Ruskiss 2012 1

Ruskiss

Runoteltta kutsuisatumaailmaan

Ruskiksen vuosijulkaisu 1 • 2012

arjen iloavanhempain illassa

Meille tulee kiipeilyseinä!

2 Ruskiss 2012

Sisältö

Ruskiksen vuosijulkaisu 1•2012

3 pääkirjoitus 4 Kirjallisuusviikko 4 kirjailija tuli kylään 7 Runoteltta kirjastossa 8 vanhempainilta 8 Mistä löytyy arjen ilo? 10 ”Lapsiparkki” 11 tanssiesitykset: Frameless ja kaaos 12 lyhyet 14 Koulun toiminta 14 Ruskis saa kiipeilyseinän 16 Ruskis liikkuu 16 Junior Games 18 Konsertit 18 Lentävä pyörätuoli 19 kenraali Basso

20 Koulutus 20 Musiikki, osallistuminen mahdolliseksi 21 Musiikin työpaja 22 lähikuvassa Rauni lallo 24 Kansainvälisyys 24 Comenius Göteborgissa 25 Comenius Münchenissä 26 opettajat Brysselissä 27 leirikoulu Rodoksella 27 Matkavalmisteluja 28 Kehittäminen 28 itsearviointi 30 nuorten palsta 30 Lasketteluretki 31 haapsalun reissu 33 edessä jatko-opiskelu 34 Lisäopetusvuoden kohokohdat kuvina

julkaisijaRuskistenholantie 1500280 helsinkipuh. 09 473 390Faksi 09 4586627ruskeasuon.koulu@ruskis.fi www.ruskis.fi

Toimituspäätoimittaja Leena airaksinentoimittaja vuokko Maria nummitoimitussihteeri eija LindströmMinna Rouste, anne keinänen

ulkoasu ja taittoLimukka / Leena aalto

Kannen kuvaFlaming Star / pentti hokkanen

Kirjapainoerweko oy

painosmäärä 1500 kpl

viestintäkouluttajat Ritva enäkoski ja Marko Bjurström herättelivät vanhempainillas-sa myönteisyyden kipinää.

Kirjallisuusviikolla sai muistaa ystä-vää runolla.

sivut8–11

sivut 4–7

Ruskiss 2012 3

PÄÄKIR JOITUS

osaamista ja jaksamista. Tavoitteena on tukea lapsen opiskelua oman kun-nan koulussa.

Veturi suuntaa voimavaroja ohjaus-mallien kehittämiseen. Se antaa tutki-jaresursseja yhteistyökumppaneiden käyttöön. Tulevaisuudessa saamme ny-kyistä enemmän tietoa siitä, millainen ohjaus ja koulutus voivat edistää kaikil-le hyvää yhteistä koulua.

Perheiden tarpeita varten avasimme oman Extranet-palvelun, jonka avulla vanhemmat voivat olla turvallisesti yh-teydessä kouluun. Extranet korvaa tar-vittaessa reissuvihkon. Palveluun liit-tyy myös kansalaisen asiointili Suomi.fi -palvelun kautta. Lasten vanhemmat ja huoltajat voivat saada palvelun kaut-ta asiakirjoja, mutta paperiposti säilyy edelleen.

Kevään Ruskiss-lehden monipuo-lisen sisällön välityksellä toivomme ta-voittavamme mahdollisimman monen lukijamme. Kevät on ollut myös ysi-luokkalaisten intensiivistä valmistau-tumista Rodos-leirikouluun.

Lukuvuosi on päättymässä ja odo-tettu kesäloma lähenee. Kiitän yhteisis-tä kohtaamisista ja toivotan aurinkoi-sia kesäpäiviä Ruskiss-lehden lukijoille.

Leena Airaksinenrehtori

Oppimis- ja ohjauskeskus vastaa tulevaisuuden tarpeisiin

kuva

pen

tti

ho

kka

nen

olemme makustelleet alkuvuoden uuden uutukaista nimeämme Ruskis – oppimis- ja ohjauskeskus – Ruskeasuon koulu.

n imi avaa entistä paremmin toi-mintamme suunnan. Ruskeasuon

koulu on toiminut yli 120 vuotta kou-luna, joka on palvellut liikuntavammai-sia henkilöitä Helsingin Ruskeasuon mäellä sijaitsevassa koulussa.

Olemme viime vuodet työskennel-leet erityisen tomerasti perusopetus-lain osoittamaan suuntaan: tuemme lasten ja nuorten opiskelua oman kun-nan koulussa, joka parhaimmillaan on lähikoulu.

Ruskis-palvelut tarjoavat kunnille kumppaniksi valtion koulun, ja kunta saa palvelut valtion 50 prosentin tuella. Palvelumme laaja kirjo sisältää oh jaus-käyntejä, koulutusta, arviointeja, val-mennusta, tukijaksoja, työnohjausta ja tulevaisuudessa vielä paljon muuta.

Ruskis on myös mukana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa tutkimus- ja koulutushankkeessa, Ve-turissa. Veturin veturina on Helsingin yliopistosta dosentti Elina Kontu, tut-kimusta johtaa Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitoksen professori Raija Pirttimaa, koulutusta koordinoi EduCluster Finland. Valteri-verkostos-ta on Ruskiksen lisäksi mukana Mik-kelin oppimis- ja ohjauskeskus Mikael.

Ruskis on löytänyt opetusta innok-kaasti kehittävästä Porvoosta kunta-kumppanin, jonka kanssa luomme oh-jaamisen malleja. Tavoit teena on löytää yhdessä sellaisia toimintamuotoja, jot-ka edistävät oppilaiden oppimista se-kä vahvistavat ja lisäävät heidän kans-saan työskentelevän henkilökunnan

4 Ruskiss 2012

RUnOJa , nOvelleJa Ja KIRJaIlIJOITa KIRJallISUUSvIIKOll a 13.2 .–1 7.2 .201 2

Kirjailija tuli kylään k irjailijan polttoainetta ovat oman

elämän kokemukset. Tunteista ja tuntemuksista kehkeytyy tari-

noita, kiehtovia kudelmia toden ja mie-likuvituksen välimaastossa.

Lapsuudenkokemukset kaksoveli Timon kanssa ja isän ammatti kuului-sana sirkustirehtöörinä ovat vaikutta-neet vahvasti ammatinvalintaan. Tomin varhaisimmat muistot liittyvät eläimiin – ja elämä olikin melkein kuin sirkusta.

– Isäni oli ihmisrakas – ja etenkin eläinrakas. Hän toi kerrostaloasun-toomme sirkuksen eläimiä, kurista-jakäärmeitä ja apinoita, kotihoitoon. ”Kymmenen pistettä ja papukaijamerk-ki” -sanonta syntyi television Sirkus Pa-pukaija -ohjelmassa 1960-luvulla, Tomi kertoo ja antaa yleisön hypistellä kuu-luisaa papukaijamerkkiä.

Tomi muistaa isänsä keppostenteki-jänä, joka kuljetti käärmeitä matkalau-kussa tai kiersi niitä vartalon ympärille takin alle. Käärme osasi kyllä pitää ai-kamoista mekkalaa matkalaukussa, ai-heuttaa monenlaisia kommelluksia. To-

mi oli vasta viisivuotias, kun Sirkus Pa-pukaijan viimeinen ohjelma lähetettiin vuonna 1971.

Sirkustirehtööri-isänsä kanssa pojat pääsivät mukaan seikkailemaan kuu-mailmapallolla, helikopterilla ja pien-lentokoneella. Tomi sai ohjata konetta 12-vuotiaana ja aikoi lentäjäksi.

Ensimmäinen kosketus kirjallisuu-teen oli kuitenkin melko arkinen. Tomi ja Timo saivat auttaa äitiä siivouksessa ja tyhjentää kirjahyllyn alimmat hyllyt, apina sai tehtäväkseen hoitaa ylähyllyt.

lastenkirjailijaksi Vielä 15-vuotiaana Tomi soitti Kelpo pojat -bändissä kitaraa, mutta kirjoitta-mislahjojen paljastuttua ryhtyi kirjoit-tamaan bändille laulunsanoja. Kun sa-noitus alkoi tympiä, hän osallistui kir-joituskilpailuun. Kirja Tanssisali taivaan alla ilmestyi vuonna 1993, ja siitä varsi-nainen kirjailijan ura sai kipinän.

Tomin omat lapset alkoivat kinuta lisää tarinoita jännittävien iltasatujen li-säksi. Kirjailijan työ onkin käytännös-

Lapsuuden kiinnostuksesta kirjoihin voi kasvaa kokonai-nen ammatti ja elämänura. Näin kävi Tomi Konti olle, jonka kasvutarinaa Rus-kiksen oppilaat ja opettajat kuuntelivat lähes hiirenhil-jaa.TeKsTi vuOKKO MaRia nuMMi KuvaT penTTi HOKKanen

Tomi Kontio on kirjoittanut 17 kirjaa ja kaksi tekstikokoelmaa. Tuotanto sisältää runoja, laulun-tekstejä, proosaa ja nuortenkir-joja. Hän on saanut kahdesti J.H. Erkon palkinnon ja Finland Juni-or -palkinnon teoksesta Kevääl-lä isä sai siivet.

Ruskiss 2012 5

Tomin vinkki: Harjoittele kirjoittamista. Ota tyhjä paperi ja kirjoi-ta minuutti annetusta ai-heesta, mitä mieleen tu-lee. Se poistaa estoja.

Tomi Kontio vietti Ruskik-sella helmikuun 16. päivä-nä myös syntymäpäivään-sä. Onneksi olkoon!

6 Ruskiss 2012

sä aivan muuta kuin inspiraation odo-tusta.

– Kirjailija käyttää kirjoihin mate-riaalia omasta elämästään. Hyödyn-nämme oman elämämme kokemuksia eri tavoin. Kirjoittaminen käynnistyy yleensä jo pienen inspiraation innoit-tamana, mutta mielikuvitus on kirjai-lijan tärkein ominaisuus.

Mielikuvitusta voi harjoittaa ja vir-kistää. Tomi kertoo kirjoittavansa joka päivä jotakin ja uskoo siihen, että kai-killa on mielikuvitusta.

– Minulle on tapahtunut ihmeelli-siä asioita. Esimerkiksi Keväällä isä sai siivet -kirja perustuu myös tositarinaan. Tarinan isä pyytää pojat takapihalle ja kertoo lähtevänsä Austraasiaan. Isäl-le kasvaa höyhenet selkään ja hän saa siivet, ja pojat jäävät siivetönnä katso-maan, kun isä hyppää kerrostalon ka-tolta ja häviää taivaanrantaan.

Tuomasten haastattelussatuomas Manni ja tuomas nousiainen haastattelivat tomia vielä esityksen jälkeen. kiperiin kysymyksiin saatiin tyydyttävät vastaukset!

Tuomas & Tuomas olivat kirjailijan työn lisäksi kiin-nostuneita Tomin Kelpo pojat -rokkibändistä ja lau-lusanoitusten kohtalosta.

Keväällä isä sai siivet -kirjan aihe syntyi Tomi Kontion isän kuole-

man jälkeen. Isän suuri haave oli ollut matkustaa Australiaan ja tässä kirjas-sa hän siirtyi tavallaan todellisuudes-ta toiseen todellisuuteen, haavensa maahan.

– Kirjailija palaa varhaislapsuuden kokemuksiinsa, kun asiat ihmetyttä-vät. Kirjoitan paljon ja kirjoitan puu-taheinää. Pitää uskaltaa antaa mennä, eikä pidä pelätä epäonnistumista. Ai-vot kyllä alkavat keksiä ratkaisuja kuin itsestään. Älä pelkää, mitä ope sanoo!

Kirjailijan ammatin hyviä puolia on työaika. Tomi kertoo kirjoittavansa ne-lisen tuntia päivässä, ja aikaa on myös lapsille. Ammatin huonoja puolia on vaikea löytää, mutta ehkä lehtikolum-nien annetut aikataulut joskus stres-saavat.

Tomi tarkentaa vielä inspiraation lähteitään. Hän lukee paljon ja paljon hyvää kirjallisuutta ja runoja.

– Haluan kirjoittaa kirjoja, joita lu-

kijat jäävät kaipaamaan. Venäläiskirjai-lija Dostojevski on yksi suuri esikuva-ni. Hänen Idiootti-kirjansa muutti kä-sitykseni kirjallisuudesta. Roald Dahl, eeva-liisa Manner ja pentti saari-koski ovat vaikuttaneet myös paljon.

Musiikin tekeminen ei ole aivan jää-nyt taakse. Tomi kertoo Tuomasten haastattelussa, että on parhaillaan te-kemässä sanoituksia Kapsäkki-teatte-rin Vaippa-musikaaliin.

Aikoinaan Kelpo pojat -yhtyeen sa-noitukset syntyivät, koska bändi tar-vitsi tekstit sävellyksille. Tomi teki lä-jän tekstejä.

Vapaa-ajastaan Tomi paljastaa juoksuharrastuksen ja sulkapalloilun. Hän pelaa myös jalkapalloa FC Kynän joukkueessa. Tietokonepelit kuuluvat myös peliharrastuksiin.

Isästään Tomi Kontio kertoo vielä pojille, että tämä oli hyvin leikkisä per-soona, ikuinen lapsi, joka on inspiroinut Tomin kirjoittamista hyvin paljon.

RUnOJa , nOvelleJa Ja KIRJaIlIJOITa KIRJallISUUSvIIKOll a 13.2 .–1 7.2 .201 2

Ruskiss 2012 7

Minna pitkäsen oppilaat tutus-tuivat satujen ja runojen ihmeelli-seen maailmaan.

RUSKIKSen KIR JallISUUSvIIKKO

Runoteltta kirjastossaKirjallisuusviikolla runoteltta houkutteli innokkaita kir-jainten, sanojen, runojen ja tarinoiden ystäviä suojiinsa. Jokaisella on mahdollisuus omien kykyjensä mukaan tutustua kirjojen maailmaan apuvälineitä käyttäen. Minna Pitkäsen oppilaista runoteltassa oli rauhallista ja hauskaa. Siellä sai muistaa ystävää runolla!

8 Ruskiss 2012

Mistä löytyy

arjen ilo ja jaksaminen?

R itva enäkoski ja Marko Bjur-ström ovat kiertäneet yhdessä parikymmentä vuotta motivoi-

massa työyhteisöjä ympäri maata. Kun he kysyvät yleisöltä, mikä auttaa jak-samaan, keinoja löytyy. Jollekin auttaa taide, toiselle hyvä kirja ja kolmannelle lastenlapset. Niin Ruskiksellakin.

Enäkoski ja Bjurström ovat itse oi-va esimerkki myönteisyyden voimasta. He myös tietävät, miten helposti itses-tään selvät asiat unohtuvat arjessa. Hy-viä asioita pitää joskus oikein opetella huomaamaan.

Jotkut asiat kuormittavat ja toiset kannattelevat elämää eteenpäin. Tun-netilamme kuitenkin muokkaavat ke-honkieltä, jolla välitämme omaa ti-laamme myös muille. Reagoimme

TeKsTi vuOKKO MaRia nuMMi, KuvaT penTTi HOKKanen

Nauramatta ei tästä illasta selvitty! Lantiotakin vähän pyöriteltiin, kun viestintäkouluttajat Ritva Enäkoski ja Marko Bjurström herät-telivät Ruskiksen vanhempainillassa myönteisyyden kipinää. Viesti oli voimaannuttava: aina voi oppia jotakin uutta.

vanhemPaInIlTa

esiintymiskouluttaja Marko Bjurström näytti vanhem-painillassa mallia, että kaikki osaavat tanssia ja liikkua.

Ruskiss 2012 9

Vertaistuki on tärkeääEmmi Saukkosen vanhemmat Tero ja Leena olivat järjestämässä vanhem-painiltaa, jonka tuotot menevät Ruskeasuon koulun oppilaiden leirikoulun hyväksi.

”Toisten vammaisten lasten ja nuorten vanhempien kanssa on mukava keskustella asiasta kuin asiasta. Meidän elämämme kaikkine kiemuroineen on niin erilaista kuin muilla, ja sitä ajattelee monia asioita ihan eri vinkke-listä. Jos itse ei ole samassa tilanteessa, on vaikeaa ymmärtää meidän ar-keamme ja kaikkia siihen liittyviä haasteita ja tunnekuohuja. Emmi on nyt ysiluokalla ja hän saa onneksi jatkaa vielä Ruskeasuon lisäopetusluokalla. Mitä sen jälkeen tapahtuu, on vielä aika lailla hämärän peitossa.

Monet asiat auttavat meitä jaksamaan arjessa, kuten esimerkiksi hyvät elokuvat, television BBC:n sarjat, sauna, matkat, puutarha, koirat. On vain löydettävä ilon aiheita kotiympyröistä, pienistäkin hyvistä hetkistä, vaikka se on välillä niin vaikeaa.Tästä illasta ja Ritvan ja Markon esityksestä meille jäi erityisesti mieleen juuri se, että pienilläkin asioilla ja omalla asenteella on iso merkitys onnellisuudelle.”

toisten ihmisten asentoon, ilmeeseen, äänenkäyttöön, tuoksuun.

– Kannattaa luottaa vaistoihin. Olemme kaikki tunnelmanluojia, ja siis voimme itse myös valita tunnelman. Siihen liittyy myös vastuu. Hyvä tun-nelmanluoja ei ole välttämättä kaskun-kertoja, mutta hän osaa jollakin tavalla tehdä elämästä sillä hetkellä merkittä-vää. Ja nämä tunnetilat tarttuvat mui-hin, Ritva Enäkoski miettii.

Mutta joskus pitää osata suuttua ja näyttää kielteisiäkin tunteita. Vaikei-ta tilanteita kotona ei pureta hiljaisuu-della tai tunteita panttaamalla.

Enäkoski ja Bjurström uskovat myös, että aitouden haistaa. Onnelli-suutta on vaikea näytellä, koska ke-honkieli paljastaa aidon tunteen. Myönteisyyttä voi kyllä rakentaa mie-likuvaharjoituksilla. Alkuun pääsee muistelemalla, milloin viimeksi oli on-nellinen.

Myönteisyyttä tutkitaanViime aikoina myönteisyys on herännyt henkiin. Se kiinnostaa myös akateemi-sia tutkijoita ja sitä tutkitaan paljon. Myönteisellä asenteella on tutkimus-ten mukaan yhteys myös terveyteen ja menestykseen.

Myönteiset ihmiset tuntevat usein kiitollisuutta, ja kiitollisuudella on tär-keä merkitys ihmisen onnellisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Kalifornian yli-opiston psykologian professori Son-ja Lyubomirsky kertoo onnellisuuden salaisuudesta kirjassaan Kuinka onnelli-seksi. Ulkoiset tekijät näyttävät vaikut-tavan vain vähän onnellisuuden ko-

kemukseen, ja noin 40 prosenttia on ihmisen omalla vastuulla. Kaikkea ei tarvitse periä, mutta on paljon taitoja, joita voi opetella.

Kiitollisuuden voi hoksata, kun kat-soo ympärilleen. Läsnäolon taitoa voi opetella niin, että luopuu peruutuspei-liin katsomisesta. Anteeksiannon taito vapauttaa energiaa elämään omaa ai-nutkertaista elämää.

Sonja Lyubomirsky kannustaa muistelemiseen. On hyvä muistella säännöllisesti hyviä asioita. Ritva Enä-koski toteutti tätä ohjetta ja otti tavoit-teekseen kiittää niitä ihmisiä, jotka ovat tehneet hänestä sellaisen ihmisen kuin hän on. Vuosikymmenen takaa tavoi-tettu opettaja tai ihastus saattaa häm-mästyä yhteydenotosta, mutta kiitolli-suuden voima on suuri.

– Tavoitteet tekevät meistä onnelli-sia. Mutta ei pidä yrittää haukata kaik-

kea kerralla, vaan voi ensin tehdä pie-niä muutoksia. Epäröintikin on ter-veellistä ja tärkeää. Kun kerran löytää metsässä uuden polun, löytää vähitel-leen myös uusia ihania asioita – eikä ole eksyksissä. Sielulle pitää antaa myös ai-kaa, eikä turhaan kiirehtiä, kouluttajat neuvovat.

Yksi käytännön neuvo on myös se, että ei kannata olettaa, mitä muut tah-tovat, vaan pitää kysyä suoraan. Luu-lemme liikaa jopa omasta kumppanis-tamme. Aina on hyvä tarkistaa ja kysyä, mitä sinä toivot. Kiinnostu toisen ihmi-sen arjesta, niin pääset häntä lähelle.

– Tarvitsemme enemmän kysymyk-siä, sillä kysymys kertoo myös välittä-misestä. Kun minulta kysytään jotakin, koen itseni tärkeäksi. Meistä jokainen hakee koko elämänsä ajan vastausta yhteen kysymykseen: kelpaanko minä?

Kyllä sinä kelpaat!

Hyvästä voi aina tehdä paremmanOnnellisuusstrategian sormisääntö: pikkusormi kysyy, mistä olet kiitollinen. Nimetön kysyy, mistä tunnet rakkaut-ta. Keskisormi kysyy, mitä olet tehnyt toisen puolesta. Etusormi kysyy, miten voit näyttää jotain kaunista ja peukalo kysyy, miten toivot onnistumista.

10 Ruskiss 2012

vanhemPaInIlTa

Keskuspuiston Leijonanaiset antoivat oman reippaan panoksensa vanhempainiltaan, jossa kerätään varoja oppilaiden leirikouluun. He oli-vat remmissä lapsiparkissa, ensimmäistä ker-taa tässä tehtävässä Ruskiksella. Leijonanaiset ovat aikaisemmin tukeneet Ruskiksen toimin-taa muun muassa stipendein.

Kun vanhemmat harjoitteli-vat arjen jaksamisen taitoja Marko Bjurströmin ja Ritva Enäkosken johdolla, lapset pitivät hauskaa pelaamalla.

Kuvassa vasemmalta Tuula Kähkönen, anu Kekki, irma Kuitunen, liisa aarnio, leena suikkanen ja Heljä salomaa.

leijonanaisten irma Kui-tunen kokosi palapeliä emmi saukkosen kanssa.

Ruskiksen Riitta Tiainen pääsi pelaamaan suvin kanssa.

leijonanaisten anu Kekki valmisti iltapalaa liisan (vas.) ja Heinin kanssa.

Ruskiss 2012 11

vanhemPaInIlTa

”Erilaisuuden sietämätön kauneus”

Tanssijat emma liekari ja jussi Ratia esitti-vät dueton tanssiproduktiosta Frameless. Fra-MeLess on koreografi DanceAbility-opettaja sally Davisonin johtama tanssiprojekti, johon osallistuu 12 opiskelijaa Lyhty ry:n oppimis-yksiköstä.

Tanssijat Tuuli Helle, ville johansson, Mai-ja Karhunen, ilona Kenova ja Gunilla sjö-vall tanssivat kohtauksia Kaaos Compa-nyn tanssiteatteriteoksesta Kaleidoscope. KaaOs Companyn tavoitteena on kehittyä suomen ensimmäiseksi integroiduksi am-mattilaistanssiryhmäksi.

12 Ruskiss 2012

Lapsiasiavaltuutettu kävi kylässäLapsiasiavaltuutettu Maria kaisa aula vieraili Ruskiksella viime marraskuussa Sisu-kissan kanssa.

Nina, elisa, Tuyen, Outi ja jessica voittivat keväällä 2011 lap-siasiavaltuutetun toimiston järjestämän tulevaisuuden oppi-

mistilasuunnittelukilpailun. He saivat palkinnoksi kunniakirjan ja sisu-kissan vierailun Ruskikselle. Silloin sovittiin, että Sisu-kissa saapuu Ruskikselle marraskuussa lapsen oikeuksien päivän aikoi-hin. Myös lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa aula toivotettiin ter-vetulleeksi koululle

Lapsiasiavaltuutetun vierailu toteutui Ruskeasuon koululla keski-viikkona 23.11.2011. Hän kiersi luokissa ja kyseli oppilailta, millai-nen olisi hyvä koulu. Hän kävi myös musiikin tunnilla. Hänelle näy-tettiin Sisu-kissan vierailusta otettuja kuvia. Lopuksi hän piti audi-toriossa keskustelutilaisuuden oppilaille ja koulun henkilökunnalle. Tilaisuudesta jäi kiinnostunut mielikuva.

Meeri Brummer ja Rebekka Karkiainen

lyhyeT

Sisu-kissan vierailu

Julkkikset lööpeissäiltapäivätoiminnan teemapäivässä jouduttiin paparazzien kynsiin.

Ruskiksen iltapäivätoiminta järjestää kaksi kertaa vuo-

dessa teemailtapäivän. Retkelle lähteminen on vaikeaa suuren oppilasmäärän vuoksi, joten ideana on vaih-toehtoisesti tuoda retkikohde Ruskikselle.

Teemapäivän aiheena joulukuussa oli media. Mediataidot ovat olleet syksystä lähtien osana iltapäivätoiminnan viikko-ohjelmaa. Oppilaat olivat toimittaneet teemapäivään sekä Ip-uutiset että Ip-sanomat. Lisäksi perehdyttiin uutishuo-neen arkeen ja arvovaltaisille julkkiksille oli järjestetty tyyli-käs cocktailtilaisuus.

Keskuspuiston ammattiopiston valokuvauslinjan opiskelijat pystyttivät liikuntasaliin oikean valokuvausstudion, jossa julk-kiksiksi pukeutuneet oppilaat pääsivät salamavalojen räiskee-seen. Vaan kuinkas kävikään: lopputuloksena olikin oma naa-ma koristamassa keltaisen lehdistön etusivuja! Reetta Keränen

dessa teemailtapäivän. Retkelle lähteminen

Ruskiss 2012 13

lyhyeT

Tänä vuonna koulumme piti omat presidentinvaalit, jossa jokaisella

yli 3. solulaisella oli äänioikeus. Vaaleissa käytiin kaksi kierrosta

(kuten valtakunnan presidentinvaa-leissakin). Äänioikeutettuja oli yh-teensä 55 oppilasta. Presidenttieh-dokkaat eivät tehneet koulussamme vaalikampanjaa. Äänestämään pää-si sekä ennakkoon että vaalipäivänä.

Ensimmäisellä kierroksella äänioi-keuttaan käytti 38 oppilasta eli 71% äänioikeutetuista. Valtakunnallinen äänestysprosentti presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella oli 72.8%.

Ruskeasuon koulun vaaleissa en-simmäisen kierroksen voitti sauli niinistö kahdeksalla äänellä, toisek-si tuli paavo arhinmäki seitsemällä äänellään. Äänet jakautuivat kaikki-en ehdokkaiden kesken, eikä kukaan saanut ehdotonta enemmistöä (ku-va 1). Jouduimme pitämään toisen kierroksen, jolla olivat tietenkin kak-si eniten ääntä saanutta ehdokasta.

Presidentiksi valittiin Sauli Niinis-tö (kuva 2).

Joel Burgos

Laskiaista vietettiin karkauspäivänä

Ruskiksen karkauspäivää vietettiin 29. helmi-kuuta ulkoiluriehan merkeissä, koska Laski-

aistiistai ajoittui tänä vuonna hiihtolomaviikolle. Oppilaat saivat mäenlaskun lisäksi ratsastaa, ja oli myös diskoilua, kelkkalaskettelua monitorista ja ammuntaa.

Vaalijännitys kihelmöiSauli niinistö ykkönen myös Ruskiksen vaaleissa.

Sauli Niinistö

Paavo Arhinmäki

Timo Soini

Eva Biaudet

Pekka Haavisto

Sari Essayah

Paavo Lipponen

Paavo Väyrynen

0 1 2 3 4 5 6 7 8

8

7

6

5

4

3

3

2

Kuva 1

Sauli Niinistö

Paavo Arhinmäki

0 10 20 30

21

10

Kuva 2

14 Ruskiss 2012

KOUlUnTOImInTa

Liikuntasalin toinen pääty on täynnä rakennustelineitä, työkaluja ja puutavaraa. uteliaat oppilaat kurkkivat oven raosta saliin. Mitähän siellä puuhataan? TeKsTi ja KuvaT peeTu TOivOnen

Ruskis saa oman kiipeilyseinän

Ruskiksen liikuntasaliin nousee kiipeilyseinä, josta on tulevaisuu-

dessa iloa niin fysioterapiassa kuin va-paa-ajan käytössäkin. Seinäkiipeilyä on harrastettu koululla jo vuosia.

Puuseppä Tomi Nytorpin sirkkeli surahtaa käyntiin ja kiipeilyseinän ra-kentaminen voi alkaa.

Nytorp, apunaan hanketta tuke-neen Otava-loosin puuhamiehet Pertti Jalasvirta, Jorma Parkkonen ja Lauri Heiskanen, sahaavat, poraavat ja pyyh-

kivät hikeä. Sali täyttyy puupölystä ja työn äänistä. Parissa päivässä miehet ovat pystyttäneet seinän ja viimeistel-leet sen harmaalla pohjamaalilla.

Tomi Nytorp tietää, mitä hän te-kee: takana on kaksi vuosikymmentä aktiivista kiipeilyä ja kokoelma mita-leja kotimaisista ja kansainvälisistä ar-vokilpailuista. Harrastuksesta on tullut myös ammatti.

– Aloitin aktiivisen kiipeilyn vuon-na 1994. Jos halusi kiivetä, niin seinä pi-

asialla alan ammattilaiset

ti tehdä itse. Aluksi rakensin kotiseiniä, nyttemmin olen ollut mukana rakenta-massa oikeastaan kaikkia pääkaupun-kiseudun isoja seiniä: Salmisaarta, Ta-panilaa, Pasilaa ja Konalaa.

Pitkä tie rakennus- vaiheeseenOtavan miesporukka on vuosia toimi-nut Ruskiksen iltapäivätoiminnan tuki-jana, aluksi rahoittajana, myöhemmin myös ottamalla osaa itse toimintaan. Vuonna 2006 Jalasvirta – jolla itsellään-kin on pitkä kiipeilytausta – ja koulun iltapäivätoiminnan ohjaaja Mika Vento päättivät kokeilla jotain aivan uutta. He kokosivat joukon uskaliaita oppilaita ja veivät nämä Tapanilan kiipeilyhallille.

essi-Marian päätä ei huimaa. Oppilasryhmät ovat tehneet retkiä muun muassa Helsingin Kiipeilykeskukseen, Tapanilaan.

kuva

Ree

tta

kerä

nen

Ruskiss 2012 15

– Ajateltiin että tämä voisi olla mu-kava harrastus ja samalla hyvää treeniä. Kiipeilyssä tarvitaan laajoja liikeratoja ja elementti on täysin erilainen mihin lapset ovat tottuneet, Jalasvirta kertoo.

Lasten riemu osoitti nopeasti, että kokeilua kannattaa jatkaa, ja nyt kiipei-lyreissuja on tehty eri kokoonpanoilla jo useita. Matkan varrella nuorten kii-peilijöiden tekniikka on kehittynyt ja ohjaajat ovat löytäneet sopivia varus-teita ja toimintatapoja.

– Jossain vaiheessa saimme sit-ten idean, että tänne koululle voisi ra-kentaa oman seinän, joka tarjoaisi uu-sia mahdollisuuksia niin terapiatyöhön kuin vapaa-ajan toimintaankin, Vento muistelee.

Miehet ryhtyivät tuumasta toimeen ja haalivat kasaan joukon yhteistyö-kumppaneita.

Koululla Vento alkoi etsiä seinälle sopivaa paikkaa, Otava alkoi kerätä va-roja rakennuskustannuksiin. Jalasvirta houkutteli mukaan myös vanhan ystä-vänsä Tomi Nytorpin ja muutamia mui-ta alan asiantuntijoita. Tapanilan Erä lu-pautui tavarantoimittajaksi.

Seinän valmistuttua Kiipeilyliitto huolehtii asianmukaisesta koulutuk-sesta ja lähtee yhdessä Ruskiksen hen-

Taloudellisesti seinän toteuttamisen ovat varmistaneet Otava-loosi ja kuu-si muuta suomalaista vapaamuurariyksikköä. Hankkeen yrityskummeina toimi-vat Versowood Oy ja SUBWAY®-ravintolat. SUBWAY®-ravintolat tekevät aktii-vista yhteistyötä sopivien tahojen kanssa, ja lapsille suunnattu kiipeilyseinä va-likoituikin nopeasti sopivaksi hyväntekeväisyyskohteeksi. SUBWAY®-ravintolat haluavat olla Ruskeasuon koulun kanssa aktiivisessa yhteistyössä koko projektin ajan ja kuunnella heidän toiveitaan ja tarpeitaan kiipeilyseinäprojektissa mah-dollisimman tarkasti.

kilökunnan kanssa kartoittamaan eri-tyisvaatimuksia, joita Ruskeasuon kou-lun oppilaiden kiipeilyttäminen asettaa.

Pelkkä seinän rakentaminen ei riitäVaikka seinä on nyt pystytetty, projek-ti ei suinkaan ole vielä ohi. Ennen kuin kiipeily voi alkaa, osa koulun henkilö-kunnasta käy Suomen kiipeilyliiton jär-jestämän kaksipäiväisen kiipeilyohjaa-jakoulutuksen.

Tomi Nytorp ja Henrik Suihkonen, kiipeilyareenan toimitusjohtaja ovat lu-vanneet rakentaa seinälle joukon erita-soisia reittejä. Rakentajat tekevät tiivis-tä yhteistyötä fysioterapeuttien ja muun henkilökunnan kanssa, jotta seinä saa-daan kaikkien kannalta tehokkaaseen käyttöön. Jalasvirta muistuttaa, että ra-kentamisessa on edettävä kokeilemalla.

– Mistään manuaalista ei oikein voi lukea, että tee näin. Onneksi ottei-ta voi irrottaa ja reittejä uusia, kun tie-to lisääntyy. Tällä hetkellä kiipeilysei-nä peittää vain puolet salin takaseinäs-tä, joten laajentamismahdollisuutta siis on, naurahtaa Jalasvirta.

apumiehet kannattelevat paina-vaa tukipuuta. vasemmalla lau-ri Heiskanen ja oikealla pertti ja-lasvirta.

puuseppä ja kii-peilyn maajouk-kuemies Tomi ny-torp tietää miten hyvä seinä raken-netaan.

16 Ruskiss 2012

Perinteisiin Kuortaneen Junior Gameihin lähdettiin ke-väällä 20 oppilaan voimin. Ruskiksen oppilaat osallistui-vat salibandyyn, uintiin, puhallustikkaan ja keilailuun.

Ruskiksen edustaminen on kivaa!

L inja-auto pakattiin keskiviikko-aamuna ja noin yhdeksän pin-taan joukkue pääsi lähtemään

kohti Kuortaneen urheiluopistoa. Mat-ka sujui leppoisasti elokuvia katsellen ja eväitä syöden.

Majoittautumisen jälkeen päästiin heti tosi toimiin. Boccian pelaajat (sar-ja 1) aloittivat ensimmäiset pelinsä ja Ruskiksen kaksi salibandyjoukkuetta pelasi avoimessa sarjassa. Salibandys-sä pelattiin ensimmäisenä päivänä mi-taliottelut ja Ruskis saikin hienosti se-kä kultaa että pronssia.

Ensimmäinen kisapäivä huipentui hohtokeilailuun, jossa oli mahdollisuus tavata myös muiden koulujen oppilaita

KUORTaneell a 11 .–1 2 . 4 . 201 2

RU

SKIS

lII

KK

UU

uinnissa lajeina olivat 25 metrin selkäuinti, 50 metrin vapaauinti sekä viestit. useimpien uimarei-den tulokset ovat parantuneet viime vuodesta.

Ruskiss 2012 17

vapaamuotoisemmin. Bilekeilailustakin Ruskislainen nappasi tanssikilpailupo-kaalin upeilla gruuveilla mooveilla.

vahva uintijoukkueHyvin nukutun yön jälkeen kilpailut jatkuivat uinnilla. Ruskiksella on pe-rinteisesti vahva uintijoukkue. Uinnis-sa lajeina olivat 25 metrin selkäuinti, 50 metrin vapaauinti sekä viestit. Useim-pien uimareiden tulokset ovat paran-tuneet viime vuodesta. Ruskis voitti jo-kaisen uintiluokan ja -lajin, johon osal-listui. Uimarit kilpailevat kymmenessä eri luokassa liikuntavammansa perus-teella.

Bocciaottelut jatkuivat lounaan jäl-keen. Jännittävien ja tasaväkisten otte-luiden jälkeen Ruskis voitti kultamitalin Boccian 1-luokassa ja samassa sarjas-sa myös pronssimitalin. Ruskis menes-tyi myös 2-luokassa, jossa V-joukkue sai pronssia.

Puhallustikassa kilpailtiin molem-pina päivinä. Puhallustikassa kilpail-laan kahdessa sarjassa, joko avustet-tuna tai itsenäisesti. Sarjassa 1. Ruskis

puhalsi hienosti kultaa ja pronssia sekä sarjassa 2. pronssia. Ruskislaiset osal-listuivat myös keilaukseen, mutta tässä lajissa jäätiin tällä kertaa ilman mitalia. Ensi vuonna otetaankin haaste vastaan ja tavoitellaan parempia sijoituksia.

innostuneita onnistujiaKonkareiden lisäksi matkalla oli muka-na kolme ensikertalaista, jotka kaikki pärjäsivät loistavasti. Kisoihin valitaan oppilaita, jotka ovat olleet innostunei-ta rikkomaan omia rajojaan esimerkiksi uinnissa. Tärkeänä valintakriteerinä on myös kannustava ja aktiivinen osallis-tuminen liikuntaan.

Boccian kultamitalistit Milo Hilve ja Luis Mikkilä edustavat kisamatkaajien kahta eri ikäpolvea. Kokenut pelaaja pystyy ohjaamaan samassa joukkuees-sa pelaavaa ensikertalaista hyvin. Milon mielestä kisamatka oli kiva ja Boccian pelaaminen oli hienointa. Milon pää-

lajiksi nousi tänä vuonna ensikertaa Boccia, sillä hän ei osallistunut uintiin. Boccian tekee hänen mielestään mie-lenkiintoiseksi täyden keskittymisky-vyn vaatiminen ja pelin taktisuus.

Luis taas piti keilailua hauskimpa-na lajina. Myös uiminen oli hauskaa jo treenin kannalta. Hänen mielestään myös kaverin kanssa kämppiksenä ole-minen oli kivaa. Luis on valmis lähte-mään uudestaan heti kisamatkalle, jos kutsu käy.

Kisamatkalaisten puolesta Elisa Raivio

18 Ruskiss 2012

L entävän pyörätuolin historia alkoi jo vuonna 1977, jolloin Finnairin ja Karairin henkilökunta käyn-

nisti Lapsi matkustaa -kampanjan, jon-ka tarkoituksena oli kerätä varoja joka kevät toteutettavaa etelänmatkaa var-ten. Vuosien varrella on järjestetty mo-nenlaisia hyväntekeväisyystapahtumia yhdessä Ruskeasuon koulun ja Ruskik-sen Frendit ry:n kanssa. Tapahtumilla on osaltaan rahoitettu Ruskiksen päät-töluokkien Rodos-leirikoulumatkoja. Viime vuosina on kätevimmäksi tavak-si havaittu koululla toteutetut konsertit.

Esiintyjinä olivat jälleen vanhat tu-tut: Beatlesbändi Cellophane Flowers, Finnair Pilot’s Big Band sekä vanha ys-tävämme Jussi Raittinen. Martti Pei-pon johtaman big bandin solistei-na lauloivat tällä kertaa Mikael Kont-

tinen ja Anna Inginmaa. Mikael on muusikon uransa ohella valmistunut myös lentäjäksi. Cellophane Flower-sin kanssa soittivat upeasti myös kou-lun oppilaat Milo Hilve, Susanna van der Steen, Jere Mahlakaarto ja Tuo-mas Nousiainen. Koulun ukulelebändi Rukuleles liittyi mukaan muutamassa kappaleessa.

Uutena tuttavuutena illan huipen-si legendaarinen Agents -yhtye solisti-naan Vesa Haaja. Raittisen Jussi esiin-tyi kaikkien yhtyeiden kanssa. Konsert-ti huipennettiin jälleen kerran Lentävä pyörätuoli -teemakappaleeseen. Vuo-den 2010-versio on katsottavissa You-tubessa.

Konsertti onnistui jälleen kerran erinomaisesti. Arpoja ostettiin ahke-rasti ja kahvilatuotteet kävivät kaupak-

Ylin kuva: Big Band-solisteina olivat tällä kertaa anna inganmaa ja Mikael Konttinen.

Keskellä: Yleisö oli jälleen innol-la mukana.

alin kuva: legendaarinen agents ja nykyinen solisti vesa Haaja.

si. Kiitokset kaikille esiintyjille, Seura-sen Sepolle Lentävä pyörätuoli -kam-panjasta, Ruskiksen henkilökunnan talkooporukalle sekä loistavalle ylei-sölle!

seuraavan kerran musisoidaan leirikoulujen hyväksi lauantaina 18. elokuuta Ruskiksen pihakirppiksen merkeissä. seuraava lentä-vä pyörätuoli-konsertti järjestetään kou-lulla helmikuun 10. päivänä 2013.

lentävä pyörätuoli soi taas RuskiksellaLentävä pyörätuoli -konsertti pidettiin joulukuun 11. päivänä – jo kolmannen kerran Ruskeasuon koululla. edelliset tapahtumat järjestettiin marraskuussa 2008 ja helmikuussa 2010.TeKsTi juHa salO

vanha ystävämme jussi Raittinen Cello-phane Flowersin, Rukulelesin ja koulun oppilaiden solistina.

Konsertit koululla

Ruskiss 2012 19

Kenraali Basso – kaartin soittokunta näyttämötunnelmissa

Näytelmän nimi ”Kenraali Bas-so” on sanaleikki, joka viittaa samalla jo barokin ajalta periytyvään musiikin teorian termiin ja näytelmän päähenki-löön. Teknisesti moitteettomasti toteu-tettu esitys eteni suomalaisen sotilas-farssin perinteen mukaisesti. Tosin pää-henkilö ei tällä kertaa ollut tyypillinen elokuvista tuttu törmäilevä ”rykmen-tin murheenkryyni”. Kenraali Bassossa Eeva Putron esittämä villikkotyttö huo-masi elämässään uusia merkityksiä tu-tustuttuaan armeijan rutiineihin.

Yläkuva: Kaartin soittokun-ta tällä kertaa hieman pienem-mällä kokoonpanolla.

alakuva: savuefektit toivat näytelmän tunnelmaan sopivan jännittävän lisän.

perinteikäs kaartin soittokunta vieraili Ruskiksella ystävänpäivänä 14.2.2012 ja tarjosi yleisölle tavanomaisen puhallinkonsertin sijaan hienon musiikkiteatteriesityksen.TeKsTi juHa salO, KuvaT Minna ROusTe ja juKKa KOKKO

Soittokunta on toiminut yhtäjak-soisesti jo vuodesta 1819 ja on siten Suomen vanhin orkeste-

ri. Kenraali Basso-nimisen laulunäy-telmän on säveltänyt kapteeni Timo Forsström, joka myös esitti nimiroo-lin. Ainoana soittokunnan ulkopuoli-sena henkilönä mukana oli nuori Ee-va Putro toisessa pääroolissa.

Muusikot ja laulajat suorittivat teh-tävänsä ammatin vaatimalla tarkkuu-della ja harrastelijanäyttelijätkin hoiti-vat hommansa tyylikkäästi.

Soittokunnan mukaan esityksen tarkoituksena on tehdä armeijaa ja sen toimia tutuksi koululaisille. Koska it-senäisen maan armeija on keskeinen osa sen kansalaisten turvallisuutta, ku-ten vaikkapa palo- ja pelastuslaitos, on tällainen toiminta aina periaatteessa kannatettavaa. Tämäntyyppisiin teat-teriesityksiin sisältyy kuitenkin myös syvempiä filosofisia ongelmia, joi-ta Ruskiksen yläkoululaisten historian opiskelijoiden keskuudessa nousi esiin näytelmän jälkeen.

Kaikkien armeijoiden perimmäinen tehtävä on moraalisesti niin vaikea ja arveluttava, että sen tekeminen haus-kaksi, mukavaksi ja vitsikkääksi tämän-tyyppisissä farsseissa on vähintäänkin pohdinnan arvoista.

Vähän aikaa sitten edesmennyt suomalainen tutkija ja eversti Erkki Nordberg totesikin: ”Sotaväki ei ole mikään 20-vuotiaiden nuorten seikkai-lu-puuhamaa. Eikä todellisten taisteli-jantaitojen opetteleminen saati niiden käyttäminen tositilanteessa ole kivaa tai miellyttävää.” Tässä meille kaikille hieman vakavaa mietittävää.

vasemmalla Kenraali Basso, oi-kealta sotilasarvoltaan kuiten-kin kapteeni Timo Forsström.

20 Ruskiss 2012

Musiikki on oikea aivojen voimavitamiini!Musiikilla on uusimpien aivotutkimusten mukaan aivan erityinen asema taito- ja taideaineiden joukossa.

siikin monipuolisella käytöllä voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia.

Käytännön sovelluksiaRuskiksen tukholmalaisen yhteistyö-koulun Joriel-koulun musiikinopetta-ja Magnus Allensten kertoi erilaisten painikesovellusten käytöstä yhdes-sä tietokoneohjelmien kanssa. Niiden avulla vaikeavammaiset oppilaat voi-vat tuottaa musiikillisia soundeja mu-siikkitunneilla.

Myös Joriel-koulu käyttää iPadin musiikkimahdollisuuksia hyväkseen kuten ruskislaisetkin. iPadin musiik-kipioneeri Suomessa on Otto Roma-nowski Sibelius Akatemiasta. Moni-puolisen musiikkimiehen johdolla on-kin aloitettu projekteja, joissa pyritään hyödyntämään laitetta vaikeavammais-ten musiikinopetuksessa.

Uusia iPad-sovelluksia kehitetään käyttökokemusten perusteella. Ruskis on mukana osassa näistä projekteis-ta aivan eturivissä. Otto toivoikin, et-tä uusi teknologia innostaisikin erityis-ryhmien musiikin parissa työskentele-viä verkostoitumaan entistä enemmän.

Musiikinopettaja ja musiikkitera-peutti Juha Salo kertoi terapeuttisesta musiikkikasvatuksesta eli siitä, miten musiikkiterapian ja musiikkikasvatuk-sen yhdistelmällä voidaan tukea oppi-laan kasvua.

Tässä nousivat esiin Ruskiksel-la käytetyt menetelmät, apuvälineet ja kokemukset käytännön opetustilan-teista.

Lopuksi siirryttiin musiikkiluok-kaan yhteissoittoon oppilaiden kanssa. Musisoinnissa siirrettiin käytäntöön ai-emmin puhuttu teoria testaamalla si-tä Konevitsan kirkonkellot -kappa-leen avulla. Vain pienellä harjoittelulla saatiin päivän päätteeksi aikaan hie-

holman Joriel-koulusta sekä Otto Ro-manowski Sibelius Akatemiasta.

Minna Huotilainen esitteli uusim-pien aivotutkimusten tuloksia. Musiik-ki on aivan erityinen äänisignaali, jon-ka on todettu vaikuttavan voimakkaasti aivotoiminnan kehittymiseen jo sikiö-vaiheessa. Huotilainen keskittyi erityi-sesti lasten musiikkiharrastuksesta saa-tuihin positiivisiin tuloksiin.

Musiikki tukee myös lasten kielel-listen kykyjen kehittymistä ja se voi-si olla tehokas apuväline yhdistettynä

vielä enemmän vaik-kapa puheterapiaan. Varhain aloitettu aktii-vinen soittoharrastus näkyy selvästi aivoku-vissa. Jo pelkkä musii-kin kuuntelu tuottaa positiivisia tuloksia. Musiikki auttaa myös muuta oppimista. Esi-merkiksi vaikeavam-maisten opetuksessa ja kuntoutuksessa mu-

TeKsTi juHa salO, KuvaT peeTu TOivOnen

Ruskiksella järjestetyllä musiik-kikoulutuksella pyrittiin kan-nustamaan erilaisia ihmisiä

hyö dyntämään musiikin antamia mah-dollisuuksia työssään. Koulutukseen osallistui yli kaksikymmentä henkilöä eri aloilta.

Kouluttajina olivat dosentti Min-na Huotilainen Työterveyslaitokselta ja Helsingin yliopiston Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikös-tä, lehtori Juha Salo Ruskikselta, mu-siikinopettaja Magnus Allensten Tuk-

Erityismusiikin opetukseen liittyvä koulutusiltapäivä jär-jestettiin Ruskiksella 17.4. ”Musiikki – osallistuminen mahdolliseksi” kuului Opetus-hallituksen rahoittamiin Val-teri-verkoston ilmaiskoulu-tuksiin. Monitarpeisten op-pijoiden oppimisen ja kasvun tukemista on käsitelty myös muissa taito- ja taideaineissa.

KO

UlU

TUS

”mUSIIKKI, OSallISTUmInen mahdOllISeKSI” -KOUlUTUS RUSKIKSell a

Dosentti Minna Huotilainen ker-toi musiikin vaiku-tuksista lapsen ai-voihin.

Otto Romanowski toivoo alan ihmisten verkostoitu-van uusien sovelluksien ke-hittämiseksi.

Ruskiss 2012 21

Timbila on Inhambanen alueella Mo-sambikissa, eteläisessä Afrikassa elä-

vien chopien kansanmusiikkia. Sitä soite-taan yhtyeissä, joihin kuuluu useita mbila-soittimia. Mbila on marimbaa ja ksylofonia muistuttava lyömäsoitin.

Mbilan soittamisen saloihin meitä opasti mosambikilainen Rodrigues Jo-se, joka tuli koululle Taksvärkki ry:n kautta. Taksvärkki ry on sitoutumaton kansalais-järjestö, jonka kehitysyhteistyöhankkeet edistävät kehitysmaiden lasten ja nuorten elinoloja ja ihmisoikeuksia. Kampanjoillaan Taksvärkki kannustaa suomalaisia nuo-ria maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen. Kampanjan kohteena vuosina 2011–12 on ollut muun muassa Mosambik.

Rodrigues kertoi innostuneensa Timbi-la-musiikista jo seitsemänvuotiaana. Aloit-televan muusikon ura ei kuitenkaan ollut helppo, sillä soittoaikaa löytyi vasta kou-lupäivän ja perheen arkiaskareiden suo-rittamisen jälkeen. Aamulla oli auringon noustessa ennen kouluun menoa kävel-tävä kahdeksan kilometrin lenkki lähim-

mälle kaivolle veden hakuun. Myös kou-luun mentiin kävellen melkein samanlaisen matkan päähän. Illansuussa oli vielä teh-tävä toinen vedenhakureissu. Sitten vasta pääsi soittamaan Mbilaa.

Timbila-muusikon arki ei todellakaan ollut pilaa, vaan vaati aitoa innostusta ja omistautumista. Varsin suuret soittimet oli kannettava naapurikylien poikien kans-sa treeneihin olalla. Soittaminen kävi siis myös kuntoilusta. Totesimme kaikki, et-tä kyllä Suomessa sentään nykyisin pääsee musiikkiharrastuksen alkuun paljon hel-pommalla!

Yhteisen session lopuksi päätimme Rodriguesin kanssa, että ehkäpä joskus voisimme toteuttaa yhdessä vielä Mbila-soitinten rakennuspajankin. Musiikki to-della yhdistää ihmisiä ympäri maailman. On vain ennakkoluulottomasti hankkiu-duttava myös itselle oudompien musiikin-lajien pariin. Niitähän ei nykyisin kuule esi-merkiksi popmusiikin soittolistojen hallit-semilla radiokanavilla.

mUSIIKIn T yöPa Ja

Timbila ei ollutkaan pilaaRuskiksen nelossolun oppilaat osallistuivat tammikuussa 2012 kou-lulla järjestettyyn Timbila-työpajaan. ”Onko Timbila jotain pilaa?”, joku vitsaili.

TeKsTi ja KuvaT juHa salO

Kaikki saivat kokeilla.

Rodrigues jose ja Timbila-musiikissa käytettävä Mbila-ksylofoni.

iltapäivän lopuksi ”aivojen voimavitamiinia” yhteissoi-tolla oppilaiden kanssa.

no ”fl ow-kokemus”, ryhmän yhteen-sulautuminen. Tällaisen musiikkiko-kemus parhaimmillaan osallistujalleen antaa.

”Aivojen voimavitamiinin” paris-sa päätettiin kokoontua Ruskiksella uudelleen ensi lokakuussa. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja Ruskiksen musiikkitoimin-nasta ja sen taustafi losofi asta artikke-lissa: Juha Salo: Musiikinopetusta vai erityismusiikinopetusta? – pohdinto-ja erityisryhmien musiikinopetuksesta ja musiikinopettajan roolista. (Kirjas-sa Musiikkikasvatus, näkökulmia kas-vatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Louhivuori-Paananen-Väkevä (toim.). Suomen Musiikkikasvatusseura Fis-me ry 2009.

22 Ruskiss 2012

t änä aikana hän on nähnyt asen-teiden muutoksen – parempaan suuntaan. Lallo itse kiinnostui

vammaisten lasten ja nuorten asiois-ta, kun pääsi seuraamaan läheltä vel-jensä kuuron tyttären elämää. Saksassa toimintaterapeutiksi valmistunut Lallo muutti Suomeen lastensa kanssa.

– Vammaisiin lapsiin ja nuoriin suh-taudutaan nyt aivan eri tavalla kuin muutama vuosikymmen sitten. Heis-tä kasvaa rohkeita ja itsetietoisia aikui-sia, jotka eivät todellakaan halua jää-dä syrjään.

Vaikka yleiset asenteet monivam-maisia kohtaan ovat parantuneet, Lal-loa huolestuttaa toinen kehityssuunta.

– Pitkäaikaissairaiden ja monivam-maisten lasten perheet joutuvat nykyi-

sin koville, koska he eivät saa riittä-västi apua arjessa selviytymiseen. Pää-töksentekijöiden asenteet ovat selvästi koventuneet viime vuosina.

Perheiden kannalta merkittäviä tu-kipalveluita on purettu ja perheet uu-puvat. Kun kotiapua ja turvallisia hoi-topaikkoja on hankala saada, monet vanhemmat eivät voi pitää edes laki-sääteisiä vapaapäiviä. Lapsi vaatii kui-tenkin apua 24 tuntia vuorokaudessa.

Vammaisten lasten ja nuorten tu-kisäätiö tarjoaa nyt perheille myös ju-ridista neuvontaa ja ohjausta lapsen vammaisetuuksista ja lakisääteisistä palveluista. Neuvonnan tarve kasvaa.

– Perheiden arjessa on paljon voi-mia vaativia järjestelyjä eri viranomais-ten kanssa. Tässä puristuksessa per-heen muut lapset saattavat jäädä vä-hemmälle. Kun vanhemmat yrittävät saada kunnalta lisäapua, heitä saate-taan kehottaa tekemään lastensuoje-luilmoitus. Tämä on kohtuuton vaa-

timus, ja meidän tietoomme on tullut näitä tapauksia useita parin viime vuo-den aikana.

Säätiö kehittää perheille uusia tu-kimuotoja koko ajan. Kokeiluvaihees-sa oleviin terapeuttisiin keskusteluihin paikat varattiin parissa päivässä.

Uutta vaikutusvaltaa muun mu-assa lainsäädäntöön haetaan yhteis-työstä. YTRYyn kuuluu kuutisenkym-mentä erikokoista järjestöä sekä yk-sittäisiä vanhempia. Sen työvaliokunta toimii alueellisena ja valtakunnallise-na asiantuntijaelimenä pitkäaikaissai-raiden ja vammaisten lasten ja heidän perheidensä elämään ja arkeen liitty-vissä asioissa.

Toinen Lallon sydämen asia on vammaisten nuorten ammatillinen opiskelu ja työllistymisen tukeminen. Tänä vuonna käynnistynyt uusi RAT-KO-hanke kehittää ratkaisukeskeistä työyhteisövalmennusmallia. Se tukee sekä erityisryhmien työllistymistavoit-teita että työyhteisöjen monimuotoi-suuden kehittämistavoitteita.

Ruskis lähelläLallon yhteistyö Ruskiksen kanssa al-koi taiteesta. Viimeisin yhteinen pon-nistus on ollut LIIKUTA-hanke, jossa Vamlas yhdessä Ruskiksen opettajien ja oppilaiden kanssa suunnitteli tanssi-produktion ja koulun käytäville moto-risen aistiradan. Viime vuosi huipentui toukokuussa Olympiastadionilla, kun ”Sirkus Ruskis” esiintyi nuorten YOUR MOVE -suurtapahtumassa.

Projektin DVD:tä on tarkoitus ja-kaa kouluihin ja saada näin vammai-sen lapsen toimintamahdollisuudet nä-kyväksi opettajille ja muille oppilaille.

– Arvostan Ruskiksen upeaa työtä. Toiminnan kehitys näkyy lasten roh-keu tena astua maailmaan.

Hän pitää hyvänä suuntauksena sitä, että valtion erityiskoulut ovat yhä enemmän resurssikeskuksia, joista lä-hikoulut voivat saada ohjausta ja kou-lutusta – jos vain kunnat osaavat tätä osaamista hyödyntää. Tässä tarvitaan myös erityiskouluilta vahvaa vaikutta-mista ministeriöön ja Kuntaliittoon.

l ÄhIKUvaSSa

Hyvän elämän eväätvammaisten lasten ja nuorten tukisäätiötä yli kymmenen vuotta luotsannut toiminnanjohtaja Rauni Lallo siirtyy eläkkeelle työskenneltyään vam-maisten parissa usean vuosikymmenen ajan. TeKsTi vuOKKO MaRia nuMMi, KuvaT penTTi HOKKanen

Säätiö edistää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja nuorten mahdollisuutta hyvään elämään ja osallisuuteen. Ruskeasuon koulu oli Vammaisten lasten ja nuorten tu-kisäätiön koulu vuoteen 1986.

Ruskiss 2012 23

vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön eläkkeelle siirtyvä toi-minnanjohtaja Rauni lallo on johtanut sääti-ön toimintaa vuodesta 2001 lähtien. edessä on muutto kotipaikkakun-nalle, ja tiedossa on jo aktiivista vapaaehtois-toimintaa.

24 Ruskiss 2012

Ka

nSa

Inv

ÄlI

Syy

S

COmenIUS – eUROOPan UnIOnIn vaIhTO- Ja yhTeIST yöOhJelma KOUlUIlle

pakkasta on muutama aste ja lunta enää nimeksi. tuntuu ja tuoksuu maa-liskuulta, vaikka on vasta helmikuun alku. paikka on Göteborg, jossa on al-kamassa Move & Walkin emännöimä Comenius-koulujen tapaaminen.

Comenius-tapaaminen

Ehjä koulupäivä Göteborgissa

TeKsTi saila Teinilä

a iemmin Comenius-kumppa-nit ovat tavanneet vaihtuvis-sa teemoissa ja kokoonpanois-

sa Itävallan Wienissä, eteläsaksalaises-sa Achaussa, Englannin Newcastlessa ja Ruskiksella Helsingissä.

Göteborgin pohjoislaidalla puis-tomaisessa Lillhagsparkenin kaupun-ginosassa sijaitsee vanha sairaala-alue, jonka rakennukset on remontoitu uu-siokäyttöön. Siellä ovat myös Move & Walkin uudet ja viihtyisät toimitilat, joista henkilökunta on syystäkin ylpeä.

Tänä vuonna 15-vuotisjuhlavuot-taan viettävä Move & Walk on johtajat-tarensa Eszter Horváth Tothnén elä-mäntyö. Move & Walk on paitsi koulu myös kuntoutus- ja avustuspalvelu-ja tarjoava keskus, jolla on toimipaik-ka myös Tukholmassa. Kouluyrittäjänä Move & Walk on uusi tulokas, sillä se sai kouluoikeudet kolme vuotta sitten.

Koulun toiminta nojaa vahvasti konduktiivisen pedagogiikan periaat-teille. Opetuksen päämääränä on ke-hittää lapsen persoonallisuutta tuke-malla tasapuolisesti ja samanaikaisesti niin sosiaalisten, motoristen kuin kog-nitiivisten taitojen oppimista. Yksityis-kouluna se noudattaa samaa opetus-suunnitelmaa kuin kunnalliset koulut, mutta 13 oppilaan koulussa jokaiselle oppilaalle tehdään myös yksilöllinen oppimissuunnitelma. Koulun kaikki opettajat ovat unkarilaissyntyisiä, Pe-to Instituutissa koulutuksensa saanei-ta konduktoreja.

Ruskiss 2012 25

COmenIUS – eUROOPan UnIOnIn vaIhTO- Ja yhTeIST yöOhJelma KOUlUIlle

Comenius-hankkeemme ”think outside the Box” kuudes kokous järjestettiin Münchenissä phoenix-koulussa vapun kynnyksellä. TeKsTi RiiTTa Tiainen

kolme tuliaista Münchenistä

sia turhaan” äänestettiin tulevan viikon säännöksi. Seuraavassa yhteisökoko-uksessa arvioidaan, miten säännön noudattamisessa on onnistuttu.

Toinen kokoustuliainen on ICF-luo-kituksen napakampi käyttöönotto Rus-kiksen HOJKS-työssä. Ruskis-tiimi teki ehdotuksen toimintakyvyn systemaat-tisemmasta kirjaamisesta kokouksessa käsiteltyjen esimerkkien ja keskustelun pohjalta. Näin oppilaan kolme tavoitet-ta voidaan tunnistaa ja nimetä entistä paremmin. Tätä työtä jatketaan peda-gogisessa- ja kuntoutustyöryhmässä.

Kolmas kokoustuliainen on ver-kottumisen voimassa. Puhuimme kon-duktiiviseen opetukseen liittyvistä tut-kimushaasteista – miten seurata ja kerätä tutkimusaineistoa ja millä mit-tareilla mitata oppilaiden edistymistä. Comenius-joukkomme on sitoutunut konduktiivisen opetuksen kehittämi-seen ja sen sovellusten laajentamiseen koskemaan yhä suurempaa joukkoa vammaisia lapsia ja nuoria. Tämä vaatii näyttöä. Yhdistämällä voimat edistym-me myös tutkimuksessa.

Lisätietoa:

*ICF-CY -luokitus on International Classifi cation of Functioning, Disability and Health, Child & Youth version. Toimintakyvyn, toimintarajoittei-den ja terveyden kansainvälinen luokitus. Lasten ja nuorten versiota ei ole vielä käännetty suo-meksi.

Tutustu Phoenix-koulun toimintaan osoitteessa www.phoenix-kf.de

Viimeisen Comenius-tapaamisen teema kesä-kuussa Wienissä on monitieteinen tiimityö. Kahdeksas maailmakonferenssi järjestetään Münchenissä 9.–12.10.2013 otsikolla ”Rythm & Balance”, www.ce-worldcongress2013.org

Tapaamisen teemana on ”eh-jä koulu päivä”. Osallistujat kertoivat esimerkkejä omien koulujensa ra-kenteista ja päiväohjelmista sekä sii-tä, miten ne mahdollistavat oppilai-den kokonaisvaltaisen oppimisen ja opittujen taitojen soveltamisen kou-lupäivän aikana oppimisryhmissä ja koulun päivittäisissä arkirutiineissa.

laulu vaikuttiSeurasimme oppilaiden koulupäivää aamupiiristä matto-ohjelmaan ja ai-na koulupäivän päättävään matema-tiikan tuntiin saakka. Monipuoliseen Aac-kulttuuriin kasvaneena jäin kai-paamaan puhelaitteita ja kansioita, joiden avulla lapset olisivat voineet osoittaa mahdollisesti enemmänkin potentiaaliaan.

Vaikutuksen tekivät sen sijaan motoriikkaryhmän konduktorit, joi-den rytmikäs laulu siivitti ohjelmaa eteenpäin. Lauluilla on keskeinen rooli myös oppimisen tukemises-sa. On helppo uskoa niiden auttavan lasta keskittymään ohjelmaan, sil-lä niin mukaansatempaavia tuttujen lastenlaulujen säveliin sanoitetut lau-lusikermät olivat. Vierailijalta ei voi-nut myöskään jäädä huomaamatta työntekijöiden, niin konduktoreiden kuin avustajien lämmin ja sensitiivi-nen suhde oppilaisiinsa.

Kaksivuotinen Comenius-han-ke päättyy tämän vuoden kesäkuus-sa, jolloin on aika arvioida hank-keen antia koululle. Henkilökohtai-sesti tämä matka kuten aiemmatkin Comenius-tapaamiset ovat anta-neet niihin osallistuneille työnteki-jöille mahdollisuuden tutustua mui-den maiden koulujen toimintaan se-kä saada kansainvälisiä kontakteja ja ideoita omaan työhön.

tapaamisen teemana oli ICF-CY-luokitukseen* perustuva kirjaami-

nen. Ruskikselta mukana olivat Leena Airaksinen, Mari Jokitalo-Trebs, Saila Teinilä, Kati Tolvanen ja Riitta Tiainen. Esittelimme yhteistyökumppaneillem-me HOJKS-kirjaamista ja ICF:n mu-kaista moniammatillista toimintaky-vyn kuvausta.

Phoenix on Pfennigparade-kuntou-tuskeskuksen yhteydessä toimiva kon-duktiivinen koulu. Noin 80 oppilaan koulussa työskentelee opettajia, peda-gogeja, terapeutteja ja yli 20 kondukto-ri-opettajaa. Konduktorit ovat saaneet koulutuksensa joko Peto-instituutissa Unkarissa tai omassa keskuksessa.

Phoenixissa esteetön oppimisym-päristö on rakennettu konduktiivisen opetuksen periaatteita kunnioittaen. Plinttejä on kaikenikäisillä oppilailla työpöytinä ja silmiinpistävää on kor-keaselkänojaisten tikastuolien runsas käyttö. Konduktiivinen kalustaminen on huomioitu myös oppilaskodeissa.

Tuliaisena tukku ideoita Ensimmäisen kokoustuliaisen tuon koko koulun yhteisökokouksesta. Ti-laisuuden aluksi koulun valoisassa ja värikkäässä aulassa laulettiin onnitte-lulaulut viikon synttärisankareille. Op-pilaat saivat valita lauletaanko saksaksi, englanniksi vai unkariksi. Seuraavaksi esiteltiin projekteja, joihin oppilaat sai-vat ilmoittautua. Ilmoittautumislistat il-mestyivät aulaan välittömästi yhteisö-kokouksen jälkeen.

Projektien jälkeen rehtori kertoi op-pilaille suunnatun kouluruokakyselyn tuloksista. Tilaisuuden lopuksi oppi-laat ehdottivat viikon sääntöjä ja niistä äänestettiin. ”En vaivaa koulun aikui-

Riitta Tiainen nappasi kuvan Rus-kiksen opettajista Munchenissa: saila Teinilä, leena airaksinen, Ka-ti Tolvanen ja Mari jokitalo-Trebs toivat kotiin tukun uusia ideoita.

26 Ruskiss 2012

p arlamentin tiedottaja Mari Tuo-minen tutustutti ryhmämme parlamentin toimintaan. Hän

kertoi, että parlamenttiin kuuluu 27 maata, ja Kroatia on liittymässä en-si vuonna. Euroopan parlamentissa on kaikkiaan 23 virallista kieltä ja 506 eri-laista kieliyhdistelmää.

Parlamentissa työskentelee 430 tulkkia, joista 17 ovat suomenkielisiä. Tällä huikealla kielimäärällä varmis-tetaan jäsenvaltioiden tasa-arvoisuus, jotta ei synny kielellisiä etuja. Äänes-tystapana käytetään pääsääntöisesti

kädennostoa, jonka on todettu olevan nopein ja halvin tapa äänestää. Mie-lenkiintoisia yksityiskohtia päätöksen-teosta!

Iltapäivällä saimme nauttia Carre-fours-koulun vieraanvaraisuudesta. Rehtori Anne Coremans kertoi koulun toiminnasta, ja tulkkauksen hoiti opet-taja Renée Wittemee. Koulussa on 49 oppilasta, jotka ovat 6–14-vuotiaita. Koulussa opiskelee lapsia ja nuoria, joilla on diagnosoitu liikunta- ja/tai kehitysvamma. Henkilökunta korosti tiimityöskentelyä ja yhteyden luomis-

ta lapseen. Myös lapsen sosiaalisuuteen kiinnitettiin huomiota.

Carrefours muistutti paljon Rus-kista, mutta toimintatavat ja resurssit poikkeavat hieman. Kouluvierailu oli meille kaikille avartava kokemus.

inkluusiota edistämässäViikonlopun levon jälkeen vierailimme European Agency for Development in Special Needs Education -toimistos-sa. Oppaamme Laura Vesajoki oli tu-tustunut kouluumme jo aikaisemmin järjestäessään Suomen koordinaatto-rina Young Views on Inclusive Educa-tion -kokoontumista oppilaittemme Tuomas Mannin ja Jere Mahlakaar-ron kanssa.

Jo 16 vuotta toimineen järjestön ta-voitteena on edistää inkluusiota kaikil-la oppiasteilla. Jäsenmailla ei ole vie-lä valmista toimintamallia, vaan kaikkia kuullaan eri projekteissa. Jäsenmaiden omat koordinaattorit kokoavat aineis-toa tutkittavista aihepiireistä. Järjestö julkaisee sitten materiaalia jäsenmai-den omilla kielillä.

Iltapäivällä vierailimme Europe-an Disability Forumissa, johon kuuluu Suomesta Vammaisfoorumi ry. Fooru-min toiminta perustuu ihmisoikeuksiin, yhtäläisiin mahdollisuuksiin elämässä ja syrjinnän ehkäisemiseen.

Foorumi tekee ehdotuksia vam-maisten aseman parantamiseksi Eu-roopan parlamentille. Foorumi toimii siis vammaisten perusoikeuksien puo-lustajana ja äänitorvena, ja Suomen edustajana on Pekka Tuominen.

Opintomatkan mahdollistivat Rus-kis sekä KSOLLI ry.

Esteettömyys on ihmisoikeuskysymys

Ka

nSa

Inv

ÄlI

Syy

S

eUROOPan y TImeSSÄ 2 6. 4 .–1 .5 . 201 2

Ruskiksen opettajien keväinen opintomatka suuntautui tänä vuonna Brysseliin. ensimmäinen vierailukohde oli luonnollisesti euroopan parlamentti. TeKsTi niina laiTinen ja elisa RaiviO

Ruskiss 2012 27

eUROOPan y TImeSSÄ 2 6. 4 .–1 .5 . 201 2

vappuaatto vietettiin Manneken piss -patsaan lakituksessa. Komissaari Olli Rehn piti juhlapuheen 20. lakituksen kunniaksi.

juha salo saa opastusta opettajien Brysselin matkalla.

Lisätietoa:

Euroopan parlamenttiwww.europarl.fi

European Agency for Development in Special Needs Educationwww.european-agency.org

European Disability Forumwww.edf-feph.org

Vammaisfoorumiwww.vammaisfoorumi.fi

Rodos leirikoulumatkaa valmistellaan pitkin vuotta

Rodoksen leirikoulumatkalle lähti toukokuussa luokkamme ja kaksi lisäopetusluokan tyttöä. Olemme keränneet rahaa lei-

rikoulumatkaa varten koko vuoden, syksyllä järjestetyllä konser-tilla, J-luokan järjestämällä kahvilalla ja suklaan myynnillä.

Kahvilan nimi oli Xeos ja sen pitäminen oli hauskaa. Leivoimme kaiken itse aamupäivisin, ja avasimme kahvilan iltapäivällä ruo-kailun jälkeen. Xeos oli vanhan puolen toisen kerroksen aulassa. Kahvilassa kävi koulun väkeä ja oppilaiden vanhempia.

Suklaan myynti oli aluksi vaikeaa, mutta maistiaisten ansios-ta myimme paremmin. Saimme myytyä suklaarasioita yhteensä noin 170 kpl. Myimme suklaata ennen joulua. Olemme tienan-neet kahvilalla ja suklaan myynnillä yhteensä noin 1700 euroa.

Ensimmäinen leirikoulupalaveri oli 1. maaliskuuta. Matkalle on lähdössä kahdeksan aikuista ja kahdeksan oppilasta. Tapaamme vielä monta kertaa ennen leirikoulumatkaa. Mietimme etukäteen matkan sääntöjä ja leirikoulun ohjelmaa. Ehkä tutustumme etu-käteen myös kreikkalaiseen ruokaan.

Toukokuun 3. päivä teemme retken lentoasemalle. Odotam-me innolla Rodos-matkaa, ja uskomme, että siitä tulee hauska ja koulupäivän voittava!

Susanna van der Steen, 9 J

leIRIKOUlU ROdOKSell a

KIRPPIS lauantaina 18.8.2012

Ruskiksella järjestetään kirpputori lauantaina 18.8.2012 klo 10.00–13.00 osoitteessa Tenholantie 15 B-talon piha. Tuotto käytetään Ruskiksen oppilai-

den leirikoulumatkoihin. Tervetuloa tekemään löytöjä!

Järjestäjinä Ruskiksen Frendit ry ja Ruskeasuon koulun henkilökunta

28 Ruskiss 2012

Oppilaiden, henkilökunnan, koulun – ihan koko yhteiskunnan toimin-

ta on muuttunut nykypäivänä entistä tavoitteellisemmaksi ja dynaamisem-maksi. Kehityksen suuntaa tarkastel-laan ja toimintaa muutetaan tehtyjen havaintojen pohjalta.

Arvioinnin tulee olla jatkuvaa, mo-nipuolista ja suunniteltua, jotta pon-nistelut kohdistuisivat tarkoituksen-mukaisesti ja tehokkaasti toivottuun kohteeseen. Kehitystä voidaan arvioi-da ulkoapäin, keskustellen tai itse itse-ään tarkastelemalla.

Koulumaailmassa arviointia teh-dään oppituokioittain ja -tunneittain, päivittäin esimerkiksi reissariviestein sekä jaksoittain ja lukukausittain. Kou-lut voivat itse määritellä oman tapan-sa. Ainoastaan kouluvuoden päätteeksi jaettava lukuvuositodistus on lailla sää-detty valtakunnalliseksi velvoitteeksi.

HOjKs-neuvottelu HOJKS-neuvottelu eli henkilökoh-tainen opetuksen järjestelyä koske-va suunnitelma on Ruskiksella tärkeä pysähtymisen paikka. Uudet vuosita-voitteet valikoidaan yhdessä mennyttä miettien ja tulevaisuutta hahmottaen.

Omaksi itseksi, vahvaksi persoo-naksi kasvaminen on Ruskisen arvo-maailmassa tärkeä asia. Mutta se ei ole ihan helppoa eikä onnistu harjoittele-matta. Ruskiksella harjoittelu aloite-taan pienestä pitäen. Oppilas osallistuu omaan HOJKS:iinsa eskari-iästä lähti-

Nyt arvioidaan!oppilaiden itsearviointilomakkeet uudistuivatarviointi on päivän sana.

en. Neuvottelussa valitaan kolme kes-keistä tavoitetta, jotka nostetaan erityi-sesti esille. Jos niiden valinnassa onnis-tutaan hyvin, tavoitteisiin pyrkiminen auttaa oppilaan koulunkäyntiä laaja-alaisesti. Siinä meidän kaikkien tulee tukea oppilasta.

itsearviointiItsearviointiprosessi on yksi tärkeä tu-kimuoto. Siihen panostetaan luokissa kalenterivuoden alussa. Itsearviointi on ollut osa Ruskiksen virallista arviointi-käytäntöä noin kymmenen vuoden ajan. Oppilaalle luodaan mahdollisuu-det pysähtyä hetkeksi itse miettimään omaa edistymistään. Pohdinnan tulos kirjataan ja oppilas vahvistaa sen omal-la allekirjoituksellaan.

Arvioinnin muodon on oltava sel-keä, jotta oppilas pystyisi tarkastele-maan koulunkäyntiään toivotuista nä-kökulmista mahdollisimman itsenäi-sesti.

Syksyllä 2011 koulun moniamma-tillinen pedagoginen työryhmä ryhtyi muokkaamaan Ruskiksen itsearviointi-lomakkeita käyttäjäystävällisemmiksi. Työryhmä piti tarpeellisena selkokielis-tää lomakkeita, jotta oppilas varmasti ymmärtäisi asiat, joita hänen tulisi ar-vioida.

Lopputuloksena saatiin helmikuun 2012 arviointirupeamaan valmiiksi kol-me lomakeversiota, joista opettaja/tii-mi valikoi kullekin oppilaalle sopivim-man version.

Oppilaalle luo-daan mahdolli-suudet pysähtyä hetkeksi itse miet-timään omaa edistymistään. Pohdinnan tulos kirjataan ja op-pilas vahvistaa sen omalla alle-kirjoituksellaan.

KehIT TÄmInen

Ruskiss 2012 29

Ensimmäisessä lomakkeessa har-joitellaan mielipiteen ilmaisua konk-reettisissa tilanteissa (esimerkiksi uin-ti), joissa omat ydintavoitteet ovat esillä käytännössä. Toisessa arvioidaan käyt-täytymistä, koulutyöskentelyä ja edisty-mistä omissa HOJKS-tavoitteissa. Mo-nipuolisimmassa lomakkeessa mieti-tään edellisten lisäksi oppimista myös keskeisimmissä kouluaineissa (äidin-kieli, matematiikka, ensimmäinen vie-ras kieli sekä kolme omavalintaista op-piainetta).

Yhteistyötä tarvitaan Yhteistä lomakkeille on pyrkimys na-pakkaan selkokieleen, PCS-kuvien tu-ki, harvennettu ja selkeä fonttivalinta. Lomakkeiden halutaan tukevan jokai-sen oppilaan ajattelun ohjautumis-ta omaan oppimiseen, kielellisen ke-hityksen vaiheesta tai kommunikoin-tikeinosta riippumatta.

Oppilas voi tehdä arvioinnin itse-näisesti suoraan lomakkeeseen, joko kynällä tai koneella, tai täyttää lomake niin sanotulla kynnysmattoidealla (ks. kuva). Tällöin aikuinen kirjaa oppilaan mielipiteen lomakkeeseen. Arviointi-asteikko on kolme- tai viisiportainen. Keskimmäinen arviointikohta osoittaa tavoitteen kohtalaista saavuttamista.

Kolmen ydintavoitteen malli on saanut meidät pohtimaan entistä tar-kemmin tavoitteiden asettamiseen ja niiden arviointiin liittyviä asioita. Olemme hyödyntäneet Goal Attain-ment Scaling (tavoitteiden asettamisen asteikko) -menetelmää. GAS-menetel-mä mahdollistaa oppilaan kehityksen muutoksen suunnan ja laadun mittaa-misen 5-portaisella asteikolla.

Nyt arvioidaan!oppilaiden itsearviointilomakkeet uudistuivatarviointi on päivän sana.

Lukuvuositodistus”Perusopetusasetuksen (852/1998) 10 §:n mukaan oppilaalle tulee antaa kunkin lukuvuoden päättyessä todistus, johon merkitään oppilaan opinto-oh-jelma ja oppiaineittain tai aineryhmittäin arvio siitä, miten oppilas on saavut-tanut vuosiluokan tavoitteet. Lisäksi todistukseen merkitään arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä se, siirtyykö oppilas seuraavalle luokalle vai jätetään-kö hänet luokalle. ”

”Oppilaan tietoja ja taitoja sekä työskentelyä arvioidaan lukuvuoden päät-teeksi suhteessa ko. vuosiluokalle eri oppiaineissa asetettuihin tavoitteisiin. Jos oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös ja HOJKS:aan on kirjattu, että hä-nen opiskelemansa oppimäärä on jossakin oppiaineessa yksilöllistetty, hänen osaamistaan tässä aineessa arvioidaan suhteessa näihin yksilöllisiin tavoittei-siin, ei yleisen oppimäärän tavoitteisiin. Todistukseen tuleva arvio tai arvosa-na varustetaan tähdellä (*) ja todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.”

www.oph.fi / lukuvuositodistus

GAS-menetelmä haastaa meitä laatimaan yhdessä perheiden kanssa konkreettisia oppilaan arkeen kytkey-tyviä tavoitteita. GAS-menetelmä so-veltuu myös konduktiivisen opetuk-sen tavoitteenasetteluun. Sen mukaan oppilaan potentiaali voi olla ehkä vielä piilossa, mutta kehittymässä olevia tai-toja voidaan tukea.

Lomaketyöryhmän työskentely ei olisi vakuuttavaa, ellei omallekin työl-le toivottaisi mahdollisimman runsas-ta palautetta. Kehittämistä on tarkoitus jatkaa. Ideoita on jo saatu!

Ruskiksen pedagoginen työryhmä Kati Tolvanen, Riitta Tiainen, Jenni Deák, Eeva Malmström, Anna Palojärvi, Irene Tikka ja Tiina Tuomi

Oppilas voi tehdä arvioinnin itsenäises-ti suoraan lomakkeeseen, joko kynällä tai koneella, tai täyttää lomake niin sa-notulla kynnysmattoidealla. Tällöin ai-kuinen kirjaa oppilaan mielipiteen lo-makkeeseen.

30 Ruskiss 2012

Hyvin se meni!laskettelukurssilla

Kokonniemessä

Ruskiksen laskettelukurssilaiset suuntasivat maaliskuun alussa Kokonniemeen, joka sijaitsee Porvoon kupeessa. Mukana oli-

vat myös Joel ja Elisa.

joel raportoi:”Teimme kaksi reissua kahtena peräkkäisenä tiistaina Kokonniemen laskettelukeskukseen. Ensimmäisellä kerralla lähdimme koululta noin klo 8.15 ja olimme perillä noin klo 9.05. Se oli tosi hieno paikka!

Ensin kävimme vuokraamassa sukset. elisa-opella ja fysiote-rapeutti anna-Kreetalla oli omat sukset, joten ei jouduttu vuok-raamaan heille suksia. Oli varattu myös yksi kelkka, jossa oli kak-si suksea. Kelkan päällä oli istuin, jossa tämä laskettelija istui ja piti

käsissään sellaisia sauvoja, jot-ka olivat vähän niin kuin pie-net sukset. Niillä ohjattiin, mi-hin suuntaan se kelkka kääntyi.

Sitten saatiin jo sukset jal-kaan. Teimme ensin vähän harjoitteita ja venytyksiä. Kun olimme venytelleet, pääsim-me rinteeseen. Sää oli hieno, taivas oli pilvetön ja aurinkoi-nen. Rinteessä oli kivaa. Ensiksi ei tuntunut onnistuvan, mut-ta kyllä se lopulta sitten meni paremmin.

Olimme rinteessä noin klo 11.15 asti. Sitten kävimme syömäs-sä, tarjolla oli kananugetteja tai nauravia nakkeja. Minä otin kana-nugetteja. Kun olimme syöneet, menimme takaisin laskettelemaan. Itselläni ainakin meni ruokailun jälkeen paremmin. Lopuksi sain ko-keilla kelkkaa, se oli kivaa!

Toisella kerralla lähdimme vähän myöhemmin liikkeelle. Saa-vuimme Kokonniemeen ja sitten vaan suksia hakemaan. Kun pää-simme rinteeseen, se sujuikin jo paremmin. Kun olimme taas jon-kin aikaa laskeneet, menimme syömään. Otin taas kananugetit, jotka olivat tosi hyviä! Sitten kun olimme syöneet, niin menimme taas laskemaan. Laskimme noin kaksi tuntia, ja sitten olikin jo ai-ka lähteä takaisin.”

Joel Burgos J-luokka

Opettaja kertoo:Ruskiksen laskettelukurssi suoritettiin porvoolaisessa hiihtokes-kuksessa Kokonniemessä. Ruskiksen henkilökunnasta oli mukana liikunnanopettaja ja kaksi fysioterapeuttia. Kokonniemestä saatiin vammaislasketteluun koulutetut hiihdonopettajat. Kurssin tavoit-teena oli itsenäinen laskeminen.

Mukaan valikoitui oppilaita, jotka voisivat saavuttaa kurssille an-netun tavoitteen. Valitettavasti ihan kaikki halukkaat eivät päässeet tällä kerralla mukaan. Kaikki mukana olleet oppilaat laskivat itsenäi-sesti rinnettä alas ja käyttivät hissiä viimeisellä laskettelukerralla.

Hienoja kokemuksia ja onnistumisen hetkiä niin oppilaille kuin mukana olleille aikuisillekin!

Nuorten pal s ta

Ruskiss 2012 31

Ruskiksen oppilaat Haapsalussa 24.-27.4.2012Matkalla mukana mm. Matti, Julia, toni, tuomas, Mirka ja anttoni.

Hotellimme lähistöllä sijaitsi vanhahtaneita taloja.

alkutapaaminen.

painoimme paidoille kuvia Haapsalun kuvisluokassa.

Nuorten pal s ta

32 Ruskiss 2012

piispanlinna, jossa voi nähdä valkean neitsyen täydenkuun aikaan

Disco.

illallinen haapsalulaisten nuorten kanssa.

Tähystimme myös paikallisia lintuja.

Haapsalun haikarat pesällään.

Haaps alu s s a

Ruskiss 2012 33

Mitä koulun jälkeen?edessä jatko-opiskelu

Julia, mitä teet lisäopetuksen jälkeen?Vietän kesälomaa! Oon mökillä.

Millaisissa jatko-opiskelupaikoissa olet käy-nyt tutustumassa lisäopetusvuoden aikana?Oon käynyt Lehtimäellä, Alavudella, Arlassa ja Haavikossa sekä Keskuspuiston ammattiopistos-sa. Lisäksi olen käynyt kolmella eri opintolinjal-la Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa.

Kuinka mainitsemiisi oppilaitoksiin pääsee?Haen eri oppilaitoksiin täyttämällä hakupapereita joko netissä tai käsin. Millaisia opintolinjoja vierailemissasi paikoissa on ollut?Oppilaitoksissa on hotelli- ja ravintola-ala, hoiva-ala, käsityöala ja muita erilaisia opiskeluun ja itse-näiseen elämiseen valmentavia linjoja.

Mikä niistä kiinnostaisi eniten ja miksi?Hoiva- tai catering-ala olisi kiinnostavin, koska hoiva-alalla saisin hoitaa lapsia ja vanhuksia.

Millaisen kuvan olet saanut eri oppilaitoksista?Lehtimäki ja Alavus ovat kaukana kotoa. Keskus-puiston ammattiopisto ja Järvenpään koulutus-keskus taas ovat lähellä kotia.

Mihin oppilaitokseen aiot hakea jatko-opiskelemaan ja miksi?Haavikkoon, Keskuspuiston ammattiopistoon tai Järvenpään Koulutuskeskukseen, koska ne ovat lähellä kotia.

Julia

Nuorten pal s ta

Tutkimme vesihyönteisiä.

välitunnilla.

34 Ruskiss 2012

Sisällysluettelo

Lisäopetus-vuoden

kohokohdattekijä Mirka Paakkonen

Ruskiss 2012 35

arjen hallintaa. asiointia kaupungilla.

Koulutuskokeiluja jatko-opiskelu paikoissa. pääsiäinen. Kevätlukukausi kääntyy kohti loppua.

joulun odotusta. piparkakkutalo kaupunkiprojekti.

joululahjaostospäivä.

vamlas, kukkasipulien istutusprojekti 9.9.2011.

Nuorten pal s ta

tarjoamme tilauskoulutustaOpetus-, sosiaali- ja terveystoimen sekä varhais- kasvatuksen henkilöstökoulutusaiheita voivat olla mm:

Perusopetuksen ajankohtaiset aiheet, jotka liittyvät yleisen, tehostetun ja erityisen tuen vaiheisiin

Opinpolun nivelvaiheet (esiopetuksesta kouluun, alakoulusta yläkouluun, peruskoulusta toiselle asteelle)

Oppiminen ja oppimista tukeva kuntoutus moniammatillisena yhteistyönä

Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi (AAC)

Neurologisten sairauksien ja vammojen merkitys toimintakyvylle

Neuropsykologinen tieto opetuksen tukena (muisti, toiminnanohjaus, hahmottaminen, oppimisvaikeudet)

Tietokoneavusteinen opetus ja opetusohjelmat

Taito- ja taideaineet – osallistuminen mahdolliseksi (soveltava liikunta, käden taidot, musiikki)

Erityisuinti ja allasterapia

Konduktiivinen pedagogiikka

Koulutustilaisuudet räätälöidään tilaajan tarpeiden mukaan ja voidaan järjestää Ruskiksen tiloissa Helsingissä tai tilaajan toivomassa paikassa. Koulutuksen hinta määritellään ja sovitaan tilaajan kanssa tarjouksen perusteella tapauskohtaisesti.

Ammatillinentäydennyskoulutus

Yhteyshenkilöt:

Kehittämispäällikkö Leea Paija, leea.paija@ruskis.fi, puh. (09) 4733 9522, 040 354 8261 Suunnittelija Anna Alavesa, anna.alavesa@ruskis.fi, puh. (09) 4733 9858, 040 555 2680

Oppimis- ja ohjauskeskus | Ruskeasuon koulu Tenholantie 15, 00280 Helsinki | www.ruskis.fi