osaava opettaja 2020

15.2.20111 Aila Paaso

Osaava ammatillinen opettaja 2020

Aila Paaso

Koulutuspäällikkö

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Oulun seudun ammattikorkeakoulu

[email protected]

mailto:[email protected]

•Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden haasteita

•Ammatillinen koulutusorganisaatio opettajien osaamisen

mahdollistajana

•Ammatillisen opettajan ammatti- professiosta

työidentiteetteihin ja tulevaisuuden osaamiseen

2 Aila Paaso 15.2.2011

Osaavaa ammatillista opettajaa etsimässä


1. Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden haasteita

Työelämän muutossuunnat ja osaamistarpeet

Koulutuksen ja työelämän yhteistyöverkostot

Oppimisympäristöjen laadunhallinta

Opiskelijoiden osallisuuden lisääminen

ammatinoppimisessa

Ammatillisen opettajan työ ja koulutus


Työelämän uudet osaamisvaatimukset haastavat ammatillisen opettajan

tulevaisuuden osaamisen

Maistereita vaiko mestareita?


Miten toimintaympäristö on muuttumassa? Työmarkkinat 2020, EVA

• Toimintaympäristö on globaali, Kiinan ja Intian taloudellinen ja poliittinen painoarvo kasvaa. Suomen

kilpailukyvyn perusta on osaajat. Kilpailu osaajista kiristyy

• Elinkeinorakenteen murros teollisesta Suomesta palvelujen Suomeen, työn ja työorganisaatioiden muutos

• Väestörakenteen muutos ja Suuret ikäluokat jää eläkkeelle, huollettavien määrä kasvaa- työurien

pidentäminen- Uusi sukupolvi erilainen suhde työhön, työajat, joustot, EVA: työelämän

kulttuurivallankumouksesta

• Julkisen sektorin ylikuormitus, tehokkuus, rakenteelliset uudistukset

• Ekologian näkökulma ja ympäristön merkitys kasvaa; tarvitaan energia ja ympäristöteknologiaosaamista

• Tietoyhteiskunta ja Teknologian kehitys, internet, sosiaaliset yhteisöt ; Suomi jäänyt kehityksestä?

päällekkäiset systeemit, nostaminen paalupaikalle takaisin

• Verkostoituminen ja verkottuminen; eLearning ja kumppanuudet

• Osaaminen ja innovaatiokyvyn tarve – sosiaalinen osaaminen ja verkottuminen, elinikäinen oppiminen

• Koulutusjärjestelmän uudelleen arvioiminen: tarvitaan mestareita ja maistereita

• Yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys


Miten toimintaympäristön muutokset vaikuttavat koulutukseen? Euroopan unionin linjauksia

1. Lissabonin strategia 2010 ja Lissabonin sopimus

2. Kööpenhaminan prosessi (Kööpenhamina 2002, Maastricht 2004, Helsinki 2006, Bordeaux 2008)

2.1 Eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen vetovoiman ja laadun parantaminen

2.2 Ammatillisen koulutuksen yhteisten välineiden kehittäminen

Ammatillisen koulutuksen eurooppalainen laadunvarmistusverkosto. ENQA-VET.

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä. EVCET.

Eurooppalaisten tutkintojen viitekehys, EQF.

Eurooppalainen tutkintoja pätevyysvaatimusten viitekehys, EUROPASS.

2.3 Keskinäisen oppimisen, yhdessä tehtävän työn sekä kokemusten ja tietotaidon vaihdon vahvistaminen

2.4 Kaikkein sidosryhmien osallistuminen

3. Eurooppalainen työllisyysstrategia


4. Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus, Cedefop, http://www.oph.fi/cedefop

Cedefop. 1998. TTnet – Teachers`and Trainers`Network. Viitattu 22. 07. 2009. http://www.oph.fi/cedefop/ttnet

Cedefop. 2008a. Future skills need in Europe 2008 b. Medium term forecast. Synthesis report. Viitattu 22.07.2009.

http://www.cedefop.europa.eu/etv/Upload/Information_resources/Bookshop/485/4078_en.pdf

Cedefop. 2008b. Refernet. Viitattu 20.07.2009. http://www.oph.fi/prime207.aspx

Cedefop. 2008c. Skill needs in Europe: Fokus 2020. 2008a. Viitattu 22.07.2009.

http://www.cedefop.europa.eu/etv/Information_resources/Bookshop/publication_details.asp?pub_id=498236

Cedefop. 2008d. VET Policy Report Finland. Progress in the policy priority areas for vocational education and

training. European Centre for the Development of Vocational Training. Refernet.

Cedefop. 2009a. Future skill supply in Europe. Medium-term forecast up to 2020: synthesis report. 2009.

Luxembourg: Office for Official Publications of the European Communities.

Cedefop. 2009b. In the finishing straight: From Coopenahagen to Bordeaux. Viitattu

19.07.2009.http://www.cedefop.europa.eu/etv/Upload/Information_resources/Bookshop/515/8027_en.pdf

Cedefop. 2009c. Vocational Education and Training (VET) systems and their development. Viitattu

27.07.2009.http://www.cedefop.europa.eu/etv/Information_resources/NationalVet/default.asp

http://www.oph.fi/cedefop


on hallitusohjelmaan, (Valtioneuvosto 2007) kuuluvan työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman keskeisiä tavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää ennakointimenetelmien kehittämistä, pienentyvien ikäluokkien osaamistasosta huolehtimista, koulutuksen parempaa työelämävastaavuutta ja osaamisen kehittämistä koulutuksen ja työelämän yhteistyönä.

Valtioneuvosto on vuosille 2007–2012 vahvistetussa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassaan

tehnyt seuraavat ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistä koskevat linjaukset. ”Kehittämissuunnitelman

mukaan:

– ammatillisten tutkintojen perusteita kehitettäessä tarkastellaan kaikkia tietyn koulutus- /ammattialan tutkintoja

kokonaisuutena, jotta ne vastaavat alakohtaisiin osaamistarpeisiin tehokkaasti ja johdonmukaisesti.

– toisen asteen ammatillista tutkintorakennetta kehitetään siten, että tutkintojen avulla tuetaan joustavasti ja

tehokkaasti työmarkkinoille siirtymisen ja ammatissa toimimisen edellyttämän ammattitaidon

saavuttamista sekä edistetään työikäisen aikuisväestön ammattitaidon uusintamista, ammatissa

kehittymistä ja ammatinvaihtoa.

– ammatillista tutkintojärjestelmää kehitetään kokonaisuutena työelämän ja yksilöiden

osaamistarpeiden näkökulmasta siten, että ammatilliset tutkinnot perustuvat osaamiseen ja työelämän

toimintakokonaisuuksiin.

– ammatillisten perustutkintojen työelämävastaavuutta vahvistetaan kehittämällä niitä siten, että ne

tuottavat työelämän edellyttämän alakohtaisen ammattipätevyyden sekä laaja-alaisia ammatillisia valmiuksia

ja jatko-opiskeluvalmiuksia

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja osaamisenkohtaanto - ongelmiin vastaaminen


2. Ammatillinen koulutusorganisaatio opettajien osaamisen mahdollistajana

Osaamisen johtaminen ja opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen

ovat koulutusorganisaation suurimpia tulevaisuuden haasteita

Ammatillinen koulutusorganisaatio organisaatiotutkimuksessa

organisaatiorakenne, ydinprosessit, osaamisjärjestelmän rakenteet

Ihmiset koulutusorganisaation henkilöpääomana

oppivan organisaation kritiikki, organisaatiokulttuuri, kollegiaalisuus,

Oppiva systeemi

organisaatiota tarkastellaan dynaamisena, jatkuvasti kehittyvänä systeeminä

Osaamisen johtaminen

on organisaation henkilöstön osaamisen systemaattista arviointia ja kehittämistä

toiminnan tavoitteista lähtien

kiinnitetään huomiota osaamisen ennakointiin, organisaatiossa olevan tiedon ja

osaamisen hallintaan ja kehittämiseen sekä organisaatiossa tapahtuvan oppimisen

ohjaukseen

osaamisen johtamisen mallintaminen on henkilöstön kehittymissuunnitelmien ja

organisaation toimintatavoitteiden yhteensovittamista

10 Aila Paaso 15.2.2011



3. Ammatillisen opettajan ammatti-professiosta työidentiteetteihin ja

tulevaisuuden osaamiseen

Ammatillinen opettaja, mistä olet tullut, kuka olet ja mihin olet menossa?

Ammatillisen opettajan ammatti- professiosta työidentiteetteihin ja tulevaisuuden osaamiseen

Professio vai dynaaminen ammatti ?

Professio-tieteellinen yhdistys, ammattieettinen säädöstö, akateeminen koulutus, autonomisuus

Autonomisen toimijuuden rinnalle nousemassa vastuullinen työntekijyys. Organisaatiokansalaisuus ja alaistaidot myös opettajaprofession

sisältämään ammatillisuuteen.

Dynaamisessa määrittelyssä ammatteja tarkastellaan ihmisestä lähtien: lähtökohtana on ammattilainen itse ja kaikkiin ammatteihin

suhtaudutaan tasavertaisesti. Yksilö oppii ja kiinnittyy ammatillisen kasvun kautta tiettyyn ammatilliseen identiteettiin. Ammatti on

ihmisen kasvun kautta muuttuva ja dynaaminen.

Tuomisen ja Wihersaaren (2006) mukaan dynaamisen ammatin käsite painottaa yksilöä ja hänen ymmärrystään ammatistaan ja

yhteiskunta luo raamit ammateille ja niiden määrittelylle. Heidän mukaansa vuorovaikutus yksilön ja yhteiskunnan välillä johtaa

päätelmään, ettei ammatti voi olla muuttumaton käsite.

Ammatillisen opettajan työhön liittyvät identiteetit

Eteläpelto (2007) on tuonut työhön liittyvät identiteetit yleiseen keskusteluun. Hänen mukaansa työhön liittyvä identiteetti kuvaa

monitasoisesti ja laajasti ihmisen ja työn välistä suhdetta. Käsitteessä liittyvät yhteen ammattialan yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja

kulttuurinen käytäntö sekä yksilön rakentamat ja muokkaamat yksilölliset merkitykset ja käsitykset työn asemasta elämässä. Myös

työhön liittyvät arvot ja eettiset sitoumukset kuuluvat työhön liittyvään identiteettiin.

Tätä suppeampi käsite on työidentiteetti, joka rakentuu henkilön oman henkilöhistorian perusteella. Siihen kuuluu myös yksilön

tulevaisuuden odotukset suhteessa työhön.

Spesifimpi käsite ammatillinen identiteetti tai ammatti-identiteetti tarkoittaa elämänhistoriaan perustuvaa käsitystä itsestä

ammatillisena toimijana.

Yleisesti voidaan todeta, että identiteetin rakentuminen on vaikeutunut, identiteetit ovat tulleet epävakaiksi ja epävarmoiksi.

12 Aila Paaso 15.2.2011


Ammatillisen opettajan ammatti- professiosta työidentiteetteihin ja tulevaisuuden osaamiseenOpettajien työssä oppiminen ja johtajuuden haasteet

Työssä oppimista kutsutaan myös informaaliksi oppimiseksi, koska sitä on vaikeaa erottaa työn tekemisestä.

Poikelan ja Järvisen (2007) työssä oppimisen prosessimallissa yhdistyvät yksilön, yhteisön ja organisaation työnkontekstit

Sosiaalisissa eli yhteisöllisissä prosesseissa yhdentyvät oppimisen, tiedon ja osaamisen jakaminen yksilön, ryhmän ja

organisaation työn välillä. Oppimisen lähtökohtana on henkilökohtainen kokemus, mutta kokemusten vaihto ryhmässä vahvistaa

intuition tärkeyden ja merkityksen koko organisaatiolle. Tässä prosessissa tarvitaan osallistavaa johtamista. Ihmisille tulee antaa

tilaa ja aikaa kokemusten jakamiseen ja ajatusten tuottamiseen työn, työyhteisön ja työorganisaation kehittämiseksi.

Reflektiivisiin eli arvioiviin prosesseihin kuuluu henkilökohtaisten ja yhteisten kokemusten reflektointi sekä intuitiivisen tiedon

käsitteellistäminen, mikä tarkoittaa käytännössä palaute- ja arviointikäytäntöjen luomista, ylläpitämistä ja jatkuvaa kehittämistä.

Yksilöllisten ja yhteisten oppimisresurssien hyödyntäminen vaatii inhimillisten voimavarojen ja oppimisen johtamista.

Kognitiivisissa prosesseissa yhdistyvät työkokemuksen tuottama tieto, ulkopuolelta hankittu uusi tieto ja organisaatiossa oleva tieto.

Työorganisaatiossa tarvitaan tiedon johtamista. Toimintaa jäsennetään mallien, suunnitelmien, arvojen, kulttuurin, työilmapiirin ja

yhteisön toimijoiden sekä muiden tiedon lähteiden ja resurssien kautta. Työssä oppiminen ei voi kuitenkaan olla satunnaista, vaan tueksi

tarvitaan operatiivista johtamista.

Operationaaliset eli toiminnalliset prosessit ovat osallistamiseen, oppimiseen ja tiedon organisointiin liittyvien asioiden

toimeenpanoa. Käytännössä kysymys on työssä oppimista ylläpitävien toimintojen suunnittelusta, kokeilemisesta, toteuttamisesta ja

vakiinnuttamisesta osaksi organisaation toimintaa. Perinteisesti osaamisen johtaminen on ollut suoritusten johtamisesta, jolla on ollut

oppimiseen vain satunnainen yhteys. Osaamisen johtaminen ei perustu kuitenkaan vain tietoon ja tekemiseen, vaan osallistumiseen ja

oppimiseen. Syvemmin ja laajemmin nähty osaamisen johtaminen auttaa kehittämään ja johtamaan organisaation oppimista ja

osaamista tuottavia prosesseja. (Emt, 185–186.)

13 Aila Paaso 15.2.2011


Ammatillisen opettajan ammatti- professiosta työidentiteetteihin ja tulevaisuuden osaamiseenAsiantuntijuusHakkarainen, Palonen ja Paavola (2002) asiantuntijuuden näkökulma

Perinteisen kognitiivisen asiantuntijatutkimuksen mukaan asiantuntijuutta on tarkasteltu yksilöllisenä tiedonkäsittely- ja

ongelmanratkaisuprosessina. Tynjälä (2004, 176) jakaa näkökulman mukaiset asiantuntijuuden komponentit formaaliin tietoon,

käytännölliseen eli kokemukselliseen tietoon ja itsesäätelytietoon. Formaalitieto sisältää alan perustiedon eli faktatiedon ja käsitteellisen

tiedon elementit. Käytännöllinen tieto, taitotieto sisältää sen, kuinka jokin asia tehdään. Lisäksi tarvitaan itsesäätelytaitoa ja kriittistä

reflektiota joka ulotetaan koko ammattikäytäntöön, myös kollektiiviseen toimintaan.

Osallistumisnäkökulman mukainen asiantuntijuus syntyy parhaiten oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen ja työssäoppimisen

yhdistävässä mallissa silloin, kun oppimista ei nähdä erillisenä asiana. Opettajan asiantuntijuudessa osallistumisnäkökulma painottuu

opetuskulttuurin murrokseen. Tiedon nopea lisääntyminen ja uusiutuminen, oppimiskäsityksen muutos tietoa jakavasta opettajasta

oppimisen ohjaajaksi ja opetussuunnitelma-ajattelun uudistuminen keskusjohtoisesta yksityiskohtaisesta asiakirjasta opetuksen yleiset

tavoitteet linjaavaksi asiakirjaksi ovat tekijöitä, jotka muuttavat opetuskulttuurin luonnetta individualistisesta opetuskulttuurista kohti

Hargreavesin (1994) kollaboratiivista yhteistyön kulttuuria.

Opettajan asiantuntijuuden tiedon luomisen näkökulmassa yhdistyvät kognitiivisen näkökulman yksilöllistä eksperttiyttä korostava ja

osallistumisnäkökulman kollektiivisen eksperttiyden ja yhteisöllisyyden aspektit. Tynjälän (2006) mukaan asiantuntija ei rutinoidu, vaan

kehittää jatkuvasti osaamistaan. Ekspertit kehittävät jatkuvasti työtään ja ammattitaitoaan, ratkaisevat ongelmia yhä korkeammalla ja

monimutkaisemmalla tasolla, ylittävät saamisensa rajoja, oppivat sekä virheistään että onnistumisistaan ja luovat uutta tietoa. Tutkijat

korostavat yhteisön merkitystä tiedon luomisen asiantuntijuudessa. Professioiden tutkimuksessa opetusalan uuden tiedon tuottamisen,

välittämisen ja soveltamisen nopeus, laatu ja menestyksellisyys on heikompaa kuin muilla aloilla. Opettajat luottavat omaan

kokemukseensa enemmän kuin tietoon, joten opetustyö ei ole sellainen professio, joka jatkuvasti kehittyisi tiedon luomisen kautta.

Opettajat eivät ole välttämättä kiinnostuneita oman alansa tutkimuksesta.

14 Aila Paaso 15.2.2011


Ammatillisen opettajan ammatti- professiosta työidentiteetteihin ja tulevaisuuden osaamiseen

Ammatillisen opettajan osaaminen ja osaamisalueet

Osaaminen on yläkäsite ja tarkoittaa henkilön valmiuksia, kykyjä ja taitoja suoriutua tehtävistään, parantaa ja kehittää työtään ja ratkaista

ongelmia sosiaalisissa konteksteissa.

Kvalifikaatio liittyy ammattitaitoon siten, että työn tekeminen ja kehittäminen edellyttävät tiettyä osaamista. Näitä työelämän tuottamia

osaamistarpeita kutsutaan kvalifikaatio- eli osaamisvaatimuksiksi. Kvalifikaatio tarkoittaa tunnustettua osaamista, jolla työntekijä vastaa

työn ja työnantajan haasteisiin ja vaatimuksiin. Opettajan kvalifikaatiovaatimukset on kirjattu esimerkiksi opettajankoulutuksen

opetussuunnitelmiin, opettajakelpoisuuksia koskevaan asetukseen tai viranhakuilmoituksiin. Kvalifikaatiovaatimuksista käytetään

synonyymiä osaamistarve.

Kompetenssilla tarkoitetaan henkilön pätevyyttä, joka tarkoittaa henkilön valmiuksia, kykyjä ja ominaisuuksia suoriutua tietyistä

tehtävistä. Kompetenssi on osaamista käytännön toiminnoissa ja siihen sisältyy sekä taitoja että arvoja. Työkokemus on tärkeä tekijä

kompetenssin kehityksessä. Kompetenssi on siis se ammatillinen osaaminen, jolla vastataan työn asettamiin kvalifikaatiovaatimuksiin.

15 Aila Paaso 15.2.2011



Miten ammatilliset opettajat ja koulutusorganisaatiot vastaavat

tulevaisuuden haasteisiin ja osaamisvaatimuksiin?

CASE: OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTO


Opettajien täydennyskoulutusprojekti 2005 - 2008

Projektissa:

1. Ammatillisten opettajien täydennyskoulutuksen järjestäminen Pohjois- Suomen alueella

2. OSAAVA OPETTAJA koulutustapahtuma kesäkuussa, 400 – 500 opettajaa

3. Esitutkimus ammatillisten opettajien osaamistarpeista tulevaisuudessa

4. Osaava Opettaja 2010- 2020, Toisen asteen ammatillisen koulutuksenopetushenkilöstön osaaminen

TOIMINTA SIIRRETTY OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUUN 2009 vuoden alusta

18

Kuntayhtymäjohtajat

Täky, Alueellinen

Täydennyskoulutus-työryhmä

LISUKE, Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen

järjestäjien verkosto

Erityisopetuksen kehittämisen verkosto

ERIKO

(Luovi Ammattiopisto)

Oulun Lääninhallitus/alueelliset

verkostot

Alueelliset koulutuksenjärjestäjä-

kohtaiset yhteyshenkilöt

(20 henkilöä)

Ala- ja aihekohtaiset koulutussuunnittelijat

(35-40 henkilöä)

Ala- ja aihekohtaiset alueelliset yhteyshenkilöt

(~300)

Pohjois-Suomen alueen ammatilliset

koulutuksenjärjestäjät

Opetusalan henkilöstö- ja täydennyskoulutus (koulutuspäällikkö,

koulutussuunnittelija, koulutussihteeri

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Aokkientäydennyskoulutuksesta

vastaavien verkosto

OAMK yksiköt

(alakohtainen yhteistyö opettajien

täydennyskoulutuksessa suunnitteilla 2010)

HAMK

erityisopettajakoulutus yhteistyö

Ammattikorkea-

kouluverkosto

Opetusalan henkilöstö- ja täydennyskoulutus, verkostoyhteistyö

Opetuksen kehittämistiimi

(Koulutuspäällikkö tiimin jäsen)

Henkilöstötiimi

(Koulutuspäällikkö tiimin jäsen)

Johtoryhmä

Perustutkintotiimit ja alakohtaiset

kehittämistyöryhmät ja moniammatillinen verkostoyhteistyö

Oulun seudun ammattiopisto

/verkostot

Jyväskylän yliopisto, Rehtori-instituutti

Opetusalan johtamiskoulutus

Otavan opiston osuuskunta, Internetix,

Metodix, eDelfoi tulevaisuudentutkimuksen

verkosto

Oulun yliopisto

Lapin yliopistoOPEKO, Kouluta

sähköinen haku koulutusyhteistyö

Yliopistojen ja asiantuntijaorganisaa-

tioiden verkosto

Verkostoyhteistyö

VerkostoyhteistyöVerkostoyhteistyö

Verkostoyhteistyö

Aila Paaso 15.2.2011

Osaamisen arviointi

Kehittymistarpeet

Koulutustarpeet

Koulutusohjelmat ja toteutus

Opetushenkilöstön osaamisen määrittäminen ja arviointi

Opetushenkilöstön

osaamistarpeiden ennakointi

Opetushenkilöstön osaamisalueiden

määrittäminen

Opetushenkilöstön

osaamisen arviointi

Osaamistarpeet Osaamisalueet

1. Ammatillinen osaaminen

2. Koulutuksen ja työelämän yhteistyöosaaminen

3. Pedagoginen osaaminen

4. Työyhteisöosaaminen

Osaamisalueiden profiilien ja

tasojen määrittäminen

Osaamistarpeet

keskiarvoerojen

tilastollinen

merkitsevyys

Webropol-kyselyt Varianssianalyysi

T-testi

Delfoi asiantuntijamenetelmä

- alakohtaiset paneelit

- valtakunnallinen paneeli

- työyhteisökohtainen paneeli

Osaamisenhallintaohjelma

Miten opettajien

käsitykset omista

osaamistarpeista

ovat yhteydessä

työelämän ja johdon

tunnistamiin

osaamistarpeisiin

Osaamistarpeet, joiden

suhteen opettajien ja

työelämän sekä johdon

käsitykset eroavat

toisistaan

opettajat

työelämä

johto

Kehityskeskustelut

Kehittymissuunnitelmat

Koulutussuunnitelmat

Osaamisen arviointi

Asiantuntijapaneeleiden avulla haetaan yhteisiä

linjauksia osaamista määrittävistä alueista ja

tasoista.

19 Aila Paaso 15.2.2011

Toisen asteen ammatillisten opettajien osaamisen tulevaisuushanke

Hankkeessa:

tutkittiin opetushenkilöstön tämänhetkisen osaamisen vahvuuksia, heikkouksia sekä tulevaisuuden uhkia ja mahdollisuuksia

kartoitettiin laajan asiantuntijajoukon käsityksiä ammatillisen opettajan pedagogisen osaamisen, työyhteisöosaamisen ja koulutuksen ja työelämäyhteistyöosaamisen osaamisalueista ja osaamisalueiden hallinnan tärkeydestä 2007-2010-2020

kuvattiin työelämän edustajien ja asiantuntijoiden sekä opettajien käsitysten pohjalta ammatillisen opettajan alakohtaisia osaamisalueita ja osaamisalueiden tärkeyttä 2007-2010-2020

pohdittiin ammatillisen osaamisen hallinnan jakoa yksittäisen opettajan, opettajatiimin, työpaikkaohjaajan ja muun erikoisasiantuntijan välillä

Tavoite-osa-alueet:

1. Ammatillinen ja alakohtainen osaaminen

2. Pedagoginen osaaminen

3. Työyhteisöosaaminen

4. Koulutuksen ja työelämän yhteistyöosaaminen

20 Aila Paaso 15.2.2011

OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020

Hankkeen toteutus 2007 – 2008

Hanke toteutettiin Delfoi-tutkimuksena, eDelfoi –verkko-ohjelmalla yhteistyössä Metodix Oy:n ja Internetixin

kanssa. Päävastaavana delfoi -asiantuntijana toimii johtaja Hannu Linturi ja tietoteknisestä osaamisesta vastaasi

Ville Venäläinen. Heidän lisäkseen konsultoivat mm. delfoi -ekspertit KTT Osmo Kuusi ja FT Yrjö Myllylä sekä

VTT, dos. Anita Rubin.

Hankkeessa olivat mukana :

• Pohjois-Suomen alue: OSAO yhteistyökumppaneineen, OAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu, Lapin

yliopisto kasvatustieteiden tiedekunta

• Itäisen Suomen alue: Etelä-Savon ammattiopisto, työelämäasiantuntijat

• Läntisen Suomen alue: Koulutuskeskus Sedu, työelämäasiantuntijat

Hankkeen rahoitus Opetushallitus/Opetusministeriö

Hankkeen loppuraportti: http://www.eDelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja

Toteuttajatiimi: projektijohtaja Aila Paaso ja projektikoordinaattori Kati Korento ja projektisihteeri

21 Aila Paaso 15.2.2011


http://www.edelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja







Tutkimusympäristö ja kyselyt

Hankkeen tutkimusympäristö rakennettiin eDelfoi -ympäristöön:

• Taustakysely

• Top Ten kyselyt 2007 ja 2008

• Elinikäisen oppimisen avaintaidot kysely

• Nykytila ja tulevaisuuskyselyt *

• Ammatillisen osaamisen määrittämiseksi rakennettiin alakohtaiset opettajan osaamisen polut joissa

perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen osaamisalueet luotiin polun sisälle.

• Pedagogisen, työyhteisöosaamisen ja koulutuksen ja työelämän yhteistyön linjaamiseksi rakennettiin

omat polkunsa.

Kyselyiden lisäksi hankkeessa toteutettiin sosiaali- ja terveysalan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ja

arkkitehtuuri- ja rakentamisalan ryhmähaastattelut syksyllä 2008

*Ammatillisen opettajien osaamisen heikot signaalit, tulevaisuuskuvat, tulevaisuuskuvien

työskenaarioiden todennäköisyys ja toivottavuus (A. Paason väitöskirjatyö 2009)

22 Aila Paaso 15.2.2011


Asiantuntijaverkosto

Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota asiantuntijapaneelin kokoamiseen, valintaan ja

motivointiin:

Ensiksi määriteltiin teemojen mukaiset kompetenssit joiden suhteen asiantuntijuutta haetaan

Toiseksi intressitahot, asiantuntijat joilla arvioitiin olevan asiantuntijuutta kompetenssin suhteen

(työelämän edustajat, opettajat, opiskelijat, opettajankouluttajat, asiantuntijat ja tutkijat,

koulutusorganisaation johto ja henkilöstö sekä opetushallinnon edustajat)

Kolmanneksi tarkasteltiin kunkin intressiryhmän verkosto-osaamisen ulottuvuuksia valtakunnallisesti,

alueellisesti ja koulutusorganisaatiokohtaisesti. Erilaisissa verkostoissa toimijoita ovat esim. koulutus-

ja tutkintotoimikuntien jäsenet, eri alojen työelämän edustajat ja sidosryhmät, erityisopettajat ja

opinto-ohjaajat

Taustakysely

Taustakyselyyn vastanneet: N= 558 (298 naista ja 259 miestä)

Opettajia( 258), työelämän edustajia (121), opiskelijoita (64), koulutusorganisaation johdon edustajia

(46), asiantuntijoita ja tutkijoita (32), koulutusorganisaatioiden henkilöstöä (18), opettajien kouluttajia

(14), opetushallinnon edustajia (3) ja muita osallistujia (2). 23 Aila Paaso 15.2.2011


24 Aila Paaso 15.2.2011

Kuvio 8. eDelfoi-tutkimusympäristön etusivu.

25 Aila Paaso 15.2.2011

Keskeisiä tuloksia:

TOP TEN 2007 :

1. ammatilliset tiedot ja taidot

2. oppimiseen innostaminen

3. työelämän tulevaisuuden haasteiden ja koulutusten osaamisvaatimusten tuntemus

4. ryhmä- ja tiimityötaidot

5. ammatillisen kasvun tukeminen

6. oman osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen

7. koulutusprosessin toteuttamisosaaminen

8. erilaisuuden hyväksyminen

9. opiskelijalähtöinen ohjaaminen

10. ohjauksen ja tuen tarpeen tunnistaminen

26 Aila Paaso 15.2.2011



TOP TEN 2008 :

1. ammatilliset tiedot ja taidot

2. työelämän tulevaisuuden haasteiden ja koulutusten osaamisvaatimusten tuntemus

3. ryhmä- ja tiimityötaidot

4. ammatillisen kasvun tukeminen

5. oppimiseen innostaminen

6. yhteisöllisyys

7. oppimisvaikeuksien tunnistaminen

8. opiskelijalähtöinen ohjaaminen

9. ohjauksen ja tuen tarpeen tunnistaminen

10. opiskelijalähtöisten opetusmenetelmien käyttäminen

27 Aila Paaso 15.2.2011



ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT

• Viestintä äidinkielellä; merkitys säilyy korkealla tasolla, ammatin käsitekieli

• Viestintä vieraalla kielellä; kansainvälistyminen, maahanmuuttajat ja EU lisäävät merkitystä

• Matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla; alakohtaiset erot

• Digitaaliset taidot; merkitys kasvaa ja korostuu entisestään, ”yhtä tärkeä taito kuin äidinkielen taito”

• Oppimistaidot; opettajan ammatissa osaamisen päivittämisen merkitys korostuu entisestään

• Sosiaaliset ja kansalaisuuteen liittyvät taidot; koko ikäluokan kouluttaminen, opiskelijoiden eril.

kulttuuritaustat

• Aloitekyky ja yrittäjyys; merkitys kasvaa tulevaisuudessa

• Kulttuurien tuntemus ja ilmaisumuodot; ammatillisille opettajille kulttuurien historian tuntemusta

• Muut taidot; yhteisöllisyys, yhteistyö, toisten kunnioittaminen, eettiset taidot

28 Aila Paaso 15.2.2011


Keskeisiä tuloksia:AMMATILLINEN OSAAMINEN

• Käytännön työkokemus; kokemus vaihtelee, työelämäjaksojen lyhytaikaisuus, vanhentunut osaaminen

• Ammattialan tiedot ja taidot; vahva oman alan perusosaaminen, työmenetelmissä ja talous- ja

yrittäjyysosaamisessa puutteita

• Alan kehittäminen ja täydennyskoulutus; alojen tulevaisuusnäkymät epäselvät , laman vaikutukset, Skills

toiminta, työnkierto, kehittämishankkeet

• Oman osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus; osaamisen päivittäminen ei ole systemaattista,

alan osaamisen työelämävastaavuus

Alakohtaisen osaamisen tärkeys 2007-2010-2020 kyselyjen tulokset :

http://www.eDelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja

Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, sosiaali- ja terveysalan ja arkkitehtuuri- ja rakentamisalan tulokset

myös loppuraportissa

29 Aila Paaso 15.2.2011




KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖOSAAMINEN

• Työelämälähtöinen osaaminen; osaamistarpeiden ennakointi, osaamisvaatimusten ja tarpeiden tuntemus

vaihtelee

• Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen liittyvä osaaminen; työelämäyhteistyö

lisääntynyt, ammattiosaamisen näyttöjen järjestäminen kehittämishaaste, uusia toimintatapoja ja malleja kaivataan

• Opiskelijan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen ja näyttöjen ohjaus; ohjauksen roolien selkiyttäminen

monimuotoisissa oppimisympäristöissä

• Työpaikkaohjaajien opastus ja koulutus; alakohtaisia eroja työpaikkaohjaajienkoulutuksen suhteen

• Aikuiskoulutus ja näyttötutkinto-osaaminen; opintojen henkilökohtaistamisessa kehittämisen varaa

• Asiakaslähtöinen työelämän palveluja kehittämistehtävän mukainen osaaminen; koulukeskeisen

ajattelutavan muutos kehittämiskohde

• Työelämäyhteistyöosaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus; yhteiset toimintatavat, yhteinen kieli,

yhteinen aika, verkosto-osaaminen, työnkierto ja vaihdot

Koulutuksen ja työelämän yhteistyöosaamisen tärkeys 2007-2010-2020; Työelämäosaaminen, Näyttötutkinto-

osaaminen, Asiakaslähtöisen työelämän palveluja kehittämistehtäväosaaminen

30 Aila Paaso 15.2.2011


Keskeisiä tuloksia:PEDAGOGINEN OSAAMINEN

• Pedagogiset tiedot ja taidot; opettajien ihmiskäsityksessä, oppimisvaikeuksien tunnistamisessa,

erityispedagogiikan taidoissa kehittämistä, kasvattaminen/substanssiosaaminen, ohjaus erilaisissa

oppimisympäristöissä

• Opiskelija yksilönä osaaminen; oppijoiden kohtaamisessa ja yksilöllisyyden huomioimisessa puutteita

• Opiskelija ryhmässä osaaminen; heterogeenisten ryhmien kohtaamis- ja ohjaustaidoissa kehittämisen varaa

• Opetussuunnitelmaosaaminen; yhteisen osaamisen integrointi, työelämäyhteistyö ops-työssä

• Opetusmenetelmäosaaminen; opettajajohtoisuudesta kohti joustavia menetelmiä ja oppimisympäristöjä

• Opetuksen suunnitteluosaaminen; suunta kohti oppimisen tulemisen suunnittelua

Pedagogisen osaamisen tärkeys 2007-2010-2020; Pedagoginen tietämys, Pedagoginen ajattelu, Opiskelijan

oppimisen edistäminen ja tukeminen, Koulutusprosessin suunnittelu ja hallinta,

http://www.eDelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja

31 Aila Paaso 15.2.2011




TYÖYHTEISÖOSAAMINEN

• Koulutusorganisaation strategiatyöosaaminen; uhka ja mahdollisuus

• Toiminnan suunnittelu, kehittäminen ja arviointi; toimintaprosessien kuvaus haasteellista

• Talousosaaminen; talouden hallinnan periaatteet/ valta/vastuu

• Resurssit; suuria paineita resurssien puutteesta, opettajien työaikaan sidottu kehittämistyöaika mahdollisuus

• Yhteisöllisyys; professio-ajattelu / yhteisöllisyyden kehittyminen, opettajien työajat este

• Työhyvinvointi; työkykyisyys vaihtelee

• Alueyhteistyöosaaminen, kansallinen ja globaaliosaaminen; kansainvälisyystaidoissa kehittämisen varaa

• Työyhteisön kehittäminen ja täydennyskoulutus; verkostoituminen, kehittämistyö työajalla, kouluttautuminen

työyhteisöosaajaksi

Työyhteisöosaamisen tärkeys 2007-2010-2020 http://www.eDelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja

32 Aila Paaso 15.2.2011




Osaava ammatillinen opettaja 2020

Väitöstutkimus ammatillisen opettajan tulevaisuuden

työnkuvasta.

Aila Paaso 25.2.2010

33 Aila Paaso 15.2.2011

Kuvio 1. Tulevaisuuden ammatillista osaamista luova ammatillinen koulutus.

34 Aila Paaso 15.2.2011

Tutkimustehtävä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asiantuntijoiden käsityksiä toisen asteen ammatillisten opettajien osaamisen tulevaisuudesta.

Tutkimuksessa selvitettiin heikkojen signaalien, tulevaisuuskuvien ja tulevaisuuskuvien työskenaarioiden avulla ammatillisten opettajien

osaamisen kehityssuuntia ja opettajien osaamista tukevia ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositukseen perustuvia kehittämistarpeita

ja –toimenpiteitä koulutusorganisaation laadunhallinnassa.

Tutkimusongelmat

1. Millaisia heikkoja signaaleja ja tulevaisuuskuvia voidaan esittää osaavasta opettajasta?

2. Millaiseksi arvioidaan tulevaisuuskuvien todennäköisyys ja toivottavuus?

3. Millaisia ammatillisten opettajien osaamisen kehityssuuntia voidaan esittää?

4. Millaiseksi arvioidaan tulevaisuuskuvien toteutuminen ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan näkökulmasta?

5. Millainen on ammatillisen opettajan tulevaisuuden työnkuva?

6. Millaisen mallin avulla voidaan kuvata opettajien osaamisen kehittämistä koulutusorganisaatiossa?

35 Aila Paaso 15.2.2011

Tulevaisuudentutkimuksen menetelmänä Delfoi

Delfoi-tekniikan avulla saadaan tutkittavan alueen asiantuntijat yhteen pohtimaan käsillä olevaa tutkimusongelmaa

Delfoi –menetelmä on tulevaisuuden kartoittamismenetelmä jossa eri kantoja tulevasta kehityksestä edustavat asiantuntijat

hahmottelevat prosessin kuluessa tulevaisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä.

Delfoi kyselyssä on kolme osaa; issue (ongelma, aihealue), topic (väite, mielipide) ja argument (näkökohta)

Asiantuntijaryhmä eli paneeli

Asiantuntijuuden laatu murroksessa (Linturi), asiantuntijuus ei ole niinkään yksilön kuin yhteisöjen ja verkostojen

ominaisuus. Moniaineksinen paneeli tuottaa riittävästi vaihtoehtoja, vaihtoehtojen perusteluja ja ratkaisumalleja.

Paneeliin kuuluvat silloin asianosaiset eli ekspertit, spesialistit, generalistit ja maallikot. Mahdollistuu verkostot, joukkojen

viisaus ja luovuus

Argumentoinnin anonyymisyys

Panelistin asema ei vaikuta muiden mielipiteisiin. Toisaalta ei myöskään tiedetä minkä puolesta näkökulman

esittäjä todella toimii.

Iteraatio ja palaute

Vastaustieto kierrätetään uudelleen asiantuntijoille ja heitä ohjataan valintojensa perustelemiseen.

He myös voivat yrittää vaikuttaa muiden mielipiteisiin.

Verkosto-Delfoissa

on tavoitteena laaja-alaisen ja monitoimijaisen panelistiverkoston kommunikaatio ja tulevaisuus vaihtoehtojen

tuottaminen ja perusteleminen.

36 Aila Paaso 15.2.2011

Lähestymistapana tulevaisuudentutkimus

Tulevaisuuskyselyjen laadintaVerkosto-Edelfoi opettajien osaamistutkimuksessa

Taustakyselyyn ja nykytila- ja tulevaisuuskyselyihin vastanneita 256 joista naisia 150 ja miehiä 105, yksi ei vastannut

sukupuolikyselyyn.

Vastaajista;

• opettajia 134,

• työelämän edustajia 46,

• koulutusorganisaation johtoa 21,

• opiskelijoita 20,

• asiantuntijoita ja tutkijoita 17

• koulutusorganisaation henkilöstöä 11

• opettajankouluttajia 5

Vastaajien edustus ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyöverkostoissa:

• Aktiivisin toiminta työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen verkostoissa, tutkinnon

kehittämistyöryhmissä, näyttötutkintojen toimintaverkostoissa.

• Vastanneista opettajista 24 % ei toimi missään koulutuksen ja työelämän yhteistyöverkostossa.

Vastaajien edustus opiskelijan oppimista ja elämänhallintaa tukevissa moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa:

• Aktiivisin toiminta pedagogisen kehittämisen, opiskelijahuollon ja erityisopetuksen verkostoissa.

• Opettajista 59 % ei toimi missään opiskelijan oppimista ja elämänhallintaa tukevassa verkostossa.

37 Aila Paaso 15.2.2011

Kuvio 21. Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva.38 Aila Paaso 15.2.2011

Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva

Yksintekijästä - työyhteisölliseksi osaajaksi

Työyhteisöllisen osaajan identiteetti muotoutuu opettajan ja työyhteisön vuorovaikutuksessa. Kollegiaalisuus, työyhteisöllinen

osaaminen ja vastuullinen työntekijyys haastavat perinteisen opettajan professionaalisen autonomian. Työyhteisöllisen osaajan

identiteetissä yhdistyvät yksittäisen opettajan ja pedagogisen asiantuntijayhteisön opiskelijoiden oppimista tukevat elementit.

Työyhteisöosaajan tehtävää voidaan kuvata aineistolähtöisesti tutkimuksen työyhteisöosaamisen toivottavan tulevaisuuden

tulosten perusteella seuraavasti:

- opettajat ovat mukana suunnittelemassa koulutusorganisaation toimintaa ja sitoutuvat synergiaa tuottavaan, palkitsevaan ja

joustavaan työelämälähtöiseen oppilaitoksen toimintakulttuuriin

- opettajat ymmärtävät kokonaisvaltaisen oppilaitoksen toimintajärjestelmän merkityksen ja toimivat joustavasti,

tarkoituksenmukaisten, opiskelijoiden oppimista tukevien prosessien mukaisesti

- opettajat ymmärtävät koulutusorganisaation talouden hallinnan merkityksen, sitoutuvat tavoitteisiin ja heillä on valtaa hoitaa ja

vastata talousasioista omalla vastuualueellaan

- moniasiantuntijuuteen perustuva opettajuus on toteutunut ja opettajat ovat yhteistyökykyisiä, kommunikaatiotaitoisia ja

tiimityökykyisiä

- opettajien henkinen hyvinvointi on tasapainossa ja työkykyä ylläpitävää toimintaa ja kuntouttavia palveluja on saatavilla

- opettajilla on mahdollisuus kehittää toimintaa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti

- opettajien työaikaan on sidottu kehittämistyötä

- opettajat osallistuvat työyhteisöosaamiseen liittyvään koulutukseen ja kehittämiseen

- opettajat arvostavat omaa ja kollegansa työtä ja

- opettamista ja oppimista tukevien resurssien suhteen vallitsee tasapaino vaatimusten, odotusten ja toteutuman kesken.

39 Aila Paaso 15.2.2011


Työssäoppimisen ohjaajasta koulutuksen ja työelämän verkosto-osaajaksi

Koulutuksen ja työelämän verkosto-osaajan työidentiteetti muotoutuu opettajan ja työelämänedustajien vuorovaikutuksessa koulutuksen

ja työelämän verkostoissa ja rajapinnoilla. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, ettei koulutusjärjestelmä ole kyennyt

vastaamaan sille asetettuihin haasteisiin työelämän osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnista ja yrityselämän tarpeisiin suunnitellusta

koulutuksesta. Tulokset osoittivat myös, että peräti neljäsosa ammatillisista opettajista ei toimi missään koulutuksen ja työelämän

verkostoissa. Tämä on huolestuttavaa ammatillisten opettajien osaamisen ajantasaistamisen ja tulevaisuuteen näkemisen kannalta.

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Tuotanto-, palveluja toimintatavat elävät, ja aidoissa työelämän oppimisympäristöissä toimiminen

on keskeistä ammattikäytäntöjen oppimisen ja ammattipedagogiikan näkökulmista

Koulutuksen ja työelämän verkosto-osaajan työnkuva muotoutuu aineistolähtöisesti koulutuksen ja työelämän yhteistyöosaamisen

toivottavan tulevaisuuden mukaan seuraavaksi:

- opettajilla on aitoa työelämätuntemusta ja työelämälähtöisen osaamisen ennakointivalmiuksia

- opettajien ohjausrooli opiskelijoiden työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisessä, aikuisopiskelijoiden yksilöllisten

oppimispolkujen henkilökohtaistamisessa ja työpaikkaohjaajien ohjaamisessa on vahva

- opettajat toimivat saumattomassa yhteistyössä työelämän verkostojen ja työpaikkaohjaajien kanssa

- opettajien ja työpaikkaohjaajien vaihdot, tet-jaksot, ammatinopetus työpaikoilla, kansainvälinen yhteistyö ja taitajakisat lisäävät

yhteistyötä koulutusorganisaatioiden ja työpaikkojen välillä

- opettajat vastaavat työelämän tarpeisiin, suunnittelevat ja toteuttavat yrityskohtaista, alakohtaista koulutusta ja yhteisiä projekteja

työelämän kanssa.

40 Aila Paaso 15.2.2011


Didaktisesta osaajasta opiskelijan kohtaajaksi ja kuuntelijaksi

Opiskelijan kohtaajan ja kuuntelijan työnkuvan mukainen opettajan työidentiteetti vaatii opettajalta toisenlaista osaamista ja

vuorovaikutusta kuin perinteinen ammatillisen opettajan identiteetti. Ammatillisen opettajan osaamiseen liittyy kasvatuksellisuus

sekä yleisellä että ammattiin kasvattamisen tasolla. Opiskelijan kohtaajan ja kuuntelijan identiteettiin liittyy aina opiskelijan

osallisuuden lisääminen ja dialoginen kohtaaminen opiskelijan kanssa. Aineiston perusteella voidaan todeta, että opettajat

tiedostavat pedagogisen osaamisen kehittämisen sekä perus- ja täydennyskoulutuksen tarpeen ja merkityksen hyvin vaihtelevasti.

Uhkatekijänä nähtiin myös opettajien ajan käyttäminen kasvattamiseen ammatinopetuksen sijasta. Kuvaavaa on, että tulosten

mukaan opettajista peräti 56 prosenttia ilmoitti, ettei toimi missään opiskelijoiden oppimista ja elämänhallintaa tukevissa

verkostoissa. Tulos kertoo ammatillisen koulutuksen ja ammattipedagogiikan suurista haasteista opiskelijoiden ammatinoppimisen

edistämisessä ja yksilöllisyyden huomioimisessa.

Opiskelijan kohtaajan ja kuuntelijan työnkuva muotoutuu aineistolähtöisesti pedagogisen osaamisen toivottavan tulevaisuuden

mukaan seuraavaksi:

- opettajat ottavat huomioon monimuotoiset, erilaisten opiskelijoiden tarpeet

- opettajat tukevat oppijoita yksilöllisten oppimissuunnitelmien avulla

- opettajat hallitsevat pedagogisen oppimista tukevan ohjauksen erilaisissa oppimisympäristöissä

- opettajat luovat toiminnallaan turvallisen oppimisympäristön

- opettajat tukevat opiskelijaa yksilönä ryhmässä

- opettajat käyttävät oppimista edistäviä opetusmenetelmiä joustavasti erilaiset oppijat huomioiden

- opettajat ovat siirtyneet opettamisen suunnittelusta oppimisen mahdollistavaan suunnitteluun

- opettajat kehittävät pedagogista osaamistaan

- opettajat toimivat autenttisissa tilanteissa ja

- opettajat toimivat erilaisissa oppimisympäristöissä.

41 Aila Paaso 15.2.2011


Oman työn taitajasta oppimisprosessin tukijaksi ja ohjaajaksi

Oppimisprosessin tukijan ja ohjaajan työidentiteetti muotoutuu opettajan ja opiskelijan vuorovaikutuksessa, jossa huomioidaan opiskelijan

tarpeet ja odotukset. Kehityssuunta viittaa opettajien professionaalisen autonomian murrokseen. Ammatillisen opettajan opettajakeskeinen

ajattelu ja toiminta sekä etäisyys työelämästä on väistymässä oleva kehityssuunta.

Tulokset viittaavat siihen, että koulutusorganisaatioissa ei ole otettu riittävästi huomioon oppimiskäsitysten ja opetuskulttuurin muutosten

vaatimuksia. Ammatillisen opettajan työn kuvan perustehtävää ei myöskään ole selkiytetty riittävästi, eikä tehtävään liittyvää ydinosaamista ole

määritelty. Työn vaativuuden arvioinnin yhteydessä tehdyt tehtävän kuvaukset perustuvat opettajan professionaaliseen autonomiaan ja valtaan,

eivätkä vastaa opettajan työn nykyisiä vaatimuksia yhteisöllisen verkosto-osaajan, opiskelijan kuuntelijan ja kohtaajan sekä opiskelijan

oppimisprosessin tukijan osaamisesta. Tutkimustulosten ja työn vaativuuden arvioinnin tehtäväkokonaisuuksien näkökulmasta näyttäisi siltä,

että opettajan ammatin työnkuva ja osaaminen suhteessa opiskelijoihin, työyhteisöön ja erilaisiin oppimisympäristöihin vaatisi syvällisempää

dialogia ja selkiyttämistä. Näin voitaisiin myös vastata tutkimuksessa esiin nousseeseen haasteeseen opettajan työn palkitsevuudesta.

Oppimisprosessin tukijan ja ohjaajan työnkuva muotoutuu tutkimuksessa aineistolähtöisesti opettaja oman työnsä taitajana -osaamisen

toivottavan tulevaisuuden mukaan seuraavaksi:

- opettajat ovat innostuneita opiskelijoiden oppimisen ohjaajia

- opettajilla on kulttuurien tuntemusta

- opettajat osaavat hyödyntää teknologiaa monipuolisesti

- opettajat tekevät kansainvälistä alojen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä

- opettajat osallistuvat opettajavaihtoon

- opettajat osallistuvat kansainvälisiin projekteihin

- opettajat päivittävät osaamistaan ja osallistuvat täydennys- ja jatkokoulutuksiin

- opettajat osallistuvat ammatilliseen lisäkoulutukseen

- opettajat tiedostavat itsensä kehittämismahdollisuudet

- opettajat hyödyntävät mentoroinnin mahdollisuuksia opettajille

- opettajat ovat uusia ajatuksia ja kulttuureja edustavia osaajia

- opettajat ovat verkostoituneita osaajia ja

- opettajat ovat monialaisia osaajia.

42 Aila Paaso 15.2.2011


Ammattialan osaajasta vastuulliseksi alansa kehittäjäksi

Ammattialan vastuullisen kehittäjän työidentiteetin jatkuva rakentaminen on välttämätöntä, koska ammatillinen taitotieto kehittyy ja

muuntuu koko ajan. Yksittäisten toimialojen osaamistarpeet laajenevat verkostojen ja verkostoissa toimijoiden osaamistarpeiksi.

Ammatillisen opettajan ammattiopetuksen vastuusta osa on siirtynyt työpaikoille työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen myötä.

Kehittämissuunnitelmassa 2007–2012 esitetään vaatimus perustutkintojen työelämälähtöisyyden edelleen kehittämisestä.

Tutkimustulokset viittaavat ammatillisen opettajan ammatti-identiteetin ja ammattialojen kehityksen murrokseen. Opettajan ammattialan

vastuullisen kehittäjän työidentiteetti muodostuu opettajan ja kouluyhteisön, työpaikkojen ja alan alueellisten ja kansainvälisten verkostojen

vuorovaikutuksessa.

Ammattialan vastuullisen kehittäjän työnkuva, aineistolähtöisesti, ammatillisen osaamisen toivottavan tulevaisuuden mukaan:

- opettajalla on käytännön työkokemusta ja he hallitsevat opetettavan asia käytännössä

- opettajalla on vahva alan ammattitaito

- opettaja tekee vuoroin työtä oppilaitoksessa ja vuoroin työelämässä

- opettajat osallistuvat säännöllisin väliajoin työelämäjaksoille

- opettajat tekevät työelämälähtöisiä projekteja työelämän kanssa yhteistyössä

- opettajat osallistuvat kansainvälisiin vaihtoihin

- opettajilla on teknologiaosaamista

- opettajilla on yrittäjyysosaamista

- opettajat ovat asiakaspalveluhenkisiä

- opettajat osallistuvat ammatillisten aineiden lyhyt- ja pitkäkestoisiin täydennys- ja jatkokoulutuksiin

- opettajat osallistuvat alan kehittämishankkeisiin, 208

- opettajat osallistuvat uuden teknologian toteuttamishankkeisiin sekä

- opettajat osallistuvat Skills-toimintaan

43 Aila Paaso 15.2.2011

Ammatillisten opettajien tulevaisuuden osaamisen ja asiantuntijuuden

kehittäminen ja täydennyskoulutus koulutusorganisaatiossa.44 Aila Paaso 15.2.2011

Ammatillisten opettajien osaamisen ennakointi, osaamisen määrittäminen, osaamisen

arviointi, osaamisen kehittäminen, täydennyskoulutus, seuranta ja arviointi

Ammatillisten opettajien osaamisen ennakointi, osaamisen määrittely ja arviointi

Ammatillisen opettajan osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus

45 Aila Paaso 15.2.2011

18.11.2009 Tiina Räisänen

Prosessin omistaja Annukka

Lankila

OSAAMISALUEET

• Kaikille yhteiset

osaamiset

- ORGANISAATIO-

osaaminen

- Elinikäisen

oppimisen taidot

• Osaamiset, joita

täsmennetään

-

-

-

-

- Erityisosaaminen

Ennakointityö

• Työ- ja elinkeinoelämä

• Alakohtaisuus

• Osaamiset

LINJAUKSET

KEHITETTÄVISTÄ

OSAAMISISTA JA

TAVOITE-

OSAAMISET

• TTS-toiminnan

painopisteet

• Johdon linjaukset

• Palaute- ja

seuranta-

järjestelmistä

saatavat tiedot

ORGANISAATIO

• Henkilöstöstrategia

• Toimialakohtaiset strategiat

• TTS ja toimialojen

käyttösuunnitelmat

OSAAMISEN

ARVIOINTI

KEHITYSKESKUS-

TELUISSA

• Itsearviointi

• Esimiehen arviointi

• (vertaisarviointi)

• Yhteisen

näkemyksen

luominen

• Kehitystarpeiden

esillenosto ja

alustavat kehittämis-

suunnitelmat

Linkki

kehityskeskusteluun

KEHITTÄMIS-

SUUNNITELMAT JA

KEHITTÄMINEN

• Koulutus

- Täydennyskoulutus

- Tutkintatavoit-teinen

koulutus

- Pätevöittävä

koulutus

• Työssä oppiminen

(Perehdyttäminen,

oma kuvaus)

OSAAMISEN

JOHTAMISEN JA

KEHITTÄMISEN

ARVIOINTI

• Palautelomakkeet

(reaktioiden arviointi)

• Toiminnan ja sen

muuttumisen arviointi

• Tulosten ja

vaikutusten arviointi

• Tilastotiedot

ERILAISIA

KEHITTÄMISEN JA

KOULUTUKSEN

VAIHTOEHTOJAYHTEENVEDOT

SEURAAVALLE

KIERROKSELLE

OSAAMISEN

TAVOITE-

PROFIILIT

OSAAMISEN

ARVIOINNIN

KRITEERIT

OSEKK-strategia

46

47 Aila Paaso 15.2.2011

Osaamisen kehittäminen koulutusorganisaatiossa

Osaaminen esiin ja käyttöön – Osaamisen johtaminen Oulun seudunkoulutuskuntayhtymässä (OSEKK)

• Osaamisen kehittäminen (OK-hanke)

• OK-hanke perustuu kuntayhtymän henkilöstöstrategiaan ja on osa sen jalkautusta. Henkilöstöstrategian

työkaariajattelun mukaan jokaisella OSEKK-laisella on mahdollisuus ja velvollisuus hallita kehittymistään ja

ammattitaitoaan läpi työuransa yhteistyössä työnantajan kanssa.

• Osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan organisaation ja sen henkilöstön osaamisen arviointia ja

kehittämistä toimintastrategian toteuttamiseksi. Päämääränä on palvelujen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja

laadun parantaminen. Tavoitteena on luoda yhteinen polku yhtymän tavoitteille sekä työntekijän

kehittymistavoitteille ja urasuunnittelulle.

• Hankkeesta lisätietoja antavat henkilöstöjohtaja Annukka Lankila [email protected]

puh. 010 27 22650 ja hr-asiantuntija Tiina Räisänen [email protected] puh. 010 27 23510

http://www.osekk.fi/file.php?2115



48 Aila Paaso 15.2.2011

Osaamisen kehittäminen koulutusorganisaatiossa

Osaaminen esiin ja käyttöön – Osaamisen johtaminen Oulun seudun

koulutuskuntayhtymässä (OSEKK)

OSEKK:n osaamisen kehittämisen aineiston runko kehitettiin syksyn 2009 aikana työryhmässä

ohjaajana Heljä Hätönen Educa-Instituutti Oy:stä,

Lankila Annukka, henkilöstöjohtaja (pj)

• Alaruikka Sauli, suunnittelija OSAO

• Heikkinen Anne, henkilöstösihteeri KYP

• Järvinen Sari, suunnittelija OAMK

• Karttunen Raili, suunnittelija KYP

• Kimari Risto, vararehtori OAMK

• Männistö Irmeli, yksikönjohtaja OSAO

• Ojala Aini, osastonjohtaja OAMK

• Paaso Aila, koulutuspäällikkö OAMK

• Räisänen Tiina, HR -asiantuntija


Opetushenkilöstön koko työuranaikainen osaamisen kehittäminen

Nissilä & Paaso 2010

50

Osaava Verme, Ammatillinen mentorihyrrä