ELÄMÄ LAPSELLE -KONSERTISSALAATUKATTAUSELÄMÄ LAPSELLE -KONSERTISSALAATUKATTAUS

Diandra käviklinikalla

Joni pelaa henkensä edestä

Tukiyhdistysvauhdittaa uuttalastensairaalaa

JulisteessaPMMP

Lastentautientutkimussäätiö50-vuotias

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI • NUMERO 3/12 • 16. VUOSIKERTA WWW.KUMMIT.FI

Kummitverkossa:kummit.fielamalapselle.fiLahjoita!

2 www.kummit.fi I Sisältö

12 – 17Espoolainen Joni Kiveläsairastaa kystistä fibroosia.Sairauden taustalla olevageenivirhe estää solukalvojenkloridikanavan toimintaa jaaiheuttaa solukalvojen läpitapahtuvan suolankuljetuksenhäiriintymisen. Joni sai CF-diagnoosin vasta viisi-vuotiaana. Sitä ennen vainarvailtiin. Runsas liikunta onCF-potilaalle oleellinen hoito-muoto. Onneksi kymmenvuotiasJoni pitää liikunnasta. Hänmuun muassa pelaa jalkapalloaFC Hongassa. Jonin selviytymis-tarinaan voit perehtyätarkemmin tässä lehdessä.

28 – 29

56 – 57

28 – 29

TÄSSÄ LEHDESSÄ

40 – 41

8 – 10

19 – 21

Ruotsalainen euroviisuvoittaja Loreen olitällä kertaa ulkomaisena tähtiesiintyjänäLastenklinikoiden Kummien vuotuisessaElämä Lapselle -konsertissa. Kotimainen kattauskin oli huippuluokkaa. Kymmen-sivuisen juttupaketin konsertista löydät sivulta 46 alkaen.Kannen kuva: Tomi Palsa

Henkilöt:

Kumppanit:

19 Tukiyhdistys perustettiin’Uusi lastensairaala 2017’ panee toimeksi

28 PäivätyökeräysKartanon koulu kerää Kummeille pottia

30 Syystapahtuma JumbossaAskartelua, taikaa ja iloisia ilmeitä

38 Diandra kävi klinikallaIdols-voittaja ilahdutti

42 Golfi a HirsalassaHieno potti lastenkirurgialle

48 Elämä LapselleKahdeksan sivua konsertista

56 Teemu klinikallaPerinteinen elokuun keikka

11 Tallink SiljaVarustamo lahjoittaalastenkirurgiaan

18 VAASAN OyHopLopitkin korvapuusti-kauppiaina

27 Kimmo LehtonenMestarikeilaajan syntymäpäivälahja-vinkki

32 Neste Oil ja BluesEspoossa maalataan yhä Kummien pottiin

40 Brad de Veluwe ja kumppanit

Hevosetkin hyväntekijöinä

57 AurinkomatkatApua arvonnoilla ja askelilla

Palstat: 3 Tässä lehdessä

Se on tämä sivu!

5 Pääkirjoitus: Anne KnasterToiminnanjohtajan puheenvuoro

7 Miten osallistua Kummien toimintaan?

Yhdistyksen esittely pähkinänkuoressa

20 Pieni hetkiAukeaman tunnelmapala klinikalta

37 Hanna-kummin viisaat valinnat

Hanna Partasen reseptivinkit

59 KummivieraskynäAnna-Liisa Tilus

60 På svenskaArtikkeleita toisella kotimaisella

64 ToivelistatMitä klinikoilla tarvitaan?

65 RojaltituotteetNäistä tuotteista tuloja Kummeille

66 TapahtumaopasPikaesittelyssä tulevat tapahtumat

66 YhteystiedotHenkilöt, sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot

Tapahtumat: 8 Tor Bergman

Lastentautien tutkimussäätiö50 vuotta

12 Joni KiveläCF-potilas pelaa itselleen jatkoaikaa

20 Anne BernerUuden tukiyhdistyksen puheenjohtaja

24 SignmarkMonta rautaa tulessa

46 Anna PuuÄidin ja artistin roolissa

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:N LEHTI • NUMERO 3/12 • 16. VUOSIKERTA • WWW.KUMMIT.FI

Sisältö I www.kummit.fi 3

Ravaamalla rahaaKolme hevosta ravaa Kummeille rahaa Brad de Veluwen johdolla.

Päivän työlläpaljon hyvääKummit on Kartanon koulun kohde.

Teemu Selänne klinikallaVarma kesän lopun merkki.

Lastentautientutkimussäätiö50 vuottaPuheenjohtajaTor Bergmanhaastattelussa.

UudellelastensairaalalletukiyhdistysVauhtia vaikuttajiltaAnne Bernerinjohdolla.

Päätoimittajalta I www.kummit.fi 5

Anne Knastertoiminnanjohtaja

anne.knaster@kummit.fi

Valtakunnallisenatoimijana Kummit

on mukana uuden lasten-sairaalan talkoissa

aktiivisesti, unohtamattakuitenkaan muita

sairaanhoitopiirejä jayliopistollisia lasten-

klinikoita. Lastenklinikoiden saaman tuen lisäksi

Kummien lahjoituksia ohjataan myös Lasten-

tautien tutkimussäätiölle.

Juhlavuotta odotellessaUUsi LastensairaaLa 2017 -tukiyhdistys perustettiin vauhdittamaan tärkeää asiaa: tar-vitsemme uuden sairaalan sodan jälkeen raken-netun tilalle. Helsingin Lastenklinikan nykyi-set, 1940-luvulta peräisin olevat tilat eivät vas-taa enää tämän päivän tarpeita. Lastenklinikan pienille potilaille, henkilökunnalle ja lasten van-hemmille nykyisen sairaalarakennuksen ongel-mat näkyvät kouriintuntuvasti. HUs:n joulu-kuussa 2011 valmistunut selvitys osoittaa, että uuden sairaalan tarve on akuutti. tukiyhdistyk-sen puheenjohtaja Anne Berner kertoo tässä lehdessä (s. 20 – 21) lisää tukiyhdistyksen tar-peellisuudesta ja siitä, että kyseessä on aidosti kansallinen hanke, sillä Lastenklinikan poti-laista 30 prosenttia on muualta kuin pääkau-punkiseudulta.

Valtakunnallisena toimijana Kummit on mukana uuden lastensairaalan talkoissa aktiivi-sesti, unohtamatta kuitenkaan muita sairaanhoi-topiirejä ja yliopistollisia lastenklinikoita. Las-tenklinikoiden saaman tuen lisäksi Kummien lahjoituksia ohjataan myös Lastentautien tutki-mussäätiölle. säätiöllä on tänä vuonna 50-vuo-tisjuhlavuosi, ja voimme olla ylpeitä siitä, että tukemme on auttanut lukuisia tutkijoita ja vuo-sittaiset lahjoitukset ovat säätiölle erittäin mer-kityksellisiä. Lts:n hallituksen puheenjohtaja Tor Bergman valottaa tässä lehdessä (s. 8 – 10) säätiön toimintaa ja kertoo tutkimuksista, joi-den avulla on voitu edetä lastentautien hoidossa. Lapsen sairastuessa krooniseen sairauteen kye-tään sen ansiosta paremmin hänen elämänlaa-tunsa parantamiseen.

tapahtumilla on suuri merkitys varainhankin-nassamme. Perinteinen Hirsalan Golf -turnaus aloitti syyskauden tapahtumat. Huippusuosittu tapahtuma keräsi yhteen kummeja aina presi-

dentti Martti Ahtisaarta myöten. suosiosta ker-too sekin, etteivät kaikki halukkaat joukkueet valitettavasti mahtuneet mukaan. Kuvakavalka-distamme (s. 42 – 45) voi havaita mukana olleen niin jääkiekkoilijoita kuin artistejakin. Golfta-pahtumien jälkeen vuoden suurin tapahtuma on tietysti ”elli”. Vuodesta 1995 lähtien jär-jestetty elämä Lapselle -konsertti on jo käsite sinänsä. tällä kertaa Hartwall areena oli lop-puunmyyty ja tunnelma sen mukainen, kun euroviisu-voittaja Loreen aloitti kappaleellaan Euphoria. Mukana oli jälleen suuri määrä suo-men huippuartisteja ”ruokapalkalla”. Konsert-timme onkin upea esimerkki talkoohengestä, sillä konserttipäivänä Hartwall areenalla oli liki 70 vapaa-ehtoista auttamassa niin lahjoi-tuspuhelimissa kuin myyntipöytienkin ääressä. Kummit välittävät kiitoksensa kaikille mukana olleille. ”ellistä” on muhkea paketti tässä leh-dessä (s. 46 – 55).

Uusia kummejakin on tullut mukaan pitkin vuotta. Hiukan erilainen on uusin kummimme, ylivoimainen suomen Derby 2012 -voittaja, huippuravuri Brad De Veluwe, joka on Kum-mit-tallin jäsen. Bradin voitoista ohjataan tänä vuonna 10 000 euroa ja ensi vuonna kolme pro-senttia lasten elinsiirtoihin sekä lasten suolis-tosairauksien hoitoon. Olemme erittäin iloisia myös tästä yhteistyöstä ja ehkäpä näemme ensi vuonna Kummit-ravitapahtumankin.

Juhlavuotemme käynnistyy Joulu Mielelle -kon-sertista, joka taltioidaan 21.11.2012 Helsingin Musiikkitalossa. tähän konserttiin tulemme myös myymään lippuja, joten kannattaa vie-railla sivuillamme sekä seurata ilmoittelua. Käy samalla myös nettikaupassamme tutustumassa Kummien tuotteisiin! Ostamalla autat pieniä ja suurempia lapsipotilaita.

O s a l l i s t u m a l l a a u t a t1. Soita keräysnumeroon 0600-1-6000 - Keräysnumero toimii ympäri vuoden. Puhelu maksaa 15,23 € + pvm.

2. Tee tekstarilahjoitus - Lähetä viesti KUMMIT numeroon 16155. Tekstiviestin hinta on 10 €.

3. Liity KuukausiKummiksi - Tee suoraveloitussopimus Kummien kanssa osoitteessa kummit.fi

4. Lahjoita verkossa - tee haluamasi suuruinen lahjoitus: www.kummit.fi

5. Tilaa Kummit-lehti - 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Kummit-lehden voi tilata numerosta (09) 8867 5200 sekä verkossa: www.kummit.fi6. Osallistu Kummien tapahtumiin - Tietoja Kummit ry:n tulevista tapahtumista

löydät tästä lehdestä sivulta 66 sekä kummit.fi-osoitteesta

PÄÄTOIMITTAJALTA

Lastenklinikoiden Kummit ry- yhdessä teemme ihmeitä.

Yhteistyö Kummien kanssa on mainemahdollisuus yritykselle

Miten osallistuaKummien

toimintaan?

KummiKaveriksi

KummiKaverit ovat säännöllisesti Kum-meille lahjoittavia tukijoita, joille lähetetään4 kertaa vuodessa Kummipostitus. Lähetyssisältää tilisiirtolomakkeen vapaaehtoistalahjoitusta varten.

Lahjoitukset

Lahjoituksia voi tehdä kätevästi niinverkossa kummit.fi kuin puhelimitse0600 1 6000 (15,23 € + pvm). Lahjoi-tusten avulla parannetaan monen vastaalkutaipaleelle ehtineen elämänmahdollisuuksia.

Finnair Plus -lentopisteet

Pisteiden avulla lennätetään pikkupotilaitaperheineen hoitojaksoihin ja virkistys-tapahtumiin. Pistelahjoitukset:www.kummit.fi

KuukausiKummiksi

KuukausiKummit ovat suoraveloitus-sopimuksen tehneitä hyväntekijöitä, jotkalahjoittavat kuukausittain rahaalapsipotilaiden auttamiseen.

Vapaaehtoiseksi

Vapaaehtoisia tarvitaan erityisestiKummien järjestämissä tapahtumissa -tarjolla on hyvän mielen hanttihommia,kuten lahjoitussoittojen vastaanottamistaja tuotemyyntiä. Jos vapaaehtoistyökiinnostaa, niin ota yhteyttä Kummientoimistoon kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Tapahtumasponsorointi

Tapahtumien osalta yhteistyö Kummienkanssa tarjoaa laaja-alaiset mahdollisuu-det. Valmiita pakettivaihtoehtoja löytyyaina Elämä Lapselle -konsertista KummitGolf -yritystapahtumiin. Mahdollisuudeterikseen räätälöityyn projektiin ovat niinikään olemassa.

Rojaltiyhteistyö

Tietystä tuotteesta tai palvelusta hyvän-tekeväisyyteen välitettävään osuuteenperustuvat rojaltisopimukset ovat Kum-meille todella tärkeitä. Yrityksen kannaltarojaltisopimusten avulla voidaan mukavoit-taa myyntiä ja mielikuvia tehokkaasti.

Lahjoitukset

Yritysten tekemillä yksittäislahjoituksillaon suuri merkitys esimerkiksi Kummienkonserttikeräyksiin. Yrityslahjoitustensesonkiaikaa on joulu, mutta lahjoittaminenkannattaa ja tulee todella tarpeeseen myösmuina vuodenaikoina. Yli 1000 €:nlahjoituksella saa tervehdyksenKummien televisiokonserttiin.

Lisätietoja: www.kummit.fi, www.facebook.com/lastenklinikoidenkummit tai Kummien toimisto (09) 682 4520

Kummit on 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa, kehitys- jatutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana. Viime vuosina yhdistys on osallistunut merkittävin panoksintaisteluun lasten ja nuorten mielenterveysongelmia vastaan. Koko toimiaikanaan Lastenklinikoiden Kummit ry on tehnytlahjoituksia yli 25 miljoonan euron edestä.

Tallink Silja -bonuspisteet

Club One -kanta-asiakkailla on mahdol-lisuus lahjoittaa kertyneitä bonuspisteitäpikkupotilaiden hyväksi. Lisätiedot jalahjoitukset: tallinksilja.com

8 www.kummit.fi I Juhlavuosi

arKKiatri arVO YLPön 60-vuotispäivän kunniaksi perustettiin vuonna 1947 Lastentau-tien tutkimusrahaston Kannatusyhdistys. se sää-tiöitiin vuonna 1962, ja nimeksi tuli Lastentau-tien tutkimussäätiö.

– nähtiin, että lastentautien tutkimus on meillä alkeellisessa vaiheessa, ja sitä haluttiin lähteä kehittämään, tor Bergman toteaa.

– ei tietenkään ole pelkästään Lastentautien tutkimussäätiön toiminnan ansiota, mutta osa-ansio varmasti, että kun vielä 1940-luvulla yhdek-sän prosenttia suomalaislapsista kuoli ennen kol-matta ikävuottaan, niin nyt lapsikuolleisuutemme lasketaan promilleissa. Olemme siinä ”lajissa” maailman kärkimaita.

Hallmanilla valtava merkitys

Lastentautien tutkimussäätiön varallisuus on saatu lahjoituksina yksityishenkilöiltä ja yhteisöiltä sekä keräysten kautta. säätiön kantava voima oli yli nel-jän vuosikymmenen ajan professori Niilo Hallman (1916 – 2011). Valmistuttuaan lastentautien erikoislää-käriksi v. 1948 hän toimi tutkijana Harvardin yliopis-

Lastentautien tutkimussäätiö onjo 50 vuoden ajan myöntänytapurahoja lastentautien tutkijoille.

– Vuodesta 1996 alkaenLastenklinikoiden Kummiton ollut merkittävässäroolissa varojen keräämisessäsäätiöllemme, kiitteleehallituksen puheenjohtaja,vuorineuvos Tor Bergman.

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Vapaaehtoistyötätarvitaan varmastijatkossakin

Lastentautien tutkimussäätiöllä juhlavuosi

– Koko tutkimustoiminta on Lastentautien tutkimus-säätiön olemassaoloaikana levinnyt Helsingin Lasten-klinikasta Suomen kaikkiin yliopistosairaaloihin, säätiön hallituksen puheenjohtaja Tor Bergman sanoo.

JUHLAVUOSI

Juhlavuosi I www.kummit.fi 9

ton lastenklinikalla Bostonissa, missä loi oman tutkimustyönsä rinnalla tärkeitä kansainvälisiä yhteyksiä. näillä yhteyksillä oli keskeinen mer-kitys lastentautien tutkimuksen kehittymiseen sodanjälkeisessä suomessa. niilo Hallman toimi lastentautiopin professorina ja Lastenklinikan ylilääkärinä 26 vuoden ajan, mutta sen jälkeen-kin hän jatkoi aktiivista työtä lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä suomessa että maailmanlaajuisesti Kansainvälisen Lastenlääkä-riyhdistyksen (iPa) johtotehtävissä.

– Hallman teki säätiölle myös merkittäviä, hen-kilökohtaisia lahjoituksia, Bergman tietää.

Kummit jo pitkään isona apuna

Lastentautien tutkimussäätiön jakamilla apura-hoilla on usein ollut suuri merkitys.

– Vaikka ne eivät sinänsä suuruudeltaan ole olleet hirmuisia, ne ovat yleensä asettuneet tutkijan sellai-seen uravaiheeseen, että niillä on ollut hyvinkin tär-keä rooli. esimerkiksi väitöskirjan rahallinen tuke-minen voi olla erittäin keskeinen tekijä avaamaan jonkun yksilön tutkijan uraa, tor Bergman selvittää.

– toisaalta meillä on pitkään ollut erilaisia rahas-toja, joiden avulla on tutkittu suomalaista, lapsiin liittyvää tautiperintöä ja sen erityispiirteitä. Koko tut-kimustoiminta on säätiön olemassaoloaikana levin-nyt Helsingin Lastenklinikasta ympäri suomen, kaik-kiin yliopistosairaaloihin.

säätiön varallisuus on vuosikymmenten saatossa mukavasti karttunut.

– Meillä on käytettävissä noin 30 miljoonan euron suuruinen varallisuusmassa, joka pääosin on sijoitettu erilaisiin arvopapereihin elämään omaa elämäänsä, Bergman kertoo.

– Lastenklinikoiden Kummien toiminta hyvä-maineisena yhdistyksenä on ollut merkittävässä roo-lissa varojen keräämisessä jo vuodesta 1996 lähtien. Muun muassa vuosina 2007 – 2011 Kummit lahjoitti Lastentautien tutkimussäätiölle noin kaksi miljoo-naa euroa. toinen merkittävä tukijalka on ollut suo-men Kansanterveysyhdistys, missä olemme yksi nel-jästä osakkaasta.

Lastentautien tutkimussäätiö julistaa kerran vuo-dessa haettavaksi apurahoja. esimerkiksi tänä vuonna apurahaa haettiin yhteensä noin 4,6 miljoonan euron edestä. apurahoja jaettiin noin kolmasosa siitä.

– se on normaalistikin ollut myönnettyjen apura-hojen suuruusluokka, ja siitä puolestaan noin kolmas-osa on Kummien kautta saatua rahaa, Bergman toteaa.

– Kummeilta saadut rahat kohdistetaan määrättyi-hin tutkimushankkeisiin, ja ne jakautuvat tasaisen laa-jasti erilaisille erikoisaloille.

Tutkimusprofessuuri lahjoituksena

Yliopisto- ja sairaanhoitokentässä on tapahtumassa valtavasti suuria muutoksia. Muun muassa tutkijan virkoja ja professuureja vähennetään rajusti.

– sen vuoksi teimme viime syksynä päätöksen lah-joittaa viisivuotinen päätoiminen tutkimusprofessuuri, joka nimettiin niilo Hallman -professuuriksi, puheen-johtaja Bergman kertoo.

– se on iso panostus, ja myös siihen tullaan käyt-tämään Lastenklinikoiden Kummeilta saatuja rahoja. Professuuri tullaan sijoittamaan johonkin suomen yliopistosairaalaan. Päätösprosessi on vielä kesken.

– On selvää, että ulkopuolisten tahojen on jatkos-sakin tuettava tutkijoiden toimintaa. sitä ei pystytä ns. normaalien virkojen puitteissa ylläpitämään, Bergman painottaa.

– Jo niilo Hallman aikanaan korosti, että meillä pitää olla sellaisia tutkijoita ja lääkäreitä, jotka osaa-vat tehdä myös kliinistä työtä, ei pelkästään tutkimuk-sia. Pitää tavata potilaitakin. se on tutkimustoimin-nan lähtökohta.

Vahva jako-osaaminen

Kun Lastentautien tutkimussäätiö 50 vuotta sitten perustettiin, oli tärkeää saada suomalainen lastentau-tien tutkimus liikkeelle. säätiöllä oli siinä vaiheessa merkittävä rooli.

– On helppo ennustaa, että säätiön rooli jopa koros-tuu jatkossa. sen vuoksi vapaaehtoistyötä tarvitaan, tor Bergman sanoo.

– Kummien ja Lastentautien tutkimussäätiön yhteis-työ on onnistunut hienosti sen myötä, että Kummit osaa puhutella suurta yleisöä ja järjestää suuria mas-satapahtumia rahan keräämiseksi. ei meillä olisi sel-laiseen mitenkään resursseja. Meillä on vain yksi pal-kattu henkilö hoitamassa toimistorutiineja. Mutta toi-saalta meillä on erittäin vahva osaaminen apurahojen jakoprosessissa.

apurahalautakunta paitsi käsittelee hakemukset omalla asiantuntemuksellaan niin myös kerää lausun-not erikoisalueiden dosenteilta ja muilta ulkopuolisilta asiantuntijoilta.

– Kerätty raha tulee näin varmasti kohdistettua jär-keviin tutkimuskohteisiin, Bergman vakuuttaa.

Henkisen pahoinvoinnin tutkimuskatveessa

Yhteiskunta ymmärtää lastentautien tutkimuksen tär-keyden. Lapset ovat kiitollinen rahankeräyksen kohde, johon kaikki suhtautuvat lähtökohtaisesti myöntei-sesti.

– Mutta on ollut suuria vaikeuksia löytää hankkeita, joissa tieteellisesti tutkittaisiin lasten henkistä pahoin-vointia. Meillä ei vielä ole sillä alueella tutkimuskult-tuuria, toisin kuin perinteisten tautien kohdalla, Berg-man harmittelee.

– On myös selvästi nähtävissä, että kun 30 vuotta sit-ten noin kolmasosa rahoituksesta tuli tyypillisesti suo-raan lahjoituksina yrityksiltä, niin nykyään yritysmaa-ilma suhtautuu erittäin kriittisesti kaikenlaisiin hank-keisiin. Mielellämme jakaisimme tulevaisuudessa enemmänkin rahaa, mutta siitä on lähdettävä, että rahaa

Muun muassa lasten hematologian erikoislääkäri, tohtori Jukka Kanerva, on saanut Lastentautien tutkimussäätiöltä apurahaa sekä leukemiatutkimusta että väitöskirjaansa varten. Tässä Kanerva analysoi luuydinnäytettä.

on saatava myös vapaaehtoistoiminnan kautta. sijoi-tustoiminnankaan avulla kun ei tulovirtaa voi merkit-tävästi lisätä.

Juhlavuosi huipentuu Helsingissä

tor Bergman on istunut Lastentautien tutkimussää-tiön hallituksessa kymmenisen vuotta ja nyt runsaan vuoden puheenjohtajana. Hän on eläkkeellä oleva vuo-rineuvos, joka pitkän perinteen mukaisesti edustaa elinkeinoelämää säätiön puheenjohtajistossa. Vara-puheenjohtaja, neurologian professori Helena Pihko edustaa puolestaan lääketieteen tuntemusta. Bergman tuli säätiön hallitukseen toimiessaan Metso Oyj:n toi-mitusjohtajana.

– edeltäjäni Metsossa, Heikki Hakala, oli Lastentau-tien tutkimussäätiön hallituksessa muutaman vuoden ja ehdotti minua tilalleen. On selvää, että tällaisesta tehtävästä ei voi kieltäytyä, Bergman toteaa.

Lastentautien tutkimussäätiön 50-vuotisjuhlavuosi huipentuu perjantaina 26. lokakuuta Finlandia-talolla pidettävään pääjuhlaan. sitä edeltävät Lastenlääkäripäi-vät, joille kaikki suomen lastenlääkärit kokoontuvat. 50-vuotisjuhlassa jaetaan arvo Ylppö -mitali ja palkinto sekä Helena ja niilo Hallman -palkinto (mitali + raha-palkinto), joka on tarkoitettu nuorelle, kansainvälistä

menestystä saavuttaneelle tutkijalle. samalla julkiste-taan myös Lastentautien tutkimussäätiön 50-vuotishis-toriikki sekä vuodelle 2013 myönnetyt apurahat. Juhla-viikkoa suojelee tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Testamenttilahjoitukset muodostavat erittäin tärkeän osan Kummien välittämästä avusta. Ne ovat Kummeille verovapaita ja menevät lyhentämättöminäkohteisiinsa. Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laite-hankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Halutessaan lahjoituksen voi suunnata myös valitunlastenklinikan tietylle osastolle. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien kotisivuilta osoitteesta www.kummit.fi tai puh. (09) 6824 520.

TTestamentti elämälle.estamentti elämälle.

LAHJOITUS

Lahjoitus I www.kummit.fi 11

on vaikeaa verrattuna toimintayksikköön, jossa tehdään vain yhdensorttisia operaa-tioita, Kallio sanoi.

Jopa 300-kertaisia kokoeroja

Pentti Kallio luonnehti lastenkirurgian ole-van eräänlainen osaamissaareke aikuiski-rurgian ja pediatrian välimaastossa.

– aikuiskirurgit sanovat leikkisästi, että se on kuin koko aikuiskirurgian laaja osaa-miskirjo asennettuna pieneen nukkekotiin, jossa leikitään kirurgia.

Yllättävän iso haaste lastenkirurgiassa on kuitenkin myös potilaiden koko, joka vaih-telee 500 grammasta 150 kiloon, vaikka ikä-haarukka on vain 0–15 ikävuoteen.

– sen vuoksi meillä on oltava vuoteita kehdosta pitkiin pinnasänkyihin. Koko-erot on otettava huomioon kaikessa varus-telussa, Kallio kertoi.

Valtakunnallista palvelua

Yli kolmasosa Helsingin lastenklinikan potilaista tulee Hus-alueen ulkopuolelta.

– suomi on harvinaisten sairauksien suhteen pieni maa. Vaikka valtakunnan kaikki lasten elinsiirrot tehdään täällä, niitä kertyy silti vain 25–30 vuodessa. sydänleik-kauksia, jotka niin ikään on keskitetty Hel-sinkiin, kertyy vuosittain kolmisensataa. Määrä riittää juuri ja juuri pitämään kolme sydänkirurgiamme trimmissä, Kallio totesi.

– Lastenkirurgiassa tehdään paljon töitä erilaisten synnynnäisten vikojen kanssa, painotti Vanhasasi-Huida.

– Mutta tavallisimmat syyt, milloin ihmiset joutuvat turvautumaan lastenkirur-giaan, ovat kuitenkin umpisuolentulehduk-set tai pienten tapaturmien seurauksena aivotärähdykset ja pikku murtumat, Pentti Kallio täsmensi.

Helsinkiläinen Miro Puttonen, 10, oli joutunut lastenkirurgian osastolle, kun vastustajaoli taklannut hänet jääkiekko-ottelussa sääntöjenvastaisesti päin laitaa. Miron selkään oli tullut kaksi murtumaa. Tallink Siljan Marika Nöjd (edessä alhaalla) ja Kristiina Kukkohovi kävivät Harri-hylkeiden kera lohduttamassa Miroa. Kuvassa myös klinikkaryhmän johtaja Pentti Kallio, osastoryhmän päällikkö Sirpa Vanhasasi-Huida sekä projektipäällikköSusanna Laurila Kummeista (oik.).

ViestintäPääLLiKKö Marika Nöjd ja markkinointijohtaja Kristiina Kukkohovi tallink siljalta kävivät syyskuun alussa Helsingin lastenklinikalla tutustumassa kohteeseen. Klinikkaryhmän johtaja Pentti Kallio ja osastoryhmän päällikkö Sirpa Vanhasasi-Huida kertoivat vastuualuees-taan ja tulevaisuuden suunnitelmista.

– Lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu kansallisen eCMO-keskuksen pe-rustaminen, Kallio valotti.

– eCMO on keinoverenhapetin, jota tar-vitaan, jos potilaan oma sydän- tai keuh-koyksikkö on väliaikaisesti poissa pelistä, hän selvitti.

– eCMO-laitteeseen kytketyn potilaan siirtely on erittäin haasteellista. Meillä on oma eCMO, mutta muualta suomesta ruotsalainen Hercules-lentokone hakee laitteen kanssa potilaan tukholmaan. Me voisimme tarjota tuon palvelun. tiimimme menisi potilaan luo vaikka rovaniemelle asti tekemään kriittisen kytkennän. Pääsi-simme eroon riskaabeleista siirroista, Kal-lio totesi.

– tallink siljan lahjoitus voisi kohdis-tua tällaisen valtakunnallisen toiminnan tukemiseen.

Haasteita riittää

Kun potilaana on lapsi, joudutaan hoita-maan koko perhettä.

– eräs tärkeimmistä tavoitteista on, että kaikki lapselle annettava lääketieteellinen hoito mahdollisimman vähän häiritsisi hä-nen sosiaalista kehitystään, Kallio korosti.

– Voimme rakentaa uuden sydämen, maksan ja munuaisen tai oikoa luut, mutta sitä ei korvaa mikään, jos lapsi eristyy liian pitkäksi aikaa vanhemmistaan ja kavereis-taan.

erittäin haastavaa lastenkirurgian alu-eella on tapausten kirjo.

– Henkilöstön osaamisen ylläpitäminen

Tallink Silja lahjoittaa Lastenklinikoiden Kummeille osuuden Kummit Cruise -risteilyjensä lipputuotoista sekä Kummit-nallen myynnistä laivojensa tax free -myymälöissä. Matkustaja-

ja rahtiliikennevarustamo haluaa kohdistaa lahjoituksensa lastenkirurgiaan.

Tallink Silja haluaa lahjoittaa lastenkirurgiaan

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Tutustumiskäynti kohteessa

Testamenttilahjoitukset muodostavat erittäin tärkeän osan Kummien välittämästä avusta. Ne ovat Kummeille verovapaita ja menevät lyhentämättöminäkohteisiinsa. Testamenttilahjoituksen voi tehdä niin Lastenklinikoiden Kummit ry:n yleiskeräykseen kuin tarkemmin rajattuun kohteeseen, kuten laite-hankinnat, lastentautien tutkimustyö, lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tai potilaiden viihtyvyys. Halutessaan lahjoituksen voi suunnata myös valitunlastenklinikan tietylle osastolle. Testamenttilahjoituksen avulla voi parantaa monen vasta alkutaipaleelle ehtineen elämän mahdollisuuksia.

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista ja Kummien toiminnasta saat Kummien kotisivuilta osoitteesta www.kummit.fi tai puh. (09) 6824 520.

TTestamentti elämälle.estamentti elämälle.

SELVIYTYMISTARINA

12 www.kummit.fi I Selviytymistarina

Runsas liikunta on CF-potilaallesananmukaisesti elinehto. Onneksi

Joni on luonnostaan liikkuvaa sorttia,ja hän pitää jalkapalloilusta.

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Juha Loikkanen

Joni pelaa itselleenjatkoaikaa pitkällä

tähtäimellä

Runsas liikunta elinehtona

FC Hongan juniorijengissä Joni onvain yksi pelaaja muiden joukossa.

Selviytymistarina I www.kummit.fi 13

KYstisen FiBrOOsin taUstaLLa oleva geeni-virhe estää solukalvojen kloridikanavan toimintaa ja aiheuttaa solukalvojen läpi tapahtuvan suolankuljetuk-sen häiriintymisen. Kystinen fibroosi on nimenomaan valkoihoisten sairaus, mutta todennäköisesti geneet-tisen isolaation seurauksena suomessa noin kymme-nen kertaa harvinaisempi kuin muissa länsimaissa keskimäärin. sairaus on peittyvästi periytyvä. Geeni-virhettä kantaa joka 80. suomalainen. Meillä esiinty-vyys on syntyvää lasta kohti 1:25 000. suomessa on tällä hetkellä runsaat 70 CF-potilasta (cystic fibrosis). Harvinaisuudesta johtuen tietämys taudista – jopa lää-käripiireissäkin – on vähäistä. sen ovat Kivelätkin saa-neet kokea.

– Joni syntyi elokuussa 2002, ja hänellä oli oirei-ta syntymästä asti. syntyessään hänellä oli ilmarinta ja sitten sekä paino- että pituuskasvun kanssa paljon vaikeuksia, kertoo äiti Minna Kivelä.

– Kaikkia palasia ei vain osattu yhdistää paikoil-leen. ensimmäisen vuoden aikana epäiltiin ja tutkit-tiin muun muassa allergiaa ja infektioastmaa.

Minna Kivelä luki sattumalta CF:stä artikkelin Jonin ollessa vajaan vuoden ikäinen.

– se jäi mieleeni kytemään, kun oireet tuntuivat niin tutuilta. Mutta asia tavallaan unohtui, kun tyyty-väisinä hoidimme infektioastmaa. Painoa ja pituut-takin alkoi pikku hiljaa tulla. Vatsakipuja kuitenkin

oli, ja kävimme muun muassa keliakiatutkimuksissa. Lisäksi Jonilla kokeiltiin erilaisia ruokavalioita.

Mutta mikään ei auttanut. – Vauvana Jonille jouduttiin vaihtamaan vaippa

parikymmentä kertaa päivässä, Jonin isä Tommi Kivelä muistaa.

– Kun olimme päässeet Jonin kanssa kotiin synny-tyssairaalasta, soitin sinne ja kysyin, voimmeko tulla takaisin, kun tämä vauva vain huutaa, Minna-äiti ker-too.

– Joni tietysti huusi nälkäänsä, kun maito ei imey-tynyt. Hoitaja kysyi ensin, onko tämä teidän ensim-mäinen lapsenne. Kun vastaus oli myönteinen, hän sanoi: ”Kuule, sellaisia ne vauvat ovat.”

Tiukkoja paikkoja

erilaisten ruokavalioiden lisäksi Kivelät ehtivät kokeilla Joniin monenlaista lääkettä ja lisäravinnetta ennen CF-diagnoosin saamista.

– eikä Kela edes korvannut, koska ei ollut diagnoo-sia, Minna Kivelä huomauttaa.

Jo ensimmäisen joulunsa aikoihin Joni sai pöpön, joka aiheutti todella pahan hengenahdistuksen.

– sitäkin hoidettiin infektioastmana.Kun Joni oli runsaan kolmen vuoden ikäinen, tuli

hiihtoreissulla Ylläksellä eteen vakava paikka.

Kymmenvuotias espoolainen Joni Kivelä nauttii jalkapalloilusta.Hyvä niin, sillä Joni on CF-lapsi. Kystinen fi broosi on aineenvaihdunta-

sairaus, joka vaatii keuhkojen tuulettamista. Runsas liikuntaon oleellinen hoitomuoto.

Näinkin hienot nappulakengät Joninjalkapallovarustekaapista löytyi.

– Joni sai siellä kurkunpääntulehduksen, ja minä olin unohtanut lääkkeenantoputkilon kotiin, Minna-äiti kertoo.

– Yritin ostaa sellaisen paikallisesta apteekista, mutta eivät myyneet, kun ei ollut reseptiä mukana. Höyryhengitystä oli tehty koko yö tunnin välein, mutta Joni meni yhä huonompaan kuntoon. Lopulta hänelle annettiin terveyskeskuksessa adrenaliinipiikki ja vie-tiin sitten ambulanssilla rovaniemen keskussairaa-laan. Hengitys meni sillä kertaa tosi huonoksi. Mutta siitäkin Joni sitten muutamassa päivässä toipui. Kun ei ollut diagnoosia, ei Jonin sairasteluihin kerta kaikki-aan osannut suhtautua riittävällä vakavuudella, Minna Kivelä myöntää.

Outoja uskomuksia

Kystinen fibroosi voidaan varmentaa hikikokeella, ulosteen elastaasipitoisuuden määrityksellä ja geeni-diagnostiikalla.

– Diagnoosin saamista viivytti sekin, että lääkärit olivat ilmeisesti nähneet niin paljon huonompikun-toisia CF-potilaita kuin Joni vastaanotoilla oli, etteivät he voineet kuvitella olevan kyse samasta sairaudesta, Minna Kivelä toteaa.

– Lääkäreillä oli myös sellaisia uskomuksia, että he tietävät kaikki suomessa olevat suvut, joissa kystista fibroosia on, emmekä me olleet siinä listalla! Muiden CF-potilaiden vanhemmilta olemme kuulleet vieläkin omituisempia selityksiä, Minna hymähtää.

Joni sai CF-diagnoosin vasta viisivuotiaana.– Kun hänellä oli ollut yksi kuumeeton keuhko-

kuume ja sitä ennen pahoja kurkunpääntulehduksia, vaadin kontrollin yhteydessä sairaalassa itku kurkussa, että Jonille on tehtävä hikikoe, Minna Kivelä kertoo. Lääkäri epäili äidin mielenterveyttä, mutta suostui lopulta tekemään hikikokeen. Kun diagnoosi tuli, moni asia kirkastui ja moni kysymysmerkki suoristui.

Täsmälääkitys tehosi

Vaikeasti hoidettavan kystisen fibroosin vaikutukset kohdistuvat kaikkialle elimistöön, mutta merkittävim-mät oireet kehittyvät hengitysteiden, haiman ja suolis-ton alueelle. Hengitysteihin pakkautuu epätavallisen paksua ja sitkeää limaa, johon pesiytyy bakteereita.

– Olihan se diagnoosi tavallaan helpotus, kun sel-visi, mistä kaikki oireet johtuvat. Joni pystyi lopetta-maan kaikki erikoisruokavaliot ja sai alkaa syödä mitä vaan, tommi Kivelä sanoo.

– Hoidot tehosivat imeytymishäiriöihin heti, Minna-äiti jatkaa.

– Joni alkoi saman tien jaksaa paljon paremmin päi-väkodissa ja urheiluharrastuksissa. Hän itsekin tajusi melko pian, että nyt lääkitys ”osui”, kun vatsa ei enää ollutkaan joka aterian jälkeen kipeä.

– Diagnoosin jälkeen oli toisaalta tietysti kauhis-tus, kun kehitysmaissa lasten tiedetään menehtyvän kystiseen fibroosin alle 2-vuotiaina ilman oikeanlaista hoitoa, ja me saimme diagnoosin niin myöhään. tie-

> Kivelän perheyhteispotretissa.Äiti Minna sylissäänkolmevuotias Sini,pojat Riku, 8, jaJoni, 10, sekäisä Tommi.

14 www.kummit.fi I Selviytymistarina

tysti mietimme, oliko se liian myöhäistä. tilanne oli kuitenkin Jonin kohdalla hyvä, vaikka sairautta olikin hoidettu infektioastmana, tai kenties juuri sen takia. Kuvissa ei onneksi näkynyt mitään muutoksia elimis-tössä.

Joni oli ollut pienestä asti hoidossa päiväkodissa.– Hän olisi saanut perhepäivähoitopaikan, mutta

koska vajaat kaksi vuotta nuorempi riku-veli ei saa-nut, totesimme, että veljesten on kuitenkin parempi olla samassa paikassa päivähoidossa. sielläkin asiat tietysti helpottuivat diagnoosin jälkeen monin tavoin, Minna Kivelä kertoo.

Ravintoexpertti

Kystisen fibroosin omahoito perustuu hyvään yleis-kuntoon, keuhkoja hoitavaan liikuntaan ja infektioi-den välttämiseen. Liikunnallinen elämäntapa on kai-ken perusta.

– Onneksi Joni ei pysty pysymään aloillaan. Pie-nestä pitäen hän on liikkunut tosi paljon. sen ansi-osta hänen keuhkonsa varmaankin ovat pysyneet niin hyvässä kunnossa, Minna-äiti arvelee.

Kahdesti viikossa Joni käy fysioterapiassa, mikä on niin ikään oleellinen hoitomuoto. Fysioterapia täh-

> Kotona Jonin päivittäisrutiineihin kuuluu inhalaatio-hoito, suolapitoisen höyryn hengittämi-nen, yleensä illalla ennen nukkumaan-menoa.

> Kivelän perheyhteispotretissa.Äiti Minna sylissäänkolmevuotias Sini,pojat Riku, 8, jaJoni, 10, sekäisä Tommi.

Selviytymistarina I www.kummit.fi 15

>

tää ensisijaisesti liman irrottamiseen hengitysteistä. Lisäksi pyritään lihasvoiman, fyysisen suorituskyvyn ja rintakehän liikkuvuuden ylläpitoon.

– Mutta parasta fysioterapiaa on jalkapallo sekä trampoliinilla hyppiminen, Minna ja tommi Kivelä korostavat. trampoliinilla Joni pääsee hyppimään iso-vanhempiensa pihalla. Jalkapalloa hän pelaa FC Hon-gan junioreissa. Joni käy espoolaisen sepon koulun neljättä luokkaa, ja suurin osa hänen luokkakavereis-taankin pelaa samassa joukkueessa. Koulussa ja har-rastuksissa Joni on kuin kuka tahansa toverinsa.

– Paitsi että minä joudun ottamaan lääkkeet joka kerta, kun syön rasvaista ruokaa, hän täsmentää.

– Ja jos on turnaus, jossa pelataan monta ottelua saman päivän aikana, pitää varsinkin lämpimällä ilmalla muistaa juoda paljon ja syödäkin välillä.

– Jonin ravintotuntemuksen taso on tuon ikäiselle pojalle kohtuullisen hyvä, tommi-isä naurahtaa.

– Hän on oppinut hyvin tietämään muun muassa sen, minkälaisen jäätelön voi kaupasta ostaa, jos Creon-lääkkeet eivät ole mukana.

Suursyömäri

CF-potilaan ravinnossa pitää olla runsaasti rasvaa. niinpä Kivelän perheen kauppareissuilla ei kaikkein kevyimpiä vaihtoehtoja suosita. CF-potilas syö paljon rasvaista ruokaa, kuitenkaan lihomatta.

Joni ja pikkuveli Riku kotipihan keinussa.

– Meikäläisenkin annokset ovat pieniä Jonin annok-siin verrattuna, tommi Kivelä toteaa.

– Ja Joni syö isoja annoksia useamman kerran päi-vässä.

Kotona Jonin päivittäisrutiineihin kuuluu myös inhalaatiohoito, suolapitoisen höyryn hengittäminen, yleensä illalla ennen nukkumaanmenoa tai ennen jal-kapalloharjoituksia. se omalta osaltaan edistää liman poistumista hengitysteistä ja hidastaa keuhkojen kun-non heikentymistä.

Kystisenfibroosin vuoksiJoni käy Lasten-klinikalla kontrolleissakolmen neljän kuukauden välein.

16 www.kummit.fi I Selviytymistarina

Oma yhdistysCF-Lasten VanHeMPien aktiivisuus johti oman yhdistyksen perustamiseen vajaa vuosi sitten.

– Hengitysliitolla on jo aiemmin ollut pai-kallisyhdistyksiä, ja liiton harvinaistoimin-nan kautta on CF-potilaille jo aiemmin järjes-tetty muun muassa sopeutumisvalmennus-kursseja. sääntömuutoksen myötä pystyttiin perustamaan oma, tautikohtainen yhdistys, kertoo Minna Kivelä, joka on toinen suomen CF-yhdistys ry:n perustajajäsenistä ja yhdis-tyksen hallituksen puheenjohtaja.

Koska liikunta on kystisen fibroosin hoi-dossa niin oleellista, on joukko CF-potilaiden vanhempia aikoinaan perustanut stipendira-haston urheileville CF-lapsille.

– ideana on, että jokaisen on ainakin kerran mahdollista hakea rahastolta tukea urheilu-harrastukselleen tai urheilu-/liikuntavälineen hankintaan, Minna Kivelä kertoo.

– Kaiken kaikkiaan yhdistyksen tavoitteena on eri tavoin tehdä CF:ää tunnetuksi suo-messa sekä yhdenmukaistaa hoitokäytäntöjä ja sosiaalitukia.

Kystisen fibroosin hoitokäytännöt ja hoitoon pääsy vaihtelevat paikkakunnan mukaan suu-resti.

– Myös sosiaalietuuksien kohdalla on pal-jon eroja, ja vanhemmat uuvuttavat itsensä kerätessään Kela-kuitteja, Minna Kivelä tietää.

– esimerkiksi samanikäisistä CF-potilaista toinen saattaa saada korotettua vammaistukea ja toinen alinta. Korotettu vammaistuki taas on sidoksissa siihen, saako fysioterapiaa vai ei.

Osa CF-perheistä saa omaishoidontukea, osa ei.

– tuntuu menevän asuinpaikkakunnan mukaan, Minna Kivelä toteaa.

– Heti diagnoosin saamisen jälkeen perhe putoaa sellaiseen suohon, että vertaistuen löy-tyminen on todella tärkeää. samantien pitäisi aloittaa hoidot ja omaksua, miten esimerkiksi Kelan tukiviidakossa liikutaan. sen vuoksi on hyvä tavata muita CF-perheitä mahdollisim-man pian, Kivelä jatkaa.

Kela järjestää kystistä fibroosia sairastaville kuntoutuskursseja. niille pääsee 10 perhettä kerrallaan.

– Jostain syystä Kela oli tänä vuonna hylän-nyt kahden pienen CF-potilaan perheen kurs-sihakemuksen, ja kurssille jäi vapaita paik-koja. Uskomatonta touhua! Minna Kivelä tuhahtaa.

Hyvästä hoidosta huolimatta CF-potilaiden keuh-koputket ja keuhkokudos ajan mittaan vaurioituvat ja hengitystoiminta häiriintyy. Keuhkoihin pesiytyy hankalasti hoidettavia bakteereita ja sieniä. tehos-tuneen hoidon myötä eliniän ennuste on noussut pit-källe aikuisikään asti. Keuhkonsiirto on todella huo-nossa kunnossa olevalle CF-potilaalle yksi mahdolli-suus, mutta siihenkin sisältyy omat riskinsä. Kaikki-aan kahdelletoista suomalaiselle CF-potilaalle on tehty keuhkonsiirto. Yleisimmin siirrot on tehty noin 20–30 ikävuoden kieppeillä.

Toinenkin takaisku

On paljon esimerkkejä siitä, että kun on päätetty ladata jonkun ihmisen niskaan ongelmia, niitä tuleekin sit-ten roppakaupalla. Puolitoista vuotta sitten Joni sai-rasti niin ikään erittäin harvinaisen Kawasakin taudin.

– se on verisuonitulehdus, jolla ei kai ole mitään tekemistä kystisen fibroosin kanssa, Minna Kivelä pai-nottaa.

– Hän oli viikon verran ollut tosi korkeassa kuu-meessa ja punapilkullisessa ihottumassa, eivätkä maksa-arvot olleet normaaleissa rajoissa. Vatsaankin sattui. Joni oli todella kipeä.

Kawasakin taudin vuoksi Joni oli Helsingin Lasten-klinikalla hoidossa puolitoista viikkoa. Kystisen fibroo-sin vuoksi hän käy siellä kontrolleissa kolmen neljän kuukauden välein.

Kystisenfibroosin vuoksiJoni käy Lasten-klinikalla kontrolleissakolmen neljän kuukauden välein.

– Onneksi Joniei pysty pysymään aloillaan, äitiMinna Kivelä kiittelee.

Selviytymistarina I www.kummit.fi 17

YHTEISTYÖKUMPPANI

’Sentti tekee hyvää’ -kampanjansa kautta VAASAN Oy lahjoittaa LastenklinikoidenKummeille yhden sentin jokaisesta 1.5.2012 – 30.4.2013 kahvilasta, ravintolastatai myymälästä ostetusta VAASAN Lihapasteijasta, Kotoisesta Korvapuustista ja

Mustikkatassu-munkista. Muun muassa HopLop-liikuntaseikkailupuistoissaon VAASAN Oy:n kampanjaan panostettu merkittävästi.

HopLopit mukanakorvapuustien voimalla

Teksti ja kuva: Matti Hannula

VAASAN Oy:n Kummit-kampanja jatkuu vappuun asti

luita, joilla saamme lapset liikkumaan lei-kin varjolla. Myös liikuntasynttärit ovat iso osa liikevaihtoamme.

Kotoisista Korvapuusteista on vieläpä kehitetty lastensynttärisovellus: raaka puusti laitetaan neljään osaan, paistetaan palasina ja tarjoillaan pahvirasioissa ”puustikekoina” vaikka tikuilla syötäviksi.

Yli puoli vuotta jäljellä

Kahvilat, ravintolat ja myymälät voivat osal-listua Vaasan Oy:n kampanjaan olemalla mukana vain esimerkiksi kuukauden tai koko kampanjavuoden.

– Olemme olleet todella tyytyväisiä sii-hen, miten monet asiakkaat – suuret ketjut mukaan lukien – ovat lähteneet mukaan kampanjaamme, myhäilee markkinointi-päällikkö Pauliina Karvala Vaasan Oy:stä.

– Valtakunnallisten ketjujen mukanaolo tarjoaa mahdollisimman monelle suoma-laiselle mahdollisuuden nauttia Vaasan Oy:n kampanjatuotteita ja olla mukana tekemässä hyvää.

Vuosi sitten syksyllä Vaasan Oy keräsi lyhyempikestoisella ’Pulla tekee hyvää’ -kampanjalla lähes 12 000 euroa. se lah-joitettiin Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolle infuusiopumppujen hankin-taa varten.

Viime toukokuussa alkanut ’sentti tekee hyvää’ -kampanja jatkuu siis huhtikuun 2013 loppuun. Kampanjan päätyttyä Vaasan Oy antaa klinikan omien asian-tuntijoiden kertoa, millä alueella rahan-tarve on huutavin.

HOPLOP On jo pitkään ollut Vaasan Oy:n kanssa yhteistyössä.

– tämä meneillään oleva kampanja on osoittautunut toimivaksi myös meillä. Mei-dän kampanjatuotteenamme on Kotoinen Korvapuusti, kertoo HopLop Oy:n operatii-vinen johtaja Maarit Pulkki.

– syöminen on tärkeä osa lapsiperheiden vapaa-ajanviettoa, ja siinä osiossa Vaasan Oy:llä on HopLopeissa tärkeä rooli.

ensimmäinen HopLop-liikuntaseikkailu-

puisto perustettiin Vantaalle vuonna 2006. nyt HopLop-sisäpuistoja on jo 14 ympäri suomen.

– HopLopit ovat koko perheelle suun-niteltuja vapaa-ajanviettopaikkoja, Pulkki korostaa.

– Menneenä kesänä lanseerasimme en-simmäistä kertaa myös liikuntaleirit, jotka olivat todella suosittuja.

nyt syksyllä alkoivat liikuntakerhot. tar-joamme perheen arkeen erilaisia lisäpalve-

VAASAN Oy:n avainasiakaspäällikköSusanna Koroma-Nyström (vas.) jaHopLopin operatiivinen johtaja Maarit Pulkki toteavat tyytyväisinä Kotoisten Korvapuustien tekevän kauppansa.

18 www.kummit.fi I Yhteistyökumppani

TUKIYHDISTYSTUKIYHDISTYS

Lasten sairaanHOiDOn standar-dit sisältävät kymmenen periaatetta, jotka pohjautuvat YK:n Lapsen oikeuksien sopi-mukseen ja joissa on huomioitu eri-ikäis-ten lasten emotionaalisia ja kehitykselli-siä tarpeita sairaalassa. Uuden tukiyhdis-tyksen tavoite on saada standardit mukaan lainsäädäntöön, suosituksiin ja ohjeisiin.

Yhdistys tulee aloittamaan myös lah-joituskeräyksen, mutta se on mahdollista vasta, kun Helsingin ja Uudenmaan sai-raanhoitopiirin johto on tehnyt konkreetti-sen päätöksen uuden lastensairaalan raken-tamisesta.

Uusi, noin 150 miljoonaa euroa maksava rakennus tulisi korvaamaan 66 vuotta sit-ten valmistuneen, erittäin huonokuntoisek-si jo todetun HYKs:n Lastenklinikan. ra-kennusta on viime aikoina korjailtu, mut-ta perusteellisempi korjaaminen on päi-

Suuri ja arvovaltainen koostumus lääketieteen asiantuntijoita sekä muitavaikuttajia oli 19. kesäkuuta kokoontunut Helsingissä Lastenlinnan juhlasaliin.

Siellä perustettiin Uusi lastensairaala 2017 -niminen yhdistys, joka pyrkii eri keinoinlaittamaan vauhtia byrokratian rattaisiin uuden lastensairaalan rakentamiseksi.

Tukiyhdistys vauhdittamaanuuden lastensairaalan rakentamista

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Tavoitteena vuosi 2017

Uusi lastensairaala 2017 -tukiyhdistyksen hallitus: vasemmalta Tuomas Aho, Nina Santala,Anne Berner (pj), Jari Petäjä, Jukka Kurttila, Anne Knaster, Jukka Ala-Mello, Annamari Heikinheimo, Kari Raivio ja Markku Mäkijärvi. Kuvasta puuttuvat Marja-Leena Rinkineva,Jukka-Pekka Saraste ja Sakari Tamminen.

Ylilääkäri Jari Petäjä (vas.), yrittäjä, yhdistyksen puheenjohtaja Anne Berner ja perustamisvaiheen puuhamies, asianajaja Tuomas Aho allekirjoittivat Uusi lastensairaala 2017 -tukiyhdistyksen perustamisasiakirjan.

Tukiyhdistys I www.kummit.fi 19

20 www.kummit.fi I Tukiyhdistys

anne Berner On YrittäJä kolmannessa polvessa. Hän on perheyhtiö Oy Vallila ab:n hallituksen puheenjohtaja oltu-aan yrityksen toimitusjohtaja 1989–2012.

– Vaihdoimme nuorimman veljeni Matias Bernerin kanssa vastikään paikkaa, hän kertoo.

Lisäksi anne Berner on muun muassa suomalaisen työn Liiton hallituksen varapuheenjohtaja, Keskuskauppakamarin hallituksen jäsen ja elinkeinoelämän keskusliiton valtuuskun-nan jäsen. Hän on ollut myös Perheyritysten liiton hallituksen puheenjohtaja vuodet 2009–2012.

– Olen vapaan markkinatalouden eli avoimesti suomeksi sanottuna kapitalismin epäpoliittinen puolestapuhuja, Ber-ner kiteyttää.

Oma kokemus etäällä

anne Bernerin tällä hetkellä 18-vuotias terve poika oli pitkään Lastenklinikan seurannassa.

Anne Berner vastasi heti myöntävästi, kun häntä pyydettiin mukaan uuden tukiyhdistyksen toimintaan.– Tunnen olevani niin suuressa kiitollisuudenvelassa.

Uusi Lastensairaala 2017 -tukiyhdistyksen puheenjohtajana toimivallaAnne Bernerillä on myös omakohtaista kokemusta Lastenklinikan nykyisistä

olosuhteista. Nuo kokemukset tosin ovat noin 18 vuoden takaa.Mutta tarpeeksi eivät asiat ole niistä ajoista muuttuneet.

Anne Berner tukiyhdistyksen kärkikiilana”Ei minuuttiakaan hukattavana”

vittäisrutiinien pyöriessä mahdotonta – ja tuskin kovin tarkoituksenmukaistakaan.

Lastenklinikan läheisyydessä sijaitsevan Lastenlinnan tilanne ei ole sen parempi. Vuonna 1948 valmistuneessa rakennuk-sessa on viime aikoina ollut muun muassa useita putkirikkoja, joista on ollut seurauk-sena haitallisia kosteus- ja sisäilmaongelmia.

Kasvava syntyvyyskasvattaa kysyntää

Lastenklinikan johtava ylilääkäri Jari Petäjä kertoi kesäkuisessa tilaisuudessa esitykses-sään, että Lastenklinikan hoidon taso ja hoi-totulokset ovat vallitsevista olosuhteista huolimatta erinomaisia kansainvälisessä-kin vertailussa.

– Mutta hoidon hyvät tulokset eivät säily, jos hoitoa hajautetaan, hän huomautti.

– Lapsilla potilasryhmät ovat sitä paitsi

pieniä. sen vuoksi keskittämisen tarve on vielä suurempi kuin aikuisilla.

Lastensairaalassa on nykyään oltava yh-den hengen huoneet ja lasten vanhemmille mahdollisuus yöpyä. Vanhempien tai koko perheen mukanaolo sairaalassa edellyttää potilasta kohti olevan tilan kaksinkertais-tamista nykyisestä.

Lastenklinikka on suomen ainoa täyden palvelun lastensairaala. Muun muassa kai-kesta lasten tehohoidosta peräti 73 prosent-tia kohdistuu alle 1-vuotiaisiin, ja vastasynty-neistä neljä prosenttia joutuu tehohoitoon.

Lasten sairaalan kysyntää säätelee syn-tyvyys, joka on ollut kasvussa ja ennustei-den mukaan kasvaa lähivuosina yhä. syn-nytysten lisäksi lasten sairaalan kysyntää ja tarvetta kasvattaa se, että perustason eri-koissairaalahoidon osasto-osuus on ajettu minimiin.

– Ja Hyks-alueella asuvat lapset ovat

huonommassa asemassa verrattuna muu-hun maahan, koska sairaalaanoton kynnys on korkea, Petäjä totesi.

”Tärkeä kansallinen hanke”

Uusi lastensairaala 2017 -tukiyhdistyksen perustamisen primus motorina on toimi-nut asianajaja Tuomas Aho. Hän oli myös yksi kolmesta perustamisasiakirjan allekir-joittajasta. Muut kaksi olivat ylilääkäri Petäjä ja yrittäjä Anne Berner, joka valittiin yhdis-tyksen puheenjohtajaksi. Muut yhdistyk-sen hallituksen jäsenet ovat KtM Jukka Ala-Mello, eläinlääketieteen tohtori, Leijonaemo Annamari Heikinheimo, Lastenklinikoiden Kummien toiminnanjohtaja Anne Knaster, mainostoimisto Bob Helsingin toimitusjoh-taja Jukka Kurttila, HUs:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi, Helsingin yliopiston ex-rehtori, lastenlääkäri, kansleri Kari Raivio,

Tukiyhdistys I www.kummit.fi 21

– ensimmäisen kolmen vuoden pätkän vietimme varsin tiiviisti Lastenklinikalla. Minun on erittäin helppo perustella itselleni, miksi lähdin tukiyhdistyksen toimintaan. Uusi sai-raala tarvitaan kipeästi.

– Kun kriisi on päällä ja oman lapsen selviytyminen sekä luottamus hoitohenkilökuntaan on ykkösasia, on kaikki muu toissijaista, Berner sanoo.

– siinä ei auta ajatella ympäröiviä olosuhteita. niihin kiin-nittää enemmän huomiota vasta sitten, kun akuutein vaihe on ohi ja on olemassa tieto lapsen toipumisesta.

Bernerin mielestä on hienoa päästä osallistumaan tällaiseen hankkeeseen nyt, kun oma kokemus on jo suhteellisen etäällä menneisyydessä.

– nyt pystyn suhtautumaan projektiin paljon analyyttisem-min.

Pelkkiä keulakuvia ei kaivata

Pyyntö hankkeeseen mukaan lähtemisestä tuli anne Berne-rille yllättäen.

– Tuomas Aho otti minuun yhteyttä. Mutta me emme aiem-min tunteneet toisiamme, Berner kertoo.

– Vastasin heti myöntävästi. tunnen olevani niin suuressa kiitollisuudenvelassa.

Kesän mittaan Berner on jo uhrannut asialle paljon aikaakin.– Ja opiskellut. toinen puoli tässä tehtävässä on hoitaa sitä

tunteiden ja inhimillisten tekijöiden kautta, toinen puoli on puhdas substanssi ja analyysi; ammattimainen tapa rakentaa toteutuskelpoinen hanke.

Valinta yhdistyksen puheenjohtajaksi on kunniatehtävä.– toivon, että se kertoo luottamuksesta siihen, että saan

tämän hankkeen puitteissa jotakin aikaiseksi. ei näissä ympy-röissä pelkkiä keulakuvia kaivata.

niin tässä kuin muissakin luottamustehtävissään Berner on lähtenyt siitä, että hänen pitää hallita ja ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat siihen lopputulokseen, jota ollaan tavoittelemassa.

– Olen tämän yhdistyksen puheenjohtajana käynyt esittäyty-mässä monelle tahoille, joiden tekemiset vaikuttavat uuden las-tensairaalan syntymiseen: kaupungin virkamiesjohdolle ja poliit-tiselle johdolle, HUs-kuntayhtymän johdolle ja niin edelleen. Olen halunnut kuulla, mitkä heidän kannaltaan ovat keskeisim-mät tekijät ja suurimmat haasteet myönteiseen päätöksen pää-semiseksi. sen perusteella rakennamme sitten yhdessä mallia, miten työtä kannattaa jatkaa niin rakentamis- kuin varainhan-kintamielessä, jotta saamme varmistettua uuden sairaalan val-mistumisen vuodelle 2017.

Haasteellinen aikataulu

Uusi lastensairaala 2017 -yhdistyksen tavoitteet ovat kovat, var-sinkin aikataulun osalta.

– todella kunnianhimoiset ja haasteelliset, anne Berner sanoo.

– Käytännössä se tarkoittaa, että meidän pitäisi saada raken-tamispäätös jo tämän syksyn aikana. Mutta on hyvin todennä-köistä, että se siirtyy ensi vuoden puolelle. rakennuskaavat ja kaavamuutokset, luvat, kilpailutukset ja rakentaminen vievät kukin oman aikansa. Meillä on tukiyhdistyksen hallituksessa mainio ja kattava kokoonpano. Mutta minuuttiakaan ei ole nyt hukattavana, Berner korostaa.

– Lapsi, joka sairastuu, on suomessa aidosti tasa-arvoinen. siitä meidän on jatkossakin pidettävä kiinni. Uusi lastensai-raala on sitä paitsi aidosti kansallinen hanke, sillä Lastenklini-kan potilaista 30 prosenttia on muualta kuin pääkaupunkiseu-dulta. Kellään tuskin on mitään uuden lastensairaalan raken-tamista vastaan.

Helsingin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva, Lastenklinikan K10:n osaston-hoitaja Nina Santala, kapellimestari Jukka-Pekka Saraste ja rautaruukki Oyj:n toimi-tusjohtaja Sakari Tamminen.

– sairaalan suunnittelu ja kaavoitus olisi saatava käyntiin jo tänä syksynä, jotta se val-mistuisi vuonna 2017. tuo vuosi symboloisi 100-vuotiaan itsenäisen isänmaamme val-miutta panostaa lapsiin ja nuoriin, tuomas aho huomautti.

– tämä on tärkeä kansallinen hanke, jota on nopeasti vietävä eteenpäin, tote-si puolestaan yhdistyksen puheenjohtaja Berner.

Viime joulukuussa valmistunut HUs:n tarveselvitys osoittaa, että uuden sairaalan tarve on akuutti. Uudelle lastensairaalalle on jo katsottu valmiiksi paikkakin nykyi-sen rakennuksen läheltä, naistenklinikan vierestä.

HUS:n naisten ja lastentautien tulosyksikön johtava ylilääkäri Jari Petäjä pohjusti tuki-yhdistyksen perustamistilaisuuden esityksellään Lastenklinikan nykytilanteesta. Tässä esillä grafiikka lastenosastojen hoitopäivien jakautumisesta HUS:n ja muiden sairaan-hoitopiirien kesken toissavuodelta.

22 www.kummit.fi I Pieni hetki

Helsingin lastenklinikka,4.9.2012 kello 12.50Helsinkiläinen Mimosa Nenonen, 10, oli ollutvajaan viikon lastentautien osastolla K2, kunIdols-voittaja Diandra Flores ilahdutti Mimosaayllätysvierailullaan. Diandran klinikkavisiitistäja elämänmenosta muutenkin voit lukea lisääsivuilta 38 – 39.Kuva: Matti Hannula

PIENI HETKITällä aukeamalla tutustutaan yhden kuvanverran pieneen potilaaseen, joka on saanut

hoitoa yliopistollisella lastenklinikalla.

Pieni hetki I www.kummit.fi 2322 www.kummit.fi I Pieni hetki

KUMMIUUTISIA

24 www.kummit.fi I Kummiuutisia

Kuuro rap-artisti Signmark pääsi keväällä Genevessä puhumaan arvovaltaiselle kuulijakunnalle YK:n ihmisoikeuskomission täysistunnossa.

Alkusyksystä hän esiintyi Lontoon paralympialaisissa.

MOLeMMissa tUnneLMa OLi varmasti huikea. – sitä on vaikea edes yrittää sanoin selittää, kuvai-

lee signmark alias Marko Vuoriheimo.– Genevessä ennen puhettani sain kuulla, että olisin

ensimmäinen artisti ikinä, joka pääsee täysistuntoon puhumaan. tuli hieman painetta, mutta hoidin sen kunnialla.

signmarkin puhe YK:n ihmisoikeuskomission täys-istunnossa kesti noin kahdeksan minuuttia.

– Viimeiset ”lainit” oli kytketty speakerbox-biisini ensimmäisiin ”laineihin” eli puheeni muuttui räpiksi. Jengi nousi ylös tuoliltaan ja rupesi taputtamaan käsiä, signmark kertoo.

– Oli niin huikea meno, että oksat pois! Kaikkein hienointa oli, että kun puhuin ja esiinnyin sen kym-menisen minuuttia, niin viestini meni samanaikai-sesti YK:n ihmisoikeusedustajille noin 120 maahan.

Viesti, joka kolahti

signmark, 34, aloitti musiikinteon kahdeksan vuotta sitten. Hänestä tuli nopeasti kuurojen, viittomakielis-ten sekä huonokuuloisten keulakuva.

– tiesin edustavani viittomakielistä yhteisöä, mutta alusta lähtien halusin tehdä musiikkia myös valtaväes-tölle, koska minulla on niin paljon kerrottavaa. tyyp-pejä, jotka hommiani seurailevat, onkin ihan laidasta laitaan, signmark toteaa.

– tajusin, että musiikkini ja tekemiseni tuovat ihmisiä yhteen rajoitteesta, rodusta, uskonnosta tai iästä riippumatta. enhän minä tätä itse vieläkään kun-nolla tajua, mutta arvostan sitä, että niin monenlaiset ihmiset ovat inspiroituneet tekemisistäni.

eräänä päivänä signmark sai viestin 15-vuotiaalta tytöltä.

– Hän kertoi, että on saanut minulta tahtoa sekä voi-maa. Hän oli monta kertaa miettinyt lähtevänsä omin käsin pois tästä maailmasta, mutta on nyt saanut uskoa ja iloa jatkaakseen elämäänsä. Hän aikoo voittaa omat ongelmansa ja vaikeutensa. se kolahti minuun täysin. tajusin, että työlläni on merkitystä.

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Juha Mustonen ja Sami Vuoriheimo

Signmarkilla onmonta rautaa tulessa

Vahvaa vaikuttamista viittomalla

– Hymyni ei vieläkään ole hyytynytkolmen vuoden takaisen Elämä lapselle -konsertin jäljiltä,Signmark kertoo.

Kummiuutisia I www.kummit.fi 25

Mahdottomasta mahdolliseksi

signmark on esiintynyt yli 30 maassa. Hän on työs-kennellyt ulkoministeriössä erityisavustajana ja tekee yhä ministeriön kanssa yhteistyötä edistääkseen vam-maisten oikeuksia. Matkoillaan hän vie viestiään eteen-päin konserteissaan ja seminaareissa, joihin kutsu-taan muun muassa paikallisia kansalaisjärjestöjen edustajia.

– Lisäksi muun muassa luennoin kouluissa, yli-opistoissa, yrityksissä, järjestöissä ja ministeriöissä, signmark luettelee.

– Minulla on monenlaisia luentoaiheita, esimer-kiksi oma elämäntarinani ’Mahdottomasta mahdol-liseksi´.

signmark on myös selostanut viittomakielellä muun muassa jääkiekon ja salibandyn MM- sekä jalkapal-lon eM-pelejä.

– Parhaillaan olen kehittämässä konseptia, josta varmaankin tulette pian kuulemaan, signmark jatkaa salaperäisenä.

– no, pienen maistiaisen saatte siitä osoitteesta mysilentshout.com, hän vinkkaa.

”Yleisö oli niin messissä”

signmark on siis päässyt ministereiden erityisasian-tuntijaksi, saanut pitää puhetta YK:n ihmisoikeusko-mission kokouksessa, päässyt esiintymään Lontoon paralympialaisiin…

– Kysyntä on suomessakin kova, mutta ostajat epäi-levät yleisön kiinnostusta, hän harmittelee.

– radioasematkaan eivät oikein pääse jyvälle, miten soittaa kuuron artistin musiikkia.

Kolme vuotta sitten signmark esiintyi Lastenklini-koiden Kummien elämä Lapselle -konsertissa lähes täydelle Hartwall areenalle.

– Hymyni ei ole vieläkään hyytynyt! se oli yksi par-haista keikoistani. Yleisö oli niin messissä, ja heistä näki, että kokemus oli heille aivan uusi ja positiivi-nen. Moni yritti kokeilla, miltä viittominen tuntuu

musiikin tahdissa. taisi olla aika vaikeaa, signmark tuumii.

– Monet ovat myös laittaneet minulle kyselyä, koska kiipeän taas lavalle Kummien konsertissa. Olen vas-tannut, että heti kun kutsu tulee. On hienoa esiintyä tapahtumassa, jonka tuotto menee hyvään tarkoituk-seen. arvostan Kummien toimintaa muutenkin suu-resti, sanoo signmark, joka nähtiin vuosi sitten Kum-mit Bowling -hyväntekeväisyystapahtumassakin.

– Olen iloinen, että Kummit on ehdotellut yhteis-työtä. toivon, että lastenklinikat huomioisivat kaikkien vähemmistöjen tarpeita. Olen miettinyt, että lasten-klinikalla voisi kehittää muun muassa esteettömyyttä ja kommunikaatiomenetelmiä. Olen kasvatustieteen maisteri, ja minulla on kokemusta esimerkiksi dysfa-sia- ja autistilapsista. Olen huomannut, miten heidän lahjakkuuttaan voisi tuoda esille vaikka yhteistyönä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Jotkut autistilap-set tukeutuvat mieluummin viittomakieltä osaaviin lapsiin kuin aikuisiin.

Täyspitkä triathlon tavoitteena

Jokin aika sitten signmark nähtiin kokkaamassakin Neljän tähden illallinen -tv-ohjelmassa.

– toivottavasti ruoanlaittotaitoni ovat sittemmin kehittyneet. itse asiassa kun matkustelen paljon ulko-mailla, tuon usein sieltä reseptejä ja mausteita itsel-leni tuliaisiksi.

Lähiaikoina esiintymiset ja erilaiset projektit vievät signmarkia muun muassa espanjaan, englantiin, etio-piaan, Venäjälle ja Usa:an.

signmark tunnetaan myös monipuolisena urheilu-miehenä. Hän on voittanut jääkiekkopronssia Kuu-rojen olympialaisissa vuonna 1999 ja -kultaa eM-kisoissa sekä pelannut salibandya 1. divisioonassa.

– Olen kokeillut monia lajeja ja nuorempana har-rastin myös yleisurheilua ja koripalloa. nykyään minulla ei ole aikaa sitoutua mihinkään seuraan, mutta aion kyllä vielä pelata salibandya tai lätkää – sekä kokeilla täyspitkän triathlonin.

Signmark on esiintynyt yli30 maassa. Hän tekeeulkoministeriön kanssa yhteistyötä edistääkseenvammaisten oikeuksia.

www.tiimari.fi

PS. Tiimarin uusillanettisivuilla on paljon

jouluisia askarteluohjeita www.tiimari.fi

Uusi joulu-askartelulehti on ilmestynyt. Hae omasi lähimmästä

myymälästä.

YHTEISTYÖKUMPPANI

Lehtosen BowlCircus-ketjuun kuuluva Ruusulan halliavattiin syyskuun alussa täysin uudistettuna.

Yhteistyökumppani I www.kummit.fi 27

Huippukeilaaja Kimmo Lehtonen on jo vuosia ollut monin tavoinaktiivinen Lastenklinikoiden Kummien suuntaan. Hän kehottaa muitakin

ohjaamaan esimerkiksi syntymäpäivälahjarahat mieluummin Kummeille kuin parempien ideoiden puutteessa ostettuun krääsään.

Rahat Kummeille eikä krääsään

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Kaj Toivola ja Matti Hannula

Mestarikeilaaja Lehtosella toimiva synttärilahjavinkki:

kaikkiaan viisi hallia: ruusulan ja Flamin-gon lisäksi sello, saimaa ja Vuokatti. ruu-sulankadun halli on ensimmäisen kerran

avattu niinkin varhain kuin vuonna 1941, ja vuonna 1954 siellä on pelattu kaikkien aikojen ensimmäiset keilailun maailman-mestaruuskilpailut.

Harvinainen urheilija

syyskuussa Kimmo Lehtonen edusti Osku Palermaan kanssa suomea Kyproksen Limassolissa keilatuissa henkilökohtai-sissa (single) MM-kisoissa. Lehtonen on varsin harvinaislaatuinen urheilija: hän on ollut neljällä eri vuosikymmenellä mies-ten maajoukkueessa. Miesten arvokisami-taleja Lehtosella on kaikkiaan 26 kappa-letta, joista ensimmäinen vuodelta 1985, jolloin hän oli voittamassa suomelle eM-joukkuekultaa. Lehtosen tuorein arvoki-samestaruus on viiden vuoden takaa. sil-loin hän oli voittamassa kolmimiehisjouk-kueiden euroopan mestaruutta.

Lehtosen bisnekset eivät rajoitu pelkäs-tään keilailuun. Hän on mukana myös espoolaisen BilliardCircus-yrityksen toi-minnassa ja omistaa siivousalan yrityk-sen suomen Citypuhdistus Oy:n, joka tätä nykyä työllistää satakunta henkeä.

KUMMien KeiLataPaHtUMat On jo pitkään järjestetty Lehtosen BowlCircus-ketjun halleissa, viime vuosina pääsään-töisesti Vantaan Flamingossa. Myös pien-ten potilaiden äideille ja isille järjestettyjen hemmottelupäivien ohjelmaan on usein kuulunut keilailu Lehtosen tarjoamissa puitteissa.

Kun Lehtonen keväällä 2008 täytti 40 vuotta, hän juhli syntymäpäiviään tuol-loin vastikään avatussa Flamingon toimi-pisteessä.

– Mietin, mitä kirjoitan kutsuun lahjois-ta, kun en tarvitse mitään kippoja ja kup-peja. ihmiset etsiskelevät hirveässä panii-kissa jotakin synttärisankarille, jolla kaik-ki perustarvikkeet ovat jo muutenkin ole-massa. eihän sellaisessa ole mitään järkeä, Lehtonen toteaa.

– silloin mieleeni tuli idea: voinko lait-taa kutsuun Lastenklinikoiden Kummien tilinumeron, johon jokainen voi nimettö-mänä oman tilanteensa mukaan laittaa lah-joituksen? esitin ajatukseni Kummeille, eikä asiassa ollut mitään ongelmaa. rahaa kertyi 3500 euroa.

Kummit laati Lehtoselle listan Helsingin lastenklinikan laitetarpeista.

– Valitsin syöpäosastolle lahjoitettavaksi hoitolaitteen. se oli helppoa hyväntekeväi-syyttä, ja kaikki osapuolet olivat varmasti tyytyväisiä. suosittelen lämpimästi!

Kummit Bowling nyt Ruusulassa

Perinteinen Kummit Bowling järjestetään 9. lokakuuta Helsingin ruusulankadun perinteisessä keilahallissa, joka avattiin syyskuun alussa täysin uudistettuna.

– radat ja koneet oli vaihdettu neljä vuotta sitten. ne saivat jäädä, kaikki muu pantiin uusiksi: pinnat, baarit ja muut. Kei-lahallin alakertaan on vielä tulossa kolme biljardipöytääkin, Lehtonen kertoo. Hänen omistamallaan BowlCircus-ketjulla on nyt

Mestari-keilaaja Kimmo Lehtonen on jatkuvastiKummeille myötä-mielinen.

PÄIVÄTYÖKERÄYS

28 www.kummit.fi I Päivätyökeräys

Järvenpääläinen Kartanon koulu on jo monena vuonna valinnut LastenklinikoidenKummit päivätyökeräyksensä kohteeksi. Kummit sai tänäkin vuonna eniten ääniä.

KartanOn KOULUn OPPiLaat työs-kentelevät lapsipotilaiden hyväksi 16. loka-kuuta.– Meidän koulussamme päivätyökeräys on toteutettu joka vuosi alkusyksystä, ja siihen ovat viime vuosina osallistu-neet 6. – 9.-luokkalaiset, aiemmin vain 7. – 9.-luokkalaiset, kertoo Kartanon kou-lun oppilaskunnan ohjaava opettaja Kirsi Ravanko.

– Päivätyökeräyksen kohteen äänes-tää oppilaskunta, joka muodostuu jokai-sen luokan luottamusoppilaista. Heitä on joka luokalta yksi tai kaksi.

Käytännössä päivätyökeräys on Kartanon koulussa toteutettu siten, että oppilaat ovat itse hankkineet itselleen työpaikan. Osa on tehnyt työpäivän koululla, mutta suurin osa kotona tai ”oikeissa” työpaikoissa.

Kestosuosikki

– Lastenklinikoiden Kummit on viimei-sen kymmenen vuoden aikana voittanut oppilaskunnan äänestyksen vähintäänkin viidesti, muistelee Kartanon koulun reh-tori Helinä Perttu.

tänä vuonna äänestys suoritettiin oppi-laskunnan kokouksessa 17. syyskuuta.

– Kummit voitti taas, rehtori Perttu ra-portoi.

Kun Kummit oli äänestetty voittajaksi, oli oppilaskunnan vielä äänestettävä lah-joituksen tarkemmasta kohdentamisesta.

Kartanon koulu kerää Kummeille pottia

Päivän työllä paljon hyvää

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Kartanon koulun rehtori Helinä Perttu(takana vas.) ja oppilaskunnan ohjaavaopettaja Kirsi Ravanko ovat olleet todellatyytyväisiä päivätyökeräysjärjestelmään.Oppilaskunnan edustajat Meri Lahti (vas.),Krista Wellström ja Roope Piipponen ovatolleet äänestämässä lahjoituskohteeksiLastenklinikoiden Kummeja.

Nyt voitlahjoittaa

myöstekstarilla

lähetäviesti

KUMMITnumeroon16155

Viestin hinta on 10 €

www.kummit.fi

Päivätyökeräys I www.kummit.fi 29

Kummeilla yleiskeräys on yhtenä vaihto-ehtona. Konkreettisemmat kohdevaihto-ehdot ovat: potilaiden viihtyvyys, lastentau-tien tutkimustyö, lasten ja nuorten mielen-terveystyö, lastenklinikoiden laitehankin-nat ja syömishäiriöiden hoito.

– Koska oppilaskunta on luonnollisesti kokenut nuorten asiat läheiseksi, niin koh-teena on monena vuonna ollut lasten ja nuorten mielenterveys. niin nytkin, reh-tori Perttu kertoo.

– äänestyskokouksessa käydään tarkasti läpi eri vaihtoehdot, jotta oppilaskunnan jäsenille muodostuu riittävän hyvä kuva kaikista äänestettävänä olevista kohteista, Kirsi ravanko painottaa.

– Lähempänä päivätyökeräyspäivää tuomme aina vielä asiaa paremmin koko oppilaskunnan tietoisuuteen, esimerkiksi aamun avauksissa ja julisteilla.

Vanha perinne

Päivätyökeräykseen osallistuu viitisen-sataa Kartanon koulun oppilasta. Kun jokainen saa palkkaa 10 euroa, kertyy kas-saan 5000 euroa. Pieni osuus potista jää

oppilaskunnalle, loput tilitetään hyvän-tekeväisyyteen.

– Hienoa, että tällä tavalla saadaan rahaa kerättyä hyvään tarkoitukseen, sanoo oppi-laskunnan kasiluokkalainen jäsen Meri Lahti.

– Paljon parempi tapa kuin että keräi-simme rahaa esimerkiksi menemällä ovelta ovelle.

– Ja on hyvä, että saa itse päättää, mitä päivätyökeräyspäivänä tekee, jatkaa oppi-laskuntaan myös kuuluva, niin ikään kasi-luokkalainen Krista Wellström.

– Minä olin viimeksi päiväkodissa pik-kuveljeni ryhmässä.

Meri sekä kolmas oppilaskunnan jäsen, ysiluokkalainen Roope Piipponen, kertovat viimeksi suorittaneensa työvelvoitteensa kotonaan.

– Joskus olen ollut isän työpaikalla. Ker-ran olin kaupassa hyllyttämässä, roope muistaa.

– Oppilaiden vanhemmat ovat suhtau-tuneet erittäin hyvin päivätyökeräykseen, ja he ovat todellakin teettäneet lapsillaan töitä, rehtori Perttu sanoo.

– Ja palautteen perusteella nuoret todella

myös hoitavat heille annetun työn, Kirsi ravanko jatkaa.

– tämä on suomessa jo niin vanha pe-rinne – tosin aiemmin taksvärkkipäivänä tunnettu –, että systeemi on vanhemmille tuttu, ja he pitävät tietysti hyvänä asiana, että koulu vaikuttaa tällä tavalla yhteiskun-nallisesti, Helinä Perttu toteaa.

– samalla nuoret oppivat tietämään, miten omalla työllä voi auttaa heikommassa asemassa olevia.

Varma valinta

– Lastenklinikoiden Kummit on hyvä brändi, ja se on kohde, josta varmasti tie-tää, että rahat menevät oikeaan osoitteeseen, rehtori Perttu toteaa.

– Omankin koulumme oppilaita jou-tuu silloin tällöin Lastenlinnan tai -klini-kan potilaiksi. On hienoa olla tukemassa niiden toimintaa, kun olemme nähneet, miten hyvää hoitoa siellä on saatu.

Lokakuun 16. päivä Kartanon koulun 6. – 9. luokkien oppilaat taas kerran työs-kentelevät Kummien – ja sitä kautta las-tenklinikoiden – hyväksi.

KUMMIUUTISIA

Vantaalainen kauppakeskus Jumbo ja LastenklinikoidenKummit jatkoivat kiinteää yhteistyötään syystapahtumalla.

Jumbon keskusaukiolla riitti 1.9. vilskettä, kun lapsetsaivat askarrella ja pyörittää onnenpyörää. Ilmapallo-

taikuri esiintyi, ja nallejakin oli paikalla enemmän kuin Kummien tapahtumissa yleensä.

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Teemu-nallekinoli tietystipaikalla.

Jumbolla ja Kummeilla

KIMPPASTARTTI SYYSKUUHUN

30 www.kummit.fi I Kummiuutisia

>>

> Patrice Francois ihmetytti tempuillaan. Tässä avustajina Makune ja Hanna.

Vapaaehtoiset Marita Hintsa (vas.) ja Ulla Rantio olivat taas auttamassa.

Martin Kamm pyöräytti onnenpyörästä neljän hengen Ruotsin-reissun. Siitäkös Katrin-äitikin riemastui.

> Vapaaehtois-työntekijät ahke-roivat myös lastenaskartelupisteessä.

< Aino (vas.),Luukas, Elias,Jesse ja Pinja sonnustautu-neina ilmapallo-taikuri Patrice Francois’n luomuksiin.

Outoja otuksia Teemu-nallen

reviirillä!

>> Sininen vai punainen?

Kummiuutisia I www.kummit.fi 31

LAHJOITUS

32 www.kummit.fi I Lahjoitus

Teemu-nallekin katseli tyytyväisenä vierestä, kun Kummientoiminnanjohtaja Anne Knaster (oik.) vastaanotti shekin,

jonka luovuttivat Neste Oilin markkinointijohtajaSirpa Tuomi ja Bluesin toimitusjohtaja Petri Pusa.

KaUDen KOtiaVaUKsessa Blues-HiFK 14.9. Kummit vastaanotti 6500 euron she-kin viime kevätkaudella tehdyistä maaleista. Kolmikantayhteistyöllä kerätyt varat lahjoi-tetaan espoossa sijaitsevan Jorvin sairaalan lastenosastoille.

– tiukkenevassa kuntataloudessa, missä sairaanhoidon resurssit ovat koko ajan tiu-kemmalla, ovat lahjoitusvarat tärkeässä ase-massa, korostaa neste Oilin markkinointi-johtaja Sirpa Tuomi.

– Meidän lahjoitusvaroillamme on Jor-viin hankittu esimerkiksi nasaaliventilaat-toreita, ettei hoitajien tarvitsisi niin usein miettiä, kuka vauvoista kulloinkin tarvit-see sellaista kipeimmin. Kummit loppu-jen lopuksi päättää, mihin neste Oilin lah-joitusvarat käytetään, mutta on luonnol-lista, että ne tämän Blues-yhteistyön osalta ohjautuvat Jorviin, tuomi toteaa.

– Omalle henkilökunnallemmekin on tärkeää tuntea yrityksen yhteiskuntavas-tuullisuus.

– Oien tosi iloinen, että tällainen kol-

mikantayhteistyö on aikanaan syntynyt, ja haluamme ehdottomasti jatkaa ja vaalia sitä, sanoo Bluesin toimitusjohtajana viime keväänä aloittanut Petri Pusa.

– Lastenklinikoiden Kummien äärim-mäisen hieno työ on ollut minulle ennes-tään tuttua, ja jääkiekkoilijoilla on ollut aika-naan suuri vaikutus yhdistyksen syntyyn, Pusa tietää.

– se on eräs esimerkki niistä hienoista asioista, joita jääkiekosta tulee ja mistä me voimme olla ylpeitä.

Vapaasti kopioitavissa

Bluesin liigakauden ensimmäisessä koti-ottelussa neste Oil luovutti rahaa myös Bluesin juniorityöhön; 10 000 euroa kas-vattajaseuroille ja 5000 euroa B- ja C-juni-oreille.

– Olemme nähneet juniorityön tuke-misen tärkeäksi, ja Blueshan on tehnyt menestyksekästä juniorityötä jo pitkään ja saanut suomen parhaalle seuralle jaettavan

Neste Oil ja jääkiekon SM-liigaseura Espoon Blues tekevät keskinäisensponsorisopimuksensa lisäksi edelleen yhteistyötä Lastenklinikoiden

Kummien kanssa. Neste Oil lahjoittaa Kummeille jatkossakin 100 euroa Bluesin jokaisesta kotiottelumaalista.

Espoossa maalataan yhälapsipotilaiden hyväksi

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Bluesin, Neste Oilin ja Kummien yhteistyö jatkuu

aaro Kivilinna -palkinnonkin jo kolmena vuonna, sirpa tuomi toteaa.

Viime kaudella Bluesin runkosarjan otte-luissa käynnistettiin erätauoilla pelattava pikkujunnujen neste Oil Challenge.

– Junnut ovat olleet innoissaan päästes-sään oikealle liigajäälle edes lyhyeksi aikaa, tuomi tietää.

Bluesin, neste Oilin ja Kummien yhteis-työ on toiminut niin hyvin, että tuomi suo-sittelee samanlaista hyväntekeväisyyskuvi-oita muillekin liigapaikkakunnille.

– Kyllä tämän sapluunan saa meidän puolestamme vapaasti kopioida. Jokai-sella lastenklinikkapaikkakunnalla (Hel-singissä, turussa, tampereella, Kuopiossa ja Oulussa) on sM-liigaseurakin. neste Oil ei ainakaan halua olla pelkkänä logona pai-danhelmassa, vaan mukana muutenkin.

Terveet arvot tärkeitä

Myös Bluesin Petri Pusa kehottaa ottamaan mallia:

– Yritykset ovat varmasti entistä tietoi-sempia sosiaalisen vastuun merkityksestä. sitä kautta voisi liigaseuroilla hyvinkin olla mahdollisuuksia saada yrityksiä mukaan tällaiseen yhteistyöhön. Blues ainakin arvostaa suuresti, että pääyhteistyökump-panimme neste Oil laittaa ison painoar-von hyväntekeväisyydelle ja sosiaaliselle toiminnalle. se on lisäarvo myös seura-

identiteetille.– tämän syksyn julkinen keskus-

telu jääkiekon väkivaltaisuudesta ja arvomaailmasta on tehnyt entistä tärkeämmäksi sen, että tukemas-samme joukkueessa juniorityö pohjautuu terveisiin arvoihin. Vastustajan kunnioittaminen on

yksi niistä, markkinointijohtaja tuomi painottaa lopuksi.

TUNNEMME POHJOISEN RATKAISUT.

Posten Logistik SCM Oy tekee yhteistyötä Lastenklinikoiden Kummit ry:n kanssa. Kuljetamme paketteja ja muita lähetyksiä 40 lastensairaalaan Suomessa. Paketti tuo ilon lapselle!

Hoidamme kuljettamis- ja varastointitarpeesi – tehokkaasti ja taloudellisesti. Asiakkaanamme voit keskittyä omaan ydinliiketoimintaasi ja muuttaa kiinteitä kuluja joustaviksi.

Posten Logistik tarjoaa nopeaa ja varmaa pakettikuljetusta. Olemme Pohjoismaiden suu-rin B to C- ja yksi suurimmista B to B -paketinkuljetuksessa. Emoyhtiömme PostNord AB:n kautta kulkee noin 500 000 lähetystä joka päivä.

Posten Logistik SCM Oy Puh. 010 572 8333

sales.finland@postenlogistik.comwww.postenlogistik.fi

TUNNEMME OLOT. TUNNEMME IHMISET.

Yrityksesi tärkeimmät paketit – minne vain, milloin vain.

PMM

P

Kuv

a: J

uha

Loik

kane

n

Hanna-kummin viisaat valinnat

Hanna Partanen www.kummit.fi 37

Tässä vielä listaa hyvistäaamupaloista lapsille ja nuorille:

Ω 1 –2 voileipää + lasi maitoa/kaakaotaΩ Kupillinen muroja/mysliä tai

1 –2 Weetabix muroketta + maitoaΩ 1 lautasellinen puuroa, jossa

päällä marjoja, ja lasi maitoaΩ 1 lasi smoothiejuomaaΩ 1 jogurtti + hedelmä

Aamun smoothie(2 annosta)2 dl pakastemansikoita1–2 tl limen mehua (pullosta)2 tl hunajaa2 dl maustamatonta jogurttia1 dl rasvatonta maitoa2–3 rkl kaurahiutaleita

Laita kohmeiset mansikat ja muutainekset tehosekoittimeen ja sekoita maistuvaksi juomaksi. Onnistuumyös sauvasekoittimella, jos mansikat eivät ole enää kovin jäässä.

Reseptit

Aamu alkuun aamiaisellasAnOTAAn, ETTä AAMuPAlA on päivän tärkein ateria. Moni on kuiten-kin aamuisin niin väsynyt tai kiirei-nen, että aamupala jää syömättä. noin 10 – 30 % eurooppalaisista jättää aamu-palan syömättä. Onko aamupalaa kui-tenkaan pakko syödä, jos tuntuu, että siitä tulee vain huono olo?

Tässä muutamia perusteluja, miksiaamupala on hyvä syödä:Ω Jos syö kunnon aamupalan, niin illan ahmimistaipumus vähenee, ja näin paino pysyy paremmin hallinnassa.Ω Tutkimusten mukaan aamupalan syöneet lapset pärjäsivät paljon paremmin muisti- ja matemaatti- sissa sekä kielellisissä tehtävissä. Aamupala siis parantaa oppimis- kykyä!Ω Aamupalaa syövillä on myös vähemmän sydän- ja verisuoni- sairauksia myöhemmällä iällä.

Tutkimusten mukaan on tärkeintä, et-tä syö edes jotain. ravitsemuksellisel-la laadulla ei ole niin suurta merkitys-tä. Toki mitä ravitsevampi aamupala, sitä parempi on kokonaistilanne päi-vän riittävän ravintoaineiden saannin suhteen.

En ole oikein koskaan tottunut syömäänaamupalaa. Tuntuu, että siitä tulee vainhuono olo, varsinkin kun joudun menemäänmelkein puolen tunnin matkan bussilla kouluun. Aloitinnyt lukion ja mietin, että kun päivät on aika pitkiä, että onkohyötyä ottaa vaikka mukaan jotain aamupalaa kotoa, ja mitä sevoisi olla. Lounas meillä on usein vasta 11.45.

Maria 16 v.

HEi MAriA!Elimistö oppii usein tietylle ruokarytmille. voisit kokeilla vaikka syys-lomalla syödä joka aamu aamupalan, vaikka luulen, että syyslomalla heräilet varmasti hieman myöhemmin kuin kouluaamuina. Yleensä uuden tavan opetteluun pitää satsata ainakin 2 – 3 viikkoa. Moni omista potilaistani on huomannut, että kun kerran sen aamupalan syömisen opettelee, niin sitten huomaa, että ei voi ollakaan enää ilman. Jos eli-mistösi ei totu aamupalaan, niin voit toki ottaa kouluun mukaan vaikka edes banaanin ja syödä sen vaikka ensimmäisellä välitunnilla tai heti bussimatkan jälkeen ennen koulun alkua. Juotava jogurttikin voisi olla välillä hyvä vaihtoehto, sillä puolen tunnin matkalla se ei ehdi vielä repussa pahasti lämpiämäänkään. Toki jos jaksat panostaa, niin voit tehdä mukaan myös vaikka voileivän, jossa on margariinia, kurkkua, salaattia, tomaattia sekä kinkkua tai juustoa.

Kysy!Hannavastaa

HANNA PARTANEN

>KLINIKKAVIERAS

38 www.kummit.fi I Klinikkavieras

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Valoa potilaiden päivään

Tuoreimman Idols-tuotantokauden voittaja DiandraFlores vieraili syyskuun 4. päivä Lastenklinikalla. – Ihanaa, jos nämä pienet – ja vähän isommatkin –potilaat saivat vierailustani valoa päiväänsä,Diandra sanoi kierreltyään usealla osastollakaikkiaan parin tunnin verran.

Idols-Diandrailahdutti

runsAs viiKKO KliniKKAviErAilun jälkeen diandra hurmasi Elämä lapselle -konsertissa.

– lastenklinikoiden Kummit tekee hienoa työtä. Toivottavasti ihmiset muistaisivat lahjoittaa rahaa täl-laiseen tarkoitukseen. Täällä klinikalla niitä varoja todellakin tarvitaan, hän totesi tutustuttuaan ensim-mäistä kertaa lastensairaalan arkeen.

idols-ohjelmaa on nyt takana kuusi tuotantokautta. diandra on ensimmäinen naispuolinen voittaja sit-ten Hanna Pakarisen, joka oli ensimmäisen kauden (2003 – 04) ykkönen. sen jälkeiset neljä tuotanto-kautta oli menty miehisissä merkeissä.

Yhdeksänvuotias kellokoskelainen Nea Tast oli S10:llä heräilemässä nukutuksesta ja taisi luulla näkevänsä unta, kun Diandra tuli vuoteen viereen.

>

> >

Klinikkavieras I www.kummit.fi 39

Justina Harinen, 9,Valkeakoskelta oli aineenvaihdunta-tutkimuksessaDiandran tullessailahduttamaan.

Helsinkiläinen Anton Trygg, 18, ihastui kovasti Idols-voittajan vierailusta osastolla K5.

Poliklinikan aulassa yhdeksänvuotias helsinkiläinen Maija Knuutinen pääsi lähituntumaan idolinsa kanssa.

< Diandra Floresoli Lastenklinikallaensimmäistä kertaa.

TorniolaisellaValtteri Heikki-lällä, 14, riittiDiandrankanssa musiikki-juttua ja vähänmuutakin.

diandran omista voitonjuhlista oli hänen klinikka-vierailunsa aikaan kulunut melko tarkalleen nelisen kuukautta.

– En ole hetkeäkään katunut. idols-kilpailu oli upea kokemus, ja kaikki, mitä olen saanut tehdä sen jäl-keen, on ollut tosi hienoa ja mahtavaa.

Kiireistä aiemminkin

Elokuussa 18 vuotta täyttänyt diandra suorittaa lah-den konservatoriossa muusikon perustutkintoa viulu pääaineenaan. Hän on harrastanut klassista musiik-kia kolmevuotiaasta asti ja soittanut viulua kuusivuo-tiaasta.

– Aika kiireistä minun elämäni oli jo ennen idol-sia, diandra kertoo.

– Klassisesta taustasta on nyt ollut hirveästi hyö-tyä. sen avulla ymmärrän, mitä bändiläiset puhuvat.

diandra on nauttinut monesta asiasta viimeisen nel-jän kuukauden aikana.

– itse asiassa minulla ei ole mitään negatiivista sanottavaa. Tykkään antaa haastatteluja ja olla tv-kuva-uksissa. Animaatioelokuvassa Ice Age 4 minulla oli pieni puherooli steffienä. sekin oli hauskaa, sanoo

diandra, joka taannoin vieraili Yle Leaks -tv-ohjelmas-sakin syyskauden avauksen kunniaksi.

Katsojasta esiintyjäksi

diandran esikoisalbumi Outta My Head tuli ulos hei-näkuun alussa eli varsin nopeasti idols-voiton jälkeen.

– Olen siihen itse tyytyväinen, ja tuottajatkin ovat tyytyväisiä. siinä oli mukana uutta ja vanhaa.

Albumilta on lohkaistu kaksi singleä, ensin sen nimikappale ja tuoreempana 3. syyskuuta julkaistu Prinsessalle, jonka diandra esitti Elämä lapselle -kon-sertissa 12. syyskuuta.

– Olen tosi onnellinen, että pääsin sinne esiinty-mään. Olen joka vuosi katsonut Elämä lapselle -kon-sertin tv:stä. Kun kuulin, että minua pyydettiin nyt mukaan, suostuin tietysti heti. On kiva saada laulaa hyvän asian puolesta.

diandra keikkailee tietysti tiiviisti. Hänen syksyn ohjelmassaan on muun muassa seitsemän laivashowta silja serenadella syyslomaviikkoina eli lokakuun puoli-välin kieppeissä.

– vähän erilaista, muutakin kuin laulua, diandra tuumii ja on siitäkin innoissaan.

KUMMIUUTISIA

40 www.kummit.fi I Kummiuutisia

Ihmeori Brad de Veluwe onKummit-ravitallin tuorein jäsen.

Brad de Veluwe voittiylivoimaisesti Vermonrankkasateessa 1.9.ravatun SuurenSuomalaisen Derbyn.

ohjastaa Brad de veluwea. Brad-nimensä se on saanut näyttelijä Brad Pittin mukaan. de veluwe tulee ingmanin perheen saaris-tomökin hollanninkielisestä nimestä.

Hieno päätös kotikaudelle

Heinäkuussa ruotsin Halmstadissa Brad de veluwe juoksi arvostetussa sprinter-mästaren-kisan finaalissa nelivuotiaiden uuden maailmanennätystuloksen 0,97a. Bradin viimeinen tämän syksyn kotimaan kisa oli 1. syyskuuta vermossa ajettu suuri suomalainen derby. Brad antoi tuoreeltaan vakuuttavan kumminäytön. se ei kavah-tanut derbyssä sen kummemmin suo-sikkiasemaansa kuin rankkasadettakaan, vaan tyylitteli nelivuotiaiden lämminve-risten päälähdön ylivoimaiseen voittoon ja 100 000 euron palkintosummaan.

derbyn jälkeen Brad de veluwe lähti kilpailemaan ulkomaille kuitattuaan tänä vuonna palkintorahoja siihen mennessä jo 240 926 euroa. Koko uran saalis oli 662 695 euroa.

syyskuun lopulla Brad de veluwe ravasi saksan gelsenkirchenissä uET grand Prix -kisassa omistajilleen 200 000 euron potin. Mikäli sama tahti jatkuu, tulee ori vielä juoksemaan Kummeille mukavia summia, vaikka joutuukin ensi kaudella ”aikuisten sarjaan”.

”Kuin oma poika”

– Halusimme antaa Bradin menestyksestä osan hyväntekeväisyyteen, joten otimme yhteyttä lastenklinikoiden Kummeihin, Brad de veluwen omistaja Anders ingman kertoi.

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Pirje Paananen, Hippos / Irina Keinänen, Juha Loikkanen

Hevoset hyväntekijöinä

Suomen – ja ehkä koko Euroopankin – tämän hetken tunnetuimmasta hevosesta,sipoolaisesta Brad de Veluwesta tuli elokuun lopussa kolmas Kummitalliin kiinnitetty

huippuravuri. Sen palkintorahoista lahjoitetaan tänä vuonna 10 000 € ja ensi vuodesta alkaen kolme prosenttia kaikista tuloista Lastenklinikoiden Kummeille. Lahjoitetut varat suunnataan lasten suolistosairauksien hoitoon ja tutkimukseen sekä lasten elinsiirtoihin.

Kummitallissa jo kolme huippuravuria

BrAd dE vEluWE kuuluu ingmanin suvun perinteikkääseen ravitalliin, jossa Lars Ingman aloitti ravihevosten kasva-tuksen 1980-luvun lopulla. Kasvatustyötä jatkaa nykyään Anders Ingman. Tarkoi-tuksena on kasvattaa hevosia omaan ravi-harrastuskäyttöön. Tuomas Korvenoja on puolestaan vastannut hevosten valmen-tamisesta jo lähes 30 vuotta. Hän myös

Kummiuutisia I www.kummit.fi 41

Tiger Sharkin ja Master Sharkintakana on laaja joukko ravihevosiin

sitoutuneita henkilöitä.

Tiger Shark (oik.) ja Master Shark ovat Tuomas Korvenojantalleilla laatuvalmennuksessa.

Muun muassa ratamoottoripyöräilijä Mika Kallio (vas.) ja ralliautoilija Mikko Hirvonenkuuluvat Master Sharkin taustavoimiin.

– Olemme todella iloisia ja ylpeitä, että Bradin kummiura alkoi juuri vermon derbystä, sanoi puolestaan vermon ravi-radan toimitusjohtaja Jorma Ojapelto.

– Brad aloitti kilpailu-uransa 2-vuoti-aana vermossa ja on sekä meille että koko vermon yleisölle kuin oma poika. Toi-vomme sille parhainta menestystä myös lastenklinikoiden Kummina.

Kummitalli kasassa jopari vuotta

Kummitalliin on jo vuodesta 2010 kuulu-nut laulaja Pete Seppälän ja kumppaneiden omistama ravuri Tiger shark. seppälän sen ympärille keräämään kummiravihevospo-rukkaan kuuluvat hänen lisäkseen muun muassa tennispelaaja Jarkko Nieminen ja golfari Mikko Ilonen sekä muita kummi-toimintaan osallistuvia yksityishenkilöitä ja yrityksiä.

viime vuoden lopulla Kummit vas-

taanotti ravihevoskasvattaja shark stable Oy:n lahjoittaman summan, lähes 3000 euroa. Kummitallin listoille liittyi jo viime vuoden puolella myös Master shark, jonka taustaporukasta löytyvät seppälän lisäksi muun muassa ralliautoilija Mikko Hirvonen sekä ratamoottoripyöräilijä Mika Kallio. Myös Tiger shark ja Master shark pitävät majaa Tuomas Korvenojan talleilla sipoossa.

Tilaa vielä yhdelle

Pete seppälä on ollut lastenklinikoiden Kummi vuodesta 2005, jolloin hän osal-listui idols-laulukilpailuun.

– Muutama vuosi sitten totesin, ettei raviurheilu ole ollut juurikaan mukana Kummien toiminnassa, ja ajattelin, että hyväntekeväisyysravikimppa voisi olla sii-hen ratkaisu, seppälä kertoo.

– Kokosin Tiger sharkin ympärille ensin yhden porukan, ja koska vastaan-otto oli hyvä, niin vuosi sen jälkeen teh-tiin sama Master sharkin kanssa.

– Kimppoja kerätessä olen ollut tarkka, että kaikki ovat mukana aidosta syystä ja että porukan ihmiset ovat rentoja ja saman-henkisiä, joiden kanssa on kummihevos-ten kisojen seuraamisen lomassa kiva jär-jestää muitakin tapaamisia.

Tiger shark ja Master shark ovat molem-mat lähiaikoina tulossa radoille, toivotta-vasti ravaamaan Kummeille rahaa. Master shark -kimpassa on tilaa vielä yhdelle omistajalle. Jos osuus kiinnostaa, voi Pete seppälälle soitella numeroon 050 599 4530.

< Viivi Avellan tuli HirsalanKummit- golfi in reilusti

myöhässä, muttatuli kuitenkin.

– Vähän nolo come back, tunnusti Viivi,

joka asui pitkään ulkomailla eikä ole sen vuoksi pystynyt

muutamaan vuoteenolemaan mukana

Kummien tapahtumissa.

KUMMIT-GOLF

Perinteitä noudattaen pelattiinKummit-golf elokuussa Hirsalassa.Kummipelaajina olivat muunmuassa pitkään ”piilossa” olleetViivi Avellan, Mikko Leppilampi,Matti Salminen sekä presidenttiMartti Ahtisaari. Nuo Kummit-ympyröihin palanneet muodosti-vatkin yhdessä parinkymmenenvakiokasvon kanssa todellatasokkaan kattauksen. Tällä kertaapelattiin lastenkirurgialle. Pottiinkertyi upeat 41 225 euroa.

Hirsala Golfissa oli tasokas kummikattaus

Perinteitä noudattaen pelattiinKummit-golf elokuussa Hirsalassa.

Hirsala Golfissa oli Hirsala Golfissa oli tasokas kummikattaus tasokas kummikattaus

Mittava pottilastenkirurgian hyväksi

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Juha Loikkanen

42 www.kummit.fi I Kummit-golf

Liikasen Eki hyvällä tuulella – taas kerran.

Kummien hallitusta edusti perinteisesti myös Pirjo Nuotio.

Joona Puhakkakin kunnostautuigolf-kisassa – suklaamaistelussa.

Kummien puheen-johtaja Tumppi Raasiontyylinäyte.

Janne Virtanensaattoi näintyylikkäästi.

PresidentilläaikainenaamuherätysPrEsidEnTTi Martti Ahtisaari oli pit-kästä aikaa mukana Kummit-golfissa.

– silloin kun en ole ollut suomessa, en ole voinut osallistua. se on ollut ainoa syy olla tulematta tänne, hän totesi.

Kesäkuussa 75 vuotta täyttänyt Ahti-saari ei lepää laakereillaan.

– suoraan töihin minä olen täältäkin menossa, hän sanoi.

golfkierroksia ei Ahtisaarelle menneen kesän aikana kertynyt kymmentäkään. Osittain syntymäpäiviinsä liittyen presi-dentti nimittäin matkusteli paljon, muun muassa Etelä-sudanissa ja Etiopiassa.

– Kansainvälisten projektieni puit-teissa kävin myös genevessä ja Brysse-lissä. Muutamia päiviä ehdimme sentään viettää myös mökillä Karjalohjalla.

lontoon olympialaisiakin Ahtisaarilla oli tullut seurattua suhteellisen tiiviisti.

– Eeva olisi eilisiltana halunnut vielä kahdentoista jälkeenkin jatkaa katso-mista, mutta minä sanoin, että minun pitää nousta aamukuudelta golfaamaan. normaalisti en herää niin aikaisin, mutta silloin pitää uhrautua, kun tällainen tilai-suus on ohjelmassa.

Presidentti Ahtisaaren svingi valmisteilla.Matti Salminen tarkkailee taustalla.

>

>

Kaarina Suonperäon tuntenut JereLehtisen pikku-

junnustaasti.

Kummit-golf I www.kummit.fi 43

KUMMIT-GOLF

44 www.kummit.fi I Kummit-golf

>> Tuota oikeanpuoleista naamaa nähdäännyt syksyllä telkkarissa tiuhaan.

Mikkokin uskalsi jo tullanäYTTEliJä Mikko Leppilampea ei Kummien tapahtumissa ollut nähty aikoi-hin. Hirsalassa tapahtui Mikon ”come back”.

– On ollut kiireitä. Toukokuussa olin jo kovasti tulossa linna golfiin, mutta en sitten uskaltanutkaan, kun en ollut ehtinyt treenata, hän selitti.

– nyt olen iskussa, kun olen koko kesän hakannut golfia. Tämä on suunnilleen 27. kierros, viiden-toista tasoituksella pelaava leppi-lampi laskeskeli.

Hän kuvasi alkuvuodesta elokuvaa ja tv-sarjaa.

– Kesällä ehdin pitää lomaakin, kunnes syksyllä alkavat tv-ohjelmat.

Mikkoa nähdäänkin nyt tv:ssä tiuhaan, kun syyskuussa käynnistyi sekä hänen ja Heikki Paasosen yhteinen talk-show että tuttu Tanssii tähtien kanssa -ohjelma, jota leppilampi juontaa nyt Ella Kannisen kanssa. EIkä Tommi

Läntinenkäänosaa olla pois.

Heidi Sohlberg oli tietysti mukana taas.

Ilmoittaudu ja lue lisää näistä ja yli 100 muusta koulutuksesta:

markinst.fi

Etumatkaa osaamisella

Tiedottajan tutkinto, MTikoulutus alkaa 31.10. Helsingissä

Markkinointiviestinnän ammattitutkinto, markkinointiassistenttikoulutus alkaa 6.11. Helsingissä ja 5.9. Oulussa

Avaimet markkinointiviestintäänkoulutus alkaa 6.11. Helsingissä

Viestintä verkossakoulutus alkaa 14.11. Helsingissä

Kasva kirjoittajanakoulutus alkaa 29.11. Helsingissä

Koulutus motivoi työssä ja kirkastaa urapolkusi.

Pirstaloituvassa maailmassa tarvitset osaamista aiheesta jos toisestakin. tutkintomme ja kurssimme istuvat saumattomasti työn oheen, ja niiden sisältö on suoraan työelämän ytimestä: kehität oman työn tekemistä opiskelemalla liike-elämän arvostettujen asiantuntijoiden ohjauksessa ja syventymällä harjoituksiin, jotka liittyvät suoraan omaan työhösi.

Valitse omasi ja valmistaudu tunnistettavaan muutokseen!

Tunnistettava muutos.

>

>

Kummit-golf I www.kummit.fi 45

> Matti Salminen viihtyi Suomenauringossa.

Salmisen myssy pysyi ehjänäOOPPErAlAulAJA Matti Salminen näh-tiin Martti Ahtisaaren tavoin Kummit-golfissa pitkästä aikaa.

– En edes muista vuotta, milloin vii-meksi olin, mutta silloin tapahtuma oli Talmassa. Teemu Selänteen kanssa pela-sin, salminen muistaa.

salminen oli nyt savonlinnan ooppe-rajuhlillakin muutaman vuoden paussin jälkeen.

– Koko heinäkuu meni siellä. siellä esi-tettiin vanhoja klassikoita: Taikahuilua, Aidaa ja lentävää hollantilaista, missä minäkin olin mukana, hän kertoi.

– sointu-orkesterin kanssa kiersin lisäksi ympäri saimaata ja tanssilavoja höy-rylaiva s/s leppävirralla yhdessä Marjatta Leppäsen, Pirkko Mannolan ja Vieno Kekkosen kanssa.

salminen pelasi Hirsalassa kesän vii-dennen golfkierroksensa.

– En ole kerinnyt enempää. Kivahan tällainen leikkimielinen kisa on, kun voi ottaa rauhallisesti, eikä kenenkään tarvitse hikoilla myssyänsä puhki. Kun kelikin on kohdallaan, ei ole mitään valittamista.

salminen on asunut ulkomailla jo 40

vuotta. nykyään hän asuu Zürichissa.– Olen periaatteessa eläkkeellä Zürichin

oopperasta, mutta teen töitä niin kauan kuin asiat toimivat ja on kivaa. Tulen joka tapauksessa pysymään ”virallisesti” Keski-Euroopassa jatkossakin. Ei tänne suo-meen oikein osaa enää takaisin muuttaa, ainakaan rospuuttoajoiksi, salminen let-kautti.

9.8.2012Hirsala Golf,KirkkonummiTuotto:41 225 euroa lastenkirurgiaanKummien tapahtumavastaavat:Susanna LaurilaAnne Knaster

Sponsori:Tallink Silja

Iso kiitos myös Kauppahuone Pesoselle!

Kummipelaajat: Martti AhtisaariViivi AvellanTomi EinonenJere LehtinenMikko LeppilampiErkki LiikanenTommi LäntinenTony MontanaPirjo NuotioHanna PartanenJoona PuhakkaJaana PuupponenMartti SaarinenMatti SalminenPete SeppäläRaimo SirkiäHeidi SohlbergKristian SohlbergRiki SorsaKaarina SuonperäAnna-Liisa TilusJanne VirtanenStenna Westerlund

Tuloslistan kärki:1. Team Tapiola (kummipelaaja Pete Seppälä)2. Oy Gard Ab (kummipelaaja Heidi Sohlberg)3. 3 Step IT (kummipelaaja Tomi Einonen)

Pisin draivi: Timo Kokko, Team Tapiola

Lähimmäs lippua -kisan voittaja:Pii Kotilainen, HIPINO

Beat the Pro -kisan voittaja:Lasse Kuisma, 3 Step IT

SuklaaGallerian järjestämänmaistelukisan voittaja:Joona Puhakka

SUURKIITOKSET KAIKILLE OSALLISTUJILLE JA VIELÄ ERIKSEEN NIINA KOKOLLEJÄRJESTELYAVUSTA!

Martti Saarinen jaBlue Media -pomo

Aarni Kuorikoski.

Golfi sta on tullut Jaana Puupposen rakkain harrastus.

Lastenklinikan potilaat Peppi, Siiri ja Samu pääsivät presidentin kanssa samaan kuvaan.

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Sanna Saastamoinen / Sony Music ja Juha Loikkanen

Elli-debyytin tehnyt Anna Puu:

Anna Puu esiintyi tänä syksynä ensimmäistä kertaa Lastenklinikoiden Kummien Elämä Lapselle -konsertissa. Vuoden 2008 Idols-kisan kakkossijansa myötä pinnalle ponnahtanut

Anna Puu(stjärvi) ei sentään ollut nyt ihan ensimmäistä kertaa Kummien keikalla.– Joskus kolmisen vuotta sitten olin Auroran sairaalan pihatapahtumassa, hän kertoo.

”En mene suoraanlapseni vierestä lavalle”

Tässä välissä AnnA PuusTA on tullut äiti. Hänen tyttärensä täyttää loka-kuussa kaksi vuotta.

äidin ja artistin roolit on pidettävä eril-lään.

– Keikalla artistin on ajoissa irtaudut-tava äidin roolistaan. Jos lapsi on mukana, lähden hyvissä ajoin hotellihuoneesta keik-kapaikan takahuoneeseen. Homma ei toimi, jos menen suoraan lapsen vierestä lavalle, Anna Puu kertoo.

– Mutta ei lapsi muuten ole äärimmäi-

sen paljon elämääni muuttanut. En ole koskaan ollut älytön menijä, paitsi ehkä opiskeluaikoina. Elämäni ehti tasaantua jo, ennen kuin lapsi tuli.

Sopiva sijoitus

Anna Puu jäi aikoinaan idolsissa Koop Arposelle kakkoseksi. Annaa ei harmita.

– Jos olisin voittanut, olisi varmaan ollut sen jälkeen isompi hoppu koko ajan. voit-taminen velvoittaa. Olisi pitänyt olla jatku-

vasti näkyvissä. nyt sain tehdä levyä kai-kessa rauhassa, kun ei kukaan ollut koko ajan hengittämässä niskaan.

Mikä on ollut ammatillisesti parasta Anna Puun ’idolsin jälkeisessä elämässä’?

– Ammatin saaminen, Anna heläyttää.– vaikka olisinkin jotain muuta kautta

päätynyt musiikkihommiin, niin tuskin oli-sin saanut käyttööni nykyistä työryhmääni: tuottajia Jukka Immosta, Lasse Kurkea, Knipiä ynnä muita. siinä mielessä minua on onni todellakin potkaissut.

ELÄMÄ LAPSELLE

46 www.kummit.fi I Elämä lapselle

Anna Puu nähtiinnyt ensimmäistäkertaa Elämä Lapselle-konsertissa.

yhden levyn kanssa. Oli paljon lainakappa-leita, halusin enemmän omia.

lokakuun 26. päivä julkaistaan Anna Puun uusi albumi nimeltään Antaudun.

– Edellisestä on siis jo kaksi ja puoli vuotta, ja tämä on taas täysin oma lukunsa.

single Kolme pientä sanaa julkaistiin tuolta albumilta lohkaistuna 12. syyskuuta eli Elämä lapselle -konsertin päivänä. Tuon kappaleen Anna Puu myös ”Ellissä” esitti.

vaikka Anna Puu laulaa suomeksi, hä-nen tärkeimmät esikuvansa ovat olleet ul-komaisia: Janis Joplin, Jimi Hendrix, Joni Mitchell, led Zeppelin…

– Kuuntelen tosi vähän kotimaista mu-siikkia. Toki tykkään paljon muun muassa Kirkan ja Maaritin biiseistä. Mutta varsinkin Dave Lindholm ja Tuomari Nurmio ovat avanneet minulle uudelleen oven suoma-laiseen musiikkiin. Myös J. Karjalainen on ollut minulle tosi tärkeä.

Vapaaehtoistyötä Chilessä

Anna Puu tietää olevansa onnekas synny-tettyään terveen lapsen.

– lastenklinikalla ei ole tarvinnut tyttä-ren kanssa käydä.

äitiys on kuitenkin saanut Anna

Puun ajattelemaan, kuinka tärkeä asia on, että lasten sairaanhoito on suomessa kor-keatasoista ja että sitä pystyttäisiin tarjoa-maan asianmukaisissa olosuhteissa.

– seuraan asioita ja tiedän lastenklini-kan tilojen puutteellisuuden, vanhanaikai-suuden ja huonon kunnon, sanoo Anna Puu, jonka vierailusta moni lastenklinikan potilas olisi varmasti innoissaan.

– veikkaan, että olisin itsekin innois-sani. Aikoinaan, kun nuorena tyttönä asuin perheeni kanssa Chilessä, kävin koulukaverini kanssa tekemässä vapaa-ehtoistyötä paikallisessa lastensairaalassa. Oli ihanaa käydä leikittämässä lapsipoti-laita. Mieluiten menisin täälläkin lasten-klinikalle olemaan potilaiden kanssa kuin esiintymään. sellainen kanssakäyminen on minulle paljon mieluisampaa.

Tiedä sitten, tunnistaisivatko lapsipoti-laat punatukkaisen Anna Puun.

– Tapahtui kyllästyminen vanhoihin hiuksiin. Päätin, että asialle on tehtävä jota-kin, Anna Puu selvittää alkukesällä tapah-tunutta muutosta.

– ihana luottokampaajani taikoi minulle tällaisen värin. Tietysti olen saanut sellais-

takin palautetta, että vanha oli parempi. But i don’t care.

Julkisuus oli suurin syy, miksi Anna Puu ei alun perin ollut edes menossa idols-kil-pailuun.

– Julkisuudessa on aina huonot puolensa. varsinkaan nuoret ihmiset, jotka haluavat julkisuuden henkilöiksi, eivät ymmärrä, että julkisuuden henkilö on julkisuudessa peri-aatteessa koko ajan ja joka paikassa. Kuka hyvänsä voi missä hyvänsä esimerkiksi ottaa sinusta kuvan lupaa kysymättä.

idols-kaudellaan Anna Puu oli ”jo” 26-vuotias ja valmistunut kauppatieteiden maisteriksi.

– Olin oikeastaan jo päättänyt, etten osallistu idolsiin, mutta sitten eräs ystäväni puhui minut ympäri. Onneksi. Ei todella-kaan harmita, että menin. Asioita pystyy kuitenkin pitämään omassa kontrollissaan.

”Minun hetkeni”

Anna Puun artistiuralle on jo ehtinyt osua useita upeita hetkiä. Toistaiseksi kaikkein upeimpana ovat hänen itsensä mieleen jää-neet esikoisalbumin ilmestymisen aikaiset tapahtumat.

– samalla viikolla oli Emma-gaala ja melkein loppuunmyyty konsertti finlan-dia-talolla. silloin joutui vähän nipistele-mään itseään, Anna hymyilee.

– festarikeikoista ilosaarirock ensim-mäisenä kesänä (2009) on myös jäänyt mieleen, kun olin keikalla rakkaalla ”koti-festarillani”. Mutta kohokohtia on ollut niin paljon, etten edes muista kaikkia.

Anna Puu ei ole katunut, ettei osallistu-nut idolsiin jo aiemmin. Päinvastoin: hän on todella tyytyväinen, että tuli artistina jul-kisuuteen hieman ”myöhäisherännäisenä”.

– se oli minun hetkeni. Tiesin jo idols-kisaan mennessäni, kuka minä olen. sitä ei enää tarvinnut alkaa selvittää, ja julki-suudessa sen selvittäminen olisikin ollut vähän hankalaa.

Kolmas albumi ulos

Anna Puu on julkaissut kaksi albumia, Anna Puu tuli huhtikuussa 2009, Sahara toukokuussa 2010.

– Ensimmäinen levy vain tapah-tui. Tutustuimme tekijäryhmän kanssa samalla, kun teimme levyä, Anna kertoo.

– Toinen levy tuli aika nopeasti ensim-mäisen jälkeen. Moni kuvittelee, että levy-yhtiö painosti idols-artistia tekemään saman tien toisen levyn putkeen. Mutta se oli oma toiveeni. näytti siltä, että seu-raavalle kesälle oli keikkoja vaikka kuinka paljon. En halunnut lähteä kakkosrundille

Elämä lapselle I www.kummit.fi 47

ELÄMÄ LAPSELLE

48 www.kummit.fi I Elämä lapselle

Elämä Lapselle -ilta säkenöi laidasta laitaan

Lady Jippu jasporttiräppärit

Teksti: Matti Hannula • Kuvat: Juha Loikkanen

lAsTEnKliniKOidEn KuMMiEn vuotuinen päätapahtuma, Elämä lapselle -konsertti, järjes-tettiin tänä syksynä jo kahdeksannentoista ker-ran. ”Elli” keräsi perinteisesti Hartwall Areenaan lukuisia kotimaisia tähtiartisteja. Tällä kertaa kat-taus oli jopa perinteistä kovempi, ja kotimaisten esiintyjien lisäksi Kummit sai tapahtumaansa

tuoreen euroviisuvoittajan, ruotsalaisen Loreenin.Mahtavien musiikkiesitysten lomassa nähtiin

taas liikuttavia inserttejä lastensairaaloiden poti-laista. MTv3 televisioi kolmen tunnin konsertista kaksi jälkimmäistä tuntia suorana lähetyksenä. Kummit-lehden mittavassa kuvakavalkadissa esit-telemme myös ensimmäisen tunnin esiintyjät.

Elämä Lapselle-konsertissa kuultiinmuun muassaJippua sekä JVG:tä. JVG-parivaljakostaJare vasemmalla,Ville Galle oikealla.Jippu ja Ville Gallenähdään tänä syksynä myös MTV3:n Tanssiitähtien kanssa-ohjelmassa.Kuva: Matti Hannula

Paljon onnea vaan,toivotti teinitähtiTuuli.

Robin oli tietysti illan odotetuimpia artisteja.Hän lauloi Puuttuvan palasen.

Sturm und Drang (kuvassa AndréLinman) esitti kappaleen

Molly The Murderer.

Elina Viitanen ja Aleksi Valavuorihoitelivat tällä kertaa juontohommat.

Elämä lapselle I www.kummit.fi 49

50 www.kummit.fi I Elämä lapselle

Tuore Idols-voittaja Diandrasäväytti ensimmäisessä Elämä

Lapselle -konsertissaanPrinsessalle-biisillään.

Cheek esiintyi yhdessäYasmine Yamajakon kanssa.

Syypää sun hymyyn olihienon kappaleen nimi.

Jippu oli pitkässämekossaan illan

kuningatar. Jippu lauloi Evasta.

Idolsista ponnahti aikanaanpinnalle myös Anna Puu.

Tällä kertaa hänelläoli sanottavanaan

Kolme pientäsanaa.

Elämä lapselle I www.kummit.fi 51

suOsiKKiduO PMMP (Paula Vesala ja Mira Luoti) olivat olleet edellisen kerran Elämä lapselle -konsertissa esiintymässä kuusi vuotta sitten. nyt Paulalla ja Miralla oli takanaan huima festarikesä ja menossa periaatteessa keikkatauko. nuo tauot ovat viime vuosina osuneet ”Ellin” kanssa ajal-lisesti yhteen, mistä johtui useamman vuo-den Kummit-paussi.

– varsinaisesti keikat jatkuvat nytkin vasta lokakuun puolella, mutta halusimme päästä tähän konserttiin mukaan, Paula sanoi.

– Mielellämme tulemme esiintymään hyvän asian puolesta.

PMMP teki kesällä muutamia isoja keik-koja, joissa heillä oli paljon vierailijoita.

– ne jäivät menneestä kesästä parhai-ten mieleen. sellaisia emme olleet aiemmin tehneet niin laajassa mittakaavassa. Oli jou-sia, puhaltajia ja taustalaulajia ynnä muuta, Paula vesala selvittää.

– Eniten kiitosta viime kevään keikoil-tamme ansaitsee Turun linnan juhlien yleisö. vettä tuli silloin aivan kaatamalla. silti ne, jotka olivat säästä huolimatta pai-kalle tulleet, jaksoivat hienosti olla siellä myrskyssä. siinä oli jo jotain hasardia. vas-taavanlaista ei ole ollut koskaan.

Pouta ei suosinut PMMP:n keikkaa Pro-vinssirockissakaan.

– siellä ei tosin ihan niin kovaa satanut. Provinssissa meninkin yleisön sekaan lau-lamaan, kun symppasin niitä niin kovasti, Paula kertoo.

– Mutta vaihtelevasta säästä huolimatta oli hieno kesä, Mira luoti toteaa.

– Ensi kesäkin on jo pitkälti suunni-teltu. Tiiviisti keikkaillaan silloinkin.

Liikuttavia muistoja

Paula vesalalla on koko ajan monta rautaa tulessa. PMMP:n lisäksi häntä on työllistä-nyt Kerkko Koskinen Kollektiivi, jonka lop-pukesästä ilmestynyt esikoisalbumi on saa-nut mainion vastaanoton. Paulalla on myös äidin rooli vastikään ensi-iltaansa tulleessa kotimaisessa elokuvassa 3 Simoa.

– Ei minulla ole ollut ajankäytön kanssa ongelmia. En ole erityisen kiireinen ihmi-nen, Paula kuittaa ihmettelyt monessa mukana olemisestaan.

Paulalla on nelivuotias poika, Mira on kolmivuotiaan tytön ja pian viisi vuotta täyttävän pojan äiti. Paula toteaa lasten-klinikoiden Kummien toiminnan liikutta-neen häntä kovasti jo ennen, kuin hän itse tuli äidiksi.

– Aika vähän tunnen ihmisiä, joiden lähipiiriä ei lapsen sairastuminen olisi jol-lain lailla koskettanut. Kummien hyvänte-keväisyystyö on tuntunut tärkeältä muu-tenkin kuin oman lapsen kautta.

PMMP on muutamaan otteeseen yksi-tyisesti vieraillut sairaan ihailijansa luona näiden vanhempien pyynnöstä.

– Miksipä emme joskus voisi ilahduttaa samalla kertaa vähän isompaakin poruk-kaa, Paula sanoo antaen ymmärtää, että

suosikkiduon vierailu lastenklinikalla olisi lähitulevaisuudessa täysin mahdollinen.

– nyt jo poisnukkunut pieni Ronja-tyttö kiersi pari kesää sitten viimeiset het-kensä vanhempiensa kanssa meidän kei-koillamme, Mira kertoo.

– Kun olimme Pinkiä lämmittelemässä, ronja piipahti lavallakin laulamassa kans-samme Pikkuveljeä. Oli hienoa, että hänen vanhempansa toteuttivat avullamme tyttä-rensä toiveen.

Elämä lapselle -konsertissa PMMP esitti radiosoitoista varmasti monille tutuksi tul-leen kappaleen Rakkaalleni. se on single-lohkaisu duon kesäkuussa ilmestyneeltä Rakkaudesta-albumilta, joka on kaksikon kuudes pitkäsoitto.

Takana märkämutta mukavakesä

PMMP esitti tuoreimmaltaalbumiltaan singlellekin lohkaistun

kappaleen Rakkaalleni.

ELÄMÄ LAPSELLE

52 www.kummit.fi I Elämä lapselle

Pumppaa, kehotti räppäri Aste.

Se joka karkuun pääs,oli Topi Sahan

kappaleennimi.

ELÄMÄ LAPSELLE

Big Red Cats Cheerleadersnostatti tanssimallatunnelmaa.

Miksi naisetrakastuurenttuihin?kysyi TuomasKauhanen.

Teemu-nalle ja mainoskatko-juontaja Ulla.

viiME KEvään idOlsissA voittaja Diandra Floresin ja Susanna Erkinhei-mon jälkeen parhaana miespuolisena kil-pailijana kolmanneksi sijoittunut Torsten Borg oli eräs niistä artisteista, jotka esiin-tyivät Elämä lapselle -konsertin ensimmäi-sellä tunnilla, jota ei televisioitu kotikat-somoihin. Torsten teki joka tapauksessa Kummit-debyyttinsä oman ennätysylei-sönsä edessä.

– Olihan idols-finaalissa Helsingin jäähallissa silloin paljon porukkaa, mutta kyllä nyt taisi olla vielä enem-män, kokkolalainen Torsten tuumi. vaikka idolsista tuli ”vain” pronssia,

hän sai kisan jälkeen levytyssopimuksen.– Kolmisenkymmentä keikkaa olen teh-

nyt, ja lähes joka viikko on ollut jotakin. Olen tosi kiitollinen, että saan nyt tehdä sitä mitä haluan. rakastan näitä musiikkihom-

mia, 17-vuotias Torsten heh-kutti.

– Kolmas sija oli enem-män kuin ok. Totta kai

tavoittelin finaalipaikkaa voittajan fiiliksellä. Tein parhaani päivä kerrallaan enkä ajatellut, että kokeillaan nyt ja katsotaan. Ei siitä olisi sellaisella mentaliteetilla mitään tullut. loppujen lopuksi olinkin mukana jokaisessa lähe-tyksessä.

Torsten Borgin esikoisalbumi julkais-taan 12. lokakuuta. Albumin raidoilla kuul-laan myös diandraa.

Torsten Borg esiintyi Elämä Lapselle-konsertin televisioimattomallatunnilla kappaleella Junebug.

Tämän sivun artisteja et nähnyt kotisohvalta

Jannika B.lauloi tulleensa

HulluksiOnnesta.

Elämä lapselle I www.kummit.fi 53

Euroviisuvoittaja, ruotsalainen Loreen,avasi konsertin tv-osion Euphorialla.Illan loppupuolella hän esitti vieläkappaleen My Heart Is Refusing Me.

Kuvakin sen kertoo. The 69 Eyes -yhtyeen (kuvassa Jyrki 69) kappaleen nimi oli Red.

JVG eli Jare (vas.) ja Ville Gallevillitsivät väen sporttisella

Teemu ja Jari -räpillään.

54 www.kummit.fi I Elämä lapselle

ELÄMÄ LAPSELLE

Cheek oli saanut”Elliin” rinnalleenYasmine Yamajakon.

Cheek yllätti

Cheekille tuli yllätysvierailunsa aikana ”flash backeja”.

– Olen itse ollut ihan junnuna lasten-klinikalla hoidossa, ja kun olin viisivuotias, veljeni jätettiin sinne sydänleikkaukseen. nuo varhaiset muistikuvat piirtyvät edel-

leen silloin tällöin mieleeni. ne ovat koke-muksia, joita ei unohda koskaan, hän totesi.

– Oli kiva käydä klinikalla ja tuottaa lap-sille hyvää mieltä. viisivuotiaana olin siis ollut siellä viimeksi. Oli ihan tutunnäköi-nen mesta.

rAPPAri CHEEK EsiinTYi Elämä lap-selle -konsertissa yhdessä Yasmine Yama-jakon kanssa. Helsingin Kaupunginteat-terissa Yasmine on laulanut High School -musikaalin pääosan.

– Yasmine lauloi taustoja albumilleni, ja totesimme, että hän on todella hyvä, Cheek kertoi.

– Minulta puuttui kokoonpanosta hyvä laulaja. Yhdistimme voimamme tuossa Syypää sun hymyyn -kappaleessa, ja yhteis-työ pelasi mainiosti.

Omien tekemistensä ohessa Cheek pyr-kii auttamaan Yasminea artistiuran alku-taipaleella.

– Olen mielelläni auttamassa, kun löy-tyy hyviä tyyppejä.

Cheek on ollut erittäin toivottu vieras lastenklinikalla. Päivää ennen Elämä lap-selle -konserttia hän oli toteuttanut monen pienen ja vähän isommankin lapsipotilaan toiveen.

– Kiertelin monilla osastoilla. Oli todella kiva olla siellä ihan vain lapsia varten.

Illan päätti Elonkerjuu laulullaanIlon ja surun kaupunki. Kuvassa

yhtyeen keulahahmot JuhaLagström ja Johanna Koivu.

kiittää:

Elämä lapselle I www.kummit.fi 55

Oulun yliopistollisen sairaalan potilaista Elastisen kanssa kuvaan ehtivät Saaga Holma (vas.),Riina Häkkinen, Saija Anttila, Emma Keränen ja Katariina Kähkönen.

Tampereen yliopistollisensairaalan valtaamassa aitiossaElastisen kanssa pääsivätposeeraamaan Jasmiini Harju (oik.)ja Outi Puskala.

Leijonaemojen kanssa olivat unohtumatontakonsertti-iltaa viettämässä muun muassaJesse Hietalahti, 11, ja Helmi Pirhonen, 6.Elastisen aitiovisiitti teki heille illasta vieläunohtumattoman.

Elastinen yllätysvieraana aitioissavOiCE Of finlAnd -ohjelman tuomaris-tosta viime talven aikana viimeistään monelle tutuksi tullut hiphop-artisti Elastinen yllätti iloisesti ensimmäisen konserttitun-nin aikana. Hän teki kierroksen Hartwall Areenan aitioissa, missä Elämä lapselle -konserttia seurasi lapsipotilaita sekä pää-kaupunkiseudun sairaaloiden lastenklini-koilta ja -osastoilta että muun suomen yli-opistosairaaloista.

Yritysten tätä tilaisuutta varten Kum-mien käyttöön luovuttamista aitioistaan oli todella suuri apu, sillä aitioihin pystyttiin kutsumaan lapsia, jotka eivät syystä tai toi-sesta olisi voineet seurata konserttia muun yleisön joukossa.

Elastinen on ollut viime vuosina ”Ellissä” vakioesiintyjä. Tällä kertaa hän ei ollut lavalla, mutta halusi tuoda tällä tavoin lisää hyvää mieltä iltaan. suoran tv-lähetyksen aikana aitioissa teki yllätyskäyntejä myös moni konsertissa esiinty-nytkin artisti.

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Pääsponsorit:• Tiimari• Tallink Silja• Vaasan Kotiuunin• Finnair

Mediayhteistyökumppanit:• Radio Nova• MTV3

Tuotantotiimi:Vastaava tuottajaAarni Kuorikoski / Blue Media Oy

TuotantopäällikköHeidi Musakka / Blue Media Oy

OhjaajaJuha-Matti Valtonen / Fremantle Media Oy

LavamanageriJouni Paju

Vastaava tuottajaTomi Suomela / MTV3

TekniikkaPade Parkkonen ja MarkoLuukkonen / Eastway

ValosuunnitteluMikko Linnavuori / ArtfarmEero Helle / Noise HouseJussi Kallioinen

Artistimanageri:Gugge Wasenius

Potilasinsertit:Karita Aaltonen / Blue Media

Juontajat:Aleksi ValavuoriElina ViitanenUlla Virtanen

Lisäksi kiitämme:• Suomen Kaluestevuokraamo• Työhuone (artistien make-up ja hiukset)• Suomen Urheiluhierojaopisto• Hartwall Areena• Olvi• Fazer• Arnolds Donuts• Rico Plaza• Huhtamäki (astiat)• Leaf• Kraft

Levy-yhtiöt:• Sony• Warner• Universal• RedBerg• Monsp Records

kiittää:

KLINIKKAVIERASKLINIKKAVIERAS

Teksti ja kuvat: Matti Hannula

Elokuinen perinnevisiitti

Kummien kärkihahmo, jääkiekkoilija Teemu Selänne, vierailee jokakesä Lastenklinikalla, ennen kuin palaa Anaheimiin ammattinsa ääreen.Tällä kertaa visiittipäivä oli 15. elokuuta. Nyt Teemulla ei olisikaan ollut

kiire takaisin rapakon taakse, sillä työsulku siirsi NHL-kauden alkua.

Teemu ei unohda lapsipotilaita

TEEMu viErAili usEAllAKin osastolla ja vietti tapansa mukaan runsaasti aikaa lapsipotilaiden kanssa keskustellen. Klinikalta ei kiireisellä kiekkoilijalla ole koskaan kiire pois.

Osasto s10:llä Teemu tapasi muun muassa virolah-telaisen kaimansa Teemu Huovilaisen, 7, kaksivuoti-aan kuusankoskelaisen Lenni Seppälän ja yhdeksän-vuotiaan tammisaarelaisen Sebastian Kronbergin.

Teemun uran jatkuminen on ollut monena kesänä jääkiekon ykköspuheenaiheita. Tällä kertaa päätös oli odotettu ja tuli normaalia nopeammin: nHl-pelit jat-kuvat Anaheim ducksissa ainakin yhden kauden. Miksi lopettaakaan, kun peli kulkee: Teemu oli viime kaudella joukkueensa paras pistemies. Hän pelasi täy-det 82 ottelua, joissa keräsi 66 (26 + 40) tehopistettä.

56 www.kummit.fi I Klinikkavieras

> Pudotuspelit jäivät kuitenkin Anaheimilta haaveeksi. Teemu ja ducks voittivat stanley Cupin vuonna 2007, mutta hänen voitonnälkänsä ei kovin pitkään ollut siitä tyydytetty.

Kauden alku siirtyi

nHl-kauden 2012 – 13 alku siirtyi liigan ja pelaajayh-distyksen työehtosopimuksen umpeuduttua syyskuun puolivälissä. Osapuolet eivät saaneet uutta sopimus-ta aikaiseksi rahanjakokiistan vuoksi. nHl-pelaajat olivat sen jälkeen vapaita pelaamaan missä tahansa muualla. Pelaajat alkoivat saman tien tehdä sopimuk-sia eurooppalaisseurojen kanssa, ja ainakin venäjän kiekkoliiga KHl tullee saamaan joukkueisiinsa run-

Teemu jakeli nimi-kirjoituksia myöspoliklinikan aulassa, missä hänen Stanley Cup -pelipaitansa komeilee vitriinissä.

< Kuusankoskelai-nen Lenni Seppäläotti tuntumaaTeemuun mieluum-min Kimmo-isänsä sylissä.

saastikin nHl-pelaajia. Myös sM-liigassa nHl-pelaa-jia tullaan näkemään.

Työsulkukaudella 1994 – 95 Teemu selänne pelasi loka-joulukuussa sM-liigaa Jokereissa 20 ottelun ver-ran. silloin nHl-kausi pääsi käyntiin tammikuun puo-livälin jälkeen. nHl-kausi 2004 – 05 jäi sen sijaan kokonaan pelaamatta. silloin Teemu piti välivuoden ja hoiti sekä hoidatti erittäin huonossa kunnossa olleen polvensa käyttökelpoiseksi. se työsulku olikin Teemun onni, sillä ilman tuota välivuotta hän olisi todennä-köisesti joutunut lopettamaan uransa jo vuosia sitten.

Huimia lukemia

Teemu starttasi huikealle nHl-uralleen Jokereista kesällä 1992 eli 20 vuotta sitten. Jos Teemu aikoo pelata jääkiekkoa ennen nHl-kauden alkamista, hän mitä todennäköisimmin tekee sitä Jokereissa sM-lii-gassa. Tällä kertaa työsulun ei ennakoida kestävän ainakaan koko kautta, vaan nHl-pelien uskotaan käyn-nistyvän vielä tämän vuoden puolella.

Teemu selänne on pelannut nHl:ssä 19 kautta seuroinaan Winnipeg Jets, san Jose sharks, Colorado Avalanche ja Anaheim ducks, missä hän on pelannut kahteen eri otteeseen yhteensä jo runsaat 12 kautta. runkosarjapelejä selänteen tilille on kertynyt kaikki-aan 1341 ja tehopisteitä 663 + 743 = 1406. Pudotuspelejä Teemu on pelannut 111, joissa tehoja 41 + 38 = 79.

Teemun runkosarjapelien määrä on vain 31 peliä vähemmän kuin eniten nHl-otteluita pelanneella suo-malaisella, Teppo Nummisella. nHl:n kaikkien aiko-jen pistetilastossa Teemu on sijalla 19 ja maalitilas-tossa sijalla 12, molemmissa tietysti parhaana suoma-laisena.

> Kimppakuvaankahden Teemunja Lennin lisäksipääsi myös tammi-saarelainenSebastian Kron-berg, 9 (takana).

< Osasto 10:lläTeemu tapasimuun muassakaimansa,seitsemänvuotiaan virolahtelaisenTeemu Huovilaisen.

Klinikkavieras I www.kummit.fi 57

58 www.kummit.fi I Lahjoitus

LAHJOITUS

Suurin suomalainen matkanjärjestäjä Aurinkomatkat tukee monin tavoinLastenklinikoiden Kummien toimintaa. Elokuussa arvottiin lapsipotilaan perheellelahjamatka, askelmittarit raksuttavat jatkuvasti Kummeille rahaa aurinkomatka-

laisten vyötäisillä, ja joulukuun kampanjaviikon tuotosta lahjoitetaanviimevuotiseen tapaan Kummeille osa.

Aurinkomatkat auttaaarvonnoilla ja askelilla

Teksti ja kuva: Matti Hannula

Pääasiana ilahduttaminen

tuottaa 50 senttiä. Tavoitteena on kerätä Kummeille 20 000 euroa, mikä tarkoittaa siis 40 000 käveltyä kilometriä.

– Monet näyttävät pitävän askelmit-taria vyötäisillään työajalla, toiset ottavat sen mukaan lenkille lähtiessään. Kilomet-rejä on kertynyt kiitettävästi, salmi toteaa. Tilannetta seurataan Aurinkomatkojen int-rassa, minne jokainen voi raportoida omia askeliaan.

– Koska hyväntekeväisyyskävely on työntekijöidemme keskuudessa saanut niin myötämielisen vastaanoton, olemme ajatelleet saada myös matkakohteissa ole-vat asiakkaamme kävelemään hyvän asian puolesta, salmi kertoo.

– Jatkokehitysidea tuli oppailtamme; esimerkiksi vaelluskohteissa asiakkai-demme olisi helppo tulla mukaan kerää-mään rahaa Kummeille. Tulemme testaa-maan tätä jossakin kohteessa ja katsomme sitten, onko kokeilua aiheellista laajentaa.

Kun tietty summa on saatu kerättyä, aurinkomatkalaiset äänestävät hyvänte-keväisyyskohteen muutamasta Kummien antamasta vaihtoehdosta. viimeksi kerä-yssummalla lahjoitettiin vastasyntyneiden teho-osastolle ultraäänilaite.

viime talvena Aurinkomatkat lahjoitti tietyn joulukuun viikon aikana ostetuista

matkapaketeista tietyn summan Kum-meille. Tänä vuonna kampanja toiste-

taan. Kummien kannalta otollinen ostoajankohta on viikko 50.

Aurinkomatkojen myynti- jamarkkinointijohtaja Anna Salmiveti Kummien projektipäällikkö

Susanna Laurilan pitelemistä arvontalappusista esiin matkalahja-

kortin voittajaperheen tiedot.Virallisena valvojana toimi Teemu-nalle.

AurinKOMATKAT On JO vuoden ver-ran tehnyt Kummien kanssa yhteistyötä.

– rakennamme tekemistämme ilahdut-tamisen pohjalle. ilahduttaminen on pää-asia, sanoo Aurinkomatkojen myynti- ja markkinointijohtaja Anna Salmi.

– nyt löysimme tällaisen uuden tavan auttaa. sekä aurinko että loma tekevät ihmisille hyvää. siitä se lähti, salmi ker-too matka-arvonnan taustoista.

Kummit toteutti Aurinkomatkojen ilah-duttamisidean omalta osaltaan niin, että kaikille yliopistollisille lastenklinikoille lähetettiin pyyntö valita potilaidensa kes-kuudesta yksi perhe, joka heidän mieles-tään ansaitsisi matkapalkinnon.

– Kaikki viisi klinikkaa (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu) lähetti-vät oman ehdokkaansa tiedot. niiden jou-kosta arvottiin voittaja, kertoo projektipääl-likkö Susanna Laurila Kummeista.

Anna salmi veti laurilan kädessä olleista ”arpalipukkeista” yhden, ja onni suosi Helsingin lastenklinikan potilaan Ronja Lahden perhettä, johon ronjan, 13, lisäksi kuuluvat isoveli Roope, 15, sekä Jari-isä ja Sari-äiti.

– Tämän ilahduttamisen mallin on ehdottomasti tarkoitus jatkua vuosittain, Anna salmi korostaa.

– nyt matka meni Helsingin suuntaan, ensi kerralla ehkä sitten muualle suomeen.

Asiakkaatkin mukaan

Aurinkomatkoilla on ollut sisäisenä pai-nopistealueenaan työhyvinvointi. Kan-nustaakseen työntekijöitään liikkumaan Aurinkomatkat jakoi jokaiselle suomessa työskentelevälle 120 työntekijälleen askel-mittarin. nyt he voivat kävelemällä kerätä lastensairaaloille rahaa. Jokainen kilometri

Kuva: Matti Hannula

Kummivieraskynä I www.kummit.fi 59

Leiki, laula ja liiku!

Kummit-lehden Kummivieraskynä-palstalla kirjoittaa tällä kertaa Anna-Liisa Tilus.

Hän on YLE TV1:n kanavajuontaja ja kolmen lapsen äiti. ”Maailmalla marinoitu

pohjalainen”, Ansku tiivistää itse taustansa.

KUMMIVIERASKYNÄ

PArivuOTiAs TYTTärEni Tuli tätinsä kanssa hevostal-

lilta silmät sädehtien: ”äiti, sain hepalta pusun!”.

Taisi hänkin silloin antaa hepalle pusun, tuumin, kun

odotin nyt jo parikymppistä tytärtäni ratsastustunnilta.

Keskimmäiseni, poika, oli vasta oppinut kävelemään,

kun alkoi saman tien potkia palloa. Tai silloin ne olivat vielä

pyykistä paketoituja sukkapalloja. Hän potkii palloa edelleen

– nyt 18-vuotias nuori mies kolkuttelee liigajengin portteja.

nuorimmaiseni oli noin 2-vuotias kieltäytyessään lasten-

rattaiden kyydistä. ”ite ävelee!”, hän perusteli tomerasti.

Hänkin, nyt 15-vuotias, kävelee ja urheilee edelleen. seura-

joukkueensa kanssa hän voitti kesällä ikäluokan suomen

mestaruuden jalkapallossa.

Kaikki alkoi leikistä ja lapsen omasta halusta liikkua.

lapsillamme on kyllä liikkuvaiset vanhemmat, mutta silti

halun liikkua täytyy löytyä lapsen omasta sielusta.

liikkujina pisimmälle taitavat päästä ne, jotka säilyttävät

leikin tunteen kilpaillessaankin. nopeimmin leikkimieli

katoaa niiltä lapsilta, jotka liikkuvat vain vanhempiensa

pakottamana. Jotkut lapset kun pitävät enemmän pöytäta-

son harrastuksista. Heilläkin on suuri riski kehittyä aivan

normaaleiksi aikuisiksi.

Kun leikki ja liikkumisen riemu nousee lapsesta itses-

tään, kilpaileminenkin on hauskaa. Kisa saatiin meillä aikaan

vaikka ruokapöydässä – kumpi syö enemmän ja nopeammin

lihapullat lautaselta. se saattoi alkaa myös tarhamatkalla,

kun nuoret urheiluselostajanalut tunnelmoivat MM-hiih-

toja. suomi ja Myllylän Mika voittivat aina lopulta. Matema-

tiikan lainalaisuuksiakin pojat oppivat aikanaan leikkisästi

kisaillen, kun katselivat Eurosportilta jotain rännikelkkailua

ja oppivat vertaamaan ruudussa vilahtavia aikoja toisiinsa.

nyt, kun omat lapset ovat jo kasvaneet, uskallan huokaista.

En sen vuoksi, että olen näiden vuosien varrella pessyt

tuhansia pelipaitoja ja ajanut tuhansia kilometrejä heitä

harrastuksiin kuljettaen. Huokaisen helpotuksesta, sillä niin

paljolta lapset ovat varjeltuneet urheiluharrastuksen myötä.

Tupakka, päihteet ja kaupungilla roikkuminen ovat jääneet

vähemmälle. Huokaisen, koska tiedän, missä ja kenen

kanssa lapseni harrastaa. urheiluseuroissa heistä on kasva-

nut sosiaalisesti aktiivisia, toisia kunnioittavia nuoria urhei-

lijoita. saunailloissa oluenjuonti jää väliin tai vähiin. Juomi-

sen jälkeen kun ei jaksa treeneihin seuraavana päivänä.

Huokaisen myös, koska näen heissä edelleen iloa ja leik-

kimielisyyttä, vaikka treenaaminen onkin ajoittain kovaa ja

kolhivaa.

Mitä oikein yritän teille sanoa? lähinnä varmaan sen,

että tunnen kiitollisuutta siitä, että lapsistani on kasvanut

suhteellisen tolkullisia nuoria ja että liikunta on ollut tärkeä

osa heidän kasvamistaan. Mutta yritän samalla sanoa, että

iloitaan lapsistamme – liikkuvista tai muuten vain leikkivistä.

leikitään me aikuisetkin. Kyllä täällä vielä riittää tilaa ja

tarvetta sillekin.

Aurinkoa ja leikkimieltä syksyynne!

Ansku

PÅ SVENSKA

Stiftelsen för pediatrisk forskning fyller 50 årStiftelsen för pediatrisk forskning har i 50 år beviljat stipendier åt forskare inompediatrik.

– Från år 1996 har Barnklinikernas Faddrar spelat en betydande roll i insamlingenav medel till vår stiftelse, berömmer bergsråd Tor Bergman, styrelseordförande förStiftelsen för pediatrisk forskning.

– Ett annat betydande stöd har varit Folkhälsoföreningen i Finland, där vi är en avfyra delägare.

undErsTödsförEningEn för pedi-atrisk forskning grundades år 1947 arkia-ter Arvo Ylppös 60-årsdag till ära. den fon-derades år 1962 och fick namnet stiftelsen för pediatrisk forskning.

– det är naturligtvis inte uteslutande men säkerligen delvis stiftelsens förtjänst att medan nio procent av de finländska barnen på 1940-talet dog innan de fyllt tre år så räknas vår barndödlighet nu i pro-mille. där hör vi till toppländerna i värl-den, berättar Bergman.

Hallman stor betydelse

stiftelsens bärande kraft under mer än fyra årtionden var professor Niilo Hallman (1916–2011). Efter att han blev färdig spe-cialläkare inom pediatrik år 1948 arbetade han som forskare på barnkliniken vid Har-vards universitet i Boston, där han vid sidan av sitt eget forskningsarbete knöt viktiga internationella kontakter. dessa kontakter hade en central betydelse i utvecklandet av den pediatriska forsk-ningen i efterkrigstidens finland. niilo Hallman jobbade som professor i pediatrik och överläkare på Barn-kliniken i 26 års tid, varefter han aktivt fortsatte att arbeta för att främja barns hälsa och välmående både i finland och globalt genom lednings-uppgifter inom Barnläkar-föreningen (iPA).

Med säkerhet tillrätt ändamål

stiftelsen för pediatrisk forskning lediganslår sti-pendier en gång per år. Till exempel i år anhölls det om stipendier för en summa på totalt ca 4,6 miljoner euro.

het till vettiga forskningsobjekt, försäkrar Bergman.

Forskningsprofessursom donation

det är stora förändringar på gång inom universitets- och sjukvårdssektorn. Bland annat görs drastiska indragningar av fors-kartjänster och professurer.

– därför fattade vi förra hösten ett beslut att donera en femårig forskningsprofessur på heltid. Professuren fick namnet niilo Hallman-professuren, berättar ordförande Bergman.

Professuren kommer att placeras i något av finlands universitetssjukhus.

– även för detta ändamål kommer vi att använda medel donerade av faddrarna. det är lätt att förutspå att stiftelsens roll kom-mer att bli allt viktigare. därför behövs fri-villigarbete, säger Tor Bergman.

samhället förstår vikten av pediatrisk forskning. Barn är ett tacksamt ändamål för penninginsamling då utgångsläget är att alla förhåller sig positivt till detta ändamål.

– Men det kan klart ses att då ca en tred-jedel av finansieringen för 30 år sedan kom i form av direkta donationer från företag förhåller sig företagsvärlden nuförtiden mycket kritiskt till alla sorters projekt.

Höjdpunkten för stiftelsen för pediatrisk forsknings 50-årsjubileum är fredagen den 26 oktober då huvudfesten går av stapeln i finlandiahuset. före det samlas finlands alla barnläkare på Barnläkardagarna. Jubi-leumsveckan står under republikens presi-dent Sauli Niinistös beskydd.

Cirka en tredjedel av den summan dela-des ut i form av stipendier.

– de beviljade stipendierna har nor-malt rört sig i den storleksklassen och ca en tredjedel av summan utgörs av pengar som vi fått genom faddrarna, konstaterar Bergman.

– de pengar som kommer in av faddrarna riktas till specifika forsknings-projekt och fördelas jämnt över ett brett spektrum av olika specialområden.

stipendienämnden behandlar inte ansökningarna enbart på basen av sin egen expertis utan samlar också in utlåtanden från docenter inom specialområdena samt av andra utomstående experter.

– På så sätt riktas pengarna med säker-

– Det finansiella stödet av till exempel endoktorsavhandling kan vara en central faktori att öppna upp en forskarkarriär för enenskild person, säger Tor Bergman, styrel-

seordförande för Stiftelsen för pediatriskforskning. Foto: Matti Hannula

60 www.kummit.fi I På svenska

PÅ SVENSKAPÅ SVENSKA

Överläkare Jari Petäjä (vä.), företagareoch föreningens ordförande Anne Berner samt den drivande kraften vid grundandet av föreningen, advokat Tuomas Aho undertecknade stiftelseurkunden förstödföreningen Uusi lastensairaala 2017. Foto: Matti Hannula

Stödförening ger fart åt byggande av nytt barnsjukhus

förEningEn KOMMEr OCKsÅ att starta en donationsinsamling men det är möjligt först efter att ledningen för Helsing-fors och nylands sjukvårdsdistrikt har fattat ett konkret beslut om att låta bygga ett nytt barnsjukhus.

den nya byggnaden som kostar ca 150 miljoner euro skulle ersätta Barnkliniken i Helsingfors. Barnkliniken stod klar år 1946 och den har nu konstaterats vara i mycket dåligt skick. Byggnaden har reparerats den senaste tiden men en mer grundläggande renovering mitt under sjukhusets dagsru-tiner är omöjlig och knappast ändamåls-enlig.

Jari Petäjä, chefsöveläkare vid gyneko-logiska och barnmedicinska resultatenhe-ten, betonade på mötet i juni att Barnkli-nikens vårdresultat är även internationellt sett utomordentliga trots den omoderna sjukhusbyggnaden.

– nuförtiden bör dock ett barnsjukhus ha singelrum med möjlighet för föräldrar att övernatta, betonade Petäjä.

Ingen användning för enbart frontfigurer

Advokat Tuomas Aho har varit primus motor i grundandet av stödföreningen. Han var också en av de tre personer som undertecknade stiftelseurkunden. de andra två var överläkare Petäjä och företagare Anne Berner, som valdes till föreningens ordförande.

– Planeringen av sjukhuset borde inle-das redan i höst för att sjukhuset skall stå klart år 2017. det året skulle symbolisera vårt 100-åriga, självständiga fosterlands beredskap att satsa på barn och unga, kom-menterade Tuomas Aho.

Anne Berner upplever att det är en hedersuppgift att ha blivit vald till fören-ingens ordförande.

– Jag hoppas att det vittnar om ett för-

troende för att jag får något till stånd inom ramarna för detta projekt. i dessa kretsar finns det inget behov av endast frontfigurer.

i detta förtroendeuppdrag, såväl som i andra förtroendeuppdrag, har Berner utgått ifrån att hon bör känna till och förstå vilka faktorer som påverkar det eftertraktade slut-resultatet.

– som ordförande i den här föreningen har jag presenterat mig för många instan-ser, vars göranden och låtanden har en inverkan på uppkomsten av ett nytt barn-sjukhus: stadens ledande tjänstemän och politiker, ledningen för samkommunen Hns och så vidare. Jag har velat höra vad de anser vara de centrala faktorerna och de största utmaningarna för att komma till ett positivt beslut. På basen av detta bygger vi sedan tillsammans en modell för hur det lönar sig att gå vidare med arbetet såväl vad

Målet ligger på år 2017

Den 19 juni hade en grupp högt uppsatta experter inom läkarvetenskapen tillsammans med andra infl ytelserika personer samlats i Lastenlinnas festsal i Helsingfors. Därgrundades en förening med namnet Uusi lastensairaala 2017 (Nytt barnsjukhus 2017). Föreningen strävar efter att med olika medel sätta fart på de byråkratiska kugghjulenför att bygga ett nytt barnsjukhus.

gäller byggandet som medelanskaffningen för att vi skall kunna säkerställa att vi har ett nytt sjukhus färdigt år 2017.

Tidtabellen en utmaning

uusi lastensairaala 2017 -föreningens mål är höga, speciellt gällande tidtabellen.

– verkligen ambitiösa och utmanande, säger Anne Berner.

– i praktiken innebär det att vi borde få ett byggnadsbeslut redan under den här hösten. Men det är mycket sannolikt att det går över på nästa års sida. Byggplanerna och planänd-ringarna, tillstånden, konkurrenssättningen och byggandet tar allt sin egen tid. vi har en utmärkt och heltäckande sammansättning i stödföreningens styrelse. Men vi har inte en minut att förlora, betonar Berner.

– i finland åtnjuter ett barn som insjuk-nar sann jämlikhet. det måste vi hålla fast vid också framöver. det nya barnsjuk-huset är dessutom ett genuint nationellt projekt eftersom 30 procent av Barnklini-kens patienter kommer från andra orter än huvudstadsregionen. det finns väl knappast någon som motsätter sig byggandet av ett nytt barnsjukhus, tror Anne Berner.

– Det fi nansiella stödet av till exempel endoktorsavhandling kan vara en central faktori att öppna upp en forskarkarriär för enenskild person, säger Tor Bergman, styrel-

seordförande för Stiftelsen för pediatriskforskning. Foto: Matti Hannula

På svenska I www.kummit.fi 61

Tre topptravare i Faddrarnas stallBrAd dE vEluWE, som haft fina fram-gångar de senaste åren, blev den tredje topptravaren som tecknades i faddrarnas stall. i år doneras 10 000 4 av Brad de ve-luwes prispengar till Barnklinikernas fadd-rar och fr.o.m. nästa år går tre procent av alla intäkter till faddrarna. de donerade medlen riktas till forskning i och vård av barns tarmsjukdomar samt till organtrans-plantationer på barn.

Brad de veluwe hör till släkten ingmans traditionsrika travstall, där Lars Ingman inledde uppfödningen av travhästar i slutet av 1980-talet. idag fortgår uppfödningsarbe-tet under Anders Ingmans ledning och syf-tet är att föda upp hästar till eget travbruk. Tuomas Korvenoja har ansvarat för tränan-det av hästarna i så länge som nästan 30 år. stallets hästar kan kännas igen på uppföd-ningsnamnet de veluwe.

Brad de veluwes senaste tävling i finland Brad de Veluwe travar nu in pengar åt Faddrarna. Foto: Hippos / Irina Keinänen

var ett derby som ordnades i vermo den 1 september. Efter det åkte hingsten för att tävla utomlands.

Travaren Tiger shark, som ägs av sånga-ren Pete Seppälä & company, har redan i ett par års tid hört till faddrarnas stall. Till fad-dertravhästgänget som seppälä samlat runt Tiger shark hör, förutom han själv, också tennisspelaren Jarkko Nieminen och golfa-ren Mikko Ilonen samt andra privatperso-ner och företag som deltar i fadderverksam-heten. i slutet av förra året hade nästan 3000 euro samlats in till faddrarna genom travhästens prispengar. förra året listades också Master shark till faddrarnas stall. Bak-grundsstyrkorna består förutom seppälä av bl.a. ralliföraren Mikko Hirvonen och roadracingföraren Mika Kallio.

Den senaste eurovisionvinnaren, svenska Loreen, uppträdde två gånger på Livet för Barn -konserten. Foto: Juha Loikkanen

Gnistrande Livet förBarn -kvällBArnKliniKErnAs fAddrArs årliga huvudevenemang, livet för Barn -kon-serten, ordnades i höst för den adertonde gången. ”Elli”-konserten samlade tradi-tionsenligt många inhemska stjärnartister till Hartwall Arenan. den här gången var dukningen t.o.m. flottare än vanligt: bl.a. Diandra, Jvg, Anna Puu, Robin, sturm und drang, Cheek & Yasmine, PMMP och Jippu. utöver de inhemska toppartisterna lyckades faddrarna få med den färska euro-visionvinnaren, svenska Loreen.

varvat med de fantastiska musikupp-trädandena visades igen en gång rörande inslag om barnsjukhusens patienter. Av den tre timmar långa konserten visades de två sista timmarna i direktsändning på MTv3.

62 www.kummit.fi I På svenska

PÅ SVENSKA

PÅ SVENSKA

Anna Puu är nu rödhårig. Foto: Susanna Saastamoinen / Sony Music

jättenöjd över att hon som artist kom ut i offentligheten lite ”sent”.

– det var rätt tid för mig. Jag visste redan vem jag var då jag gick med i idols. det behövde jag inte i det skedet längre börja fundera ut, vilket nog skulle ha varit lite besvärligt med all offentlighet.

Ut med ett tredje album

den 26 oktober publiceras Anna Puus tredje album, som heter Antaudun. singeln Kolme pientä sanaa från just det albumet kom ut den 12 september, dvs. samma dag som livet för Barn -konserten gick av stapeln. det var just den låten som Anna Puu sedan sjöng på ”Elli”-konserten.

Anna Puu vet att hon kan skatta sig lyck-lig som fått föda ett friskt barn. Moderska-pet har dock fått henne att fundera över hur

viktigt det är att sjukvården för barn i fin-land är högklassig och att den går att erbjuda under lämpliga förhållanden.

– Jag följer med saker och känner till att Barnklinikens utrymmen är bristfälliga, omoderna och i dåligt skick, säger Anna Puu, som säkert skulle glädja många patien-ter på Barnkliniken om hon gjorde ett besök där.

– Jag gissar att jag själv också skulle tycka det var jätteroligt.

det är svårt att veta om barnpatienterna skulle känna igen en rödhårig Anna Puu.

– Jag tröttnade på mitt ljusa hår. Jag beslöt att någonting måste göras, förklarar Anna Puu förändringen som hände i bör-jan av sommaren.

– Jag har naturligtvis också fått respons om att mitt gamla hår var bättre. But i don’t care.

AnnA Puu, som blev känd genom sin andra plats i idols-tävlingen år 2008, upp-trädde i höst för första gången på Barnkli-nikernas faddrars livet för Barn -konsert. det var dock inte riktigt första gången hon gjorde en fadder-spelning.

– för ungefär tre år sedan medverkade jag på ett gårdsevenemang vid Aurora sjuk-hus, berättar hon.

sedan dess har Anna Puu hunnit bli mamma. Hennes dotter fyller två år i okto-ber.

Mammarollen och artistrollen måste hål-las isär.

– På en spelning måste artisten bryta sig loss från sin mammaroll i tid. Om jag har barnet med mig åker jag i god tid från hotellrummet till spelplatsens backstage. det fungerar inte om jag går ifrån barnet direkt upp på scenen, säger Anna Puu.

– Men i övrigt har barnet inte förändrat mitt liv i någon större grad. Jag har aldrig varit någon stor partymänniska, utom kan-ske under studietiden. Mitt liv hann lugna ner sig redan innan jag fick barn.

”Rätt tid”

Anna Puu kom tvåa när Koop Arponen vann idols. Anna grämer sig inte.

– Om jag hade vunnit hade livet sedan säkert blivit mer hektiskt. Att vinna för med sig plikter. Jag skulle hela tiden ha varit tvungen att synas. nu fick jag göra min skiva i lugn och ro då jag inte hela tiden hade någon som flåsade mig i nacken.

Kändisskapet var den största orsaken till varför Anna Puu inte egentligen tänkte delta i idols-tävlingen överhuvudtaget.

– i synnerhet unga människor som vill bli kändisar förstår inte att en kändis är i offentligheten i princip hela tiden och över-allt.

under sin idols-säsong var Anna Puu ”redan” 26 år gammal och färdig ekono-mie magister.

– Jag hade egentligen redan beslutat att jag inte skulle delta i idols men sedan blev jag övertalad av en av mina vänner. lyckligt-vis. Jag ångrar verkligen inte att jag deltog.

Anna Puu har heller aldrig ångrat att hon inte deltog i idols tidigare. Tvärtom: hon är

”På spelningarna måste man bryta sig loss från mammarollen i tid”

Anna Puu:

På svenska I www.kummit.fi 63

PÅ SVENSKA

64 www.kummit.fi I Toivelistat

TOivEET OvAT sEKä lAiTTEisiin että potilaiden viihtyvyy-teen liittyviä. Osoitteesta www.kummit.fi löydät kaikkien klini-koiden täydelliset listat.

listojen toivotaan helpottavan lahjoituksia harkitsevia yrityksiä,

yhteisöjä ja yksityishenkilöitä löytämään mieluisia tapoja auttaa kli-nikoita ja pieniä potilaita. lastenklinikoiden Kummit ry:n toimisto tarjoaa apuaan lahjoitusten käytännön toteutuksessa. Toimiston yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 66.

Klinikoiden toivelistatKummit-lehti julkaisee yliopistollisten lastenklinikoiden toivelistoja.

Viime numerossa oli poimintoja Helsingin klinikan toiveista. Nyt ovatvuorossa poiminnat Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun klinikoilta.

TAMPEREEN KLINIKKA:Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto:siirrettävä valvontamonitori (2 kpl, á 7 000 4), tehohoitokeskoskaappi giraffe Omniped (29 000 4) ja -respiraattori (37 000 4), Kan-Med -vauvansänky(2 kpl, á 3 000 4), happi/ilmasekoittaja+ lisävarusteet (5 kpl, á 1 900 4), Massimo saO2 -mittari (2 kpl, á 1 900 4), neopuff-elvytyslaite (2 kpl, á 1 300 4) Lasten infektio-osasto L04:intellivue-potilasmonitori MP30 (10 000 4), Miniläppäri (2 kpl, á 500 4),korvakuumemittareita; Braun thermo-scanET irT4520 (10 kpl, á 70 4), dvd-elokuviaLasten kirurginen yksikkö L09b ja PLKI:infuusiopumppuja, AlarisgP plus (2 kpl,á 2 000 4), perfuusoreita, Braun fm (2 kpl,á 1 500 4), Massimo-saturaatiomittari (1900 4), apnea- ja antidecubitus-patjoja, leluja, akvaario poliklinikalle (2 000 4) Lastentautien poliklinikka ja avohoitoyksikkö:Potilasvalvontamonitori vs-800, Oriola(2 kpl, á 1 000 4), volumetrinen infuusio-pumppu Alaris gP + virtaus-tunnistin(2 kpl, á 2 000 4), lautapelejä, kirjoja ja lelujaLasten kotisairaala:sinivalosäteilijä (Bilibed)Lasten teho- ja sisätautiosasto:leluja, matkasaturaatiomittari (2 kpl,á 1 000 4), Massimo radical -saturaatio-mittari (2 kpl, á 1 900 4), vanhempien lepohuoneeseen vuodesohva ja pöytä, siirrettävä valvontamonitori (7 000 4)Lasten hematologian ja onkologianyksikkö L06 ja PLHO:Pienten lasten kuntopyörä, vanhempienvirkistystoimintaa, lasten virkistys-toimintaa, pienten lasten sänkyjä (2 kpl), dvd- levyjäLastenneurologian yksikkö L02 ja PLN: nukenrattaat ja -vaunut (2 kpl, á 90 4),Wii-pelikoneen tasapainolauta (100 4), bodyja (n. 70 cm, n. 80 cm, n. 90 cm), Play station 3 -pelejä

TURUN KLINIKKA:Lasten kirurginen osasto:Paloturvallisia pussilakanoita (20 kpl, á 50 4), aluslakanoita (20 kpl, á 40 4) ja tyynyliinoja (20 kpl, á 20 4), pienehköjä ja isompia televisioita (3 kpl, á 600 4),

satulatuoli (2 kpl, á 300 4), lepotuoleja vanhemmilleLasten osasto:dvd-elokuvia (20 kpl, á 20 4)Vastasyntyneiden teho-osasto:Masimo-saturaatiomittari (2 kpl, á 1 500 4),potilasvaaka sega 376 (2 kpl, á 500 4), paloturvallisia verhoja, pussilakanoita, aluslakanoita ja tyynyliinoja, kenguru-toppeja, Zaky-hoivakäsi (10 kpl, á 45 4), tietokone (3 kpl, á 800 4), mikroaaltouuni (100 4)Tehostetun hoidon osasto:Taulu-Tv (600 4), Playstation-kone (250 4), kannettava dvd-soitin (5 kpl, á 150 4), dvd-elokuvia (20 kpl, á 20 4), dvd-soitin (100 4), helposti puhdistettavia leluja leikki-ikäisille, soittorasioita vauvoille, tarravihkoja Lasten infektio-osasto ja infektiopoliklinikkaMasimo-saturaatiomittari (1 500 4), vaunut vauvalle (600 4), paksuja patjoja vanhempien yöpymiseen osastolla (5 kpl,á 150 4) Lasten syöpä- ja veritautien osasto, hematologinen poliklinikka:saturaatiomittari kuljetukseen (2 kpl,á 2 000 4)Lastenneurologinen yksikkö:verenpainemittari Wellch Ally (3 000 4), 52” televisio, (2 000 4), asentohoitotyynyjä, erilaisia kehittäviä pelejä, dvd-elokuvia, palapelejä, pienille lapsille värikyniä, kovaa kulutusta kestäviä lelujaLastentautien poliklinikka:lepotuoli + jalkarahi (500 4), infuusio-automaatti Braun infusomat space (1 500 4), yleistutkimuspöytä lojer Afia 4040 kipsaukseen (3 000 4), lego- ja duplo -palikoita/leluja, lasten keittiöleluja, leikkiautoja, Mobile + vauvanleluja (5 kpl,á 50 4), dvd-elokuvia (20 kpl, á 20 4),Wii-pelejä (20 kpl, á 50 4)

Lasten leikkausosasto ja päiväkirurginen yksikkö:dvd-elokuvia (20 kpl, á 20 4), pesun-kestäviä leluja (20 kpl, á 50 4), leikkaus-tason käsipöytä (lisäosa käsikirurgisiin toimenpiteisiin) (20 kpl, á 5 000 4)

Maitokeittiö:sähkökäyttöinen rintapumppu Ameda Elite (1 kpl, 1 000 4)

Perinnöllisyyspoliklinikka:Piirustusvälineitä (20 kpl, á 30 4)

KUOPION KLINIKKA:Lasten veri- ja syöpätautien osasto:ruiskupumppu (2 kpl), valvontamonitori, kannettava tietokone (2 kpl), verituotteiden lämmitin, fischerPrice-maatila + eläimet, fischerPrice-parkkitaloLasten neurologian yksikkö:Toiminnallisia vauvaleluja, erikokoisia nukkeja+vaatteita (2 kpl), fischerPrice maatila (6 kpl), Minikeittiö (2 kpl)Lasten poliklinikka:lepotuoleja (2 kpl), infuusiopumppu(2 kpl), Omron verenpainemittareita(3 kpl), digitaalinen verenpainemittari, taulu-Tv+dvd-elokuvia, leluja (eläin-hahmoja, Barbeja, autoja), pituusmittaOperatiivinen yksikkö:Taulu-Tv+elokuvia, valvontamonitori Philips MP2, infuusiopumppu (2 kpl), Cd-soitin (5 kpl), Babyborn-nukkeja ja toiminnallisia vauvalelujaLasten akuuttiosasto:uniapnea-patjoja (3 kpl), infuusio-pumppu (2 kpl), ruiskupumppu (4 kpl), dvd-elokuvia (20 kpl), esikouluopetusmateriaaliaLasten päivystys:valvontamonitori MP2, oksimetri, kannettava malli, fischerPrice lelujaVastasyntyneiden teho-osasto:lepotuolit kenguruhoitoa varten (2 kpl,á 2 000 4)Lasten psykiatria:geomac-sarjoja, kirjoja, pelejä, kuuntelu-satukirjoja (10 kpl), leluja, rakennussarjoja, löwe-rakentelusarjoja (20 kpl), askartelu-tarvikkeita

OULUN KLINIKKA:Vastasyntyneiden teho-osasto:Keskoskehto (15 000 4), valvontaminitori (2 kpl, á 17 000 4)Lastenkirurgia ja lasten neurologia:Potilassänkyjä (10 kpl, á 3 500 4), lasten-vaunuja (5 kpl, á 600 4), lastenrattaat(5 kpl, á 300 4)Leikkausosasto:neurokirurginen saha (30 000 4)Muuta:leluja, dvd-levyjä, akvaariotarvikkeita

TOIVELISTAT

Näistä rojaltituotteista tuloja Kummeille

Rojaltituotteet I www.kummit.fi 65

ViledaVileda lahjoittaa jokaisesta Wettex

Soft&Fresh 1,5 m LTD Edition -kampanja-rullasta 10 senttiä Lastenklinikoiden

Kummeille lasten ja nuorten psykiatrisen työn tukemiseen.

Oy Hoxit AbOy Hoxit Ab tilittää 5 % leluautomaat-

tiensa bruttomyynnistä Lastenklinikoiden Kummeille.

AinaComAinaCom lahjoittaa 1.2.2012 – 31.1.2013 tilatuista uusista 10M tai nopeammista

laajakaistaliittymistä ja Aina Täysi-Q -mobiililiittymistä 5 € / liittymä Kummeille. Kerätyillä varoilla autetaan keskosperheitä

Kanta-Hämeessä.

AurinkomatkatAurinkomatkat lahjoittaa viikon 50/2012

matkamyynneistä osuuden pientenpotilaiden hyväksi.

LaakkonenLaakkosen ja Kummien yhteistyöllä

tuetaan lasten syöpätautien tutkimusta Suomessa. Kolmivuotisella yhteistyö-

sopimuksella tähdätään vähintään 120 000 euron lahjoituspottiin, ja

keräystalkoot aloitetaan vuonna 2012autohuoltoihin liitetyllä rojaltilla, joka

kestää koko sopimuskauden ajan.

LaatukoruLaatukoru-liikkeet lahjoittavat 10 %

vuoden 2012 aikana myydyistä Teemu-nalle -tunnuksin koristelluista kummi-lahjoista sekä nomination-korupalasta.

Lahjoituksella hankitaan keskoskaappeja lastenklinikoille.

Aqua Lapland /Aavasaksan VesiAqua Lapland /Aavasaksan Vesi tukee Lastenklinikoiden Kummien toimintaa

lahjoittamalla jokaisesta myydystä Kummit-lähdevesipullosta ja -kanisterista 10 senttiä Kummeille. Lisäksi lähdevettä lahjoitetaan

Kummien tapahtumiin.

VAASAN Oy - Food ServiceVAASAN Oy – Food Service toteuttaa rojaltikampanjan 1.5.2012 – 30.4.2013.

Tällä aikavälillä ravintolakanaviin myydyistä VAASAN Kotoinen korvapuusti, VAASAN

Lihapasteija ja VAASAN Mustikkatassu-munkki -tuotteista VAASAN sitoutuu

lahjoittamaan Kummeille 1 senttiä / tuote.

Newtop OyNewtop Oy lahjoittaa jokaisen myydyn Kummit-vaate- ja Kummit-kodintekstiili-malliston tuotteen hinnasta 0,5 – 1 euroa lyhentämättömänä Kummien toimintaan. Myös osa Newtopin oman P2P-valmis-

vaatemalliston tuotteista kerryttäälahjoitusta.

OriolaOriola lahjoittaa 1.4. – 31.12.2012

välisenä aikana myydyistä Gefilus Tipat, Gefilus + D3 sekä Gefilus Purutabletti, vadelma-mansikka (30 tabl. pakkaus)tuotteista 6 senttiä / tuote Lasten-

klinikoiden Kummeille. Kerätty summa lahjoitetaan elinsiirtopotilaiden hoitoon.

Tallink SiljaTallink Silja lahjoittaa osuuden Kummit

Cruise -tunnuksella nimettyjen risteilyjen (loppuvuoden lähdöt 27.10., 8.11. ja 28.11)

lipputuotoista sekä Kummit-nallenmyynnistä laivojen taxfree-myymälöissä.

Kraft FoodsLoppuvuoden aikana myydyistä LU:nperinteisistä pipareista lahjoitetaan

Kummeille 5 senttiä/pakkaus.

KUMPPANEITA

TAPAHTUMAOPAS

66 www.kummit.fi I Tapahtumaopas

KUMMIT-LEHTI:

Päätoimittaja: Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Toimitus: Primastory Ky ja Mennu-Media Oy

Toimitussihteeri: Matti Hannula 0400 845 590

Ulkoasu: Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Postiosoite: Kummit-lehti Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki

Tilaukset: Suomen LK Lehden Kustannus Oy Kummit-lehti/Tilaajapalvelu Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5200, Fax (09) 8867 5201

Ilmoitukset: Suomen LK Lehden Kustannus Oy Insinöörinkatu 7 A (5. krs.), 00880 Helsinki Puh. (09) 8867 5211, Fax (09) 8867 5201

Kustantaja: Suomen LK Lehden Kustannus Oy

Painos: 10 000 kpl

Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy

Paperi: MY Brite gloss 80 g/m

www.kummit.fi

LASTENKLINIKOIDEN KUMMIT RY:

Lastenklinikoiden Kummit ryPohjoinen Makasiinikatu 6 A 5, 00130 HelsinkiPuh. (09) 6824 520, Fax (09) 6824 5210kummit@kummit.fi

Toiminnanjohtaja Anne Knaster Puh. (09) 6824 5215, GSM 040 418 6547 anne.knaster@kummit.fi

Projektipäällikkö Susanna Laurila Puh. 040 179 7914 susanna.laurila@kummit.fi

Taloussihteeri Kirsti ”Kikka” Claverth Puh. (09) 6824 5211 kikka.claverth@kummit.fi

Hallinnon ja Kaisa Heinonsalmimarkkinoinnin Puh. (09) 6824 5218assistentti kaisa.heinonsalmi@kummit.fi

Mainonta/suunnittelu Marja-Leena Palomäki Puh. (09) 6824 5212, GSM 050 4646 371 marja.palomaki@kummit.fi

Viestinnän suunnittelija Matti Valli Puh. (09) 6824 5214 matti.valli@kummit.fi

Projektiassistentti Rudolf Donner (määräaikainen)

Nettikauppa Marie-Louise Frölander-Ulf Puh. (09) 6824 520 ml.frolander@kummit.fi

Henkilökunnan tarkemmat toimenkuvat: www.kummit.fi -> yhteystiedot

Kummit verkossa: www.kummit.fi ja www.elamalapselle.fi

Lahjoitustili: Nordea 157330 – 35005

Vuoden 2012 lopullekinriittää vielä Lastenklinikoiden Kummien tapahtumiaKummit-vuoden 2012 viimeisilläkinkuukausilla on vielä tapahtumiatarjottavanaan. Ennen vuoden-vaihdetta järjestetään vielä muunmuassa seuraavat tapahtumat:

9.10.2012 Kummit Bowling, Ruusula, HelsinkiKummien keilatapahtuma kerää yrityksiä kisailemaanpikkupotilaiden hyväksi. Tällä kertaa Kummit Bowlingkeilataan ruusulankadun perinteisessä, vastikään täysin uusitussa hallissa. Tapahtuman yhteistyökumppani onHelsingin Energia.

21.11.2012 Joulu Mielelle -konsertti, Musiikkitalo, HelsinkiJoulu Mielelle -konsertti järjestetään tuttuun tapaanKummit-vuoden loppuhuipennukseksi. Musiikkitalossataltioitava konsertti esitetään MTv3-kanavalla 16. joulu-kuuta kello 20 – 22. Marraskuun 21. päivä taltioitavaankonserttiin myydään lippuja, joten kannattaa vieraillaKummien www-sivuilla sekä seurata ilmoittelua.

Lisäksi Lastenklinikoiden Kummit järjestää muunmuassa klinikoiden Kummikeskiviikkoja, hemmottelu-päiviä sekä lukuisia muita pienempiä tapahtumia. Niistä, kuten myös suurempien tapahtumien tarkemmat päivämäärät, löydät tietoa Kummit-lehdestä,nettiosoitteesta kummit.fi sekä facebookista.

Annalahjaksi

Kummit-tuotteita!

Tuotteen hinnasta yli 50 % lapsipotilaiden hyväksi!

www.kummit.fiYhdessä auttaen!

Huom! Joulumyyntiin tulossa Kummien juhlavuosikalenteri 2013...

Hyväntekeväisyys vaihtoehtona muistettaessa läheisiä, yhteistyökumppaneita..

Pienistä huolloista kasvaa

suuri apuLaakkonen tukee Lastenklinikoiden Kummien arvokasta työtä Suomessa vähintään 40.000 eurolla vuodessa.Kun huollatat autosi Laakkosen asiantuntevassa merkkihuollossa, olet mukana tekemässä hyvää ja auttamassa pieniä potilaita.

Huollon ajanvaraus www.laakkonen.fi /eservice.php