kummit-lehti 1/2012

68
Kummit verkossa: kummit.fi elamalapselle.fi Lahjoita! Kovalainen kisasi klinikalla LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI NUMERO 1/12 16. VUOSIKERTA WWW.KUMMIT.FI Kummit- konsertti avaa MM-kiekon Suolen- siirrot asiantuntija- haastattelun aiheena Missi-Sara klinikalla ja julisteessa Niklas Weckman sai äidiltään munuaisen

Upload: kummitry

Post on 21-Apr-2015

2.284 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: Kummit-lehti 1/2012

Kummitverkossa:kummit.fielamalapselle.fiLahjoita!

Kovalainenkisasi klinikalla

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI • NUMERO 1/12 • 16. VUOSIKERTA WWW.KUMMIT.FI

Kummit-konserttiavaa MM-kiekon

Suolen-siirrotasiantuntija-haastattelunaiheena

Missi-Sara klinikallaja julisteessa

Niklas Weckman saiäidiltään munuaisen

Page 2: Kummit-lehti 1/2012

2 www.kummit.fi I Sisältö

14 – 19Hyvinkääläiset Päivi ja Janne Weckmansaivat ensimmäisen lapsensa runsaat neljävuotta sitten. Ensin kaikki näytti olevankunnossa, mutta hyvin nopeasti tilannekääntyi huonoksi: pojalla todettiin CNF-munuaissairaus. Kun Niklas-poika oli vuodenikäinen, hän sai terveen munuaisen äidiltään.Nyt Niklas elää lähes normaalia pikkupojanelämää ja on vuoden ikäisen Noelin isoveli.Niklas Weckmanin selviytymistarinaan voitperehtyä tarkemmin tässä lehdessä.

Page 3: Kummit-lehti 1/2012

TÄSSÄ LEHDESSÄTÄSSÄ LEHDESSÄ

28 Heikki Kovalainen klinikalla F1-kisakauteen lastensairaalan kautta

39 Golfarit hyvällä asialla Tapahtumatuotto vastasyntyneiden teho-osastolle

40 Jumbon ystävänpäivä- tapahtuma Karaokea, piirustusta ja pussauskoppi

43 Askartelutapahtuma klinikalla Tea Hiilloste ja Kana kortinteko- talkoissa

47 Kummien Suuri Kiekko- konsertti MM2012-pääsihteeri Mika Sulin haastattelussa

56 Miss Suomi klinikalla Sara Chafak hurmasi ja tuli hurmatuksi

Henkilöt:

Kumppanit: 11 Tallink Silja Varustamo risteilyttää rahaa lastenkirurgiaan

13 ABB Iso pesämuna hapetuskoneen hankintaan

23 Ekokem Ympäristöhuoltoyritys ojensi auttavan käden

24 AinaCom Liittymämyynnistä rahaa keskosperheiden hoitoon

27 VAASAN Oy Kummeille nyt senttejä kolmen tuotteen voimalla

30 Epilepsialiitto Yhteistyöjärjestö esittelyssä

32 UPS Säätiöltä rahaa happisaturaatio- mittareihin

38 Vahinkovakuutusyhtiö If Kymppitonni lapsipotilaiden viihtyvyyteen

53 Blues ja Neste Kummeille taas rahaa espoolais- osumista

59 Laatukoru Korumyynnistä rahaa keskos- kaappeihin

Palstat: 3 Tässä lehdessä Se on tämä sivu!

5 Pääkirjoitus: Anne Knaster Toiminnanjohtajan puheenvuoro

7 Miten osallistua Kummien toimintaan? Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

20 Pieni hetki Aukeaman tunnelmapala klinikalta

37 Hanna-kummin viisaat valinnat Hanna Partasen reseptivinkit

51 Kummivieraskynä Aleksi Valavuori

61 På svenska Artikkeleita toisella kotimaisella

64 Hankinnat Mitä klinikoille on hankittu?

65 Rojaltituotteet Näistä tuotteista tuloja Kummeille

66 Tapahtumaopas Pikaesittelyssä tulevat tapahtumat

66 Yhteystiedot Henkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

Tapahtumat: 9 Mikko Pakarinen Asiantuntija-aiheena suolensiirrot

14 Niklas Weckman Äidin munuaisella uuteen elämän alkuun

26 Susanna Laurila Kummien uusi tapahtuma- koordinaattori

48 Suvi Teräsniska Oululaislaulajatar nostattaa kiekkohuumaa

49 Jare & VilleGalle Rap-kaksikko halajaa taas kultajuhliin

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI • NUMERO 1/12 • 16. VUOSIKERTA • WWW.KUMMIT.FI

Formula 1 -kuljettaja Heikki Kovalainenvieraili Helsingin Lastenklinikalla kaksi japuoli viikkoa ennen kilpailukauden alkua. Kovalainen kisasi klinikalla sähköautoradalla lapsipotilaiden kanssa. Hän kierteli myösmuutamalla osastolla tervehtimässä lapsi-potilaita ja heidän vanhempiaan.Kovalaisen klinikkavierailusta aukeamalla 28 – 29. Kovalainen on 13-vuotiaan NoelSirénin kanssa pääosassa myös ’Pieni hetki’ -kuvassamme aukeamalla 20 – 21.Kannen kuva: Matti Hannula

Sisältö I www.kummit.fi 3

Kummien konsertti avaa MM-kiekonMuun muassa Jare & VilleGalle esiintyy Kummien Suuressa Kiekko-konsertissa.

Klinikalla askarreltiin korttejaKolmevuotias Venlakin oli askartelemassa Kanan ja Tea Hiillosteen kanssa.

Asiantuntija-aiheena suolensiirrotKirurgi Mikko Pakarinen uskoo lasten gastro-kirurgian haasteiden olevan valtaosaltaan jo voitettu.

Jumbossaoltiin ystäviäKauppakeskus Jumbossa vietettiin Kummien ystävän-päivätapahtumaa.

Miss Suomi kävi klinikallaTuore Miss Suomi Sara Chafak myöskeskiaukeamajulisteessa.

40 – 41

43

34– 35 ja 56– 57

8 – 10

47 – 49

Page 4: Kummit-lehti 1/2012

Päätoimittajalta I www.kummit.fi 5

Page 5: Kummit-lehti 1/2012

PÄÄTOIMITTAJALTA

Päätoimittajalta I www.kummit.fi 5

Esimerkiksi näin Sinäkin voit osallistua

1. Osallistu Kummien tapahtumiin Tietoja Kummit ry:n loppuvuoden tapahtumista löydät tämän lehden sivulta 66. Päivitetyt tiedot ovat yhdistyksen verkkopalvelussa.2. Liity Kuukausi-Kummiksi Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa. Lisätietoja: www.kummit.fi3. Soita keräysnumeroon 0600 –1– 6000 Keräysnumero toimii ympäri vuoden. Puhelu maksaa 15,23 euroa + pvm/puhelu.4. Tee rahalahjoitus yhdistyksen tilille Voit tehdä yleislahjoituksen tai kohdistaa lahjoituksesi haluamaasi kohteeseen. Nordea 157330 – 35005; Aktia 405511 – 210347; Sampo Pankki 800014 – 70245235; OKO 578038 – 210741; Ålandsbanken 660100 – 3115359.5. Tilaa tämä lehti Kummit-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilauksen voit tehdä numerossa (09) 8867 5200 tai lehden verkkopalvelussa www.kummit-lehti.com.

Anne Knastertoiminnanjohtaja

[email protected]

Energinen startti uuteen toimintavuoteenKevät teKee tuloaan vauhdilla, ja aurinkolasit on taas saanut kaivaa esiin. onpa ihanaa! vuoden ensimmäisessä Kummit-leh-dessä teemme katsauksen tulevaan. viime vuosi on nyt kirjoissa ja kansissa, ja iloksemme voin todeta, että vuosi 2011 oli menestyksekäs ja kykenimme taas lahjoittamaan hienot potit kaikille yliopistollisille lastenklinikoille. lisäksi kohdistettuja lahjoituksia osoitettiin myös muille klinikoille. Joulun aikaan paketoimme pukin kyytiin runsaat 240 isoa laatikollista leluja, askartelutarvikkeita ja muuta lapsille ja nuorille sopivaa ajanvietettä sairaaloihin koko maan laajuisesti. viime vuonna uusimme myös visuaalisen ilmeemme sekä nettisivut, jotka ovat saaneet runsaasti kiitosta ja huomiota.

Kummien 19. toimintavuosi on käynnistynyt todellisella energialla. olemme koonneet tapah-tumat kalenteriin sivulle 66. Sieltä voit nähdä, missä Kummit milloinkin ovat mukana, ja merkata kalenteriisi elämä lapselle sekä Joulu Mielelle -konserttien päivämäärät. Myös valmis-tautuminen juhlavuoteemme on jo alkanut, ja olemme näistä syistä jonkin verran lisänneet henkilöstöresursseja. Susanna Laurila on aloit-tanut tapahtumakoordinaattorina, ja Rudde Donner jatkaa meillä projektiassistenttina sekä Marie-Louise Frölander-Ulf pienimuotoisen nettikauppamme hoitoa.

olemme solmineet runsaasti uusia yhteistyö-sopimuksia, joista myös voi lukea enemmän lehtemme sivuilta. Suomen Jääkiekkoliitto on uusimpia Kummien kumppaneita, ja 3. tou-

kokuuta järjestämme yhdessä Jääkiekkoliiton kanssa ’Kummien suuren kiekkokonsertin’ helsingin Jäähallissa. Konserttimme esite-tään suorana lähetyksenä Mtv3:lla alkaen klo 20. Mukana on maamme tämän hetken suo-situimpia artisteja, kuten Robin, apulanta, Paula Koivuniemi, Suvi Teräsniska ja moni muu. tule mukaan ja osta lippusi saman tien lippupisteestä, sillä lippujen myynti käy kuu-mana.

Myös tallink Silja on Kummien uusimpia kumppaneita, ja sen kunniaksi Kummit ris-teilee kesän alussa merellä. tallink Siljan M/S Baltic Princess onkin täytetty lapsilla ja lapsiper-heillä tiistaina 5.6. luvassa on paljon mukavaa ohjelmaa lapsille ja lapsenmielisille. aloita kesä merellisissä tunnelmissa. tule nauttimaan ris-teilylle ja ota naapurisikin mukaan.

Kummit-lehti uudistuu koko ajan. toimitus-neuvosto, johon päätoimittajan lisäksi kuulu-vat Kummien viestinnänsuunnittelija Matti Valli sekä lehden toimittaja-toimitussihteeri Matti Hannula, ottaa myös vastaan vinkkejä eri aihealueista, jotka saattaisivat kiinnostaa lukijoi-tamme. vieraskummi-palstalle otamme uusia kirjoittajia, ja aihepiiriksi on tänä vuonna valittu liikunta. tunnetut kummimme kertovat eri lajeista ja liikunnasta yleensä. Hanna Partanen jatkaa ravintopalstaansa, ja jokaisessa nume-rossa tulemme esittelemään myös jonkun eri-tyisjärjestön sekä heidän toimintaansa. tässä lehdessä pääset tutustumaan epilepsialiiton toimintaan.

Viime vuosi on nytkirjoissa ja kansissa, ja iloksemme voin todeta,

että vuosi 2011 olimenestyksekäs jakykenimme taas

lahjoittamaan hienotpotit kaikille yliopistolli-

sille lastenklinikoille.Lisäksi kohdistettuja

lahjoituksia osoitettiin myös muille klinikoille.

Page 6: Kummit-lehti 1/2012

www.jumbo.fi Palvelemme ma–pe 9.00–21.00, la 9.00–18.00, su 12.00–18.00Kauppakeskus Jumbo, Vantaanportinkatu 3, 01510 Vantaa

Kauppakeskus Jumbo on ystävällinen ja monipuolinen ostospaikka Vantaalla, Kehä III:lla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Peräti 4 600 ilmaista parkkipaikkaa ja kattava, lähes 120 erikoisliikettä tarjoavat väljät ja miellyttävät puitteet koko perheen ostoksille ja viihtymiselle modernissa kauppakeskuksessa. Jumbosta löytyvät suuret päivittäistavaraliikkeet K-citymarket ja Prisma sekä täyden palvelun Stockmann-tavaratalo ja Anttila.

TERVETULOA JUMBOON!

Jumbo on Lastenklinikoiden Kummien

yhteistyökumppani.

76731_Jumbo_Ilmoitus_Kummitlehteen_032012_A4.indd 1 2.3.2012 11.13

Page 7: Kummit-lehti 1/2012

Lastenklinikoiden Kummit ry- yhdessä teemme ihmeitä.

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle

Miten osallistuaKummien

toimintaan?

Lahjoitukset

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niinverkossa kummit.fi kuin puhelimitse0600 1 6000 (15,23 € + pvm). Lahjoi-tusten avulla parannetaan monen vastaalkutaipaleelle ehtineen elämänmahdollisuuksia.

KummiKaveriksi

KummiKaverit ovat säännöllisesti Kum-meille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetyssisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoistalahjoitusta varten.

KuukausiKummiksi

KuukausiKummit ovat suoraveloitus-sopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotkalahjoittavat kuukausittain rahaalapsipotilaiden auttamiseen.

Finnair Plus -lentopisteet

Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaitaperheineen hoitojaksoihin ja virkistys-tapahtumiin. Pistelahjoitukset:www.kummit.fi

Vapaaehtoiseksi

Vapaaehtoisia tarvitaan erityisestiKummien järjestämissä tapahtumissa -tarjolla on hyvän mielen hanttihommia,kuten lahjoitussoittojen vastaanottamistaja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyökiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummientoimistoon [email protected]

Tapahtumasponsorointi

Tapahtumien osalta yhteistyö Kummienkanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuu-det. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyyaina Elämä Lapselle -konsertista KummitGolf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudeterikseen räätälöityyn projektiin ovat niinikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö

Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyvän-tekeväisyyteen välitettävään osuuteenperustuvat rojaltisopimukset ovat Kum-meille todella tärkeitä. Yrityksen kannaltarojaltisopimusten avulla voidaan mukavoit-taa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset

Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksillaon suuri merkitys esimerkiksi Kummienkonserttikeräyksiin. Yrityslahjoitustensesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminenkannattaa ja tulee todella tarpeeseen myösmuina vuodenaikoina. Yli 1000 €:nlahjoituksella saa tervehdyksenKummien televisiokonserttiin.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- jatutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksintaisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnytlahjoituksia yli 25 miljoonan euron edestä.

www.jumbo.fi Palvelemme ma–pe 9.00–21.00, la 9.00–18.00, su 12.00–18.00Kauppakeskus Jumbo, Vantaanportinkatu 3, 01510 Vantaa

Kauppakeskus Jumbo on ystävällinen ja monipuolinen ostospaikka Vantaalla, Kehä III:lla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Peräti 4 600 ilmaista parkkipaikkaa ja kattava, lähes 120 erikoisliikettä tarjoavat väljät ja miellyttävät puitteet koko perheen ostoksille ja viihtymiselle modernissa kauppakeskuksessa. Jumbosta löytyvät suuret päivittäistavaraliikkeet K-citymarket ja Prisma sekä täyden palvelun Stockmann-tavaratalo ja Anttila.

TERVETULOA JUMBOON!

Jumbo on Lastenklinikoiden Kummien

yhteistyökumppani.

76731_Jumbo_Ilmoitus_Kummitlehteen_032012_A4.indd 1 2.3.2012 11.13

Page 8: Kummit-lehti 1/2012

ASIANTUNTIJA KERTOO

8 www.kummit.fi I Asiantuntija kertoo

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Lasten gastroenterologiassa eli vatsaelinten sairauksissa ja hoidossa onviime aikoina tapahtunut suurta edistystä, kun suolensiirto-ohjelma on kunnolla

päässyt käyntiin Suomessakin. Maamme ensimmäinen suolensiirto-operaatiosuoritettiin 23. joulukuuta 2009. Toinen ja toistaiseksi viimeisin suolensiirto tehtiinvajaa vuosi myöhemmin, lokakuussa 2010. Molemmat operaatiot suoritti Helsingin

Lastenklinikalla lastenkirurgian dosentti Mikko Pakarinen.

Suolensiirtoja tehdään jo Suomessakin

Kirurgi Pakarinen uskoolasten gastrokirurgian haasteiden

olevan valtaosaltaan jo voitettu

– Molemmissa Suomessatehdyissä suolensiirto-operaatioissa on tilanneollut sellainen, että riskijatkaa ilman siirtoa on ollutsuurempi kuin tehdä siirto,kertoo kirurgi Mikko Pakarinen.

Page 9: Kummit-lehti 1/2012

Asiantuntija kertoo I www.kummit.fi 9

PohJoiSMaiSSa on helSingin ohella ainoastaan göteborgissa tehty suolensiirtoja. Koko maailmassa on 1990-luvun alkupuolelta lähtien tehty parituhat-ta suolensiirtoa. vuositasolla niitä on tehty noin 150.

– Suomessa odottaa tällä hetkellä siirtoa kolme pientä lapsipotilasta, Mikko Pakarinen kertoo.

– toimimme suolensiirroissa – kuten muissakin elinsiirroissa – yhteistyössä aikuispuolen kanssa: ai-kuispuolen elinsiirtokirurgit hakevat siirteet ja ilmoit-tavat niistä meille.

Molemmat suomalaiset suolensiirtopotilaat ovat ol-leet teini-ikäisiä. Maailman kaikista suolensiirroista-kin valtaosa, runsaat 60 prosenttia, on tehty lapsille.

– lähitulevaisuudessa tullaan Suomessa varmaan-kin tekemään suolensiirtoja myös aikuisille, Pakari-nen uskoo.

Suolensiirto on suolistosairauksissa viimeinen keino.– näissä molemmissa Suomessa tehdyissä suolen-

siirto-operaatioissa on tilanne ollut sellainen, että ris-ki jatkaa ilman siirtoa on ollut suurempi kuin tehdä siirto, toteaa Pakarinen.

Tenniskentän kokoinen imeytymispinta

Suolensiirron tekee muita elinsiirtoja haasteellisem-maksi esimerkiksi se, että suolessa on erittäin paljon imukudosta, joten se vaatii paljon voimakkaampaa im-munosuppressiivista lääkitystä. toisaalta suolistolla on erittäin suuri kontaktipinta ulkomaailmaan; kaikkiaan imeytymispinta poimuineen ja suolinukkineen on noin tenniskentän kokoinen. niinpä suolensiirtopotilaat ovat erittäin alttiita infektioille. Siirteen tilan seuraaminen on myös erittäin työlästä, koska se on aina tehtävä tä-hystämällä. verikokeilla sitä ei voi kontrolloida.

– voimakas lääkitys taas altistaa varsinkin lapsipoti-laat erilaisille imukudossairauksille, pahimmassa tapa-uksessa syövälle, Pakarinen huomauttaa.

Molemmat suomalaiset suolensiirtopotilaat olivat olleet koko aiemman elämänsä riippuvaisia suonen-sisäisestä ravinnosta, koska oma suoli ei ole toiminut ollenkaan.

– tällaisia potilaita olemme viimeisen parinkym-menen vuoden aikana lastenklinikalla hoitaneet kaik-kiaan kuutisenkymmentä. valtaosan tapauksista pys-tymme hoitamaan niin, että he pystyvät joko puolen vuoden tai muutaman vuoden kuluttua pärjäämään il-man suonensisäistä ravintoa. Mutta on pieni joukko, jotka eivät ikinä pääse siitä eroon, Pakarinen selvittää.

– ensisijainen hoito on suonensisäinen ravitsemus, mutta se voi epäonnistua muun muassa syvälaskimo-katetrista johtuvien toistuvien infektioiden, laskimoi-den ehtymisen, maksan toimintahäiriöiden tai vaikei-den neste- ja elektrolyyttitasapainohäiriöiden vuoksi.

Luovuttajat harvassa

Suolensiirrossa siirretään koko ohutsuoli. Jos saajal-la ei ole omaa paksusuolta, liitetään siihen osa paksu-suolta. aikuisella ohutsuolen pituus on 4 – 5 metriä, vastasyntyneellä vähän yli metri.

Siirrännäissuoli saadaan – kuten maksa ja munu-ainenkin – aivokuolleelta elinluovuttajalta. Koska siir-rännäisen koon pitää olla sopiva, on elinsiirtoa odotta-villa pienillä lapsipotilailla aina pitkät odotusajat, sillä aivokuolleita lapsia on erittäin vähän. esimerkiksi ta-paturmaisesti kuollut ihminen ei sovellu luovuttajak-si, koska verenkierron päätyttyä elin muuttuu erittäin nopeasti käyttökelvottomaksi.

Suolensiirtoleikkaus kestää 5 – 6 tuntia, ja sitä on suorittamassa useita kirurgeja.

– irrotustiimissä on 2 – 3 kirurgia, leikkaustiimissä saman verran. Kun mukaan lasketaan nukutuslääkäri ja jatkohoidosta vastaava lastenlääkäri, niin onhan sii-nä kaiken kaikkiaan meitä melko iso jengi, Pakarinen kertoo.

Siirrännäinen säilyy kylmässä säilytysliuoksessa 6 – 8 tuntia, joten suolen luovuttajan ja saajan ei tar-vitse olla samanaikaisesti samassa sairaalassa, vaan siirrännäinen voidaan kuljettaa helsinkiin kauempaa-kin Suomesta.

Pientä jännitystä

Mikko Pakarinen on tehnyt väitöskirjansa kokeellisista suolensiirroista ja ollut pitkään mukana kehittämäs-sä suolen toiminnan pettämisestä kärsivien potilaiden hoitoa. hän on ollut tutustumassa suolensiirto-ohjel-miin sekä Pariisissa että Birminghamissa. Cincinna-tissa, ohion osavaltiossa uSa:ssa hän oli ollut muka-na leikkaamassa pientä lapsipotilasta ennen Suomen ensimmäistä suolensiirtoa, jota valmisteltiin pitkään.

– lastenklinikalla ja koko toimintaympäristössä oli pohjalla iso kokemus muista elinsiirroista. Mutta myöntää täytyy, että ensimmäistä suolensiirtoa tehdes-sä oli pientä jännitystä ilmassa, vaikka siihen oli hyvin valmistauduttu, Pakarinen kuvailee.

– näin jälkikäteen tuntuu tietysti todella hyvältä, kun molemmat potilaat voivat hyvin.

ensimmäiset viikot operaation jälkeen ovat kriitti-siä, mutta suolensiirrossa hylkimisreaktioita voi tulla myöhemminkin. Potilaat käyvät sekä lastenklinikalla että omissa sairaaloissaan säännöllisesti kontrolleissa, ja hylkimislääkitys heillä on tietysti päällä koko loppu-elämänsä kuten kaikilla muillakin elinsiirtopotilailla.

Paljon muutakin

Mikko Pakarinen on syntynyt runsaat 43 vuotta sitten Kuopiossa, mutta asunut synnyinkaupungissaan vain yhden vuoden, kunnes perhe muutti isän työn myö-tä muutamaksi vuodeksi Saudi-arabiaan. Perheen pa-lattua Suomeen on Mikko Pakarinen asunut pääkau-punkiseudulla. hän on opiskellut lääkäriksi helsingin yliopistossa ja erikoistunut sekä yleis- että lastenkirur-giksi. hän työskenteli vuoden alder hayn lastensai-raalassa liverpoolissa. Pakarinen väitteli siis tohto-riksi kokeellisista suolensiirroista. Sittemmin hän on saanut sekä kokeellisen gastroentorologisen kirurgian että lastenkirurgian dosentuurin. Pakarinen työsken-telee nyt täysipäiväisesti lastenklinikalla ja tekee las-

Page 10: Kummit-lehti 1/2012

10 www.kummit.fi I Asiantuntija kertoo

ten vatsaelinkirugiaa – sekä suolensiirtoja että myös maksa- ja munuaissiirtoja. hänen päivittäisestä työs-tään elinsiirtokirurgia on kuitenkin vain pieni osa. valtaosaltaan se on synnynnäisten maha-suoli-kana-vien poikkeavuuksien hoitamista ja lasten maksa- ja sappitiekirurgiaa. lisäksi Pakarinen ohjaa muutamia väitöskirjan tekijöitä ja tekee aktiivisesti tutkimustyötä lasten maksasairauksien ja suolistokirurgian parissa.

Kolme ryhmää

Suolipotilaita on karkeasti ottaen kolmea kategoriaa: ns. lyhytsuolipotilaat, joilta on jouduttu poistamaan valtaosa suolesta, potilaat, joilla on suolta tarpeeksi, mutta se ei motiliteettihäiriön vuoksi toimi kunnolla, ja potilaat, joilla on erittäin har-vinainen synnynnäinen rakenteellinen poikkeavuus.

– Motiliteettihäiriöiset potilaat ovat hankalimpia hoidettavia: lääki-tystä tuohon sairauteen ei ole eikä muita leikkausvaihtoehtoja kuin suolensiirto. eikä siihen asiaan ole näköpiirissä muutosta, Mikko Paka-rinen toteaa.

– Sen sijaan suolipotilaiden muu hoito, kuten muun muassa suonensisäisen ravitsemuksen tapa, on parantunut viime aikoina huomattavasti. Sen myötä myös potilaiden ennuste on parantunut paljon viimeisen kymmenen vuoden

aikana, eikä suolensiirtoa vaativien potilaiden määrä tule ainakaan lisääntymään.

Pohjimmaiset syyt yhä peitossa

lapsen suolen toiminnan pettäminen on tietysti aina iso asia koko perheelle.

– Sairas lapsi saa paljon suonensisäistä ravintoa kotonakin vanhempien valvonnassa. vanhemmat ovat silloin isossa roolissa, Pakarinen huomauttaa.

Suolisairauksia ei käytännöllisesti katsoen koskaan pystytä havaitsemaan sikiövaiheessa.

– lyhytsuoliongelmat johtuvatkin sitten valtaosal-taan siitä, että vastasyntyneiltä joudutaan leikkaa-

maan tai poistamaan iso osa suolta, Pakarinen sanoo.

– vaikeat motiliteettihäiriöt tule-vat niin ikään ilmi melko pian syn-

tymän jälkeen. oireilu on suolitu-kostyyppistä, ja lapsi ei silloin sie-dä lainkaan tai korkeintaan hyvin vähän ravinnon ottamista suoleen. Pohjimmaiset syyt siihen tunnetaan

edelleenkin hyvin huonosti.– haasteet, jotka yleensäkään ovat

voitettavissa, on valtaosaltaan jo voitettu, Pakarinen näkee.

– tällä hetkellä suurin haaste on sellaisen lääkkeen kehittäminen, jolla voidaan ehkäistä myöhemmin ilmenevää hylkimistä ja vähentää sivuvaikutusta. ❏

– Myöntää täytyy,että ensimmäistäsuolensiirtoa tehdessä oli pientä jännitystä ilmassa, vaikka siihen oli hyvin valmistau-duttu, kirurgiPakarinen kuvailee.

Page 11: Kummit-lehti 1/2012

www.kummit.fi 11

Tallink Silja risteilyttää Kummeille rahaa lastenkirurgiaan

Mittava yhteistyö käyntiin

Matkustaja- ja rahtiliikennevarustamo Tallink Silja on sopinut LastenklinikoidenKummien kanssa mittavasta yhteistyöstä. Tuotot menevät HUS Lasten ja Nuorten

sairaalaan lasten kirurgiaan.

Teksti ja kuva: Matti Hannula

tallinK SilJa JärJeStää Kummit-risteilyjä, joiden lipputuloista tietty pro-senttiosuus menee kohteeseen.

– Yhteistyö lastenklinikoiden Kummien kanssa on monien sattumien summa, ja idea siitä tuli yhteistyökumppanin kautta, kertoo tallink Siljan varatoimitusjohtaja Pasi Näkki.

– olimme pitkään miettineet, että halu-aisimme tehdä tämäntapaista yhteistyötä, ja tämä tilaisuus Kummien kanssa tuli nyt kreivin aikaan. Kummit on aiemminkin ollut meidän sydäntämme lähellä, niin yhdistyksenä kuin porukkanakin. heti kun pääsimme Kummien edustajien kanssa samaan pöytään, asiat lähtivät etenemään kuin luotijuna. näin hyvään ideaan ei voi olla lähtemättä mukaan, näkki korostaa.

Pitkäjänteinen sitoutuminen

tallink Silja on tästedes näkyvyyselemen-teillä mukana sekä Kummien konserteissa että golf-tapahtumissa ja järjestää Kum-mit-risteilyksi nimettäviä risteilyjä vuoden mittaan useamman kerran. lisäksi tallink Silja ottaa Kummit-nallen laivoilleen myyn-tiin kesän alusta alkaen.

– rahallinen panostuksemme tulee sii-tä, että annamme lyhentämättömänä tie-tyn, huomattavan prosentin lipputuloista suoraan Kummeille, näkki selvittää.

– lähdemme mukaan ’tallink Silja välittää’ -periaatteella, ja se tarkoittaa, että me olemme pitkäjänteisesti ja sitoutuneesti mukana toimin-nassa. Pyrimme koko ajan kehit-tämään uutta saadaksemme enemmän kansaa liikkeelle; ei pelkästään Kummeja ja Kum-

meihin kuuluvia, vaan kaiken kaikkiaan isompaa määrää yleisöä. Meillä on vuosi-tasolla huikea määrä matkustajia. toivot-tavasti ihmiset kokevat Kummit-yhteis-työn lisäarvona ja päätyvät valintatilan-teessa nimenomaan kyseiseen risteilyyn, näkki sanoo.

Alkupotku alkukesästä

Konkreettinen alkupotku yhteistyölle on ke-säkuun 5.– 6. päivä Baltic Princess -ristei-lyaluksella järjestettävä tallinnan-risteily.

– toivottavasti siitä tulee menestys ja saamme ihmiset mukaan hyvän asian puo-lesta, varatoimitusjohtaja näkki toivoo.

– Panostamme muutenkin paljon lapsi-perheisiin ja lapsiin erilaisilla toiminnoil-la ja aktiviteeteilla. Siksikin meille oli ää-rimmäisen luonnollinen vaihtoehto lähteä mukaan tähän toimintaan.

eikä tallink Silja ole liikkeellä lyhyen tähtäimen suunnitelmalla:

– toivomme, että yhteistyömme tulee jatkumaan useamman vuoden ajan, Pasi näkki sanoo.

Varatoimitusjohtaja Pasi Näkkija viestintäpäällikkö MarikaNöjd toivottavat kaikki lämpi-mästi tervetulleiksi Tallink Siljan Kummit-risteilyille.

– emme me lähde tällaisiin pelkästään yhden vuoden syklillä. tämä on positiivi-sen liiketoiminnan luomista, ja toivomme voivamme levittää paljon hyvää niin Kum-mien kautta lastenkirurgiaan kuin risteily-jen kautta matkustajillemme.

– Kaikki mahdolliset kanavat käytetään, kun yhteistyö laitetaan käyntiin, ja risteily-jen määrää lisätään tarpeen mukaan, näkki lupaa.

tallink Siljan keräämät lahjoitusvarat menevät siis huS lasten ja nuorten sai-raalaan lasten kirurgiaan.

– haluamme kerätä paljon rahaa Kum-mien toimintaan. Se on pääasia, varatoimi-tusjohtaja näkki päättää.

Iso tekijä Itämeren alueella

tallink Silja oy on osa aS tallink grup-pia, joka on yksi itämeren alueen suurim-mista matkustaja- ja rahtiliikennevarusta-moista. tallink Silja oy liikennöi Suomesta tallink-brändin alla helsingistä tallinnaan sekä Silja line -brändin alla helsingistä ja turusta ahvenanmaan kautta tukhol-maan. Yritys työllistää maalla noin 500 ja merellä noin 1000 henkilöä. aS tallink grupp on listattu tallinnan pörssissä. ❏

Page 12: Kummit-lehti 1/2012
Page 13: Kummit-lehti 1/2012

www.kummit.fi 13

ABB antoi ison alkupotkunECMO-koneen hankintaan

Aidosti merkittävä joululahja

Sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä ABB lahjoitti viime joulun alla 20 000 euroa Lastenklinikoiden Kummien kautta Helsingin Lastenklinikan teho-osastolle ECMO-hapetuskoneen hankintaan. Koneella tuetaan potilaan hengitystä ja verenkiertoa.

Teksti ja kuva: Matti Hannula

KuMMit on aBB:n asiakkaiden valitse-ma lahjoituskohde.

– Meillä on ollut tapana aina vuoden lopulla muistaa kotimaan asiakkaitamme. Jo ennen vuoden 2010 joulua aloimme miettiä, onko se välttämättä järkevä tapa. heti kyseisen joulun jälkeen päätimme, että annamme rahaa mieluummin sellai-seen osoitteeseen, joka sitä oikeasti tarvit-see, kertoo aBB:n robottiliiketoiminnan johtaja Timo Toissalo.

– annoimme asiakkaidemme äänestää verkkosivuillamme muutamasta vaihtoeh-dosta sen, mihin he haluaisivat rahat lai-tettavan. lastenklinikka oli selvä ykkönen. Sitä äänesti 40 prosenttia asiakkaistamme.

”Peliaikaa” yleensä vähän

ensimmäinen eCMo-kone (extracorporeal membrane oxygenation) saatiin lastenkli-nikalle 1980-luvun lopulla lahjoitusrahal-la. Silloinen osuuspankki lahjoitti – ku-ten aBB nyt – joulutervehdyksiin tarkoi-tetut rahat eCMo-laitteiston ostamiseen.

– Se oli iso ja erikoinen asia siihen maa-ilman aikaan: että sairaalaan hankitaan lait-teita potilaille muuten kuin virallisten inves-tointivarausten kautta, kertoi osastonylilää-käri Paula Rautiainen toissalon ja aBB:n markkinointiassistentti Elisa Ylikosken vie-raillessa klinikalla shekkiä luovuttamassa.

– Mutta niin alkuvaiheissa kuin sen jäl-keenkin meillä on ollut valmius hoitaa täällä vain vastasyntyneitä ja erittäin pieniä kriit-tisissä hengitys- ja verenkiertovajauksesta kärsiviä lapsia, sillä harvoin yksi ja sama lai-te taipuu kaikenkokoisille potilaille, rauti-ainen selvitti.

– vuosien saatossa meillä on aika ajoin ollut tarvetta saada isompi lapsipotilas eCMo-hoitoon. aikuisten puolelta Mei-lahden sairaalasta löytyy vastaava järjes-telmä, mutta lapsen vieminen aikuisyk-sikköön tuntuu periaatteessa monestakin syystä pahalta, rautiainen totesi.

– niinpä lähin apu meille käytännös-sä löytyy tukholmasta Karoliinisesta sai-raalasta, joka tekee eCMo-laitteen kanssa potilasnoutoja lentoteitse. Potilas kuljete-taan täältä sitten eCMo-laitteessa tukhol-maan tai johonkin muuhun euroopan kau-punkiin, mikäli tukholma sattuu olemaan täynnä. niinpä esim. tampereelta lapsi voi-daan joutua kuljettamaan englantiin. Se on käytännössä todella iso asia, eikä ”peli-aikaa” yleensä ole paljon.

Hapetuskone pelastaa henkiä

lastenklinikan tämänhetkinen eCMo-lait-teisto ei ole se 1980-luvun lopulla osuus-pankilta saatu, mutta tilanne hoitomahdol-lisuuksien suhteen on pitkälti sama kuin silloin, vaikka laitteisto sinänsä onkin tek-nisesti kovasti kehittynyt.

– Joskus hyvinkin arvokas laite saattaa jäädä vähälle käytölle, mutta tällä eCMo-projektilla on varmasti kokonaisuuden kannalta hyvinkin suuri merkitys, painot-

taa lasten sydänkirurgi Heikki Sairanen.– huipputulokset vaativat nykyaikaisia

hoitolaitteita. hapetuskone pelastaa hen-kiä, koska eCMo-hoidolle ei tietyissä sai-rauksissa ja tilanteissa ole vaihtoehtoja.

uuden eCMo-koneen hankkimisesta on lastenklinikalla keskusteltu viime ke-väästä alkaen.

– Kun saimme teho-osastolle lisää tilaa ja lisää henkilökuntaakin, olemme aktivoi-tuneet laiterepertuaarin laajentamiseksi, osastonylilääkäri rautiainen kertoi.

– Sikainfluenssa omalta osaltaan sysä-si konkreettisesti asiaa eteenpäin. Suomes-sahan oli loppujen lopuksi suhteellisen vä-hän sikainfluenssaan sairastuneita, mutta muun muassa australiassa oli silloin suo-rastaan ruuhkaa eCMo-hoitoihin.

Pelkkä uuden eCMo-koneen kiinteä lai-tekustannus ilman välttämättömiä lisäva-rusteita on 60 – 80 000 euroa. Kokonaisuu-dessaan hankinta vaatii rahaa noin 100 000 euroa. aBB:n lahjoitus oli merkittävä pesä-muna tuon summan saamiseksi kasaan. ❏

ABB:n robottiliiketoiminnan johtaja Timo Toissalo (toinen oik.) ja markkinointiassistentti Elisa Ylikoski (kolmas vas.) kävivät Lastenklinikalla luovuttamassa 20 000 euron shekin. Vastaanottajat vasemmalta: teho-osaston osastonylilääkäri Paula Rautiainen, osaston-hoitaja Merja Ahde, ylilääkäri ja lasten sydänkirurgi Heikki Sairanen sekä projektipäällikkö Talla Koskinen Kummeista.

Page 14: Kummit-lehti 1/2012

SELVIYTYMISTARINA

14 www.kummit.fi I Selviytymistarina

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Juha Loikkanen ja Weckmanien arkisto

Hyvinkääläiset Päivi ja Janne Weckman saivat ensimmäisenlapsensa runsaat neljä vuotta sitten. Kaikki oli olevinaan kunnossa,

mutta hyvin nopeasti tilanne kääntyi huonoksi: pojalla todettiinCNF-munuaissairaus. Nyt Niklas-poika elää äitinsä luovuttamalla

munuaisella lähes normaalia pikkupojan elämää.

Äidin munuaisellauuteen elämän alkuun

CNF saneli ehdot Weckmanien perheessä

< Päivi-äiti ja Niklas K3:lla puolitoista viikkoamunuaisensiirron jälkeen.

niKlaS WeCKMan SYntYi 29. marraskuuta vuonna 2007, pari päivää lasketun ajan jälkeen.

– Yleensä lapset, joilla on CnF (congenital nephro-tic syndrome of Finnish type eli suomalaistyyppinen kongenitaalinefroosi) syntyvät muutamaa viikkoa en-nen laskettua aikaa ja normaalia pienikokoisempina, Päivi-äiti tietää.

– ”nikke” sai hyvät pisteet. Pari yötä olimme sairaa-lassa, ennen kuin pääsimme kotiin, ja alku meni ihan normaalisti: ihmettelyn merkeissä. olihan nikke mei-dän ensimmäinen lapsemme.

Pikku hiljaa äidin ja isän ihmettely lisääntyi ja kään-tyi huolestuvampaan suuntaan, kun niken silmäluo-met olivat turvoksissa ja jalkapöydissäkin oli turvo-

tusta. viikon ikäisenä nikke käytettiin terveyskeskus-lääkärillä, joka kirjoitti silmätippareseptin.

– Kaivamatta edes nikkeä kunnolla esiin talvipus-sista! Päivi-äiti yhä hämmästelee.

– ”älkää kuitenkaan ihan heti sitä lääkettä hakeko. äidit vähän aina hermoilevat”, hän muistaa lääkärin sanat.

– viikkoa myöhemmin menimme neuvolaan, mistä saimme lähetteen lasten päivystyspoliklinikalle. Sieltä nikke kuskattiin ambulanssikyydillä helsinkiin las-tenklinikalle. Siinä vaiheessa hänellä oli jo kuumetta ja verenmyrkytys.

lastenklinikalla ei enää arvailtu.– Jo hyvinkäällä päivystävä lääkäri oli ollut CnF-

diagnoosista aika varma, mutta ei vielä siinä vaiheessa maininnut siitä meille, Päivi Weckman kertoo.

– lastenklinikalla otettiin varmuuden vuoksi geeni-testit, mutta siellä meille tehtiin saman tien selväksi, että nikellä on edessään elinsiirto. olihan se aikamoi-nen sokki.

Puolen vuoden albumiinihoito

CnF-lapsia syntyy Suomessa vuosittain 2 – 4. CnF on perinnöllinen sairaus, joka edellyttää, että molemmil-la vanhemmilla on sama geenivirhe, kromosomissa 19 sijaitseva poikkeavuus. vaikka molemmat vanhemmat olisivat taudin kantajia, on silti vain 25 prosentin to-dennäköisyys, että lapsella on CnF. tuo ”negatiivinen lottovoitto” osui Päivi ja Janne Weckmanin perheeseen.

niklas joutui lastenklinikalla saman tien K3:lle eli elinsiirto-osastolle. hänelle aloitettiin heti albumiini-hoito. Se paikkaa proteiinimenetystä, joka seuraa, kun munuaisten mikroverisuonet päästävät virtsan muka-

Page 15: Kummit-lehti 1/2012

Selviytymistarina I www.kummit.fi 15

< Energinen ikiliikkuja. Niklas on nauttinut taas talvestakin täysillä.

Page 16: Kummit-lehti 1/2012

16 www.kummit.fi I Selviytymistarina

na läpi runsaasti proteiinia ja sen mukana muitakin tärkeitä ainesosasia. albumiinihoidon ohella nikke sai myös Marevan-verenohennuslääkettä sekä useita muita lääkkeitä. hänelle asennettiin tunneloitu kes-kuslaskimokatetri.

– Jouluaattona pääsimme ensimmäisen kerran ko-tilomalle, mutta jo samana iltana meidän oli oltava ta-kaisin klinikalla, muistaa Päivi-äiti, joka oli tietysti ko-ko ajan niklaksen mukana sairaalassa.

– Joskus viikonloppuisin vuorottelimme Jannen kanssa, että minä pääsin käymään kotona nukkumassa.

Muutaman viikon ikäisenä nikke siirrettiin lasten-klinikalta hyvinkään sairaalan lastenosastolle, mis-sä albumiinihoitoa jatkettiin, kunnes nikke oli puo-len vuoden ikäinen.

– Yleensä nikke oli sairaalassa vain kahdeksan tun-tia päivässä, mutta kun kuvaan tuli muitakin ongelmia, mm. normaalia sitkeämpi rS-virus, joutui hän yhdessä vaiheessa olemaan sairaalassa yhtäjaksoisesti yötä päi-vää jopa kaksi kuukautta, Päivi Weckman muistelee.

Selkeä suunnitelma

CnF:n ainoa parantava hoito on munuaisten poisto ja munuaisensiirto. Munuaisten poisto tehdään yleensä noin puolen vuoden iässä, ja munuaisensiirto voidaan tehdä lapsen ollessa noin 10 kilon painoinen.

– vaikka sairaus on erittäin harvinainen, oli osasto K3:lla hoitopolku albumiinivaíheesta munuaisensiir-toon heti täysin selkeän suunnitelman ja aikataulun mukaan etenevää, Päivi Weckman kiittelee.

– Munuaisten poisto oli todella iso operaatio, ja nik-ke oli sen jälkeen tosi kipeä muutaman päivän. Pari viikkoa ennen munuaisten poistoa niken vatsaan asen-nettiin dialyysikatetri, jonka kautta kuona-aineiden poisto hoidettiin munuaisensiirtoon asti.

tuo puolen vuoden rupeama ennen munuaissiir-toa oli Päivi ja Janne Weckmanille rankka ja mieleen-painuva: muun muassa dialyysiä 13 tuntia päivässä,

Perhe Weckman: Janne-isä sylissään kuopus Noel ja Päivi-äiti sylissään sekä esikoinen Niklas että vuoden ikäinen parsonrus-sellinterrieri Oiva.

< Tämä kuva on otettu kaksi ja puoli viikkoa munuaisensiirrosta infektio-osastolla. Niklasta ei näytä vaivaavan mikään.

Page 17: Kummit-lehti 1/2012

>

Selviytymistarina I www.kummit.fi 17

paljon oksentelua ja pyykinpesua, lääkkeidenantoa ja kaikki ravinto nenämahaletkuun. Molemmat vanhem-mat oli perehdytetty monisäikeiseen kokonaisuuteen perusteellisesti.

– Koska minulla on sairaanhoitajan koulutus, oli minun ehkä Jannea helpompi ymmärtää jotkut asiat, Päivi Weckman tuumii.

– Mutta kun oma lapsi sairastaa, unohtuu oma am-mattitaito helposti. toisaalta osastollakin sanottiin, et-tä nyt on parempi olla vain oman lapsensa äiti kuin hä-nen hoitajansa.

– Kyllä Päivin sairaanhoitajan koulutuksesta on ol-lut iso apu, Janne Weckman korostaa.

– hän on aina matkan varrella tiennyt, mitä lääkärit ovat tarkoittaneet ja osannut tulkita labratuloksia. vaik-ka onhan tässä itsekin oppinut jotakin ymmärtämään.

Kaksintaistelu

Kun kävi selväksi, että niklakselle joudu-taan tekemään elinsiirto, oli Päivi-äidille heti selvää, että hän haluaa olla munuai-senluovuttaja.

– CnF-taudin kantaminen ei ole esteenä luovuttamiselle, ja myös Janne oli halukas luovuttamaan, Päivi kertoo.

– Me molemmat kävim-me verikokeissa, missä todettiin, että me molem-mat sovimme luovuttajak-

si sekä veriryhmän että kudostyypin puolesta. Siitä tulikin loppujen lopuksi aika vääntö, kumpi meistä luovuttaa, naureskelee Päivi, joka selviytyi ”kaksin-taistelusta” voittajana.

– niin siinä kävi. tämä rouva on sen verran päättä-väinen ja itsepäinen, Janne Weckman hymyilee.

– osa lääkäreistä oli sitä mieltä, että mahdollisen toisen raskauden kannalta voi olla riski, jos äidillä on vain yksi munuainen. Mutta Jannen suvussa on ve-risuonitautia ja diabetesta, ja on riski, jos niihin yh-dellä munuaisella sairastuu. Sillä perusteella sain hä-net luovuttamaan taistelun, Päivi kertaa taktiikkaansa.

lopputulos oli siis se, että Janne luovutti taistelun ja Päivi munuaisen.

– Koska niklas sai munuaisen minulta, oli siirto-ajankohta hyvissä ajoin tiedossa. Jos munuainen olisi tullut aivokuolleelta eli cadaver-luovuttajalta, emme olisi yhtään tienneet siirteen odotusajan pituutta. Se olisi voinut olla muutamasta päivästä jopa pariin vuo-teen. omaissiirto mahdollisti vain puolen vuoden dia-lyysiajan ja nopeutti niklaksen pääsyä takaisin nor-maalielämään, Päivi Weckman toteaa.

Paras mahdollinen synttärilahja

Päivi-äitiä testattiin ja tutkittiin monin eri tavoin, että luovutus on varmasti hänelle turvallinen ja munuai-nen sellainen, että se voidaan niklakselle laittaa. Siir-to tehtiin lastenklinikalla 26.11.2008 eli kolme päi-vää ennen kuin niklas täytti vuoden. Siirto-operaati-on suoritti sydänkirurgi Juha Puntila.

– nikke sai munuaisen tavallaan ensimmäiseksi synttärilahjakseen, Päivi Weckman hymyilee.

– olimme niken kanssa vierekkäisissä leikkaussa-leissa. Munuainen laitettiin nikelle saman tien, kun se oli otettu minulta pois. Se oli hyvin lyhyen aikaa pois verenkierrosta.

ennusteet, että munuainen lähtisi toimimaan, oli-vat hyvät. Ja niin myös tapahtui. Päivi oli luovutuksen jälkeen osastolla viikon päivät.

– olinhan minä aluksi aika huonossa kunnossa. Mutta jo leikkausta seuraavana päivänä oli pakko pääs-tä katsomaan nikkeä, ja minut vietiin pyörätuolilla hä-nen luokseen. Jo samana iltana kävelin tippatelineen kanssa niken luo. Parin päivän jälkeen olin melkein

koko ajan niken luona. oma tilanne tuntui tois-sijaiselta, kun mietin vain nikkeä.

– Sen jälkeen kun Päivi pääsi sairaa-lasta, asuimme viitisen päivää hotellis-sa lähellä lastenklinikkaa, ettei tarvin-nut koko ajan matkustaa hyvinkääl-le asti ja takaisin, sillä Päiville autossa istuminen olisi leikkaushaavan vuok-si tuntunut ikävältä, Janne Weckman muistaa.

– Muutoin voinnissani ei ollut isommin valittamista. Kävelimme

jopa joka aamu ja ilta parin kilo-metrin matkan hotellin ja sairaa-lan välillä, Päivi tarkentaa.

Ennusteet, että äidiltä saatu munuainen lähtisi toimimaan, olivat hyvät. Niin myös tapahtui.

> Niklas Weck-man, taistelijaja ilopilleri.

Page 18: Kummit-lehti 1/2012

Niklas on Noelin ylpeä isoveli.

18 www.kummit.fi I Selviytymistarina

< Immuuni-vasteen syntyäehkäisevääsandimmun-lääkettä Niklassaa liuoksena kolmesti päivässä noin kahdeksantunnin välein.

Pieniä takaiskuja

Munuaissiirron jälkeen niklas joutui olemaan las-tenklinikalla joulun yli. Kotiutuminen tapahtui tam-mikuun 2009 alussa.

– reissu vähän venyi, kun tuli joitakin ”ylläreitä”, Päivi Weckman kertoo.

– haava ei meinannut mennä kiinni, ja nikke oli infektio-osastollakin muutaman päivän. lisäksi hänel-lä oli ripulia, joka ehkä johtui lääkityksestä.

nenämahaletku, dialyysikatetri ynnä muut sairau-teen liittyvät asiat tietysti hidastivat niklaksen kehi-tystä ensimmäisen elinvuoden aikana. hän konttasi jo ennen munuaissiirtoa, mutta kunnolla motorinen kehitys pääsi vauhtiin vasta siirron jälkeen. vuoden ja kolmen kuukauden ikäisenä niklas oppi kävelemään. Samoihin aikoihin otettiin nenämahaletku pois ja al-koi syömisen opettelu.

– Siinä menikin oma aikansa, Päivi muistaa.– Puolisen vuotta oli aikamoista taistelua, mitä vie-

lä lisäsi se, että nesteitä piti juoda uuden munuaisen vuoksi runsaasti. toista litraa päivässä on sen kokoi-selle ihmiselle aika paljon.

Karate, greippi ja karambola

tutkimusten mukaan omaiselta saadut siirrännäiset lähtevät toimimaan paremmin ja kestävät kauemmin kuin ”ulkopuoliselta” luovuttajalta saadut. hylkimis-lääkitys niklaksella joka tapauksessa tulee olemaan ko-ko loppuelämänsä ajan, kuten elinsiirtopotilailla aina.

– vain siinä tapauksessa, jos siirrännäinen olisi saa-tu identtiseltä kaksoselta, hylkimislääkitystä ei tarvit-taisi. Mutta toisaalta: jos nikellä olisi identtinen kak-sonen, myös hänellä olisi ollut CnF, Päivi Weckman toteaa.

niklaksen munuaissiirrännäinen toimii hyvin, mutta kukaan ei tiedä, kuinka kauan.

– todennäköisesti niklaksella on jossain vaiheessa edessään vielä toinen munuaissiirto, mutta toivotta-vasti aikaisintaan muutaman kymmenen vuoden kuluttua, Päivi Weckman sanoo.

hylkimisenestolääkkeilläkin on munuaiseen hait-tavaikutuksia, vaikka ne koko ajan kehittyvätkin. immuunivasteen syntyä ehkäisevää Sandimmun-lää-kettä niklas saa liuoksena kolmesti päivässä noin kah-deksan tunnin välein. lisäksi hän saa imurel-tablet-

Page 19: Kummit-lehti 1/2012

>

– Elän päivän kerrallaan ja osaan nauttia pienistäkin jutuista. Niin tekee Nikkekin, sanoo Päivi Weckman.

Selviytymistarina I www.kummit.fi 19

teja sekä aamuisin että iltaisin ja kortisonia joka toi-nen päivä. niklaksen ”lääkevalioon” kuuluu myös lisä-vitamiineja ja -kalkkia.

– lääkkeiden anto kuuluu normaaleihin päivärutii-neihin, Janne Weckman toteaa.

– toivomme, että nikke kasvaa siihen, että lääk-keet ovat osa hänen normaalia elämäänsä. olemme säännöllisesti hänen kanssaan jo asiasta puhuneet, jatkaa Päivi.

niklaksen muuhun elämään – esimerkiksi liikun-taharrastuksiin – siirrännäisellä on hyvin vähän vai-kutuksia.

– Kontaktilajeja ei suositella. nikestä siis tuskin tu-lee karatekaa tai jääkiekkoilijaa, Päivi hymähtää.

ruokavaliossakin vain greippi sekä tähtihedelmä eli karambola ovat kiellettyjen listalla hylkimisenestolää-kityksen vuoksi.

– Ja terveelliset elämäntavat kaiken kaikkiaan ovat niken tapauksessa tietysti tärkeitä, Päivi korostaa.

tällä hetkellä niklaksella on kontrollikäynti kuuden viikon välein, vuoroin helsingissä ja hyvinkäällä. Ker-ran vuodessa on pari kolme päivää kestävä mittavampi kontrolli lastenklinikan elinsiirto-osastolla.

Arvot uusiksi

Päivi Weckman on niklaksen syntymän jälkeen tehnyt sairaanhoitajan työtä vain keikkaluonteisesti.

Periaatteessa nikke pystyisi menemään päivähoi-toon.

– Perhepäivähoito olisi hänelle varmaankin parem-pi vaihtoehto. Suurissa päiväkotiryhmissä liikkuu niin paljon pöpöjä, joita hän on hylkimisenestolääkityk-sen vuoksi herkempi itselleen saamaan, Päivi-äiti pe-rustelee.

Sekä Janne että Päivi Weckman ovat paljasjalkai-sia hyvinkääläisiä, ja isovanhempien tarjoama turva-verkko on lähellä. Janne Weckmanin työpaikkakin on hyvinkäällä.

– Jannen lyhyt työmatka on ollut iso etu, kun välil-lä on pitänyt järjestellä asioita, sanoo Päivi Weckman. hän kertoo oman elämänasenteensa muuttuneen vai-keuksien myötä.

– ennen tuli napistua turhistakin jutuista. nyt elän päivän kerrallaan ja osaan nauttia pienistäkin jutuis-ta. niin tekee nikkekin.

noin vuosi sitten niklas sai pikkuveljen, Noelin.– Siinä oli se 25 prosentin mahdollisuus, että toi-

sellakin lapsellamme on CnF. Kyllähän riski tiedossa oli, Päivi Weckman sanoo.

– Mutta meillä oli tosi kova halu saada nikelle sisa-rus. onneksi noel on täysin terve. Kun poikia nyt kat-selee touhuamassa, voi olla todella tyytyväinen, että aloimme yrittää toista lasta. ❏

Niklas käykontrolleissa tätä nykyä kuuden viikon välein.

Page 20: Kummit-lehti 1/2012

20 www.kummit.fi I Pieni hetki

PIENI HETKITällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvanverran nuoreen potilaaseen, joka on saanut

hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

Helsingin lastenklinikka,29.02.2012 kello 12.20Sipoolainen Noel Sirén, 13, oliyllättävinään Heikki Kovalaisen,kun F1-kuljettaja oli karkaus-päivänä klinikkavierailulla. Noelkyseli Kovalaiselta kisajuttujakuin kokeneempikin haastattelija.Heikki oli täysillä mukana juonessaja halusi itsekin leikkiä haastattelijaa. Niinpä Noel joutui yllättäenvetämään F1-kuskin roolia javastaamaan Kovalaisen kysymyksiin.

Heikki Kovalaisen klinikkavierailustaja myös hänen ja Noelin haastattelu-tuokiosta lisää sivuilla 28 – 29.

Kuva: Matti Hannula

Page 21: Kummit-lehti 1/2012

Pieni hetki I www.kummit.fi 2120 www.kummit.fi I Pieni hetki

Page 22: Kummit-lehti 1/2012

Pieni kiitos tuestasi.

Page 23: Kummit-lehti 1/2012

www.kummit.fi 23

Viestinnän suunnittelija Virpi Mäenanttila (vas.) kävi Ekokemin edustajana vierailulla Lastenklinikan teho-osastolla. Keskellä projektipäällikkö Talla Koskinen Kummeista, jaoikealla teho-osaston ylilääkäri Paula Rautiainen. Etuoikealla näkyy osa ECMO-laitteesta.

Ekokem ojensi auttavan käden17 000 euroa ECMO-sydänkeuhkokoneen hankintaan

Ympäristöhuollon palveluja tuottava Ekokem edesauttoi 17 000 eurolla uudenECMO-sydänkeuhkokoneen hankintaa Helsingin Lastenklinikan teho-osastolle.

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

eKoKeMin henKilÖKunta Sai ehdot-taa lahjoituskohteita. valitsijaraati päätyi lastenklinikoiden Kummeihin.

– olemme jo useana vuonna lahjoitta-neet joululahjavarat hyväntekeväisyyteen, osan paikalliseen toimintaan ja osan valta-kunnalliseen, kertoo ekokemin toimitus-johtaja Timo Piekkari.

– Pyysimme henkilökunnalta ehdotuk-sia lahjoituskohteista vuoden 2011 joulu-lahjavarojen käyttöön. lastenklinikoiden Kummit oli yksi näistä ehdotuksista. valit-sijaraatimme päätyi siihen, sillä Kummien toiminta koetaan erittäin tärkeäksi.

tarkemman lahjoituskohteen määritte-lemisessä ekokem käytti todellisten asian-tuntijoiden apua.

– emme halunneet itse tehdä päätöstä tuen kohdistamisesta, sillä halusimme, että Kummit ohjaavat lahjoituksen sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan. asiantuntemus siis tuli Kummien ja klinikoiden puolelta, Piekkari sanoo.

Käyttötarve painottuupieniin lapsiin

lastenklinikan teho-osastolla on tällä hetkel-lä yksi eCMo-laite. Sitä käytetään kriittisis-sä verenkierto- tai hengitysvajaustilanteissa.

– tällaiset tilanteet eivät yleensä laukea tunnissa tai kahdessa eikä puolessa vuoro-kaudessakaan, vaan useimmiten puhutaan muutaman vuorokauden tuen tarpeesta, selvittää osastonylilääkäri Paula Rautiainen.

– eikä eCMoa voi käyttää kovin pitkiä aikoja, sillä siitä seuraa hoitoon liittyviä komplikaatioita.

eCMo-hoitoa käytetään lastenklinikalla 5 – 10 kertaa vuodessa. laitteen käyttötarve painottuu selkeästi pieniin, imeväisikäi-siin lapsiin.

– Mutta aika ajoin meillä on tarve täl-laiselle laitteelle myös isompia lapsia var-ten. tavoitteena on saada toinen laite, jotta emme joutuisi tilanteeseen, missä kah-den potilaan välillä on mietittävä, kumpi eCMo-hoidosta enemmän hyötyy, Paula rautiainen sanoo.

Seuraavaksi lähin lasten eCMo löytyy

toistaiseksi tukholmasta. helsingin las-tenklinikka toivoo saavansa uuden, noin 60 000 euroa maksavan eCMon käyttöön-sä tulevan kesän alkuun mennessä.

Vastuu yhteiskunnanhyvinvoinnista

ekokemin lahjoitus, suuruudeltaan siis 17 000 euroa, oli osa summasta, jonka yritys on aiempina vuosina käyttänyt jou-lulahjoihin.

– nyt muutamana viime vuonna se on käytetty lahjoituksiin. Pienempi osa sum-

masta meni paikalliseen hyväntekeväisyy-teen. uskomme, että tällainen joululahja lämmittää enemmän myös asiakkaitam-me, Piekkari toteaa. hän painottaa ekoke-min haluavan lahjoituksellaan viestiä, että myös yrityksillä on vastuu yhteiskuntam-me hyvinvoinnista muutoinkin kuin talo-udellisessa mielessä.

– toisaalta haluamme antaa lahjamme aineettomana hyvänä, sillä missiomme on säästää luonnonvaroja.

ekokem on jo vuosia tilannut Kummit-lehteä ja aikoo tilata tulevaisuudessakin.

– Muutoin valitsemme lahjoituskoh-teemme aina erikseen vuosittain, Piek-kari painottaa.

Monimuotoista toimintaa

ekokem tarjoaa yrityksille ja yhteisöille ma-teriaali- ja energiatehokkuuden parantami-seen liittyviä palveluja kuten jätteiden kier-rätys-, hyötykäyttö- ja loppusijoitusratkai-suja sekä maaperänkunnostuksen ja ym-päristörakentamisen palveluja. ekokem on myös merkittävä jäteperäisen energian tuottaja ja innovatiivisten energiahyödyn-tämisen prosessiratkaisujen toteuttaja. ❏

Osastonylilääkäri Paula Rautiainen piti pienimuotoisen luennon sekä teho-osaston toiminnasta että ECMO-sydän-keuhkokoneen ominaisuuksista.

Pieni kiitos tuestasi.

Page 24: Kummit-lehti 1/2012

LAHJOITUS

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

AinaCom lahjoittaaKummien kautta Kanta-

Hämeen keskussairaalalle

Liittymäostoilla rahaa keskosperheiden hoitoon

ICT-palveluyritys AinaCom Oy:n kuluttajaliiketoiminta lahjoittaa1.2.2012 – 31.1.2013 tilatuista uusista 10M tai nopeammista laajakaista-liittymistä ja Aina Täysi-Q -mobiililiittymistä 5 € / liittymä Kummeille.

AinaComin myyntineuvottelija Petri Harjula (vas.) ja myyntipäällikkö Tomi Hankaluovuttivat yhteistyön alkamisen kunniaksi Kanta-Hämeen keskussairaalan

lastenosastolle pelikonsolin. Vastaanottajina osastonhoitaja Marja Koljonen jaylilääkäri Arja Tomminen sekä projektipäällikkö Talla Koskinen Kummeista.

KerätYillä varoilla rahoitetaan perhe-työntekijän koulutus Kanta-hämeen keskussairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolle keskos-perheitä varten.

– Mietimme, miten pääsisimme lähemmäs perheitä, sillä ne ovat myös jokapäiväisen tekemisemme kohde. Kun selvitimme, mistä löytyisi paikallinen hyvänte-

keväisyyskohde, päädyimme Kummien sivuille. nyt ollaan tässä, ja tämä tuntui heti oikealta vaihtoehdolta kaikkien kannalta, sanoo ainaCom oy:n kuluttajalii-ketoiminnan myyntipäällikkö Tomi Hanka.

– Samalla me pyrimme osoittamaan hämeenlin-nalaisille, miksi paikallinenkin toimija voi olla hyvä vaihtoehto. Me haluamme myös olla eturintamassa

24 www.kummit.fi I Lahjoitus

Page 25: Kummit-lehti 1/2012

>

– Hellyttävä, totesi Ellipuolivuotiaasta IinesRuokomaasta.

Elli jakoi sairaalanpääaulassa nimmareita.

maan tukea perheille, joilla on haastava keskoslapsi, täsmentää osastonhoitaja Marja Koljonen.

ainaCom oy on kotimainen iCt-palveluyritys, joka tarjoaa niin kuluttajien kuin erityisesti PK-yritysten tarpeisiin suunniteltuja tietoliikenne- ja it-ratkaisuja.

– Meiltä saa kaikki samat palvelut kuin valtakun-nallisesti tunnetuimmiltakin operaattoreilta, myynti-päällikkö hanka mainostaa.

hyväntekeväisyysyhteistyön startiksi ainaCom lah-joitti sairaalan lastenosastolle pelikonsolin.

– on tärkeää, että me tuemme täällä sairaalassa niitä toimintoja, joita lapset tekevät kotonakin. Kun huoneen nurkassa on PlayStation ja tv, niin lapsi siitä sairaalaan joutuessa ensimmäiseksi huomaa, ettei maailma pysähtynytkään, sanoi osaston askarteluoh-jaaja Aili Metsola.

ainaComin, Kummien ja Kanta-hämeen keskus-sairaalan yhteistyön alkamisen kunniaksi sairaalassa kävi 24. helmikuuta haloo helsinki! -yhtye, joka esitti sairaalan pääaulassa muutaman kappaleen ja vieraili sen jälkeen lastenosastolla. ❏

> Tervakoskelainen Sulo Laitinen,12,ja turenkilainen Juuso Pohjanen, 7, pääsivät suosikkibändin kanssa samaan kuvaan.

näyttämässä muille paikallisille yrityksille esimerk-kiä, sillä avustustarpeita varmasti löytyy tämänkin jälkeen.

– ainaCom on hyvä esimerkki siitä, ettei tarvitse olla helsinkiläinen eikä valtakunnallinen yritys ottaak-seen osaa Kummien toimintaan, toteaa projektipääl-likkö Talla Koskinen Kummeista.

Starttipaketissa pelikonsoli

ainaComin keräämillä varoilla koulutetaan keskoslasten koteihin kotikäyntejä teke-vä sairaanhoitaja, joka antaa vanhemmille tukea ja tietoa keskoslapsen vaativaan vanhemmuuteen.

– Jatkokoulutamme omasta hen-kilökunnastamme lasten sairaanhoi-tajan vauvaperhetyöntekijäksi anta-

Haloo Helsinki! piipahti esiintymässä lastenosastolla.

Lahjoitus I www.kummit.fi 25

Page 26: Kummit-lehti 1/2012

KUMMIUUTISIA

Susanna tuli Kummeille töihinSuSanna laurila on työskennellyt helmikuun alusta lastenklinikoiden Kummien toimistossa tapah-tumakoordinaattorina.

– tällä hetkellä tärkeimmät ruudut työssäni ovat sekä tallink Siljan että laakkosen yhteistyöasiat ja tule-van kesän golftapahtumat, kertoo Susanna, joka on aiemmin työskennellyt pitkään myynti- ja markkinoin-titehtävissä sekä 3M oy:ssä että Coloplastissa. hän on koulutukseltaan paitsi yo-merkonomi (1994) myös sai-raanhoitaja (1997).

– lisäksi olen toissa vuonna suorittanut Markki-nointi-instituutissa eurooppalaisen markkinointidip-lomin, hän täydentää.

Susanna on kotoisin helsingistä, mutta asuu ny-kyään nurmijärvellä. hänen perheeseensä kuuluvat aviomiehen lisäksi 11-, 8- ja puolitoistavuotiaat lapset.

– Me olemme oikea jalkapalloperhe. Kuopusta lukuun ottamatta kaikki pelaavat jalkapalloa, kertoo Susanna, joka oman pelaamisensa ohella valmentaa nurmijärven Jalkapalloseuran 8-vuotiaita tyttöjä. ❏

Susanna Laurila on Kummeissa tapahtuma-koordinaattorina.

Page 27: Kummit-lehti 1/2012

www.kummit.fi 27

Markkinointipäällikkö Pauliina Karvala ja kaupallinen johtaja Jussi Salmi laittavatnyt puustit ja tassut täysillä peliin, että VAASAN Oy:n Kummit-kampanja poikisimahdollisimman hyvän potin.

viiMe SYKSYnä (19.9. – 31.10.) vaaSan oy – Food Servicellä oli kanelipullakam-panja, jonka tuotto, lähes 12 000 euroa, lahjoitettiin lastenklinikan vastasyntynei-den teho-osastolle infuusiopumppujen hankintaa varten.

– viime syksyn ’Pulla tekee hyvää’ -kampanjasta saimme äärettömän hyviä kokemuksia. Sekä asiakaskunnalta että kuluttajilta tuli hyvää palautetta, sanoo kaupallinen johtaja Jussi Salmi vaaSan oy:stä.

– Kampanja keskittyi vuosittain 4.10. pidettävään Korvapuusti-päivään. nyt pää-timme laajentaa kampanjaa ja laittaa tavoit-teet paljon korkeammalle. nyt kampanja kestää koko vuoden ja ravintolakanavien lisäksi mukana on myös myymäläleivonta. eli myymälät, joissa on paistopiste, voivat myös osallistua kampanjaan, Salmi täs-mentää.

Kampanjatuotteet ovat suomalaisille entuudestaan tuttuja makuja:

– loistava munkkituotteemme Mustik-katassu sopii hyvin teemu-nalle -teemaan, klassikkotuote Kotoinen Korvapuusti onkin jo kaikille tuttu kampanjatuote. lisäksi mukana on lihapasteija, joten suolaisen nälkää potevillekin on vaihtoehto, Salmi mainostaa.

Rima korkealla

vaaSan oy:n tavoite ei ole vaatimaton: että jokainen suomalainen osallistuisi vuo-den aikana kampanjaan.

– toivomme pitkälti yli viiden miljoo-nan tuotekappaleen myyntiä. Sen perus-teella voi jokainen itse laskea, millä sum-malla me loppujen lopuksi Kummien kautta hyvää teemme, Salmi arvuuttelee.

Koko vuoden mittainen kampanjakausi

mahdollistaa useamman jälleenmyyntipis-teen osallistumisen kampanjaan.

– Jos ei halua olla mukana koko vuot-ta, voi osallistua vaikka kuukauden tai vain yhden viikon ajan, Salmi selvittää.

vaaSan oy:llä uskotaan jopa tuhansi-en ravintoloiden ja kahviloiden osallistu-van kampanjan toteuttamiseen.

– Ja siihen vielä päälle myymäläleivon-tapisteet, Salmi sanoo.

– Kuluttajalle on varmasti mieluisaa havaita, että ostamalla näitä jo ennes-tään suosittuja tuotteita pääsee samalla mukaan tekemään hyvää, sanoo vaaSan oy:n Food Service -organisaatiossa tammi-

kuussa markkinointipäällikkönä aloittanut Pauliina Karvala.

Kohde päätetääntarpeen mukaan

edellisen kampanjan tuotto lahjoitettiin siis vastasyntyneiden teho-osastolle. tämänker-tainen kohde on vielä kysymysmerkki.

– Maailma ehtii vuodessa muuttua aika paljon. Kampanjan päätyttyä annamme kli-nikan omien asiantuntijoiden kertoa, millä alueella tarve on huutavin. Sen perusteella me sitten teemme päätöksemme, kaupalli-nen johtaja Salmi kertoo. ❏

VAASAN Oy kampanjoi nytvapusta vappuun

Kummeille senttejä kolmen suosikkituotteen voimalla

VAASAN Oy – Food Service ja Lastenklinikoiden Kummit ovat allekirjoittaneetuuden rojaltisopimuksen: VAASAN sitoutuu lahjoittamaan jokaisesta

1.5.2012 – 30.4.2013 välisenä aikana ravintolassa, kahvilassa ja myymälässä myydyistäVAASAN Kotoinen korvapuusti, VAASAN Lihapasteija ja VAASAN Mustikkatassu-

munkki -tuotteesta Kummeille yhden sentin.

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Page 28: Kummit-lehti 1/2012

KLINIKKAVIERAS

28 www.kummit.fi I Klinikkavieras

laStenKliniKalla Kovalainen KiSaSi ensin poliklinikan aulassa sähköautoradalla lapsipotilaita vastaan. Kesken kisailun heikki joutui yllättäen tent-tiin, kun sipoolainen Noel Sirén, 13, heittäytyi luon-tevanoloisesti F1-haastattelija Erkki Mustakarin roo-liin ja kyseli Kovalaiselta tukun tiukkoja kysymyksiä.

Kovalainen oli hienosti juonessa mukana ja halusi vuorostaan leikkiä Mtv3:n Oskari Saarta. Silloin noel sai puolestaan olla tovin F1-kuskin roolissa ja vastata vastikään päättynyttä, kuvitteellista kisaa koskeviin kysymyksiin. hieno hetki!

Positiiviset fiilikset

Sitten heikki Kovalainen kierteli muutamalla osastol-la ilahduttamassa lapsipotilaita. varsinkin pojat – pai-kalla olleista isistä puhumattakaan – olivat innoissaan Kovalaisen käynnistä. heikki sai taas kerran huomata,

> Heikki Kovalainenosoitti hallitsevansapienemmätkinkilpa-autot.

< Heikillä olihauskaa, kunNoel Siréntenttasi.

Karkauspäivän kohokohta

Kovalaisen Heikki starttasi F1-kauteen Lastenklinikan kauttaFormula 1 -kuljettaja Heikki Kovalainen ehti piipahtaaHelsingin Lastenklinikalla kaksi ja puoli viikkoa ennenuuden F1-kauden alkua. Caterham-tallissa (ent. Lotus)kisaava Kovalainen, 30-vuotias Suomussalmen kasvatti,oli Lastenklinikalla ensimmäistä kertaa.

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Page 29: Kummit-lehti 1/2012

>

>

>> Kahdeksan-vuotias tornio-lainen Olli Smedsoli juuri ollutisossa operaati-ossa, mutta piristyi kummasti, kunKovalaisen Heikkituli käymään.Ollin Katri-äitikin pääsi kuvaan.

Rajamäkeläinen Mika Myllyntaus, 14, sai osasto K10:llä huoneeseensa mieluisan vieraan.

Osastolla K8 Kovalainen tapasi kaksivuotiaan jämsä-läisen Helmi Pitkäniemen ja hänen Miia-äitinsä.

kuinka iso juttu Formula 1 Suomessa on, etenkin nyt, kun Kimi Räikkönenkin on taas mukana kuvioissa.

Kovalaiselle jäi visiitistä ”kaikin puolin positiiviset fii-likset”, ja hän vakuutti tulevansa klinikalle uudelleen.

– on hienoa huomata, kuinka tärkeää työtä ihmi-set täällä tekevät ja kuinka tasokasta hoitoa lapset saa-vat, Kovalainen sanoi.

– Kaikista vaikeuksista huolimatta klinikalla tun-tuu olevan positiivinen henki. on kiva nähdä hymy lasten kasvoilla. taistelufiilis on päällä, vaikka isojakin karikoita on elämässä ohitettavana. Juuri silloin taiste-lu onkin tärkeintä, ja sekä lasten että henkilökunnan kasvoilta näkyykin, että periksi ei anneta.

Pistemetsästykseen

Kovalaisen klinikkavierailun aikaan Formula 1 -kau-den alkuun oli aikaa kaksi ja puoli viikkoa.

– lähtökohdat ovat paremmat kuin pariin edellis-kauteen lähdettäessä, Kovalainen luonnehti.

– Mutta etukäteen on vaikea arvioida, ovatko ne vieläkään tarpeeksi hyvät muita talleja vastaan taistel-taessa. valmistautuminen kauteen on ainakin suju-nut hyvin, ja täysillä joka tapauksessa ajetaan, oli auto kuinka hyvä tai huono tahansa.

unkarin gP:ssä 2008 F1-uransa toistaiseksi ainoan ykköspaikan ottanut Kovalainen totesi, että tässä vai-heessa on vielä vaikea sanoa, mikä on henkilökohtai-nen realistinen tavoite kauteen.

– Pistesijoista tietysti aina taistellaan, ja tällä kau-della niitä pisteitä on tarkoitus saada, sanoi sekä kau-della 2010 että 2011 tyystin pisteittä jäänyt suomalai-nen.

Kovalaisen tallikaveri vaihtui juuri kauden alla. ita-lialaisen Jarno Trullin tilalle Caterham-tallin toiseksi kuskiksi palkattiin venäläinen Vitali Petrov.

– ei vaikuta minun tekemisiini mitään, Kovalai-nen kuittaa.

– tulin hyvin toimeen Jarnon kanssa ja tulen hyvin toimeen Petrovin kanssa. loppupeleissä keskityn vain omaan tekemiseeni. ❏

Aaron Pörhölä, 6,Hämeenlinnan Alvettulasta pisti Kovalaisen koville.

Klinikkavieras I www.kummit.fi 29

Page 30: Kummit-lehti 1/2012

YHTEISTYÖJÄRJESTÖ

Reipasta menoa Epilepsialiiton perhekurssilla.

30 www.kummit.fi I Yhteistyöjärjestö

Vuonna 1969 perustettu Epilepsialiitto on valtakunnallinen potilasjärjestöepilepsiaa sairastaville ja heidän läheisilleen. Liiton tavoitteena on avoin ja asiallinen

suhtautuminen epilepsiaan sekä laadukas hoito ja kuntoutus kaikille sairastaville.Epilepsialiiton hallituksen puheenjohtaja on professori Reetta Kälviäinen, joka

johtaa Kuopiossa epilepsiakeskusta ja on tunnettu epilepsia-alan tutkija.

Epilepsia on muutakin kuin kohtauksia

Epilepsialiitto esittelyssä

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Hellä Viljanen ja Matti Hannula

ePilePSialiitolla on SiiS takanaan jo yli neljäkymmentä vuotta toimintaa.

– historia on hyvä tuntea, mutta histo-rian kautta lähestyminen on vähän rasite-kin epilepsiaa sairastavien kannalta, sillä aivotutkimus ja nykyaikainen hoito antavat tänä päivänä paljon moderneja mahdolli-suuksia tukea ja auttaa, toteaa toiminnan-johtaja Sari Tervonen.

ennen epilepsialiiton perustamista oli muutama epilepsiayhdistys, jotka sitten perustivat valtakunnallisen kattojärjestön. eräs vaikutin oli yhteisvastuukeräys, sillä siihen tarvittiin valtakunnallista järjestöä.

– Kansainvälisesti epilepsiapotilasliik-keellä oli jo aiemmin voimakasta toimin-taa muualla euroopassa, ja mallithan tie-tyllä tavalla tulivat sieltäkin, tervonen ker-too.

– helsingissä toimiva Pitäjänmäen työ-klinikka omalla tavallaan vauhditti järjes-tön perustamista, ja keskeisinä vaikuttaja-na oli aktiivisia lääkäreitä kuten edesmen-nyt professori Erkki Kivalo.

aiemmin puhuttiin kaatumataudista, nyt epilepsiasta.

– Jo 1980 – 90 -luvuilla alettiin puhua etupäässä epilepsiasta. epileptikko-sana halutaan kitkeä kokonaan pois. Käytämme ilmausta ’epilepsiaa sairastava’, tervonen sanoo.

Yllättävän monimuotoista

Sari tervonen on ollut epilepsialiitossa toi-minnanjohtajana vuodesta 2005.

– olin aiemmin töissä Suomen MS-liitossa sekä alzheimer-keskusliitossa eli nykyisessä Muistiliitossa. tällä neurologi-sella puolella on siis työhistoriaa kertynyt, hän toteaa.

– Mielenkiintoista on, että vaikka olin

neurologisella alalla ollut, rajoittui oma kä-sitykseni epilepsiasta aiemmin kouristus-kohtauksiin ja siihen, että pitää antaa en-siapua. en minäkään oikeastaan tiennyt epilepsian monimuotoisuudesta mitään, ja on ihan luonnollista, ettei suuri yleisö-kään siitä tiedä.

Järjestöpäällikkö Virpi Tarkiainen on tul-lut epilepsialiittoon runsas vuosi sitten.

– Järjestötoiminta ylipäätään on ollut kiinnostukseni kohteena jo aiemmin. olen toiminut kymmenen vuoden ajan allergia- ja astmaliitossa järjestöpäällikön tehtävis-sä, ja vaikka minulla on terveydenhuollon koulutus, niin täytyy myöntää, että aika pal-jon on pitänyt opiskella lisää. Koulutuksen aikana epilepsiasta sairautena kerrottiin minimaalisesti. epilepsian monimuotoi-suus sekä se, miten eritasoisesta sairau-desta voi olla kyse ja miten se arkielämään

vaikuttaa, on yllättänyt minutkin, tarkiai-nen toteaa.

Monipuolista toimintaa

epilepsialiiton toiminta on erittäin vireää.– teemme epilepsialehteä ja olemme

painattaneet runsaasti esitteitä ja opasleh-tisiä. lisäksi meillä on tietysti www-sivut ja facebook nykyisin. Sitten on järjestötoi-minnan puoli vapaaehtoisyhdistyksineen. Mukana on tällä hetkellä 27 yhdistystä, joi-den myötä on monipuolista kerho- ja ver-taistukitoimintaa kattavasti ympäri maan, tervonen kertoo.

epilepsialiitto järjestää erilaisia järjestö-tapahtumia eri kohderyhmille: muun mu-assa nuorille, perheille, vaikeahoitoista ja harvinaisepilepsioita sairastaville sekä se-nioreille.

Page 31: Kummit-lehti 1/2012

Epilepsialiitto• Perustettu 1969

• 27 jäsenyhdistystä• n. 8000 jäsentä yhdistyksissä

• n. 500 aktiivista vapaaehtoistoimijaa• Epilepsiaa sairastavia 56 000

(n. 1 % väestöstä)• Vuosittain n. 3000 uutta sairastunutta,

joista alle 15-vuotiaita n. 800Lisätietoja

facebook.com / villiavirtaaepilepsia.fi

Yhteistyöjärjestö I www.kummit.fi 31

– Järjestön eri kohderyhmille suunna-tuissa tapahtumissa oli viime vuonna osal-listujia kaikkiaan kolmisensataa, tervonen ja tarkiainen kertovat.

– Sitten meillä on kuntoutumis- ja so-peutumisvalmennustoimintaa, joka on vi-ranomaisyhteistyötä Kelan kanssa. lisäksi tuotamme sopeutumisvalmennuskursseja raha-automaattiyhdistyksen tuella. Sopeu-tumisvalmennustoimintaamme osallistuu vuosittain yli neljäsataa henkilöä; epilepsiaa sairastavia eri-ikäisiä ihmisiä ja heidän per-heenjäseniään. Meillä on myös yhteistyölo-mia lomajärjestöjen kanssa eli sosiaalista tuettua lomatoimintaa, missä käy perheitä sekä eri-ikäisiä lapsia ja nuoria. asiakaspin-taa on hyvin paljon sekä vapaaehtoispuolel-la, järjestöpuolella että kuntoutuksellisesti.

Huima kävijämäärän kasvu

epilepsialiiton jäsenhankinta tapahtuu pit-kälti verkottumisen voimalla.

– Sairaaloiden poliklinikat on eräs tär-keä kanava, virpi tarkiainen sanoo.

– epilepsialehti ja uudistettu järjestö-esite, jota toimitetaan eri sidosryhmille, toimivat hyvin jäsenhankinnan tukena. Jäseneksi liittyminen on tehty helpoksi myös verkossa.

Jäseneksi voi liittyä ja toimintaa tukea, vaikkei omakohtaista kokemusta epilepsi-asta olisikaan.

– osa ihmisistä haluaa tehdä hyvää epi-lepsiaa sairastavien eteen, ja he ovat terve-tulleita toimintaamme.

liiton ylläpitämässä epilepsia-portaalis-sa vuotuinen kävijämäärä kasvoi peräti 25 prosenttia.

– Siis yksittäisistä eri osoitteista tuleva määrä. Se on huikea kasvu, tervonen esit-tää innostuneena.

– edellisvuonna kävijöitä oli 70 000 ja viime vuonna 95 000. verkosta ihmiset saavat tietoa milloin tahansa.

– hyvä verkkokokemus oli myös, kun viime kesäkuussa käynnistimme verkko-vertaiskeskusteluryhmän epilepsiaa sai-rastavien lasten vanhemmille. Joulukuun loppuun mennessä ryhmään oli rekisteröi-tynyt 159 uutta keskustelijaa. on mielen-kiintoista huomata, että vanhemmat kes-kustelevat vakavista asioista aamuyön tun-teina tai puolenyön jälkeen. Silloin on ai-kaa tulla verkkoon, keskustella ja vaihtaa mielipiteitä. haetaan vertaistukea: kun lap-si sairastuu ja kun saa sen ensimmäisen diagnoosin tai miten arki hoituu eri siirty-mävaiheissa, kun lapsi esim. aloittaa päivä-kodin tai koulun, tarkiainen toteaa.

– ehkä vielä enemmän voisi kysyä näil-tä verkkokäyttäjiltä visiota liiton toiminnan kehittämiseen, koska heillä on oman koke-muksen pohjalta paljon tietoa ja näkemyk-

siä siitä, mitä pitäisi tehdä ja mitä voisi kor-jata, jotta arki epilepsiaa sairastavan lapsen kanssa sujuisi paremmin.

netistä on siis tullut vahva tekijä, mutta erilaiset kohtaamispaikat, mm. perheleirit tulevat aina puoltamaan paikkaansa.

– Pitäähän toki tavata fyysisestikin no-kakkain, painottaa tarkiainen ja kertoo epilepsialiiton viime kesän sirkusleiriltä hauskan, erään epilepsiaa sairastavan lap-sen sisaren palautteen: ”voisiko tällaisia kursseja järjestää myös sellaisille lapsille, jotka voivat sairastua epilepsiaan?”

Joka sadas sairastaa

Suomessa epilepsiaa sairastavia henkilöi-tä on 56 000 eli noin prosentti väestöstä.

– arviolta 36 000 käyttää epilepsia-lääkkeitä aktiivisesti. uusia tapauksia il-maantuu vuosittain noin 3 000, joista alle 15-vuotiaita on 800, tervonen tietää.

– tänä päivänä viestimme kiteytyy näin: ”epilepsia on muutakin kuin kohtauksia.” Fokus on ollut aika paljon kohtauksissa; miten ne hallitaan lääkehoidolla tai muu-ten. totta kai se on tärkeää, koska on vaaral-lista, jos kohtaukset jatkuvat ja aiheuttavat vaaratilanteita tai jos epilepsiaprosessi vau-rioittaa aivoja. Kohtausten ohella on muu-takin: voi olla kognitiivisia, psyykkisiä tai sosiaalisia ongelmia, ja jos on vaikea liitän-näissairaus, niin tietysti myös liikuntaon-gelmia, tervonen luettelee.

– Monet epilepsiaa sairastavat lapset ke-hittyvät normaalisti, mutta toisilla kehitys voi ikätovereihin verrattuna viivästyä. tämä voi johtua epilepsian taustalla olevasta syys-tä. ongelmia voi aiheutua itse kohtauksis-ta tai lääkkeistäkin.

vaikean sairauden kanssa eläminen voi johtaa myös eristäytymiseen.

– Kun pelätään ennakoimattomia koh-tauksia, vetäydytään helpommin sosiaali-sesta toiminnasta. Jäädään ehkä kotiin, mi-kä voi johtaa syrjäytymiseen ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen. Se vaikuttaa todel-la suuresti ja suoraan toimeentuloedelly-tyksiin koko elämän ajan.

epilepsialiiton neuvonnassa ja kuntou-tuksessa toimivat ovatkin aika vaikeiden kysymysten edessä. osa vanhemmista on hyvin vaativassa omaishoitotyössä ja kai-paa virkistystä ja lomaa sekä kaikkia tuki-muotoja.

– Ympäristön kannustavalla ja ymmär-tävällä asenteella on merkitystä epilepsi-aa sairastaville. Siihen jokainen meistä voi vaikuttaa, toiminnanjohtaja tervonen ja järjestöpäällikkö tarkiainen korostavat. ❏

– Ympäristön kannustavalla ja ymmärtävällä asenteella on merkitystä epilepsiaa sairas-taville, korostavat toiminnanjohtaja Sari Tervonen (oik.) ja järjestöpäällikkö Virpi Tarkiainen.

Page 32: Kummit-lehti 1/2012

Testamenttilahjoitukset muodostavat erittäin tärkeän osan Kummien välittämästä avusta. Ne ovat Kummeille verovapaita ja menevät lyhentämättöminäkohteisiinsa. Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laite-hankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Halutessaan lahjoituksen voi suunnata myös valitunlastenklinikan tietylle osastolle. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien kotisivuilta osoitteesta www.kummit.fi tai puh. (09) 6824 520.

TTestamentti elämälle.estamentti elämälle.

UPS Säätiö lahjoitti Lastenklinikoiden Kummeille 10 125 €

UPS on ollutvahvasti mukanamuun muassaHelsingin Lasten-klinikan perintei-sessä kesäkaudenavauksessa. TässäHannele Hirvonen (vas.) ja Elina Salo viime keväänävohvelinpaisto-talkoissa.

uPS SäätiÖ (the uPS Foundation) teki jo kolmatta kertaa merkittävän vuosilah-joituksen lastenklinikoiden Kummeille. lahjoitusvaroilla hankitaan happisaturaa-tiomittareita helsingin lastenklinikan las-tentautien osastolle K2 sekä lastenklinikan päivystykseen. Mittari mahdollistaa lapsen sykkeen ja happikyllästeisyyden reaaliaikai-sen seurannan.

uPS:n työntekijät ovat niin ikään osallis-tuneet aktiivisesti vapaaehtoistyöhön lapsi-potilaiden hyväksi. upsilaiset ovat olleet vas-taanottamassa puhelinlahjoituksia Kummien televisiokonserteissa, mukana lipaskeräyk-sissä sekä avustamassa helsingin lastenkli-nikan perinteisissä kesäkauden avajaisissa, joissa toimenkuvaan on kuulunut kaikkea aina leikkimisestä vohvelinpaistotalkoisiin.

the uPS Foundation on 1951 perustettu säätiö, jonka kautta uPS pyrkii monipuoli-sesti auttamaan kartoittamiaan yhteiskun-nallisia tukikohteita. Säätiö on keskittynyt ennen kaikkea viiteen eri osa-alueeseen: voittoa tuottamattoman sektorin tehok-

kuus, luku- ja kirjoitustaito (talous ja ylei-nen), monimuotoisuuden tukeminen, yh-teisön turvallisuus ja kestävä kehitys.

vuonna 2010 säätiö jakoi lähes 44,6 mil-joonan uSd:n lahjoitukset maailmanlaa-juisesti erilaisten järjestöjen ja ohjelmien tukemiseen – tavoitteena entistä vahvem-pien yhteisöjen rakentaminen.

– the uPS Foundation on sitoutunut rahoittamaan vaikuttavia ohjelmia, joilla on mahdollisuus saada merkityksellistä muutosta aikaan yhteisöissämme. näin ollen olemme iloisia saadessamme tukea lastenklinikoiden Kummit ry:n ponniste-luja pienten potilaiden hyväksi Suomessa, toteaa säätiön johtaja Ken Sternad. ❏

Page 33: Kummit-lehti 1/2012

Testamenttilahjoitukset muodostavat erittäin tärkeän osan Kummien välittämästä avusta. Ne ovat Kummeille verovapaita ja menevät lyhentämättöminäkohteisiinsa. Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laite-hankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Halutessaan lahjoituksen voi suunnata myös valitunlastenklinikan tietylle osastolle. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien kotisivuilta osoitteesta www.kummit.fi tai puh. (09) 6824 520.

TTestamentti elämälle.estamentti elämälle.

Pääsiäisenviettoon

Tarjoukset voimassa Tiimarissa 9.4.2012 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää.

TulppaaniPit. 50 cm

2,49

Hurrikaani-maljakko

Lasia,kork. 20 cm

7,99

Pöytäkynttilä75 x 100 mm

2,99

Pääsiäiskortit

Ota 3maksa 2

1,20-3,50 kpledullisin

veloituksetta

Pöytäkynttilä75 x 150 mm

3,99

Rustiikki-pöytäkynttilätalk.

3,99

Pajunkissa-oksa, 47 cm

1,99

kummit_210x297.indd 1 29.2.2012 15:28:23

Page 34: Kummit-lehti 1/2012

Mis

s Suo

mi 2

012

Sara

Cha

fak

Page 35: Kummit-lehti 1/2012

Kuv

a: M

atti

Han

nula

Page 36: Kummit-lehti 1/2012

aurinkomatkat.fi

Aurinko lähellä sydäntä

Aurinkomatkat tukee Lastenklinikoiden Kummit ry:n toimintaa.Aurinkomatkat tukee Lastenklinikoiden Kummit ry:n toimintaa.

Page 37: Kummit-lehti 1/2012

heI haNNa!Miks mun täytyy juoda vielä maitoa, vaikka en ole enää mikään lapsi?

Pinja 14 v.

mOI PINJa!maito on tärkeä kalsiumin ja myös d-vitamiinin lähde. lapsena ja nuo-rena rakennetaan luumassaa aina noin 25 vuoden ikään saakka. sitten luumassan kerääminen ei enää oikein onnistu, vaan luut alkavat pikku hiljaa haurastua iän myötä. tämän vuoksi on hyvin tärkeää saada liikunnan ja oikean ravinnon kautta mahdollisimman hyvä luumassa rakennettua jo nuorena. Jos luumassa ei ole tarpeeksi vahva, voi sairastua osteoporoosiin, joka tarkoit-taa hauraita luita, jotka murtuvat hyvin herkästi. maito vahvistaa myös ham-paitasi ja pitää hymyn valkoisena! ❏

TIESITKÖ, ETTÄmaito on myös loistava

palautusjuoma urheilunjälkeen. Tutkimuksissa sen

on osoitettu imeytyvänjopa paremmin kuin

urheilujuomat!

Hanna Partanen www.kummit.fi 37

Lämmittävä kaakao(1 annos)

2,5 dl maitoa2 – 3 tl tummaa kaakao-jauhettasokeria tai makeutusainetta maun mukaan

Kaada maito kattilaan jakuumenna lähelle kiehumis-pistettä. Lisää tumma kaakao-jauhe ja sekoita vispilällä,jotta kaakaopaakut häviävät. Makeuta pienellä määrälläsokeria tai makeutusainetta.

Reseptit

Kysy!Hanna vastaa

Hanna-kummin viisaat valinnat

Vanhanajanmustikkamaito(1 annos)

1 dl mustikoita2 dl maitoa1 tl hunajaa tai sokeria

Murskaa hieman mustikoita lasin pohjalle ja lisää hunajatai sokeri. Sekoita maitomukaan ja nauti kylmänä.

Marjapiimä(1 annos)

1 dl mehukeittoa (esim.valion mansikkakeitto)1 dl rasvatonta piimää

Sekoita lasissa värikkääksijuomaksi.

Juomavalinnatkuntoon

ripalaa! monet mehut ja limsat ovat myös hyvin happamia ja tekevät hal-laa erityisesti hammaskiilteelle. Paras janojuoma lapselle onkin vesi ja ruoka-juomaksi maito. maito kannattaa valita vähärasvaisena tai rasvattomana ja naut-tia päivässä 5 – 6 desilitraa. lisäksi kan-nattaa syödä vielä muutama juustosiivu turvaamaan riittävä kalsiumin saanti.

Jos maito tai vesi ei maistu• voi juoda vähänatriumista hiili- hapotettua kivennäisvettä• laimeaa kaakaota maitoon tehtynä• tehdä banaanista ja rasvattomasta maidosta sauvasekoittimella pika- pirtelö

laPsIlla Ja NuORIlla suuRIN sokerin lähde on nykyisin juomat. esi-merkiksi yhdessä trip-mehussa on yhteensä kahdeksan sokeripalaa ja puo-len litran limsapullossa noin 17 soke-

HANNA PARTANEN

aurinkomatkat.fi

Aurinko lähellä sydäntä

Aurinkomatkat tukee Lastenklinikoiden Kummit ry:n toimintaa.Aurinkomatkat tukee Lastenklinikoiden Kummit ry:n toimintaa.

Page 38: Kummit-lehti 1/2012

Ifin markkinointijohtaja Tuula Sirén (oik.) ja markkinointipäällikkö Katja Grönholm ovat erittäin tyytyväisiä virtuaalisenäänitysstudion saavuttamaan suosioon.

If lahjoittaa kymppitonninlapsipotilaiden viihtyvyyteen

Vahinkovakuutusyhtiö If lahjoittaa Lastenklinikoiden Kummeille 10 000 euroalastenklinikoiden viihtyvyyden parantamiseen. Lahjoitus on osa menneen talven

hyvän mielen laulukampanjaa.

If avasI 6. helmIkuuta internetiin virtuaalisen send a song -musiikkistudi-on, jossa kuka vain pystyi nauhoittamaan oman versionsa Ifin suositusta tunnusmu-siikista, Stevie Wonderin ’Don’t You Worry ’bout a Thing’-kappaleesta, ja levittämään sitä eteenpäin.

– saamme kyselyjä tunnusmusiikis-tamme todella usein edelleenkin, vaikka mainoskampanja lanseerattiin jo kaksi vuotta sitten, kertoo markkinointijohtaja Tuula Sirén Ifistä.

– kun kappaleesta tunnuttiin tykättävän niin paljon, ajattelimme yrittää hyödyntää sitä jollakin tavalla muutenkin. mainostoi-misto sitten keksi idean digitaalisesta ääni-tysstudiosta: että ihmiset voisivat äänittää kappaleesta pätkän omana versionaan, jos joku ystävä esimerkiksi kaipaa jostain syys-tä piristystä tai tervehdystä, sirén jatkaa.

– ’Don’t You Worry ’bout a Thing’ vetoaa tarttuvalla melodiallaan ja kannustavalla

Vakuutusyhtiö laittoi kansan laulamaan

Teksti ja kuva: Matti Hannula

sanomallaan suomalaisiin. laulutervehdys on kiva tapa muistaa esimerkiksi ystävää, sukulaista tai vaikka työkavereita, sirén pe-rustelee. maaliskuun puoliväliin mennessä studiossa oli ”vieraillut” jo 25 000 kiinnos-tunutta, ja 5 000 kävijää oli omalla versi-ollaan ilahduttanut ystäviään. tuoreen tut-kimuksen mukaan puolet suomalaisista tunnistaa spontaanisti tämän stevie Won-derin hittikappaleen nimenomaan vahin-kovakuutusyhtiö Ifin tunnusmusiikiksi.

Haasteellinen ajoitus

markkinointipäällikkö Katja Grönholm otti kampanjan toteutuksen suomen osalta hal-tuun yhdessä mainostoimiston kanssa, ja he keksivät idean yhdistää hyvä teko tähän.

– Rekrytoimme lastenklinikan julk-kiskummeja mukaan. Rekrytointi start-

tasi tammikuun puolivälissä. ajoitus oli haasteellinen, Grönholm kertoo. kesken taiteilijoiden aktiivisimman lomakuukau-den mukaan saatiin keihäänheittäjä Antti Ruuskanen, laulajat Martti Saarinen ja Riki Sorsa, radiojuontaja Harri Moisio, nuori räppäri Puhuva Kone ja mtv-kanavan juontaja Janika.

– luovutamme palkkiona heidän työs-tään 10 000 euroa kummeille käytettäväk-si lasten viihtyvyyteen tasapuolisesti hel-singin lastenklinikalle sekä tampereen, turun, kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden lastenklinikoille, markkinoin-tipäällikkö Grönholm sanoo.

– Näin ilahdutamme samalla muitakin kuin niitä, jotka saavat laulutervehdyksen facebookin tai sähköpostiviestin kautta.

kampanja päättyi virallisesti 19. maalis-kuuta, jolloin arvottiin send-a-song -galle-riaan laulunsa julkaisseiden ”tavisten” kes-ken kahden hengen konserttimatka New Yorkiin.

Suomalaisomisteinen If

If on suomalaisessa omistuksessa oleva, Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutus-yhtiö, jolla on 3,6 miljoonaa asiakasta Poh-joismaissa, Baltiassa ja venäjällä. If tarjoaa noin 6400 työntekijän voimin täydellisen valikoiman vahinkovakuutusratkaisuja ja palveluja niin yksityishenkilöille kuin kan-sainvälisille teollisuusyrityksillekin. vahin-kovakuutusten asiantuntijana If on muka-na myös ennaltaehkäisemässä vahinkoja ja onnettomuuksia. tavoitteena on paran-taa asiakkaiden ja samalla koko yhteiskun-nan turvallisuutta. If kuuluu sampo-kon-serniin. ❏

38 www.kummit.fi

Page 39: Kummit-lehti 1/2012

Ylilääkäri Sture Andersson esitteli Markus Ervastille ja Toni Karjalaiselle (oik.) keskoslasten hoitoa.

Golfarit hyvällä asiallaGolfarit Toni Karjalainen ja Markus Ervasti järjestivät viime lokakuussa

Helsingin Vuosaaren golfkentällä hyväntekeväisyyskisan. Pro-Am -muodossapelattu kilpailu tuotti 6000 euroa Lastenklinikalle.

Idea hYväNtekeväIsYYskIsasta syntyi lokakuun alussa erään aamuharjoi-tuksen yhteydessä.

– kun golf-kelejä tuntui riittävän, aloim-me pohtia, että haluamme vielä järjestää jonkinlaisen tapahtuman, mihin yhdiste-tään useampia tahoja: että golfammattilai-set pääsevät vielä pelaamaan kilpaa, ja sa-malla tehdään hyvää jonkin asian puoles-ta, karjalainen kertoi.

– soittelimme läpi yritystuttavaverkos-toamme, ja kahdessa päivässä idean synty-misestä kaikki 18 ryhmää oli jo myyty lop-puun, vaikka tapahtuma oli jo puolentoista viikon kuluttua siitä, jatkoi ervasti.

Golfarit päättivät, että tapahtuman tuot-to, 6000 euroa, lahjoitetaan lastenklini-kan osastolle k7 eli vastasyntyneiden teho-osastolle.

– asia, joka kosketti meitä läheltä, oli helppo löytää: golfaavan kaverimme kes-koskaksoset ovat saaneet lastenklinikan k7:llä loistavaa hoitoa. Golftapahtuma oli onnistunut, ja saimme kerättyä muka-van summan näitä pieniä ihmisiä varten, totesi karjalainen käydessään helmikuun alussa ervastin kanssa k7:llä, missä ylilää-käri Sture Andersson esitteli heille osas-ton toimintaa.

– täällä osastolla varmasti tietävät pa-

remmin, mihin rahat on parasta käyttää, tuumi ervasti. Golfareiden lahjoitus käyte-tään henkilökunnan koulutukseen.

Jatkoa seuraa

viimesyksyinen tapahtuma, PGa Okto-berfest, järjestettiin vuosaaressa nimensä

mukaisesti lokakuussa, ja samalla kentällä ammattilaisgolfarit tulevat järjestämään hyväntekeväisyystapahtuman myös ensi syksynä, 12. lokakuuta.

– Oli viimeksi niin mainio vastaanotto sekä asiakkaiden että kentän puolesta, että päätimme säilyttää tapahtumapaikan samana, sanoi toni karjalainen. ❏

Vastasyntyneiden teho-osastolle 6000 euroa

Teksti ja kuva: Matti Hannula

kummit ja kauppakeskus Jumbo järjestivät viikko ennen joulua tapahtuman, missä otettiin vastaan lahjoja toimitet-tavaksi potilaille, jotka joutuivat viettämään joulunsa las-tenklinikalla. kuvassa Anne Merisalo sujauttaa lahjapake-tin kummien vapaaehtoistyöntekijä Marita Hintsan pitele-mään pussiiin. Jukka Merisalo sekä lapset Emilia ja Iida kat-selevat kauempaa. ❏

Jumbon joulu-tapahtumassa kerättiinlahjoja lapsipotilaille

www.kummit.fi 39

Page 40: Kummit-lehti 1/2012

KUMMIUUTISIAKUMMIUUTISIA

>

Jumbossa oltiin ystäviäVantaalaisen kauppakeskus Jumbon ja Lastenklinikoiden Kummien yhteisvoimin

järjestämä ystävänpäivätapahtuma keräsi lauantaina 11. helmikuuta Jumbonkeskusaukiolle runsaasti väkeä. Ohjelmassa oli lapsille muun muassa karaokea

ja piirustusta. Taikuri Klabbis väänteli ilmapalloista vaikka mitä, jaAarne Alligaattori & Viidakkorumpu musisoi. Pussauskoppikin oli käytettävissä.

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Heidi Sohlberg, Miss Suomi 2001, kaappasi kainaloonsa”perintöprinsessoiksi” Kummien toiminnanjohtajaAnne Knasterin (oik.) ja projektipäällikköTalla Koskisen.

Aarne Alligaattori &

Viidakkorumpu vastasi

live-musiikista.

Heidi Sohlberg juonsija Ulla Rantio pyörittikaraokea.

40 www.kummit.fi I Kummiuutisia

Page 41: Kummit-lehti 1/2012

>

Pussauskoppiinei sen sijaanollut jonoa.

Suurelle seinälle kerättiin lasten tapahtumassa piirtämiä ja kirjoittamia ajatuksia ystä-vyydestä.

SeitsenvuotiasSenja Haikola Vantaaltakunnostautuikaraokessa.

Lastenklinikoiden Kummi, tapakouluttaja Kaarina Suonperä, kertoi ystävänpäiväperinteestä.– Vain Suomessa vietetään ystävänpäivää, muuallase on rakkauden ja rakastavaisten päivä, hän valisti.

Jussi Jalkaneneli Taikuri Klabbismuotoili ilma-palloista muunmuassa villakoiria.

< Onnenpyörässä jokainen väri tiesi voittoa.

> Tuotemyyntipöydällä olitietysti Teemu-nallejakin.

Kummiuutisia I www.kummit.fi 41

Page 42: Kummit-lehti 1/2012
Page 43: Kummit-lehti 1/2012

KLINIKKAVIERAAT

Klinikkavieraat I www.kummit.fi 43

Seuraavalta

aukeamalta löydät

askarteluohjeita muun

muassa pääsiäiskoristeiden

valmistamiseen. Fiskarsin

tarjoamien ohjeiden avulla

voit askarrella kotona myös

kortteja tai vaikka

Yllätysten Rasian!

KLINIKKAVIERAAT

Tea Hiilloste ja jyväs-kyläläinen Venla Ahonen, 3,uppoutuivat askartelemiseen.

Ja näin hienotystävänpäiväkortitVenla sai aikaiseksi.

Kana, Tea Hiilloste ja kolme-vuotias Jasmin Wadén löysivät askartelupöydän ympärillä nopeasti yhteisen sävelen.

tea hIIllOste oli intoa täynnä kuin ilmapallo.

– kanalle ja minulle oli tosi tärkeää, että pääsimme tänne näkemään lapsia ja tuot-tamaan heille iloa. erityisen suuri kunnia oli päästä tänne näin ystävänpäivänä askar-telemaan, hän sanoi.

– täällä lastenklinikalla kuulemma kat-sotaan paljon Junior-kanavia, ja mehän olemme lapsille sitä kautta tuttuja. kana on juontanut siellä lastenohjelmia aiem-min ja minä juonnan niitä edelleenkin. me molemmat olemme todella innois-samme tällaisesta askartelusta ja kaiken-laisista käsitöistä. On todella hienoa saada tarjota lapsille tällainen päivä, hiilloste hehkutti. ❏

< Joanna Halonen Fiskarsilta antoi hyviä vinkkejä muun muassa kuusivuotiaalle vantaalaiselle Íclal Özkahvecille.

Kana ja Tea kävivät klinikalla ystävän-päiväkortteja askartelemassa

Television Juniori-kanavilta tutut laulaja-juontajat Tea Hiilloste ja Kana kävivätystävänpäivänä, 14. helmikuuta, Helsingin Lastenklinikalla askartelemassalapsipotilaiden kanssa ystävänpäiväkortteja ja kaikkea muutakin mukavaa.

Monenlaiset apuvälineet askartelutapahtumaan tarjosi Fiskars, ja avainasiakaspäällikkö Joanna Halonen Fiskarsilta oli itsekin täysillä mukana askartelemassa.

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Page 44: Kummit-lehti 1/2012

Tarvikkeet: Korttipohja, höyhen, Pipari–kulmavipulävistäjä, Kukka kuviolävistäjäM, silmä, ympyräsabluuna (esim. purkinpohja) tai Ympyrä kuviolävistäjä, sakset.

Leikkaa ympyrä. Leikkaa ympyrään pipari-reunaista kuviota kulmavipulävistäjällä.Jätä pään kohta kuvioimatta ja leikkaapäänmuoto saksilla. Leikkaa tipulle jalat.Liimaa tipu korttiin sekä silmät, jalat jahöyhen paikoilleen. Leikkaa kukkakuvioitakuviolävistäjällä ja liimaa taitetut kukatruohoksi korttiin.

Askartelun taikaa

Tarvikkeet: Kertakäyttömuki, erivärisiäkartonkeja (max 180g), ohutta pellava-narua, silmät, pätkä silkkinauhaa, paksuaaskarteluhuopaa, pieniä haaraniittejä, tussi,Kukka –vipulävistäjä S, ympyräsabluuna(esim. purkin pohja) tai Ympyrä kuvio-lävistäjä. HUOM! Pupun runkona tässä onkäytetty vihreää kertakäyttömukia. Vaih-toehtoisesti voisi käyttää myös hylsyrullaatai paperilla päällystettyä kertakäyttömukia.

Leikkaa ympyrä (pää) ja kaksi suippoakorvaa. Leikkaa huovasta noin 15cm pitkä,2,5cm leveä suikale pupun käsiksi. Voitpyöristää päät. Liimaa kädet mukin yläosaantaakse (voit tehdä myös pienet viillot japujottaa kädet mukista läpi). Solmi silkki-nauhasta rusetti ja liimaa paikoilleen.Leikkaa kukkia vipulävistäjällä (tai voitkäyttää myös nappeja) ja liimaa rusetinalle riviksi. Voit käyttää myös haaraniittejäkukkien kiinnitykseen. Liimaa silmät isoonympyrään ja leikkaa pellavanarusta viikset.Pupun nenäksi sopii esim. haaraniitti. Piirräpupulle suu. Leikkaa askarteluhuovastapupulle jalat (voi olla esim. iso sydämen-mallinen pala) ja liimaa jalat mukin ala-osaan. Huovan sijasta voit käyttää myöspaksua kartonkia.

PÄÄSIÄISPUPU

Tarvikkeet: 2-osainen korttipohja, erivärisiäkartonkeja (max 180g), tussi, Kukka–vipulävistäjä S, ympyräsabluuna (esim.purkin pohja) tai Ympyrä kuviolävistäjä,Pupukoriste (tai joku muu, esim. pääsiäis-aiheinen tarra)

Leikkaa iso ympyrä ja liimaa se kortti-pohjalle. Leikkaa erivärisiä kukkia vipu-lävistäjällä. Liimaa kukat päällekkäin kutenpikkukorin ohjeessa. Teksti on tehty leima-similla, mutta voit myös käyttää tussiatekstaukseen. Kiinnitä koriste ympyränkeskelle.

ILOISTAPÄÄSIÄISTÄ

-KORTTI

Tarvikkeet: Kertakäyttömuki, erivärisiäkartonkeja (max 180g), paksua askartelu-huopaa, pieniä haaraniittjä, Kukka –vipu-lävistäjä S

Leikkaa mukista noin puolet korkeudestapois. Mikäli käytät mukin yläosaa, kutenmallissa, leikkaa huovasta tai kartongistakorille pohja ja liimaa se kiinni. Leikkaapaksusta huovasta korille sanka (tai vaihto-ehtoisesti voit tehdä sen myös paksustakartongista). Leikkaa kukkia boordimaisestiriviin ja leikkaa paperista sopivanlevyinenliuska. Liimaa liuska koriin tai kiinnitäpienillä haaraniiteillä. Sangassa olevat kukaton tehty kolmesta päällekkäisestä kukasta.Jätä alin kukka suoraksi, taivuta keskim-mäisen terälehtiä kuppimaiseksi japäällimmäisen kukan terälehdet taitteletäysin nupuksi. Liimaa osat paikalleen jakiinnitä kukka sankaan.

PIKKUKORI

TIPUKORTTI

Page 45: Kummit-lehti 1/2012

Tarvikkeet: Korttipohja, höyhen, Pipari–kulmavipulävistäjä, Kukka kuviolävistäjäM, silmä, ympyräsabluuna (esim. purkinpohja) tai Ympyrä kuviolävistäjä, sakset.

Leikkaa ympyrä. Leikkaa ympyrään pipari-reunaista kuviota kulmavipulävistäjällä.Jätä pään kohta kuvioimatta ja leikkaapäänmuoto saksilla. Leikkaa tipulle jalat.Liimaa tipu korttiin sekä silmät, jalat jahöyhen paikoilleen. Leikkaa kukkakuvioitakuviolävistäjällä ja liimaa taitetut kukatruohoksi korttiin.

Askartelun taikaa

Tarvikkeet: Kertakäyttömuki, erivärisiäkartonkeja (max 180g), ohutta pellava-narua, silmät, pätkä silkkinauhaa, paksuaaskarteluhuopaa, pieniä haaraniittejä, tussi,Kukka –vipulävistäjä S, ympyräsabluuna(esim. purkin pohja) tai Ympyrä kuvio-lävistäjä. HUOM! Pupun runkona tässä onkäytetty vihreää kertakäyttömukia. Vaih-toehtoisesti voisi käyttää myös hylsyrullaatai paperilla päällystettyä kertakäyttömukia.

Leikkaa ympyrä (pää) ja kaksi suippoakorvaa. Leikkaa huovasta noin 15cm pitkä,2,5cm leveä suikale pupun käsiksi. Voitpyöristää päät. Liimaa kädet mukin yläosaantaakse (voit tehdä myös pienet viillot japujottaa kädet mukista läpi). Solmi silkki-nauhasta rusetti ja liimaa paikoilleen.Leikkaa kukkia vipulävistäjällä (tai voitkäyttää myös nappeja) ja liimaa rusetinalle riviksi. Voit käyttää myös haaraniittejäkukkien kiinnitykseen. Liimaa silmät isoonympyrään ja leikkaa pellavanarusta viikset.Pupun nenäksi sopii esim. haaraniitti. Piirräpupulle suu. Leikkaa askarteluhuovastapupulle jalat (voi olla esim. iso sydämen-mallinen pala) ja liimaa jalat mukin ala-osaan. Huovan sijasta voit käyttää myöspaksua kartonkia.

PÄÄSIÄISPUPU

Tarvikkeet: 2-osainen korttipohja, erivärisiäkartonkeja (max 180g), tussi, Kukka–vipulävistäjä S, ympyräsabluuna (esim.purkin pohja) tai Ympyrä kuviolävistäjä,Pupukoriste (tai joku muu, esim. pääsiäis-aiheinen tarra)

Leikkaa iso ympyrä ja liimaa se kortti-pohjalle. Leikkaa erivärisiä kukkia vipu-lävistäjällä. Liimaa kukat päällekkäin kutenpikkukorin ohjeessa. Teksti on tehty leima-similla, mutta voit myös käyttää tussiatekstaukseen. Kiinnitä koriste ympyränkeskelle.

ILOISTAPÄÄSIÄISTÄ

-KORTTI

Tarvikkeet: Kertakäyttömuki, erivärisiäkartonkeja (max 180g), paksua askartelu-huopaa, pieniä haaraniittjä, Kukka –vipu-lävistäjä S

Leikkaa mukista noin puolet korkeudestapois. Mikäli käytät mukin yläosaa, kutenmallissa, leikkaa huovasta tai kartongistakorille pohja ja liimaa se kiinni. Leikkaapaksusta huovasta korille sanka (tai vaihto-ehtoisesti voit tehdä sen myös paksustakartongista). Leikkaa kukkia boordimaisestiriviin ja leikkaa paperista sopivanlevyinenliuska. Liimaa liuska koriin tai kiinnitäpienillä haaraniiteillä. Sangassa olevat kukaton tehty kolmesta päällekkäisestä kukasta.Jätä alin kukka suoraksi, taivuta keskim-mäisen terälehtiä kuppimaiseksi japäällimmäisen kukan terälehdet taitteletäysin nupuksi. Liimaa osat paikalleen jakiinnitä kukka sankaan.

PIKKUKORI

TIPUKORTTI

Tarvikkeet: 2-osainen korttipohja, erivärisiäkartonkeja (max 210g), Kukka –kuvio-lävistäjä M, Roso –kuviosakset

Leikkaa kukkakuvioita ruohoksi. Taita kuviotennen korttipohjaan liimaamista. Leikkaaleskenlehdille varret. Leikkaa keltaisestaohuesta kartongista kukkia, jotka liimaatpäällekkäin. Jätä alin suoraksi ja taivutapäälle tulevia kerroksia kuppimaisiksi. Ihanylimmäinen kukka voi olla ihan nupussa.Leikkaa pohjakartongin reunat rosoisiksikuviosaksilla ja liimaa korttipohjaan.

KELTAISETLESKENLEHDET

-KORTTI

Tarvikkeet: 2-osainen korttipohja, erivärisiäkartonkeja (max 210g), Sydän –kuviolävis-täjä M, Leimasinrullasetti (tai valmiiksikuvioitua paperia), Pipari -kuviosakset

Kuvioi paperi/kartonki leimasinrullalla.Leikkaa kukkia kuvioidusta paperista.Liimaa leikatut sydämet korttipohjaanriveiksi. Leimaa kukkaboordikuvio myöskorttipohjan sisäpuolelle. Leikkaa kortti-pohjan reuna piparikuvioisilla kuviosaksilla.

KEVÄISETSYDÄMET-KORTTI

Tarvikkeet: 2-osainen korttipohja (jossasydänaukko), Leimasinrullasetti, tussit

Kuvioi korttipohja leimasinrullalla. Väritäkukkia tusseilla.

Tarvikkeet: Rasia, erivärisiä kartonkeja/paperia (max 210g), Sydän –kuviolävistäjäM, Piparineliö –kuviolävistäjä XL (tai Pipari–kuviosakset), Leimasinrullasetti (taikuvioituja papereita), leimasinmustetyyny

Värjää rasian kulmat leimasintyynyllä. Kuvioipaperi leimasinrullalla ja leikkaa paperistarasian sivujen kokoiset palat ja liimaa nerasiaan. Leikkaa piparineliöitäkuviolävistäjällä (tai pipari –kuviosaksilla).Leikkaa sydämiä ja liimaa ne piparineliöidenpäälle.

KUKKAKORTTILEIMATEN

YLLÄTYSTENRASIA

Askartelussa käytetyt apuvälineet:

Lisää askarteluvinkkejä www.fiskars.com

Continious Stamping Wheel–Leimasinsetti (5568)

Vipulävistäjä S, kukka (5463) Squeeze Punch kuviolävistäjä XL,piparineliö (5368)

Squeeze Punch kuviolävistäjä M,sydän (7442)

Squeeze Punch kuviolävistäjä M,kukka (7440)

Page 46: Kummit-lehti 1/2012

Kova ääni - pehmeä sanoma

Kirjoittaja työskentelee viestinnän suunnittelijanaLastenklinikoiden Kummeissa

Suomessa vaikuttaa suuri määrä hienoja hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka tekevättarmokkaasti töitä omien keräyskohteidensa hyväksi. Kukin järjestö pyrkii löytämäänomat tukijansa ja puhuttelemaan heitä mahdollisimman hyvin – tavoitteena onyleensä saavuttaa molemminpuolinen sitoutuminen sekä molemminpuolinen hyötyja ilo auttamisesta. Kummien viestintätyö on jo vuosia rakentunut aktiivisellevuorovaikuttamiselle eri sidosryhmien kanssa. Viestiä lastenklinikoiden toiveista jatarpeista on saatu välittämään lukuisia erilaiset taustat omaavia ihmisiä elämän eriosa-alueilta – monia heistä ovat pikkupotilaiden hoito-olosuhteet Suomessa tavallatai toisella konkreettisesti koskettaneet. Tuttujen Kummien sekä rohkeiden potilaidenja heidän perheidensä avulla onkin onnistuttu tavoittamaan useita eri kohderyhmiäaina yrityspuolelta yksityislahjoittajiin.

Kummien keräysviestiä välitetään monissa eri kanavissa, ja lähestymistavat pyritäänvalitsemaan aina sen mukaan, missä ja kenelle kulloinkin viestitään. Kovimpana äänikuuluu tietysti konserteissamme, jotka keräävät paikalla olevan yleisön ohessakeskimäärin n. 500 000 tv-katsojaa. Viime vuonna Kummit-viestinnän keskeisimmättoimenpiteet olivat tapahtumaviestinnän lisäksi yritysyhteistyön esitteleminen sekäuusien verkkosivujen lanseeraus. Samalla vuonna 2010 käynnistetty Kummit-ilmeenuudistusprojekti saatettiin päätökseen. Uusilla kotisivuilla pyritään palvelemaanlahjoittajia ja muita Kummien ystäviä mahdollisimman monipuolisesti. Uudistuksenmerkittävin tavoite oli selkeyttää sivuilla navigointia, helpottaa tiedonhankintaa japarantaa lahjoitus- sekä osallistumismahdollisuuksia. Kummit.fi toiminta linkittyynykyään entistä tehokkaammalla tavalla myös vielä sosiaalisempaan mediaan jaKummien sivustoihin näissä palveluissa – ennen kaikkea Facebookiin, josta on tullutn. 80 000 Kummit-ystävän yhteisöineen yksi keskeisistä viestintäkanavistamme.Sivuilla vuorovaikutetaan aktiivisesti tukijoiden kanssa, välitetään viestiä rojalti-yhteistöistä sekä kerrotaan ja keskustellaan tulevista tapahtumista ja kampanjoista.

Viestinnän toimenpiteet tähtäävät meillä siis siihen, että kaikki hyötyvät – erityisestikeräyskohteemme eli lapsipotilaat täällä Suomessa. Yritysyhteistyön osalta haluammenostaa esille niitä monia myös meidän kannaltamme tärkeää työtä tekeviä yrityksiä.Haluamme, että Kummien viestinnällä pystytään tuottamaan lisäarvoa myös yhteis-työkumppanien toiminnalle ja saamaan tällä tavoin sitoutettua tärkeitä yritystukijoitapitkäkestoisesti mukaan. Samalla toki houkutellaan myös uusia kumppaneita ottamaanosaa eri osapuolten kannalta hyödylliseen ja tehokkaaseen hyväntekeväisyys-toimintaan.

Teksti: Matti ValliKuvat: KING ja Tumppu Rossi

Page 47: Kummit-lehti 1/2012

Kiekkokonsertti I www.kummit.fi 47

KIEKKOKONSERTTI

Jääkiekon MM-kisojen pääsihteeri Mika Sulin on mielissään saatuaan Kummit kumppa-niksi kisojen avauskonserttiin.

Teksti ja kuva: Matti Hannula

mm2012-ORGaNIsaatION pääsihteeri Mika Sulin on enemmän kuin tyytyväinen, että kaksi kärpästä päästään näin lyömään yhdellä iskulla.

– Olin jo aiemmin varannut Norden-skiöldinkadun hallin tuolle päivämäärälle mm-kisojen avajaiskonserttia varten. hart-wall areenaa emme voineet muun muassa testipelien vuoksi mitenkään saada enää kisojen aattopäivänä konserttikäyttöön, sulin taustoittaa.

kummien toiminnanjohtaja Anne Knas-ter oli ottanut suunnilleen samoihin aikoi-hin samoissa merkeissä kontaktia Jääkiek-koliiton puheenjohtaja Kalervo Kummolaan.

– ”aivan loistavaa!”, huudahdin heti kuultuani kalelta asiasta, sulin kertoo.

– keskustelimme sitten kummien kans-sa kummankin osapuolen toiveista ja to-tesimme, että tämä on molemmin puolin win-win -juttu. me olimme muutenkin ai-keissa kytkeä tähän konserttitapahtumaan hyväntekeväisyyden.

konsertissa kerätään kummien kautta rahaa viidelle yliopistolliselle lastenklini-kalle sekä lastentautien tutkimussäätiölle, jotka saavat kaksi kolmasosaa keräyspotista. Yksi kolmasosa suunnataan vähävaraisten perheiden lasten jääkiekkoharrastuksen tukemiseen.

Uutta ja uusvanhaa

suomen Jääkiekkoliitto ja mm-kisaorgani-saatio järjestävät maalis-huhtikuussa suo-mikiekko-torikiertueen. kaikkiaan 17 paik-kakunnalla nostetaan ennakkoon mm-tun-nelmaa. kiertue käynnistyi Joensuusta 28. maaliskuuta. viimeinen pysäkki on hä-meenlinnassa tasan kuukausi myöhemmin, mutta kiertueen varsinainen finaali on kum-mien suuren kiekkokonsertin yhteydessä.

Jääkiekon MM-kotikisoille saadaan mahtava startti, kun Lastenklinikoiden Kummienperinteinen kevätkonsertti järjestetään yhdessä Suomen Jääkiekkoliiton

MM2012-organisaation kanssa. Helsingin Jäähallin lavalle nousee 3.5. lätkän ja hyvän-tekeväisyyden merkeissä monta toinen toistaan kovempaa musiikkitähteä. Jääkiekon

MM-kisaottelut pääsevät vauhtiin seuraavana päivänä Hartwall Areenassa.

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla

Kummeilla ja MM-kiekolla yhteinen kevätkonsertti

konsertin esiintyjälista perustuu pitkälti artisteihin ja yhtyeisiin, jotka ovat mukana myös Jääkiekkoliiton myöhemmin keväällä julkaisemalla mm-kiekko-Cd:llä.

– loistavia uusia kappaleita ja uusia so-vituksia vanhoista kappaleista, pääsihteeri sulin hehkuttaa.

– Ja niitä kappaleita kuulemme siis pal-jon myös kummien suuressa kiekkokon-sertissa. Olen tiennyt, että maamme yk-kösartistien joukossa on paljon kiekkofa-neja, mutta nyt vasta olen tajunnut, kuinka valtavasti heitä kaiken kaikkiaan on.

kiekkokonserttilavalle kipuavat muun muassa apulanta, Jare & villeGalle, Robin, karelia division, Suvi Teräsniska, Cheek, Paula Koivuniemi, Stina Girs sekä the Ras-mus. konsertin juontaa Heikki Paasonen.

Ensimmäiset jaetut kisat

mika sulin ei ole ensimmäistä kertaa ”kum-meja kyydissä”. sulin, 53-vuotias entinen Jokerien liigapelaaja, on toiminut hartwall areenan toimitusjohtajanakin, ja kummit on sitä kautta hänelle hyvinkin tuttu kump-pani.

– Olin vahvasti mukana tukemassa, kun kummit-konsertit areenassa aikanaan aloi-tettiin. Nyt kummien suuri kiekkokonsertti on loistava startti mm-kisoille, sanoo sulin ja vakuuttaa, että aikataulussa ollaan itse kisojakin ajatellen.

– vaikka tämä ensimmäistä kertaa käy-tössä oleva malli, kahden maan – suomen ja Ruotsin – kesken jaetut kisat, on varsin haasteellinen. ❏

Kova ääni - pehmeä sanoma

Kirjoittaja työskentelee viestinnän suunnittelijanaLastenklinikoiden Kummeissa

Suomessa vaikuttaa suuri määrä hienoja hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka tekevättarmokkaasti töitä omien keräyskohteidensa hyväksi. Kukin järjestö pyrkii löytämäänomat tukijansa ja puhuttelemaan heitä mahdollisimman hyvin – tavoitteena onyleensä saavuttaa molemminpuolinen sitoutuminen sekä molemminpuolinen hyötyja ilo auttamisesta. Kummien viestintätyö on jo vuosia rakentunut aktiivisellevuorovaikuttamiselle eri sidosryhmien kanssa. Viestiä lastenklinikoiden toiveista jatarpeista on saatu välittämään lukuisia erilaiset taustat omaavia ihmisiä elämän eriosa-alueilta – monia heistä ovat pikkupotilaiden hoito-olosuhteet Suomessa tavallatai toisella konkreettisesti koskettaneet. Tuttujen Kummien sekä rohkeiden potilaidenja heidän perheidensä avulla onkin onnistuttu tavoittamaan useita eri kohderyhmiäaina yrityspuolelta yksityislahjoittajiin.

Kummien keräysviestiä välitetään monissa eri kanavissa, ja lähestymistavat pyritäänvalitsemaan aina sen mukaan, missä ja kenelle kulloinkin viestitään. Kovimpana äänikuuluu tietysti konserteissamme, jotka keräävät paikalla olevan yleisön ohessakeskimäärin n. 500 000 tv-katsojaa. Viime vuonna Kummit-viestinnän keskeisimmättoimenpiteet olivat tapahtumaviestinnän lisäksi yritysyhteistyön esitteleminen sekäuusien verkkosivujen lanseeraus. Samalla vuonna 2010 käynnistetty Kummit-ilmeenuudistusprojekti saatettiin päätökseen. Uusilla kotisivuilla pyritään palvelemaanlahjoittajia ja muita Kummien ystäviä mahdollisimman monipuolisesti. Uudistuksenmerkittävin tavoite oli selkeyttää sivuilla navigointia, helpottaa tiedonhankintaa japarantaa lahjoitus- sekä osallistumismahdollisuuksia. Kummit.fi toiminta linkittyynykyään entistä tehokkaammalla tavalla myös vielä sosiaalisempaan mediaan jaKummien sivustoihin näissä palveluissa – ennen kaikkea Facebookiin, josta on tullutn. 80 000 Kummit-ystävän yhteisöineen yksi keskeisistä viestintäkanavistamme.Sivuilla vuorovaikutetaan aktiivisesti tukijoiden kanssa, välitetään viestiä rojalti-yhteistöistä sekä kerrotaan ja keskustellaan tulevista tapahtumista ja kampanjoista.

Viestinnän toimenpiteet tähtäävät meillä siis siihen, että kaikki hyötyvät – erityisestikeräyskohteemme eli lapsipotilaat täällä Suomessa. Yritysyhteistyön osalta haluammenostaa esille niitä monia myös meidän kannaltamme tärkeää työtä tekeviä yrityksiä.Haluamme, että Kummien viestinnällä pystytään tuottamaan lisäarvoa myös yhteis-työkumppanien toiminnalle ja saamaan tällä tavoin sitoutettua tärkeitä yritystukijoitapitkäkestoisesti mukaan. Samalla toki houkutellaan myös uusia kumppaneita ottamaanosaa eri osapuolten kannalta hyödylliseen ja tehokkaaseen hyväntekeväisyys-toimintaan.

Teksti: Matti ValliKuvat: KING ja Tumppu Rossi

Page 48: Kummit-lehti 1/2012

48 www.kummit.fi

Suvi Teräsniska lähtee Kummien Suuren Kiekkokonsertin kautta kevätlomalle.

Teksti: Matti Hannula • Kuva: Warner Music Finland /Aki Roukala

Suvi Teräsniska on yksi kolmesta naisartistista, jotka nousevat ”lauteille”2. toukokuuta Helsingin Jäähallissa järjestettävässä Kummien Suuressa Kiekko-

konsertissa. Lastenklinikoiden Kummien ja Suomen Jääkiekkoliiton yhdessäjärjestämä musiikkitapahtuma on osa Suomen MM-kotikisojen huumaa.

Suvi Teräsniska nostattaa MM-kiekkohuumaa

suvI teRäsNIska esIINtYI kummien konsertissa viimeksi joulukuussa 2010, jol-loin kuulimme hänen hittikappaleensa Jos menet pois. kummien suuren kiekkokon-sertin vahvasti miesvaltaisen esiintyjäkaar-tin naisten osastoa edustavat suvi teräsnis-kan ohella Stina Girs ja Paula Koivuniemi.

– Olen aina hyvillä fiiliksillä mukana, kun puhutaan jääkiekosta, suvi teräsniska vakuuttaa.

– Jääkiekkoilu on kiinnostanut minua niin pienestä asti kuin muistan. muis-tan hyvin suomen ensimmäisen maail-manmestaruudenkin ja sen aiheuttaman huuman, sanoo suvi, vaikka oli tuolloin, vuonna 1995, vasta kuusivuotias.

– On siinäkin mielessä kiva, että pääsen nyt tällä tavalla lähelle omia mieltymyksiäni.

Kärpät ja Granlund

Oululaisen suvi teräsniskan suosikkijouk-kue sm-liigassa on tietysti Oulun kärpät.

– viime kaudella kävin kärppien koti-peleissä aika paljonkin, mutta tällä kaudel-la on jäänyt valitettavasti vähemmälle. tii-viisti olen ottelukalenteria seurannut, mut-ta melkein aina on ollut muuta menoa. voi olla kärppien kannalta ihan hyväkin. viime kaudella kärpät nimittäin taisi hävitä joka kerta, kun olin paikalla. en tiedä, mikä paha karma minulla on.

mm-kiekkoakaan suvi teräsniska ei ehdi seurata paikan päällä.

– toukokuu on minulle lomakuukausi, ja lähden heti tämän kiekkokonsertin jäl-keen reissuun. mutta aivan varmasti pelejä tulee seurattua kaikista mahdollisista töl-löttimistä ja eettereistä. elän itsekin mm-huumassa joka toukokuu ja nyt tietysti vielä normaalia enemmän, kun on kotikisat.

suvi teräsniska uskoo leijonien pärjää-vän.

– kokoonpanostahan ei vielä ole tie-

toa, mutta luottavaisin mielin olen. luo-tan suomen nuoriin pelaajiin.

eikä suvin vastaus suosikkipelaajakysy-mykseenkään yllätä:

– Mikael Granlund. hänhän on Oulusta lähtöisin. Pitää taas vetää siihen suuntaan. minusta oli viime keväänä hienoa nähdä, kuinka luontevaa Granlundin esiintyminen mediassa oli. Jokainen haastattelu ja kaikki ne hetket, kun hän antoi jotakin komment-tia, oli mahtavaa katsottavaa ja kuunnelta-vaa. todella sanavalmis ja kypsästi ajatteleva kaveri, suvi kehuu nuorta kiekkosankaria.

Vuoden iskelmä

suvi teräsniskan johtama Oulun-kuoro voitti tv:n kuorosota-ohjelman vuoden

2010 tuotantokaudella. voittosumman, 40 000 euroa, suvi kävi lahjoittamassa Oulun yliopistollisen sairaalan lasten syö-päosastolle.

suvilta tuli viime lokakuussa markki-noille hänen neljäs albuminsa, Pahalta piilossa. se on jo myynyt platinaa, ja hel-mikuussa nimikappale palkittiin Iskelmä Gaalassa vuoden 2011 parhaana iskelmänä.

– Pahalta piilossa on albumeistani ehdot-tomasti tähän asti tasapainoisin ja eniten minun näköiseni, luonnehtii suvi teräs-niska, jonka keikkakalenteri on täynnä huh-tikuun loppuun.

– Ja toukokuun loman jälkeen keikat jatkuvat heti ensimmäisenä päivänä kesä-kuuta. seuraava pidempi paussi onkin sit-ten vasta joulukuussa. ❏

Page 49: Kummit-lehti 1/2012

Teksti: Matti Hannula • Kuva: Andrei Images

Rapduo Jare & VilleGalle esiintyi viime vuoden toukokuussa Leijonien kultajuhlassaKauppatorilla arviolta sadantuhannen silmäparin edessä. Kaksikko oli tuolloin

uunituore tulokas kotimaisessa listakärjessä. Nyt on vuosi lisää menestystä takana,ja Jare & VilleGalle mielii taas kultajuhliin. Mutta ennen sitä duo esiintyy

Kummien Suuressa Kiekkokonsertissa.

Jare & VilleGalle mieliitaas kultajuhliin

Jare & VilleGalle räppää KummienSuuressa Kiekkokonsertissa.

JaRe & vIlleGalleN Omat kultajuh-lat ovat jatkuneet loppuvuoden ja talven mittaan. kaksikko kuittasi kultalevyn esi-koisalbumistaan Mustaa kultaa ja pokkasi tammikuussa emma-patsaan kahdessakin kategoriassa: vuoden tulokas ja vuoden hiphop- / elektroninen albumi.

Ville Galle on itse pelannut jääkiekkoa aina a-juniori-ikäiseksi asti. hän aloitti kuuden seitsemän ikäisenä Oulunkylän kiekko-kerhossa ja siirtyi muutama vuosi myöhemmin Jokereihin.

– ehdin pelata Jokereissa pari vuotta, kunnes homma meni jo niin raa’aksi, että joukkueesta alettiin pudottaa poikia pois. minäkin sain lähteä, ville Galle muistelee.

– Olen aina ollut ikäisekseni pieni ja hei-

veröinen. Pelasin sitten Itä-helsingin kie-kossa ja Pitäjänmäen tarmossa. C-ikäisenä menin uudestaan kokeilemaan Jokereihin. Pääsin mukaan C:n sm-sarjajoukkueeseen.

kaudella 2003 – 04 ville Galle olikin C-nuorten sm-runkosarjassa Jokerien toi-seksi paras pistemies. vain Chicagon sit-temmin (2006) varaama Jan-Mikael Juuti-lainen oli tuolloin ville Gallea tehokkaampi.

– Jokereissa pelasinkin a-juniori-ikäi-seksi asti. mutta meidät loppuvuodesta syntyneet laitettiin aina vuotta nuoremman ikäluokan mukaan, ja se harmitti, kun jou-duin eri porukkaan kuin kaverini. lopetin kesken kauden.

ville Galle vaihtoi lajin kaukalopalloon ja seuran Bewe sportiin, jonka riveissä hän

pääsi juhlimaan kahdesti (2007 ja 2010) sm-kultaa. viimeisimmän mestaruus-kauden aikana musiikkihommat alkoivat jo haitata ville Gallen pelaamista. Yhdessä Jaren (Jare Brand) kanssa hän sitten nousi pikavauhtia supersuosituksi rap-duoksi.

”Olimme itsekin ihmeissämme”

lokakuussa 1987 neljän päivän välein syn-tyneiden Jaren ja ville Gallen yhteistyö alkoi vuonna 2009 Koutsi soittaa -videon myötä.

– tehtiin se kavereiden katsottavaksi. sen jälkeen kaikki on ollut ihan käsittämä-töntä, ville Galle toteaa.

keväällä 2011 Jare & villeGalle julkaisi kappaleen Häissä, josta tuli suomen viral-linen kesähitti 2011. duon rap-sanoituk-set pyörivät pitkälti jääkiekon ympärillä, ja kaksikon hyvät kaverisuhteet lätkäpelaajiin ovat auttaneet valtavasti. muun muassa Jere Karalahti, Mikael Kurki, Jari Sailio, Siim Liivik, Ville Peltonen ja Max Wärn esiin-tyivät cameo-rooleissa (=omana itsenään) Häissä-videolla, joka julkaistiin kevään 2011 sm-finaalien aikaan.

toukokuussa 2011 Jare & villeGalle sit-ten esiintyi leijonien kultajuhlassa kaup-patorilla.

– se oli yksi hienoimmista päivistä, mitä olemme kokeneet, Jare sanoo.

– ei sitä ajatellut omana keikkana, vaan hienointa oli, että saimme olla osa sitä jut-tua. vähän olimme itsekin ihmeissämme.

– se oli leijonien juhla, missä me vain kävimme vetämässä pari biisiä, ville Galle täsmentää tuntemuksia.

– mutta olihan se aika upeaa olla siel-lä tasavallan presidentin ja Vesku Loirin kanssa, ja kaikki pelaajat tulivat sanomaan, että kiva, kun ootte täällä. ❏

www.kummit.fi 49

Page 50: Kummit-lehti 1/2012

Kampanja voimassa 1.1.–31.12.2012.

Page 51: Kummit-lehti 1/2012

Kummivieraskynä I www.kummit.fi 51

Satsaus liikkuvaan nuorisoon maksaaitsensä takaisin, korkojen keraleIkkauksIa Ja lIsämaksuJa, siinä päivän trendi. Ymmärtäähän sen. hyvinvointivaltio on elänyt yli varo-jensa, ja nyt maksetaan hintaa. kaikkien meidän tulee olla valmiina leikkaamaan jostain, mutta samaan aikaan yksi kohde ansaitsee ison tukun lisäsatsauksia. lasten ja nuorten liikkumisen tukeminen on ylivoimaisesti paras ja tehokkain kansanterveyttä parantava ja kuluja ennaltaehkäisevä toimen-pide. kuuleeko arkadianmäki?

muita kulttuurin aloja yhtään väheksymättä on helppoa todeta, että liikunnan ja urheilun tuki on jäänyt suomessa aivan liian alhaiselle tasolle. 180 miljoonaa euroa maksa-neen musiikkitalon hinnalla olisi rakennettu 60 usean lajin kattavaa isoa liikunta-areenaa nuorisollemme. musiikki-talo ansaitsi paikkansa, ei siinä mitään. Priorisointikyky on kuitenkin pettänyt pahasti. Nuorten liikkumiseen satsaami-sella säästyisimme huomattavilta sairaanhoitokustannuk-silta tulevaisuudessa.

liikunta- ja huippu-urheiluareenamme ovat jääneet kivikauti-selle tasolle ja muistuttavat hieman liikaa vuoden 1952 olym-pialaisista. Olemme huipputeknologian edelläkävijöitä ja silti tarjoamme lapsillemme yhä puolapuita. Isältä pojalle -sanonta kuuluu olennaisesti urheiluun, mutta isän kanssa samoilla koululiikuntavälineillä harrastaminen ampuu jo hieman yli.

kaikki lähtee kodeista ja kouluista. meistä vanhemmista. meidän pitää nostaa vaatimustasoamme ja luoda paremmat edellytykset liikkuvalle nuorisolle. koululiikuntaa on lisät-tävä per heti, ja valtion tulee satsata voimakkaasti uusien liikunta- ja huippu-urheiluareenojen synnyttämiseen. Yhtälö on varsin yksinkertainen. Paremmat olosuhteet mahdollis-tavat yhä useamman nuoren liikkumisen, tarjoavat väylän aina huipulle ja valtakunnallisiksi esikuviksi asti. esikuvat taas tuovat yhä lisää massoja urheilun pariin.

esikoiseni syntyy toukokuussa, ja on sanomattakin selvää, että hänet tullaan ohjaamaan liikunnan pariin. Poika päät-täkööt itse, mitä lajeja harrastaa, kunhan harrastaa. varhain aloitettu liikunta luo loistavat edellytykset tulevaisuuteen. terveellisten elämäntapojen oppimisen lisäksi liikunta tarjoaa nuorelle ainutlaatuisen sosiaalisen korkeakoulun, jollaista ei enää myöhemmällä iällä pysty käymään.

liikkumisesta tulee hyvä mieli. Ihan samalla tavalla kuin lastenklinikoiden kummien toiminnan tukemisesta. Ja hyvää mieltä mahtuu maailmaan aina lisää. annetaan hyvän kiertää.

Aleksi

KUMMIVIERASKYNÄ

Kummit-lehden uudistuneella Kummivieraskynä-palstalla kirjoittaa ensimmäisenä Aleksi Valavuori, joka

on tv-juontaja, urheilumanageri ja liikemies. Hän aloitti viime vuonna Naantalin Kultaranta Resort Oy:n

luovana johtajana ja on ollut Kummien apuna Kultarannan golf-tapahtumien järjestelyissä. Valavuori, 33,

on voittanut Espoon Hongan joukkueenjohtajana koripallon Suomen mestaruuden vuonna 2003.

Viime vuodesta lähtien hän on toiminut Korisliigaan nousseen Loimaa Bisonsin taustalla. Tv-työstään

Valavuori on palkittu mm. vuoden parhaan tv-esiintyjän Venla-palkinnolla 2008 ohjelmasta Suomen

Pelkokerroin.

Page 52: Kummit-lehti 1/2012

HÖYRYPUHDISTIMETKeittiön, eteisen, kylpyhuoneen ja monen muunkin kohteen puhdis-tukseen on höyrypuhdistin verraton apu. Kuuma höyry irrottaa lian hygi-eenisesti myös hankalista nurkista, raoista ja kaakeleiden saumoista.

TERVETULOA TUTUSTUMAAN TÄYDEN PALVELUN KÄRCHER CENTER CITY CLEAN, HELSINGIN HERTTONIEMESSÄ!

Kärcher Center City CleanLaivalahdenkatu 8, 00880 HelsinkiPuh: 020 7639 880www.karcher-center-cityclean.fi

Tuotteet saat myös helposti nettikau-pastamme ilman toimituskuluja.www.cityclean.fi

Neste Oil lahjoitti taas Kummeillerahaa Bluesin kotiosumista

JääkIekON sm-lIIGaseuRa espoo Blues ja Neste Oil ovat keskinäisellä yhteis-työsopimuksellaan tukeneet tälläkin kau-della myös lastenklinikoiden kummien toimintaa. Neste Oil on jo useamman vuo-den ajan lahjoittanut jokaisesta Bluesin tekemästä kotiottelumaalista kummeille 100 euroa. kummit ry ohjaa varat Jorvin sairaalan lastenyksikölle välttämättömiä laitehankintoja varten.

helmikuun alkuun mennessä Blues oli tehnyt 64 kotimaalia, eli lahjoitussum-maksi oli siinä vaiheessa kertynyt 6 400 euroa. Neste Oilin markkinointijohtaja Sirpa Tuomi ja Bluesin omistaja, toimitus-johtaja Jussi Salonoja luovuttivat shekin kummien toiminnanjohtaja Anne Knas-terille 2.2. pelatun Blues-hIfk -ottelun toi-sella erätauolla. Blues teki lopulta runkosar-jassa 84 kotimaalia, joten potti kasvoi lop-pukauden aikana vielä parilla tuhannella eurolla.

salonoja, tuomi ja knaster vierailivat

Blues-hIfk -pelipäivänä Jorvin sairaalan lastenyksikössä tutustumassa lahjoitusvaro-jen käyttöön. mukana visiitillä olivat myös Blues-pelaajat Tomi Sallinen ja Camilo Miettinen sekä markkinointisuunnittelija

Paula Laaksonen (vas.) Neste Oilista. vie-raat tapasivat Jorvissa muun muassa perhe Sundholmin, joiden pieni Elias-poika oli osastolla. ❏

Kuva: Lilli Hannukainen, Blues

Page 53: Kummit-lehti 1/2012
Page 54: Kummit-lehti 1/2012

Pienet potilaat tarvitsevat sinua – ihan tässälähellä, ihan joka päivä. Ryhtymällä kuukausi-lahjoittajaksi olet mukana luomassa parhaatmahdolliset hoito-olosuhteet sairaille lapsilleSuomessa – nyt ja tulevaisuudessa.

Lastenklinikoiden Kummit ry tukee Suomenviittä yliopistollista lastenklinikkaa, rahoittaakehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaapotilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana.Kummit ry osallistuu niin ikään työhönlasten ja nuorten henkisen hyvinvoin-nin puolesta.

Ryhdy KuukausiKummiksiwww.kummit.fi

LisätietoaKuukausiKummiudesta(09) 6824 5211 [email protected]

 

Liittymällä KummiKaverien joukkoon saatneljä kertaa vuodessa lähetyksen, jokasisältää kortteja tai jonkun muun kausi-tuotteen sekä tilisiirtolomakkeen vapaa-ehtoista lahjoitusta varten. KummiKaverinasaat myös ajankohtaiset tiedot Kummientoiminnasta, tapahtumista ja kampanjoista.

Lisätietoja KummiKaveruudestawww.kummit.fi tai(09) 6824 5218

KuukausiKummiksi KummiKaveriksi

2 hyvää tapaa auttaa!

Page 55: Kummit-lehti 1/2012

PAINEPESURITKärcher tekee tunnetusti ja testatusti puhdasta jälkeä. Aktiiviseen kotikäyt-töön mitoitetut suosikkipesurit eivät pidä kovaa ääntä vaan antavat tehon puhua puolestaan. Laadukkaan, ve-sijäähdytteisen moottorinsa ansiosta painepesurit on entistäkin kestävämpiä ja taloudellisempia.

TERVETULOA TUTUSTUMAAN TÄYDEN PALVELUN KÄRCHER CENTER CITY CLEAN, HELSINGIN HERTTONIEMESSÄ!

Kärcher Center City CleanLaivalahdenkatu 8, 00880 HelsinkiPuh: 020 7639 880www.karcher-center-cityclean.fi

Tuotteet saat myös helposti nettikau-pastamme ilman toimituskuluja.www.cityclean.fi

Lue verkossawww.kummit.fi

tai tilaaKummien

toimistosta(09) 6824 520

Kummit ry:nvuosikertomus

2011

Page 56: Kummit-lehti 1/2012

KLINIKKAVIERASKLINIKKAVIERAS

Helsinkiläinen Veera Rintamäki (2,5 v.) ja Miss Suomi hurmasivat kilvan toisiaan osastolla K1.

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Uusi Sara-missi tapasiklinikalla pikkuprinsessoja

”Aivan ihania joka ikinen!”

TI 28.2. Tänään aamulla heräsin tuohon lumimyräkkään ja mietin ettämillainenkohan tämä päivä sitten tulisi olemaan. Raivostuttava sää!Mutta tuon sään pyyhki mielestäni pois Lastensairaalassavieraileminen. Ulkona vaeltaminen tuossa säässä oli kaiken sen arvoista, kun sai nähdä nuorten potilaiden hymysuut! :)Aivan ihania joka ikinen < 3.

INGRessI ON laINaus Helsingin Sanomien tekstari-päiväkirja-palstalta, millä eri henkilöt pitävät viikon ajan päiväkirjaa, jonka he lähettävät päivittäin tekstiviestinä hs:n toimitukseen. helmikuun alussa kruunatun miss suomen Sara Chafakin päiväkirja julkaistiin hs:ssa lauantaina 3. maaliskuuta.

– Oli tosi kivaa, ja ilo oli minun puolellani. tämä oli suuri kunnia päästä käymään täällä moikkaamassa lapsia ja saada heidät hyvälle tuulelle, sara kommentoi Kummit-lehdelle

56 www.kummit.fi I Klinikkavieras

Page 57: Kummit-lehti 1/2012

Osasto 10:llä röykkäläinen NinniOksanen, 8, sai Miss Suomen

hetkeksi seurakseen.

< Ennen osastoilla käyntiä SaraChafak jakoinimmarikortteja.

K1:llä Miss Suomi piristimyös viisivuotiaanhelsinkiläisen Sofi aMämmelän päivää.

Espoolainen Krista Sivonen, 13,pääsi heti poliklinikan aulassaSaran kanssa samaan kuvaan.

heti tuoreeltaan paikan päällä ensimmäistä lastenkli-nikalla käyntiään.

– tiesin kyllä, mikä minua täällä odottaa, sara jat-koi.

– visiitti oli aika pitkälti sellainen kuin olin etukä-teen ajatellutkin.

miss suomen etunimi pysyi ennallaan, sillä sara Chafak peri kruunun kaimaltaan Sara Siepiltä. sieppi hoiteli edellisen missivuoden jälkimmäisen puoliskon velvollisuudet Pia Pakarisen luovuttua yllättäen syys-kuussa kruunustaan.

Kiirettä piisaa

helsingin vuosaaressa asuva 21-vuotias sara Chafak on nyt virallisesti lastenklinikoiden kummi, ja hän ilmoitti halukkuutensa vierailla myös suomen mui-den yliopistosairaaloiden lastenosastoilla, jos vain vi-siitit aikatauluun ja työkeikkareiteille sopivasti istuvat.

– kiirettä pitää, mutta ainahan tämmöisille keikoil-le pitää ehtiä, hän sanoi.

saran tähtäin siirtyy jo pikku hiljaa miss universum -kisoihin, jotka pidetään syksyllä. ensimmäiset viikot miss suomena olivat olleet hänelle todella työntäytei-siä. ensimmäinen varsinainen vapaapäivä saralla oli ollut juuri klinikkavierailua edeltävänä päivänä, run-saan neljän viikon kuluttua kruunauksesta.

– Olihan se alku hankalampaa kuin etukäteen ajat-telin, kun oli sitä mediamyllytystä sun muuta. tuntui, etten saa olla rauhassa ollenkaan, sara kertoi.

– mutta onhan tilanne sittemmin tasaantunut. muualla maailmalla en saisi olla näin rauhassa. On-neksi olen miss suomi! sara Chafak huokasi.

– täällä ei koko ajan ole joku valokuvia räpsimässä.Kummit-lehti sentään räpsi kuvia saran klinikkavie-

railulta, ja osa saaliista ohessa. tämän lehden keskiau-keamalta (ss. 34 – 35, ilmoitusliitteen molemmin puo-lin) löydät myös miss suomi -julisteen. ❏

< Osastolla S10 Sara tapasi neli-vuotiaan nummen-kyläläisen IituSorsamäen. Iitulle Miss Suomenklinikkavisiittioli varmastiikimuistoinen.

Klinikkavieras I www.kummit.fi 57

Page 58: Kummit-lehti 1/2012

Kummit_A4_ilmoitus_30K.pdf 1 8.3.2012 8:49:54

Page 59: Kummit-lehti 1/2012

Olli Silván on ollut todella tyytyväinen Laatukorun ja Kummien ensimmäiseen kumppanuusvuoteen.

www.kummit.fi 59

Laatukoru kerää Kummeillerahaa keskoskaappeihin

Lapset lähellä sydäntä

Timanttikorujen valmistaja Laatukoru käynnisti noin vuosi sitten yhteistyönLastenklinikoiden Kummien kanssa. Myönteisesti sujunut startti poiki heti kampanjalle

jatkovuoden. Tänäkin vuonna Laatukoru lahjoittaa sekä Teemu-nalle -tunnuksinkoristeltujen kummilahjojen että nomination-korupalojen myyntikatteesta

10 prosenttia Kummeille. Lahjoituksella hankitaan keskoskaappeja lastenklinikoille.

Teksti ja kuva: Matti Hannula

vaIkka kamPaNJa käynnistyi vasta viime keväänä, sai laatukoru jo vuoden 2011 loppuun mennessä kasaan nelisen-tuhatta euroa.

– kokemukset ja tulokset ovat olleet erit-täin hyviä, kertoo laatukorun Olli Silván.

– tavaraa on mennyt eteenpäin, ja asi-akkailta on tullut positiivista palautetta. Ni-menomaan siihen on oltu tyytyväisiä, että lahjoitusvarat menevät lapsille.

silván uskoo, että tämän vuoden päät-teeksi laatukoru pääsee lahjoittamaan kummeille paljon suuremman potin.

– kampanjan piiriin pitäisi ottaa vielä enemmän tuotteita. se olisi kaikkien osa-puolten etu, hän tuumii.

Paitsi prosentti myös kampanjatuot-teet ovat siis edelleen samat kuin viime vuonna: teemu-nalle -tunnuksin koristel-lut kummilahjat sekä nomination-koru-palat.

– meille sopii paremmin niin, että siir-rämme omasta katteestamme nuo pro-sentit lahjoitettavaksi, kuin että ilmoitam-me tuotteen hinnasta jonkin euro-osuu-

den. käytäntö on sopinut mainiosti myös kummeille, silván selvittää.

laatukoru haluaa lahjoituksensa käytet-tävän keskoskaapin hankintaan.

– keskoskaappi olisi todella mukava päästä lahjoittamaan, joko helsinkiin tai johonkin muuhun suomen yliopistolliseen lastensairaalaan. tai miksei jokaiseen vii-teen paikkaan, silván innostuu.

– lapsille – nimenomaan suomalaisil-le – kerääminen on minulle sydämenasia. Omat lapseni ovat jo aikuisia, ja toivottavas-ti saan jossain vaiheessa lastenlapsia. myös se tekee asian itselleni läheiseksi, vaikka toi-voa tietysti sopii, ettei heidän tarvitse jou-tua lastensairaaloiden kanssa tekemisiin.

40-vuotias yritys

Noin 70 henkilöä tätä nykyä työllistävä laa-tukoru on Olli silvánin isän Keijo Silvánin vuonna 1972 perustama timanttikorujen valmistaja ja tukkuliike, jolla on toistakym-mentä vähittäismyyntipistettä. uusimmat

pisteet ovat espoon leppävaaran sellos-sa sekä hyvinkäällä vastikään avatus-

sa uudessa kauppakeskuksessa. hy-vinkäällä on myös yrityksen päätoi-mipiste.

– Olemme erikoistuneet vihki- ja timanttisormuksiin sekä mui-hin tilaustöihin, Olli silván ker-too. hän on laatukorun halli-tuksen jäsen ja kultaseppä, ja hänen veljensä Ari Silván on laatukorun toimitusjohtaja.

laatukorun vähittäismyynti-pisteet sijaitsevat etelä-suomes-

sa, pohjoisin niistä on tampereella.– vahvuutenamme ovat hyvät se-

pät ja liikkeissä palveleva mahtava henkilökunta, Olli silván kehuu. ❏

Kummit_A4_ilmoitus_30K.pdf 1 8.3.2012 8:49:54

Page 60: Kummit-lehti 1/2012

Keksi, jossa ei ole mitään keksittyä

Kehitimme herkullisen keksin, jonka raaka-aineet ovat 100 % luonnosta,ilman ainuttakaan keinotekoista lisäainetta.Resepti on yksinkertainen. Valitsemme Luonnonhyvät kekseihin vain luonnon parhaimpia raaka-aineita: auringossa kullankeltaiseksi paahtunutta kauraa ja mättäällä kypsyneitä karpaloita. Herkkusuita varten lisäämme yhteen keksiin tummaa suklaata.

Leivonnassa käytetään ainoastaan rypsiöljyä, minkä ansiosta Luonnon-hyvissä on pehmeää rasvaa.

Lopuksi paistamme keksit lempeällä lämmöllä, jotta herkut saavat kohota hiljalleen uunissa saavuttaen murean rakenteensa.

Luonnollisesti kauran, karpalon ja suklaan makuiset keksit ovat ulottuvillasi omassa lähikaupassasi.

Page 61: Kummit-lehti 1/2012

PÅ SVENSKA

Ishockey VM:s general-sekreterare Mika Sulin

är nöjd över att hafått Faddrarna som

partner i ordnandet avhockeymästerskapens

öppningskonsert.

Faddrarnas och VM-hockeyns gemensamma vårkonsertHemmamästerskapen i ishockey-VM får en fantastisk avspark då Barnklinikernas Faddrars traditionella vårkonsert ordnas i samarbete med VM2012-organisationen inom Finlands Ishockeyförbund. Den 3.5. intar många stora musikstjärnor scenen i Helsingfors Ishall i hockeyns och välgörenhetens tecken. VM-matcherna i ishockey inleds följande dag på Hartwall Arenan.

vm2012-ORGaNIsatIONeNs generalse-kreterare Mika Sulin är mer än nöjd över att man på detta sätt kan slå två flugor i en smäll.

– Jag hade redan tidigare bokat hallen på Nordenskiöldsgatan för ifrågavarande datum för vm-öppningskonserten. det fanns ingen möjlighet att boka hartwall arenan för konserten kvällen innan vm-spelen bl.a. på grund av testmatcherna, för-klarar sulin.

faddrarnas verksamhetsledare Anne Knaster hade ungefär vid samma tidpunkt och i samma ärende kontaktat Ishockey-förbundets ordförande Kalervo Kummola.

– ”strålande!”, utropade jag genast då jag hörde om saken av kale, berättar sulin.

Två flugor i en smäll

mikiekko-torgturné. stämningen inför hockey-vm skall höjas på totalt 17 orter. turnén startade i Joensuu den 28 mars och den avslutas i tavastehus exakt en månad senare. turnéns egentliga final går dock av stapeln i samband med faddrarnas stora hockeykonsert.

konsertens artistlista baserar sig långt på artister och band som kommer att vara med på vm-hockey-Cd:n som släpps av Ishockeyförbundet senare på våren.

– fantastiska nya låtar och nya arrang-emang av gamla låtar, berättar general-sekreterare sulin entusiastiskt.

– Och många av dessa låtar kommer vi alltså att få höra också på faddrarnas stora hockeykonsert. Jag visste att det finns många hockeyfans bland toppartis-terna i vårt land men jag har först nu för-stått hur många de verkligen är.

hockeykonsertscenen intas bl.a. av apu-lanta, Jare & villeGalle, Robin, karelia divi-sion, Suvi Teräsniska, Cheek, Paula Koivu-niemi, Stina Girs samt the Rasmus. kon-sertens programledare är Heikki Paasonen.

De första delade mästerskapen

det är inte första gången mika sulin arbe-tar med faddrarna. sulin, en 53-årig före detta ligaspelare i Jokerit, har också jobbat som hartwall arenans vd och faddrarna är därmed en mycket bekant partner för honom.

– Jag var med och gav mitt starka stöd när fadderkonserterna i tiderna började hållas på arenan. Nu är faddrarnas stora hockeykonsert en strålande inledning på vm-mästerskapen, säger sulin och försäk-rar att tidtabellen håller även med tanke på själva spelen.

– det är trots allt ingen liten utmaning att för första gången förverkliga den här modellen med delat mästerskap mellan två länder – finland och sverige. ❏

– sedan diskuterade vi med faddrarna om önskemålen hos båda parter och kon-staterade att detta är en ömsesidig win-win-situation. vi hade ändå tänkt koppla in väl-görenhet i det här konsertevenemanget.

Genom konserten samlar man via faddrarna in pengar till de fem universi-tetsbarnklinikerna samt till stiftelsen för pediatrisk forskning, vilka får två tredjede-lar av de insamlade medlen. en tredjedel går till att stöda hockeyhobbyverksamhet för mindre bemedlade barnfamiljer.

Nytt och nygammalt

I mars-april ordnar finlands Ishockey-förbund och vm-organisationen en suo-

På svenska I www.kummit.fi 61

Keksi, jossa ei ole mitään keksittyä

Kehitimme herkullisen keksin, jonka raaka-aineet ovat 100 % luonnosta,ilman ainuttakaan keinotekoista lisäainetta.Resepti on yksinkertainen. Valitsemme Luonnonhyvät kekseihin vain luonnon parhaimpia raaka-aineita: auringossa kullankeltaiseksi paahtunutta kauraa ja mättäällä kypsyneitä karpaloita. Herkkusuita varten lisäämme yhteen keksiin tummaa suklaata.

Leivonnassa käytetään ainoastaan rypsiöljyä, minkä ansiosta Luonnon-hyvissä on pehmeää rasvaa.

Lopuksi paistamme keksit lempeällä lämmöllä, jotta herkut saavat kohota hiljalleen uunissa saavuttaen murean rakenteensa.

Luonnollisesti kauran, karpalon ja suklaan makuiset keksit ovat ulottuvillasi omassa lähikaupassasi.

Page 62: Kummit-lehti 1/2012

PÅ SVENSKA

Kirurg Mikko Pakarinen har utfört båda de tarmtransplantationer som hittills gjorts i Finland.

Tarmtransplantationer redan också i FinlandI och med att programmet för tarmtransplantationer tagit ordentlig fart också i Finland har det skett stora framsteg inom vården av sjukdomar i bukorganen hos barn. Denförsta tarmtransplantationen i Finland utfördes den 23 december 2009. Den andra och tills vidare den senaste operationen gjordes knappt ett år senare i oktober 2010.Båda operationerna utfördes av docent Mikko Pakarinen vid Barnkliniken i Helsingfors.

utÖveR helsINGfORs haR det i Nor-den gjorts tarmtransplantationer endast i Göteborg. sedan början av 1990-talet har det gjorts ett par tusen tarmtransplantatio-ner i världen. av dessa har drygt 60 pro-cent utförts på barn. I de båda transplan-tationerna som gjorts i finland var patien-ten i tonåren.

– för tillfället väntar tre små barnpa-tienter i finland på en transplantation, be-rättar mikko Pakarinen.

– Inom den närmaste framtiden kom-mer det säkert att utföras tarmtransplan-tationer också på vuxna, tror Pakarinen.

en tarmtransplantation är alltid den sis-ta utvägen när det är frågan om tarmsjuk-domar.

– I båda de tarmtransplantationer som gjorts i finland har situationen varit så-dan att risken att fortsätta utan transplan-tation varit större än riskerna med själva transplantationen, konstaterar Pakarinen.

Uppsugningsyta stor som en tennisplan

det som gör tarmtransplantationer mer krävande är andra organtransplantatio-ner är att det i tarmen finns väldigt myck-et lymfatisk vävnad, vilket betyder att det behövs mycket starkare immunsuppres-siv medicinering. Å andra sidan har tar-men en mycket stor kontaktyta till ytter-världen; upptagningsytan med dess veck och tarmludd är ungefär lika stor som en tennisplan. därför är tarmtransplanta-tionspatienter mycket känsliga för infek-tioner. det är också mycket arbetsdrygt att följa upp transplantatets tillstånd ef-tersom det måste göras genom endoskopi. det går inte att kontrollera det med hjälp av blodprov.

– stark medicinering å sin sida gör i synnerhet barnpatienter känsliga för oli-ka sjukdomar i de lymfatiska vävnaderna, i värsta fall för cancer, påpekar Pakarinen.

de båda finska transplantationspatien-terna hade under hela sitt liv före opera-

tionen varit beroende av intravenös näring eftersom den egna tarmen inte fungerade över huvudtaget.

– under de senaste tjugo åren har vi på Barnkliniken behandlat totalt ungefär sex-tio sådana här patienter. största delen av fallen kan vi behandla så att de efter anting-en ett halvår eller några år kan klara sig ut-an intravenös näring, förklarar Pakarinen.

Ont om donatorer

vid tarmtransplantation överförs he-la tunntarmen. Om mottagaren inte har egen tjocktarm fogas en del tjocktarm till transplantatet. hos en vuxen är tunntar-men 4 – 5 meter, hos en nyfödd lite över en meter.

ett tarmtransplantat fås – precis som en lever eller en njure – av en hjärndöd or-gandonator.

eftersom storleken på transplantatet måste vara den rätta är väntetiderna för små barnpatienter som väntar på en or-gantransplantation alltid lång eftersom det är sällsynt med hjärndöda barn. en person som förolyckats t.ex. är inte lämplig som

donator eftersom organet mycket snabbt blir odugligt efter att blodcirkulationen upphört.

De grundläggande orsakernaännu höljda i dunkel

I praktiken kan man aldrig upptäcka tarm-sjukdomar under fosterstadiet.

– Problem med kort tarm beror sedan huvudsakligen på att man är tvungen att operera eller avlägsna en stor del av tarmen hos en nyfödd, säger Pakarinen.

– svåra motilitetstörningar upptäcks vanligen ganska snabbt efter födseln. symptomen liknar tarmtilltäppning och barnet klarar då inte alls eller knappast alls av att få näring i tarmen. de grundläggan-de orsakerna till detta är fortfarande då-ligt kända.

– de utmaningar som över huvudtaget kan övervinnas är i stort sett redan över-vunna, anser Pakarinen.

– för närvarande är den största utma-ningen att utveckla ett läkemedel med vilket man kunde förebygga senare förekomman-de avstötning och minska bieffekterna. ❏

62 www.kummit.fi I På svenska

Page 63: Kummit-lehti 1/2012

PÅ SVENSKA

På svenska I www.kummit.fi 63

På avdelning S10 fi ck 7-åriga Elias Mäkelä från Träskända spekulera över den begyn-nande F1-säsongen tillsammans med Heikki Kovalainen.

Även nya Miss Finland besökte BarnklinikensaRa Chafak, som i slutet av januari kröntes till miss finland 2012, är nu också en av Barnklinikernas faddrar. hon besökte Barnkliniken i helsingfors den 28 februari.

– det var jätteroligt och nöjet var på min sida. det var en stor ära att få komma hit och hälsa på barnen och att få dem på gott humör, kommenterade sara genast efter besöket.

– Jag visste nog vad som väntade mig här, fortsatte hon.

– Besöket var i stort sett som jag hade föreställt mig.

sara Chafak, 21, meddelade att hon gär-na vill besöka barnavdelningarna också på de andra universitetssjukhusen i finland, förutsatt att besöken passar in i tidtabel-len och rutterna för hennes arbetsuppdrag.

Miss Finland Sara Chafak är nu också en av Barnklinikens Faddrar.

– det är fullt program men nog mås-te man ta tid för sådana här uppdrag, sa-de hon.

saras första veckor som miss finland har varit verkligt arbetsdryga. den första egentliga lediga dagen hade hon haft da-gen innan klinikbesöket, drygt fyra veck-or efter kröningen.

– Nog var början jobbigare än jag hade trott med all mediauppståndelse och så vi-dare. det kändes som att jag inte fick vara ifred alls, berättade sara.

– men sedan dess har situationen lug-nat ner sig. På andra håll i världen skul-le jag inte få vara så här ifred. till all tur är jag miss finland! suckade sara Chafak.

– här är det inte hela tiden någon som tar foton på en. ❏

Heikki Kovalainen körde igång F1-säsongen via ett besök på BarnklinikenFormel 1-föraren Heikki Kovalainen hann sticka sig in på Barnkliniken i Helsingfors två och en halv vecka innan den nya tävlingssäsongen började.

PÅ skOttdaGeN tävlade kovalainen först i poliklinikens aula mot barnpatien-terna med en elektrisk bilbana varefter han gick runt på några avdelningar. speciellt pojkarna – för att inte tala om de pappor som var på plats – var entusiastiska över kovalainens besök.

kovalainen hade ” en på allt sätt positiv feeling” efter besöket och han lovade kom-ma till kliniken igen.

– det är fint att se vilket viktigt arbete människorna gör här och vilken högklassig vård barnen får, sade kovalainen.

– trots alla svårigheter tycks det råda en positiv anda på kliniken. det är roligt att se barnen le. det finns en kämparanda även om det ligger också stora hinder framför i li-vet. det är just då som kampen är viktigast. det syns både i barnens och i personalens ansikten att man vägrar ge upp.

kovalainen, som hittills under sin f1-kar-riär tagit en enda seger i GP i ungern 2008, konstaterade att det i det här skedet ännu är svårt att säga vilket som är hans personliga, realistiska mål för säsongen.

– det pågår naturligtvis alltid en kamp om poängplaceringarna och den här sä-

songen skall det bli poäng, sade finlända-ren som både säsongen 2010 och 2011 blev helt utan poäng.

kovalainens stallkumpan byttes ut strax innan säsongens början. Italienaren Jarno Trulli ersattes i Caterham-stallet av ryska Vitali Petrov.

– det påverkar inte mitt arbete på något sätt, säger kovalainen.

– Jag kom bra överens med Jarno och jag kommer bra överens med Petrov. I slutändan koncentrerar jag mig enbart på det jag själv skall göra. ❏

Page 64: Kummit-lehti 1/2012

64 www.kummit.fi I Hankinnat

HANKINNAT

listojen toivotaan helpottavan lahjoituksia harkitsevia yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä löytämään mieluisia tapoja auttaaklinikoita ja pieniä potilaita. lastenklinikoiden kummit ry:n toimisto tarjoaa apuaan lahjoitusten käytännön toteutuksessa. toimiston

yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 66. kun lahjoitus on tehty, Internetin listalle merkitään myös lahjoittajan nimi. ❏

HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö(hankinnat yhteensä 296 803,00 )

Lääkintälaitteetvalolähde ja otsavalo, nasaaliventilaattori, sinivalohoitolaite, avohoitopöytä, kylmä-valolaite, hengityskone, 2 elvytyslaitetta,3 potilasvalvontamonitoria, 2 kaasu-sekoittajaa, diodilaser (lasten hammas-vastaanotolle), 11 pulssioksimetriä,39 infuusioautomaattia, 41 ruisku-pumppua

Hoitovälineitä ja sairaalakalusteitamm. vaakoja, rintapumppuja, kenguru-hoitoon tuoleja, tutkimusvalaisimia,pelastuslakana, traumatransferpatja,2 painehaavapatjaa, 2 tutkimus- jahoitopöytää

Henkilökunnan koulutuslastenpsykiatrian henkilökunnan koulutus

Viihtyvyyden ja virkistyksen lisääminenmm. askartelutarvikkeita, leluja, pelejä,lasten- ja nuortenlehtiä, sisustus-tarvikkeita, potilaiden retki- ja kerho-toiminnan kustannuksia, viihde-elektroniikkaa potilaskäyttöön

Tampereen yliopistollinensairaala(hankinnat yhteensä 126 478,30 )

Lastenosastotlämpöpeite + ohjausyksikkö, läpivalostus-laite, lämminilmakostuttimia, petaus-patjoja, varavuoteita, aurinkokeinu,terapiavälineitä, erityistuoleja, terapia-pöytä, jalkatuki, sitteri, kylvetystuki,purupusseja, ravinnonsiirtopumppuja, syöttölaitteita, pulssioksimetrejä,

volymetrisiä pumppuja, keskoskaappeja, kuljetuskehto, lasten elvytyslaitteita,happi-ilmasekoittajia, imetystyynyjä,tarvikekärryjä, kaasupullotelineitä,opetus-dvd, astianpesukone, siirtovaunu

Lastentautien poliklinikkaabduktiotyynyjä, ultraäänilaitteita, veren-painemonitori, minijääkaappi, mikroaalto-uuni, vaakoja, insuliinipumppuja, työ-tuoleja, ekg-laitteita, koivujakkaroita

Lastenkirurginen osastokävelytelineitä, lastenvaunuja ja -rattaita, pulssioksimetri, antidecubituspatja,infuusioautomaatteja

Perinnöllisyyspoliklinikkadiagnostiikkaohjelmapäivitys

Turun yliopistollinen sairaala(hankinnat yhteensä 138 667, 30 )

Lastenkirurgian osasto 411antidecubituspatja

Lastentautien osasto 412Glukoosiseurantajärjestelmä

Keskola osasto 413Rintapumppu, valopeitto, lämpökehto,valohoitolamppu, korkeataajuus-respiraattori

Lastenteho-osasto 414Nava moduli -ohjelmisto respiraattoriin, ruiskupumppu, respiraattori

Lasten hemato-onkologinen osasto 416mikroaaltouuni

Lasten neurologinen osasto 417Näytejääkaappi, mikroaaltouuni

Lastentautien poliklinikka 420dvd-laite, glukoosiseurantajärjestelmä,jääkaappi, lastenortopedian koulutus(hoitaja + fysioterapeutti), terapiamollamaija

Klinikka yhteisestiaskartelutarvikkeita, vvm-projekti /mm. psykologin palkka, ravitsemus-terapeutin osapalkka, sopeutumis-valmennuskursseja, vastasyntyneenelvytyssimulaatio -koulutus

Kuopion yliopistollinen sairaala(hankinnat yhteensä 127 031,98 )

Lääkintätekniset laitteet ja tarvikkeetultraäänilaite, painepeitto, potilasvalvonta-monitori + tarvikkeet, tippatelineitä,staattinen ilmapatjajärjestelmä, teho-hoidon ventilaattori ja kuljetusventilaattori

Koulutusmajoitus- ja kuljetuskustannuksia,lastenlinnan historiapiirin ohjaus(luennoitsijan kulut)

Kalustokaksi televisiota ja moduulit

Virkistyspalvelutsairaalaklovnivierailut lastenklinikalla

Oulun yliopistollinen sairaala(hankinnat yhteensä 127 700,73 )

työtuoleja, askartelutarvikkeita, digitaali-kamera leikkausosastolle, ultraääni-tutkimuslaite, satulatuoleja, edi-moduli ohjelmineen, tutkimus- ja toimenpide-pöytiä, respiraattori, teräväpiirtomonitori,3d-valokuvauslaitteisto, lelutraktoreita, ruiskupumppu, instrumenttipöytä, lasten-psykiatrian mssB-koulutus ❏

Tällaisia hankintoja on tehtyKummit-lehti on jo pitkään jokaisessa numerossaan julkaissut yliopistollisten lasten-klinikoiden toivelistoja. Tällä kertaa listaamme, mitä lahjoitusvaroilla on Helsinkiin,

Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Ouluun hankittu vuonna 2011. Täydelliset lahjoitus-listat, kuten entiseen tapaan myös osastokohtaiset toivelistat, löytyvät Kummien netti-

sivuilta osoitteesta www.kummit.fi.

Page 65: Kummit-lehti 1/2012

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille

KUMPPANEITA

Rojaltituotteet I www.kummit.fi 65

ViledaVileda lahjoittaa jokaisesta Wettex

Soft&Fresh 1,5 m LTD Edition -kampanja-rullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden

Kummeille lasten ja nuorten psykiatrisen työn tukemiseen.

IfVahinkovakuutusyhtiö If ja Lasten-klinikoiden Kummit tekevät yhteis-työtä lastenklinikoiden viihtyvyyden

parantamiseksi. If kerää Kummeille rahaasendasong.fi -laulukampanjan avulla.

Oy Hoxit AbOy Hoxit Ab tilittää 5 % leluautomaat-

tiensa bruttomyynnistä Lastenklinikoiden Kummeille.

AinaComAinaCom lahjoittaa 1.2.2012 – 31.1.2013 tilatuista uusista 10M tai nopeammista

laajakaistaliittymistä ja Aina Täysi-Q -mobiililiittymistä 5 € / liittymä Kummeille. Kerätyillä varoilla autetaan keskosperheitä

Kanta-Hämeessä.

AurinkomatkatAurinkomatkat tekee vuoden 2012 aikana

matkapakettitarjouksia, joista välitetään rojaltiosuus Kummeille.

PhilipsVuoden 2012 aikana Philips tekee usean jälleenmyyjän kanssa kampanjoita sekä kodin elektroniikan, kodin viihteen että

valaistuksen puolella. Myydyistä tuotteista lahjoitetaan 20 senttiä – 1 euro Lasten-

klinikoiden Kummeille.

LaatukoruLaatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 %

vuoden 2012 aikana myydyistä Teemu-nalle -tunnuksin koristelluista kummi-lahjoista sekä nomination-korupalasta.

Lahjoituksella hankitaan keskoskaappeja lastenklinikoille.

KPSS Finland OyKPSS Finland lahjoittaa 1.8. – 30.9.2011 ja 1.1. – 29.2.2012 kampaamoissa myydyistä, Teemu-nalle logoin merkityistä, Goldwell

dualsenses- ja StyleSign -sarjojen tuotteista 0,50 euroa / tuote Lastenklinikoiden

Kummeille.

VAASAN Oy - Food ServiceVAASAN Oy – Food Service toteuttaa rojaltikampanjan 1.5.2012 – 30.4.2013.

Tällä aikavälillä ravintolakanaviin myydyistä VAASAN Kotoinen korvapuusti, VAASAN

Lihapasteija ja VAASAN Mustikkatassu-munkki -tuotteista VAASAN sitoutuu

lahjoittamaan Kummeille 1 senttiä / tuote.

Newtop OyNewtop Oy lahjoittaa jokaisen myydyn Kummit-vaate- ja Kummit-kodintekstiili-malliston tuotteen hinnasta 0,5 – 1 euroa lyhentämättömänä Kummien toimintaan. Myös osa Newtopin oman P2P-valmis-

vaatemalliston tuotteista kerryttäälahjoitusta.

OriolaOriola lahjoittaa 1.4.2011 – 31.3.2012välisenä aikana myydyistä Gefi lus Tipat, Gefi lus + D3 sekä Gefi lus Purutabletti, vadelma-mansikka (30 tabl. pakkaus)tuotteista 6 senttiä / tuote Lasten-

klinikoiden Kummeille. Kerätty summa lahjoitetaan elinsiirtopotilaiden hoitoon.

Page 66: Kummit-lehti 1/2012

TAPAHTUMAOPAS

KUMMIT-LEHTI:

Päätoimittaja: Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 [email protected]

Toimitus: Primastory Ky ja Mennu-Media Oy

Toimitussihteeri: Matti Hannula 0400 845 590

Ulkoasu: Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite: Lastenklinikoiden Kummit ry Kummit-lehti Pohjoinen Makasiinikatu 6 A 5, 00130 Helsinki

Tilaukset: Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu Hietaniemenkatu 2, 00100 Helsinki Puh. (09) 8867 5200, Fax (09) 8867 5201

Ilmoitukset: Suomen LK Lehden Kustannus Oy Hietaniemenkatu 2, 00100 Helsinki Puh. (09) 8867 5211, Fax (09) 8867 5201

Kustantaja: Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos: 10 000 kpl

Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy

Paperi: MY Brite gloss 80 g/m

www.kummit-lehti.com

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:

Lastenklinikoiden Kummit ryPohjoinen Makasiinikatu 6 A 5, 00130 HelsinkiPuh. (09) 6824 520, Fax (09) 6824 [email protected]

Toiminnanjohtaja Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 [email protected]

Projektipäällikkö Talla Koskinen Puh. (09) 6824 5213, GSM 040 514 0033 [email protected]

Tapahtumakoordinaattori Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 [email protected]

Taloussihteeri Kirsti ”Kikka” Claverth Puh. (09) 6824 5211 [email protected]

Hallinnon ja Kaisa Heinonsalmimarkkinoinnin Puh. (09) 6824 5218assistentti [email protected]

Mainonta/suunnittelu Marja-Leena Palomäki Puh. (09) 6824 5212, GSM 050 4646 371 [email protected]

Viestinnän suunnittelija Matti Valli Puh. (09) 6824 5214 [email protected]

Projektiassistentti Rudolf Donner (määräaikainen)

Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi -> yhteystiedot

Kummit verkossa: www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi

Lahjoitustili: Nordea 157330 – 35005

Kummeilla vilkas tapahtuma-vuosi myös 2012Lastenklinikoiden Kummeilla on tällekin vuodelle paljon tarjottavanaan. Vuoden 2012 loppuvuoden aikana järjestetään muun muassa seuraavat tapahtumat:3.5.2012 Kummien Suuri Kiekkokonsertti,Helsingin Jäähallilastenklinikoiden kummit ry, suomen Jääkiekkoliitto ja 2012 Jääkiekon mm-kisat järjestävät yhteistyössä huikean musiik-kitapahtuman osana mm-huumaa. kummien suuri kiekko-konsertti soi helsingin Jäähallissa (Nordenskiöldinkatu 11 – 13) torstaina 3.5.2012 kello 20 – 22. konsertti esitetään suorana lähetyksenä mtv3:lla. liput tapahtumaan maksavat 25 €/kpl – viisi lippua saa yhteishintaan 100 €. Ne ovat myynnissä lippupisteen toimipaikoissa sekä verkkopalvelussa lippu.fi.

21.5.2012 Kummit Golf, Vanaja Golf, Hämeenlinnakevään kummit Golf järjestetään perinteisesti toukokuussa vanaja Golfissa. upeat puitteet ja rento kevätmeininki ovat olleet omiaan tässä tapahtumassa.

5.6.2012 Kummit-risteily, Tallink Siljan Baltic Princesstarkemmat tiedot www.tallink.fi.

12.6.2012 Kummit Golf, Kultaranta Resort, Naantalikummit Golf -tapahtumat laajensivat viime elokuussa reviiri-ään Naantaliin. kun perinne turun seudulla saatiin käyntiin, sitä jatketaan nyt kesäkuussa. Iltaohjelmaakin on tiedossa.

9.8.2012 Kummit Golf, Hirsalahirsalassa järjestettävän kummit Golfin joukkuepaikat täyt-tyvät poikkeuksetta jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Päivä vietetään hyvässä hengessä hirsalan mainiolla kentällä, ja iltaohjelma sisältää muun muassa hyväntekeväisyyshuuto-kaupan sekä maukkaan illallisen. Päivämäärä on vielä avoin.

12.9.2012 Elämä Lapselle -konsertti, Helsinkikummit-vuoden päätapahtuma järjestetään perinteisesti hart-wall areenassa. elämä lapselle -hyväntekeväisyyskonsertti on osa laajempaa elämä lapselle -kampanjaa, joka pitää sisällään konsertin lisäksi tuotemyynnin ja lipas- sekä päivätyökeräyk-sen. konsertti kerää suomen kuumimmat artistit sekä kan-sainvälisiä tähtiä esiintymään äärimmäisen tärkeän asian puo-lesta. elämä lapselle -konsertti on yksi suomen tunnetuim-mista kulttuuritapahtumista. se järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1995.

9.10.2012 Kummit Bowling, Flamingokummien keilatapahtuma kerää yrityksiä kisailemaan pik-kupotilaiden hyväksi. Pääkaupunkiseudulla kummit Bow-ling järjestetään vuorovuosin talissa ja flamingossa. tapah-tuman yhteistyökumppani on helsingin energia.

14.12.2012 Joulu Mielelle -konsertti, HelsinkiJoulu mielelle -studiokonsertti järjestetään tuttuun tapaan kummit-vuoden loppuhuipennukseksi. se esitetään suorana lähetyksenä mtv3-kanavalla.

Lisäksi Lastenklinikoiden Kummit järjestää muun muassaklinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelupäiviäsekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistä, kuten myös suurempien tapahtumien tarkemmat päivämäärät, löydät tietoa Kummit-lehdestä, nettiosoitteesta kummit.fi sekä facebookista.

66 www.kummit.fi I Tapahtumaopas

Page 67: Kummit-lehti 1/2012

Pyysimme julkkiksia laulamaan Ifin tunnusmusiikin netti-studiossamme ja samalla ansaitsemaan 10 000 euroa Lasten-klinikoiden lapsien hyväksi.

Kiitos Antti Ruuskanen, Martti Saarinen, Riki Sorsa, HarriMoisio, Puhuva Kone, MTV:n Janika, kun äänitit oman ”Don’t you worry” -versiosi Send a Song -studiossamme.

You rock!

Kuuntele julkkistenversiot ja äänitä omasiosoitteessa sendasong.fi

Page 68: Kummit-lehti 1/2012

Koko perheen Kummit-risteily järjestetään Tallin-kin Baltic Princessillä 5.6. Risteilyemäntänä toimii Kummien Heidi Sohlberg ja mukana menossa ovat myös Teemu-nalle ja Muumipeikko.

Luvassa on paljon hauskaa lastenohjelmaa: mm. lastenkaraoke, ilmapallotaikuri, kasvomaalausta ja omat lastenshow’t. Risteilyllä voit käydä myös maissa Tallinnassa, jolloin ennätät vaikkapa vierai-lulle eläintarhan asukkien luokse!

Varaukset: www.tallink.fi tai p. 0600 15700 (0600-puhelut 1,74 €/vastattu puhelu + pvm/mpm). Varausta tehdessäsi mainitse tuotetunnus KUMMIT CRUISE. Nettivarauksissa kirjoita se ID-numero/tuotennus-kenttään. Oikeudet muutok-siin pidätetään. Paikkoja rajoitetusti. Koskee vain uusia varauksia.

©MoominCharacter

Baltic Princess 22 h -risteily esim. 75 €/perheHintaesimerkki sisältää risteilyn Tallinnaan 2 aikuiselle ja 2 lapselle (6–11 v) A-luokan hytissä aamiaisineen sekä polttoainemaksun 2 €/hlö yli 12 v. Risteily A-luokan hytissä ilman aterioita 47 €/perhe.

Baltic Princess 22 h -risteily esim. 75 €/perheHintaesimerkki sisältää risteilyn Tallinnaan 2 aikuiselle ja 2 lapselle (6–11 v) A-luokan hytissä aamiaisineen sekä polttoainemaksun 2 €/

www.kummit.fi

Tallink Silja lahjoittaa osan risteilyn lipputuotoista lyhentämättömänälasten kirurgiseen hoitoon.

Lähde mukaanKummit-risteilylle 5.6.!

Tallink_kummit_kidz_210x297.indd 1 13.3.2012 14.49