MONEN TEKIJÄN PALAPELI

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T u N T I J AT Y T Y R Y

TYÖHYVINVOINTI ON

4

2012

PALKASTAPITÄÄ PuHuA

MIKÄ YTN?

MONEN TEKIJÄN PALAPELI

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T u N T I J AT Y T Y R Y

TYÖHYVINVOINTI ON

126

[ TÄ S S Ä N u M E r O S S A ]

2 YTY 4/2012

ILMOITuSHINNATJA KOOT

Takasivu .................................. 800 € 217 x 230 mm

1/1 sivu .................................. 700 € 217 x 280 mm

1/2 sivua pysty ................... 400 € 108 x 280 mm

1/2 sivua vaaka .................. 400 € 217 x 140 mm

1/4 sivua pysty ................... 250 € 54 x 280 mm

YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JA ASIANTuNTIJAT RY:N JÄSENLEHTI • 4 / 2 0 1 2

SÄHKÖPOSTIyty@yty.fi

KOTISIVuTwww.yty.fi

LEHDEN TOIMITuSKuNTA 2012Jaakko Kiiski, Kari Saarinen, KyllikkiKivijärvi, Ira Laitakari-Svärd, LeenaVänni, Anu Aspiala, Pekka Potinkara

uLKOASuViestintänetti Oy, Jyväskylä

PAINOTALOForssa Print

PAINOSMÄÄRÄ8 500Seuraava numeroilmestyy 13.12.2012

PÄÄTOIMITTAJAJaakko KiiskiPuh. (09) 2510 1360

TOIMITuSSIHTEERILeena Vänni

TOIMITuSRatavartijankatu 200520 HELSINKI

Ajankohtaista ...................................................................................................................4Työhyvinvointi on monen tekijän palapeli .....................................................6Hyvä, paha stressi..........................................................................................................8Pysy liikkeessä pitkin päivää ................................................................................ 10Aslak-kuntoutusta YTYn jäsenille .................................................................... 12Tarkka etätyöstä sopiminen suojaa työntekijää ...................................... 14Työneuvostolta lausunto isännöitsijöiden työajasta ............................ 16Mikä YTN?....................................................................................................................... 18Palkasta pitää puhua ................................................................................................ 20YTYstä kysyttyä ............................................................................................................ 22

YTYn loma-asunnot .................................................................................................. 23Työeläkeotteella aiempaa kattavammin tietoa........................................ 24Hyvinvointijaksoja eri kohderyhmille ............................................................. 25Yhteyshenkilöt tuovat jäsenten toiveet strategiatasolle ................... 26Ytimestä: Eropaketti ei tarkoita sapattivapaata ..................................... 27Kirja ihmisen muutoksesta ja vähän muustakin ..................................... 28Kutsu YTYn syyskokoukseen ............................................................................... 29YTYn syyskokous ja jäsenilta .............................................................................. 30Jäsenilta jääkiekon parissa ................................................................................... 30Yhteistyöllä eroon työpaikkakiusaamisesta ............................................... 31

201816

[ PÄ Ä K I r J O I T u S ]

YTY 4/2012 3

YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JAASIANTuNTIJAT YTY RY

PoSTIoSoITERatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

KäYnTIoSoITEAsemapäällikönkatu 12 bPuhelin (09) 2510 1310Faksi (09) 2510 1399sähköposti: yty@yty.fihenkilökohtaiset: etunimi.sukunimi@yty.fi

JÄSENREKISTERIjäsensihteeriTiina LappalainenPuh. (09) 2510 1310

JÄSENETuASIATtoimistopäällikköKyllikki KivijärviPuh. (09) 2510 1320

JÄSENYYSASIATjäsenpalvelupäällikköKari SaarinenPuh. (09) 2510 1330

EDuNVALVONTAasiamiesIra Laitakari-SvärdPuh. (09) 2510 1345

edunvalvontalakimiesAnu AspialaPerhevapaalla

asiamiesPekka PotinkaraPuh. (09) 2510 1375

toiminnanjohtajaJaakko KiiskiPuh. (09) 2510 1360

VIESTINTÄviestintävastaavaLeena VänniPuh. (09) 2510 1335

TYÖSuHDEASIATpäälakimiesHeikki Meskanen

työsuhdeasiamies Heikki KähkönenPuh. (09) 2510 1350

päivystys arkipäivisinklo 8.30 – 13.00

www.iaet.fi

Postiosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 HelsinkiKäyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, 4.krs

Asiakaspalvelupiste palvelee:Ma ja Ke klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00.Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600Ma – To klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00

Kylmää kyytiä pohjolassa

V uosi on ollut vaikea. Moni jäsen on saanut irtisanomisilmoituksen ja vielä

useamman työ on ollut yt-neuvotteluiden piirissä. Ajan asenteita kuvaa hyvin

se, että yt-neuvotteluita käydään, koska varaudutaan huonompiin aikoihin

etukäteen. Ennen - eikä vielä niin kauan sitten - monessa yrityksessä henki-

lökuntaa pidettiin voimavara. Nykyään sitä tunnutaan pidettävän joustovarana. Tätä

mentaliteettia kuvaavat esimerkiksi pankkien ja kauppojen viimeaikaiset irtisanomiset.

YTYn jäsenet tekivät elokuussa jäsenmatkan Maarianhaminaan. Kaupunkikierroksella

näimme satamassa useita rahtilaivoja, jotka olivat jo kuukausia odotelleet rahtia. Kysyes-

säni oppaalta miehistön tilanteesta, oletin mannersuomen toimintatapojen perusteella,

että miehistö on tietenkin lomautettuna kunnes taas töitä on tiedossa. Opas kuitenkin

kertoi, että miehistö on normaalisti laivalla töissä tekemässä kunnostusta ja muita töitä,

kunnes rahtia taas on tiedossa. Mielenkiinnolla odotan, miten tulevassa noususuhdan-

teessa nyt irtisanovat yritykset saavat henkilöstön oikeasti sitoutumaan yrityksen toimin-

taan. Pelkästään raha ei siihen riitä, kuten ei pelko työpaikan menettämisestäkään.

Vaikka työttömyys on aina henkilökohtainen katastrofi, niin työttömänä sotilastermein

sanottuna ” ei saa jäädä tuleen makaamaan”. uusi työ ei tule ketään hakemaan kotoa.

Jokaisen on syytä päivittää omaa erityisosaamistaan työelämässä jatkuvasti sekä työt-

tömänä suhtautua työnhakuun tärkeänä, kiireellisenä projektina. On hyvä hakea oppia

kaikilta mahdollisilta tahoilta ja heti. Vaikka osaaminen ei ehkä muutamassa kuukau-

dessa vanhenekaan, työnhakuun pitää ryhtyä heti eikä ”viidestoista päivä”.

Työttömyyskassan hakemusmäärät ovat nousussa ja työnhakijoiden määrä on YTYnkin

jäsenistössä lisääntynyt. Olemme lisänneet jäsenkoulutuksen määrää kolmen viime vuoden

aikana. Merkittävä osa tästä koulutuksesta on suunnattu työtä etsiville jäsenille. Koulu-

tusten lisäksi olemme parantaneet työnhakuun liittyviä palveluja jäsensivuilla. Lisäksi

suunnittelemme uusien henkilökohtaisten palveluiden lisäämistä työttömille jäsenille

tarkoitetulla henkilökohtaisella urapalvelulla.

Jaakko Kiiski

toiminnanjohtaja

IAET-kassalle tulleiden hakemusten määrä on kasvanut selvästi. Valtaosa tuensaajista (yli 80 %) oli edellisten kuukausien tapaan kokonaan työttömiä. Lomautettuja oli alle 10 %, eli luvussa ei ole juurikaan tapahtunut muutoksia. Hakemusten käsittelyaika laski heinäkuun lopun lähes kolmesta viikosta elokuun puolivälin jälkeen alle kahteen viikkoon.

Kassan laskennallinen työttömyysaste nousi neljä kymmenystä ja oli elokuussa 3,4 %. Keskimääräinen työttömyyspäiväraha oli hieman alle 89 euroa.

Puutteelliset hakemukset hidastavat käsittelyä

Kassaan saapuneista ensihakemuksista suuri osa on jollain tavoin puutteellisia, ja lisäselvitysten pyytäminen pidentää käsittelyaikaa. Kassa toivoo kaikkia päivärahan hakijoita huolehtivan tarvittavista liitteistä. Lista päivärahahakemukseen tarvittavista liitteistä löytyy

mm. kassan verkkosivuilta, www.iaet.fi kohdasta Jos jäät työttömäksi > Päivärahahakemuksen liitteet.

Kassa on pyrkinyt parantamaan ohjeistusta riittävien liitteiden saamiseksi, silti usein hakemuksesta uupuu jokin liite. Tyypillisesti hakemuksesta puuttuu työsopimus, irtisanomisilmoitus, sopimus työsuhteen päättämisestä tai esimerkiksi hakijan saamaan etuu-teen liittyvä lisäselvitys. Lisäselvityspyynnöt lähetetään kassasta hakijoille nykyään useimmiten sähköpostitse, mikä on nopeutta-nut käsittelyä.

Palkkatietoihin liittyvät selvitykset saadaan useimmiten hoidet-tua nopeasti suoraan palkanlaskennan kanssa. Kassa kuitenkin toivoisi työnantajien käyttävän työttömyyskassaa varten kirjoitetta-vaa TYJ:n palkkatodistuslomaketta, jossa on olemassa kaikki tarvit-tavat tietokentät päivärahanmäärittelyä varten. Lomakepohja löytyy kassan verkkosivuilta kohdasta Lomakkeet.

IAET-kassan hakemusten määrä jatkoi kasvuaan

4 YTY 4/2012

• Himoksen Putti Torpan arvonta 31.10.2012 Putti Torpan viikot ajalle 4.1.– 3.5.2013 arvotaan 31.10. Arvonnassa mukana ovat kaikki 30.10. mennessä tulleet ennakkovaraukset.• Vierumäen Kuntokannon arvonta 15.11.2012 Kuntokannon viikot ajalle 4.1.– 3.5.2013 arvotaan 15.11. Ennakkovaraukset tulee tehdä 14.11. mennessä.

Tee varauksesi YTYn jäsensivuilla

Loma-asuntojen varaukset tehdään YTYn jäsensivujen kautta. Omat varauksesi tallentuvat varauskalenteriin ja voit tarkis-taa varauksesi ajankohdan tai peruuttaa varauksesi varaus-kalenterin kautta. Jäsensivuiltamme löydät myös paljon lisä-tietoa, vuokrahinnat ja valokuvia loma-asunnoistamme.

Vapaita aikoja loppuvuodelle

Sekä Putti Torpassa että Kuntokannossa on vielä vapaita viikkoja loppuvuodelle. Ne ovat heti varattavissa ilman arvontaa. Kun klikkaat varauskalenterin viikkoa, ruudussa lukee Varaa heti.

www.ytyintra.fi

Loma-asunnot: Himoksen Putti Torpan ja Vierumäen Kuntokannon arvonnat

[ A J A N K O H TA I S TA ]

Jäsentutkimus 2012Toteutamme vuosittain jäsentutkimuksen ja kysely-lomake lähetetään vuorovuosin joka toiselle YTYn jäse-nelle. Jos tämän lehden välissä on tutkimuslomake, on tänä vuonna sinun vuorosi vastata. Vastaathan 15.11.2012 mennessä. Olemme lähettäneet vastaus-linkin myös sähköpostitse YTYn uutiskirjeessä. Tarvitta-essa voit pyytää linkin jäsensihteeriltämme osoitteesta yty@yty.fi. Nettivastaukset säästävät posti- ja tallennus-kuluja ja siksi arvommekin kaikkien netissä 15.11. men-nessä vastanneiden kesken gsm-valvontakameran (arvo 180 euroa). Gsm-valvontakamera sopii esimerkiksi asun-toon, kesämökille, veneeseen, autotalliin tai varastoon. Erityisen hyvin se soveltuu tiloihin, missä ei lankaverkkoa tai muita yhteyksiä hälytinjärjestelmille ole saatavilla.

Mitä hyötyä jäsentutkimuksesta on juuri Sinulle?• Saat tarvittaessa YTYstä palkkaneuvontaa, joka pohjautuu YTYn ja muiden YTN-liittojen jäsen- tutkimukseen.• Vaikutat omien jäsenpalvelujesi ja -etujesi laadunparantamiseen ja kehittämiseen• Autat oman toimialasi neuvottelutyötä

TapahtumakalenteriTapahtuma: 7.11. Turku Jäsenilta jääkiekon parissa

Tapahtuma: 22.11. Järvenpää Syyskokous ja jäsenilta

Koulutus: 28.11. Turku Työsuhdeilta

Tilaa taskukalenteriOlemme jälleen painattaneet YTY-taskuka-lentereita. Pohjana on Akavan kalenteri, johon on lisätty YTYn toimittamia sivuja. Kalenterissa on kätevä viikkoaukeama sekä rengassidonta, jolloin valittu viikko pysyy avattuna pöydällä.

Jäsenet voivat tilata yhden kalenterin maksutta niin kauan kuin

niitä riittää. Postitamme kalenterit vuoden vii-meisen lehden välissä 13.12.2012. Tee tilauksesi jäsensivujen kautta tai oheisesta linkistä.

YTY 4/2012 5

Verokortin saaminen nopeutuu, sillä sen on voinut lokakuusta lähtien tulostaa itse osoitteessa vero.fi/verokortti. Vero-kortti verkossa -palvelussa tulostettu verokortti on aivan yhtä virallinen kuin Verohallinnon toimittama. Jos tulostat verokortin, sitä ei lähetetä erikseen postitse.

Noin 80 prosenttia verokorteista on mahdollista tulostaa. Tulostaminen onnistuu, jos verokorttitilauksen käsittely ei vaadi verovirkailijan tekemää tarkastusta. Tarkastuksella pyritään varmistamaan, että verokortin pohjana ovat oikeat tiedot.

Verokortin voi tulostaa itse

[ A J A N K O H TA I S TA ]

Korvauksetta tehty ylityö on harmaata talouttaKorvauksetta tehty ylityö on pesiytynyt sitkeästi työelämään. Akavalaisessa kentässä 7 % tekee palkatonta ylityötä keskimää-rin 7,5 tuntia viikossa eli yhden työpäivän verran. Harmaat ylityöt aiheuttavat muun muassa merkittäviä tulon- ja vero-menetyksiä ja heikentävät työntekijän eläketurvaa siinä missä muutkin harmaan talouden muodot.

– Vuositasolla akavalaisten palkattomat ylityöt vastaavat 16 500 henkilötyövuotta. Palkkoja jää maksamatta arviolta 230 miljoonaa euroa ja tuloveroja saamatta noin 115 miljoo-naa. Työnantajamaksut tulevat tämän päälle, Akavan pääeko-nomisti Eugen Koev kertoo.

Hänen mukaansa nykyaikainen teknologia ja akavalais-ten töiden luonne sekä heikko työaikaseuranta ja vääränlaiset asenteet työpaikoilla luovat otolliset olosuhteet korvauk-setta tehtävälle ylityölle eli harmaalle ylityölle. Akavalaisia on monenlaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä, joissa työ ei ole aikaan ja paikkaan sidottu.

– Kun työntekijä on samanaikaisesti useammassa projek-tissa mukana, syntyy helposti tilanne, jossa tehtävistä ei pysty suoriutumaan normaalin työajan puitteissa. Huonoksi tai hankalaksi työntekijäksi leimautumisen pelossa ei uskalleta ottaa liiallista työmäärää puheeksi. Ellei ole työnantajan selkeää ylityömääräystä, korvauksia ei makseta. Tilanne voidaan esit-tää niin, että henkilö on ikään kuin tehnyt vapaaehtoistyötä.

– Harmaat ylityöt ovat vakava ongelma työssä jaksami-sen ja työuran pituuden kannalta. Kukaan ei jaksa kuusipäi-väistä työviikkoa vuositolkulla. Lopulta työuupumus vie voiton ja pahimmassa tapauksessa henkilö poistuu ennenaikaisesti työelämästä työkyvyttömänä, Koev painottaa.

6 YTY 4/2012

Ennen kuin puhutaan työhyvinvoinnista,pitää määritellä, mitä työhyvinvoinnillatarkoitetaan. Työhyvinvointi – tai senjohtaminen – ei ole irrallista muustatekemisestä, vaan sillä tuetaan liiketoiminnantavoitteita. Virkistyspäivät ja liikuntasetelitovat hyvä lisä, mutta työhyvinvointiin liittyymyös hyvä johtaminen sekä yksilön motivaatio,työkyky, osaaminen ja elämäntilanne.

Teksti Leena Vänni Kuvat Heli Hirvelä

TYöHYVInVoInTI on

MonEn TEKIJänPALAPELI

P ohjola Terveyden toteuttamassa työhy-vinvointikyselyssä joka viides esimies oli sitä mieltä, että vastuu työhyvin-voinnista on työterveyshuollolla. Täl-laisella ajattelulla esimies ulkoistaa hänelle kuuluvan vastuun, ehkäpä siksi, että työhyvinvoinnin merkitystä

ei ymmärretä tai puuttuminen työyhteisön tai henki-löiden toimintatapoihin ei kuulu yrityksen kulttuuriin. Työhyvinvointiasiat saatetaan kokea tarpeettomiksi, liian aikaa vieviksi tai epämukaviksi. Työhyvinvointia ei kuitenkaan voi ulkoistaa. Se ei myöskään kuulu vain joillekin työyhteisön toimijoille, vaan on kaikkien asia.

– Yrityksen johdolla on tärkeä rooli henkilöstön hyvinvointiin liittyen, mutta kyse on palapelistä, jossa jokaisella osalla on vaikutus lopputulokseen. Vastuu-roolit tarvitsee tunnistaa – mikä on johdon ja esimies-ten vastuulla, mikä taas työterveyshuollon, työyhteisön ja jokaisen työntekijän omalla vastuulla, kuvailee työhyvinvointipäällikkö Elisa Venäläinen Pohjola Terveydestä. Pohjola Terveys on Pohjola Vakuutuk-

Työhyvinvoinnin työkalupakkipitäisi rakentaa osaksi henkilöstö-johtamisen olemassa olevia käytäntöjäja niiden lisäksi voidaan tarjota liikunta- jakulttuuripalveluita, työterveyspalveluita,työnohjausta ja coachausta, hyvinvointi-valmennusta, kuntoremontteja, koulutus-mahdollisuuksia kuten luentosarjojaja niin edelleen.

YTY 4/2012 7

sen tytäryhtiö, joka tarjoaa työhyvinvoinnin johtami-sen palveluja ja työkaluja.

Työhyvinvointi on ennen kaikkea arkista hyvin-vointia, jolloin työ pystytään tekemään hyvin.

– Yrityksissä työhyvinvoinnin parantamiseen usein motivoi ongelmat, esimerkiksi runsaat sairaus-poissaolot tai työkyvyttömyyseläkkeet. Siihen kannat-taa kuitenkin panostaa myös yrityksen strategisena menestys- ja kilpailutekijänä, Venäläinen toteaa.

Hyvinvoiva työyhteisö tukee hyvää työnantajaku-vaa ja tuottavuutta.

– Työhyvinvoinnin vaikutuksia pitäisi tarkas-tella ja mitata monilta eri kanteilta. Hyviä mittareita ovat esimerkiksi asiakastyytyväisyys, työn tuottavuus ja työnantajan suositteluhalukkuus. Varsinkin nuo-rille työntekijöille, jotka yleisesti ottaen vaihtavat hel-posti työpaikkaa, työnantajakuvalla on iso merkitys.

Joka taso vaikuttaa

Työntekijän omalla toiminnalla on suuri merkitys. Jokainen pystyy vaikuttamaan omaan työhyvinvoin-tiinsa elämäntapavalinnoilla. Myös moneen muuhun asiaan pystyy vaikuttamaan itse, eikä omaa hyvinvoin-tia voi tai kannata sysätä muiden harteille. Jos vaikkapa hallinnan tunne työstä katoaa, työntekijä voi pyy-tää esimieheltään priorisointitukea tai tehtäväkuvan päivitystä ja vastuiden jakamista. Työn ja vapaa-ajan tasapaino on tärkeää palautumisen kannalta, ja itselle sopivien palautumisen keinojen etsiminen ja toteutta-

8 YTY 4/2012

Stressi kuuluu elämään ja suurin osa stressistäon jopa hyödyllistä. Ihminen ilman mitäänstressiä ei ole onnellinen. Työstressi voikuitenkin olla myös kohtuutonta.

HYVä, PAHA STrESSI

K lassiset työstressin hoitomuodot pohjautuvat usein siihen, että ihmisen pitää purkaa stressiä jollain ta-voin. Pitää vaikkapa ruveta harrastamaan urheilua.

– Mitä sitten, jos pystyy juoksemaan marato-nin, mutta vieläkin stressaa? kysyy työterveyshuollon erikois-lääkäri, psykoterapeutti Kirsi Räisänen.

– Yksilöä ei pysty korjaamaan kestämään mitä tahansa. Ihmisellä voi olla kohtuutonta työstressiä. Tietotyöläisistä 70 prosenttia kärsii informaatiotulvasta eli siitä, että kaikkea tule-vaa tietoa ei ehdi omaksumaan. Tietoyhteiskunnan jäsenet koke-vat voimattomuutta, turvattomuutta ja avuttomuutta. Etenkin nuoret naiset ovat masentuneita.

Stressiä ei hyväksytä osaksi elämää. – Joka tuutista myydään illuusiota, että elämän pitäisi olla

kokoajan mukavaa, aina onnellista ja turvallista. Näin vain ei ole. Joskus on vähän pottumaisempaa. Ihminen, joka kokee työ-uupumuksen oireita ja stressiä ajattelee turhan usein, että hänessä on jotain vikaa, sanoo Räisänen.

Haasteiden välttely tekee työstä ikävää

Myös alisuoriutuminen on stressaavaa. Jos ei anna itsestään työpaikalla mitään, vaan suojaa itseään välttelemällä haasteita,

minen on yksilön omalla vastuulla. Omasta, työkave-reiden ja oman esimiehen hyvinvoinnista pitää kantaa vastuuta. Sillä, miten itse töissä käyttäytyy, on merki-tystä muiden hyvinvointiin.

Esimiehen olisi aika ajoin hyvä pysähtyä mietti-mään, miten hän tukee työyhteisönsä hyvinvointia. Tärkeää on löytää tarpeeksi aikaa henkilöstöjohta-miseen. Vaikka esimiehen rooli on näkyvä, ylimmän johdon roolia työhyvinvointikysymyksissä ei pidä unohtaa. Heidän tehtävänsä on miettiä tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet ja seurata niiden vaikutta-vuutta sekä päättää, että työhyvinvointiin ollaan val-miita panostamaan myös rahallisesti. Työhyvinvoinnin johtamisprosessin pitäisi mennä kuten muidenkin johtamisen prosessien. Kampanjoiden tai hankkei-den avulla on helppo viestiä hyvinvoinnin tärkeydestä

ja niillä on tiettyä imagoarvoa, mutta ennen kaikkea hyvinvoinnissa kyse on arkijohtamisesta.

– Monissa yrityksissä tehdään paljon työhyvin-voinnin eteen, mutta siitä ei osata viestiä, eivätkä esimiehet osaa käyttää jo olemassa olevia välineitä. Työhyvinvoinnin työkalupakki pitäisi rakentaa osaksi henkilöstöjohtamisen olemassa olevia käytäntöjä ja niiden lisäksi voidaan tarjota liikunta- ja kulttuu-ripalveluita, työterveyspalveluita, työnohjausta ja coachausta, hyvinvointivalmennusta, kuntoremont-teja, koulutusmahdollisuuksia kuten luentosarjoja ja niin edelleen, Elisa Venäläinen kuvailee.

Matala kynnys

Huolimatta siitä, mikä huoli on – päihdeongelma, motivaatio tai osaamisongelma, kiusaamistilanne tai

YTY 4/2012 9

uupuu entistä pahemmin. Liiallista työkuormaa enemmän kuor-mittavat työpaikan ihmissuhdevaikeudet.

– Kun tutkimuksessa etsittiin syitä ennenaikaiseen eläk-keelle jääntiin, työpaikan ihmissuhdevaikeudet vaikuttivat vain naisten työkykyyn. Miehillä puolestaan työkykyyn vaikutti työ-tehtävän yksitoikkoisuus. Ei ole asiaa, joka absoluuttisesti aihe-uttaa aina ja kaikille stressireaktion vaan myös yksilön tempe-ramentti vaikuttaa. Jokaisen pitää löytää omat stressitekijänsä ja niihin hoitomuodot – joillekin sopii kuviokellunta ja pitsin-nypläys, toisille maratonille harjoittelu, Räisänen sanoo.

Ihminen reagoi stressiin kuten kivikaudellakin. Keho rea-goi sekä stressitekijään että sen poistumiseen. Työelämässä stressi ei samalla tavoin tule ja poistu kuin lähestyvän sapeli-hammastiikerin uhka.

– Toimiston käytävällä ei voi vetää ketään turpaan eikä myöskään juosta karkuun. Jos stressiä ei pysty hallitsemaan, se on haitallista. Stressi toimintaan ohjaavana tekijänä puolestaan ei ole haitallista. Avuttomuuden tunteen ja uhriajattelun val-taan jääminen on keholle pahinta mahdollista.

älä jää tuleen makaamaan

Vaikka stressiä on tutkittu paljon, stressin hoitoa on tutkittu huomattavasti vähemmän. Yksi hoitomuoto on tilanteen uudel-leenmäärittäminen. Vaikka pitäisi olla kolmessa paikassa yhtä aikaa, se ei ole hengenvaarallista. Ylistressaantuneen hoidossa lähdetään tekemään joka päivä jotain kivaa. Kiva ei tarkoita soh-valla television katselua karkkipussi kourassa, vaan tekemistä, jonka hallitsee ja joka tuntuu miellyttävältä.

– Masentunut tai stressaantunut ei makaamalla parane, Räisänen muistuttaa.

Ihminen ilman mitään stressiä ei ole onnellinen. Vaikkapa

Toimiston käytävällä ei voi vetääketään turpaan eikä juosta karkuun.Jos stressiä ei pysty hallitsemaan,se on haitallista. Stressi toimintaanohjaavana tekijänä puolestaanei ole haitallista.

deadlinen lähestyminen lisää suoritustehoa. Jokainen tietää itse omat rajansa. Ärtyneisyys ja unihäiriöt ovat haitallisen stressin merkkejä. Jos jatkuvasti työskentelee yli 50 tuntia viikossa, se näkyy suoritustasossa. Normaalin työajan noudattaminen on tärkeää.

Paras hoitomuoto stressiin on, että ei kielletä epäonnistu-misia, mutta suhtaudutaan niihin optimistisesti. Negatiivisen ajattelun kierre kuluttaa.

– Optimismia on ajatella, että vaikka nyt menikin pieleen, se ei tarkoita, että kaikki meni ja tulee menemään pieleen aina ja lopullisesti. ”Mikset koskaan tee niin ja aina teet noin” on huono tapa reagoida, kun pääosin asiat menevät kuitenkin hyvin. Ajatusmallin tunnistamisen ei ole tarkoitus syyllistää, vaan ajatusmallin muuttaminen auttaa stressin vähentämiseen, Räisänen sanoo. ●

Kirsi Räisänen on kirjoittanut kirjan Työstressirokotus,jossa esitellään työstressin hallintamenetelmiä ja autetaan tunnistamaan omia, työstressille altistavia toimintatapoja. Räisänen puhui YTN finanssialan jäsenilleen tänä syksynä järjestetyissä työhyvinvointilaisuuksissa Turussa, Helsingissäja Oulussa.

työkykyongelma, esimiehellä on oltava matala kynnys ottaa asia puheeksi.

– Kyse ei ole työntekijän kyttäämisestä, vaan kai-kista huolista pitää pystyä puhumaan mahdollisim-man varhaisessa vaiheessa. Kyllähän esimies yleensä huomaa alaisessa tapahtuvat muutokset, mutta puut-tuminen voi tuntua liian aikaa vievältä tai omalta mukavuusalueelta poistumiselta. Jos asioista puhu-minen on luontevaa, asiat nousevat esiin varhaisessa vaiheessa ja niihin on helpompi löytää ratkaisuja. Se puolestaan säästää loppujen lopuksi aikaa. Tämä on hyvää arkijohtamista. Asioiden puheeksi ottoa harjoi-tellaan usein esimiesvalmennuksissa. Esimiehet ovat usein helpottuneita, kun yritykseen luodaan yhteinen toimintatapa, jolloin puuttumista ei koeta kyttäyk-seksi, Venäläinen sanoo. ●

10 YTY 4/2012

1. Kävele portaat alas ja ylös.2. Nouse tuolilta vähintään kerran tunnissa. Venyttele.3. Kävele tai pyöräile työmatkasi ainakin osittain.5. Hae netistä taukojumppaohjeet, mikäli työnantajasi ei sellaisia tarjoa.6. Taukojumppaile pitkin päivää.

Peppu ylös penkistä

Teksti Paula Launonen, Akava Kuva Heli HirveläPysy liikkeessä

K aj Laaksonen, 62, tietää, miltä rapakunto tuntuu. Eläke-Fennian suurasiakkaista vastaava johtaja tie-tää myös, miten massiivinen läski-kerros sulatetaan ja kuinka aivo-infarktiriski nitistetään.

– Havahduin, kun paino lähestyi sataa kiloa ja verenpainetauti osoitti ensi oireensa. Söin ja nukuin huonosti, vaatteet kiristivät, eikä työkään aina maistu-nut.

Päivät olivat istumista neuvotteluhuoneissa, illat edustamista päivällispöydissä. Työ vei ja söi miestä niin, ettei liikunnalle enää jäänyt tilaa.

Laaksonen päätti tarttua itseään niskasta samalla, kun vaihtoi alaa autokaupasta vakuutuksiin. Fennia tuki jo tuolloin – reilut 20 vuotta sitten – henkilökun-nan liikuntaa. Siihen täkyyn Laaksonen tarttui.

– Työkavereiden kanssa kävin lenkillä ja suunnis-tamassa. Perustin Keravalle tanhuryhmän, jossa tietysti myös itse aloin tanssia.

Liikunta vei mennessään, ja vaakalukema asettui ihanteelliseen 78 – 80 kiloon.

Torju istumista

Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) -ohjelman johtaja Jyrki Komulainen on huolissaan liiallisen istumisen aihe-uttamista terveysriskeistä. Hän haluaa soittaa häly-tyskelloja erityisesti akavalaisten työpöytien vierellä. Suurinta murhetta Komulainen kantaa pienten asian-tuntijayritysten väestä.

– Monilla isoilla työpaikoilla on taukojumppia ja kunto-ohjelmia, mutta pienillä firmoilla ei välttä-mättä ole minkäänlaisia työterveysresursseja.

Australialaistutkijat havaitsivat yli 45-vuotiaiden tietoja analysoidessaan, että yli 11 tuntia päivässä istu-villa on vähemmän istuviin verrattuna 40 prosent-tia suurempi riski kuolla seuraavan kolmen vuoden aikana olivatpa he muuten miten aktiivisia tahansa.

– Ensin istutaan aamiaisella, sitten autossa ja sen jälkeen konttorissa. Työpäivän jälkeen istutaan taas autossa ja illalla lysähdetään sohvalle. Vaikka sit-ten lähtisikin iltalenkille, se ei kompensoi vahinkoja.

Puolen tunnin hölkkä ei pelasta, jos olet paikoil-

pitkin päivääTyöpäivän mittainen istuminen ja joka-iltainen kaukosäädinralli tuhoavat terveytesi.Liikunnan voi aloittaa rauhallisin askelin,oman jaksamisen mukaan.

YTY 4/2012 11

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Riitta Simonen, miten kipinä sytytetään työpaikalla?Työnantaja voi tulla vastaan myönteisellä

asenteella sekä kohtuullisella kulukor-

vauksella ja tarjota liikuntamahdolli-

suuksia.

Miksi istuminen on niin haitallista?Pitkä istuminen hidastuttaa aineenvaih-

dunnan nukkumisen kaltaiseen tilaan,

jolloin energiankulutus vähenee valveil-

laolon aikaista energiankulutusta pie-

nemmäksi. Lihominen on iso riski, var-

sinkin, jos myös ilta kuluu sohvannur-

kassa istuen.

Miksi terveysasiantuntijat suosittelevat työmatkakävelyätai -pyöräilyä?Hengästyttävä 40 minuutin liikuntas-

purtti nostaa perusaineenvaihduntaa

jopa neljäksitoista tunniksi. Tätä kannat-

taa hyödyntää työmatkoilla. Näin elimis-

tön perusaineenvaihdunta pysyy aktiivi-

sena, ja silloin tällöin voi nauttia herk-

kujakin.

Tiedämme, että liikunta on terveyden perusta. Miksi osa ihmisistä liikkuu liian vähän?Pienten lasten vanhemmat eivät ehkä

pysty järjestämään liikuntaa päiväryt-

miinsä. Joillakin työ voi viedä niin, ettei

liikunnalle jää sijaa. Harrastus voi kes-

keytyä tuki- ja liikuntaelinvaivaan. Jos

on kertynyt ylipainoa, sopivat liikunta-

lajit karsiutuvat. Sopivista lajeista ei ehkä

löydy mieluisaa tai harrastukselle voi olla

muita esteitä.

Miten liikunta ujutetaan osaksi mikro- ja pk-yritysten arkea? Perinteisten keinojen, kuten liikuntasete-

lien ja liikuntavuorojen lisäksi kannattaisi

soveltaa joustavaa työaikaa ja järjestää

liikuntaa keskelle työpäivää. Asiakastilai-

suudet ja yrityksen omat tapahtumat voi-

vat sisältää liikunnallisia elementtejä. ●

Kuntoillenjaksat enemmän

1

2

3

4

5

lasi vuorokauden muut 23,5 tuntia, Komulainen tii-vistää.

Pitkään jatkuva istuminen jäykistää ja jähmettää, aiheuttaa rankavaivoja ja lihottaa. Se myös lisää diabe-teksen sekä verisuoni- ja sydäntautien riskiä.

Komulainen patistaa ihmisiä jalkeille työpäivän aikana. Takapuolen saa irti penkistä luontevasti vaik-kapa sijoittamalla tulostimen riittävän etäälle työ-pisteestä.

Työnantaja tarjoaa

Kaj Laaksonen esittelee kuntosalin vempaimia ja poh-tii työnantajan roolia liikuntakipinän sytyttäjänä. Hän harmittelee, että Eläke-Fennian ohjattuun jumppaan osallistuu vain reilut kymmenen prosenttia henkilö-kunnasta.

Tarjolla on pilatesta, syvävenyttelyä ja kehonhal-lintaa. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa yrityksen liikuntasaliin. Osallistuja maksaa puolen vuoden jak-sosta 25 – 50 euroa.

– Torstaisin liikunnanohjaaja vetää taukojum-pan toimistotiloissa. Se ei maksa mitään, kertoo elä-kefennialaisten työhyvinvoinnin kehittämisestä vas-taava HR Partner Mikko Järvinen.

Perinteinen toukokuinen hyvinvointikampanja sisältää muun muassa ravinto- ja elämäntapaluentoja, aamulenkkeilyä ja rentoutumisharjoituksia.

– Kampanjaan kuuluu myös kehonkoostumuk-sen mittaus, johon osallistuu vaihtelevasti 60 – 120 henkilöä. Kaikkiaan meitä on täällä 250.

Sportti- ja kulttuuripassi on vuotuinen 120 euron tuki, jonka voi käyttää haluamallaan tavalla. Myös Eläke-Fennian henkilöstökerho järjestää aktiviteet-teja ja tukee tapahtumiin osallistumista.

Huolehdi itsestäsi

– Miten saisimme liikkeelle ne, jotka eivät vielä liiku? Taitaa tämän kuntosalinkin käyttöaste olla melko alhainen, Laaksonen pohtii.

Eläkefennialaisten on paha vedota työpaikan olo-suhteisiin, sillä kuntosalin, raudannostonurkkauksen ja liikuntasalin yhteydessä on myös pukuhuoneet ja suihkut. Pyöräilijät voivat parkkeerata kulkupelinsä sisätiloihin.

Laaksonen ymmärtää nuorempia kollegoitaan, joiden on perhe- ja työkiireiden keskellä vaikea löy-tää aikaa kuntoiluun. Hän pohtii, miten he jaksavat 15 – 20 vuoden kuluttua, jos liikkumattomuudesta johtuvia kremppoja alkaa ilmetä jo nyt.

– Liian moni jatkaa työpäivää illalla kotona. Läp-päriä näpytellään olohuoneen sohvalla, vaikka paljon viisaampaa olisi lähteä ulos haukkaamaan happea, Laaksonen lisää. ●

Aslak-kuntoutusta

YTY on anonut ja saanutkoordinoitavakseen kaksi KelanAslak-kuntoutusta.

Teksti Leena Vänni Kuva Fotolia.com

Idea Aslak-kuntoutuksen hake-misesta YTYlle tuli siitä, että jäsentemme työ on usein saman-tyyppisesti kuormittavaa. Moni jäsen työskentelee työpaikassa, jossa henkilöstöä on niin vähän, ettei oman kuntoutuskurssin

järjestäminen ole mahdollista. Osa isojen

YTYn jäsenilleyritysten henkilöstöstä taas on kiinnostu-nut kuntoutuksesta, johon ei osallistu omia työkavereita eikä näin ollen tarvitse puhua työasioista kuntoutuksen aikana. YTYn koordinoimat kuntoutukset järjestetään Oulun Diakonissalaitoksella.

A slak eli ammatillisesti syvennetty lää-ketieteellinen kuntoutus on ryhmämuo-toista varhaiskuntoutusta. Aslak -kurssien tavoitteena on antaa kuntoutujalle val-miuksia arvioida ja kehittää työn hallintaa, työssä jaksamista sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Kuntoutuspäiviä on lyhyessä

kurssissa 12 ja pitkässä 20 ja osallistujien määrä on molemmissa kymmenen henki-löä. Kuntoutuksen aikana tehdään yhteis-työtä kuntoutujan työterveyshuollon ja työpaikan kanssa mm. yhteistyöpäivän merkeissä.

Aslak -kursseilla käydään läpi omaa työtä ja elämäntilannetta. Ryhmätyösken-telyssä hyödynnetään yhteisiä kokemuk-sia ja löydetään uusia ideoita ja keinoja myönteiseen muutokseen. Ammatillisuutta käsitellään erilaisten työteemojen avulla työotteena ratkaisukeskeisyys ja voimavara-

Aslak on tarkoitettu työssä oleville, jotkahaluavat ehkäistä työkykynsä heikkenemistä. Kuntoutus-päiviä on lyhyessä kurssissa 12 ja pitkässä 20.

12 YTY 4/2012

Alkujakso .......................................... 12. – 15.3.20132. kurssijakso .................................... 11. – 14.6.2013Loppujakso........................................ 12. – 15.11.2013

Alkujakso .......................................... 13. – 17.5.20132. kurssijakso .................................... 16. – 20.9.20133. kurssijakso .................................... 13. – 17.1.2014Loppujakso........................................ 12. – 16.5.2014

LYH

YT

PIT

KÄ

Haku YTYnAslak-kursseilleon käynnistynytKuRSSIJAKSOT:

KuRSSIN TAVOIT TEET: oppia pitämään huolta kunnosta, terveydestä, ravitsemuksesta ja koko hyvinvoinnista löytää uusia keinoja työssä jaksamiseen ja työn kehittämiseen oppia stressinhallintaa ja rentoutumista jakaa ja saada vertaistukea työn henkisessä kuormituksessa parantaa työssä jaksamistasi

Hakijan pitää olla työskennellyt samassa työssä usean vuoden ajan ja hänen työ- ja toimintakykynsä heikkenemisen riskien pitää olla selvästi todettavissa. Hakijan sairausoireet ovat vielä lieviä ja palautuvia, ja hänen sairauspäivärahapäiviensä määrä on vähäinen (enintään 3 – 4 kk viimeisen 1 – 2 vuoden aikana). Hakijalla on selkeästi työvuosia jäljellä. Oireilua ja / tai poissaoloa aiheuttavat ongelmat ovat työhön liittyviä.

Hakemuksen saat jäsenpalvelupäällikkö Kari Saariseltapuh. (09) 2510 1330, kari.saarinen@yty.fi

LISÄTIETOJA:

Jäsenpalvelupäällikkö

Kari Saarinen,

puh. (09) 2510 1330

kari.saarinen@yty.fi

ODL:n asiakkuuspäällikkö

Maini Viitasalo,

puh. 050 312 7250

maini.viitasalo@odl.fi

suuntautuneisuus. Kuntoutuksen väliajoiksi kuntoutujat saavat työhyvinvointia kehittä-viä välitehtäviä. Moniammatilliseen työryh-mään kuuluvat kuntoutuslääkäri, psykologi, fysioterapeutti ja työelämän asiantuntijana mm. kuntoutussosiaalityöntekijä, työter-veyshoitaja ja työfysioterapeutti.

Aslak on tarkoitettu työssä oleville henkilöille, jotka haluavat ehkäistä työky-kynsä heikkenemistä. Aslak on oppimispro-sessi myönteisten muutosten löytämiseksi ja oman työ- ja elämäntilanteen arvioimi-seksi. Tärkeää on kuntoutujan myöntei-nen asenne oman työ- ja elämäntilanteensa arvioimiseen ja mahdollisiin muutoksiin.

Ei kustannuksia

Kela maksaa kuntoutuksen, täysihoidon kahden hengen huoneessa ja kuntoutusra-han. Kuntoutuksen ensimmäinen päivä on osallistujan omavastuuosuutta. Työnantaja voi tukea kuntoutumista tarjoamalla tämän ajan osallistujalle palkallisena, jolloin kun-toutustuki menee työnantajalle. Kuntoutu-jille maksetaan matkakorvaus edullisimman matkustusvaihtoehdon mukaan, vähennet-tynä omavastuulla, joka on 9,25 € yhden-suuntaiselta matkalta.

Kuntoutukseenhakeutuminen

Kuntoutukseen haku tapahtuu YTYn toimiston kautta, josta saat ohjeistuksen ja hakemuksen. Lisäksi tarvitset lääkärin B-todistuksen. Koska ASLAK on amma-tillista kuntoutusta, on hakemuksessa olen-naista tulla ilmi työn kuormitustekijät ja niiden vaikutus hakijan työssä selviytymi-seen ja terveyteen tai jaksamiseen. ●

YTY 4/2012 13

[ J u r I S T I PA L S TA ] Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350. Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

YTYn työsuhdeneuvontaan on tullut yhä enemmän yhteydenottojaetätyöhön liittyen. Etätyöhön siirtyminen on ja tulee olla vapaaehtoistasekä työntekijälle että työnantajalle. Tärkeää on myös sopia etätyöstäkirjallisesti. Silloin molemmille osapuolille on selvää, mitä on sovittu,eikä asiasta tarvitse myöhemmin kinata. Kirjallinen sopimusetätyöhön siirryttäessä on käytännössä nimenomaantyöntekijän etu ja suojaa työntekijän oikeuksia.

Tarkka etätyöstä sopiminensuojaa työntekijää

Teksti Heikki Meskanen, varatuomari Kuva Fotolia.com

Etätyöllä tarkoitetaan joustavaa, vapaa-ehtoisuuteen perustuvaa työn orga-nisointitapaa. Työ suoritetaan siellä, missä se on työntekijän, työnantajan ja tehtävän työn kannalta tehokkainta ja tarkoituksenmukaisinta.

Etätyösopimuksen sisältö

Etätyösopimuksessa on tarpeen sopia vain niistä työsuhteen ehdoista, joihin etätyö vaikuttaa. Alku-peräinen työsopimus jää muilta osin normaalisti voimaan.

Etätyössä olevaan työntekijään sovelletaan pitkälti normaalisti työlainsäädäntöä ja työehtosopimuk-sia. Myös työsopimuksen ehdot ovat siis voimassa normaaliin tapaan, vaikka toimisto vaihtuu (osittain) kotityöksi. Etätyöhön liittyy kuitenkin tiettyjä erityis-kysymyksiä, kuten esimerkiksi se, mikä osa etätyöstä on työaikalain alaista työaikaa ja mikä taas ei.

Lisäksi etätyösopimuksessa tulisi olla sovittuna etätyönä suoritettavat työtehtävät, etätyön määrä, miten työn etenemisestä raportoidaan, etätyönteki-jälle hankittavat työvälineet, ohjelmistot ja yhteydet, kuinka kauan etätyötä tehdään ja millä ehdoilla etätyö-järjestely on peruutettavissa, jos homma ei toimikaan. Lisäksi pitää huomioida työntekijän työterveys- ja työturvallisuusasiat ennen kaikkea niin, että etätyössä-

kin työmäärät ja työpäivien pituudet pysyvät aisoissa. Ja ennen etätyöhön siirtymistä kannattaa vielä varmis-taa vakuutusten kattavuus sekä tietoturva-asiat.

Työaikalain soveltuvuus

Työaikalain mukaan lakia ei sovelleta työhön, jota työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa olosuhteissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyä. Lisäksi edel-lytetään, että työntekijä päättää itse työsuorituksensa ajankohdan työnantajan valvomatta tai ehkä voimat-takaan valvoa siihen käytetyn ajan järjestelyä.

Korkein oikeus on kuitenkin todennut, että kysei-nen kohta on tarkoitettu suppeasti tulkittavaksi poik-keussäännökseksi. Mikäli työnantaja käytännössä halutessaan pystyy työajan järjestelyjen tai teknisten välineiden avulla riittävästi valvomaan kotona tehtä-vää työtä, kuuluu myös kotona tehtävä työ työaika-lain piiriin.

14 YTY 4/2012

Etätyössäkinvastuu työssä

jaksamisesta onesimiehellä.

ohjelmat etätyösopimuksen päättyessä, ellei päädytä siihen, että työntekijä lunastaa ne etätyön päättyessä itselleen. Etätyösopimuksen ajan työnantaja on velvol-linen huoltamaan laitteet ja pitämään ne muutenkin ajan tasalla aivan vastaavasti kuin varsinaisella työpai-kallakin toimittaisiin. Tämä on hyvä kirjata myös sopimukseen näkyviin.

Tietoturva

Etätyöskentelyssä on syytä varmistaa tietoturvaan liit-tyvät suojaukset ja niiden päivitykset. Tämä on ensisi-jaisesti työntekijän toimintavastuulla, mutta työnantaja vastaa asiaan liittyvistä normaaleista kustannuksista.

Työturvallisuus

Etätyöskentelyn suurimpia haasteita tuntuu olevan se, kuinka esimies voi valvoa alaisen työaikaa. Etätyö vaatiikin aivan uuden näkökulman johtamiseen. Jaksaminen ja hyvinvointi joutuvat ajan kuluessa usein myös koetukselle. Työn ja todellisen vapaa-ajan raja hämärtyy ja työ vie helposti mennessään. Tämän estämiseksi esimiehen tulisi pitää yhteyttä etätyöläi-seen erityisesti, jos hän tekee pidempiä jaksoja poissa työpaikalta. Yksinkertaisesti voi myös seurata, milloin sähköposteja on lähetetty ja puuttua ylipitkiin päiviin tai toistuvasti yöllä lähetettyihin viesteihin. Etätyös-säkin esimiehellä on kuitenkin viime kädessä vastuu työssä jaksamisesta.

Etätyösopimuksen kesto ja päättyminen

Sopimuksessa on syytä sopia etätyöjärjestelyn kestosta ja siitä, millä edellytyksillä ja minkälaisin irtisano-misajoin työntekijä on velvollinen siirtymään takai-sin työnantajan tiloihin. Etätyön päättämistä koskeva ilmoitus ei merkitse työsopimuksen irtisanomista, ainoastaan etätyöjärjestelyn lakkaamista. Etätyön-tekijän varsinaisen työsuhteen irtisanomista koske-vat samat säännökset ja määräykset kuin työnantajan tiloissa työtään tekevää työntekijää.

Työntekijän palatessa työskentelemään varsinai-selle työpaikalleen, hänellä on oikeus niihin samoi-hin työsuhteen ehtoihin, jotka olivat voimassa ennen etätyöhön siirtymistä. Mikäli työpaikalla on tapahtu-nut yleisiä muutoksia, jotka koskevat kaikkia työnte-kijöitä, ne koskevat myös etätyöstä palaavaa. ●

Varsinaisella työpaikalla käynnit

Kotia ei voida pitää ensisijaisena, varsinaisena työpaik-kana. Näin ollen työnantaja ei voi maksaa verotto-mia korvauksia etätyötä tekevän työntekijän kodin ja työpaikan välisistä matkoista. Työntekijä käy ehkä säännönmukaisesti työpaikallaan tai sitten hän voi käydä siellä vain erityisistä syistä, silloin kun työnan-taja sitä edellyttää. Jälkimmäisessäkään tapauksessa työnantaja ei ole velvollinen maksamaan kilometri-korvausta tai päivärahoja näiltä matkoilta.

Varsinaisten (ei työpaikalle suuntautuneiden) työmatkojen osalta sovelletaan matkakorvauksiin kuitenkin yrityksen normaaleja käytäntöjä.

Tietoliikenneyhteys ja tekniset laitteet

Etätyön tekeminen edellyttää käytännössä sitä, että työntekijällä on käytössään tietoliikenneyhteys ja tarvittavat laitteet ja ohjelmistot. Etätyösopimuksessa tulisi selkeästi todeta, että työnantaja vastaa laitteiden hankinnasta, asennuksista ja huolloista.

Tuloverolain mukaan työnantaja voi verova-paasti järjestää etätyöntekijälle työkäyttöä varten tietoliikenneyhteyden. Myöskään työntekijän käyt-töön hankitusta laitteistosta ja ohjelmistoista ei synny veronalaista etua, kunhan ne on hankittu työkäyttöä varten ja laitteisto on työnantajan omistuksessa. Työn-tekijällä onkin velvollisuus palauttaa kyseiset laitteet ja

YTY 4/2012 15

Teksti Heikki Meskanen, varatuomari Kuva Fotolia.com

Työneuvosto on antanut hiljattain uudenmaan aluehallintoviraston pyynnöstä lausunnon (TN 1448 – 12) työaikalain soveltamisesta hallinnollisten ja teknisten isännöitsijöiden työhön. K yseisessä tapauksessaisännöitsijätoimisto väitti, että isännöitsijöiden työhön ei tule lainkaan soveltaa työaikalakia, koskaisännöitsijät ovat työnsä ja asemansa perusteella työaikalain soveltamisalan ulkopuolella.

Työneuvostoltalausunto

isännöitsijöiden työajasta

16 YTY 4/2012

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T u N T I J AT Y T Y R Y

VERKKO TuOASIANTuNTIJuuTTAESIIN

KuuKAuSIILMANALKOHOLIA

AMMATTILIITOTTuRVANAMuuTTuVASSAMAAILMASSA

PALAuTE ON LÄSNÄ

KAIKESSA JAKAIKKIALLA

32012

IlmoitaYTY-lehdessä!Takasivu ...................800 euroa1/1 sivu ....................700 euroa1/2 sivua ..................400 euroa1/4 sivua ..................250 euroa

Kohderyhmänäesimiehet jaasiantuntijat?isännöitsijöiden työajasta

YTY 4/2012 17

Työneuvosto on työ- ja elinkeinoministeriön

alainen erityisviranomainen. Työneuvostoon

kuuluu vähintään yhdeksän sivutoimista

jäsentä, joista kolme on puolueetonta. Muut

jäsenet edustavat työntekijä- ja työnantajajär-

jestöjä.

Työneuvosto antaa lausuntoja työaikaa,

vuosilomaa, työturvallisuutta ja eräiden mui-

den työntekijöiden suojelua koskevien lakien

soveltamisesta ja tulkinnasta. Työneuvosto

käsittelee myös oikaisuvaatimukset aluehallin-

tovirastojen tekemiin poikkeuslupapäätöksiin.

Työneuvosto antaa vuosittain noin 5 – 10 lau-

suntoa.

Kirjallisen lausuntopyynnön voivat esittää

mm. tuomioistuimet, aluehallintovirasto ja työn-

antajien tai työntekijöiden keskusjärjestöt.

Yksittäinen työnantaja tai työntekijä ei voi itse

saattaa asiaansa työneuvoston käsiteltäväksi. ●

T yönantajan näkemyksen mukaan yhtiön isännöitsijät toimivat itse-näisesti asunto-osakeyhtiöissä, ja isännöitsijät sopivat ja määrittä-vät toimintansa ja työaikansa yksi-tyiskohdat asunto-osakeyhtiöiden

hallitusten kanssa. Yhtiö ei myöskään käyttänyt eikä voinut käyttää isännöitsijöihinsä välitöntä työtehtä-vien suorittamisen aikaista työnjohtovaltaa. Työn-antaja eli isännöitsijätoimisto ei siten määrittänyt tai valvonut isännöitsijöiden ja asunto-osakeyhtiöiden välistä itsenäistä työskentelyä, eikä voi niin edes mene-tellä asunto-osakeyhtiölain takia.

Näin ollen työnantajan näkemyksen mukaan isän-nöitsijän työ on ylemmän toimihenkilön itsenäisen osan johtamistyötä taikka tällaiseen johtamistehtä-vään rinnastettavaa itsenäistä työtä, johon ei sovel-leta työaikalakia.

Työneuvoston kanta

Työneuvosto katsoi kuitenkin lausunnossaan asian olevan työaikalain perustelujen ja vallitsevan lausunto- ja oikeuskäytännön nojalla aivan toisin.

Työneuvoston mukaan tarkasteltaessa työaikalain soveltamisalan kohtaa, jossa määritellään työaikalain ulkopuolelle jäävä johtava asema, merkitystä ei ole sillä, millaisia tehtäviä isännöitsijät saavat hoidetta-vakseen isännöitsijätoimiston ja sen asiakkaana olevan asunto-osakeyhtiön solmiman sopimuksen perus-teella tai mitä asunto-osakeyhtiölaissa säädetään isän-nöitsijästä.

Työaikalain johtavan aseman arviointiin on katsot-tava vaikuttavan ainoastaan isännöitsijöiden tosiasialli-nen asema isännöitsijätoimiston työntekijänä.

Työneuvosto on myös aiemmassa käytännössään todennut, että johtavaan asemaan viittaavat yleensä työnjohdolliset ja liiketaloudelliset päätösvaltuudet, samoin kuin se, että henkilöllä on alaisia sekä oikeus palkata ja irtisanoa työntekijöitä.

Tämän tapauksen osalta työneuvosto toteaa, että isännöitsijätoimiston laatukäsikirjan mukaan isännöit-sijät eivät kuulu yhtiön johtoryhmään eikä asiassa ole esitetty heillä olevan yhtiön johtamiseen liittyviä tehtä-viä. Kuten työneuvosto on jo aiemmassa lausunnossaan todennut, voi yrityksen organisaatiossa olla suoraan ylimmän johdon alaisuudessa työntekijöitä, joilla ei ole yrityksen sisäiseen johtamiseen liittyviä tehtäviä, vaan ainoastaan itsenäisiä asiantuntijatehtäviä. Tällaisten henkilöiden työhön sovelletaan työaikalakia.

Lopputuloksena työneuvosto katsoi, että asiassa ei ole muutoinkaan tullut esille sellaista selvitystä, jonka perusteella isännöitsijätoimiston (hallinnollisten) isän-nöitsijöiden tai teknisten isännöitsijöiden voitaisiin katsoa jäävän työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle.

Tämä työneuvoston kanta vahvistaa YTYn (ja myös YTN:n piirissä) jo aiemmin useasti todettua vankkaa näkemystä, että isännöitsijöiden työhön tulee noudattaa työaikalakia ja myös isännöitsijöillä on oikeus ylityökorvauksiin silloin, kun he (usein säännönmukaisesti esim. kevätkaudella) joutuvat tekemään yli 8-tuntista työpäivää tai yli 40-tuntista työviikkoa. ●

18 YTY 4/2012

Luottamusmies-sanan sijaan voidaan myös käyttää sanaa luottamushenkilö. Luot-

tamusvaltuutettuja on aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta. Jos halutaan puhua

yhteisesti luottamusmiehistä ja -valtuutetuista, puhutaan henkilöstöedustajista tai

yhteyshenkilöistä.

Henkilöstöedustaja edustaa työpaikan kaikkia ylempiä toimihenkilöitä yhteisiin

työsuhdeasioihin ja työehtosopimuksen soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Muille henkilöstöryhmille on omat luottamusmiehensä. Luottamusmies palvelee

henkilökohtaisesti vain YTN-liittoihin kuuluvia, sillä järjestelmän maksavat YTN-liit-

tojen jäsenet jäsenmaksuissaan.

Luottamusmiehellä on oikeus tehdä työehtosopimuksen puitteissa paikallisia

sopimuksia, jotka sitovat työpaikan ylempiä toimihenkilöitä. Tällainen voi olla

esimerkiksi paikallinen sopimus matka-ajan korvaamisesta tai liukuvasta työ-

ajasta. ●

Mikä luottamusmies?

Teksti Leena Vänni Kuva Satu Anttila / Story Art

Sinäkin kuulut YTN:ään, vaikka et ehkä ajatellut asiaa liittyessäsi YTYyn. YTN:ään ei nimittäin liitytä henkilöjäseninä vaan sen jäseniä ovat tietyt akavalaiset liitot.

Mikä YTn?

Y lemmät Toimihenkilöt YTN on yksityisen sektorin neu-vottelujärjestö nimensä mukaisesti ylemmille toimi-henkilöille. Julkisella puo-

lella vastaava järjestö on JUKO. YTN on olemassa siksi että yhdellä, yhtenäisellä neuvottelujärjestöllä on huomattavan pal-jon suurempi mahdollisuus vaikuttaa asi-oihin kuin yksittäisillä liitoilla. Jäsenliittoja YTN:ään kuuluu 22 ja sitä kautta jäsenis-töä on 150 000 henkeä.

YTN:n tärkein tavoite on ylempien toimihenkilöiden työehtojen ja ansiotason parantaminen. Toiminta jakautuu eri aloi-hin. Kaikki neuvottelijat, asiamiehet ja laki-miehet ovat eri YTN-liitoista. Esimerkiksi YTYn toimijat vahvistavat tällä toimikau-della kaupan alaa, teknologiateollisuutta, tietotekniikan palvelualaa, finanssialaa sekä palvelutoimialaa. Toimikaudet ovat kaksi-

yhteistyötä muiden henkilöstöryhmien edustajien kanssa. YTN-liittoihin kuuluvat saavat häneltä työsuhteeseen liittyviä neu-voja. Luottamusmies puolestaan voi kysyä lisäneuvoja oman alansa YTN-lakimieheltä tai asiamieheltä. Toki jäsen voi alun perin-kin ottaa yhteyttä suoraa oman liiton laki-mieheen, jos kokee sen luontevammaksi kanavaksi.

– Ylemmille toimihenkilöille on tyy-pillistä, että yritetään hoitaa omat asiat itse. Kuitenkin valtaosa kaipaa apua jossain vai-heessa työuraa, YTN:n luottamusmieskurs-sien vetäjä Teemu Hankamäki toteaa.

Ylempien toimihenkilöiden luottamus-mieshistoria on melko lyhyt. Ensimmäiset työehtosopimukset solmittiin 90-luvun puolivälissä. Nyt erilaisia sopimuksia on niin eri aloille kuin yrityskohtaisestikin. Sopimuksettomiakin aloja vielä on.

Erimielisyyksien käsittely

Kun työpaikalla tulee erimielisyyksiä sopi-musasioista, asioita ratkaistaan tietysti ensin esimiehen tai esimiehen esimiehen kanssa. Jos asia ei näin ratkea, luottamus-

vuotisia ja painotukset vaihtuvat jäsenja-kauman mukaan, sillä kaikille aloille ei YTYn kokoisen liiton resurssit riitä.

Kun YTYn jäsen ryhtyy luottamus-mieheksi, hänestä tulee myös YTN:n luot-tamusmies, ei pelkästään YTYn. Luotta-musmiehen tehtävä on edustaa työpaikan ylempiä toimihenkilöitä – toki myös tehdä

YTY 4/2012 19

42%91%93%36%60% 4%

heistä suosittelee myös muuta kuin omaa liittoaan

YTN:n luottamus-miehistä tekee jäsenhankintaa työpaikallaan

YTN:n luottamus-miehistä kokee pystyvänsä ohjaamaan potentiaaliset jäsenet eri YTN-liittoihin

luottamusmiehistä suosittelee liittoavain koulutus-pohjaisesti

luottamusmiehistä suosittelee liittoa koulutuksen ja aseman perusteella

luottamusmiehistä suosittelee liittoa aseman perusteella

Lähde: YTYn teettämä tutkimus luottamusmiehille 2012

mies selvittelee sitä työnantajan kanssa. Jos erimielisyyttä on edelleen ja alalla on työeh-tosopimus, asiasta neuvottelee seuraavaksi YTN työnantajaliiton kanssa. Lopullisen ratkaisun saa työtuomioistuimelta. Työtuo-mioistuimen päätös on lopullinen ja nopea verrattuna asian puimiseen käräjä- ja hovi-oikeudessa.

Paikallinen sopiminen– kyllä sekin käy

Paikallinen sopiminen on epämääräinen termi. YTN:llä ei sinänsä ole mitään pai-kallista sopimista vastaan, jos puitteet vaan ovat kunnossa. Työnantaja tarkoittaa kui-tenkin paikallisella sopimisella usein hen-kilökohtaisia sopimuksia ja se ei YTN:lle sovi, sillä yleiskorotukset varmistavat edes

jonkinlaisen ostovoiman. Henkilökohtai-sien korotuksien toteutumista on myös hankala tarkkailla.

– Monet pitävät neuvoteltuja sopi-muksia itsestäänselvyyksinä. Ei ole kerta taikka kaksi, kun on kyselty ”niistä lakisää-teisistä indeksikorotuksista”. Yleiskorotuk-set ovat neuvottelujen tulosta, eivät mikään automaatti, Teemu Hankamäki kuvailee.

Sopimustoiminta on kaupankäyntiä, jossa YTN myy ja työnantaja ostaa työ-rauhaa. Työehtosopimus on ikään kuin laaja kustannuskartelli. Tämä kaupankäynti onnistuu niin kauan, kun myös työntekijät järjestäytyvät – työnantajat nimittäin jär-jestäytyvät omiin liittoihinsa, seikka mitä järjestäytymättömät työntekijät harvoin ajattelevat. ●

Luottamusmiesasemassa oleva YTYn

jäsen edustaa työpaikkansa kaikkia

YTN-liittojen jäseniä. Sama pätee tie-

tysti myös muihin liittoihin kuuluviin

luottamusmiehiin. YTYn jäsenen luot-

tamusmies saattaa siis olla vaikkapa

Ekonomi- tai Lakimiesliiton jäsen.

Koska YTY on jäsenkriteerinsä kou-

lutukseen pohjaavien YTN-liittojen jou-

kossa poikkeava liitto, teetimme tutki-

muksen, kuinka hyvin YTN-luottamus-

miehet tuntevat YTYn. Haastateltujen

joukossa oli niin ytyläisiä kuin muiden-

kin liittojen luottamusmiehiä. Tutkimus

perustuu 108 puhelinhaastatteluvasta-

ukseen.

Vastaajilta kysyttiin, kuinka hyvin

he tuntevat muiden kuin oman liit-

tonsa toimintaa. Huonoiten tunnettiin

juuri YTYn toiminta. Kun tulee tarve

ottaa yhteyttä, melkein kaksi kolmesta

ottaa yhteyttä omaan liittoon ja vajaa

kolmannes YTN:n taustaryhmän toimi-

joihin. ●

• Palkankorotukset

• Palkkausjärjestelmä

• Luottamusmieheen liittyvät

asiat

• Työaikajärjestelyt, ylityöt ja

niiden korvaaminen

• Vapaa-aikana matkustamisen

palkka

• Lomaraha

• Irtisanomisajat ja -järjestys

• Sairasajan palkka, tilapäinen

poissaolo, koulutus,

perhevapaat

• Matkakustannusten

korvaukset

• Paikallinen sopimisjärjestelmä

Työehto-sopimuksellatyypillisestisovittaviaasioita

Teksti Teksti Birgitta Suorsa, uP-uutispalvelu Kuva Johanna Kannasmaa

20 YTY 4/2012

Palkan rakentuminen tunnetaan suomalaisilla työpaikoilla heikosti.

Palkasta pitää puhua

Palkkausjärjestelmistä kerrottava avoimestiPalkkausjärjestelmien avoimuudessa on paljon parannettavaa. Yrityksen kaikkien työntekijöiden tulisi tietää, miten pal-

kat rakentuvat, miten palkkaan voi itse vaikuttaa ja millä perustein palkkoja korotetaan. Palkanosista, kuten ylitöiden ja

matka-ajan korvattavuudesta ei monesti ole sovittu.

Joissakin yrityksissä palkkausjärjestelmä on ”vain yhden henkilön päässä”. Osa palkkausjärjestelmistä on puolestaan

ymmärrettäviä ja avoimia. Sekään ei takaa, että järjestelmiä käytettäisiin suunnitellulla tavalla. On kaikkien kannalta tur-

hauttavaa, että luodaan järjestelmiä, jotka jäävät pölyttymään ylälaatikkoon.

Palkkakeskustelu olisi käytävä joko kehitys- tai palautekeskustelussa tai sitten erillisenä keskusteluna. Tavoitteiden

tulee olla selvät molemmilla osapuolille. Lisäksi olisi sovittava, milloin palkasta neuvotellaan seuraavan kerran. ●

J oka kolmas suomalainen palkansaaja ei tiedä, miksi hänen tehtävänsä on sijoitettu nykyiselle vaatimustasolle. Puolelle suomalaisista on epäselvää, miten heidän työsuorituksensa vai-kuttaa palkkatasoon.

Asia paljastui Palkkatietämys Suomessa -tutkimushankkeessa. Siihen osallistui kaik-kiaan 5 200 työntekijää 20 organisaatiosta eri sektoreilta ja eri toimialoilta. Niissä on käytössä yhteensä 31 erilaista palkkausjär-jestelmää.

– Mitä paremmin työntekijä tietää, mi-ten hänen palkkansa rakentuu, sitä tyytyväi-sempi hän on, sanoo tutkija Elina Moisio.

Moisio kertoo, että palkkatietämys vai-kuttaa paitsi palkkatyytyväisyyteen myös sitoutumiseen, työhyvinvointiin, työilma-piiriin ja suoritukseen.

oma toiminta vaikuttaa

Moisio huomauttaa, että miltei kaikilla työ-paikoilla palkat perustuvat jollain tavalla tehtävien arviointiin ja henkilön suoriutu-miseen.

– Aiemmin palkat olivat taulukkopalk-koja tai puhtaasti työnantajan harkinnassa. Nyt palkkausjärjestelmät kannustavat ihmi-siä toimimaan tietyllä tavalla. Kannustavuus jää heikoksi, jos ihminen ei tiedä, mikä

hänen palkkaansa vaikuttaa, Moisio toteaa.– Palkkatietämyksellä tarkoitetaan sitä,

että ihminen ymmärtää palkan perusteet, prosessit ja sen, miten hänen oma toimin-tansa vaikuttaa palkkaan. Pelkkä työtoverei-den palkan tietäminen saattaa johtaa tyyty-mättömyyteen, jos ei tiedetä, miksi palkka on tietyn suuruinen.

Esimies on avainasemassa

Perustuipa palkkausjärjestelmä työehtoso-pimukseen tai yrityskohtaiseen sopimuk-seen, tulisi työnantajan kertoa palkkakritee-reistä työntekijöille.

– Isossa organisaatiossa esimies tulkit-see, mitä kriteerit tarkoittavat henkilön työ-tehtävässä, Moisio toteaa.

Vaikka suomalaisten palkkatietämyk-sessä on rutkasti kehitettävää, suoritustietä-mys ja tulospalkkaustietämys ovat parem-malla tolalla. Kolme neljästä uskoi tunte-vansa tulospalkkiomittarit, ylemmät toimi-henkilöt useammin kuin muut.

Tutkija Anu Hakonen kertoo, että ny-kyisin tulospalkkiojärjestelmistä keskustel-laan työpaikoilla ja henkilöstö pääsee vai-kuttamaan niiden perusteisiin.

– Näyttää siltä, että esimiehen asema on hyvin keskeinen. Jos esimies jaksaa kes-kustella tuloksellisuudesta useaan otteeseen

vuoden mittaan ja ohjaa suoritusta oikein, järjestelmät vaikuttavat suoritukseen.

Mitä likemmin tulospalkkiotavoitteet liittyvät työhön, sitä selvemmin ne vaikut-tavat suoritukseen. Mikäli tavoitteet ovat hyvin yleisluontoiset, kuten yrityksen voitto, järjestelmä helposti unohtuu, eikä ohjaa jokapäiväistä työskentelyä.

– Tulospalkkion selkeä kytkös yrityk-sen strategiaan lisää sen hyväksyttävyyttä, Hakonen muistuttaa.

– Esimerkiksi kuntaliitoksissa uuden strategian suuntaa voi ohjata tulospalkkiolla, koska palkkausjärjestelmien yhteen sovitta-minen vie aikaa.

Moisio tähdentää, etteivät peruspalkan ja tulospalkkion perusteet saisi olla keske-nään ristiriidassa.

– Kummankin pitäisi ohjata samaan suuntaan. Joskus peruspalkan suoritusarvi-ointikriteerit eivät vastaa enää yrityksen tar-peita ja tulospalkkiolla kannustetaan johon-kin muuhun.

Kokonaispalkkakinon avattavissa

Myös kokonaispalkassa tai sopimuspalkassa on usein tehtävään ja suoritukseen liittyviä kriteerejä.

– Kriteereistä ei ehkä keskustella avoi-

YTY 4/2012 21

mesti. Yritykset vielä hakevat linjaa, missä määrin niistä pitäisi puhua. Palkan kannus-tavuus on heikko, jos kriteerejä ei tunneta, Moisio sanoo.

On toki tilanteita, joissa on vaikea toimia avoimesti. Yritysfuusioiden jälkeen käytössä voi olla samanaikaisesti useampi palkkausjär-jestelmä. Tällöin työnantajan etu on varata aikaa palkkausjärjestelmien muuttamiseen.

Henkilöstön luottamus toiminnan oi-keudenmukaisuuteen on tärkeää.

– Se ennakoi hyvin henkilöstön sitou-tumista. Systeemi ja suoritusarviointi pitää tuntea, samoin se, kuinka suuria korotuksia on odotettavissa.

Moisio huomauttaa, että esimiesten tulee käyttää palkankorotuksiin yhtenäisiä kriteerejä.

Henkilöstölläkin on Moision mukaan vastuunsa. Tietoa palkkausjärjestelmistä on usein saatavilla, kunhan näkee jonkin verran vaivaa.

Anu Hakonen antaa vinkin, että esimer-kiksi kehityskeskustelussa kannattaa kysyä, mitä voi tehdä toisin, jotta palkka nousisi. Tällä tavoin yrityksen strategia ja palkkauk-sen perusteet tulevat näkyviksi.

– Suomessa ollaan turhan häveliäitä puhumaan palkasta. Palkasta keskustelemi-seen pitää luoda omia foorumeita. ●

Lisätietoa:Palkkatietämys Suomessa -tutkimus-hanke 2010 – 2012, Aalto-yliopisto,Perustieteiden korkeakoulu, Työ-psykologian ja johtamisen tutkimusryhmä.

Anu Hakonen: Ei ainoastaan rahaa -Ryhmäperusteisten tulospalkkioidenmerkitykset reflektioteorian näkökulmasta.Aalto-yliopisto. Helsinki 2012.

Tieto työpaikan palkkaperusteista lisää

henkilöstön sitoutumista ja työhyvinvointia,

sanovat tutkijat Elina Moisio (vas.) ja

Anu Hakonen.

22 YTY 4/2012

YTYstäkysyttyä

Mitä loma-asuntoja YTYllä on?

YTYllä on kolme vuokrattavana olevaa vapaa-ajan asuntoa. Himoksen Putti Torppa on kohteista vanhin, se valmistui vuonna 2001. Levin Villa Hilla tuli vuok-rakäyttöön 2006 ja uusin kohde, Vierumäen Kunto-kanto, tänä kesänä.

En ole koskaan päässyt vuokraamaan vapaa-ajan mökkejä mistään loma-kohteesta ja tuleekin väistämättämieleen, menevätkö jotkut toisenedelle vai miten tämä voi ollamahdollista. Jos ei ole koskaan saanut mökkiä, niin näiden henkilöiden tulee kyllä olla erityisesti ensisijalla arvontaa tehdessä!

Sesonkiviikoille (helmi-huhtikuu, kesä-syyskuu ja joulukuu) on ollut kaikkina vuosina suuri kysyntä. Parhaimmillaan viikkoa kohden on ollut yli 40 arvon-taan osallistujaa. Arvontapäivänä käyn läpi kaikki määräaikaan mennessä jätetyt ennakkovaraukset. Tähän sisältyy vertailu kyseisen loma-asunnon aiem-piin arvontoihin. Jos ennakkovarauksissa on henkilö, joka on aiemmin saanut arvonnassa varauksen, hän putoaa pois arvonnasta. Kerran tosin on yksi viikko arvottu sellaisten henkilöiden kesken, jotka olivat kaikki saaneet joskus varauksen arvonnassa.

Arvonta suoritetaan siten, että varausjakson jokai-nen viikko arvotaan yksitellen. Aiemmin arvoimme manuaalisesti lippusysteemillä, mutta nykyisin arvonta tehdään Excelin satunnaislukuotannalla. Arvonnassa on aina läsnä kaksi YTYn toimihenkilöä.

Nykyisellä tekniikalla, joka YTYllä on loma-asun-tovarausten suhteen käytössä, emme pysty pitämään kirjaa niistä henkilöistä, jotka eivät ole arvonnoissa saaneet varausta. Näin ollen heidän asettamisensa etusijalle arvonnoissa ei myöskään ole mahdollista.

Levin mökki kiinnostaa kovasti mutta on erittäin kallis

Levin Villa Hillassa on neljä makuuhuonetta ja 11 vuodepaikkaa. Viikkohinnat ovat sesongista riippuen 400 – 900 euroa. Kalleimpana kautena hintaan sisältyy kaksi hissilippua koko vuokra-ajalle. Vertailuna vastaa-van tasoisen ja kokoisen mökin viikkohinta Levillä on ilman hissilippuja vähintään 1600 euroa. Hissiliput kuudeksi päiväksi maksavat 166 euroa/henkilö.

YTYn loma-asuntojen vuokrilla pyritään ainoas-taan kattamaan käyttö- ja korjauskulut. Suurimmat yksittäiset kuluerät tulevat sähköstä ja huoltoyhtiöiden avainpalvelusta ja lopputarkastuksista. Kovasta käyt-töasteesta johtuen myös kodinkoneita ja huonekaluja joudutaan uusimaan säännöllisin väliajoin. Haluamme taata, että loma-asunnot ovat tasokkaita ja tarjoavat jäsenillemme viihtyisän loman. ●

Saamme kysymyksiä ja kommentteja

toimintaamme liittyen paitsi arkipäivän

työssä ja jäsentilaisuuksissa, myös jäsen-

tutkimuksen kautta. Loma-asuntoihin

liittyviin kysymyksiin vastaa toimisto-

päällikkö Kyllikki Kivijärvi.

YTY 4/2012 23

YTYnloma-asunnot

Teksti Kyllikki Kivijärvi Kuva Satu Anttila / Story Art

YTYn loma-asunnot ovat jäsenten vuokrattavissa ympärivuotisesti.

Villa HillaVilla Hilla -lomakiinteistö sijaitsee Kittilän Levillä Niestatiellä Rakkavaaran alueella, 3,5 km Sirkan keskustasta. Asuinpinta-alaa on kahdessa kerroksessa yhteensä 120 m2. Mökissä on neljä makuuhuonetta ja vuodepaikkoja on yhdelletoista hengelle. Lomaviikon vaihtopäivä on lauantai. Viikkohinnat ovat seson-gista riippuen 400 tai 900 euroa.

Lisäedut

• Villa Hillan vuokraan sisältyy talvikaudella kaksi rinne- korttia koko vuokra-ajaksi. • Villa Hillan viikkovuokraan sisältyy kesäkaudella neljä (2 + 2) pelikierrosta Levin golf-kentällä.

Putti TorppaPutti Torppa sijaitsee Jämsän Himoksella, Keski-Himoksen mökkialueella. Hirsirakenteinen paritalohuoneisto on valmistu-nut v. 2001 ja siinä on asuinpinta-alaa 57 m2 ja parvella 12 m2. Vuodepaikkoja on 5 + 2 hengelle. Lomaviikon vaihtopäivä on perjantai. Viikkohinnat ovat 200 – 600 euroa.

Lisäedut

• Putti Torpan vuokraan sisältyy talvikaudella kaksi rinnekorttia. • Kesäkaudella vuokraan sisältyy kahdelle hengelle päivittäinen ilmainen pelioikeus golf-kentällä koko vuokra-ajaksi. • YTYn omistama soutuvene on vuokralaisten vapaassa käytössä kesä-lokakuussa.

KuntokantoKuntokanto sijaitsee Vierumäellä, Scandic-hotellin vieressä. Chalets-huoneiston pinta-ala on 65 m2 ja siinä on 2 makuu-huonetta. Vuodepaikkoja on 4 + 2. Vaihtopäivät ovat perjantai ja maanantai. Puolikkaan viikon (pe - ma tai ma - pe) hinnat ovat sesongista riippuen 300 tai 420 euroa.

Lisäedut

• Kuntokannon vuokraan sisältyvät loppusiivous ja liinavaatteet• kaksi Sporttipassia.• Classic-kentällä golf-kierrokset 20 euroa

Varaukset ja arvonnat 2013YTYn loma-asuntojen arvontakäytäntö muuttuu vuonna 2013. Arvontapäiviä on jatkossa kolme kertaa vuodessa ja kunakin arvontapäivänä arvotaan kaikkien kolmen loma-asunnon viikot. Varaukset tehdään jäsensivuilla www.ytyintra.fi olevan varaus-kalenterin kautta.

Arvontapäivät 2013 1.3.2013 viikot 19 – 39 (Villa Hilla 18 – 39)14.6.2013 viikot 40 – 011.10.2013 viikot 02 – 18

24 YTY 4/2012

• Varmista, että työeläkeotteella ovat

kaikki ansiotietosi

• Jos tiedot ovat oikein, sinun ei tarvitse

tehdä mitään

• Ilmoita heti puutteista eläkelaitokseesi

(yhteystiedot saat otteesta)

Fakta: Tarkista vuoden 2012 työeläkeote ja pidä se tallessaT yöeläkeotteella on tänä vuonna ensim-

mäistä kertaa mukana kaikki työeläk-keeseen vaikuttavat tiedot. Otteella on sekä yksityisen, julkisen työnantajan palveluksessa että yrittäjätoiminnasta

kertynyt eläke. Vuodesta 2005 eteenpäin mukana on myös eräiden sosiaalietuuksien (esim. äitiysraha, saira-uspäiväraha) ja opiskelun perusteella kertynyt eläke.

Kaikki tiedot otteella perustuvat vuoden 2011 loppuun saakka kertyneisiin ansioihin. Työnantajasta käytetään sen nykyistä nimeä.

Työeläkeote kertoo eläkekertymän edellisen vuo-den loppuun. Lisäksi 50 vuotta täyttäneet saavat arvio-laskelmat vanhuuseläkkeestä. Mahdollista oikeutta Kelan kansaneläkkeeseen tai takuueläkkeeseen työelä-keotteella ei näy.

Myös elinaikakertoimen vaikutus on arvioitu mu-kaan karttuneeseen eläkkeeseen. Elinaikakertoimella eläkkeen määrä sopeutetaan elinajanodotteen muut-tumiseen.

 Työeläkeote syytä tarkistaa hyvin

Työeläkeote on tarkoitettu omaan työeläkkeen lasken-taan vaikuttavien tietojen seuraamista ja tarkistamista varten. Tänä vuonna kokonaiskuvan muodostaminen ja tietojen tarkistaminen on entistä helpompaa, koska työeläkeotteella on mukana kaikki tähänastisen työuran aikaiset ansiot.

Jos kaikki tiedot ovat oikein, ei tarvitse tehdä mi-tään. Jos kuitenkin huomaa puutteita tai virheitä, kan-nattaa virheestä ilmoittaa eläkelaitokselle nopeasti. Lain mukaan yksityisillä työeläkelaitoksilla on velvol-lisuus selvittää viimeisen kuuden vuoden ansiotietoja.

Apuna tarkistuksessa voi käyttää työtodistuksia ja vuosittaisia palkkalaskelmia.

 Kenelle ja kuinka usein työeläkeote tulee?

Työeläkeote postitetaan tämän vuoden aikana lähes kaikille 18 – 68 -vuotiaille Suomessa asuville, jotka eivät vielä ole eläkkeellä. Otekirjeen lähettää eläkelaitos, jossa henkilö on viimeksi ollut vakuutettuna. Julkisen alan palveluksessa olevat saavat syksystä alkaen otteen postitse Kevalta.

Ensi vuodesta alkaen yksityisten alojen eläkelai-tokset lähettävät vakuuttamilleen henkilöille työelä-keotteen postitse joka kolmas vuosi.

Otekirjeen voi milloin tahansa tarkistaa sähköi-sesti oman työeläkelaitoksensa sivustolta tai Työeläke.fi -verkkopalvelusta. Tietoturvan takia sähköisen työelä-keotteen avaamiseen tarvitaan joko verkkopankki-tunnukset tai sähköinen henkilökortti. Julkisen alan palveluksessa olevat saavat tietonsa Kevan verkkosi-vuilta loppuvuodesta 2012 alkaen. ●

 Lisätietoja työeläkeotteesta:Kaikki eläkelaitokset ja Eläketurvakeskus

puh. 029 411 20

Työeläkeotteellaaiempaa kattavammin tietoa

Ku

va:

Foto

lia.c

om

HYVInVoInTIJAKSoJAeri kohderyhmilleKohderyhmänä miehet

Rennossa liikunnassa aineksina ovat moni-puolisuus ja huumori, kaikkea kaavamai-suutta ja totisuutta pitää karttaa. Nyt voit lähteä mukaan uusia elämäneväitä etsi-vään porukkaan. Tarjonnassamme on paljon miehille suunnattuja jaksoja ympäri Suomen. Tule mukaan hakemaan leppoisa arkiliikunta osaksi elämää! Vaihtoehtona ei saa olla vain kiireisen työpäivän jälkeinen hikitreeni, vaan nauttiminen leppoisasta ja työpäivästä palauttavasta lenkistä ulkona.

Osallistumiskustannukset ovat edulli-set. Viiden vuorokauden pääjakson oma-vastuuhinta on 150 euroa / henkilö ja seurantajakson 60 euroa / henkilö.

Kohderyhmänä painon-hallintaan apua kaipaavat

Oletko ajatellut muuttaa elämäntapasi pysyvästi, mutta kaipaat tukea ja moti-vaatiota? Kamppailetko painosi kanssa ja kaipaat apua painonhallintaan?

Tukea erilaisiin elämäntapamuutostar-peisiin löydät PHT:n 1.askel hyvinvointi-jaksoilta. Jaksoilla tehdään helpot, mutta kattavat kuntotestit, tutustutaan erilaisiin arkiliikunnan mahdollisuuksiin ja moti-voidutaan muutokseen. Päivien aikana saat tietoa ja motivaatiota unohtamatta elämyk-siä ja rentoutumista luonnon helmassa.

Mikäli tulet valituksi jaksolle, matka-kustannuksien lisäksi maksat vain 150 euron omavastuuosuuden. Muutaman kuukauden kuluttua pääjaksosta sinulla on tilaisuus saada lisävahvistusta elämän-tapamuutokseesi seurantajaksolla. Seuran-tajakson hinta on 60 euroa.

Tutustu jaksoihimme, ota aikaa itsellesi ja hae yksin tai yhdessä, ystävän, puolison tai työkaverin kanssa. Sähköisessä hakujär-jestelmässämme voit hakea jaksoille käte-västi täyttämällä sähköisen hakemuksen.

Järjestelmästä löydät myös tarkempaa lisätietoa ohjel-mien sisällöstä, kohteista ja hakuajankohdista. ●

www.pht.fi

PHT:n toiminnan mahdollistaa RAY:navustus.

Palkansaajien hyvinvointi jaterveys PHT ry on Akava-järjestöjen Lomayhdistys - A-lomatry:n, Suomen Ammattiliittojen Loma-järjestö SAL ry:n ja Toimihenkilölomat -T-lomat ry:n perustama yhdistys, jonkajäsenistö koostuu Akavan, SAK:n jaSTTK:n alaisista ammattiliitoista.Toiminnan tavoitteena on edistäätyöikäisten ja heidän perheidensäterveyttä ja hyvinvointia, ylläpitääja parantaa työ- ja toimintakykyä sekätukea kokonaisvaltaista elämänhallintaa.1.askel-hyvinvointijaksot korvaavat palkansaajalomajärjestöjen aiemmin järjestämän kuntoremonttitoiminnan.

YTY 4/2012 25

26 YTY 4/2012

YTY tarjoaa vuosittainsyventävää koulutusta jakertoo ajankohtaisistaasioista, kuten sopimus-tilanteista.

L uottamusmiehet ja muut aktii-vijäsenet ovat olennainen osa YTYn edunvalvontaa. He ker-tovat jäsenten toiveista ja tar-peista konkreettisin esimerkein

ja tapauksin, miten heidän edustamassaan yrityksessä toimitaan, mitkä ovat hyväksi havaittuja yhteistoimintatapoja ja mikä taas ei käytännössä toimi.

Luottamusmiehet ja muut henkilöstö-edustajat saavat peruskoulutuksen tehtä-viinsä. Lisäksi YTY tarjoaa vuosittain syventävää koulutusta ja kertoo ajankoh-taisista asioista, kuten sopimustilanteista. Koulutus tarjoaa myös mahdollisuuden luoda suhteita muiden yritysten henkilös-töedustajiin.

Tämän vuoden yhteyshenkilöiden koulutusseminaari järjestettiin Tartossa. Yksi paljon keskusteltu seminaariaihe oli YTYn vuosien 2013 – 2018 strategialuon-noksen kommentointi. YTYn hallituksen edustajat esittelivät strategialuonnoksen,

johon seminaariosallistujat antoivat näke-myksiään ryhmätyöskentelynä. Keskuste-lua strategiasta ja yhteyshenkilöiden siihen sitouttamisesta pidettiin erittäin hyvänä asiana. Näin jäsenten näkökulma saadaan yhteyshenkilöiden kautta vahvasti mukaan. Strategia käsitellään virallisesti YTYn vuosi-kokouksessa Järvenpäässä marraskuussa.

Seminaarissa käytiin läpi myös ammat-tiyhdistyssanastoa englanniksi. Tämä oli etukäteen toivottu osio, sillä yritysten kansainvälistymisen myötä yhteyshenkilöt törmäävät jatkuvasti siihen, että työsuhde-asioista pitää osata kertoa myös englan-niksi. Hyvä oman alan sanasto ei useinkaan riitä, kun puhutaan yhteistoimintaneuvot-teluista ja lakipykälistä.

Tärkein teema oli käsitellä luotta-musmiehen arjessa kohtaamia tilanteita ja niiden ratkaisuja. Ongelmatilanteiden ratkaisua käsitteli kouluttaja ja valmen-taja Helena Kokko Miska Oy:stä. Kokko lähestyi ongelmaratkaisua kuuden mene-

Yhteyshenkilöt tuovatjäsenten toiveet strategiatasolle

Teksti Ira Laitakari-Svärd Kuva risto Lehtilahti

telmän esittelyllä, joiden kautta voi lähteä ratkomaan työpaikan arjen ongelmatilan-teita. Nämä ongelmaratkaisukeinot ovat toki hyödyksi myös kaikessa kanssakäymi-sessä ihmisten välillä. Mieleenpainuva oli ainakin esitelty menetelmä Bonon ajatte-luhatuista, jossa tilanteita käsitellään eri näkökulmista. Erilaiseen rooliin on helppo samaistua ns. ajatteluhattujen avulla. ”Nyt minulla on tämä vihreä hattu ja haen uusia ajatuksia ja luovia ratkaisuja.”

Seminaarin seurauksena luottamusmie-hemme ovat nyt toivoaksemme valmiimpia palvelemaan jäsenistöä ja sitoutuneempia tulevan strategian jalkauttamiseen. ●

[ Y T I M E S TÄ ]

YTY 4/2012 27

Vaikka työnantajan yt-tilanteessa tarjoama eropaketti tuntuu mahdollisuudelta kaivattuun taukoon työelämässä, työntekijän pitää aidosti pohtia, onko itsellä varaa jättäytyä hetkeksipois työnteosta.

Ira Laitakari-Svärdasiamies

E ki hyväksyi työnantajan tarjoaman ero-

paketin, sillä hän halusi muuttaa

takaisin vanhalle kotiseudulleen ja

rakentaa sinne talon. Eropaketin tur-

vin muutama kuukausi sujuikin muka-

vasti taloa rakentaessa, mutta työttö-

mänä työnhakijana työnhaku ei ollutkaan niin vaiva-

tonta, kuin Eki oli kuvitellut. Hän kyllä työllistyi, mutta

ei mieluiseen työpaikkaan. Jälkeenpäin Eki mietti, että

hänellä meni asioiden tärkeysjärjestys väärin – uuden,

hyvän työpaikan löytämisen olisi pitänyt mennä talon-

rakennuksen edelle.

Vaikka työnantajan yt-tilanteessa tarjoama eropa-

ketti tuntuu mahdollisuudelta kaivattuun taukoon työ-

elämässä, työntekijän pitää aidosti pohtia, onko itsellä

varaa jättäytyä hetkeksi pois työnteosta. On hahmo-

tettava, mitkä ovat tauon jälkeen todelliset mahdol-

lisuudet työllistyä suhteessa siihen, mitkä ne ovat työ-

suhteen ollessa vielä voimassa tai juuri päättynyt.

Pelkkä ”minusta tuntuu, että työllistyn pian” ei tähän

riitä. Työnhakijoita ja rautaisia ammattilaisia on nyt

todella paljon työnantajien valittavissa.

rekrytointialan ammattilaiset ovat kertoneet,

että mahdollisuudet työllistyä romahtavat dramaat-

tisesti jo muutamassa kuukaudessa työsuhteen päät-

tymisen jälkeen. ”Epätoivoisen” tai ”Mun on pakko

päästä pian töihin” -työnhakijan tunnistaa helposti.

Haastattelutilanteessa tunnistaa, jos haastateltavalla

ei ole reaaliaikaista kontaktipintaa työn tekemiseen.

Kotona ollessa tahti helposti hidastuu. Toki omaa aktii-

visuutta voi töitä etsiessä pitää yllä mm. vapaaehtois-

työllä tai kouluttautumisella.

Jos haluat lähteä kiertämään maailmaa, se saat-

taa olla hyvä päätös. Eropaketin turvin saattaa olla

myös hyvä hetki irtautua opiskelemaan, perustaa oma

yritys tai muuttaa vanhalle kotipaikkakunnalle. Höllää

kuitenkin suunnitelmallisesti, ennen kuin päästät irti.

Voithan irrottautua työelämästä myöhemmin halli-

tusti esimerkiksi vuorotteluvapaan

avulla.

Voit toki tehdä työsuhteen

päättymisen jälkeen mitä ha-

luat, kunhan tiedostat, mitä

vaikutuksia päätöksilläsi on

tulevaan työl l istymiseesi .

Työnhausta kannattaa tehdä

projektisuunnitelma. YTY auttaa

sinua järjestämällä koulutusta.

Jäsensivuilta löydät vinkkejä

työnhakuun ja uutena pal-

velunaa kokoamme jä-

sensivuille myös jäsen-

ten profiiliin sopivia

työpaikkoja. ●

Eropaketti ei tarkoitasapattivapaata

[ K I r J A - A r V O S T E L u ]

28 YTY 4/2012

Iiro Viinanen – Esko Seppänen:Vasen oikea, oikea vasen– keskustelukirjeitä, Minerva, 2012, 307 s.

Teksti Seppo Simola

K irja koostuu yhdeksästä kirjeenvaihdon muo-toon laaditusta keskus-telusta. Aihepiiri on laaja keskittyen kirjoit-tajien poliitikkotaus-

toista johtuen yhteiskunnallisiin eli meitä kaikkia koskeviin aiheisiin. Myös ay-liik-keen olemus läpivalaistaan. Tyyli vaihtelee kepeästä keskinäisestä naljailusta perim-mäisten kysymysten pohdintaan.

Parkinsonin tauti saattoi kirjoittajat – kohtalotoverit - yhteen. Niinpä kirjan yksi kantava aihe on suhtautuminen omaan vakavaan ja parantumattomaan sairastu-miseen. Siinä on pohdittavaa itse kullekin. Koskaan ei voi tietää...

Seppänen menee aiheeseen vielä syvem-mälle kertoessaan poikansa toivottomasta kamppailusta syöpää vastaan, ja kesken jää-neestä nuoresta elämästä. Esille tulee julki-senkin keskustelun aiheena ollut eutanasia sekä näkökulmat puolesta ja vastaan. Sep-pänen kertoo, kuinka lääkärit antavat hie-

novaraisen peitellysti siihen mahdollisuu-den jo nyt, vaikka laki ei Suomessa euta-nasiaa tunne.

Vaikka vakaviakin aiheita käsitellään, niin kirja ei ole raskasmielinen. On mie-lenkiintoista ja suorastaan huojentavaa nähdä, kuinka ihminen voi muuttua. Etsi-mättä tulee pohtineeksi omaa ajatusmaail-maansa ja omia mahdollisuuksiaan muutok-seen. Onko sellaista ehkä vuosikymmenten saatossa tapahtunutkin? Kaksi eri laidoilta olevaa politiikasta tuttua henkilöä tarjoa-vat riittävästi mahdollisuuksia samaistua, ja pohdinta saa näin omakohtaisia sävyjä. Itsensä voi välillä yllättää samaistumasta aivan ennakko-odotusten vastaisesti.

Kirjan kohderyhmälle kirjoittajat eivät tarkempia esittelyjä kaipaa. Iiro Viinanen oli porvarihallituksen valtiovarainministerinä 90-luvun alun pahimman lamamyllerryk-sen aikana. Moista lamaa ei Suomessa ole sen jälkeen koettu! Monille hän edusti kai-ken pahan ruumiillistumaa. Esko Seppänen taas edustaa monille parantumatonta ääriva-

KIrJA IHMISEn MUUToKSESTAJA VäHän MUUSTAKInKummastakin kirjoittajasta ollaan voimakkaasti jotakin mieltä – puolesta tai vastaan.

Siksi on ollut kekseliäs temppu saattaa herrat yhteen pohtimaan syntyjä syviä, menneitä

ja tulevia. Asetelmasta avautuu yllättäviä näkökulmia, eikä aina pelkästä tekstistä tietäisi,

kumpi on äänessä.

YTY 4/2012 29

Ku

va:

Foto

lia.c

om

semmistolaista änkyrää, joka panee kaikelle hanttiin ihan vain periaatteesta. Nykyisyys on kuitenkin tyystin toisenlainen, hyvinkin hämmästyttävä.

Kirjoittaa herrat osaavat. Kauppatietei-lijä Seppäsen teksti on paikoin hieman saar-naavaa ja lauserakenteet mutkikkaita. Hän on pakannut välillä paljon asiaa tiiviiseen pakettiin, joten lukiessa joutuu pitämään itsensä valppaana. Insinööri Viinasen teksti on rennompaa.

Oman maamme ja ympäröivän maa-ilman lähimenneisyyteen avautuu uusia näkökulmia. Kirja saa paikoin jopa paljas-tuskirjamaisia piirteitä. Välillä joutuu suo-rastaan haukkomaan henkeään ja olo on kuin aikanaan Tamminiemen pesänjakajia lukiessa. Näinkö tuokin asia silloin oikeasti meni?

Kirja ei suinkaan ole pelkkää politiikkaa ja menneisyyttä. Hyvin tuoreitakin aihepii-rejä on mukana kuten kansallisomaisuuden myynti – vai suorastaanko luovutus – ulko-maiseen omistukseen. Esimerkkeinä toimi-vat mm. kaivos- ja lannoiteteollisuus. Entä onko Suomessakin oligarkkeja?

Yhdeksään keskusteluun mahtuvat niin Nato, ympäristöasiat, eläkeyhtiöt, pörssi, EU ja euron kriisi kuin työmarkkina-asiat-kin. Viinasen yrittäjätausta tuo omaa väri-ään keskusteluun samoin kuin Seppäsen taannoinen leppymätön porvarikammo, etten sanoisi herraviha. Vaan niin Seppä-nenkin siteeraa kirjassa aikanaan taantu-muksen äänitorveksi leimattua pilapiirtäjä Kari Suomalaista ja päätyi äänestämään Sauli Niinistöä presidentiksi. Jako vasem-mistoon ja oikeistoon on hämärtynyt sekä meillä että muualla, eikä se jana enää toimi yhteiskunnallisen ajattelutavan mittarina. Maailma muuttuu – onneksi. ●

Kutsu YTYnsyyskokoukseen

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:n sääntö-

määräinen syyskokous pidetään torstaina 22.11.2012 klo

17.00. Paikkana on Järvenpää-talo, Hallintokatu 4, Järvenpää.

Ilmoittautuminen ja mahdollisten valtakirjojen tarkastus alkaa

klo 16.30. Valtakirjojen tarkastus koskee vain niitä jäseniä,

jotka edustavat itsensä lisäksi myös toista kokoukseen

ilmoittautunutta YTYn jäsentä.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 § mukaisten asioiden

lisäksi strategia vuosille 2013 – 2018, sääntömuutosasia ja

kunniajäsenohjesääntö.

Henkilöjäsenen tulee ilmoittaa osallistumisestaan kokoukseen

viimeistään torstaina 15.11.2012 klo 16 mennessä jäsensivujen

kautta, puhelimitse (09) 2510 1310 tai postiosoitteeseen

YTY ry, ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki.

TErVETuLOA!

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:n hallitus

JäSEnILTAJääKIEKonPArISSA

OHJELMA

15.00 Turun Seudun Urheiluakatemian Janne Salmi - Miten Akatemia mahdollistaa ammattimaisen, huipulle tähtäävän urheilun?

Meri-Teijo Golfin toimitusjohtaja Jari Isometsä - Miten huippu-urheilutausta auttaa esimiestehtävissä?

Päävalmentaja Juhani Tamminen kertoo nykyisestä tehtävästään TuTon päävalmentajana ja ennakko- tunnelmia illan ottelusta

18.15 Siirtyminen HK-areenalle

19.00 Jääkiekko-ottelu Venäjä-Suomi

Tilaisuudessa buffet-pöydän antimia juomineensekä päätteeksi liput HK-areenalla pelattavanKarjala-turnauksen Venäjä-Suomi -otteluun.Tilaisuus on vain YTYn jäsenille. Osallistumis-maksu 15 euroa. Ilmoittautuminen jäsensivujenkautta. Paikkoja on rajoitettu määrä.

YTYn ja Suomen Ammattivalmentajien yhteinen jäsenilta jääkiekon parissa pidetään keskiviikkona 7.11.2012 Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa. Ohjelmassa jälleen kerran kiinnostavia puhujiaja hyvää keskustelua urheilun tilasta sekä illan ottelusta.

YTYn syyskokous ja jäseniltaYTYn sääntömääräinen syyskokous on torstaina 22.11.2012

Järvenpää-talossa Järvenpäässä. Kokouksen jälkeen ilta jatkuu buffet-ruokailun ja Evita-musikaalin merkeissä.

OHJELMA

16.30 ilmoittautuminen ja musikaali- lippujen jako

17.00 sääntömääräinen syyskokous

17.45 iltapala ja vapaata seurustelua

19.00 Evita-musikaali (väliaikatarjoilu)

21.00 tilaisuus päättyy

ILMOIT TAuTuMINEN

Musikaalilippuja on rajoitettu määrä. Ilmoittaudutilaisuuteen etukäteen jäsensivujen kautta. Lähetämmesyyskokousaineiston sinulle kotiosoitteeseen ennen kokousta.

Voit halutessasi ottaa mukaan yhden seuralaisen.Tilaisuus on jäsenille maksuton, seuralaisen ruokailustaja musikaali-lipusta veloitamme 20 euroa. Maksu suoritetaan käteisellä tilaisuuden yhteydessä.

30 YTY 4/2012

[ V I E r A S K Y N Ä ]

Laki ei määrittele häirintää eikä epäasiallista kohtelua tarkasti.Siksi asian yhteinen pohdinta on tarpeen. Näin ilmiöstä saadaan selkeä kuvaja samalla opitaan käsittelemään asiaa jo ennen kuin ongelmia esiintyy.

YHTEISTYöLLä EroonTYöPAIKKAKIUSAAMISESTA

merkiksi vuorovaikutuksen parantumista ja sujuvam-paa työskentelyä sekä toisten huomioimista ja turhien ristiriitojen välttämistä.

Käynnistä yhteinen työskentely kuvaamalla tavoi-tetila. Seuraavaksi miettikää, mitä hyvää työyhteisös-sä on jo nyt: mitä halutaan säilyttää ja mitä hylätä? Sääntöjä laadittaessa nousee usein esiin myös hyviä kehitysideoita.

Sopiva sääntöjen määrä on viidestä kymmeneen. Kun laaditut säännöt liitetään osaksi perehdyttämis-materiaalia, saa myös uusi työntekijä tietää, mitä muut häneltä odottavat. Pelisääntöjä täytyy muistaa myös päivittää.

Älä jää yksin

Jos epäasiallista kohtelua esiintyy, on erityisen tärkeää pysyä tasapuolisena ja kuunnella kaikkia tilanteen osapuolia. Syyllisten etsimisen sijaan sopikaa yhdessä tulevista toimintatavoista. Sovitun kirjaaminen hel-pottaa tilanteen seuraamista ja johtamistyötäsi. Tarvit-taessa kiellä epätoivottu menettely ja seuraa tilannetta.

Jos koet epävarmuutta, pyydä rohkeasti apua. Hanki tietoa ja pyydä tukea organisaatiosi muilta esi-miehiltä, henkilöstöjohtajalta tai työsuojelupäälliköltä. Lisäksi voit pyytää neuvoa YTYstä, työterveyshuol-losta tai aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueelta.

Leo JunnoKirjoittaja toimii TJS Opintokeskuksessa koulutus-suunnittelijana ja mm. Reilu Peli -kouluttajana.

Epäasiallisen kohtelun yhteinen määrittely ja pelisäännöt ovat helppo ja tehokas keino ennaltaehkäistä työpaikka-kiusaamista.

T yöterveyttä ja yhteistoimintaa säätele-viä lakeja on uudistettu viimeaikoina. Lähtökohtana on työkyvyn ylläpitä-minen ja ongelmien ennaltaehkäisy yhteistyössä henkilöstön ja työter-

veyshuollon kanssa. Kun työpaikoilla laaditaan suun-nitelmat työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen, on tarjolla myös korkeampi työterveyshuol-lon kustannusten korvaustaso.

Ennaltaehkäisyllä parhaat tulokset

Työturvallisuuslaki edellyttää, että esimies puuttuu häirintään ja epäasialliseen kohteluun siitä tiedon saatuaan. Ennaltaehkäisevät toimet jäävät kuitenkin tekemättä ja tilanteisiin puuttuminenkin koetaan han-kalaksi. Arastelu on turhaa. Tässäkin pärjää mainiosti maalaisjärjellä.

Laki ei määrittele häirintää eikä epäasiallista kohte-lua tarkasti. Siksi asian yhteinen pohdinta on tarpeen. Näin ilmiöstä saadaan selkeä kuva ja samalla opitaan käsittelemään asiaa jo ennen kuin ongelmia esiintyy.

Yksinkertainen tapa aloittaa on käydä keskustelu siitä, mitä työpaikalla pidetään epätoivottavana käyt-täytymisenä. Jo esimiehen johdolla yhdessä laadittu lista ilmenemismuodoista ohjaa käyttäytymistä.

Yhteiset pelisäännöt

Käsittelyä on kuitenkin syytä jatkaa laatimalla työyh-teisön omat pelisäännöt. Ennen sääntöjen laatimista mietitään yhdessä, mitä säännöillä tavoitellaan – esi-

YTY 4/2012 31

Henki kallis, vakuutus ei.

*Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011.

Esimerkkihinta: 41-vuotias mies, Yksityisalojen Esi-miehet ja Asiantuntijat YTY, turva 50 000 €. Lisäksi 20 % alennus ensimmäisen vuoden maksuista, kun vakuutus ostetaan osoitteesta henkivakuutuskun-toon.fi . Turvan myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Laita asiat tärkeysjärjestykseen ja varaudu suuriin riskeihin pikku-rahalla. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* Ifi stä tai osoitteesta

henkivakuutuskuntoon.fi

010 19 19 19