31/2012

1/2012

Kävelykampus ja innovaatio-keskittymä

Haalari-harjoittelustajohtajaksi

Unelma-duuni start-upissa

20

22

10

Avain rakentamisenmaailmaan

21

4 1/2012

51/2012

1/2012

T-LEHTI on media nykyisille ja tuleville tekniikan alan akateemisille ammattilaisille. TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT T-lehti/T-Media Oy, Eteläinen Makasiini-

katu 4, 00131 Helsinki, puh. (09) 131 511, toimitus@t-media.fi , etunimi.sukunimi@t-media.fi PÄÄTOIMITTAJA Päivi Piispa ULKOASU Flukso Design

TOIMITTAJAT Linda Finell, Merja Forsman, Marju Hulttinen, Markus Kauppinen, Santeri Niemi, Päivi Remes, Felix Siivonen, Marianne Valta, Ulla Ylönen

KUVAAJAT Teemu Granström, Johanna Kannasmaa, Markus Kauppinen, Ari Nakari, Markus Palminen, Hanna Poropudas, Tiia Trogen KANNEN KUVA Teemu

Granström JULKAISIJA T-Media Oy, www.t-media.fi KUSTANTAJA Harri Leinikka JAKELU Osoitteellinen jakelu teekkareille yliopistojen osoiterekiste-

rien perusteella. Erillisjakelu teknillisiin yliopistoihin, tiedekuntiin ja suurimpiin teknologiakeskuksiin. ILMOITUKSET Kaikki hyväksytyt ilmoitukset pyritään

julkaisemaan määrättyinä päivinä. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä tai asiakkaasta johtuvasta syystä voida julkaista, ei lehti

vastaa tästä aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun mää-

rän palauttamiseen. TILAUS Teekkarina saat T-lehden kotiin kannettuna, oman yliopistosi/ylioppilaskuntasi jäsen-etulehtenä. Valmistuttuasi voit tilata T-lehden

hintaan 40 euroa/vuosi. Täytä tilauslomake osoitteessa www.t-lehti.fi tai lähetä tilauksesi sähköpostilla osoitteeseen tilaus@t-lehti.fi OSOITTEENMUUTOKSET

Kätevimmin teet osoitteenmuutoksen verkkosivujemme kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen osoitteenmuutos@t-lehti.fi 15. VUOSIKERTA ISSN

1455-1519 PAINOS keskimäärin 25 000 kpl PAINOPAIKKA Forssa Print 2012

tässä numerossa21 FUTURE BLOCK

22 OTANIEMI KEHITTYY Innovaatiokeskittymä ja

kävelykampus.

24 RAKENNUSALAN UNELMA-TYÖNTEKIJÄ

Eri alojen osaajille on tilaa.

31 RAKENTAVAA MATKAILUA Kehy lähtee Afrikkaan.

32 LAPSET OPISKELUAIKANA Isi tekee nyt diplomityötä.

34 NAINEN JA TEKNIIKKA Tekniikan akatemian toimitusjohtaja

Ainomaija Haarla.

36 TANKKI TÄYTEEN Mika Anttonen ja Peter Lund

tankkaavat biopolttoaineita.

40 AURINGON KAVERI Hyötysuhdetta parantamassa.

41 INSINÖÖRIMME MAAILMALLA Antti Virolainen kehittää verkko-

palvelua Chilessä.

42 TEKNOLELU Musakeksijöiden viimeisimmät.

36 Suomessa ollaan edelläkävijöitä biopolttoaineiden tuotannossa. Osaamista kannattaisi viedä maailmalle, jos vain osaajia riittää tulevaisuudessakin.

UNELMA-DUUNI START-UPISSAMårten Mickos

TANKKI TÄYTEEN!

7.2.2012

204 PÄÄKIRJOITUS Askel ylöspäin.

5 TOHTORIN HATUSTA SYL uusi puheenjohtaja, vuoden

tietojohtaja ja rakennusalan uutisia.

8 TEKNIIKAN KUVA Puurakentaminen nousussa.

10 JOHTAMINEN Diplomi-insinööristä kehittyy

johtaja kokemuksen myötä.

13 T-LEHTI URKKII Kiinnostaako johtaminen?

14 SORVIN ÄÄRESSÄ Sepäksi kentien synnytään, mutta

esimiestehtävään kasvaa.

16 OPISKELU Superfoodit tulivat opiskelijankin

lautaselle.

18 KESÄTYÖT Joko tärkein talviprojekti on

aloitettu?

20 TEKNIIKAN KASVO Mårten Mickos on unelma-

duunissaan.

6 1/2012

P Ä Ä K I R J O I T U S

Askel ylöspäinKUINKA moni meistä on valinnut opiskelupaikkansa sen perus-

teella, että se vie johtajan tehtäviin? Kuinka moni on ajatellut ole-

vansa tulevaisuudessa ammatiltaan johtaja (ja suuri sellainen)?

TÄYSIN mutu-tuntumaan perustuva veikkaukseni on, että aika harva.

Johtaminen on jotain, joka tulee eteen uran edetessä, mutta se ei

määrää alaa, jota lähdetään opiskelemaan.

SE ei ole ihme, sillä Suomessa ei pelkillä johtajataidoilla usein pit-

källe pötkitä – sisältö on tärkein alalla kuin alalla. Ammattijohta-

jia on harvassa ja johtajat kasvatetaan asiantuntijoista talon si-

sällä. Tämä on hyvä uutinen: johtamisesta kiinnostuessaan siihen

voi kasvaa. Tietäisi vain miten.

OSVIITTAA johtajaksi kasvamiseen saa tämän lehden sivulta 10 al-

kavassa jutussa, jossa TTY:n professori Tuomo Peltonen ja Aalto-yli-

opiston akatemiatutkija Mari Kira pohtivat johtajuutta ja diplomi-in-

sinöörejä johtajina. Pari sivua myöhemmin käytännön kokemuksiaan

kertovat UPM:n energialiiketoiminta-alueen johtaja Anja Silven-noinen ja SRV Rakentajien aluepäällikkö Virpi Ekholm – diplomi-

insinöörejä hekin molemmat. Johtajaksi mielivän kannattaa lukea

myös Tekniikan akatemian johtajan Ainomaija Haarlan kokemuk-

set sivulta 32.

NUORI – ja vähän vanhempikin – johtaja saattaa kokea oman ti-

lanteessa esimiehenä epävarmana. Kuitenkin hyvän johtajan erot-

taa juuri siitä, että hän sietää epävarmuutta. Siihen, ettei osaa ja

tiedä kaikkea, on johtajan totuttava.

ENSIMMÄINEN askel ylöspäin urapolulla on siis itsetutkiskelun

paikka. Kaikki lähtee taas kerran liikkeelle siitä, että tuntee itsensä:

mitä osaa ja mitä ei.

Päivi Piispapäätoimittaja

paivi.piispa@t-media.fi

PS. Jos mietit tarkkaan, mitä

syöt, suuntaa sivulle 16 –

superfoodit odottavat!

Kuva Markus Palminen

Katso myösfacebook.com/

tlehtifi ja twitter.com/tlehti

71/2012

PÄIVITYKSET / TOHTORIN HATUSTA

Jarno, olet ehtinyt toimia nyt hetken SYL:n puheenjohtajana. Mihin asioihin tartuit ensimmäisenä töinäsi?Heti vuoden alusta lähti käyntiin uuden hallituk-

sen perehdyttäminen uusiin vastuualueisiinsa. Pal-

jon aikaa vie opettelun lomassa vuoden toiminnan

tarkempi suunnittelu ja sidosryhmiin tutustumi-

nen. Myös vaikuttamistyö on täydessä vauhdissa ja

sitä kannattaa muuten seurata vaikkapa SYL:n Fa-

cebook-sivuilta!

 

Olet teekkari – miten se näkyy puheenjohtajatyössäsi?Teekkarius näkyy varmaankin minussa tiettynä ta-

pana jäsentää asioita ja rempseänä tekemisen mei-

ninkinä. Ja tietysti siinä, että laulan mieluummin

kuin hyvin! SYL:ssa on tietysti erityisen hauskaa

se, että toimijoilla on monenlaisia taustoja ja se on

huikean opettavaista sekä mieletön vahvuus!

Mihin teekkareiden asioihin pystyt vaikuttamaan SYL:n puheenjohtajana? Mitä voimme odottaa puheenjohtajakaudeltasi?Opiskelijoita on monenlaisia niin teekkareissa kuin

kaikkien muidenkin joukossa. Meidän haasteemme

on pyrkiä parhaamme mukaan palvelemaan heitä

kaikkia. Ehkä erityisesti ainakin oman mutu-tuntu-

man mukaan teekkareita lähellä olevia aiheita ovat

usein opintojen mitoitus, jaksaminen sekä työn ja

opiskelun yhteensovittaminen. Tavoitteenani on,

että tänä vuonna SYL taklaa näitä ja muita kysy-

myksiä entistä avoimemmalla, värikkäämmällä ja

erityisesti opiskelijan näköisellä toiminnalla! Opis-

kelijaliikkeen tehtävä on katsoa eteenpäin myös

vaikeina aikoina... tai ehkäpä aivan erityisesti juuri

silloin.

Teekkari SYL:n johtoonJarno Lappalainen, 24, valittiin Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtajaksi vuoden alussa. Lappalainen opiskelee Aalto-yliopistossa tuotantotaloutta.

Ku

va: M

ark

us

Kau

pp

inen

TTY:n arkkitehti-opiskelijat ideoivat uudenlaisia asuinalueitaTampereen teknillisen yliopiston (TTY) arkkitehtuurin opiskelijat ovat ideoi-

neet asuinkortteleita viidessä eri kohteessa kaupunkiseudulla. Opiskelijat ide-

oivat viidelle asuinalueelle 45 suunnitelmaa osana arkkitehtuurin laitoksen

keskitehokkaan asuinrakentamisen hanketta, joka tehtiin Tampereen kaupun-

kiseudun toimeksiannosta. Tampereella halutaan monipuolistaa asuntotuotan-

toa, lisätä talotyyppien vaihtoehtoja ja turvata asuntotuotantoa. Tavoitteena

on rakentaa asuntotyypeiltään, mittakaavaltaan ja toiminnoiltaan sekoittuneita

asuntoja alueella, joka on hyvin tavoitettavissa liikennevälineillä.

OULULAISARKKITEHDEILLE MENESTYSTÄ NOLLAENERGIAPIENTALOKILPAILUSSA Nuoret haluavat

johtajilta palautettaT-MEDIAN JA TALOUDELLISEN TIEDOTUSTOIMISTON yhdessä tekemä tutkimus nuorista ja johtamisesta nosti

esille, mitä nuoret odottavat esimiehiltään. Tutkimukseen

vastasi yli 1700 ammattiopistossa, lukiossa, ammatti-

korkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevaa 17-29-vuo-

tiasta.

58 % VASTAAJISTA VALITSEE työtehtävien räätälöimisen

oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaan kahden tär-

keimmän joustavuustekijän joukkoon.

VASTAAJISTA 37 % AJATTELEE, että ICT:n tuomia mah-

dollisuuksia hyödynnetään työpaikoilla heikosti. Kriitti-

simmin väittämään suhtautuu vanhin ja kokenein ryhmä.

Kuitenkin kaksi kolmesta vastaajasta on sitä mieltä, että

netti ei korvaa esimiehen ja työkavereiden fyysistä

läsnäoloa.

67 % ON SITÄ MIELTÄ, etteivät esimiehet anna tarpeeksi

palautetta. Palaute on nuorten mielestä yksi keskeinen

tekijä siinä, että he työskentelevät hyvin. Muita vaikut-

tavia tekijöitä ovat mm. ilmapiiri, palkkaus, kannustami-

nen, mielenkiintoiset työtehtävät ja rentous.

Lisätietoa: www.t-media.fi

Oululainen arkkitehtiylioppilas Olli Metso ja yliopiston arkkitehtuurin osastosta

vuonna 2011 valmistunut arkkitehti Safa

Tiina Antinoja ovat voittaneet ensimmäi-

sen palkinnon yleisessä nollaenergiapien-

talokilpailussa. Kilpailussa etsittiin

toteutuskelpoista pientalosuunnitelmaa

Hyvinkään asuntomessuille 2013. Tavoit-

teena oli suunnitella nollaenergiarakenta-

misen haasteisiin vastaava, arkkitehtoni-

sesti ja asumislaadultaan korkeatasoinen

ja toteuttamiskelpoinen pientalo.

8 1/2012

PÄIVITYKSET / TOHTORIN HATUSTA

VTT:n tutkimuksen mukaan seuraavan 20 vuoden aikana tulisi rakentaa

480 000–550 000 asuntoa riippuen siitä, miten Suomi houkuttelee maa-

hanmuuttajia ja kuinka suuri osuus nykyisestä asuntokannasta poistuu.

Alueellisten väestöennusteiden perusteella uusista asunnoista reilu kol-

mannes rakennetaan Helsingin seudulle ja kasvukeskuksiin. Muualla Suo-

messa asuntoja tarvitaan lisää erityisesti Tampereen, Turun, Lahden,

Jyväskylän ja Oulun seuduille.

Moni asia vaikuttaa siihen, miten suureksi asuntotuotanto muodostuu

vuoteen 2030 mennessä. Määrä voi vaihdella suuresti suhteessa todelli-

seen asuntotuotantotarpeeseen. Asiaan vaikuttaa se, että moni asuu toi-

sin kuin haluaa. Toisaalta Suomessa on paljon vain tilanpäisessä käytössä

olevia tai kokonaan tyhjiä asuntoja.

Maahanmuutto ja sen aiheuttama asuntotarve keskittyvät Suomessa

vain muutamien kuntien alueelle erityisesti pääkaupunkiseudulle. VTT

arvioi siirtolaisuuden osuudeksi asuntotarpeesta kymmenen prosenttia.

Tutkimuksen ovat VTT:ltä tilanneet ympäristöministeriö yhdessä

rakennusalan toimijoiden kanssa.

TEEKKARIN TUEKSI&TURVAKSI.

TEK tarjoaa monia työsuhteeseen, työnhankuun ja uraan liittyviä etuja ja palveluja. Opiskelijajäsenille ILMAISEKSI.

TEKin jäsenyydestä hyödyt jo opiskeluaikana. Voit liittyä myös työttömyyskassaan opintojesi loppuvaiheessa.Kannattaa liittyä TEKiin!

Kuva: VTT

SUOMEEN PUOLI MILJOONAA UUTTA ASUNTOA VUOTEEN 2030 MENNESSÄ

91/2012

Fortumin Petra Lundströmistä vuoden teknologiajohtaja

KAIKKI MITÄ TEEKKARI TARVITSEE

on Tekniikan akateemiset TEKin tuottama nettisivusto tekniikan akateemisille opiskelijoille.Sivu kokoaa yhteen tietoa teekkareiden ja diplomi-insinöörien työelämästä, teekkarikulttuurista ja ammattiliitosta.

Muista myös facebook.com/teekkarit

Työnhaku

Työsuhde

Palkat

Työmarkkinat

Tapahtumat

Perinteet

Kulttuuri

VUODEN 2012 teknologiajohtajaksi on valittu For-

tum Oyj:n teknologiajohtaja Petra Lundström. Tek-

niikan Akatemia (TAF) jakoi Vuoden CTO -palkin-

non tunnustuksena teknologiajohtajalle, joka on

työllään vaikuttanut yrityksensä teknologiakyvyk-

kyyteen ja kasvumahdollisuuksiin, toimii inspi-

roivana johtajana sekä vaikuttaa aktiivisesti yh-

teiskunnallisissa verkostoissa.

Petra Lundström on työskennellyt Fortu-

milla yli 20 vuotta, joista teknologiajohtajana

vuodesta 2008. Tämän vuoden alusta hänet on

nimitetty aurinkoenergialiiketoiminnan kehit-

tämisestä vastaavaksi johtajaksi. Koulutuksel-

taan Lundström on teknillisen fysiikan diplomi-

insinööri.

Uransa kiinnekohtina Lundström pitää Lovii-

san voimalaitoksen vedynhallintastrategian

kehitystyötä sekä siirtymistä laaja-alaisempaan

rooliin koko Fortumin teknologiapäälliköksi

vuonna 2005.

”Viime vuosien aikana energiatekno-

logioiden mahdollisuuksia on painotettu voi-

makkaammin Fortumin strategiatyössä ja T&K-

salkun hallinnasta ja arvonmäärityksestä on

tullut systemaattisempaa. Lisäksi yhtiö on osal-

listunut aktiivisesti laajempaan keskusteluun

energiajärjestelmän kehitysnäkymistä. Katson,

että vuoden teknologiajohtaja-palkinto on

samalla tunnustus kaikille niille noin kahdelle

sadalle fortumlaiselle, jotka aktiivisesti osallis-

tuvat yhtiön T&K-työhön”, Lundström sanoo.

Kuva: Fort

um

10 1/2012

111/2012

T E K N I I K A N K U V A

Puurakentamisen uudet tuuletPuurakentaminen on nousussa – siitä ovat osoituksena

esimerkiksi kuvan Viikkiin nouseva viiden puukerrosta-

lon alue ja Heinolan viisikerroksinen puutalo. Puukerros-

talojen lisääntyessä ja lämmöneristysvaatimusten kas-

vaessa on tarve uusille rakennustuotteille. Eräs sellainen

on syrjältään liimattu sahatavarapalkki. Liimaamalla

syrjiltään toisiinsa 2–3 lamellia päästään helposti uu-

teen ennätyspalkkikorkeuteen. Syrjältään liimattua sa-

hatavarapalkkia on ajateltu käytettäväksi pien- ja puu-

kerrostalojen runkomateriaalina seinärakenteissa sekä

ylä-, väli- ja alapohjarakenteissa.

Kyseistä palkkia ei kuitenkaan ole käytetty rakennuk-

silla, sillä ohjeistusta tai normeja tällaisen palkin käyt-

töön ei ole ollut. Raimo Vierimaa, Turun ammattikor-

keakoulun rakennustekniikan yliopettaja, on kehittänyt

ohjeistuksen väitöskirjassaan, joka tarkastettiin tammi-

kuussa Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Kuva: Teemu Granström

Teksti: Päivi Piispa

12 2/2011

Diplomi-insinööristä kehittyy

johtaja kokemuksen myötä. Hyvä

johtaja ei ole supersankari, joka

hallitsee kaiken, vaan hänellä

on hyvä itsetuntemus ja kyky

heittäytyä tilanteeseen.

Asiantuntijasta johtoportaaseen

Teksti Päivi Piispa // Kuvat Teemu Granström

131/2012

”Hyvän johtajan on pakko sietää epä- varmuutta, inhimillisiä tunteita ja draamaa. ”

Kun suomalaisten suuryritysten johtajien

koulutustaustaan tutustuu, aika monella

on diplomi-insinöörin tutkinto. Vaikka

DI-johtajien määrä on viime vuosina laskenut,

on silti todennäköistä, että jossain vaiheessa

uraansa diplomi-insinööri pääsee tai joutuu

esimiestehtäviin. Suomi on maa, jossa insinöö-

rejä on aina arvostettu. He ovat kasvaneet joh-

totehtäviin oman organisaation sisällä - toisten

insinöörien valmennuksessa.

Organisaatioiden kansainvälistyminen on

kuitenkin tuonut muutoksen. Yritysten sisäi-

set kulttuurit muuttuvat globalisaation myötä

eikä suomalainen insinöörikulttuuri ole enää

vallitseva. Uudenlaiset kulttuurit vaativat uu-

denlaisia taitoja.

”Eivät insinöörit lähtökohtaisesti olekaan

huonoja johtajia - ei isoa uudelleen viritystä tar-

vita. Kuitenkin kansainvälisyys ja globalisaatio

on tuonut mukaan holistisen maailman, jolloin

vaaditaan uusia taitoja”, Tampereen teknillisen

yliopiston teollistalouden professori Tuomo Pel-

tonen sanoo.

Kansainvälistymisen lisäksi myös pörssikurs-

sit ovat tulleet työntekijöiden arkeen. Markki-

natalouden tuliaisina markkinarationalismi vai-

kuttaa yksilöön asti. Tällöin yhdessä tekeminen

voi kadota.

”Insinöörien lämmin ammattiyhteisö, jossa

arvostetaan osaamista, on arvokas. Tätä henkeä

haluaisin tuoda johtamiseen ja organisaatioihin-

kin”, Peltonen sanoo.

MUTTA MITEN DIPLOMI-INSINÖÖRIT ITSE KOKE-VAT JOHTAMISEN? ”Insinööreillä on hyvin vahva

ammatti-identiteetti ja usein siihen mielikuvaan

liittyvät asiantuntijatehtävät tai asioiden johta-

minen. Insinöörit eivät usein pidä ihmisten joh-

tamista ammattina, vaan se on jotain epämää-

räistä”, jo väitöskirjassaan insinööri-identiteettiä

tutkinut Peltonen sanoo.

Taustaltaan kauppatieteilijä Peltonen yllät-

tyi väitöstutkimuksessaan siitä, miten vahva

insinööri-identiteetti on. Hänen mielestään

insinööritieteitä leimaa voimakkaasti mate-

maattis-luonnontieteellinen maailmankuva.

Epävarmuutta pyritään poistamaan ja asioita

hallitsemaan. Asioita lähestytään ongelman-

ratkaisun kautta.

”Hyvän ihmisten johtajan on kuitenkin pakko

sietää epävarmuutta, inhimillisiä tunteita ja draa-

maa. Johtaja ei voi hallita kaikkea, vaan hänen

pitää käyttää vastaan tulevia tilanteita hyväk-

seen”, Peltonen toteaa.

JA NIITÄ ASIOITA, JOITA EI VOI HALLITA, on pal-

jon. Peltonen heittää kehiin perinteisen jäävuo-

rivertauksen. Jäävuoresta näkyy merenpinnan

alta vain huippu, vaikka se on suuri. Tämä huippu

on se osa yrityksestä, jota voi hallita erilaisilla

työkaluilla.

Näkymätön ja hallitsematon osa jäävuorta on

paljon näkyvää suurempi. Siihen kuuluvat esi-

merkiksi yrityksen arvot ja se muutoksessa oleva

organisaatiokulttuuri, joka määrittää, millaisella

johtamistyylillä missäkin organisaatiossa pärjää.

”Usein muutostilanteissa organisaatioiden to-

dellinen koostumus - se meren pinnan alla oleva

- tulee esiin. Kuitenkin johtajilla istuu tiukassa

käsitys siitä, että ainakin ulkopuolelle pitää esit-

tää, että organisaatio on hallittu”, Peltonen sa-

noo organisaatiokaavioiden luvatusta maasta.

Jäävuoren merenalainen oleva osio, hal-

litsematon ja epämääräinen, on myös se,

joka luo eniten epävarmuutta johtajille.

Tähänhän se Titanickin kaatui. Kun

epävarmuutta on paljon ja hallinnan

halu suuri, moni turvautuu erilaisiin

johtamiskursseihin. Niistä odotetaan

ratkaisua: työkaluja ja käytännön

ongelmanratkaisukeinoja kai-

kenlaisten tilanteiden hal-

lintaan.

”Johtamiskoulutuksesta onkin tullut iso bis-

nes 2000-luvulla”, Peltonen toteaa.

Vaikka johtaja kävisi kuinka paljon kursseja

tahansa, hän ei voi ikinä tietää kaikkea.

”Jos ajattelee, että pitää tietää kaikki sekä

työhön liittyvistä asioista että ihmisten johta-

misesta, vaatimukset kasvavat ylivoimaisiksi.

Nuori sukupolvi kokee johtajan paikan pelot-

tavana juuri osaamisvaatimusten takia. Johtajat

eivät kuitenkaan ole supermiehiä, vaan hekin

kehittyvät ja kasvavat työn myötä”, Aalto-yli-

opistossa työskentelevä akatemiatutkija, tek-

niikan tohtori Mari Kira sanoo.

”Tuntuu siltä, että johtamisesta on tehty liian

vaikeaa, kun siitä yritetään tehdä hallittua tie-

dettä. Ihmisten johtamisessa voisi rentoutua -

ei johtajan tarvitsekaan hallita kaikkea”, Pelto-

nen sanoo.

”Johtamistyössä pitää olla omalla persoonalla mukana, inhimillisesti läsnä.”

isen

Pel-

urs-

ki-

ai-

n

a

aasta.

ainen oleva osio, hal-

maton ja epämääräinen, on myös se,

joka luo eniten epävarmuutta johtajille.

Tähänhän se Titanickin kaatui. Kun

epävarmuutta on paljon ja hallinnan

halu suuri, moni turvautuu erilaisiin

johtamiskursseihin. Niistä odotetaan

ratkaisua: työkaluja ja käytännön

ongelmanratkaisukeinoja kai-

kenlaisten tilanteiden hal-

lintaan.

isessa voisi r

ajan tarvitsekaan hallita kaikk

nen sanoo.

14 1/2012

”DI:t toimivat usein sillanrakentajina ylimmän johdon ja työntekijöiden välillä.”

SE, MITÄ JOH-TAJA VOI TEHDÄ, on heittäytyä mu-

kaan tilanteeseen.

Peltonen lainaa

kollegaansa, joka

on kehottanut johtajia olemaan pikemminkin

kärpäsiä sopassa kuin kärpäsiä katossa. Se sotii

vastaan perinteisiä johtamisoppeja, kuten taylo-

rismia, jossa johtaja on kuin koneenkäyttäjä or-

ganisaation ylä- tai ulkopuolella.

Tietointensiivinen työ on tuonut

mukanaan johtamisen muutoksen

eikä perinteisillä opeilla enää pär-

jääkään. Kaikkien työt ovat tulleet

vastuullisemmiksi: jokainen vas-

taa oman työnsä laadukkaan teke-

misen lisäksi myös siitä, että oma

työ toimii suhteessa kokonai-

suuteen ja että yhteistyökuviot

toimivat niin organisaatioiden

sisällä kuin ulkopuolellakin.

Johtaminen on muuttunut

työntekijää tukevaksi, työn

suoritusta mahdollistavaksi

kontrolloinnin ja käskyttä-

misen sijaan.

”Ihmisillä on palavia aja-

tuksia siitä, miten omaa työtä

pitäisi tehdä ja millaiset puit-

teet pitäisi olla. Ihmiset haluavat

johtaa omaa työtään ja ovat tottu-

neet itseohjautuvuuteen myös va-

paa-ajalla ja harrastuksissaan. Moni

odottaa aikaisempaa mutkattomam-

paa ja hengellisempää johtamista myös

työpaikoilla”, Kira sanoo.

Peltosen mukaan heittäytyminen

voi olla vaikeaa diplomi-insinöörille,

joka on koulutettu katsomaan asioita

pikemminkin etäältä kuin mukaan heit-

täytyen. Omat, henkilökohtaiset kokemuk-

set laitetaan asioiden analysoinnissa sivuun.

Objektiivisuus on tärkeintä. Kuitenkin ollak-

seen uskottava ihmisten johtaja, tilanne on yh-

distettävä omaan kokemus- ja tunnepohjaan.

”Teoriat, ajattelutavat ja toiminta on yh-

distettävä johtamisessa omaan kokemukseen

- ne jäävät muuten ulkokohtaisiksi. Se on A ja

O ihmisten, innovaatioiden ja tietotyön johta-

misessa”, Peltonen sanoo.

”Johtamistyössä pitää olla omalla persoo-

nalla mukana, inhimillisesti läsnä. Se vaatii it-

sensä tuntemista: kuka on ja miten toimii, so-

siaalisia taitoja ja että osaa ottaa esimiesaseman

osallistavalla tavalla”, Kira toteaa.

ENNEN ESIMIEHEKSI NOUSI HENKILÖ, joka oli

hyvä ammattimies- tai nainen. Sekin on tär-

keää, mutta nykyään tarvitaan johtamistaitoa,

kykyä lukea ihmisiä, mo-

tivoida ja kannustaa sekä

luoda mielekkäitä työko-

kemuksia.

”Siinä on aika iso harp-

paus asiantuntijuudesta

esimieheksi, eikä se ole

kaikille luonteva. Monissa

organisaatioissa onkin kahden tikkaan mene-

telmiä edetä uralla: voi edetä asiantuntijana tai

esimiehenä”, Kira sanoo.

Insinöörit identifi oituvat Peltosen mukaan

usein enemmän työnjohtoon ja keskijohtoon

kuin ylimpään johtoon. He ajattelevat itseään

usein suorittavan työn johtajina. Tässä roolis-

saan he toimivat usein sillanrakentajina ylimmän

johdon ja työntekijöiden välillä. Kun insinööri

kasvaa johtotehtäviin, hän myös sitoutuu yri-

tykseen aivan eri tavalla kuin ammattijohtaja.

PALJON ON PUHUTTU SIITÄ, että 1980- ja

1990-luvuilla syntynyt Y-sukupolvi olisi vielä

edeltäjiään vaativampia johdettavia. Kira ker-

too pohtineensa aihetta paljon.

”Mielestäni kaikki ikäluokat odottavat vas-

tuun saamista - johtaminen ei saa olla käskyt-

tävää eikä komentavaa. On vaativa yhtälö, mi-

ten antaa vastuuta, mutta samalla on tarpeeksi

tukena suorittamisessa eikä jätä työntekijää yk-

sin. Johtaja antaa tarpeellisen suunnan ja raken-

teen ilman kahlintaa. Tässä on se viisasten kivi.”

Ihmisiä innostamalla on mahdollista saada

toimivaa tuloksellisuutta.

”He ovat todennäköisesti luovempia ja sitou-

tuneempia omaan työhön ja venyvät aika hy-

vin suorituksiin. Iloisuudesta ja positiivisista tun-

teista syntyy vaihtoehto, joka voi tukea ihmisten

kehitystä ja hyvää suoritusta”, Kira sanoo.

Huolestuneita ollaan oltu myös siitä, että Y-

sukupolvi ei ole innostunut toimimaan johtajana.

”En olisi tästä kauhean huolissaan - yleensä

halu esimiestehtäviin tulee iän myötä”, Kira sa-

noo.

MARI KIRAN MIELESTÄ ON TÄRKEÄÄ, että DI-

koulutukseen liittyy perusjohtamisen kursseja.

Näin opiskelijat saisivat käsitystä siitä, millaista

nykypäivän johtamistyö on ja tottuisivat itse-

refl ektiiviseen tarkasteluun: miten toimin joh-

tajana.

Peltonen kertoo, että peruskurssit kuuluvat-

kin jo monen teekkarin opintoihin. Sen enem-

pää hän ei irrallista johtamistaitojen opetusta

DI-tutkintoon kaipaakaan. Hänen mielestään

johtajuuteen kasvaa kokemuksen myötä, eikä

siksi perusopintoihin ole hyötyä liittää liiaksi joh-

tamisopintoja. Moni diplomi-insinööri käykin

myöhemmässä vaiheessa työelämäänsä MBA-

kurssin, joka erikoistuu usein johtamiseen. Sen

sijaan hän kehottaa lukemaan paljon - myös fi k-

tiota - hankkimaan kokemuksia ja opettelemaan

sosiaalisia taitoja.

”Omaa ajattelua voi kehittää myös tutustu-

malla erilaisiin organisaatioteorioihin. Silti ihmis-

ten johtamista ei voi oppia, jos ei ole kokemusta.”

Sekä Kira että Peltonen kannustavat oppi-

maan toisilta. Mentorointi - mahdollisuus kes-

kustella toisen, kokeneemman ammattilaisen

kanssa, voi tuoda näkemyksiä

toisen kokemusmaailmaan. Myös

vertaistuki nähdään tärkeänä.

”Ihmiset, jotka ovat samassa

tilanteessa, voivat oppia toisiltaan

ja tukea toisiaan. Tiedolliseen ke-

hittämiseen täytyy yhdistää ih-

missuhteet”, Kira toteaa.

on kehottanut johta

kärpäsiä sopassa ku

vastaan perinteisiä jo

rismia, jossa johtaja

ganisaation ylä- ta

Tietoint

mukana

eikä per

jääkään

vastuu

taa om

mise

työ

suu

toi

si

J

m

tuk

pitä

teet p

johtaa o

neet itse

paa-ajalla

odottaa aik

paa ja hengel

työpaikoilla”

Peltosen

voi olla vai

joka on kou

pikemminki

täytyen. Omat, h

set laitetaan asioi

Objektiivisuus on

seen uskottava ihm

distettävä omaan k

”Teoriat, ajatte

distettävä johtamis

- ne jäävät muuten

O ihmisten, innova

misessa”, Peltonen

”Johtamistyössä

nalla mukana, inhim

sensä tuntemista: k

siaalisia taitoja ja ett

osallistavalla tavalla

ENNEN ESIMIEHEKShyvä ammattimies

keää, mutta nykyää

kykyä lukea ihmisiä

tivoida ja kannustaa

luoda mielekkäitä ty

kemuksia.

”Siinä on aika iso h

paus asiantuntijuud

esimieheksi, eikä s

kaikille luonteva. Mo

”Johtamisesta on tehty liian vaikeaa.”

Teksti ja kuvat: Markus KauppinenPÄIVITYKSET / T-LEHTI URKKII

Visa Suomi, 24, Teknillinen fysiikka

Varmasti johtaminen tulee tutuksi,

mielellään jonkun kansainvälisen

yhtiön palveluksessa. Voisin yhdis-

tää kiinnostukseni tutkimukseen ja

johtamiseen hyvin vaikkapa tutki-

musryhmän vetäjänä.

Juho Nurmi, 23, Rakennustekniikka

Mahdollisesti, mutta ensin haluan

toimia asiantuntijatehtävissä ja

siten sisäistää työnkuvan. Jos sitten

rahkeet riittää, niin kunnianhimon

ja vaikuttamisen mahdollisuuksien

myötä haluan pyrkiä johtavaan

asemaan.

Janne Huvilinna, 25, Sähkötekniikka

Ei taida hirveästi olla edes vaihto-

ehtoja? Useamman vuoden kun on

töissä niin luultavasti jossain vai-

heessa tulee johtotehtävät eteen.

Tällä hetkellä johtaminen ei ole

työssä se mielenkiintoisin asia,

mutta työuran edetessä kiinnostus

varmasti kasvaa.

Ida Korhonen, 21,Kiinteistötalous

Kyllä johtaminen kiinnostaa ja aion

pyrkiä tehtäviin joissa se on mah-

dollista. Näen ihmiset tärkeimpänä

resurssina ja voimavarana yrityk-

sissä. Johtajana haluaisin kehittää

työntekijöiden motivaatiota

ja asennetta.

Kiinnos-taako johta-

minen?

Kati Penttinen, 22, Bioinformaatiotekniikka

Odotan, että tulevalla työuralla

pääsisi johtamaan. Johtotehtävissä

pystyisi paremmin toteuttamaan

omaa visiotaan ja tekemään asiat

omalla tavallaan. Olen tyytyväinen

myös ryhmän jäsenenä, silloin pys-

tyy johtamaan itseään.

151/2012

16 1/2012

1997

naimisiinLappeenran-

taan opis-

kelemaan.

Energiakriisi

oli otsikoissa

ja vaikutti

valintaan

1984

valmistuu

1989

lähtö

Englantiin

on hyppy

tuntematto-

maan

1993

Baltiaan

meno

neuvosto-

järjestelmän

sorruttua

1979 2006

UPM:n

Leadership-

koulutus

avaa uudel-

leen silmät

ihmisten

johtamiseen

2010

maailman-

ympäri-

matka

50-vuotis-

päivän

kunniaksi

”Mikä valtava potentiaali on yhdessä tekemisessä!”

Anja Silvennoinen

Kaksi korvaa

SORVIN ÄÄRESSÄ

51-vuotias Anja Silvennoinen työs-

kentelee UPM:n Energialiiketoiminta-

alueen vetäjänä. Yksikkö vastaa yhtiön

tuottaman sähkön myynnistä sähkömarkki-

noille ja energian hankinnasta muille liiketoi-

mintayksiköille 75 henkilön voimin.

Hengästyttävä työhistoriaSilvennoinen valmistui diplomi-insinööriksi

Lappeenrannan teknillisen yliopiston Ener-

giatekniikan laitokselta vuonna 1984. Diplo-

mityöpaikka ja ensimmäinen vakituinen työ-

paikka aukesivat Kuopion Energialaitokselta.

- Aloitin käyttöinsinöörinä ja samalla käyt-

töhenkilöstön esimiehenä voimalaitoksella heti

valmistuttuani. Ensimmäiset alaiseni olivat it-

seäni vanhempia ja kokeneempia, mutta nöyrä

mieli ja avoimet korvat auttoivat minua.

Teksti: Marianne Valta // Kuvat: Tiia Trogen ja Teemu Granström

Sepäksi kenties synnytään, mutta esimiestehtävään

kasvaa. Tätä mieltä ovat kaksi diplomi-insinööriä,

oman alansa asiantuntijaa ja esimiestä, Anja Silven-

noinen ja Virpi Ekholm.

Viiden voimalaitosvuoden jälkeen Silven-

noinen siirtyi konsultiksi Ekonon palvelukseen.

Konsulttina Silvennoinen ehti toimia vuoden

päivät ennen kuin lähti Iso-Britanniaan jätteen-

polttolaitoksen yhteyteen perustetun sähkön ja

lämmön yhteistuotantoon perustuvan energia-

yhtiön tekniseksi johtajaksi. Neljä vuotta kan-

sainvälistä työ- ja esimieskokemusta sekä työn

ohessa hankitut MBA:n paperit taskussaan Sil-

vennoinen lähti jälleen konsultiksi muovaamaan

Tallinnan kaukolämpölaitoksen toimintaa Bal-

tian markkinoiden avauduttua.

Tallinnasta Silvennoinen muutti takaisin Suo-

meen aloittamaan energia-alan palveluyhtiön

Kymppivoiman toimintoja. Kymppivoimasta tie

vei silloisen Kauppa- ja teollisuusministeriön

energiaosaston kautta vielä kertaalleen kon-

sultiksi ennen siirtymistä nykyisen työnanta-

jan UPM:n palvelukseen vuonna 2004.

Hengästyttävän monipuolinen työhistoria

pitää sisällään sekä asiantuntija- että esimies-

tehtäviä.

- Pidän esimiehenä toimimisesta, mutta viih-

dyn asiantuntijanakin. Pyrkimystä suuntaan tai

toiseen ei oikeastaan ole ollut, olen vain tarttu-

nut mielenkiintoisiin mahdollisuuksiin.

JA YKSI SUU

171/2012

2010

nimitys

aluejohtajaksi

kirjoittaa yli-

oppilaaksi

Tampereen lyseon

lukiosta

1990–1998

opiskeluaika

TTKK:lla merkittävä

ajanjakso elämässä

sekä alkaessaan että

päättyessään

1995

lähteminen Saksaan

vaihto-opiskelijaksi

ja työharjoitteluun

on tärkeä päätös

2000

lapsen syntymä

1989

”Esimiehen rooli hengenluojana on tärkeä.”

Virpi Ekholm

Inhimillinen päätöksentekijäSilvennoinen luettelee hyvän esimiehen ominai-

suuksia: kuunteleva, yhteistyökykyinen, antaa

vapautta ja tukee tarvittaessa. Johtajuus on paljon

keskustelua ja tiimityötä, toisaalta välillä joutuu

vastaamaan raskaistakin päätöksistä.

- Parasta esimiestyössä on kun onnistuu oman

tiiminsä kehittämisessä ja näkee ihmisten kasva-

van. Vaikeissa tilanteissa pitää muistaa, että on-

gelmat ratkaistaan yhdessä keskustellen. Ei ole

sattumaa, että meillä on kaksi korvaa ja yksi suu.

Harva ponnistaa esimiestehtäviin suoraan

koulunpenkiltä, kuten Silvennoiselle kävi.

- Korkeakouluopinnot eivät juuri valmista esi-

miestehtäviin. Mikäli esimiestehtävistä haavei-

lee, kannattaa jo opiskeluaikana kehittää esimer-

kiksi neuvottelu- ja viestintätaitojaan. Kukaan

ei synny esimieheksi, mutta tekemällä oppii.

Tampereen teknillisestä yliopistosta vuonna

1998 rakennusalan diplomi-insinööriksi

valmistunut Virpi Ekholm, 41, aloitti SRV

Pirkanmaan aluejohtajana reilu vuosi sitten. Ni-

mityksen myötä Ekholm sai vedettäväkseen 45

henkilön yksikön, joka rakentaa sekä asunto- että

toimitilakohteita Tampereen talousalueella.

Rakennusala tuntui Ekholmista aikanaan

luontevalta valinnalta

- Isäni on rakennusinsinööri, joten tiesin

kuinka suhdanneherkkä ala tämä on. Jatkoin

kuitenkin alan opiskelua, vaikka 90-luvun

alussa lama vei työpaikat. Diplomityötä vaille

valmiina DI:nä tartuin silloisen professorin kan-

nustukseen ja lähdin vaihto-opiskelijaksi Sak-

saan vuonna 1995.

Saksasta löytyi myös työpaikka SRV-konser-

niin kuuluvan Viitoset GmbH:n palveluksessa.

Kahden Saksan-vuoden jälkeen Ekholm saattoi

opinnot loppuun ja jatkoi SRV Viitoset Oy:n pal-

veluksessa Suomessa. Mielenkiintoinen toimi-

tilaprojekti toi Ekholmin takaisin Tampereelle

vuosituhannen lopulla. Äitiysvapaan jälkeen Ek-

holm suunnitteli jatko-opintoja ja siirtyi tutki-

jaksi VTT:lle. Takaisin SRV-konserniin Ekholm

palasi vuonna 2004 aloittaessaan SRV:n silloi-

sen tytäryhtiön Pirkanmaan Projektitoimen pal-

veluksessa.

Omat esimiehet esikuvinaEkholmin ensimmäinen kokemus esimiestehtä-

västä on Pirkanmaan Projektitoimen ajoilta. Ra-

kennuttajapäällikkönä toimiessaan hänellä oli

12 henkilön organisaatiossa muutama alainen.

Oma esimiesrooli ei herättänyt erityisiä tunteita.

- Esimiesasemastani huolimatta olimme edel-

leen ensisijaisesti työkavereita. Toki esimiesteh-

tävän mukana tulee muun muassa työsuhde-

asioihin liittyviä velvollisuuksia.

Entiset esimiehet ovat vaikuttaneet Ekhol-

miin omaan tapaan toimia.

- Arvostamani esimiehet ovat olleet alansa

ammattilaisia, tiukkoja ja vaativia, mutta aina

myös tukeneet alaistensa työtä. Esimiehen rooli

hengenluojana on myös tärkeä: mieleeni on jää-

nyt eräs työmaapäällikkö, joka keitti aamuisin

kahvit koko porukalle ja ne nautittiin yhdessä

ennen työpäivän alkua. Nykyisin koen tärkeim-

mäksi tehtäväkseni varmistaa, että organisaati-

ossani jokaisella on hyvä tehdä töitä.

Oppia esimiesvalmennuksestaEkholm on osallistunut SRV:n tarjoamiin esi-

miesvalmennuksiin ja kokee ne hyödyllisinä.

- Ei ole olemassa valmista mallia esimiesteh-

täviin, mutta valmennuksissa on voinut peilata

omaa tapaansa toimia ja löytää omat vahvuu-

tensa. Itse olen oppinut, että tärkeintä on kuun-

nella ihmisiä.

Juuri nyt Ekholm ei haikaile muutosta työ-

hönsä. Se, toimiiko hän tulevaisuudessa edel-

leen esimiestehtävissä vai asiantuntijana, jää

nähtäväksi.

18 1/2012

PÄIVITYKSET / OPISKELU

Haluatko eroon stressistä, väsymyk-

sestä ja masennuksesta? Haluatko

olla terve, kaunis, pirteä ja iloinen?

Sitten tarvitset syödäksesi esimerkiksi

kylmäpuristettua kookosöljyä (22e/l) tai

vaikkapa ”suomalaista, puhtailta alueilta

rakkaudella kerättyä” pakurikääpäjauhetta

(183e/kg).

Tietenkin.

Mediaseksiä tihkuva superfood lupaa mo-

nenlaista. Mihin on uskominen? Mitä on su-

perfood? Kuka tässä pelissä oikeastaan voit-

taa?

Itse termi löytyy jo vuoden 1915 Oxfor-

din englanninkielisestä sanakirjasta. Silloin

se määriteltiin ”erityisen ravintorikkaaksi

ruuaksi, jolla on hyviä terveysvaikutuksia”.

Googletus loppuvuonna 2011 paljastaa

villimmän todellisuuden: ”Superfood-tar-

joukset! Superfood parantaa ja nuorentaa!

Oprahin superfood-vinkit!”

Superfoodia rakastetaan villisti melkeinpä

jokaisen ravitsemusyrityksen markkinointi-

osastolla. On Acaita, Macaa, Planktonia, Spi-

rulinaa, Chlorellaa, Nonia ja niin edelleen. Jos

se myy, sen täytyy olla hyvä juttu. Mutta se,

miten nimeä nykyään käytetään, eroaa suu-

resti ajatusmaailmasta sen taustalla.

Termin määrittely hankalinta– Itse yritän nykyään välttää superfood-

nimen käyttöä. Se on pelkkä markkinoin-

titermi, emmekä me termejä syö, toteaa

Jaakko Halmetoja.

Halmetoja on tunnettu ravintovalmen-

taja ja luennoitsija, joka puhuu luonnonmu-

kaisen ravitsemuksen puolesta.

– Superfoodin taustalla on vain ajatus ra-

vinnosta, joka koostuu mahdollisimman ra-

vinnerikkaista, alkuperäisistä ja kokonaisista

ravintoaineista. Sen voisi nähdä olevan eri-

laisten vanhojen rohdoskasvien ja nykyisen

ruuan välimaastossa. Se ei ole mitään uutta

tai vastikään löydettyä, vaan historian opet-

tamaa tietoutta. Monia ruoka-aineita on käy-

tetty historiassa esimerkiksi lääkintätarkoi-

tuksessa.

Olennaista ei siis ole eksoottinen ja vai-

kea nimi vaan ravintorikkaus, luonnonmu-

kaisuus ja tuoreus. Toisin sanoen: itse poi-

mittu, tuore ja mehukas mustikka ei häviä

hypetetylle Goji-marjalle.

– Eikä superfood-status sinänsä kerro

vielä mitään. Tärkeintä on laatu. Laadukas

jälkiuunileipä voi olla superfoodia.

Halmetojan mielestä termi on vain tullut

täyttämään tyhjiötä ja vastavoimaksi tavalli-

sena pidetylle ruualle. Vaihtoehdot ovat ai-

kaisemmin olleet hajanainen ryhmä, ja su-

perfoodin alle niitä on koottu yhteen.

Halmetojan ylläpitämillä sivuilla löytyy

tietoa esimerkiksi Goji-marjoista, Spirulina-

levästä, Maca-juuresta, kasviplanktonista ja

raakakaakaosta. Tietoa ja ajatuksia jaetaan

jatkuvasti myös esimerkiksi Facebookissa ja

muissa sosiaalisissa medioissa.

Ongelma ei ole tiedon ja tavaran määrä

vaan luotettavuus.

Luotettavuus koetuksella?Luotettavuuteen liittyy superfoodin rankin

arvostelu. Esimerkiksi EU kielsi jo vuonna

2006 ruuan markkinoimisen superfoodina

ellei väitteen tueksi ole osoittaa tieteellisiä

tutkimustuloksia. Myös Suomen elintarvi-

keturvallisuusvirasto EVIRA on ottanut ter-

miin kielteisen kannan, vaikka ei sen käyt-

töä olekaan kieltänyt.

Ravinnon turvallisuuden professori ja Eu-

roopan elintarviketurvallisuusviranomaisen,

EFSA:n, terveysväitetyöryhmän jäsen Marina

Heinonen on Halmetojan tapaan kriittinen

termiä kohtaan, mutta muistuttaa ettei luon-

nonmukaisuuskaan aina tarkoita terveellistä.

– Monissa kasveissa on luonnostaan ihmi-

selle haitallisia yhdisteitä, esimerkiksi jois-

sain salaateissa, pavuissa ja kanelissa.

Heinosen mielestä on täsmällisempää

puhua ravintorikkaista ja ravintoköyhistä

ruoka-aineista. Eikä ravintorikkauteen hä-

nen mielestään tarvitse superfoodina pidet-

tyjä aineksia.

– Esimerkiksi opiskelijaruokalassa tar-

joiltu ruoka on ravintoarvoiltaan täysin sa-

manlaista kuin mikä tahansa ruoka. Ei teolli-

sesti valmistettua ruokaa voi pitää mitenkään

turvattomana. Synteettiset ainesosat ovat hy-

vin harvassa, ja ruuan valmistuksessa käyte-

tään luonnollisia ruoka-aineita. On siis ravit-

semuksen kannalta ihan sama, teenkö itse

ruokani vai tekeekö sen elintarviketeollisuus.

Kannattaako opiskelijan siis panostaa ra-

jalliset raharesurssinsa superfoodeihin? Sekä

Halmetoja että Heinonen kehoittavat vilkai-

semaan nimen sijaan tuoteselosteisiin. Suo-

malaisilla markkinoilla ne ovat luotettavia ja

niissä kerrotaan tarkasti, mitä tuote sisältää.

Ravintoköyhyydestä kannattaa tähdätä

ravintorikkauteen. Halmetoja kehoittaa pie-

niinkin muutoksiin ruokavaliossa, tietenkin

opiskelijabudjetin rajoissa.

– Esimerkiksi höttöleipä kannattaa vaih-

taa jälkiuunileipään, kahviöverit tenttilukuil-

toina pariin raakakaakaopalaan ja valkaistu

sokeri hunajaan. Mummolasta ja metsästä

kannattaa kantaa kotiin kaikki mahdolli-

set marjat.

Heinonen puolestaan kannustaa tervee-

seen kriittisyyteen. Tiede ja kokemus pelaa-

vat samaan pussiin.

– Pelkän superfood-markkinoinnin pe-

rässä ei kannata juosta, sillä siihen liittyy

riski että saakin syödä humpuukia.

Teksti: Felix Siivonen // Kuva: SXC

Enää ei ruoka ole vain ruokaa, vaan se on superia tai ei. Toisille superfoodismi on vapautta mössöruuista, toiset pitävät superfoodismia superhessuiluna.

vai perusfoodia?Superfoodia

191/2012

20 1/201220 /1/2012

Nosta sohva pystyasentoon

kämpän nurkkaan ja käyn-

nistä viimeistään nyt Tärkein

Talviprojekti – kesätöiden

metsästys. Työrintamalla

tarjonta voi tuntua vaimeal-

ta, siksi kannattaa pitää itse

ääntä.

Teksti: Päivi Remes // Kuva: Teemu Granström

töitä!

Hei,

nyt me haetaan

211/2012

Aseistaudu kovalla halulla ja sinnikkyydellä,

tarkalla suunnitelmalla sekä sosiaalisilla

verkostoilla: vaikka pari viimeistä kesää on

ollut kesätöiden tarjonnan suhteen heikkoa, se

ei tarkoita automaattisesti, että tästä olisi synty-

mässä uusi kaava nuorten kesätyömarkkinoille.

Aloita jahti taituroimalla itsestäsi myyvä paketti.

- Käytä aikaa ja vaivaa oman CV:si päivittämi-

seen. Apua siihen, kuten hakemuksen laatimi-

seenkin, on tarjolla mm. Teekkarin työkirjassa

niin printti- kuin nettiversiona, aloittaa kesä-

työhaun vinkkien jakamisen TEKin Urapalve-

luiden yksikönjohtaja Sari Taukojärvi.

Toimi järjestelmällisesti!Työnhausta kannattaa tehdä selkeä projekti: kar-

toita laaja-alaisesti, mihin kaikkialle voisit hakea

töihin. Tee mieluisista töistä ja työnantajista tau-

lukko, johon merkitset tiedon selvitettyäsi, mil-

loin kussakin paikassa kesätyöpaikat julkistetaan

haettavaksi ja kuinka kauan hakuaika kestää.

- Monelle yritykselle kesätyöpaikkojen rek-

rytointiluvat varmistuvat alku- ja kevättalven

kuluessa. Viime vuonna kävi esimerkiksi niin,

että Fortum avasi vain kahdeksi viikoksi työn-

haun, ja osalta hakijoista tämä ajanjakso saat-

toi mennä ohi.

Selkeään projektisuunnitelmaan on hyvä

merkitä myös potentiaaliset suosittelijat ja tut-

tavat, jotka voivat konkreettisesti auttaa työn-

haussa.

- Älä jää yksin työnhakuprojektisi kanssa,

vaan juttele kaverien, tuttujen ja sukulaisten

kanssa siitä, millaista työtä tavoittelet. Heillä

voi olla vinkkejä työpaikoista ja lisäksi he voi-

vat auttaa hahmottamaan, mikä työ sinulle voisi

sopia. Usein läheiset näkevät vahvuuksia ja osaa-

mista, jota ei itse ehkä hoksaa tai uskalla edes

ajatella omaavansa, Taukojärvi antaa lisää ajat-

telemisen aihetta.

Myös harrastusten parista voi löytyä sopiva

kesätyö, jonka parissa omia kykyjään pääsee so-

veltamaan.

- Kesätyötä ei kannata arvottaa pelkästään

palkan kautta. Vapaaehtoistyö voi myöhemmin

poikia ”oikeaa” työtä siitä saadun kokemuksen

ja verkostojen myötä. Tärkeintä on, ettei jää ke-

säksi sohvalle makaamaan, vaikka huilimistakin

raskaan opintovuoden jälkeen on lupa tehdä.

Mikäli sukulaisten tai tuttavien kesätyöpaik-

kavinkit eivät kolahda, apua löytyy netistä.

- Sosiaalista mediaa voi fi ksusti hyödyntää

myös kesätöiden hakemisessa. Erilaiset työ-

paikkojen välitysjärjestelmät kuten aarresaari.

net, oikotie.fi , monster.fi , uratie.fi , mol.fi , kun-

tarekry.fi sekä valtiolle.fi ilmoittelevat kesätyö-

paikoista. Kannattaa myös surffailla kiinnosta-

vien yritysten nettisivuilta avoinna olevat paikat.

Kesällä 2011 opiskelijoista

* 26 % työskenteli omaan opintoalaan liittyvissä töissä

* 15 % oli opintoalaa sivuavassa haalariharjoittelussa

* 19 % teki töitä, jotka eivät liittyneet opintoalaan

* 5 % opiskeli(Lähde: TEKin opiskelijajäsenten

työssäkäynti- ja kesätyökysely 2011)

Haalarihommatkin hyödyllisiä

TYÖSOPIMUKSELLA MÄÄRITELLÄÄN, millä

ehdoilla työntekijä myy työpanoksensa.

Vaikka laki ja työehtosopimus määrittele-

vät tietyt raamit, on työntekijän tärkeä muis-

taa huolehtia omasta edustaan ja kirjauttaa

työsopimukseen palkkaan liittyvien seikko-

jen lisäksi mm. pääasialliset työtehtävät sekä

säännöllinen työaika. Määräaikaisessa työ-

sopimuksessa tulee lukea määräaikaisuuden

syy, kuten kesätyö.

TEKIN TYÖMARKKINATUTKIMUKSISTA sel-

viää kunkin ammattikunnan palkkakehitys,

joten niitä voi tutkia sopivan palkkauksen

pohjaksi, kunhan samalla muistaa oman

koulutustasonsa. Myös palkanmaksupäivä

on hyvä määritellä työsopimukseen.

Lähde: Teekkarin työkirja

www.teekkarintyokirja.tek.fi

HAKEMUSTEN

MÄÄRÄ EI KORVAA

NIIDEN LAATUA. Työsopimus kirjallisena

Netissä Teekkarin työkirjan sivuja päivitetään

ajankohtaisilla lisätiedoilla ja vinkeillä.

- Nettisivuilla on myös Työnantajat-tieto-

kanta, jossa yritykset ilmoittavat tarjolla ole-

vista työmahdollisuuksista. Myös painetussa

versiossa on listattu peräti 140 potentiaalista

kesätyönantajaa.

Ulkomailta urakehitykselle arvokasta pohjaaKun lompakko on kevyt ja urakehityspilvet ras-

kaat, voi ajatus ulkomaille kesätöihin lähtemi-

sestä tuntua turhan haasteelliselta.

- Urakehityksen kannalta monelle teekkarille

ulkomaantyökokemus on kuitenkin painava lisä

CV:ssä eli kannattava tulevaisuuden investointi.

Käytännön kielitaito, kulttuurien tuntemus ja

kansainvälisten verkostojen hankkiminen ovat

pääomaa, jota ei voi rahassa mitata. Monet dip-

lomi-insinöörit työskentelevät kansainvälisessä

ympäristössä, vaikkeivät ulkomaantyökomen-

nukselle lähtisikään, Taukojärvi muistuttaa ja li-

sää: - On aivan eri asia matkailla turistina ulko-

mailla kuin työskennellä vieraassa maassa, edes

lyhytkin jakso.

22 1/2012

PÄIVITYKSET / TEKNIIKAN KASVO

Start-upit olivat ennen vain harvojen huimapäiden harrastus. Nykyään jokaisen on syytä opiskella ja ymmärtää yrittäjyyttä.

Mårten Mickos on tullut tunnetuksi MySQL-

tietokantayrityksestä. Nykyään hän toimii

Eucalyptus-yrityksen toimitusjohtajana Kalifor-

niassa. Häntä on juuri ehdotettu myös Nokian

hallituksen jäseneksi. Vuosien aikana start-upien

rakentamisesta on tullut hänen ammattiunel-

miensa täyttymys.

Monessa yrityksessä olet ollut mukana?Polycon, VTKK, ViSolutions, Solid, Intellitel,

MatchON, MySQL ja nyt kahdeksantena Euca-

lyptus! Yhtään niistä en vaihtaisi pois. Aina opin

jotain valtavan tärkeää, ja jokaisesta fi rmasta jäi

elinikäisiä hyviä ystäviä, jotka ovat auttaneet mi-

nua selviämään ja onnistumaan elämässä.

Millä mielin seuraat opiskelijoiden innostumista yrittäjyydestä?Pidän aivan fantastisena, että Suomessa on ny-

kyään niin voimakas start-up-liike. Hienointa

on se, että se tapahtuu täysin opiskelijoiden toi-

mesta. Kun start-up-osaaminen oli aikaisemmin

harvojen huimapäiden harrastus, se on nykyään

merkittävä osa innovaatiotoimintaa. Siksi jokai-

sen on syytä opiskella ja ymmärtää sitä.

Mikä start-upeissa kiehtoo?Maailma on täynnä mahdollisuuksia. Teknolo-

gian kehityksen ansiosta ne ovat lähempänä kuin

koskaan aikaisemmin. Start-up-yritys voi olla pa-

ras ja nopein tapa toteuttaa unelma, mutta yrit-

täjyys on kutsumus. Nuorena et ehkä vielä tiedä

sitä. Se voi siinä vaiheessa olla vain jännittävä

seikkailu. Näin kävi minullekin. En parikymp-

pisenä ymmärtänyt, että yrittäjyys ja start-upien

START-UPISSA

rakentaminen tulisi olemaan minulle kaikkien

ammattiunelmieni täyttymys.

Sujuuko yrittäminen aina kuin tanssi?Yrittäjyyteen kuuluvat tuskallisen tavallisena

epäonnistumiset, jotka pitää nähdä oppimismah-

dollisuuksina. Pieleen mennyt start-up voi olla

arvokkaampi kuin tohtorin titteli, vaikka epäon-

nistumiset ovat raskaita. Tärkeintä on, että hyvä

liikeidea ei joudu huonon suorituksen jalkoihin.

Mitä neuvoja annat opiskelijoille, jotka haluavat perustaa menestyvän yrityksen?Siitä vaan perustamaan! Täytyy muistaa, että mi-

kään yritys ei perustettaessaan ole menestyvä.

Menestys rakennetaan, pala palalta, kokeile-

malla, kärsivällisesti, antamatta periksi. Tärkein

taito on itsensä johtaminen. Päivän päätteeksi

vain yrittäjä itse voi varmistaa onnistumisen ja

menestymisen.

Mitä aineita kannattaisi opiskella, jos yrityksen perustaminen kiinnostaa?Suuntasin lukion jälkeen suoraan Otaniemeen,

koska minulla oli aavistus, että se on Suomen pa-

ras paikka opiskelijalle. En ajatellut vain opintoja

vaan myös opiskelijaelämää ja syntyviä ystävyyk-

siä. Yrittämisessä tarvitset paljon enemmän tai-

toja kuin mitä mikään korkeakoulu voi sinulle

opettaa. Ensisijaisesti opiskelisin aihetta, josta

yrityksen tuote ja palvelu tulee koostumaan. Toi-

saalta opiskelisin yritysstrategiaa ja markkinoin-

tia. Ja aina on hyödyksi opiskella muotoilua, kie-

liä, psykologiaa, sosiologiaa, fi losofi aa ja muita

ihmisläheisiä aineita.

Seuraa Mårtenia Twitterissä: @martenmickos

Unelmaduuni

”PIDÄN AIVAN

FANTASTI-

SENA, ETTÄ

SUOMESSA ON

NYKYÄÄN NIIN

VOIMAKAS

START-UP-

LIIKE.”

Teksti: Päivi Piispa // Kuva: Andrew Smart

Skanska on globaalisti lokaali

s.25

n AVA I N R A K E N TA M I S E N M A A I L M A A N 2 0 1 2 N

Innovaatiokeskittymä ja kävelykampus

OtaniemeenRakennus-alan unelma-työntekijä

s.31

RATEKOn koulutuksen kautta ammatti-laiseksi

s.30

Afrikkaan rakentamaan

s.24

Konkreettisia maailman-parannustöitä

s.26

Projekti-insinöörien näpeissä rakentuu uusi kaupunginosa

s.28

24 1/2012

Kun Espoon kaupunkisuunnittelulauta-

kunnan puheenjohtaja Markku Mark-

kula aloitteli diplomi-insinöörin opin-

tojaan Otaniemessä vuonna 1969, oli Dipoli

suosittu tanssipaikka, jonne tultiin kauempaa-

kin. Neljässä vuosikymmenessä Dipoli ja koko

Otaniemen alue ovat taantuneet vireästä teek-

karikylästä kahdeksasta neljään -rytmissä elä-

väksi paikaksi, jossa käydään lähinnä töissä ja

opiskelemassa.

Jos Markkulasta on kiinni, niin viiden vuo-

den päästä niemessä tanssitaan taas: eikä pelkäs-

tään tanssita, vaan tavataan kavereita ja kolle-

goita puistoissa sekä kahviloissa, luodaan uutta

ja liikutaan kävellen ja pyöräillen.

Visio kirkkaaksiKun Markkula aloitti kaupunkisuunnittelulau-

takunnan puheenjohtajana kahdeksan vuotta

sitten, oli Kehä I:n tunneloinnista tehty alusta-

vat suunnitelmat.

”Otaniemi oli jo silloin keskeinen osa Espoon

kehittämisstrategiaa, mutta koska tunnen Ota-

niemen perin juurin, en halunnut tyytyä tavan-

omaiseen. Pian saimme huomata muidenkin ta-

hojen olevan innostuneita alueen ainutlaatuisista

mahdollisuuksista. Päätimme, että etenemme

asiassa tavoitteet edellä, sillä on tyhmää raken-

taa arvokkaita paikkoja täyteen vain rakenta-

misen vuoksi”, Markkula kertoo.

Otaniemi, Tapiola ja Keilaniemi vetävät viimeisiä henkäyksiään nykyisenlaisena.

Aalto-yliopisto ja metro antavat alueelle mahdollisuudet kehittyä eurooppalaiseksi

kampusalueeksi, jossa autot ovat turhia ja elämä sykkii 24 tuntia vuorokaudessa.

INNOVAATIOKESKITTYMÄ

Teksti: Linda Finell

Kuva: Espoon kaupunki ja EU:n Alueiden komitea

* Open Innovation House ja Otaniemen

rannan tutkijaresidenssi valmis

loppuvuodesta 2012

* TKK:n päärakennuksen käyttöönotto

ns. Kandi-taloksi syksyllä 2013

* Metron käyttöönotto vuoden 2015 lopulla

* Otaniemen metroaseman yhteyteen tuleva

kampusalueen ydin valmistuu 2015

* Kehä I Keilaniemi-Itäranta-tunneliin

2015-2018

* Keilaniemen ensimmäinen asuintorni

käyttöön 2015

* Tapiolan keskuksen Sokos laajentuu 2013,

uusi Stockmann valmistuu 2015

* Aalto Village –asuin- ja yritystoiminta-

keskittymä valmis 2017-2019

* Uusia yritysrakennuksia on rakenteilla

ja valmistuu lähivuosina Keilaniemeen.

Asuintaloja lisätään vaiheittain eri puolille

Tapiolaa ja Otaniemeä

ja kävelykampus

Askel kerrallaan etenevä projekti

251/2012

HALUSIMME INNO-

VAATIOYMPÄRIS-

TÖN, JOKA MENES-

TYY KILPAILUSSA

PAREMMIN KUIN

SEN EUROOPPALAI-

SET SISARUKSET.

Ajatukset Otaniemen ja Keilaniemen kehittä-

misestä konkretisoituivat vuonna 2006, kun pää-

tös metrosta oli tehty. Alue oli jo silloin pohjoisen

Euroopan suurin tutkimuksen ja innovaatiotoi-

minnan keskittymä, joten tyhjästä ei tarvinnut

lähteä. Otaniemi-visioon kirjattiin kehäteiden

tunnelointi ja erillään olevien alueiden yhdistä-

minen eläväksi kävelykampukseksi, jossa tieto ja

osaaminen muutetaan työpaikoiksi, investoin-

neiksi ja hyvinvoinniksi.

”Halusimme innovaatioympäristön, joka me-

nestyy kilpailussa paremmin kuin sen euroop-

palaiset sisarukset. Sen lisäksi on tärkeää, että

kampuksella – siis Tapiolaa myöten – viihdytään.

Uudistuksilla saadaan alue sykkimään elämää”,

Markkula sanoo.

Kun Aalto-yliopisto syntyi, ottivat uudistus-

suunnitelmat ison harppauksen eteenpäin. Aal-

lon rehtorit ja koko yhteisö ovat asettaneet ta-

voitteet paljon korkeammalle kuin viisi vuotta

sitten uskallettiin edes unelmoida.

Uutta ja vanhaa yhdistellenKun metroasemat ja Keilaniemi-Itäranta-kehä-

tunneli otetaan käyttöön vuonna 2015, kampus-

alue on elävöitynyt jo paljon. Otaniemeen ovat

rakenteilla ICT-alan päätoimijat yhdistävä Open

Innovation House sekä urheilukentän viereen

nouseva, vierailevia tutkijoita majoittava tut-

kijaresidenssi.

Tarkoitus ei ole purkaa vanhaa uuden tieltä.

Factory-tyyppisiä tiloja perustetaan sitä mukaa,

kun vanhoja tiloja saneerataan uuteen käyttöön.

Syksyllä 2013 kaikki Aalto-yliopiston uudet opis-

kelijat aloittavat opintonsa remontoidussa TKK:n

päärakennuksessa.

Otaniemen metroaseman yhteyteen raken-

netaan arkkitehtuurikilpailun tuloksena kam-

pusalueen ydin, joka yhdistää peruspalvelut ja

taidetoiminnot parhaassa tapauksessa alueen ja

yliopiston henkiseksi keskukseksi.

Vanha ostoskeskus on tarkoitus valjastaa ta-

pahtumapaikaksi, joka kokoaa ihmiset viettä-

mään aikaa työpajoihin, kahviloihin ja ravin-

toloihin.

Viihtyisiksi kohtaamispaikoiksi muovataan

myös ranta, joka nyt on surullisen vähällä käy-

töllä. Markkulan mukaan kaupunki suhtautuu

avoimesti siihen, että merellisyydestä saataisiin

osa otaniemeläisten elämänlaatua.

Lisää asukkaita, vähemmän autoja”Alueen vireyden kannalta on tärkeää, että siellä

on riittävästi asukkaita. Otaniemen asukasluvun

odotetaan lisääntyvän vaiheittain ja nousevan

vähintään 10 000 hengellä vuoteen 2030 men-

nessä, ehkä nopeamminkin. Kaavoitus mahdol-

listaa tässä asiassa paljon”, Markkula korostaa.

Tapiola-Keilaniemi-Otaniemi -akselille ra-

kennetaan useita uusia asumis-, palvelu- ja

yritystoimintayhteisöjä: Tapiolan keskusta,

Keilaniemen asuintornit, Aalto Village, Kivimie-

henranta Keilaniemen pohjoispuolelle sekä vesi-

tornin ympäristöön Kehä I:n tunneloinnin osana

tuleva luovuuskylä.

Otaniemen ydinalueesta tulee lähes autoton,

ja autoilijoille rakennetaan parkkitilaa Otanie-

men sisääntuloväylien yhteyteen.

”Metroa täydennetään sähköisillä sukkula-

busseilla ja polkupyörillä, ja ratkaisuista tehdään

niin toimivat, että liikkuminen tulee olemaan

vaivatonta ilman henkilöautoakin”, Markkula

vakuuttaa.

Espoon kaupunkisuun-

nittelulautakunnan pu-

heenjohtajuuden lisäksi

Markku Markkula on

EU:n alueiden komitean

jäsen. ”Otaniemestä

kehitetään EU:n edellä-

kävijää.”

26 1/2012

Rakennusalan työttömyysaste on ennätyksellisen alhainen

ja valmistuvalle insinöörille on työpaikkoja. Tarvitaan vain

käytännön työtä, pelkäämätöntä mieltä ja halua oppia uutta.

Opintojaan aloittava ja edistyneempikin

opiskelija miettii usein, mitkä ovat taidot

ja osaamisalueet, joilla pääsee unelma-

ammattiinsa. Henkilökohtaiset kiinnostukset

ohjaavat pääaineen ja sivuaineiden valintaa ja

erilaisia yhdistelmiä on satoja. Yhteistä raken-

nusalalla menestyville ovat vankat perustiedot.

”Looginen ajattelu, luonnontieteiden hallinta,

hyvä yleissivistys sekä ongelman muodosta-

mis- ja ratkaisutaidot ovat tutkimuksissa tun-

nistamaamme tärkeää perusosaamista”, kertoo

Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL:n ke-

hitysjohtaja Teemu Vehmaskoski.

Perusasioiden hallinta on tärkeää, mutta hal-

litsemalla toimiala- ja sisältöriippumattomia tai-

toja on huomattavasti paremmassa asemassa.

Oppimiskyky, viestintätaidot ja projektinhal-

linta ovat esimerkkejä läpi työuran kantavista

osaamisalueista.

”Välineosaaminen, kuten tiedonhankinta-

tai organisointitaidot, tulisi integroida muuhun

opetukseen. Miksi opettaa yhtä kurssia kapeasti

jostain näinkin tärkeästä aiheesta, kun sen voi si-

sällyttää kaikkeen oppimiseen. Näin valmistet-

taisiin opiskelijoita paremmin työelämän haas-

teisiin”, Vehmaskoski esittää.

Ajankohtaiset aiheet hyvä tunnistaa opiskeluiden aikanaViime vuosina etenkin ilmastonmuutos, ener-

giatehokas sekä kestävä rakentaminen ja kor-

jausrakentaminen ovat olleet alan puhutuimpia

ilmiöitä. Vaatimukset rakennusten energiate-

hokkuudelle lisääntyvät tulevaisuudessa ja kor-

jausrakentamisen volyymi on ohittamassa uu-

disrakentamisen. Koko rakentamisen prosessi

suunnittelusta kunnossapitoon asti vaatii uu-

denlaista laatuajattelua ja korostunutta huolel-

lisuutta – sekä omissa erikoistehtävissä että nii-

den suhteessa muiden ammattilaisten vastuisiin.

”Nykyrakentajan tulee tunnistaa ja ymmär-

tää etenkin energiatehokkuuden asettamat vaa-

timukset toiminnalleen, on osattava muut-

taa toimintatapoja vastaamaan tulevaisuuden

haasteisiin ja odotuksiin. Näiden asioiden opis-

kelu tukee tulevaisuudessa toteutettavien raken-

nuskohteiden erityispiirteitä”, muistuttaa Veh-

maskoski.

on tilaa monenlaiselle osaajalle

Kerää työkokemusta jo opiskeluaikanaRakennusalan hieno puoli on mahdollisuus alan

töihin jo varhaisessa vaiheessa opintoja. Kesä-

töitä ja työharjoitteluja kannattaa tehdä opiske-

luaikana. Niin sanotusti montun pohjalla tehtä-

vät työt auttavat kokeilemaan eri vaihtoehtoja

ja ymmärtämään suorittavaa työtä.

”Työkokemusta kannattaa hankkia opiske-

luvaiheessa mahdollisimman monelta työnan-

tajalta, näin näkee erilaisia työskentelytapoja,

yrityskulttuureita ja pääsee kokeilemaan kiin-

nostustaan rakennusalan eri osa-alueilla. Hel-

poin ratkaisu ei ole aina se paras, kannustan-

kin lähtemään pois omalta mukavuusalueelta

ja hakemaan erilaisia töitä opintojen aikana”,

Vehmaskoski innostaa.

Usein insinööri työskentelee muutaman vuo-

den valmistumisensa jälkeen erilaisissa projek-

teissa keräten kokemusta ja rakentaen omaa

osaamisaluettaan. Tämän jälkeen hän siirtyy

vaativampiin asiantuntijatehtäviin ja lopulta

kokemuksen ja kykyjen riittäessä erilaisiin joh-

totehtäviin.

””Uskon tulevaisuudessa menestyvän niiden

yritysten, jotka pystyvät tarjoamaan työnteki-

jöilleen kehittymisen ja etenemisen mahdolli-

suuksia. Näin sitoutetaan työntekijöitä, mutta

myös mahdollistetaan merkittävätkin panostuk-

set henkilöstön kouluttamiseen. Osaamista on

päivitettävä, jotta pysytään kilpailukykyisenä ja

pystytään vastaamaan tulevaisuuden rakenta-

misen tarpeisiin”, päättää Vehmaskoski.

RakennusalallaTeksti: Santeri Niemi // Kuva: Teemu Granström

kin lähtemään pois omalta mukavuusalueelta

ja hakemaan erilaisia töitä opintojen aikana”,

Vehmaskoski innostaa.

pystytään vastaamaan tulevaisuuden rakenta-

misen tarpeisiin”, päättää Vehmaskoski.

271/2012

Skanska on yksi maailman vanhimmista,

menestyneimmistä ja suurimmista raken-

nusyhtiöistä. Sen toiminta on jakaantunut

neljään alaan, jotka ovat rakentamispalve-

lut sekä asuntojen, toimitilojen ja infra-

struktuurin projektikehitys. 

Skanskan palveluksessa on 52 000 hen-

kilöä, jotka osallistuvat vuosittain noin

12 000 hankkeen toteuttamiseen. Se on

globaali yritys, joka toimii Suomen lisäksi

valituilla alueilla Euroopassa, Yhdysval-

loissa ja Latinalaisessa Amerikassa.

www.skanska.fi  

”Harvoilla yrityksillä on näin laaja kansainvälinen osaamisverkosto.”

MARKUS PÖLLÄ, 36, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ

Miten päädyit nykyiseen työhösi Skanskalle?

Opiskelin vielä Oulun yliopistossa rakennustaloutta ja kiinteis-töjohtamista, kun sain kuulla Skanskan silloisen tytäryhtiön Oy Kraftor Ab:n etsivän uutta työntekijää. Hain ja sain työn. Loput opinnot viimeistelin työn ohessa.

Myöhemmin olen siirtynyt Skanskalla työstä toiseen. Meillä on hyvät mahdollisuudet liikkua yrityksen sisällä ja kokeilla eri töitä. Niin oppii katsomaan asioita eri kantilta. Se on hyvin kehittävää ja opettaa koko ajan uutta.

Mitä teet juuri nyt?

Tällä hetkellä olen projektipäällikkönä suuressa kauppa-keskushankkeessa. Työhöni kuuluu mm. kokonaisvaltainen projektin eteenpäinvieminen ja organisointi. 

Millaista Skanskalla on olla töissä?

Monipuolista ja haastavaa. Ei ainakaan yksitoikkoista. Työ-kaverit ovat motivoituneita ja osaavia ihmisiä, joiden kanssa on mukava toimia.

Skanskalla on hyvät perusarvot. Teemme asioita selvien periaatteiden mukaan. Esimerkiksi rakennusalaa on parjattu harmaasta taloudesta. Mutta Skanskalla on tarkat eettiset ohjeet, joiden mukaan toimimme.

Miten kansainvälisyys näkyy Skanskalla?

Koska toimimme useassa eri maassa, työ antaa mahdolli-suuden toimia kansainvälisesti. Jos haluaa, pääsee varmasti matkustelemaan maasta toiseen. Toisaalta videon ja netin ansiosta voi myös välttää tarpeetonta matkustelua. Harvoilla yrityksillä on näin laaja kansainvälinen osaamisverkosto. Toisaalta teemme hyvin paikallista työtä ja olemme paikal-lisesti läsnä eri projekteissa.  

Skanska on globaalisti lokaaliSkanskassa toimitaan globaalisti, mutta ollaan paikallisesti läsnä. Yritys toimii tarkkojen eettis-ten sääntöjen mukaisesti, jotka ovat kaikkialla maailmassa samat. Toisaalta se antaa työnteki-jöilleen joustavuutta ja mahdollisuuden oppia ja kehittyä, kertoo projektipäällikkö Markus Pöllä.

ILMOITUS

Teksti: Merja Forsman

Kuva: Hanna Poropudas

28 1/201228 2/2011

Konkreettisia maailmanparannustöitä Joakim Westerlund ja Antti Uusikartano työs-kentelevät Parocilla, jonka tuotteilla vaikutetaan rakennusten ja teollisuuden energiatehokkuuteen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Kauanko olet ollut Parocilla?

Tulin taloon vuoden 2008 toukokuussa mielenkiintoisen tehtä-vän perässä: tarjolla oli paikka, joka vastasi osaamisaluettani. Parocia en tuntenut silloin kovinkaan hyvin.

Millaisia työpäiväsi ovat?

Jokainen on erilainen. Aiemmin työskentelin raaka-aineisiin liittyvissä projekteissa, nyt kehitän prosesseja raaka-aineista pakkaamiseen asti sekä tuotantoteknologiaa.

Meillä on käynnissä paljon erilaisia kehitysprojekteja esi-merkiksi tuotteen laatuun ja sen ominaisuuksiin liittyen tai tuotannon tehostamista. Vastuulleni kuuluu niin kehityspro-jektien suunnittelu, toteutus kuin raportointikin.

Miten kansainvälistä työsi on?

Vaikka toimistoni on Paraisilla, matkustan noin 6-12 päivää kuukaudessa. Vierailen aika säännöllisesti Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa ja Suomen eri paikkakunnilla. Reissut ovat vieneet myös Saksaan, Ranskaan ja Belgiaan, mutta viikonloput saan viettää aina kotona.

Miten viihdyt työssäsi?

Erinomaisesti! Parocilla on innostunut ilmapiiri. Kun hommat hoitaa hyvin, saa positiivista palautetta.

Mikä on mielenkiintoista juuri nyt?

Rakennusten kokonaisvaltainen suunnittelu. Teemme suun-nittelijoiden ja rakentajien kanssa yhteistyötä, koska pelkkä seinien eristäminen ei riitä - myös muiden rakenneratkaisuiden on tuettava energiatehokkuutta.

ANTTI UUSIKARTANO, 34, TECHNOLOGY IMPROVEMENT SPECIALIST

”Tehtävänkuvani on laajentunut osaamisen karttuessa.”

Teksti: Päivi Piispa // Kuva: Teemu Granström

291/2012 291/2012

JOAKIM WESTERLUND, 33, TUOTANTOJOHTAJA

Miksi halusit Parocille töihin?

Kun tulin taloon vuonna 2008, olin jo pitkään miettinyt, mil-laisessa fi rmassa haluan työskennellä. Halusin tuotannon ammattilaisena yritykseen, jonka tuotantoprosessin osista tärkeimmät on kehitetty talon sisällä. Se on yllättävän har-vinaista.

Paroc on riittävän iso yritys, jotta siellä on hyviä ura-mahdollisuuksia ja haasteita. Toisaalta yritys ei ole liian iso, jottei voisi vaikuttaa asioihin. Parocin yrityskulttuuri ja arvot osuivat hyvin yhteen omieni kanssa.

Mitä työhösi kuuluu?

Paroc valmistaa eristeratkaisuja. Vastaan yhden tuotealueen, teknisten eristeiden, tuotannosta: siihen kuuluu neljä tehdasta kolmessa eri maassa.

Minkä koet työssäsi tärkeäksi?

Nykyään panostetaan paljon energiatehokkuuteen sekä raken-nuksissa että teollisuudessa. Pääsemme Parocissa auttamaan yhä useampia vähentämään CO2-päästöjä. On motivoivaa tehdä työtä, joka ihan oikeasti parantaa maailmaa. Sen li-säksi, että tuotteemme vaikuttavat energiatehokkuuteen ja ilmastoasioihin, niillä on vaikutusta myös ihmisten kotien paloturvallisuuteen. Voin olla ylpeä meidän tuotteistamme.

Minkälainen Paroc on työpaikkana?

Parasta on avoin viestintä ja tekemisen meininki. Nuorille ihmisille annetaan haasteita ja vastuuta, jos vain näyttää, että pystyy ne hanskaamaan.

ILM

OIT

US

”Parocilla on töissä kovan luokan ammattilaisia, muttei tiukkapipoja.”

Paroc on Euroopan johtavia mineraali-

villaeristeiden valmistajia. Tuotteitamme

ovat rakennuseristeet, tekniset eristeet,

laivaeristeet, rakennuselementit ja akus-

tointituotteet. Työllistämme noin 2000

henkilöä, joista 700 on Suomessa.

Pyrimme tarjoamaan työntekijöillemme

monipuolisia tehtäviä ja kehittämismah-

dollisuuksia. Koulutamme henkilöstöämme

jatkuvasti, koska uskomme että osaavat ja

motivoituneet työntekijät ovat menestyk-

semme tae.

Lue lisää: www.paroc.fi

30 1/2012

OUTI SÄNTTI, 34, PROJEKTI-INSINÖÖRI

Miltä tuntuu vastata kokonaisesta uudesta kaupunginosasta?

Tämä on huippumielenkiintoinen tehtävä; näin laajaan koko-naiskuvaan ei pääsisi monestikaan käsiksi yksityisellä puolella.

Olen ollut tässä hommassa puolitoista vuotta. Sitä ennen tein alan asiantuntijatöitä yksityisellä puolella kymmenen vuotta.

Miten kädenjälkesi näkyy kaupungin kuvassa konkreettisesti?

Jätkäsaareen kohoaa uusia asuntoja, puistoja ja katuja. Pelaan työssäni aikatauluilla ja huolehdin yhdessä projektinjohtajan kanssa siitä, että alue rakentuu suunnitelmallisesti. Esimer-kiksi väestöennusteen perusteella päätämme, milloin olisi hyvä rakentaa ensimmäinen päiväkoti. Ennusteet puolestaan pohjautuvat rakentamisaikatauluihin.

Länsisataman aluerakentamisprojekti kestää vuoteen 2030 asti. Se on alkanut Ruoholahdesta ja jatkuu Jätkäsaareen jäl-keen Hernesaaressa. Ensimmäiset uudet asukkaat muuttavat Jätkäsaareen kesällä 2012.

Mikä työssäsi on mielenkiintoisinta?

Kokonaisprosessi: uusi kaupunginosa rakentuu niin mones-ta palasesta. Pääsen soveltamaan opiskelemieni tutkintojen teoriaa käytännössä.

Tehtävässämme odotetaan, että olemme aktiivisia alan seminaareissa ja tuomme taloon uusia toimintamalleja.

Mikä työssäsi on haastavinta?

Monesti eri tahoilla on ristiriitaisia toiveita tai tavoitteita, joista meidän pitää tehdä kokonaiskuvan kannalta paras ratkaisu. Asiat selviävät yhteiseen pöytään istumalla.

Minkälainen Helsingin kaupunki on työnantajana?

Luotettava ja varma, tarjoaa haastavia ja monipuolisia työ-tehtäviä.

30 2/2011

Projekti-insinöörien näpeissä rakentuu uusi kaupunginosaHelsingin kaupungin projekti-insinööreillä Anni Bäckmanilla ja Outi Säntillä on todellinen näkö-alatyöpaikka: he näkevät työssään alusta alkaen miten kokonainen kaupunginosa rakentuu ja pääsevät luomaan uusia toimintatapoja.

”Pääsen soveltamaan opiskelemieni tutkintojen teoriaa käytännössä”

Teksti: Marju Hulttinen // Kuva: Teemu Granström

311/2012

Kauanko olet ollut Helsingin kaupungilla?

Vuodesta 2001 lähtien. Olen aloittanut ympäristökeskuksessa, jossa olin vuoden. Sitten työskentelin kiinteistövirastossa 2008 asti kunnes siirryin nykyiseen tehtävääni talous- ja suunnit-telukeskuksen kehittämisosastolle, aluerakentamisyksikköön.

Isolla työnantajalla on mahdollisuus hakeutua uusiin teh-täviin ja kehittyä sen myötä kuten olen itsekin tehnyt. Myös omaan työnkuvaan ja työtapoihin pystyy vaikuttamaan.

Mitä teet konkreettisesti työssäsi?

Toimin projektinjohtajan työparina. Jokaisessa aluerakenta-misprojektissa on johtaja ja projekti-insinööri. Suunnittelen ja koordinoin Kalasataman rakentamista rakentamisen valmiste-lusta alueen valmistumiseen asti. Teen paljon yhteistyötä eri virastojen ja rakennuttajien kanssa. Rakentaminen, rahoitus ja aikataulut täytyy sovittaa yhteen. Ensi vuonna ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan Kalasatamaan.

Minkälainen johtamiskulttuuri talossanne on?

Toimiva: projektit toimivat melko itsenäisesti, mutta luonnol-lisesti poliittisiin päätöksiin nojautuen.

Minkälainen työilmapiiri teillä vallitsee?

Erittäin hyvä, täällä viihdytään monipuolisten työtehtävien ja mukavien työkavereiden ansiosta. Monet viettävät vapaa-aikaakin yhdessä.

ILM

OIT

US

”Työssäni on paljon kokouksia, mutta välillä jalkaudun työmaalle ja näen konkreettisesti projektin edistymisen”

ANNI BÄCKMAN, 38, PROJEKTI-INSINÖÖRI

Helsingin kaupunki huolehtii pää-

kaupungin asukkaiden hyvinvoinnista,

palveluista, arjen toimivuudesta ja kau-

pungin kehittymisestä. Työt kaupungilla

ovat monipuolisia, mielekkäitä ja yhteis-

kunnallisesti tärkeitä.

Työntekijöitä:

Helsingin kaupunki on suurin työnantaja

Suomessa, meitä on lähes 40 000.

Uramahdollisuudet:

Tarjoamme monipuolisia ja yhteiskun-

nallisesti tärkeitä tehtäviä niin nuorille

osaajille kuin kokeneille asiantuntijoille.

Mahdollisuudet kehittyä, kouluttautua ja

edetä uralla ovat hyvät.

Lue lisää: www.helsinkirekry.fi

32 1/2012

”Koulutus tarjosi minulle todellista käytännön osaamista jota voin hyödyntää yrittäjänä.”

ILMOITUS

Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus

RATEKO tarjoaa rakennusalan ammatillista

koulutusta ja järjestää tutkintoja jo työelä-

mässä olevien ammattitaidon kehittämi-

seksi. Rakennusalan nopea kehittyminen,

uudet määräykset ja vaatimukset alalla

päivitetään henkilösertifi ointiohjelmilla

sekä ajankohtaisilla teemakoulutuksilla.

Henkilösertifi ointi- ja pätevöitymiskoulu-

tukset sisältävät useita eri kokonaisuuksia

rakennusten, märkätilojen sekä siltojen

eristyksiin ja mittauksiin erikoistuneille

henkilöille. Suoritettuaan koulutuksen

henkilö voi hakea VTT:ltä tai FISE Oy:ltä

kyseistä pätevyyttä.

www.rateko.fi

HEIKKI JUSSILA, 23,ASIANTUNTIJA

Miten teekkari päätyi hakemaan oppia RATEKOn kautta?

Tapasin energia- ja LVI-tekniikan opintojeni kautta kaksi samanhenkistä kaveria. Päätimme perustaa yrityksen, enää puuttui hyvä liikeidea. Saimme kuulla RATEKOn henkilösertifi -ointi- ja pätevöitymiskoulutuksesta ja päätimme osallistua tii-veyden mittaajan ja lämpökuvaajan koulutukseen. Opinnoissa energiatehokkuuteen liittyvät mittaukset mainitaan lyhyesti, mutta RATEKOn koulutuksessa oppii ammatin. Koulutuksessa saadun osaamisen varaan perustimme ilmatiiveysmittauksia ja lämpökuvausta tarjoavan yrityksen.

Mitä pidit koulutuksesta?

Koulutus oli erittäin laadukasta ja tarjosi minulle ja kump-paneilleni valmiudet lähteä kehittämään oppimastamme liiketoimintaa. Mielestäni tärkeää on kouluttajan käytännön kokemus opettamastaan aiheesta. Laaja esimerkkien ja haas-teellisten tapauksien käyttö antoivat laajan työkalupakin asiakastapauksiemme tutkimiseen.

Aiotko käydä lisää koulutuksia?

Suunnitelmissa on käydä myös kosteuden mittaajan koulutus ja mahdollisesti muita, esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyviä täydennyskoulutuksia. Aiomme myös laittaa tule-vat työntekijämme RATEKOn koulutuksiin hakemaan oppia. Koulutusten kautta voimme verkostoitua muiden alan yrit-täjien ja osaajien kanssa. Tästä on apua suurissa urakoissa, joissa yhden yrityksen resurssit eivät riitä vaan tarvitaan yhteistyötä.

Miksi henkilöpätevyydet ja -sertifi kaatit ovat nykyään tärkeitä?

Ala on menossa yhä enemmän siihen suuntaan, että työn-tekijöiltä tai vähintään työnjohtajilta vaaditaan henkilö-pätevyys tiettyihin töihin. Toistaiseksi laki tai säädökset edellyttävät virallista pätevyyttä vain harvoin, mutta tilaa-japuoli on alkanut vaatia näitä todistuksia. Tulevaisuudessa energiatehokkuusmääräysten tiukentuessa myös tiiveys- ja kosteusmittauksia saa todennäköisesti suorittaa vain viral-lisen pätevyyden omaava henkilö.

RATEKOn koulutuksen kautta ammattilaiseksiRakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO kouluttaa rakennusalalla toimivia toimi-henkilöitä, työntekijöitä sekä yritysjohtoa. 23-vuotias Heikki Jussila osallistui RATEKOn tiiveyden mittaajan ja rakennusten lämpökuvaajan koulutuksiin syksyllä 2011. Saamansa osaamisen avulla hän työllistyy nyt omassa yrityksessään Vertia Oy:ssä.

Teksti: Santeri Niemi

Kuva: Teemu Granström

331/2012

Helmikuun loppupuolella neljätoista

aaltolaista huhkii rakennustöissä Afri-

kassa opintomatkallaan. Matkan järjes-

tää Kehy eli Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan

Kehitysyhteistyöjärjestö. Kehy on järjestö, joka

tekee käytännön kehitysyhteistyötä: kerää va-

roja, lisää tietoisuutta kehitysmaista ja tarjoaa

käytännön kokemusta jäsenilleen kehitysyh-

teistyöhankkeista.

Käytännön kokemusta tuleekin roppakau-

palla helmikuussa, kun yhdistys järjestää kah-

den viikon matkan Swazimaahan, Mosambikiin

ja Etelä-Afrikkaan. Tärkein matkan kohde on

Havumaan lapset ry:n uuden toimintakeskuk-

sen rakennustöissä auttaminen. Toimintakes-

kus tukee köyhien ja erityisesti orpojen lasten

mahdollisuuksia käydä koulua, terveydenhuol-

toa ja yleisesti koko yhteisön elinoloja paikal-

lisessa Pine Valleyn kylässä lähellä Swazimaan

pääkaupunkia Mbabanea.

”Rakennustöiden pitäisi olla aluillaan, kun

menemme paikalle. Voi olla, että teemme esi-

merkiksi perustuksia heidän raken-

nustapojensa mukaan tai maalaamme.

Teemme sitä, mitä tarvitaan”, matkalle

mukaan lähtevä Anne Hyvärinen kertoo.

24-vuotias Anne opiskelee viidettä

vuotta vesitekniikkaa Aalto-yliopistossa.

Hän odottaa Swazimaan lisäksi Mosam-

bikiin ja Etelä-Afrikkaan suuntautuvalta

matkalta paljon. Yhtenä matkan tavoitteena on

avartaa aaltolaisten maailmankuvaa konkreet-

tisen avun viemisen lisäksi.

”Tämä ei ole pelkkä lomamatka. Opiskelen

vesitekniikkaa ja kursseilla opittua voi hyvin so-

veltaa kehitysmaihin. Maailmanlaajuisesti suu-

rimmat ongelmat kun ovat kehitysmaissa ve-

densaannissa”, Hyvärinen kertoo.

Hyvärinen on opiskellut vesiasioita kurssilla,

jossa on pyritty löytämään ratkaisuja eri kohtei-

siin. Vaikka kurssilla on ollut ihmisiä eri Afrikan

maista kertomassa, miten heidän vesitekniik-

kansa toimii, on aivan erilaista päästä katso-

maan itse, millaista vesihuolto voi oikeasti olla.

”Johannesburgissa käymme slummissa opas-

tetulla kierroksella. Toivon, että voin kysellä vesi-

asioista”, Hyvärinen sanoo.

Lisäksi tekniikan, talouden ja taiteen opiske-

lijat tutustuvat afrikkalaiseen liike-elämään.

matkailuaNeljäntoista opiskelijan porukka lähtee

kahdeksi viikoksi Afrikkaan tekemään

käytännön kehitysyhteistyötä ja tutustu-

maan paikalliseen elämänmenoon.

Lähtövalmiina. Raken-

nustekniikan osastolla

opiskelevat Anne Hyvä-

rinen (oik.) ja Assi Rauta-

nen lähtevät ystävänpäi-

vänä kohti Afrikkaa.

Rakentavaa

Seuraa matkalaisten blogia osoitteessa

www.t-lehti.fi

Teksti: Päivi Piispa // Kuva: Markus Kauppinen

Kuvauspaikka: Kulttuurien museo

34 1/2012

NUUTTI - LAURA JA TEPPO PARSAMAN esikoinen - syntyi, kun molemmat van-

hemmat olivat vielä opiskelijoiden kirjoissa. Tuolloin 28-vuotias Teppo aloitti

juuri energiatekniikan diplomityötään Lappeenrannan teknilliseen yliopistossa

ja 26-vuotias Laura opiskeli kansainvälistä politiikkaa ja germaanista fi lologiaa

Tampereen yliopistossa. Yhteinen koti oli Tampereella, jossa Teppo teki diplo-

mityötään YIT:lle.

Teppo sai helposti tehtyä diplomityönsä loppuun ja siirryttyä työelämään. Niin

teki kaksi vuotta sitten myös Laura - tosin opinnot Tampereella ovat vielä kesken.

”Opinnot ovat kyllä kesken sen takia, että menin töihin - ei lastensaannin

takia”, Laura sanoo.

LASTEN SAAMINEN NUORENA oli

Lauralle ja Tepolle tietoinen päätös.

Pari oli mennyt naimisiin vuotta ai-

kaisemmin ja Lauralla oli ollut vau-

vakuume jo vuosia.

Vaikka Nuutti oli todella toi-

vottu lapsi, raskautta piiloteltiin

aluksi. Laura kaatoi opiskelijabi-

leissä siideripulloon limsaa ja tilaili

alkoholittomia drinkkejä. Lähipii-

rissä ei ollut Tepon siskon lisäksi

muita, jotka olisivat kokeneet jo

raskauden.

www.t-lehti.fi www.t-lehti.fi

diplomityötäIsi tekee nyt

Suurin osa korkeakouluopiskelijoista ei

edes harkitse lastenhankintaa ennen val-

mistumista ja varmaa työpaikkaa. Laura ja

Teppo tekivät toisin.

Teksti: Päivi Piispa // Kuvat: Teemu Granström

Katso vinkit opiskelun ja lapsiperhe-

elämän yhdistämiseen

T-Lehden internetsivuilla

351/2012

”Opiskellessa ehti vielä jumppaankin!”

”Ehkä ensin asia piti käsitellä itse, että mitä

on tapahtumassa. Kun asiasta kerrottiin, aluksi

onnittelutkin tuntuivat hassuilta”, Laura sanoo.

LAURAN KAVERIT SUHTAUTUIVAT aluksi lapsen-

saantiin hieman varoen. Lapsiperheen äiti tipahti

opiskelijariennoista, kun elämä käpertyi kotiin

vauvan rytmin ympärille. Moni ei uskaltanut olla

yhteydessä lapsen ollessa pieni. Asia saattoi joh-

tua siitä, että opiskelijaperhe, jossa on lapsia, on

Suomessa poikkeus. Lastenhankinta on siirtynyt

jatkuvasti yhä myöhempään elämänvaiheeseen,

kuten muissakin Euroopan maissa. Ensimmäi-

nen lapsi saadaan nykyään lähempänä kolmea-

kymmentä ikävuotta tai jopa sitä myöhemmin.

Väestöliiton tutkimusten mukaan moni pitää

juuri opintojen kesken-

eräisyyttä tärkeänä syynä

lykätä vanhemmuutta.

Myös puolison kesken-

eräiset opinnot hidasta-

vat lastenhankintaa. Var-

sinkin nuoremmat naiset,

mutta myös lähes viides-

osa miehistä, haluaa ensin edetä ammatissa ja

uralla. Myös elämäntyyliin liittyvät asiat - halu

elää vielä nuorena ja välttää sitoutumista, nou-

sevat monilla epäröinnin syyksi.

KUN LAURAA JA TEPPOA kuuntelee, painavat

syyt lykätä lapsenhankintaa alkavat kuulostaa

tekosyiltä. Nyt työssäkäyvinä vanhempina he

muistelevat opiskeluaikaa jaksona, jolloin asiat

olivat helpompia. Opiskelu kun joustaa parem-

min lapsiperheen tarpeiden mukaan kuin työ.

”Silloin ehti urheillakin. Jumppaan pääsi opis-

kelijahintaan, oli ilmainen lapsiparkki ja aikaa

käydä, kun oli lasten kanssa vielä kotona”, Laura

huokaa.

Kun esikoispoika Nuutti oli reilun vuoden

ikäinen, hän sai pikkusiskon, Liljan. Nyt 5- ja

6-vuotiaat lapset touhuilevat ympärillä ja esit-

televät lelujaan, kun äiti ja isä pohtivat taakse-

päin opiskeluaikaansa.

”Kyllähän pienten lasten hoitaminen oli pal-

jon helpompaa opiskeluaikana. Nyt työssäkäynti

on helpompaa, kun lapset ovat jo isompia ja oma-

toimisia. Hoitajia saa paikalle helpommin ja päi-

väkodin aloittamiseen liittyvät sairastelukier-

teet on podettu”, Teppo kertoo.

”Kun menin työharjoitteluun ny-

kyiseen työpaikkaani Vantaan kau-

pungille, sain positiivista palautetta

siitä, että minulla oli lapsia - toisin

kuin ehkä oletin. Lastensaaminen

tuo työhönkin perspektiiviä”, Laura

toteaa.

”Aina on vähän huono hetki tehdä

lapset. Ei kannata odottaa - kun lapset lähtevät

kotoa, me olemme vielä virkeässä iässä ja eh-

dimme tehdä vaikka mitä”, Teppo sanoo.

”Sitä paitsi naisen uran kannalta on parempi

saada lapset jo opiskeluaikana. Jos lapset saa-

daan vasta valmistumisen jälkeen, CV:hen jää

iso aukko, kun lasten hoitamiseen kuluu monta

työvuotta”, Teppo jatkaa.

IHAN PELKKÄÄ AURINKOA ei opiskelevan lap-

siperheen arki ole ollut. Rankin aika oli, kun

Laura palasi opiskelemaan Liljan ollessa puoli-

toistavuotias. Perhe asui Vantaalla, jonne he oli-

vat muuttaneet Tepon työn perässä. Laura lähti

maanantaiaamuna Tampereelle opiskelemaan ja

palasi keskiviikkona. Vuoronvaihto tehtiin no-

peasti, kun samana iltana Teppo lähti kohti toi-

sella paikkakunnalla olevaa työmaataan. Yhteen

perhe pääsi viikonloppuisin.

Rahat olivat myös tiukoilla kahden opiske-

lijan taloudessa. Uusia talvihaalareita ei ostettu

joka talveksi ja juustolaaduista valittiin halvin.

”Kyllä me kituutettiin ihan huolella, mutta ei

Suomessa kukaan nälkään kuole”, Teppo nau-

rahtaa.

36 1/2012

Teksti: Merja Forsman // Kuvat: Johanna Kannasmaa

tekniikkaNainen ja

Tekniikan Akatemian

Ainomaija Haarla ei

usko naiskiintiöihin

eikä lasikattoihin. Suku-

puoleen tuijottamisen

sijasta hän luottaa siihen,

että teknologian maail-

massa pärjää monipuoli-

silla taidoilla, reippaalla

otteella ja periksianta-

mattomalla asenteella. 

AINOMAIJA HAARLA ei ole koskaan kokenut nai-

seutta hidasteena urallaan. Ei edes silloin, kun

hän aloitti opiskelut Teknillisessä korkeakou-

lussa paperinvalmistustekniikan diplomi-insi-

nöörilinjalla toisena naisena kymmenen mie-

hen joukossa. Eikä silloin, kun hänen hermojaan

testattiin ronskeilla puheilla ja ennakkoluuloilla

paperitehtaalla, jossa hän työskenteli ensimmäi-

senä naispuolisena vuorotyönjohtajana.

Kiinnostus tekniikan alaan käynnistyi jo nuo-

rena. Haarla halusi ammattinsa luonnontietei-

den ja matematiikan alalta, mutta lääkärin ura

ei houkutellut. Oma ala löytyi TKK:n paperi-

valmistustekniikan diplomi-insinöörilinjalta

vuonna 1972.

”Suomessa metsäteollisuus on merkittävää

ja olin nähnyt isoisäni sahan kautta, että alalta

voi saada elantonsa”, Haarla kertoo.

Vanhemmat eivät valintaa kummastelleet.

Eikä opiskelupiireissäkään siihen juuri kiinni-

tetty huomiota.

”Olin yksi opiskelijoista, en yksi naisopiske-

lija muiden joukossa”, Haarla selittää.

Vaikka Haarla myöhemmin on joutunut

monien sukupolvensa naisten tavoin – varsin-

kin uran alkuvaiheessa – näyttämään kyntensä

miesvaltaisella alalla, hän ei ole koskaan nähnyt

asiaa naiskysymyksenä.

”Kun en ole tehnyt siitä itselleni numeroa,

se ei ole ollut minulle mikään ongelma. Omalla

ammattimaisella käytöksellä voi vaikuttaa asioi-

den kulkuun. On oltava asiantuntemusta ja roh-

keutta vaihtaa ympäristöä tarpeen tullen. Pe-

räänantamattomuus ja uteliaisuus ovat vieneet

minua eteenpäin”, Haarla kertoo.

Ja pitkälle hän on päässytkin.

Tekniikan alaa demystifi oimassaHaarla siirtyi vuosien aikana paperitehtaan la-

boratorio- ja kehitysinsinöörin töistä markki-

nointiin, liiketoiminnan kehitystyöhön ja joh-

totehtäviin globaaleille markkinoille.

”Kannattaa hankkia ulkomaan kokemuk-

sia, Suomi on kaukainen saareke ja riippuvai-

nen muiden maiden kuluttajakäyttäytymisestä”,

Haarla kertoo yli kolmenkymmenen vuoden ko-

kemuksella.

Kun hänen toinen lapsensa oli kirjoittanut lu-

kiosta ja toinen suoritti abivuottaan, hän muutti

neljäksi vuodeksi Saksan Bayeriin jättäen per-

heensä Suomeen asumaan.

”Tehtäväni oli yhdistää vanhaa perheyritystä

osaksi kansainvälistä suurta UPM:ää. Mielen-

kiintoinen tehtävä, jossa lopulta onnistuimme-

kin hyvin”, Haarla kertoo.

Haarla opiskeli myös MBA-tutkinnon, väitteli

tekniikan tohtoriksi kuukautta ennen 50-vuo-

tispäiviään ja veti joitakin kursseja TKK:lla.

”On tärkeää laajentaa osaamista erityisesti, jos

insinöörinä haluaa johtotehtäviin. Suomessa on

ollut tapana opiskella syvälle ja kapeasti.”

Tukena on aina ollut joustava ja ymmärtä-

väinen insinöörimies, jonka kanssa Haarla on

pysynyt yhdessä kaikki vuodet opiskeluajoista

lähtien.

”Mies, joka kokee menestyvän naisen pelot-

tavana, kärsii huonosta itseluottamuksesta”,

Haarla tokaisee.

Vuonna 2007 Haarla perusti oman konsul-

tointiyrityksen, jossa hän teki mm. liiketoi-

minta- ja markkinointisuunnitelmia teknolo-

giayrityksille. Muutaman vuoden päästä sinnikäs

headhunter sai hänet kuitenkin asettumaan käy-

tettäväksi, kun uudistuvalle Tekniikan Akatemi-

alle etsittiin toimitusjohtajaa.

”Olin siinä vaiheessa kiinnostunut tekno-

logioista, joilla voi parantaa ihmisten elämisen

laatua, ja olin kiinnostunut myös yhteiskunnal-

lisesta vaikuttamisesta.”

Esimerkillisiä naisia vai esimerkkejä naisilleSiitä kun Haarla opiskeli Otaniemessä, naisopis-

kelijoiden määrä on kasvanut reilusta kymme-

nestä prosentista yli kahteenkymmeneen. Haar-

lan mukaan yksi syy hitaaseen kasvuun löytyy

peruskouluista ja siitä, ettei oppitunneilla ole

tehty yhdessä asioita. Matematiikkaa ja luonnon-

tieteitä mystifi oitiin ja opiskelu oli teoreettista.

”Peräänantamattomuus ja uteliaisuus ovat vieneet minua eteenpäin.”

371/2012

Tekniikan AkatemiaTEKNIIKAN AKATEMIA on itsenäinen säätiö, joka edistää elämänlaatua parantavien innovaati-

oiden tunnettuutta ja leviämistä, Suomen kilpailukykyä ja verkottumista sekä innostaa nuoria

tekniikan ja luonnontieteiden pariin. Tekniikan Akatemia -säätiöön (TAF) kuuluvat Teknillisten

Tieteiden Akatemia TTA, Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland STV sekä Elinkei-

noneuvosto, jonka jäseninä ovat johtavat suomalaiset teollisuusyritykset.

TAF jakaa joka toinen vuosi kansainvälisen Millennium-teknologiapalkinnon. Palkinnolla an-

netaan tunnustusta ihmisten elämän laatua parantaville ja kestävää kehitystä edistäville tek-

nologisille innovaatioille. TAF järjestää Tekniikan päivät ja nuorten kansainvälisen tiedeleirin

Millennium Youth Campin ja jakaa CTO of the year -palkinnon.

www.technologyacademy.fi

HÄN: AINOMAIJA HAARLATekni ikan Akatemian toimitusjohtaja

ALKUPERÄISELTÄ AMMATILTAAN

paperinvalmistustekniikan DI ja toh-

tori Otaniemestä, joka on erikoistunut

yrityksen kilpailukyvyn kehittämiseen

tuote-erikoistumisen kautta.

TOIMINUT Tekniikan Akatemia -säätiön

toimitusjohtajana, konsulttiyrityksen

toimitusjohtajana, yritysjohdossa Suo-

messa ja ulkomailla sekä useiden suo-

malaisten yritysten hallituksissa sekä

World Economic Forumin Summer

Davos-kokouksen facultyn jäsenenä.

TYÖSKENNELLYT metsä- ja metalli-

teollisuudessa Suomessa, USA:ssa ja

Saksassa vuodesta 1978 lähtien tuo-

tekehitys-, myynti&markkinointi-, liike-

toiminnan ja strategisen suunnittelun

tehtävissä. Hallitustehtävissä vuodesta

1993, pörssiyrityksissä vuodesta 2005

lähtien. Oma konsulttitoimisto 2007. 

”ON OLTAVA

ROHKEUTTA VAIHTAA

YMPÄRISTÖÄ TARPEEN

TULLEN.”

”Olin kiinnostunut teknologioista, joilla voi parantaa ihmisten elämisen laatua.”

”Opetusmenetelmät ovat onneksi muuttu-

neet vuosikymmenien kuluessa interaktiivisem-

miksi ja ilmiöiden ymmärtäminen yhdessä te-

kemisen ja kokeilun kautta on korvannut ulkoa

opettelua. Eräskin pohjalainen opettaja vei op-

pilaansa Powerparkiin oppimaan keskipakois-

voimasta”, Haarla kertoo.

Lisäksi hän peräänkuuluttaa käytännön esi-

merkkejä insinöörityötä tekevistä ja alan tarjoa-

mista monipuolisista uramahdollisuuksista.

”Alallamme olevien pitää kertoa, mitä kaik-

kea tekniikan koulutuksella voi tehdä ja teidän

toimittajien olisi välitettävä nämä eteenpäin

kiinnostavalla tavalla valintoja tekeville nuo-

rille. Mutta ei niinkään, mitä NAISinsinööri voi

tehdä vaan mitä kaikkea INSINÖÖRI voi tehdä”,

Haarla selittää.

Haarlan mukaan naisia voisi houkutella alalle

mm. kertomalla miten teknologialla pystytään

parantamaan arkea ja ratkaisemaan ihmiskun-

nan isoja kysymyksiä energian saannista juo-

maveden riittävyyteen ja terveydenhuollosta

tiedonkulkuun niin kehittyneissä kuin kehit-

tyvissä maissakin.

Mutta tarvitaanko naisia teknologian alalla?

”Tarvitaan. Naiset tuovat monipuolisuutta”,

Haarla perustelee.

Hänen mukaansa naisten keksinnöissä koros-

tuu käytettävyys arjessa, helppous ja muotoilulla

vaikuttaminen. Syyksi hän epäilee sitä, naiset

ovat sensitiivisempiä arjen ongelmiin ja halua-

vat ratkaista niitä elämän helpottamiseksi. Eikä

ratkaisujen tarvitse olla rumia. Haarla ei kuiten-

kaan näe suuria eroja miesten ja naisten välillä,

ellei ihan etsimällä etsi.

”Toivon, että media ja headhunterit lakkai-

sivat vahvistamasta stereotypioita muun mu-

assa siitä, etteivät naiset muka ota riskejä. Olen

urani aikana nähnyt monta kertaa, että naiset

vasta ottavatkin riskejä.”

Haarla ei myöskään usko, että insinöörinai-

set ovat kovinkaan erilaisia johtajia kuin insi-

nöörimiehet.

”Monet alalla työskentelevät naiset ovat yhtä

lailla asiajohtajia kuin miehetkin. Ja on muuten-

kin aivan vääristynyt kuva, ettei insinöörillä olisi

ihmistaitoja. Täytyy todellakin osata kommu-

nikoida, esiintyä ja vaikuttaa kun johtaa jouk-

koja”, Haarla selittää.

Muutoksen tuuletVaikka naisia kaivataan alalle, Haarla ei usko nais-

kiintiöihin eikä siihen, että Tekniikan Akatemian

jakaman Millennium-teknologiapalkinnon saa-

jana pitäisi olla nainen vain sukupuolensa vuoksi.

”Asiantuntemuksen on tultava aina ensin.

Millennium-palkinnon ehdokkaiden ikähai-

tari on toistaiseksi ollut 55–65 vuoden välillä

ja naistaiturit ovat vasta tulossa. Lisäksi naisten

taitoja ja työn tuloksia pitää oppia tunnistamaan

paremmin. Meillä olisi opittavaa miehiltä tehok-

kaasta verkostoitumisesta”, Haarla kertoo.

Vaikka vielä ei Otaniemen insinööripuo-

lella näy naisia kuin reilu viidennes, muutosta

on Haarlan mukaan luvassa. Ainakin jos katsoo

Tekniikan Akatemian Elinkeinoneuvoston halli-

tusta ja kansainvälistä nuorten tiedeleiriä.

”Leirille hakee suuri määrä taitavia tyttöjä

ympäri maailman”, Haarla kertoo.

Tytöt näkevät mahdollisuuksia tällaisissa

leireissä ja tulevat vielä valloittamaan maail-

man omilla keksinnöillään. Viime vuonna lei-

rille osallistui 16 tyttöä ja 14 poikaa – ihan il-

man kiintiöitä.

38 1/2012

- FIKSUIN AUTO on jo olemassa: FlexiFuel-moot-

torilla varustettu hybridiauto. Mikäli kaikki au-

toilijat vaihtaisivat tällaiseen peliin, päästöt vä-

henisivät heti kymmenekseen nykyisestä, lataa

St1-konsernin hallituksen puheenjohtaja Mika

Anttonen.

Mutta. Maailma ei ole mustavalkoinen eikä

tulevaisuuden polttoaineongelma helppo rat-

kaista.

- Puhutaan monimutkaisesta yhtälöstä, kun

pitäisi edistää globaalia autoteollisuutta, poltto-

ainevalmistusta ja lainsäädäntöä samassa tah-

dissa. Toistaiseksi infrastruktuuri ja autoteolli-

suus pyörivät öljyn ympärillä, mutta uskon että

tästä eteenpäin biopolttoaineiden kehitys kiih-

tyy. Faktaa kuitenkin on, että energia-alalla asi-

oita ei ratkaista vuodessa vaan vuosikymme-

nissä, Anttonen sanoo.

Biopolttoaineiden nykyhistoria ulottuu

1990-luvun lopulle. Toisaalta heräsi tarve löy-

tää vaihtoehto öljylle, toisaalta alettiin kiinnostua

ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Anttonen

uskoo, että yhtä öljyn korvaavaa raaka-ainetta

ei ole, vaan vastaavan polttoainemäärän tuotta-

miseksi tarvitaan jopa satoja energianlähteitä.

KAIKKI VIITTAA SII-

HEN, ETTÄ TÄMÄN

ALAN OSAAJISTA

TULEE OLEMAAN

PULAA.

Tulevaisuudessakin tankataan, mutta

mitä? Liikenne lisääntyy, öljy käy vähiin,

ilmasto huutaa kestäviä vaihtoehtoja. Jo

nyt autoilijalle on tarjolla useita vaihto-

ehtoja, mutta miltä näyttää tulevaisuus?

KIITOS!

TANKKI TÄYTEEN,

Teksti: Marianne Valta // Kuvat: Markus Kauppinen ja St1

Mika Anttonen uskoo,

että yhtä öljyn kor-

vaavaa raaka-ainetta

ei ole, vaan vastaa-

van polttoainemää-

rän tuottamiseksi

tarvitaan jopa satoja

energianlähteitä.

391/2012

Alun perin biopolttoaineiden kehityksessä

lähdettiin etsimään nestemäisiä vaihtoehtoja

bensiinin ja dieselin tilalle. Nykyiset bensiinit

E5 ja E10 ovat saaneet nimensä sisältämänsä eta-

nolipitoisuuden mukaan. FlexiFuel-moottorilla

varustettu auto sen sijaan voi käyttää bensiiniä,

korkeaseosetanolia (E85) tai niiden sekoitusta.

- Etanolipuolella teknologia ja osaaminen

ovat olemassa. Esimerkiksi Suomessa jo viiti-

senkymmentä St1:n ja ABC:n asemaa myy ko-

timaista biojätteestä valmistettua korkeaseoseta-

nolia. Dieselpuolella kehitettävää on enemmän,

sillä nykyisellään biodieselin jalostus on kallista.

Todellinen vaihtoehto biopolttoaineista tulee,

kun lainsäädännöllä aletaan ohjata ihmisten

valintoja nykyistä enemmän, Anttonen uskoo.

Biopolttoaineiden neljä sukupolveaProfessori Peter Lund Aalto-yliopistosta jakaa

biopolttoaineet neljään sukupolveen sen mu-

kaan, millaisista raaka-aineista ne on jalostettu.

Ensimmäisen sukupolven aineiden tuotanto kil-

pailee tyypillisesti elintarviketuotannon kanssa,

sillä niitä valmistetaan esimerkiksi rypsistä. Toi-

sen sukupolven aineita jalostetaan jätteistä tai

metsäteollisuuden sivutuotteista. Kolmannen

sukupolven polttoaineiden tuotanto käynnis-

tyy toden teolla lähitulevaisuudessa, ja niitä ja-

lostetaan muun muassa merilevästä. Neljännen

sukupolven polttoaineiden valmistuksessa hyö-

dynnetään biokemiallisia prosesseja ja geenitek-

nologiaa.

Biopolttoaineiden kehitystä voidaan tarkas-

tella monesta perspektiivistä ja se pitää sisällään

paljon muutakin kuin teknologiaa. Biopoltto-

aineiden tuotantotapa ratkaisee, kuinka mer-

TUOTANNON

KESTÄVYYDESSÄ

PIILEE BIOPOLTTO-

AINEIDEN TUOTAN-

NON SUURIN

HAASTE.

kittävä rooli biopolttoaineilla on ilmastonmuu-

toksen hillitsemisessä. On esimerkiksi arvioitu,

että ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden

tuotanto kuluttaa enemmän energiaa kuin mitä

polttoaineesta saadaan.

- Biopolttoaineiden tuotanto pitää nähdä ko-

konaisuutena; teknisen ja taloudellisen näkö-

kulman lisäksi on huomioitava tuotannon so-

siaaliset, poliittiset ja ympäristövaikutukset.

Bioenergia on osa luontoa, ja monesti sen tuo-

tanto kilpailee muun muassa maasta ja vedestä

ruokatuotannon kanssa, eikä siten ole kovin

kestävällä pohjalla. Tuotannon kestävyydessä

piileekin biopolttoaineiden tuotannon suurin

haaste sekä tiedemaailman että yritysten näkö-

kulmasta, Lund sanoo.

Vaihtoehtoja onNestemäisen polttoaineen lisäksi auton voi tan-

kata kaasulla tai ladata sähköllä. Sähköauto ei

liene tavanomaisen kuluttajan käsissä vielä vuo-

siin korkean hintansa vuoksi. Kaatopaikkojen

kaasuista ja maatalouden biojätteestä tuotettava

biokaasu sen sijaan on varteenotettava vaihto-

ehto liikenteen polttoaineena.

- Biokaasun hiilijalanjälki on hyvin pieni.

Etenkin maailman suurissa kaupungeissa bio-

kaasun tuotannolla saataisiin ratkaistua myös

jäteongelma. Toisaalta pelkkään polttoaineky-

symykseen keskittyminen ei välttämättä ole jär-

kevin ratkaisu, vaan infrastruktuuria pitäisi tar-

kastella kokonaisuutena ja esimerkiksi julkisen

ja raideliikenteen osuutta kasvattaa, Lund toteaa.

Katse eteenpäinSekä Anttonen että Lund näkevät biopolttoai-

neiden tuotannon merkittävänä työllistäjänä

tulevaisuudessa.

- Tämän alan tekemiselle ja laitekannalle on

takuulla globaalisti iso kysyntä. Näen erittäin

suurta bisnespotentiaalia osaamisen, laittei-

den ja huoltotyön viemisessä muihin maihin.

En ehkä lähtisi itse myymään polttoainetta muu-

alle, vaan auttaisin heitä hyödyntämään sitä pai-

kallisesti, Anttonen miettii.

- Suomessa olemme edelläkävijöitä biopolt-

toaineiden tuotannossa, ja sitä osaamista kan-

nattaisi viedä maailmalle. Kaikki viittaa siihen,

että tämän alan osaajista tulee olemaan pulaa.

EU:n arvion mukaan seuraavien vuosikymmen-

ten aikana Eurooppaan syntyy 800 000 uutta

työpaikkaa niin sanotun vihreän energian ym-

pärille. Energia-alasta kiinnostuneen opiskeli-

jan kannattaakin suunnata katseensa eteenpäin

ja hankkia osaamista uusien energiamuotojen

alueelta, Lund vinkkaa.

Energia-alasta kiin-

nostuneen opiskelijan

kannattaa suunnata

katseensa eteenpäin

ja hankkia osaamista

uusien energiamuotojen

alueelta, Peter Lund

sanoo.

40 1/2012

Teksti: Merja ForsmaKuva: Microsoft

Heini Ruohosenmaa, 28, suunnitteluinsinööri, DI

”Tulin Fingridiin helmikuussa 2010. Tämä on ensimmäinen varsi-

nainen työpaikkani valmistuttuani. Työskentelen Voimajärjestelmän

suunnittelu -yksikössä, jossa teemme pidempiaikaista järjestel-

mäsuunnittelua. Pyrimme näkemään miltä yhteiskunta näyttää

parinkymmenen vuoden kuluttua. Käytän

sähkömarkkinoiden simulointimalleja

ja analysoin niiden tuloksia; teen mm.

siirtoennusteita ja kannattavuusanalyy-

sejä. Lisäksi seuraan sähkön kulutuksen,

tuotannon ja markkinoiden kehittymistä

sekä Suomessa että maailmalla. Tehtäväni

ovat monipuolisia ja mielenkiintoisia.

Olen lähes päivittäin yhteydessä

alan eurooppalaisiin asiantuntijoihin.

Vaihdamme tietoja ja toimimme yhteisis-

sä projekteissa. Kuulun Itämeren alueen

työryhmään, joka käsittelee markkina-

mallinnusasioita. Nyt viimeistellään koko

Euroopan verkon 10-vuotiskehityssuunnitelmaa, jonka osana teem-

me Itämeren alueellista suunnitelmaa. Viime vuonna tein työmatkoja

kerran pari kuussa. On kiva, että pääsee näkemään miten muissakin

maissa toimitaan.

Meillä on Fingridissä hyvä, rento ja välitön ilmapiiri. Töihin on

aina mukava tulla. Se on minusta tärkeää, koska töissä vietetään niin

suuri aika. Nuorille työntekijöille annetaan alusta alkaen vastuuta, ja

perehdytys on järjestetty todella hyvin: omien tehtävien lisäksi pe-

rehdytetään mm. yritykseen strategiaan ja eri yksiköiden toimintaan.

Henkilöstöetuna saamme mm. liikunta- ja kulttuuriseteleitä, kattavat

työterveyspalvelut ja vuokrattavia loma-asuntoja. Olen viihtynyt

hyvin. Fingrid tekee tärkeää työtä, jolla on merkitys.”

ILMOITUS

Teksti: Marju Hulttinen // Kuva: Teemu Granström

”Meillä on Fingridissä tosi hyvä, rento ja väli-tön ilmapiiri. Töihin on aina mukava tulla.”

ON T-LEHDEN ILMOITUSAUKEAMA, JOSSA TUTUSTUTAAN TÄLLÄ

KERTAA FINGRIDIN TARJOAMIIN MAHDOLLISUUKSIIN.HYVÄ TYÖNANTAJA

Fingrid vastaa sähkönsiirron selkärangasta

Fingridin työllä on suuri merkitys

suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kansainvälisen yhteistyön ja sähkö-

markkinoiden laajenemisen myötä työ

on yhä kansainvälisempää, kaikkiin

ilmansuuntiin. Suomi toimii sähköllä, ja

Fingrid vastaa sähkönsiirron kantaverkosta,

yhteiskunnan tärkeästä perusrakenteesta.

411/2012

n

ILMOITUS

Fingrid näkyy jokaisen suomalaisen arkipäivässä vastaa-

malla sähkönsiirtojärjestelmän toimivuudesta kantaver-

kossa. Yhtiön tehtävänä on siirtää toimintavarmasti säh-

köä, edistää sähkömarkkinoiden toimivuutta ja huolehtia

voimajärjestelmän kehittämisestä. Haluamme olla kanta-

verkkotoiminnan edelläkävijä kansainvälistyvillä sähkö-

markkinoilla. Tarjoamme yhteiskunnallisesti merkityksel-

lisiä ja ammatillisesti kiinnostavia työtehtäviä n. 250:lle eri

alojen asiantuntijalle.

Lue lisää: www.fi ngrid.fi

Daniel Kuosa, 29,asiantuntija, DI

”Tulin Fingridiin kesätöihin jo opiskelijana vuonna 2005.

Opiskelun ohessa tein tuntitöitä, ja vuonna 2007 aloitin diplomi-

työn, jonka jälkeen minut vakinaistettiin suunnitteluinsinööriksi ja

myöhemmin asiantuntijaksi Verkon hoito -yksikköön.

Minulla on harvoin kahta samanlaista päivää: työni on erittäin

monipuolista. Tehtäviini kuuluvat muun muassa sähköasemien

suurjännitelaitteiden kunnonhallinta, vikojen selvittäminen, mää-

ritys- ja kehitystyö sekä erilaiset investointi- ja kunnossapitopro-

jektit. Sähköverkkojen lisäksi toimin aika paljon myös it-asioiden

parissa. Meillä on meneillään suuri, vuonna 2007 käynnistynyt

Elvis-niminen verkkotietojärjestelmän uusimishanke, jonka

suunnittelu- ja toteutusvaihe alkaa nyt keväällä. Aika ei siis tule

käymään pitkäksi! Haasteita riittää eri osa-alueilla, mikä on minus-

ta piristävää.

Kansainvälisyys tuo työhöni lisää mielenkiintoa. Käyn ulko-

maisilla tehtailla hankintojen toimitusvalvonta-asioissa. Lisäksi

osallistun aktiivisesti eri yhteistyöfoorumeihin. Yritämme oppia

niissä muiden hyvistä käytännöistä. Samalla pääsen myös tutustu-

maan eri kulttuureiden tapaan tehdä työtä. Viime vuonna minulle

kertyi noin 50 matkatyöpäivää, joista mieleenpainuvimmat reissut

suuntautuivat Yhdysvaltoihin ja

Etelä-Koreaan.

Suomessa mikään ei toimisi

ilman luotettavaa kantaverkkoa –

työllämme on siis suuri merkitys

yhteiskunnallisesti. Kannamme

vastuun siitä, että valtakunnassa

on valot päällä pitämällä verkon

hyvässä kunnossa.”

”Täällä kohtaa haasteita ja saa vastuuta. Emme mene sieltä, missä aita on matalin.”

42 1/2012

PURHOSEN MIKON mielestä uusiutuvan ener-

gian kannattajat saisivat jo nostaa katseensa kos-

kista ja metsistä taivaalle.

- Siellä on hieno fuusioreaktori. Se toimii il-

maiseksi eikä saastuta. Aurinkoenergia loppuu

vasta kun aurinko sammuu, sanoo Purhonen.

- Suomessa siitä voisi ottaa kesällä enem-

män irti.

Käyttösähkö omasta aurinkovoimalastaSuomalainen energiapolitiikka ei nykyisellään

kannusta aurinkoenergian käyttöön, vaikka

Etelä-Suomessa on tarjolla ilmaista aurinko-

energiaa jopa runsaammin kuin Pohjois-Sak-

sassa, missä aurinkopaneeleista on jo tullut oma-

kotitalojen vakiovarusteita. 80 prosenttia Saksan

aurinkoenergiasta tuotetaan kattopaneeleilla.

Kesällä oma aurinkovoimala riittäisi Suomes-

sakin tuottamaan omakotitalon käyttösähkön.

- Kun paneelin kaveriksi vielä hankitaan ak-

kupaketteja, voidaan perheen sähköautokin la-

data omalla sähköllä, visioi Purhonen.

Tavoitteena maailman paras invertteriMikko Purhosen tavoitteena on kehittää *invert-

teri, jonka avulla aurinkopaneelin tuottama tasa-

virta voidaan muuntaa vaihtovirraksi mahdolli-

simman täydellisesti. Uuden aurinkoinvertterin

hyötysuhde tulee olemaan huippuluokkaa, sillä

markkinoilla on jo 98 prosentin hyötysuhteella

toimivia invertterejä.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

väitöstutkimustaan tekevä Purhonen on val-

mistanut useita ”uuden sukupolven” aurin-

koinvertterin prototyyppejä ja testannut niitä

laboratorio-olosuhteissa.

Purhosen tutkimus on edennyt suunnitel-

mien mukaan, mutta siitä, miten työn alla oleva

Diplomi-insinööri Mikko Purhonen (26)

tutkii, miten aurinkopaneelien tuottama

energia saadaan siirrettyä sähköverkkoon

mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella.

AURINGON KAVERI

* Invertteri eli vaihtosuuntaaja on laite, joka muuntaa tasavirtaa vaihtovirraksi.

Mikko Purhonen odottaa

kesää ja aurinkoa. Silloin

yliopiston sähköskootte-

rin akku voidaan ladata

Green Campuksen tuotta-

malla aurinkosähköllä.

invertteri poikkeaa markkinoiden parhaista mal-

leista, ei Purhonen hiiskahda sanaakaan. Yritys-

ten tukeman tutkimuksen tulokset hän lupaa

julkistaa vuoden päästä väitöstilaisuudessaan.

Lappeenrannassa on Green CampusLappeenrannan teknillisessä yliopistossa uusiu-

tuvia energialähteitä tutkivat muutkin kuin tu-

leva ”aurinkotohtori”. Yliopiston kampuksella

pyörii tuuliturbiini ja keväällä sinne valmistuu

aurinkopaneeleihin perustuva aurinkoenergian

talteenottojärjestelmä. Siitä tulee myös Mikko

Purhosen tutkimuslaitteisto, jolla hän pääsee tes-

taamaan invertteriensä hyötysuhdetta luonnon-

olosuhteissa.

Green Campuksella tuotettua sähköä käyte-

tään paitsi tutkimukseen myös yliopiston säh-

köskoottereiden ja sähköpolkupyörien lataami-

seen ja kampusalueen valaisemiseen.

Teksti: Ulla Ylönen // Kuva: Ari Nakari

431/2012

Lähettäjä: Antti Virolainen, Informaatioverkostojen diplomi-insinööri

Työskentelee: Avoin Interactive Oy:n Kassi-palvelun parissa. Asuinpaikka: Santiago, Chile

Yrittämistä Chilessä ja Aalto on WavesillaMiksi olet Chilessä?Kehitän verkkopalvelu Kassia, joka valittiin paikalliseen start-up-ohjelmaan. Chilen val-tio rahoittaa kehittämistä 30 000 eurolla, kunhan yrityksen edustaja asuu maassa kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti. Ulkomaa-laiseen ohjelmaan osallistuminen on myös hyvä keino kansainvälistymiseen.

Miten matka Atlantin yli sujui? Matka Etelä-Amerikkaan oli jo itsessään ko-kemus. Tulin Brasiliaan Aalto on Wavesin matkassa luksusristeilijällä 110 muun aal-tolaisen kanssa. Aalto on Waves on opis-kelijalähtöinen innovaatioprojekti, jossa opiskelijat tekevät yhteistyötä ja oppivat laivamatkalla Helsingistä Rio de Janeiroon. Vaikka matka olikin täynnä hauskanpitoa, pysyin perillä myös työasioista.

Mitä tavoitteita olet asettanut?Pyrin saada Kassin käyttöön paikallisiin yli-opistoihin ja sitä kautta muille yhteisöille. Palvelu käännetään kevään aikana espan-jaksi, jota aion myös itse opiskella. Tavoit-teena on löytää paikallisia tekemään kään-nöstä ja auttamaan myyntityössä.

Miten työskentelet?Pääasiassa pystyn tekemään töitä missä vain, kunhan käytettävissä on internet-yhteys. Matkustaessa kohti määränpäätä olen keskittynyt viestintään ja yhteistyö-hön Kassiin liittyvän tutkimuksen parissa. Myös itse palvelun kehittäminen jatkuu uu-sien toimintojen koodaamisen parissa.

Onko Etelä-Amerikka yllättänyt?Ennakko-oletuksiin nähden internet-yhteydet ovat toimineet hyvin, köyhem-missä maissa langattomat verkot ovat olleet paremmat kuin Brasiliassa. Yllättävä koh-taaminen sattui yliopistovierailulla Sao Pa-olossa. Törmäsin tutkijaan, joka yöpyi luo-nani seitsemän vuotta sitten odottaessaan asunnon järjestymistä Suomesta.

Kenestä haluaisit lukea tällä palstalla? Vinkkaa toimitusta: toimitus@t-media.fi

SUOSIKIT / INSINÖÖRIMME MAAILMALLA

Teksti: Markus Kauppinen // Kuva: Timo Salo

44 1/2012

PÄIVITYKSET / TEKNOLELU

90-luvulla löydettiin Mozart-

vaikutus: Mozartin kuuntelu

parantaa hetkellisesti ava-

ruudellista hahmotuskykyä.

2000-luvun alussa väitettiin, että taustamusiikki auttaa matematii-

kan tehtävissä. Nykyään musiikin väitetään auttavan myös masen-

nukseen, oppimiskykyyn ja jopa seksin laatuun. Mutta olipa kyseessä

sitten soittaminen tai pelkkä kuuntelu, musiikkiteknologian parissa

häsläävät keksijät eivät paljoa ideoitaan säästele.

Teksti: Felix Siivonen // Kuvat: Tuotteiden myyjät

KÖYHÄILYVAIHTOEHTO

Clas Ohlsonin VÄRINÄKAIUTIN on

pieni avautuva pallo, jonka toinen

puolikas värisee ja hyvään kaikupin-

taan, esimerkiksi pahvilaatikkoon,

kiinnitettynä muuttaa sen kaiutti-

meksi. Fysiikan lait yllättävät: ääntä

muodostuu vaikka esitys jää kovin

ujoksi. Paremman puutteessa sopii

ajantappajaksi. Ei bileyhteensopiva.

MIKÄ: Värinäkaiutin

MISTÄ: Clasohlson.fi

HINTA: 7,95 €

(ei voi ostaa netistä)

HAASTE SOITTOTAITOISELLE

OTAMATONE on outo japanilainen

elektrosoitin, jonka ääni muistuttaa

viulun ja thereminin sekoitusta. Vartta

painellaan ja liu’utetaan äänen saami-

seksi, wah-efektin saa puristelemalla

pallopäätä. Hauska, outo ja vähän är-

syttävä, mutta ilmeisen suosittu, sillä

uudet myyntierät loppuvat Suomesta

nopeasti. Katso esimerkki Youtubesta

hakusanoilla: otamatone jig saw lady

gaga poker face.

MIKÄ: Otamatone

MISTÄ: Pulju.net

HINTA: 29,90 €

(ei sisällä

toimituskuluja)

LUKSUSTA YÖKUUNTELIJALLE

KAIUTINTYYNYT on tuotu sairaa-

loista kuluttajille. Laatu heittelee,

mutta kunnon kaiutintyyny toimii

myös laadukkaana tyynynä. Unikul-

man ergonomiatyynyssä kaiuttimet

asennetaan tyynyn sisään, josta ne

soivat yllättävän kirkkaasti. Suosi-

teltavin kuunteluasento on selällään.

Yhteensopiva minkä tahansa 3,5mm

liitännän kanssa.

MIKÄ: Astro-kaiutintyyny

MISTÄ: Unikulma.fi

HINTA: 120 € (ei sisällä toimituskuluja)

Musakeksijöiden viimeisimpiä

.

one

et

€

Asiantuntijaksi parhaassa seurassa

PwC tarjoaa liikkeenjohdon konsultointia, tilintarkastusta sekä yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyviä palveluja 158 maassa. Palveluksessamme on maailmanlaajuisesti 169 000 ja Suomessa yli 700 alansa vankkaa ammattilaista – on asiakas sitten kasvuyhtiö, perheyritys,

PwC Advisory Day on juuri sinua varten!

Are you theoretical or practical? Are you conservative

or radical? Are you made to measure? We don’t know yet,

but we want to find out. Join us for an internship and you get

a chance to demonstrate your potential. With us you can be

what ever you want – just as long as you’re curious.

www.vaisala.com/giantleap

Apply Now! The application period for the Vaisala Giant Leap

internship program is now open and ends

on February 12th, 2012. For more information

and to apply visit www.vaisala.com/giantleap.