Kunta­rahoituksen tilinpäätös Sivu 18

Pudasjärven hirsikoulukamPus

valmistuu leasingkohteena

Saarijärven Omatoimi-yhteisö: pitkä tie omaan puutaloon

EKP:n osto-ohjelmalta odotetaan piristystä euroalueen talouteen

1/2015 kunTarahoiTuksen asiakaslehTi

Mitä vaiku-tuksia EKP:n elvytyksellä on Suomen taloudelle? Lue sivu 12.

KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI HUOmISEN TEKIjäT 1 / 2 0 1 5

Huomisen tekijät on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuntarahoituksen asiakaslehti.

Julkaisija Kuntarahoitus Oyj, PL 744, 00101 Helsinki, puh. 09 6803 5666 Päätoimittaja Pekka Averio Toimituskunta Pekka Averio, Rami Erkkilä, Soili Helminen, Sirpa Kestilä, Antti Kontio, Sanna Rannikko Ulkoasu ja taitto MCI Press Oy Painopaikka Aste Helsinki Oy Osoitelähde Kuntalehden ja Kuntarahoituksen asiakasrekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset info@kuntarahoitus.fi

3 Pääkirjoitus

4 Uutiset

6 Asiakascase: Pudasjärvi Maailman suurin hirsinen koulukampus kohoaa

leasingrahoituksella.

10 Kvartaalin keskusteluaihe Mitä tapahtuu kuntien investoinneissa?

12 Taloudesta EKP:n osto-ohjelmalta odotetaan piristystä euroalueen talouteen.

17 Kuntapäättäjä tutuksi Eero Erkkilä, 27, on Karkkilan talous- ja henkilöstöjohtaja.

18 Tilinpäätös Kuntarahoitus ennätystulokseen vaikeista markkinaolosuhteista huolimatta.

20 Työn ääressä Rosi Veijalainen on vaativan raportoinnin erikoisnainen.

22 Asiakascase: Saarijärven Omatoimi Yhteisötalon rakentaminen oli pitkä prosessi.

26 Apuraha Jääpalloilija Rasmus Kettunen tähtää maailman huipulle.

28 Suomen parhaita työpaikkoja Kuntarahoituksessa on yhteisen tekemisen meininkiä.

30 Uudet kuntarahoituslaiset

Huomisentekijät

Sinnikkyys palkittiin Saari-järven Omatoimi-talon rakennus-hankkeessa. Sivu 22

Rosi Veijalainen

kertoo työstään

Kuntara hoituksessa

sivulla 20.

2

RahOituSMaaiLMa ELää edelleen murroksen kautta. Finanssi- ja eurokrii-siä on seurannut Suomessa ja koko Euroopassa taantuma, josta nousemi-nen on yllättävän hidasta. Samaan aikaan rahoituslaitoksiin kohdistunut sääntely kiristyy yhä.

Näistä vaikeista lähtökohdista huolimatta Kuntarahoitus on onnistunut toteuttamaan omistajiensa linjaamaa strategiaa: kun rahoituslaitoksilta vaaditaan entistä suurempia pääomia omavaraisuuden varmistamiseksi, Kuntarahoitus on pystynyt kasvattamaan niitä tuloksen kautta, jopa enem-män kuin tässä vaiheessa arvioitiin mahdolliseksi. Se on kovan luokan saavutus viimeisten vuosien jatkuvasti muuttuneissa markkinatilanteissa.

Kuntarahoituksen tase on erinomaisen tulostahdin myötä vahvassa kunnossa. 30 miljardia euroa ylittävä taseen loppusumma ja maan kol-manneksi suurimman rahoituslaitoksen status asettavat meidät Euroo-pan komission määritelmän mukaan merkittävien pankkien joukkoon.

Kuntarahoituksen tulos tehdään kovalla työllä. Sekä henkilökunnan osaaminen että talon sisäiset prosessit vastaavat finanssimaailman tiuk-koja vaatimuksia. Asiakkaille olemme luotettava kumppani ja kansainvä-lisillä pääomamarkkinoilla meidät tunnetaan joustavina, innovatiivisina, nopealiikkeisinä osaajina. Meiltä vaaditaan aina monipuolistuvaa rahoi-tus- ja talousosaamista, jota kotimaasta alkaa olla vaikea löytää. Onneksi Kuntarahoitukseen halutaan töihin, sillä olemme tutkitusti yksi Suomen parhaista työpaikoista.

Tavoitteenamme on jatkossakin kerryttää pääomia tulosta tekemällä. Sen ohella Kuntarahoitus on omistajiensa – kuntien, valtion ja Kevan – äänellä linjannut tärkeimmäksi tehtäväkseen asiakkaidensa rahoituksen turvaamisen ja lisäarvon tuottamisen.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pystymme joustavasti vastaa-maan markkinatilanteiden nopeisiin muutoksiin myös hinnoittelun osalta. Taloudellinen asemamme on niin vahva, että pystymme vastaa-maan kilpailuun kaikissa olosuhteissa. Panostamme entistä enemmän siihen, että voimme tarjota asiakkaillemme juuri niitä palveluja, joita te tarvitsette.

Pekka Averio toimitusjohtaja Kuntarahoitus Oyj

Maailmanluokan osaamista

Kuntarahoitus on Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos.Y

3

f

MaRKKinatiEtOa taRjOava brittiläinen mtn-i palkitsi 12.2.2015 Kuntarahoituksen viime vuoden parhaasta transaktiosta. Deal of the Year -palkinto tuli Kuntarahoituksen yhdessä Goldman Sachsin kanssa saksalaissijoittajille järjestämästä 45-vuotisesta kahdenvälisestä lainasta.

– Palkinnon saaminen tarkoittaa, että olemme onnistuneet tekemään jotain poik-keuksellista muuhun markkinaan verrattu-na. Palkitun lainan erikoisuus on harvinai-sen pitkä laina-aika: se osoittaa sijoittajilta vankkaa luottamusta Kuntarahoitukseen, sanoo rahoituspäällikkö Antti Kontio.

Kilpailu sijoittajista vaatii vakiintuneita sijoittajasuhteita, näyttöjä osaamisesta ja sijoittajien luottamusta.

Kuntarahoitus hankkii antolainauksen varat hajauttamalla varainhankintaa paitsi eri markkinoille, myös erilaisiin lainanotto-instrumentteihin, aina suurista viitelainoista strukturoituihin järjestelyihin ja yksityissijoit-tajille suunnattuihin liikkeeseenlaskuihin.

Palkittu 53 miljoonan euron laina on Kuntarahoituksen vuosittaiseen varain-hankinnan kokonaisuuteen suhteutettuna melko pieni. Kyseessä oli niin sanottu nolla-kuponkilaina, jossa sijoittaja saa tuoton vasta lainan eräännyttyä.

– Moni kilpailijamme ei voi tehdä näin pitkäaikaisia järjestelyjä. Iso osa Kuntarahoi-tuksen antolainauksesta on kuitenkin pitkä-aikaista asuntorahoitusta, joten meille pitkä laina-aika ei ole ongelma, Kontio selittää.

Kuntarahoituksen pitkä laina valittiin vuoden parhaaksi diiliksi

Kuntarahoituksen verkkosivut ja asiakas­lehti uudistuivatPitELEt KädESSäSi uudistunutta Kunta-rahoituksen asiakaslehteä. Uudistuksessa muuttuivat sekä lehden nimi – Huomista tehdään on tästä lähtien Huomisen tekijät – että sen ulkoasu. Tämän vuoden maaliskuussa muuttuivat myös Kunta-rahoituksen verkkosivut.

Lehden ja verkkosivujen tavoitteena on kertoa aiempaa enemmän Kunta-rahoituksen ajankohtaisista uutisista, asiakkaiden näkemyksistä ja toimialan tapahtumista.

Mielipiteesi lehden uudistuksesta voit kertoa lukijakyselyssä, jonka tiedot löydät lehden sisätakakannesta sivulta 31.

264KuntaRahOituKSEn vaRainhanKinta toteutti viime vuonna 264 liikkeeseen-laskua. Järjestelyillä kerättiin varoja yhteensä 7,4 miljardia euroa.

”Sijoittajatapaamisissa on oltava Suomen kuntasektorin ja Euroopan finanssitalouden perusasiat hallussa sekä on osattava toimia eri kulttuurien normien mukaisesti. Se on rooli, johon ei voi vain kävellä.” Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Antti Kontio Great Place to Work -blogissa

4

Tulossa: Rahoitus­riskien hallinnan teemapäivä 19.5.SuOMEn KuntaLiittO ja Kuntarahoitus järjestävät jo neljännen kuntien rahoitus-riskien hallinnan teemapäivän tiistaina 19.5.2015 klo 10–17 Kuntatalolla Helsin-gissä (Toinen linja 14, 00530 Helsinki).

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan rahoituksen tämän hetken keskeisimmis-tä haasteista ja kuntien keinoista hallita niihin liittyviä riskejä.

Päivä on ajankohtainen etenkin kunti-en taloudesta ja rahoituksesta vastaaville, kunnanjohtajille sekä kuntien luottamus-henkilöille. Tilaisuus on maksuton.

Lisätietoja tapahtumasta sekä linkin ilmoittautumiseen löydät maaliskuun lopulla Kuntarahoituksen ja Kuntaliiton verkkosivuilta.

KOKKOLan KauPunKi toteuttaa Torkin mäen koulun ja päiväkodin elinkaarimallilla. Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira toimi hankkeessa Kokkolan kaupungin neuvonan-tajana.

Opetustoiminta uusissa tiloissa aloitetaan tammikuussa 2017.

Inspiran vetämä konsulttiryhmä on yhdessä Kokkolan kaupungin kanssa val-mistellut ja kilpailuttanut sopimuskokonai-suuden, johon sisältyy Torkinmäen koulun ja päiväkodin suunnittelu, rakentaminen sekä ylläpito 20 vuoden ajan.

Hanke käsittää noin 80 lapsen päiväko-din sekä noin 480 oppilaan yhtenäiskoulun. Hankkeen kilpailutuksen aikana on painotet-tu erityisesti innovatiivisen ja muunneltavan oppimisympäristön mahdollistavaa suunnit-teluratkaisua, laadukkaiden sisäilmaolosuh-teiden toteutumista varmistavaa sopimus-dokumentaatiota, tehokkaan ja vakioidun hankintamenettelyprosessin kehittämistä sekä alueellisten kiinteistö- ja rakennusalan yritysten osallistumismahdollisuuksien kehittämistä.

Inspira on aikaisemmin ollut vastaavassa roolissa Espoon kolmessa koulujen elinkaari-hankekokonaisuudessa, Kuopion koulujen ja päiväkodin elinkaarihankkeessa, Oulun Kas-tellin monitoimitalon elinkaarihankkeessa, Jyväskylän Huhtasuon koulun, erityiskoulun ja päiväkodin elinkaarihankkeessa, Liikenne-viraston E18 Koskenkylä–Kotka -moottoritien elinkaarihankkeessa, Pudasjärven hirsiraken-teisen koulukampuksen elinkaarihankkeessa, Espoon Päivänkehrän koulun elinkaarihank-keessa, Hollolan koulujen elinkaarihankkees-sa sekä Liikenneviraston E18 Hamina–Vaali-maa -moottoritien elinkaarihankkeessa.

Kokkola toteuttaa koulu­ ja päivä koti hankkeen elinkaarihankkeena

Nosto Maionsenet doluptaest, omnienis auda vollabValiconv octastum estre

f 5

ASIAKASCASE a Pudasjärv i

Maailman suurin hirsinen koulukampus kohoaa leasing-rahoituksella

Hirsikampus valmistuu kaikkien kaupunkilaisten käyttöön, koska tiloissa toimii iltaisin ja viikonloppuisin kansalaisopisto.

6

Koulukampus valmistuu kesällä 2016. Parhaillaan meneillään on rakennus-kokonaisuuden hirsirungon pystytys.

Rakennuskokonaisuus muodostuu neljästä rakennusosasta, joiden alapohjat on jo valettu. Ensimmäisessä osassa tehdään jo sisä puolisia töitä kuten ilmanvaihtokanavien asennustöitä.

– Rakennustöiden eteneminen suunni-tellussa aikataulussa on kieltämättä melko harvinaista. Yhteistyö Lemminkäisen ja Kontiotuotteen kanssa on sujunut saumat-tomasti. Elinkaarihanke lähtökohtaisesti suunnitellaan huolella: siksi itse rakennus-vaiheessa ei ole tullut yllätyksiä ja aikataulut-kin pitävät, sanoo Pudasjärven kaupungin kiinteistöpäällikkö Kari Rissanen.

Ekologinen ja terveydelle edullinen rakennusmateriaaliHirsi valikoitui koulukampuksen rakennus-materiaaliksi ekologisuutensa ja terveys-vaikutustensa takia. Satoja kaupungin koululaisia on parhaillaan väistötiloissa sisäilmaongelmien vuoksi.

– Pudasjärvi oli mukana hirsitaloraken-tamisen vaikutuksia selvittäneessä Karhu-kunnas-hankkeessa, jonka tulokset olivat positiivisia. Hirsi on hengittävä ja kosteutta

tasaava materiaali, eikä yksirakenteinen seinä aiheuta kosteuden tiivistymisongelmia, Rissanen kertoo.

Kaupunkiin nousi muutamia vuosia sitten hirsinen päiväkoti, johon sekä henkilökunta että lapset perheineen ovat olleet tyytyväisiä.

– Teknisesti hirsimateriaalin ainoa erikoishaaste on puun painuminen, mutta painumisen arvioiminen ei ole rakenne-suunnittelijalle vaikeaa, Rissanen arvioi.

Kampus koko kaupungin käyttöön Pudasjärven koulukampus tulee korvaa-maan aiemmat alakoulun, yläkoulun ja lu-

Pudasjärven kaupungissa on rakenteilla historiallinen rakennuskohde. Maailman suurin hirsinen koulukampus rahoitetaan kiinteistöleasingsopimuksella. Kuntarahoitus omistaa tilat ja kaupunki toimii niissä vuokralaisena. Tilojen suunnittelu toteutetaan täysin tilaajan eli Pudasjärven kaupungin ehdoilla.

TEKSTI : S O i L i h E L M i n E n KUVAT: j u h a n y M a n

Kiinteistöpäällikkö Kari Rissanen on ollut kampushankkeessa mukana suunnitteluvaiheesta asti.

7

kion sekä kansalaisopiston. Kokonaispinta - alaa on reilusti vähemmän kuin aiempien tilojen yhteenlasketuissa neliöissä, mikä vähentää kiinteistökustannuksia, muun muassa energiankulutusta. Koska tilat on suunniteltu joustamaan erilaisiin tarpeisiin, ne kuitenkin täyttävät opetuksen tarpeet paremmin. Kampuksen ajatuksena on ollut myös saada tilat tehokkaammin käyttöön. Kansalaisopiston myötä koulujen perintei-sesti alhainen käyttöaste nousee, kun tiloille on tarvetta myös iltaisin ja viikonloppuisin – ympäri vuoden.

Uusien, muunneltavien tilojen myötä Pudasjärvellä uudistetaan myös opetus-käytäntöjä. Tilasuunnittelu ja sisustus eivät lähde perinteisistä koulutoteutuksista.

– Opetustilojen suunnittelu alkaa virtuaali-sesti: opettajat pääsevät liikkumaan virtuaali-hahmollaan rakennuksessa ja testaamaan erilaisia sisustusvaihtoehtoja ennen lopullis-ten päätösten tekemistä, Rissanen kertoo.

Virtuaalisuutta tullaan käyttämään myös opetuksessa, esimerkiksi turvallisuuteen liittyvissä poistumisharjoituksissa.

Leasing rahoitusmallina tuo ennustettavuutta budjetointiinKoulukampus toteutetaan kiinteistöleasing-sopimuksella. Rahoittaja eli Kuntarahoitus

Kiinteistön omistaja

Kunta rahoitus

Vuokralleottaja/Tilaaja

(asiakas)

Urakoitsija

Urakk

asopim

us

Rakennuttamis sopim

usLeasingsopimus

KiinTEisTöLEasing päHKinänKUoREssa

omistaa kohteen, ja Pudasjärven kaupunki on sitoutunut vuokraamaan sen 25 vuoden ajaksi. Vuokrakauden päätyttyä kaupungilla on oikeus lunastaa kohde itselleen ennalta sovittuun hintaan.

– Osittain leasingrahoituksen myötä pää-dyimme käyttämään myös elinkaarimallia: lopputulos on siksi parempi kuin tavallisissa rakennushankkeissa. Perinteisten hankkei-den takuuaika on kaksi vuotta, mikä usein ohjaa urakoitsijoita esimerkiksi käyttämään halvempia rakennusmateriaaleja kuin hank-keessa, jossa rakennuttaja vastaa kiinteistön kunnosta koko sovitun elinkaaren ajan, Rissanen sanoo.

Pudasjärven kannalta merkittävä syy leasingin käyttämiseen oli myös se, etteivät investointikustannukset rasita kaupungin omaa tasetta.

Pudasjärven koulukampuksen rakennut-tamiskokemukset ovat olleet niin positiivisia, että Rissanen arvioi kaupungin käyttävän jatkossa elinkaarimallia muissakin laajoissa rakennushankkeissa.

– Koulukampus on herättänyt kiinnostus-ta muissa kunnissa rakennusmateriaalinsa, elinkaarimallin ja rahoitustavan vuoksi. Kiinteistöleasing on varmasti nouseva rahoitusmalli, joka kiinnostaa jatkossa yhä useampia kuntia, Rissanen sanoo.

8

kiinteistöjen kunto on koko maan ongelmaPudaSjäRvELLä On SaMa OngELMa kuin monel-la muullakin suomalaiskunnalla: 60- ja 70-luvuil-la rakennettu kiinteistökanta on huonokuntoista, käyttötarpeisiin nähden vääränlaista – tai vää-rässä paikassa. Yhdestä käyttötarkoituksesta vapautuva rakennus otetaan toiseen käyttöön selvittämättä kiinteistön kuntoa perustuksia myöten ja pohtimatta, sopiiko rakennus uuteen käyttötarkoitukseen.

– myös kiinteistöihin kohdistuvat vaatimukset ovat muuttuneet: ilmanvaihto-määräykset ovat erilaisia, ihmiset ovat herkistyneet sisäilma ongelmille, koulujen luokkakoot ovat pienentyneet, tiloista ha-lutaan muunneltavia, luettelee Pudasjärven hirsikoulu kampushankkeen liikkeellepanija, eläkkeelle jäänyt kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila.

Daavittila aloitti Pudasjärven johdossa vuonna 2008, jolloin kaupungin talous oli heikossa kunnossa ja kaupunginjohtajan tärkein tehtävä oli talouden tervehdyttäminen. Iso mutta välttämätön koulu investointi ei sopinut ihanteellisesti kuvaan.

– Olemassa olevia rakennusneliöitä ja -kuutioita kyllä oli valmiina, mutta kiinteistöjen kartoituksen jälkeen totesimme, että perus-korjaus tulee uuden kohteen rakentamista kalliimmaksi. Lisäksi peruskorjauksen laatuun olisi kuitenkin liittynyt enemmän riskejä kuin kokonaan uudessa kohteessa. Uusi koulu voitiin suunnitella täysin käyttötarpeiden näkökulmasta.

Uuden koulukampuksen myötä opetustilan koko puolittuu 10 000 neliöön. Se ei Daavittilan mukaan ole ongelma, kun tilat on suunniteltu fiksusti. Avainsana on muunneltavuus.

– Hirsirakennuksen elinkaari on 150 vuotta. Koulukampus suunniteltiin niin, että rakennus voi toimia erilaisissa käyttötarkoituksissa, vaikka asuntoina, Daavittila sanoo.

Kuntarahoitus oli joustavin rahoittajaTiukan taloustilanteen takia Pudasjärven oli mietittävä tarkkaan kiinteistöinvestoinnin vaiku-tusta talouden kantokykyyn.

– Selvitimme tarkkaan erilaisia rahoitus-malleja. Elinkaarimallin käyttäminen ei auto-maattisesti tarkoita leasingrahoitusta, mutta minun mielessäni nämä kaksi yhdistyivät, Daavittila kertoo.

Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira toimi neu-vonantajana Pudasjärven päädyttyä elinkaari-mallin mukaiseen puurakennushankkeeseen.

– Inspira selvitti tarjouspyyntöä varten systemaattisesti kaikki vaihtoehdot suurim-pien rakennusliikkeiden, hirsitalotehtaiden ja rahoittajien osalta. Rahoituksesta saatiin useita tarjouksia, myös kansainvälisiltä rahoittajilta. Kuntarahoituksen kanssa saimme neuvoteltua pitkän, 25-vuotisen leasingsopimuksen.

Kuntarahoituksen rooli kiinteistön omistajana ei ole rajoittanut kaupungin valintoja tai toiveita koulukampuksen suunnittelussa millään tavalla.

– Tarjousta tehdessään Kuntarahoitus kuten muutkin kaikki potentiaaliset rahoittajat selvitti-vät, että hanke itsessään on hyvä ja elinkelpoi-nen. Sen jälkeen kaupunki on saanut toteu-tuksessa vapaat kädet. Rahoittaja varmistaa omassa analyysissaan kohteen likvidin arvon, ja sopimuksessa puolestaan sovitaan, että asiakas eli vuokralainen vastaa kiinteistön hoitamisesta, Daavittila kertoo.

– Kuntarahoitus osoittautui kilpailutuksessa muita rahoittajavaihtoehtoja joustavammaksi. Tarjoajana se pystyi ottamaan riskiä niin että sitoutui sopimusehtoihin jo tarjousvaiheessa. Usein rahoittajien ehdot täsmentyvät vasta markkinatilanteen mukaan, Daavittila sanoo.

Kaarina Daavittila on nykyään eläkkeel-lä ja toimii osa-aikaisesti Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran neuvonantajana. ◆

LEasing - RaHoiTUs

• on osa tehokasta rahoitussuunnittelua

• auttaa kohdentamaan maksut oikeille yksiköille

• parantaa kustannus-ten ennakoitavuutta

• helpottaa budjetoin-tia ja rahoituksen suunnittelua

• saa rahoitusrakenteen vastaamaan kohteen elinkaarta eli talou-dellista ja teknistä käyttöikää

9

Mitä tapahtuu kuntien investoinneissa? Kysyimme neljän kunnan päättäjiltä investointien määrän kehityksestä ja investointilinjauksista.

Perinteisesti Kouvolan vuosittaiset inves-toinnit ovat olleet 35–40 miljoonan tasolla. Nyt meneillään on kaksi jättihanketta, jotka nostavat summaa huomattavasti. Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan Ratamo-kes-kuksen ja logistiikkaterminaalin rakentami-sen kustannukset ovat noin 175 miljoonaa euroa.

Uudet rahoitusratkaisut eivät vielä ole ottaneet tulta alleen Kouvolassa. Päättä-jät ovat kokeneet ne monimutkaisiksi ja vaikeasti hahmotettaviksi. Toistaiseksi vain kaksi päiväkotikohdettamme on rahoitettu leasingratkaisuna.

Kouvolalla on pitkän aikavälin inves-tointisuunnitelma ja työn alla on parhail-laan 15 vuoden investointisuunnitelma, jossa korostetaan investointien tarpeelli-

suuden ja tuottavuuden arvioimista. Investointi kanta on käymässä

liian suureksi: jatkossa in-vestoinneilta vaaditaan

selkeämpää prio-risointia. Tuotta-vuusnäkökulmasta esimerkiksi kiin-teistöjen kannatta-vuudessa on isoja

eroja.Valtuustopäät-

täjien kriisitietoisuus on kasvanut, mikä

on hyvä, mutta toisaal-ta velanottoakaan ei pidä

pelätä etenkään nyt kun lainaraha on halpaa. Sellaisia investointeja pitää tehdä, jotka lisäävät tuottavuutta.

7 500 asukkaan Harjavallassa toteutettiin pari vuotta sitten kuntalaisten pitkäaikai-nen haave: rakensimme liikunta- ja uima-hallin. 14 miljoonaa euroa maksanut hanke oli ylivoimaisesti suurin investointimme vuosikymmeniin ja kahden vuoden ajaksi nelinkertaisti investointien määrän nor-maaliin verrattuna.

Harjavalta oli vuosituhannen alussa velaton kunta ja nyt tavoitteena on pitää velkaantuminen hallinnassa. Asukasluvun asteittainen väheneminen vähentää inves-tointitarpeita.

Taantuma on vaikuttanut siihen, että investointitasoa suhteutetaan poistojen määrään. Uusinvestoinnit käsitellään erikseen ja niihin suhtaudutaan kriittisesti. Kiinteistöt on kuitenkin pidettävä kun-nossa. Olemme keskittäneet palveluja ja luopuneet tarpeettomista kiinteistöistä. Jos ostajaa ei löydy, puramme käytöstä poiste-tut rakennukset.

Harjavallassa on Suomen korkein työ-paikkaomavaraisuus. Pyrimme tekemään elinkeinoelämää palvelevat investoinnit kaikissa tilanteissa. Paikkakunnan teolli-suusyrityksillä on paljon raskaita kulje-tuksia, ja niiden kannalta välttämättömät investoinnit yritetään saada aina mukaan investointiohjelmaan.

fSellaisia investointeja pitää tehdä, jotka

lisäävät tuottavuutta.

KVARTAALIN KESKUSTELUNAIHE

Tuukka Forsell, talous- ja rahoitusjohtaja, Kouvola

Jaana Karrimaa, kaupunginjohtaja, Harjavalta

10

Tanja Matikainen, kunnanjohtaja, Janakkala

Janakkalan vuosittainen investointitaso pyörii kuuden miljoonan euron tienoilla. Janakkalassa on valtuustotasolla hyväksyt-ty tonttituotanto-ohjelma, jonka perus-teella tehdään päätöksiä asuntoinfrasta ja maa-alueiden ostamisesta. Aiempi virkamiesvalmistelu keskittyi kehittä-mään olemassa olevia asumiskeskittymiä, mutta kun valtuusto alkoi linjata ohjelman sisältöä, päätettiin alkaa kehittää uutta asuinaluetta kaupungin länsipuolelle.

Uuden asuinalueen rakentaminen vaa-tii merkittäviä investointeja perusinfraan, kuten teiden ja vesitekniikan rakentami-seen ja palveluihin. Uudelle alueelle raken-nettava kolmen miljoonan euron päiväkoti on Janakkalalle iso investointi.

Työn alla on myös mittava, noin viisi miljoonaa euroa maksava terveyskes-kuksen peruskorjaus sekä pienempi yläasteen ja lukion remontti.

Nykyinen suunnittelukausi kestää vuoteen 2018. Varsinaisia linjausmuu-toksia investoinneissa ei ole tehty, mutta taloussuhdanteen ja rakennemuutosten takia on tietysti oltava varovainen. Korjaus-velat täytyy silti kaikissa tilanteissa hoitaa: lainanhoitokulujen määrään verrattuna isompi tappio on esimerkiksi se, että rakennuskanta menee pilalle hoitamatto-muuden takia.

Tuomas Lohi, kunnanjohtaja,

Kempele

17 000 asukkaan Kempele kasvaa vahvasti, joten investointipaineita

on paljon. Viime vuosina on rakennettu

koulua, päiväkoteja ja perusinfraa – investoinnit

ovat olleet vuositasolla 8–10 miljoonaa euroa.

Nyt suunnitteilla on kaksi kunta-kokoon nähden massiivista investoin-tia, terveyskeskuksen ja sairaalan sekä moottoritien uusien liittymäramppien rakentaminen.

Terveyskeskuksen ja sairaalan rakenta-miseen on valittu innovatiivinen allianssi-toteutustapa ja kartoitettu vaihtoehtoisia rahoitusratkaisuja. Näyttää todennäköi-seltä, että se rakennetaan leasingrahoi-tuksella.

Kunnan investointiohjelman linja-uksia on uusittu, osittain taantuman ja rakenneuudistusten takia. Toteutettavissa investoinneissa on oltava tuotto-odotus; esimerkiksi moottoritien ramppihanke maksaa itsensä nopeasti takaisin, sillä se mahdollistaa uuden, satoja työpaikkoja tarjoavan teollisuusalueen rakentamisen. Ilman tällaisia satsauksia ei nousukauden pöhinää saada aikaiseksi.

Taantuman aikana investoiminen on järkevää, koska rakentaminen on edul-lista ja raha poikkeuksellisen edullista. Taantuma vaikuttaa kuitenkin kaikkien ajattelutapaan ja lisää varovaisuutta. Pitää olla rohkea ja uskoa lujasti asiaansa, että uskaltaa investoida.

TEKSTI : S O i L i h E L M i n E n

KUVAT: u L L a j u u M a , S O i L i h E L M i n E n , v i L L E v i M Pa R i , S O i L a K a S K i

11

euromaiden talouteen

Euroopan keskuspankin aloittama elvytysohjelma tulee vaikuttamaan kaikkien euromaiden talouteen. Myös Suomen pitäisi hyötyä, kun valtioiden velkakirjojen kysyntä kasvaa ja rahan määrä lisääntyy. Helmikuussa Suomessa vieraillut Barclays-pankin ekonomisti Huw Worthington arvioi EKP:n elvytysohjelman vaikutuksia Huomisen tekijät -lehdelle. TEKSTI JA KUVAT:h a S S E h ä R KÖ n E n KUVITUS:M c i P R E S S

TALOUdESTA a Euroopan keskuspankki12

Mistä on kyse?Euroalueen talous on kanger-rellut pitkään. Investoinnit ja talouskasvu ovat jumissa, ja

sen vuoksi Euroopan keskuspankki (EKP) teki tammi kuussa päätöksen valtavasta osto-ohjel-masta elvyttääkseen euroalueen taloutta. EKP ostaa eurovaltioiden velkakirjoja 60 miljardilla eurolla kuukaudessa syyskuun 2016 loppuun asti tai tarvittaessa pidempäänkin, jos hieman alle kahden prosentin inflaatiovauhdin saavuttami-nen sitä EKP:n mielestä vaatii. Elvytysohjelman tavoitteena on piristää euroalueen talouskasvua ja parantaa hintavakautta. Ostot aloitetaan maalis kuussa, ja velkakirjat ostetaan jälkimark-kinoilta, ei suoraan niiden liikkeellelaskijoilta.

Miten EKp:n elvytysohjelma todellisuudessa vaikuttaa euroalueeseen?EKP:n tavoitteena on saada vauhtia talouteen ja inflaatio halutulle tasolle. Barclays-pankin eko-nomisti Huw Worthingtonin mukaan on vaikea etukäteen tarkasti arvioida, mitä kautta osto-ohjelman vaikutus kanavoituu euroalueen talou-teen. Nähtäväksi jää, lainaavatko pankit jatkossa enemmän rahaa yrityksille ja myös yksityisille. Worthington on epäilevä sen suhteen, lisääntyy-kö lainananto niin paljon kuin EKP odottaa.

Worthingtonin mukaan EKP:n ohjelmalla voi olla vaikutuksia eri kanavien kautta. Talouden virkistymisen myötä ihmiset voivat tuntea itsensä varakkaammiksi ja oman taloutensa turvatum-maksi, ja sitä kautta tehdä hankintapäätöksiä, joi-ta on pantattu epävarmana aikana. Jos nyt hyvin varovainen kulutuskäyttäytyminen rentoutuu, se lisää eri alojen kysyntää ja sitä kautta elvyttää taloutta.

Worthingtonin muistuttaa, että joka tapauk-sessa 60 miljardia euroa kuussa on niin valtava summa, että se tulee vaikuttamaan koko euroalu-eella taloutta piristävästi.

On myös mahdollista, että EKP:n ohjelman elvyttävä vaikutus jää toteutumatta. Rahan lisääntynyt tarjonta ei automaattisesti tarkoita, että pankit alkavat tukea investointeja lisäämällä lainoitusta. Ohjelman vaikutukset reaalitaloudel-le jäävät siis nähtäväksi.

EKP:n käynnistämä ohjelma ei ole riskitön. Valtioiden velkakirjojen omistajat saattavat esi-merkiksi olla haluttomia myymään sijoituksiaan. Epäonnistuessaan ohjelmalla voi pahimmillaan olla suuria haitallisia vaikutuksia koko euro-alueelle.

Riittääkö markkinoilla ostettavaa EKp:lle?EKP painottaa ohjelmansa velkakirjaostoja sen mukaan, mikä on kunkin valtion osuus keskus-pankin pääomasta. Toisin sanoen EKP ostaa enemmän suurten kansantalouksien, kuten Saksan, Ranskan ja Italian joukkolainoja, kuin pienten valtioiden kuten Suomen joukkolainoja.

Tärkeä kysymys on se, riittääkö markkinoilla ostettavaa EKP:lle, kun elvytysohjelma on kool-taan niin valtava. Huw Worthingtonin mukaan

13

850 miljardin euron ostot ovat varmasti toteutettavissa, mutta jos ohjelmaa jatketaan selvästi pidempään kuin syyskuun 2016 suunniteltu takaraja, niin rajat voivat jossain vaiheessa tulla vastaan. EKP:lla on rajoituksia sen suhteen, kuinka paljon keskuspankki voi omistaa jotain tiettyä velkakirjaa.

Mikä on EKp:n tehtävä?EKP:n ensisijaisena tavoitteena on euro-alueen hintavakauden turvaaminen. Käytän-nössä se tarkoittaa, että EKP pyrkii pitämään hintojen nousun eli inflaation vakaana. Euroalueen tavoitteena on hieman alle kah-den prosentin vuotuinen inflaatio. Tällaisen inflaatiovauhdin katsotaan olevan talouden kehittymisen kannalta sopivin.

EKP pyrkii rahapolitiikallaan palautta-maan inflaation ja sitä koskevat odotukset tavoitteen mukaiselle tasolle. Inflaation palautuminen tavoitevauhtiin piristäisi luottojen kysyntää laskemalla reaalikorkoja tavanomaisen korkopolitiikan ollessa jo lähellä nollarajaa. Nyt euroalueen inflaatio on liian hidasta, jopa negatiivista eli hinnat ovat laskeneet.

Ohjauskorko on EKP:n rahapolitiikan keskeinen työkalu. Ohjauskorko on keskus-pankin määräämä korkotaso, jolla kes-kuspankki lainaa rahaa pankeille. Pankit taas lainaavat rahaa edelleen yrityksille ja yksityisille, ja ohjauskorko vaikuttaa suoraan markkinakorkoihin ja talouteen.

Ohjauskorko siis määrittelee rahan hinnan euroalueella. Matala korko yleensä kiihdyttää lainanottoa, korkea taas hillitsee sitä.

Keskuspankin rahapolitiikka on yksi euro-alueen talouteen vaikuttava väline, mutta sen rinnalla euromaiden omaa talouspolitiikkaa ei saa unohtaa. Valtiot voivat vauhdittaa taloutta muun muassa lisäämällä julkista kulutusta.

Miten matalat korot vaikuttivat EKp:n päätökseen elvytysohjelmasta?Jos talous on lamassa tai taantumassa, talout-ta voidaan elvyttää korkoa laskemalla. Euro-alueella korkotaso oli jo lähes nollassa, joten EKP ei enää voinut laskea ohjaus korkoaan

ja sitä kautta vaikuttaa talouteen. Sen vuoksi osto-ohjelma oli nykytilanteessa ainoa jäljel-lä oleva keskuspankin raha politiikan väline.

Voiko Yhdysvaltojen elvytyksestä ottaa mallia?Yhdysvallat käytti EKP:n ohjelman kaltais-ta elvytystä euroaluetta aikaisemmin, ja Yhdysvaltojen talous on lähtenyt sen jälkeen kasvuun. Huw Worthingtonin mielestä Yhdysvaltojen ja euroalueen talouksia ei voi suoraan vertailla keskenään, koska niiden lähtökohdat ovat erilaiset.

Yhdysvalloissa kotimainen kysyntä on suuressa roolissa, euromaiden taloudet taas perustuvat vientiin. Worthingtonin mukaan on vaikea tarkkaan sanoa, kuinka paljon setelielvytys todella on vaikuttanut talous-kasvuun Yhdysvalloissa. Talouteen kun vai-kuttavat muutkin tekijät kuin pelkkä elvytys.

EKP:n osto-ohjelman ajoitus saa Worthing-tonilta kritiikkiä. Hänen mielestään EKP:n olisi pitänyt toimia selvästi aikaisemmin ja en-nakoivammin, eli aloittaa elvytys ennen kuin euroalueen kriisi ehti kärjistyä pahaksi.

Miten inflaatio kehittyy euromaissa?Inflaation odotetaan pysyvän hitaana tänä ja ensi vuonna. EKP:n tavoitteena olevaa vajaan kahden prosentin inflaatiovauhtia ei Worthingtonin mukaan tulla saavutta-maan nyt aloitetun osto-ohjelman aikana eli ensi vuoden syyskuun loppuun mennessä. Tämän vuoden inflaation odotetaan useim-missa EU-maissa olevan nollassa tai lievästi negatiivinen.

Worthingtonin näkemyksen mukaan matala öljyn hinta on keskeinen syy mata-laan inflaatioon. Öljyn hinta vaikuttaa hyvin moneen tuotteeseen ja heijastuu sitä kautta laajalle taloudessa. Jos öljyn hinta nousee, muutkin hinnat nousevat.

Toisaalta matala öljyn hinta on ollut myönteinen ja vauhtia antava asia monen euromaan taloudelle. Jos öljyn hinta yhtäkkiä kaksinkertaistuisi nykytasoonsa nähden, se tietäisi hankaluuksia monelle maalle.

Jos hinnat laskevat ja lasku jatkuu pitkään, uhkana on deflaatiotilanne. Deflaatiossa jatkuva hintojen laskeminen saa ihmiset

siirtävät ostopäätöksiään, koska hintojen odotetaan laskevan edelleen. Se aiheuttaa kulutuksen ja investointien laskua, mikä heijastuu tuotannon laskuna ja vaikuttaa sitä kautta esimerkiksi työttömyyden lisääntymi-senä. Deflaatiokierteessä talous ikään kuin jumiutuu.

Miltä Euroopan ja suomen taloustilanne näyttää lähivuosina?Lähiaikojen talousnäkymät ovat Euroopas-sa ja Suomessa nihkeät. Suomen talous-kehitys on viime aikoina jatkunut vaimeana ja laahaa edelleen muiden euromaiden takana. Teollisuuden rakennemuutos ja suomalaisen tuotannon huonontunut kus-tannuskilpailukyky heikentävät Suomelle tärkeän viennin ja talouskasvun mahdolli-suuksia. Myös suomalaisten ikääntyminen vaikuttaa osaltaan heikkoihin kasvumah-dollisuuksiin.

Valtiovarainministeriön tuoreimmassa talouskatsauksessa kotimaan talouskasvun arvioidaan olevan 0,9 prosenttia vuonna 2015 ja 1,3 prosenttia vuonna 2016. Myös euroalueen talouskasvun ministeriö odottaa jatkuvan vaisuna: tänä vuonna kasvua kertyy prosentin verran ja ensi vuonna vain hiukan enemmän. Kotimaan ongelmien yhtenä keskeisenä syynä nähdään talouden vanhen-

Barclaysin Huw Worthington vieraili Helsingissä helmikuussa.

14

850miljardia Euroa EKP:n elvytysohjelman kokoluokka on valtava.

IVJos liikepankit siirtävät talletuksiaan pois keskus-pankista ja sijoittavat varojaan myös euroalueen ulkopuolelle, se heikentää euron arvoa. Euron heikke neminen taas omalta osaltaan vahvistaa euroalueen talouskasvua, koska euromaat ovat riippuvaisia viennistä.

Näin EKP:n elvytyksen on tarkoitus toimia

IEKP ostaa pankeilta ja sijoittajilta euromaiden velkakirjoja, jotta rahan tarjonta lisääntyisi. Voidaan puhua setelielvytyksestä.

IITavoitteena on rahan tarjonnan lisäämisen kautta parantaa liikepankkien kykyä lainata rahaa yrityksille, jotta ne voivat tehdä uusia investointeja.

IIIInvestoinnit lisäävät taloudellista toimeliaisuutta. Sen pitäisi näkyä jatkossa talouskasvuna.

15

tuneet rakenteet, joille pitäisi pikaisesti tehdä jotain.

EKP:n rahapolitiikka ei voi yksin ratkaista euromaiden talouksien rakenteellisia on-gelmia, mutta elvyttävä rahapolitiikka tukee kasvua ja sopii siten hyvin Suomen nykyiseen taloustilanteeseen. Kevyt rahapolitiikka yllä-pitää taloudellista toimeliaisuutta Suomessa ja eurooppalaisilla vientimarkkinoilla, mikä tukee kotimaista työllisyyttä ja tuotantoa sekä voi lisätä investointeja.

Miten EKp:n elvytysohjelma vaikuttaa suomeen ja Kunta-rahoituksen asiakkaisiin?EKP:n ohjelma lisää valtioiden velkakirjojen kysyntää, mikä heijastuu myös Suomeen. Worthingtonin arvion mukaan Suomen pitäisi hyötyä ohjelmasta, koska maalla on korkea luottoluokitus. Suomen valtion velkakirjat ovat haluttuja sijoituskohteita. Kuntarahoituksen liikkeelle laskemia vel-kakirjoja arvioidaan usein Suomen valtion luottoluokituksen kautta, eli maan ja suoma-laisen kuntasektorin hyvä maine auttaa myös Kuntarahoituksen asiakkaita.

Ainoa negatiivinen asia Suomen valtion velkakirjoissa on Worthingtonin mukaan se, että niitä on markkinoilla vähän. Sen vuoksi ne eivät ole niin likvidejä eli helposti rahaksi muutettavia kuin markkinoilla yleiset suurten maiden kuten Saksan ja Ranskan

velkakirjat, joille löytyy aina nopeasti ja var-masti ostaja. Arvopaperin mahdollisimman hyvä likviditeetti on tärkeä tekijä joillekin sijoittajille.

Toistaiseksi EKP:n osto-ohjelma koskee valtioiden, valtiosidonnaisten laitosten ja yhteiseurooppalaisten laitosten joukkovelka-kirjoja. Kuntarahoituksen varainhankintaan liittyvät Kuntarahoituksen velkakirjat eivät siis ole EKP:n ostoslistalla. Jos osto-ohjelmaa laajennetaan muiden tahojen kuin valtioiden velkakirjoihin, tilanne voi muuttua. Wort-hingtonin mukaan osto-ohjelman kohteiden laajentaminen on mahdollista mutta ei ainakaan nyt näytä todennäköiseltä.

Yleinen euroalueen talouden piristymi-nen näkyisi myös Suomessa, samoin euron heikentyminen, joka auttaa vientiä. Euron heikentymistä Worthington pitää tärkeänä vientivetoisille Saksalle ja Skandinavian maille Suomi mukaan luettuna.

Euron arvo suhteessa muihin valuuttoi-hin kuten Yhdysvaltojen dollariin onkin jo heikentynyt sen jälkeen, kun EKP ilmoitti ohjelmastaan. Sitä kautta ohjelmalla on jo ollut toivottua vaikutusta.

Miten Kuntarahoitus löytää rahoituksen asiakkailleen?Kuntarahoituksen tehtävä on varmistaa, että suomalaiset kunnat saavat hankkeisiinsa mahdollisimman edullisen rahoituksen.

Ehdoiltaan kilpailukykyisen rahoituksen tar-joaminen vaatii tehokasta ja järjestelmällistä varainhankintaa. Kuntarahoitus on kuntien kumppani, joka auttaa ratkaisemaan kuntien investointien rahoitustarpeita.

Kuntarahoituksen varainhankinta on hajautettu laajasti eri markkinoille ja eri valuuttoihin, minkä ansiosta varainhankinta ei ole riippuvainen jonkin tietyn markkinan kuten euroalueen muutoksista.

Hajautuksen ansiosta varainhankin-taan liittyvä riski on tarkasti hallinnassa ja varainhankinnan keskimääräinen kustannus saadaan mahdollisimman pieneksi. Jos va-rainhankinnassa kaikki munat laitettaisiin yh-teen koriin eli varoja hankittaisiin vain yhdeltä markkinalta, koko korin voisi saada edullisesti mutta samalla siihen liittyisi suuri riski.

Riskien hyvä hallinta on tärkeää, jotta Kuntarahoitus säilyttää korkean luotto-luokituksensa. Kun luottoluokitus on kunnossa, Kuntarahoitus pystyy hankkimaan varoja maailmalta hyvään hintaan, mikä taas vaikuttaa suoraan Kuntarahoituksen asiakkailleen tarjoaman rahoituksen hin-taan. Käytännössä se varmistaa suomalaisille kunnille koroiltaan edulliset lainat.

Maailmalla Kuntarahoituksella on hyvä maine sijoittajien keskuudessa. Kuntarahoi-tuksen liikkeelle laskemat sijoituspaperit koetaan turvalliseksi ja luotettavaksi sijoitus-kohteeksi, joille on kysyntää jatkossakin. ◆

Elvyttävä rahapolitiikka tukEE

kaSvua ja Sopii SitEn hyvin SuomEn nykyiSEEn

talouStilantEESEEn.

16

o KUNTAPääTTäJä TUTUKSI

27-vuotias Erkki Eerola edustaa kunta-alan uutta sukupolvea. Hän aloitti työnsä Karkkilan talous- ja henkilöstö johtajana lokakuussa 2014. Eerola siirtyi Karkkilaan Siuntion talousyksikön johdosta.

miten päädyit nykyiseen tehtävääsi?Karkkilan kaupungin tehtävässä minua kiinnostivat uudet haasteet. Talouden lisäksi työnkuvassa ovat mukana myös henkilöstöasiat, mitkä tuovat haastetta ja motivaation opetella uutta. Henkilöstövastuu on tuo-nut työhöni aivan uuden maailman. Haluan oppia tekemisestäni.

miten karkkilalla menee? Suunta on koko ajan ylöspäin. Karkkilan kaupunki on historiansa aikana kohdannut haasteita. 90-luvun vaihteessa oli vaikeaa, mutta talous on nyt kääntynyt ylijäämäiseksi: saamme kumulatiiviset alijäämät katettua vuoden 2015 aikana. Rasitteena on historian jäänteenä kertynyt korkea lainakanta.

Vuonna 2013 kaupungissa jouduttiin tekemään kovia henkilöstö-ratkaisuja ja viemään läpi yt-neuvottelut. Nyt on aika panostaa henkilös-tön hyvinvointiin.

mitkä ovat karkkilan johtamisen seuraavien vuosien isot linjat?Talouden kannalta tavoitteena on saada lainasalkku ja velkaantuminen entistä paremmin hallintaan. Koko kaupungin kannalta työttömyysasteen kääntäminen laskuun ja Karkkilan väkiluvun kasvattaminen ovat pitkän linjan tavoitteita. Näiden lisäksi on tärkeää varmistaa lukiokoulutuksen jatkuminen Karkkilassa ja varautua mahdolliseen sote-uudistukseen.

mikä on karkkilassa parasta? Kanssaihmiset. Karkkilassa on yhteisöllisyyttä.

mikä on karkkilan isoin haaste? Meidän on pystyttävä vahvistamaan Karkkilan kaupungin asemaa tilan-teessa, jossa julkinen sektori on suurten muutosten keskellä.

mitä toivot yhteistyöltä kuntarahoituksen kanssa?Monessa pienessä kunnassa talousorganisaatio on melko ohut, joten Kuntarahoituksen rahoitusasiantuntijapalvelut esimerkiksi rahoituksen analysoinnissa ovat tervetulleita. Lisäksi esimerkiksi kuntarahoituksen järjestämä rahoitusriskien hallinnan koulupäivä on ollut hyvä tilaisuus. Arvokasta on myös se ulkopuolinen asiantuntijuus, jota Kuntarahoituksen ja Inspiran edustajat voivat tuoda poliittisen päätöksenteon tueksi.

KuKa? Erkki EerolaKoULUTUs: hallintotieteiden maisteri, kunnallistalousKoToisin: HeinolastanYKYinEn KoTiKUnTa: EspoosYnTYMäVUosi: 1987 MoTTo TYöELäMässä: Haastava työ motivoi.

TE

KS

TI:

SO

iLi

hE

LM

inE

n K

UV

AT:

Sa

nn

a R

OS

En

da

hL

Erkki Eerola talous- ja henkilöstöjohtaja, Karkkila

17

avainluvut (konserni) 31.12.2014 31.12.2013

Korkokate (milj. euroa) 160,0 149,5

Liikevoitto (milj. euroa) 144,2 141,3

Uusi luotonananto (milj. euroa) 2 775 3 537

Uusi varainhankinta (milj. euroa) 7 440 10 695

Taseen loppusumma (milj. euroa) 30 009 26 156

Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) 557,2 452,0

Omat varat yhteensä (milj. euroa) 623,1 509,3

Ensisijainen pääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 29,98 28,86

Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 33,53 32,52

Vähimmäisomavaraisuusaste, % 1,8 1,7

Oman pääoman tuotto (ROE), % 21,66 30,58

Kulu-tuotto-suhde 0,15 0,15

Henkilöstö 90 83

Omien varojen kasvattaminen on välttä-mätöntä, koska Kuntarahoituksen on täytettävä rahoituslaitosten tiukentuvat

vähimmäisomavaraisuusvaatimukset. Tulok-sen tekeminen ei ole itsestään selvää edes erin-omaisen luottoluokituksen julkiselle rahoi-tustalolle. Kuntarahoitus tekee tulosta selvästi tehokkaammin kuin monet verrokkinsa.

– Kuntarahoituksen kova tuloskunto syntyy osaamisesta läpi koko organisaation: olemme onnistuneet hankkimaan varoja kansainvä-lisiltä pääomamarkkinoilta hyvällä hinnalla. Meillä on moderni riskienhallintajärjestelmä, jonka avulla pidämme riskit hallinnassa. Olemme menestyneet tarjouskilpailuissa ja kehittäneet asiakaspalvelua entisestään, summaa toimitusjohtaja Pekka Averio.

Euroopan merkittävien pankkien joukkoonKuntarahoituksen taseen loppusumma ylitti viime vuoden lopussa 30 miljardia euroa. Ta-seella mitaten yhtiö on Suomen kolmanneksi suurin pankki. Näiden kahden kriteerin myötä Kuntarahoitus luokitellaan euroalueella sys-teemisesti merkittäväksi pankiksi ja se siirtynee kuluvan vuoden aikana Euroopan keskuspan-kin suoraan valvontaan. Tähän asti Kuntarahoi-tuksen toimintaa on valvonut Finanssivalvonta.

Kuntarahoitus ennätystulokseen

vaikeista markkina olosuhteista huolimatta

Kuntarahoitus onnistui vuonna 2014 jälleen kasvattamaan liikevoittoaan, vaikka toiminta ympäristö oli monella tapaa kireä. Neljän vuoden aikana yhtiö on kolminkertaistanut ensisijaisen pääomansa yli puoleen miljardiin euroon.

TEKSTI : S O i L i h E L M i n E n KUVITUS: M c i P R E S S

KUnTaRaHoiTUKsEn TiLinpääTös 1.1.–31.12.2014

18

mrd. euroa

Kuntarahoituksen taseen loppusumma ylitti

viime vuoden lopussa

30

inspiran neuvonantopalvelujen kysyntä laajeniKuntaRahOituKSEn tytäRyhtiÖn

Inspiran vuosi 2014 oli edellisiä kiireisem-pi: liikevaihto kasvoi edellisen vuoden 1,7 miljoonasta eurosta 2,5 miljoonaan. Kunnissa etsitään innovatiivisia ratkaisuja palvelutuotannon tehostamiseen, ja se on monipuolistanut Inspiran toimeksiantoja.

Inspiran palveluihin kuuluvat neuvon-anto investointihankkeissa, rahoitusjär-jestelyissä ja omaisuusjärjestelyissä sekä erilaiset analyysipalvelut.

– Kuntien taloudellisen aseman rasittues-sa, verokertymien laahatessa ja palveluvel-voitteiden kasvaessa kuntien on pakko etsiä uusia tapoja tehostaa toimintaa. Kun samaan

aikaan markkinoilla on tarjolla rahoitusta uudistushankkeille ja korkotaso on matala, niin tarve Inspiran palveluille on kasvanut, Inspiran toimitusjohtaja Kimmo Lehto sanoo.

Lehdon mukaan edellytykset kunti-en toimintatapojen uudistamiseen ovat parantuneet.

– Nyt on jo näyttöjä tapauksista, joissa kunnan toiminnan tehostaminen on onnis-tunut tai yhteistyön tiivistäminen kuntien välillä toimii. Hyvät käytännöt otetaan nope-ammin käyttöön myös muualla.

Inspiran viime vuoden suurimmat toimeksiannot liittyivät Liikenneviraston Hamina–Vaalimaa-moottoritien julki-

sen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä syntyvään PPP-projektiin, Tampereen pikaraitiotiehankkeeseen sekä elinkaari-hankkeisiin muun muassa Pudasjärvellä ja Espoossa.

muita tyypillisiä Inspiran neuvonanto-kohteita olivat eri puolilla maata tehtävät haja-asutusalueiden laajakaistahankkeet, tuulipuistohankkeet ja vesilaitosten yhti-öittämiset. Kiinteistöjärjestelyt kiinnostivat yhä useampia kuntia.

– Suomen rakennuskannassa on paljon korjausvelkaa, ja kunnissa haetaan keinoja kiinteistömassan järkevään hallintaan, Lehto kertoo.

toksena yhtiö on edelleen omissa asiakasryh-missään ylivoimaisesti suurin rahoittaja.

Lainojen kysynnän notkahdus on Averion mielestä epävarmassa tilanteessa ymmärret-tävää ja kuntien kannalta järkevääkin.

– Kun taantuma rokottaa kuntien tuloja, on hyvä että kunnat ottavat lainaa vain harki-tusti. Täytyy silti toivoa, ettei välttämättömiä tai tuottavia investointeja heikon suhdanteen vuoksi jätetä tekemättä.

Matala korkotaso on houkutellut lyhyt-aikaisen rahoituksen käyttöön: Kuntarahoi-

– Mahdollinen EKP:n valvontaan siirtymi-nen on selkeä viesti merkittävästä asemastam-me rahoitusmarkkinoilla. Toki se osaltaan lisää myös raportointityötä ja valvontamaksujen määrää. Kaikki päätösasiakirjat ja muu organi-saation aineisto tuotetaan jatkossa englanniksi. Kuntarahoitus on varainhankinnan takia ennestäänkin hyvin kansainvälinen talo, mutta tämä korostuu entisestään, Averio sanoo.

Kuntarahoituksen kustannukset tulevat kasvamaan kuluvan vuoden aikana muu-tenkin merkittävästi, kun eurooppalainen kriisinhallintasääntely ja pankkiunioni tulevat voimaan. Kaikki luottolaitokset kar-tuttavat kriisinhallintarahastoa vuosittaisilla vakausmaksuilla, joiden oletetaan Kunta-rahoituksen osalta olevan useita miljoonia euroja vuodessa.

Lainaa otettiin harkitenKuntarahoituksen lainojen kysyntä väheni hieman viime vuonna. Uusia lainoja nos-tettiin noin 2,8 miljardia euroa. Lainakanta kokonaisuudessaan kasvoi kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Kuntarahoituk-sen markkinaosuus pysyi korkealla tasolla: kuntasektoriin ja sosiaalisen asuntotuotan-non rahoitukseen erikoistuneena luottolai-

tuksessakin lyhytaikaisen kuntatodistus- ja kuntayritystodistusrahoituksen kysyntä kasvoi viime vuonna. Averio näkee siinä riskejä.

– Nykyinen korkotaso houkuttelee lyhyt-näköisiin rahoituspäätöksiin. Pitkäaikaisia in-vestointeja ei kannata rahoittaa lyhytaikaisella rahoituksella, koska se altistaa suomalaisen kunnan sekä jälleenrahoitus- että hintariskil-le, Averio muistuttaa.

Alhainen korkotaso lisäsi viime vuonna myös korkoriskeiltä suojautumiseen käytettä-vien johdannaissopimusten kysyntää.

Vaihtoehtoisista rahoitusratkaisuista leasing kasvattaa suosiotaan. Kuntarahoituksen lea-singkanta kasvoi viime vuonna 64 prosenttia 133 miljoonaan euroon. Rahoitusleasing kiinnostaa suurissa laitehankinnoissa, kuten sairaalalai-teinvestoinneissa. Yhä useampi kunta myös selvittää kiinteistöleasingiä ratkaisuksi uusiin rakennushankkeisiin.

Miten Pekka Averio summaisi kulunutta vuotta?

– Viime vuoden hyvä tulos on ennen kaik-kea positiivinen uutinen Kuntarahoituksen omistajille eli suomalaiselle kuntasektorille ja valtiolle: osakkeenomistajien omistusten arvon kasvu on loistava saavutus, ja se palvelee kuntien etuja. ◆

19

TEKSTI : E i j a h i E ta n E n KUVA: S a M i L a M b E R g

Vaativan raportoinnin erikoisnainen

Rosi Veijalainen valmistui kauppatieteiden maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta eli nykyisestä Aalto- yliopistosta. Pääaineena hän opiskeli laskentatointa ja

sivu aineena rahoitusta. Valmistumisensa jälkeen Veijalainen työskenteli ensin tilintarkastajana rahoitus- ja sijoitustoimintoja tarkastavassa Treasury Assurance -tiimissä PwC:llä.

Kuntarahoituksen business controllerina Veijalainen on työs-kennellyt runsaat kaksi vuotta. Hän viihtyy hyvin, sillä tehtävät ovat monipuolisia ja mielenkiintoisia.

– Yllätyin siitä, miten kansainvälistä taloushallinnon työ Kunta-rahoituksessa on, Veijalainen kertoo.

Kuntarahoitus hankkii asiakkaidensa lainoitukseen käytettävät varat kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Kansainvälisillä markki-noilla toimiminen vaatii muun muassa IFRS-raportointivaatimusten ja EU-säännösten tarkkaa seurantaa. Suuri osa Veijalaisen työstä liittyy tähän.

seurantaa ja soveltamistaNykyisessä työssään Veijalainen nauttii siitä, että ei ole ainoastaan neuvojan ja suosittelijan roolissa vaan saa tehdä, soveltaa itse.

Haastetta riittää, sillä Kuntarahoituksessa taloushallinto on finanssialan ammattilaistenkin näkökulmasta monimutkaista. Lisäksi pankkitoiminnan sääntely on lisääntynyt jatkuvasti finanssi-kriisin jälkeen.

– Pitää pysyä ajan tasalla, seurata standardeja ja niiden päivityksiä ja miettiä miten näitä high level -tason ohjeita sovelle-taan käytännössä, Veijalainen selvittää.

Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen rahoitusmarkki-noiden sääntely ja valvonta on lisääntynyt selvästi. Sääntely koskee paitsi pankkien yleisten vakavaraisuus- ja likviditeettivaatimusten kiristymistä myös muita toimenpiteitä rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaamiseksi.

Veijalaisen työnkuvaan kuuluu myös tilinpäätössääntelyn muutosten seuraaminen. International Accounting Standards Board IASB valmistelee, päättää ja ohjeistaa tilinpäätösstandardien muutoksista. Kuntarahoituksessa valmistaudutaan vähitellen jo siihen, miten uusinta rahoitusinstrumentteja koskevaa standardia IFRS 9:ää tullaan soveltamaan 2018 alusta alkaen.

Monessa mukanaVeijalainen on mukana erilaisissa kehitysprojekteissa talon sisällä. Parhaillaan on menossa järjestelmäuudistuksen testaus.

– Työ on sopivassa määrin haastavaa ja monipuolisempaa kuin useimmissa rahoituslaitoksissa, hän toteaa.

Veijalainen antaa tunnustusta kollegoilleen, joiden kanssa voi aina keskustella ongelmista ja vaihtaa näkemyksiä. Talon sisältä löytyy monenlaista asiantuntemusta.

– Täällä on vahva me-henki, puhallamme yhteen hiileen.

Kun työhön kuuluu IFRS-standardien, EU-säännösten ja viranomaisvalvonnan edellyttämää taloudellista raportointia, työnkuva on laaja-alainen ja haastava. Nämä adjektiivit kuvaavat hyvin business controller Rosi Veijalaisen tehtävää Kuntarahoituksen talousosastolla.

TYÖN ääRESSä H Rosi Vei ja la inen20

KuKa?Rosi veijalainen

•työskennellytbusinesscontrollerina Kuntarahoi-tuksessa vuodesta 2012

•2009–2012tilintarkas-tajana PwC:n Treasury Assurance -tiimissä

•Kauppatieteidenmaisteri Helsingin kauppa korkeakoulusta (nykyisin Aalto-yliopisto)

•harrastaacrossfitia

iFRs-sääDöKsET YHTEnäisTäVäT TiLinpääTös -RapoRToinTia KansainVäLisEsTi

Yritykset kansainvälistyvät ja rahoitustoiminta laajenee yli kansallisten rajojen. Tämä edel-lyttää tilinpäätösrapor toinnin yhdenmukaistamista, jota varten on luotu kansainväliset IFRS-säännökset (International Financial Reporting Standards).

IFRS-raportointi helpottaa sijoittajien toimintaa sekä mah-dollistaa vertailun eri maiden yritysten välillä.

Euroopan unionin jäsen-maihin kuuluvien listayhtiöiden on pitänyt noudattaa IFRS-säädösten mukaista raportointia konsernitilinpäätöstä laaties-saan vuodesta 2005 alkaen.

IFRS on Suomen kirjan-pito- ja tilinpäätösnormistoon verrattuna yksityiskohtaisempi muun muassa tilinpäätöksen esittämisessä, arvostus- ja jak-sotusperiaatteissa ja konserni-tilinpäätöksen laadintaperiaat-teissa.

21

ASIAKASCASE a Saar i järv i

omatoimi-talohankkeen puuhamiehet Eero Hämäläinen, Eero Hiironen ja Reijo pesonen katsastavat valmistuvaa kohdetta.

Pitkä tie omaan puutaloon

TEKSTI : h a S S E h ä R KÖ n E n

KUVAT: h a S S E h ä R KÖ n E n jA E E R O h i Lt u n E n

22

Sivulanpeltoa keskeisemmälle paikalle ei Saarijärven keskustassa pääse. Seutu-

kunnan keskuskaupungin palvelut uimahallis-ta alkaen ovat vain kivenheiton päässä. Sijainti on loistava talolle, jonka asukkaat edustavat kuntalaisten ikääntyneempää kaartia.

Asukkaiden yhteisenä hankkeena syntyvä Omatoimi-talo valmistuu Sivulanpeltoon huhtikuun aikana. Uusiin asuntoihin pääs-tään muuttamaan vappuna.

Talon takana on pitkä ja kivinen tie, jonka Eero Hämäläinen, Eero Hiironen ja Reijo Pesonen ovat kulkeneet alusta alkaen. Hämäläinen ja Hiironen edustavat puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistystä, Pesonen on hankkeen neuvonantaja.

Miehistä jokaisella on myös aikaisempaa kokemusta erilaisten hankkeiden ajamisesta. Hämäläisellä ja Hiirosella on takanaan pitkä ura kaupungin luottamustehtävissä, Pesonen taas on työskennellyt vuosikausia asumi-sen ja rakentamisen parissa. Hämäläinen ja Hiironen muuttavat Omatoimeen, kun puukerrostalo valmistuu.

Kolmeen kertaan suunniteltuOmatoimelle on selvä tarve. Joka neljäs Saarijärven noin 10 000 asukkaasta on yli 65-vuotias, ja pienissä lähikunnissa ikäänty-neiden osuus on vielä suurempi.

Idea Omatoimesta alkoi kypsyä jo vuonna 2007, ja Saarijärven Seudun Asumisoikeus-yhdistys perustettiin vanhusneuvoston aloitteesta helmikuussa 2009. Seuraavana

keväänä alettiin miettiä, että mitä jos kerros-talo tehtäisiinkin puusta.

– Mielenkiinto puukerrostalon rakentami-seen ja yhteisölliseen asumiseen oli suurta. Tulevat asukkaat ovat halunneet pitää kiinni puumateriaalista, vaikka puutalon toteut-taminen osoittautuikin odotettua vaikeam-maksi, Eero Hiironen sanoo.

Ensimmäiset suunnitelmat puurunko-elementeistä rakentuvasta talosta valmistuivat 2012. Alkuvuonna 2013 järjestettyjen urakka-kilpailujen jälkeen oli pakko todeta, että talosta tulisi suunnitellulla tavalla liian kallis. Uusi suunnittelu alkoi 2013, ja tällä kertaa perustana olivat puutilaelementtiratkaisut. Urakkakilpailu oli keväällä 2014, mutta loppu-tulos osoittautui edelleen liian kalliiksi.

Kolmas suunnittelu- ja urakkakilpailu-kierros tuotti vihdoin tulosta, ja hanke nytkähti eteenpäin.

– Suomi on vielä kehitysmaa kerrostalojen puurakentamisen suhteen, mutta tilanne paranee varmasti. Me voimme toivottavasti olla mallina muille, Eero Hiironen kuvaa hankkeen kokemuksia.

Eero Hämäläisen mukaan Omatoimen asukkaiden vahva sitoutuminen tuli hyvin esiin matkan varrella. Asukkaat rahoittivat hanketta jo etukäteen, ja suunnittelua tehtiin tulevien asukkaiden satsauksella.

Yhteisöllistä asumistaYhteisöllisyys on Omatoimen ydin. Hankkeen aikana tulevat naapurit ovat jo tutustuneet toisiinsa, saaneet Asiakascase-

Elementeistä rakennettava puukerrostalo kohoaa nopeasti.

Asukkaat muuttavat Saarijärven Omatoimi-taloon vappuna. Asumis-oikeusasunnoista koostuvan yhteisö-talon rakentaminen on ollut pitkä prosessi, jossa talon materiaali, rakentamisen kustan-nukset ja hankkeen rahoitus teettivät puuha miehille paljon töitä.

23

4 KERRosTa, 24 asUnToa, 2 RaHoiTTajaa

•Omatoimi on nelikerroksinen, 24 asunnon puukerrostalo, joka on tarkoitettu yli 55-vuotiaille toimintakykyisille ihmisille. Asunnot ovat asumisoikeusasuntoja.

•Talo rakennetaan tehtaalta valmiina tulevista puuelementeistä, jotka ovat valmii-ta asuntoja. Elementit nostetaan paikalleen, jonka jälkeen asuntojen vesijohdot, viemärit ja muu talotekniikka liitetään taloon.

•Hankkeen kokonaiskustannus on 4,1 miljoonaa euroa.•Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt hankkeelle investointiavustusta, joka

kattaa 28 prosenttia kustannuksista.• Loppuosa kustannuksista rahoitetaan

Kunta rahoituksen pitkäaikaisella lainalla, jonka takaajana on Saarijärven kaupunki.

•Asunnon hallintaan oikeuttava asukkaiden maksama asumisoikeusmaksu on noin 15 prosenttia asunnon hinnasta.

Tervetuloa kilpailemaan kuntaväen golf-mestaruudesta!

Kuntagolf 2015 on kaikkien Suomen

kuntien, kuntayhtymien ja kunnal-

listen organisaatioiden edustajille

tarkoitettu amatöörikilpailu. Kilpailu

pelataan kahden hengen joukkuein

tasoituksellisena Greensome-lyönti-

pelinä. Samasta organisaatiosta voi

osallistua useampiakin joukkueita.

Alkukarsintojen jälkeen 50 joukkuet-

ta pääsee loppukilpailuun upealle

Linna Golfin kentälle Hämeenlin-

naan!

Lisätietoa ja ilmoittautumiset

31.5.2015 mennessä osoitteessa

www.kuntagolf.fi

Kuntagolf6.6.-4.9.2015

Kuntaväen oma golfkilpailu – tule mukaan! www.k

untagolf.fiLisätie

toja:

koulutusta ja käyneet tutustumassa puu -kerrostaloihin ja yhteisölliseen asumiseen muun muassa Oulussa ja Helsingissä. Hämäläisen ja Hiirosen mielestä tiivis yh-teishenki tulee varmasti näkymään talossa.

– Yli 55-vuotaille ei ole varallisuusehtoa, mikä antaa mahdollisuuden tulla asumaan varsin pienellä rahalla, Hämäläinen sanoo.

– Asumisoikeusmalli varmistaa myös sen, että Omatoimessa asuu jatkossakin yli 55-vuotiaita. Uusien asukkaiden valit-semisessa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että he ovat sitoutuneet yhteisölliseen asumiseen.

Uusien asukkaiden valinta tulee väis-tämättä jossain vaiheessa eteen, koska nyt taloon muuttavien keski-ikä on yli 75 vuotta. Osaltaan korkeaan keski-ikään vaikuttaa se, että hanke on kestänyt niin kauan ja asukkaat ovat vanhentuneet sen mukana.

Yhteisöllisyyden säilyttämistä Hämä-läinen ja Hiironen pitävät avainasiana. Yhteenkuuluvuus ja aktiivinen osallistumi-nen edistävät asukkaiden fyysistä ja henkistä kuntoa sekä vähentävät yksinäisyyttä. Asuk-kaat itse päättävät yhteistoiminnan laadusta ja laajuudesta.

Yleishyödyllisyys avasi oviaJos Omatoimen suunnittelu oli kimurantti tarina, samaa voi sanoa hankkeen rahoi-tuksesta. Rahoituksen järjestäminen vaati puuhamiehiltä pitkää pinnaa.

Talohankkeen rahoittavat Raha-auto-maattiyhdistys ja Kuntarahoitus, ja rahoituk-

sen saaminen niiltä on edellyttänyt raken-nuttajalta yleishyödyllisen yhteisön statusta. RAY:ltä tuleva raha on investointiavustusta, Kuntarahoitukselta lainaa. Asukkaiden maksama asunnon hallintaan oikeuttava asumisoikeusmaksu on noin 15 prosenttia asunnon hinnasta.

– Olemme ensimmäinen asumisoikeus-yhdistys, jonka RAY hyväksyi investointi-avustuskelpoiseksi. Siinä mielessä teimme pioneerityötä, Reijo Pesonen sanoo.

RAY:n asiantuntijainsinööri Marja Soikkeli kertoo, että muutama asumisoike-usyhdistys oli jättänyt avustushakemuksen ennen 2000-luvun alkua, mutta avustuksia ei myönnetty. Saarijärven Omatoimi oli pilotti-na tämän tyyppisiin hankkeisiin.

– Nykyään avustusta ei enää esitetä asumisoikeusyhdistyksille, koska RAY on Avustusstrategian toimeenpanosuunnitel-massa 2015 ja RAY:n investointiavustusten myöntämisen periaatteissa ilmoittanut luo-puneensa senioreiden asumisoikeusasunto-jen rahoittamisen kokeilusta, Soikkeli sanoo.

Omatoimen rakentamiseen liittyvän lainan saamiseen asumisoikeusyhdistys tar-vitsi takauksen, joka pyrittiin ensin saamaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta. ARA nimesi Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistyksen yleishyödylliseksi asuntoyhteisöksi, mutta ei voinut lainoittaa sitä. Syynä oli valtioneuvoston vahvistama lainoitus valtuuden käyttösuunnitelma, jonka perusteella ARA voi lainoittaa asumisoikeus-asuntoja vain kasvukeskuksiin. Keski-Suomessa sellaiseksi katsotaan ainoastaan Jyväskylän seutu, johon Saarijärvi ei kuulu.

ARAn nimeämispäätös mahdollisti muodollisesti lainoituksen saamisen Kunta-rahoituksesta, mutta alueellisen rajauksen vuoksi ARA ei voinut hyväksyä Saarijärvelle rakennettavaa asumisoikeustaloa korkotuki-lainotuksen piiriin.

Lainaa kaupungin takauksella– Ainoaksi mahdollisuudeksi jäi Saarijärven kaupungin takaus. Siitä päättäminen vei kau-pungissa paljon aikaa, ja käsittelyn venymi-nen alkoi stressata meitä. Sinänsä ymmärrän päätöksenteon vaikeutta, koska Saarijärven kaupungilla oli jo ennestään paljon vastuita, Eero Hämäläinen sanoo.

Osaltaan Omatoimen rahoituksen saami-seen vaikutti ympäröivän maailman nopea muuttuminen. Finanssikriisiä seurannut rahoitusmaailman mylläkkä näkyi pankkien haluttomuutena rahoittaa pitkäaikaista han-ketta. Kuntarahoitukselta saatua 30 vuoden lainaa Hämäläinen, Hiironen ja Pesonen pitävät hyvin tärkeänä hankkeen toteutumi-sen suhteen.

– Talon valmistuminen on unelmien täyttymys. Kaikki hankkeessa mukana olleet ovat uskoneet puukerrostaloon, ja vihdoin seitsemän vuoden matkan jälkeen olemme maalissa, Hiironen summaa. ◆

puukerrostalon rakentaminen järkevillä kokonaiskustannuksilla oli vaikea projekti.

24

Tervetuloa kilpailemaan kuntaväen golf-mestaruudesta!

Kuntagolf 2015 on kaikkien Suomen

kuntien, kuntayhtymien ja kunnal-

listen organisaatioiden edustajille

tarkoitettu amatöörikilpailu. Kilpailu

pelataan kahden hengen joukkuein

tasoituksellisena Greensome-lyönti-

pelinä. Samasta organisaatiosta voi

osallistua useampiakin joukkueita.

Alkukarsintojen jälkeen 50 joukkuet-

ta pääsee loppukilpailuun upealle

Linna Golfin kentälle Hämeenlin-

naan!

Lisätietoa ja ilmoittautumiset

31.5.2015 mennessä osoitteessa

www.kuntagolf.fi

Kuntagolf6.6.-4.9.2015

Kuntaväen oma golfkilpailu – tule mukaan! www.k

untagolf.fiLisätie

toja:

Tärkeintä on halu voittaa

Miten olet päätynyt lajiisi?Jääpallo on aina ollut suosikkilajini. Myös isäni on pelannut jääpalloa, ja päädyin pikkupoikana jääpallokouluun, kun hän oli valmentajana Porvoon Akilleksessa.

Mikä jääpallossa on parasta?Peli on nopeaa ja maalitilanteet syntyvät hetkessä. Pelaajan on oltava fyysisesti ja teknisesti taitava mutta myös älykäs: pitää tietää minne syöttää ja minne sijoittua.

Mikä tekee sinusta hyvän pelaajan?Olen hyvä luistelija ja mailankäsittelijä. Tärkeintä on kuitenkin se, että todella haluan kehittyä ja voittaa. Teen kaikkeni voittamisen eteen.

Millaista arkesi on?Arkeen kuuluu paljon treenaamista. Aa-mulla herättyäni teen itselleni aamupa-lan, ja treenit alkavat kahdeksalta. Tree-neistä menen suoraan kouluun. Illalla on usein vielä toiset treenit. Kauden aikana

VASTUULLISUUS R apuraha

Rasmus Kettusen tähtäimessä on ammattilaisura maailman kovimmissa jääpallosarjoissa Ruotsissa ja Venäjällä.

Kuntarahoitus-apuraha myönnettiin tänä vuonna 17-vuotiaalle jääpalloilijalle Rasmus Kettuselle. Porvoolainen Rasmus on pistänyt kaiken peliin ja treenaa jääpalloa Ruotsin Sandvikenissä, koska siellä voi harjoitella ammattimaisesti jo lukioiässä.

26

TEKSTI : S O i L i h E L M i n E n KUVAT: t i M O Pa S a n E n

Rasmus Kettuselle

myönnetty Kunta-

rahoitus-apuraha

kuluu ulkomailla

asumisen kuluihin:

asumiseen, ruokaan

ja varusteisiin.

ja etenkin pudotuspelien ollessa meneillään treenit ovat yleensä lajiharjoituksia. Kauden ulkopuolella painopiste on enemmän fysii-kan kehittämisessä.

Opiskelen luonnontieteiden linjalla jää-pallolukiossa, jonka jokaisella vuosikurssilla on 10–15 jääpalloilijaa. Asun koulun vuokra-asunnossa. Se sopii minulle tosi hyvin, koska olen mielelläni kavereiden kanssa eikä täällä tarvitse ikinä olla yksin. Kaikki tehdään kave-reiden kanssa: treenataan, käydään koulua, katsellaan leffoja ja oleskellaan yhdessä. Olen aiemmin soittanut pianoa ja kitaraa, ja innos-tun ajoittain vieläkin kitaransoitosta.

Miksi halusit treenaamaan Sandvikeniin? Sandvikenissä on maailman paras jääpallo-akatemia. Sandviken on jääpallokaupunki: kaupungin edustusjoukkue on yksi maail-man parhaista jääpallon seurajoukkueista, ja viime vuonna se voitti Ruotsin mestaruuden sekä miesten että junioreiden sarjoissa.

Harjoittelu täällä on paljon ammattimai-sempaa ja olosuhteet ovat paremmat kuin kotona. Sandvikenissä käytössä on jääpal-lohalli ja isolle jäälle pääsee treenaamaan jo elokuussa, kun Porvoossa jäälle pääsee vasta marraskuussa. Myös treenaamisen ja koulun yhdistäminen on Sandvikenissä tehty helpoksi.

KannUsTUsTa LaHjaKKaiLLE nUoRiLLEKuntarahoitus tukee lahjakkaita suomalais-nuoria saavuttamaan tavoitteitaan urhei -lun tai kulttuurin alueella. 5000 euron Kuntarahoitus-apuraha jaetaan vuosittain nuorelle, joka aktiivisesti haluaa kehittää osaamistaan ja taitojaan ja on valmis edus-tamaan Suomea.

Apurahan hakijat voivat olla korkein-taan 28-vuotiaita. Ensi vuoden apurahan hakuaika alkaa Kuntarahoituksen verkko-sivuilla syyskuun alussa ja jatkuu vuoden loppuun asti.

Mikä on tärkein saavutuksesi?Tärkeimmät ovat alle 20- ja 18-vuotiaiden Ruotsin mestaruudet viime vuodelta sekä se, että olen päässyt edustamaan Suomen nuorten maajoukkuetta alle 19-vuotiaiden sarjassa.

Mitä haluat jääpallossa saavuttaa?Haluan tulla maailman parhaaksi jääpalloi-lijaksi. Tavoitteenani on pelata Suomen A-maajoukkueessa ja seuratasolla maailman kovatasoisimmissa sarjoissa Ruotsissa ja Venäjällä. ◆

27

t E K S t i : ANNA-mAIjA GRUbER

K u vat : AKI RASK, GREAT PLACE TO WORK F INLAND

Kuntarahoitus on nyt tutkitusti yksi Suomen parhaita työpaikkoja. Helmikuun alussa julkistettiin Suomen parhaat työpaikat 2015 -tutkimuksen tulokset, joissa Kuntarahoitus sijoittui yleisessä sarjassa sijalle 25. Tutkimuksen teki kansainvälinen Great Place to Work Institute, joka arvioi vuosittain yrityksiä ja yhteisöjä eri puolilla maailmaa.

Kunta rahoituksessa on YHTEisEn TEKEMisEn MEininKiä

28

MiKä oRganisaaTio?Great Place to Work on kansainvälinen tutkimus-, konsultointi- ja koulutusorganisaatio, joka tutkii ja palkitsee johtavia työpaikkoja noin 50 maassa eri puolilla maailmaa.

Vuosittain Great Place to Work tutkii yli 6 000 yritystä ja yhteisöä, joissa työskentelee yli 10 miljoonaa työntekijää. Organisaation tavoitteena on luoda ja ylläpitää hyviä työpaikkoja kehittämällä luottamukseen perustuvaa yrityskulttuuria.

MiLLainEn on HYVä TYöpaiKKa?

Great Place to Work -organisaa-tion mittarit määrittelevät hyvän työpaikan ominaisuuksia. Hyvässä työpaikassa luotetaan johtoon, ollaan ylpeitä siitä mitä tehdään ja nautitaan työtovereiden kanssa työskentelystä.

Hyvä työpaikka tekee myös tulosta: Great Place to Work -instituutin keskeinen viesti on se, että luottamuksen ilmapiirissä työntekijät tekevät yhtenä tiiminä parhaansa. Kannustava työyhteisö edistää organisaation tavoitteiden toteutumista.

Suomen parhaat työpaikat -mittauksessa tutkittavat yritykset kilpailevat kokonsa perusteella kolmessa eri sarjassa, jotka määräytyvät työntekijöiden lukumäärän

perusteella. Yleiseen sarjaan sijoittuvat keski suuret yritykset, joissa on yli 50 mutta alle 500 työntekijää.

Mukana kisassa oli kaikkiaan 153 organisaatiota, joista 50:n parhaan sijoitus julkistettiin. Tutkimukseen vastasi yhteensä noin 46 000 työntekijää.

Luotettavaa vertailutietoa testatulla tutkimusmetodillaKuntarahoituksen HR-asiantuntija Jenni Wennerström kertoo, että Kuntarahoituk-sessa on päädytty osallistumaan Great Place to Work -tutkimukseen, koska sen metodi on laajassa käytössä ja se tarjoaa yritykselle vertailukelpoista aineistoa, kehitysideoita ja -työkaluja.

Arviosta kaksi kolmasosaa perustuu henkilöstölle suunnattuun kyselyyn ja yksi kolmasosa yhtiön kulttuuria ja johtamiskäy-täntöjä kuvaavaan Culture Audit -osuuteen. Henkilökunta vastaa tutkimuksen väittämiin anonyymisti ja vastaukset menevät suoraan tutkimuksen järjestävälle Great Place to Work -organisaatiolle.

Vuodesta toiseen vakioidut väittämät ovat samanlaisia kaikille kilpailussa mukana oleville yrityksille, ja ne käsittelevät viiteen eri dimensioon jaettuja tutkimusalueita. Dimensiot ovat uskottavuus, kunnioitus, oikeudenmukaisuus, ylpeys ja yhteishenki.

– Kuntarahoituksen henkilöstökyselyn tuloksissa korostuivat erityisesti ylpeys ja yhteishenki. Kuntarahoituslaiset ovat ylpeitä siitä, mitä yhtiö saa aikaan ja miten heidän työllään on yhteiskunnallista merkitystä. Peräti 96 prosenttia henkilöstöstä pitää kyselyn perusteella Kuntarahoitusta todella

hyvänä työpaikkana, sanoo tulokseen tyyty-väinen Wennerström.

Kyselyn avoimessa osiossa kiitosta saivat muun muassa “itsenäinen ja vastuullinen työ”, “ystävällinen ilmapiiri”, “erinomainen yhteishenki”, “matala organisaatio, vähän byrokratiaa” ja “hyvät työkaverit”. “Työpaikka, johon on oikeasti kiva tulla töihin joka aamu”, arvioi eräs vastaaja.

Materiaalia jatkokehitykseenGreat Place to Work -tutkimuksessa kertynyttä palautetta käytetään Kuntarahoituksessa pe-rustana henkilöstöhallinnon kehittämiseen.

– Kehitystoiveet liittyvät erityisesti sisäi-sen viestinnän ja johtamisen käytäntöihin, Wennerström sanoo. Näiden selkeyttäminen on tulosten perusteella nostettu Kuntarahoi-tuksessa yhdeksi kehittämisalueeksi.

Kuntarahoituksen strategiassa asiakas on ykkönen, mutta yksi arvoista on myös yhteisen tekemisen meininki. Osaava ja motivoitunut henkilökunta on määritelty strategiseksi toiminnan onnistumisen edellytykseksi.

– Uusia työntekijöitä rekrytoitaessa haem-me Kuntarahoitukseen kehittymishaluisia ja oma-aloitteisia henkilöitä, jotka arvostavat yrityksen yhteiskunnallista tehtävää ja joiden osaamisen kehittämiseen myös työnantaja on valmis panostamaan. ◆

Haluatko tietää millaista on olla töissä Kuntarahoituksessa? Katso

kuntarahoituslaisten tarinoita verkossa: www.kuntarahoitus.fi/tietoa-meista/

kuntarahoituksessa-toissa

29

Anssi aloitti joulukuussa 2014 Inspirassa apulaisjohtajana ja työskentelee pääasiassa omaisuusjärjestelytoimeksiantojen parissa. Aikaisempaa yritysjärjestelykokemusta Anssilla on EY:ltä ja Deloittelta. Aikaisemmin Anssi työskenteli sijoituspäällikkönä Työeläkeyhtiö Elossa vastuualueenaan noteeraamattomat osakesijoitukset. Koulutuk-seltaan Anssi on rahoituksen KTM Helsingin kauppakorkeakoulusta. Vapaa-aikaansa Anssi viettää lenkkeillen sekä perheen parissa.

Ville palasi Inspiraan projektipäälliköksi marraskuussa 2014 työskenneltyään vajaat kaksi vuotta kiinteistöjärjestelyjen parissa Newsec Advice Oy:ssä. Aikaisemmin Ville oli Inspirassa analyytikkona pääasiassa investointi-, kiinteistö- ja elinkaarihankkeissa. Ennen Inspiraa Ville työskenteli Catella Property Oy:ssä kiinteistöarviointien parissa. Vapaa-ajalla liikunta kaikissa muodoissa kiinnostaa Villeä. Lisäksi hallitustyöskentely omassa yrityksessä pitää mielen virkeänä.

Päivi on työskennellyt Kuntarahoituksessa rahoitusneuvojana tammikuusta 2015.  En-nen Kuntarahoitusta hän toimi talousasiantuntijana Danske Bankissa. Koulutukseltaan Päivi on Tradenomi Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta. Vapaa-aikaa Päivi viettää perheen ja ystävien parissa sekä harrastaa juoksemista ja matkustelua.

Anssi Wright

Ville Riihinen

Pekka siirtyi Inspiraan tammikuussa 2015 Espoon kaupungin Tilakeskus -liikelaitok-sesta, jossa hän toimi kehitysinsinöörinä kiinteistöjohtamisen kehitystehtävissä. Sitä ennen Pekka on työskennellyt kiinteistökaupan neuvonantotehtävissä Newsec Advice Oy:ssä sekä Tenzing Oy:ssä. Pekka on koulutukseltaan DI Aalto yliopiston kiinteistö-talouden tutkinto-ohjelmasta. Vapaa-ajallaan Pekka harrastaa koripalloa sekä pelaajana että seuran luottamustehtävissä.

Päivi Petäjäniemi

Pekka Neva

Kalle aloitti Kuntarahoituksessa leasing-osaston rahoituspäällikkönä helmikuussa 2015.  Ennen Kuntarahoitusta Kalle työskenteli Aktia-konsernin rahoitusyhtiössä Aktia Yritysrahoitus Oy:ssä luottopäällikkönä. Hän on aikaisemmin työskennellyt myös Aktia Pankissa, Nordeassa ja Nordea Rahoituksessa. Kallen vapaa-aikaa kuluu pääasiassa perheen kanssa kotia ja pihaa laitellen sekä liikuntaa harrastaen. Koulutukseltaan Kalle on KTM Helsingin Hankenilta.

Karl Lintukangas

UUdET KUNTARAHOITUSLAISET t30

Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn 1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/huomisentekijat

2. Merkitse numerosarja 553421.

3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta.

Arvottava palkinto on noin 800 euron arvoinen iPhone 6 Plus -puhelin.

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevärkaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Syyskauden lukijapalkinnon Samsungin kamerapuhelimen voitti URA-lehden lukija Marie Sandberg.

Kerro mielipiteesi lehdestä ja

osallistu arvontaan.

Kuntarahoitus Oyj

Tunnus: 5006528

00003 VASTAUS LäHETYS

Vastaan-ottaja maksaa postimaksun

Haluan tilata Kuntarahoituksen sähköisen uutiskirjeenHaluan tilata asiakaslehdenHaluan Kuntarahoituksen Viikkokatsauksen maanantaisin sähköpostiiniHaluan tilata Inspiran sähköisen uutiskirjeenHaluan, että Kuntarahoituksesta otetaan minuun yhteyttäHaluan että Inspirasta otetaan minuun yhteyttäOsoitetietoni ovat muuttuneet

Palautetta tai yhteydenottopyynnön lisätietoja:

Nimi :

Osoite :

Sähköposti :

Postinumero : Postitmp.:

Puhelin

Palvelukortti

Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos.

Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen

yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.

Kuntarahoituksen tase on noin 30 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään pääosin

kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien

takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman

sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa.

Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat

yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen

tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi

päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut

Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

g

31

Kevät tulee

ja KuRaCup

KutsuuKuntarahoitus järjestää jo perinteeksi muodostuneen koko kuntaväelle tarkoitetun KuRaCup-jalkapalloturnauksen Talin jalkapallo-hallissa Helsingissä lauantaina 23.5.2015. Turnaus on joukkueille maksuton.

mukaan toivotaan innokkaita jalkapallon ystäviä, jotka pelaavat

pelaamisen riemusta eivätkä liian kilpailumielellä. Turnaus pelataan

kahdessa viiden joukkueen lohkossa ja peliaika on 25 min.

myös naisten ja miesten yhteiset sekajoukkueet ovat tervetulleita –

lisäksi kannustusjoukkoja toivotaan runsaasti paikalle!

Lisätietoja ja säännöt näet osoitteessa www.kuracup.fi

– ilmoittautua voi vaikka heti!