusiin lämpöpumppu- ja aurinkovoimainvestointeihin.

JOUNI JUNTUSEN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI

1974

19831991

1994

energiantuotantoHARRASTUKSENA

1996 Juntunen valmistuu DI:ksi, töihin Nokiaan.

Kesätöihin Nokialle. "Olin opiskellut yliopistossa japania, päädyin kesäksi Tokioon tekemään matkapuhelimien kenttätestausta."

Armeijan jälkeen Oulun yliopistoon opiskelemaan tuotantotaloutta.

Kotitilan koneissa riittää korjaamista. "Käytännön insinöörityö tuli tutuksi."

Jouni Juntunen syntyy Kajaanissa.

50 TEK 1/2015

20132004

2000–2003

20142010

Puolen vuoden tutkijavaihto Englannissa.

Jatko-opiskelijaksi kauppakorkeakouluun.

Vuoden sapattivapaa matkaillen maailman ympäri.

Kolmen vuoden työrupeama Nokian palveluksessa Kiinassa tutustutti myös suuren luokan ympäristöongelmiin. "Kun kävi hiilikaivoskaupunki Datongissa, oli mukava hengittää jälleen Pekingin 'puhdasta' ilmaa."

KOTIAAN LÄMMITTÄVÄ VOI PERUSTAA OMAN PIENVOIMALAN.

Yksi haastatelluista oli aloittanut energian-tuotantokokeilunsa jo vuonna 1988 asenta-malla mökilleen aurinkopaneelit. Näin lap-set pääsivät television ääreen sähköttömällä mökillä. Pian lapset eivät enää viihtyneet mökillä, mutta perheen isä sitäkin paremmin. Vuonna 1995 mökille ilmestyikin pientuuli-voimala aurinkopaneelien rinnalle akustoa lataamaan. Nyt taskuihin ilmestyneet känny-kät pysyivät ladattuina myös pimeinä vuoden-aikoina.

– Tämä oli esimerkki teknologian kotoutta-mispolusta. Kun elämäntilanne muuttuu, jär-jestelmää päivitetään ja otetaan käyttöön uusia tuotantomuotoja.

Väitöskirja "Prosuming Energy – User Innovation and New Energy Communities in Renewable Micro-Generation" hyväksytään.

Insinöörimiesten harrastus Yksi väitöskirjan tutkimuspapereista käsittelee energian pientuottajien tee-se-itse-hankkeita ja heidän tekemiään keksintöjä. Nämä niin sano-tut lead userit parantelevat energiajärjestelmi-ensä käytettävyyttä ja muokkaavat niitä omiin tarpeisiin sopiviksi.

– Tunnistimme kaikkiaan 192 eri keksintöä tai muutosta, Juntunen kertoo.

Muutamat näistä kaupallistuivat yrittäjän toimesta tai kelpaisivat järjestelmien valmis-tajien kaupallisiin tuotteisiin. Usein keksinnöt toimivat hyvin vain asiantuntevien käyttäjien järjestelmissä. Taitavat rakentelijat modifioivat esimerkiksi halpoja ilmalämpöpumppuja ilma-vesilämpöpumpuiksi, jotka maksavat kaupan hyllyllä useita tuhansia euroja.

Foorumien aktiivisimmilla käyttäjillä oli sekä erinomaiset taidot että intohimoa tee-se-itse-energiajärjestelmien kehittämiseen. Keitä nämä harrastajat oikein ovat?

– Pientuotanto-teknologioiden

avainkäyttäjät ovat myös ympäristötietoisia,

tutkija Jouni Juntunen sanoo.

TEK 1/2015 51

PÄÄTÖKSENTEKIJÖIDEN ON HYVÄ YMMÄRTÄÄ, ETTÄ PASSIIVISEN ENERGIANKULUTTAJAN AIKA ON OHI.

– Ensinnäkin, he ovat miehiä, Juntunen nauraa.76 prosentilla on taustalla tekninen koulu-

tus. Kodin energiajärjestelmää rakentaessa on hyvä osata niin metallin työstöä, sähkötekniikkaa kuin termodynamiikan perusteet. Alan harrasta-jia näytti motivoivan perinteinen insinöörihyve, tehokkuus.

– He halusivat parantaa järjestelmiensä ener-giatehokkuutta ja alentaa kustannuksia.

Henkilökohtaisissa haastatteluissa Juntunen huomasi, että myös ympäristötietoisuus on vah-vasti läsnä, vaikka sitä ei yleensä foorumilla sanot-tukaan.

Juntusen tutkima joukko on helppo leimata nörteiksi, joiden tekemisillä ei ole yleisempää kiinnostavuutta. Open source -ohjelmistokehit-täjien toimintamallit näyttävät kuitenkin hiipi-vän myös fyysisen maailman tuotteisiin. Tun-nettu talous tieteilijä ja MIT:n professori Eric von Hippel on tutkinut käyttäjälähtöistä innovoin-tia jo 1970-luvulta alkaen. Tuoreet maatutkimuk-set näyttävät, että jopa 4,5 prosenttia kuluttajista modifioi hankkimiaan kuluttajatuotteita jollakin tavalla. Hajautetut energiantuotantomuodot ja uudet pientuotantoteknologiat mikrotuulivoima-loista pellettikattiloihin ovat tuoneet saman ilmiön myös energia-alalle.

Hyvää luettavaa poliitikoilleEnergiapolitiikka on ollut kuuma keskustelunaihe viimeisen vuoden aikana. Miksi poliitikon kannat-taa vierailla pientuottajien keskustelufoorumeilla tai perehtyä Juntusen väitöstyöhön?

– Päätöksentekijöiden on hyvä ymmärtää, että passiivisen energiankuluttajan aika on ohi. Ihmi-set ovat kiinnostuneita energiankulutuksestaan ja siihen vaikuttamisesta, tutkija vastaa.

Energiapolitiikan kiireisimpiä uudistuksia olisi taata pientuottajien pääsy markkinoille.

– Sähkönjakeluinfra tarvitsee vain pientä hieno-säätöä. Järjestelmästä pitäisi saada sellainen, että

Suomi on energian pientuotannon suurvalta

SUOMALAINEN ENERGIAPOLITIIKKA näyttää suosivan keskitettyä tuotantoa. Siitä huolimatta, kiitos yksityisten kansalaisten, Suomi on numeroiden valossa hajautetun energiantuotannon suurvalta.

– Näin voi sanoa, Jouni Juntunen toteaa.Suomessa on 1,1 miljoonaa omakotitaloa ja aikamoi-

nen joukko kesämökkejä, joissa on yhteensä lähes 3 mil-joonaa tulisijaa. Talvisaikaan puulla lämpiää noin 400 000 taloutta. Ilmalämpöpumppuja on asennettu yli 400 000, maalämpöjärjestelmiä yli 80 000 ja pellettipolttimia 26 000. Myös aurinkosähkön, -lämmön ja mikrotuulivoiman rakentaminen on vilkastunut.

– Suomessa kannattaa tuottaa energiaa nimenomaan itselle. Tuotanto muille ei ole kannattavaa, koska pientuo-tannolle ei meillä ole syöttötariffia, Juntunen pohtii.

Keskustelufoorumit ilmaisenergia.info, lampopumput.info ja poikkis.net jakavat

tehokkaasti käyttäjille kertynyttä energian pientuotanto-osaamista.

52 TEK 1/2015

Mitä haluaisit saada aikaan kauppatieteen tohtorina?"Haluaisin auttaa ihmisiä pois passiivisen kuluttajan roolista, kaataa perinteistä tuottaja–kuluttaja-raja-aitoja."

Suosikkileikkikalu? Kiinalainen ChangJiang-sivuvaunu-moottoripyörä vuosimallia 1978.

Lempiharrastus?Kesäaikaan juokseminen, astangajooga.

VIISI VUOTTA SITTEN diplomi-insinööri Jouni Juntunen irtisanou-tui Nokian leivistä ja aloitti apurahatutkijana.

– Halusin oppia jotain uutta. Olin nähnyt ict-teollisuutta yhdestä yrityksestä käsin, Juntunen kertoo.

Alkuperäinen tutkimusaihe, älyliikenne, vaihtui nopeasti asumi-sen energiakysymysten tutkimiseen, kun ympäristö- ja innovaatiojoh-tamisen professori Raimo Lovion tutkijaryhmä aloitti hankkeen, joka tutki kansalaisten roolia energiansäästön ja uusiutuvan pientuotan-non ratkaisuissa.

Kestävän kehityksen asiat olivat alkaneet pyöriä Juntusen mielessä jo muutamaa vuotta aiemmin, 2004-2005 vietetyllä sapattivapaalla.

– Vietimme vaimoni kanssa maailmanympärimatkalla paljon aikaa kehittyvissä maissa, Thaimaassa, Intiassa ja Väli-Amerikassa. Silloin oli kerrankin aikaa lukea ja ajatella.

Juntusen viimeisin tehtävä Nokian palveluksessa oli pitää huolta siitä, että alaa seuraavat teollisuusanalyytikot tunsivat Nokian uudet tuotteet ja strategian. Yli 15 vuoden uran ja säännöllisen kuukausipal-kan vaihtaminen tutkijan työhön tuntuu nyt, väitöskirjan valmistuttua, edelleen hyvältä ajatukselta.

– Ehdottomasti se kannatti.Seuraavat kaksi vuotta tuore kauppatieteen tohtori jatkaa käyttä-

jälähtöisen innovoinnin tutkimusta Aallon postdoc-tutkijana. FinSolar-tutkimushanke pohtii, miten vauhdittaa suomalaista aurinkoenergia-liiketoimintaa; EU:n InnovatE taas sitä, miten saada käyttäjät mukaan yritysten kestävän kehityksen tuotekehityshankkeisiin.

Itse tekeminen on myös Juntuselle tuttua hommaa. Huolenpi-toa vaatii muun muassa Kiinan vuosista muistuttava 750-kuutioinen sivuvaunullinen moottoripyörä. Museorekisteröity ajopeli on melkoi-nen harvinaisuus näillä leveysasteilla.

– Se on venäläisen Ural-moottoripyörän kiinalaiskopio. Uralin esi-kuva taas on ollut 1930-luvun lopun BMW, Juntunen kertoo.

Tutkijan toinen projekti on "Pelastetaan vanha talo Kirkkonum-mella". Vuonna 1943 rakennettu hirsitalo takaa, ettei kesälomalla käy aika pitkäksi.

– Ensi kesänä ohjelmassa on vintin makuukamarin kunnostus.

Nokian insinööri ryhtyi energiantutkijaksi

ihmiset voivat ja heidän kannattaa myydä sähköä toisilleen.

Seuraava askel voisi olla tehdä sama kaupun-kien kaukolämpöverkolle.

– Esimerkiksi pientuottajien aurinkolämpö-keräimet pitäisi saada kytkettyä kaukolämpö-verkkoon, Juntunen ehdottaa.

Hän kiittelee sähkönkulutuksen älymittaukseen siirtymistä.

– Aktiivinen sähkönkuluttaja saa sen avulla pal-jon tietoa kulutuksestaan.

Tosin uudistus jäi puolitiehen.– Siinä olisi pitänyt miettiä paremmin, miten

tieto saadaan hyödynnettyä laajemminkin kuin vain tarjoamalla sitä energiayhtiöiden omissa verkkopalveluissa.

Tutkijan mukaan älymittarit olisivat kaivanneet rinnalleen standardoitua avointa datarajapintaa, jolla kuluttaja voisi jakaa omat kulutustietonsa hel-posti kolmansille osapuolille. Avoimen rajapinnan avulla voisi valtuuttaa ulkopuolisen toimijan esi-merkiksi ylläpitämään reaaliaikaista kulutusrapor-tointia tai optimoimaan kotinsa sähkönkäyttöä.

Juntusella on vielä yksi ehdotus päättäjille: vesi-kiertoista lämmitysjärjestelmää kannattaa suosia pientaloissakin.

– Kun investointi on kerran tehty, voi järjes-telmään kytkeä useita energianlähteitä, pelletti- ja puulämmityksen, aurinkolämpökeräimen tai lämpöpumpun. Näin lämmönlähdettä on helppo vaihtaa tulevaisuudessa uusien tuotteiden ja tek-nologioiden kehittyessä. Tulevien vuosikymmen-ten parasta teknologiaa on hankala ennustaa, joten oleellista on tehdä järjestelmästä joustava.

TEK 1/2015 53

TEK PALVELEE Omien tietojen päivitys: www.tek.fi/jasentiedot

Sukunimi ja etunimet Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite Postinumero/postitoimipaikka tai maa

Sähköposti

varusmiespalvelus/siviilipalvelus Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta

äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika) Kopio Kelan äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä

hoitovapaa Kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä tai työnantajan todistus hoitovapaasta

vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta

palkaton opiskelu Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms.

pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) Todistus sairausloma-ajalta

myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoit teessa kanssani (vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen-etulehdet). Alennus astuu voimaan anomista seuraavan kuun alusta lukien.

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Puolison nimi

TEKin jäsenmaksut TEKin jäsenmaksu vuodelta 2015 on 378 euroa (31,50 e/kk). Vähimmäisjäsenmaksu on IAET-kassaan kuuluvilta 150 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa.Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste)

Yhteystiedot

Haen alennusta TEKin jäsenmaksustaTarvittava liite

Alennuksen syyn alkamis- ja päättymisajankohta ____/____ 201___–____/____ 201___

Paikka ja aika Allekirjoitus

Alennuksen saamiseksi alennus-perusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana. Alennus-hakemuksen on oltava TEKissä viimeistään 31.12.2015.

Lisätietoa jäsenmaksuista

TEKin jäsenrekisteristä puh. (09) 2291 2291jasenrekisteri@tek.fiwww.tek.fi/jasenyys

Tekniikan akateemiset TEKRatavartijankatu 200520 HELSINKI

Vaihde (09) 229 121www.tek.fiS-posti: etunimi.sukunimi@tek.fi

* TEK:s personal till din tjänst på svenska

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet).Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suora-markkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

Ilmoitan siirtyväni eläkeläisjäseneksi (39 euroa/vuosi) alkaen ____/____ 201___ , jäsenyys astuu voimaan ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta.

Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet (66 euroa/vuosi). Jäsenyys ja lehdet yhteensä 105 euroa/vuosi.

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteineen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella Info JÄSEN Tekniikan akateemiset TEK, 5005134, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

JäsenrekisteriOmien tietojen päivitys .......www.tek.fi/jasentiedotSähköposti .................................. jasenrekisteri@tek.fiPalvelunumero.....................................(09) 2291 2291

Oikeudelliset palvelutSähköposti kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakipostiPalvelunumero..............................................2291 2345

Urapalvelutwww.tek.fi/urapalvelutwww.tek.fi/cv-klinikkawww.tek.fi/kv-palvelut www.teekkarintyokirja.fiSari Taukojärvi, yksikönjohtaja..................2291 2256 Heini Hult-Miekkavaara *, ura- ja rekryasiamies ................................ .2291 2274Laura Huuri, ura- ja rekryasiamies.. ..........2291 2207Simo Kokko, ura- ja rekryasiamies...........2291 2272Arja Lindfors, ura- ja rekryasiamies.........2291 2230Satu Myller, ura- ja rekryasiamies............2291 2249

TutkimusTMT: www.tek.fi/palkat Sähköposti ......................................... tutkimus@tek.fiSusanna Bairoh, vastaava tutkija ...........2291 2563 Otto Kanervo, tutkija ...................................2291 2235Tuunia Keränen, palkkatutkija ..................2291 2288 Tiina Länkelin, assistentti ..........................2291 2255

ViestintäHelena Andersson, viestintäjohtaja ........2291 2244Aku Karjalainen, toimittaja-tiedottaja ....2291 2247Kirsti Levander, toimittaja-tiedottaja .....2291 2257Katariina Rönnqvist, toimittaja-tiedottaja..2291 2277Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja .........2291 2246Johanna Tynkkynen, markkinoinnin suunnittelija.......................2291 2265Helena Hagberg, ulkoasusuunnittelija....2291 2565

HallintoHeikki Kauppi, toiminnanjohtaja ..............2291 2200Ari Åberg, johtaja, kv-asiat, YTN:n viestintä ..............................................2291 2227Kati Johansson, henkilöstöpäällikkö........2291 2226Pirkko Karlsson, johdon assistentti .........2291 2201Tuula Ruotsalainen, hallintosihteeri .......2291 2202Juha Fagerström, toimistoassistentti ....2291 2566

Koulutus ja työvoimapolitiikkaPirre Hyötynen, asiamies,korkeakoulupolitiikka ..................................2291 2236Sanja Mursu, asiamies................................2291 2253Juhani Nokela, asiamies,korkeakoulupolitiikka .................................2291 2204Tiina Länkelin, assistentti ..........................2291 2255

Tekniikka ja yhteiskunta Pekka Pellinen, yksikönjohtaja ..................2291 2259Martti Kivioja, asiamies .............................2291 2206Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuoriso projektit ...........................2291 2281Riitta Kärki, assistentti ..............................2291 2258

Talous ja toimistopalvelutJari Mellas, yksikönjohtaja ........................2291 2238Jaakko Haapakoski, it-asiantuntija .........2291 2283Arto Leskinen, it-asiantuntija ...................2291 2242Mika Virtala, it-asiantuntija .......................2291 2232Anne Wikman *, kirjanpitäjä .....................2291 2205Heidi Helin, vaihde .......................................2291 2261

NeuvotteluTeemu Hankamäki, neuvottelujohtaja ....2291 2219Pia Hiltunen, asiamies ................................2291 2223Hanna Huotari, asiamies ............................2291 2280 Tuunia Keränen, palkkatutkija ...................2291 2288Sirkku Pohja, asiamies................................2291 2216Tapani Wahlberg, asiamies ........................2291 2208Daniel Valtakari *, asiamies ......................2291 2237Maritta Rantala, assistentti .....................2291 2212

Kenttä ja järjestöJoel Salminen, yksikönjohtaja .................2291 2217Seppo Järvenpää, asiamies .....................2291 2222Valle Uimonen, teekkariasiamies .............2291 2218Björn Wiemers, asiamies ...........................2291 2220Jaana Sääksberg, assistentti ..................2291 2260

Lappeenrannan aluetoimistoLaserkatu 6, 53850 Lappeenrantapuh. (05) 6243 065, lappeenranta@tek.fiSaku Laapio, alueasiamiesLiisa Salminen, teekkariyhdysmies ... 040 754 0502

Oulun aluetoimistoTeknologiantie 1, 90590 Oulupuh. (08) 5515 555, oulu@tek.fiJukka Orava, alueasiamiesTero Marin, teekkariyhdysmies .......... 040 755 5268

Tampereen aluetoimistoHermiankatu 6-8 A, 33720 Tamperepuh. (03) 3184 440, tampere@tek.fiPetri Partanen, alueasiamiesMikko Grönlund, teekkariyhdysmies .. 040 761 9767

Turun aluetoimisto DataCity, Lemminkäisenk. 14–18 A, 20520 Turkuturku@tek.fiMia Adolfsson *, alueasiamies ..............040 574 6668Jukka Koivisto, teekkariyhdysmies .... 040 755 7707

Uudenmaan aluetoimistoOtakaari 20, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fiJorma Louhelainen, alueasiamies ...... 040 487 3150 Henna Hartikainen, opiskelijakenttäasiamies ......................040 767 1770Kim Kavander, teekkariyhdysmies........050 301 1931

VaasaTytti Niemi, teekkariyhdysmies ........... 040 705 7895

Kun tieto Microsoftin irtisanomisista saavutti työntekijät kesällä 2014, Oulussa ei vaivuttu epätoivoon. FM Eero Lepistö kollegoineen alkoi miettiä, minkälaista osaamista heillä

olisi tarjota oululaisille työnantajille. Lepistö oli kerännyt kokemusta it-alalta jo noin 20 vuotta, josta merkittävän osan Nokian ja Microsoftin palveluksessa.

– Ajattelin, että tässä on nyt hyvä hetki miet-tiä, mitä uraltani haluan. Halusin löytää työ-paikan, joka kiinnostaa minua aidosti, Lepistö sanoo.

LinkedInin kautta Lepistö sai yhteyden TEKin uravalmentajaan, joka jakoi Lepistön kautta ohjeita ja vinkkejä työnhakuun oululais-ten perustamassa keskusteluryhmässä. Lepistö liittyi myös TEKrekry-ryhmään, jossa hän selasi työpaikkoja ja luki ura-asiantuntijoiden jaka-mia artikkeleita.

– Kun olin itse ehtinyt vähän miettiä CV:täni uusiksi, lähetin sen vielä TEKin urapalvelui-den CV-klinikalle kommentoitavaksi. Ratkaisu-

keskeisen uravalmentajan kanssa kävimme sit-ten enemmänkin keskustelua uratavoitteistani, Lepistö kertoo.

– Koin, että TEKistä saamani palvelu oli pro-aktiivista ja ammattitaitoista. Sain asiantunti-jalta käytännönläheisiä vinkkejä, joilla pääsin eteenpäin. Keskustelut vahvistivat omia ajatuk-siani uran jatkosta.

Nyt Lepistö työskentelee Operation Deve-lopment Managerina oululaislähtöisessä Vivid-Worksissa, joka kehittää tuotekonfigurointi-ohjelmistoja globaaleille asiakkaille.

– Oli tietoinen päätös hakea pienempään yritykseen. Uudessa työssäni pystyn hyödyntä-mään suuryrityksessä hankittua kokemustani laaja-alaisesti, Lepistö sanoo.

– Työnhakuprosessin aikana huomasin, että CV:n hiomiseen kannattaa käyttää aikaa, sillä työnantaja ei ehdi katsoa yhtä CV:tä monta sekuntia. Kannattaa esimerkiksi käyttää CV:ssä kieltä, joka aukeaa mahdollisimman monelle ihmiselle. On tärkeää olla oma itsensä, mutta itseään ei pidä aliarvioida.

Tekkiläisille räätälöityjäurapalveluitaOululainen Eero Lepistö liittyi LinkedInissä TEKrekryyn, laittoi CV:nsä kuntoon ja keskusteli uravalmentajan kanssa. Aktiivisuus työnhaussa tuotti tulosta.

TEKSTI JOHANNA TYNKKYNEN

TEK ON TUKENASI läpi koko työuran. Kaikki urapalvelumme löydät osoit-teesta: www.tek.fi/urapalvelut.

CV-KlinikkaTehokkaalla CV:llä tuot oman osaa-misesi esille ja erottaudut muista. TEKin uravalmentajien ohjeilla päivität CV:si ajan tasalle. Hyödynnä ensin ver-kosta löytyviä CV-malleja ja ohjeita, ja lähetä CV sitten asiantuntijoidemme kommentoitavaksi.

www.tek.fi/urapalvelut/cv-klinikka

UravalmennusMietitkö, mitä haluat työuralta ja miten voisit kiteyttää osaamisesi? Työnhaku- ja uravalmennus auttaa sinua ratkaisukeskeisesti kirkasta-maan ammatillisen profiilisi ja etene-mään kohti tavoitteitasi.

www.tek.fi/urapalvelut/ uravalmennus

TEKrekryTEKrekryn LinkedIn-ryhmästä löydät avoimia työpaikkoja tekniikan akatee-misille, kohtaat työantajat ja rekry-tointiyritykset sekä keskustelet urasta ja työnhausta muiden tekkiläisten ja asiantuntijoidemme kanssa. Ryhmän löydät helpoiten LinkedInistä haku-sanalla TEKrekry.

TEK 1/2015 55 TEK 1/2015 55

PALVELUT JÄSENILLE

ILMOITUS

TEKNIIKAN IHMEITÄ

KILOMETRIN KORKEUTEEN kurot-tavan pilvenpiirtäjän rakentami-sessa on ollut yksi ongelma. Viiden-sadan metrin kohdalla hissikyyti katkeaa, ja on vaihdettava toiseen hissiin. Syynä on hissikoria nostava teräsvaijeri, jonka omamassa kas-vaa liian suureksi.

Ongelman ratkaisee Koneen UltraRope. Se ei ole pyöreä teräs-punos, vaan metrilakua muistut-tava litteä vaijeri. Hiilikuituydin

tekee köydestä erittäin vahvan mutta kevyen. Valmistaja lupaa rakenteen mahdollistavan tulevai-suudessa jopa kilometrin mittaisen hissikyydin.

Nostoköysien osuus hissin liik-kuvista kokonaismassoista on huo-mattava. Jo puolen kilometrin kor-kuisessa hississä UltraRopen luva-taan pienentävän hissin liikkuvia massoja 60 prosentilla. Käyttöiän kerrotaan olevan kaksinkertainen

perinteiseen teräsköyteen verrat-tuna, eikä UltraRope vaadi voitelua.

Mainospuheet todennetaan pian käytännössä, sillä Saudi-Arabian Jeddaan rakennettavaan Kingdom Toweriin on tilattu Koneen hissit. Kingdom Towerista tulee valmis-tuessaan vuonna 2018 maailman korkein rakennus. Sen huippu on yli kilometrin korkeudessa, ja pysty-suora hissimatka on ennätykselliset 660 metriä.

TEKSTI PETJA PARTANEN KUVAT KONE

Uutta hissiköyttä on testattu vuodesta

2010 lähtien maailman pisimmässä hissien

testauskuilussa Tytyrin kalkkikaivoksessa

Lohjalla.

Maailman paras hissiköysi

TEK 1/2015 57

LEHTI.TEK.FI

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Syksyn lukijapalkinnon voitti URA-lehden lukija Marie Sandberg.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!1. Kirjaudu osoitteeseenwww.mcipress.fi/tek.2. Merkitse numerosarja 785362.3. Tämän jälkeen pääset lukija kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Jokainen numero on UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA

Arvottava palkinto on noin 800 euron arvoinen

iPhone 6 Plus.

Anna palautetta lehdestä ja voita iPhone 6 Plus!

VAIN VERKOSSA

→ GE:ltä suurinvestointi Suomeen

→ Opiskelijoista yrittäjiksi

→ Uusi valtakunnansovittelija kannattaa kolmikantaa

GE Healthcare investoi Helsingin Vallilaan 28,5 miljoonaa euroa ja keskit-tää langattoman ja kannettavan tiedonsiirtoteknologian kehityksen Suo-meen. Samalla se rekrytoi jopa 50 henkilöä kehitys- ja johtotehtäviin.

GE Healthcaren tavoitteena on kehittää kolmessa vuodessa langaton, liikkuva ja pienikokoinen potilaiden monitorointijärjestelmä.

– Etsimme maata, jossa innovaatioita on mahdollista saada aikaan nopeasti. Suomessa on sellaista osaamista, mitä tarvitsemme. Asian-tuntijat ovat jo täällä, kiteytti pääjohtaja Thierry Leclerc, joka vastaa GE Healtcaren Life Care Solutions -ryhmästä.

lehti.tek.fi/ge-healthcare

Uudet työpaikat syntyvät nyt pieniin, kasvuhaluisiin yrityksiin, työ- ja elinkei-noministeriön tilastot paljastavat. Yksi täl-lainen yritys on Leeluu Labs Oy, joka syntyi Aalto-yliopiston kurssin harjoitustyöstä.

Yritys hakee parhaillaan avukseen insinöörivoimaa. Älykäs lasten yövalo on tarkoitus saada kauppoihin vielä tämän vuoden aikana.

– Harvoin löytää näin hyvää jengiä, ja tuotetta, kertoo Emmi Pouta, joka on yksi yrityksen perustajista.

lehti.tek.fi/leeluu

Vuoden alussa valtakunnansovittelijana aloittaneen Minna Helteen mie-lestä kolmikanta on hyvä väline jatkossakin, mutta sillä pitää saada aikai-seksi hyviä tuloksia.

– Kolmikannassa saadaan aikaiseksi asiantuntevia esityksiä. Sitä ei kuitenkaan voi enää nykyisin perustella sillä, että kun näin on aina tehty, näin pitää tehdä jatkossakin.

lehti.tek.fi/minna-helle

Viime vuoden viimeisen eli TEK 7 -lehden luetuin juttu kertoi tutkija Jaakko Timo-sesta ja magneettisista nanohiukkasista. Artikkeliin tutustui yli 80 prosenttia lukija-kyselyyn vastanneista. Toiseksi luetuin oli lehden pääjuttu Terveyttä tekniikasta.

Lehden pidetyin artikkeli kertoi auto-harvinaisuus Marmonista. Muita erityisen pidettyjä juttuja olivat Timosen tie tohto-riksi ja artikkeli työyhteisösovittelusta.

Lukijat toivoivat, että tulevissa lehdissä käsitellään suomalaisia menestystarinoita, kansainvälisiä uria, startuppeja, työelämän ongelmatapauksia ja TEKin keinoja aut-taa niissä.

Moni oli ratkaissut jouluristikon. Kiitos kaikille vastauksensa lähettäneille! Oikein-vastanneiden kesken arvottiin Marja Kurjen kaulaliina. Onnetar suosi Keijo Ekmania Helsingistä. Ristikon ratkaisu: lehti.tek.fi

Täydennys ja oikaisu: TEK 7 -lehden kannessa nähtiin Production Manager Kai Mäenpää työ paikallaan Planmecassa. Kuvaaja: Tuomas Uusheimo Kuvasuunnit-telu- ja Agentuuritoimisto Keksistä.

”Teekkaripainot-teisuudesta näen aina punaista! Sinänsä lehdestä on ollut paljonkin hyötyä, lähinnä tietysti silloin, kun työrintamalla on muutoksia tulossa/päällä.”LUKIJAPALAUTE, TEK 7

Lukijapalautteita

"Taitosta arkkitehdin parhaat lisäkiitokset."LUKIJAPALAUTE, TEK 7

Kuva

: Jar

no M

ela

Kuva: George Atanassov

58 TEK 1/2015

TEEKKARILAULUN ALKULÄHTEILLÄ

G. Verdi / trad.Ostakaa jäätelö

1.

..2.

34&##

ArOs

D

voita

--

sakaa

--

yvod

A7

lei- sö,kaa,-

- oskaks

takymp

--

kaapii

--

&##

jääflas

D

te- lö!ka!-

- SääsJos

täet

- kääte

--

tikos

A7

ku,ta,

--

&##

hais ta- kaa...- hum

D

pap- paa,-

&##

hum pap- paa...- ban

D

jo!-

œ œ œ œ. œ œ Œ œ œ œ

œ. œ œŒ œ œ œ œ œ

Œ

œ œ œ ¿¿ ¿

¿¿ ¿ œ œ

Œ

TEKSTI ILKKA AALTONEN

Ostakaa jäätelö

Oopperastara Giuseppe Verdin La donna è mobile on soinut

monien tv-mainosten tunnarina jo 1950-luvulta saakka. Iskevänä,

iloisena ja ennen kaikkea teostovapaana sitä ovat surutta

hyödyntäneet niin jäätelönmyyjät kuin teekkarit.

Haistattelun kohteena on käytetty milloin huilua, banjoa tai

muita soittimia – alkuperäistä Verdin teemaa lähimpänä on

kuitenkin tässä esitelty hum-pap-paa.

Kuuntele

teekkarilaulut

Hummeripoikien

esittämänä netissä

lehti.tek.fi

TEK 1/2015 59

ILMOITUS