Vegaanimyytit kumoon

lehti eläinten asialla 3/2015

eläinoikeudet osaksi opetusta

Vegaanikapinallinenkatariina souri

Nupoutuskipua tulisi hoitaa

teksti Micaela Moreroja salla tuoMivaara

kuvat aniMalian arkisto

Eläinsuojeluliitto Animalia on nyt Animalia

N imi säilyi sellai-senaan kevääseen 2015, jolloin se muu-tettiin vuosikokouk-

sessa Animalia ry:ksi. Nimenmuutosta on mietitty

tarkkaan ja kypsytelty jo kesän 2014 Animalia-aktiivien leirillä. Liitto-sanasta haluttiin eroon, koska Animalia ei ole liittomuo-toinen. Alueosastot, esimerkiksi paikallisryhmä Turussa, eivät ole omia yhdistyksiään. Kaikki Ani-

malian yli 6 000 jäsentä ovat sa-man yhdistyksen jäseniä. Niinpä liiton sijasta nykyään puhutaan yh-distyksestä.

Animalia on myös saanut vuo-sien mittaan tunnettuutta niin, että pelkkä Animalia-nimikin tuo suo-malaisten mieliin eläimet. Ja miksei myös ulkomaalaisten, sillä Anima-lia on latinan kielestä johdettu tie-teellinen termi koko eläinkunnalle.

Animalia on napakka nimi, jolla ihmiset yleensä järjestöstämme

animalia ei ole aina ollut animalia. sana animalia ilmestyi järjestön nimeen vasta vuonna 1990, jolloin viralliseksi nimeksi tuli eläinsuojeluliitto animalia – djurskyddsförbundet animalia ry.

puhuvat. Joskus ihmisten onkin ollut vaikea löytää meidät erilai-sista luetteloista ja messuilta, kun järjestöä on pitänyt osata etsiä e-kirjaimesta ja nimenomaan eläin-suojeluliitto-sanan alta.

Eläinsuojelu vai eläinoikeus?

Animalian nimestä jäi muutoksen myötä pois sana eläinsuojelu. Nimi onkin nyt vähemmän aatteellisesti painottunut, mikä koettiin eduksi,

2

sillä järjestön säännöissä on jo pit-kään puhuttu sekä eläinsuojelun, eläinten hyvinvoinnin että eläinten oikeuksien edistämisestä.

Onko Animalia sitten eläinsuo-jelujärjestö vai eläinoikeusjärjestö? Animalia puhuu tarpeen mukaan sekä eläinten suojelusta että eläin-ten oikeuksista. Filosofisessa mie-

lessä eläinten oikeudet ja eläinten suojelu ovat kaksi eri asiaa. Eläimiä voi suojella, vaikkei niille oikeuksia antaisikaan.

Käytännössä Animalia tekee kuitenkin työtä molemmilla ta-soilla. Eläinsuojelulakia ja -asetuk-sia uudistettaessa käydään kamp-pailuja lähinnä eläinsuojelullisissa kysymyksissä, eläinten suojelun tason parantamiseksi. Samaan ai-kaan Animalia järjestönä, omassa toiminnassaan ja tiedotuksessaan, tekee työtä edistääkseen keskus-telua eläinten oikeuksista. Halu-amme yhteiskuntamme käyvän va-kavaa pohdintaa siitä, millä tavoin ja millä perustein voimme käyttää eläimiä hyväksemme. Myös eläin-ten oikeuksien sisällyttäminen lainsäädäntöön kuuluu toimin-tamme tavoitteisiin.

Animalian päätoimintakohteet ovat edelleen koe-eläimet, turkis-

eläimet ja maatalouden tuotanto-eläimet.

Nimeä muutettu aiemminkinAnimalia on jo yli 50-vuotias jär-jestö. Vuonna 1961 yhdistys rekiste-röitiin nimellä Pohjoismainen Liitto tuskallisten eläinkokeiden vastusta-miseksi – Suomen osasto r.y. Eläin-kokeiden lopettamiseksi tehtävällä työllä on edelleen merkittävä rooli Animalian toiminnassa.

Jo 1968 pohdittiin kielen merki-tystä nimessä ja poistettiin sana tus-kallinen. Nimestä tuli Koe-eläinten Suojelu ry. Seuraavina vuosina toi-minta laajeni yhä enemmän. Mu-kaan tulivat etenkin turkistarhauk-sen vastainen työ sekä huoli maa-talouden eläinten kohtelusta teho-tuotannon myötä. Vuonna 1990 Koe-eläinten Suojelu ry:n nimi muutettiin Eläinsuojeluliitto Ani-malia ry:ksi.

Animalia on myös saanut

vuosien mittaan tunnettuutta

niin, että pelkkä Animalia-nimikin tuo suomalaisten mieliin eläimet.

3

02 0406091012

Pääkirjoitus

E läinten kohtelua koske-vassa keskustelussa esitetään

yhä useammin argumentti, että jos kerran yhteiskuntamme hyväksyy eläinten pitämisen ihmisen käytössä, niin eläinsuojelusäädöksiä ei voida loputtomasti kiristää ja eläintuotta-jien asemaa näin vaikeuttaa.

Ihmisyhteisöt eivät kuitenkaan ole koskaan hyväksyneet minkä hyvänsä eläimen kohtelemista millä tahansa tavalla. 1970-luvulta lähtien tämä keskustelu on vellonut länsimaissa erityisen voimakkaana. Yksi syy tä-hän on eläinten kognitiivisia kykyjä koskevan tutkimuksen ja toisaalta niin kutsutun eläinten hyvinvointi-tutkimuksen voimakas kasvu.

Vaikka ymmärryksemme muiden lajien mielistä on edelleen hataraa, tiedämme eläinlajien ominaisuuk-sista, kyvyistä ja hyvinvoinnin edel-lytyksistä enemmän kuin koskaan aiemmin. Ovatko tapamme kohdella eläimiä nykytiedon valossa enää pe-rusteltavissa?

Yhdysvalloissa on tänä vuonna käsitelty simpanssien asemaa lain edessä. Espanja on päättänyt tiet-tyjen perustavien oikeuksien kuu-luvan ihmisapinoille. Intian hallitus määritteli vuonna 2013 delfiinit ja muut valaat ei-inhimillisiksi henki-löiksi, joille kuuluu oikeuksia. Tämän seurauksena esimerkiksi delfinaariot kiellettiin.

Perinteisissäkin eläinsuojelulaeissa on rajoituksia eläinten hyväksikäy-tölle. Kulttuurisesti olemme olleet

teksti salla tuoMivaara • kuva vesa saarinen

Kannen kuva: laura uotila

Sisällys 3/2015

alttiita suojelemaan itsellemme sosi-aalisesti läheisiä lajeja, kuten lem-mikkejä, tiukemmin kuin muita. Sa-moin meidän on ollut helppo kiel-tää kulttuurisesti vieraita eläinten hyväksikäytön muotoja. Suomessa eläinten pakkosyöttö on kiellettyä, mutta kulutamme muissa maissa tuotettua hanhenmaksaa yhä enem-män. Emme hyväksy härkätaisteluita tai japanilaisten ja färsaarelaisten harjoittamaa delfiinien tappamista.

Sen sijaan Suomessa sallitaan esimerkiksi turkistarhaus ja delfi-naariot, jotka on kielletty monissa muissa maissa, eikä esimerkiksi tur-kistarhattavia lajeja ole koettu tar-peelliseksi rajoittaa. Hyväksymme äärimmäisen uhanalaisen saimaan-norpan kuolemat vapaa-ajankalas-tajien pyydyksiin emmekä ole val-miita tiukempiin kalastusrajoituk-siin. Suurpetoja hyväksymme maa-hamme vähemmän kuin monet muut kansat omaansa. Kun talou-dellisen voiton tavoittelusta on kyse, ei eläimille usein olla valmiita takaa-maan perustavimpiakaan oikeuksia. Turkisalan edustajat torjuivat tur-kiseläinten hyvinvointityöryhmässä jopa vaatimuksen eläinten saatavilla olevasta juomavedestä.

Eläinten oikeuksien määrittely on kuitenkin käynnissä vilkkaampana kuin koskaan. ”Näin on aina tehty” ei eettisenä perusteluna enää toimi. Tarvitsemme uudenlaisia rajoja ja perusteluja, jotka perustuvat sille, mitä näistä toisista tuntevista olen-noista todella tiedämme.

Salla TuomivaaraAnimalian toiminnanjohtaja

Mitä me saamme tehdä muille eläimille

Eläinsuojeluliitto Animalia on nyt Animalia

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä:Emma Kari

Eläinten oikeuksista täytyy puhua lapsillekin

Vegekesä maistui hyvältä

= kannessa

”Ovatko tapamme kohdella eläimiä nykytiedon valossa enää perusteltavissa?”

22

4

Kannen kuva: laura uotila Sisällysluettelon kuvat: ingiMage, eMilia raunio ja nina tulilahti

18

141820222324

2627283031

Irti vegaanimyyteistä

Tyylikäs kalenteri vapaaehtoisvoimin

Nupoutuskipua tulisi hoitaa

Mitä Animalia tekee lahjoituksellasi?

Kirjavinkit

Vegaanikapinallinen

Animalia testaa: Vaihtoehtoja jugurtille

Animalia on nyt Mikkelissä!

Vegepalsta: Syksyn satoa

Animaalit kautta maan Savonlinna

AnimaliaShop: Shoppaile ja tue eläinten hyväksi tehtävää työtä!

28

5

ANIMALIA-LEHTI, 39. VUOSIKERTA

JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila, laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI: Taija Rinne, p. (09) 7206 5914 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Vera Liinasaari, vera.liinasaari@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA: Wellprint, Espoo ISSN 0783-9170

ILMESTYMISAIKATAULU: Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa lin tulee olla perillä toimituksessa 12.10.2015 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu  4, 00500 Helsinki.

ILMOITUSMYYNTI: Ninni Pehkonen, p. 040 5858 341 ILMOITUSHINNAT: Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos toimistot 15 %.

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN: Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus sihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro kauden aikana ilmes tymispäivästä lukien.

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU: p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi.

JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,vähävaraiset: 25 € / vuosi,nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi,kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €,yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.Sampo 800018-2105644IBAN: FI71 8000 1802 1056 44SWIFT: DABAFIHHKirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629IBAN: FI24 1011 3000 2606 29SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi

RAHANKERÄYSLUPA:Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2015–31.12.2016 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen nro ja pvm: POL-2014-10096 5.11.2014.

hugo boss jättää turkiksetsyystalven 2016 mallistostaan alkaen muodin jättiläinen Hugo Boss ei enää käytä turkista vaatteis-saan. Fur Free Alliancen ja Hugo Bossin neuvottelema linjaus jul-kaistiin Hugo Bossin tämän vuo-den kestävän kehityksen raportissa. Hienolla päätöksellään Hugo Boss liittyy lukuisten muiden turkitto-mien liikkeiden joukkoon, joita ovat muun muassa Tommy Hilfiger, Calvin Klein, Zara ja H&M. Fur Free Alliance on turkistuotantoa vastus-tavien järjestöjen yhteenliittymä, johon myös Animalia kuuluu.

koonneet Jarkko Minkovitsch ja laura uotila

–kampanjalla

kodinpuhdistus aineiden eläinkokeita vastaan

maailman suurin yritys sitoutuu eläinten hyvinvointiin liikevaihdoltaan maailman suurin yritys, vähittäiskauppaketju Walmart, julkisti uuden eläinten hyvinvointiin liittyvän ohjelmansa. Ohjelma ulottuu koskemaan Wal-martin koko alihankintaketjua, ja sen arvellaan parantavan eläinten hyvinvointia huomattavasti.

Walmart oli aikaisemmin Mercy For Animals -järjestön voimakkaan kampanjoinnin kohteena. Kam-panja paljasti muun muassa eläin-ten raakaa kohtelua sikaloissa, jotka toimittivat lihaa Walmar-tille. Ohjelman julkistuksen jälkeen Mercy For Animals lopetti kampan-jansa ja kiittelee nyt ohjelman kat-tavuutta. Järjestön mukaan ohjelma on uraauurtava sitoutuminen eläin-ten hyvinvointiin.

teksti laura uotila

A nimalia ja sen koe-eläinten suojelun kattojärjestö ECEAE (The

European Coalition to End Animal Ex-periments) jäsenjärjestöineen ovat aloit-taneet Euroopan laajuisen Clean Up Cruelty -kampanjan kodinpuhdistusai-neiden eläinkokeita vastaan.

Kampanjan tavoitteena on saada ko-dinpuhdistusaineiden eläinkokeet EU:n poliittiselle agendalle sekä kerätä kiellolle tukea europarlamentaarikoilta, asiaan liit-tyvältä komissaarilta ja jäsenmailta. 

Vuonna 2013 ECEAE ja sen jäsenjärjes-töt, Animalia mukaan lukien, saivat ai-kaan kosmetiikan eläinkoekiellon EU:ssa. Nyt kielto halutaan saada eläinkokeille, joilla testataan kodinpuhdistusaineita.

”Kampanjamme kosmetiikan eläin-

kokeiden kieltämiseksi EU:ssa oli me-nestys, ja nyt tavoitteenamme on saada sama kielto kodinpuhdistusaineille. Tu-hannet kanit, marsut, hamsterit, rotat ja hiiret kärsivät kokeissa, joilla testataan esimerkiksi pesuaineita, lattiavahoja ja il-manraikastimia. Euroopan pitää näyttää esimerkkiä muulle maailmalle ja kieltää julmat kokeet”, sanoo Animalian puheen-johtaja Sami Säynevirta.

Allekirjoita vetoomusEuroopassa saa edelleen tehdä eläinko-keita kodinkemikaalien kehitystyössä ja testauksessa, vaikka myös eläinkokeet-tomia menetelmiä on olemassa. Eläin-kokeilla testattaviin tuotteisiin kuuluvat esimerkiksi pyykinpesuaineet, huoneka-

6

Ajankohtaista

Products –standardiin (HHPS), joka takaa, ettei myytävän tuotteen valmistuksen mis-sään vaiheessa ole käytetty eläinkokeita. Standardiin kuuluvat valmistajat ja tuot-teet tunnistaa Leaping Bunny -pupumer-kistä. Kampanjaa tukevat monet tunnetut eläinkokeettomia kodinpuhdistustuotteita valmistavat ja myyvät tuotemerkit, kuten Ecover, Marks & Spencer ja Method.

”Kotimaisia kodinpuhdistusaineita valmistavia yrityksiä listalla on valitetta-van vähän, mutta toivomme, että kampan-jamme saa muutkin nyt heräämään aihee-seen. Turvallisia ja hyvälaatuisia kodin-puhdistustuotteita on mahdollista tuottaa ja myydä ilman, että aiheutetaan kipua ja tuskaa eläimille”, Säynevirta kertoo. 

Käy allekirjoittamassa vetoomus ko-dinpuhdistusaineiden eläinkokeiden kieltämiseksi osoitteessa animalia.fi/ve-toomus. Voit myös tilata kampanjan lento-lehtisiä jaettavaksi! Tilaukset: animalia@animalia.fi tai p. 09 720 6590

são paulo kieltä-mässä turkisten ja hanhenmaksan myynninbrasilian talouden keskus São Paulo on kieltämässä turkisten ja hanhenmaksan myynnin. Kaupun-ginvaltuusto on jo hyväksynyt uu-den lain, mutta se tarvitsee vielä pormestarin allekirjoituksen. 16 miljoonan asukkaan suurkaupunki on jo aikaisemmin kieltänyt turkis-tarhauksen alueellaan.

Vastaava turkisten myyntikielto on ollut voimassa Yhdysvalloissa West Hollywoodin kaupungissa vuodesta 2013.

lihan kulutus laski taas hieman luonnonvarakeskuksen mu-kaan keskimääräinen suomalainen söi viime vuonna puoli kiloa vä-hemmän lihaa kuin vuonna 2013. Samaan aikaan myös maidonkulu-tus väheni ja vihannesten kulutus kasvoi jopa seitsemän prosenttia. Tuoreita vihanneksia suomalainen söi 65 kiloa vuodessa. Myös tuo-reita hedelmiä syötiin viime vuonna edeltävää vuotta enemmän, yh-teensä 54 kiloa henkilöä kohti.

Keskimääräinen suomalainen kulutti vuonna 2014 noin 77 kiloa lihaa. Suosituinta oli sianliha, jota keskivertoihminen söi noin 35 ki-loa. Siipikarjanlihaa syötiin viime vuonna keskimäärin 20 kiloa ja naudanlihaa keskimäärin 19 ki-loa.

luvahat ja kylpyhuoneen puhdistusaineet. Testeissä eläimille saatetaan pakkosyöttää testattavaa ainetta huomattavia määriä tai ne voidaan altistaa myrkyllisille kemi-kaaleille. Kokeet voivat aiheuttaa oksen-telua, kohtauksia, sisäistä verenvuotoa ja erilaisia elinvammoja. Vaikka koe ei olisi kuolettava, eläimet yleensä tapetaan tes-tin jälkeen.

Moni kodinpuhdistusaineita valmis-tavista yrityksistä on jo vastannut ku-luttajien huoleen aiheesta. Yhä useampi tuotemerkki kuuluu Humane Household

Käy allekirjoittamassa vetoomus kodinpuhdistus ­

aineiden eläinkokeiden kieltämiseksi osoitteessa

animalia.fi/vetoomus

”Pojat potkivat varsinkin kiima-aikaan toisiaan päähän, ja joskus aamulla koko

allas oli veressä ja Leevi ihan jauhelihana.”

– Nimettömänä pysyttelevä Särkänniemen entinen työntekijä kommentoi delfiinien elämää,

Long Play 30

Sanottua

animalia jakoi yhdessä Atena-kus-tantamon ja SEY:n kanssa kaikille kan-sanedustajille Elina Lappalaisen Tieto-Finlandia-palkitun Syötäväksi kasvatetut -kirjan. Syksyllä 2012 ilmestynyt kirja he-rätti paljon keskustelua ja oli monille sil-miä avaava lukukokemus siitä, miten syö-mämme eläimet ovat eläneet.

Syötäväksi kasvatetut on kiihkoton ja realistinen kuvaus siitä, miten tuotanto-eläimet elävät tämän päivän Suomessa. Järjestöt toivovat, että kansanedustajat saavat siitä tukea päätöksentekoonsa.

syötäväksi kasvatetut -kirja kansanedustajille

7

Ajankohtaista

vili

niE

mi C

C BY

SA

2.0

animalia kritisoi hallitusohjelmaaalkanutta hallituskautta on pidetty eläinsuojelullisesti tär-keänä, sillä edelliseltä hallitukselta jäi kesken sekä eläinsuojelulain että turkisasetuksen uudistustyö. ”Uudessa hallitusohjelmassa ei mainita lainkaan eläinsuojelua tai kesken olevia eläinsuojelulainsää-dännöllisiä uudistuksia. Sen sijaan maatalouden ja ruuantuotannon kannattavuudesta puhutaan paljon”, Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara sanoo.

Animalia pelkää, että kannatta-vuuden turvaaminen normeja pur-kamalla sekä valvontaa ja sanktioita vähentämällä on uhka eläinten hy-vinvoinnille.

opettaja, haluaisitko lisäsisältöä oppi-tunneillesi ja ottaa huomioon uudet ops-tavoitteet jo nyt? Koululainen, vinkkaa mahdollisuudesta opellesi!

Animalian kouluttamat kouluvieraili-jat käyvät kertomassa ja keskustelemassa eläinasiasta erityisesti yläkouluilla ja luki-oissa, mutta myös alakouluvierailut ovat mahdollisia. Vierailun aikana keskustel-laan muun muassa eläinetiikasta, tuotan-toeläimistä, koe-eläimistä ja turkistarha-uksesta. Oppituntien tavoitteena on roh-kaista nuoria pohtimaan omia arvojaan ja suhdettaan eläinoikeuskysymyksiin.

Tilaathan kouluvierailijan mielellään vähintään 2–3 viikkoa ennen toivottua vierailuaikaa. Syksyn tilauksia otetaan

Aleksanterinkatu 3033100 Tampere • 03-2121479

eläinystävälliseenherkutteluun

Kasvis-ruoka-

aineksia

www.runsaudensarvi.net

Animalianjäsenkortilla

-5%alennusta

paras juttunumeron 2/2015 parhaaksi jutuksi ää-nestettiin artikkeli ”Kohti piiskattomia raveja?”. Eläimet yhteiskunnassa -kirjan arvonnassa onni suosi Nina Juseliusta. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänes-täneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu?Kerro mielipiteesi 12.10.2015 mennessä, niin olet mukana Animalian kettukassin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@ani-malia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 3/2015) tai postitse Animalia, Suvilah-denkatu 4, 00500 Helsinki.

tilaa animalian kouluvierailija!

vastaan 24.8. lähtien. Vierailu on kou-luille maksuton.

Voit tilata kouluvierailijan helposti net-tilomakkeen kautta: animalia.fi/kouluvie-railut

JAri

SJö

lun

d C

C BY

SA

2.0

8

Ajankohtaista

Valmetintie 11, 40420 Jyskä, p. 044 2112 555info@haukkuvaara.fi, www.haukkuvaara.fi

• Pentukurssit • Agility • Rally-Toko• Toko • Ongelmakoirakoulutus • Trimmaus

• Tilavuokraus • Junioritoiminta

Monipuoliset koulutuksetalkeista arvokisoihin.

Huipputasoinen lämmin halli tekonurmipohjalla 5 minuutin päässä Jyväskylän keskustasta.

U udessa eduskunnassa ei ole montaa eläinten ystävää.

Valituista kansanedustajista vain 31 al-lekirjoitti eläinsuojelusitoumuksen ennen vaaleja. Vaalikoneiden ja viime kauden äänestyksen perusteella turkistarhatto-man Suomen puolustajia löytyy uudesta eduskunnasta vain hitusen enemmän: 200 kansanedustajasta ainoastaan 48 kannattaa turkistarhauksen lopettamista.

Ketut ja minkit ovat villieläimiä, jotka kärsivät aina vankeudessa. Ne eivät voi elää lajityypillisesti. Se on syy siihen, miksi turkistarhaus on yksi eläintuotan-non julmimmista muodoista. Ja se on erityinen syy siihen, että juuri turkistar-haus tulee kieltää. Muidenkin eläinten oikeuksissa on vakavia puutteita.

Kun eduskunta kaksi vuotta sitten kä-sitteli kansalaisaloitetta turkistarhauk-sen kieltämiseksi, puolueista vain vihreät äänesti yksimielisesti aloitteen puolesta. Suurin osa turkistarhauksen jatkamista puolustaneista kansanedustajista myönsi, että turkistarhauksessa on ongelmia ja että eläinten pitotapaan on saatava pa-rannuksia. Kokoomuksen, sosialidemo-kraattien ja keskustan kansanedustajat vakuuttivat, että asiaan puututaan turkis-asetuksen ja eläinsuojelulain uudistusten yhteydessä. Kieltoa ei kuulemma tarvittu, koska ongelmat korjataan.

Toisin kävi. Vanhentunut eläinsuojelu-laki jäi viime kaudella uudistamatta maa- ja metsätalousministeriön vetkuttelun ta-kia. Turkiseläinten olojen parantamiseen tähtäävän turkisasetuksen valmistelu floppasi pahan kerran.

teksti eMMa kari • kuva kirsi tuura

Eläinten edustajat ovat vähissä

Nyt asetusluonnos muhii jossain maa- ja metsätalousministeriön uumenissa. Hallituspuolueissa ei ole liikaa eläinten puolestapuhujia, joten pelko siitä, että eläinten olot huononevat entisestään, on aiheellinen.

Tästä huolimatta me emme saa luo-vuttaa. Lähdin vetämään Kike Elomaan (ps.) kanssa eduskunnan eläinsuojelu-ryhmää, jotta tietoa eläinten oloista ja on-gelmista saadaan le-vitettyä eduskunnan käytävillä yli puolue- sekä hallitus-opposi-tio-rajojen.

Lähivuosina on saatava parannuksia aikaan. Eläinsuojelu-laki on uudistettava ja eläinten asemaa on parannettava. Epäin-himillisimmät käytännöt, kuten porsimis-häkit ja parsinavetat, on vihdoin kiellet-tävä. Tuskaa tuottavat käytännöt, kuten kastroinnit ja nupotukset, on lopetettava. Turkistarhaus kuuluu historiaan.

Eläimillä ei ole äänioikeutta tai mah-dollisuutta puolustaa omia oikeuksiaan. Siksi on meidän velvollisuutemme pitää meteliä heidän puolestaan.

eMMa karikansanedustaja (vihr.)

”Pelko siitä, että eläinten olot huononevat entisestään, on aiheellinen.”

9

Vieraskynä

jo hyvin pienet lapset ovat kiinnostuneita eläimistä. lasten eläinsuhteen muotoutuminen vaatii kuitenkin muutakin kuin vaunulenkeillä nähtyjä koiria ja sorsia, kotieläinpihan minipossujen rapsuttelua ja lastentapahtumien talutusratsastusta.

teksti elina valkaMa kuvat nakki lautasella / christel rönns ja iris tanttu

Eläinten oikeuksista täytyy puhua lapsillekin

N ykyään yhä harvemmilla lapsilla on tilaisuus nähdä maatilojen elämää tai saada muuten luotua syvempää

suhdetta eläimiin tai ympäröivään luon-toon. Tällöin myös koulun rooli korostuu ja olisikin toivottavaa, että eri oppiainei-den opetuksessa annettaisiin riittävät eväät eläin- ja luontosuhteen kehittymi-selle. Tutkimusten mukaan lasten hyvällä eläin- ja luontosuhteella on merkittäviä vaikutuksia lasten psyykkiselle hyvin-voinnille ja empatiakyvyn kehittymiselle.

Koulukirjojen kaunisteltu totuus Luokanopettajana pidin ympäristö- ja luonnontiedon tuntia neljäsluokkalai-sille. Aiheena olivat maatilan eläimet ja ruuan tuotanto. Oppilailla oli käytössään melko uudet kirjat, minkä vuoksi halusin hyödyntää niitä. Harmikseni jouduin kui-tenkin toteamaan, että kirjan piirroskuva muistutti enemmän kotieläinpihaa kuin nykyajan tehomaatilaa. Kuvassa oli idyl-linen maatila, jonka pihapiirissä laidunsi muutama lehmä, kanat kirmasivat va-paana ja taustalla näkyi hevonen varsansa

kanssa. Lisäksi oli possuja rypemässä mu-dassa, pihalla muutama kissa ja kopissa vahtikoira.

Kirjan tekstit kertoivat kyllä eri koti-eläinten lajityypillisestä käyttäytymisestä, kuten sikojen siisteydestä tai halusta vii-lentää itseään mutakylvyillä tai kanapar-ven nokkimisjärjestyksestä. Samalla ne jättivät kertomatta täysin sen, että teho-tuotannossa tällainen elämä ei ole mah-dollista.

Myöskään ylempien luokkien opetus-materiaali ei ota esiin eläinten hyvinvoin-tia tai eläintuotannon ongelmakohtia.

Animalian kouluvierailujen suosio kasvussa

Tietenkin monet opettajat käyttävät mui-takin opetusmateriaaleja kuin pelkkiä op-pikirjoja. Siten he voivat käsitellä eläin-tuotantoa monipuolisemmin ja tuoda esiin myös tuotannon ikävämpiä puolia. Harmillisesti monet kouluille suunna-tuista oppaista ovat kuitenkin tuottajajär-jestöjen tekemiä ja maalailevat aivan yhtä ruusuista kuvaa eläintuotannosta kuin oppikirjatkin.

Animalia on vastannut tähän sekä tuottamalla nuorille suunnattuja omia esitteitä että tarjoamalla kouluvierailijoi-den pitämiä oppitunteja kouluille ilmai-seksi. Kouluvierailijat kertovat eläinten oikeuksista, tuotantoeläinten oloista, eläinetiikasta ja käyvät koululaisten kanssa keskusteluja muun muassa omien kulutusvalintojen vaikutuksista.

Kouluvierailuista saatu palaute on ol-lut erittäin positiivista ja vastaanotto kou-luissa innostunutta. Pyyntö kouluvieraili-jan tilaamiseen on usein tullut oppilailta itseltään, koska nuoret ovat yhä enem-män kiinnostuneita eläinten oikeuksista ja ruuan tuotannon eettisyydestä.

Eläinten oikeudet ja hyvinvointi osaksi kouluopetusta

Onneksi merkittäviä muutoksen tuulia on ilmassa. Tulevaisuudessa kouluissa täytyy puhua eläinten oikeuksista ja hy-vinvoinnista, koska ne kirjattiin ensim-mäistä kertaa perusopetuksen opetus-suunnitelman perusteisiin. Peruskoulun opetussuunnitelman uudistaminen kesti pari vuotta, ja Animalia oli tässä työssä

10

vahvasti mukana. Nyt voidaankin iloksi todeta, että lobbaustyö tuotti hienon ja historiallisen tuloksen.

Opetushallituksen edustajat ovat kommentoineet julkisuudessa, että näi-hin uusiin linjauksiin päädyttiin juuri eri tahoilta saadun palautteen perusteella. Palautteessa esiin noussut huoli lasten eläinsuhteesta oli yksi merkittävimpiä syitä uudistuksiin. Uudistus halusi myös vastata toiveisiin, joissa lapsille haluttiin opetettavan kulutusvalintojen yhteyttä eläinten hyvinvointiin.

Eläinten oikeuksia ja hyvinvointia tul-laan pohtimaan vuodesta 2016 eteenpäin alakoulussa ainakin ympäristöopissa ja yläkoulussa biologian, uskonnon ja elä-mänkatsomustiedon tunneilla. Myös op-pikirjojen tekijät joutuvat muokkaamaan materiaaliaan, ja toivon mukaan edellä kuvatut satukirjakuvitukset ovat pian his-toriaa!

Kirjoittaja on toiminut usean vuoden ajan luokanopettajana ja työskenteli viime lu-kukauden Animalian kouluvierailukoordi-naattorina.

Koulukirjoissa tuotan-toeläimet esitetään usein idyllisissä maa-laismaisemissa eikä tehotuotantoa kuvata totuudenmukaisesti.

Lasten tietokirja Nakki lautasella näyttää rea-listisesti, miten ruokaa tuotetaan ja millaisissa oloissa eläimet elävät. Nakki lautasella -kirjan arvio sivulla 23!

11

T änä kesänä lukemattomat sekasyöjät saivat ensikosketuk-sensa seitaniin, kun Animalian kasvisruokaan keskittynyt Ve-

gekesä-kiertue tarjoili kasvisnakkeja ke-sätapahtumissa ympäri Suomen. Useat paatuneet lihansyöjät yllättyivät siitä, miten täysin kasvisperäinen nakki voi olla myös kulinaristinen nautinto.

Animalia oli mukana yhteensä 15 paikkakunnalla lähes neljässäkymme-nessä tapahtumassa, aina Ilosaarirockin, Provinssin ja Qstockin kaltaisista mas-safestivaaleista pienempiin toritapahtu-miin. Isoimpia tempauksia olivat Anima-lian vapaaehtoisten viikon verran Turun keskustassa pitämä pop-up-kahvila ja

Tampereella yhteistyössä muiden järjes-töjen kanssa järjestetty Vegekesä-tapah-tuma, joka sisälsi ruuan lisäksi musiikkia ja asiaohjelmaa. Kesän yksi kohokodista oli myös ravintolapäivä, jota vietettiin muun muassa Helsingissä, Kotkassa, Kouvolassa ja Oulussa.

Vegekesä näkyi myös internetissä. Vegaanin keittokirjan resepteihin pääsi tutustumaan Animalian verkkosivuilta löytyvällä reseptikoneella. Facebookissa haettiin pitkin kesää reseptejä parhai-siin vegaanisiin salaatteihin, pihveihin, piiraisiin ja jälkiruokiin. Lisäksi koko kesän kestänyt kilpailu, jossa oli pal-kintona lahjakortteja Ekokauppa Eko-lon myymälöihin, täytti Instagramia ja

Twitteriä silmänruualla ja hashtagilla #vegekesä.

Huomio ruokavalioonEräs kesätapahtumia järjestänyt Ani-malian aktiivi piti Vegekesä-kiertueessa tärkeänä sitä, että se kannusti kojuilla vierailevia ihmisiä ottamaan kantaa ruo-kavalionsa eettisyyteen.

Tapahtumissa tuli esiin, että vaikka harva pitää tehotuotantoa ongelmat-tomana, ruokavalioon liittyy edelleen väärinkäsityksiä ja ongelmallisia asen-teita, kuten että ihminen on tarkoitettu lihansyöjäksi, urheilijat tarvitsevat eläin-proteiinia ja miehet syövät lihaa. Tai jos lihantuotanto lopetetaan, pelkät pellot

animalian kesäkiertue levitti kasvissyönnin ilosanomaa kaupunkitapahtumissa ympäri suomen.

Vegekesä maistui hyvältä

teksti siMo Porola • kuvat seiJa elsilä ja venla MaiJanen

12

eivät riitä tuottamaan ruokaa kaikille. Kunnollisia perusteluja eläinteollisuu-

den oikeuttamiseksi on kuitenkin vaikeaa löytää. Modernissa yhteiskunnassa ihmi-set pystyvät elämään terveellisesti täysin kasvisperäisellä ruokavaliolla, kun taas eläintuotanto aiheuttaa tarpeetonta kär-simystä eläimille ja tuhoa ympäristölle. Kun lupiinitempeh loistaa poissaolol-laan lähikaupoissa ja lehmästä tehty pihvi maksaa samassa paikassa muutamia eu-roja, kyse on taloudellisista, poliittisista ja sosiaalisista rakenteista, jotka ovat muu-tettavissa. Niiden on myös syytä muuttua, jos tavoitteena on ihmisille ja muille eläi-

Elisa Aaltonen & Sami Keto (toim.):EläimEt yhtEiS KunnASSA

Kirjasensaatio eläinten asemasta. Kirjoittajina mm. Jenni Haukio, Antti Nylén ja Laura Gustafsson. Mitä on olla eläin? Onko eläimillä oikeuksia tai vapauksia?

hannu nyberg: olAvi virtA hurmioStA turmioonSamettiääninen Olavi Virta on yksi Suomen kaikkien aikojen suosituimmista laulajista, mutta mikä mies Ola oikeasti oli? Kirja sisältää kaiken sen tiedon Olavi Virran elämästä, jota ei ole aiemmin kerrottu.

Seppo turunen & maia raitanen:vAlloittAvAt lAjitPitääkö kaikkien kukkien antaa kukkia, jopa jättipalsamin? Ainutlaatuista tietokirjaa muualta tulevista kasveista, eläimistä ja sienistä ryydittävät kekseliäät värikuvat.

Tilaa netistä www.intokustannus.fi tai myynti@intokustannus.fi. Hintoihin lisätään toimituskulut 3–5 €.

Valloittavat kirjat!

laura Gustafsson & terike haapoja:hiStory AccordinG to cAttlEThe volume presents the history of one of the most important companion species of humans, cattle, as if seen from the bovine perspective.

denise rudberg:yKSi tAppAvA SyrjähyppyRikas liikemies kuolee kotinsa edustalla. Mikä rooli on sala­peräisellä kerholla, jonka jäsenet maksavat fantasioidensa toteuttamisesta pitkän pennin?

31 € ovh 35€

pasi Sahlberg:SuomAlAiSEn Koulun mEnEStyStArinA Miten Suomi nousi 30 vuodessa koulutuksen kärkimaaksi? Harvardissa työskentelevän Pasi Sahlbergin lukuisille eri kielille käännetty menestysteos osoittaa, ettei hyvään kouluun ollut kiertoteitä.

mubarak, nilsson, Saxén:SuomEn SomAlit16 000 suomalaista puhuu äidinkielenään somalia. Silti heidän kulttuurinsa ja elämänsä on tuntematonta monelle. Kirja perustuu lähes sataan haastatteluun, tilastoihin ja tutkimuksiin.

risto isomäki:mitEn SAlpAuSSElät SyntyivätLuettuasi tämän kirjan et enää katso kesämökkisi ympäristöä etkä Suomen maisemia samoin silmin kuin ennen.

32 € ovh 36€

23 € ovh 26€

26 € ovh 29€

28 € ovh 32€

24€ ovh 27€

24 € ovh 27€

28 € ovh 32€

mille oikeudenmukainen ja ekologisesti kestävä maailma.

Kohti kasvisruualla elävää yhteiskuntaa

Kasvissyönnin leviämisen kannalta oleel-lista on sen saatavuus ja sosiaalinen hy-väksyttävyys. Kesäkiertueella tulikin hyvin esiin se, että työ kasvisruuan edis-tämiseksi on erityisen tärkeää pienem-millä paikkakunnilla, joissa ei ole suurten kaupunkien erikoiskauppa- ja ravintola-tarjontaa. Edistystä on kuitenkin tapah-tunut, ja tätä nykyä keskeisimpiä soija- ja kauratuotteita on saatavissa isommista

marketeista ympäri maan. On myös ilo huomata, miten keskikokoisistakin kau-pungeista löytyy jo kasvisravintoloita ja miten jotkin ravintolaketjut ovat alkaneet lisätä vegaanista tarjontaansa.

Koskaan aiemmin ei ole ollut yhtä vaivatonta aloittaa kasvissyönti kuin nyt. Internet on pullollaan helposti omaksut-tavaa ja maksutonta resepti- ja ravitse-mustietoutta. Vegaanihaasteen kaltaiset tempaukset antavat yhteisöllistä tukea ja tarvittaessa henkilökohtaista tuutorointia kasvissyönnin aloittamiseen. Kaikkien ei kuitenkaan ole mahdollista siirtyä yh-dessä yössä sekasyöjästä kasvissyöjäksi, joten voi olla käytännöllisintä aloittaa 1–2 kasvisruokapäivällä viikossa. Jokaisella kulutusvalinnalla on kuitenkin aina suora vaikutus eläinteollisuuteen, ja jokainen julkinen teko kasvisruoan puolesta luo tietä sille, että jonain päivänä kasvisruoka ei ole enää vain jokin erikoisuus, vaan se yleisin ruokavalio.

Kirjoittaja työskenteli Animaliassa kesä-kiertueesta vastanneena projektikoordinaat-torina keväällä ja kesällä 2015.

Tampereen Laikunlavalla vietettiin Vegekesää Maria Emilian & the Bandin säes-tyksellä heinäkuussa.

13

H yvään, terveyttä edis-tävään ruokavalioon kuu-luu virallisen suomalaisen ravitsemussuosituksen mu-

kaan kasviksia, marjoja, hedelmiä, palko-kasveja ja täysjyväviljaa sekä kasviöljyjä, siemeniä ja pähkinöitä. Tämänhän jokai-nen tietää, mutta ovatko valtion ravitse-musneuvottelukunnan suosittelemat kala, maito ja siipikarjan liha myös tarpeellisia terveellisessä ruokavaliossa? 

Laillistetun ravitsemusterapeutti Jo-hanna Kaipiaisen mukaan eivät ole. 

”Pohjimmiltaan suositukset ovat enemmän politiikkaa kuin tiedettä. Jos mentäisiin puhtaasti tiede edellä, ensisi-jaisesti suositeltaisiin kasvis- eikä seka-ruokavaliota.” 

Ravitsemussuosituksessa on otettu huomioon suomalainen ruokakulttuuri

ja -tottumukset. Siinä on pyritty tuomaan esille tuttuja ruokia. 

”Ehkä myös senkin takia palkokasvit ovat jääneet niin pimentoon suosituk-sissa. Monissa muissa maissa kasvipohjai-set vaihtoehdot ovat tasavertaisia tai jopa suositellumpia vaihtoehtoja kuin eläinpe-räiset vastaavat.” 

Maitomaa Suomi  Suomalaisen ravintosuosituksen tukena on ravintokolmio, jonka pohjan muo-dostavat kasvikset ja hedelmät, joista saa vitamiineja, kuituja ja muita hyödyllisiä aineita. Kasviksia pitäisi syödä vähintään puoli kiloa päivässä.  

Seuraavassa kerroksessa ovat täysjy-välisäkkeet ja peruna sekä puurot, leivät ja mysli. Viljasta ja perunasta saa hyviä, kuitupitoisia hiilihydraatteja, jotka ovat tärkeitä energian lähteitä. Niistä saadaan myös erityisesti B-ryhmän vitamiineja, ki-vennäisaineita ja proteiinia.  

Ravintokolmion keskivaiheilla ve-gaani törmää maitoesteeseen. Kerrok-sessa ovat kyllä kasviöljypohjaiset rasvat, pähkinät ja siemenet, mutta myös vähä-rasvaiset maitovalmisteet. Maidon katso-

taan olevan tärkeä proteiinin, kalsiumin, jodin ja D-vitamiinin lähde. Kaipiaisen mukaan maidossa on kyllä kivennäisai-neita ja vitamiineja, mutta myös kovaa rasvaa ja kolesterolia. 

”Saadakseen niitä ravintoaineita mitä maidossa on, ei tarvitse juoda maitoa. Kaiken voi saada terveellisemmistä vaih-toehdoista, kuten soija-, kaura-, riisi- ja mantelimaidoista sekä näistä valmiste-tuista tuotteista. Niihin on lisätty samoja ravintoaineita mitä lehmänmaidossa on, esimerkiksi kalsiumia niissä on yhtä pal-jon kuin lehmänmaidossa.” 

Kalsiumia saa helposti myös monista eri kasvikunnan tuotteista, kuten vih-

vegaani ei saa proteiinia. eikä varsinkaan kalsiumia. kuulostaako tutulta? suomalainen ravitsemussuositus suosii

lihaa ja maitoa, vaikka näin ei todellakaan pitäisi olla.

Irti vegaanimyyteistäteksti taiJa rinne • kuvitus sanni airaksinen

”Vegaanit eivät välttämättä tarvitse kalsiumia yhtä paljon kuin sekasyöjät, sillä

eläinproteiini aiheuttaa kalsiumin hävikkiä

elimistöstä.”

14

Vegaanin ravintoympyrässä kasvikset, hedelmät ja marjat muodostavat puolet ympyrästä.

Toinen puoli koostuu viljatuotteista, palkokasveista ja pähkinöistä siten,

että proteiiniruokia on noin neljännes.

Jos on aloitteleva vegaani, kannattaa hankkia alkuun ainakin yksi hyvä keittokirja ja lähteä sen avulla kokeilemaan rohkeasti uutta. Animalian netti putiikista saat parhaat vegaaniruokakirjat!

animalia.fi/tilaa-tuotteita

15

tieto ei tue. Rautaa on runsaasti kasvikunnan tuotteissa, kuten palkokasveissa, täysjyvävil-jatuotteissa, vihreissä lehtivihanneksissa ja kuivatuissa hedelmissä. Lisäksi C-vitamiini auttaa sen imeytymisessä. 

sinkki  Sinkkiä tarvitaan muun muassa lisääntymi-sen, kasvun ja sukupuolisen kehityksen sää-telyyn, hermoston toimintaan ja vastustus-kykyyn. Sinkin saanti on vegaanille harvoin ongelma, vaikkakin vilja- ja palkokasvien fy-taatti heikentää sen imeytymistä. Sinkin läh-teitä ovat esimerkiksi kokojyväviljatuotteet, palkokasvit ja pähkinät. 

Jodi  Jodi on tärkeä erityisesti kilpirauhasen toi-minnalle. Sitä tarvitaan myös aivojen kehi-tykseen, ja raskauden aikana onkin hyvin tär-keä huolehtia sen saannista. Suomen maa-perässä on vain vähän jodia, minkä vuoksi sitä lisätään eläinten rehuun. Vegaani saa jo-dia ravintolisästä tai merilevästä. Merilevän jodipitoisuus vaihtelee paljon. Onkin tärkeää tietää käyttämänsä levän jodipitoisuus, sillä jodia voi saada myös liikaa. 

seleeni  Seleeni osallistuu antioksidanttipuolustuk-seen ja sitoo muun muassa raskasmetalleja elimistössä. Se on tärkeä myös kilpirauhasen toiminnalle. Suomen maaperässä ei ole juuri seleeniä, vaan sitä lisätään lannoitteisiin. Seleenin saanti voikin olla ongelma vain silloin, jos käyttää yksinomaan luomu-tuotteita. Erinomainen seleenin lähde on para- eli brasilianpähkinä. 

Proteiini  Proteiinit muodostavat uusia kudoksia ja uudistavat niitä. Proteiini on myös energia-ravintoaine. Proteiinin saanti ei ole ongelma vegaaniruokavaliossa, se on sitkeästi elävä myytti. Linssit, herneet, tofu, soija, täysjyvä-vilja, pähkinät ja siemenet ovat erittäin hyviä proteiinin lähteitä. 

B12

Tärkeä vitamiini hermostolle ja veren puna-solujen muodostuksessa. Sitä tarvitaan myös foolihapon muuttamisesta elimistössä toimi-vaan muotoon. Vegaani saa B12-vitamiinia vitamiinilisistä ja B12-vitamiinilla täydenne-tyistä tuotteista, kuten kasvimaidoista.  

d-vitaMiini  d-vitamiinia tarvitaan kasvuun, luun ja ham-paiden muodostumiseen sekä kalsium- ja fosforiaineenvaihduntaan. Joissain kasvi-maidoissa ja margariineissa on d-vitamiinia, mutta Kaipiainen suosittelee d-vitamiini-lisää talviaikaan 25 µg/vrk ja raskaana ole-ville 50 µg/vrk. d2-vitamiini on aina kasvi-peräistä, d3 pääsääntöisesti eläinperäistä.  

riBoflaviini  Riboflaviini, eli B2-vitamiini, on tärkeä esi-merkiksi energian tuotannossa sekä solujen aineenvaihdunnassa. Riboflaviinin saanti ei yleensä ole ongelmallista vegaaneille. Saan-tilähteitä ovat muun muassa soija, sienet, vihreät lehtivihannekset, avokado ja mantelit sekä täydennetyt kasvimaidot. 

kalsiuM  Kalsium on tärkeä luuston ja hampaiden ke-hitykselle. Täydennettyjen tuotteiden, ku-ten kasvimaitojen, lisäksi kalsiumia saadaan muun muassa vihreistä lehtivihanneksista, pähkinöistä ja pavuista. Vegaanit eivät vält-tämättä edes tarvitse kalsiumia yhtä paljon kuin sekasyöjät, sillä eläinproteiini aiheuttaa kalsiumin hävikkiä elimistöstä. 

rauta  Rautaa tarvitaan hapen kuljetukseen. Se on myös useiden entsyymien osana eri puolella elimistöä. Kaipiaisen mukaan raudan saan-nin ongelmallisuus on myytti, jota tutkimus-

hankalat ravintoaineet ja vitamiinit?  

Lähteet: Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Terveyskirjasto, The Vegan RD, The Vegan Society, Vegaaniliitto. 

Virallisen ravintosuosituksen mukaan vegaanille vaikeaa on B12- ja d-vitamiinin, riboflaviinin, kalsiumin, raudan, sinkin, jodin, seleenin ja proteiinin tarvittava saanti. Kaipiainen sanoo, että osa listan ravintoaineista eivät ole millään lailla ongelmia vegaaniruokavaliossa. 

16

reistä lehtivihanneksista, pähkinöistä ja pavuista. 

Kaipiaisen mielestä suomalainen mei-jeriteollisuus on syy, miksi maitoa tupu-tetaan meille. Hän näkee suurena ongel-mana myös sen, että valtion ravitsemus-neuvottelukunta on maa- ja metsätalous-ministeriön alainen. 

”Valtion ravitsemusneuvottelukunnan nettisivuillakin todetaan, että ravitsemus-politiikka on osa maatalouspolitiikkaa. Neuvottelukunta kuuluisi maa- ja metsä-talousministeriön sijaan loogisesti sosi-aali- ja terveysministeriön alle.” 

Maitokeskusteluissa unohtuu usein myös jodi, joka jää kalsiumin varjoon. Suomessa eläinten rehuun lisätään jodia, koska Suomen maaperässä sitä on niu-kasti. Sen vuoksi lehmänmaito on merkit-tävä jodin lähde jodioidun suolan lisäksi maidonjuojille. Vegaaneilla onkin hyvä olla jokin muu jodin lähde, kuten jodia sisältävät ravintolisät. 

Rasvojen suhteen vegaani voi olla melko huoletta. Toisin kuin sekaruoka-valiossa, vegaanit eivät yleensä saa liikaa kovaa rasvaa. Rasvoissa kannattaa kiinnit-tää huomio riittävään omega-3-sarjan ras-

vahappojen saantiin. Rypsiöljy on hyvä valinta päivittäiseen ruuanlaittoon. Kan-nattaa muistaa, että kookosrasva on lähes kokonaan tyydyttynyttä kovaa rasvaa.  

Palkokasvien arvoa proteiinin­lähteenä ei ymmärretä 

Virallisen ravintokolmion yläkerroksissa ovat vielä kala ja siipikarja, liha ja kanan-muna. Nämä yhdistetään ensimmäisenä proteiiniin, mutta proteiinia saadakseen ei todellakaan tarvitse syödä eläimiä. Esi-merkiksi linssit, herneet, tofu, täysjyvä-vilja, pähkinät ja siemenet ovat erinomai-sia proteiinin lähteitä. 

”Tutkimukset osoittavat kiistatta, että lihansyönnillä petaa itselleen elintasosai-rauksia ja lyhyemmän elämän.” 

Palkokasveissa on runsaasti esimer-kiksi folaattia ja kuitua, joiden saanti jää helposti vajaaksi sekaruokavaliossa. Suo-malaisilla niiden saanti on keskimäärin alle suositellun.  

”Miksei siis virallisissa suosituksissa suositella palkokasveja ensisijaisena pro-teiinin lähteenä, vaan kaikista epäeetti-sintä siipikarjan lihaa? Ravitsemussuosi-tuksissa palkokasvit on kaiken lisäksi si-

joitettu kasvisosioon, mikä osoittaa, ettei niiden arvoa lihan korvaajana ymmärretä tai haluta ymmärtää.” 

Ainoa ravintoaine, jota kasvikunnan tuotteissa ei ole lainkaan, on B12-vita-miini. Sen vuoksi jokaisen vegaanin on huolehdittava sen saannista itse.  

Kalan syöntiä valtion ravitsemus-neuvottelukunta suosittelee rasvaisesta kalasta saatavan D-vitamiinin vuoksi, mutta vitamiinin pääasiallinen lähde on aurinko. Suomessa D-vitamiinia tarvi-taan talvella lisänä ruokavaliosta riippu-matta. Ravinnosta on vaikea saada tar-peeksi D-vitamiinia, koska sitä on kas-vikunnassa vain joissain metsäsienissä sekä lisättynä margariineihin ja kasvi-maitoihin.

”Saadakseen niitä ravintoaineita,

mitä maidossa on, ei tarvitse

juoda maitoa.”

17

Tyylikäs kalenteri vapaaehtoisvoiminteksti Jari-Pekka kanniainen & asta riikonen • kuvat Janica karasti, nina tulilahti ja asta riikonen

18

V iime syksynä Turkittoman perjantain sosiaalisen me-dian valokuvatempauksessa Oulun Animalian puheen-

johtaja Milla Kyllönen riisuutui Asta Riikosen aikaisemmin heittämän vitsin innostamana ja muut malliksi suostuneet seurasivat perästä.

Asta etsi samaan aikaan opinnäytetyö-aihetta muotoilijan ammattikorkeakoulu-opinnoilleen, ja siitä idea syntyi. Aluksi kalenterin tarkoituksena oli vain tuottaa varoja Oulun Animalian toimintaan ja tehdä se omien aktiivien kesken. Kun-nianhimoiset tavoitteet tulivat kuitenkin esille nopeasti.

”Olisimme esimerkiksi halunneet del-finaario- ja vesieläinpuistoaiheisen ku-van, joka olisi kuvattu veden alla isossa altaassa. Mutta meillä ei ollut aikaa eikä rahaa”, Asta kertoo.

13 vapaaehtoista eläinten puolestaResurssipula ei lannistanut, vaan esiin nousi vielä uusi idea. Oululainen järjes-tön aktiivi Tiia Sallinen  esitti ajatuksen julkkiskuvista.

Yllättäen todella moni julkisuuden henkilö oli kiinnostunut tulemaan projek-tiin mukaan ja edistämään eläinten ase-maa ilman palkkiota. Kalenterin malleiksi päätyivät mediatuotannon ja viihteen mo-nitoimimies Sampo Marjomaa, Mr. Gay Finland 2014 Peter Lindén, Mount Eve-restin ensimmäisenä suomalaisena nai-sena valloittanut Carina Räihä, kosmo-logi ja teoreettisen fysiikan lehtori Syksy Räsänen, burleski- ja pin-up-taiteilija Ginger Ale, kehonmuokkaus- ja perfor-manssitaiteilija Jussi Paradise sekä kirjai-lija ja teatterintekijä Laura Gustafsson.

Jokainen kalenterin kuva tuo esille yh-den epäkohdan eläinten kohtelusta aset-tamalla ihmisen eläimen asemaan. Lisäksi kuvan yhteydessä kerrotaan, mihin toi-menpiteeseen, käytäntöön tai asenteisiin kuva liittyy.

Pallot ja häkit päänvaivanaRekvisiittaa oli kuvauksissa runsaasti, ja sen hankkimisessa ja kuljettamisessa tuli pieniä mutkia matkaan projektin aikana. Turkistarhauksesta ja munijakanoista kertovissa kuvissa käytetyn, ihmisen ko-koon suhteutetun, häkin hikinen kärräys-urakka viivästytti kevään ensimmäisiä kuvauksia. Viihde-eläimistä kertovaan kuvaan ei alkuun löytynyt sopivaa ranta-palloa mistään, mutta loppujen lopuksi

kuvat saatiin otettua valvottujen öiden päätteeksi. Jutun kirjoittamisen aikaan viimeisiin kuvauksiin tarvittavaa porsi-tushäkkiä ei myöskään ollut saatu.

Jokaisen vapaaehtoisen panos on ollut korvaamaton kaikkien 13 kuvan kanssa. Monien eri tahojen aikataulujen yhteen-sovittaminen ei ole ollut helppoa.

”Tekemistä on riittänyt, mutta se on ollut sen arvoista. Kalenterin tekeminen on ollut hauskaa ja mukavaa, kuten Ani-maliassa toiminnan pitääkin olla. Tästä kalenterista tulee paras ikinä”, Milla sanoo.

Aktiivien osaaminen käyttöönMukana kalenterin tekemisessä on ol-lut monia vapaaehtoisia, muun muassa malleja, stylisti, valokuvaajia, rekvisiitan lainaajia ja askartelijoita ja auton kuljet-tajia. Muutama yritys ja koulu on myös lainannut tilojaan kuvauksille. Kalenterin graafikko Hanna Hyvönen on tehnyt ka-lenteria osana medianomin opintojaan. Asta sai käyttää kalenterin teossa lisäksi maskeeraus- ja kampaustaitojaan.

”Kun lähdin Animalian toimintaan mukaan, en uskonut, että meikki- ja hius-osaamisestani olisi jossain vaiheessa hyö-tyä. Nyt olen ollut mukana kaikissa kuva-uksissa sekä tempauksissa tekemässä sitä mitä osaan hyvin”, Asta kertoo.

”Muissakin osastoissa ympäri Suo-mea voisi kartoittaa jäsenistön ja aktii-vien osaamista. Jäsenissämme on var-masti paljon taidokkaita ihmisiä, jotka voisivat osaamisellaan järjestää erilaisia varainkeruukeinoja tai tempauksia”, Milla jatkaa.

Lisätietoja kalenterista ja sen tilaamisesta saa Facebook-sivulta facebook.com/13elainkohtaloa. Kalenteri julkaistaan ja tulee myyntiin elo-syyskuussa Animalian ja Pelastetaan koirat -yhdistysten verkko kauppoihin.

yksi vuoden taatusti näyttävimmistä tempauksista on oulun animalian puuhaama 13 eläinkohtaloa -kalenteri vuodelle 2016. hyvän asian puolesta vaatteet naulakkoon jättävät sekä julkkikset että animalian aktiivit.

Oulun Animalian Roope Kanninen asettaa itsensä kalenterissa broilerin asemaan. Ras-kas taakka symboloi broilerin jalostuksella aikaansaatua liika painoa, mikä johtaa mo-niin ongelmiin broilerien noin kuukauden mittaisen elämän aikana.

19

NUPOUTUSKIPUA TULISI HOITAAteksti laura uotila • kuvat oikeutta eläiMille ja WilhelMiina keränen

N upoutus tarkoittaa vasikoiden sarvenaiheiden tuhoamista niin, että niiden sarvien kasvu estyy. Suuri

osa suomalaisista vasikoista nupoutetaan.Nupouttamisen yleistyminen johtuu

erityisesti pihattonavetoiden lisääntymi-sestä. Vapaa liikkuminen pihatoissa on etu eläinten hyvinvoinnille, mutta se li-sää riskiä eläinten välisistä konflikteista. Tämän vuoksi pihatoissa elävät lehmät lähes poikkeuksetta nupoutetaan. Nu-poutettuja lehmiä pidetään myös hoita-jien kannalta turvallisempina. Vaihtoeh-toisesti voitaisiin kasvattaa luontaisesti sarvettomia nautoja, mutta tällä hetkellä

20

teestä. Puudute estää kivun toimenpide-hetkellä ja noin kaksi tuntia sen jälkeen. Tulehduskipulääke hoitaa kipua noin vuorokauden.

Usean vuorokauden kipuKeväällä julkaistiin Ann-Helena Hokka-sen väitöskirja Hot-iron disbudding pain in calves: Studies on perception of pain and options to increase pain alleviation. Väi-töskirjatyön tavoitteena oli selvittää suo-malaisten maidontuottajien käsityksiä ja käytäntöjä vasikoiden nupoutuskivusta sekä parantaa mahdollisuuksia tutkia ja hoitaa vasikoiden kokemaa kipua ennen nupoutusta ja sen jälkeen.

Tehokasta kivunhoitoa käytetään vä-hän, koska tilallinen ei saa käyttää rauhoi-tus- tai puudutusaineita itse, vaan paikalle on kutsuttava eläinlääkäri. Kustannusten säästämiseksi näin ei aina haluta tehdä.

Nupoutuskipua toimenpidehetkellä sekä heti sen jälkeen on tutkittu paljon, mutta nupoutuksen aiheuttamasta pi-dempikestoisesta kivusta tiedetään vielä hyvin vähän. Tutkimukset viittaisivat sii-hen, että vasikka voi tuntea kipua usean päivän ajan nupoutuksen jälkeen. Tut-kimuksessa haluttiin kehittää automaat-tinen mittauslaite, jolla voidaan mitata vasikoiden makuuaikaa ja unta eläimiä häiritsemättä. Vasikat ilmentävät kipua usein levottomuudella ja lepokäytöksen muutoksella, kun normaalisti lepokäytös on varsin muuttumaton.

Tuottajille lisää koulutusta Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, miten tuottajat kokevat nupoutuksen ai-heuttaman kivun eläimille ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen, kutsuvatko tuottajat eläinlääkärin lääkitsemään nupoutettavat eläimet.

Tutkimukseen osallistuneista maidon-tuottajista suurin osa suhtautui nupou-tuskipuun vakavasti ja koki eläimille ai-heutetun kivun olevan voimakasta. Tuot-tajat, jotka kokivat nupoutuskivun voi-makkaaksi, suhtautuivat naudan kipuun yleisestikin vakavammin kuin ne, jotka arvioivat kivun lievemmäksi. Tuottajat, jotka pitivät nupoutuksen aiheuttamaa kipua voimakkaana ja kivunlievityksen käyttöä tärkeänä, kutsuivat eläinlääkärin paikalle lääkitsemään nupoutettavat va-sikat useammin kuin ne, jotka arvioivat kivun ja kivunlievityksen tarpeen alhai-semmaksi. Kuitenkin alle puolet kyse-lyyn vastanneista kutsui eläinlääkärin tekemään nupoutukset. Johtopäätösten mukaan kivunlievityksen käyttö nupou-tuksen yhteydessä voisi tulevaisuudessa lisääntyä, jos tuottajia koulutettaisiin ny-kyistä enemmän vasikan kokemasta ki-vusta ja kivunlievityksen tärkeydestä.

Animalian tavoitteena on saada tule-vaan eläinsuojelulakiin kirjaus, että kivu-liaat toimenpiteet ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa on kiel-lettävä. Näihin toimenpiteisiin kuuluu muun muassa nupoutus.

Suomessa vasikat nupoutetaan kuuma-polttamalla sarvenaiheet. Toimenpide aiheuttaa vasikalle kaksi kolmannen asteen palovammaa, joten on selvää, että ilman kivunlievitystä se aiheuttaa eläimelle suurta tuskaa.

yleisimmin maidontuotannossa käyte-tyillä nautaroduilla on sarvet.

Suomessa vasikat nupoutetaan kuuma-polttamalla sarvenaiheet. Toimenpide ai-heuttaa vasikalle kaksi kolmannen asteen palovammaa, joten on selvää, että ilman ki-vunlievitystä se aiheuttaa eläimelle suurta tuskaa. Alle neljän viikon ikäisten vasikoi-den kipulääkitys nupoutuksessa ei ole Suo-messa pakollista, mutta suurin osa tiloista ilmoittaa silti jo käyttävänsä kipulääkitystä.

Kivunhoito on tehokasta, kun yhdiste-tään rauhoitus, paikallispuudutus ja tuleh-duskipulääkitys. Eläimen rauhoittaminen helpottaa puudutusaineen käyttöä, eikä vasikalle jää ikävää muistijälkeä toimenpi-

21

A nimalialla ei ole eläintaloja, sillä emme järjestä hätämajoitusta

eläimille tai etsi niille uusia koteja. Mil-joonien turkiseläinten, kymmenien mil-joonien tuotantoeläinten ja satojen tu-hansien koe-eläinten vuoksi on kuitenkin toimittava. Näiden eläinten asioita on ajettava tiedottamalla, kampanjoimalla sekä vaikuttamalla lainsäädäntöön, ylei-seen mielipiteeseen ja arkipäiväisiin ku-lutuspäätöksiin. Jotta Animalia voi toimia pitkäjänteisesti ja tehokkaasti, myös kan-sainvälisellä tasolla, tarvitaan rahallista tukea.

Koska eläinasioissa ei oteta edistys-askelia itsestään, meidän on vaadittava eläimille oikeutta, pidettävä niidenkin eläinten puolia, joita emme välttämättä koskaan kohtaa silmästä silmään. Siksi

mitä animalia tekee lahjoituksellasi?

järjestömme on olemassa ja siksi Sinun tukeasi tarvitaan.

Animalialla on useita erilaisia lah-joitusmahdollisuuksia, muun muassa verkko- ja puhelinlahjoitukset. Yleislah-joituksen voit tehdä Animalian lahjoitus-tilille: FI24 1011 3000 260629 (Nordea) SWIFT / BIC : NDEAFIHH. Lahjoituksen voi tehdä myös Animalian verkkosivujen kautta.

Jos haluat kohdentaa lahjoituksen eri-tyisesti johonkin Animalian toimintaan, saat eri kohteiden viitenumerot verkko-sivultamme. Voit maksaa myös ilman vii-tettä, jolloin lahjoitus kohdistetaan sitä eniten tarvitsevalle kohteelle.

Viitenumerot ja lisää tietoa muista lahjoitusmahdollisuuksista:animalia.fi/tue-työtämme/lahjoita

Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Animalialle 5.11.2014. Toimeenpanoaika on 1.1.2015–31.12.2016 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero POl-2014-10096.

Muutamia esimerkkejä siitä, mitä lahjoituksilla voidaan tehdä:

kouluvierailu 20 €

opas- ja tehtävävihkoset koko luokalle 50 €

pöytäpaikka kesätapahtu massa 100 €

500 kpl A3-kampanjajulisteita 250 €

4000 kpl vetoomuskortteja 400 €

kaikille avoin luento- ja keskustelutilaisuus 500 €

viikonlopun kestävä leiri 2500 €.

teksti ninni Pehkonen • kuva ingiMage

moni eläinjärjestö ohjaa lahjoitukset eläinten hoitokuluihin, ruokiin ja lääkärimaksuihin. lahjoittajalle kerrotaan,

kuinka monta kissanruokapurkkia kymmenellä eurolla saa. entä minne lahjoitusvarat animaliassa menevät?

22

nakki lautasella – mistä ruoka tulee?elina lappalainen, Syötäväksi kasvatetut -kirjan kirjoit-taja, on tehnyt lastenkirjan, jota on kaivattu. Kirjassa kuva-taan suomalaisten maatilojen arkea ja kerrotaan totuuden-mukaisesti tuotantoeläinten elämästä sekä ruuantuotan-nosta. Tässä kirja mielestäni onnistuu hyvin. Tarinassa kier-retään eläintuotantotilalta toiselle kahden lapsen ja eläin-lääkäri-isän mukana. Samalla kerrotaan kustakin tuotanto-eläimestä faktatietoja, kuten että poikatiput tapetaan heti kuoriutumisen jälkeen tai että sikojen saparoiden pureskelu kertoo ongelmista sikalan oloissa.

Kirja on tietokirja, jonka kohderyhmä on 7–11-vuotiaat koululaiset. Kymmenvuotias tyttäreni piti kirjasta ja aikoo näyttää sitä kavereilleen, koska "ehkä nekin sit alkaa kasvis-syöjiksi!" Suosittelen kirjaa myös pienemmille yhdessä ai-kuisen kanssa luettavaksi, koska sen avulla vanhemmat saa-vat hyvän mahdollisuuden keskustella ruuantuotannosta. Toisaalta harvalla aikuisellakaan on nykypäivänä käsitystä esimerkiksi siitä, miltä näyttää emakoiden porsitushäkki. Kuvittaja Christel Rönns on tehnyt upeaa työtä kuvates-saan eläintuotannon arkea realistisesti. Hänen kuvissaan emakko näyttää surulliselta ja häkkikanojen päät kurkotte-levat tiiviissä rivistössä.

Kirja ei anna valmiita vastauksia tai tuomitse perheiden kulutusvalintoja. Joitakuita tämä saattaa ärsyttää. Tähän kir-jailija on vastannut, että hän ei ole tehnyt pamflettia kasvis-syöjäperheille, vaan lastentietokirjan eläintuotannosta Suo-messa. Ja sanoisin, että hyvä niin.

ElinA vAlkAmA

Lappalainen, Elina & Rönns, Christel (kuv.): Nakki lautasella. Tammi, 2015. 48 s.

the tusk that did the damageJames, Tania: The Tusk That Did the Damage. Harvill Secker, 2015. 225 s.

intialaissyntyisen Tania Jamesin romaani kertoo kauniisti julmaa tarinaa norsuista, niiden hi-motuista syöksyhampaista sekä niiden ympärille kie-toutuvista ihmissuhteista.

Tarinassa on kaksi kertojaa, salametsästäjän veli, joka itsekin ajautuu salametsästäjäksi, ja norsujen pe-lastajasta elokuvaa tekevä nainen. Lukija pääsee kui-tenkin kurkistamaan myös pienenä orvoksi jääneen ja isona maaseutua terrorisoivan urosnorsun sekä nor-sujen kouluttajan ja hoitajan mieleen.

Kirjailija ei selitä asioita puhki vaan jättää runsaasti tilaa lukijan omille päätelmille ja tulkinnoille. Kaltoin kohdellun norsun tragedia jää vaivaamaan pitkäksi aikaa.

Romaania ei ole vielä saatavissa suomeksi, mutta toivottavasti asia korjaantuu pian.

PAuliinA klEmOlA

beneath the surface: killer whales, sea-world, and the truth beyond blackfishHargrove, John & Chua-Eoan, Howard: Beneath the Surface: Killer Whales, SeaWorld, and the Truth Beyond Blackfish. Palgrave Macmillan, 2015. 264 s.

beneath the sur-face on SeaWorldin enti-sen eläinkouluttajan John Hargroven tarina. Hän työskenteli uransa aikana 20 eri miekkavalaan kanssa ja tutustui varsin hyvin niiden persooniin, biologiaan ja monimutkaisiin sosi-aalisiin suhteisiin. Myöhemmin hän alkoi nähdä myös valaiden vankina pitämisen varjopuolet.

Kirja on kiehtova ja surullinenkin kurkistus Sea-Worldin toimintaan ja vankina elävien valaiden elä-mään. Kirjassa esiintyvät muun muassa Islannin ran-nikolta vuonna 1978 pyydystetty Kasatka, sen tytär Ta-kara ja vuonna 2014 SeaWorldin kouluttajan tappanut Tilikum. Kirjassa Hargrove kertoo omat perustelunsa sille, miksi SeaWorldin tapaisten laitosten toiminta ei kestä eettistä tarkastelua.

kAnErvA PElli

kirjan voi ostaa animalia ­

shopista

23

Kirjavinkit

24

teksti ja kuva Pauliina kleMola

Vegaanikapinallinen

 ”E läinten oikeudet olivat olleet mielessäni jo kauan. Olin tutustu-nut eläinoikeusjärjestö-

jen kuvamateriaaliin ja katsonut elokuvia aiheesta. Olin jättänyt broilerin ja sianlihan jo vuosia sit-ten. Kesällä 2014 jäi liha kokonaan pois, sillä tyttäreni Kiana ei halun-nut enää syödä sitä. Olin miettinyt vegaaniruokavaliota, mutta vasta viime vuodenvaihteessa hetki tun-tui oikealta”, Souri sanoo.

Hän hurahti veganismiin heti. ”En pystynyt ajattelemaan mi-

tään muuta. Se oli melkein kuin uskoontulo. Löysin ryhmän, johon tunsin vahvasti kuuluvani, ja näin äkkiä koko maailman ihan eri sil-min.”

Kun Souri kertoi vegaaniudes-taan Facebookissa, hän sai ensin kimppuunsa sekasyöjät. Hänen tuekseen tulivat ”ihanat vegaanit, jotka vastasivat sekasyöjille vii-saasti argumentoiden ja joilla oli valtavasti tietoa.”

Omien hyökkäys järkyttiKuherruskuukausi vegaanien kanssa kuitenkin päättyi keväiseen luomumaitokohuun.

”Annoin palautetta Valiolle har-haanjohtavasta mainonnasta, ja minut kutsuttiin luomutilalle. Kun jaoin sieltä ottamiani kuvia, jotkut vegaanit suuttuivat. Minun tulkit-tiin mainostavan luomumaitoa, vaikka eihän se ollut tarkoitukseni. Äkkiä minä ja vegaanit riitelimme keskenämme.”

”Omilta” tullut kritiikki satutti. ”Olen tottunut siihen, että

kaikki tekemiseni herättävät vas-tustusta. Roolini kai on rikkoa ra-joja. Nyt kuitenkin oma viiteryh-mäni kääntyi minua vastaan, ja se koski paljon pahemmin kuin mi-

kään aiemmin kokemani arvostelu.”Samoihin aikoihin 12-vuotias

tytär alkoi nirsoilla ruuan kanssa niin pahasti, että Souri pelkäsi lii-kuntaa harrastavan tytön tervey-den puolesta. Hän pakotti Kianan syömään kalaa ja joutui syömään sitä itsekin esimerkin vuoksi. Tä-män tunnustamisesta seurasi toi-nen raju hyökkäys.

Tärkeimpiä ovat eläimetKritiikki ahdisti Souria niin, ettei hän halunnutkaan enää olla ve-gaani.

”Välillä olen ajatellut, että minä-hän syön, mitä haluan! Mutta sit-ten mieleeni palaavat taas eläimet. Nyt kun tiedän eläinten kohtelusta sen mitä tiedän, minusta ei enää koskaan tule tavallista sekasyöjää. ”

Hän perusti Facebookiin Va-paamieliset vegaanit -ryhmän kai-kille niille, jotka pyrkivät elämään vegaanisesti mutta eivät syystä tai toisesta vielä pysty siihen aivan täydellisesti. Ryhmässä on jo useita satoja jäseniä.

”Uskon, että rennommalla asen-teella saa paremmin kontaktin

muihin ihmisiin. En ole tällä het-kellä vegaani, mikä ärsyttää joita-kin tiukkoja vegaaneja. Nimikkeitä ja leimoja tärkeämpää ovat eläimet ja se, miten pystyn vaikuttamaan laajemmin, ei se, olenko itse täys-vegaani.”

Ei vain ruokaaVaikka kaikki lähti eläinten oi-keuksista, matkan varrella Souri on herännyt myös eläintuotannon ympäristövaikutuksiin. Oma ter-veyskin on alkanut kiinnostaa eri tavalla kuin ennen, ja Souri kertoo alkaneensa harrastaa kevyttä lii-kuntaa entistä määrätietoisemmin.

”Olen virkeämpi ja unentar-peeni on vähentynyt. Voin panna suuhuni mitä haluan, ja paino py-syy kurissa. Tosin mieleni ei enää teekään rasvaista ruokaa. Muuten-kin mieltymykseni ovat muuttu-neet niin, että vaikka keinoliha tu-lisikin saataville, tuskin söisin sitä. En vain enää halua lihaa. Myös-kään maitotuotteita tai munia ei meille enää osteta. Kalankin jätän luultavasti uudestaan pois, kun olen saanut tyttäreni taas syömään monipuolisemmin. Hän haluaa olla vegaani ja syynää kaupassa pakkausten E-kooditkin minun puolestani”, Souri kertoo ylpeänä.

Souri tietää, että veganismi ei ole pelkkä ruokavalio.

”Käytän vielä vanhoja nah-kakenkiä, mutta nahkatakkia en pysty enää pitämään. Uusi lom-pakkoni ei ole nahkaa, enkä ole ostanut nahkaisia vöitä tai muita asusteita. Vegaaniseen kosmetiik-kaan en ole vielä perehtynyt kovin hyvin, koska uutta tietoa on tullut lyhyessä ajassa niin paljon, etten ole pystynyt omaksumaan kaikkea kerralla.”

Kaikista vastoinkäymisistä huo-limatta Souri tuntee vegaaniyhtei-sön yhä omakseen.

”Jotkut vegaaneista ovat ihanim-pia ihmisiä, joita olen tavannut. Kunnioitan myös niitä kimppuuni käyneitä ärripurreja. Heissä on hie-noa naisenergiaa.”

Samaa voi sanoa myös Kata-riina Sourista.

katariina souri ei ole koskaan kaihtanut haasteita. kun kirjailija laura gustafsson heitti hänelle tammikuussa vegaanihaasteen, hän otti sen epäröimättä vastaan.

25

”Nimikkeitä ja leimoja

tärkeämpää ovat eläimet ja

se, miten pystyn vaikuttamaan laajemmin, ei se, olenko itse täysvegaani.”

teksti Jarkko Minkovitsch • kuvat valMistaJat

Vaihtoehtoja jugurtille

planti soygurt maustamaton

alpro pehmeän täyteläinen

maustamaton

oatly maustamaton havregurtyosa naturell

Pääraaka-aine

Valmistus-maa

Pakkaus-koko

Hinta

Maku

Koostu-mus

Pisteet

Kaura

Suomi

400 g

2,19 € (5,48 €/kg)

”Paljon makua. Vähän pähkinäinen.”

”Makein näistä neljästä.”

”Kaurainen koostumus. Aika ruokaisa.”

Soija

Belgia

750 g

2,75 € (3,67 €/kg)

”Hieman makea, mutta raikas.”

”Jotain aromia tässä vähän on.”

”Täyteläinen ja sileä.”

Kaura

Ruotsi

1000 g

3,39 € (3,39 €/kg)

”Hapanta ja vähän kitkerääkin.”

”Aika kaurapuuromainen.”

”Juokseva koostumus.”

Soija

Suomi

750 g

3,39 € (4,52 €/kg)

”Raikas ja mieto. Alkuun soijainen.”

”Ehkä hieman jauhoinen.”

”Samettinen ja pehmeä.”

testi­

voittaja

edullisin

tavallisista päivittäistavarakaupoista voi löytää nykyään kymmeniä erikokoisia, -näköisiä ja -makuisia vegaanisia

jugurtin kaltaisia tuotteita. testasimme neljän eri valmistajan maustamattomat, mutta makeutetut vaihtoehdot jugurtille.

26

Animalia testaa

Animalia on nyt Mikkelissä!

teksti Jarkko Minkovitsch • kuva elsi rautiainen

Mistä saitte idean perustaa alue­osaston Mikkeliin?

Idea alueosaston perustamiseen tuli luok-katoveriltani ja Mikkelin Animalian toi-selta vetäjältä Martta Kinnuselta, joka on aiemminkin toiminut järjestöhommissa Joensuun Animaliassa ja Oikeutta Eläi-mille -järjestössä. Huomasimme, ettei Mikkelistä ole lainkaan Animalian toimin-taa ja että tällaiselle järjestölle olisi kuiten-kin kaupungissamme tilausta.

Miten toiminta Mikkelissä on lähtenyt käyntiin?

Kuten aina, alku on ollut vähän hidas. Meillä on kuitenkin kaupungin väkimää-rään nähden suhteellisen paljon aktiiveja ja toiminta vauhdittuu koko ajan. Lähi-aikoina esimerkiksi lähdemme pitämään pöytää Mikkelin torin Jättikirppikselle ja suunnittelemme myös omaa ravintolaa Ravintolapäiville.

Millaisia suunnitelmia teillä on syksylle?

Syksy on aktivoitumisen aikaa. Mukaan tulee varmasti paljon uusia ihmisiä, jol-loin tulevaa toimintaa päästään suunnitte-lemaan yhdessä. Luvassa on ainakin mo-nipuolista osallistumista erilaisiin tapah-tumiin sekä Animalian kampanjoihin.

Mitä sanoisit toiminnasta kiinnostuneille mikkeliläisille?

Rohkeasti mukaan! Meillä on aina tilaa uu-sille aktiiveille iästä, sukupuolesta ja ruoka-valiosta riippumatta! Toiminnasta kiinnos-tuneet voivat lähettää meille sähköpostia osoitteeseen mikkeli@animalia.fi.

animalialla on aina ollut paljon aktiivisia vapaaehtoisia ympäri suomea, ja nyt myös mikkeliin on perustettu animalian alueosasto. alueosastoissa kiinnostuneet animalialaiset voivat yhdessä suunnitella ja toteuttaa toimintaa eläinten hyväksi. haastattelimme alueosaston toista perustajaa, elisa korjansaloa.

27

animalia­ lainen

teksti eMilia raunio ja taiJa rinne • reseptit eMilia raunio • kuvat eMilia raunio ja Melisa ackerMann cc BY 2.0

syksyn saapuessa luonnosta saa vaikka mitä herkkuja. metsät pullistelevat ravitsevia sieniä ja marjoja, ja omenapuiden oksat ovat raskaina hedelmistä.

monet viljelevät omaa palstaa, josta satoa saa myös syksyllä.

Syksyn satoa

28

Vegepalsta

Omenapiirakka2 dl täysjyväjauhoja1 dl kaurahiutaleita1 tl leivinjauhetta1 dl kaurajuomaa0,5 dl öljyä0,5 dl ruokosokeria2 tl kanelia0,5 tl kardemummaa

Täyte:2 isoa omenaa0,5 dl ruokosokeria1 tl kanelia

Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään ja lisää kaurajuoma ja öljy. Vaivaa tasai-seksi massaksi. Öljyä piirakkavuoka ja le-vitä taikina pohjalle. Paista 200 asteessa 10 minuuttia ja valmista sillä aikaa täyte. Leikkaa omenat ohuiksi viipaleiksi ja se-koita joukkoon sokeri ja kaneli. Ota pii-rakka uunista ja levitä omenaviipaleet pohjalle. Paista vielä noin 15 minuuttia niin, että pohja on kypsä ja omenaviipa-leet saaneet kauniisti väriä.

Simppeli sieni ohratto (4 henkilölle)

3 dl ohrasuurimoita200 g tuoreita sieniä tai 2 dl kuivattuja(esim. suppilovahveroita, kantarellejatai tatteja)n. 7 dl kasvislientä1 sipuli3 valkosipulin kynttä1 dl kaurakermaaravintohiivahiutaleita

Paista sienet pannulla ja laita hetkeksi syrjään. Kuullota sipulit öljyssä ja lisää ohraryynit. Lisää vettä hiljalleen ja anna ohraryynien kypsyä miedolla lämmöllä noin 40 minuuttia. Lisää lopuksi kaura-kerma. Ripottele annosten päälle ravin-tohiivahiutaleita, jotta saat juustoisen maun.

Karrinen kurpitsa­keitto (4 henkilölle)

1 oranssi kurpitsa0,5 dl öljyäripaus merisuolaa, chiliä ja karria4 dl vettä2 dl kaurakermaa

Kaiverra kurpitsan sisus uunivuokaan ja erottele siemenet syrjään. Lisää öljyä, vettä, merisuolaa, chiliä, kanelia ja kar-ria. Paahda kypsäksi ja soseuta liemi-neen. Paahda siemenet suolan ja kanelin kera ja koristele keitto niillä.

VINKKI! Saat kurpitsasta hauskan kynttilälyhdyn syysiltoihin, kun leikkaat kokonaiselta kurpitsalta ”hatun” irti ja koverrat sisuksen pois kuorta rikkomatta. Kuoreen voit kaivertaa mitä tahansa kuvioita, perinteisiä Halloween-aiheita tai vaikkapa erilaisia eläimiä! Piirrä kuva ensin kurpitsan kylkeen ja leikkaa palat irti ääriviivojen mukaan terävällä veitsellä. Sisään voit panna vaikka soijakynttilän tai sähköisen tuikun. Jos et käytä lyhtyä heti, säilytä sitä viileässä.

K urpitsat, omenat ja sienet ovat todellista syysruokaa. Jos oma omenapuu tai palsta uu-

puu, kannattaa kysyä naapurilta tai kave-rilta, sillä monilta jää varsinkin omppuja yli oman tarpeen. Voit tehdä myös tun-nelmallisen syysretken metsään, joka on täynnä ilmaisia kasvisruoka-aarteita.

Metsäretken jälkeen chilinen kurpit-sakeitto ja suppilovahveroinen ohratto maistuvat mehevältä. Aterian kruunaa aromikkaista uuden sadon omenoista lei-vottu piirakka. Nauti pimenevistä illoista ja sateenropinasta ja anna itsellesi aikaa rauhoittua.

mEl

iSA

ACkE

rmAn

n C

C BY

2.0

29

Vegepalsta

Kouvola

Vihti

Oulu

Savonlinna

Joensuu

Mikkeli

Pääkaupunkiseutu

KeravaKotka

Kajaani

savonlinnan animalia on viettänyt jonkin aikaa hiljaiseloa, mutta kesän alussa toimintaa al-koi herätellä Johanna Hämäläinen.

“Huomasin Facebookista, että Savonlinnaan haetaan uutta yhteyshenkilöä ja päätin tehdä asi-alle jotain.”

Ensimmäinen alueosaston tapaaminen jär-jestettiin jo kesäkuun alussa. Mukaan tuli aivan uusia ihmisiä, jotka eivät ole ennen olleet Ani-malian toiminnassa mukana. Paikalliset tapahtu-mat ovat ehkä lisänneet halua toimia. Esimerkiksi toukokuussa Savonlinnassa kohistiin siilistä, joka löytyi kuoliaaksi kidutettuna.

“Ihmiset ovat odottaneet, että jotain Anima-lian kaltaista toimintaa tulisi paikkakunnalle. He ovat tulleet tapaamisiin innokkaasti ja haluavat todella tehdä töitä – jakaa tietoa eläinoikeusasi-asta ja järjestöstä.”

Savonlinnalaiset pitivät ensimmäisen kerran infopöytää heinäkuussa. Tarkoituksena on kat-soa, miten toiminta otetaan vastaan ja työ lähtee käyntiin.

”Rohkeasti mukaan vaan! Kaikki toiminta on hyödyllistä ja askel eteenpäin eläimille”, Johanna lähettää terveisiä paikallisille eläinten ystäville.

savonlinna sai uutta puhtia eläinoikeus-toimintaan

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verk-kosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikka-kuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) sekä valas-ryhmä (valasryhma@animalia.fi).

Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mu-kaan toimintaan!

Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattorikanerva.pelli@animalia.fipuh. (09) 720 6590

Pori

Forssa

TampereLahti

Jyväskylä

Rovaniemi

Itä­Lappi

savon­linna

Turku

JEn

nA

Oin

On

En

Savonlinnan animalialaisia: Kirsi Luostarinen, Mia, Arthur ja Henna Astikainen sekä Johanna Hämäläinen.

Kuopio

30

Animaalit kautta maan

Näin teet tilauksesi:POSTITSE: Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki

PUHELIMITSE: 09 720 65911,

ma–pe klo 10–15

SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi

Yli 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 4,10 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postitusku-lut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimis-tosta, osoite yllä.

Lisää tuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita

Shoppaile ja tue eläinten hyväksi tehtävää työtä!

koonnut ninni Pehkonen

Fur is worn by… -kangasmerkki 3 €Halkaisija 9 cm.

Vegaanin keittiössä Vegaanin keittiössä on kokoelma herkullisia ja terveellisiä kasvisreseptejä, joiden valmis-taminen ei vie liikaa aikaa, eivätkä raaka- aineet maksa maltaita.

Kettu-kangaskassi Kaiku Ethicalin valmistama kassi on Reilun kaupan puuvillaa.

Eläimet yhteis kunnassaOnko eläimillä oikeuksia tai vapauksia? Mikä eläinten yhteiskunnallisen aseman tulisi olla? Kirjan kirjoittajia ovat mm. Elisa Aaltola, Jenni Haukio, Salla Tuomivaara ja Birgitta Wahlberg.

Vegaanin keittokirja Vegaanin keittokirja on uudistettu painos jo 15 vuotta sitten ensimmäisen kerran jul-kaistusta kirjasta. Mukana on paljon uusia reseptejä niin arkeen kuin juhlaan.

25 €Ei-jäsenille 27 €

Fur is worn by beautiful animals and ugly people -klassikko lausahdus koristaa Animalian turkis-vastaista, luomu puuvillaista paitaa. Selkäpuolella Animalia-logo. Saatavana unisex-mallisena S, M, L, XL, XXL sekä lady fit -malli-sena S, M, L.

20 €Ei-jäsenille 25 €

Fur is worn by... -paita

tarjouksessa

Rintamerkki - paketti Rintamerkkipaketti sisältää 10 kappaleen otoksen Animalian rintamerkkejä.

10 €

30 €

23 €

12 €

uutuustuotteet

Tuulispää-postikortti 1 €Postikorteissa hurmaavat hevonen, lammas, sika ja naudat. Kuvaajina Jo-Anne McArthur sekä Annika Lepp.

Taidekortti 1 €Sanni Airaksisen korteissa valittavana Veden alla -postikortti sekä Sunna-niminen heppakortti.

normaali hintaiset tuotteet

31

Animaliashop

Lautasille päätyvä liha on yleensä peräisin eläimestä, joka on elänyt ahtaissa tiloissa, satojen tai tuhansien eläinten tuotantoyksiköissä, vailla mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen. Eläimet kasvatetaan virikkeettömissä ja tehdasmaisissa oloissa, joissa ne elävät lyhyen ja luonnottoman elämän.

Me emme hyväksy sitä, että eläinten hyvinvointi uhrataan taloudellisen tehokkuuden takia.

Auta meitä toimimaan tuotantoeläinten puolesta!

Rahankeräyslupa POl-2014-10096 on voimassa 31.12.2016 asti koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Lahjoita mieleisesi summa Animalian lahjoitustilille:

FI24 1011 3000 260629 (Nordea)Käytä viitettä 401971