SEURELAISTA TYÖHYVINVOINTIA

sivu 4

SeureSIDOSRYHMÄLEHTI 1/2012

2

Eläkeiän nostaminen on polttava puheenaihe. Pitääkö sitä nostaa, ja jos pitää, niin millä tavoin ja millä aikataululla? On ehdotettu eläkeiän nostamista eliniänodotetta mukaillen. Toisaalta penätään työolojen pa-rantamista niin, että työssä viihdyttäisiin todelliseen eläkeikään saakka, eikä väsähdettäisi jo ennen sitä. Työssä viihtymiseen ja jaksamiseen olisi joka tapauksessa aiheellista tarttua, nostetaan eläkeikää tai ei.

Keikkatyöntekijän arki on haastavaa ja odotukset kovia. Tätä aihetta pohdittiin myös Seuren blogissa viime vuoden lopulla. Tässä Seure-lehden numerossa käsitellään työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Ne koostuvat monista eri asioista, joiden painoarvot poikkeavat henkilöstä riippuen. Ihmiset ovat erilaisia ja näin ollen odotukset työtä kohtaan ovat myös henkilökohtaisia, samoin kuin työssä jaksamiseen vaikuttavat asiat. Jollekin liikunta on kaiken pohja, toinen on tarkka ravinnostaan, ja kolmas tarvitsee aina yhdeksän tunnin yöunet. Yhdelle tärkeintä on vuorovaikutteinen työyhteisö, toinen taas kaipaa enemmän hiljaisuutta keskittyäkseen rauhassa omiin töihinsä. Kun toinen haluaa selkeää joh-tamista, kaipaa toinen itsenäistä otetta omaan työhönsä.

Pääkirjoitus

Niinkin yksinkertainen asia kuin tervehtiminen voi olla vaikeaa suoma-laisessa yhteiskunnassa; päiväkodin ovella vanhempien kesken, taloyhtiön pihalla, tai bussipysäkillä, jossa samat henkilöt seisovat aamusta toiseen, mutta useimmiten katse käännettynä poispäin. Työpaikalla voisi olettaa tervehtimisen kuuluvan hyviin tapoihin. Valitettavan usein kuitenkin myös työpaikoilla tapaa ihmisiä, joille tervehtiminen ei ole itsestään sel-vää. Työhyvinvointi ja viihtyminen ovat kiinni monista asioista ja ainakin tervehtiminen, katsekontakti ja hymy kuulunevat niihin pieniin, mutta tärkeisiin asioihin, joilla on vaikutusta ilmapiiriin työpaikalla.

Jokainen ihminen voi itse vaikuttaa omaan jaksamiseensa, mutta työn-antajan tehtävä on tukea omalta osaltaan työntekijöitään työssä jak-samisessa ja viihtymisessä. Tässä lehdessä ravintoneuvojaksi opiskeleva työntekijämme kertoo terveellisestä ruokavaliosta ja sen vaikutuksesta hyvinvointiin, ja keikkaileva liikunnanohjaaja antaa vinkkejä liikkumi-seen. Lisäksi lehdessä pohditaan esimerkiksi seurelaisten työhyvinvointia sekä Seuren tapoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa siihen. Seurelaisia on tuhansia ja joukossa on niin pidemmissä työsuhteissa olevia työntekijöitä, kuin päivän pituisia keikkoja tekeviä keikkalaisiakin. Lehden sivuilla 4 ja 12–13 kerrotaan, kuinka Seure pyrkii parhailla mahdollisilla tavoilla tukemaan työntekijöitään.

Nautinnollisia lukuhetkiä! Tuire Rönkkö ja Johanna Tirri

Hyvinvointi ja jaksaminen – monen asian summa

Mitä kuuluu päivähoito- ja nuorisoalan yksikölle? Kysyimme asiakkailta ennusteita kuluvasta keväästä. Näiden kyselyjen mukaisesti olemme varautuneet välittämään suuren määrän henkilös-töä kaupunkien tarpeisiin vuonna 2012. Olemme haastattelemassa mahdollisimman suuren määrän työntekijöitä alkuvuodesta, kun työnhakijoita on liikkeellä. Pyrimme rekrytoimaan riittävän määrän hyviä työntekijöitä kaikille alueille ja kaikkiin ammattiryhmiin. Kiin-nitämme erityishuomiota siihen, että haastattelussa käyneet pääsevät työntekoon ja keikkailuun kiinni.

Ruotsinkielisistä työntekijöistä on jatkuvasti pulaa meillä ja asiakkai-demme organisaatioissa. Varhaiskasvatuksen alueella olemme keväällä käynnistäneet perehdytyskoulusta, joka on suunnattu ruotsinkielisille työntekijöille. Toivomme tämän toimintamallin tuovan jatkossa lisää ruotsinkielisiä työntekijöitä päiväkotien käyttöön. Ylipäätään pyrim-me kehittämään malleja, joilla voimme ratkaista henkilöstön saata-vuuteen liittyviä haasteita asiakkaiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä.Asiakasyhteistyön ja rekrytoinnin lisäksi sähköisten palvelujen kehittä-minen, monimuotoisuusasioiden edistäminen ja keikkalaisten työhy-vinvoinnista huolehtiminen ovat meille tärkeitä asioita tällä hetkellä.

Miten teillä panostetaan työhyvin-vointiin ja työssä jaksamiseen?

Olemme työskennelleet päivähoito- ja nuorisoalan yksikössä voi-makkaan tilausmäärän kasvun parissa pari viimeistä vuotta. Työnte-

kijöiden motivaatiosta ja hyvinvoinnista huolehtimisesta on tullut yhä tärkeämpää. Yhdessä olemme nostaneet tärkeiksi asioiksi töiden organisoinnin jatkuvan kehittämisen ja arvioinnin, toisten auttami-sen ja yhteishengestä huolehtimisen. Kun jokainen huolehtii omasta panoksestaan näiden asioiden edistämiseksi, niin töihin on mukava tulla ja työt sujuvat.

Keikkalaisten työhyvinvoinnista huolehdimme pitämällä työnte-kijöihin tiiviisti yhteyttä, nimeämällä keikkalaisille yhteyshenkilön Seuressa ja tapaamalla heitä vähintään pari kertaa vuodessa koulu-tustoiminnan merkeissä. Kun keskustelemme työntekijöiden kanssa puhelimessa ja toimistolla asiakaspalvelussa, haluamme varmistaa, että työtä, työntekijän terveyttä ja työturvallisuutta koskevat asiat ovat kaikilla kunnossa. Näiden lisäksi tarjoamme työntekijöille Var-haisen tuen mallin mukaisesti tukea työkykyasioissa. Hyvinvointi laajemmassa merkityksessä on kokonaisuus, joka muodostuu edellä mainittujen seikkojen lisäksi kunkin työntekijän itse tärkeäksi koke-mista asioista. Haluamme tukea työntekijöitä näissä asioissa.  Keikka-töissä on se hyvä puoli, että töitä voi tehdä juuri niin paljon tai vähän kuin haluaa – vapaa-ajan voi käyttää vaikka lepäämiseen, opiskeluun, perheen tai ystävien kanssa puuhasteluun ja harrastuksiin.

Tomi Välimäki, Seuren päivähoito- ja nuorisoalan yksikön päällikkö

Seuren kynästä

3

Seurelaista työhyvinvointia

Leikkaussalista parrasvaloihin

Espoo kutsuu kaikki liikkumaan

Työhyvinvointia ja sympatiaa

Elämänlaatua ergonomialla

Ei mitä tahansa suuhunpantavaa

Keikkakohteet

Metropolin helmet

TäSSä LEHdESSä

Päätoimittajat

Tuire Rönkkö ja Johanna Tirri

Toimituspäällikkö Assi Häyry

KirjoittajatMari BergrothAnni Hassinen

Assi Häyry Sami KonttinenSanna Konttinen

Laura KuivalainenRiikka Sallinen

Ulkoasu ja taitto

Roope KivirantaSähköposti

viestinta.seure@hel.fi

Käyntiosoite: Fredrikinkatu 51–53 B,

00100 HELSINKI

Postiosoite:PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Sähköposti:info.seure@hel.fi

PALVELUNUMEROT:Palvelualat

09 310 88004Päivähoito- ja nuorisoala

09 310 88005Terveydenhuoltoala

09 310 88006Toimisto- ja opetusala

09 310 88007

Ekstranethttp://keikkanetti.seure.fi

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

SeureSIDOSRYHMÄLEHTI 1/2012

O4

16 17

1412

O8 10

O5

4

TEKSTi SAMI KONTTINEN KUVA ROOPE KIvIRANTA

Seurelaiset viihtyvät työssään hyvin. Tätä mieltä oli valtaosa niistä reilusta 2000 työntekijäs-tämme, jotka yli 9000 seurelaisen joukosta vastasivat vuoden 2011 keikkalaiskyselyyn. Kyselyn tu-lokset eivät kuitenkaan kerro koko totuutta seurelaisten työhy-vinvoinnista, sillä se on monen tekijän summa.

Työhyvinvointiin vaikuttavat muun muassa työilmapiiri, joh-taminen, työpaikan turvallisuus sekä työntekijän terveys, jaksa-minen ja osaaminen. Vuokra-työssä haasteita luovat vaihtuvat työkohteet ja työyhteisöt. Seuren henkilöstöpäällikkö Marjaana Walldén ja henkilöstösuunnit-telija Johanna Tukiainen pohti-vatkin, että seurelaisen työhyvin-voinnin tukemiseen ei ole tarjolla yhtä oikeaa reseptiä.

Perehdytys on peruskivi”Keskeistä on vuokratyöntekijän asianmukainen perehdyttämi-nen”, sanoo Tukiainen. Seure perehdyttää työntekijänsä työ-suhteeseen ja keikkatyön käytän-töihin liittyviin asioihin, kun taas perehdytys työtehtäviin annetaan työkohteessa. Seure pyrkii yhdessä tilaajien kanssa vaikuttamaan sii-hen, että vuokratyöntekijä saa työkohteessa tarpeelliset tiedot työpai-kan käytännöistä ja työtehtävistä.

Yhtä tärkeää kuin perehdytys käytännön asioihin on se, kuinka vuok-ratyöntekijä toivotetaan tervetulleeksi työyhteisöön. Seuressa on tehty töitä sen eteen, että keikkalainen huomioidaan työkohteessa asianmu-kaisesti. Walldén arvelee, että kun työntekijä osaa asiansa, hän pärjää hyvin myös uusissa työkohteissa.”Oman työn hallitseminen ja ammat-titaito antavat myös itsevarmuutta ja onnistumisen tunteita työssä.”Käytännön asioihin liittyvän perehdytyksen lisäksi Seure järjestää

SEURELAISTA TYÖHYVINVOINTIAtyöntekijöilleen myös ammatti-taitoa kehittävää koulutusta. Esi-merkiksi koulunkäyntiavustajia perehdytetään avustamaan autis-tisia oppilaita ja lähihoitajille on tarjolla lääkehoitolupakoulutuk-sia. Päivähoito- ja nuorisoalalla perehdytetään lastenhoitotyöhön ja palvelualoilla on mahdollista saada koulutusta laitoshuoltajan tehtäviin.

Vertaistukea ja virkistäytymistä

Tukiaisen ja Walldénin mielestä työhyvinvointia edistää myös se, että työntekijällä on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia työstään kolle-goiden kanssa. Suunnitelmissa on järjestää muutamia vapaamuotoi-sia tilaisuuksia, joissa niin keik-kalaiset kuin Seuren toimiston väkikin pääsevät viettämään aikaa yhdessä. Virkistystapahtumien lisäksi toisten seurelaisten kans-sa pääsee keskustelemaan koska tahansa Keikkanetissä ja Seuren Facebook-sivuilla.

Työhyvinvoinnin vaaliminen ei ole ainoastaan työnantajan vastuulla. Omasta terveydestä ja kunnos-ta täytyy jokaisen itse huolehtia.

Työntekijän on pidettävä huolta siitä, että lepoon ja työstä palautu-miseen jää riittävästi aikaa. Työnantaja voi kuitenkin tukea työnteki-jöiden fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Seure esimerkiksi tarjoaa tietyt työssäolokriteerit täyttäville keikkalaisilleen liikuntaseteleitä ja työterveyshuollon palveluita.

Työtä Seuressa on aiheuttanut se, että nämä etuudet eivät kosketa ko-ko laajaa keikkalaisten joukkoa. ”Työntekijöille tarjottavien etuuksien kehittämistä pohditaan parhaillaan”, kertoo Walldén. Tarkoituksena on kehittää niitä niin, että työhyvinvointia tukevaa toimintaa voitaisiin tarjota nykyistä laajemmalle joukolle seurelaisia.

TeksTi Anni HASSinen kUVA RODeO

5

Vastausten perusteella keikkalaiset, ei ehkä kovin yllättäen, ovat liikkuvaa väkeä. Moni vastaaja ei keskittynyt mihinkään tiettyyn kohteeseen, vaan kehui yleisemmin pää-kaupunkiseudun lenkkipolkuja, päämää-rätöntä bussimatkustelua, kuntosaleja, uimahalleja, frisbeegolf-ratoja sekä pyörä-

reittejä. Marja Hämäläinen kuvaa kolmosen ja seiskan ratikkareittejä loppumattomiksi sightseeing-kierroksiksi.

TApAhTUmisTA mAiniTTiin muun muassa Helsinki City Run. Merja Rantaa sykähdyttivät Helsingin Kauppatorilla kesäperjantaisin järjestettävät cruisingit, joista hän kertoo: ”Autot ovat niin upeasti laitettuja ja omistajat asianmukaisesti pukeutuneita. Cruisingeissa on tunnelmaa ja toivo elää, että joskus pääsisi jonkun upean Mustangin kyytiin.”

meren läheisyys inspiroi luonnollisesti monia. Joku puhdistau-tuu avantoon pulahtaen, toiselle riittää meren katselu. ”Se on aivan niin kuin se paikka olisi jotenkin pyhä”, toteaa Rachel Tauriainen suosikkipenkistään, jolta avautuu upea merimaisema. Myös pääkau-punkiseudun puistot sekä metsät nuotiopaikkoineen ovat tehneet moneen vaikutuksen.

rAUhAA hAeTAAn myös julkisilta paikoilta. Kaupunkien kätköissä lymyilevät kirpputorit mainitaan persoonallisina kauppapaikkoina. Kirjastoista nimeltä mainitaan 50-luvun tunnelmaa huokuva Roihu-vuoren kirjasto. Joku saattaa kavahtaa hautausmaita, mutta Marja

Rossille ne merkitsevät hengähdyspaikkaa. ”Nehän ovat kuin hyvin hoidettuja rauhallisia puistoja. Eikä sieltä löydy mäyräkoiran kääreitä tai muuta roskaa. On ihanaa istua hautausmaalla penkillä ja nauttia rauhasta ja lintujen laulusta sekä katsella oravien puuhia”, hän kertoo.

TUTTUjen kUlmien lisäksi elämys saattaa piileskellä myös uudessa ja tuntemattomassa. ”Seikkailu voi löytyä lähempää kuin ar-vaatkaan! Jo muutaman kilometrin poikkeaminen omilta kotinurkilta avartaa ja virkistää mieltä. Katsele uteliaana ympärillesi ja löydä uusia taloja ja ihmisiä tarinoineen. Ota kamera tai kaveri tai vaikka molemmat mukaan löytöretkelle”, kehottaa Noora Korppi-Tommola.

mUTTA mikä oli se kaikkein suosituin rentoutumispaikka? Se on jokaiselle tuttu ja kuitenkin kaikilla erilainen. Se on oma koti.

TEKSTi SAMI KONTTINEN KUVA ROOPE KIvIRANTA

METROPOLIN HELMETPääkaupunkiseutu on täynnä kätkettyjä helmiä, vieläpä ilmaisia. Kysyimme viime marraskuussa uutiskirjeessä, mitkä pääkaupunkiseudun paikat kiehtovat Seuren keikkalaisia, ja missä he ren-toutuvat. Saimme kymmenittäin inspiroituneita vastauksia. Vastauksista osa oli tuttuja ja hyväksi havaittuja, mutta esiin kaivautui myös vielä löytämättömiä helmiä.

Katso seuraavalta aukeamalta lukijoiden

suosikkikohteet

6

SEURASAARI

SUOMENLINNAKUIVASAARI

KUUSIJÄRVI

TÖÖLÖNLAHTI

KESKUSPUISTO

AARREPUISTO

ROIHUVUOREN MEREN-RANTALENKKIPOLUT

ESPOON KESKUSPUISTON HIIHTOLADUT

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

AVANTOUINTI HELSINGIN EDUSTALLA

PIRKKOLAN ULKOILUALUE

HIIRILAMMEN ULKOILUALUE

MATINLAHDEN RANTA

LUUKIN ULKOILUALUE

PIRTTIMÄKI JANUUKSIO

01

17

05

06

15

13

14

16

12

11

04

03

02

07

08

09

EIRANRANTA

10

”Kesä tai talvi, voi juosta tai kävellä ja nauttia meren läheisyydestä. Talvella pääsee jäälle hiihtämään ja pilkille. Voi syöttää sorsia ja oravia, syödä eväitä, grillata ja tutustua Suomen maakunnille tyypillisiin rakennuksiin ja raken-nusryhmiin.” ”Paljon eripituisia lenkkipolkuja Pitkäkosken maisemissa ja Vantaanjoen rannoilla. Metsät ovat ihanassa luonnontilassa ja eri-laiset lintujen konsertit varsinkin kevätaikaan ovat upeita. Metsässä voi myös sienestää!”

”Kaupungin valot, kaislikosta kuuluvat risahdukset ja vanhat puuhuvilat luovat ainutlaatuisen tunnelman iltakävelylle.”

”Kaunis ranta, kalliot ja merinäköala.”

”Kesällä voi nauttia lämmöstä rantakallioilla ja talvella haistella raikasta meri-ilmaa. Lämmikkeeksi voi lähtiessä keittää kaakaota eväs-reppuun. Upea mesta!”

”Kohteen luonto on lähes koske-maton ja ainutlaatuinen. Saaressa on kaunis luonto ilman kaupungin taustameteliä.”

”Tehokas rentoutumiskohde, eikä ole aikaan sidottu.”

”Meren ja luonnon läheisyys, kauneus ja rauha.”

”Ihana puisto Vesalassa! Kauniit istutukset ja soliseva puro.”

”Ihanan rentouttava, luonnon-läheinen paikka.”

”Siellä on hyvät rakennetut lenkkeilymahdollisuudet purura-toineen. Joukkoliikenteellä pääsee perille asti.”

”Kahvikuppi kädessä voi katsella lentokoneita, aistia matkakuu-metta ja itsekin suunnitella tulevia reissuja.”

”Upeat ulkoilureitit, upeat maise-mat, kirkkaat metsälammet uintimahdollisuuksineen, hoidetut polut, kahvila Luukin kartanossa, nuotiopaikat.”

”Pirttimäen ja Nuuksion välissä kulkeva Reitti 2000 on hyvä maastopyöräilyreitti, jossa on hyvät korkeuserot ja kauniit maisemat. Seutu sopii myös marjastukseen ja sienestykseen.”

01

02

03

04

05

06

07

08

09

10

11

12

13

14

7

SEURASAARI

SUOMENLINNAKUIVASAARI

KUUSIJÄRVI

TÖÖLÖNLAHTI

KESKUSPUISTO

AARREPUISTO

ROIHUVUOREN MEREN-RANTALENKKIPOLUT

ESPOON KESKUSPUISTON HIIHTOLADUT

HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

AVANTOUINTI HELSINGIN EDUSTALLA

PIRKKOLAN ULKOILUALUE

HIIRILAMMEN ULKOILUALUE

MATINLAHDEN RANTA

LUUKIN ULKOILUALUE

PIRTTIMÄKI JANUUKSIO

01

17

05

06

15

13

14

16

12

11

04

03

02

07

08

09

EIRANRANTA

10

”Kaunis luonto, paljon erilaisia reittejä, tilaa ja rauhaa. Mahdol-lisuus sauvakävelyyn tai lumiken-käilyyn.”

”Reipasta kävelyä ja vesijuoksua uimahallissa. Metsämaisemia ja rauhaa, ainoastaan lenkkeilijöitä liikkeellä.”

”Siellä on semmoinen penkki, jolla tykkään istua ja katsella aaltoja ja kuunnella musiikkia ja muutenkin vaan meditoida yksin.”

15 17

16

8

Kokonaisuus ratkaisee

Mikäli suomalaisten ravitsemusta halutaan lähestyä ongelmanäkö-kulmasta, tilastot ovat monessa suhteessa huolestuttavat, vaikka ra-vintoa koskeva yleinen tietous onkin monessa suhteessa lisääntynyt. Viimeisen vuosikymmenen aikana myös elintarviketeollisuus on alkanut kehittää yhä enemmän ”helppoja” ratkaisuja muun muassa suolisto- ja ruoansulatusvaivoihin, kolesteroliongelmaan ja lisäänty-neen kevyttuotteiden valmistuksen kautta myös ylipaino-ongelmaan. Monet alan asiantuntijat olisivat kuitenkin valmiita kirjoittamaan kevyttuotteista ja terveysvaikutteisista elintarvikkeista heittomerkeissä. Näihin tuotteisiin kohdistuva kritiikki nojaa muun muassa kevyt-

tuotteiden valmistustapaan ja lisäainemääriin, joista osan on todettu olevan terveydelle haitallisia. Toisaalta täysin vedenpitävää näyttöä esimerkiksi lisäaineiden pitkittäisvaikutuksista – yhteisvaikutuksista puhumattakaan – ei vielä ole. Muutamien lisäaineiden tiedetään olevan esimerkiksi syöpää aiheuttavia tai muuten ”myrkyllisiä”, mutta niidenkin käytön määrä on tiukasti säädelty.

Millainen on terveellinen ruokavalio?

Huolimatta alaa koskevasta suuresta ja osin ristiriitaisesta tietomää-rästä voi perusterveellisen ruokavalion laatia itselleen yhä suhteelli-

Ravinto, terveys ja esimerkiksi eri ruoka-aineiden osuutta ruokavaliossa painottavat dieetit ovat tällä hetkellä polttavan keskustelun kohteina. Koulukunnasta riippuen asiantuntijoiden näkemykset trendiruokavalioista ja jopa ravintosuosituksista vaihtelevat. Vaikka tavallisen kansalaisen on välillä vaikea pysyä kärryillä siitä, mikä loppujen lopuksi on terveellistä ja mikä ei, on ravitsemuksessa viime kädessä kyse fysiologisista ja kemiallisista prosesseista, jotka vaikuttavat elimistön toimintaan mo-nin eri tavoin. Ravitsemusalalla vallitsevista näkemyseroista huolimatta monesta perusasiasta, kuten vitamiinien ja hivenaineiden, antioksidanttien, kuitujen tai esimerkiksi transrasvojen merkityksestä elintoiminnoille vallitsee laajaan tutkimusnäyttöön perustuva suhteellinen yksimielisyys.

Ei mitä tahansa suuhunpantavaa Ruokavalinnat vaikuttavat jaksamiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

TeksTi MARi BeRGROTH kUVAT ROOPe KiViRAnTA

9

sen helposti. Ehkä juuri tämä saa monet asiantuntijat ihmettelemään kevyttuotteiden ja funktionaalisten elintarvikkeiden suurta suosiota kuluttajien keskuudessa.

Vitamiinit sekä kivennäis- ja hivenaineet osallistuvat moniin tärkeisiin elimistön toimintoihin, kuten ruoansulatukseen, puolustuskyvyn yllä-pitämiseen, solujen ja kudosten uusiutumiseen ja korjausprosesseihin. Ne osallistuvat myös hermo- ja lihassolujen toimintaan ja vaikuttavat ihon ja muiden elimistön osien kuten verisuonten ja suoliston pintara-kenteiden kuntoon. Vitamiinien puutos aiheuttaa näiden toimintojen heikkenemistä, joka näkyy usein paitsi erilaisina fyysisinä oireina, myös väsymyksenä, ruokahaluttomuutena, keskittymiskyvyttömyy-tenä ja mielialan laskuna tai heilahteluna.

Lähes kaikkia tarvittavia vitamiineja ja hivenaineita saa riittävän määrän peruselintarvikkeista. Vihannekset ja hedelmät, maitotaloustuotteet, kala ja liha sekä täysjyväviljatuotteet sisältävät kaikki suurimman osan tarvituista vitamiineista ja mineraaleista. Koska vitamiini- ja hivenainepitoisuudet vaihtelevat esimerkiksi eri kasvikunnan tuotteiden kesken, on monipuo-lisuus avainasemassa täysipainoista ruokavaliota koostettaessa. Makeiset, valkojauhotuotteet ja leivonnaiset sen sijaan eivät sisällä ravintoaineita, vaan ainoastaan energiaa.

Nimenomaan hiilihydraattipitoisten elintarvikkeiden kohdalla monet ravitsemusasiantuntijat suosittelevatkin ”karppauksen” sijaan keskittymään hiilihydraattien laadun tarkkailemiseen. Täysjyvätuotteet sisältävät paitsi paljon tarpeellisia hivenaineita, myös kuituja, joiden lukuisista terveyttä edistävistä vaikutuksista kolesterolin alentaminen, suoliston toiminnan edistäminen ja verensokerin tasapainotus eivät ole vähäisimpiä.

Laatu on tärkeintä rasvoissakin

Myös ruoasta saadun rasvan laadulla on suuri vaikutus elimistön hy-vinvoinnin kannalta. Elimistö tarvitsee rasvaa muun muassa solujen ja hermojen rakennusaineiksi ja suojaamiseen. Myös aivojen toiminnan kannalta rasvahapot ovat avainasemassa. Tyydyttymättömät eli niin sanotut pehmeät rasvat eivät kemiallisen rakenteensa vuoksi koveta verisuonia ja solukalvoja, toisin kuin tyydytetyt kovat rasvat. Hyvälaatuis-ta rasvaa saa muun muassa rypsi- ja oliiviöljystä sekä kaloista. Myös ruoan valmistustavalla on merki-tystä: moni vitamiini tuhoutuu kokonaan lämmön vaikutuksesta. Tämän takia raakaravinnon osuu-teen ruokavaliossa saattaa olla myös syytä kiinnittää huomi-ota – etenkin, jos on tottunut käyttämään paljon teollisesti käsiteltyjä ja kotitekoista ruokaa huomattavasti ravinneköyhempiä eineksiä.

Mikäli omassa ruokakaapissa kummittelee useampi luuranko, voi muutoksia halutessaan alkaa toteuttaa vähitellen. Liikkeelle pääsee esimerkiksi laatimalla itselleen lukukauden mittaisen suunnitelman, jonka jakaa muutaman viikon jaksoihin. Kunkin jakson aikana tavoit-teeksi voi asettaa yhden vähemmän terveellisen ruokailutottumuksen korvaamisen jollain terveellisemmällä tavalla. Palkintona on, jollei pidempi elämä ja taattu terveys, niin usein ainakin vähän parempi olo ja virkeämpi mieli.

Kirjoittaja toimii Seurella henkilöstökonsulttina ja opiskelee työn ohella ravintoneuvojaksi.

Hyvinvointia koulun ruokalassaJokiniemen koulun keittiöstä toimitetaan ruoka viiteen päiväkotiin Vantaalla ja kerran, pari viikossa myös Tikkurilan lukioon. Kiireisimpinä päivinä keittiön kuuden ammattilaisen voimin valmistetaan ateriat noin 2300 hengelle. Haastetta urakkaan tuovat 61 erityisruokavaliota, jotka tulee huomioida.

Kohteen palveluesimies Eeva Mettiäinen on ollut pitkään alalla ja hänen mukaansa hyvinvoinnin huomioiminen kouluruoassa on aina noudattanut oman aikansa suosituksia ja ohjeistuksia. Tällä hetkellä kasvisten osuutta ja kotimaisten raaka-aineiden käyttöä aterioissa pyritään lisäämään. Lapsille ja nuorille tarjotaan terveellistä, monipuolista, ekologista ja maukasta ruokaa ravitsemukselliset ohjeistukset huomioon ottaen. Ruoan esille laittoon kiinnitetään erityistä huomiota ja ruokasalissa on erillinen maustepöytä, joka tarjoaa ruokailijoille mahdollisuuden maustaa annoksensa oman maun mukaiseksi.

Mettiäinen kertoo, että koululaisten lempiruokia ovat edelleen kalapuikot ja erilaiset pastaruoat. Ja yllättävää kyllä, esimerkiksi lukiolaisten ruokasalissa erilaiset puurot ovat aina yhtä suosittuja.

Ravinto

10

Kohteet Seurella on tuhansia keikkakohteita ympäri pääkaupunkiseutua. niistä jokainen on omalla tavallaan uniikki. Työpaikoilla ihmiset luovat paikalle hengen, mutta oman vivahteensa siihen tuo mm. kohteen sijainti ja koko.

Uomarinteen koulu

MISSä Uomarinne 2, 01600 VANTAAKENELLE Koulunkäyntiavustajille, oppilashoitajille, toimitilahuoltajille ja yhdistelmätyön- tekijöille

Uomarinteen koulun kolmessa eri toimipisteessä ahkeroi kuuti-sensataa ala-asteikäistä. Tavoitteena ”Uomiksessa” on vastata avarakatseisesti erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Uomarinteessä tarjotaankin mm. yleis-, autismi-, kielikylpy- ja harjaantumisope-tusta.

Uomis on täynnä menoa ja energiaa. Koululla on pitkät perinteet musiikkiluokkatoiminnasta. Ääntä pitävät myös koulun kuoro ja orkesteri sekä monet oppilasbändit. Koulu on mukana Liikkuva koulu -hankkeessa. Hankkeen puitteissa panostetaan liikunnalli-sesti mm. välituntitoimintaan ja erilaisiin liikuntakerhoihin.

MENEVä

Espoon sairaala, Puolarmetsä, osasto 3D

MISSä Puolarinportti 1, 02290 ESPOOKENELLE Laitoshuoltajille, lähihoitajille, perus- hoitajille, ruokapalvelutyöntekijöille ja sairaanhoitajille

Espoon sairaalan Puolarmetsän osastot löytyvät keskeltä Espoota, keskuspuiston kainalosta. Puiden ympäröimän sairaala-alueen tunnelma on arjen keskelläkin levollinen. Keskuspuiston ahkerimmin käytetyt ulkoilureitit lähtevät aivan sairaalan kulmilta.

Osasto 3D on yksi neljästä Puolarmetsässä toimivasta Espoon sairaalan kuntoutusosastosta. Asiakkaat osastolla ovat aikuisia espoolaisia, jotka tulevat osastolle hoitoon ja jatkokuntoutuk-seen lähetteellä. Yksi osaston suuntautumisalueista on saatto-hoito. Potilaspaikkoja osastolla on 27.

LUONNON-

LäHEINEN

11

11

Katajanokan ala-asteen kouluMISSä Laivastokuja 6 , 00160 HELSINKIKENELLE Aineopettajille, iltavahtimestareille, koulunkäyntiavustajille ja toimitila- huoltajille

Katajanokan ala-aste sijaitsee punatiilisessä entisessä kone- pajarakennuksessa aivan ”Nokan”, entisen Katajanokan vankilan, kupeessa. Koulun sisätilat hurmaavat valoisuudellaan, kattoikkunoillaan ja valkoiseksi rapatuilla seinillään. Kataja-nokalla kouluaan käy noin 160 lasta. Mantereelta Katajanokalle raitiovaunulla matkaavalle keikkalaiselle hyvänä maamerkkinä toimii koulun pihalla jykevästi seisova vanha ja korkea tehtaan-piippu.

Tavoitteena koulussa on luoda ympäristö, jossa oppilas omaksuu oppimisen perustaidot, saa tukea itsetuntonsa kehittymiseen sekä oppii vastuullisuuteen ja yhteistyöhön.

Huom! Skattan koululla keikkailee myös Seuren iltavahtimesta-reita!

VALOISA

Kohteet

Päiväkoti Pikku Akatemia

MISSä Akatemiantie 11–13, 02700 KAUNIAINEN KENELLE Lastenhoitajille ja lastentarhan- opettajille Pikku Akatemia on vuonna 1997 perustettu päiväkoti, jossa toimii viisi lapsiryhmää. Yksi ryhmistä toimii myös ympärivuorokautisesti. Sisätiloihin persoonallista otetta tuovat ryhmien eri värein maalatut seinät. Lähimetsä puolestaan mahdollistaa tutkimusretket, luonnosta nauttimisen ja vaihtu-vien vuodenaikojen seuraamisen.

Kantavana ajatuksena päiväkodin toiminnassa on pienryh-mätyöskentely. Pikku Akatemiasta löytyykin tätä varten mm. ateljee, liikuntasali, uima-allas, kotileikkihuone ja peuhuhuone. Pyrkimyksenä on tarjota jokaiselle lapselle turvallinen, suvait-seva ja iloinen kasvuympäristö.

ILOINEN

12

Työhyvinvointia ja sympatiaaSeuren rooli työnantajana pitkissä työsuhteissa oleville keikkalaisille ulottuu paljon työsopimuksen allekirjoittamista pidemmälle. Kun nimet on saatu paperiin, ollaan vasta yhteisen taipaleen alussa. Henki-löstökonsultti Marina Forssellin mukaan konsultin työ onkin pitkälti kuuntelemista, tukemista ja neuvontaa erilaisissa työhön liittyvissä kysymyksissä.

Seuren suhde työntekijään alkaa kuitenkin jo reilusti ennen töiden alkua. Haastatteluissa ja infoissa käydään läpi vuokratyön yleisiä pe-riaatteita sekä keikkatyön erityispiirteitä. Kun allekirjoitetaan pitkä työsopimus, selvitetään työntekijän kanssa yhdessä perusteellisesti työsopimuksen ehdot, työsuhde-edut sekä yleisesti määräaikaisen työsuhteen luonteeseen liittyviä asioita. Hyvä alkuperehdytys on tär-keää myös työhyvinvoinnin kannalta. Mitä paremmin työtehtäviin ja työsuhteeseen liittyvistä pelisäännöistä ollaan alusta asti selvillä, sitä vähemmän nousee esiin näihin liittyviä ongelmatilanteita.

Turvaa työsuhteeseenHenkilöstökonsultti Marina Forssell on päävastuussa Espoon kouluis-sa työskentelevien koulunkäyntiavustajien työsuhteista. Marina on tiiviissä yhteydessä sekä rehtoreiden että Seuren avustajien kanssa läpi lukuvuoden. Marina kohtaa päivittäisessä työssään hyvin monenlaisia kysymyksiä. ”Työ on hyvin paljon työsuhdeneuvontaa. Avustajat kyselevät muun muassa vuosilomiin ja palkattomiin vapaisiin tai vaik-kapa taukoihin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi koulunkäyntiavustajan tehtävänkuva ja siihen liittyvät vastuut puhuttavat.”

Yhteisesti kaupunkien kanssa sovitut menettelytavat ja pelisäännöt on laadittu niin, että osapuolten välinen työnjako olisi mahdollisimman

selvä sekä työntekijöille että kaupungeille. ”Meillä on selkeät raamit sille, miten määräaikainen työsuhde solmitaan. Painotamme myös rehtoreille, että he ovat yhtä lailla Seuren työntekijöiden esimiehiä, ja että Seuren työntekijän kanssa on pidettävä koeaikakeskustelut ja loppukeskustelut”, Marina muistuttaa. On tärkeää, että työtehtäviin ja työhyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä käydään säännöllistä kes-kustelua työpaikalla. ”Koeaikakeskustelu on työntekijällekin mahdol-lisuus saada yhteistä aikaa esimiehen kanssa, jossa voi saada ja myös antaa palautetta sekä suunnitella jatkoa”, painottaa Marina.

kuunteleva korva ongelmatilanteissa

Jos työssä ilmenee hankaluuksia, voi Seuren konsultti toimia neutraa-lina kuuntelijana työntekijää painavissa kysymyksissä. ”Jos kiireiseen työpäivään on vaikea vaikkapa sovittaa taukoja, pyrimme neuvo-maan ja sovittelemaan tilannetta. Jokaisella on oikeus taukoon, ja kannustamme työntekijöitä pitämään huolta oikeuksistaan”, Marina korostaa.

Erilaiset vastuuseen liittyvät kysymykset pohdituttavat myös usein. Rajanveto opettajan ja avustajan vastuusta herättää keskustelua. Näis-säkin kysymyksissä Seure tarjoaa tukea ja asiantuntemusta. Laajan näkökulman avulla hiotut yhteiset pelisäännöt ja käytännöt tähtäävät siihen, että kaikki työntekijät saavat tasapuolisen kohtelun sekä työ-suhteeseen liittyvissä asioissa että työpaikalla.

Seuren työnantajarooliin kuuluu myös aktiivisesti seurata työnteki-jöiden hyvinvointia. Esimerkiksi toistuvien lyhyiden sairastelujen

TeksTi LAuRA KuiVALAinen kUVAT ROOPe KiViRAnTA

Kaupunkivastuukonsultit tapaavat kuukausittain yhteisen palaverin merkeissä. Kuvassa espoosta vastaava Marina Forssell, Helsingistä vastaava Heidi Kangas ja ruotsinkielisistä koulunkäyntiavustajista vastaava Jakob engström. Kuvasta puuttuu Vantaan vastuukonsultti Katri Perhonen.

13

Seurelaisuus

taustalla saattaa joissain tapauksissa olla isompiakin kysymyksiä, aina työpaikan homeongelmista työssä jaksamiseen liittyviin kysymyksiin. Näissä tilanteissa on Seuren velvollisuus työnantajana puuttua tilan-teeseen ja selvittää tilannetta yhdessä työntekijän ja tarvittaessa myös työpaikan esimiehen kanssa. ”Haluamme tukea työntekijöitä kaikin mahdollisin tavoin näissä tilanteissa. Puuttumisen taustalla on huoli työntekijän hyvinvoinnista ja jaksamisesta, mutta myös siitä, että työ-paikalla työt tulevat hoidettua sovitusti”, Marina pohtii.

kokoava tahoSeure toimii työnantajana yli 700 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla pitkässä lukuvuoden mittaisessa työsuhteessa olevalle koulunkäynti-avustajalle. Tämä mahdollistaa sen, että Seure pystyy keräämään ja kokoamaan tietoa pitkissä työsuhteissa olevien koulunkäyntiavustajien

työssä jaksamisesta hyvin laajalla skaalalla ja tekemään myös kaupun-kien välisiä vertailuja. Yhtenäiset käytännöt ovat myös työntekijän etu. ”Säännöt ovat samat kaikille. Joskus ne saattavat tuntua tiukoilta, mutta olemme miettineet asiat niin, että kaikkien osapuolien etu toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla”, Marina tähdentää.

Seure on jo vuosia toteuttanut joka syksy työtyytyväisyyttä luotaavan kyselyn kaikille keikkatyöntekijöilleen. Syksyllä 2011 toteutettiin en-simmäistä kertaa lisäksi erillinen kysely pitkässä työsuhteessa oleville koulunkäyntiavustajille. Kyselyssä kartoitettiin sekä tyytyväisyyttä Seureen että työkohteeseen. Kyselyissä arvioitiin perehdytystä Seu-ressa ja työpaikalla, Seurelta ja työpaikan esimieheltä saatua tukea sekä tyytyväisyyttä työhön ylipäätään. Kyselyyn vastasi yhteensä 213 koulunkäyntiavustajaa. Arviot olivat kautta linjan erittäin positiivi-sia. Kaikkien vastausten keskiarvo asteikolla 1–5 oli noin 4. Suurin osa avustajista kokee yhteistyön toimivan erittäin hyvin sekä Seuren

että työpaikan henkilökunnan kanssa. Erityisen tyytyväisiä oltiin vastaanottoon koulussa sekä yhteistyöhön opettajien ja muiden koulunkäyntiavustajien kanssa.

koulutusta työnteon tueksiKyselyiden ja muiden kanavien kautta saadun palautteen perusteella Seuren on mahdollista reagoida nopeastikin niihin asioihin, jotka keikkalaisia puhuttavat. Viime vuosina Seuressa on lisätty runsaasti koulutusta juuri niissä asioissa, joissa työntekijät kokevat tarvitsevan-sa lisätukea. Koulutukset liittyvät sekä ammatillisen osaamisen vah-vistamiseen että haastavien tilanteiden kohtaamiseen. Koulutuksissa Seuren avustajat pääsevät myös tapaamaan toisiaan ja vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia eri työpaikoilta. Koulutuksesta kerättyjen palautteiden perusteella koulutukset ja tapaamiset koetaan työnteki-

jöiden kesken hyvin tärkeiksi. Uuden tiedon lisäksi ne vahvistavat ammatti-identiteettiä ja tarjoavat paljon kaivattua vertaistukea.

älä jää yksin pulmiesi kanssaVaikka suurin osa työntekijöistä kokeekin saavansa riittävästi tukea työssään ja yhteistyö sujuu, vastaan tulee myös ongelmal-lisia asioita; voi olla, että henkilökemiat työpaikalla eivät kohtaa tai työntekijä kokee, ettei ole saanut työssään riittävästi tukea. Seuren konsultti voi tällöinkin toimia neuvonantajana.

”Jos on asioita, jotka askarruttavat, olivat ne kuinka pieniä tahansa, aina kannattaa ottaa yhteyttä ja kertoa näistä mieluummin kuin jäädä yksin murehtimaan, että kukaan ei auta”, kannustaa Marina.

14

Toimistotyöntekijän mieleen tulee työergonomiasta ensimmäiseksi julisteet, joissa naiset ja miehet istuvat jalat 90 asteen kulmassa ja katsovat näyttöpäätteitään 45 asteen kulmassa. Työergonomia on kui-tenkin paljon muutakin. Se on työhön, työympäristöön ja työvälinei-siin kohdistuvaa toimintaa, jolla pyritään sovittamaan työ ihmisten edellytysten ja vaatimusten mukaiseksi. Terveellinen ja turvallinen työympäristö edistää työntekijöiden työkykyä ja lisää työviihtyvyyttä.

Seuren oma työterveyshoitaja Tuire Husu Mehiläisestä täsmentää, että työergonomialla tarkoitetaan lyhykäisyydessään sitä, että työvä-lineet ovat työn tekemiseen sopivia, sekä sitä, että työntekijä osaa käyttää omaa kehoaan tarkoituksenmukaisella tavalla työssään. Omaa kroppaa pitäisi osata käyttää niin, että työn tekeminen ei rasita sitä kohtuuttomasti. Virheasennot rasittavat helposti

Useilla Seuren keikkalaisilla työ on sellaista, että kehon asento suun-tautuu alaspäin. Esimerkiksi koulunkäyntiavustajat, lastenhoitajat

ja sairaanhoitajat saattavat kumarrella alaspäin auttaessaan lapsia tai potilaita. Tällöin on erityisen tärkeää huomioida kehon oikean asen-non palauttaminen. Husu opastaakin, että hyvän ryhdin ottaminen ja rintalihaksiin kohdistuvat venyttelyt kohentavat kehon asentoa.

Mikäli työssä, kuten esimerkiksi keittiössä, tarvitsee nostella painavia taakkoja, kannattaa nostoasentoihin kiinnittää erityistä huomiota. Monissa työkohteissa on apuvälineitä painavien taakkojen nostami-seen. Mikäli niitä ei osaa käyttää, kannattaa kysyä neuvoa vakituiselta henkilökunnalta.

Siivoustyössä hankalinta on samanlaisena toistuva liikesarja sekä kiertoliikkeet. Apua voi saada työn tauottamisesta ja pitkin päivää tehtävistä sopivista venytyksistä. Sama sääntö pätee kaikkeen työhön. Pieni tauko virkistää asentoa ja mieltä.

Kauniaisissa päiväkoti Pikku Akatemian päiväkodinjohtaja Paula Somila suhtautuu työergonomiaan suurella vakavuudella. Somila haluaa, että hänen työntekijöillään on hyvä olla sekä fyysisesti että

Elämänlaatua ergonomialla

TeksTi RiiKKA SALLinen kUVAT ROOPe KiViRAnTA

Tuire Husu korostaa ihmisen omaa aktiivista otetta terveytensä eteen.

15

henkisesti. Somilan ovi on aina auki ja hän on valmis kuuntelemaan työntekijöidensä huolia. Sen lisäksi Somila tekee tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Työfysioterapeutti on käynyt päiväkodilla sekä luennoimassa henkilökunnalle että opastamassa heitä käytännön tasolla.

Lastenhoitaja Anne-Mari Paakkinen kertoo, että lastenhoitajan työssä ergonomia on otettava koko ajan huomioon. Tärkeintä on hänen mukaansa asettua lapsen tasolle. Näin Husunkin mainitsema kehon alaspäin suuntautuminen vähenee. Lisäksi Paakkisella ja hänen kollegoillaan on lattialla mahdollisuus istua tyynyllä. Polvien päällä olemista onkin syytä välttää, etteivät polvet turhaan rasitu.

Ennaltaehkäise, ole aktiivinen!

Ergonomiaongelmissa tärkeintä on ennaltaehkäisy ja oma aktiivi-nen rooli. Särkylääkkeet ja hieronta voivat auttaa hetkeksi, mutta sen jälkeen tilanne jälleen pahenee. Tuire Husu korostaakin ihmisen omaa aktiivista otetta terveytensä eteen. Anne-Mari Paakkinen on huomannut, että ellei työergonomiaan kiinnitä jatkuvasti huomiota, kipeytyvät selkä ja hartiat helposti. Työergonomiaan panostamisen lisäksi Paakkinen pyrkii liikkumaan vähintään kolme kertaa viikossa.Liikunta on meille jokaiselle tärkeää, mutta sen ei tarvitse olla huikea suoritus, vaan ihan normaali reipas kävely lisää tehokkaasti veren-kiertoa ja saa kehon elpymään. Kävelylenkin teho on sopiva, kun kävellessä tulee pieni hiki. Liikunta on Tuire Husun mukaan tehok-kainta silloin, kun sitä tehdään pitkin viikkoa, tosin koskaan se ei mene hukkaan.

Husun mukaan ergonomiassa ei ole kyse vain siitä, mitä ja miten asiat tekee työpäivän aikana, vaan siitä, miten asiat tehdään koko päivän aikana. Husu kertoo, että vaikka ergonomia olisi töissä ihan kohdil-laan, mutta työpäivän jälkeen vaan makailee sohvalla, niin ennen pitkää kroppa ei enää tahdo jaksaa.

Itse toimisto- ja potilastyötä tekevä Husu huolehtii työergonomiastaan istumalla tuolilla hyvin, tauottamalla työtään sekä venyttelemällä sopi-van paikan tullen. Lisäksi liikunta on Paakkisen tapaan myös Husulle tärkeä fyysisen ja henkisen työkyvyn ylläpidon keino.

riittääkö ääni?

Äänenkäyttökin on työergonomiaa. Lastenhoitaja Anne-Mari Paakkinen on saanut kokea sen kovimman kautta. Anne-Marin ääni käheytyi hänen työskennelles-sään lapsiryhmässä, jossa ääni on työväline, jota joutuu käyttämään paljon. Lopulta hän menetti äänensä ko-konaan. Sairausloman, äänenkäyttökiellon ja pitkään jatkuneen laulukiellon jälkeen Anne-Marin tilanne on kuitenkin parantunut. Foniatrin ja puheterapeutin apu oli pahimpaan aikaan välttämätöntä. Onneksi Anne-Marin ääni on hyvässä hoivassa parantunut ja hän voi jatkaa työssään.

Hyvinvointi

16

TEKSTi ASSI HÄYRY KUVA ROOPE KIvIRANTA

Leikkaussalista parrasvaloihin

outi Zilliacus haaveili pitkään liittyvänsä harrastajateatteriin. Sisäsyntyinen tarve tehdä jotain luovaa ja samalla sosiaalis-ta löysi kanavansa, kun Outi hakeutui kolmisen vuotta sitten ilmaisutaidon kurssille ja opettaja pyysi häntä mukaan Karjalai-sen näyttämön innokkaaseen porukkaan. Käpyläläisestä teatteri- porukasta tuli Seuren henkilöstökonsultille toinen perhe.

Alun perin sairaanhoitajaksi valmistunut Outi teki pitkän uran hoitotyössä. Leikkaussalista uransa aloittanut erikoissairaan-hoitaja ehti kokea myös ensiapupoliklinikan hektisen arjen ja toimia yksityiselläkin lääkäriklinikalla. Hän ehti tehdä myös keikkoja elinsiirto-osastoilla, kunnes kutsu kävi kuutisen vuotta sitten henkilöstökonsultin hommiin. ”Hoidan Seuressa akuutti-hoidon tilauksia, ja siinä hommassa on valtavasti hyötyä sekä pitkästä kokemuksestani hoitotyön parissa että siitä, että olen itse ennen keikkaillut”, Outi kertoo.

Omassa työssään Outi kokeekin mieluisana sen, että hän pää-see hyödyntämään omaa ammattitaitoaan ja toimimaan ihmis-ten parissa. ”Seuren keikkalaisten kanssa on kiva tehdä töitä ja osa asiakkaistahan on minulle tuttuja jo sairaanhoitoajoiltani. Työkaverit ovat ehdottoman iso plussa, ja työnkuvani on sel-keä. On antoisaa tehdä itsenäistä työtä, mutta olla silti osa tii-miä”, Outi kiittää.

Mieluisan työn vastapainona toimii rakas teatteriharrastus, jos-sa sielläkin Outi saa tuntea kuuluvansa tiimiin: ”Minulle sosi-aalisuus on harrastamisessakin tärkeää. Karjalaisen näyttämön porukka koostuu kaikenikäisistä ihmisistä, jotka ovat kuitenkin keskenään samanvertaisia. Ja vaikka olemmekin harrastajate-atteri, ei tekemisemme ole mitään huuhaata. Meillä on näyt-telijöiden lisäksi mukana ammattilaisohjaaja, lavastaja, puvus-taja, muusikko ja vaikka keitä. Harjoituksia meillä on ensi-illan lähestyessä lähes joka ilta. Harjoitus- ja esityskausi onkin aina todella intensiivinen.”

Tällä hetkellä Karjalainen näyttämö esittää Heikki Turusen Simpauttajaa. Lavalle nouseminen ilta illan perään ei Outia jännitä, koska estradilla ei tarvitse seistä omana itsenään, vaan siellä voi olla roolin turvin. esiintymisrohkeuden lisäksi teatte-riharrastus on antanut Outille lisää luovuutta ja avoimuutta se-kä lisännyt entisestään omia vahvuuksia: ”Harrastus antaa mi-nulle valtavasti voimavaroja. Lavalla unohtuvat arjen kiireet ja esiintymisen antamalla voimalla jaksaa paljon enemmän. Ja on ihanaa kokeilla omia rajojaan!”

Outi pohtii, että antoisan harrastuksen lisäksi myös monet muut asiat vaikuttavat siihen, miten töissä jaksaa. ”Sekä psyykkiseen että fyysiseen hyvinvointiin pitäisi muistaa panostaa. Perheen merkitys on tietysti suuri voimaa antavana asiana. Positiivinen ajattelukin auttaa”, Outi tiivistää ja muistuttaa, että on jokai-sen omalla vastuulla kuunnella itseään ja huolehtia omasta jaksamisestaan.

Tulevaisuuteen Outi suhtautuu innolla, muttei halua eritellä odotuksiaan. ”elämä on juuri siitä ihanaa, että se vain tuo si-nulle jotain, kun sitä vähiten odotat. Ja minä olen avoin otta-maan kaiken vastaan.”

17

TEKSTi SANNA KONTTINEN KUVA ROOPE KIvIRANTA

Ihmiset

ESPOO KUTSUU KAIKKI LIIKKUMAANLiikunnanohjaaja nauttii nähdessään hymyä ja hyvää oloa

Seuren kautta liikunnanohjaajan keikkoja Espooseen tekevä Katarina Holmström on ollut mukana liikuttamassa niitäkin espoolaisia, joille liikunta ei välttämättä kuulu jokapäiväisiin rutiineihin. Espoossa oh-jatun liikunnan painopisteenä ovat etenkin ne kaupunkilaiset, joille säännöllinen liikunta on terveyden kannalta erityisen tärkeää. Katarina onkin vetänyt muun muassa kuntosaliryhmää kehitysvammaisille, erityislasten uintiryhmää sekä Sporttiklubia yli 68-vuotiaille. ”Tässä hommassa olen huomannut, että ikä tai vamma ei ole este liikku-miselle, täytyy vain löytää sopiva tapa toimia”, Katarina painottaa

Jokaiselle jotakin

Liikuntakipinän ylläpitämisessä Katarina näkee tärkeänä ohjaajan oman positiivisen asenteen sekä kyvyn tunnistaa liikkujien tarpeet ja toiveet. Etenkin erityisryhmien ohjaamisessa tarvitaan sovelta-mista ja erityisosaamista. ”Ohjaajan tehtävänä on löytää jokaiselle liikkujalle oikea taso tekemiseen. Vaihtoehtoisia liikkeitä täytyy ol-la tarjolla niille, joilla on erilaisia liikkumiseen liittyviä rajoitteita. Hyväkuntoisemmille pyrin suunnittelemaan sellaisia ohjelmia, että he pystyvät haastamaan itseään. Tätä kautta jokainen liikkuja voi kokea onnistumisen iloa”, Katarina kertoo.

Hän on myös vuosien varrella havainnut, kuinka hyvä ryhmähenki innostaa liikkumaan: ”Monen mielestä on kiva tulla tunnille, kun on tuttu ja mukava, jo pitkään yhdessä toiminut ydinporukka.” Katarinan mukaan liikuntapaikkojen läheinen sijainti vaikuttaa olennaisesti etenkin erityisryhmien ja ikääntyvien harrastamiseen. ”Joskus on tullut esiin tilanteita, etteivät kaikki ole päässeet niille tunneille, joille olisivat halunneet, koska lähistöltä on jouduttu sulkemaan tuttu liikuntatila”, Katarina harmittelee.

Tärkeä sijainen

Ohjatut liikuntahetket ovat monelle tärkeä viikoittainen tapahtuma ja Katarina kokee saaneensa sijaisena aina hyvän vastaanoton. ”Asiak-

kaat ovat kiitollisia ja iloisia, kun joku tulee. Välillä on tullut ilmi, että edellisellä kerralla ei ole ollut tuntia, koska ei ole löytynyt ohjaajaa, ja tämä on harmittanut monia.”

Ohjaajan tärkeys korostuu niissäkin liikuntamuodoissa, jotka perustu-vat enemmän omatoimiseen harjoitteluun. ”Esimerkiksi senioreiden kuntosalitoiminta on pitkälti itsenäistä harjoittelua, mutta olen silti koko ajan paikalla neuvomassa ja auttamassa”, Katarina kertoo.

Sijaisena olo tuo Katarinan mukaan työhön myös omat haasteensa; kun ryhmät vaihtuvat ja liikkujilla on omat erityistarpeensa, tarvitaan paljon tietoa erilaisista vammoista ja sairauksista. ”Aina ei osaa välttämättä ot-taa huomioon kaikkien erityistarpeita samalla tavalla kuin vakiohjaaja, joka tuntee paremmin ryhmänsä. Siinä mielessä sijaisella on vähän eri tilanne”, Katarina pohdiskelee.

Lopuksi on vielä kysyttävä, mistä liikunnanohjaaja saa intoa omaan työhönsä. ”Palkitsevinta on, kun tunnin lopussa näkyy hymyä ja hyvää oloa”, iloitsee Katarina ja lisää: ”On ilo myös nähdä hyväkuntoisia senioreita, jotka esimerkillään näyttävät, että liikkuminen kannattaa!”

Löydä liikunnan ilo – Katarinan kolme vinkkiä

1. Lähde vain liikkeelle! Voit pian fyysisesti ja henkisesti paljon paremmin.

2. Mahdollisuuksia löytyy heti, kun astut ovesta ulos. Hyödynnä lähiluontoa ja -liikuntapaikkoja.

3. Kokeile uusia lajeja! Vain kokeilemalla voit löytää oman juttusi.

18

Kauniaisten kaupunki ja Vantaan Tilapalvelut Oy Seuren asiakkaina vuoden alustaPalkanmaksu-

aikataulu 2012

Työpäivät ajalta:

Tuntilistakuitattunaviimeistään:

PalkanlaskijaT:

Palvelualat 09 310 88008

Päivähoito- ja nuorisoala09 310 88099

Terveydenhuoltoala 09 310 88066

Toimisto- ja opetusala09 310 88010

Seuren omistuspohja laajeni tammikuussa, kun Kauniainen tuli Seuren osakkaaksi. Samalla mahdollistettiin omistajakaupunkien tytäryhteisöille Seuren osakkuus. Kauniaisten mukaantulon myötä Seure laajeni aidosti pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteiseksi toimijaksi. Keikkalaisille muutos näkyy entistä monipuolisempana ja runsaampana keikkatarjontana.

Vuodenvaihteessa nähtiin myös Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelujen sekä kiinteistö- ja vahtimestaripalvelujen yhtiöittäminen. Yhteistyö Seuren kanssa on jatkunut yhtiöittämisen jälkeen ennallaan. Vantaan Tilapalvelut Oy:n työkohteisiin tilataan Seuresta työntekijöitä puhdistus- ja ruokapalvelualan sekä vahtimestarin tehtäviin.

Seure jatkaa yhteistyötään näyttelykeskus WeeGeen kanssaEspoon näyttelykeskus WeeGee on myös vuonna 2012 Seuren yhteistyökumppani. Yhteistyösopimuksen johdosta Seuren asiakkaat, työntekijät ja keikkalaiset saavat WeeGeen sisäänpääsystä 50 % alennuksen. Lippu maksaa 5 € (normaali hinta 10 €) ja sen saa WeeGeen lipunmyynnistä koodilla SEURE2.

WeeGeessä toimii viisi museota, nykytaidegalleria sekä kahvila-ravintola ja museomyymälä. Sisäänpääsylipulla pääsee tutustumaan kaikkiin WeeGeen museoihin. Lisätietoa ja ajankohtaiset näyttelyt löydät osoitteesta www.weegee.fi.

maaliskuu

1.–15.3. pe 16.3. pe 30.3.

16.–31.3. ma 2.4. pe 13.4.

huhtikuu

1.–15.4. ma 16.4. ma 30.4.

16.–30.4. ke 2.5. ti 15.5.

heinäkuu

1.–15.7. ma 16.7. ti 31.7.

16.–31.7. ke 1.8. ke 15.8.

toukokuu

1.–15.5. ke 16.5. to 31.5.

16.–31.5. pe 1.6. pe 15.6.

elokuu

1.–15.8. to 16.8. pe 31.8.

16.–31.8. ma 3.9. pe 14.9.

kesäkuu

1.–15.6. ma 18.6. pe 29.6.

16.–30.6. ma 2.7. pe 13.7.

syyskuu

1.–15.9. ma 17.9. pe 28.9.

16.–30.9. ma 1.10. ma 15.10.

Palkkapäivä:

19

Työkyky on monen tekijän summa. Työkykyyn vaikuttavat työntekijän terveys ja toimintakyky, osaaminen, arvot, asenteet, motivaatio ja itse työhön liittyvät seikat, kuten työn sisältö ja vaatimukset. Työkyvyssä on pitkälti kysymys työntekijän omien voimavarojen ja työn ominaisuuksien välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta.

Työkyvyn heikkenemisen taustalla saattaa olla muutos työntekijän omissa voimavaroissa tai jokin työssä itsessään tapahtunut muutos. Kun työkyky heikkenee, on tärkeää, että työntekijä saa tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mitä aikaisemmin työkykyä heikentävät asiat havaitaan, sitä yksinkertaisemmilla toimenpiteillä työssä selviytymistä voidaan tukea. Työkyvyn heikkenemisestä voivat kertoa monenlaiset asiat, kuten lisääntyneet sairauspoissaolot tai heikentynyt työsuoritus.

Varhaisen tuen toimintatavat ovat olleet käytössä Seuressa jo pitkään. Nyt toimintatavat on kiteytetty Varhaisen tuen malliksi, joka sisältää kuvauksen Seuren varhaisen tuen toimintatavoista. Varhaisen tuen toimintamallin päätavoitteena on löytää riittävän aikaisessa vaiheessa keinoja, joilla mahdollistetaan yksilön työssä selviytyminen. Malli koostuu kolmesta vaiheesta: 1) työkykyongelmien havaitsemisesta ja puheeksiotosta, 2) työntekijän ja Seuren konsultin välisestä neuvottelusta ja toimenpidesuunnitelman tekemisestä sekä 3) toiminnasta ja sen arvioinnista.

Mallissa on myös selkeitä ohjeita sekä tukikeskusteluja helpottavia valmiita kysymyksiä. Keskeinen menetelmä työntekijän varhaisessa tukemisessa onkin työntekijän kanssa käytävä keskustelu, jossa työntekijä ja Seuren konsultti yhdessä pohtivat, mitkä asiat ovat

Varhaisen tuen keinot auttavat työssä jaksamisessa

heikentäneet työkykyä, ja minkälaisilla toimenpiteillä työssä selviytymistä voitaisiin parhaiten tukea. Keskusteluun voidaan tarvittaessa kutsua myös työkohteen esimies tai työterveyshuollon edustaja. Tärkeintä keskustelussa olisi löytää yhdessä paras mahdollinen tuki, jotta työntekijän työkyky paranisi.

Seuressa keikkailee suuri joukko hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, joiden keskuudessa tuen tarpeet saattavat vaihdella paljonkin. Esimerkiksi pitkissä sijaisuuksissa työskentelevien keikkalaisten tarvitsema tuki tarkoittaa usein aivan erilaisia asioita kuin lyhyitä keikkoja tekevien. Seuressa onkin lähdetty entistä enemmän pohtimaan työhyvinvointia tukevia toimintatapoja juuri näihin erilaisiin tarpeisiin.

Yhtenä tärkeänä tekijänä työssä selviytymisessä on riittävä osaaminen. Jos oma osaaminen on epäsuhdassa työssä vaadittavan osaamisen kanssa, saattaa tällä olla vaikutuksia työkykyyn mm. työmotivaation laskun ja heikentyneen työsuorituksen myötä. Tulevaisuudessa Seuressa pyritäänkin entistä paremmin varmistamaan työntekijöiden osaamisen tason riittävyys tarjoamalla entistä monipuolisempia koulutus- ja oppimismahdollisuuksia. Myös virkistäytymisellä on vaikutus työssä jaksamiseen ja keikkalaisten virkistystoiminnan kehittämiseksi tehdäänkin Seuressa jatkuvasti työtä.

Varmistaakseen keikkalaistensa työhyvinvoinnin Seure kehittää myös henkilöstökonsulttiensa varhaiseen tukemiseen liittyvää osaamista. Lisäksi ensiarvoisen tärkeää on yhteistyön lisääminen tilaajapuolen toimijoiden kanssa, sillä työkohteen esimiehellä on merkittävä rooli työntekijän työhyvinvoinnin ja mahdollisen tuen tarpeen havaitsemisessa.

Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin?Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen viestinta.seure@hel.fiArvomme joka lehden yhteydessä kaksi UMO-levypaketin voittajaa.