keuda-lehti 1/2015

KEUDA

KAROLIINA YHDISTI KAHDEN ALAN OPINTOJA

TV-leipuri Jenni Höijer

opettaa Keudassa

LUOMU-PAINOTTEINENPUUTARHURI-

KOULUTUSLISÄÄ

SUOSIOTAAN

MERKONOMI, JOKATAITAA KAHVILAPALVELUT

KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI • 1/2015

4

6

14

8

Keuda on ammatillisen koulutuksen monialai-nen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen var-mistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvä-listyvässä toimintaympäristössä. Keuda on kun-tayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornais-ten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu noin 200 000 asukasta. Ammattitaitoisen henkilö-kuntamme määrä on lähes 650 ja liikevaihtomme vuonna 2014 oli noin 61 miljoonaa euroa.

KESKI-UUDENMAAN KOULUTUS-KUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTINro 1/2015, kevät 2015, 9. vuosikertaJulkaisija Keuda – Keski-Uudenmaan koulu- tuskuntayhtymä, Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää puh. 09 273 81 [email protected], www.keuda.fiPäätoimittaja Kuntayhtymän johtaja Hannu HeikkiläToimitus Viestintäpäällikkö Heli VastamäkiTaitto Zeeland / Tiina ValveValokuvat Anna Greus, Mikaela Holmberg, Totti Jylhä, Markku Ojala, Maarit Tiala ja Heli VastamäkiKansikuva Anna GreusPainopaikka Savion Kirjapaino OyPainosmäärä 4 200

3 Millaista se sitten on ollut?

4 Luomukoulutuksella maailmaa parantamaan

6 Kasvu Open vietti kiitoratapäivää Keudassa

7 Mestari Pro -esimiesvalmennusta

8 Tv-leipuri Jenni Höijer: ”Ammattilaiseksi kehittyy vain kovalla työllä”

10 Keudan ammattiopistosta oman näköinen tutkinto

11 Keudalla edelleen vetovoimaa yhteishaussa

11 Mikä ihmeen JOHTO?

12 Kodinhuoltaja on moniosaaja

13 Opiskelijafoorumilla keskustellaan ja annetaan palautetta

14 Merkonomi + kahvilapalvelut: Karoliina yhdisti kahden eri alan opintoja

15 Perustutkintoihin muutoksia

15 Ylen Puoli Seitsemän -ohjelman Matti Toivonen: Perinteisestä journalistista verkkopersoonaksi

16 Tutustumisjakso pohjustaa tietä ammattikorkeaan

16 Keuda ja Laurea entistä tiiviimpään yhteistyöhön

17 Shape-hankkeessa jaetaan hyviä käytänteitä eurooppalaisessa hengessä

18 Keudan SAKUstars-kisakatselmus

19 Kohti Turun Taitaja-finaaleja

20 ”Työnantaja tärkeässä roolissa aikuisopiskelijan arvioinnissa”

20 Onnistuneella yhteistyöllä tutkintoon

21 Keudan Seniorit ry on perustettu!

21 Ohjaamo aloitti Keski-Uudellamaalla

22 Pohjoismaat kävivät kylässä

23 Keudan Panimo mukana olutfestareilla

23 Erinomaista opiskelijapalautetta

23 Opiskelijakunta Kuomalle uusi hallitus

24 Yritysyhteistyö siivittää elektroniikka- asentajia työelämään

TÄSSÄ NUMEROSSA

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI2

iirryin joulukuun alussa 1976 maatilahallituksen tarkastajan virasta Kangasalan maatalo-uskurssikeskuksen johtajaksi. Siitä alkoi mielenkiintoinen,

koko työelämän kestänyt matkani am-matillisen koulutuksen tehtävissä. Hakeutumiseni opetusalalle ei ol-lut sattumaa. Monet nuoruuden kaveri-ni, mukaan lukien kaksi veljeäni, olivat käyneet ammatillisen koulutuksen, joka silloin sisälsi ammatillisen peruskoulu-tuksen ja opiston. Kotonani oli nuoruus-vuosieni ajan aina pari sen ajan työssä-oppijaa eli maatalousharjoittelijaa. Tun-sin Ahlmanin maatalousoppilaitoksen Tampereella ja jotenkin ajattelin, että olisi mukavaa työskennellä siellä. Siir-ryinkin sinne opiston maanviljelystalou-den lehtoriksi vuonna 1978. Kuitenkin jo seuraavana vuonna aloitin valtion op-pilaitoksen rehtorina Valkeakoskella ja rehtorin työtä jatkuikin sitten eri oppi-laitoksissa lähes 17 vuotta. Kesäkuussa 1996 alkoi työni Keudan johtajana. Olen kokenut, että nuorten ja ai-kuisten ammatillinen koulutus on ollut tärkeä tehtävä. Olen tuntenut, että työ on arvokasta. Teemme jotakin, josta on hyötyä, ja saamme aikaan myönteisiä asioita sekä yksilöille että yhteiskunnal-le. Työmme jälki säilyy ja kuuluu kauan. Viime kesänä tapasin opiskelijoitani 35 vuoden takaa, ja he muistelivat opiske-luaikaansa kuin eilistä päivää. Oppiminen sekä koulussa että työs-sä on parhaimmillaan todella upeaa. Osallistuminen yhteisiin opintoretkiin, ammattitaito- ja urheilukilpailuihin, kult-tuuriharrastuksiin ja yhdistystoimintaan luo sellaisia ulottuvuuksia opiskeluai-kaan, että toivoisin niiden säilyvän tule-vaisuudessakin. Tehokkuuden ja suorit-tamisen yksinomainen palvominen voi aiheuttaa huonoja jälkiseurauksia. Jokai-sen ihmisen pitäisi kussakin elämänvai-heessaan päästä harjoittamaan kyvyk-

kyytensä eri puolia. Työporukka, jossa ammatillista kou-lutusta tehdään, on ollut innostunutta ja mukaansa vetävää. Jokainen tietää, että työssä on hyviä ja huonoja päiviä. Kun katson nyt taaksepäin, muistan vain ne hyvät hetket. Ne innostuneet ja moti-voituneet opettajat ja opiskelijat, joiden saavutuksia on ollut ilo seurata. Koko sen laajan tukiporukan, joka tekee mah-dolliseksi koulutuksen järjestäjän toi-minnan. Ja tietenkin kaikki ne ihmiset, joiden kanssa olemme työelämässä ja yhteiskunnassa vuorovaikutuksessa. Koulutus yleensä ja ammatillinen koulutus erityisesti luo osaamista ja ky-vykkyyttä, jolla on työelämässä välitön-tä käyttöä. Se, että on taitava ja hyvä työssään, luo koko elämälle merkitystä. Sellaisen rakentamisessa olen muiden kanssa saanut olla mukana. Nopeasti muuttuvassa taloudessa osaamisen merkitys korostuu. Meiltä on löydyttävä osaavaa työvoimaa, joka on valmis jatkuvasti oppimaan uutta. Am-matillisen koulutuksen meneillään olevat uudistukset vastaavat osal-taan tähän haasteeseen. Täy-dennys- ja aikuiskoulutuksella on valtava tehtävä, kun Suo-men yli 250 000 työttömän osaaminen on päivitettä-vä 2020-luvulle. Olen ollut jonkin-laisena johtajana ja esimiehenä lähes 40 vuoden ajan. Mikä joh-tamisessa on tärkeää? Opet-taessani kauan sitten työnjoh-to-oppia oli Rautavaaran kir-joittaman kirjan nimi: Yhteistyö ja luottamus. Se pätee vieläkin. Siihen lisäisin vielä: Selkeys ja läsnäolo. Näillä pitäisi pärjätä. Esi-miestyö ja johtaminen on tietenkin koko elämän kestävä oppimispro-jekti. Johtamistaitojen parantamiseen

MILLAISTA SE ON SITTEN OLLUT?

S

ELÄKKEELLE LÄHTEVÄ KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA MUISTELEE URANSA VAIHEITA

on paneuduttava kaikilla esimiestasoil-la. Huono esimies tulee kalliiksi paitsi työntekijöille myös työnantajalle. Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni ennen siirtymistäni eläkkeelle. Innostus, halu ja ehkä myös tottumus seurata am-matillista koulutusta ja yhteiskunnallisia asioita varmasti jatkuvat. Juuri perusta-mamme Keudan Seniorit on yksi mah-dollisuus olla edelleen näköalapaikalla.

HANNU HEIKKILÄ Kuntayhtymän johtaja

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI 3

LUOMU-KOULUTUKSELLA MAAILMAA PARANTAMAAN

Luomua Saaren kartanosta, olkaa hyvät! Kouluttaja Mikko Rahtola ja opiskelija Eero Kok-konen tutkivat kasvihuoneen luomuyrttien kasvutilannetta

• teksti ja kuvat HELI VASTAMÄKI


LUOMU-VILJELTY RUOKA ON…• kasvatettu ilman kemiallisia torjunta-aineita ja lannoitteita.• tutkitusti hyväksi lajien monimuotoisuudelle.• paremman makuista kuin perinteisesti viljelty.

uomupainotteinen perustut-kintokoulutus alkaa kahdes-ti vuodessa. Hakijoita on ol-lut 50–60 kerralla ja heistä on valittu koulutukseen 12

per tuloerä.– Pyrimme valitsemaan opiskelijoiksi ne henkilöt, joilla on parhaat mahdollisuu-det työllistyä alalle. Ensi syksynä olem-me aloittamassa myös viljelypuutarhurin ammattitutkintoon johtavan koulutuk-sen luomupainotteisena, Mikko sanoo. Luomuviljelyn ammattilaisia tarvi-taan – sen Luomuliitossakin pitkään neuvontatehtävissä toiminut kouluttaja tietää paremmin kuin hyvin.– Suomi on vielä Itä-Euroopan tasolla luomutuotannossa. Luomun osuus elin-tarvikkeiden myynnissä on alle kaksi prosenttia, joten kasvun varaa on. Toi-von vielä näkeväni sen päivän, kun luo-mun osuus on meilläkin yli kahdeksan prosenttia, kuten Tanskassa, Mikko haa-veilee.

LUOMUMERKKI KÄYTTÖÖNLuomutuotanto on Suomessa itse asias-sa helpompaa kuin eteläisemmässä Eu-roopassa, koska meillä on vähemmän tuholaisia. Luomu on monella tilalla myös osoittautunut kannattavammaksi kuin perinteiset menetelmät. Kasvunä-kymät ovat hyvät ja koulutusta tarvitaan. Saaren kartano on Etelä-Suomen edelläkävijöitä luomupainotteisessa vil-jelykoulutuksessa. Myös tuotantoeläin-ten koulutuksessa on otettu askelia luo-mun suuntaan.– Nyt olemme viljelleet kahden vuo-den ajan omaa vajaata viittä hehtaaria luomumenetelmin, joten tänä keväänä saamme ottaa virallisesti käyttöön luo-mumerkin, Mikko Rahtola iloitsee. Myös kasvihuoneessa osa tilasta on omistettu luomutuotannolle. Saaren kar-tanon luomutuotteita voi ostaa omasta puutarhamyymälästä, Mäntsälän joista-kin marketeista sekä tuottajatori Kotipii-ristä Saaren kartanon läheisyydestä.

L

Keudan aikuisopistossa Mäntsälän Saaren kartanossa on järjestetty luomupainotteista puutarhurikoulutusta vuodesta 2010. Yhtenä Suomen luomuguruista tunnettu kouluttaja Mikko Rahtola astui puikkoihin vuosi sitten, ja koulutuksen suosio sen kuin lisääntyy.

KOKKI TÄHTÄÄ LUOMUYRITTÄJÄKSIEero Kokkonen opiskelee ensimmäistä lukuvuottaan luomupainotteisessa puu-tarhurikoulutuksessa. Hän on taustal-taan kokki.– Tein kokin töitä vajaat kymmenen vuotta. Kiinnostuin luomusta ja turhau-duin, kun en oikein päässyt käyttämään luomutuotteita työssäni, Eero kertoo. Käännekohta Eeron uralla oli, kun hän näki televisiosta ohjelman, jossa kerrottiin aquaponics-menetelmästä.– Siinä kaloja ja kasviksia kasvatetaan yhdessä, symbioosissa keskenään. Kä-vinkin Yhdysvalloissa opiskelemassa menetelmää. Eerolla on selkeä tähtäin: hän aikoo valmistumisensa jälkeen perustaa oman yrityksen, jossa pääsee yhdistämään ko-kin ja luomupuutarhurin ammattitai-tonsa. Työharjoittelupaikat hän valitsee niin, että ne tukevat mahdollisimman hyvin hänen suunnitelmaansa. Ensimmäisenä opintovuonna Saaren kartanossa kasvitietouden pänttäämisen määrä on vähän yllättänyt.– Se on kaiken puutarhurin työn perus-ta, myös luomutuotannon, kouluttaja Mikko naurahtaa. Hän kertoo, että luomupuutarhuri-ryhmät ovat täynnä Eeron kaltaisia aktii-visia ja määrätietoisia tulevaisuuden am-mattilaisia. He saavat koulutuksen aika-na paitsi tietoa ja taitoa, myös korvaa-

mattomia alan verkostoja.

Maukasta luomua suoraan suuhun!


• teksti ja kuvat MAARIT TIALA

Maaliskuun kiitoratapäi-vään oli valittu hakemus-ten perusteella 15 yritys-tä, jotka saavat kymme-nien asiantuntijoiden eli

mylläreiden sparrauksen, rahoittajien ja kasvun strategistien erityishuomion. Päivä alkoi viidentoista myllärin esit-täytymisellä. Yritysten edustajat oli seu-raavana vuorossa. Heidät oli ohjeistettu valmistelemaan 3-4 minuutin pitchaus – lyhyt, tarinallinen yritysesittely, jonka ta-voitteena vakuuttaa kuulijat eli myydä oma ajatus. Yritysten edustajien ja asiantuntijoi-den eli mylläreiden kahdenkeskisiin ta-paamisiin (myllyihin) oli aikaa varat-tu kolme varttia. Myllyt ovat kuin liike-toiminnan kehittämisen minityöpajoja. Myllärit haastavat yritysten kasvusuun-nitelmia rakentavasti sekä avaavat oman kokemuksensa ja osaamisensa kautta syntyviä ratkaisumalleja yrityksen kas-vun tueksi. Kumpikin taho on valmis-tautunut etukäteen omaan rooliinsa. Yri-tyksen edustajat ovat miettineet, minkä-laisiin asioihin haluavat saada vastauk-sen. Myllärit ovat tutustuneet yrityksen lähettämiin materiaaleihin, joten heillä on alustava kuva, miten herättää yrityk-sen kasvun mahdollisuuksia.

KASVU OPEN VIETTI KIITORATAPÄIVÄÄ KEUDASSA

Keuda on mukana järjestämässä Kasvu Openia, Keski-Uuden-maan Kasvupolkua 2015. Kiitoratapäivää vietettiin maalis-kuussa Keudan tiloissa Järvenpäässä.

USKO OMAAN JUTTUUSI!Kasvu Open antaa mahdollisuuden tu-tustua uusiin ihmisiin sekä luoda kon-takteja. Verkottuminen tapahtuu kiitora-tapäivänä vapaamuotoisesti kolmen yh-teisen osuuden aikana. Yrityksistä oli edustettuina yhdestä kolmeen henkilöä riippuen yrityksen koosta ja toimintata-voista. Myllyjen aikana käsitellään yri-tyksen asioita, jolloin pelisääntöinä ovat luottamus, avoimuus ja rakentava ote. Iltapäivän yhteenvedossa oli sel-

västi havaittavissa ensimmäisen päivän runsas anti. Myllyjen keskustelut nou-sivat ykköseksi, sillä siellä asiat olivat ruohonjuuritasolla. Yrityksen edustajille keskustelut vahvistivat yrityksen suun-nan olevan oikea. Omaan juttuun on vain uskottava, ja täysillä.

Kasvu Open on kasvuyrittäjyysohjelma, johon sisältyy starttipäivän lisäksi kaksi kiitoratapäivää ja finaali. Keski-Uudella-maalla myös toinen kiitoratapäivä järjestetään samoissa tiloissa ja finaali Keravalla Keuda-talossa.

Matkailualan opiskelijat saavat kiitorata-päivistä hyvää työkokemusta. Kuvassa päivän vetäjä Antti Niinivirta, matkailualan opettaja Merja Ahonen sekä opiskelijat Ella Lindqvist ja Sara Tammentie.

Myllykeskustelussa Jari Nordström (vas.)

Maapörssi Oy:stä myllärinään

Joonas Pikkarainen Edward Lynxistä.


Valmennus alkaa ja kymmenen hengen ryhmä keskustelee yhteisistäjohtamiskäytänteistä, hyvästä esimiestyöstä ja Mestarien pelisäännöistä. Ryhmä koostuu kiinteistöpalveluyhtiö Mestaritoiminta Oy:n palveluesimiehistä ja asiantuntijoista. Mestaritoiminta haluaa antaa työkaluja esimiehille muutosjohtamisen keskusteluun sekä uusien asioiden viemiseen käytäntöön. Mestarien pelisäännöt antavat jokaiselle työntekijälle raamit työssä toimimiseen.

simiesvalmennus Mestari Pro tuli ajan-kohtaiseksi, kun Järvenpään kaupun-gin ja Mestaritoiminta Oy:n välinen al-lianssisopimus käynnistyi vuoden vaih-teessa ja kaupungin henkilöstö siirtyi

liikkeenluovutuksella Mestaritoiminta Oy:hyn. Valmennuksen aikana esimiehet suorittavat tek-niikan erikoisammattitutkinnon.– Koulutuksen yhtenä tavoitteena on saada oma johtamisrakenne mestarimeiningin hengessä, kertoo Mestaritoiminta Oy:n palvelujohtaja Var-pu Paakinaho-Heikkinen.– Toimimme monipalvelumallilla, joka pitää si-sällään huolto-, kunnossapito- ja siivouspalvelut. Tutkinnon suorittajat saavat aidosta työympäris-töstä arjen tilanteita koulutukseensa. Näiden ti-lanteiden suunnittelu ja toteutus kuuluvat opis-keluun. Opiskelu kestää puolitoista vuotta, jon-ka aikana ryhmä ehtii tehdä myös arvioinnin ja jatkokehittämisen, jolloin ollaan jo hyvällä alulla yhteisen toimintakulttuurin rakentamisessa. EVÄITÄ UUTEEN TOIMINTAMALLIINKeudan aikuisopiston järjestämä koulutus täh-tää yhteisiin esimieskäytänteisiin. Koulutus suori-tetaan näyttötutkintona, joten sen painopiste on työpaikalla tapahtuva oppiminen. – Eväitä otetaan mukaan kymmeneltä koulutus-päivältä. Koulutuspäivän aikana vertaisopitaan ja kehitetään uutta toimintamallia. Kaikki tämä oli-si tarkoitus viedä toiminnallisella otteella arkeen, suunnittelee kouluttaja Elina Soukola.– Koulutuspäivä alkaa aina Mestaritoiminnan omalla ajankohtaisella asialla, joka liittyy koulu-tuspäivän teemaan. Näin saamme yrityksen toi-mialueet mukaan läpikäyntiä varten. Työnjohta-minen on kaikille yhteinen tutkinnon osa. Toi-nen osa valitaan kahdesta vaihtoehdosta, jotka ovat henkilöstö- tai asiakaspalvelun johtaminen ja prosessien johtaminen.

Kouluttaja Elina Soukola vauhdissa.

• teksti ja kuvat MAARIT TIALA• teksti ja kuvat MAARIT TIALA

EMESTARI PRO – ESIMIESVALMENNUSTA MESTARIMEININGILLÄ!


Tv:stä tuttu Jenni Höijer

opettaa tulevia leipuri-kondiittoreita

Keudassa:

AMMATTILAISEKSI KEHITTYY VAIN

KOVALLA TYÖLLÄ

Jenni Höijer on ollut jo vuosikymmenen ajan leipomoalan yrittäjä.

Hän on tullut suomalaisille tutuksi television kautta

maikkarin aamuista ja viimeksi Suomen paras

leipomo -ohjelmasta. Nyt Jenni on ottanut uuden

askeleen urallaan ja ryhty-nyt alansa opettajaksi.

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuvat MIKAELA HOLMBERG


enni kertoo aina toimineensa elä-mässä fiilispohjalta ja jotain pää-tettyään puskeneensa asiassa itse-pintaisesti eteenpäin. Fiilispohjal-ta hän päätti lukion jälkeen lähteä

opiskelemaan leipuri-kondiittoriksi koti-paikkakunnallaan Hämeenlinnassa. – Ensimmäinen opiskeluvuosi oli tus-kaa. Ei ollut helppoa olla muutamaa vuotta vanhempana suureksi osaksi ai-ka epämotivoituneiden nuorten opiske-lijoiden joukossa eikä opetuksen taso-kaan vakuuttanut, Jenni kertoo. Hyvä työssäoppimispaikka pelas-ti keskeyttämiseltä. Oppisopimuksella jatkaminen kävi mielessä, mutta Jennin opiskelun aikaan se oli järjestelyiltään vielä liian kankea vaihtoehto.– Päätin jatkaa sisulla tutkinnon lop-puun ja toinen vuosi uudessa ryhmässä ja toisen opettajan johdolla menikin pa-remmin, Jenni muistelee. Valmistumisen jälkeen hän kohta-si ison takaiskun: unelmien työpaikka Helsingissä irtisanoi hänet vain parin viikon työrupeaman jälkeen syistä, jotka vieläkin ovat Jennille vähän epäselvät.– Koin tilanteen niin epäreiluna, et-tä päätin leipomisen loppuvan minun osaltani tähän. Edessä oli vajaan vuoden mittainen kausi kehitysvammaisten kouluavustaja-na – ja sitten kuitenkin paluu oman am-

matin pariin jälkiruokakokkina Coombe Abbey -hotellissa Keski-Englannissa. YRITTÄJÄKIN TISKAASuomeen palattuaan Jenni päätyi opet-tajan sijaiseksi entiseen opiskelupaik-kaansa Hämeenlinnaan.– Opetin valmistuvaa kondiryhmää, jo-ka oli ollut opiskelemassa jo silloin, kun itsekin olin vielä siellä koulussa. Totesin silloin, että joskus vielä voin ryhtyä alan opettajaksi, mutta vielä minulla ei ollut siihen riittävää kokemusta, Jenni toteaa. Sijaisuuden jälkeen alkoi Jennin todellinen korkeakoulu leipomoalal-le: yrittäjyys. Ensin tuli kakkuleipomo, myöhemmin toteutui myös haave omas-ta kahvilasta. Jossain vaiheessa niitä oli useampiakin. Nyt Keudaan tultuaan Jen-ni on myynyt kahvilat ja jatkaa sivutoi-misena yrittäjänä kakkuleipomossaan Sokerileipuri Suomisessa.– Jälkeenpäin ajatellen olisi ollut hyvä hankkia enemmän alan kokemusta en-nen yrityksen perustamista, ensimmäiset viisi vuotta oli melkoista opettelua. Hän on yrityksessään ohjannut pal-jon työssäoppijoita ja pyrkinyt opetta-maan näille oikeaa asennetta työelä-mään: Kaikki tehtävät, jotka annetaan, on tehtävä huolella. Näin pääsee näyttä-mään taitojaan vähitellen haastavammis-sakin tehtävissä.

– Oma asenne työhön tärkein. Leipomo-alalla yrittäjäkin tiskaa, joten työssäop-pijankin on oltava siihen valmis. Minul-la on ollut vuosien varrella hyviä työs-säoppijoita: kolme viidestä vakituisesta työntekijästäni on tullut töihin sitä kaut-ta, Jenni kertoo. ETEENPÄIN URALLANyt Jenni pääsee opettamaan oikeaa asennetta Keudan opiskelijoille. Hänen mielestään asennetta todella voi opet-taa, omaa hyvää esimerkkiä näyttämällä.– Opettajan tärkein ominaisuus amma-tillisessa koulutuksessa on rautainen ja ajantasainen ammattitaito. On tärke-ää osata kertoa työelämän realiteeteista, tällä alalla tarvitaan paineensietokykyä, Jenni toteaa.– Itse lähdin opettajan hommiin, koska haluan kehittää omaakin ammattitaitoa-ni jälleen eteenpäin ja tietysti jakaa si-tä muille. Koulutuksen kansainvälistämi-nen kiinnostaa, samoin ammattitaitokil-pailut. Televisiotyötkin Jennillä todennä-köisesti jatkuvat myös tulevaisuudessa.– On hienoa olla nostamassa leipomo-alaa esille ja kertomassa suomalaisille, mistä leipä tulee. Leipurit eivät yleen-sä ole niin hyviä markkinoimaan itseään kuin kokit, nyt opetellaan alalle uutta kulttuuria.

J


lokuun 2015 alusta alkaen nou-datetaan uusia perustutkinnon perusteita ammatillisessa koulu-tuksessa. Muutoksen myötä tut-

kinnon suorittaminen muuttuu Keu-dan ammattiopistossa joustavammaksi ja yksilöllisemmäksi. Yksilöllisyyttä tut-kintoon saa, kun valitsee erilaisia valin-naisia tutkinnon osia toisista tutkinnois-ta tai teemoitetuista poluista. Teemoitetuista poluista järjestettiin nimikilpailu opiskelijoille. Kilpailuun osallistui kaikkiaan viisitoista opiske-lijaryhmää. Viisihenkinen kilpailuraa-ti, joka koostui Keudan ammattiopis-

KEUDAN AMMATTIOPISTOSTA

OMAN NÄKÖINEN TUTKINTO

ton henkilöstön, opiskelijoiden ja lii-ke-elämän edustajista, oli vaikuttunut nimikilpailun tasosta. Aiheita nimieh-dotuksiin oli haettu elokuvamaailmas-ta, sloganeista, sanaleikeistä ja osa oli pysynyt tiukasti polkujen sisällöissä. Raati valitsi Keudan polkujen nimiksi ehdotuksia kolmelta joukkueelta. Ki-san voittajaryhmä pääsee palkinnok-si viettämään ryhmäytymispäivää valit-semassaan aktiviteetissa, toiseksi tullut ryhmä pääsee elokuviin ja kolmannen palkinnon voittaneet saavat pullakahvit oppilaitoksensa kahvilasta.

TEEMAPOLUT OVAT SEURAAVAT

• teksti HENNA HYYTIÄ

E


KEUDA SPORTTIHIRMUOpiskelija on joko kilpaurheilija tai opiskeli-ja, joka haluaa ylläpitää työkuntoaan. Polku sisältää treenejä Keudassa tai yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Kuntoilla voi työs-säoppimisen ohessa, osallistumalla muiden oppilaitosten kursseille tai sovitun treenioh-jelman mukaan. Myös työkykyä ylläpitävät vapaasti valittavat tutkinnon osat sopivat tä-hän polkuun.

KEUDASTA KORKEA-ASTEELLEJatko-opintopolku, jolla opiskelija valmentau-tuu opiskeluun esim. ammattikorkeakoulus-sa. Opiskelijalle tarjotaan esimerkiksi verkko-opetuksena syventäviä kursseja jatko-opinto-jen kannalta keskeisissä yhteisissä tutkinnon osissa. Jos opiskelija suorittaa esimerkiksi val-mentavia kursseja avoimessa ammattikorkea-koulussa tai avoimessa yliopistossa, voidaan opintoja liittää osaksi polkua. Myös yksittäi-siä lukiokursseja voidaan ottaa osaksi polkua.

KEUDA YRITTÄJÄTOIMINTAPolku syventää opiskelijan yrittäjyystaito-ja ja taloushallinnollista osaamista. Tutkin-toon kerrytetään yrittäjyysopintoja Keudan vapaasti valittavista tutkinnon osista. Tut-kinnon osia voi suorittaa tapauskohtaises-ti verkko-opintoina, projektina, toimimalla yrittäjänä (myös NY-toiminta) tai työvaltai-sesti opiskelemalla.

KEUDA TAITAJA Polulla tähdätään tavanomaista pidemmälle

hiottuun ammattitaitoon esim. osallistumal-

la kilpailuun tai treenaamalla enemmän. Am-

matti- ja kädentaitoa hankitaan työvaltaista-

en ja/tai valmentautuen esim. Taitaja-kisoihin

itsenäisesti tai Keudan omissa kisoissa. Val-

mentautuminen tai lisätyössäoppiminen to-

teutetaan tyypillisesti vapaasti valittavien tut-

kinnon osien puitteissa. Joissakin tutkinnois-

sa on alakohtaisia Taitaja-tutkinnon osia. Jos

ei halua itse kisata, voi toimia myös kannus-

tajana tai kisajärjestäjänä.

KEUDA YHTEISTYÖPolulla opiskelija kartuttaa työelämässä tarvit-tavia vuorovaikutustaitoja ja työelämäosaamis-ta. Hän perehtyy valintansa mukaan yritysvies-tintään, vuorovaikutustaitoihin, esimiestaitoi-hin, työntekijätaitoihin tai työelämän lainsää-däntöön ja pelisääntöihin. Polkua voi suorittaa mm. työssäoppien, osallistumalla muiden op-pilaitosten (ml. korkea-aste) kursseille, Keu-dan ammattiopiston vapaasti valittavia tutkin-non osia suorittamalla tai verkko-opiskellen.

KEUDA MAAILMANMATKAAJAKeudan kansainvälisyyspolku, yksilöllinen opintopolku, johon liittyy opiskelua ja/tai työssäoppimista ulkomailla. Myös kotikan-sainvälistyminen huomioidaan, esimerkkinä Keudaan saapuvien kv-vieraiden isännöimi-nen tai muut Keudan ammattiopiston vapaas-ti valittavat opinnot. Myös ylimääräiset kieli- ja kulttuuriopinnot voivat olla osa tätä polkua.

uuri peruskoulusta valmistuvia suosi-va uudistunut yhteishaku on vähen-tänyt ammatillisen koulutuksen haki-jamääriä valtakunnallisesti. Keudaan

yhteishaussa haettiin suunnilleen saman verran kuin viime vuonna, kun haku oli juu-ri uudistunut. Ensisijaisia hakijoita Keudan ammatti-opistoon oli yhteensä 1 510, kun aloitus-paikkoja on 1 578. Viime vuoteen verrattu-na hakijamäärä on tippunut 23 ensisijaisel-la hakijalla ja aloituspaikat ovat lisääntyneet 109 paikalla. Eniten ensisijaisia hakijoita per aloitus-paikka oli Pekka Halosen akatemian kuva-artesaanikoulutukseen (168/76). Suosittuja olivat myös Tuusulan Kirkkotien hyvinvoin-tialojen koulutukset sekä Keravan Keskika-dun merkonomikoulutus. Keudassa otettiin tänä vuonna opiske-lijat mukaan markkinoimaan koulutusta #oikeakeuda-suosittelukampanjalla. Siihen osallistuikin yhteensä 170 suosittelua, suu-rin osa Instagramissa, jossa on siis runsain mitoin Keuda-kuvia selailtavana. ERILLISHAKU JATKUUErillishaku Keudaan jatkuu koko kevään ja alkukesän päättyen 30.7. Erillishaku on suunnattu erityisesti niille, jotka eivät voi-neet hakea yhteishaussa eli jo aiemmin tut-kinnon suorittaneille. Erillishaun lomake löytyy Keudan nettisivuilta www.keuda.fi.

Monipuolista Keuda-kuvaa Instagramissa, josta Keudan löytää tunnuksella @keuda_ammattiin ja hashtageilla #keuda sekä #oikeakeuda.

uden opetussuunnitelman konkreettisin muutos on arviointi-peruste, joka vaihtuu opintoviikoista osaamispisteiksi. Valtakun-nallisella tasolla ammatillisen koulutuksen sisällöt yhtenäistyvät ja Keudassa se konkretisoituu niin, että jatkossa kaikki Keudas-

ta valmistuvat opiskelijat saavat samat eväät työelämään: yksiköstä riippu-matta opinnot ovat tutkintokohtaisesti yhteneväiset. Tämä sitoo Keudaa entistä paremmin yhdeksi, laajaksi koulutuksen tarjoajaksi. JOHTO-hankkeen käytännön työ opintohallintojärjestelmä Winhan sisällä on alkanut ja se tulee jatkumaan elokuuhun saakka. Tänä ai-kana opiskelijoiden WinhaWillen näkymissä saattaa näkyä rinnakkain uusia ja vanhoja opintoja, mutta tämä ei vai-kuta opiskeluun – näkymät normalisoituvat sitä mukaa, kun vanhoja opintoja on saatu tunnistettua ja tunnus-tettua uusien opetussuunnitelmien mukaisiksi. Syk-syllä 2015 ryhmänohjaajat käyvät jokaisen jatkavan opiskelijan kanssa läpi, miten vanhat opinnot on muutettu uuden opetussuunnitelman mukaisiksi. Tällöin saadaan yhteisymmärrys siitä, miten opin-not jatkuvat eteenpäin uuden, osaamispisteperus-teisen opetussuunnitelman mukaisesti. JOHTO-hankkeen yhteydessä vapaasti va-littavien opintojen mallinnus muuttuu ja jat-kossa Keudan opiskelijoilla on vapaus va-lita valinnaisia aineitaan myös muis-ta koulutuksista ja muista yksiköistä. Näin opiskelijoilla on entistä laa-jemmat mahdollisuudet opis-kella juuri niitä itseä kiin-nostavia asioita!

MIKÄ IHMEEN

JOHTO? JOHTO eli Jatkavien Opiskelijoiden Hopsit ja Tutkinnon Osat laadukkaasti järjestelmään -hanke on käynnistynyt vuoden 2015 alussa. Sen päämääränä on varmistaa, että kaikki perustutkintoa opiskelevat opiskelijat noudattavat samaa opetussuunnitelmaa 1.8.2015 alkaen.

Sanni Pursiainen työskentelee Keudassa JOHTO-hankkeen projekti-assistenttina.

UJ

• teksti SANNI PURSIAINEN • kuva HELI VASTAMÄKI• teksti HELI VASTAMÄKI

KEUDALLA EDELLEEN VETOVOIMAA YHTEISHAUSSA


iinalla on tutkinto kolmen-kymmenen vuoden takaa am-mattikoulusta tekstiili- ja pu-kuompelulinjalta. Työmaail-ma vei mukanaan ja viimeiset

kaksikymmentä vuotta Tiina on ollut yrityksessä, jossa hän on ollut järjestel-mäasiantuntijana ja esimiehenä. Hyppyä opiskelijamaailmaan ja uuden alan opis-keluun tuki suunnitelma mökkitalkkari-toiminnan aloittamisesta Pohjois-Karja-lassa. – Yrityksen pyörittämistä varten tarvit-sen kodinhuoltajaopintoihin kuuluvia

Kun koulutuksessa on eri-ikäisiä opiskelijoita, heillä on hyvä mahdollisuudet oppia toisiltaan. Tiina Helminen kertoi omakohtaisia kokemuksia kodinhuoltaja-koulutuksen opiskelusta ja työssäoppimispaikoista nuoremmille opiskelijoille.

opintoja. Valinnaisista tutkinnonosista olen valinnut yritystoiminnan suunnit-telun, kodin teknisten laitteiden käyttö-ohjauksen sekä kerroshoitopalvelut, Tii-na kertoo. Tiina on tehnyt perustutkinnon eli yhteisiä aineita hänen ei tarvitse enää suorittaa. Hän siirtyikin opintojen alus-sa suoraan työelämään suorittamaan tut-kinnon pakollisia osia. MONIPUOLISTA KOKEMUSTATiinan vauhti työssäoppimisyrityksis-sä on ollut huimaa. GR-siivous Oy:ssä hän suoritti perus-, koti- ja ylläpitosii-vouksen. Senioritalo Sofia ja Severissä taas kodin perussiivous ja tekstiilihuol-topalvelut -osan, johon kuului asukkai-

den vaatteiden pienentämistä sekä jou-lujuhlien järjestelyjä. Asiakkaiden avus-taminen -osaan kuului asioilla käyntiä muun muassa pyörätuolipotilaan kans-sa. Ideana on, että asiakas itse on muka-na asioilla, jolloin oman elämän hallinta on edelleen asiakkaalla itsellään konk-reettisesti. – On paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat apua arkeensa. Tarvitsijoita ovat van-huksista vauvaperheisiin ja kaikkea sil-tä väliltä. Nykyajan vauva- ja lapsiperheiden vanhemmat haluavat mahdollisuuksien-sa mukaan ostaa ulkopuolelta kodinhoi-

Kodinhuoltajaopiskelijat Ronja Kosonen (vas.) ja Sanna Nevalainen pyysivät Tiinalta vinkkejä opiskeluun ja työmaailmaan. Tiinalle vinkkaami-nen oli helppoa: Asenne! Kaikista työvaiheista ei voi tykätä mutta asenteella saa ne tehtyä.


T

KODINHUOLTAJA ON

MONIOSAAJA


toavun, jotta voivat käyttää siihen kuu-luvan ajan lastensa kanssa. On myös perheitä, joissa harrastetaan paljon ja kotityöt ovat usein niitä, jotka jäävät tekemättä. Tiina on kohdannut myös perheitä, joiden arjen hallinta on ollut heikkoa. Silloin tulee asiakkaan avus-tamiseen uusi piirre eli tehdään yhdes-sä arjen asioita. Tavoitteena on saada ne rutiiniksi perheelle. IDEAT LENTOONKolmas työharjoittelupaikka oli Hotel-li Krapi, jossa Tiina suoritti pakollisista tutkinnon osista ateria- ja kahvituspal-velut sekä valinnaisista kerroshoitopal-velut. Kerroshoitopalveluissa työhön kuuluu vuoteiden sijaaminen. Hotel-lissa oli koko sängyn peittävä päivä-peitto, joita henkilökunnan oli raskas-ta liikuttaa. Tiina aktiivisuus nosti pää-tään ja niinpä hän ehdotti esimiehel-leen, että voisi tehdä sängynpeitoista puolittamalla nykyaikaisia. Petaus teh-dään nykypäivänä hotelleissa siten, et-tä päiväpeitto peittää vain puolittain sängyn. Tämä päiväpeittotuunaus on-nistui tekstiilitaitojen hallinnalla ja Tii-na omalla aktiivisuudella. Tiina teki opiskeluryhmän kanssa tutustumiskäynnin Kodinkonehuolto Urpo Ranta -yritykseen. Sillä reissulla syntyi idea kodinkoneiden huoltopa-ketista, joka pitää sisällään sähkölait-teiden vuosihuollon ja huollon aika-taulutuksen sekä muistutuksen.– Jokainen meistä tietää, kuinka tär-keää on huoltaa kodinkoneita: poistaa kahviautomaatista kalkki tai puhdistaa pesukoneen poistoputken sihti. Jää-kaapin taustan imurointi on jo palotur-vallisuutta. Nämä asiat kyllä tiedoste-taan, mutta harva tekee niitä niin usein kuin on suositus. Keudan ammattiopistossa Järven-päässä opiskelee tällä hetkellä yhteen-sä 27 tulevaa kodinhuoltajaa. Tutkin-non nimi on kotityö- ja puhdistuspal-veluiden perustutkinto. Koulutuksessa kannustetaan opiskelijoita yrittäjyy-teen. Kodinhuoltajaksi voi opiskella myös aikuisopiston puolella ja oppiso-pimus on hyvä vaihtoehto. – Tämä on monipuolinen ja mahtava koulutus, mutta ihmiset eivät vielä tie-dä tästä. Lisäksi koulutuksesta työllis-tyy todella hyvin, vinkkaa kotityö- ja puhdistuspalvelualan lehtori Tiina Jo-ensuu.

piskelijafoorumiin lähe-tettävät opiskelijat saavat tehtäväkseen kerätä etu-käteen palautetta ja ky-symyksiä ryhmänsä ja

joskus laajemminkin alansa opiskeli-joilta. Niihin ovat foorumissa vastaa-massa esimerkiksi rehtori, toimiala-päälliköt ja opinto-ohjaajat. Tämän kevään opiskelijafooru-missa käytiin ensin läpi viime vuo-den palautteet ja niihin liittyvien asi-oiden eteneminen. Voitiin todeta, et-tä opiskelijafoorumin keskusteluilla on todella vaikutusta toiminnan ke-hittämiseen, sillä kaikkia esille nous-seita asioita oli edistetty. KANSAINVÄLISYYTTÄ LISÄÄ!Tällä kertaa foorumin kantaviksi tee-moiksi oli valittu läpäisy, opiskelui-den eteneminen ja ohjauksen merki-tys sekä kansainvälisyys. Keskustelua riitti näistä aiheista ja kävi esimerkik-

OPISKELIJA-FOORUMI ON TILAISUUS KESKUSTELLA JA ANTAA PALAUTETTAKeudan aikuisopisto järjestää vuosittain eri aloja ja opiskelijaryhmiä edustaville opiskelijoille opiskelija-foorumin, jossa käydään aina vilkasta keskustelua.

si ilmi, ettei kansainvälisen vaihdon mahdollisuudesta Keudan aikuisopis-tossa vielä kaikilla aloilla tiedoteta tar-peeksi. Foorumissa keskusteltiin myös monista muista aiheista, kuten opis-kelijaviestinnästä, tietoverkkojen ja muiden opiskeluvälineiden toimivuu-desta sekä näyttöjen arvioinnin oikeu-denmukaisuudesta. Eri alojen opis-kelijat pääsivät kuulemaan muiden alojen toimintatavoista ja toivottavas-ti viemään osaltaan hyviä käytänteitä eteenpäin. Vaikka aikuisopiston henkilökun-ta ottaa opiskelijoilta palautetta vas-taan päivittäin, on opiskelijafoorumi mainio tilaisuus keskittyä toiminnasta keskustelemiseen tavallista perusteel-lisemmin.

Opiskelijafoorumi on aikuisopiskelijoiden

vastine opiskelija-kunnalle.

• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI

O


MIKÄ ON koulutushistoriasi ja millaisia töitä olet tehnyt?– Aikaisempi koulutukseni on ainoas-taan peruskoulu, josta valmistuin 2010 keväällä. Suoraan sen jälkeen muutin puoleksitoista vuodeksi ystävättäreni luokse Floridaan. – Kun tulin takaisin Suomeen, aloitin työt vakituisena työntekijänä Uuden-maan Leivässä tammikuussa. Olen ollut virallisesti töissä ainoastaan tässä yhdes-sä ja samassa paikassa. Tulin tänne en-simmäisen kerran TET-jaksolle 14-vuoti-aana ja siitä se lähti. Lapsena ja nuorena työskentelin hevostallilla kaikki viikon-loput ja suuren osan arki-illoista.

MIKÄ INNOSTI sinua opiskelemaan merkonomiksi?– Olen aina ollut toiminnan ihminen ja tykkään kovasti oppia tekemällä asioi-ta, en niinkään lukemalla. Olin mietti-nyt, että olisi mahtavaa saada jokin kou-lutus, mutten halunnut lähteä töistä ko-

KAROLIINA YHDISTI KAHDEN ERI ALAN OPINTOJAMerkonomiksi eli liiketalouden perustutkintoon Keudan aikuisopistossa opiskeleva Karoliina Koivuneva sai tilaisuuden monipuolistaa opintojaan suorittamalla kahvilapalvelujen tutkinnon osan hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnosta. Karoliina kertoo itsestään ja koulutusvalinnoistaan.

kopäiväiseksi opiskelijaksi. Työnanta-jani ehdotti oppisopimuskoulutusta ja näin opiskeluni alkoi. Merkonomi tun-tui luontaiselta vaihtoehdolta minulle. Tämän koulutuksen pohjalta on hyvä suunnata tietään mihin vain.

MITEN KEKSIT ottaa opintoihin mukaan osan toisesta tutkinnosta? Miten tämä järjestely on käytännössä toiminut?– Kuulin opiskelukaverilta, että hän teki merkonomi-opintojen yhteydessä kah-vilapalvelut-osion. Kyselin häneltä, mi-ten se onnistuu ja tämän jälkeen otin yhteyttä vastuukouluttajaani. Hän sanoi selvittävänsä, onnistuisiko sama tutkin-non osa minun kohdallani suorittaa. Jär-jestettiin tapaaminen ravintola-alan kou-luttajan kanssa. Tein muutaman etäteh-tävän ja suunniteltiin näyttöpäivä. Se su-jui loistavasti ja kolmikanta käytiin heti paikan päällä, työpaikallani. Pian jo to-distus tästä kiiltävän kolmosen kera tu-

likin postilaatikkooni. Yhdistäminen su-jui siis aivan mahtavasti ja erittäin näp-pärästi. Olen tästä erittäin tyytyväinen. Tällaisia voisi hyödyntää enemmänkin!

MILLOIN VALMISTUT ja mitkä ovat tavoitteesi työelämässä sen jälkeen?– Jos kaikki menee suunnitelmien mu-kaan, valmistun tänä keväänä. Noin puolitoista vuotta opintoja on takana ja sen jälkeen paperit taskussa. En voisi ol-la tyytyväisempi! Aika ajoin on tuntunut haastavalta tehdä töiden jälkeen tehtäviä kotona, mutta aika on mennyt kamalan nopeasti ja matka on ollut kaiken vaivan arvoinen. Harkitsen tällä hetkellä aloit-tavani jo jonkin toisen koulutuksen syk-syllä. Tulevaisuus töiden suhteen on ai-van avoinna kohdallani, näillä näkymin pysyn yhä samassa työpaikassa. Mihin-kä sitä vaihtamaan, kun viihtyy. Rakas-tan haasteita, ja uskon kokeilevani vielä jotain ihan muuta. Tällä hetkellä en tie-dä vielä, mitä se tulee olemaan.

• haastattelija HELI VASTAMÄKI • Kuva ANNA GREUS


Perustutkintoihin muutoksia myös aikuisopistossa

uorten opiskelijoiden perustutkintojen uudistuksesta kerrotaan tämän lehden sivulla 10. Uudistus koskee myös aikuis-

ten näyttötukintoja: uudistetut perustutkinto-jen perusteet ja muut määräykset tulevat voi-maan elokuun alussa. Uudistukset koskevat myös aiemmin tutkin-non suorittamisen aloittaneita, opintojaan jat-kavia opiskelijoita. Uusien tutkinnon perusteiden mukaan näyttötutkinnolla ei ole määriteltyä laajuutta. Aiemmin perustutkinnot määriteltiin 120 opin-toviikon laajuisiksi. Valmistavan koulutuksen laajuutta ei enää määritellä opintoviikkoina. Keudan aikuisopistossa on sovittu, että val-mistavan koulutuksen laajuudet määritellään jatkossa opiskelijatyöpäivinä (otp). Perustut-kinnoissa tutkinnon suorittaminen arvioidaan, kuten ennenkin, asteikolla 1–3. Valmistavaa koulutusta ei jatkossa arvioida numeerisesti, vaan siitä annetaan suoritusmerkintä. Jatkavien opiskelijoiden tutkinto- ja opinto-suoritukset tullaan siirtämään uusiin tutkinnon perusteisiin. Jo suoritetut tutkinnon osat ja val-mistavan koulutuksen opinnot tunnistetaan ja tunnustetaan uusiin perustutkinnon perustei-siin. Jos opiskelijan opinnot ovat loppusuoral-la, kannattaa ne suorittaa valmiiksi ennen hei-näkuun loppua.

Karoliina työn touhussa, marketissa tuotteita

esittelemässä.

N

oppusyksystä 2014 alkaneeseen koulutukseen tuli Ylestä 117 ha-kemusta ja vain 35 voitiin ottaa mukaan tähän ensimmäiseen

koulutuserään. – Ylessä verkkojournalismin koulutuk-selle on iso tilaus, sillä nykyiseen stra-tegiaan kuuluu ”verkko edellä” -ajatte-lu, Toivonen kertoo. Hän on monen muun yleläisen ta-voin pitkän linjan journalisti, jolle net-tiläsnäolo on tullut työhön uudeksi elementiksi viime vuosien aikana.– Olen suhtautunut uusiin asioihin ai-na avoimin mielin. Kun uusia teknii-koita ja sisällön tuottamisen tapoja tu-lee journalismiin, haluan olla niissä mukana, Matti toteaa. Matti ja moni muu verkkojourna-lismin koulutukseen osallistuva pohtii paitsi edustamansa ohjelman näkymis-tä verkossa, myös omaa läsnäoloaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Nykyisin puhutaan paljon verkkoper-soonista, joten pitäisikö journalistin ta-voitella sellaiseksi tulemista. Tätäkin tulee koulutuksen aikana mietittyä ja kokeiltua erilaisia lähestymistapoja.– Itse olen profiloitunut erityisesti yk-

sityisten ihmisten rahankäytöstä ja ta-loudenpidosta juttuja tekeväksi toimit-tajaksi ja nyt mietinnässä on, miten si-tä tietämystä ja roolia voisi käyttää hy-väksi verkossa, Matti kertoo. TAVOITTEENA TUTKINTOMatti suorittaa vuoden 2016 alkupuo-lelle saakka kestävän koulutuksen ai-kana audiovisuaalisen viestinnän am-mattitutkinnon, suuntautumisalanaan mediatyö. Koulutuksen osallistujien suorittamat tutkinnot vaihtelevat työ- ja koulutustaustan mukaan, osa suorit-taa erikoisammattitutkintojakin. Lähiopetuksen kouluttajia tulee Ylen sisältä, mutta myös muualta. – Nyt jo olemme saaneet kuulla todel-la hyviä luentoja ja päässeet konkreet-tisesti kiinni meitä askarruttaviin asioi-hin. On hieno mahdollisuus päästä ke-hittämään itseään ja työtään näyttötut-kintokoulutuksessa, Matti kiittää. Keudan aikuisopistossa koulutuk-sesta vastaa Riitta Granath, Ylen puo-lelta kehittämismoottorina on ollut Raimo Lång.

PERINTEISESTÄ JOURNALISTISTA

verkkopersoonaksi

Ylen Puoli seitsemän -ohjelman toimittaja Matti Toivonen on yksi niistä onnekkaista, jotka pääsivät Keudan aikuisopiston ja Yleisradion yhteistyössä järjestämään verkkojournalismin koulutukseen.


Matti Toivonen löytyy Twitteristä profiililla

@toivonen_matti.

L


eski-Uudenmaan koulutuskun-tayhtymä Keuda ja Laurea-am-mattikorkeakoulu ovat solmi-neet yhteistyösopimuksen, joka tiivistää koulutusorganisaatioi-

den yhteistoimintaa entisestään. Kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä ja talous- ja hallintojohtaja Hannu Laurila Keudasta sekä rehtori, toimitusjohtaja Jou-ni Koski Laureasta allekirjoittivat yhteis-työsopimuksen 9. huhtikuuta 2015. Keuda omistaa 14 prosenttia Laureasta ja yhteistyötä on muutenkin aina ollut. Uu-den sopimuksen yhteistyön halutaan hyö-dyttävän ennen kaikkea opiskelijoita.– Keudasta valmistuvista nuorista haki vii-me vuonna 15 prosenttia jatko-opiskelu-paikkaa korkea-asteelta, enimmäkseen am mattikorkeakoulusta, Laurila toteaa. Siirtymistä ammattikorkeaan halutaan helpottaa niin, että Keudan opiskelijat pää-sevät entistä paremmin tutustumaan AMK-opintoihin ja osittain suorittamaankin niitä jo ammatillisen perustutkinnon suorittami-sen aikana.– Nivelvaihe siirtymisessä uuteen koulu-tukseen on nuorella aina herkkä. Nyt hä-neen kohdistuu entistä enemmän painei-ta, kun hakuja on kehitetty niin, että pitäi-si osata valita heti oikea koulutusala. Tässä haluamme tukea hakijoita hyvällä yhteis-työllä, Koski sanoo. Yhteistyösopimusta aiotaan hyödyntää myös innovatiivisessa hanketoiminnassa. Keudan ja Laurean johtajat ovat yhtä miel-tä siitä, että kaiken rakennekeskustelun ja ammattikorkeakoulujen myllerryksen jäl-keen nyt on hyvä aika keskittyä toiminnal-lisen yhteistyön kehittämiseen.

KEUDA JA LAUREA ENTISTÄ TIIVIIMPÄÄN YHTEISTYÖHÖN


Hannu Laurila (vas.), Hannu Heikkilä ja Jouni Koski allekirjoittamassa yhteistyösopimusta.

K


oel Lehtonen, Anton Günther ja Jatta Kolehmainen valmistu-vat tänä keväänä merkonomeik-si, Samir Boudissa ja Johannes Tarhio puolestaan datanomeiksi.

Heillä kaikilla oli jo ennestään vakaa aikomus hakea ammattikorkeakouluun jatko-opintoihin, ja viikon tutustumis-jakso Leppävaaran Laureassa vahvisti aikeita entisestään.– Tämä viikko oli elämys. Siisteintä oli, että opetusta oli myös englanniksi. Eivätkä opiskelijabileet ja haalarikult-tuurikaan hullummilta vaikuttaneet, sa-noo Samir. Samir ja Jatta olivat jo ennen tu-tustumisjaksoa pistäneet haun vireille Laurean englanninkielisiin ohjelmiin ja he aikovat muun ryhmän tapaan ko-keilla onneaan myös suomenkielisten koulutusohjelmien haussa. MEHÄN OSATAAN JO!Keudan ryhmää tutustumisjakson aika-na ohjannut opetuspäällikkö Katri To-lonen kertoo, että vastaavia jaksoja on aiemmin järjestetty lukioiden ja Om-nian opiskelijoille, mutta keudalaisille jakso oli ensimmäinen laatuaan.– Tällä ryhmällä olikin hyvät kirjalliset ja suulliset ilmaisuvalmiudet, Tolonen kehuu.– Niissä on joskus puutteita ammat-tikorkeakouluun hakevilla nuorilla. Meillä opiskelu on aika erilaista kuin lukiossa ja ammattioppilaitoksessa. Täällä opiskellaan hyvin itsenäisesti ja otetaan haltuun isoja kokonaisuuksia. Projektityöskentelyä on paljon ja usein

töitä tehdään ryhmissä. Sipoon porukka kävi tutustumisvii-kon aikana kuuntelemassa luentoja ja teki oppimistehtäviä. Opiskelijat pitivät myös oppimispäiväkirjaa sähköises-ti. He saivat viikosta puolitoista opin-topistettä, mikä luetaan hyväksi mah-dollisissa tulevissa ammattikorkeakou-luopinnoissa. Ammattiopiston käynyt saa usein muitakin hyväksilukuja aiemmista opinnoistaan ammattikorkeassa. Keu-dan merkonomiopiskelijat yllättyivät iloisesti vieraillessaan Laurean kirjanpi-don opetustunnilla.– Mehän ollaan Keudassa jo pidem-mällä! Laurea-viikko oli silmin nähden ko-hottanut merkonomi- ja datanomiopis-kelijoiden itsetuntoa ja uskoa omaan osaamiseen. TÄYDENNÄ MATEMATIIKALLA JA KIELILLÄLaureassa liiketaloutta opiskeleva Al-ma Tiensuu oli Keudan opiskelijoiden tukena tutustumisviikon aikana. Hänel-lä itsellään on taustalla kaksoistutkin-to ennen ammattikorkeakouluopintoja.– Jos opiskelija jo ammattiopinnot aloittaessaan ajattelee hakevansa am-mattikorkeakouluun jatko-opintoihin, suosittelisin täydentämään opintoja alasta riippuen joko lukion matematii-kan tai kielten opinnoilla tai molem-milla, hän vinkkaa. Keudan ammattiopistossa on ensi syksystä lähtien tarjolla uusien opetus-suunnitelmien mukaisia opintopolku-ja, joista yksi on korkea-asteen jatko-opintoihin tähtäävä polku.

Laurean Katri Tolonen neuvoo Jatta Kolehmaista sähköisen opiskeluympä-ristön käytössä. Vieressä

Laurean opiskelijat Alma Tiensuu, vasemmalla

Anton Günther ja oikealla Johannes Tarhio.

TUTUSTUMISJAKSO POHJUSTAA TIETÄ AMMATTIKORKEAKOULUUN

Jo kolmasosa ammattikorkeakoulujen hakijoista tulee ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta. Viisi Keudan Sipoon Enterissä opiskelevaa nuorta sai tilaisuuden valmistautua AMK-opintoihin viikon mittaisella tutustumisjaksolla helmikuussa.

J


ukin kumppani järjestää vuo- rollaan viikon kestävän seminaarin yhdestä keskeisestä koulutuksen aihealueesta. Ne käsittelevät koulutusjärjestel-mää, opettajien koulutusta ja täydennys-koulutuksen toteuttamista, laadunhal-lintaa ja -arviointia, yrittäjyyskoulutus-ta sekä näyttötutkintojärjestelmää sekä toimenpiteitä osaamisen kehittämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Aihei-ta tarkastellaan kunkin osallistujamaan kannalta ja valotetaan olemassa olevaa tilannetta, mutta myös etsitään ratkaisu-ja ja kehittämismahdollisuuksia noussei-siin haasteisiin. Yhteistyössä opitaan toi-silta ja samalla kehitetään ja paranne-taan kaikkien osallistujien toimintaa.

EROJA JA YHTÄLÄISYYKSIÄKullakin maalla on omat koulutuksen järjestämiseen liittyvät kansalliset haas-teensa. Samoin koulutuksen järjestämi-sen ratkaisut eroavat maittain. Eroista huolimatta yhteisiä tavoitteita on monia. On löydettävä uusia, mielekkäitä ja te-hokkaita toimintatapoja taloudellisten resurssien vähetessä ja yhteiskunnallis-ten olosuhteiden muuttuessa. Kaikissa kumppanimaissa aikuis-koulutuksen tarve on merkittävä. On koulutettava aikuisia, joilla ei ennestään ole tutkintoa ja aikuisia, jotka menettä-vät työpaikkansa ja tarvitsevat uuden koulutuksen ja tutkinnon. Myös täyden-nyskoulutus jo tutkinnon suorittaneille ja työssä oleville on keskeinen aikuis-koulutuksen tehtäväalue.

Keskeinen ja yhteinen haaste Euroo-passa on, miten järjestää laadukasta am-matillista aikuiskoulutusta niin, että se tukee aikuisten tavoitteita lisätä osaa-mistaan ja suorittaa tarvitsemiaan tutkin-toja. SHAPE KEHITTÄÄ OSAAMISTAShape-hanke tarjoaa Keudan aikuisopis-ton henkilöstölle mahdollisuuden oman osaamisensa kehittämiseen kansainväli-sessä ympäristössä. Hanke on osa täy-dennyskoulutustarjontaa. Oman työn syvällinen arvioiminen ja kehittäminen sekä rakentava reagoiminen muutok-siin edellyttävät laaja-alaista näkökul-maa kouluttamiseen ja toimintaympäris-tön muutoksiin. Tähän kansainvälinen yhteistyö antaa erinomaisia aineksia.

K

Shape eli ”Shared expertize in provision of adult education in 5 European countries” -hanke kokoaa yhteen viisi erilaista eurooppalaista koulutuksen järjestäjää jakamaan hyviä käytänteitä ja kehittämään koulutusta. Keudan yhteistyökumppanit hankkeessa tulevat Italiasta, Ranskasta, Sloveniasta ja Tanskasta.

• teksti ANNE HOSIO-PALOPOSKI • kuvat NEDA DORDEVIC

Ryhmätyö on hauskaa! Vasemmalla Outi Komi ja

Maria Nissén-Feldt Keudasta, takana Bénédicte Bouvy (Ranska), keskellä Tanja

Mozina (Slovenia) ja etualalla Pascale Lesterlin (Ranska)

SHAPE-HANKKEESSA jaetaan hyviä käytänteitä eurooppalaisessa hengessä


isakatselmus järjestettiin Keravan Keuda-talos-sa ja sinne kutsuttiin esiintymään kaikki SA-KUstarsiin ilmoittautuneet opiskelijat. Aivan kaikki eivät paikalle päässeet, mutta yleisö sai kuitenkin nähdä ja kuulla hyvän kattauksen

keudalaista kulttuuriosaamista. Kisakatselmuksen tarkoituksena oli antaa osallistu-jille mahdollisuus harjoitella yleisön edessä esiintymis-tä sekä nostattaa joukkueen yhteishenkeä ja SAKUstars-tunnelmaa. Jos johonkin sarjoihin olisi ollut ”liikaa” il-moittautuneita (sarjoissa on tietyt rajoitteet per koulu-tuksenjärjestäjä), kisakatselmuksessa olisi suoritettu myös karsinta. Tänä vuonna ilmoittautumiset kuitenkin jakaantuivat sen verran tasaisesti, ettei esikarsintaa tar-vittu. Kisakatselmus näytti jälleen kerran, että ammatilli-sen koulutuksen opiskelijoista löytyy yllättävää talent-tia! Tältä porukalta sopii odottaa hyviä esityksiä ja ehkä niitä mitaleitakin.

KEUDASSA JÄRJESTETTIIN ENSIMMÄINEN SAKUSTARS-KISAKATSELMUS

Keudan opiskelijat ovat innokkaita osallistujia valtakunnallisessa ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailussa SAKUstarsissa. Usein meillä on tapahtuman suurin joukkue ja taas huhti-kuussa Ouluun lentää yli 70 osallistujaa. Tänä vuonna SAKUstars-tunnelmaan virittäydyttiin heti talviloman jälkeen Keudan omalla kisakatselmuksella.


Matleena Laaksonen

säesti omaa lauluaan upeasti.

K

Arturo Sulosaari heittäytyi vauhdik-kaaseen tanssiin.

Ninni Palviainen esiintyy SAKUstars-kisassa bändin solistina.



KOHTI TURUN TAITAJA-FINAALEJAKeuda järjesti Järvenpäässä automaalauksen Tai-taja-semifinaalit helmikuussa. Osallistujia oli 11 eri puolilta Suomea. Kaukaisin kisaaja saapui Ivalosta. Nyt finalistit automaalauksen Taitajiin ja muihinkin lajeihin ovat selvillä ja toukokuinen Turku odottaa.

Finalistit Joonas, Wilma, Eveliina, Tuomas ja Fia.

Semifinalisti Kia Laakso tekemäs-sä pohjustusta automaalaus-lajissa.

utomaalauksen semifinaa-leissa oli mukana kaksi Keudan opiskelijaa, Joo-nas Ojala ja Vili Vihto-nen. Semifinaalin kilpailu-

päivä koostui kahdesta kokonaisuu-desta: pohjustuksesta ja värin valin-nasta sekä pintamaalauksesta. Opiskelijalle kisaan tuo oman jännityksensä asioista päättäminen ja päätteleminen aivan yksin. Kilpailu-aikaa semifinaalipäivänä on neljä tuntia, jonka aikana kisaaja suorittaa kirjallisen osuuden, pohjakäsittelee kilpailutyön, valitsee oikean värisä-vyn ja sekoittaa värit sekä viimeisenä työvaiheena pintakäsittelee kilpailu-työn. Kilpailutilanne tuo aina haastei-ta, jossa ratkaisee oma keskittymis-taito ja onnistu-neen viimei-

sen silauksen saaminen. Jännitys tuo oman mausteensa kisaan. Kun se py-syy hallittavissa, silloin siitä saa oivan apurin mukaansa. Keudan opiskelijat ovat pärjän-neet aina hyvin automaalauksen fi-naaleissa. Viime vuonna kotiin tuo-misena oli hopea. Tänä vuonna Keu-dan opiskelija Joonas Ojala ylsi se-mifinaaleista finaaliin. Joonaksen kanssa Keudasta lähtee Taitaja 2015 -finaaliin 5.–7.5. neljä muuta finalis-tia: Wilma Riihimäki (visuaalinen myyntityö), Eveliina Laitio (kukkasi-donta), Tuomas Pöyry (verkkosivu-jen tuottaminen) ja Fia Niemelä (tar-joilija).

A


• teksti ja kuva HELI VASTAMÄKI • teksti ANNE HOSIO-PALOPOSKI

äyttötutkintotoimintaedellyttää oppilaitoksen ja työnantajien välille hy-vää ja toimivaa yhteis-työtä. Tätä edistääkseen

Keudan aikuisopiston Hyvinvointi-alojen toimiala järjestää säännöllises-ti työnantajaseminaareja, joissa paitsi kerrotaan alan koulutuksen ajankoh-taisista asioista, myös keskustellaan vilkkaasti näyttötutkintotoiminnasta.Seminaarit järjestetään yhteistyössä alan muiden oppilaitosten kanssa. MUUTOSTEN EDESSÄMaaliskuussa 2015 Tuusulan Kirkko-tiellä saatiin päivitystä lähihoitajien (sosiaali- ja terveysalan perustutkinto) arvioinnista. Paikalle oli tullut viitisen-kymmentä henkilöä, mikä kertoo, et-tä työnantajat pitävät asiaa todella tär-keänä. Tällä tavalla hyvin työllistäväl-le alalle saadaan tehokkaasti uusia työntekijöitä! Seminaarin avasi toimialapäällik-kö Suvi Päivärinta. Sen jälkeen ai-

N

”TYÖNANTAJA ON TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA AIKUISOPISKELIJAN ARVIOINNISSA”

Ammatillinen aikuiskoulutus perustuu näyttötutkintoihin. Tämä tarkoittaa, että opiskelija osoittaa osaamisensa ensisijaisesti aidossa työympäristössä ja työtilanteissa. Arvioijina toimivat paitsi oppilaitoksen, myös työnantajan ja näyttötutkintopaikan työntekijöiden edustajat.

kuisopiston rehtori Riitta Narko kertoi ammatilliseen aikuiskoulu-tukseen odotettavissa olevista muu-toksista. Suomen hallituksen esityk-set ammatillisen koulutuksen uudis-tuksista olivat juuri kaatuneet edus-kunnassa. Varmaa kuitenkin on, että muutoksia on tulossa. Perustutkin-tojen perusteet ovat uudistumassa jo ensi kesänä. Perusteelliset näyt-tötutkintojen uudistukset ovat näillä näkymin edessä vuonna 2016. Seminaari-iltapäivänä kuultiin li-säksi puheenvuoroja näyttötutkinto-toiminnasta monelta eri kantilta. Ää-neen pääsivät niin kouluttajat kuin työnantaja- ja työntekijäarvioijatkin. Opetushallituksen sosiaali- ja terve-ysalan tutkintotoimikunnan tervei-set yleisölle toi Marjatta Karkkulai-nen. Hänen värikkäästä esitykses-tään kävi ilmi, miten monimuotoista ja monimutkaistakin näyttötutkinto-toiminta on. Silti se on kaikille osa-puolille opettavaista ja antoisaa.

Ammatillisen kou-lutuksen uudistuk-

set kiinnostavat myös työnantajia.

Tässä niistä kertoo Keudan aikuisopis-

ton rehtori Riitta Narko.

äitä kysymyksiä pohditaan yhteistyös-sä Keudan, Luksian, Omnian ja Salon aikuiskouluttajien kesken meneillään

olevassa Opetushallituksen rahoittamas-sa hankkeessa. Myös opiskelijat ja työelä-män edustajat ovat tärkeässä roolissa tuomas-sa esiin omaa näkemystään ohjauksen kysy-myksiin. Onnistuneella yhteistyöllä tutkintoon -hankkeessa tarkastellaan ohjaukseen ja tu-kitoimiin käytettyä aikaa, ohjauksen ja tuen menetelmiä sekä valmistavassa koulutukses-sa käytettyjä menetelmiä ja oppimisympäris-töratkaisuja. Yhtäältä arvioidaan ja analysoi-daan omaa ohjaustyötä ja toisaalta selvitetään ja tutkitaan, millaisia ovat toimivat ja tehok-kaat työ- ja ohjaustavat tutkinnon suorittami-sen varmistamiseksi. PALAUTE ON TÄRKEÄÄMikä sitten on tärkeää ja opintoja edistävää ohjaamista? Opiskelijoiden mukaan kannus-tava ja selkeä ohjaaminen niin tietopuolises-sa koulutuksessa kuin työpaikalla oppimisen jaksoillakin ovat tärkeitä tekijöitä opintojen edistymisessä. Samaa mieltä ovat työelämäs-sä olevat ohjaajat. He eivät odota, että opis-kelija osaa kaikki työssä tarvittavat taidot he-ti työpaikassa aloitettuaan, vaan pitävät työ-paikkaa opiskelijan oppimisympäristönä. Työssä opitaan kannustavan ja selkeän ohjauksen ja palautteen tukemana. Koulut-tajien haasteena on opiskelijan ohjaaminen kohti tutkintoa opiskelun eri vaiheissa. Opis-kelijan henkilökohtaiset tavoitteet, elämänti-lanne ja tuen tarpeet tuovat tilanteita, joissa monipuoliselle ohjausosaamiselle on tarvetta. Hanke aloitettiin elokuussa 2014 ja se päättyy joulukuussa 2016, jolloin julkistetaan hankkeessa tuotettava ohjauksen toimintaoh-jeisto. Ohjeisto tulee sisältämään tietoa ja ma-teriaalia opiskelijan ohjaukseen sekä koulut-tajille että työelämän edustajille.

Onnistuneella yhteistyöllä tutkintoon

Miten auttaa aikuista opiskelijaa opinnoissa edistymisessä? Miten tukea ja ohjata opiskelijaa niin, että tutkinto tulee valmiiksi ja opiskelija saa opintonsa päätökseen ja lopulta tutkintotodistuksen osoituksena osaamisestaan?

N


Tuvan täydeltä Keudan senioreita kuunteli kuntayhty-män johtajan Hannu Heikkilän ajankohtaiskatsausta perustamiskokouksessa.

li mahtavaa huomata, et-tä vielä riittää puhdetyö-tä Keudan piirissä eikä si-tä tarvitse tehdä yksin! Sa-man mielisiä löytyi ympä-

riltäni kosolti. Syksyllä eläkkeelle siir-tyvä kuntayhtymän johtaja Hannu Heikkilä, Järvenpään Wärtsilänkadun yksiköstä eläkkeelle siirtynyt rehto-ri Rauno Hoikkala, Järvenpään Sibe-liuksenväylän Maija Seppänen sekä Marja Vainio ja oppisopimuskeskuk-sestakin löytyi halukas seniorityötä te-kemään, Jukka Rautio. Joulun pyhistä selvittyämme ko-koonnuimme keskustelemaan mah-dollisuuksista perustaa kaikkia Keu-dan senioreita palveleva yhdistys. Nyt se on sitten vihdoin perustet-tu: Keudan seniorit ry. Perustamisko-kous pidettiin 11.3.2015 Keudan Pel-tola-rakennuksen mahdottoman hie-nossa auditoriossa. Olihan meitä siellä kaikkiaan 40 senioria paikalla odote-tun 14:a sijaan. Mikä ihana yllätys! Jäl-leennäkemisen riemukas porina vain

Suuren ikäluokan edustajana (en ehkä kokoni puolesta) olin tullut Keudassa työelämäni päähän. Minua odotti se kauhea – shhh, kirosana – eläkeikä. Mikä eteen?

vahvisti käsitystämme asian tarpeelli-suudesta. Kun olimme päässeet asiaan, va-littiin yksimielisesti hallitus, joka sit-ten lupautui rekisteröimään yhdis-tyksen ensi tilassa. Hallitukseen valit-tiin puheenjohtajaksi Hannu Heikkilä ja kuusi jäsentä. Hallituksen jäsenek-si valittiin edellä mainittujen lisäksi Hilkka Lammi. Mitä tästä eteenpäin? Ainakin yh-teinen senioreiden joululounas niil-le, jotka tämän vaihtoehdon valit-sevat. Pieniä yhteisiä aktiviteettejä olemme jo suunnitelleet, mutta näistä enemmän tulevalla senioreiden sivul-la Keudan netissä. Kuulumisia julkais-taan myös tässä Keuda-lehdessä, joka lähetetään kotiin kaikille yhdistyksen jäsenille kahdesti vuodessa. Jos sinulla on jotain kysyttävää, lähetä sähköpostiviestiä sihteeril-le osoitteella [email protected]. Olen vielä niin tuore seni-ori, että luen sähköpostiviestejäni tiu-haan.

KEUDAN SENIORIT RY ON PERUSTETTU!

O

• teksti KRISTINA TUORI-NYMAN • kuva HELI VASTAMÄKI

eskeinen nuorisotakuun toi-mintamallin ydin Keski-Uu-dellamaalla tulee olemaan ohjaamotoiminta. Kyseessäon pääsääntöisesti alle 25-

vuotiaille tarkoitettu, eri kuntien alu-eella saavutettavissa oleva matalan kynnyksen palvelu. Ohjaamo tukee nivel- tai siirtymävaiheessa olevia nuoria sekä edistää erityisesti koulu-tukseen ja työelämään kiinnittymistä. Ohjaamon tavoitteena on etsiä nuoren kanssa vaihtoehtoisia ratkai-suja esimerkiksi soveltuvan/työllistä-vän ammattialan löytämisessä, amma-tin hankkimisessa tai työllistymisessä. Osana tulevaisuuden suunnittelua voidaan selvittää ja ratkoa myös muita arkeen liittyviä pulmia, kuten asumis-ta, hyvinvointia tai elämänhallintaa. Palveluita tarjotaan ensisijaisesti lähi-palveluina. Tulosten saavuttamiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä alueen yrittäjien ja muiden työnantajien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Palvelui-den tuotteistamisessa ja arjen kehit-tämistyössä on tärkeää kuulla ja vah-vistaa myös nuorten osallisuutta. Ta-voitteena on juurruttaa Ohjaamo-malli osaksi alueen ja kuntien toimintaa. Ohjaamo Keski-Uusimaan vakiin-tuvaa toimintaa vauhditetaan Keudan koordinoimalla kolmivuotisella hank-keella, joka käynnistyi maaliskuussa. Yhteistyökumppaneina ovat Keski-Uudenmaan alueen koulutuksenjär-jestäjistä Hyria, Seurakuntaopisto, TTS ja Validia sekä kunnista Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornai-nen, Tuusula ja Sipoo. Lisäksi yhteis-työkumppaneina ovat muun muassa TE-toimisto, Kela, alueen yrittäjäjärjes-töt, kolmannen sektorin toimijat sekä Laurea-ammattikorkeakoulu. Ohjaamo-mallia rakennetaan tii-viissä yhteistyössä alueella vuosina 2015–2016 toteutettavan nuorisota-kuun kuntakokeilun kanssa. Ohjaamo Keski-Uusimaan yhteys-henkilö on palvelupäällikkö Mervi Huttula.

OHJAAMO KESKI-UUSIMAASTARTTAA

K


• teksti HENNA HYYTIÄ • kuva TOTTI JYLHÄ

V ierailun tavoitteena oli esitel-lä työpaikalla tapahtuvaa op-pimista ja siihen valmentau-tumista suomalaisessa oppi-laitoksessa. Vieraille esiteltiin

prosessiteollisuuden perustutkinnon to-teuttamista Keudan ammattiopistossa. Vieraat kävivät aluksi tutustu-massa oppimispolun loppuvaihee-seen Sinebrychoffin Keravan tuotan-tolaitoksessa. Siellä kuultiin Keudan ja Sinebrychoffin välisestä yhteistyös-tä ja liike-elämän odotuksista työpai-kalla tapahtuvaa oppimista ajatellen.Sinebrychoffilta matka jatkui Keuda Sar-viniitynkadulle, missä viisi keudalais-ta alan opiskelijaa esitteli koulutustaan vieraille. He selvittivät vieraille oppimis-polun, jossa opiskelija opiskelee aluk-si panimotoiminnan saloja virtuaalimaa-ilmassa, eli Second Lifessa, jossa Keu-dan saarelle on luotu toisinto oppilai-toksen omasta panimosta. Kun oluen

POHJOISMAAT KÄVIVÄT KYLÄSSÄMaaliskuussa Keudassa kävi arvovaltaista väkeä eri puolelta Pohjolaa. Vieraiden joukossa oli hallitusvirkamiehiä, elinkeinoelämän edustajia ja opetushenkilöstöä kaikista Pohjoismaista ja itsehallintoalueilta, kuten Färsaarilta ja Ahvenanmaalta. Keuda onnistui tekemään mahtavan vaikutuksen vieraisiin.

paneminen virtuaalimaailmassa sujuu, siirtyy opiskelija käyttämään oppilaitok-sen omaa panimoa. Omassa panimossa hankittua osaamista voi päästä osoitta-maan isompien panimoiden prosesseis-sa (mm. Sinebrychoff), kun riittävä tie-totaito on hallussa. Vieraat pääsivät vertailemaan jyviä ja testaamaan vierrettä. Jotta kävi selväk-si, että koulutus on laaja-alainen, mais-teltiin myös opiskelijoiden valmistamaa suklaata ja ihailtiin biodieselin valmis-tusta. Sillä aikaa, kun osa vieraista tes-taili ja vertaili tuotteita, osa seikkaili vir-tuaalimaailmassa yrittäen löytää Keudan panimon ravintolatiloihin. Vieraat oli-vat varsin vaikuttuneita oppimisympä-ristöjen monipuolisuudesta, luontevas-ta vuorovaikutuksesta opettajien ja opis-kelijoiden välillä, mutta aivan erityisesti opiskelijoidemme hyvästä ammatillises-ta osaamisesta ja esiintymisestä englan-nin kielellä.

TAIANOMAISELLA ILLALLISELLAVierailun päätti onnistunut ilta hotelli-, ravintola-, ja cateringalan opiskelijoiden huomassa Opetusravintola Opérassa. Siellä asiansa osaava väki oli loihtinut juhlavan, mutta kodikkaan ja tunnelmal-lisen kattauksen ja menun. Raaka-ainei-na oli sesonki- ja lähialueelta hankittuja tuotteita – jopa omia, keudalaisia tuot-teita Saaren kartanosta Mäntsälästä. An-nokset olivat kuin taideteoksia, ja jokai-nen suupala takasi uuden makunautin-non. Palvelu oli sujuvaa, ystävällistä ja ruotsin kieli sujui vieraidemme iloksi. Seminaari oli kaksipäiväinen 12.–13.3. ja toteutettiin osin Helsingissä. Siellä keudalaiset matkailualan opiske-lijat oli vastaanottamassa ja opastamassa vieraita.

Vierailu oli osa LPA-hanketta (Lärande på arbetsplats i Norden), jonka rahoittaa Pohjoismainen ministerineuvosto.

Mielenkiintoista asiaa opiskelijoiden kertomana Keudan panimossa.


KEUDAN SAAMA OPISKELIJAPALAUTE ON

ERINOMAISTA!Keudan ammattiopistossa ja Keudan aikuisopistossa tehdään vuosittain opiskelijakyselyt. Niiden tulokset kertovat, että Keudassa opiskelijaa osataan kohdella ja opettaa hänen toivomallaan tavalla.

• teksti HELI VASTAMÄKI

• teksti HELI VASTAMÄKI • kuva TOTTI JYLHÄ

Keudan panimo on ollut mukana Helsinki Beer Festival -tapahtumassa jo kuusi vuotta. Esittelijöinä ovat tietysti alan opiskelijat Keudasta.

apahtumassa käy noin 10 000 vierasta kahden päivän aikana. Perjantai-na on ammattilaisten il-tapäivä, jolloin opiskeli-

joiden kielitaitoa ja asiakkaiden kohtaamista mitataan käytännössä. Asiakkaat ovat kiinnostuneita oluen raaka-aineista ja siitä, miten oluen-tekoa opetetaan virtuaaliympäristös-sä, sitten käsin ja panimossa. Keudan panimo erottuu muista näytteilleasettajista juuri oppilaitos-taustallaan. – Muut ovat ”oikeita pienpanimoi-ta”. Me olemme oppilaitos, jossa opiskelijat kertovat oluen tekemi-sestä ja opiskelusta. Asiakkaat nä-kevät myös pienpanimon, joka on meillä osastolla mukana, opettaja Päivi Soipio kertoo. Opiskelijat ovat saaneet tapah-tuman kautta panimoharjoittelu-paikkoja ja tutustuneet alan tekijöi-hin. – Tapahtuma on ennen kaikkea opiskelijoiden yrittäjyyskasvatus-ympäristö. Tästä on aidosti hyötyä opiskelijoille, jotka pääsevät oike-aan markkinointitapahtumaan suun-nittelemaan, ideoimaan ja toteutta-maan, Päivi kiteyttää.

KEUDAN PANIMO MUKANA OLUT-FESTAREILLA

T

A

Keudan ammattiopiston yhtei nen opiskelijakunta Kuoma viet ti 6-vuotisjuhliaan helmikuun alus sa yleiskokouksen merkeissä. Kokouksessa valittiin uusi hallitus, jonka puheenjohtajaksi nousi Janne Vilppula Nurmijärven koulutusyksiköstä.

MUUT HUHTIKUUHUN 2015 MENNESSÄ NIMETYT JÄSENET:• Kerava Keskikatu: Erkka Degerstedt, Roni Ronkonen (varajäsen), Eemi Mali-nen (varajäsen) • Nurmijärvi Lopentie: Aki Kujansuu (varajäsen) • Järvenpää Sibeliuksenväylä: Susanna Karesvaara (varapuheenjohtaja), Jenni Kalkkila (va-rajäsen) • Mäntsälä Lukkarinpolku: Jonne Martikainen (sihteeri), Esa Björk-backa (varajäsen) • Tuusula Pekka Halosen akatemia: Aleksi Kolmonen, Mil-ja Suonvieri (varajäsen) • Järvenpää Wärtsilänkatu: Riikka Lipsanen • Tuusula Kirkkotie: Miia Torvinen, Joonas Romppanen (varajäsen)

OPISKELIJAKUNTA KUOMALLE UUSI HALLITUS

Osa Kuoman uudesta hallituk-sesta: Edessä Roni Ronkonen ja Eemil Malinen, takana Jonne Martikainen, Riikka Lipsanen ja Janne Vilppula.


mmattiopiston kyselyyn vastasi tänä vuonna 1 844 opiskelijaa ja aikuisopiston 708, joten tulokset saatiin varsin hyvällä otannalla.

Ammattiopiston kaikkien kysymys-ten kokonaiskeskiarvo oli 3,7 asteikol-la 1–5, aikuisopiston vastaava numero oli vieläkin parempi eli 3,95. Ammatti-opiston opiskelijat arvostavat erityisen

paljon opintojen hyödyllisyyttä (arvosa-na 4,1), opiskeluilmapiiriä (4), oppilai-toksen järjestyssääntöjä (3,9), ruokailua (3,9) sekä opettajien ammattitaitoa (3,9). Aikuisopiskelijoilta kysyttiin hieman eri asioita. Parhaat arvosanat saivat opis-keluilmapiiri (4,3), opintojen hyödylli-syys (4,3), kouluttajien ammattitaito (4,2), oma paneutuminen opiskeluun (4,1) sekä ruokailu (4,1) .


eudan ammattiopistossa Ke-ravan Sarviniitynkadulla voi opiskella elektroniikka-asen-tajaksi. Perinteiset elektroniik-ka-asentajan työt ovat Suo-

mesta lähestulkoon hävinneet, siksi Keudassa tätä koulutusta on kehitetty erittäin monipuoliseen suuntaan. Keu-dasta valmistunut elektroniikka-asenta-ja voi työskennellä elektroniikka-, tie-toliikenne- ja tietotekniikka-alan yri-tysten kokoonpano-, korjaus- ja huol-totehtävissä. Hän voi suuntautua myös sähköasennusyritysten asennus- ja kor-jaustehtäviin. Teollisuudessa työtehtäviä ovat automaatiojärjestelmien asennus- ja kunnossapitotehtävät. Vuoden lisäkou-lutuksella Järvenpäässä elektroniikka-asentaja voi hankkia lisäksi sähköasen-tajan pätevyydet. Koulutuksen hyvä yritysyhteistyö on edellytys sille, että valmistuneet elek-troniikka-asentajat ovat juuri sellaisia, joita yritykset haluavat palkata. Hyvä esimerkki yhteistyöyrityksestä on E Ave-nue Oy, joka on ollut paljon tekemisis-sä Keudan kanssa jo parinkymmenen vuoden ajan. E Avenue on yksi Suomen suurimmista sähkönjakokeskusten val-mistajista.– Meillä on usein kaksi työssäoppijaa kerrallaan Keudasta, elektroniikka-asen-tajiksi opiskelevien lisäksi automaatio-

asentajaksi tai sähköasentajaksi koulut-tautuvia eri yksiköistä, Klaus Hyytiäi-nen E Avenuesta kertoo.– Muutama on jatkanut meillä töissä työssäoppimisen jälkeenkin. Tulevia elektroniikka-asentajia Keu-dassa opettava Arttu Anteroinen ker-too, että laajennettua työssäoppimista koskevan hankkeen sivutuotteena syn-

YRITYSYHTEISTYÖ SIIVITTÄÄ ELEKTRONIIKKA-ASENTAJIA TYÖELÄMÄÄN

Ajanmukaiset laitteet ovat tärkeitä ammattiin opiskelussa. Joonas Sandell poseeraa tyytyväisenä kou-lutusyksikköön lahjoitetun sähkönjako-keskuksen kanssa.


K

SEIJA EKHOLM JA TIINA RÄIHÄ EKSPERTEIKSI BRASILIAN WORLDSKILLS-KISOIHINNuorten ammattitaidon maailmanmestaruuskisat, World -Skillsit, järjestetään elokuussa 2015 Brasilian São Paulossa. Keudaa edustaa tällä kertaa tapahtumassa kaksi eksperttiä, jotka toimivat lajinsa tuomareina. Ravintolapalvelulajin eksperttinä toimii Keudan ammat-tiopiston lehtori Seija Ekholm. Floristiikkalajin ekspertik-si Brasiliaan lähtee Keudan aikuisopiston kouluttaja Tiina Räihä. Molemmilla on pitkä kokemus kansallisesta ja kan-sainvälisestä ammattitaitokilpailutoiminnasta.

Seija Eklund on Suomen ekspertti ravintolapalveluissa. Tässä Seija tarkkailee vuoden 2014 Euro-Skillsin pronssimitalistin, jyväskyläläisen Joona Finnin harjoittelua.

tyi ajatus Keudalle räätälöidyn sähkönja-kokeskuksen saamisesta oppilaitokseen harjoittelukappaleeksi. Ajatus lähti len-toon ja nyt keskus on käytössä Sarvinii-tynkadun osastolla. Siitä on paljon hyö-tyä koulutuksessa. E Avenue puolestaan hyötyy siitä, että opiskelijat pääsevät tu-tustumaan heidän tuotteisiinsa jo oppi-laitoksessa.

KEUDA • KESKI-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SIDOSRYHMÄLEHTI

Floristiikan Suomen ekspertti Tiina Räihä.

24

keuda-lehti 1/2015

Documents