Jo-Anne McArthur

suomeen

lehti eläinten asialla 1/2015

vaalit lähestyvät

Kam

panja

kuulumisia

Kampanjakuulum

isia

teksti vesa saarinen

kuva janne aaltonen ja red&Blue

Animalian turkiskampanja on ollut menestys

A nimalian tavoitteena on turkistarhauksen lak-kauttaminen. Joskus työ turkiseläinten puolesta on

turhauttavan hidasta, joskus taas eläin-suojelutyössä saavutetaan riemukkaitakin voittoja.

Pieneksi voitoksi, tai ainakin hyväksi ennusmerkiksi tulevasta, voidaan lukea Animalian viime vuonna aloittama uusi turkiskampanja. Verkossa, lehdissä ja pää-kaupunkiseudun joukkoliikenteessä näyt-tävästi esillä ollut kampanja on saanut mu-kaan kymmeniä julkisuudesta tuttuja hen-kilöitä, jotka omakätisillä kommenteillaan ovat ottaneet kantaa eläinten puolesta.

Kampanjan eräänä tavoitteena on kan-nustaa ihmisiä tekemään eläineettisiä os-tosvalintoja. Suurin osa turkiseläimistä päätyy turhiksi koristeiksi, kuten talvi-takkien hupunreunoiksi ja piponpompu-loiksi. Monelle tämä tieto on ollut yllätys. Siksi Animalian ja julkkisten yhteiskam-panja on pyrkinyt herättelemään ihmisiä, ja toivottavasti tänä talvena tavallista use-ampi kuluttaja on jättänyt turkiksilla ru-mennetut vaatteet ostamatta.

Animalian ja mainostoimisto redand-bluen toteuttama turkiskampanja pok-kasi marraskuussa myös palkinnon. Nuo-rille suunnatussa Demi-lehdessä julkaistu Anna Abreu –aiheinen mainos valittiin marraskuun vaikuttavimmaksi aikakaus-lehtimainokseksi.

Kampanjan avaustilaisuus marras-kuussa oli myös menestys. Helsingissä, ravintola Kappelissa järjestetty avajaisti-laisuus oli tupaten täynnä niin kampanjaa tukevia julkkiksia kuin muita turkiseläin-

ten puolestapuhujia. Tilaisuuden viesti oli selvä: työtä turkistarhauksen lakkauttami-seksi tarvitaan, mutta turha ja epäeettinen turkistarhaus Suomesta varmasti päättyy – jos ei ennemmin, niin viimeistään vähän myöhemmin.

Tulevia askeleitaEduskuntavaalien lähestyessä turkiskam-panja pyrkii vaikuttamaan paitsi ostospää-töksiin, myös äänestyskäyttäytymiseen. Animalian tavoitteena on, että tulevassa eduskunnassa istuu mahdollisimman pal-jon eläinsuojeluun myönteisesti suhtautu-via, turkistarhauksen lakkauttamista kan-nattavia kansanedustajia.

Animalia tapaa turkiskampanjan ja muiden eduskuntavaalitavoitteiden tii-moilta kaikkia eduskuntapuolueita, ja tekee työtä sen puolesta, että tulevassa hallitusohjelmassa otetaan askeleita kohti turkistarhatonta Suomea.

Tavoitteen edistämiseksi Animalia avaa paitsi vaalikoneen, myös vaalitavoit-teista kertovan verkkosivun, ja näkyy jat-kossakin kampanjamerkeissä siellä, missä äänestäjät liikkuvat. Lisää vaalitavoit-teistamme löydät tämän lehden sivuilta 14-17.

Kampanjassa mukana olevat julkkiksetartisti Anna Abreu juontaja Marianna Alanen tuottaja Arman Alizad

lumilautailija Lauri Heiskariprofessori Heikki Hiilamoprofessori, kääntäjä Jaakko Hämeen- Anttila

muusikko, Stam1na-yhtyeen basisti Kai-Pekka Kangasmäki toimittaja, juontaja Ella Kanninen vaatesuunnittelija Paula Kasurinen filosofian opettaja, kolumnisti Arno Kotro valokuvaaja, journalisti Meeri Koutaniemi

kirjailija Risto Isomäki

malli, Mr. Gay Finland Peter Lindenmuotoilija Stefan Lindfors muusikko, Stam1na-yhtyeen kosketin-soittaja Emil Lähteenmäki

juontaja, käsikirjoittaa Sampo Marjomaa muusikko Michael Monroe

muusikko Keijo Niinimaa

toimittaja, käsikirjoittaja Kimmo Ohtonen

suunnittelija Anne-Mari Pahkalakirjailija Timo Parvela toimittaja Mirja Pyykkö laulaja-lauluntekijä Jussu Pöyhönen

yrittäjä, Mount Everestin valloittaja Carina Räihäkosmologi, teoreettisen fysiikan dosentti Syksy Räsänen

maskeeraaja, blogaaja Saara Sarvasekorovasti Ilkka Sipiläinen toimittaja, juontaja Bettina Sågbom

näyttelijä, kirjoittaja Olga Temonen ohjaaja, poliitikko Tuukka Temonen

näyttelijä Ilkka Villi

laulaja, sanoittaja Herra Ylppö

kymmenet julkkikset ovat mukana kampan-jassa turkistarhauksen lakkauttamiseksi.

2

3

TUE TURKITONTA TYYLIÄ! G Lataa kuva omasta tyylistäsi #turkitontyyliG Asioi turkittomissa liikkeissä turkittomatliikkeet.fiG Liity Animalian jäseneksi animalia.fi

#TURKITONTYYLIVA

LOKU

VA: JA

NN

E AA

LTON

EN

ANNA ABREUARTISTI

02 0406091012

Pääkirjoitus

E läinystävällisemmät elä-mäntavat tuntuvat olevan mur-

tautumassa vuoden alun hyvien päätösten joukkoon. Tammikuinen vegaanihaaste tuntui tänä vuonna vetävän aiempaa useamman mu-kaansa. Eläinystävällisempää ruoka-valiota kokeili ainakin aikaisempaa useampi julkisuuden henkilö ja eh-käpä vaalikevään myötä myös moni poliitikko.

Televisio-ohjelman tuella suo-malainen perinne tipaton tammi-kuu venytetään tänä keväänä sa-dan päivän mittaiseksi. Ehkä kasvis-kuukaudetkin venyvät pikkuhiljaa ja yhä harvemman vegaanihaastee-seen osallistujan pitää enää selittää, mitä järkeä eläinperäisten tuottei-den käytön vähentämisessä on. Sa-maan tapaan kuin alkoholin käytön vähentämisen edut kuuluvat yleis-sivistykseen, tuntevat ihmiset toi-vottavasti yhä paremmin erilaisten ruokavalioiden eettisen ja ekologi-sen kuorman.

Ruoka on suurimpia yksittäisen ihmisen kulutusvalintoja, mutta ei ainoa. Jo vuosikymmenten ajan Ani-malia on haastanut ihmisiä vaihta-maan aidosti eläinkokeettomaan kosmetiikkaan, jonka nykyisin tuntee loikkaava pupu -logosta.

Viime syksystä lähtien olemme eri elämän aloilta tuttujen henki-löiden kanssa muistutelleet perus-teista valita turkiton tyyli, eli sanoa ei kaikille turkistarhauksen tuot-teille, ja myös itse turkistarhaukselle. Eduskuntavaalien lähestyessä haas-tamme myös poliitikot mukaan tur-kittomaan tyyliin. Heidän vastuul-laan eivät ole vain henkilökohtaiset kulutuspäätökset, vaan koko Suo-men tyyli. Sopiiko turkistarhaus enää Suomen pirtaan – keillä on roh-

teksti salla tuomivaara • kuva vesa saarinen

Kannen kuva: shutterstock

Sisällys1/2015

keus tuoda Suomi nykyaikaan myös eläinten kohtelussa?

Tekisi mieli haastaa myös maa- ja metsätalousministeriö eläinystäväl-liseen uuteen vuoteen: luopumaan suden metsästyksestä, saattamaan eläinsuojelulain uudistus valmiiksi kunnollisin tavoittein ja ajanmukais-tamaan turkistarhausasetus. Mutta valta vaihtuu ministeriössä huh-tikuun vaalien myötä. Minun on haastettava teidät vaihtamaan vallan kahvaan eläinsuojelullisesti tiedosta-vampaa väkeä!

Eläinsuojelulaki uudistetaan har-voin. Nyt tämä suurtyö samoin kuin turkistarhausasetuksen uudista-minen jäävät hallitukselta kesken. Huhtikuun eduskuntavaalit ratkai-sevat, millaiset ihmiset eläinsuoje-lun uudistamisesta päättävät. Toi-sin kuin kaupassa tehtävät valinnat, tämä valinnanmahdollisuus on tar-jolla harvoin. Eläimillä ei ole yhteis-kunnassamme ääntä. Käyttäkää ään-tänne niiden puolesta, kun siihen on tilaisuus.

Salla TuomivaaraAnimalian toiminnanjohtaja

Eläinystäväl -li sempiä elämän tapoja

Animalian turkiskampanja on ollut menestys

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä:Kimmo Ohtonen

Häkissä turkiseläinten puolesta

Villapaitojen nurja puoli

= kannessa

”Ruoka on suurimpia yksittäisen ihmisen kulutusvalintoja, mutta ei ainoa.”

14

4

Kannen kuva: shutterstock Sisällysluettelon kuvat: petrus pavas, jo-anne mcarthur ja paula heinonen

28

141820232426

27283031

Kohti eduskuntavaaleja

Jo-Anne McArthur Suomeen

Eläinten suojelu vai eläinten oikeudet?

Kirjavinkit

Tunteiden rooli eläinoikeuskeskustelussa

Animalia testaa: suklaajuomat

Jarkko tekee Animalian kampanjoita

Vegepalsta: Kevään vegaanitrendejä

Animaalit kautta maan

AnimaliaShop: shoppaile kevään kunniaksi Animalian putiikissa

26

5

ANIMALIA-LEHTI, 39. VUOSIKERTA

JULKAISIJA: Eläinsuojeluliitto Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila, laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI: Vesa Saarinen, p. (09) 7206 5914 vesa.saarinen@animalia.fi TAITTO: Vera Liinasaari, vera.liinasaari@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA: Wellprint, Espoo ISSN 0783-9170

ILMESTYMISAIKATAULU: Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa lin tulee olla perillä toimituksessa 7.4.2015 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu  4, 00500 Helsinki.

ILMOITUSMYYNTI: Ninni Pekkala, p. 040 5858 341 ILMOITUSHINNAT: Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos toimistot 15 %.

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN: Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus sihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro-kauden aikana ilmes tymispäivästä lukien. IRTONUMEROMYYNTI: Akateeminen kirja kauppa.

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU: p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi.

JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,vähävaraiset: 25 € / vuosi,nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi,kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €,yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.Sampo 800018-2105644IBAN: FI71 8000 1802 1056 44SWIFT: DABAFIHHKirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629IBAN: FI24 1011 3000 2606 29SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi

RAHANKERÄYSLUPA:Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2015–31.12.2016 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen nro ja pvm: POL-2014-10096 5.11.2014.

orangille myönnettiin perusoikeudetargentiinalainen tuomioistuin linjasi joulukuussa, että vankeu-dessa eläneellä orangilla on tiettyjä perusoikeuksia. Näiden perusteella 20 vuotta eläintarhassa elänyt Sandra-oranki on vapautettava.

Tuomioistuin totesi orangin ole-van oikeushenkilö ja ei-inhimillinen henkilö, jolta on laittomasti viety sen vapaus. 29-vuotias Sandra pää-see päätöksen jälkeen viettämään eläkepäiviä suojelualueelle Brasi-liaan.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun minkään valtion tuomioistuin on todennut apinoille kuuluvan tiettyjä oikeuksia.

koonnut laura uotila

Sikojen hiilidioksidi-tainnutus kiellettävä

kemikaaliviraston eläinkokeilta vaaditaan lisää avoimuuttaeuroopan oikeusasiamies on antanut suosituksen, jonka mukaan Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) tulisi jul-kistaa tausta-asiakirjat, joilla se pe-rustelee tilaamiaan eläinkokeita.

Päätös liittyy eläinkokeiden vas-taisen kansalaisjärjestön BUAVin kanteluun vuodelta 2012, jolloin ECHA oli kieltäytynyt julkaisemasta eläinkokeiden tausta-asiakirjoja. Tuoreen oikeusasiamiehen päätök-sen mukaan ECHA:n perustelut eivät olleet hyväksyttäviä.

Euroopan oikeusasiamiehen pää-tös on luonteeltaan toimenpide-suositus, joten kemikaaliviraston on seuraavaksi päätettävä, noudat-taako se suositusta.

teksti laura uotilakuva Wilhelmiina keränen

”Orjuuden lopettaminen, naisten ääni- oikeus, turkistarhauksen kieltäminen.”

– Professori Heikki Hiilamo Animalian turkiskampanjassa

Sanottua

useat eläinsuojelujärjestöt ve-tosivat tammikuussa EU:n terveydestä ja ruokaturvallisuudesta vastaavaan komis-saariin Vytenis P. Andriukaitikseen, että

sikojen tainnutus hiilidioksidilla on kiel-lettävä EU:ssa.

Tieteellinen tutkimus on jo lähes 20 vuotta sitten todistanut, että sikojen CO2-tainnutus teurastuksen yhteydessä aiheuttaa lukuisia hyvinvointiongelmia ja huomattavaa kärsimystä eläimille. Kaasu

6

Ajankohtaista

eläinsuojelulain vastaisista teoista selviää usein rangaistuksettaanimalia, yhdessä muiden eläinjärjestöjen kanssa, on huolis-saan eläinsuojelurikosten perus-teettomista syyttämättäjättämis-päätöksistä.

Syyttäjänvirasto teki vuonna 2013 syyttämättäjättämispäätöksen 34 epäillystä eläinsuojelurikoksesta. Syyttämättä jätettiin eläinsuojeluri-koksia, joiden voidaan katsoa ai-heuttaneen eläimelle turhaa kärsi-mystä. Rikos saatetaan katsoa vä-häiseksi ja syyte jättää nostamatta, jos seurauksena olisi vain sakkoja. Järjestöt vaativat rangaistuskäytän-töihin yhteneväisyyttä, jotta kaikki eläinsuojelurikoksiin syyllistyneet saataisiin tuomittua yhtäläisin pe-rustein.

semmän kaasuseoksen kehityksen tulisi olla tutkimuksessa korkealla sijalla.

Vuonna 2008 julkaistiin tutkimus, jossa todettiin, että siat kärsivät pelosta, tuskasta ja stressistä jopa 60 sekunnin ajan CO2-tainnutuksen aikana. Tutkimustuloksista ja EFSAn suosituksesta huolimatta mikään ei ole muuttunut. Vaihtoehtoisia tainnu-tusmenetelmiä ei ole kehitetty, sillä tutki-jat eivät ole saaneet rahoitusta niiden tut-kimiselle. Samaan aikaan hiilidioksiditain-nutuksen käyttö teurastamoissa yleistyy.

Kirjeen allekirjoittaneet järjestöt vaa-tivat, että komission tulisi toimia nyt kii-reesti, jotta voidaan varmistua siitä, että ärsyttämättömiä vaihtoehtoja hiilidioksi-dille kehitetään. Järjestöt kehottavat ko-missiota ottamaan johdon – yhdessä li-hateollisuuden kanssa – ja varmistamaan sen, että riittävästi resursseja varataan parempien tainnutusmenetelmien kehit-tämiseen sikojen teurastuksessa. Komis-sion tulisi rahoittaa asiantuntijaryhmä etsimään eläinystävällisiä vaihtoehtoja ja asettamaan päivämäärä CO2-tainnuksesta luopumiselle ja parempien menetelmien käyttöönotolle. Animalia on mukana vaa-timuksessa Eurogroup for Animals –jär-jestön kautta.

Suuret teurastamot myös Suomessa käyttävät hiilidioksiditainnutusta sioilla.

Vaihtoehtoisia tainnutusmenetelmiä

ei ole kehitetty, sillä tutkijat eivät

ole saaneet rahoitusta niiden

tutkimiselle.

saa aikaan vakavan hengenahdistuksen.Tämänhetkinen neuvoston asetus

eläinten lopettamisesta vaatii CO2-pi-toisuudeksi vähintään 80 %. EFSA on to-dennut vuonna 2004, että 30 % ylittävät hiilidioksidipitoisuudet ovat ärsyttäviä ja aiheuttavat hyperventilaatiota ja lima-kalvojen ärsytystä, mikä voi olla eläimille kivuliasta, ja saavat aikaan hengen hauk-komista ennen tajunnan menetystä. EFSA suosittelee, että tainnuttamiseen käytet-tävän kaasun tulisi olla ärsyttämätöntä ja painotti, että vaihtoehtoisen, inhimilli-

paras juttunumeron 4/2014 parhaaksi ju-tuksi äänestettiin artikkeli ”Turkis on tyylimoka”. Vegaanin keittokirjan arvonnassa onni suosi Outi Linja-maa. Onnea voittajalle ja kiitos kai-kille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu?Kerro mielipiteesi 7.4.2015 men-nessä, niin olet mukana Vegaanin keittokirjan arvonnassa. Lähetä vas-tauksesi, nimesi sekä osoitteesi säh-köpostitse lehti@animalia.fi (säh-köpostin otsikko: Paras juttu 1/2015) tai postitse Animalia, Suvilahden-katu 4, 00500 Helsinki.

Arto

mäk

inEn

turkittomana perjantaina 28.11. esitet-tiin kahden erilaisen ketun, vapaan ja tarha-ketun, kohtaamisesta kertova Vietti-näytelmä Turun kauppakeskus Skanssissa. Näytelmä toteutettiin kokonaan vapaaehtoisvoimin. Käsikirjoitus, ohjaus, lavastus, näyttelijätyö ja kuvaus olivat kaikki kokeneiden tekijöiden käsialaa ja ihmiset pääsivät käyttämään alue-osastotoiminnassa omaa ammattitaitoaan.

Video näytelmästä löytyy Animalian You-tube-kanavalta youtube.com/animaliaofficial

kannanotto näytelmän muodossa

7

Ajankohtaista

koiraryhmä lahjoitti loukun etsijäkoiraliitolleanimalian koiraryhmä lah-joitti karanneiden koirien kiinni-ottamiseen tarkoitetun loukun Etsijäkoiraliitolle. Loukut ovat tärkeitä apuvälineitä sellaisten koirien kiinnisaamisessa, jotka ovat jo niin villiintyneitä, että koira ei enää lähesty ihmistä. Teetetyn loukun avulla pystytään pelastamaan toivottavasti lukui-sia karkurikoiria. Loukku on niin suuri, että sinne mahtuu myös isokokoinen koira.

Lisätietoja etsijäkoirien toi-minnasta löytyy sivulta www.etsijakoiraliitto.fi.

animalian kevätpäivät kokoaa jäl-leen aktiivit ja jäsenet yhteen. Tervetuloa mukaan suunnittelemaan kampanjoita, oppimaan kuinka voit edistää eläinsuo-jelu- ja eläinoikeusasiaa entistä tehok-

kaammin sekä tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä ympäri Suomen!

Ilmoittautumiset 15.3. mennessä sekä lisätietoja: animalia.fi/kevatpaiva

animalian kevätpäivät helsingissä 28.3.-29.3.2014

Eläinsuojeluliitto Animalian vuosi-kokous pidetään lauantaina 28.3. 2015 kello 16.30 alkaen Ravintola Krog Madamen kokoustiloissa (La-pinlahdenkatu 3, Helsinki).

Kokouksessa käsitellään sääntö-määräiset vuosikokousasiat sekä sääntömuutos. Sääntömuutoksessa yhdistyksen nimi muutetaan Eläin-suojeluliitto Animalia ry:stä Anima-lia ry:ksi ja muutetaan säännöissä esiintyvä termi ”liitto” muotoon ”yhdistys”. Sääntömuutosta koskeva toinen yleiskokous pidetään 9.4. kello 16.30 Animalian toimistolla

(Suvilahdenkatu 4, Helsinki).Vuosikokoukseen ovat tervetul-

leita kaikki Animalian jäsenet. Il-moittautumista toivotaan tarjoilui-den takia 20.3. mennessä: anima-lia@animalia.fi tai p. 09 720 6590.

Animalian hallitukseen voi aset-tua ehdolle 14.3.2015 asti. Hallitus-työskentely vaatii aitoa kiinnos-tusta eläinasioihin ja halua sitoutua tärkeään työhön. Ehdotukset lähe-tetään osoitteeseen salla.tuomi-vaara@animalia.fi.

Animalian hallitus

—kutsu vuosikokoukseen—

Aleksanterinkatu 3033100 Tampere • 03-2121479

eläinystävälliseenherkutteluun

Kasvis-ruoka-

aineksia

www.runsaudensarvi.net

Animalianjäsenkortilla

-5%alennusta

Eläinystävällisiä asianajopalveluja!

Linnankatu 2, 00160 HelsinkiPuh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228

joonia.streng@strenglaki.fiwww.strenglaki.fi

Asianajotoimisto Streng Ky

8

Ajankohtaista

M e suomalaiset pidämme pe-rinteisesti itseämme kansakun-

tana, jonka luontosuhde on ainutlaatui-nen koko maailmassa. Ajattelemme, että me suomalaiset ymmärrämme ja kunni-oitamme luontoa. Monen suomalaisen kohdalla tämä onkin yksilötasolla aidosti totta. Luonnonvaraisten eläinten tai tuo-tantoeläinten näkökulmasta Suomi ei kuitenkaan ole mikään Shangri-La.

Päätöksenteossa talouskortti voittaa surullisen usein luonnonsuojelemiskor-tin. Mitä merkitystä vanhalla metsällä on, jos siitä saadaan hakkaamalla horjuvaan talouteemme lisäropoja idästä? Miksi suojella eläinlajia, josta ei ole ihmisille mitään suoranaista hyötyä? Ehkä olisi aika herätä illuusion yöstä ja nähdä edes-sämme se karu todellisuus, että olemme yhteiskuntatasolla kadottaneet yhteyden luontoon.

Se karu fakta, että edelleen vuonna 2015 turkistarhaus on Suomessa laillista, on oire syvemmästä ongelmasta. Ja tä-män ongelman ydin on se, että vuosi-kymmenten ajan ”luontosuhteemme” on yhteiskunnallisesti rakentunut taloudel-lisen hyötymisen varaan. Jos nyt halu-amme nousta lukuisten muiden sivistys-valtioiden rinnalle ja kieltää turkistarha-uksen mm. eettisistä syistä, tarkoittaa se tiettyjen, nykyajan sivistysvaltion kritee-rein katsottuna varsin kyseenalaisten, ih-misten etuoikeuksien kieltämistä, vaikka-kin siirtymäajalla ja turkistarhaajia talou-dellisesti kompensoiden.

Jos olemme se luontokansa, joka pu-heissamme haluamme olla, niin silloin

teksti kimmo ohtonen • kuva janne aaltonen

Sanoista tekoihin

myönnämme faktan, että turkistarhaus on vuosikymmenten ajan laillisesti sotke-nut luontaisia ekosysteemejä ja luonnon-varaisten eläinten elämää päästämällä sinne haitallisia vieraslajeja. Tämän li-säksi turkistarhauksen aiheuttamat pääs-töt rasittavat ympä-ristöä. Ja vaikka tur-kistarhauksen lob-bari kuinka väittää muuta, tieteellisten tutkimusten valossa fakta on se, että tur-kiseläimet ketuista minkkeihin kärsivät suomalaisilla tur-kistarhoilla. Kärsi-minen, se on vahva sana, mutta tässä yhteydessä oikea.

Miten kauan sal-limme tuhansien tuntevien olentojen kärsimisen ihmisen niistä saaman taloudellisen hyödyn ta-kia? Milloin alamme yhteiskuntana kun-nioittaa teoillamme ainutlaatuista luon-toamme? Terve luontosuhde ei ole vain sanoja, se on tekoja – pieniä ja suuria va-lintoja, jotka eivät aina ole yhtä materia-lististen hyötyjemme kanssa.

kimmo ohtonentoimittaja, käsikirjoittaja

”Milloin alamme yhteiskuntana kunnioittaa teoillamme ainutlaatuista luontoamme?”

9

Vieraskynä

10

O n sateinen ja kolea joulukuun päivä. Helsin-kiläiselle sisäpihalle kaartaa auto, jonka kyydistä nousee kaksi tunnettua suomalaista. He ovat laulaja Jannika B sekä Apulannan Toni Wirtanen.

Animalian Turkistarhaton Suomi 2025 –kampanja on täy-dessä vauhdissa. Kymmenet eri alojen kuuluisuudet ovat jo anta-neet kasvonsa tärkeälle asialle. Nyt on Jannikan ja Tonin vuoro. Tämä on yhteiskuvia välttelevälle pariskunnalle ensimmäinen yhteinen kuva, joten he haluavat tehdä jotakin aivan erityistä turkiseläinten hyväksi.

Pariskunnan astuessa studion ovesta sisään, meikkaaja jo odottaa työpisteellään, valokuvaaja säätää laitteitaan ja taustalla soi lumoava musiikki. Asetelma ei juuri poikkea tavallisesta ku-vauspäivästä. Paitsi että keskellä studion lattiaa lojuu rähjäinen häkki.

Suomessa elää yli neljä miljoonaa turkiseläintä. Tarhatuilla eläimillä on villien lajitoveriensa tarpeet ja vaistot, mutta ihmi-nen on tehnyt näistä yksilöistä tuotteita, joiden arvo mitataan rahassa. Valtaosa turkiseläimistä päätyy hupunreunuksiksi ja tur-kispompuloiksi.

Kun julkkispariskunta ahtautuu häkkiin, kontrasti on valtava: kuuluisuus vaihtuu turkiseläimen todellisuuteen, merkityksettö-myyteen ja epätoivoon. Jannikan kauniit vaaleanpunaiset hiuk-set olivat äsken osa hänen imagoaan, mutta nyt ne ovat ainoa syy

hänen olemassaololleen. Hiukseton Toni puolestaan on tässä todellisuudessa täysin arvoton.

Ihmisellä on paitsi kyky hyödyntää muuta eläinkuntaa, myös kyky empatiaan ja mahdollisuus valintoihin. Kiitos Jannikan ja Tonin kaltaisten tunnettujen henkilöiden, yhä useampi kuluttaja havahtuu turkistarhauksen julmuuteen, ja tekee ostopäätöksensä eettisemmältä pohjalta.

Ei kuitenkaan tarvitse olla julkisuuden henkilö voidakseen tehdä enemmän. Jokainen meistä tuntee jonkun, joka ei vielä tiedosta hupunreunuksensa taustaa. Kerro, keskustele, kannusta. Ole sinä se ääni, joka eläimeltä puuttuu.

toni wirtanen ja jannika b tekivät ennennäke-mättömän tempauksen turkiseläinten puolesta.

turkiseläinten puolesta

teksti salla nalBorczyk • kuva janne aaltonen

Kun julkkispariskunta ahtautuu häkkiin,

kontrasti on valtava: kuuluisuus vaihtuu

turkiseläimen todellisuuteen, merkityksettömyyteen

ja epätoivoon.

HÄKISSÄ

11

villapaitojen nurja puoli

teksti laura uotila kuva animalian arkisto

12

S uomessa elää vajaa 140 000 lammasta. Kuitenkin lähes kaikki kaupoissa myy-tävät villatuotteet, niin langat

kuin valmiit lapaset, paidat ja pipot, on neulottu ulkomaisesta villasta. Hieman markkinoilla on myös kotimaisia villa-tuotteita, mutta kotimaisen villan mark-kinaosuus on kaikkiaan varsin olematon: vain 4 % kotimaisten kehräämöiden käyt-tämästä villasta on suomalaista. Eikä kan-nata antaa sen hämätä, jos lankavyyhdissä on avainlippumerkki: se kertoo vain, että lanka on valmistettu Suomessa, mutta itse villa on lähes kaikissa tapauksissa pe-räisin ulkomailta.

Vuosittain maailmassa tuotetaan noin 1,3 miljoonaa tonnia villaa. Suurin villan-tuottajamaa on Australia, jossa tuotetaan lähes ainoastaan merinovillaa. Uusi-See-lanti ja Kiina ovat seuraavaksi suurim-mat tuottajamaat. Villa liikkuu maailman markkinoilla niin sukkelasti, että kun kaupasta ostaa vaikkapa valmiin villa-paidan, on yleensä vaikeaa löytää tietoa siitä, mistä siinä käytetty villa on peräisin. Suomen suurin lankatehdas Novita il-moittaa ostavansa villat Etelä-Amerikasta, Englannista ja Norjasta sekä pienen osan Suomesta.

Merinolampaat ja mulesingMerinovillalla on ikävä maine eläinten kannalta, eikä suotta. Australiassa edel-leen suurin osa merinolampaista joutuu käymään läpi mulesing-leikkauksen, jossa lampaan peräpäästä leikataan iso alue

ihoa kärpästen toukkien kasvun ehkäise-miseksi. Toimenpide on erittäin kivulias ja australialaiset eläinsuojelujärjestöt ovat vuosia käyneet voimakasta kampanjoin-tia toimenpidettä vastaan.

Uudessa-Seelannissa ja Euroopassa asiat ovat merinolampaiden suhteen pa-remmin. Molemmissa on kielletty mule-sing-leikkaukset. Käytännössä läheskään aina kaupassa ei saa tietää, onko paidan merinovilla tuotettu ilman mulesingia.

Mohair- ja kashmirvillat ovat peräisin vuohista. Mohairvillaa tuotetaan eniten Turkissa, Yhdysvalloissa, Etelä-Afrikassa ja Argentiinassa, kashmirvillaa taas mm. Mongoliassa, Kiinassa, Turkissa ja Aust-raliassa. Molempia villalaatuja tuotetaan maailman markkinoille niin suuret mää-rät, että eläinten kasvatus on teollismaista tuotantoa.

Angoravillan julma tuotanto Angoravillan maine ei ole merinovillaa parempi. Angoravillaa tuottavat kanit, joiden turkki ajellaan ensimmäisen ker-ran kahden kuukauden iässä. Sen jälkeen turkki ajetaan tai pahimmillaan revitään noin kolmen kuukauden välein.

Kanit kasvatetaan yksittäin pienissä häkeissä, ettei niiden turkki vahingoitu. 90 % maailman angorasta tuotetaan Kii-nassa. Reilu vuosi sitten PETA julkaisi hurjaa videomateriaalia, missä tajuissaan olevilta angorakaneilta revittiin turkki irti. Video herätti aiheellista kohua ja sen seu-rauksena useita vaateketjuja luopui ango-ravillan käytöstä.

Djurens Rätt on kerännyt tietoja vaa-teyritysten angoran käytöstä. Kokonaan angoran käytöstä ovat ilmoittaneet luo-puneensa mm. H&M, KappAhl ja Gina Tricot. Yritysten vastaukset löytyvät si-vulta www.djurensratt.se/om-djurens-ratt/nyheter/foretagens-reaktioner-pa-angora-skandalen

mitä voit tehdä?

Helpoin ja eläinten kannalta eet-tisin ratkaisu on jättää villatuot-teet kauppaan. Koska villan alku-perää on hankala selvittää, on villan tuottaneiden eläinten oloista vai-kea päästä selville. Villantuotanto on suurimmaksi osaksi kytkeytynyt lihantuotantoon: esimerkiksi me-rinolampaita kasvatetaan niin villan kuin lihan takia.

Villan korvaaminen vaatetuksessa ei kuitenkaan ole ongelma. Kau-poista löytyy jo laajat valikoimat lämpimiä vaihtoehtoja ilman eläin-peräisiä materiaaleja. Eikä neulo-jankaan tarvitse lopettaa harras-tustaan: esimerkiksi Lankakauppa Tuumauksen vegaanisten lankojen valikoima on huima. Monista muis-takin kaupoista löytyy jo vaihtoeh-toja villalangoille.

merinovillaa, mohair-villaa, angoravillaa, kashmirvillaa… vaatteiden tuote-selosteista voi löytää yllättävän monia villalaatuja. mutta miten villaa tuottavat eläimet elävät ja onko villan käytössä eettisiä ongelmia?

Kun kaupasta ostaa vaikkapa valmiin villapaidan, on yleensä vaikeaa löytää tietoa siitä, mistä siinä käytetty villa on peräisin.

13

14

S uomeen valitaan uusi eduskunta ensi huhtikuussa järjestettävissä eduskuntavaa-leissa. Samalla vaihtuu myös hallitus minis-tereineen.

Eläinsuojelun sekä eläinten oikeuksien näkökul-masta tulevat vaalit ovat erittäin tärkeät. Seuraava hal-litus löytää pöydältään esimerkiksi väistyvältä hallituk-selta kesken jääneen eläinsuojelulain uudistuksen.

Muutkaan eläinasiat eivät voi odottaa. Tulevalta hallitukselta sekä koko eduskunnalta vaaditaan ensi kaudella selviä tekoja eläinten aseman parantamiseksi. Esimerkiksi koe-eläinten käyttöä on vähennettävä ja turkistarhoilla viruvien eläinten oloja on tehtävä pa-remmaksi, matkalla kohti eläinsuojelujärjestöjen ta-voittelemaa turkistarhatonta Suomea.

Eläinsuojelujärjestöt yhteistyössäAnimalia tekee eduskuntavaalien lähestyessä läheisesti yhteistyötä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton

kohti eduskunta-

vaalejateksti vesa saarinen • kuvitus petrus pavas

animalian tavoitteena on, että seuraava eduskunta olisi mahdollisimman eläin suojelumyönteinen.

15

”Turkistarhaus on kiellettävä”

10 eläinsuojelu-järjestöjen

kärkitavoitetta kevään 2015 eduskunta vaaleissaAlla ovat lyhyet tiivistelmät Animalian ja SEYn yhtei-sistä tavoitteista tulevissa eduskuntavaaleissa. Tarkem-min tavoitteista, niiden perusteluista sekä toimenpi-teistä voit lukea osoitteessa elainpolitiikka.fi.

1 EläinsuojElulain uudistus on viEtävä huo-lElla loppuun. Esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi

oli määrä antaa päättyvällä hallituskaudella, mutta aikataulu oli liian tiukka. Uuden hallituksen on kirjat-tava uudistus hallitusohjelmaan ja saatettava työ pää-tökseen.

2 EläintEn kEskEistEn lajityypillistEn käyt-täytymistarpEidEn (Esim. liikkuminEn) to-

tEutuminEn on taattava huomattavasti ny-kyistä parEmmalla tasolla. Järjestöt esimerkiksi vaativat, että parsinavetat sekä porsitus- ja siemen-nyshäkit on kiellettävä.

3 kivuliaat toimEnpitEEt ilman asianmu-kaista kivunliEvitystä ja kivun hoitoa on

kiEllEttävä. Karjuporsaiden kastraatio ilman riittä-vää kivunlievitystä sekä vasikoiden nupoutus eli sar-vien aihioiden polttaminen ilman puudutusta ovat edelleen yleisiä. Näistä on päästävä eroon.

4 EläimillE haittaa aihEuttavaan jalostuk-sEEn on puututtava. Esimerkiksi broilerien

liian nopeaan kasvuun sekä eräiden koira- ja kissaro-tujen jalostukseen on puututtava.

5 turkistarhaus on kiEllEttävä. Suomessa on otettava askeleita kohti turkistarhauskieltoa. Mat-

kalla kohti turkistarhatonta Suomea eläinten oloja ny-kyisillä turkistarhoilla on parannettava ripeästi.

6 kaikkiEn villiEläinlajiEn käyttö sirkuk-sissa tulisi kiEltää – mukaan lukiEn

dElfinaariot.

7 koiriEn ja kissojEn tunnistusmErkintä ja rEkistEröinti on säädEttävä pakollisEksi.

Tunnistusmerkinnät auttavat vähentämään pentuteh-tailun, eläinten hylkäämisen sekä laittoman eläinkau-pan ongelmia.

8 suomEEn on luotava koko maan kattava loukkaantunEidEn luonnonvaraistEn

EläintEn hoitovErkosto. Avun tarpeessa olevien loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitoa ei ole järjestetty lainkaan suuressa osassa maata. Val-tion on hoidettava tämä ongelma.

9 koE-EläintEn määrää on vähEnnEttävä. Suomeen tulee luoda toimintasuunnitelma aske-

liksi koe-eläinmäärien vähentämiseksi. Tuskallisimmat eläinkokeet on lopetettava vähitellen kokonaan.

10 kasvispEräisEn ruoan osuutta on pyrittävä lisäämään suomalaistEn

ruokavaliossa.

16

kanssa. Järjestöt ovat julkaisseet yhteiset vaalitavoit-teet, joiden perusteella järjestöt kampanjoivat eläin-suojelumyönteisemmän eduskunnan puolesta.

Animalia ja SEY ovat pitkin syksyä ja talvea tavan-neet lähes kaikki eduskuntapuolueet ja esitelleet järjes-töjen tavoitteita. Ainoastaan kristillisdemokraatit eivät halunneet tavata eläinsuojelujärjestöjä.

- Tapaamisten tavoitteena on ollut muun muassa kertoa puolueille eläinsuojelujärjestöjen tavoitteista, ja toisaalta pitää huolta, että puolueet eivät unohda eläin-ten asiaa omissa vaalikampanjoissaan, kertoo Anima-lian vs. kampanjapäällikkö Jarkko Minkovitsch.

Vaikka eläinsuojeluasiat eivät valitettavasti taida nousta tulevien vaalien pääteemojen joukkoon, ovat puolueet Minkovitschin mukaan suhtautuneet pää-sääntöisesti myönteisesti eläinsuojeluasioiden edistä-miseen.

- Joka puolueen kanssa olemme löytäneet jotakin yhteistä, joidenkin enemmän, joidenkin vähemmän.

- Positiivista on myös se, että kaikkien puolueiden listoilta löytyy ehdokkaita, joilla eläinsuojelukysy-mykset ovat tärkeiden asioiden listalla, Minkovitsch kertoo.

Lähempänä eduskuntavaaleja Animalia keskittyy äänestäjien herättelemiseen.

- Verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa sekä ka-duilla viestimme on tämä: haluamme, että ihmiset äänestävät eläinsuojelumyönteisesti sekä vaativat puo-lueita ja poliitikkoja pitämään eläinasiaa esillä, Minko-vitsch kiteyttää.

Animalia avaa myös yhdessä SEYn kanssa suositun eläinpoliittisen vaalikoneen, joka auttaa ihmisiä löytä-mään eläinsuojelumyönteisiä ehdokkaita.

- Eläinpoliittinen vaalikoneemme sai vuoden 2012 kuntavaaleissa todella myönteistä palautetta sekä ää-nestäjiltä että poliitikoilta. Olen varma, että vaalikone tulee olemaan näissäkin vaaleissa hitti, Minkovitsch kertoo.

eläineettisen äänestäjän muistilista

1. muista äänEstää.

Älä vahingossakaan nuku vaalien yli. Joka äänellä on merkitystä, ja mitä enemmän ääniä eläinsuojelu-myönteiset puolueet ja ehdokkaat saavat, sitä parem-min eläinten asiat kuuluvat myös eduskunnassa.

2. äänEstä EnsisijaisEsti puoluEtta.

Suomalaisessa vaalijärjestelmässä äänesi menee en-sisijaisesti puolueelle. Toisin sanoen, riippumatta siitä ketä äänestät, äänesi hyödyttää ennen kaikkea valitse-masi puolueen kärkiehdokkaita. Valitse siis ensimmäi-senä puolue, jolle haluat antaa äänesi.

On fakta, että puolueiden eläinasenteissa on suu-riakin eroja. Eläinsuojeluasioihin myönteisimmin ovat perinteisesti suhtautuneet Vihreät ja Vasemmistoliitto. Lisätietoa eri puolueiden eläinsuojelu- ja eläinoikeus-näkemyksistä löydät osoitteesta elainpolitiikka.fi.

3. anna äänEsi puoluEEn sisällä EläinsuojElu-myöntEisEllE EhdokkaallE.

Kun olet valinnut puolueen, jota aiot äänestää, kan-nattaa eläineettisen äänestäjän etsiä valitsemastaan puolueesta ja omasta vaalipiiristään ehdokas, joka suhtautuu eläinasioihin paitsi myönteisesti, on myös sitoutunut niitä edistämään. Eri ehdokkaiden eläin-suojeluasenteisiin voit tutustua Animalian ja SEY Suo-men Eläinsuojeluyhdistysten liiton vaalikoneesta, jonka löydät osoitteesta elainpolitiikka.fi.

4. jaa tiEtoa EläinsuojElukysymyksistä vaalEissa.

Animalia ja SEY julkaisevat vaaliesitteen, jota jakamalla voit herätellä muita äänestäjiä eläinsuojelukysymyk-sissä. Kerro myös eläinpoliittisesta vaalikoneesta mah-dollisimman monelle esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Voit tilata esitteitä Animalian toimistolta.

5. auta Ehdokastasi.

Eläinsuojelumyönteiset eduskuntavaaliehdokkaat var-masti arvostavat tukeasi. Jos haluat tehdä valitsemasi ehdokkaan eteen muutakin kuin antaa äänesi, voit esimerkiksi suositella valitsemaasi ehdokasta ystävil-lesi ja tuttavillesi, osallistua ehdokkaan vaalityöhön, tehdä lahjoituksen ehdokkaan vaalikampanjaan tai vaikkapa jakaa ehdokkaasi lehtisiä. Vinkkejä vaikutta-misen tapoihin ja vaalityöhön löydät usein ehdokkai-den omilta verkkosivuilta.

eläinpoliittinen vaalikoneAnimalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdis-tysten liitto avaavat eduskuntavaaleja varten eläin poliittisen vaalikoneen, joka auttaa eläin-suojelumyönteisten puolueiden ja ehdokkaiden etsimisessä. Helppokäyttöinen ja nopea vaali-kone avataan vaalien lähestyessä. Se löytyy osoitteesta

elainpolitiikka.fi

17

Chimpanzee Sanctuary - Uganda

Jo-Anne McArthur

Suomeen

kanadalainen valokuvaaja, animalia- lehdessä 3/2014 pidemmin esitelty jo-anne mcarthur vierailee suomessa helmikuussa.

teksti Birgitta WahlBerg • kuvat jo-anne mcarthur ja nick ugliuzza

18

K anadalaisen Jo-Anne McArthurin valokuvat ker-tovat lahjomatonta tarinaa maailmanlaajuisesta eläin-

ten hyväksikäytöstä. Hänen We Animals -projektinsa tavoitteena on saada tavalli-nen kuluttaja pohtimaan omaa osuuttaan eläintuotannon todellisuudessa. Anima-lia on iloinen voidessaan tuoda Jo-Anne McArthurin Suomeen helmikuussa.

McArthurin valokuvia on näytillä Helsingissä 16.–22.2. ravintola Espresso Edgessä ja Turussa Galleria Martissa lauantaina 21.2. Jo-Anne McArthur avaa valokuvanättelyn Espresso Edgessä ma 16.2. klo 18, jossa samalla pidetään keskus-telutilaisuus yhteiskunnallisesta vaikut-

tamisesta valokuvien avulla, ja Galleria Martissa hän vierailee la 21.2. klo 11–13. Samana lauantaina klo 14–16 Turun pää-kirjastossa pidetään keskustelutilaisuus, jossa Jo-Anne McArthur kertoo työstään.

Tiistaina 17.2. klo 18–21 näytetään elo-kuva The Ghosts in Our Machine Helsin-gissä ravintola Dubrovnikissä, jossa Jo-Anne McArthur myös kertoo elokuvan teosta ja taustasta. Turussa elokuva on nähtävissä 11.2. klo 19.30 Kirjakahvilassa.

Tarkemmasta ohjelmasta vierailun ai-kana tiedotetaan myöhemmin – seuraa siis Animalian verkkosivuja osoitteessa animalia.fi sekä Animalian tiedotusta Fa-cebookissa ja Twitterissä!

Jo-Anne McArthur & Orlando

Fox Fur Farm - Europe

jo-anne mcarthur helsingissä ja turussa 16.-21.2. - tule tapaamaan!

16.2. klo 18Valokuvanäyttelyn avajaiset sekä keskustelutilaisuus. Espresso Edge, Liisankatu 29, Helsinki.

17.2. klo 18The Ghosts in Our Machine -elokuva-näytös sekä keskustelu. Dubrovnik, Eerikinkatu 11, Helsinki.

21.2. klo 11Valokuvanäyttelyn avajaiset. Galleria Martti, Stålarminkatu 3, Turku.

21.2. klo 14Keskustelutilaisuus, McArthur kertoo työstään. Turun pääkirjasto, Linnan-katu 2, Turku.

19

Eläinten suojelu vai

eläinten oikeudet?teksti pauliina klemola • kuva animalian arkisto

mitä on eläinsuojelu? entä eläinoikeudet? animalian hallituksen jäsen pauliina klemola pohtii käsitteiden

eroa sekä sitä, mitä eläinoikeusajattelu oikeastaan on.

Eläinsuojelun problematiikkaaPaitsi, että eläinsuojelijoiden hyväksy-män nykykäytännön mukaan saman la-jin yksilöitä voidaan kohdella eri tavoin, myös itse suojeltava ”eläin” tunnutaan usein käsitettävän kovin kapeasti, samoin

”kärsimys”, jolta eläimiä pitäisi suojella. Tyypillinen eläinsuojelija voi tuo-

mita lehmän lyömisen mutta hyväksyy sen, että vasikka erotetaan emostaan heti synnytyksen jälkeen. Hän tuomitsee koiranpentutehtailun mutta hyväksyy porsastehtailun, vaikka 2–3 kertaa vuo-dessa synnyttävä emakko kärsii häkissään varmasti vähintään yhtä paljon kuin koi-raemo omassaan. Eläinsuojelija saattaa tosin siirtyä tehotuotetusta lihasta luo-mulihaan ja häkkikananmunista luomu-muniin, mutta ajatus kaikkien eläinten syömisen lopettamisesta on hänelle liian radikaali. Eläinten oikeuksien puolusta-jalle veganismi on yleensä itsestään selvä elämäntapavalinta.

Epäjohdonmukaisuuden lisäksi perin-teisessä eläinsuojelussa voi nähdä toisen-kin puutteen. Aivan kuten eläinsuojelu eristää kärsivän eläinyksilön yksittäista-paukseksi ja pikemminkin pönkittää kuin kyseenalaistaa kärsimyksen aiheuttavia ja mahdollistavia ajatusmalleja, se on tavoit-teineen tyystin erillään muista ”eettisistä” ideologioista, voipa sen katsoa olevan jopa vastakkainen joidenkin kanssa.

Yksi eläinoikeusliikkeen päätavoit-teista on lopettaa eläintuotanto. Asia, josta pidetään aivan liian vähän melua, on

eläintuotannon kiistaton yhteys lukuisiin maailmaa koetteleviin ongelmiin. Näitä ovat mm. ilmastonmuutos, vesistöjen saastuminen, luonnon monimuotoisuu-den romahdus, vesipula, eroosio, aliravit-semus ja nälänhädät. Ne ovat enemmän tai vähemmän globaaleja, myös keske-nään linkittyviä ja suoraan tai välillisesti ihmistenkin hyvinvointiin vaikuttavia ongelmia, joita eläintuotannosta luopu-minen lievittäisi merkittävästi. Tätä eläin-suojeluliike ei kuitenkaan ota millään ta-valla huomioon.

Hyvällä syyllä voi sanoa, että se, joka puolustaa eläinten oikeuksia, puolustaa samalla myös ihmisoikeuksia, ja samoin hän suojelee automaattisesti paitsi eläi-miä myös luontoa ja ympäristöä. Eläin-tuotannon teollistuessa alkaa käydä yhä selvemmäksi, että vain eläinten oikeuksia ja veganismia edistämällä on mahdollista saavuttaa myös eläinten hyvinvoinnin kannalta laajassa mittakaavassa merkittä-viä tuloksia.

Eläinoikeusliike on maltillisimmil-laankin radikaali liike, vaatiihan se perin-pohjaista muutosta eläinsuhteeseemme, ja ihmiskunnalla on muutosvastarinnassa pitkät perinteet. Eläinten oikeuksien ei suotta katsota kuuluvan samaan jatku-moon ihmisoikeuksien kanssa. Jokainen voi miettiä, miltä maailma näyttäisi, jos orjuuden lakkauttamisen sijaan olisi tyy-dytty vaatimaan orjille parempia oloja.

S uomalainen eläinsuojelu perustuu eläinsuojelulakiin, jonka tarkoitus on ”suojella eläimiä parhaalla mahdolli-

sella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tus-kalta”. Laki lisää, että eläimiä on ”koh-deltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä”. Tämän jälkeen laki listaa asioita, joita eläimille saa tehdä, vaikka ne epäilemättä aiheuttavat näille kärsimystä, kipua ja tuskaa, ja lukuisat asetukset jatkavat tästä vielä paljon pi-temmälle.

Eläinten oikeuksien näkökulmasta eläinsuojelulaki ei suojele eläimiä vaan ihmisten oikeutta hyväksikäyttää eläimiä. Missään ei kyseenalaisteta esimerkiksi eläimen vangitsemisen, kahlitsemisen, silpomisen tai sosiaalisten suhteiden es-tämisen tarpeellisuutta, vaikka tuskin ku-kaan meistä pitäisi noita asioita omakoh-taisesti koettuina ”hyvänä kohteluna”.

Eläinten oikeuksien puolustajien mielestä ei riitä, että huolehditaan eläin-ten hyvinvoinnista, jonka ihminen joka tapauksessa määrittelee aina omien tar-koitusperiensä mukaan viitaten kintaalla eläimen tarpeille. Lainmukainen ”hy-vinvointi” ja ”hyvä kohtelu” tarkoittavat aivan eri asioita esimerkiksi lemmikki-kanille ja koe-eläinkanille, vaikka hyvin-voinnin edellytysten täytyy järjellä aja-tellen olla koko lailla samat samanlajisille yksilöille. Kaikilla eläimillä pitäisi olla oi-keus tuskattomaan elämään ja lajityypilli-seen käyttäytymiseen.

20

21

22

Polina Žerebtsova:SODAN SIRPALEET Polina Žerebtsova oli 14-vuotias, kun toinen Tšetšenian sota alkoi vuonna 1999. Päiväkirjamerkinnät vuosilta 1999–2001 tarjoavat harvinaislaatuisen näkökulman sotaan nuoren tytön näkökul-masta.

Elisa Aaltola & Sami Keto (toim.):ELÄIMET YHTEISKUNNASSAVielä 1950-luvulla kasvissyönti oli harvinainen käsite, ja pitkään tiede tutki eläimiä vain passiivi-sina kohteina, eläinkoelabora-torioiden avuttomina hiirinä ja rottina. Nyt ihmismieli on mullistunut. Eläimet ovat nousseet yhteiskunnan marginaalista yhdeksi sen puhuttavimmista aiheista.

ELÄIMET YHTEISKUNNASSA

Valloittavat k� jat!Seppo Turunen & Maia Raitanen:VALLOITTAVAT LAJITTulokkaat ja vieraslajit tulimuura-haisista jättipalsamiin. Ne aiheut-tavat tauteja, kilpailevat muiden lajien kanssa elintilasta, ovat tehokkaita saalistajia. Joskus ne ovat olleet syynä sukupuuttoihin. Useimmat vieraslajit eivät kuiten-kaan ole haitallisia, vaan niistä voi olla hyötyä.

Risto Isomäki:MITEN SALPAUSSELÄT SYNTYIVÄTLuettuasi tämän kirjan et enää katso kesämökkisi ympäristöä etkä Suomen maisemia samoin silmin kuin ennen.

23 € ovh 26€

24€ ovh 27€

Tom Mueller: OLIIVIÖLJYN MENETETTY NEITSYYSOliiviöljyn menetetty neitsyys on tositarina ihanasta öljystä, mutta myös öljy petoksesta. Suuri osa markettien öljyistä on härskiintynyttä ja väljäh-tänyttä ja kuhisee matoja ja likaa. Näitäkin öljyjä kutsu-taan ”ekstra-neitseellisiksi”.

Saara Henriksson & Aino-Maija Leinonen: LEPPOISA OPAS HUUSHOLLIINLeppoisa opas huusholliin vie lukijan hauskaan, ekolo-giseen ja simppeliin arkeen. Sisältää kaikki tarvittavat siivousniksit!

Tom Mueller: OLIIVIÖLJYN MENETETTY NEITSYYSOliiviöljyn menetetty neitsyyson tositarina ihanasta öljystä, mutta myös öljy petoksesta. Suuri osa markettien öljyistä on härskiintynyttä ja väljäh-tänyttä ja kuhisee matoja ja

Tilaa netistä www.intokustannus.� tai myynti@intokustannus.� . Hintoihin lisätään toimituskulut 3–5 €.

26 € ovh 29€

22€ ovh 25€

20€ ovh 23€

31 € ovh 35€

26€ ovh 29€

Matti Kääriäinen:KEHITYSAVUN KIROUSKehitysapu ei ole johtanut niihin tavoitteisiin, jotka sille alun perin asetettiin. Kirja kertoo kehitysapubisneksen karusta todellisuudesta juhlapuheiden takana.

he eivät tiedä mitä tekevätjussi valtosen sukupolviromaani He eivät tiedä mitä tekevät pokkasi viime vuoden lopulla Finlandia-kirjal-lisuuspalkinnon. Valtosen romaani on saanut kelpo vas-taanoton niin kriitikoilta kuin satunnaisemmilta lukijoilta. Eikä ihme: Valtonen kirjoittaa tarttuvasti ja sekoittaa ro-maanissaan yhdysvaltalaistyylistä sukupolvisaagaa yhteis-kuntakritiikkiin.

Palkittu romaani on kiinnostava paitsi aikalaiskuvauk-sena, myös eläinoikeuskeskustelun avaajana, sillä kirjan eräänä taustateemana ovat eläinkokeet sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset.

Erityisen syvällistä ei romaanin eläineettinen pohdinta kuitenkaan ole. Eikä He eivät tiedä mitä tekevät ole sinänsä kirja eläinkokeista tai eläinaktivisteista, vaan se on kirja ih-misistä hapuilevine päätöksineen sekä niiden seurauksi-neen.

Romaanin suurimpana ansiona on sen tarkkanäköinen kritiikki tiedemaailmaa kohtaan. Samoin Valtosen maa-laama kuva teknologian ympäröimästä yhteiskunnasta tuntuu osuvalta. Sen sijaan henkilöhahmojen rakentajana Valtonen on askeleen esikuvaansa Jonathan Franzenia jäl-jessä: ihmiset motiiveineen tuntuvat välillä naiiveilta, pa-himmillaan jopa karikatyyreilta.

Vaikka henkilöromaanina He eivät tiedä mitä tekevät ei ole täyden kympin suoritus, nostaa Valtosen yhteiskunnalli-nen tarkkanäköisyys teoksen perustellusti erääksi parhaista viime vuonna julkaistuista kotimaisista romaaneista.

VESA SAArinEn

Valtonen, Jussi: He eivät tiedä mitä tekevätTammi, 2014. 559 s.

animal madnessBraitman, Laurell: Animal Madness. Simon & Schuster, 2014. 373 s.

laurell braitmanin kirja Animal Madness tart-tuu mielenkiintoiseen aihee-seen: eläinten mieleen ja sen ongelmiin. Kirja perustuu pitkälti erilaisista onnetto-mista eläinkohtaloista kerto-miseen ja sen pohtimiseen, oliko niiden takana mie-lenterveysongelmia. Päättävätkö jotkin eläimet esi-merkiksi tehdä itsemurhan?

Kirjassa kerrotaan erityisen paljon sirkus- ja eläin-tarhaeläinten sekä valaiden psyykkisistä ongelmista sekä pureudutaan mm. masennuslääkityksen yleisyy-teen eläintarhoissa ja delfinaarioissa. Taustalla kulkee myös pohdinta kirjailijan koirasta, joka jouduttiin lo-pettamaan valtaisan yksinolo-ongelman vuoksi: miksi koiralle kävi niin kuin kävi? Kirja on kirjoitettu suurelle yleisölle, joten sen sanasto on helposti ymmärrettä-vää myös tiedemaailman ulkopuolisille lukijoille. Aihe on surullinen, mutta kirja itsessään on hyvin ajatuksia herättävä.

lAUrA UotilA

minkkitarhaErlandsson, Karin: Minkkitarha. Schildts & Söderströms, 2014. 318 s. Suomentanut Taija Mård.

olisi pompöösiä sanoa Minkkitarhaa sukusaagaksi. Se on haaleasävyinen kertomus pohjanmaalaisesta perheestä, joka tarhaa minkkejä. Päähenkilö on Lars-Mikael, joka tarinan alussa lap-sena miettii, viihtyvätköhän minkit heillä ja pitävätkö ne hänestä. Isä varoittaa hempeilemästä ja opettaa, että minkkeihin ei pidä kiintyä. Kasvaessaan Lars-Mi-kael ottaa itsestään selvästi vastuun minkkitarhasta, joka on hänen elämänsä keskipiste. Ilman minkkejä ei ole mitään, mutta ajat muuttuvat.

Romaani kuvaa tarhaajaperheen elämää uskotta-vasti, ihme kyllä jopa samastuttavasti. Ilmeetön ker-ronta on sopivan etäännyttävää, ja taitavasti Karin Erlandsson saa rivien väleihin ujutettua erilaisia nä-kökulmia.

PAUliinA klEmolA

Teos on lainattavissa Animalian kirjastosta.

Teos on lainattavissa Animalian kirjastosta.

23

Kirjavinkit

Polina Žerebtsova:SODAN SIRPALEET Polina Žerebtsova oli 14-vuotias, kun toinen Tšetšenian sota alkoi vuonna 1999. Päiväkirjamerkinnät vuosilta 1999–2001 tarjoavat harvinaislaatuisen näkökulman sotaan nuoren tytön näkökul-masta.

Elisa Aaltola & Sami Keto (toim.):ELÄIMET YHTEISKUNNASSAVielä 1950-luvulla kasvissyönti oli harvinainen käsite, ja pitkään tiede tutki eläimiä vain passiivi-sina kohteina, eläinkoelabora-torioiden avuttomina hiirinä ja rottina. Nyt ihmismieli on mullistunut. Eläimet ovat nousseet yhteiskunnan marginaalista yhdeksi sen puhuttavimmista aiheista.

ELÄIMET YHTEISKUNNASSA

Valloittavat k� jat!Seppo Turunen & Maia Raitanen:VALLOITTAVAT LAJITTulokkaat ja vieraslajit tulimuura-haisista jättipalsamiin. Ne aiheut-tavat tauteja, kilpailevat muiden lajien kanssa elintilasta, ovat tehokkaita saalistajia. Joskus ne ovat olleet syynä sukupuuttoihin. Useimmat vieraslajit eivät kuiten-kaan ole haitallisia, vaan niistä voi olla hyötyä.

Risto Isomäki:MITEN SALPAUSSELÄT SYNTYIVÄTLuettuasi tämän kirjan et enää katso kesämökkisi ympäristöä etkä Suomen maisemia samoin silmin kuin ennen.

23 € ovh 26€

24€ ovh 27€

Tom Mueller: OLIIVIÖLJYN MENETETTY NEITSYYSOliiviöljyn menetetty neitsyys on tositarina ihanasta öljystä, mutta myös öljy petoksesta. Suuri osa markettien öljyistä on härskiintynyttä ja väljäh-tänyttä ja kuhisee matoja ja likaa. Näitäkin öljyjä kutsu-taan ”ekstra-neitseellisiksi”.

Saara Henriksson & Aino-Maija Leinonen: LEPPOISA OPAS HUUSHOLLIINLeppoisa opas huusholliin vie lukijan hauskaan, ekolo-giseen ja simppeliin arkeen. Sisältää kaikki tarvittavat siivousniksit!

Tom Mueller: OLIIVIÖLJYN MENETETTY NEITSYYSOliiviöljyn menetetty neitsyyson tositarina ihanasta öljystä, mutta myös öljy petoksesta. Suuri osa markettien öljyistä on härskiintynyttä ja väljäh-tänyttä ja kuhisee matoja ja

Tilaa netistä www.intokustannus.� tai myynti@intokustannus.� . Hintoihin lisätään toimituskulut 3–5 €.

26 € ovh 29€

22€ ovh 25€

20€ ovh 23€

31 € ovh 35€

26€ ovh 29€

Matti Kääriäinen:KEHITYSAVUN KIROUSKehitysapu ei ole johtanut niihin tavoitteisiin, jotka sille alun perin asetettiin. Kirja kertoo kehitysapubisneksen karusta todellisuudesta juhlapuheiden takana.

eläinoikeus -

filosofian

abc

teksti thomas g. kelch • käännös salla nalBorczyk • kuva kelchin arkisto

Tunteiden rooli eläinoikeuskeskustelussa

länsimaisessa ajatusmaailmassa rationaalisuutta ja asioiden tunteetonta pohdiskelua pidetään välttämättömänä totuuden ja järkevien argumenttien löytymiselle. tunteisiin vetoaminen on vaarallista, tyttömäistä ja epäloogista. tunteikkuus on totuuden-mukaisuuden vihollinen – paha, jota on vältettävä kaikin keinoin.

T ämä asetelma pätee myös eläinoikeuskeskusteluun niin moraalifilosofiassa kuin oi-keustieteissäkin. Eläinten oi-

keuksista keskusteltaessa useimmat va-kavasti otettavat akateemiset ja lainopil-liset kirjoittajat karttavat myötätunnosta, välittämisestä tai empatiasta puhumista ja vaihtavat ajatuksiaan ainoastaan järki-peräisin argumentein ja kylmän logiikan keinoin. Lähtökohtana näille keskuste-luille onkin usein kiihkottomuuden ko-rostaminen ja sitä kautta oman, kuivaan ja järjestelmälliseen pohdiskeluun perus-tuvan kannan ylistäminen.

On kenties syytäkin olla varovainen vaatiessaan, että eläimillä tulisi olla oi-keuksia sillä perusteella, että “tunnen niitä kohtaan empatiaa” tai “olen hyväsydämi-nen ihminen”. Tästä huolimatta: onko eläinten oikeuksista vakavasti keskustel-taessa todella tarpeen irtisanoutua täysin myötätunnon, välittämisen ja empatian tunteista, jotka kuitenkin ovat useimmille meistä osasyynä siihen, miksi uskomme eläinten olevan moraalisten oikeuk-sien haltijoita, ja syy miksi niille kuuluisi myöntää myös juridisia oikeuksia?

Empatiaa ei voi erottaa järkeilystä

Miksi pelkäämme tunteita? Uskon syyn piilevän siinä, että länsimaisessa ajatus-maailmassa järki ja tunteet mielletään

keskenään ristiriitaisiksi ja toisensa pois-sulkeviksi asioiksi. Järki on kiihkotonta, itsessään oikeutettua ja objektiivista, toi-sin sanoen oikeanlaista perustelumateri-aalia, olipa kyse sitten mistä aiheesta hy-vänsä. Tunteisiin vetoamisen tie on puo-lestaan täynnä vaaroja. Myös järkeily voi johtaa meitä harhaan tekemällä meistä liiallisen hyväuskoisia tai skeptisiä. Saa-tamme jättää kyseenalaistamatta aukto-riteetit silloinkin, kun siihen olisi aihetta.

Mutta eiväthän tunteet voi olla osa lainsäädäntöä tai oikeuskäsitystämme. Eikö sentään näissä yhteyksissä järjen kuuluisi olla ainoa ohjenuoramme? Täs-säkin menemme mielestäni harhaan, sillä tunteet ovat jo osa lainsäädäntöä. Tarjo-tessamme uhrille oikeutta ilmaisemme samalla myötätuntoa hänen menetyk-sensä johdosta. Kun puhumme rangais-tuksesta rikosoikeudellisten seuraamus-ten perustana, ilmaisemme samalla vi-haamme ja suuttumustamme rikoksente-kijää kohtaan. Lievennämme rangaistuk-sia silloin, kun rikokseen on syyllistytty ylikuumentuneiden tunteiden tai mielen-terveydellisten häiriöiden seurauksena. Esineoikeudessa suojelemme jopa kiin-tymyssuhteita antamalla menetetyistä tai vahingoittuneista perintökalleuksista eri-tyiskorvauksia niiden tunnearvon vuoksi. Listan jatkamisen sijasta riittäneekin to-deta tunteiden jo osaltaan vaikuttavan lainsäädäntöömme.

Saman tulisi päteä eläinten moraali-sista ja juridisista oikeuksista puhutta-essa. On normaalia tuntea myötätuntoa eläimiä kohtaan ja eläytyä niiden kär-simyksiin. Evoluution tai kasvatuksen kautta - tai niiden yhteisvaikutuksesta -  tällaisista tunteista on tullut normaali osa ihmisluontoa, eikä niitä voida loke-roida erilleen kyvystämme järkeilyyn. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän tulisi hylätä järjen käyttö. Pikem-minkin meidän täytyy tunnustaa se, ettei tunteita voida jäsentää järjen ulkopuo-lelle, ja että niitä voidaan perustellusti käyttää pohjana moraaliselle ja juridiselle argumentoinnille. Niinpä eläinoikeusasi-oiden saralla myötätunnon, välittämisen ja empatian tunteitamme pitäisi kohdella käypinä syinä sille, miksi moraaliset ja ju-ridiset oikeudet tulisi myöntää myös eläi-mille.

Thomas G. Kelch on oikeustieteen pro-fessori Whittier Law Schoolissa Costa Mesassa, Kaliforniassa. Tämä artikkeli on alkujaan julkaistu The Magazine Satyaissa vuonna 2000 (toukokuussa) ja perustuu osittain prof. Kelchin artikkeliin: The Role of the Rational and the Emotive in a Theory of Animal Rights (27 Boston College Env. Aff. L. Rev. 1/2000), jossa hän käsittelee aihetta tarkemmin.

24

25

teksti salla nalBorczyk • kuvat vesa saarinen

vegaaniset suklaajuomat vertailussa

nalle suklaa-kaurajuoma 0,75 l

rainbow kaakaosoijajuoma 1 l

oatly kaurajuoma suklaa 250 ml

alpro suklaa soijajuoma 1 l

Valmistaja

Valmistus-maa

Hinta

Arvio

Pisteet

Alpro C.V.A.

Belgia

2,99 € (2,99 €/l)

”Ihana makea tuoksu ja täyteläinen maku”

”Tuoksuu ja maistuu suklaavanukkaalta”

”Suklaan maku paksumpi kuin muissa”

SOK/Inex Partners Oy

Saksa

2,15 € (2,15 €/l)

”Tumma väri ja paksuhko koostumus, täyteläinen maku”

”Aika raaka kaakaon maku” ”Ei mielestäni suklainen paitsi jälkimaku”

Oatly AB

Ruotsi

0,99 € (3,96 €/l)

”Vähän laimea ja ohut, samettinen maku tosin”

”Laihahko, suorastaan vetinen koostumus”

”Houkutteleva tuoksu, mutta kaura maistui liikaa läpi”

Kavli Oy

Suomi

2,05 € (2,73 €/l)

”Mieto hyvä tuoksu ja maku” ”Hyvää, mutta jokin muu maistuu enemmän kuin kaakao”

”Ohuehko rakenne, kaurainen sivumaku”

testi-

voittaja

edullisin

kaakaonsukuisissa suklaajuomissa on eroja, ja vegaanillakin on mistä valita. animalian toimiston raati laittoi juotavat suklaa-herkut paremmuusjärjestykseen.

26

Animalia testaa

Jarkko tekee Animalian kampanjoita teksti ja kuva vesa saarinen

lahtelaistaustainen sosiologi Jarkko Minkovitsch palasi Animalian toimiston vahvuuteen kampanjapääl-likkö Marianna Koljosen äitiysloman ajaksi. Aiemmin Animalian harjoitteli-jana sekä yhdistyksen hallituksen jäse-nenä toiminut Jarkko vastaa siitä, että Animalian kampanjoissa on eduskunta-vaalikeväänä vahvaa vaikuttavuutta.

Millä mielellä palasit töihin Animalian toimistolle pienen tauon jälkeen?

”Palasin Animalialle oikein hyvin mie-lin! Minulle tärkeintä on se, että saan tehdä työtä sellaisten tärkeiden asioi-den eteen, joihin itse uskon. Animali-

animalian toimistolle palannut jarkko minkovitsch vastaa kevään ajan animalian kampanjoinnista.

alla työskennellessä tämä toteutuu joka päivä.”

Mitä työtehtäviä toimistolla teet?

”Kampanjavastaavan työtehtävien yti-messä on tällä hetkellä Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan suunnittelu ja to-teutus. Samalla työstän yhdessä muiden kanssa kevään eduskuntavaalikampanjaa. Teen paljon myös muita vastaan tulevia työtehtäviä aina verkkoviestinnästä ta-pahtumajärjestämiseen.”

Mitä odotat Animalian keväältä? Entä kampanjoilta?

”Toivon turkiskampanjalle hyvää ja näky-

vää loppukiriä sekä vaalikampanjaa, joka pystyy konkreettisesti vaikuttamaan vaa-lien alla käytävään keskusteluun. Keväällä päästään myös suunnittelemaan Anima-lian kesäkiertueen toteutus. Toivottavasti kesäkiertueesta saadaan hauska kokonai-suus!”

Mitä muuta omaan kevääseesi mahtuu kuin työjuttuja?

”En elä päivä kerrallaan, mutta voisin sa-noa että viikko kerrallaan. Niinpä kevään suunnitelmatkin ovat vielä avoinna. Olen kuitenkin aktivoitunut vanhojen liikunta-harrastusteni parissa, ja tähän olisi tarkoi-tus lohkaista reilusti aikaa kevään kalen-terista.”

27

animalia- lainen

reseptit ja kuvat paula heinonen

kevään ruokatrendejä ovat katuruoka, terveysvaikutteinen ruoka sekä vietnamilainen keittiö. tässä reseptikattauksessa on

tarjolla herkkuja suoraan kunkin trendin huipulta: eettisen katukeittiön ”lihiksiä”, vegaaniatleetin proteiinipatukoita

sekä herkkusuun kesärullia.

reseptit ovat

vegaanin

keittokirjasta.

tilaa omasi

animalia-shopista!

Kevään vegaanitrendejä

Vegepalsta

Suklaa-proteiini-patukatnoin 30 pientä patukkaa

2 dl siemen- tai pähkinäsekoitusta1 ½ dl proteiinijauhetta (soija, riisi,herne, hamppu)100 g pehmeitä taateleita (noin 15 kpl)100 g tummaa suklaata3 rkl kookosöljyäripaus suolaa

Päälle:sulatettua tummaa suklaatakuivattuja karpaloitaseesaminsiemeniäruususuolaa

1 Hienonna siemeniä tehosekoitti-messa ja laita ne sitten sivuun. Vältä

jauhamasta siemeniä liian hienoksi. Blen-daa seuraavaksi taatelit karkeaksi mas-saksi. Lisää nyt siemenseos ja proteiini-jauhe joukkoon koko ajan sekoittaen. Sulata suklaa ja pehmennä kookosöljyä ja lisää ne myös blenderiin. Mausta ripa-uksella suolaa.

2 Vuoraa pieni vuoka leivinpaperilla ja sipaise siihen vähän neutraalin ma-

kuista öljyä. Esimerkiksi noin 20 cm x 20 cm vuoka on sopiva. Painele massa ta-saisesti ja tiiviisti vuokaan. Laita jääkaap-piin jähmettymään. Massa on parasta leikata paloihin, kun se on vielä hiukan pehmeää. Syötäväksi se on parhaimmil-laan seuraavana päivänä. Patukat ajavat asiansa sellaisenaan, mutta luksusversion niistä saat, kun lisäät vielä päälle sulatet-tua suklaata, kuivattuja karpaloita, sie-meniä ja ripauksen ruususuolaa.

Säilytä patukoita joko jääkaapissa

tai tiiviissä purkissa kuivassa

ja viileässä paikassa.

Vegaanin ”lihikset”16 kpl

Taikina:6 dl maustamatonta soijamaitoa50 g tuorehiivaa2 rkl rypsiöljyä2 rkl sokeria1 rkl suolaa14 dl hiivaleipäjauhoja

Täyte:1 ½ dl soijarouhetta1 ½ dl puuroriisiä2 sipulia1 rkl soijakastiketta1 rkl etikkaa1 ½ tl suolaa1 ½ tl sokeria1 tl rouhittua mustapippuria

Paistamiseen:1 l rypsiöljyä

1 Lämmitä soijamaito kädenlämpöi-seksi ja liuota hiiva maitoon. Lisää

ensin joukkoon öljy, suola ja sokeri. Lisää jauhot pikkuhiljaa, kunnes tuloksena on kimmoisa taikina. Anna taikinan levätä liinan alla noin tunnin.

2 Aloita täytteen valmistaminen huuh-telemalla riisit lävikössä. Keitä riisejä

noin 25 minuuttia. Turvota soijarouhe ja pilko sipulit. Kuullota sipuli pannulla öljyssä ja lisää joukkoon valutettu soi-jarouhe. Mausta. Valuta riisit ja lisää ne myös pannulle. Sekoita hyvin ja tarkista maku.

3 Kumoa taikina jauhotetulle alustalle ja pyöräytä se suurin piirtein pitku-

lan muotoon. Leikkaa taikina 16 saman-kokoiseen palaan. Muotoile taikinapalasta pallo ja kauli se soikion muotoon. Lätty-nen on hyvän kokoinen, kun se on pie-nen kämmenen mittainen (noin 16 cm). Sivele soikion toinen reuna vedellä ja lu-sikoi 2 rkl täytettä lätylle. Sulje tasku ja painele sauma kiinni haarukalla. Pistele päälle muutama ilmareikä. Asettele val-miit taskut esimerkiksi uunipellille liinan alle odottelemaan paistoa.

4 Kuumenna öljy isossa kattilassa. Tes-taa taikinanokareella koska öljy on

valmista paistamiseen (180 astetta) - tai-kina nousee pintaan ja ruskistuu. Laske

lihis varovasti (reikä)kauhan avulla öl-jyyn ja paista molemmin puolin ruske-aksi. Valmiit paistokset on hyvä asetella talouspaperilla vuoratulle lautaselle/tar-jottimelle, jotta ylimääräinen öljy imey-tyy pois.

Kesäkääryleet 18 kpl

1 punainen chili1/2 punainen paprika1 pieni kevätsipuli varsineen1 porkkananoin 3 dl varhaiskaalia2 valkosipulinkynttä2 cm pala inkivääriä100 g savustettua tai marinoitua tofua½ limetin mehu3 rkl soijakastiketta50 g riisivermiselliä18 riisipaperiarkkia

1 Poista chilistä siemenet. Suikaloi kaikki kasvikset ohuiksi ja raasta val-

kosipuli ja inkivääri. Voit käyttää myös muita sesongissa olevia kasviksia. Liota riisivermiselli kuumassa vedessä paketin ohjeen mukaan ja valuta hyvin. Leikkaa myös tofu ohuehkoiksi suikaleiksi. Yh-distä kaikki suureen kulhoon ja mausta li-metin mehulla ja soijakastikkeella.

2 Käytä riisipaperiarkkien liotukseen esimerkiksi isoa lautasta. Liota yhtä

arkkia kerralla noin 15 sekuntia, kunnes se on notkea. Tuo arkki toiselle lauta-selle ja lusikoi kasviksia sen alareunaan. Kahden suupalan kokoiset kääryleet ovat sopivia. Käännä arkin alareuna ja sivut si-sään ja rullaa kääryle rullalle.

29

Vegepalsta

Kouvola

Kuopio

Vihti

Oulu

Joensuu

Pääkaupunkiseutu

KeravaKotka

Kajaani

Pori

Forssa

TampereLahti

Jyväskylä

Rovaniemi

Itä-Lappi

Turku

JOENSUU 25.3.

Me ja muut - elä(i)miä yhteiskunnassa. Eläinfilosofinen keskuste-lutilaisuus Carelicumissa (Koskikatu 5) klo 17.15.

TAMPERE 14.2.

Eläinten ystävänpäivä Tampereen Keskus torilla klo 14. Vapaaehtoiset jalkautuvat kadulle jakamaan herkkuja ja hyvää mieltä. Tule tapaamaan eläin-hahmoja ja lahjoittamaan eläin-suojelutyölle.

FORSSA 7.3.

Keskustelutilaisuus turkis tarhauksesta Suomessa. Keskustelemassa mm. Salla Tuomivaara ja Risto Isomäki. Vanha Värjäri (Wahreninkatu 11) klo 15.

TURKU 14.3.

Eläin yksilönä. Teemasta keskustelemassa Birgitta Wahlberg ja Elisa Aaltola, pääkirjaston Studiossa (Linnankatu 2) klo 12-15. HELSINKI 20.3.

Ian Michler kertoo tro-feemetsästyksen vastai-sesta työstä. Lisätiedot: animalia.fi/michler

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verk-kosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikka-kuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) sekä valas-ryhmä (valasryhma@animalia.fi).

Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mu-kaan toimintaan!

Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattorikanerva.pelli@animalia.fipuh. (09) 720 6590

lisätietoja näistä ja muista alueosastojen tapahtumista saat suoraan alueosastoilta ja osoitteesta animalia.fi/tapahtumat.

30

Animaalit kautta maan

Näin teet tilauksesi:POSTITSE: Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki

PUHELIMITSE: 09 720 65911,

ma–pe klo 10–15

SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi

Yli 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 4,10 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postitusku-lut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimis-tosta, osoite yllä.

Lisää tuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita

Tue eläinten puolesta tehtävää työtä – shoppaile kevään kunniaksi Animalian putiikissa!

koonnut ninni pekkala

uutuustuote

20 €Ei-jäsenille 25 €

tarjouksessa

Animalia-paita Luomupuuvillaisia Animalia-paitoja on saatavana uni-sex-mallisena XS, S, M, L, XL sekä lady fit -mallisena S, M, L. Paita on musta, logo valkoinen.

Rintamerkki - paketti Rintamerkkipaketti sisältää 10 kappaleen satunnaisen otok-sen Animalian rintamerkkejä.

Kukko & kana -postikortti

Kettu- haalarimerkki

3 €

Fur is worn by beauti-ful animals and ugly people -klassikko-lausahdus koristaa Animalian uutta turkisvastaista pai-taa. Selkäpuolella Animalia-logo. Paita on luomupuu-villaa. Saatavana unisex-mallisena S, M, L, XL, XXL sekä lady fit -mallisena S, M, L.

20 €Ei-jäsenille 25 €

Michael Monroe -juliste

Michael Monroe ottaa kantaa turkismuotiin! Hintaan lisätään 4 € postitus- ja käsittelykuluja. Juliste on kooltaan A3, 297 x 420 mm.

Delfiiniheijastin 5 €Kettuheijastin 4 €Heijastimilla on CE- laatutakuumerkintä. Heijastimen pituus n. 10 cm.

Vegaanin keittokirja Vegaanin keittokirja on uudistettu painos jo 15 vuotta sitten ensimmäisen kerran julkaistusta kirjasta. Mukana on paljon uusia reseptejä niin arkeen kuin juhlaan. Kirjan on toimit-tanut keittokirjailija Inna Somersalo. Animalia julkaisee kirjan yhdessä Liken kanssa.

25 €Ei-jäsenille 27 €

3 €1 €

10 €

Fur is worn by... -paita

31

Animaliashop

Auta meitä toimimaan eläinten puolesta – lahjoita jo tänään!

Lahjoita pienempi tai vaikka suurempikin summa Anima-lian työhön eläinten hyväksi. Jokainen lahjoitus on tarpeen toimintamme sekä eläinten auttamiseksi.

Eläinsuojeluliitto Animalian lahjoitustili: FI24 1011 3000 260629

Käytä viitettä, niin pystymme kohdistamaan lahjoituksesi valitsemaasi kohteeseen:Työhön turkiseläinten puolesta: 402365Työhön koe-eläinten puolesta: 401531Työhön tuotantoeläinten puolesta: 401971Aasian sappikarhujen pelastustyöhön: 219082Eläinsuojelukeskus Tuulispään, Jennifer-kummilehmän sekä Animalian nautatyön tukemiseen: 404156Kouluvierailuihin: 404091Eläinsuojelulakikampanjointiin: 401984

Kiitos, että olet eläinten puolella.

Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Pol-2014-10096 Eläinsuojeluliitto Animalialle 5.11.2014. T oimeenpanoaika on 1.1.2015–31.12.2016. Lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta.