t-lehti 2/2011
DESCRIPTION
T-lehti 2/2011TRANSCRIPT
32/2011
Hei! Hej!Hello!
STARTREK
Kielitaito
Java
PHP
C++
Kekseliäisyys
Rentous
Tiimi-i-
henkisyys
Avoimuus
Esiintymis-
taito
2/2011
Kirkkaasti parempi talvi
Älysovelluksilla liikenteeseen järkeä
Techwomen: Tytöt koodauksen tehokurssilla
Millainen tyyppi saa töitä it-alalla?
12 14 43
4 2/2011444444 ///2/202/202/202/202202/2/2/2/ 111111111
P Ä Ä K I R J O I T U S
Työn iloaTÄYTYY myöntää, että olen hieman hurahtanut it-alaan tätä leh-
teä tehdessäni.
UUTTA kiintymykseni tietokoneita kohtaan ei sinänsä ole - se syn-
tyi jo 1980-luvulla, jolloin äitini toi työpaikaltaan kotiin ensimmäi-
sen tietokoneen, olisiko se ollut kakskasikutonen tai joku muu nu-
meroyhdistelmä nimeltään. Siitä alkoi näpyttely: kauppaleikkejä
varten kirjoitin DOS-pohjaisella, hyvin alkeellisella tekstinkäsitte-
lyohjelmalla listauksen leikkikaupassani myytävistä tuotteista ja
hinnoista. Myöhemmin pelasin kaiken maailman urheilu- ja seikkai-
lupelejä, joita äitini työkaveri meille kantoi. Tietokone oli luonnol-
linen osa vapaa-aikaa, kun sen käyttämiseen kannustettiin kotona.
AINA tietokoneiden kanssa puuhailu on ollut hauskaa ja helppoa.
Vaikka hanskaan useimmat tietotekniikan ongelmat nopeammin ja
vähemmillä kirosanoilla kuin vaikkapa diplomi-insinöörimieheni,
hetkeäkään en ole miettinyt, olisiko it-alasta minulle ammatiksi.
TUTKIMUKSET ja muutkin naiset kertovat samaa: it-alan koetaan
edelleenkin olevan etäällä ihmisistä. Kuitenkin, kun lukee tämän-
kin lehden työpaikkaesittelyjä, tuntuu siltä, että it-alan yrityksissä
tehdään todella ihmislähtöistä ja joustavaa työtä moderneissa ym-
päristöissä. Ala alkaa näyttää yhä houkuttelevammalta monien eri
alojen ihmisille. Haluaisin, että minullakin olisi sanani sanottavana
siihen, millaisia sovelluksia tai ohjelmia käytämme päivittäin. Aja-
tus uudenlaisista nettipalveluista itää jo.
TOIVON, että tämän it-painotteisen T-Lehden numeron jutuista huo-
kuu se, miten tyytyväisiä it-alan työntekijät ovat työhönsä. On ol-
lut hauskaa haastatella ihmisiä, jotka saavat iloa arkisesta työs-
tään. Tämän ilon toivon leviävän kaikille työ- ja opiskelupaikoille.
Päivi Piispapäätoimittaja
PS. Jos talven pimeys tuntuu työn iloa laskevasti, kokeile kaamos-
masennuksen taltuttamiseen vinkkejämme sivulta 14 tai tuunaa
tietokone talvikuntoon sivun 50 vinkeillä.
Kuva Teemu Granström
Lisätietoja, suora lähetys ja videotallenne osoitteessa
www.tekniikanpaivat.fi
TEKNIIKAN PÄIVÄT 13. —14. TAMMIKUUTA 2012, OTANIEMI DIPOLI
Maaemon runsaat sulot sekä muita tekniikan ihmeitä kansantajuisessa tiedetapahtumassa. Teemana maa.
LUENTOESITYKSIÄ JA PANEELIKESKUSTELUITA:
Riittävätkö luonnonvarat, mistä uusia materiaaleja?Kuinka luontoa voi matkia?
Kaupunkiviljely kerrostalopihoilla, parvekkeilla ja katoilla.Kierrätysyhteiskunta – viherpesua vai realistinen tavoite?
Design kaupunkisuunnittelussa ja maankäytössä.
OHEISOHJELMANA: näyttelyitä, Suomen Akatemian Tiedekahvila, ohjelmaa Heurekasta,
ratsastussimulaattori, roskien lajitteluun koulutettu koira jne.
TAPAHTUMAAN ON VAPAA PÄÄSY. TERVETULOA!
72/2011
2/2011
T-LEHTI on media nykyisille ja tuleville tekniikan alan akateemisille ammattilaisille. TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT T-lehti/T-Media Oy, Eteläinen Makasiini-
katu 4, 00131 Helsinki, puh. (09) 131 511, [email protected] , [email protected] PÄÄTOIMITTAJA Päivi Piispa ULKOASU Flukso Design
TOIMITTAJAT Merja Forsman, Markus Kauppinen, Riikka Nuutinen, Petra Pulkkinen, Felix Siivonen, Marianne Valta, Ulla Ylönen KUVAAJAT Teemu Granström,
Markus Kauppinen, Rami Marjamäki, Kimmo Metsälä, Tuuti Piippo, Pekka Rötkönen, Juha Sompinmäki, Tiia Trogen KANNEN KUVA Flukso Design JULKAISIJA
T-Media Oy, www.t-media.fi KUSTANTAJA Harri Leinikka JAKELU Osoitteellinen jakelu teekkareille yliopistojen osoiterekisterien perusteella. Erillisjakelu
teknillisiin yliopistoihin, tiedekuntiin ja suurimpiin teknologiakeskuksiin. ILMOITUKSET Kaikki hyväksytyt ilmoitukset pyritään julkaisemaan määrättyinä
päivinä. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä tai asiakkaasta johtuvasta syystä voida julkaista, ei lehti vastaa tästä aiheutuvasta
vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.
TILAUS Teekkarina saat T-lehden kotiin kannettuna, oman yliopistosi/ylioppilaskuntasi jäsen-etulehtenä. Valmistuttuasi voit tilata T-lehden hintaan 40 euroa/
vuosi. Täytä tilauslomake osoitteessa www.t-lehti.fi tai lähetä tilauksesi sähköpostilla osoitteeseen [email protected] OSOITTEENMUUTOKSET Kätevimmin teet
osoitteenmuutoksen verkkosivujemme kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected] 14. VUOSIKERTA ISSN 1455-1519
PAINOS keskimäärin 25 000 kpl PAINOPAIKKA Forssa Print 2011
tässä numerossa6 TEKNIIKAN KUVA Silta yli 3D-virran
8 TOHTORIN HATUSTA Epäonnistumisia, vihreää
energiaa ja voittoisia robotteja.
12 OPISKELU Kirkkaasti parempi talvi. Esitte-
lemme valoisia keinoja kaamos-masennuksen taltuttamiseen.
14 ÄLYLIIKENNE Sovellukset tuovat liikenteeseen
järkeä.
19 TEKNIIKAN KASVO Ari-Pekka Salovaara kannustaa
perustamaan yrityksen nyt.
21 T-LEHTI URKKII Miten päivittäinen matkustami-
nen sujuisi paremmin?
22 TYÖMARKKINOIDEN KUUMAT PERUNAT
Rento viiden tähden Java-osaaja
saa paikan.
24 TOP 20 It-alasta kiinnostuneiden suosikki-
työnantajat.
32 SORVIN ÄÄRESSÄUrapolku vie, vaikka tyyli on vapaa.
38 INSINÖÖRIMME MAAILMALLA Jani Laamasen terveiset Siperiasta.
40 NAISNÄKÖKULMA TEKNIIKKAANTuula Teeri haluaa lisää naisia tek-
niikan alalle.
43 RAILSGIRLS Tyttöjen tehokurssi innosti kooda-
ukseen.
50 TEKNOLELU Tietokone talvikuntoon.
40
Tuula Teeri kiinnostui insinööri-tieteistä vasta kun hän huomasi tekniikan mahdollistavan omien ideoidensa toteuttamisen.
URA-POLKU VIE, VAIKKA TYYLI ON VAPAA
NAISNÄKÖKULMA TEKNIIKKAAN
1.11.2011
36
8 2/2011
T E K N I I K A N K U V A
Silta yli 3D-virran
Suomessa on parikymmentätuhatta siltaa. Yksi niistä on
Crusellin silta, joka vihittiin käyttöön kesällä. Se yhdis-
tää Helsingin Jätkäsaaren Ruoholahteen.
Ilmava vinoköysisilta on rakenteiltaan haastavim-
pia 3D-mallinnuksella suunniteltuja ja toteutettuja sil-
toja. 3D-mallia käytettiin kaikkien rakennesuunnitelmien
tuottamiseen, mittauksiin ja piirustuksiin, rakennusma-
teriaalimäärien arviointiin ja muutosten simulointiin.
Vaikka aivan ongelmitta tietomallinnuksen käyttämi-
nen ei kokeiluprojektissa sujunutkaan, 3D-mallinnuksen
yleistyminen eliminoi tulevaisuudessa rakennushankkei-
den yllätyksiä, jotka sekoittavat aikatauluja ja nostavat
kustannuksia.
Sillan tilaaja on Helsingin kaupunki, pääurakoitsija
Skanska Infra Oy ja sillan suunnittelija WSP Finland Oy.
Kuva: Teemu GranströmTeksti: Päivi Piispa
92/2011
10 2/2011
PÄIVITYKSET / TOHTORIN HATUSTA
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yh-
teisellä projektikurssilla syntynyt pelto-
robotti voitti Tanskassa kesällä järjestetyt
peltorobottikilpailut, joihin osallistui 12 opis-
kelijajoukkuetta eri puolilta Eurooppaa. Kan-
sainvälinen Field Robot Event järjestettiin nyt
yhdeksättä kertaa. Vuoden 2011 kurssiryhmä
oli seitsemäs joukkue, joka on lähtenyt kilpai-
luun Suomesta.
Joukkueen Cornivore-robotti voitti kilpai-
lun neljästä osatehtävästä kaksi ja sijoittui ko-
konaispisteissä ensimmäiseksi. Peltorobotin val-
mistaminen toteutettiin projektikurssina, jolle
osallistui koneenrakennustekniikan, automaa-
tiotekniikan ja agroteknologian opiskelijoita.
Opiskelijoiden tehtävänä oli suunnitella täysin
autonominen robotti, joka pystyy suunnistamaan
ja suorittamaan kilpailun vaatimia maatalous-
tehtäviä itsenäisesti – tehtävän aikana robotin
toimintaan ei saa enää puuttua. Vuoden 2011
kilpailussa robotin piti esimerkiksi erottaa kame-
ran avulla rikkaruohot maissintaimista ja suih-
kuttaa kasvinsuojeluainetta rikkaruohon päälle.
Opiskelijoiden Cornivore-robotin ominaisuu-
det ovat skaalattavissa, joten sen mallista voisi
rakentaa samalla periaatteella toimivan isom-
mankin maatalouskoneen. Pienikokoisissa ko-
neissa energian mukana kuljettaminen on haas-
teellista, sillä akuissa ei riitä virtaa kovin pitkäksi
aikaa. Opiskelijajoukkue etsi tähän ongelmaan
ratkaisua Freestyle-tehtävässä, jossa robotti osasi
energian käydessä vähiin hakeutua akun vaih-
toon automaattiseen tukiasemaan.
Voitokas robotti syntyi yhteistyöllä
VUODEN STARTUP-TAPAHTUMA KAAPELITEHTAALLA Slush Helsinki on Pohjois-Euroopan joh-
tava teknologia- ja startup-tapahtuma, joka
järjestetään Helsingin kaapelitehtaalla 2. -
3.11.2011. Jo neljättä kertaa järjestettävä
Slush Helsinki kokoaa yhteen suomalaisia,
venäläisiä ja Baltian maista tulevia kasvu-
yrityksiä. Tapahtuma on avoin kaikille start-
upeista, yrittäjyydestä ja teknologiasta kiin-
nostuneille.
Tapahtuman teemoja tänä vuonna ovat
tietoturvallisuus, peliteollisuus, crowdsour-
cing ja life sciences. Se kokoaa teknologia-
ja startup-ammattilaisten kerman paikalle.
www.slush.fi
Aalto-yliopisto
Aalto-yliopiston pääkampus OtaniemeenAALTO-YLIOPISTON pääkampus sijoite-
taan Otaniemeen. Yhteisen pääkampuksen
kehittäminen alkaa keskittämällä yliopis-
ton kandidaattiopetus Otaniemeen asteit-
tain vuodesta 2013 alkaen. Uudisraken-
taminen keskitetään myös Otaniemeen.
Aalto-yliopisto ei luovu omistamis-
taan tiloista. Kauppakorkeakoulun toi-
minta jatkuu nykyisissä tiloissa Hel-
singin Töölössä kandidaattiopetusta
lukuun ottamatta. Keskeisen sijain-
tinsa vuoksi näitä tiloja voidaan kehit-
tää myös siten, että ne palvelevat mui-
denkin Aalto-yliopiston korkeakoulujen
tarpeita Helsingin keskustassa.
Aalto Entrepreneurship Society ja
Boardman Tulenkantajat järjesti-
vät yhdessä suomalaisten yrittä-
jyysyhteisöjen kanssa Kansallisen
epäonnistumisen päivän 13. loka-
kuuta 2011. Tavoitteena oli herät-
tää keskustelua epäonnistumisista
ja niiden merkityksestä uusien me-
nestystarinoiden synnylle.
Seuraavien vuosien aikana Suomi
tarvitsee kymmeniä tuhansia uusia
yrityksiä luomaan uutta työtä ja yl-
läpitämään saavutettua hyvinvoin-
nin tasoa. Suomalaiseen kulttuuriin
on kuitenkin iskostettu riskien kart-
taminen epäonnistumisen pelosta –
ja ilman riskejä ottavia yrittäjiä ei
uusia työpaikkojakaan synny.
Jos et ehtinyt työpajoihin, joissa
epäonnistumista käsiteltiin riemulla,
voit käytä tapahtuman virallisilla si-
vuilla katsomassa tarinoita epäon-
nistumisista.
www.epäonnistumisenpäivä.fi
Osallistuitko epäonnistumisen päivään?
112/2011
Oulun yliopiston konenäön tutkijat
ovat kehittäneet menetelmän, jonka
avulla voidaan havaita ja tunnistaa ih-
misen kasvoista piilotettuja tunteita,
mikroilmeitä, 70–80 % luotettavuu-
della. Ihminen itse tunnistaa piiloil-
meet keskustelukumppaninsa kas-
voja tarkkailemalla huomattavasti
huonommin.
Mikroilmeet ovat hyvin lyhyt-
kestoisia, vain sekunnin murto-osan
kestäviä eivätkä ne ole ihmisen tah-
don alaisia. Ne ilmentävät sellai-
sia tunteita, joita ihminen ei myös-
kään halua paljastaa muille. Henkilö
voi näyttää perusilmeeltään hymyi-
levältä, mutta taustalla onkin aivan muita tun-
teita.
Oululaistutkijat löysivät kuutta ihmistä tes-
taamalla 77 erilaista spontaania mikroilmettä.
”Tietääksemme mikään tietotekniikan alan
tutkimusryhmä maailmassa ei ole yltänyt aiem-
min samaan. Mikroilmeitä on kyllä tutkittu jo
pitkään psykologian parissa ja aihe on muuten-
kin suosittu erityisesti Yhdysvalloissa. Aiomme
YRITTÄJYYDESTÄ KIINNOSTUNEIDEN KOHTAUSPAIKKA AVATTIIN TAMPEREELLA
Tampereen teknillisen yliopiston kampuk-
selle avattiin lokakuussa Talli, uusi infopiste
ja kohtauspaikka yrittäjyydestä kiinnostu-
neille opiskelijoille ja tutkijoille. Talli tar-
joaa opastusta yrittäjyyden poluille, mutta
myös vertaisyhteisön, jossa luovuus ja kes-
kustelu voivat kukoistaa.
–Tavoitteena on myös saada opiske-
lijat ja tutkijat aktiivisesti tiedostamaan,
että yrittäjyys on yksi uravaihtoehdoista,
sanoo yritysasiamies Leena Köppä Tam-
pereen teknillisen yliopiston tutkimus- ja
innovaatiopalveluista.
Tallin tavoitteena on synnyttää vuo-
dessa 25 uutta TTY-lähtöistä bisnestä.
Viimeisen viiden vuoden aikana TTY:n
osaamisen pohjalta on syntynyt yli 30
yritystä, eniten ohjelmistoliiketoiminnan
alueelle.
julkaista omat tuloksemme ja uuden testitieto-
kantamme avoimesti, jotta tutkijayhteisömme
pääsee kehittämään tutkimusaihetta eteen-
päin”, kertoo konenäön ryhmän johtaja, profes-
sori Matti Pietikäinen Oulun yliopistosta.
Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi tieto-
tekniikan ja informaationkäsittelyn alan johta-
viin konferensseihin kuuluvassa ICCV:ssä (Inter-
national Conference on Computer Vision), joka
pidetään marraskuussa Barcelonassa.
Suomalaiset aurinkoenergian kehittäjät saivat Millennium-tunnustuspalkinnonTekniikan Akatemia jakoi Millennium Distinction Awards -tun-
nustuspalkinnot tänä vuonna kahdelle suomalaiselle tutkijalle ja
kolmelle aurinkoteknologia-alan yritykselle. Uraauurtavasta työstä
aurinkoenergian kehittäjinä palkittiin professori Helge Lemme-
tyinen Tampereen teknillisestä yliopistosta ja professori Jouko
Korppi-Tommola Jyväskylän yliopistosta. Yrityksistä palkinnon
saivat Beneq Oy, Naps Systems Oy ja Vaco Oyj.
Tekniikan Akatemia myöntää Millenium-tunnustuspalkin-
not suomalaisille kasvuyrityksille ja tutkijoille, jotka ovat ansi-
oituneet edellisen Millennium-teknologiapalkinnon voittajan
tutkimusalalla. Teknologiapalkinnon sai viime vuonna profes-
sori Michael Grätzel, joka on kehittänyt fotosynteesiä jäljittele-
viä aurinkokennoja.
Kolmannen sukupolven aurinkokennoteknologiaa edustavat
Grätzel-kennot ovat vasta tulossa markkinoille. Uuden aurinko-
kennosukupolven myötä aurinkosähkön hinnan odotetaan alene-
van huomattavasti nykyisestä. Vuosi 2010 osoitti, että myös perin-
teisellä, piimateriaaliin pohjautuvalla aurinkokennoteknologialla
menee hyvin. Uutta tuotantokapasiteettia rakennettiin vuonna
2010 ennätysmäärä. Koko maailmassa asennettujen aurinkopa-
neelien vuosituotanto on noin 50 TWh. Tuotantomäärä vastaa
kuuden Loviisan ydinvoimalaitoksen sähköntuotantoa.
Piilotetut kasvonilmeet tunnistetaan videokuvista
Patrick Moore/SXC
Ku
valä
hd
e S
XC
12 2/2011
PÄIVITYKSET / TOHTORIN HATUSTA
KANSANTAJUINEN tiedetapahtuma, Teknii-
kan päivät, pidetään 13. – 14.1.2012 Dipo-
lissa Espoon Otaniemessä. Kolmannen kerran
järjestettävä tapahtuma esittelee tekniikkaa
ja luonnontieteitä sekä herättää keskustelua
tekniikan paikasta maailmassa. Teemaa kä-
sitellään eri näkökulmista, ja otetaan huomi-
oon teknologian vaikutukset yhteiskuntaan ja
kestävään kehitykseen. Kaikille avoin tapah-
tuma järjestetään joka toinen vuosi vuorotel-
len Tieteen päivien kanssa.
Tapahtuman teemaksi on tällä kertaa
valittu maa – yhtenä neljästä Aristoteleen
elementistä. Tapahtuman ohjelma koos-
tuu noin 90 asiantuntijapuheenvuorosta,
joissa maa-aihetta käsitellään lukuisten eri
teemojen ja näkökulmien kautta. Ohjelma
koostuu erillisistä kokonaisuuksista kuten
uudet materiaalit, biohajoavat polymeerit
ja komposiitit, synteettinen biologia, glo-
baali ruokahuolto, luonnonvarojen riittä-
vyys, kaivannais- ja vuoriteollisuus, metsä-
ja energiateollisuus. Design on esillä myös,
koska tapahtuma on valittu World Design
Capital Helsinki 2012 -hankkeeksi. Oheis-
ohjelmana on muun muassa erilaisia näyt-
telyitä, Suomen Akatemian Tiedekahvila,
ohjelmaa Heurekasta, ratsastussimulaattori
ja roskien lajitteluun koulutettu koira.
Tapahtuman järjestää yhdessä lukuisten
yhteistyökumppaneiden kanssa Tekniikan
Akatemia, joka vastaa myös Millennium-
teknologiapalkinnon jakamisesta. Tekniikan
päiviä voi seurata myös verkossa sekä suo-
rana lähetyksenä että tallenteena.
www.tekniikanpaivat.fi
SILLANPÄÄ YK:N YMPÄRISTÖRAPORTIN ARVIOIJAKSI
LAPPEENRANNAN teknillisen yliopiston pro-
fessori Mika Sillanpää on valittu vastuullisek-
si tieteelliseksi arvioijaksi YK:n ympäristöoh-
jelman UNEP:n (United Nations Environment
Program) Kemikaalit ja jätteet -osuuteen.
Mika Sillanpää on Mikkelissä sijaitsevan
Lappeenrannan teknillisen yliopiston Vihreän
kemian laboratorion johtaja. Hänen tehtävä-
nään on arvioida ja kommentoida kemikaa-
leja ja jätteitä käsittelevän luvun tieteellistä
sisältöä.
UNEPIN ympäristövalvonnan raportti GEO-5
on kattavin YK:n ympäristöasioita käsittele-
vistä raporteista. Se käsittelee maapallomme
ja ympäristömme tilaa tällä hetkellä ja esittää
ennusteita tulevista kehitystrendeistä. Lisäksi
raportti pyrkii tieteellisten faktojen perusteella
antamaan näkökulmia myös poliittiseen pää-
töksentekoon niin paikallisella kuin maailman-
laajuisella tasolla.
RAPORTIN valmistelijoina toimii satoja asian-
tuntijoita eri puolilta maailmaa ja se julkais-
taan kesällä 2012.
Tuuliturbiini LUT:n kampukselleLappeenrannan teknillinen yliopisto
on hankkinut tuuliturbiinin yliopiston
kampukselle Lappeenrantaan. 20 kW:n
tuuliturbiinia käytetään demontraatio-
laitteena sekä opetus- ja tutkimuslait-
teena. Turbiini käynnistetään suunnitel-
mien mukaan marraskuussa. Se pyörii,
kun tuulen nopeus ylittää kolme met-
riä sekunnissa.
Kahden seuraavan vuoden aikana yli-
opiston kampusalueelle rakennetaan
tuulivoimalan lisäksi aurinkopaneelei-
hin perustuva aurinkoenergian talteen-
ottojärjestelmä. Niiden tuottamaan säh-
köä käytetään paitsi tutkimukseen myös
yliopistolle hankittavien sähköautojen,
sähköskoottereiden ja sähköpolkupyö-
rien lataamiseen, kampusalueen valai-
semiseen ja yliopistolle tulevaisuudessa
liikennöivän sähköbussin lataamiseen.
Kuvalähde: SXC
Tekniikan päivät tammikuussa
VIISIKERROKSINEN puukerrostalo
nousi Heinolan Vierumäelle tänä syk-
synä. Se on ensimmäinen yli neljäker-
roksinen puutalo Suomessa. Rakenteel-
taan se on hybridipuukerrostalo, jossa
yhdistellään betoni- ja puurakenteita.
Talon tarvitsema lämpöenergia saa-
daan kokonaan uusiutuvilla polttoai-
neilla tuotetulla kaukolämmöllä.
TALON RAKENSI Rakennusliike Repo-
nen Oy, ja sen puurakenteet tuottivat
Versowood Oy ja Koskisen Oy.
SITRA teettää parhaillaan tarkennettua
rakennusosakohtaista hiilijalanjälkilas-
kelmaa talosta, jotta saadaan kerättyä
toteutettuihin hankkeisiin perustuvaa
tietoa erilaisten rakennusten hiilidiok-
sidipäästöistä.
VTT on kehittänyt kamerakännykkään liitet-
tävän optisen lisälaitteen, joka muuttaa puhe-
limen mikroskoopiksi. Mikroskooppi on teho-
kas: sillä päästään alle millimetrin sadasosan
tarkkuuteen asti.
Laitteen toiminta perustuu LED-valon ja lins-
sin yhteisvaikutuksesta aikaansaatuun kuvan-
muodostukseen. Kännykkä muuntuu pikamik-
roskoopiksi kiinnittämällä magneetilla kameran
oman linssin eteen litteä mikroskooppimoduuli.
Sen avulla voidaan muodostaa kohteesta jopa 3D-
topogradiakartta, jonka tarkkuus on alle milli-
metrin sadasosa.
Suomen korkein puukerrostalo Heinolaan
Kännykästä mikroskooppi
SXC
132/2011
TEOLLISUUDEN JÄTTEISTÄ BENSIININ KORVIKKEITA
TEOLLISUUDEN jätteiden ja ylijäämien käytöstä
uusien liikennepolttoaineiden kehittämisessä on
saatu hyviä tuloksia Oulun yliopistossa. Elintarvi-
keteollisuuden jätteistä ja metsäteollisuuden ylijää-
mistä jalostettava butanoli näyttäisi sopivan hyvin
bensiinin korvaajaksi. Biokaasusta tuotettu metaani
on todettu tuotantoketjultaan yhdeksi parhaim-
mista liikennepolttoaineista, kun on tehty elinkaa-
ritarkastelua. Biokaasuprosessissa voidaan hyö-
dyntää useita erilaisia materiaaleja biohajoavista
jätteistä energiakasveihin.
SUOMEN AKATEMIAN Kestävä Energia -tutkimus-
ohjelmassa on tutkittu sekä biobutanolin että bio-
kaasun jalostusta liikennepolttoaineeksi.
”BUTANOLI on hyvin energiatehokas ja se sovel-
tuu etanolin tapaan valmistettavaksi teollisessa
mittakaavassa”, professori Ulla Lassi Oulun yli-
opistosta kertoo.
”UUSIEN nestemäisten polttoaineiden valmista-
minen edellyttää kuitenkin täysin uusien kemial-
listen reaktioreittien löytämistä sekä tähän liitty-
vää katalyyttikehitystä”, Lassi jatkaa. Biobutanolin
valmistusta tutkineessa hankkeessa on Oulun yli-
opiston lisäksi mukana tutkijoita Åbo Akademista.
BIOKAASUN käyttöä uutena liikenteen polttoai-
neena on tutkittu Kestävä Energia -tutkimusoh-
jelman suomalais-chileläisessä yhteishankkeessa,
jossa selvitettiin kaatopaikkakaasun puhdistamista
liikennepolttoaineeksi.
Mikä tekee peliyrityksestä menestyvän? Lappeenrannan teknil-
lisessä yliopiston tietotekniikan laitos selvittää asian tutkimuk-
sella. Tapaustutkimuksista saadun tiedon pohjalta LUT:ssa ke-
hitetään keinot mallintaa pelin kehitysprosessia ja arvioida sen
vahvuuksia ja riskejä. Samalla selvitetään, miten ohjelmistoalalle
yleisesti kehitettyjä testaamisen ja laadunvalvonnan toiminta-
malleja voisi soveltaa myös peliohjelmistoille.
Kaakkois-Suomessa on käynnissä myös laajempi Kaakon pe-
liklusteri -hanke, jonka aikana järjestetään useita codecamp-
henkisiä opetustapahtuma ja julkisia seminaareja LUT:n Skin-
narilan kampuksella.
SUOMEN AKATEMIA, Tekes ja Yhdys-
valtain kansallinen tiedesäätiö NSF
perustavat yhteisen instituutin lan-
gattoman tietoliikenteen kehittämi-
seen. Virtuaalinen instituutti keskit-
tyy mobiilin tiedonsiirron ongelmien
ratkaisuun ja kehittää innovaatioita.
Instituutin nimeksi tulee Wireless In-
novation between Finland and US
(WIFIUS). Sen toimintaan kuuluu muun
muassa tiivis yhteistyö tutkimuk-
sessa ja tutkijanvaihto. Sen yhtey-
teen rakennetaan myös opetuspor-
taali tutkijaverkoston käyttöön.
WIFIUS-INSTITUUTIN toiminnan
suunnittelua Suomessa koordinoi
professori Matti Latva-aho Oulun yli-
opiston Centre for Wireless Commu-
nications (CWC) -yksiköstä. Muita pro-
jekteissa mukana olevia tahoja ovat
Aalto-yliopisto, Tampereen teknilli-
nen yliopisto ja VTT.
LUT:lla tutkitaan peliyrityksiäSuomi–USA-yhteistyötä langattomaan tietoliikenteeseen
SXC
14 2/2011
PÄIVITYKSET / OPISKELU
Näkee sen katukuvassakin. Syksyn tullen vastaan
löntystää alakuloisia, väsyneitä ja hiilihydraat-
teja popsivia suomalaisia. Se olisi surkuhupai-
saa, ellei olisi niin kamalan masentavaa: kaamosrasitus
on suomalaisten kansallistauti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Timo
Partosen mukaan oireista kärsii noin 40 prosenttia suo-
malaisista.
– Ruokahalu kasvaa ja paino nousee. Yöunet ovat ke-
vyet ja katkonaiset ja mieliala laskee. Aamulla heräämi-
nen on vaikeaa, eikä koko päivän aikana juurikaan vir-
kisty, Partonen kuvailee kaamosrasitusta.
Kun mieliala laskee selvästi, alkaa olla ärtynyt ja me-
nettää mielihyvän tunteen, kyseessä on kaamosmasen-
nus. Siitä kärsii noin yksi sadasta. Syynä on talvimuu-
ton tehnyt aurinko.
– Kun sisäinen kello alkaa pimenevinä aamuina jä-
tättää, oireet ilmaantuvat, Partonen selittää.
Yksilöstä riippuen rasituksen ja masennuksen mer-
kit alkavat syys–lokakuussa, pahenevat marras–tammi-
kuussa ja lievittyvät, kun aurinko näyttää kasvonsa ke-
väällä.
– Joulukuu näyttää kuitenkin olevan helpompi. Kai-
keti loman ja joulun takia, Partonen uumoilee.
Ja jos oireille ei tehdä mitään, rasituskin iskee uu-
destaan ja uudestaan. Mutta onneksi pimeän voittami-
seen on keinoja.
Lentoliput etelän aurinkoon: siinä olisi yksi lääke.
– Vaikutus kestää noin 2–3 viikkoa. Jos on aurinkoa
tai edes puolipilvistä, ja lomalainen on viettänyt aikaa
muuallakin kuin hotellin suojissa, Partonen huomauttaa.
Mutta onneksi lomamatka ei ole ainoa keino. Kevyem-
mänkin kukkaron kantajalle on runsaasti vaihtoehtoja.
– Kevät- ja kesävaloa matkiva sarastusvalohoito sekä
kirkasvalohoito auttavat kahdeksaa kymmenestä, kun-
han sitä käyttää säännöllisesti päivittäin, Partonen loh-
duttaa.
Valo vaikuttaa parhaiten, jos sitä nauttii aamuisin
6–9-välisenä aikana noin 15–45 minuutin ajan. Lois-
tava idea olisikin talveksi busseihin ja metroihin asen-
nettavat kirkasvalolamput.
Teksti: Merja Forsman // Kuva: Teemu Granström
Lähes puolet suomalai-sista kärsii kaamoksen aiheuttamista oireista joka talvi. Esittelemme synkkiä faktoja ja va-loisia pelastuskeinoja.
parempi
Valoa kaikille aisteilleKirkasvalolampun lisäksi kaamosrasitukselle on muitakin hoitokeinoja. Tässä kullekin aistille yksi.
Asiantuntijana toimi: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Timo Partonen.
HOITOKEINO
Väriterapia
Musiikki
D-vitamiini
Liikunta
Aromaterapia
Kirkasvalo-
kuulokkeet
HALUTTU VAIKUTUS
Värit vaikuttavat ihmisen
tunne-elämään. Niitä voi pu-
kea ylleen tai käyttää sisustuk-
sessa. Toimivin on keltainen,
joka helpottaa masennusta.
Musiikki ja varsinkin sen tuot-
taminen auttaa purkamaan
tunteita ja täten vaikuttaa kaa-
moksen aiheuttamiin oireisiin.
Pimeän aikaan auringosta ei
saa tarpeeksi D-vitamiinia. Sen
lisääminen auttaa masennuk-
seen. Myös hyvät rasvat yllä-
pitävät mielenterveyttä.
Säännöllinen kuntoliikunta lie-
vittää kaamosoireita. Lisäksi
ulkoilu kirkkaassa auringonva-
lossa auttaa saamaan kaiken
irti valoisasta ajasta.
Useat aromaattiset öljyt ko-
hottavat mielialaa. Masen-
nukseen auttavat mm. mys-
kisalvian, greipin, ruusun ja
jasmiinin tuoksut.
Kaamosmasennuksen voi pa-
rantaa korvaan asetettavalla
led-valolla. Korvakäytävän
kautta aivoihin vaikuttava valo
lieventää oireet normaalita-
solle noin kuukaudessa.
ASIANTUNTIJAN KOMMENTTI
”Tälle ei ole tieteellistä näyt-
töä. Haittaakaan ei ole, mutta
vaikutukset ovat mitä luulta-
vimmin lyhytkestoisia.”
”Tavallisten masennuspo-
tilaiden kohdalla musiikilla
näyttäisi olevan positiivisia
vaikutuksia. Kaamoksen ai-
heuttamiin oireisiin tästä ei ole
vielä näyttöä. Jotkut musiikin
lajit nostattavat myös kieltei-
siä tunteita.”
”Tutkimusten mukaan
D-vitamiinilla ja hyvillä
rasvahapoilla ei näyttäisi
olevan vaikutusta kaamos-
oireisiin. Mutta ovat ne toki
muuten hyviä terveydelle.”
”Tutkimusten mukaan liikunta
auttaa kaamoksen aiheutta-
miin oireisiin positiivisesti, jos
sitä harrastaa kahdesta kol-
meen kertaan viikossa 45–60
minuutin ajan. Kannattaa
kokeilla!”
”Tieteellistä näyttöä tästä ei
ole. Kuten väriterapiakin, tämä
voi vaikuttaa lyhyen hetken.
Oireita voi kokeilla lievittää
yhden illan ajan esim. tuoksu-
kynttilöillä.”
”Tutkimuksia on ja ne näyt-
tävät lupaavilta. Ne ovat kui-
tenkin tällä hetkellä yrityksen
omia, eivätkä puolueettomat
asiantuntijat ole vielä päässeet
tutkimaan niitä. Täyttä var-
muutta toimivuudesta ei siis
vielä ole.”
Kirkkaasti
152/2011
talvi
16 2/2011
ÄLYSOVELLUKSET TUOVAT LIIKENTEESEEN
JÄRKEÄ Teksti: Päivi Piispa // Kuvat: Teemu Granström
172/2011
Miten työ- tai koulumatkasi tänä aamuna sujui? Bussi
täynnä, ruuhkaa tiellä, pyöräilykeli ei ollutkaan odo-
tettu? Kohta monet aamut pelastaa älyliikenne, joka
ohjaa meidät liikkumaan entistä helpommalla, tur-
vallisemmalla ja ympäristöystävällisemmällä tavalla.
Vuonna 2020 Suomessa pitäisi olla käytössä yksi
maailman edistyneimmistä liikennejärjestelmistä.
Suomen älykkään liikenteen verkoston, ITS
Finland ry:n toiminnanjohtaja Kimmo
Ylisiurunen vastaa puhelimeen Flori-
dan Orlandossa pidettävässä älyliikenteen maa-
ilmankonferenssissa. Ylisiurunen kertoo katse-
levansa konferenssin testialueella prototyyppejä
autoista, jotka keskustelevat toistensa kanssa.
”Kymmenen vuoden päästä nämä järjestel-
mät ovat autoissa jo vakiovarusteina: rasti ruu-
tuun, jos haluat keskustelevan auton”, Ylisiu-
runen kertoo.
Tulevaisuuden autot ovat yhteydessä toi-
siinsa, mutta myös ympäristöön, jossa ne liik-
kuvat. Ne auttavat kuljettajaa reagoimaan lii-
kenteessä tapahtuviin asioihin nopeammin
kuin kuljettaja itse pystyy - esimerkiksi huo-
maamaan liukkauden tai yllättävän tilanteen.
Jo nykyisissä uusissa autoissa on peruutustut-
kia ja pysäköintiavustajia, joiden antureita voi-
taisiin soveltaa laajemminkin.
”Eniten asia on kiinni turvallisuudesta: jos
ajoneuvojen luvataan keskustelevan keske-
nään, meillä täytyy olla varmuus siitä, että jär-
jestelmä todella toimii. Ottaa siis aikansa ennen
kuin järjestelmiä on tarpeeksi testattu”, Ylisiu-
runen sanoo.
Testauksia tehdään parhaillaan myös Suo-
messa. VTT on aloittanut projektin, jossa testa-
taan autojen välisiä keskustelevia järjestelmiä.
• TARKOITTAA tieto- ja viestintätekniikan
käyttämistä liikennejärjestelmässä ja
kaikissa liikennemuodoissa.
• AUTTAA ja ohjaa ihmisten liikkumista niin,
että siitä tulee turvallisempaa, sujuvampaa,
tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää.
• ON ajantasaista, luotettavaa ja helppo-
käyttöistä.
Älyliikenne
”Älyliikenne voi korjata ihmisten tekemiä virheitä, joista kohtalokkaat onnettomuudet usein aiheutuvat.”
18 2/2011
Tampereelle on tulossa kokeilualue, jossa jär-
jestelmien vaikutuksia liikenteeseen testataan.
Oulun seudulla on ajellut jo vajaan vuoden
ajan 150 koekäyttäjän joukko, joka on ottanut
käyttöönsä taloudelliseen ajoon opastavat lait-
teet. Tuloksia siitä, mitä vaikutusta laitteilla oli
mattimeikäläisten ajoon, saadaan ensi vuonna.
Sama kokeilu on käynnissä myös muissa EU-
maissa.
ÄLYLIIKENNE on muutakin kuin keskustelevia
autoja. Kaikki, missä tieto- ja viestintäteknolo-
giaa sovelletaan liikenteeseen, katsotaan äly-
ÄLYLIIKENNE on myös liikennepolitiik-
kaa: älyliikenneratkaisuja halutaan jul-
kiseen liikenteeseen, jotta sen käyttöä
saadaan lisättyä. Esimerkiksi aikatau-
lustaan myöhässä olevan bussin mu-
kaan voidaan optimoida sen reitin
varrella olevat liikennevalot. Suomen
älyliikennestrategiassa yhtenä päämää-
ristä on nostaa julkisen ja kevyen lii-
kenteen markkinaosuutta 20 % vuoteen
2020 mennessä.
JULKISEN liikenteen älylippusovelluk-
set ovat Suomessa jo pitkällä. Ei mene
kauaa, kun kaikki bussi-, juna-, raitio-
vaunu- ja metroliput ovat älypuheli-
missa ja maksu hoituu automaattisesti
tekstiviestiä näpyttelemättä.
JO NYT saatavilla on myös reaaliai-
kaista tietoa siitä, kauan seuraavan
bussin tai raitiovaunun tuloon omalle
pysäkille on aikaa. Kun tietoa saadaan
yhdistettyä vielä tiiviimpään pakettiin,
liikennesovellus voi ennakoida eri mat-
kustusvaihtoehtojen, kuten pyöräilyn
tai bussikyydin, tilanteen juuri tänään,
näissä keli- ja liikenneolosuhteissa. Se
kertoo sinulle parhaan vaihtoehdon ja
milloin pysäkille kannattaa lähteä. Jos
joudut vaihtamaan kulkuneuvoa, saat
uusia neuvoja reitin varrella.
”Älyliikenne on sitä, ettei liikennettä ohjata jääräpäisesti keskiarvojen mukaan yhdellä tavalla.”
Reittivalintaa suun-
nitellessasi autosi
kertoo, mikä on tur-
vallisin, ympäris-
töystävällisin, no-
pein tai edullisin
vaihtoehto juuri tä-
nään. Matkan edis-
tyessä saat lisä-
tietoa, jos tiellä on
tapahtunut onnetto-
muus.
Nappaat kyytiisi
lähialueella asuvan
Reetan ja seuraa-
vasta korttelista Jes-
sen. Olette löytäneet
toisenne kimppakyy-
tisovelluksen avulla.
Sovellukselle voi
ilmoittaa, jos autossa
on tilaa tai jos tar-
vitsee kyytiä.
Lähdet liikkeelle.
Ensimmäistä risteystä
lähestyessäsi talou-
dellisen ajon järjes-
telmä kertoo, että jos
maltat ajaa neljää-
kymppiä seuraaviin
liikennevaloihin asti,
pääset suoraan vihrei-
siin valoihin eikä si-
nun tarvitse pysähtyä.
7:45 8:00 8:10
Hyvää huomenta!
Tänään pääset
liikkeelle 7.30.
Älypuhelin ker-
too ruuhkan ole-
van tuolloin pa-
himmillaan, joten
päätät odottaa
vielä ylimääräisen
vartin ja juot toi-
sen kupin kahvia
välttääksesi ruuh-
kassa istumisen.
7:30
192/2011
Saapuessasi kotiin
printtaat ajopäivä-
kirjan, jonka auto on
sinulle lataamallasi
sovelluksella auto-
maattisesti luonut.
liikenteeksi. Äly on tulossa kovaa vauhtia niin
henkilöautoihin, julkiseen liikenteeseen kuin
tavarankuljetuksiinkin. Paljon sovelluksia on jo
käytössä: esimerkiksi liikennevalot, jotka sopeut-
tavat toimintaansa liikennevirtojen mukaan, tai
liikennemerkit, jotka muuttuvat kelitilanteen tai
ruuhkan mukaan.
”Älyliikenne on sitä, ettei liikennettä ohjata
jääräpäisesti keskiarvojen mukaan yhdellä ta-
valla vaan otetaan huomioon ympäristöolosuh-
teet, kuten ilmanlaatu, keli ja liikennetilanne.
Eri autoja voidaan ohjata liikenteessä eri tavalla,
jotta päästään mahdollisimman sujuvaan ja tur-
valliseen liikkumiseen”, älyliikenteestä väitellyt
VTT:n tutkija Satu Innamaa sanoo.
Liikkuminen on iso osa ihmisen elämää ja
sen sujuvuus vaikuttaa elämänlaatuun paljon.
Älyratkaisut pyrkivät useimmiten vähentämään
liikenteen ilmastovaikutuksia. Älyliikenne lisää
myös liikenteen turvallisuutta.
”Joka päivä käy niin, että joku ei tulekaan töistä
enää koskaan kotiin. Älyliikenne voi korjata ih-
misten tekemiä virheitä, joista kohtalokkaat on-
nettomuudet usein aiheutuvat”, Innamaa toteaa.
USA:SSA älyliikenne on pitkälti
autonvalmistajien ajama asia.
Suomessa tilanne on toinen.
Suomalaiset uskovat autojen si-
jaan erilaisten mobiililaitteiden
Musta jää ei olekaan
vielä sulanut aamu-
auringossa – autosi ha-
vaitsee tien kaarteessa
liukkautta ja välit-
tää tietoa siitä kaikille
muillekin lähialueilla
liikkuville autoille.
Töistä kotiin! Säi-
kähdät, kun yhtäkkiä
jalankulkija ilmes-
tyy eteesi. Onneksi
autosi on havain-
noinut tilanteen en-
nen sinua ja jarrut-
tanut puolestasi. Se
on myös kertonut
seuraavana tulevalle
autolle äkkijarrutuk-
sesta estääkseen
peräänajon.
Voit itse ilmoit-
taa muille tielläliik-
kujille, jos havait-
set onnettomuuden
tai vaikkapa hirven
tiellä. Huomenna
saatat saada toi-
selta tienkäyttä-
jältä yhtä arvokasta
tietoa. Saat myös
tietoa siitä, miltä
huoltoasemalta saat
parhaan kahvin ja
pullan ja onko jos-
sakin talvirenkaat
tarjouksessa.
Sähköautosi akun
virta alkaa loppua
ja nyt täytyy
etsiä lataus-
paikka. Onneksi
näet lähimmän
latausaseman
ja vapaat
pistokepaikat
navigaattoristasi.
8:20 16:30 16:40 16:45 17:30
20 2/2011
”Paluuta peltiliikenne- merkkeihin ei ole.”
käyttöön älyliikenteessä. Kaiken ei tarvitse olla
kiinteästi autossa, vaan erilaiset älypuhelinten
tulevaisuuden versiot tulevat auttamaan meitä
liikkumisessa.
”Samaan tapaan kun nyt voi omaan älypu-
helimeensa ostaa erilaisia sovelluksia tai vaik-
kapa musiikkia, liikkujan palvelukaupasta voi
hankkia itselleen tarpeellisia liikkumista tuke-
via palveluita”, Ylisiurunen sanoo.
Suomessa julkisen ja kevyen liikenteen käy-
tön edistäminen on otettu älyliikenteen tavoit-
teisiin kansallisissa strategioissa. Viranomaiset
ja päättäjät näkevät älyliikenteen myös kustan-
nustehokkaana ratkaisuna.
”Aikaisemmin viranomaiset tilasivat uuden
moottoritien tai uuden kaistan, kun liikennettä
piti saada sujuvammaksi. Se on kuitenkin hir-
vittävän kallista eikä maapinta-ala riitä. Sama
sujuvuusvaikutus voidaan kuitenkin saada äly-
liikenteen keinoin halvemmalla ja paremmin”,
Innamaa toteaa.
Hänen mukaan älyliikenne on kohta niin ar-
kipäivää, että kohta sitä kutsutaan vain ihan ta-
valliseksi liikenteen hallinnaksi.
”Paluuta peltiliikennemerkkeihin ei enää
ole”, Innamaa nauraa.
ÄLYLIIKENTEEN uskotaan olevan Suomelle myös
hyvä vientituote. Tällä hetkellä alan liikevaihto
Suomessa on arviolta 100 miljoonaa euroa vuo-
dessa.
Julkisen sektorin tilaukset tulevat li-
säämään yritysten liikevaihtoa, mutta
suurimmat kasvumahdollisuudet yrit-
täjänäkin toimiva Ylisiurunen näkee yk-
sityissektorilla. Liikenteen käyttäjille, yksi-
tyishenkilöille tai kuljetusyrityksille, myytävissä
sovelluksissa on potentiaalia vaikka vientiin. So-
vellusten kehittämiseen tarvittavat puitteet al-
kavat olla kunnossa, kun viranomaiset ovat anta-
neet sovellusten tarvitsemaa liikennetietoa yhä
avoimemmin kaikkien käyttöön.
Innamaa haaveilee sovelluksesta, joka ker-
toisi, milloin kannattaa lähteä työpaikalta liik-
keelle hakemaan lapsia hoitopaikasta tai milloin
pitää lähteä kotoa, että ehtii treeneihin. Sovellus
viihdyttäisi takapenkkiläisiä matkoilla ja ker-
toisi lähikaupan tarjoukset. Naapuriauton mat-
kustajien kanssa voisi vaikka chattailla liiken-
nevaloissa.
”Sovelluksissa olisi teekkareillekin mah-
dollisuus kehittää hyviä palveluita, joita voisi
myydä storeissa vaikka euron hintaan”, Ylisi-
urunen kannustaa.
Jos ei keksijän ura kiinnosta, älyliikenne tu-
lee todennäköisesti tarjoamaan paljon työpaik-
koja lähivuosina. Alalle kaivataan uusia tekijöitä,
jotka osaavat yhdistellä tietotekniikkaa ja liiken-
netekniikkaa ja jopa muotoilua ja designia. Yli-
siurunen arvioi, että mielenkiintoisimmat pro-
jektit voisivat syntyä eri aloja yhdistelemällä.
”Itsekin näpeilleni ottaneena tiedän, millai-
sia teekkari-innovaatiot ovat”, Tampereen tek-
nillisestä yliopistosta valmistunut diplomi-in-
sinööri Ylisiurunen naurahtaa.
”Menestyäkseen sovellukset kaipaavat myös
muotoilun ja designin osaamista.”
• TIELIIKENTEESSÄ säästyy 50 henkeä vuodessa.
• KASVIHUONEPÄÄSTÖJÄ on vähennetty huomattavasti.
• RUUHKAT ovat vähentyneet viidenneksellä.
• LIIKENTEEN käyttäjät ovat tyytyväisiä matkan sujuvuu-
teen ja saamaansa tietoon matkan kaikissa vaiheissa.
• SUOMI on maailman viiden kärkimaan joukossa älylii-
kenteen käytössä.
Suomi vuonna 2020
Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö, Kansallinen älyliikennestrategia
212/2011
PÄIVITYKSET / TEKNIIKAN KASVO
Oman fi rman perustamista ei välttämättä kannata loputtomiin lykätä. Nuorena menetettävää on vähemmän ja intoa enemmän.
Teksti: Riikka NuutinenKuva: Kimmo Metsälä
Ari-Pekka Salovaara, 32, on pk-yrityk-
sille projektiliiketoiminnan tukityökaluja tar-
joavan Visma Severan toimitusjohtaja. Kahdek-
san vuotta sitten hän opiskeli Lappeenrannan
teknillisessä yliopistossa tietotekniikkaa – ja lait-
toi siinä sivussa pystyyn yrityksen, jota vielä ny-
kyäänkin johtaa. Vuonna 2010 osaksi Visma-
konsernia siirtynyt Severa on ehtinyt matkan
varrella olla Suomen nopeimmin kasvavien tek-
nologiayritysten joukossa. Tällä hetkellä se on
kotimaan markkinajohtaja.
Ari-Pekka, mikä on Severan menestyksen salaisuus?Yksi tärkeä menestystekijä taisi olla myyntipro-
sessi, joka toimi ja toimii edelleen niin, että po-
tentiaalinen asiakas saa ensin kokeilla tuotteen
käyttöä itse. Myynti ja tarkempi esittely onnis-
tuu sitten vaikka puhelimessa. Alun perin tämä-
kin tosin oli pakon sanelema asia – eihän meillä
opiskelijoina olisi ollut varaa matkustaa ympä-
riinsä myyntityötä tekemässä!
Perustit Severan yhdessä opiskeluka-verisi Jari Kärkkäisen kanssa. Suositte-letko yhdessä yrittämistä myös muille?Ehdottomasti. Yksin yrittäminen tekee hom-
masta vain vielä vähän hankalampaa. Olemme
Jarin kanssa täysiä toistemme vastakohtia, mutta
tässä tapauksessa se toimi. Jari oli tosi kiinnostu-
”ALKUVAIHEESSA
KOKO HOMMAA
PIDETTIIN LÄHINNÄ
TEEKKAREIDEN
HARRASTUSTOIMINTANA.”
YRITÄNYT!
nut päivittäisestä käytännön toiminnasta, minä
taas pitkän tähtäimen suunnittelusta. Ehkä paik-
kasimme juuri sopivasti toistemme puutteita.
Kohtasitteko nuorina yrittäjinä ennakkoluuloja?Alkuvaiheessa kavereiden ja sukulaisten ilmeistä
saattoi nähdä sellaista, että ai ettekö päässeet No-
kialle tai TeliaSoneralle töihin kun piti oma fi rma
perustaa. Koko hommaa pidettiin vähän sellai-
sena teekkareiden harrastustoimintana, eikä
meitä otettu kovin tosissaan. Asenteet kyllä
muuttuivat sitten, kun menestystä alkoi tulla.
Olet nykyisin diplomi-insinööri. Miten kasvuyrittäjyyden ohella oikein valmis-tutaan?No aika huonostihan se onnistuikin! Akateemi-
sen maailman ja käytännön työelämän välillä on
melko iso kuilu, ja se vielä korostui, kun yritti
toimia molemmissa samaan aikaan.
Mitä neuvoja annat yrittäjiksi aikoville?Ainakin haluaisin sanoa, ettei yrityksen perus-
tamista kannata lykätä tulevaisuuteen. Nuorena
ei välttämättä vielä tiedä asioista kovin paljoa,
mutta toisaalta intoa riittää, eikä menetettävää-
kään vielä kauheasti ole. Vanhempana sitä saat-
taa tulla niin realistiksi, ettei yrittäjyys enää kiin-
nosta. Nuorelle yrittäjälle on myös paljon hyötyä
siitä, jos löytää projektin mentoriksi jonkun ko-
keneemman.
ILMOITUS
Aitiopaikalla
Mika Rantaniva, 40 v, Quality Manager, EMEA Software Business Line
Työskentelin aikaisemmin Nokialla eri tehtävissä yli
kymmenen vuotta. Nokian lopetettua yksikkönsä
Jyväskylässä, Landis+Gyr tarjosi sopivan haasteellisen
työn. Tultuani taloon huomasin, millaisia tulevaisuuden
mahdollisuuksia alalla on.
Vastuullani on Landis+Gyrin älykkäiden energianmit-
taus- ja energianhallintajärjestelmien laatu sekä bisnes-
yksikön operatiivisen toiminnan kehittäminen. Olen
myös luomassa Landis+Gyrin EMEA-alueen ohjelmisto-
strategiaa bisnesyksikön muun johtoryhmän kanssa.
Työ on erittäin mielenkiintoista, ja voin aidosti sanoa
työskenteleväni kasvualalla. Landis+Gyr kehittää kiinnos-
tavia, uusia energianhallinnan sovelluksia, ja ohjelmisto-
osaamiselle on tarjolla mahdollisuuksia tulevaisuudessa-
kin, varsinkin kun ilmastonmuutos ohjaa lainsäädäntöä
ja asiakkaat näkevät konkreettisesti Landis+Gyrin tuot-
teiden hyödyt omalle liiketoiminnalleen. Arvoilleni sopii
työskennellä tavoitehakuisesti ja työssäni voin vaikuttaa
positiivisesti ympäristöön.
Työviihtyvyyttä luovat oma esimies sekä mukavat työ-
kaverit. Usein saankin tyydytystä siitä, että työn tuloksiin
vaaditaan monen ammattilaisen yhteistyötä.
Landis+Gyr on maailmanlaajuinen markkinajohtaja ener-
gianhallintaratkaisuissa. Kehitämme älykkäitä mitta-
reita ja etäluentaratkaisuja energiayhtiöiden tarpei-
siin. Toimimme yli 30 maassa ja palveluksessamme on
5000 alan ammattilaista. Tarjoamme innostavia haas-
teita ja kasvumahdollisuuksia kansainvälisessä työym-
päristössä sekä näköalapaikan jatkuvasti kehittyvällä
energia-alalla. Suomen yksikkömme toimii etäluentajär-
jestelmien ja älykkään mittauksen teknologiakeskuk-
sena. Toimipaikkamme ovat Jyväskylässä ja Vantaalla.
www.landisgyr.fi
Teksti: Petra PulkkinenKuva: Pekka Rötkönen
Kasvuala kansainvälisessä vuorovaikutuksessa
Jyri Ruotsalainen, 32 v, System Specialist
Landis+Gyr on iso työnantaja ja tehtäviä on monipuoli-
sesti. Joukossa on mahtavia persoonia ja asiantuntijoita,
joiden osaamista on ilo seurata!
Tulin tekniseksi asiantuntijaksi mobiiliverkkojen
ja -laitteiden maailmasta, ja energia-alalle löysin tie-
ni monen sattuman summana. Nyt toimin teknisenä
asiantuntijana tuotekehityksen ja tukiorganisaatioiden
välillä. Keskitymme projektitiimissä asiakasprojekteihin.
Pääsääntöisesti työ on teknisten ongelmien ratkontaa,
raportointia ja korjausta. Ala kehittyy vauhdilla ja asiak-
kaiden vaatimukset laitteiden ominaisuuksista tietävät
meille töitä jatkossakin. Etäluettavien energiamittareiden
maailma on suhteellisen nuori, joten haasteitakin riittää.
Suurin osa asiakkaista ja päivittäisistä työtehtävistä
tulevat muualta kuin kotimaasta, jopa Etelä-Afrikasta asti.
Iloitsen siitä, että pystyn auttamaan muita ja löytämään
ratkaisuja haasteisiin. Minua ohjaakin työssäni lähinnä
omatunto ja sydämen ääni – toisten kunnioittaminen on
tärkeää.
Landis+Gyrin
Mika Rantaniva
ja Jyri Ruotsalai-
nen työskente-
levät tehtävissä,
joiden tulevai-
suutta ohjaa
muun muassa
Ilmastonmuutos.
2/201122
AITIOPAIKALLA ON ILMOITUSSARJA, JOSSA YRITYKSET
KERTOVAT TOIMINNASTAAN TYÖNTEKIJÖIDENSÄ KAUTTA.
232/2011
Teksti ja kuvat: Markus KauppinenPÄIVITYKSET / T-LEHTI URKKII
Reino Kinner, 20, Materiaalitekniikka
Päivittäiset matkat Lintuvaarasta
sujuvat helposti bussilla. Pysäkille
kävellessä tulee mukavasti
ulkoiltua ja matkalla ei tarvitse
vaihtaa kulkuvälinettä. Jos haluai-
sin päivittäistä matkustamista su-
juvammaksi, pyrkisin muuttamaan
lähemmäksi koulua. Hannu-Pekka Hellman, 23, Sähkötekniikka
Pyörällä on ihan kätevä kulkea Ota-
niemessä. Käytän julkisia kauem-
maksi mennessäni ja metro onkin
hyvä parannus. Luultavasti kerkeän
kuitenkin valmistua ennen metroa,
joten siitä ei ole itselleni hyötyä.
Valtteri Valtia, 25, Elektroniikka ja sähkötekniikka
Tänään tulin autolla koululle,
paremmilla keleillä pyöräilen.
Matinkylän ja Otaniemen välisiä
bussiyhteyksiä voisi mielestäni
parantaa. Henkilöautolla ajaessa
vapaata parkkipaikkaa joutuu
usein etsimään.
Noora Rantanen, 18, Biotuotetekniikka
Asun Otaniemessä, joten olen
jalan liikkeellä. Minulla ei ole tällä
hetkellä pyörää tai autoa, joten käy-
tän paljon myös julkisia. Toivoisin
parempia yhteyksiä julkisilla kulku-
neuvoilla muualle Uudellemaalle.
Miten päivittäinen
matkustaminen sujuisi
paremmin?
Essi Palonen, 19, Kemiantekniikka
Kuljen päivittäin yksinkertaisim-
malla ratkaisulla, eli raitiovaunulla
ja bussilla. Suora bussiyhteys
helpottaisi päivittäistä
matkustamista, nyt kulkuneuvoa
tarvitsee vaihtaa kerran.
24 2/2011
Teksti: Ulla YlönenKuvitus: Flukso
JAVA-OSAAJA SAA PAIKANProjektipäälliköksi haetaan kokenutta ja kielitaitoista tiimi-
pelaajaa, joka ei pelkää suuriakaan haasteita. Ohjelmointi-
työhön riittää vähempikin kokemus, kunhan joku yleisimmistä
ohjelmointikielistä ja jokin niitä tukevista taidoista ovat hallussa.
TeksTeksTeksksti:ti:i:: UllaUllaUUlla YlöYlöYlöYY nennennennennnennKuviuvKuviuvitus:tus:ust FluFluFlul ksoksokkso
Rento viiden tähden
252/2011
Perusohjelmointikielet Java, C++ ja PHP
ovat it-alan työpaikkailmoitusten perus-
teella edelleen kovassa kurssissa. Niiden
ympärille muodostettu sopiva yhdistelmä osaa-
mista ja hyvä englannin kielen taito tyrkkäävät
vastavalmistuneen tai opintojensa loppusuoralla
olevan tietojärjestelmäosaajan uraputkeen.
- Ohjelmointitaitoisella osaajalla on ainakin
eniten valinnanvaraa, sanoo tutkija Harri Hä-
mäläinen.
Jos nuori työnhakija sen sijaan tahtoo kou-
lutustehtäviin, täytyy hänen olla käyttöjärjes-
telmä- tai ohjelmointikielitaitoinen, esiintymis-
kykyinen, avoin ja usein valmis matkustamaan.
Verkkosivujen tekijän on puolestaan hallittava
laajempi skaala teknisiä taitoja, myös jotakin si-
vujen ulkoasutuotantoon liittyvää.
- PHP on verkkosivualalla kysytty taito, ker-
too Hämäläinen. Tavallisesti sitä tukemaan vaa-
ditaan osaamista HTML:stä, CSS:stä, JavaScrip-
tistä sekä relaatiotietokannoista.
Kaikki ohjelmoijat eivät kuitenkaan työsken-
tele yleisimpien käyttöjärjestelmien tai ohjel-
mointikielten parissa.
- Vaikka esimerkiksi Symbian -käyttöjärjes-
telmän osaajilla ei nyt juurikaan ole kysyntää,
toivon, että opiskelijat aina hankkisivat myös joi-
takin harvinaisempia taitoja ja erottuisivat sillä
muista, sanoo Hämäläinen.
OPINTOJEN SUUNNITTELUA 5 000 ILMOITUKSEN PERUSTEELLALappeenrannan teknillisessä yliopistossa tutki-
jana työskentelevä Hämäläinen on kehittänyt
yhdessä kandidaatintöitään tehneiden opiske-
lijoiden kanssa työhakuilmoituksia seulovan
sovelluksen. Job Skill Searcher auttaa tietotek-
niikka-alan opiskelijoita työllistymiseen vaadit-
tavien taitojen ja niiden välisten suhteiden kar-
toittamisessa. Sovellus koukkaa kerran päivässä
omin päin verkkoon, poimii netissä julkaistut
työpaikkailmoitukset, seuloo niistä it-alan ilmoi-
tukset ja tallentaa niistä löytyvät taidot ja muut
tarpeelliset tiedot tietokantaan.
Syyskuun lopussa tietokantaan oli jo tallentu-
nut tietoja 5 000 erilaisesta it-alan työpaikkail-
moituksesta. Osa työpaikoista on täytetty jo aikaa
sitten, mutta Hämäläisen tarkoituksena on tar-
jota opiskelijoille työkalu, jonka avulla he voivat
tarkastella tarpeellisia taitoja ja ottaa tiedot huo-
mioon omaa opintosuunnitelmaa laatiessaan.
- Tavoitteena on siis tuottaa ajantasaista tie-
toa ja motivoida sekä auttaa opiskelijoita valit-
semaan sellaisia kursseja, joilla on saumaa työ-
markkinoilla, kuvailee Hämäläinen.
OSAAMISVAATIMUKSET VAIHTELEVAT PAIKKAKUNNITTAINPaikkakuntahaulla JobSkillSearcher tarjoaa esi-
merkiksi yhteenvedon Tampereella, Oulussa tai
Lappeenrannassa avoinna olevista it-alan työ-
paikoista. Pikavilkaisulla selviää, että Lappeen-
rannassa töitä on tarjolla pääsääntöisesti ohjel-
moijille. Tampereella ohjelmointityöpaikkojen
seasta korostuu agilen eli ketterän ohjelmistoke-
hityksen osaajien tarve. Oululaisiin it-alan yri-
tyksiin taas haetaan muita korostetummin su-
lautetun ohjelmoinnin ja Javan osaajia.
- Paikkakuntien väliset erot näkyvät myös
työpaikoissa. Pelkästään osaamisvaatimuksia
tarkastelemalla Oulussa näyttää sulautettujen
järjestelmien ohjelmointi korostuvan muuta
maata selvemmin, arvioi Hämäläinen.
Haun voi rajata myös yrityksen nimen pe-
rusteella.
TOISIIN TEHTÄVIIN TARVITAAN KOKEMUSTA, TOISIIN ”KIELITAITOA”Tehtävänimikkeen - ohjelmoija, ohjelmisto-
suunnittelija, järjestelmäasiantuntija, projek-
tipäällikkö jne. - perusteella suoritettava haku
tuo näytölle listan työssä vaadittavista ominai-
suuksista, taidoista ja koulutuksesta.
- Esimerkiksi hakusanalla projektipäällikkö
löytyy 262 osumaa, joista 123:ssa edellytetään
aiempaa työkokemusta. Toisena tulee osaami-
nen, sitten suomen kieli ja englanti. Vasta nii-
den jälkeen tulevat tekniset taidot, kertoo Hä-
mäläinen.
Yhdellä silmäyksellä tiedonhakija pystyy
päättelemään, miten eri taidot joko liittyvät
toisiinsa tai tukevat toisiaan.
It-alallakin painotetaan entistä enemmän ha-
kijoiden ns. pehmeitä taitoja: esiintymiskykyä,
tiimihenkisyyttä, avoimuutta ja kekseliäisyyttä.
- Se tekee joidenkin termien luokittelun han-
kalaksi, sillä joustavuus ja avoi-
muushan voivat yhtä hyvin liit-
tyä työaikaan, työyhteisöön tai
työntekijän henkilökohtaisiin
ominaisuuksiin, kuvailee Hä-
mäläinen.
26 2/2011
JOBSKILLSEARCHER AVUKSI OPETUKSEN SUUNNITTELUSSA
JobSkillSeacherista on hyötyä myös opettajille.
He voivat työkalun avulla osoittaa opiskelijoille,
miten yksittäisten kurssien sisältö ja työelämän
vaatimukset todellisuudessa kohtaavat. Sovel-
lusta voidaan käyttää opetuksen suunnittelussa
vaihtamalla työelämässä tarpeettomiksi käyneet
kurssit sellaisiin, joilla saa työtä.
- Tänä syksynäkin järjestettävän WWW-so-
vellukset–kurssimme ohjelma noudattaa täysin
myös JobSkillSearcherin vahvistamia osaamis-
tarpeiden suuntaviivoja, kertoo Harri Hämäläi-
nen. Se osoittaa, ettei opetussuunnitelma kurs-
sin kohdalla voi olla täysin pielessä.
- Koska it-alalla on viime aikoina tapahtunut
suuria mullistuksia, osaavat opiskelijat kyseen-
alaistaa joidenkin kursseilla opetettavien asioi-
den tarpeellisuuden, hän sanoo.
- Itse ainakin hyödyntäisin näitä koosteita
opiskelijoille. Veikkaan, että niillä olisi moti-
voiva vaikutus, sanoo Hämäläinen.
Hän toivoo, että ns. pehmeiden taitojen koros-
tuminen saisi tulevat diplomi-insinöörit hyödyn-
tämään entistä tarmokkaammin mahdollisuuk-
sia kartuttaa esiintymis- ja kokoustaitojaan ja
opiskelemaan englannin rinnalla muitakin kieliä.
Vielä toistaiseksi JobSkillSearcher on ainoas-
taan tutkimuskäytössä. Lähiaikoina se tarjotaan
ainakin Lappeenrannan teknillisen yliopiston
opiskelijoille.
Mikä on it-alasta kiinnostuneelle
tärkeää töissä?
T-MEDIAN toteuttamassa Työantajakuva 2011 -tutkimuk-
sessa it-alasta kiinnostuneiden suosikeiksi valikoituivat
Google ja IBM, jotka olivat kärjessä viime vuonnakin. Top
20 -listan suurin nousija oli Finnair, eniten sijoitustaan me-
netti Digia.
Tärkeimpänä it-alasta kiinnostunut opiskelija pitää
työpaikan ilmapiiriä ja työtehtävien kiinnostavuutta.
Muiden alojen opiskelijoita enemmän hän arvostaa kor-
keaa kiinteää palkkaa, työaikojen joustavuutta, mahdolli-
suutta oppia uutta, hyviä etenemismahdollisuuksia ja sa-
manhenkisiä työkavereita.
Kun it-alasta kiinnostunut opiskelija arvioi yritystä,
hän nostaa korkealle esimiehen ja työtovereiden osoit-
taman luottamuksen ja rakentavan palautteen. Selkeästi
määritellyt tavoitteet omissa työtehtävissä nostavat työ-
paikan pisteitä roimasti.
”Taloudellinen menestys on minulle tärkeää.”
”Toisten arvostus
työpaikkaani kohtaan ei ole
tärkeää.”
”Mielestäni
työelämässä ei
korosteta liikaa
tuloksellisuutta ja
tuottavuutta.”
”En tiedä, minkä
työnantajan
palveluksessa
haluan tulevaisuu-
dessa toimia.”
IT-ALASTA KIINNOSTUNEIDEN SUOSIKKITYÖNANTAJAT TULEVAT TÄSSÄ
Kun it-alasta toimialana kiinnostuneilta opiskelijoilta kysy-
tään heidän suosikkiyrityksiään, lista näyttää tältä.
1. Google 85 <->2. IBM 76 <->3. Microsoft 70 +14. Nokia 68 -15. HP 64 <->6. Nokia Siemens Networks 62 <->7. Siemens 58 <->8. Ericsson 53 +19. Elisa 53 -110. TeliaSonera 51 <->11. KONE 48 <->12. Finnair 47 +313. Tieto 45 -114. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus 44 -15. Valtio 43 -216. Fortum 42 -217. Accenture 41 +118. VTT 40 -19. Digia 39 -320. Yleisradio 37 -
Muutos Sija Yritys
% vastaajista kiinnostunut
työnantajasta
Lähde: T-Median toteuttama Työnantajakuva 2011 -tutkimus.
”Haluan suoriutua
tehtävistäni
mahdollisimman
helpolla.”
”En kiinnostu työpaikasta, jonka
palkka on alhaisempi kuin mitä muuten
voisin saada, vaikka kokisinkin tekeväni
jotakin tärkeää.”
”Työnteon tärkein syy on rahan ansait-
seminen.”
”Olen valmis tekemään useinkin ylitöitä työpäivien jälkeen, kunhan
työni on tarpeeksi mielekästä.”
”Tavoitteeni on edetä nopeasti
työurallani.”
IT-alan parhaat työnantajat >>
IT-extra
3026 Työ Comptelilla tarjoaa mielen-kiintoisia haasteita
3027Asiakaslähtöistä konsultointia rennossa ilmapiirissä
3028 Kansainvälinen tutkimusyhteistyö luo uutta
3029Young professionals -ohjelmalla uusiin tehtäviin
3030Monta uraa yhdessä työpaikassa
3031 Osa-aikaisenkin työpanos on arvokas
3032 Vasta-valmistuneista vahvoiksi ammattilaisiksi
3033 It-osaaja puolustaa maataan
3034 Microsoftilla työn-tekijä johtaa itse omaa työtään
3035IT-jätti liiketoiminnan ytimessä
28 2/2011 ILMOITUS
IT-extra
Työ Comptelilla tarjoaa mielen-kiintoisia haasteitaValmistuin filosofian maisteriksi tähtitieteestä Oulun yli-
opistosta vuonna 2008. Tein kuitenkin heti vuonna 2009
uranvaihdoksen. Siirryin Oulusta Helsinkiin TKK:lle eli
nykyiseen Aalto-yliopistoon opiskelemaan toista tutkin-
toa informaatiotekniikasta.
Seuraavan vuoden keväänä hain kesätöitä eri yrityk-
sistä ja pääsin Compteliin haastatteluun. Meillä oli aika
yhteneväiset ajatukset yrityksen edustajien kanssa ja niin
päädyin tänne töihin. Aloin tehdä tuotekehitystyötä tii-
missä. Se oli sen verran mielenkiintoista ja mukavaa hom-
maa, että päätin jäädä Comptelille pidemmäksikin ajaksi.
Työnteon joustavuuden ansiosta olen voinut suorittaa
opintojani töiden ohessa.
Comptel tarjoaa työntekijöilleen hyvät etenemismah-
dollisuudet ja haasteita niin paljon kuin suinkin haluaa.
Työrepertuaari ja vastuut kasvavat sitä mukaa, kun aikai-
semmat työt alkavat käydä liian tutuiksi.
Tunnelma on rento ja täällä saa olla ihan oma itsensä.
Comptelilaiset ovat kunnianhimoisia ja haluavat tehdä
työnsä kunnolla. Ihmiset osaavat antaa tunnustusta ja olla
ylpeitä hyvistä suorituksista.
Tähtitieteilijää minusta ei tullut, mutta koulutus
ei mennyt hukkaan. Opintojen antama filosofismate-
maattinen kyky tarkastella asioita, taito automatisoida
redundanttia työtä sekä jäsentää informaatiota ovat olleet
hyödyksi tässä työssä. Monet tähtitieteestä päätyvätkin
ohjelmistoalan pariin leveämmän leivän perässä – kai-
kista ei tule Esko Valtaojia, valitettavasti. Olen erittäin
tyytyväinen, että löysin työn, jossa on reilusti haastetta.
Comptel on televiestintään erikoistunut kansain-
välinen ohjelmistoyritys. Tarjoamme tuotteistet-
tuja ratkaisuja, joiden avulla operaattorit voivat
toimittaa palvelut asiakkailleen joustavasti ja
veloittaa niistä tehokkaasti. Olemme 20 vuodes-
sa kasvaneet alamme johtavaksi konserniksi ja
palveluksessamme on yli 600 asiantuntijaa ym-
päri maailman.
Liiketoimintamme perustuu rehellisyyteen, vil-
pittömyyteen ja avoimuuteen. Tarjoamme kan-
sainvälisen ja dynaamisen työympäristön, jossa
jokaista työntekijää arvostetaan yksilönä ja jossa
jokaisella on mahdollisuus jatkuvaan osaamisen-
sa kehittämiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun.
Etsimme jatkuvasti uusia ohjelmistoalan osaajia.
Katso avoimet työpaikkamme: www.comptel.com
”COMPTELILAISET OSAAVAT ANTAA TUNNUSTUSTA JA OLLA YLPEITÄ HYVISTÄ SUORITUKSISTA.”
Teksti: Merja ForsmanKuva: Teemu Granström
Sami Airaksinen, 27,Software Engineer
292/2011ILMOITUS
IT-extra
Asiakaslähtöistä konsultointia rennossa ilmapiirissä Olen työskennellyt Capgeminillä teknologiakonsultoin-
nin parissa puolitoista vuotta. Työssäni teen esimerkiksi
vaatimusmäärittelyjä, kustannusarvioita isommista jär-
jestelmähankkeista ja kartoituksia asiakkaalle parhaiten
sopivasta ratkaisusta. Olen tietoliikennetekniikan DI, ja
vaihtovuoden aikana Ruotsissa suoritin kansantaloustie-
teen sivuopinnot. Siitä on ehdottomasti hyötyä nykyises-
sä työssäni, jossa tulee osata kommunikoida monenlais-
ten ryhmien kanssa ja ymmärtää asiakkaan tarpeista ja
odotuksista syntyvä kokonaisuus.
Capgeminillä saa tehdä haastavia ja mielenkiintoisia
projekteja merkittävien asiakkaiden kanssa, ja tarjolla on
monipuolista ja laadukkaasti toteutettua koulutusta eri
aiheista. Myös järjestelmällinen palaute on hyvä juttu.
Globaalissa konsernissa saa kansainvälistä kokemusta
ja uramahdollisuuksia löytyy ulkomaita myöten. Kuten
isoihin konsulttitaloihin yleensäkin, Capgeminille ha-
keutuu kunnianhimoista porukkaa. En ole kuitenkaan
törmännyt esimerkiksi aggressiiviseen kilpailuhenkeen
tai paineeseen tehdä älytöntä määrää töitä. Ilmapiiri on
rento, täällä on helppo viihtyä ja olla oma itsensä.
Olen pelannut salibandyä SM-tasolla Espoon Oilersissa
ja olen edelleen aktiivinen urheilija. Capgemini tukee
työntekijöidensä liikkumista ja yhteistä harrastustoi-
mintaa, ja se on tärkeää. Kuten urheilussakin, myös töissä
jaksaa paremmin kun on hyvässä fyysisessä ja henkisessä
kunnossa.
Capgemini on maailman johtavia konsultointi-, tekno-
logia- ja ulkoistuspalveluja tarjoavia yrityksiä. Palk-
kaamme loistavia persoonia ja rohkeita kykyjä vaki-
naiseen työsuhteeseen Young Professionals Acade-
my -ohjelmamme (YPA) kautta 2–3 kertaa vuodessa.
Perehdytämme tulevaisuuden teknologiagurut kon-
sulttityön saloihin, tarjoamme kilpailukykyisen pal-
kan ja mahdollisuuden päästä heti mukaan asiakas-
projekteihin mentorin tukemana.
YPAlainen on yleensä vastavalmistunut tai valmis-
tumisvaiheen DI, insinööri tai vastaava, opiskellut
esim. tietotekniikkaa, tietoliikennetekniikkaa, tieto-
jenkäsittelytiedettä tai tuotantotaloutta ja menes-
tynyt opinnoissaan. Emme edellytä työkokemusta
alalta, mutta arvostamme kehittymishalua, paineen-
sietokykyä ja uskallusta tuoda oma osaaminen esiin.
Ilmoitamme seuraavan YPA-haun alkamisesta ura-
sivustollamme: fi .capgemini.com/ura
“TÄÄLLÄ ON HELPPO VIIHTYÄ JA OLLA OMA ITSENSÄ.”
Teksti: Riikka NuutinenKuva: Teemu GranströmHenri Korhola, 29,
Consultant, Business Analysis
30 2/2011 ILMOITUS
IT-extra
Kansainvälinen tutkimusyhteistyö luo uuttaVTT etsii tutkimuksen keinoin ratkaisuja yritysten
ja muiden organisaatioiden kohtaamiin ongelmiin.
Toisaalta luomme myös kokonaan uutta teknologiaa,
mikä avaa mahdollisuuksia uudenlaisten tuotteiden,
palvelujen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Työssä pääsee
tarkastelemaan asioita laajasti eri näkökulmista ilman,
että yhteys käytäntöön kuitenkaan jäisi taka-alalle. Eri
projekteissa tutustuu monenlaisiin yrityksiin, ja jatkuva
kehityksen kärjessä oleminen on kiinnostavaa.
Oman tiimini tehtävänä VTT:n Software Technologies
-osaamiskeskuksessa on luoda ja parantaa ohjelmistoke-
hitykseen liittyviä käytäntöjä ja työkaluja. Lähiaikoina
olen toiminut projektipäällikkönä esimerkiksi kansain-
välisessä yhteistyöhankkeessa, joka keskittyy hajau-
tetun ohjelmistokehityksen ongelmien ratkomiseen.
Projekteistamme huomattava osa tehdään yhdessä
ulkomaisten partnereiden kanssa, ja työntekijöitä myös
kannustetaan lähtemään tutkijavaihtoon Suomen
ulkopuolelle. Itsekin olen työskennellyt kolme vuotta
Hollannissa.
VTT:llä omaa tekemistä voi melko vapaasti suunnata
kiinnostustensa mukaisesti, kunhan aiheen tärkeyden
pystyy perustelemaan. Uralla on mahdollista edetä niin
asiantuntijana kuin esimiehenäkin. Ilmapiiri on miellyt-
tävä, koska porukka on mukavaa, mutta myös siksi, että
VTT:llä rytmi on vähän erilainen kuin vaikka yksityisellä
sektorilla. Kiirettä täälläkin välillä on, mutta työtä kuiten-
kin leimaa tietty pitkäjänteisyys.
VTT on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tut-
kimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia tek-
nologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja.
VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edis-
tää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hy-
vinvointia. Asiakkainamme on yrityksiä ja julkisia organisaa-
tioita sekä Suomessa että ulkomailla.
VTT:llä työskentelee vuosittain useita kymmeniä eri alojen
opiskelijoita määräaikaisina harjoittelijoina ja opinnäyte-
työntekijöinä. Harjoittelujaksojen ja työsuhteiden pituudet
vaihtelevat muutamasta kuukaudesta vuoteen. Diplomityön
ja gradun tekijät saavat tuekseen oman alansa asiantuntijoi-
den ammattitaidon ja korkeatasoisen tieteellisen osaamisen.
Katso lisää: www.vtt.fi
”TYÖNTEKIJÖITÄ KANNUSTETAAN LÄHTEMÄÄN TUTKIJAVAIHTOON ULKOMAILLE.”
Teksti: Riikka NuutinenKuva: Teemu Granström
Päivi Parviainen, 39, Principal Scientist
312/2011ILMOITUS
IT-extra
Young professionals -ohjelmalla uusiin tehtäviinTulin töihin Tiedolle vuoden vaihteessa GenerationT-
ohjelman houkuttelemana. Halusin vaihtaa teknisen
asiantuntijan työni monipuolisempaan. Tiesin, että
tämän ohjelman avulla pääsen koulutukseen, jossa
perehdyn ydinosaamiseni ulkopuolisiinkin asioihin.
Kahdeksan kuukautta kestäneestä ohjelmasta jäi käteen
myös hyvä verkosto Tiedon sisällä.
Tämänhetkisessä työssäni projektipäällikkönä vastaan
projekteista sellaisissa palveluissa, joiden täytyy olla
asiakkaan käytettävissä 24/7. Työssäni pääsen luovimaan
teknisen puolen, bisneksen ja ihmisten välimaastossa.
Olen päässyt vaikuttamaan itse omaan työnkuvaani
yhdessä esimieheni kanssa. Projektipäällikön työn lisäksi
tällä hetkellä minua kiinnostavat eniten bisnescaset ja
liiketoiminnan prosessien kehittäminen.
Uskon, että minulla on täällä hyvät mahdollisuudet
edetä uralla ylöspäin, mutta myös vertikaalisesti - eri
yksiköihin ja eri hommiin. Olen valmistunut vuonna
2009 sähkö- ja tietoliikennetekniikan laitokselta DI:ksi,
joten konsultointihommiinkin minulla voisi olla annet-
tavaa. DI-koulutus on hyvä pohja tulla työskentelemään
Tiedolle.
Viihdyn Tiedolla hyvin, koska täällä on paljon hyviä
tyyppejä töissä ja mukava tekemisen meininki. Meitä
nuoria on täällä paljon ja huomaan viihtyväni heidän
kanssaan paljon vapaa-ajallakin. Uusia kaverisuhteita on
syntynyt paljon - mikä on toki sivuseikka, mutta vähän
kuin kirsikka kakun päällä.
Tieto on palveluyhtiö, joka tarjoaa tietotekniikka-, tuotekehi-
tys- ja konsultointipalveluita. Noin 18 000 asiantuntijaamme
tekevät meistä yhden johtavista tietotekniikan palveluyri-
tyksistä Pohjois-Euroopassa ja tietyillä segmenteillä globaa-
lin markkinajohtajan. Olemme erikoistuneet alueisiin, joilla
asiakkaiden liiketoiminnan ja tarpeiden tuntemuksemme
on syvintä. Vahva asiakaskeskeisyys ja sähköisten palve-
luiden asiantuntemus erottavat meidät kilpailijoistamme.
Tieto hakee nuoria ja pian valmistuvia kaupan ja tietotek-
niikan osaajia GenerationT-ohjelmaan. Tarjolla on kattava
perehdytys yritykseen, loistava kollegaverkosto ja vakitui-
nen työpaikka muun maussa konsultoinnin, ohjelmistoke-
hityksen, projektijohtamisen sekä myynnin parissa.
Lue lisää: www.tieto.fi
”HYVÄT TYÖKAVERIT OVAT KUIN KIRSIKKA KAKUN PÄÄLLÄ.”
Teksti: Päivi PiispaKuva: Teemu GranströmJuha Jossas, 30,
Projektipäällikkö
32 2/2011 ILMOITUS
IT-extra
Monta uraa yhdessä työpaikassaAloitin työskentelyn Accenturella kuusi vuotta sitten.
Tulin taloon koodaajana, mutta halusin työltäni muuta-
kin.
Onneksi tässä talossa pääsee nopeasti eteenpäin, kun
näyttää kyntensä ja todistaa olevansa tekijä. Kun tekee
työnsä hyvin, on valinnanvaraa: voi yhä enemmän itse
vaikuttaa, minkälaisissa projektirooleissa haluaa toimia.
Itse olen halunnut tekniikan lisäksi päästä asiakkaiden ja
bisneksen pariin. Nykyään työskentelen usein asiakaspro-
jekteissa, joissa keskityn uusien järjestelmien käyttöönot-
toon eri maissa.
Accenture sopii minulle työpaikkana, koska osaamise-
ni on laajaa ja yhdistelen asioita toisiinsa helposti. Täällä
on laaja kirjo erilaisia työtehtäviä, eikä samaa tarvitse teh-
dä vuodesta toiseen. Työpalavereissa olen usein teknisin
tyyppi, joka saattaa selittää asiakkaalle, miten vaikkapa
tietokanta toimii. Olen myös vetänyt koodaajatiimiä, jos-
sa olen taas tiimin epäteknisin henkilö – silloin keskityn
henkilöiden motivointiin ja johtamiseen.
Täällä on reilu ja läpinäkyvä työskentelytapa – tiedän,
mitä minulta odotetaan töissä. Palautteen saamiseen on
hyvät työkalut ja niiden avulla jokainen tietää, miten on
pärjännyt työssään ja missä voisi kehittyä. Oman uran
tukemisessa auttaa jokaiselle nimetty career counselor
– vanhempi työntekijä, joka tukee oman uran kehitystä –
vähän niin kuin isoveli tai -sisko.
Olen tosi tyytyväinen työhön ja näen itseni täällä vielä
vaikka 15 vuoden päästäkin. Haaveilen siirtymisestä
toiseen Accenturen toimistoon maailmalle – Singapore
kiehtoo minua todella paljon.
Accenture on globaali liikkeenjohdon, konsultoinnin, tie-
totekniikan ja ulkoistamisen palveluyritys. Tervetuloa työ-
paikkaan, joka tarjoaa parempia mahdollisuuksia, suurem-
pia haasteita ja enemmän työniloa. Organisaatioon, jonka
toiminta perustuu tiimityöskentelyyn ja yhteistyöhön. Yri-
tykseen, joka työskentelee teknologian kärjessä auttaen
18:aa Suomen 20 suurimmasta yrityksestä liiketoimintan-
sa uudistamisessa. Tarjoamamme mahdollisuudet ovat ra-
jattomat, voit vaihtaa töitä vaihtamatta yritystä. Tutustu
meihin ja löydä mahdollisuutesi.
Lue lisää: www.accenture.fi /tyopaikat
“KUN TEKEE TYÖNSÄ HYVIN, ON ENEMMÄN VALINNANVARAA.”
Teksti: Päivi PiispaKuva: Teemu GranströmJonathan Brown, 35,
Sr. Systems Analyst
332/2011ILMOITUS
IT-extra
Osa-aikaisenkin työpanos on arvokasOlen viidennen vuoden teekkari Tampereen teknillisestä
yliopistosta ja työskentelen Solitassa tällä hetkellä noin
20 tuntia viikossa. Opinnot otetaan täällä hyvin huo-
mioon, pystyn sopimaan joustavasti siitä, milloin ja missä
teen hommia. Osa-aikaisiakin työntekijöitä pidetään
projektitiimien täysivaltaisina jäseninä, ja meille myös
kuuluu samat kattavat henkilöstöedut kuin kokopäiväi-
sille työntekijöille.
Solitan rekrytoinnissa ei tuijoteta niinkään opintojen
arvosanoja kuin harrastuneisuutta ja kiinnostusta IT-alaa
kohtaan. Tämä näkyy työporukassa: uusista teknologiois-
ta ja niiden sovellutuksista ollaan vilpittömästi innostu-
neita, ja monilla on työn ohessakin meneillään joku oma
softaprojekti. Henkilöstön näkemyksiä ja tietotaitoa alan
uusista jutuista arvostetaan ja kuunnellaan myös työn-
antajan taholta, ja sitä kautta voi vaikuttaa sekä omaan
työnkuvaan että siihen, mitä Solita tekee. Projektimme
ovat kiinnostavia ja mielekkäitä niin aihepiirin kuin
teknologioidenkin suhteen. Itse olen saanut tehdä töitä
erityisesti laajojen ja monimutkaisten taustajärjestelmien
parissa, mutta Solita tuottaa myös esimerkiksi monenlais-
ta webbisoftaa.
Vaikka Solita onkin jo lähes 200 työntekijän firma,
täällä on pienen yrityksen ilmapiiri. Vietämme aikaa
yhdessä myös työpäivien jälkeen. Se luo yhteishenkeä
ja edesauttaa tiedon ja osaamisen liikkumista ihmisten
välillä.
Solita on IT-palveluyhtiö, joka auttaa asiakkaitaan menesty-
mään tiedolla johtamisen, edistyksellisten verkkopalvelujen
ja asiakaskohtaisten ohjelmistoratkaisujen avulla.
Solitassa olet vahvasti tekemisissä asiakkaidemme liiketoi-
minnan kehittämisen ja uuden teknologian kanssa. Raken-
namme ratkaisuja ja palveluja alansa johtaville yrityksille ja
julkishallinnon organisaatioille. Toimipisteissämme Helsingis-
sä ja Tampereella työskentelee yli 180 osaavaa ammattilaista.
Juuri nyt haemme erityisesti ohjelmistosuunnittelijoita sekä
tietovarastoinnin ja raportoinnin osaajia. Myös kokeneille
konsulteille on kysyntää.
Jos haluat työskennellä opintojen ohella, voit tehdä osa-aika-
työtä. Myös gradun tai diplomityön tekeminen on mahdollista.
Lähetä avoin hakemuksesi ja CV:si osoitteeseen [email protected]
Tutustu ajankohtaisiin työpaikkailmoituksiimme osoittees-
sa www.solita.fi /ura
”REKRYTOINNISSA EI TUIJOTETTU OPINTOJEN ARVOSANOJA VAAN KIINNOSTUSTA IT-ALAA KOHTAAN.”
Teksti: Riikka NuutinenKuva: Rami MarjamäkiNiko Kurtti, 24,
ohjelmistosuunnittelija
34 2/2011 ILMOITUS
IT-extra
Vasta-valmistuneista vahvoiksi ammattilaisiksiOlen työskennellyt Solteqilla reilut puoli vuotta SAP:n
teknisenä konsulttina. Tavoitteenani oli löytää haasteelli-
nen työ ja mukava työympäristö, enkä ole kyllä kertaa-
kaan katunut Solteqiin rekrytoitumista!
Mielenkiintoiseksi työn tekee se, että vaikka olen opis-
kellut pääaineenani ohjelmistotuotantoa, ei minulla silti
ollut työt aloittaessani minkäänlaista kokemusta SAP-
järjestelmästä. Nyt opiskelen sitä kokoajan työn ohessa,
tekemällä. Koodaus ei kuitenkaan ole mitään rakettitie-
dettä; kun yhden ohjelmointikielen osaa, on kynnys jon-
kin muunkin kielen oppimiseen melko matala. SAP-oppia
ei kuitenkaan mistään koulusta saa, joten sen osaajistakin
on melko kova pula. Näin takaan myös tulevaisuuden
työnäkymiäni. Lisäksi täällä suhtaudutaan positiivisesti
vastavalmistuneisiin, jotka kaipaavat työkokemusta. Siinä
kuitenkin molemmat tahot hyötyvät!
Solteqilla oppimisen merkitys on ymmärretty
mielestäni oikein. Nostankin työnantajalle hattua siitä,
että minut palkattiin tänne myös oppimaan uutta.
Nykymaailmassa on välttämätöntä opetellakin koko-
ajan lisää, etenkin ohjelmistoalalla. Se kannattaa nähdä
osaamisen ylläpitona. Solteq hakee töihin hyviä tyyp-
pejä, jotka koulutetaan vaadittaviin tehtäviin. Ei siis
ihme, että meillä on mukava työyhteisö! Vanhemmilta
työntekijöiltäkin saa aina tukea eri tilanteissa. Solteq on
muutenkin mukava työpaikka, koska se on kokonaisuu-
dessaan suhteellisen pieni ja fiilis on mukavan kotoisa.
Asiakkaista osa on ulkomailla, mutta muutoin olemme
hyvinkin kotimainen firma. Itselläni on kaksi pientä lasta,
ja tahdon joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Olen
tyytyväinen näin, enkä kaipaa pitkiä ulkomaan matkoja
tai komennuksia.
Solteq tarjoaa paljon uramahdollisuuksia ja voin
osaltani suositella Solteqia niin kovan tason osaajalle kuin
aloittelijallekin.
Solteq on ohjelmistopalveluyhtiö, joka tarjoaa suun-
nitelmallisesti kehittyviä toiminnan- ja talouden-
ohjauksen palveluja kaupan, logistiikan, teollisuu-
den sekä julkishallinnon toimijoille. Täydennämme
ydintarjoamaamme erikoiskaupan ohjauksen, kun-
nossapidon ja huoltopalvelujen hallinnan sekä jär-
jestelmien sisältämän masterdatan hallinnan ja laa-
dun parantamisen ratkaisuilla. Maailman johtavien
kumppaneiden teknologioilla kehitettyjen ratkaisu-
jemme avulla asiakkaamme ohjaavat liiketoimin-
taansa entistä tehokkaammin ja parantavat kan-
nattavuuttaan.
www.solteq.com
”NOSTAN TYÖN- ANTAJALLE HATTUA SIITÄ, ETTÄ MINUT PALKATTIIN TÄNNE MYÖS OPPIMAAN UUTTA.”
Teksti: Petra PulkkinenKuva: Juha SompinmäkiKatriina Kymäläinen-Mäkelä, 32
SAP tekninen konsultti
352/2011ILMOITUS
IT-extra
It-osaaja puolustaa maataanYhteiskunnan voi nykyään kyykyttää tietoverkkoihin ja
-järjestelmiin hyökkäämällä. Siksi kyberpuolustuksesta
on tullut yhtä tärkeä Suomen Puolustusvoimille kuin
maa-, meri-, ilma- tai avaruuspuolustuskin. Teknologia
ja ihmisten osaaminen ovat kehittyneet niin paljon, että
kyberhyökkäykset ovat todellisia uhkakuvia meillekin.
Työssäni mietin, miten meidän pitäisi puolustautua
hyökkäyksiä vastaan ja miten puolustusta pitäisi kehittää
eli johdan Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolla
toimivaa tietoverkkopuolustussektoria. Olen työskennel-
lyt puolustusvoimilla viisi vuotta. Yleensä sektorinjoh-
tajat ovat sotilaita, joten olen siinä suhteessa poikkeus.
Tekniikan koulutukseni lisäksi olen lukenut sivuaineen
Maanpuolustuskorkeakoulussa.
Olen aina ollut maanpuolustushenkinen. Todella
kiinnostuin Puolustusvoimista työnantajana opiskellessa-
ni TKK:lla. Tein Puolustusvoimille ensin opiskelukaverini
kanssa pienen tutkielman, joka johti lopulta kolmeen tut-
kimusprojektiin. Jälkimmäisen, kolmen vuoden projektin
aikana tein myös väitöskirjani.
Olen viihtynyt täällä alusta asti. Asioista keskustellaan
paljon, mutta kun päätös on tehty, muiden vaihtoehtojen
perään ei itketä vaan ruvetaan toteuttamaan.
Täällä on pienis ja tiivis yhteisö, joka tukee toisiaan
töissä. Puolustusvoimat kannustaa pitämään itsestään ja
työkyvystään huolta. Itse olin aikaisemmin oikea sohva-
peruna, mutta työyhteisön kannustus on saanut minut
muuttumaan – juoksen nykyään jopa maratoneja. Meillä
voi liikkua työaikana kaksi tuntia viikossa.
Puolustusvoimat on nopeasti kehittyvä, arvostettu ja tur-
vallinen työnantaja, joka tarjoaa monipuolisia ja haasteel-
lisia työtehtäviä koko Suomessa. Yli 15 000 työntekijästäm-
me noin puolet on siviilejä tai siviilikoulutuksen saaneita.
Kaikki osaajamme tekevät työtä, jota arvostetaan suoma-
laisessa yhteiskunnassa.
Puolustusvoimilla on tarjolla hyvin monenlaisia töitä. Tieto-
verkkopuolustussektorilla on parhaillaan kaksi työpaikkaa
auki tietojärjestelmien ja tietoliikenteen asiantuntijoille.
Vaatimuksena tehtäviin on DI, FM tai vastaava tutkinto.
Lue lisää: www.puolustusvoimat.fi /rekry
“PUOLUSTUSVOIMAT KANNUSTAA LIIKKUMAAN.”
Teksti: Päivi PiispaKuva: Teemu GranströmCatharina Candolin, 33,
sektorinjohtaja
36 2/2011 ILMOITUS
IT-extra
Microsoftilla työn-tekijä johtaa itse omaa työtäänIT-ala ei alun perin käynyt edes mielessäni, mutta talous-
hallinnon projektitehtävien kautta päädyin ikään kuin
vahingossa alalle jo 90-luvun puolivälissä.
Microsoftilla aloitin seitsemän vuotta sitten.
Kiinnostuin yrityksestä, joka koskettaa miljoonien ih-
misten elämää teknologian kautta. Pidin myös siitä, että
yritykseen liittyy kiinteästi sen pääomistajan Bill Gatesin
halu tehdä hyvää. Kun oli tällainen vaihtoehto työpaikak-
si, en voinut kieltäytyä.
Microsoft antaa työntekijöilleen selvät ja haastavat
tavoitteet, mutta muuten meillä on työnteon vapaus.
Noudatamme läsnäkulttuuria, jossa tärkeintä ei ole fyysi-
nen paikalla oleminen, vaan työn tulokset sekä henkinen
läsnäolo töissä. Täällä arvostetaan kaikkien omaa vapaa-
aikaa ja annetaan kunkin toteuttaa omia vahvuuksiaan.
Työaikakin joustaa ja voin käydä vaikka kampaajalla
keskellä päivää.
Meistä pidetään aidosti huolta. Työntekijöille järjes-
tetään harrastekerhoja ja kunto-ohjelmia. Toimistolla ei
ole vakituisia istumapaikkoja vaan kukin voi tehdä töitä
mielialastaan riippuen esim. värikkäässä musiikkihuo-
neessa tai hiljaisessa keskittymistilassa. Tarjolla on aina
tuoreita hedelmiä, ettei verensokeri pääse laskemaan
kesken työpäivän.
Nämä ovat pieniä, mutta merkityksellisiä asioita
arjessa.
Olen oppinut oman kokemukseni kautta sen, että
vaikka omaa uraa on hyvä suunnitella, mitään ei kannata
kirjoittaa kiveen. Hyviin tilaisuuksiin tulisi aina tarttua!
Microsoft on maailman johtava ohjelmistotuotteiden,
-ratkaisujen ja -palveluiden toimittaja, joka auttaa yri-
tyksiä ja ihmisiä hyödyntämään tietotekniikan mahdol-
lisuuksia uusilla innovatiivisilla tavoilla.
Suomessa toimipisteemme sijaitsee Espoossa, jossa
työskentelee 280 henkilöä. Maailmanlaajuisesti meitä
on yli 90 000 työntekijää 109 maassa.
Tarjoamme luoville ja energisille ihmisille joustavan ja
monimuotoisen työympäristön, jossa on mahdollisuus
toteuttaa itseään, selättää haasteita, edetä uralla sekä
menestyä yhdessä asiakkaidemme kanssa.
Etsimme kansainväliseen koulutusohjelmaamme (Micro-
soft Academy for College Hires, MACH) vasta korkeakou-
luista valmistuneita tulevaisuudentekijöitä.
Tutustu Microsoftiin työnantajana: www.microsoft.fi /ura
”MEISTÄ TYÖNTEKIJÖISTÄ PIDETÄÄN AIDOSTI HUOLTA.”
Teksti: Merja ForsmanKuva: MicrosoftSalla Aitto-oja, 39,
Sales Manager
372/2011ILMOITUS
IT-extra
Atos syntyi kesällä 2011, kun kaksi
suurta eurooppalaista IT-taloa, Siemens
IT Solutions and Services ja Atos Origin,
yhdistivät voimansa. Hellevi Kaisanlahti
johtaa Atoksen konsultointi- ja sovellustu-
kipalvelut -yksikköä Suomessa ja Virossa.
- Toimimme hyvin lähellä asiakkaan
liiketoiminnan ydintä, ja on palkitsevaa
löytää ratkaisuja erilaisiin liiketoiminnan
muutostarpeisiin ja uusia tapoja prosessien
toteuttamiseen. Työ on haastavaa ja miele-
kästä ongelmanratkaisua, jossa pääsee myös
toteuttamaan itseään, Kaisanlahti kuvaa.
Atos toimii yli 40 maassa, ja kansainvälisyys
on olennainen osa päivittäistä toimintaa.
- Erityisesti isoimmissa hankkeissa
projektitiimin jäsenet tulevat useammasta
eri maasta.
Viime keväänä Kaisanlahden yksikössä
kokeiltiin ensimmäistä kertaa laajemman
SAP-konsultoinnin Junior Trainee -oh-
jelman järjestämistä. Harjoittelijoista osa
löytyi talon sisältä ja osa etsittiin yhteis-
työkumppani Academic Workin kautta.
- Onnistuimme saamaan mukaan
todella hyviä tyyppejä! Porukassa oli sekä
vastavalmistuneita että jo muutaman
vuoden työkokemusta kerryttäneitä, mutta
kaikki olivat kuitenkin SAP-konsultoinnissa
aloittelijoita, kertoo Kaisanlahti. Trainee-
ohjelman osallistujat haluttiin saada heti
perehdytysjakson jälkeen kiinni oikeisiin
työtehtäviin asiakasprojekteissa.
- Tekemällä oppii, ja todellisten haastei-
den parissa työskentely on junioreillekin
motivoivaa. Seuraavalla kerralla aiomme
ottaa traineet mukaan projektityöhön vielä-
kin aikaisemmassa vaiheessa.
Neljästätoista viime kevään junior
traineesta jokainen on edelleen Atoksen
palveluksessa. Hellevi Kaisanlahti on itse
ollut talossa vuodesta 2002. Hän on ehti-
nyt edetä integraatiokonsultista yksikön
johtoon ja viettää siinä sivussa myös kaksi
äitiyslomaa.
- Pienet lapset tai se, että olen nainen,
eivät missään tapauksessa ole olleet esteenä
uran rakentamiselle. Atoksella oma kiinnos-
tus ja osaaminen määräävät etenemisen
suunnan ja tahdin – lasikatto ei tule vastaan!
“TEKEMÄLLÄ OPPII, JA TODELLISTEN HAASTEIDEN KOHTAAMINEN ON HARJOITTELIJOILLEKIN MOTIVOIVAA”
Teksti: Riikka NuutinenKuva: Teemu Granström
IT-jätti liiketoiminnan ytimessä
Annemari Huutola
(vas.), Hellevi
Kaisanlahti ja
Niklas Pääkkönen
kannustavat osal-
listumaan Atoksen
trainee-ohjelmiin.
38 2/2011
Urapolku vie, vaikka
SORVIN ÄÄRESSÄ
Pekka Laukkanen, 33, ja Ville Svensberg ,
34, tutustuivat viitisen vuotta sitten mo-
lempien työskennellessä puolustus-, tur-
vallisuus- ja ilmailuteollisuuskonserni Patrian
palveluksessa. Urapolut ovat Patrian jälkeen vie-
neet eri suuntiin, mutta yhteydenpito on jat-
kunut niin työn merkeissä kuin jonkin verran
vapaallakin.
Työ opiskelijaa opettaaSähkötekniikkaa ja elektroniikkaa pääaineenaan
Tampereella opiskellut diplomi-insinööri Ville
Svensberg kuvailee etenemistään johdonmu-
kaiseksi ja päämäärätietoiseksi. Jo ensimmäi-
sen opiskeluvuotensa jälkeen hän pääsi kesä-
töihin elektroniikkasuunnittelijaksi Patrialle,
jossa viihtyi opintojen ajan ja vielä DI:n paperit
taskussaankin useita vuosia erilaisissa tehtävissä
niin järjestelmä- kuin tuotepuolella.
Teksti: Marianne Valta // Kuvat: Tiia Trogen
Pekka Laukkanen on kokeilija, jota uteliaisuus vie
eteenpäin. Ville Svensberg puolestaan pyrkii määrä-
tietoisesti askelmalta seuraavalle. Yhteistä heille on
paitsi kappale yhteistä työhistoriaa, myös nykyhet-
kestä nauttiminen.
”Olen hyvä esimerkki siitä, että it-alalla voi edetä ilman, että olisi ikänsä näprännyt tietokoneiden kanssa.”
Pekka Laukkanen
22 v
vaihto-
opiskelijana
Newcas-
tlessa:
”Opiskelu
ulkomailla
avaa silmät,
suosittelen.”
Pekka
syntyy
17 v
jääkiekko
täyttää ajan
ja ajatukset,
tietokoneet
eivät juuri
kiinnosta
19 v
kirjoittaa
ylioppi-
laaksi. Ura-
vaihtoehdot
lääkäri ja
diplomi-
insinööri
20 v
aloittaa
sähköteknii-
kan fuksina
TTKK:lla
1978 24 v
DI:n paperit
käteen
TTKK:lta,
kauppatie-
teen opin-
not käyntiin
Jyväskylän
yliopistossa
28 v
naimisiin
Tuulin
kanssa,
töihin
Patrialle
34 v
muuttaa
perheineen
rakennut-
tamaansa
omakotita-
loon Lem-
päälään
29 v
esikoinen
Eino syntyy
31 v
kuopus
Meeri
syntyy
32 v
aloittaa
nykyisessä
työpai-
kassaan
Descomilla
- Omalla kohdallani työssäkäynti opiskelun
ohella oli hyvä ja oikea ratkaisu. Tietenkin ha-
lusin kerätä tärkeää työkokemusta, mutta hy-
vin nopeasti huomasin, että oikeastaan työssä-
käynti ohjaa minua myös opinnoissani oikeaan
suuntaan. Aloin ymmärtää, mikä minua oikeasti
kiinnostaa ja toisaalta näin, mitä taitoja työnan-
tajat arvostavat. Onneksi Patrialla kannustettiin
koko ajan opiskelemaan ja valmistumaan. Kai-
ken kaikkiaan taisin opiskella diplomi-insinöö-
riksi seitsemässä vuodessa, Svensberg kertoo.
Noin kymmenen Patrian-vuoden jälkeen
Svensberg ehti olla hieman alle kaksi vuotta tans-
kalaisen Systematicin palveluksessa ennen siirty-
mistään Sandvikille kuukausi sitten. Nykyisessä
työssään Svensberg vastaa kaivosautomaatiojär-
jestelmätuotteiden toimituksista ja vetää omaa
projektipäällikkötiimiään.
Tietotekniikka-alalle ilman elinikäistä kokemusta
Pekka Laukkanen kertoo keksineensä varsin
myöhään, mihin päin elämässään lähtisi. Vielä
lukioikäisenä jääkiekko täytti ajan ja ajatukset,
ja ylioppilaskirjoitusten jälkeenkin teknisen alan
vaihtoehtona oli lääketieteen opinnot.
- Kun lääketieteellisen ovet eivät auenneet
heti, totesin, että eiköhän tämän pitänyt näin
mennäkin. Pääsin TTKK:lle opiskelemaan ja siitä
se sitten lähti. Aloitin sähkötekniikan tiedekun-
nassa, mutta vaihdoin kahden vuoden jälkeen
tietotekniikan puolelle ohjelmistotekniikan pa-
riin. Mielestäni olen hyvä esimerkki siitä, että it-
alalle voi päästä ja sillä myös edetä ilman, että
olisi ikänsä näprännyt tietokoneiden kanssa. Mi-
nulle sähköposti ja internet olivat melko yhden-
tekeviä vielä lukiossakin, Laukkanen kertoo.
Laukkasen elämässä sattuma ja intuitio ovat-
kin olleet suunnittelua merkittävämpiä voimia.
Tampereelta tie vei tyttöystävän perässä muu-
tamaksi vuodeksi takaisin synnyinkaupunkiin
Jyväskylään it-alan töihin. Samalla Laukkanen
kirjoitti diplomityönsä ja suoritti kauppatieteen
maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa.
Nykyisessä työssään Descom Oy:n Site Ma-
nagerina Tampereella Laukkanen on viihtynyt
reilun vuoden. Descom tarjoaa asiakkailleen
markkinoinnin ja myynnin sähköisiä kanavia
kuten verkkokauppasovelluksia sekä sähköisiä
työympäristöjä.
- Minulla oli ilo päästä organisoimaan kontto-
rimme avaamista ja yrityksen toiminnan käyn-
nistämistä Tampereella. Nyt kun konttorilla asiat
etenevät omalla painollaan, voin keskittyä oman
tiimini vetämiseen.
Poikkitieteellisyys kannattaaOmiin opintoihinsa Laukkanen ja Svensberg ovat
pääsääntöisesti tyytyväisiä, eikä jälkiviisaudelle
jää juuri tilaa. Molemmat kannustavat hankki-
maan kaupallisen alan osaamista itselleen so-
pivalla tavalla. Laukkanen on iloinen kauppa-
tieteen tutkinnostaan, mutta Svensberg kokee
ainakin toistaiseksi pärjänneensä teollisuusta-
louden sivuaineopinnoilla.
TYYLI ON VAPAA
392/2011
”Työssäkäynti ohjasi opintojani oikeaan suuntaan.”
Ville Svensberg
21 v
aloittaa
sähköteknii-
kan fuksina
TTKK:lla
Ville
syntyy
12 v
haaveilee
arkkitehdin
ammatista
19 v
kirjoittaa
ylioppilaaksi
20 v
armeijassa
Ilmasotakou-
lussa. Miettii
lentäjän uraa
Ilmavoimissa,
mutta päättää
lähteä teknii-
kan pariin.
1977 22 v
yli kymme-
nen vuoden
ura Patri-
alla alkaa
kesätyöstä
elektroniik-
kasuunnitte-
lijana
27 v
DI:n paperit
TTY:lta
30 v
naimisiin
Sannan
kanssa
31 v
omakotitalo
valmistuu
vuoden
kestäneen
urakan
päätteeksi
Lempäälään
34 v
aloittaa
uudessa
työssään
lokakuussa ja
odottaa per-
heenlisäystä
syntyväksi
marraskuussa
kiinni ja onnellinen pitää olla.
- Ainakin minulla on tähän asti työn ja va-
paa-ajan suhde pysynyt tasapainossa. Toki on
selvää, että välillä on tiukempia jaksoja töissä,
mutta sitten pitää vain pitää vapaata ja huilata.
Itse olen onnellinen, kun koen tekeväni tärkeää
ja merkityksellistä työtä, eikä kiirekään silloin
tunnu ahdistavalta, Svensberg sanoo.
Laukkanen luottaa tässäkin tunteeseen.
- Usein ura on nytkähtänyt eteenpäin, kun
on ollut sellainen olo että pitää lähteä jatkamaan
matkaa. Juuri nyt on kyllä sellainen hetki, että
pitää vain nauttia arjesta ja nykyhetkestä.
Ruuhkaisista vuosistaan huolimatta Pekka
Laukkanen ja Ville Svensberg elävät nytku-elä-
mää.
Miehet kannustavat myös niin sanottujen
pehmeiden asioiden pariin.
- Jokainen tulee pitämään esityksiä, neuvot-
telemaan, sopimaan asioista. Sosiaaliset taidot
ja kyky viestiä ovat merkittäviä taitoja nykyajan
työelämässä ja niitä kannattaa opetella, Svens-
berg kannustaa.
- Harvoin ongelmat johtuvat siitä, että joku
ei osaa esimerkiksi ohjelmointikieltä riittävän
hyvin. Tiimityön ja ihmisten kohtaamisen osaa-
minen ovat monesti menestyksen taustalla,
Laukkanen lisää.
Onni on omissa käsissäErilaisesta etenemistyylistään huolimatta Lauk-
kasen ja Svensbergin asenteessa ja näkemyksissä
on paljon samaa. Esimerkiksi (työ)elämää he tar-
kastelevat samalla tavalla: jaksaminen on itsestä
40 2/2011
Lähettäjä: Jani LaamanenOpiskelee: Puunjalostustekniikkaa Aalto-yliopistossa, tietotekniikkaa Tomskin teknillisessä yliopistossa.Asuinpaikka: Tomsk, Venäjä
Aihe: Terveisiä SiperiastaMiksi päätit lähteä Venäjälle opiskelemaan?Pienestä pitäen minua on kiehtonut Venäjä. Opiskeltuani kieltä kaksi vuotta TKK:lla tulin siihen tulokseen, että tarvit-sen tehokkaan intensiivikurssin, mikä tarkoitti vaihtovuotta Venäjällä. Opiskelen puunjalostustekniikkaa ja Venäjä on raaka-aineiden ja markkinoiden puolesta alan tulevaisuu-den kasvualueita. Siksi kesätöiden jälkeen elokuun puolessa välissä matkustinkin Moskovan kautta tänne Tomskiin.Miten opintosi sujuvat Venäjällä? Tällä hetkellä opiskelen vielä pääasiassa englannin kielellä.
Opinnot ovat todella käytännönläheisiä ja lähes puolella kursseistani olen yksityisopetuksessa. Yliopisto järjestää kurssit opintosopimuksen mukaan, vaikka vaihto-opiske-lijoita ei olisi ryhmään useampia kuin yksi. Kevätlukukau-della tarkoitukseni on siirtyä Venäjänkielisille kursseille ja opiskella venäjän historiaa, kulttuuria ja kaupallisia aineita yhdessä venäläisten opiskelijoiden kanssa.Miten olet viihtynyt Venäjällä?Suurin viihtyvyyteen vaikuttava tekijä on venäläinen vie-
raanvaraisuus ja kulttuuri. Apua saa aina, kun vain pyytää ja kylään olet aina tervetullut. Olen todella onnellinen, että valitsin vuodenpituisen vaihdon, sillä ainakaan vielä ei ole todellakaan tullut koti-ikävä!
Mihin on ollut vaikeinta sopeutua?Ruoka: raaka-aineiden laatu on pääosin kaupoissa heikkoa. Kun haluan tehdä hyvää ruokaa tai syödä hedelmiä, on aina käytävä suurimmissa ruokakaupoissa. Myös kulkutiet ovat olleet erittäin hankalia; olen meinannut taittaa nilkkani jo useampaan otteeseen kävelyteillä oleviin kuoppiin ja monttuihin, Suomessa kun ei kuopista tarvitse huolehtia.Mikä on ollut hauskinta vaihto-opiskelussa?
Uusi ympäristö ja erilaisuus ovat sekä nautinto että välillä hermoja koitteleva asia Venäjällä. Uudet ystävät ja kielen käytännönharjoittelu tuovat myös todella paljon iloa elä-mään! Ennen tänne tuloa en juuri saanut sanoja saati lau-seita muodostettua. Täällä on ollut mukava huomata kie-litaidon kehittyminen jo nyt syksyn aikana.Onko mikään yllättänyt?Vaikka luulin tietäväni miten suuri maa Venäjä on, sen
koko yllätti ja yllättää minua yhä. Täällä olemme todella kaukana Euroopasta, minkä lisäksi matka naapurikaupun-kiinkin on 10 tuntia junalla. Ilokseni olen löytänyt useita suomalaisia tuotteita myös tältä puolelta Uralia.
Kenestä haluaisit lukea tällä palstalla? Vinkkaa toimitusta: [email protected]
SUOSIKIT / INSINÖÖRIMME MAAILMALLA
TECHWOMENinspiroi huipulle
www.techwomen.fi
Tyttöjen tehokurssi innosti koodaukseen
Tuula Teeri haluaa nais-näkökulmaa tekniikkaan40
43 Outokummulla arvostetaan osaamista
Tasa-arvoinen Accenture joustaa46
47
432/2011
TEKNIIKAN NÄKÖALAPAIKALLA, Aalto-yliopis-
ton rehtorina, työskentelevä Tuula Teeri ei ol-
lut nuorena kovinkaan kiinnostunut tekniikasta.
Opiskellessaan Helsingin yliopistossa luonnon-
tieteitä ja biotekniikkaa Teeri piti insinööritie-
teinä vaikeina eikä perehtynyt niihin sen tar-
kemmin.
Myöhemmin omaa molekyyligenetiikan tut-
kimusta tehdessään Teeri huomasi, että teknii-
kasta voisi löytyä ratkaisuja myös oman alan tut-
kimuskysymyksiin.
- Minulla oli tutkimuksessani tavoitteita, joita
halusin saavuttaa, enkä päässyt niihin ilman tek-
niikkaa, Teeri kertoo.
Tuula Teeri päätti opetella ennakkoluulois-
taan huolimatta tekniikkaa, ja huomasi, ettei se
ollutkaan niin vaikeaa kuin hän oli kuvitellut.
Samoja kokemuksia on muillakin naisilla, joista
moni on tehnyt innovaatioita tekniikan alalla.
- Täytyy olla motivaatio tutustua tekniikkaan.
Tekniikan alaa heijastavat usein vanhat ennak-
koluulot ja asenteet ja siksi ilman vahvaa syytä
naiset eivät useinkaan lähde kokeilemaan tek-
niikkaa, Teeri sanoo.
Kokeiluista saattaisi syntyä innovaatioita ja
laitteita, jotka on suunniteltu muista poikkea-
vasti. Teeri mainitsee esimerkkinä muotoilija
Maija Itkosen, joka kehitti PowerKiss-lataus-
laitteen.
- Jos naisia ei tule tekniikan alalle, mene-
tämme lahjakkuuspotentiaalia. Näen ihan sel-
västi, että monilla naisilla on paljon annettavaa
tekniikalle. Jos menetämme puolen populaa-
tion näkemyksen, se on menetys yhteiskun-
nalle, Teeri toteaa.
Naisilla on usein erilainen näkemys teknii-
kasta ja sen toimivuudesta kuin miehillä. Usein
juuri teknologian käytettävyyteen ja käyttäjä-
lähtöisyyteen naisilla on paljon annettavaa. Eri-
laisten näkökulmien saaminen aiheeseen kuin
aiheeseen on aina hyödyllistä; ne täydentävät
toisiaan, jolloin lopputulos kokonaisuutena pa-
ranee.
- On syy sitten geeneissä tai on se opittua, nai-
sia kiinnostaa ihmisten kanssa työskentely. Tätä
ihmisnäkökulmaa voisi hyödyntää myös teknii-
kassa. En tiedä, kuinka monta naista Applella on
ollut töissä, mutta heidän tuotteensa ovat onnis-
tuneita käyttäjälähtöisyydessään, joten jossakin
on ymmärrys ollut, Teeri naurahtaa.
Eniten Teeriä harmittaa niiden naisten puo-
lesta, jotka menettävät mielenkiintoisen uran
tekniikan jättäessään.
- On menetys myös naisille itselleen, jos he
jo lähtökohtaisesti sulkevat pois tämän mielen-
kiintoisen alan tehdessään uravalintojaan.
Fysiikkaa jo esikouluun?Usein tyttöjen kiinnostus tekniikkaan häviää
jo kouluiässä. Teerin mukaan kynnys teknii-
>>
”TASA-ARVON
TOTEUTTAMISEEN
TARVITAAN
OSAAMISTA.”
Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri kiinnostui insinööritieteistä vasta kun
hän huomasi tekniikan mahdollistavan omien ideoidensa toteuttamisen.
Teksti: Päivi Piispa // Kuvat: Aalto-yliopisto, Janne Lehtinen
NAIS-NÄKÖKULMA TEKNIIKKAAN
44 2/2011
kan opetuksessa pitäisi ylittää jo varhain - lu-
kiossa matematiikasta ja fysiikasta kiinnostu-
minen on aivan liian myöhäistä.
- Jo esikoulussa pitäisi näyttää, että tekniik-
kaan kaikki voivat osallistua, Teeri sanoo.
Yliopistotasolla Aallossa pyritään kannusta-
maan opiskelijoita ottamaan sivuaineita muilta
aloilta. Teeri haluaa pieniä, purtavankokoisia pa-
ketteja, joiden avulla muotoilijat ja taloustietei-
lijät voivat tutustua tekniikkaan ja innostua. Sa-
malla voitaisiin kumota vanhoja asenteita.
- Tekniikkaa pidetään usein teollisuuden his-
toriasta johtuen saastuttavana ja huonona. Tek-
niikka ja sen tutkimus voivat kuitenkin ratkaista
sen, miten saamme lisää hyvinvointia ilman
maailman saastuttamista. Jos näistä tekniikan
tuomista mahdollisuuksista parantaa maailmaa
kerrottaisiin enemmän, uskon naisten innostu-
van tekniikasta yhä useammin, Teeri sanoo.
Usein tekniikasta ei tarvitse ymmärtää kuin
se, miten sitä voi hyödyntää - se riittää motivaa-
tion löytämiseen.
- Perusperiaatteet ja keskustelukyky teknii-
kan alan asioista riittää. Tekniikkaa voi opis-
kella ja tehdä työkseen niin monella eri tasolla,
Teeri toteaa.
Yliopistotasolla Teeri uskoo esikuvien voi-
maan: Aalto-yliopistonkin täytyy ottaa huo-
mioon molempien sukupuolten näkyminen.
Yliopistossa kehitetään jatkuvasti osaamista
sen suhteen, että valintaprosessit olisivat täy-
sin sukupuolineutraalit esimerkiksi professo-
reita valittaessa.
- Se on osaamisasia. Usein näkee, että valinta-
komitealla on hyvä tahto olla diskriminoimatta
ketään, mutta aina edes omassa käytöksessään ei
kuitenkaan huomata puutteita. Tarvitaan osaa-
misen kehittämistä siihen, että esimerkiksi pro-
fessorien valinnat tehdään neutraalisti ja ne har-
vat naiset saisi innostettua työhön, Teeri kertoo.
Vain roolijaon viilaamistaTeeri ei ole koskaan kokenut urallaan niin kut-
suttua lasikattoa. Hänen mielestään tekniikan
alalla asiantuntemus ratkaisee - täytyy olla in-
tohimoa työn tekemiseen sekä sisua ja kärsiväl-
lisyyttä oman osaamisen rakentamiseen. Se on
mahdollista, jos on motivaatiota.
- Naisten uran etenemisen esteet ovat jossain
muualla kuin työpaikalla. Tasa-arvoisessa yhteis-
kunnassa naiset ja miehet kantavat yhtä suuren
vastuun kotona olevista asioista, jotta myös nai-
set voivat luoda uraa. Tämä muuttuu pikku hil-
jaa, eikä naiseus ole mikään este - kyse on vain
roolijaon viilaamisesta, Teeri toteaa.
Oman uransa käännekohtina Teeri pitää paitsi
Aalto-yliopiston rehtorin työtä myös sitä edel-
tänyttä pestiä Tukholmassa teknillisen yliopis-
ton vararehtorina.
- En pelännyt vahvasti tekniikkapainottei-
sia aloja. Asiantuntijoiden kanssa keskustelemi-
HÄN: TUULA TEERIAalto-yl iopiston rehtor i
ALKUPERÄISELTÄ AMMATILTAAN
molekyyligeneetikko, joka on erikois-
tunut kasviperäisten biomateriaalien
kehittämiseen.
TOIMINUT professorina ja varareh-
torina Tukholman Kungliga Tekniska
Högskolanissa.
TYÖSKENNELLYT myös tutkijana
VTT:llä ja yritysmaailmassa ulkomailla.
Toimii eurooppalaisen teknologia-alan
naisverkoston ECWT:n neuvonantajana.
KERTOO TEKNIIKASTA ALANA:
”Menestyminen tekniikan alalla on
mahdollista, jos on motivaatiota, sisua
ja kärsivällisyyttä oman osaamisen
rakentamiseen.”
”ON MENETYS
NAISILLE, JOS HE
EIVÄT VALITSE
TÄTÄ MIELEN-
KIINTOISTA ALAA.”
European Centre for Women and Techno-
logy (ECWT) on järjestö, jonka tavoitteena
on nostaa naisten osuutta tekniikan alalla.
Suomessa toiminta on alkamassa – avajaiset pi-
detään TalentIT-messuilla 3.11.2011.
Toimintaa Suomessa koordinoi Aalto-yli-
opisto ja sen projektipäällikkö Pirjo Putila.
Tarkoituksena on saada mukaan toimintaan
yrityksiä, järjestöjä, oppilaitoksia ja yksityis-
henkilöitä, jotka haluavat tukea ja kannustaa
tyttöjä ja naisia tekniikan aloille sekä edis-
tää naisten urakehitystä ja yrittäjyyttä teknii-
kan aloilla.
- Parhaillaan etsimme verkostossa uusia
jäseniä, jotta toiminta voi pyörähtää kunnolla
käyntiin, Putila kertoo.
Tarkoituksena on saada aikaan käytän-
nön toimintaa jäsenten omille lähialueilleen.
Käytännön keinoja tyttöjen kannustamiseksi
tekniikan alalle ovat esimerkiksi kouluihin
järjestettävät vierailut. ECWT tuo myös jäsen-
tensä käyttöön tietoa parhaista käytännöistä
Euroopassa ja mahdollisuuden verkostoitua.
- On monia syitä, miksi tätä toimintaa
kannattaa tukea. Tekniikan aloilla työskente-
lee edelleen vain vähän naisia. On olemassa
myös tutkimuksia, joiden mukaan yritysten
tuottavuus on parempi, kun niissä on naisia
myös johtavalla tasolla, Putila sanoo.
http://fi .womenandtechnology.eu/
Liity mukaan naisten teknologiaverkostoon
nen on avain yhteistyöhön. Monialainen tausta
on antanut eväitä siihen, että pärjää alalla kuin
alalla. Uran käännekohdat ovat olleet eteen tul-
leita mahdollisuuksia, joihin on uskaltanut tart-
tua ja mennä eteenpäin, Teeri sanoo.
Tämänhetkisessä työssä kolmen yliopiston
yhdistyminen on edelleen haaste ja valtava mah-
dollisuus ja Teerin mielestä hauskinta.
- Suurin haaste on suurin mahdollisuus. Olen
innostunut innovaatioista ja siitä, voisiko tek-
niikka muuttua ihmisystävällisemmäksi, kun
tekniikan tekemiseen osallistuu esimerkiksi
muotoilun ammattilaisia, Teeri sanoo.
452/2011
”Koodaamisen opettelu on vähän kuin uuden kielen opettelua.”
ON SYYSKUINEN tiistaiaamu Finlandia-talolla. Olen tullut Rails-
Girls-tapahtumaan opettelemaan koodaamista. Jännittää, sillä
aikaisempi koodauskokemukseni on täysi nolla - sitä ei ole ollen-
kaan. En usko, että tietokoneella pelaaminen naapurinpoikien
kanssa 1990-luvulla lasketaan kovin korkealle näissä piireissä.
Sama tilanne vaikuttaa kuitenkin olevan monilla muillakin
tapahtumaan osallistuvilla naisilla, sillä aulassa käydään keskus-
teluja siitä, onko se tänään opeteltava koodauskieli Rails vai Ruby.
”Pakko oli tarkistaa illalla netistä, mitä Ruby on Rails tarkoit-
taa, että sain selitettyä miehelle, mitä menen te-
kemään”, Mai Tallgren naurahtaa.
Ruby on ohjelmointikieli, kun taas Rails on
ohjelmistokehys, jolla verkkosovelluksia voi-
daan tehdä. Railsia voi ajatella ikään kuin työ-
kalupakkina.
Teksti: Päivi Piispa // Kuvat: Tuuti Piippo
koodaukseenTyttöjen tehokurssi innosti
Millainen verkkosovellus saa-
daan aikaiseksi päivässä, kun
tekijänä on ryhmä koodauksesta
hyvin vähän ymmärtäviä naisia?
Kuuluuko tämä frontendiin vai backendiin? Hilkka Ylinä-rä (vas.) ja Charlotta Liukas pohtivat, mitä eri kirjainyh-distelmien takaa paljastuu.
46 2/2011
RAILSGIRLS-TAPAHTUMA puolestaan on naisille tarkoitettu yhden
päivän kestävä työpaja, jossa voi kokeilla verkkosovellusten kehit-
tämistä. Ensimmäinen RailsGirls järjestettiin Helsingissä syksyllä
2010, seuraava syyskuussa 2011. Tapahtuma laajeni lokakuussa myös
Singaporeen. Tapahtuman tavoitteena on tutustuttaa naisia verk-
kosovelluksiin ja koodaamiseen ja karistaa ennakkoluuloja it-alasta.
Päivä alkaakin heti tiukalla tekemisellä, kun alamme suunni-
tella ihan omaa verkkosovellustamme.
”Ensin tehdään, sitten käydään hieman läpi teoriaa”, RailsGirls-
tapahtuman kehittäjiin kuuluvat Linda Liukas ja Karri Saarinen
kertovat epätavallisesta lähestymistavasta.
Meidän Unicorn-ryhmämme saa ohjaajakseen Antti Akonnie-
men, ohjelmistokehitysyhtiö Kisko Labsin toimitusjohtajan. Parin
minuutin brainstormingin jälkeen idea syntyy: haluamme tehdä
sovelluksen, jonka avulla voimme kertoa muille, ottaako tänään
päähän vai hy-
myileekö elämä.
Päivittäisistä tun-
netiloista ker-
tova sovellus saa
t yö n i m e k s e e n
Mood-o-meter.
Meitä naurattaa.
Seuraavaksi mie-
timme, miltä sovellus
voisi näyttää ja millä
asteikoilla tunnetiloja
arvioitaisiin. Akon-
niemi joutuu jarrut-
telemaan ideoita eri
väreistä ja graafeista
- ensimmäisenä koo-
dauspäivänä on pa-
rasta pysyä suhteellisen simppelissä designissa.
Seuraavaksi Akonniemi näyttää, millaisilla koodinpätkillä halut-
tua tulosta pitäisi saada syntymään. Kahdeksan hengen ryhmämme
yrittää toistaa saman omilla läppäreillään. Akonniemi osoittautuu
huumorintajuiseksi ja kärsivälliseksi opettajaksi, kun hän käy selit-
tämässä meille jokaiselle vuorollaan, mitä tehtiin ja miksi.
Nopeasti käymme läpi komentoja ja ennen kuin huomaamme-
kaan, kirjoittamamme koodi tekee ihan oikeasti jotain selaimes-
samme. Olemme saaneet syntymään taulukon, johon voi syöttää
numeroilla oman tunnetilansa! Se ansaitsee pienimuotoisen tuule-
tuksen, vaikkei kyse kovin suuresta sovelluksesta olekaan.
Itse tipahdin jo jossain vaiheessa kärryiltä ja saman toistaminen
kotona olisi mahdotonta. Kuitenkin syntyy fi ilis siitä, ettei koodaa-
”Alalla työskentelee tosi hyviä tyyppejä – kaikki ovat supersosiaalisia.”
Aino Jaakkola neuvoo Laura Leponiemeä koodaustehtävässä.
www.railsforzombies.org – opettele Ruby on Rails
zombi-maailmassa.
Kokeile itseKokeile itse
472/2011
minen olekaan mitään niin vaikeaa, ettei siihen
uskaltaisi tarttua.
”Koodaaminen on vähän kuin uuden kielen
opettelua, ja siinähän me tytöt olemme yleensä
hyviä”, Liukas sanoo.
Okei, enhän minä opetellut sitä venäjääkään
yhdessä päivässä.
YKSIN JA PIMEÄSSÄ KOPISSA. Tämä on jostain
syystä mielikuva, joka koodaamiseen edelleen
liitetään: epäsosiaalista ja yksinäistä hommaa,
jossa vain istutaan koneen äärellä. Mistä mieli-
kuva johtuu, sitä en tiedä, sillä kaikki alalla työs-
kentelevät kertovat toinen toisensa perään, mi-
ten sosiaalista työtä koodaaminen on.
Suuri osa sovelluskehittäjän ajasta menee
idean kehittämiseen ja konseptin jalostamiseen
ennen kuin riviäkään koodia kannattaa kirjoittaa.
Saarinen sanoo nettisivujen olevan 95-prosent-
tisesti designia ja suunnittelua. Uskoisikohan?
Kysytään vielä Jessica Allenilta, joka on kut-
suttu RailsGirlsiin puhumaan. Hän työskentelee
San Franciscossa Engine Yard -yrityksessä verk-
koapplikaatioiden parissa ja kiinnostui koodaa-
misesta opiskeluaikana. Nyt vaaleanpunaiseen
neuletakkiin pukeutunut Allen pitää innostuneen
esitelmän ohjelmointikielen käytöstä ja nostaa
esimerkkinsä 1980-luvun musiikista, jota rakas-
taa. Kaikesta paistaa läpi tekemisen riemu.
”Olen aina ollut kiinnostunut tekemään itse
asioita: graafi sta suunnittelua, taidetta ja käsitöitä.
Koodaaminen oli minulle yksi tapa lisää tehdä itse
asioita ja jakaa niitä muiden kanssa”, Allen sanoo.
Allen kannustaa konkreettisesta tekemisestä
kiinnostuneita tyttöjä harkitsemaan it-alaa am-
mattina.
”Ala mahdollistaa mukavan elämäntavan: työ
on joustavaa ja saat oppia koko ajan uutta. Alalla
työskentelee tosi hienoja tyyppejä - kaikki ovat
supersosiaalisia”, Allen toteaa.
Sama kokemus nörteistä on myös RailsGirl-
siin osallistuvalla Hilkka Ylinärällä, joka työs-
kentelee farmasian ja musiikin parissa. Hänellä
on paljon ystäviä, jotka ovat koodaajia.
”Hyvät koodaajat tuntuvan olevan ihmisiä,
joille ei nouse tie koskaan pystyyn - heillä on aina
keinoja opetella uutta, selvittää ja tehdä itse. He
vaikuttavan olevan loputtoman pelottomia op-
pimaan uutta, mikä on hienoa”, Ylinärä sanoo.
PÄIVÄN LOPUSSA oma sovelluksemme ei ole lä-
heskään valmis. RailsGirls-tapahtuma on kui-
tenkin ollut hyvä ensikosketus koodaamiseen.
Sen jälkeen voi päättää, onko aikaa tai halua al-
kaa opetella koodaamista ihan oikeasti.
Miksi it-ala ei kiinnosta tyttöjä?VAIKKA jo peruskoulusta asti tyttöjen ja naisten arkeen kuuluvat Facebook,
Skype, chatit, älypuhelimet, kannettavat ja muu tieto- ja viestintäteknologia,
vain harva ajattelee tulevaisuudessa opiskelevansa tai työskentelevänsä it-alalla.
Teknologian parissa viihdytään ja sitä käytetään mielellään, mutta vain harva
haluaa rakentaa it-alan sovelluksia.
PITKÄÄN on uskottu, että syy on alan nörtti-imagossa, mutta tuoreen Teknolo-
giateollisuuden teettämän tutkimuksen mukaan kyse on hieman muusta. It-alaa
ei pidetä tarpeeksi ihmisläheisenä ja luovana, että se vetoaa tyttöihin. Tutkimuk-
sessa paljastui, että it-alan uskotaan sopivan naisille aivan yhtä hyvin kuin mie-
hille, mutta sitä ei pidetä kuitenkaan oman uran houkuttelevana vaihtoehtona.
KIINNOSTUKSEN vähyyttä voi selittää myös tiedon puute: tytöt eivät tunne it-
alan ammatteja tai työtehtäviä kovinkaan hyvin, koska alan työt eivät ole yhtä
konkreettisia kuin lääkärin, kosmetologin tai opettajan ammatit. Teknologia-
teollisuuden tutkimus kannustaakin nostamaan esille sen, että informaatiotekno-
logian avulla voidaan helpottaa ihmisten elämää. Tutkimukseen osallistuneista
it-alalla toimivista naisista suurin osa on kokenut naisena olemisen it-alalla tai
-ammattilaisena joko positiivisesti (”siitä on joskus jopa hyötyä”) tai neutraa-
listi (”en ole huomannut mitään eroa”).
TUTKIMUSTULOSTEN pohjalta Teknologiateollisuus aikoo käynnistää useita hank-
keita, joilla it-alaa ja ammatteja tehdään tytöille paremmin tunnetuksi. Yksi en-
simmäisistä hankkeista on kaksivuotinen RailsGirls-projekti, jossa tytöt opette-
levat tiimeissä sovellusten suunnittelua ja ohjelmointia.
”Koodaajat ovat loputtoman pelottomia oppimaan uutta.”
”Minulle tärkeintä on
tietää, mitä sovelluksia
voi tehdä ja kenen puo-
leen voin kääntyä”, Yli-
närä sanoo.
Ainakin osittain Rails-
Girls on siis saavuttanut
tavoitteensa. Linda Liukas
sanoo haluavansa naisten ymmärtävän, että netti
voi olla alusta omien ideoiden toteuttamiselle.
Nettiapplikaatiot eivät ole taikuutta tai mitään
mahdotonta, vaikka niiden toteuttaminen har-
joittelua vaatiikin. Jos ymmärtää, mitä netissä on
mahdollista tehdä, voi miettiä, millaisia ongel-
mia haluaisi itse ratkoa tai
millaisia palveluja haluaisi
itselleen tai kavereille ke-
hittää.
”Ei kaikkien pidä olla
koodaajia, eikä kannata
heti säikähtää, jos ei ym-
märrä jotain tiettyä käsi-
tettä. Aina voi ottaa selvää”, Liukas sanoo.
Moni on kuitenkin löytänyt innostuksen.
Anni Rautio kyselee Twitterissä jo jatkokurssin
perään, jotta sovellus saataisiin valmiiksi. Akon-
niemi lupaa auttaa. Joten watch out - mahtava
Mood-o-meter voi olla tuota pikaa käytössänne!
www.railsgirls.comwww.railsgirls.com
– käy kurkkaamassa, milloin seuraava
RailsGirls-tapahtuma järjestetään.
48 2/2011 ILMOITUS
HENRIETTA SUNDSTRÖMIN JA MINNA KERVISEN TYÖ ACCENTURELLA
ON JOUSTAVAA, VAIKKA PROJEKTEISSA TEHTÄVÄ TYÖ ON AJOITTAIN
INTENSIIVISTÄ.
Tasa-arvoinen Accenture joustaa
H E N R I E T TA
S U N D S T R Ö M
SAP-konsultti
Henrietta Sundströmin SAP-konsultin työ Ac-
centurella vie hänet suuriin teollisuusyrityksiin,
joissa otetaan SAP-liiketoiminnan ohjausjärjes-
telmiä käyttöön. Konsulttina hän toimii osana
tiimiä, joka rakentaa it-järjestelmän tukemaan
asiakkaan bisnestä.
- Täytyy tunnistaa yritysten bisnesprosessit ja
olla syvä ymmärrys siitä, mitä yritys tekee, Han-
kenilla opiskellut Sundström kertoo.
Accenturella tarjolla olevat työtehtävät ovat-
kin aina teknologian hyödyntämiseen ja liiketoi-
minnan tehostamiseen keskittyviä, vaikka kyse
on teknisistä asioista. Sundströmin tehtävänä on
ymmärtää asiakkaan toiveet ja kertoa ne eteen-
päin tiimille, jonka kokoonpano vaihtelee pro-
jektista toiseen. Uudet työntekijät pääsevät työs-
kentelemään kokeneempien kollegoiden, kuten
Senior Manager Minna Kervisen kanssa.
- Täällä saa vastuuta ja voi todistaa, mihin pys-
tyy. Saan tehdä töitä itsenäisesti, mutta työkave-
reiden apu on aina lähellä, Sundström kertoo.
Projekteissa tehtävä työ on vaihtelevan inten-
siivistä. Työ on haastavaa ja sen täytyy valmistua
ajallaan, mikä vaatii joskus joustoa työajoissa.
- Kuitenkin työ on joustavaa: projektien lop-
putulos on tärkeintä, ja on paljon erilaisia työka-
luja, jotka mahdollistavat jouston. Voin osallistua
kokouksiin vaikka kotoa käsin, kahden lapsen
äiti Kervinen sanoo.
Sundströmin mielestä Accenture on tasa-ar-
voinen yritys. Osaaminen ja asenne ovat tärkeim-
mät tekijät rekrytoinneissa ja uran etenemisessä.
Talon työntekijöistä reilu kolmasosa on naisia.
Accenturella toimii aktiivinen naisverkosto,
Women’s Network, jonka toiminta keskittyy työ-
tyytyväisyyden kasvattamiseen sekä osaamisen
ja urakehityksen tukemiseen. Verkosto järjestää
tapahtumia ja tukee verkottumista sekä Accen-
turen sisällä että ulkopuolella. Tänä vuonna edis-
tetään erityisesti mentorointia.
”Töitä saa tehdä itsenäisesti, mutta työkavereiden tuki on
aina lähellä.”
Accenture on globaali liikkeenjohdon, konsultoinnin, tie-
totekniikan ja ulkoistamisen palveluyritys.
Naisten urakehitystä Accenture tukee Women’s Network
-naisverkoston avulla. Globaali verkosto auttaa naisia eteen-
päin uralla, tukee työtyytyväisyyttä ja varmistaa tasa-ar-
von toteutumisen yrityksessä. Vapaaehtoistoimintaan pe-
rustuva verkosto järjestää muun muassa mentorointia ja
koulutuksia.
Lue lisää: www.accenture.fi /tyopaikat
http://www.accenture.com/us-en/company/people/
women/Pages/index.aspx
Teksti: Päivi Piispa // Kuva: Teemu Granström
M I N N A
K E R V I N E N
Senior Manager
TORNION TERÄSTEHDAS EI OLE SUURESTA KOOSTAAN HUOLIMATTA
KAAVOIHIN KANGISTUNUT JÄTTI, VAAN DIPLOMI-INSINÖÖRI ANNE KÄRKI
SAA TYÖSSÄÄN OTTAA ROHKEASTI ESILLE UUSIA NÄKÖKULMIA.
Outokummulla arvostetaan osaamista
ANNE KÄRKI
Käyttöinsinööri
Anne Kärki, 33, kiinnostui energia-alasta opis-
kellessaan Teknillisessä korkeakoulussa. Opinto-
opasta selatessa energia-ala pisti silmään mie-
lenkiintoisena tulevaisuuden alana.
- Sitä se on ollutkin - alan merkitys teräs-
teollisuudessa on vain kasvanut näiden yhdeksän
Outokummulla työskennellyn vuoden aikana,
Kärki sanoo.
Outokummun Tornion terästehtaalle Kärki
päätyi töihin kesätöiden ja diplomityön kautta.
Nykyään hän työskentelee käyttöinsinöörinä
terästehtaan energiaosastolla, jossa tuotetaan ja
jaetaan energiaa tehtaan käyttöön ja huolehdi-
taan tehtaan energiatehokkuudesta. Kärki ohjaa
osaston tuotannollista toimintaa - siis vastaa siitä,
että terästehtaan energiantuotanto pyörii. Hä-
nelle kuuluvat myös kehitysasiat ja hän toimii
25 työntekijän esimiehenä.
- Olen kokenut saaneeni koulutustani vas-
taavia, mielekkäitä ja haastavia tehtäviä. Outo-
kummulla annetaan vastuuta ja monenmoisia
mahdollisuuksia, Kärki sanoo.
Tornion terästehdas, jossa Kärki työskentelee,
on Outokummun suurin liiketoimintayksikkö ja
erittäin suuri energiankäyttäjä. Mielenkiintoi-
seksi Kärjen työn tekee myös se, että tehdas on
kansainvälisestikin ainutlaatuinen paikka olla
töissä: maailmassa ei ole juuri muita vastaavia
paikkoja, joissa näin paljon toimintoja olisi si-
joitettu samalle tehdasalueelle.
- Suuressakin yksikössä hommia tehdään
porukalla ja osastollamme vallitsee välitön ja
avoin ryhmähenki. Mukavat työkaverit tuovat
kiireisiin työpäiviin eloa.
Muita naisia Kärki kannustaa kouluttautu-
maan tekniikan eri aloille, sillä esimerkiksi ener-
giatekniikan koulutus mahdollistaa työskentelyn
terästeollisuudessa.
- Täällä on haasteita ja mielekkäitä työteh-
täviä, joissa osaajia arvostetaan.
”Olen kokenut saaneeni koulutustani vastaavia, mielekkäitä ja haastavia
tehtäviä.”
Outokumpu on yksi maailman johtavista ruostumattoman
teräksen tuottajista, jonka visiona on olla alan kiistaton
ykkönen. Useilla eri aloilla toimivat asiakkaamme ympäri
maailmaa käyttävät ruostumatonta terästämme ja palve-
lujamme. Ruostumaton teräs on sataprosenttisesti kierrä-
tettävä, erittäin luja ja pitkäikäinen materiaali, joka on kes-
tävän tulevaisuuden tärkeimpiä rakennusaineita.
Outokummun palveluksessa on noin 8 000 henkilöä yli
30 maassa. Etsimme ihmisiä, jotka eivät tyydy tavanomai-
seen, vaan jakavat innostuksensa ja määrätietoisen teke-
misen meiningin. Tule mukaan rakentamaan tulevaisuut-
ta kanssamme!
www.outokumpu.com
ILMOITUS
Teksti: Päivi Piispa // Kuva: Outokumpu, Heidi Vanhapiha
50 2/2011ILMOITUS
Taru Kruus, KTM, treasury controller
Tulin taloon vuonna 2007. Siirryin pankkimaailmasta insinöö-
rien keskelle ja olen viihtynyt erinomaisesti. Työni rahoituksen
asiantuntijana on itsenäistä. Sanelen hyvin pitkälti itse, miten teen
työtä, ja olen muokannutkin työstä erilaisen kuin mitä se oli taloon
tullessani. Isossa konsernissa on paljon mahdollisuuksia edetä
uralla tai vaihtaa tehtäviä.
Työssäni olen päivittäin yhteydessä rahoitukseen liittyvistä
asioista Metson yksiköihin, joita on yli 50 maassa. Pidän erityisesti
kansainvälisen työympäristön tuomista haasteista, koska pääsen
käyttämään ammatillisia taitojani ja osaamista aivan uudenlaisissa
tilanteissa. Se vaatii avointa lähestymistapaa, koska eri maissa ja eri
liiketoimintalinjoilla ihmiset toimivat eri tavoilla ja ymmärtävät
rahoitusasiatkin eri tavoin.
Osallistun parhaillaan, kuten kollegani Jussikin, johtajille tarkoi-
tettuun laajaan koulutusohjelmaan.
Olin aluksi mykistynyt johtamis-
koulutuksen tasosta - kyseessä on
leadership-taitoja kehittävä koulutus-
ohjelma, joka on todellakin huippu-
ammattilaisten toteuttama.
Ohjelma ei ole ainoa Metson
sisäinen koulutusohjelma, vaan niitä
on tarjolla paljon. Kaikille metsolaisille avointen koulutusten aihe-
alueet vaihtelevat kielikursseista ja eri kulttuurien tuntemuksesta
neuvottelutaitoihin, projektinhoitoon ja tuotekoulutuksiin.
Myös muiden organisaatioiden järjestämiin koulutuksiin osal-
listumista tuetaan Metsolla vahvasti. Ammatillinen kehittyminen
on vain itsestä kiinni - kukaan ei tule sanomaan, että mene kurssil-
le, mutta oma-aloitteista kouluttautumista tuetaan.
”Ammatillinen kehittyminen on vain itsestä kiinni.”
ON T-LEHDEN ILMOITUSAUKEAMA, JOSSA TUTUSTUTAAN TÄLLÄ
KERTAA METSON TARJOAMIIN MAHDOLLISUUKSIIN.
Metso on alansa huippuyritys henkilöstönsä
ansiosta. Asiantuntijat viihtyvät konsernissa,
kun kansainvälinen työympäristö tarjoaa
tarpeeksi haasteita ja monipuolisuutta arkeen.
Yhteistyöllä ykköseksi
Teksti: Päivi PiispaKuva: Teemu Granström
HYVÄ TYÖNANTAJA
512/2011
Metso on kansainvälinen teknologiakonserni, jonka eri-
koisosaamista ovat kestävät teknologia- ja palveluratkai-
sut kaivos-, maanrakennus-, voimantuotanto-, automaatio-,
kierrätys-, sekä massa- ja paperiteollisuudelle. Metso työl-
listää noin 29 000 osaajaa yli 50 maassa. Käy tutustumassa
Metsoon työpaikkana: www.metso.com/careers
Tulin töihin Metso-konserniin jo
1980-luvulla. Olen edennyt vuosien
mittaan tuoteinsinööristä tuotepääl-
liköksi, työskennellyt viisi vuotta
Pohjois-Amerikassa ja toimin nyt
bioenergian teknologiajohtajana Metso
Powerissa Tampereella.
Pääsen työssäni mukaan tuot-
teen elinkaaren eri vaiheisiin.
Teknologiajohtajana voin olla mukana
tuotteen suunnittelussa, myynnissä,
asennuksessa tai takuu-
vaiheessa. Työkavereina
on tällöin eri alojen
ammattilaisia.
Metso on maail-
man ykkönen sellussa,
paperissa ja bioenergiabisneksessä. Se
tarkoittaa sitä, että meillä on maailman
paras porukka töissä. On hienoa olla
osa maailmanlaajuisesti huippujengiä,
joka on sitoutunutta: kun johonkin
tartutaan, se myös tehdään.
Työn tekeminen on hyvin keskuste-
levaa. Täytyy syntyä yhteisymmärrys,
pelisäännöt ja tavoitteet, joiden mu-
kaan asiaa tehdään. Keskustelemalla
löydetään myös oman työn yhteys
strategiaan. Helppoa se ei ole, mutta
on tärkeää itse miettiä, mitä strategia
tarkoittaa omassa työssä ja miten sitä
voi kommunikoida taas eteenpäin.
Asiajohtaminen käy minulta
luonnostaan, mutta insinööritaus-
tastani johtuen haluan kiinnittää
erityistä huomiota ihmisten johta-
miseen. Omat kehittymistarpeeni
olen löytänyt Metson
kattavien palautejärjes-
telmien avulla. Tavoite-
ja kehityskeskustelujen
lisäksi Metsolla toteu-
tetaan säännöllisesti
internetpohjainen kysely, jonka
avulla saan palautetta alaisilta, mutta
myös kollegoilta ja omilta esimiehiltä.
Kysely täytetään myös itse. Tuloksena
kyselystä syntyy profiili, jossa näky-
vät omat vahvuudet ja heikkoudet.
Nämä kehittämiskohteet käydään läpi
yhdessä HR:n kanssa ja mietitään, mitä
voisi tehdä.
ILMOITUS
Jussi Mäntyniemi, DI, teknologiajohtaja, Metso Power
”On hienoa olla osa huippujengiä.”
52 2/2011
PÄIVITYKSET / TEKNOLELU
Kylmät jalat ja vieläkin kyl-
memmät varpaat? Jäätävän
huonot kotibileet? Liian nope-
asti kylmenevän kahvikupin synnyttämä eksponentiaalisesti
kasvava ärsytys? Jos vastasit kyllä, tarvitset apua. Paras apu talven
kylmyyttä, pimeyttä ja ankeutta vastaan löytyy lähempää kuin voisi
arvata. Omasta kannettavastaan voi virittää taistelutoverin talvikuu-
kausia vastaan muutamien kekseliäiden apuvälineiden avulla. Survo
nämä USB-portiin niin kohta koittaa jo kesä.
Teksti: Felix Siivonen // Kuva: Teemu Granström
KOTIBILEIDEN PELASTAJA
USB-PEILIPALLO
sopii bileisiin kuin
bileisiin, illanistu-
jaisista pikkujou-
luihin. Vihreä ja
punainen led-valo
lankeaa laitteen ja-
lustasta pyörivän
pallon peileihin ja edelleen ympäri sei-
niä. Valojuhlaa voi täydentää vaikkapa
pöytälampun heijastuksilla. Koneelta
vielä musiikit soimaan ja kolmen eu-
ron tee-se-itse-disko on valmis.
MIKÄ: Techwo USB-peilipallo
MISTÄ: Verkkokauppa.com
HINTA: 2,90e (ei sisällä toimituskuluja)
HUONOLLE ÄÄREISVERENKIERROLLE
Päivä käynnistyy paremmin lämpimil-
lä jaloilla. Nämä karvaiset yhden koon
LÄMPÖTOHVELIT imevät energiansa
USB-portista ja ovat kaiken käyttä-
mänsä sähkön arvoiset. Reilun pitui-
nen johto yltää koneesta pöydän alle,
mutta pidempi aamulaahustelu pitää
suorittaa ilman tohveleita. Vaarana
altistuminen lievälle jalkahielle.
MIKÄ: InFactory USB-lämpötohvelit
MISTÄ: Superkauppa.fi
HINTA: 21,90e (ei sisällä toimituskuluja)
EI ENÄÄ KYLMIÄ KUPPEJA
Unohda vahinkojääkahvit ja -teet.
Juo lämmin juomasi hitaasti naut-
tien koneen ääressä. Santsikuppien
hakureissutkin vähenevät radikaalisti
USB-KUPINLÄMMITTIMEN avulla.
Hopeinen levy kuumenee kohtalai-
sesti, mutta ei onneksi keitä juomaa
toistamiseen. Bonuksena miniläm-
pölevy toimii myös neljän liitännän
USB-hubina.
MIKÄ: USB-kupinlämmitin hubilla
MISTÄ: Mulletoi.com
HINTA: 9,90e (ei sisällä toimituskuluja)
Tietokoneen talvituunaus
532/2011
t-lehti.ai 19.10.2011 12:42:13