www.osku.info

Amm

atillis

en opisk

elun p

ää-äänenkannatta

ja

NANETTE OJALA, HIENOMEKAANIKKO

TAITOJA JA TEMPPUJA SIRKUKSESSA

Lisää naisia tekniikan tekniikan aloille!aloille!

2/2012

Ihana Idoli Diandra

kutsu?oiskohan?kiitti kutsusta ...mulle kanssa

Kutsu kaksi uutta jäsentä.Saat rahasi takaisin!

Btw...tuomasi jäsenet saavat kahden euron alennuksen liittymismaksusta...

Pääset kutsumaan kavereistasi oma.osku.info -palvelussa henkilökohtaisella kutsukoodillasi. Ansaitse siis rahasi takaisin, mene osoitteeseen http://oma.osku.info ja kutsu kaverisi mukaan maan mukavimpaan Amisyhteisöön! Liity osoitteessa http://liity.osku.info

Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry. | Kumpulantie 1 b, 00520 HELSINKI | www.osku.info | 045 1377 507

OS

KU

20

11

amis I 5

Sis ua ja sinnikkyyttäTAAS ON AIKA KESÄN jälkeen kerätä tarmoa ja keskittyä kou-lunkäyntiin. Toisille syksy on ensimmäinen pois kotinurkis-ta, toiset taas suunnittelevat jo opinnäytetöitään ja valmis-tumista.

VIIMEAIKAISTEN LEHTIOTSIKOIDEN mukaan osa amisopiske-lijoista kyllästyy työhön koulunpenkillä ja keskeyttää opin-tonsa. Muutama kaveri ei koskaan edes pääse sinne kouluun asti, kun ”ei oikein tiedä, mikä kiinnostais.” Näiden nuorten suhteen toivon sydämeni kyllyydestä, että juuri he löytäi-sivät sen pienenkin kipinän, jonka avulla elämä saisi valoa. Että löytyisivät ne elämän marjat ja marjapuskat, kirpeine marjoineenkin.

JOKAINEN LIIKE TAI PÄÄTÖS on osa matkaa, jonka elämäm-me aikana teemme. Matkan varrella koemme iloa ja onnea, mutta myös pettymyksiä tai epäonnistumisiakin. Näissä ti-lanteissa on mukavaa, jos sinulla on kaveri, joka on valmis auttamaan, kuuntelemaan, tukemaan ja iloitsemaan kans-sasi. Moni hieman eksyksissä oleva nuori on päässyt kulke-maan omaa tietänsä siinä vaiheessa, kun hän on avannut suunsa ja pyytänyt apua. Kun avun tarve tiedetään, on hel-pompi myös auttaa ja tukea.

OLIPA KAVERI NUORI TAI VANHA, tyttö tai poika, tärkeä hän on silti. Yhdessä kulkien moni asia tuntuu helpommalta, vaik-ka sisua ja sinnikkyyttä se joskus siltikin vaatii.

TOIVON SIIS, että nuoret jaksaisivat pinnistellä. Kaikki ei elä-mässä ole helppoa eikä kivaa, mutta paljon on homma itses-täkin kiinni. Kuen luet nyt tuoreen Amis-lehden, huomaat varmasti, kuinka erilaisia ihmisiä ja elämänpolkuja maail-ma on pullollaan.

NAISET TYÖSKENTELEVÄT miesten seassa (s. 16), ja mies kouluttautuu alalle, jota pidetään hyvinkin naisvaltaisena (s. 18). Lapin poika puolestaan pitää sinnikkäästi kiinni siitä, että hänen tulevaisuutensa on Lapissa (s. 12), kun taas liike-talouden opiskelija on lähtenyt seikkailemaan maailman ää-riin (s. 32). Nämäkin päätökset sisältävät puhtia ja omatoimi-suutta. Juuri niitä ominaisuuksia, mitä työelämäkin arvostaa. PIDETÄÄN KIINNI opiske-lu- ja työpaikoista ja myös niistä ihmisistä, joita lähel-lämme on!

Peace and love,

P Ä Ä K I R J O I T U S

T Ä S S Ä N U M E R O S S A

AMIS 2012 • www.osku.info • PÄÄTOIMITTAJA: Petra Pulkkinen • ULKOASU: Flukso Design/Maria Taari, Quill Illustration and Design/Ville Salonen • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Helena Hyvönen • TOIMITTAJAT: Niko Haaranen, Julius Uusikylä, Teemu Granström • KUVAAJAT JA KUVITTAJAT: Teemu Granström, Niko Haaranen, Johanna Kannasmaa, Ari Nakari, Antti Roos, Tea Tauriainen, Vesa Väyrynen, Hanna Koikkalainen • KUSTANTAJA: Harri Leinikka, harri@t-media.fi • YHTEYSJOHTAJA: Outi Keskinen, outi.keskinen@t-media.fi • YHTEYSPÄÄL-LIKKÖ: Tommi Lahtinen, tommi.lahtinen@t-media.fi • KANNEN KUVA: Nanette Ojala, kuvaaja Teemu Granström • PAINOS: 15 000 • PAINOPAIKKA: Forssa Print • JAKELU: Valtakun-nallisesti ammatillisiin oppilaitoksiin • ISSN 1455-1519 • JULKAISIJA: Suomen Opiskelija-allianssi - Osku ry, Kumpulantie 1 b, 5. krs, 00520 HELSINKI, 045 1377 507 / osku@osku.info • TUOTTAJA: T-Media Oy, Eteläinen Makasiinikatu 4, 00130 Helsinki, www.t-media.fi

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry. on vuonna 2001 ammatillisen II-asteen opiskelijoiden perustama ja omistama opiskelijaliitto, jossa opiskelijat itse tekevät toiminnan ja päätökset. Liitto on puolue- ja ammattiyhdistyspoliittisesti sitoutumaton. Liitolla on toimintaa 116 oppilaitoksessa, joissa on yhteensä yli 60 000 opiskelijaa.

T-Media on osa Taloudellista tiedostustoimistoa. Rakennamme Suomea, jonka yrityksillä on osaavat työntekijät ja rohkeutta menestyä.

441 612Painotuote

5 Mitä tehdä, minne mennä?

6 Ihan jees! – Koulu alkoi Kouvolassa

8 Über-super-nuori – Yrittäjä Kalle Ulff

10 OSKUssa tapahtuu

12 Tulevaisuuden työpaikat

14 Mitä teit kesällä?

15 Kolumni – Maria Taipale

16 Tyttönä poikien joukossa

18 Uros hento valkoinen?

20 Tekniikan työnantajat esittäytyvät

26 Ilmiö, ihana, idoli! – Diandra Flores

30 Trapetsi ja voltti – Sirkus harrastuksena

32 Amis maailmalla

34 Amis ja ihmissuhteet

36 Esedun touhutyttö – Yhteisöpedagogi

Elisa Suominen

38 Kimppakämpässä

40 Mitä OSKUssa oikein tehdään?

Puheenjohtaja Jenni Parpala

amis I 7

U U T I S N O P A T

Taitavat suuntaavat Taitaja-kisoihin!Tänäkin vuonna ammattiin opiske-levilla on mahdollisuus mitellä tai-doista TAITAJA-kisoissa.

Vuoden 2012 Taitaja-kisat järjestettiin Jyväskylässä huhti-kuussa. Tapahtumaan osallistui 500 kilpailijaa, joista SM-kil-pailussa kilvoitteli 400 osallistujaa. Ammattitaidon SM-kilpai-luun voivat osallistua kilpailuvuonna 20 vuotta täyttävät tai sitä nuoremmat opiskelijat. Lajeja kilpailussa on 42. Tapahtuman yh-teydessä järjestetään erityistä tukea tarvitsevien TaitajaPLUS-ammattitaitokilpailut sekä Taitaja9-kilpailu peruskoulun yhdek-säsluokkalaisille.

Voittajista kootaan kisajoukkue myös ammattitaidon Euroo-pan mestaruuskisoihin Belgiaan. Spa:n kaupungissa toteutuva EuroSkills järjestetään lokakuus-sa 2012.

Vuoden 2013 Taitaja-kisat pi-detään Joensuussa 14.-16.5.2013. Tapahtumaan voi jo tutustua osoitteessa www.taitaja2013.fi

ESIMIESHOMMIA?T-Median Nuoret ja johtaminen 2012 -tut-kimus selvitti nuorten kokemuksia ja nä-

kemyksiä johtamisesta ja esimiestyösken-telystä. Ammattiin opiskelevista nuorista

60 prosenttia ilmoittaa, että esimiestehtä-vät kiinnostavat jossakin vaiheessa työuraa.

Kolmannes amiksista ilmoittaa olevansa kiinnostunut myös ylimmän johdon tehtä-

vistä tulevaisuudessa. Hienoa, että kunnian-himoa löytyy! Tutkimus julkaistaan kokonai-suudessaan syyskuun 17. päivä. Tutkimustiivistelmän

voi käydä tämän jälkeen lukemassa osoitteessa www.t-media.fi . Tsemppiä syksyn opintoihin, koulun-penkiltä ne esimiesten ja johtajienkin tarinat alkavat!

OSKUSSA TAPAHTUU – OSKU laittaa tapahtumaan

OSKU ry järjestää tänäkin vuonna tutun Roadshown. Roadshown tavoitteena on jakaa tärkeää tietoa niin uusille kuin vanhoille jäsenille. Seuraa OSKUn ilmoittelua ja tule moikkaamaan! Kiertue starttaa 3.9. Vantaan Variasta.

OSKU ry:n toimistossa on aloittanut elokuun alussa TERHI

HAAPANIEMI, joka toimii edunval-vontasihteerinä. Terhin tavoittaa sähköpostilla osoitteesta terhi.haapaniemi@osku.info

Ammatillinen koulutus

huippusuos ios sa!Ammatillisen peruskoulutuksen suosio

jatkaa kasvuaan. Ammatillisen peruskou-lutuksen opiskelijoita oli viime vuonna

133 800, joista miehiä oli 54 prosenttia. Eniten opiskelijoita oli tekniikan ja liiken-teen alalla, 42 prosenttia opiskelijoista.

MIHIN MENNÄ, mitä tehdä?

Oletko harkinnut töihin, harjoitteluun tai vaihtoon lähtöä toiseen Pohjoismaahan? Tule kuulemaan tiivis infopaketti mahdollisuuksistasi ja eri vaihtoehdoista Espoon Hanasaareen 14.-15.3.2013! Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto ja Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus järjestävät monipuo-liset tiedotuspäivät toisen asteen opiskelijoille. Aiheina ovat mm. pohjoismainen yhteistyö, pohjoismaiset opiskelu- ja työ-mahdollisuudet sekä kulttuurierot. Paikalla on lukuisia asi-antuntijoita ja pohjoismaiseen nuorisovaihtoon osallistuneita nuoria. Paikkoja on 30 ensimmäiselle. Lisää tietoa tapahtu-masta ja ilmoittautumisohjeet: http://www.pnn.fi /ensin-poh-jolaan-0 tai sähköpostitse osoitteesta pnnjarjestosihteeri[at]pohjola-norden.fi . Ilmoittautuminen päättyy 18.2.2013.

››

Kuva

: nor

den.

org/

Ane

Ceci

lie B

lichf

eldt

Ensin Pohjolaan – pohjoismaiset tiedotus-päivät toisen asteen opiskelijoille 14.-15.3.2013!

AMIS-lehti vieraili Kouvolan seudun ammattiopistossa seuraamassa koulun alkamista. KSAOn startista löytyikin jotain uutta ja jotain tuttua.

”Me ollaan oltu samalla luokalla jo yhdek-sän vuotta ja nytkin ollaan!”

”Mä toivon, että pääsis vaan johonkin töi-hin sitten. Haluaisin ruokakauppaan töihin, vaikka varsinaista haaveammattia mi-nulla ei ole.”

”Tää amis on kyllä mukavaa vaih-telua ja merkonomiopinnot kiin-nosti vaihtoehdoista kaikkein eniten.”

A M I S A J A N K O H T A I S T A

Opiskelijamäärä noin 500. Tänä syksynä aloitti

145 uutta opiskelijaa. Merkonomin tutkinto

Datanomin tutkinto

MIRA VAINIO (VAS.), SINI SIPARI SEKÄ SANTERI PARTANEN ALOITTIVAT TÄNÄ

SYKSYNÄ MERKONOMIOPINNOT KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA.K

uvitu

s: Ville S

alo

nen

8 I amis

Teksti ja kuvat: Petra Pulkkinen

”Mä teen viikonloppuisin töitä maalausfi r-massa. Musta tää amis vaikuttaa ihan oo-koolta, perussettiähän tämä on. ”

”Opettajat tuntuvat olevan ihan jees. ”

”Kunhan paperit on saatu käteen, ni opinnot on kyllä sitten siinä.”

”Mun suurin toive eka vuodelta on, että kun-han tää menis vaan kunnialla läpi.”

”Vahvin ja mukava aine peruskoulussa oli äidinkieli, ja luulen niin olevan täälläkin.”

”Nyt on mukava aloittaa koulu, kun tehdään jotain uutta ja on uuden-laisia asioita tulossa. Maahanmuuttajien ammattiin valmistava opin-toryhmä aloittaa myöhemmin elokuussa ja nyt puolestaan aloitti uu-tena myös pelialan datanomit. Lisäksi on merkonomeja ja datanomeja käytön tukeen sekä matkailuvirkailijoita ja suunnitteluassistentteja. ”

”Työelämäyhteyksillä ja harjoitteluilla on opiskelijoille entistä suurem-pi rooli jatkossakin.”

”Tämä on kiireistä aikaa ja ihan erilainen melu on taas alkanut.”

”Koko kesä on puuhailtu: ensin yhteisvalinnan tulokset kesäkuussa, sit-ten valintakirjeet postiin. Siitä se pyöritys sitten alkaa ja vielä ekana koulupäivänäkin ne tilanteet elävät. Oikeastaan koko elokuun opiske-lijatilanne hieman elää.”

”Suurin haaste on saada noin 500 oppilasta sujuvasti toimimaan luku-järjestyksen mukaan, ja luokkatilojenkin pitäisi riittää.”

LAURI SIPULA JA RIIKKA KUIRI, ENSIMMÄISTÄ PÄIVÄÄ AMMATTIOPISTOSSA, MATKALLA MERKONOMIKSI.

MARKKU MAUNOLA, LIIKETALOUSALAN KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ. TYÖSKENNELLYT KSAO:N LIIKETALOUSYKSIKÖSSÄ VUODESTA 2012.

JOHANNA PITKÄNEN, OPINTOSIHTEERI. TYÖSKENNELLYT KSAO:N LIIKETALOUDEN YKSIKÖSSÄ VUODESTA 1998. KÄYNYT MYÖS ITSE AIKOINAAN SAMAN OPPILAITOKSEN.

amis I 9

10 I amis

A M I S Y R I T T Ä Ä

17-vuotias Kalle Ulff on toiminut yrittäjänä kohta kymmenen vuotta. Nyt neljää yritystä pyörittävä Ulff viitoittaa nuorisoyrittämisen tietä

Suomessa. Teksti: Helena HyvönenKuva: Johanna Kannasmaa

amis I 11

”Suomessa pelätään liikaa yrittämistä, ja myös kaikkea erilaista.”

Eikä Ulff olekaan jäänyt negatiivisia asioita märehtimään. Nyt uusimpana projektina hänellä on työn alla uusi lehti, Young Bu-siness Magazine. Viiden hengen toimituksella pyöritettävä lehti ilmestyy kaksikielisenä, suomeksi ja ruotsiksi.

”Kenestä vaan voi tulla yrittäjä, ainakin teknisesti. Pitäähän siihen laittaa omaa aikaa ja rahaa. Ihmisen tulisi olla positiivi-nen ja energinen. Ja idean pitää tietysti olla hyvä”, Ulff kertoo näkemyksiään.

”Suomessa pelätään liikaa yrittämistä, ja myös kaikkea eri-laista. Kaikki epäonnistuvat jossain vaiheessa ja siitä sitten opi-taan, ja jätetään se taakse.”

Ulffi n mukaan epäonnistumisen jälkeen oleellisinta on analy-sointi: mitä tein väärin, mistä epäonnistuminen johtui. Sen jälkeen voi rohkeasti lähteä uuteen nousuun. Omat vahvuudet ja heikkou-det tulee tiedostaa, jotta voi menestyä.

”Itsessäni yrittäjähenkisyys on kasvanut koko ajan, kun olen ymmärtänyt uusia asioita yrittämisestä.”

POSITIIVISUUS AUTTAA

Yritystoiminta oli alussa pientä, ja tieto kulki lähinnä tuttujen ja sukulaisten kautta mahdollisille asiakkaille. Pikkuhiljaa rattaat lähtivät kuitenkin pyörimään, ja työtilat muuttuivat kotoa ihan oikeaan toimistoon.

”Nyt meillä on seitsemän henkilöä töissä, ja olemme perusta-massa pientä sivutoimistoa Sveitsiin.”

Ulff kertoo Middag Creativen tekevän paljon nettisivuja, mutta fi rman erikoisalaa ovat kuitenkin yritysgrafi ikka, kuten logot. Nimek-käitä asiakkaita ovat muun muassa Robert’s Coffee ja Viking Line.

Kaikki yrityksen työntekijät ovat nuoria, keskimäärin 18-vuo-tiaita. Nuoriin yrittäjiin suhtaudutaan Ulffi n mielestä yleensä pel-kästään positiivisesti ja kannustavasti. Joskus kuitenkin törmää vähättelevään asenteeseen, joka kannattaa jättää heti omaan ar-voonsa.

”Jotkut ajattelee, että hei se on niin nuori, ei se voi tehdä tätä asiaa hyvin. Mut niiden kannattaa olla, eikä sen tarvitse antaa vaikuttaa yhtään mihinkään”, Ulff kuittaa.

MILLAINEN ON YRITTÄJÄ?

Ehkäpä keski-ikäinen, Hugo Bossin pukuun pukeutunut mies. Nuori yrit-täjä puolestaan viittaa alle kolmekymppiseen henkilöön.

Harvemmin kukaan vastaisi, että yrittäjäksi voi ryhtyä jo kahdeksan-vuotiaana, ja mainostoimisto kannattaisi laittaa pystyyn viimeistään ylä-asteella.

Näin teki kuitenkin kokkolalainen KALLE ULFF, joka nyt 17-vuotiaana pyörittää neljää eri yritystä, istuu yhdessä hallituksessa ja toimii seitsen-henkisen mainostoimisto Middag Creative Ltd:n Managing Partnerina.

”Kahdeksanvuotiaana perustin oman lehden, jota tein noin kuusi vuot-ta. Aluksi yrittäminen ei varsinaisesti ollut se juttu, vaan innostuin lehden tekemisestä. Ajattelin, että se olisi siistiä”, Ulff kertoo uransa alkuajoista.

Vanhemmat tottuivat jo varhain innokkaan pojan touhuihin ja uusiin ideoihin, ja kannustivat Ulffi a eteenpäin.

Lehden teon aikana Ulff ymmärsi, että graafi nen suunnittelu kiinnosti häntä kaikkein eniten. Sen jälkeen mieleen tulikin mainostoimisto, jossa uutta ja haastavaa grafi ikkaa pääsisi tekemään enemmän. Ja onhan mai-nostoimisto toki tuottavampi yritysmuoto, Ulff tuumasi.

Kaverin kanssa laitettiin tuumasta toimeen ja perustettiin yritys. Mai-nostoimisto rekisteröitiin aluksi vanhempien nimiin, koska alle 15-vuoti-as ei voi laillisesti olla yrittäjä. Myöhemmin yritys siirtyi Ulffi n ja hänen yhteistyökumppaninsa nimiin.

Edellä-kävijä

12 I amis

A M I S K U V A G A L L E R I A

amis I 13

14 I amis

A M I S O P I S K E L U

Teksti: Petra PulkkinenKuvat: Vesa Väyrynen ja Tomi Peuraniemi / Lapland Goldminers

Kultakaivos -

Kaivosalasta puhutaan nyt tulevaisuuden alana, joten kilpailu alan opiskelupai-koista kiihtynee. Pohjois-Suomessa on kuitenkin jo kuuden vuoden ajan koulu-tettu noin 150 kaivosalan osaajaa, joista lähes kaikki ovat työllistyneet. Ei siis pöllömpi valinta!

kaivos-ala

amis I 15

”Monet opiskeli-joista yhdistävät jo opiskeluaika-na työskentelyn ja opinnot. Kai-vosalalla riittää hyvin työssäop-pimispaikkoja, ja nuorille kehittyy selkeä urapolku”, toteaa kaivosalan kouluttaja RAIMO

TOLPPI. Kaivosala tuo

etenkin pohjoisen Suomen oppilaitoksiin opiskelijoita ympäri Suomen, ja alan työpaikat mahdollistavat ammattilaisten sijoittu-misen myös asumaan pohjoiseen. Joskus hieman ky-seenalaistakin mainetta niittänyt kaivosala kerää vuo-sittain paljon hakijoita, joista moni jää myös valintojen ulkopuolelle.

”Vain kolmasosa halukkaista pääsee opiskelemaan, joten aloituspaikkoja voisi olla enemmänkin. Myös tek-niikan alan opettajia lisäkoulutetaan”, Tolppi toteaa.

Tolpin mukaan alalle kannustetaan myös naisia, joita tällä hetkellä kaivosalan opinnoissa on selkeäs-ti vähemmän. Myös työnantajat ovat toivoneet alalle enemmän naisia.

Kaivosalan opinnoissa on neljä suuntautumisvaih-toehtoa: louhinta, näytekäsittely, rikastamo sekä kun-nossapito. Kolmen vuoden opintojen jälkeen kaivoste-ollisuuden työpaikatkin edustavat maailman kärkeä.

”Kaivokset Suomessa ovat automaatiotekniikaltaan huippuluokkaa ja työ sisältää paljon myös tietojenkäsit-telyä. Lisäksi ala on yksi parhaiten palkatuista. Pohjois-Suomen alueelle aukeaa lähivuosina uusiakin kaivok-sia, joten tulevaisuus näyttää erittäin hyvältä”, Tolppi tarkentaa.

”TYÖPAIKKA ON VARMA!”Sodankyläläinen ANTERI AIKIO, 18, opiskelee kolmatta vuotta kaivosalalla. Aikio erikoistuu louhintaan ja pää-seekin täysi-ikäisyyden saavutettuaan seuraavaksi työs-säoppimaan kaivokselle. Kaivosala on ollut Aikiolle selvä vaihtoehto jo peruskoulusta asti.

”Useat ystäväni ovat kaivoksessa töissä ja tämä on ollut minulle selvä valinta jo pitkään”, Anteri toteaa.

Koulutukseen Aikio on erittäin tyytyväinen.”Paljon olen oppinut hyödyllisiä kädentaitoja ja oppi

on monipuolista”, kehuu Aikio koulutuksen sisältöä.Oman merkityksen opinnoille antaa myös koulupaikan

sijainti pohjoisessa. Aikio haluaa ehdottomasti asua La-pissa ja aikoo sen vuoksi hakeutua töihinkin esimerkiksi Pahtavaaran kultakaivokselle tai Kevitsan kaivokseen.

”Yksi luokkakaverini meni työharjoitteluun Helsin-kiin, eli töihin voi sijoittua melkein ympäri maailman”, toteaa Aikio, joka itse harkitsee vielä työssäoppimis-mahdollisuutta ulkomailla.

”Siitä olen kuitenkin varma, että armeijan jälkeen menen alalle töihin. Töitä kyllä löytyy varmasti. Tule-vaisuudessa voisin harkita myös jatko-opintoja”, Anteri toteaa tyytyväisenä.

”Töihin voi

sijoittua

melkein

ympäri

maailman.”

Kaivokset Suo-

messa ovat

automaatio-

tekniikaltaan

huippuluokkaa ja työ si-

sältää paljon myös tieto-

jenkäsittelyä. Lisäksi ala

on yksi parhaiten palka-

tuista.

Teksti ja kuvat: Julius Uusikylä

16 I amis

A M I S K E S Ä T Ö I S S Ä

PATRICK SCHUBERT, 17

tarjoilija, Ravintola Perho

ENSIMMÄISENÄ OPISKELUVUOTENAAN Ravintolakoulu Perhon ykköslinjalla PATRICK SCHUBERT on opiskellut niin salin kuin keittiönkin puolella työskentelyä.

”Kun aloitin Ravintolakoulussa, tiesin että haluan kokiksi. Tulevaisuudessa varmaan kuitenkin teen sekä kokin että tarjoilijan töitä.”

Vain harva Perhon oppilaista pääsee oman koulun ravintolaan kesätöihin. Patrickia aktiivisuus auttoi.

”Kyselin heti syksyllä, miten tänne pääsisi töihin. Sain tehdä opiskeluun kuuluvan tarjoilujakson täällä. Sen jälkeen sain kesätöitä.”

Koulutunneilla ei opi kaikkea alalta. Tarjoilu, asiak-kaiden vastaanottaminen sekä drinkkien ja kahvien val-mistus kartuttaa kokemusta.

” Töissä oppii sen miten asiat oikeasti tehdään. Vaik-ka teoria on tärkeää, vasta työn kautta saa kokemusta esimerkiksi asiakkaiden reagointitavoista eri juttuihin. ”

Entä mikä on hauskinta? ”No töiden tekeminen!”

TOMMI SUUNTALA, 18

henkilöauto-

asentaja,

Stara logistiikka

TOUKORANNAN AUTOPAJALLA on rento tunnelma. Täällä kor-jataan Helsingin kaupungin vir-ka-autoja tasaiseen tahtiin.

”Se on hyvä ettei täällä puo-lessa tunnissa tarvitse autoa vääntää valmiiksi. Saa tehdä hommat kunnolla ja tarkasti”, sanoo TOMMI.

Vaikuttaa siltä, että auto-asentajan ammatti on se Tom-min juttu.

” Täällä korjaamolla oppii yk-sityiskohtaisemmin miten hom-mat hoidetaan, kun perusasiat

on koulussa käyty läpi. Niinhän se kaikessa on, oppiakseen hyväk-si jossain asiassa sitä pitää tehdä paljon ja usein.”

Kaikkia autoja eivät asentajatkaan kuitenkaan osaa korjata. ”Jossain rohisee” ja syy jää selvittämättä. Tommin mielestä näin käy kuitenkin harvoin. Ja Staran pajalla hän viihtyy.

ANNI RANTALA, 19

lähihoitaja, Marian sairaala

KUOPIOSTA KOTOISIN oleva ANNI haki kesätöihin pääkaupun-kiin, ja kesätyöpaikka omalta alalta tärppäsi. Hän sai paikan Helsingin Marian sairaalan kotihoito-osastolta.

”Haluan kokeilla eri alueita ja kehittää itseäni”, hammashoi-tajaksi Savon ammatti- ja aikuisopistossa erikoistuva Anni pohtii.

Työpäivät vaihtelevat paljon. Anni käy polkupyörällä asiak-kaiden kotona, joskus parin tunnin perusteellisella käynnillä, joskus vain lyhyesti antamassa lääkehoitoa. Asiakkaiden koh-taaminen välillä vaativaa.

”Joidenkin hoito vaatii psykologista asennetta. Välistä työ on raskastakin”, Anni kertoo.

Kiinnostus sairauksista ja niiden hoidosta vei Annin alalle, jossa hän viihtyy. Parasta on hyvä yhteistyö niin työkavereiden kuin asiak-kaidenkin kanssa.

Täällä on hyvä työporukka. Työkavereina on paljon mu-

kavia iäkkäämpiä miehiä.

Luulin ettei lähi- tai kotihoito olisi mun juttuni. Olen kuitenkin

viihtynyt tässä työssä hyvin.

Patrick Schubertin mielestä kesä-töissä parasta ovat itse työt, työ-

paikan hyvä fi ilis ja työkaverit, joiden kanssa juttu lentää.

Raision seudun koulutuskuntayhtymä RASEKO on varsinais-suomalainen kuuden kunnan omis-tama ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Rasekoon kuuluvat Raision ammattiopisto, Rai-sion kauppaopisto, Naantalin ammattiopisto, Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopisto, Raision oppisopimustoimisto ja Aikuiskoulutuskeskus Timali.

amis I 17

A M I S A S I A A

MARIA TAIPALE

Sentti sentiltä paremminOlympiavuonna olemme saaneet ihastella riman ylityksiä ja ihmisen vauhtia, ennätyksiä sentillä ja sadasosalla. Yhä paremmin, yhä kor-keammalle, eteenpäin. Sitkeästi ja määrätietoisesti sekä omasta te-kemisestä nauttien.

Jokainen amis, joka on jo ehtinyt hankkia työkokemusta, tietää, että piuhan naputus rakennuksella kahdeksan tuntia päivässä, las-tenhoito päiväkodin Siniketuissa tai ruuhkan selvittäminen kaupan kassalla perjantaina viidestä yhdeksään ei ole lasten leikkiä. Työ on työtä, ei aina helppoa ja joskus myös raskasta. Mutta sama amis tietää myös, miltä tuntuu oma tili, vapaus sen vuoksi tehdä ja elää omalla tavallaan, ansaita oma elantonsa ja yrittää kohti huomista. Amis tietää, että omasta ammattitaidosta voi nauttia ja tietää te-kevänsä merkityksellisiä asioita joka päivä.Mitä yhteistä sitten on urheilulla ja työelämällä? Kilpailu. Paitsi että yksilöt kisaavat työpaikoista, kilpailemme myös kansa-kuntana tulevaisuudessa yhä useammilla areenoilla menestyksestä. Aivan lähialueillamme elää satoja tuhansia nuoria, nälkäisiä ih-misiä, joille työmarkkinoiden avautuminen yhä enemmän olisi suuri mahdollisuus. He ovat valmiita tekemään lähes mitä tahansa saadak-seen näyttää kyntensä työmarkkinoilla. He opiskelevat ja tekevät lujasti työtä saavuttaakseen unelmansa. Siksi suomalaisten ammatti-laisten on pidettävä huoli siitä, että ammattitaitomme kestää ver-tailun tulevaisuudessakin.

Suomalainen sisu on ominaisuus, jota kannattaa vaalia. Koulus-sa opettajien on oltava sisua täynnä ja mallina amiksille. Työ-elämä vaatii kestävyyttä ja motivaatiota ponnistella ja tehdä työtä omaksi ja yhteiseksi hyväksi. Haluan lukea tulevan amiksen ajatuskuplasta:”Sentti sentiltä, sekunti sekunnilta parannamme ja takaamme työn jäljen, jota kestää ihastella.”

Maria TaipaleJohtava rehtori, kasvatustieteen tohtoriRaision seudun koulutuskuntayhtymä

eknisesti orientoitunut lapsuus ei kuitenkaan automaat-tisesti tarkoittanut, että Nanette olisi haaveillut tekniikan

alan ammatista. Viidestä siskoksesta toiseksi vanhin - vain minuutin nuorempi kuin kaksoissiskonsa Angelica - ei oike-

astaan edes tiennyt, mitä tulevaisuudeltaan haluaisi.Yläasteen jälkeen Nanette päätyi ammattistartin kautta sähkö-

linjalle opiskelemaan. Silloin lamppu syttyi viimein nuoren tytön otsalohkossa, ja hän ymmärsi olevansa kiinnostunut kone- ja me-tallialasta. Parin viikon kuluttua koulun alkamisesta vapautui hie-nomekaanikkolinjalta opiskelupaikka, jonne Nanette sai siirron.

Vanhemmat kannustivat tytärtään alusta asti, mutta kaverit suhtautuivat aluksi epäluuloisesti Naneten uuteen aluevaltauk-seen. Mitä ihmettä nuori tyttö teki tekniikan parissa? Mielikuva ronskeista, isoista miehistä oli pinttynyt monen tutun ajatuksiin puhuttaessa tekniikasta.

”Pakko myöntää, että itsellänikin oli hieman ennakkoasentei-ta etukäteen. Mutta opintojen ja työharjoittelun myötä olen näh-nyt, että alalla olevat naiset näyttävät kyllä ihan naisilta”, Na-nette naurahtaa.

Myös kavereiden ennakkoluulot karisivat sitä mukaa, kun Na-nette alkoi menestyä koulussa hyvin. Nyt jopa kokiksi opiskeleva hyvä ystävä miettii tekniikan opintoja. Suuntautumisvaihtoehtoja on pilvin pimein. Naneten valitsemalla hienomekaniikkalinjalla tehdään nimensä mukaisesti hienoja töitä; toimintoja joihin ro-botit eivät pysty, kuten juotostöitä.

”Työ on todella millintarkkaa. Jos menee millin kymmenes-osankaan väärin, niin kaikki pitää aloittaa alusta. Se vaatii tie-tynlaista luonnetta, paljon kärsivällisyyttä”, Nanette kertoo. Pie-nistä naisten käsistä ja sormista on sellaisessa työssä hyötyä.

Nanetella on takanaan kaksi työharjottelujaksoa: Katko Oy:ssä ja Planmeca Oy:ssä. Työt erosivat toisistaan sopivasti, ja Nanette sai hyvää työkokemusta erilaisista hienotöistä.

TYTTÖNÄ POIKIEN JOUKOSSALuokkakaverit ovat ottaneet Naneten hyvin joukkoonsa, vaikka hän onkin porukan ainoa tyttö. Nanette kertoo tulevansa muu-tenkin paremmin toimeen poikien kanssa. Tytöt kun saattavat joskus olla, noh, vaikeita. Poikienkin kanssa tosin on omat stres-saavat hetkensä.

”Pelkään ampiaisia ihan oikeasti. Kerran pojat laittoivat am-piaisen muovipulloon ja tulivat sitä ravistamaan pääni viereen”, Nanette muistelee irvistäen.

Vastaavanlaisia kepposia tulee vastaan usein, mutta luokka-kaverit tietävät myös milloin ovat menneet liian pitkälle, ja pyy-tävät anteeksi.

”Poikien kanssa asiat hoidetaan selkeästi ja suoraan, ei puhu-ta selän takana pahaa. Joskus mulle tullaan sanomaan että hei, sulla on tänään liikaa hajuvettä”, Nanette nauraa.

Nanette näkisi mielellään enemmän naisia tekniikan paris-sa. Monipuolisuus kouluissa ja työpaikoilla on hänen mielestään todella hyvä asia.

”Onhan se rikkaus, jos on naisia ja miehiä, suomalaisia ja ulkomaalaisia, yhdessä samassa työpaikassa. Ja aina pitää seurata sitä, mikä oikeasti kiin-nostaa. Ei tänä päivänä kukaan voi tulla sanomaan että jokin työ ei kuulu naiselle”, Nanette toteaa.

A M I S T Y Ö S S Ä

Pienenä Nanette Ojala hoiti aina perheensä teknisiä

ongelmia: jos oli jotain korjattavaa tai säädettävää,

hän oli paikalla. Naneten isoäiti alkoi kutsua tyttöä

milloin teknisesti orientoituneeksi, milloin tekniikan

ihmelapseksi.

Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: Teemu Granström

18 I amis

amis I 19

”Ei tänä

päivänä

kukaan

voi tulla

sanomaan,

ettei jokin

työ kuulu

naiselle.”

20 I amis

A M I S T Y Ö S S Ä

amis I 21

LEPPOISA TUNNELMA vallitsee keravalaisessa kahvilassa. Kol-mekymmentävuotias Juha Rintamäki istuu nurkkapöydässä ja miettii elämää. Elämää, joka on ollut melkoisen vaiherikas. Mie-hen tie on vienyt lapsuusvuosien jälkeen Haukiputaalta Ouluun opiskelemaan ja töihin, Sodankylään armeijaan ja lopulta pää-kaupunkiseudulle.

”Enhän minä nuorena edes tiennyt mitä olisin halunnut tehdä. Päädyin ammattikouluun tietotekniikkalinjalle. Opiskelu-jen ohella tein vartijan töitä, ja se työ veikin mukanaan pitkäksi aikaa”, Juha muistelee.

Turvallisuusala tuli vuosien aikana hyvinkin tutuksi. Ensin tehtiin tilausvartijan hommia Oulussa, ja armeijan jälkeen työt vaihtuivat piirivartiointiin.

”Lopulta aloin miettiä, jos lähtisin Helsinkiin töihin. Oulussa oli rajallisesti töitä tarjolla, etelässä niitä tuntui riittävän.”

JUHA VAIHTOI fi rman sisällä Espooseen. Tarkoitus oli olla vain kesätöissä, vähän kokeilemassa. Hyvistä työntekijöistä oli pää-kaupunkiseudulla kuitenkin pulaa, ja hänet houkuteltiin jää-mään vakituisesti. Työtehtävätkin vaihtuivat vauhdikkaampiin, ja nuori mies pääsi näkemään ja kokemaan kaikenlaista. Jokin turvallisuusalassa kuitenkin tuntui sakkaavan.

”Mietin paljon tilanteita, joissa kohdattiin alkoholisteja, nar-komaaneja tai muita syrjäytyneitä. Kiinnosti, mikä heidän tari-nansa oli ja miksi he olivat siinä tilanteessa. Myös turvalli-suusalan kaupallisuus alkoi vaivata”, Juha kertoo.

Parin vuoden ajan ajatukset kehittyivät. Entä jos saisikin kohdata ihmisiä hieman eri ta-valla, henkilökohtaisemmin? Jos voisi joten-kin auttaa toisia.

NÄIDEN AJATUSTEN pohjalta Juha päätti

hakea Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitokseen. Koulun ovet avautuivat, ja niiden mukana täysin uusi elämä.

”Koulu oli juuri sitä, mitä olin halunnut. Opiskelin aikuis-puolella, ja meillä oli todella hyvä luokkahenki. Kaikki olivat mo-tivoituneita hoitotyöhön.”

Juha erikoistui ensihoitoon, mutta jo alusta asti häntä kiin-nosti mielenterveyspuoli, etenkin nuoret. Työharjoittelujaksot ambulanssissa ja poliklinikalla vahvistivat uuden uran mielek-kyyden.

”Harjoittelun aikana opin paljon vanhemmilta työntekijöiltä. He kertoivat erilaisista tapauksista, joihin olivat joutuneet. Myö-hemmin työelämässä näistä tarinoista oli minulle hyötyä, kun törmäsin vastaaviin tilanteisiin.”

TYÖELÄMÄÄN SIIRTYMISEN jälkeen Juha päätti hakea ammattikorkeakouluun jatko-opintoihin. Sai-raanhoitajakoulu alkoi tammikuussa. Kevään aikana

varmistui myös kauan haaveiltu työpaikka Kellokosken psy-kiatrisessa sairaalassa.

Niin, elämä on muuttunut melkoisesti vuosien varrella. Sen Juha tajuaa nyt, kun kertoo tarinaansa. Vartijasta hoi-

tajaksi, kuin kaksi ääripäätä. Melkoinen näkökulman muutos.

”Työssäni neuropsykiatrisella osastolla näen konkreettisesti, kuinka ihmiset alkavat voida paremmin hoidon edetessä. Usein potilas-hoi-taja –suhde katoaa, ja ollaan vaan ihminen ih-miselle”, Juha sanoo.

Syksyllä Juha siirtyy nuorisopsykiatriselle osastolle vakituiseen työhön. Tällä kertaa työ-paikka ei ahdista, eikä mikään sakkaa vastaan. Nyt hän tietää tekevänsä, mitä oikeasti elä-

mässään haluaa.

Vuosia vartijana työskennellyt Juha Rintamäki päätti tehdä radikaalin

uranvaihdoksen ja haki lähihoitajakouluun. Nyt Kellokosken

psykiatrisessa sairaalassa työskentelevä Juha tietää valinneensa oikein.

Teksti: Helena Hyvönen Kuva: Teemu Granström

22 I amis

Oman kädenjäljen näkeminen innostaa

Ammattikoulun ja työharjoittelun kautta VV-Autoon päätynyt automekaanikko Jarkko Niemi kertoo tekevänsä nyt juuri sitä, mitä aina on halunnutkin.

”Jo työharjoittelusta jäi todella positii-vinen kuva. Työ oli juuri sitä kuin olin odot-tanutkin.”

Niemen työt vaihtelevat päivän ja korjat-tavana olevan auton myötä, mutta mekaani-

set työt kiinnostavat häntä kaikkein eniten. Haastavimpana hän pitää uusista autoista vian määrittämisen silloin, kun vika ei ole aina päällä.

”Vian löytäminen on joskus melkoisen työn takana. Se voi olla sähkövika tai vastaa-va. Onhan se sitten palkitseva tunne, kun sen lopulta paikantaa”, Niemi sanoo.

Ison, merkkikorjaamon etuna Niemi pitää

sitä, että kaikki erikoistyökalut löytyvät var-masti hyllystä. Harvinaisen tapauksen sat-tuessa ei siis tarvitse lähteä metsästämään välineitä. Alalle opiskelevia Niemi haluaa kan-nustaa erikoistumaan.

”Hyvä vinkki on, että kannattaa paneu-tua sähköiseen vianhakupuoleen. Se on tu-levaisuutta.”

Automaalari Laura Sipiläinen aloitti työt VV-Autossa toukokuussa. Sitä ennen hän ehti kar-tuttaa työkokemustaan muutaman vuoden muualla.

”Ihan hyvät fi ilikset on uudessa työpai-kassa. Tietysti on opettelemista esimerkik-si uudessa Symach-kuivatusjärjestelmässä, joka meillä nyt on toisena automaalaamona Suomessa”, Sipiläinen kertoo.

Kuivausjärjestelmä nopeuttaa maalaus-

pinnan kuivumista, mikä puolestaan helpot-taa Sipiläisen työtä: yhden maalauskorjauk-sen voi tehdä päivän aikana alusta loppuun.

Automaalaus alkoi kiinnostaa Sipiläistä jo yläasteella. Hän nautti piirtämisestä ja maalaa-misesta ja haki ammattikouluun automaalari-puolelle. Valintaansa hän ei ole katunut, sillä tarkka kädentyö on juuri hänen hommansa.

”Maalarimestarikouluun olisi vielä kiva mennä. Siihen tarvitsee viiden vuoden työ-

kokemuksen. Sen jälkeen vielä erikoismaala-rimestarikoulu”, Sipiläinen luettelee jatkokou-lutusvaihtoehtoja, jotka häntä kiinnostavat.

Vanhemmilta maalareilta saatuja oppeja Sipiläinen arvostaa.

”Jokaisella maalarilla on vähän oma tyy-linsä, ja heiltä voi poimia aina jotain juttu-ja itselle.”

”Hyvä vinkki on, että kannattaa

paneutua sähköiseen

vianhakupuoleen. Se on

tulevaisuutta.”

”Jokaisella maalarilla on vähän

oma tyylinsä, ja heiltä voi poimia

aina jotain juttuja itselle.”

ILMOITUS

Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: Teemu Granström

amis I 23

Kun opinto-ohjaaja kysyi yläasteikäiseltä Behar Bogujevciltä, mikä häntä kiinnostaa, oli vastaus selkeä: autot. Noin vuosikymme-nen kuluttua Bogujevci on rakentamassa lu-paavaa uraa autokorimekaanikkona.

”Työ opettaa paljon, ja tällä alalla tekniikka kehittyy nopeaa vauhtia. Siksi voi jatkuvasti oppia uutta ja erikoistua”, Bogujevci kertoo.

Jo ammattikoulussa Bogujevci löysi tien-sä VV-Auton leipiin. Ensin hän suoritti työhar-

joittelunsa Turussa, ja armeijan jälkeen seu-rasi perhettään pääkaupunkiseudulle. Hän kehuu työkavereitaan ja ilmapiiriä VV-Autossa, jossa hänet alusta asti otettiin hyvin vastaan.

Nyt useita vuosia Espoon toimipistees-sä työskennelleellä Bogujevcillä on tulevai-suudelle selvät tavoitteet: mestaritutkinnon suorittaminen.

”Se on korkein tutkinto, jonka peltisep-pä voi käydä”, Bogujevci sanoo.

Alun perin Kosovosta kotoisin oleva Bo-gujevci ehti työvuosien välissä käydä rauhan-turvakeikallakin kotimaassaan. Hän kertoo erilaisten kulttuurien ja elämäntilanteiden näkemisen auttavan arvostamaan kaikkea, mikä omassa elämässä on hyvin.

”Me olemme Suomessa hyvin onnekkai-ta. Täällä kuka vain voi tarttua mihin hom-maan haluaa.”

”Me olemme Suomessa hyvin

onnekkaita. Täällä kuka vain

voi tarttua mihin hommaan haluaa.”

VV-Autotalot Oy ja Turun VV-Auto Oy on pää-kaupunkiseudulla ja Turussa toimiva Suomen suurin Volkswagen-, Audi- ja Seat- jälleenmyyjä-ketju. Volkswagen Centerit, Audi Centerit ja Seat Centerit sekä Volkswagen Hyötyautokeskukset ja VV-Vaihtoautomyymälät tarjoavat asiakkailleen kaikki autoliikkeen myynti- ja jälkimarkkinointi-palvelut ja autoalan ammattilaisille monipuoli-sia ja vaihtelevia työtehtäviä. Toimintamme pe-rustana on ammattitaitoinen ja asiakaslähtöinen auton myynti- ja huoltotyö sekä rehti työyhteisö. VV-Autotaloissa työskentelee pääkaupunkiseu-dulla ja Turussa yli 600 autoalan ammattilais-ta. Isoimmat ammattiryhmät ovat mekaanikot, varaosamyyjät, huoltoneuvojat ja automyyjät. VV-Auto kuuluu Kesko-konserniin. Katso avoimet työpaikat: www.vv-auto.fi

www.vv-auto.fi

24 I amisILMOITUS

Uusi työ oli lottovoitto!

Lieksalainen Joni Komulainen, 26, kertoo ot-taneensa tiedon uudesta työpaikasta Metsä Groupilla Joutsenossa vastaan erittäin innok-kaasti.

”Sehän oli 19-vuotiaalle, vasta armeijasta päässeelle pojalle, kuin lottovoitto!”

Sähköalan perustutkinnon suorittanut Komulainen aloitti ensin sähkötöiden paris-sa varmistaen näin yksintyöskentelyluvan ja siirtyi myöhemmin prosessinohjaustehtäviin. Sen jälkeen seurasi vielä paperiteollisuuden ammattitutkinto.

”Olen oppinut töissä paljon. Ammattitai-don ylläpidosta ja sen kehittämisestä huo-lehditaan hyvin. Eri kursseja ja koulutusmah-dollisuuksia on aina tarjolla.”

Vuorotöitä tekevä Komulainen kertoo olevansa todella tyytyväinen työpaikkaan-sa: Metsä Group on luotettava työnantaja, joka tarjoaa kiinnostavia työtehtäviä.

”Kaikki, mitä on sanottu, on kyllä aina pi-detty. Minulle luvattiin vakituinen työ, kunhan hoidan paperiteollisuuden opintoni loppuun. Näin myös tapahtui. Halusin aloittaa sähkö-

alan ammattitutkinnon opinnot, ja siihenkin talo suostui mielellään”, Komulainen sanoo.

Komulainen kertoo sopeutuneensa myös vuorotyöhön hyvin. Siitä saa hyvän korvauk-sen, ja välillä saa pitää pidempiä vapaita. Tu-levaisuudessa Komulaisella on toiveissa ke-hittää ammattitaitoaan vieläkin pidemmälle.

”Metsä Group on luotettava

työnantaja, joka tarjoaa kiinnostavia

työtehtäviä”

KOULUTTAUDU PROSESSINHOITAJAKSIMETSÄ GROUPIIN

Tarjoamme koulutuksen ja työpaikan kehittyväs-sä työympäristössä.

Prosessinhoitajana olet keskeisessä asemassatuotantoprosessiemme laadun ja tehokkuudenvarmistajana.

Koulutamme sinut tehtäviisi yhteistyössä koulu-tuskumppanimme ja tehtaidemme asiantuntijoi-den kanssa. Koulutus kestää puolitoista vuotta ja siihen sisältyy teoria- ja työssäoppimisjaksoja tehtaillamme. Suorittamalla koulutuksen hyväk-sytysti varmistat samalla vakituisen työpaikan johtavassa metsäteollisuuskonsernissa. Koulu-tusajalta maksetaan palkkaa. Haku koulutuk-seen käynnistyy tammikuussa 2013.

Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskon-serni, jonka tuotteet ovat vahvasti läsnä ihmis-ten arjessa ja edistävät hyvinvointia kestävästi.

Metsä Groupin huipputuotteiden pääraaka-ai-neet ovat uusiutuva pohjoismainen puu ja puu-kuitu. Liiketoiminta-alueemme ovat pehmo- jaruoanlaittopaperit, kartonki ja paperi, sellu, puu-tuotteet sekä puunhankinta. Metsä Groupin lii-kevaihto vuonna 2011 oli 5,3 miljardia euroa,ja se työllistää noin 12 500 henkilöä. Konser-nilla on toimintaa noin 30 maassa.

www.metsagroup.com

Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: Ari Nakari

ILMOITUS

”Nostan hattua meidän pomoille ja työkavereille:

yhteishenki on jotain aivan

käsittämätöntä. Kaikki auttavat

toisiaan. Työkavereihin voi oikeasti luottaa, ja meillä on aina hauskaa töissä!”

Turvallisuusalalla työskentelevä kaveri sai merkonomiksi valmistuneen Susanna Syr-jän, 25, hakeutumaan Securitakselle töihin. Työskenneltyään ensin pari vuotta tilausvar-tijana ja monikohdeosaajana eri aulakohteis-sa Syrjä siirtyi Leppävaaran Quartetto Busi-ness Parkin aulavartijaksi.

”Ajattelin ensin, että minulla on täällä tyl-sää, koska olin tottunut nopeasti vaihtuvaan työhön. Kun aloitin työskentelyn Quartettos-sa, tämä oli aivan uusi kohde”, Syrjä kertoo.

Syrjä viihtyi kuitenkin kohteessa ja tuli etenkin asiakkaan kanssa hyvin toimeen. Viime vuoden syyskuussa Syrjä ylennettiin kohteen site supervisoriksi. Esimiestehtävät nostivat työn haastetasoa roimasti.

”Ennen pystyin aina välittämään ongelma-tilanteet eteenpäin. Nyt minä olen se, kenelle soitetaan, kun on ongelmia, ja minun täytyy tietää ratkaisut niihin”, Syrjä naurahtaa ja lisää, että onneksi Securitas tukee häntä työssään hyvin. Aina voi soittaa toimistolle, jos on tarve.

Tylsää ei koskaan pääse olemaan, sillä Syrjän työpäivät voivat olla hyvin vaihtele-via - hänelle kuuluu kirjo erilaisia hommia aina asiakassuhteiden hoidosta paperin li-säämiseen tulostimeen.

”En koskaan voi etukäteen tietää mitä teen minäkin päivänä. Tilanne muuttuu aina, kun puhelimeni soi”, Syrjä hymyilee.

Securitas on Suomen johtava turvallisuuspalvelu-yritys. Tuotamme monipuolisia, laadukkaita ja yksilöllisiä turvallisuuspalveluja yrityksille, yhtei-söille ja julkisen sektorin tarpeisiin. Toimintammepääalueina ovat vartiointi- ja hälytyskeskus-palvelut.

Toiminnan kulmakiviä ovat toimiminen lähellä asiakasta, asiakkaan toimintaympäristön ja tarpeethyvin tunteva, kokenut henkilöstö sekä oikein mitoitetut turvallisuuspalvelut.

Tarjoamme monipuolisia ja vaihtelevia työtehtä-viä. Osaamisesi ja kiinnostuksesi mukaan Securi-taksella voi työskennellä erilaisissa työympäris-töissä ja työtehtävissä. Halutessasi voit laajentaa osaamisaluettasi ja toimia useammassakin työ-tehtävässä.

www.securitas.com/fi /fi /

Aina hauskaa töissä

Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: Johanna Kannasmaa

ILMOITUS

Innolla uuteen työhön

Sähköalalla uransa tehneet eno ja setä saivat Teemu Tirkkosen, 19, kiinnostumaan samas-ta työstä. Yläasteen jälkeen opiskelupaikaksi varmistui Juhannuskukkulan ammatti-insti-tuutti. Kolmannen opiskeluvuoden työhar-joittelujakso toi nuoren miehen Turku Ener-gialle hommiin.

”Täällä pääsee tekemään enemmän kor-keajännitetöitä, esimerkiksi sähköverkon ra-kentamista. Itseäni kiinnostaa juuri ilmajohto- ja maakaapeliasennukset”, Tirkkonen kertoo.

Isona yrityksenä Turku Energia tarjoaa hyvin työmahdollisuuksia. Tirkkonen toimii tällä hetkellä sähkölaitosasentajaharjoitteli-

jana, joten monet asiat ovat vielä oppimisvai-heessa. Intoa kuitenkin riittää, ja uudet asiat lisäävät työmotivaatiota.

”Ei täällä ole mitään huonoja puolia. Työ-maa vaihtuu joka päivä, ja työtehtävät on sel-laisia ettei niitä joka päivä muuten tulisi vas-taan. Kaikki tänne töihin tulevat sähköasentajat käyvät automaattisesti kahden vuoden säh-kölaitosasentajan oppisopimuskoulun, jota ei kovin monessa paikkaa voi edes suorittaa.”

Tähän mennessä haastavimpana työteh-tävänä Tirkkonen muistaa tilanteen, jolloin eräästä muuntajasta hajosi eristin, ja sähkö-pylvään pää syttyi kipinöistä tuleen. Tuli kiire

lähtö, ja aiemmat työtehtävät saivat jäädä odottamaan.

”Onneksi ei tarvinnut pylväskengillä kii-vetä, vaan pääsimme nosturiautolla turvalli-sesti pylvään päähän”, Tirkkonen muistelee. Kohteessa tehtiin hätäpaikkaus, ja myöhem-min vaihdettiin eristin.

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat nuorel-la miehellä hyvin selvillä: loppuvuosi kuluu töissä Turku Energialla, ja tammikuussa Teemu astuu varusmiespalvelukseen. Armeijan jäl-keen Tirkkonen haluaa palata takaisin töi-hin ja siirtyä jossain vaiheessa ammattikor-keakouluun sähköinsinööriopintojen pariin.

Turku Energia kuuluu Varsinais-Suomen johtaviin sähkön ja lämmön myyjiin. Toimintaan kuuluu myös energiaverkostojen ja energiatuotantolai-tosten kehittäminen, rakentaminen ja ylläpitämi-nen. Turku Energia Sähköverkot Oy vastaa sähkön-siirrosta Turussa, konsernin sähköverkko-omai-suuden hallinnasta sekä sähköverkkopalveluista.

Turku Energiassa työskentelee 320 energia-alan osaajaa monipuolisissa alan työtehtävissä ja pa-nostamme nuoriin ja yhteistyöhön oppilaitosten kanssa. Näin varmistamme, että alalle saadaan uusia osaajia nyt ja tulevaisuudessa. Työskentelyn ja opiskelun yhdistämisestä hyötyvät niin työn-antaja kuin työntekijäkin. Opiskelija saa kuvan siitä, millaista työskentely Turku Energialla on, ja me pääsemme tutustumaan potentiaalisiin uusiin energia-alan osaajiin.

www.turkuenergia.fi

”Työmaa vaihtuu joka päivä, ja

työtehtävät ovat sellaisia, ettei niitä joka päivä muuten

tulisi vastaan.”

Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: Teemu Granström

ILMOITUS

Siisti työpöytä ja kollegoiden vitsailu terveh-tivät avainasiakasmyyjä Anssi Kauppista, 28, SLO:n toimistotiloissa Vantaalla. Työkaverei-den rennot heitot antavat piristystä päiviin, ja Varkaudesta kotoisin oleva Kauppinen ker-tookin kotiutuneensa hyvin pääkaupunkiseu-dulle ja SLO:n hommiin.

”Meillä on hyvä työporukka ja viihdyn hyvin töissä. Työtehtävät ovat mielekkäitä ja haastavia”, Kauppinen hymyilee.

Suunnitteluinsinöörinä ennen SLO:ta toi-

minut Kauppinen kehuu nykyisen asemansa sosiaalisuutta: työ on itsenäistä, mutta siinä pääsee tapaamaan asiakkaita ja liikkumaan toi-miston ulkopuolella. Myös vastuuta annetaan.

”Luulin ehkä jotakin tietäväni, kun aloitin työt, mutta tässä parin vuoden aikana olen huomannut, miten paljon olen oppinut. Vas-tuuta ja haasteita on sopivasti. Eikä kukaan kerro minulle että tänään teet näin, vaan suun-nittelen aikatauluni ja työni itse. Tärkeintä on, että hommat hoituu”, Kauppinen kertoo.

Tulevaisuus sähköalalla näyttää lupaaval-ta: ledit, sähköautot, ja muut sähkötekniset laitteet yleistyvät, ja uusia tekniikoita kehi-tetään jatkuvasti. Mahdollisuus edetä ja ke-hittyä ovat rajattomat.

”Kovin paljon tulevaisuuteen en elämää-ni suunnittele, mutta kyllä tietysti kiinnostaa edetä uralla. Joku pomon paikka voisi tulevai-suudessa olla mukava”, Kauppinen naurahtaa.

SLO Oy on Suomen johtava sähkö- ja teletarvik-keiden tukkuliike. Palvelemme sähköurakoitsijoi-ta, sähkönjakelu- ja teleyhtiöitä, verkonrakennus-yhtiöitä, teollisuusyrityksiä ja julkisyhteisöjä 35 toimipisteessä Suomessa. Yli viidensadan maail-man johtavan tavarantoimittajan ansiosta asiak-kaamme saavat käyttöönsä kilpailukykyisimmät tuotteet sekä SLO:n tarjoaman asiantuntemuk-sen ja logistiset palvelut.

Yrityksemme palveluksessa työskentelee 450 hen-kilöä. Kuulumme kansainväliseen Sonepar-yhty-mään, joka on maailman johtava sähkötarvike-tukkualan yritys 33 000 työntekijän määrällä.

Tarjoamme sinulle alan suurimpana toimijana näköalapaikan suomalaiseen ja tehtävästäsi riip-puen myös kansainväliseen sähkötarviketukku-kauppaan. Olet sitten urasi alussa oleva nälkäi-nen myynnin tai teknisen alan ammattilainen, tai alalla jo kannuksesi hankkinut vahva osaaja, tarjoamme sinulle paljon mielenkiintoisia töitä ja haasteita.

www.slo.fi

Sopivasti vastuuta ja haasteita

Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: Hanna Koikkalainen

”Parin vuoden aikana olen huomannut,

miten paljon olen oppinut.”

Teksti: Helena Hyvönen | Kuva: MTV3 ja Mikko Rasila

28 I amis

Ilmiö. Suomen Adele. Innostavin artisti sit-ten Beyoncén. Näillä sanoilla on kuvattu Suomen tuoreinta Idols-voittajaa. Mutta kuka oikein on Dian-dra Flores – tyttö, jota hehkuttaa jopa maailmankuulu lau-lunopettaja David Lee Brewer?

illä tu a utta

an-

pa au-d

amis I 29

Kuv

a: M

TV

3

30 I amis

” Unelmia pitää olla. Ilman unelmia ei olis Idolsiakaan, tai mitään.

Mä unelmoin ja haaveilen, ja sanon ne ääneen. Omia haaveita ei tarvitse hävetä. Sitten tehdään töitä haaveiden eteen.”

vaikea uskoa, etteikö Diandra olisi ponnistanut menestykseen jollain muullakin keinolla.

Diandra puhuu Idolsista innosta puhkuen. Hän kehuu kaikkia tuo-tannossa mukana olleita ihmisiä ja kanssakilpailijoitaan.

”Kaikki oli ihan satumaailmaa siellä!”Diandra tunnustaa tykkäävänsä räpistä. Kun Cheek saapui vieraile-

vaksi tuomariksi Idolsiin, Diandra ei meinannut uskoa sitä todeksi. Hän tekisi mielellään vaikka dueton räppärin kanssa, jos sellainen mahdol-lisuus tarjoutuisi.

Live-esiintymiset olivat Diandralle Idolsin parasta antia, vaikka tuo-mareiden kommenttien kuuleminen jännittikin.

”Ensin jännittää sitä omaa esiintymistä, ja sitten sen jälkeen pitää yleisön ja kameroiden edessä kuulla kommentit. Siitä ei pääse pakoon minnekään. Olihan se hienoa, kun tuomarit tykkäsivät esityksestä, ja varsinkin kun kuuli aika isoja sanoja sanottavan.”

Finaalissa tuli sitten jopa itku esiintymisten välissä ja jälkeen – mutta puhdas onnen itku. Täysi Jäähalli, mikä artistin unelma.

Kokenut esiintyjä Diandra oli toki jo ennen Idolsia: hän on esiinty-nyt useissa näytelmissä kuten Kultakutri, Punahilkka ja Prinsessa Ruu-sunen. Ti-Ti Nallessa hän esiintyi aikoinaan siskonsa kanssa, ja lapsille suunnattu Staraoke-laulukilpailukin tuli voitettua.

SOITTO Saksasta tuli Idols-voiton jälkeen täytenä yllätyksenä – har-vemmin nuoret suomalaiset laulajat saavat kutsuja kuuluisan laulun-opettajan tunneille.

”Se oli aivan mahtava viikko. Intensiivisesti työskenneltiin, juteltiin paljon ja pidettiin pitkiä tunteja. Opeteltiin hengitystekniikoita, vokaa-lien puhtaasti lausumista ja alaääniä”, Diandra huokaa.

Viikko poissa Suomesta oli Diandralle myös ihana hengähdystau-ko. Saksassa kukaan ei tunnistanut häntä eikä tullut pyytämään nimi-kirjoituksia.

”Vaikka mä kyllä tykkään jutella ihmisten kanssa. Ei mua haittaa, jos tullaan pyytämään nimikirjoitusta. Kannan aina promokortteja mukana juuri siitä syystä, kun joskus tytöt pyytävät nimmaria vaikka kauppakuit-tiin. Vaikka joskus olisi vähän huonompi päivä, niin mietin aina miltä

itsestäni tuntuisi jos oma idolini olisi epäkohtelias minua koh-taan”, Diandra selittää.

Lady Gaga ja Beyoncé kuuluvat Diandran suuriin idoleihin. Hän ihailee heidän kykyään olla kokonais-

valtaisesti viihdetaitelijoita: vaikka laulaminen on tärkein osa, myös tanssi ja esiintymistyyli vai-

kuttavat yleisön viihtyvyyteen. Kokonais-valtaista viihdyttämistä Diandrakin halu-aisi oppia enemmän.

Ehkäpä juuri siksi David Lee Brewerin oppiin pääseminen oli lottovoitto. Ko-

kenut tähtien luotsi tietää kyllä, mitä menestymiseen tarvitaan. Mies itse vakuuttui Diandran kyvyistä ja mah-dollisuuksista valloittaa kansainvä-liset areenat. Hän kehuu eritoten Diandran kurinalaista työmoraa-lia. Myös keskustelut kotimaas-

ta jäivät laulunopettajan mieleen.”Diandra on syvästi ylpeä isän-

maastaan. Hän puhui paljon Suomen kauneudesta ja rikkaasta musiikkiperin-

teestä, kuten Sibeliuksesta. Hän haluaa, että suomalaiset voisivat olla ylpeitä hänestä”, Lee Brewer kertoo.

”Aion tehdä kaiken vallassani olevan taatakseni Diandran menes-tyksen.”

Kovia lupauksia kovalta menestyksen tekijältä. Diandra on onnistu-nut vakuuttamaan ehkä juuri sen henkilön, joka voi todella tehdä hä-nestä kansainvälisen viihdealan ammattilaisen.

Seuraavaksi pitää vain vakuuttaa koko maailma.

Hei, tunnustetaan ihan rehellisesti: Suomi on jo jonkin aikaa kärsinyt Idols-ähkystä. Liian monta tuotantokautta ja liian monta tähteä, jotka jäävät unholaan ensimmäisen levyn

jälkeen. Mitä tapahtui Ari Koivuselle tai Pete Parkkoselle? Voiko Suo-men Idols edes tuottaa mitään kestävää tai kansainvälisesti merkittävää?

Sitten hyvinkääläinen Diandra Flores astui tuomareiden eteen Hel-singin koelauluissa ja jätti esityksensä päätteeksi kaikki neljä tuomaria haukkomaan henkeään.

Toukokuussa City-lehti julisti, että Idols-kilpailu täytyy keskeyttää, koska muilla kilpailijoilla ei ole mitään mahdollisuuksia.

Ennenkuulumatonta.

”DIANDRAN ääni kantaa sisällään viisautta, joka ylittää hänen ikänsä. Hänen tapansa käyttää sanoja on erityislaatuinen. Beyoncélla oli nämä samat piirteet”, kertoo laulunopettaja David Lee Brewer.

Lee Brewer on valmentanut lukuisia huippulahjakkaita laulajia uran-sa aikana, ja Beyoncé on heistä ehkä tunnetuin. Berliinissä asuva Lee Brewer kuuli Diandraa ensi kertaa työskennellessään suomalaisen jazz-pianisti Jarkko Riihimäen kanssa – ja menetti sydämensä. Hän otti yh-teyttä Suomeen ja pyysi Diandraa luokseen laulutunneille.

”Maailmassa on paljon ihmisiä, joilla on taitoja ja ääntä, mutta kai-killa ei ole ’sitä jotain’. Se jokin on sielussa, esiintyjän silmissä, ja viimei-seksi kurkussa. Diandralla on tätä kaikkea”, Lee Brewer sanoo.

Viikon työskentely nuoren suomalaislaulajan kanssa vakuutti Lee Brewerin. Hän sanoo seisovansa Diandran takana loppuun asti. Hän ker-too arvostavansa Diandran kovaa työmoraalia: Diandra ei vain halua olla laulaja ja tähti, hän haluaa olla loistava ja kehittyä jatkuvasti.

KUN Diandra puhuu musiikista, hänen silmänsä tuikkivat ja hymy karkaa korviin asti. Ei jää epäselväksi, että tässä keskustellaan nyt ras-kaansarjan musiikkihullun kanssa.

Kolmevuotiaana Diandra ilmoitti äidilleen, että haluaa aloittaa mu-siikkiharrastuksen. Parin vuoden kuluttua hän päätti siirtyä viuluun. Musiikkileirit, lastenteatteriesiintymiset ja musikaalit kulkivat muka-na vuodesta toiseen.

Musiikki oli alusta asti ainoa vaihtoehto.Päiväkodista Diandra muistaa henkilön, joka ei ollut

aivan samaa mieltä. Lastentarhan opettaja haastat-teli lapsia vuorotellen, ja heistä kirjoitettiin iso ”lehtijuttu” seinälle. Haastattelussa Diandralta kysyttiin, mikä hän haluaa olla isona.

”Vastasin, että haluan olla tähti-laulaja. Siihen opettaja totesi, että eihän se ole mikään oikea ammat-ti. Hän kysyi, minkä oikean amma-tin haluan”, Diandra muistelee.

Pienen tytön sydän jätti yhden lyönnin väliin, kun pettymys iski. Eikö laulaja olekaan oikea am-matti? Eikö minusta voikaan tulla laulajaa? Mutta olihan Ti-Ti Nallen Riitta-tätikin tähtilaulaja!

Minusta tulee laulaja, oli se oikea ammatti tai ei, nuori tyttö päätti lopulta.

”Unelmia pitää olla. Ilman unelmia ei olis Idolsiakaan, tai mitään. Mä unelmoin ja haaveilen, ja sanon ne ääneen. Omia haaveita ei tarvitse hävetä. Sitten tehdään töitä haaveiden eteen, ja ehkä jotkut onnistuu, jotkut ei”, Diandra sanoo.

NO, se suurin unelma ainakin on nyt toteutunut: Diandra on kovaa vauhtia kipuamassa maailman maineeseen. Tähtilaulajaksi.

Itse hän on sitä mieltä, että ilman Idolsia ei olis nyt tässä. Mutta kun hänen esiintymistään katselee ja hänen ääntään kuuntelee, on

amis I 31

Kuv

a: M

ikko

Ra

sila

32 I amis

A M I S H A R R A S T A A

amis I 33

Huimaa akrobatiaa, tarkkaa tikarinheittoa tai haastavaa taikomista: perinteiset sirkustaidot ovat nyt kaikkien tavoiteltavissa. Sirkuskouluja löytyy jo monelta paikkakunnalta Suomessa, ja kuka tahansa voi ilmoittautua alkeiskursseille.

Muistatko, kun kävit ensimmäisen kerran sirkukses-sa? Klovnit, akrobaatit ja tietysti eläimet lumosi-vat sinut taianomaisella esiintymisellään. Ajatte-lit, että tämä on jotain hyvin erikoista. Maailma,

joka suurimmaksi osaksi on suljettu muulta maailmalta – vain esiintymisiltoina voi nähdä välähdyksen salaisuuksista.

Pitkään sirkus olikin juuri tätä: suljettu yhteisö, jonne lä-hinnä synnyttiin, ja jonka perinteitä vaalittiin. 1970-luvulla perustettiin ensimmäisen kerran avoimia sirkuskouluja, mikä avasi sirkusmaailman myös ulkopuolisille.

Nykyisin sirkusta voi harrastaa kuka vain, missä vain. Vaik-kapa Circus Helsingin treenitiloissa Vallilassa.

”Kaikki vauvasta vaariin voivat tulla tänne”, kertoo sir-kusopettaja Karoliina Kaitanen, 20.

Kaitanen esittelee entisen VR:n tiloja, jotka on muu-tettu monipuolisiksi treenitiloiksi. Paikalle on saa-punut esiintyvän ryhmän jäseniä vapaaehtoisiin harjoituksiin. Ryhmä on vähän vajaa, sillä osa lähti edellisenä päivänä Sveitsiin esiintymään.

Sirkuksen harrastamiseen ei tarvita mi-tään erikoisia taitoja, sillä harjoitukset aloi-tetaan yksinkertaisista liikkeistä kuten ku-perkeikoista ja käsilläseisonnasta. Taitojen, notkeuden ja kestävyyden kasvaessa pääsee treenaamaan vaativampia asioita.

”Sirkuksessa mukavaa on se, että vaikka olisi loukkaantunut, niin voi aina treenata jotain. Jos

on jalka kipeä, voi jonglöörata, tai jos käsi on kipeä, voi olla vaikka trampoliinilla”, Kaitanen kertoo.

Kaitanen siirtyi itse sirkusharrasta-jaksi telinevoimistelun parista noin viisi vuotta sitten. Hän pitää sirkusta haus-kempana ja monipuolisempana harrastuksena kuin voimistelua.

”Parasta tässä on, kun pääsee kokeilemaan omia rajojaan ja näkee, mihin oma kroppa pystyy.”

Kaitanen haluaa rohkaista jokaista kiinnostunutta kokeile-maan sirkusta. Hänen mukaansa eniten tarvitaan halua ja rohke-utta opetella asioita, fyysinen kunto kehittyy sitten siinä mukana.

Circus Helsingin tiloista löytyy tarvittavia välineitä aina trapetsista trampoliiniin. Kesällä harjoituksia on aika har-

vakseltaan, mutta syksyllä alkaa taas uudet kurssit. Esiintyvät ryhmät harjoittelevat vapaaehtoises-ti myös kesäisin.

Yksi olennainen osa sirkusta on esiintymi-nen – jos sitä ei halua, on vähän vaikea har-rastaa. Ihan oikeaan sirkukseen ei helposti pääse, mutta esiintymisiä on usein esimer-kiksi pikkujouluissa ja yritystapahtumissa. Ryhmät kiertävät myös kansainvälisiä sir-kus-festivaaleja.

”Kyllä muutamat tyypit ovat päässeet ul-komaillekin opiskelemaan”, Kaitanen toteaa.

”Parasta tässä on, kun pääsee

kokeilemaan omia rajojaan

ja näkee, mihin oma kroppa

pystyy.”

Teksti: Helena Hyvönen * * Kuvat: Teemu Granström

TRAPETSILLA

TAITEILLEN tja a

e.

örata, tai jos käsitrampoliinilla”,

rkusharrasta-rista noin viisi sirkusta haus-

mpana harrastuksena kuin voimistelua.

u Granström

34 I amis

K A N S A I N V Ä L I N E N A M I S

Sawas dee ka!

Terveiset täältä ”hymyjen maasta”! Tänne Thaimaahan kuuluu hyvää. Olen nyt asunut täällä kolmisen

kuukautta, joten seitsemän kuukautta on vielä jäljellä. Tällä hetkellä Thaimaassa on sadekausi, joten jotkut päivät eivät ole niin kuumia (VAIN vajaa 30 astetta).

Thai-kulttuuri alkaa pikkuhiljaa takoutua päähän, mutta samaa ei voi sanoa kielestä, jota tosiasiassa on suhteellisen helppo puhua.

Kouluni Yothinburana (www.epyothin.com) on noin reilu 3000 op-pilaan koulu (tarvitseeko edes mainita, että omaksi onnekseni

olen ainoa blondi?). Normaalipäivinä herään kello 5 ja lähden

kouluun noin kuudelta. Koulupäivä alkaa koulussani 7.30 aamuseremonialla, mikä kestää yleensä puolisen tuntia (joskus ol-laan istuttu tihkusateessa yli tunti…). Ensimmäinen oppitunti alkaa 8.10 ja tun-nit kestävät 55 minuuttia. Koulupäivät loppuvat joko 15.30 tai 16.25. Maanantai on poikkeus, koska tytöt pääsevät sil-loin jo klo 11 poikien Military trainin-gin takia. Sitä ennen on koulusta mahdo-ton lähteä ilman Head teacherin lupaa ja portista ulossaattoa (koulun portilla on vartijat).

Uusia ihmis iä ja ihanaa ruokaa

Koulukaverit ovat ihan mahtavia! To-della monet tervehtivät, hymyilevät ja ovat ystävällisiä joka kerta tavates-sani heidät. Opiskelen englanninkie-len lisäksi muun muassa Thai boxingia, Ranat Ek:n (eräänlainen lyömäsoitin) soittamista, kokkausta, fencingiä, thaikieltä ja 3D:tä.

Tutustuttani moniin ihmisiin parem-min, huomaan, etteivät nämä thaimaa-laiset nuoret niin kamalan erilaisia olekaan... säädyllisempiä ja pidätty-väisempiä ainoastaan. He myös osaavat kunnioittaa vanhempia

Hyriassa liiketaloutta opiskeleva Maria Tanhuanpää lähti toukokuussa 2012 vaihto-oppilaaksi Bangkokiin, Thaimaahan. Maria raportoi kuulumisiaan vielä ensi keväänä, kun vaihtovuosi on lähes ohi. Kuvat Marian kotialbumista.

amis I 35

ihmisiä ja opettajia. Koulun sään-töihin kuuluu pukea päivittäin koulupuku, pitää pitkät hiukset kiinni, olla ilman koruja/meikkejä ja kunnioittaa opettajia.

Ruoka täällä on noin 100 kertaa parempaa kuin Suomessa ja tulisuu-teenkin alkaa jo tottua. Koulus-sa on monta eri kojua, mistä voi ostaa ruokaa noin 20-25 thb hin-taan (noin 0.5 euroa).

Koti-ikävää en ole potenut lähes ollenkaan. Tietty kaverei-ta ja perhettä on ikävä, mutta jutteleminen ja kuulumis-ten vaihto onnistuu helposti Skypen ja Facebookin välityksel-lä. Usein viikonloppuisin vietetään aikaa muiden vaihtareitten kanssa shoppailemalla tai vaan hengaillaan jonkun luona, ellei ole muuta menoa perheen kanssa. Perheeseeni kuuluu isä, äiti, 12-vuotias pikkusisko, 19-vuotias isoveli, joka asuu vain vii-konloput kotona, sekä isoäiti ja isoisä.

Koulupuvun käytöstä vielä sen verran, että aluksi ajattelin sen olevan kamalaa, mutta nyt kun ainoa vaatetusongelma aamusin on se, onko puhtaita sukkia jäljellä tai onko paidat silitetty, on suhteellisen helppoa pukea koulupuku päälle.

Eipähän ainakaan ole niitä kuuluisia vaatekriisejä joka aamu...

Rongrean san sanook lae judruemton kong wigrit seaupa ;) eli Hauskaa koulunalkua ja vaatekriisejä! ;)

Terveisin

Maria

36 I amis

Millainen on tyylikäs poika?

Pipo pitää olla ja farkut. Ei collegepöksy-jä, vähän tatuointeja. Farkut ja huppari, sil-lai rennosti.

Ruutukuvioinen kauluspaita, niitä mä rakastan.

Haluttas kysyä, että mitä niitten päässä liik-kuu? Mutta kysytäänpä, että mikä poiki-en mielestä tekee tytöstä epämiellyttävän?

Ällöttävää on, jos tytöllä on liikaa lävärei-tä naamassa.

Miksi naisilla on niin paljon kenkiä ja lauk-kuja?

Kun on erilaisia vaatteita, niin muut asut eivät natsaa aina kaikkien kanssa. Sopi-va määrä kenkiähän on 20 paria, se on hy-väksyttävä määrä eikä edes paljon. Ne ovat käyttökenkiä.

Laukkuja mulla on 30 ja ne on vaan käsi-laukkuja. Tytöt eivät käytä reppuja!

Mitä pojat ajattelevat sellaisista tytöistä, jotka menevät eka treffeillä sänkyyn?

Eka treffeillä ei ole välttämätöntä mennä sänkyyn. Tulee muuten aika epävarma käsi-tys, että onko tyttö kunnollinen vai ei. Oikea hetki täytyy olla sama molempien mieles-tä. Siihen voi mennä pitkäkin aika, mutta se on kahdenkeskinen juttu.

Kuvitus: Ville Salonen

Kysyjinä ja vastaajina Etelä-Savon ammattiopiston opiskelijat.

A M I S I H M I S S U H T E E T

amis I 37

Tutustu faktatietoon sukupuolitaudeista ja seksuaaliterveydestä alla. Välitä itsestäsi ja kumppanistasi ja muista ehkäisy! Lisä-tietoja saat terveyden-hoitajaltasi.

suojaudu!Tunteet kuumana –

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, julkaisuthttp://pilleri.spt.fi

Klamydiatartuntoja oli 800 tapausta enemmän kuin vuonna 2010. Naisten osuus tartunnan saaneista oli 59 %. Suurin osa tartunnoista todettiin 15–24-vuo-tiailla naisilla ja 20–29-vuotiailla miehillä. Tartun-noista 32 % todettiin alle 20-vuotiailla.

TippuriTapauksia Suomessa

vuonna 2011 288 kpl. 70 % tippuritartunnan saaneista

oli miehiä, ja 1/3 tartunnasta oli saatu miesten

välisessä seksissä.

Kuppatapauksia 179.176 uutta hiv-tartuntaa,

64 % tartunnoista todettiin miehillä ja 36 % naisilla.

56 % hiv-tartunnoista todettiin ulkomaalaisilla.

Kondylooma on Suomen yleisin

sukupuolitauti ja varsinkin nuorilla erittäin

yleinen. Tartuntoja on arvioitu olevan Suomessa vuosittain

noin 20 000.

Noin 20 % väestöstä on

sukupuoli-herpes.

Amislaisista 62 % on ollut yhdynnässä ja jopa 86% on saanut suudella

toista ihmistä suulle.

Ehkäisymenetelmistä suosituin amisnuorten keskuudessa on kondomi, jota suosii 45 % amislaisista. Kuitenkin 87% tietää, että vain kondo-

mi suojaa sukupuolitaudeilta.

Klamydia-tapauksia

ilmoitettiin 13 662.

Kuvitus:

Tea

Tau

riai

nen

38 I amis

A M I S I H M I S E T

≥≥ ELISA SUOMINEN hakeutui aikoinaan työharjoitteluun Etelä-Savon ammattiopistoon (Esedu), koska halusi työskennel-lä nuorten parissa. Harjoittelu poiki työpaikan yhteisöpedagogina, ja nyt Elisa tekee arvokasta työtä opiskelijoiden hyvinvoin-nin ja viihtyvyyden eteen.

Mutta mitä yhteisöpedagogin työ pitää sisällään?”Minulla on neljä päätehtävää: opiskelijayhdistystoi-

minnan, harrastetoiminnan sekä tutortoiminnan ohjaami-nen ja kehittäminen sekä tapahtumatuotanto. Näitä kaikkia py-ritään järjestämään ja hoitamaan kymmenessä yksikössämme”, Elisa kertoo.

KONKREETTISTA TEKEMISTÄ

Yhteisöpedagogin työn päätavoite on Elisan mukaan lisätä opis-kelijoiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Joissakin oppilaitoksissa tehtävää hoitaa opiskelijakoordinaattori tai jopa äikän ope oman työnsä ohessa. Esedussa on priorisoitu toisin.

”Mielestäni Esedu on edistyksellinen, kun resurssia on annet-tu näiden asioiden hoitamiseen. Pyrimme yhdessä aktivoimaan nuoria, jotta he saisivat toteuttaa kivoja juttuja. Näin myös hy-vinvointi lisääntyy”, Elisa iloitsee.

Nuorten palaute toiminnasta on ollut hyvää. Moni iloitsee siitä, että koulussa ylipäätään tapahtuu jotain.

Siinä, missä koulun nuorisotyö usein tehdään yksilön hyväk-si, pyrkii Elisa tekemään hommia koko porukan eteen. Esedussa

Teksti ja kuva: Petra Pulkkinen

Onnellistenamistenpuolesta

pyritäänkin luomaan opiske-lijoille toimintaa, joka olisi mu-

kavaa ja ilmaista. ”Amiksessa opiskelevat tekevät mie-

lellään käytännönläheistä työtä. Tähtääm-me siis yhdessä konkreettisiin tuloksiin, jotka

syntyvät pitkälti hyvän tsempin ja yhteistyön voi-min. Olemme tehneet yhdessä opiskelijoiden kanssa

paljon asioita ja esimerkiksi oman taukotilan rakenta-minen on ollut nuorille palkitsevaa puuhaa”, Elisa kertoo.

ELÄMÄ ON IHANAA!

Työssään Elisa kohtaa nuorten iloja ja surujakin. Tämän päivän il-miöihin, esimerkiksi kiusaamiseen ja syrjäytymiseen, on Esedus-sakin haettu yhdessä eväitä.

”Olemme kouluttaneet vertaissovittelijoiksi nuoria. Myös yh-teisölliset tapahtumat usein auttavat nuoria löytämään ystäviä ja ryhmäytymään. Jos jokaisella olisi edes yksi kaveri, olisi maa-ilma paljon mukavampi paikka”, Elisa tuumii.

”Hyvä fi ilis on myös molemminpuolista vuorovaikutusta. Kyllä viihtyminen täällä vaatii työtä molemmilta osapuolilta, niin nuo-rilta kuin koulun henkilökunnaltakin.”

Hyvän yhteishengen eteen Elisakin töitä tekee, vaikka teke-misen ja opiskelun ilo kumpuaakin tietysti nuoresta itsestään. Koulun harrastetoimintaankin pääsevät mukaan ilmaiseksi kaik-ki halukkaat.

”Elämä on ihanaa ja toivoisinkin, että nuoret osaisivat naut-tia siitä arjesta sellaisenaan.”

amis I 39

”Elämä on ihanaa ja

toivoisinkin, että nuoret osaisivat

nauttia siitä arjesta

sellaisenaan.”

OPPILAITOS Etelä-Savon ammattiopisto

TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kolmella eri paikkakunnalla, yhteensä 12 toimipistettä.

OPISKELIJAMÄÄRÄ noin 8500 vuodessa (nuoria yli 2500, aikuisia noin 6000)

HENKILÖKUNTA noin 530, joista opetustehtävissä noin 300 henkilöä

KOULUTUSALAT:

Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala

FA

KTA

40 I amis

Teksti ja kuvat: Niko Haaranen

VISA POLLARI, 17, opiskelee Kainuun ammattiopistossa ICT-asen-tajaksi ja käy samalla lukiota. Kuhmosta kotoisin oleva Pollari asuu opiskeluaikanaan Kainuun ammattiopiston opiskelija-asun-noissa. Pollari on pitänyt asuntolaelämästä ja sanoo tulevansa toimeen muiden asukkaiden kanssa. Tärkeimpänä syynä asunto-lassa asumiseen hän pitää sen edullisuutta, sillä asuminen on asu-jalle ilmaista. ”Täällä kyllä jätkien kanssa pärjäilee”, hän tuumii.

Kainuun ammattiopiston kulttuurialan ja Kajaanin lukion yh-teiskoulutuksena perustetussa medialukiossa opiskeleva NIKO

HAKKARAINEN, 17, nostaa myös edullisuuden kärkisijoille asun-tolassa asumisen hyvissä puolissa. Hän kertoo kanssa-asujista olevan seuraksi ja toteaa saaneensa uusia kavereita asukkaista. Oman rauhan puuttumisen Hakkarainen mainitsee pieneksi var-jopuoleksi kimppa-asumisessa. Kuitenkaan hän ei pidä sitä liian häiritsevänä seikkana. ”Aina voi mennä ulos, jos häiritsee”, hän toteaa. Kavereiden ruokatottumukset ovat Hakkaraisen tiedos-sa. ”Lyödäänkö vetoa, että pakastimesta löytyy vähintään yksi salamipizza!” Ja niin pakastimen oven auetessa ensimmäisenä silmiin pistää salamipizzapaketti.

– Niillä pärjää asuntolassakin!

M E I D Ä N K Ä M P P Ä

Mikropizzaa, kitaransoittoa ja pleikkaria

amis I 41

”Lähden ulos,

jos muut

häiritsevät.”

Ei yhtään pas kantärkeä

puheenjohtaja

42 I amis

A M I S I H M I S E T

Teksti: Helena Hyvönen | Kuvat: Teemu Granström

Pohjoisen tytön tie Saariselältä Helsinkiin OSKU ry:n puheenjohtajaksi on ollut kasvun ja oppimisen paikka. Työ lähellä ammatti-koululaisia on kuitenkin ollut palkitsevaa.

amis I 43

Kun JENNI PARPALA, 20, aloitti työnsä opiskelijaliitto OSKU ry:n puheenjohtajana marraskuussa 2011, hän ripusti itselleen ohjeet seinälle.

OHJEET KUULUIVAT NÄIN:

1. ole oma itsesi (vaikka se välillä pelottaakin), 2. älä ole paskantärkeä (ilman sinua liitto pärjää hyvin, älä kuvittele olevasi korvaamaton), 3. ole nöyrä (et ole aina oikeassa), 4. tee työsi niin, että voit katsoa itseäsi peiliin.

Nyt kun Parpalan puheenjohtajakausi lähentelee loppuaan, hän katsoo kulunutta vuotta taaksepäin ja hymyilee. Ohjeis-ta on pidetty aika hyvin kiinni.

”Parasta tässä on ollut oppiminen. Olen oppinut itses-täni paljon asioita, omia vahvuuksia ja heikkouksia”, Par-pala kertoo.

Haastavimpana hän puolestaan pitää omassa ohjelis-tassaankin ykkösenä olevaa asiaa – eli omana itsenään ole-mista. Joskus sen kanssa saa kamppailla, mutta lopputu-lokseen Parpala on tyytyväinen.

”Amiksethan on kaikki todella mahtavia ihmisiä. He ovat terveellä tavalla itsevarmoja, ja tietävät mitä elämältään ha-luavat. Mielestäni ammattikoululaiset ymmärtävät hyvin, että onni koostuu pienistä perusasioista, eikä siitä, miten hieno Audi on pihassa”, Parpala sanoo.

Työ OSKU ry:ssä on monipuolista ja haastavaa. Yleensä Parpala tulee toimistolle yhdeksän aikoihin aamulla ja tar-kistaa sähköpostinsa. Päivän aikana saattaa olla tapaamisia vaikka kansanedustajien kanssa. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu ammattikoululaisten asioiden vieminen eteenpäin. Päivät kuluvat usein myös suunnitellen kampanjoita tai kier-täen tapaamassa opiskelijoita eri kouluissa.

ElämänmuutoksiaSaariselältä kotoisin oleva Parpala opiskeli ennen puheenjoh-tajan pestiään Oulussa. Sieltä nuori nainen muutti sitten Hel-sinkiin. Ystävät, sukulaiset ja poikaystävä jäivät pohjoiseen.

”Kun muuttaa kauas kavereista, voi iskeä yllätysyksinäi-syys. Mutta se on myös kasvun paikka, aika katsoa peiliin ja opetella tuntemaan itseään.”

Parpala täyttää vapaa-aikansa lukemalla TOMMY TABER-

MANNIN runoja sekä rakkausromaaneja. Ruuanlaitosta hän myös nauttii – omana bravuurinaan Parpala pitää poron-käristystä.

”Perunamuussia tekee koko ajan mieli”, Parpala naurah-taa ja koskettaa pyöreää vatsaansa.

Niin, puheenjohtaja Parpala odottaa perheenlisäystä.”Tämä oli melkoinen yllätys, mutta todella iloinen yllätys.

Elämä muuttuu ja vastuu kasvaa. Onhan tässä ihmetelty use-aan kertaan, että minusta tulee nyt äiti”, Parpala hymyilee.

Nuori nainen ei näe raskauttaan esteenä tulevaisuudel-le, vaan mahdollisuutena. Äitiysloman jälkeen kiinnostaa jo jatkokoulutus ammattikorkeakoulussa. Yrittäjäperheen kas-vattina Parpala kertoo miettivänsä joskus myös yrittäjyyttä.

Mutta ennen sitä on vielä puheenjohtajan hommia hoi-dettavana. Ja paljon amiksia tavattavana.

”Amiksille haluaisin sanoa, että luottakaa oikeesti it-seenne. Kyllä te osaatte!”

”Amiksille haluais in sanoa,

että luottakaa oikees ti itseenne.

Kyllä te os aatte! ”

amis I 45

ww

w.h

elsi

nki

rekr

y.fi

Helsingin kaupungilla työskentelee eri alojen ammattilaisia ja asiantuntijoita. Huolehdimme kaupunkilaisten hyvinvoinnista, palveluista, arjen toimivuudesta ja kaupunkimme kehittymisestä. Olemme suurin työnantaja Suomessa ja meitä on yli 39 000. Rekrytoimme nuoria kesätöihin, opiskelijoita kesäsijaisuuksiin javastavalmistuneita osaajia sekä kokeneita asiantuntijoita haastaviin tehtäviimme. Tarjoamme- erilaisia työsuhteita elämän eri vaiheisiin- mahdollisuuden hakeutua uusiin tehtäviin suuren organisaation sisällä- kilpailukykyisen palkan ja kattavat henkilöstöedut- monipuolisia koulutusmahdollisuuksia Lue lisää ja katso avoimet työpaikat: www.helsinkirekry.fi

Hyviä töitä Helsingissä