Hämeenlinna on lasten kaupunki

Kunnat voivat ratkaistailmastokriisin

Erään yrityskaupananatomia

1/2016 KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI

Kunta-rahoituksen tilinpäätös sivulla 18

Pariisin ilmastosopimus tuo lisävauhtia ilmastokriisin ratkaisuun. Sivu 12.

KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI HUOmISEN TEKIjäT 1 / 2 0 1 6

Huomisen tekijät on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuntarahoituksen asiakaslehti.

Julkaisija Kuntarahoitus Oyj, PL 744, 00101 Helsinki, puh. 09 6803 5666 Päätoimittaja Pekka Averio Toimituskunta Pekka Averio, Rami Erkkilä, Jenni Heikkilä, Soili Helminen, Sirpa Kestilä, Antti Kontio, Sanna Rannikko Ulkoasu ja taitto Otavamedia OMA Oy Painopaikka Aste Helsinki Oy Osoitelähde Kuntalehden ja Kuntarahoituksen asiakasrekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset info@kuntarahoitus.fi

3 Pääkirjoitus

4 Lyhyesti

6 Hämeenlinna on lasten kaupunki Nummen palvelukeskus rakennetaan tukemaan elämänkaarisia palveluja.

10 Kvartaalin keskusteluaihe Kauhavan, Mikkelin ja Lappeenrannan kaupunginjohtajat kertovat, mitä kunnissa nyt uudistetaan.

12 Taloudesta Kunnat ovat ratkaisevassa roolissa ilmastotyössä.

17 Kuntavaikuttaja tutuksi Sotkamon talousjohtaja Heidi Pyykkönen haluaa auttaa kotiseutuaan.

18 Tilinpäätös Vuosi 2015 jää Kuntarahoituksen historiaan onnistumisena muutospaineiden keskellä.

20 Apollo Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on rahoitussalkun hallinta- ja

analyysipalvelun ensimmäisiä käyttäjiä.

22 Erään yrityskaupan anatomia Helsingin kaupungin ja Koiviston Auton edustajat kertovat

liiketoimintakaupan taustat.

24 Kumppanuus Asiakkaat toivovat Kuntarahoitukselta tukea ja näkemyksiä

investointien ja rahoituksen suunnitteluun.

25 Kiinteistöt haltuun Inspira antaa työkaluja tilasalkun optimointiin ja kunnan

palveluverkon järkevään suunnitteluun.

26 Työn ääressä Terhi Vainikkala raivaa järjestystä sääntelytsunameissa ja auttaa

asiakkaita kinkkisissä sopimuskuvioissa.

28 Apuraha Kuntarahoitus-apurahan saa tänä vuonna 17-vuotias superlupaus Wilma Murto.

30 Kolumni Sosiaaliselle asuntotuotannolle on vahva tilaus, kirjoittaa

Kuntarahoituksen johtaja Jukka Helminen.

Huomisentekijät

Antti Karrimaa ja Markku Rimpelä ovat miehet Nummen palvelukeskuksen takana. Sivu 6.

Kuntarahoitus-

apurahan saajalla,

seiväshyppääjä

Wilma Murrolla on

edessään superkesä.

Sivu 28.

2

KuNtARAhoituS teKi viime vuoden tuulisissa olosuhteissa hyvän tuloksen. Liikevoitto kasvoi viisi prosenttia edellisvuodesta, samoin antolainauskanta.

Törmään usein samaan kysymykseen: miten osakkaamme hyö­tyvät yhtiön hyvästä tuloksesta? Miksei Kuntarahoitus jaa voitosta osinkoja?

Kuntarahoituksen hyvästä tuloksesta hyötyvät nimenomaan omis­tajamme ja asiakkaamme.

Yhtiömme hallitus on linjannut, että lisääntyvän pääomasäänte­lyn takia Kuntarahoituksen on pystyttävä keräämään omia pääomia. Vahva tase on meille välttämätön toimintaedellytys finanssisääntelyn kiristymisen takia. Sen avulla pystymme täyttämään tehtävämme rahoituksen turvaamiseksi asiakkaille kaikissa markkinaolosuhteissa.

Nykyisessä taloustilanteessa osakeannin järjestäminen ei olisi järkevää, ja siksi yhtiön strategiassa hyvän tuloksen tekeminen on määritelty ensisijaiseksi keinoksi pääomien keräämiseen. Yhtiön hallituksen esityksen mukaisesti on katsottu järkeväksi pidättäytyä osinkojen maksusta kunnes sääntelyn vaatimukset täytetään.

Kuntarahoituksen pääomarakenteen vahvistamisessa ei silti ole kyse vain sääntelyn vaatimusten täyttämisestä. Vahva tase hyödyttää suoraan asiakkaitamme. Sen ansiosta Kuntarahoitus pystyy hank­kimaan varoja kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta erittäin kilpai­lukykyiseen hintaan. Onnistunut varainhankinta näkyy asiakkaille suoraan – edullisempana rahoituksena.

Vaikka Kuntarahoitus on asiakaskuntansa suurin rahoittaja, ei sillä ole minkäänlaista kilpailua vääristävää eikä rajoittavaa monopoli­asemaa. Asiakkaamme kilpailuttavat kaiken hankkimansa rahoi­tuksen ja päättävät itsenäisesti investoinneistaan. Kuntarahoitus on osoittanut, että se kykenee hankkimaan ja tarjoamaan asiakkailleen rahoitusta kaikissa olosuhteissa erittäin kilpailukykyiseen hintaan.

Perustamalla kuntien yhteisen varainhankintajärjestelmän kunnat ovat luoneet toimintansa perustaksi rahoitus­ ja takausjärjestelmän, johon ei sitoudu valtion pääomia ja jonka hyöty koituu osakkaiden ja asiakkaiden ohella kaikille suomalaisille veronmaksajille.

Pekka Averio toimitusjohtaja Kuntarahoitus Oyj

Mihin Kuntarahoitus tarvitsee vahvaa tasetta?

3 Pääkirjoitus

4 Lyhyesti

6 Hämeenlinna on lasten kaupunki Nummen palvelukeskus rakennetaan tukemaan elämänkaarisia palveluja.

10 Kvartaalin keskusteluaihe Kauhavan, Mikkelin ja Lappeenrannan kaupunginjohtajat kertovat, mitä kunnissa nyt uudistetaan.

12 Taloudesta Kunnat ovat ratkaisevassa roolissa ilmastotyössä.

17 Kuntavaikuttaja tutuksi Sotkamon talousjohtaja Heidi Pyykkönen haluaa auttaa kotiseutuaan.

18 Tilinpäätös Vuosi 2015 jää Kuntarahoituksen historiaan onnistumisena muutospaineiden keskellä.

20 Apollo Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on rahoitussalkun hallinta- ja

analyysipalvelun ensimmäisiä käyttäjiä.

22 Erään yrityskaupan anatomia Helsingin kaupungin ja Koiviston Auton edustajat kertovat

liiketoimintakaupan taustat.

24 Kumppanuus Asiakkaat toivovat Kuntarahoitukselta tukea ja näkemyksiä

investointien ja rahoituksen suunnitteluun.

25 Kiinteistöt haltuun Inspira antaa työkaluja tilasalkun optimointiin ja kunnan

palveluverkon järkevään suunnitteluun.

26 Työn ääressä Terhi Vainikkala raivaa järjestystä sääntelytsunameissa ja auttaa

asiakkaita kinkkisissä sopimuskuvioissa.

28 Apuraha Kuntarahoitus-apurahan saa tänä vuonna 17-vuotias superlupaus Wilma Murto.

30 Kolumni Sosiaaliselle asuntotuotannolle on vahva tilaus, kirjoittaa

Kuntarahoituksen johtaja Jukka Helminen.

onnistunut varainhankinta näkyy asiakkaille suoraan – edullisempana rahoituksena.

3

NeljälletoiStA SuuRiMMAlle kaupun­kiseudulle tarvitaan yli 760 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Se on lähes saman verran, kuin koko maahan on rakennettu 25 viime vuoden aikana. Muu­alla Suomessa uusien asuntojen rakenta­mistarve jää vähäiseksi heikon väestökehi­tyksen vuoksi. Tämä käy ilmi Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tuoreesta Asunto­tuotantotarve 2040 ­tutkimuksesta.

Kuntarahoitus on Suomen suurin sosi­aalisen asuntotuotannon rahoittaja ja yksi VTT:n tutkimuksen tilaajista.

VTT on selvittänyt, kuinka paljon Suo­messa tulee jatkossa rakentaa asuntoja ja minne. Vuotuinen kokonaistarve on jatkos­sa keskimäärin 30 000 uutta asuntoa, mikä on hieman enemmän kuin viime vuosien arvioitu tarve ja toteutunut tuotanto. Mer­kittävin ero aiempaan nähden on asunto­tarpeen yhä voimakkaampi keskittyminen suurimmille kaupunkiseuduille.

Neljäntoista suurimman kaupunkiseu­dun osuus asuntotuotannosta on noussut jo lähes 90 prosenttiin kaikista valmistuneista

uusista asunnoista. Se kasvaa entisestään, mikäli kaupungistuminen jatkuu samalla kehitysuralla kuin nyt on toteutunut.

Tutkimuksen lähtökohtana on Tilas­tokeskuksen syksyllä 2015 julkaisema väestöennuste. Asuntotuotantotarpeen arvioinnissa väestö on sijoitettu eri alueille joko seutukohtaisen ennusteen mukai­sesti tai olettaen väestön keskittyvän suurimmille kaupunkiseuduille samaa vauhtia kuin vuosina 2010–2014 tapahtui. Molemmissa vaihtoehdoissa suurten kaupunkiseutujen osuus sekä väestöstä että uusista asunnoista kasvaa, ja muu Manner­Suomi menettää asukkaitaan.

Asuntotuotannon epäsuhta on huo­mattava yhteiskunnallinen haaste. Esimer­kiksi Helsingin seutu tarvitsee 50 prosent­tia, Tampereen seutu 40 ja Oulun seutu peräti 54 prosenttia lisää asuntoja niiden tämänhetkiseen asuntokantaan näh­den. Tämä on otettava huomioon muun muassa kaavoituksessa ja investoinneissa joukkoliikenteeseen, jotta asuntopula ei muodostu koko talouskasvun tulpaksi.

Uusien asuntojen tarve keskittyy suurimmille kaupunkiseuduille

Tulossa: Rahoitusriskien hallinnan teemapäivä 11.5.SuoMeN KuNtAliitto ja Kuntarahoitus järjes­tävät jo viidennen kuntien rahoitusriskien hallinnan teemapäivän keskiviikkona 11.5.2016 Kuntatalolla Helsingissä (Toinen linja 14, 00530 Helsinki).

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan rahoi­tuksen tämän hetken keskeisimmistä haasteista ja kuntien keinoista hallita niihin liittyviä riskejä.

Päivä on ajankohtainen etenkin kuntien taloudesta ja rahoituksesta vastaaville, kunnan­johtajille sekä kuntien luottamushenkilöille. Tilaisuus on maksuton.

Lisätietoja tapahtumasta sekä linkin ilmoit­tautumiseen löydät maaliskuun lopulla Kunta­rahoituksen ja Kuntaliiton verkkosivuilta.

LYHYESTIf

Tiesitkö tämän Kuntarahoituksesta?Henkilöstön ikäjakauma

yli 60, 0 %

50-59, 22 %

40-49, 23 %

30-39, 39 %

20-29, 16 %

4

Järvenpään Mestari­asuntojen Auerkulma on Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty talohARjAKoRKeuteeN NouSSut Järvenpään Mestariasuntojen rakennuttama Auerkulman perhetukikeskus on maan ensimmäinen Joutsenmerkinnän saava talo. Kuntarahoituk­sen rahoituksella valmistuva rakennus täyttää tiukat ympäristö­ ja terveysvaatimukset.

Joutsenmerkki­talo on ympäristöystäväl­lisempi, rakennettu terveellisiä ja turvallisia rakennusmateriaaleja käyttäen, hyvin äänieris­tetty sekä energiatehokas ja tiivis, mikä vähen­tää myös lämmityskuluja.

Joutsenmerkin kriteerit talon rakentami­sessa edellyttävät, että kaikki rakentamisessa käytetyt tuotteet täyttävät merkin vaatimukset. Tämän varmistaminen työllisti Auerkulma­projektissa yhden henkilön ja vaati tava­rantoimittajilta lisäselvityksiä materiaalien alkuperästä. Kaikkia kriteerit täyttäviä raken­nusmateriaaleja ei edes löytynyt Suomesta.

Kaikki yhteistyökumppanit ja tavarantoimitta­jat kuitenkin näkivät selvitysten hyödyn. Samoin on jo aiemmin käynyt myös energiatehokkuu­den parantamisessa: kun teollisuus on alkanut panostaa ympäristöystävällisempiin tuotteisiin, kustannukset laskevat nopeasti ja kaikki hyöty­vät: asukkaat ja koko rakennusteollisuus.

Vaikka Joutsenmerkki­projekti on ensim­mäisellä kertaa työläs, sertifioinnista koituva lisäkustannus oli kuitenkin vain noin kolme prosenttia. Seuraavissa Mestariasuntojen Joutsenmerkki­kohteissa prosessi on tietenkin helpompi ja nopeampi.

Mestariasunnot on jo pitkään painottanut rakentamisessaan energiatehokkuutta ja ym­päristömyönteisyyttä. Yhtiö on muun muassa rakennuttanut Suomen ensimmäisen nolla­energiatalon ja palkittu Suomen ilmastoystäväl­lisimmästä asuinkerros talosta. 

BRittiläiNeN MARKKiNAtietoA tarjoa­va mtn­i palkitsi 11.2.2016 Lontoossa pidetyssä tilaisuudessa Kuntarahoituksen viime vuoden parhaana liikkeeseenlaski­jana julkisyhteisöomisteisten liikkeeseen­laskijoiden agency­sarjassa.

– Parhaaksi liikkeeseenlaskijaksi nimeäminen on iso saavutus. Kansainvä­lisillä pääomamarkkinoilla julkissektorin niin kutsutut SSA­liikkeeseenlaskijat (Sovereign, Supranational and Agency) tarjoavat haluttuja sijoituskohteita ja toimijoita on paljon. Olemme rakenta­neet läsnäoloa monilla markkinoilla ja panostaneet sekä sijoittajasuhteiden kehittämiseen että sijoittajien toivo­mien tuotteiden tarjoamiseen. mtn­i:n palkinto on tunnustus tälle työlle, sanoo varatoimitusjohtaja Esa Kallio, joka

vastaa Kuntarahoituksen toiminnasta pääomamarkkinoilla.

Joulukuussa 2015 Capital Market Daily (CMD) puolestaan valitsi Kuntarahoi­tuksen parhaaksi liikkeeseenlaskijaksi strukturoitujen lainojen ja Japanin mark­kinoiden yksityissijoittajille suunnattujen Uridashi­lainojen kategorioissa.

Molemmissa tunnustuksissa Kunta­rahoitus on voittajien joukossa erittäin kovassa seurassa. CMD Portal Awardseissa Kuntarahoituksen lisäksi ainoat useam­man kategorian voittajat olivat Saksan kehityspankki KfW ja Maailmanpankkiin kuuluva IFC. mtn­i:n palkitsemat liik­keeseenlaskijat olivat Kuntarahoituksen lisäksi Maailmanpankki, hollantilainen ABN AMRO ja yritysliikkeeseenlaskijoiden sarjassa ranskalainen energiayhtiö Engie.

Kuntarahoitukselle kovia kansainvälisiä liikkeeseenlaskijatunnustuksia

315KuNtARAhoituKSeN kansainvälisten varainhankinnan järjestelyjen määrä vuonna 2015.

f 5

ASIAKAScASE a Hämeenl inna

lasten kaupunki

6

hämeenlinnaan on syntynyt vahva yhteinen sitoumus elämänkaaristen palvelujen tuottamisesta. Mallissa lasten ja nuorten tarpeet nostetaan

keskiöön ja heille suunnattuja palveluja suunni­tellaan kokonaisuutena eikä erillisissä siiloissa. Miten lapsiystävällinen kulttuuri on syntynyt?

– Hämeenlinna on perinteinen koulukaupunki ja lapset ja nuoret ovat aina olleet prioriteeteissa korkealla. Sijaintimme monen muun kasvukes­kuksen lähellä kannustaa panostamaan vetovoi­matekijöihin, ja panostukset lapsiin ja nuoriin houkuttavat erityisesti lapsiperheitä, sanoo tilaajajohtaja Markku Rimpelä kaupungin lasten, nuorten ja elämänlaadun tilaajayksiköstä.

Hämeenlinnassa lasten ja nuorten lautakunta vastaa kaikista lapsia ja nuoria koskevista asioista. Tämä tukee elämänkaarista palvelujen suunnit­telua.

– Prosessi on välillä tuntunut hitaalta, mutta päätöksentekokulttuuri on vähitellen muuttunut kokonaisvaltaisemmaksi. Enää päättäjät eivät käsittele esimerkiksi yksittäistä koulurakennusta, vaan keskittyvät siihen, miten palvelut kokonai­suutena pitää järjestää, jotta ne tukevat parhaiten lasten kehitystä. Kaikkea toimintaa ja suunnittelua ohjaa yksi tavoite: lapsen ja nuoren hyvä päivä.

Hämeenlinnassa palvelut on järjestetty tilaaja­tuottajamallin mukaan.

– Kulttuurin muuttuminen sisäisesti on vaa­tinut aikaa. Palvelujen tuottajat ostivat ajatuksen elämänkaarisuudesta pikkuhiljaa. Seitsemällä alueella Hämeenlinnassa lasten ja nuorten palve­luja tarjotaan nyt kokonaisuutena, ei esimerkiksi opetusta erikseen ja muita palveluja erikseen, Rimpelä kertoo.

Hämeenlinna sai vuonna 2013 ensimmäisenä kaupunkina Suomessa Unicefin lapsiystävällinen kunta ­tunnustuksen. Lasten ja nuorten osalli­suutta ja vaikutusmahdollisuutta on vahvistettu eri tavoin. Heille on oma sähköinen aloitekana­vansa ja erilaisia foorumeja, joissa lapset ja nuoret kohtaavat kaupungin päättäjiä.

Kaupungissa ollaan ottamassa käyttöön myös lasten asioiden ohituskaista. Jos lasten tekemät aloitteet ja toiveet esimerkiksi hankinnoista voidaan käsitellä virkamiespäätöksinä, näin tehdään. Se no­peuttaa asioiden etenemistä ja vähentää byrokrati­aa. Nopeus on valttia myös lastensuojelukysymyk­sissä, joissa varhaiseen puuttumiseen on suunnattu lisäresursseja säästö paineista huolimatta.

nummen palvelukeskus suunniteltiin käyttäjien ehdoillaHämeenlinnassa on johdonmukaisesti pyritty eroon palvelujen hajanaisuudesta. Lasten ja nuor­ten palvelujen järjestämisen elämänkaarisuus­periaatteesta halutaan pitää kiinni myös jatkossa sote­uudistuksesta huolimatta. Vuonna 2018 käyttöön otettavaan Nummen palvelukeskukseen sijoittuvat siksi esiopetuksen ja peruskoulun lisäksi myös neuvolapalvelut, terveydenhuolto, kirjasto, nuoriso­, liikunta­ ja kulttuuripalvelut ja muita asukkaiden lähipalveluja.

Nummen palvelukeskukseen luodaan kohtaamisen ja yhdessäolon mahdollisuuksia eri­ikäisille kuntalaisille: ruokailutilojen on suun­niteltu tarjoavan lounasta koululaisten lisäksi myös alueen ikäihmisille, ja mummot ja vaarit aiotaan toivottaa tervetulleiksi koulukummeiksi. Tällaisesta toiminnasta Hämeenlinnassa on jo entuudestaan hyviä kokemuksia.

Hämeenlinna profiloituu lasten ja nuorten elämänkaaristen palvelujen kehittäjänä. Nummen palvelukeskus Hämeenlinnassa on edelläkävijähanke, jossa rakennetaan uudenlaista lähipalvelujen mallia.

TEKSTI : S o i l i h e l M i N e N KUVAT: S A M i l A M B e R g , h ä M e e N l i N N A N K Au P u N K i

markku Rimpelä on rakentanut Hämeenlinnan lasten ja nuorten palveluista elämänkaarisia vuodesta 2008.

7

lasten ja nuoRten juHlakaupunki 2017

Hämeenlinna on Suomen 100-vuotis-juhlavuonna 2017 lasten ja nuorten juhla kaupunki. Vuoden mittaan kau-pungissa järjestetään lukuisia erilaisia tilaisuuksia lapsille ja nuorille sekä lasten ja nuorten palveluja suunnitteleville.

Yksi vuoden kohokohdista on elokuussa järjestettävä jamboree, johon odotetaan viikon ajaksi noin kuutta tuhatta lasta ja nuorta eri puolilta maail-maa. jamboreen aikana Hämeenlinnaan rakennetaan neljä toimintalaaksoa: lii-kunnalle, taiteelle, kulttuurille ja tieteelle kullekin omansa.

marraskuussa järjestettävässä päätösseminaarissa esitellään lasten ja nuorten kuvia tulevaisuudesta. millainen maailma on vuonna 2067? Hanke toteutetaan yhdessä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa.

julkisiin rakennusprojekteihin kuuluu kahden projektin taidemääräraha, joka nummen palvelukeskuksessa käyte-

tään ulkoseinän valopesuriin. se heijas-taa seinään vaihtuvia valotaideteoksia,

joita myös lapset voivat suunnitella.

uuden ajan kyläkeskus

Palvelut: Esiopetus ja peruskoulu, neuvola, kirjasto, terveydenhuolto, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut ja muita asukkaiden lähipalveluja

• Koululaisten ja esiopetuksessa olevien määrä: 1000

• Henkilökunnan määrä: 110• Rakennuskustannukset:

23 miljoonaa euroa• Rakennuksen pinta-ala: 9800 m2• Valmistuu kesäkuussa 2018

Nummen palvelukeskuksen toiminto­jen suunnitteluun ovat osallistuneet kaikki tulevat käyttäjäryhmät. Suunnitelmaa ovat olleet tekemässä koulujen opettajat, nuoriso­toimen, kouluterveydenhuollon ja neuvolan edustajat, ikäihmisten palvelujen ja liikun­tapalvelujen suunnittelijat, kirjastotoimen työntekijät, koululaiset ja päiväkotilapset. Tapaamisten ja kyselyjen perusteella raken­nettiin yhteinen visio siitä, mitä palvelukes­kus tulee tarjoamaan.

– Vision perusteella syntyi toiminnallinen suunnitelma, joka annettiin rakennuttajaeh­dokkaille neuvottelumenettelynä toteutetun kilpailutuksen pohjaksi. Emme halun­neet lähteä teknisistä määrittelyistä vaan toiminnallisista tarpeista. Halusimme myös varmistaa, että saamme parhaat ehdotukset siitä, miten kokonaisuus kannattaa toteuttaa emmekä rajaa ennakolta hyviä ideoita pois. Halusimme maailman parhaan kylätalon, sanoo tilaajapäällikkö Antti Karrimaa.

Kylätalo tarkoittaa sitä, että palvelukes­kuksesta halutaan luoda alueensa sosiaalisen elämän keskus, jossa viihdytään ympäri vuoden ja myös viikonloppuisin. Nummen alue kasvaa tulevien vuosien aikana noin 15 000 asukkaan alueeksi, jonne tarvitaan lasten ja nuorten lisäksi palveluja myös aikuisille.

– Toiminnallisen suunnittelun prosessissa halusimme haastaa markkinoita. Kerroimme omat lähtökohtamme ja halusimme tietää, mitä osaamista rakennuttajat voivat niistä lähtökohdista tarjota, Karrimaa kuvailee.

Rakennuttajaksi valikoitui YIT:n ja Cave­rionin muodostama konsortio.

– Keskusteluyhteyden syntyminen tuotti vaikeuksia, sillä eri käyttäjäryhmien toivei­

den tulkkaaminen rakennuttajan kielelle ei ollut helppoa. Vaikka prosessi oli työläs, se kannatti. Myös tarjoaja on kertonut oppi­neensa paljon suunnitteluprosessin aikana, Karrimaa sanoo.

innovatiivisia ratkaisujaKuten monilla kunnilla, myös Hämeenlinnan kaupungilla on paljon huonokuntoisia kiin­teistöjä. Tälläkin hetkellä toista tuhatta lasta on väistötiloissa, ja myös uusissa rakennuksis­sa on todettu sisäilma­ ja laatuongelmia. Sen takia Nummen palvelukeskuksen rakentami­sessa päädyttiin käyttämään elinkaarimallia.

– Nummen palvelukeskuksen raken­nusinvestoinnin kokonaiskustannus on 23 miljoonaa euroa. Se on niin iso summa, että halusimme varmistaa, että keskuksesta tulee toimiva ja sen käyttöiästä pitkä. Elinkaarimal­lissa rakennuttaja ottaa vastuun lopputulok­sesta ja huollosta ennalta sovitun elinkaaren ajaksi. Kun itselleen rakentaa, kiinteistö pysyy pitempään kunnossa, Karrimaa sanoo.

"Halusimme varmistaa, että keskuksesta

tulee toimiva ja sen käyttöiästä pitkä."tilaajapäällikkö antti karrimaa

8

Idealisti ja uudistaja Leasing jakaa rahoituksen riskejä

MARKKu RiMPelä valmistui käsityöopet-tajaksi Rauman opettajankoulutuslaitok-selta vuonna 1990. Hänellä on takanaan vuosikymmenen ura opettajana, minkä jälkeen hän siirtyi kasvatus- ja opetus-toimenjohtajaksi, sittemmin Opetushalli-tuksen kehitysjohtajaksi ja vuonna 2008 nykyiseen tehtäväänsä Hämeenlinnan tilaajajohtajaksi vastaamaan elämänkaa-risista lasten ja nuorten palveluista ja elämänlaatupalveluista.

Vuonna 2015 Rimpelä julkaisi yhdessä veljensä kanssa raportin Säästöjä lapsi-perheiden palveluremontilla. Tutkimuksen mukaan suomalaista lapsipolitiikkaa olisi uudistettava lapsi- ja perhelähtöisemmäksi. Palveluremontin avulla voidaan säästää jopa miljardi euroa vuodessa samalla, kun tuotet-tavat palvelut ovat aiempaa parempia.

– minulla on sisäsyntyinen tarve rakentaa maailmaa pala palalta paremmak-

si tuleville sukupolville. Haluan herättää maailman huomaamaan, että me emme rakenna itsellemme vaan niille, jotka nyt syntyvät. Parempaa maailmaa rakenne-taan investoinneilla eikä pelkillä leikkauksil-la. millainen tuotto sillä on, jos onnistumme rakentamaan tasapainoisen ihmisen? ◆

häMeeNliNNA KilPAilutti Num-men palvelukeskuksen rahoituksen kolmella eri tavalla. Niissä selvitettiin rahoitusvaihtoehtoina taserahoitus kaupungille, taserahoitus tytäryhtiölle ja kiinteistöleasing. Kuntarahoitus voitti kaikki kolme kilpailutusta. Lopulta kaupunki päätyi valitsemaan rahoitusmuodoksi leasingin.

Rahoitusmuodon valinnalla ei talous- ja hallintojohtaja jussi oksan mukaan ollut käytännössä merki-tystä vuosittaisiin kustannuksiin tai kaupungin taloudelliseen tilantee-seen: hankkeen vuosikustannukset kaupungille ovat kokoluokaltaan samat kuin taselainalla rahoitetul-la hankkeella. Lyhyellä aikavälillä leasingvuokraus tosin hidastaa kaupungin velkaantumistahtia.

Hämeenlinnan rahoitusportfolios-sa ei ole aiemmin käytetty kiinteistö-leasingiä. Leasingin käytön nähdään jakavan rahoituskokonaisuuteen liittyviä riskejä. Kaupungille Nummen palvelukeskushankkeesta saadaan arvokasta kokemusta sekä elinkaari-mallista että leasingrahoituksesta. – Tällaisessa hankkeessa erityisen tärkeässä roolissa on sopimuskoko-naisuuden hallinta ja sopimusosaami-nen. Kuntarahoituksen osallistuminen rakennuttajan kanssa käytyihin kolmikantaneuvotteluihin asiantun-tijuudellaan ja omistajan roolissa parantaa kaupungin sopimuksellista asemaa, Oksa arvioi.

– Kuntarahoituksen sopimusmallit ja kokemus leasingrahoituksen to-teuttamisesta nopeuttivat sopimus-vaihetta. Kuntarahoituksen roolista prosessissa on vain hyvää sanotta-vaa, Oksa sanoo. ◆

Opetuskäytössä palvelukeskuksen tilat on suunniteltu tukemaan interaktiivisuutta ja oppimista opettamisen sijaan. Voitta­neessa suunnitelmassa on vähän seiniä, sillä tilojen on muuntauduttava erilaisiin opetustilanteisiin ja erikokoisissa ryhmissä työskentelyyn.

– Uusi oppiminen perustuu ilmiöpohjai­suuteen: opettajien on tehtävä yhteistyötä yli ainerajojen, sillä ilmiöiden ymmärtäminen vaatii erilaisten osaamisten yhdistämistä. Tämä muutos mullistaa opettajien työsken­telyn ja haastaa heidät aivan uudella tavalla, Karrimaa sanoo.

Nummen palvelukeskuksen koululaisille on tarjolla keskittymistä vaativaan työhön pienempiä, yksityisempiä ja rauhallisen työnteon tiloja. Vaihtoehtoisesti käytössä on myös intensiivisen ryhmätyön alueita sekä aulatila isoja julkisia tapahtumia varten.

Itse rakennuksen lisäksi pihat ja ulkoalue ovat tärkeässä roolissa. Keskuksen harras­tus­ ja hengailualueet ovat kaupunginosan

kaikkien asukkaiden käytössä. Pihoja ei myöskään haluttu rajata niin, että eri­ikäiset lapset ja nuoret oleilisivat erillisissä karsi­noissa, vaan eri­ikäisten lasten halutaan viihtyvän myös yhdessä.

– Tilakokonaisuuden pitää edustaa tä­mänhetkistä huippusuunnittelua. Nummen palvelukeskuksen avainsanoja ovat fyysisyys, yhteisöllisyys, digitaalisuus ja alueellisuus, kertoo Rimpelä.

Monialaiseen suunnitteluprosessiin osal­listui tilojen käyttäjien lisäksi arkkitehtejä, suunnittelijoita, elinkaariosaajia ja peda­gogisia asiantuntijoita. Yhteistyö synnytti paitsi joustavan ja muunneltavan kokonais­ratkaisun, myös täysin uusia innovaatioita. Sellaisia ovat esimerkiksi muunneltavat ilmiötornit ja tilanjakamisessa käytettävät Vertex­kulmat, valaistussäätöjen hyödyntä­minen erilaisten vireystilojen aikaansaami­seksi ja muut valon ja äänen suuntaamisen erikoisratkaisut. Myös rakennuksen energia­tehokkuus on huippuluokkaa. ◆

9

KVARTAALIN KESKUSTELUNAIHE

Kuva

t: S

ami L

ambe

rg

Sote-uudiStuKSeSSA eRityiSeN tärkeitä ratkaista­via asioita ovat kuntien sote­infraan kohdistuvien lainojen ja sote­kiinteistökannan kohtalo. Uudessa mallissa sote­toiminnot tuloineen ja menoineen siirtyvät maakunnille, mutta kiinteistöistä ja veloista on sovittava kuntien ja maakuntien välillä.

Vuosien 2017–18 suunnitelmissa meidän on jo huomioitava sote­ ja alueuudistuksen jälkeinen tilanne. Uuden tilanteen etu on se, että työnjako on selkeä: sote­toiminnot siirtyvät kokonaisuudessaan maakunnalliselle organisaatiolle. Kunnat voivat keskittyä elinvoiman kehittämiseen eli elinkeino­ ja maaseutupolitiikkaan, kaavoitusasioihin ja infraan sekä sivistys­ ja opetustoimintaan. Strategia pitää sen myötä panna uuteen asentoon.

Verrattuna suuriin kaupunkeihin, jotka järjestävät sote­palvelunsa itse, uudistus ei tuo Kauhavan toi­mintaan dramaattista muutosta. Olemme valmiiksi lähempänä uutta mallia, koska sote­palvelujen tuottamisesta on jo seitsemän vuoden ajan vastannut kuntayhtymä.

Sotesta huolimatta arvioimme parhaillaan tule­vaa terveyskeskusverkkoa: lääkäreiden vastaanot­

toa tarjoavia terveyskeskuksia tarvi­taan, mutta vähemmän ja suurempia kuin aiemmin. Teemme palvelujen järjestämisestä ratkaisuja jo tänä vuonna. Uusia seiniä ei rakenneta, mutta tiivistämme toiminnallista sote­palveluverkkoa. Samaan aikaan kouluverkkotoimikunta pohtii koulujen toimintaa ja sijaintia. Suurin investointi lähivuosina on Kauhavan koulukeskuksen peruskorjaus, jonka hankesuunnitelma valmis­tuu maaliskuussa.

Nykyinen strategiamme tähtää vuoteen 2020. Seuraavat kuntavaalit pidetään yhdessä maakuntavaalien kanssa vasta syksyllä 2017. Päivitämme strategiamme tänä vuonna, jotta se vastaa uutta tilannetta, johon siirrytään käytännössä jo vuonna 2018. Nykyisen stra­tegian ydin on yksi ja yhtenäinen Kauhavan kaupunki vuonna 2009 tehtyjen kuntaliitosten jälkeen. Se ei ole täysin toteutunut ja siihen on panostettava jatkossakin. Meillä ei ole varaa sisäiseen eriseuraisuuteen.

mitä kunnissa nyt kehitetään?Kysyimme kolmelta kaupunginjohtajalta, millä kuntien toiminnan osa-alueella tarvitaan lähivuosina eniten uudistuksia. Mitkä uudistukset ovat kussakin kaupungissa tärkeimpiä ja mihin suuntaan kaupungin kehitystä ollaan suuntaamassa?

KVARTAALIN KESKUSTELUNAIHE

-juttusarja kertoo vaikuttajien näkemyksiä kuntasektoriin

liittyvistä ajankohtaisista aiheista.

markku lumio, kaupunginjohtaja, Kauhava

timo Halonen, kaupunginjohtaja, Mikkeli

KuNtieN tulevAiSuudeN RooliN ja uusien tehtävi­en määritteleminen on myllerryksessä. Kunnan toimialaa on voinut ryhmitellä hyvinvointi­, elinvoima­ ja demokratiatehtäviin. Sote­ ja alue­hallintouudistuksen jälkeen iso osa hyvinvointi­ ja

palvelutehtävistä poistuu ja elinvoimatehtävät korostuvat.

Myös iso osa kunnan legitimiteetistä katoaa hy­vinvointitehtävien myötä. Kunnan on perusteltava uudelleen tarpeellisuutensa kuntalaisille.

Olemme siirtymässä kuntaorganisaatiosta kun­tayhteisöön. Toimintaa on ulkoistettu, yhtiöitetty ja muodostettu kuntakonserneja. Entisen tyylinen käskyttäminen kunnan johtamisessa ei ole enää mahdollista. Nyt kunta on osa verkostoa ja se toimii yhdessä muiden kanssa. Kaupunki ei ole se, mitä kaupungintalolla on, vaan se mitä kaupunkilaiset ovat.

Minusta keskeinen elinvoiman synnyttäjä on yh­teisöllisyys: pöhinä, yhteinen tahtotila ja paikkakun­

Kunnat voivat keskittyä

elinvoiman kehittämiseen ja

strategia pitää senmyötä panna

uuteen asentoon.

10

nan henki. Kuntien on mietittävä, mistä heidän elinvoimansa ja omaleimaisuutensa syntyy.

Mielikuvat nousevat kunnan elinvoimassa yhä tärkeäm­miksi. Imago tai maine ei synny päälleliimatulla markki­noinnilla. Vahvistettavien mielikuvien on perustuttava kohdallaan oleviin asioihin. Niiden on myös oltava sellai­sia, jotka kuntalaiset tietävät ja joihin he uskovat. Yhteisön on toimittava mielikuvalupauksen mukaisesti. Sen se tekee vain, jos lupaus on yhteisen tahdon mukainen.

Merkitykselliseksi tulee se, miten kunta pystyy houkuttele­maan riittävästi matkailijoiden, asukkaiden, yritysten, tiedon ja rahan virtoja pysyäkseen elinvoimaisena. Mikkelissä määritel­

lään parhaillaan Tulevaisuuden Mikkeli ­hankkeessa kunnan roolia ja tulevaisuuden tehtäviä, organisaatiota, johtamista ja verkostoja – mitä vaaditaan, että saadaan ihmiset mukaan keskusteluun ja vaikuttamaan? Äänestäminen ei riitä. Vasta

kun yhteisö osallistuu keskusteluun ja toimii yhdessä sovitulla tavalla, päästään määrittelemään ja toteuttamaan kunnan yhteistä strategiaa.

Tavallaan sote­ ja aluehallintouu­distuksessa on kyse paluusta kunnan alkuperäiseen rooliin: sote­toiminta on hyvin säädeltyä ja siinä kunnilla on ollut

vähän itsenäistä päätösvaltaa. Kun sote siirtyy maakunnille, kuntiin jää jäljelle demokratian ideaali, jossa ”vapaat miehet” kokoontuvat torille päättämään yhteisistä asioista.

kimmo jarva, kaupunginjohtaja, Lappeenranta

lAPPeeNRANNAlle Sote-MAlliiN siirtyminen ei tule tuotta­maan ongelmia: Eksoten toimintamalli sosiaali­ ja terveys­palvelujen tuottamisessa on entuudestaan hyvin lähellä tulevaa mallia ja maakunnassa tehdään muutenkin paljon yhteistyötä esimerkiksi pelastustoiminnassa. Olemme tarjoutuneet toimimaan uudistuksen pilottimaakuntana ja aloittamaan mallin mukaisen toiminnan jo vuotta ennen uudistuksen varsinaista voimaantuloa.

Kehittämis­ ja tehostamismahdollisuuksia löytyy kiin­teistöjen paremmasta hallinnasta. Kiinteistömassa on iso, ja kunnan tarjoamat palvelutkin määräytyvät pitkälti kiinteis­töjen ehdoilla. Kun rakennetaan koulu, se sijoitetaan samalle paikalle, jossa on ollut koulu sata vuotta – miettimättä, kannattaako niin edelleen tehdä.

Lappeenrannassa on jo muu­taman vuoden ajan uudistettu tapaa hallinnoida kiinteistöjä. Tärkeimpänä syynä oli korjausvelan hallitsematon kasvu, joka pakotti miettimään tilojen taloudellisuutta ja tehokkuutta kokonaisvaltaisesti. Vuoden 2014 lopussa korjausvelkaa oli 60 miljoonaa euroa.

Vuonna 2014 nostimme kaupungin kiinteistöjen sisäisiä vuokria 66 prosentilla: kalleimmat neliövuokrat ovat nyt 15 euron tasolla, kun ne aiemmin olivat kuusi euroa. Aiemmat vuokrat eivät kattaneet todellisia kuluja, eikä kiinteistöjen kokonaiskustannuksia ollut aidosti arvioitu. Vuokrankoro­tus toi vuodessa kassaan 9,2 miljoonaa euroa. Se on iso raha suhteutettuna kaupungin 450 miljoonan euron kokonaisbud­

jettiin ja vuosittaisiin noin 25 miljoonan euron investoin­teihin.

Vuokrien korottaminen vastaamaan todellisia kus­tannuksia on ohjannut myös palvelutarvetta oikeaan suuntaan. Tilojen käyttäjät miettivät nyt itse, pistetäänkö rahat toimintaan vai seiniin. Todellisen kustannuksen tiedos­taminen on parantanut ymmärrystä

kiinteistönpidon kustannustasosta ja tuonut kustannustietoisuutta.

Osana kiinteistömassan hallintaa olemme salkuttaneet kunnan yli 700 kiinteistöä kaikkiaan kuuteen eri salkkuun. Niistä ensimmäisissä salkuissa olevat kiinteistöt ovat oman toiminnan kannalta kriitti­siä, viimeisessä ryhmässä sellaisia, joista hankkiudutaan heti eroon. Luovutettujen kiinteistöjen kohdalla

on esimerkiksi laskettelukeskus, jonka toiminta jatkuu entisellään , mutta yksityisen toimijan omistuksessa.

Kiinteistöomaisuuden salkutuksesta päätettiin kaupungin valtuustossa ja poliittiset ryhmät ovat sitoutuneet yhteisiin linjauksiin. Toimialakohtaisten raamien sisällä kiinteistöjen käyttäjät saavat itse tehdä valintoja. Luotamme asiantuntijoiden omiin näkemyksiin, ja se tuottaa tulosta. Sama ideologia tulee jatkumaan tulevaisuudessa.

Kunnan on pystyttävä houkuttelemaan matkailijoiden,

asukkaiden, yritysten,tiedon ja rahan virtoja.

Kehittämis- ja tehostamismahdollisuuksia

löytyy kiinteistöjen paremmasta hallinnasta.

Kunnan tarjoamat palvelutkin määräytyvät pitkälti kiinteistöjen ehdoilla.

11

TALOUdESTA a Vihreä raha12

TEKSTI : h AS S e h ä R Kö N e N KUVITUS: e i N i S u o M i N e N

Kunnat ratkaisevassa roolissa ilmastotyössä

K iinnostus kuntien ympä­ristöystävällisiä ratkaisuja kohtaan kasvaa entisestään, kun ilmastonmuutoksen torjuntaan panostetaan yhä

enemmän. Pariisissa viime vuoden lopulla solmitun maailmanlaajuisen ilmastosopi­muksen suorat vaikutukset ulottuvat kuntiin vasta myöhemmin, mutta suunta on selvä jo nyt. Ilmastoasioiden painoarvo kasvaa koko ajan.

Suomalaisissa kunnissa on jo pitkään tehty ympäristön kannalta hyviä investoin­teja. Kunnat ovat satsanneet uusiutuvaan energiaan, jätevesien käsittelyyn ja kiinteis­töjen energiansäästöön.

Kuntien rooli ilmastokriisin ratkaisijoina on iso. Kunnat omistavat merkittävän määrän kiinteistöjä, ja kiinteistöjen energiatehok­kuutta voidaan parantaa huomattavasti. Energiatehokkuus tuo kunnille tuplaedun, kun ilmastovaikutuksen lisäksi kunta saa

tuntuvia rahallisia säästöjä. Samanlaisia kak­soisetuja on saatavissa muillakin toimialoilla.

Kuntien tekemät ilmaston kannalta hyvät päätökset kiinnostavat yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä. Ilmastotyötä tekevä kunta koetaan houkuttelevana paikkana asua ja yrittää, ja ilmastoystävällisyys tarkoittaa yleensä myös taloudellista edullisuutta.

Kuntaliiton viime vuonna tekemän selvi­tyksen mukaan kuntien asenneilmapiiri on muuttunut ilmastotyötä tukevaan suuntaan, ja myös maakunnat ovat aktivoituneet ilmas­totyössä. Selvityksen perusteella parhaita tuloksia ilmastotyössä on saavutettu niissä kunnissa, joissa korkein johto on sitoutunut ottamaan ilmastoasiat huomioon päätök­senteossa ja joissa sitoutuminen kulkee läpi koko kuntakonsernin.

kymmenen vuotta vihreää rahaaMyös kansainväliset sijoittajat ovat yhä kiinnostuneempia ilmaston kannalta edulli­

Kunnallisilla investointipäätöksillä on iso vaikutus ilmastonmuutoksen torjunnassa. Nousussa oleva vihreä rahoitus tarjoaa kunnille uuden tavan edistää ympäristöystävällisiä hankkeitaan.

sista hankkeista. Vihreä rahoitus – vihreät joukkovelkakirjat ja lainat – syntyi kymmeni­sen vuotta sitten, kun yhä useampi sijoittaja alkoi ymmärtää ihmisen toimien, luonnon­katastrofien ja taloudellisten menetysten yhteyden. Sijoittajat huomasivat, että tulvat ja myrskyt aiheuttivat merkittäviä vahinkoja ja sitä kautta hallaa heidän sijoituksilleen.

– Markkinoille tarvittiin uudenlainen sijoitustuote, jonka kautta sijoittajat voivat tukea ympäristön kannalta hyviä hankkeita sijoitustensa tuotosta tinkimättä, ruotsalai­sen SEB­pankin ilmasto­ ja rahoitusasian­tuntija Mats Olausson sanoo. SEB kehitti Maailmanpankin kanssa vihreän rahoituk­sen konseptin vuosina 2007–2008.

Vihreän rahoituksen idea on se, että velkakirjoja eli bondeja ostavat sijoittajat tietävät, että heidän si­joittamansa varat käytetään ym­

13

päristöystävällisten hankkeiden rahoittami­seen. Taloudellisesti katsottuna vihreät bondit ovat aivan samanlaisia kuin muutkin bondit, ero löytyy rahojen käyttötarkoituksesta.

– Vihreän rahoituksen läpinäkyvyys on iso asia. Vihreisiin bondeihin sijoitettu raha on korvamerkitty vihreisiin hankkeisiin. Sijoittaja voi siis saada sekä hyvän tuoton että varmuuden rahojen käyttötarkoituksesta, Olausson sanoo.

Kymmenessä vuodessa vihreä rahoitus on kasvanut huomattavasti, ja Olaussonin mukaan Pariisin ilmastosopimus vauhdittaa vihreiden bondien markkinat uudelle tasolle. Viime vuonna vihreitä bondeja laskettiin liikkeeseen rahoitusmarkkinoilla lähes 42 miljardin dollarin arvosta, ja vihreiden bondien kokonaismarkkina oli 100 miljar­din luokkaa. Tänä vuonna SEB arvioi uusia liikkeeseenlaskuja tulevan 80–100 miljardin dollarin arvosta. Liikkeeseenlaskettavien velkakirjojen arvo näyttää siis tuplaantuvan edellisvuoteen verrattuna.

Yleisesti vihreiden bondien markkinan kasvun ennustetaan jatkuvan jopa 20–30 prosentin vuosivauhtia. Maantieteellisesti Eurooppa ja Pohjois­Amerikka korostuvat tällä hetkellä vihreässä rahoituksessa, mutta Kiina, Intia ja Latinalaisen Amerikan maat ovat tulossa vahvasti mukaan.

pitkän tähtäimen etujaKuntarahoitus laskee tänä vuonna liik­keeseen oman vihreän bondinsa, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Samalla Kuntarahoituksen asiakkaille aletaan tarjota vihreää rahoitusta. Mats Olaussonin mielestä Kuntarahoituksen vihreät bondit ovat suo­malaisille kunnille hyödyllisiä.

– Vihreiden bondien kautta Kuntarahoi­tus tavoittaa globaaleilla markkinoilla uusia sijoittajia, mikä laajentaa yhtiön varainhan­kinnan pohjaa. Sitä kautta tieto suomalaisten kuntien ympäristön eteen tekemästä työstä ja ilmastoystävällisistä hankkeista leviää laa­jemmalle, ja se taas lisää sijoittajien kiinnos­tusta suomalaisia kuntia kohtaan, Olausson sanoo.

Vihreiden bondien kautta Kuntarahoi­tuksen ja sijoittajien välille syntyy aikaisem­paa kiinteämpi ja vahvempi suhde, mikä ajan kuluessa tuo myös taloudellista etua Kuntarahoitukselle. Mitä laajempi sijoitta­jakunta yhtiöllä on ja mitä parempi suhde sijoittajiin on, sitä varmemmin Kuntarahoi­tus saa hankittua varoja edulliseen hintaan jatkossakin, vaikka markkinoille tulisi uusia finanssikriisejä.

– Vihreät bondit parantavat Kuntarahoi­tuksen asemaa kansainvälisillä rahoitus­markkinoilla, ja se taas hyödyttää suoraan

• Kuntarahoituksen Green Bond on ensimmäinen vain suomalaisiin in-vestointeihin liittyvä joukkovelkakirja, johon sijoitetut rahat kulkevat vain suomalaisiin kohteisiin. Asiakkailleen Kuntarahoitus tarjoaa vihreää lainaa ja leasingia.

• Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöys-tävällisten investointien rahoittami-seen. Vihreää rahoitusta voi hakea investointihankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

• Vihreää rahoitusta saavat hankkeet voivat olla sisällöltään hyvin erilaisia. Investointihanke voi koskea uusiu-tuvaa energiaa, julkista liikennettä, kestävää rakentamista, vedenpuh-distusta ja jätevesien käsittelyä, energiatehokkuutta, jätteenkäsittelyä sekä ympäristönhallintaa ja luonnon-suojelua.

• Vihreän lainan ja leasingin hinta määräytyy hankkeen sisällön mukaan, mutta vihreän rahoituksen hinta on asiakkaalle aina hieman edullisempi kuin tavallisen rahoituksen. Vihreän rahoituksen muut ominaisuudet ja ehdot ovat samat kuin muussa rahoi-tuksessa.

Lisätietoja vihreästä rahoituksesta: www.kuntarahoitus.fi/vihrea-rahoitus

kuntaRaHoitus tuo viHReän RaHoituksen suomeen

Viime Vuonna Vihreitä bondeja laskettiin liikkeeseen

rahoitusmarkkinoilla lähes42 miljardin dollarin arVosta, ja

Vihreiden bondien kokonaismarkkina oli 100 miljardin luokkaa.

14

WWF SuoMeN ilmastoasiantuntija kaa-rina kolle painottaa vihreän rahoituksen hyvien kriteereiden tärkeyttä. Kollen mukaan maailmalla liikkuneiden erilais-ten vihreiden bondien aito vihreys on toistaiseksi ollut hyvin kyseenalaista.

– Bondeissa on ollut vihreän eri sä-vyjä, eikä vihreyden vaatimuksia ole aina määritelty riittävän selvästi. Kriteeristön merkitys korostuu, kun vihreiden bon-dien markkinat näyttävät nyt lähtevän kovaan kasvuun maailmalla ja myös Suomessa, hän sanoo.

Suomalaisissa kunnissa on Kollen mielestä paljon intoa ilmastoystävällisiin hankkeisiin. monessa kunnassa ongel-maksi kuitenkin nousee ajantasaisen tiedon puute, mikä synnyttää pullon-kauloja hankkeisiin. Erilaiset hankkeiden rahoitusmuodot omalta osaltaan avaavat pullonkauloja. WWF Suomi toivoo vihreän rahoituksen lisääntyvän kunnissa.

Kollen mukaan energiatehokkuus on yksi alue, joka tarjoaa kunnille huomat-tavia mahdollisuuksia. Kolikon toisena puolena on energiantuotanto, jossa WWF kannustaa kestäväpohjaisen uusiutuvan energian tuottamiseen.

– mitä nopeammin kunnat teke-vät energiatehokkaita ratkaisuja, sitä enemmän niistä saatavat ilmasto- ja kustannushyödyt kumuloituvat, Kolle sanoo.

– Päästöjä pitäisi vähentää mahdol-lisimman nopeasti. Ilmaston kannalta paras kilowatti energiaa on sellainen, jota ei koskaan tuoteta.

Kuntien rooli ilmastotyössä on kasvanut, ja Kollen mukaan monet kau-pungit ovat nyt edistyksellisempiä kuin monet maat. Ilmastotalkoot ovat tietyllä tapaa siirtyneet monissa paikoissa kaupunkitasolle, josta löytyvät kehityksen edelläkävijät.

”Vihreyden kriteerit kuntoon”KoMMeNtti:

rahoitusta tarvitsevia suomalaisia kuntia, Olausson tiivistää.

Vihreää rahoitusta saadakseen kunnan pitää varmistaa, että rahoitettava hanke todella on ympäristöystävällinen. Se vaatii kunnalta li­sätyötä, mutta Olaussonin mielestä työ ehdot­tomasti kannattaa, koska sen ansiosta saatavat pitkän aikavälin hyödyt ovat merkittäviä.

kunnat näyttävät esimerkkiäYmpäristöasioiden huomioiminen tuo uuden näkökulman mukaan taloudellisten päätösten tekemiseen. Rahoitus­ ja ympäris­töasiantuntijoiden on alettava työskennellä tiiviisti yhdessä, mitä Olausson pitää terve­tulleena kehityssuuntana.

– Se on yhteiskunnallisesta näkökulmasta tärkeä kehitys, joka lisää eri asiantuntija­ryhmien välistä luottamusta ja vaikuttaa päätöksentekoon laajemmin. Ympäristöasiat nousevat monipuolisemmin ja näkyvämmin julkiseen keskusteluun, hän sanoo.

Ympäristöasioiden huomioinen ei tarkoi­ta sitä, että tehtäisiin taloudellisesti tyhmiä päätöksiä. Päinvastoin. Päätöksentekoon tulee uusia ulottuvuuksia, jotka auttavat tekemään kokonaisedullisia ratkaisuja.

– Julkisella sektorilla on iso vastuu siitä, mihin suuntaan yhteiskuntaa viedään. Kun­nat voivat olla edelläkävijöitä ja esimerkin

mats olausson

15

kun taloudellisissa päätöksissä huomioidaan

ympäristöasiat, rahoitus- ja ympäristöasiantuntijoidenon alettaVa työskennellä

tiiViisti yhdessä.

kalevi luoma, energiainsinööri, Kuntaliitto

”KuN KAtSotAAN kuntien omia toimintoja

palveluiden järjestämisessä ja hankinnassa, energiatehokkuus on kärkiasioita. Se tulee varmasti näkymään rahoitushakemuksissa.

Yleisesti voi todeta, että energialaitosten polttoainemuutokset fossiilisesta uusiutuviin tuovat nopeasti suuria muutoksia ilmasto-päästöihin. Energiatehokkuuden parantami-nen taas on usein luonteeltaan sellaista, että erilaisia ja erikokoisia toimenpiteitä tarvitaan paljon. Pienistä puroista syntyy kuitenkin iso virta.

Pitkäjänteisyys korostuu myös kuntien ilmastotyössä. Kunnat ovat maankäytön ja liikennejärjestelmien suunnittelijoita ja myös rakentajia. Näin kunnat luovat tulevaisuuden toimintaedellytykset laajalle joukolle erilaisia toimijoita. Kunnilla on avainrooli nimenomaan yhdyskunnan suun-nitteluvaiheissa.”

jyri seppälä, professori, Kulutuksen ja tuotannon keskuk-sen johtaja, Suomen

ympäristö keskus

”SuoMi tARvitSee investointeja, ja investoin-tien pitäisi kohdentua ennen kaikkea vihreän rahoituksen kriteerit täyttäviin kohteisiin. Vihreillä investoinneilla rakennetaan resurssi-tehokasta ja vähähiilistä tulevaisuutta.

Pärjäämme maana paremmin, kun teemme ajoissa ratkaisuja, joita joka tapauksessa tul-laan jatkossa vaatimaan. Vihreässä teknologi-assa on maailmanlaajuisesti valtavat tulevai-suudennäkymät.

Uskon rakentamisen olevan se alue, joka ke-rää suurimman osan Kuntarahoituksen vihreästä rahoituksesta. myös liikkumisen puolella on pal-jon mahdollisuuksia, varsinkin kun liikkumisessa ei ole vielä juuri tapahtunut vihertymistä.

Kunnilla on kaksoisrooli. Kunta on esimerkin näyttäjä kuntalaisille ja elinkeinoelämälle, ja toi-saalta kunta tekee ratkaisuja, jotka määrittele-vät eri tahojen toimintaedellytykset kunnassa.”

saara vauramo, ympäristöjohtaja,Lahden kaupunki

”SeuRAAvAN 5–10 vuoden aikana kunnissa

tullaan tekemään paljon energiatehokkuuden suhteen. Energia-tehokkuushankkeita niputetaan, jolloin kunta kilpailuttaa esimerkiksi kymme-nen kiinteistönsä energia-asiat. Isoissa hankkeissa rahoitusratkaisut nousevat tärkeiksi, ja uusille rahoitusvaihtoehdoille on kysyntää.

Aurinkoenergia kiinnostaa kuntia erit-täin paljon tällä hetkellä, ja useita selvityk-siä on parhaillaan menossa. Saattaa olla, että näemme useita toteutuvia hankkeita lähivuosina.

Toivon, että vihreän rahoituksen kautta saamme uuden sysäyksen suomalaisen uusiutuvan energian tuotantoon. Kun-nat ovat paikallisten energiayhtiöidensä kautta keskeisessä roolissa energiaratkai-suissa.”

Riippumaton arviointiryhmä tutkii hankkeet

näyttäjiä, jotka omilla valinnoillaan vauhdit­tavat ilmastotyön hyvää kehitystä laajemmin kuin vain omalla alueellaan, Olausson sanoo.

– Kuntien taloudellisesti kannattavat ilmastoystävälliset hankkeet voivat toimia sytykkeenä, joka lisää yritysten satsauksia ympäristöystävällisiin hankkeisiin.

Vaikka vihreä rahoitus on kasvanut huo­mattavasti, Olaussonin mukaan ollaan vasta pitkän prosessin alussa. Vihreät bondit tule­vat joka tapauksessa muuttamaan globaaleja rahoitusmarkkinoita pysyvästi.

– Nyt yleinen kysymys on, että miksi las­kette liikkeelle vihreitä bondeja. Kymmenen vuoden päästä kysymys sen sijaan kuuluu, että miksi ette ole laskeneet liikkeelle vihreitä bondeja. Vihreästä rahoituksesta on silloin tullut arkipäivää, Olausson arvioi. ◆

KuNtieN hANKKeideN soveltuvuuden Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen saajiksi arvioi erillinen arviointiryhmä. Ryhmä koostuu ulkopuolisista asiantuntijoista.

16

o KUNTAVAIKUTTAJA TUTUKSI

Mitä olet tehnyt työurasi aikana?Valmistuttuani vuonna 2008 työskentelin Pirkanmaan liitossa aluekehityssuunnit­telijana, sitten Kajaanissa ESR­asioista vastaavana rahoituspäällikkönä TE­kes­kuksessa ja ELY­keskuksessa.

Vuodesta 2011 työskentelin Helsingissä valtiovarainministeriössä Valtionvarain controller ­toiminnon tarkastusviran­omaisyksikössä ja vastasin Itä­ ja Pohjois­Suomen ESR­ ja EAKR­hankkeiden tarkastamisesta ja raportoinnista. Sitten muutin perhesyistä Vuokattiin, tein etätöitä valtiovarainministeriölle ja joulukuussa 2015 siirryin Sotkamon talousjohtajaksi.

Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi?Haluan vaikuttaa työssäni kotiseutuni kehittymiseen. On hienoa palata ELY­keskuksessa vireille saatujen kehittämis­hankkeiden pariin. Ministeriössä hankittu tilintarkastusosaaminen auttaa kunnallis­talouden hallinnassa.

Olen kunnianhimoinen ja itseni haas­taminen sopii minulle, kun elämässäni on paljon muuta tasapainottamassa työtä.

Miten Sotkamolla menee?Talouden näkökulmasta Sotkamon hartiat eivät ole nykymenoon tarpeeksi leveät. Menokehityksen ja tulopohjan välillä on rakenteellinen vinouma.

Kevään aikana selvitämme, mitä palve­luja järjestämme jatkossa, miten ja millä pal­velutasolla. Käynnistämme myös hankkeen talouden kehityssuunnan kääntämiseksi.

Leikkauksia on tehtävä, mutta emme saa säästää itseämme kuoliaaksi. Elinkeinoelä­mä tarvitsee uusia avauksia: haluamme lisää yrityksiä, työpaikkoja ja veronmaksajia.

Mikä sotkamolaisia tällä hetkellä puhuttaa?Yleinen taloustilanne. Talvivaaran kaivok­sen osalta odotetaan ympäristöasioiden ratkeamista ja yhtiön jatkon turvaamista. Vuokatinrinteiden ja Katinkullan alueen kehittämissuunnitelmat kiinnostavat.

Myös kuntaorganisaation tilanne puhuttaa: moni viranhaltija on jäämässä

eläkkeelle. Tämä on hyvä paikka tarkistaa tehtävien järjestämistä. Miten teemme yhteistyötä muiden kuntien kanssa, mitä hankitaan ostopalveluina? Sukupolven­vaihdos on tilaisuus uudistua.

Mitkä ovat Sotkamon johtamisen seuraavien vuosien isot linjat?Sotkamossa keskeisillä poliittisilla päättäjillä ja viranhaltijoilla on kova tahto mennä eteen­päin. Kaikki sitoutuvat yhteiseen strategiaan.

Sotkamo on hyvin matkailuvetoinen kunta. Uutta draivia elinkeinojen kehit­tämiseen tarvitaan sekä matkailun että teollisuuden osalta.

Pitkäaikaistyöttömien määrä Sotkamos­sa on kasvussa. Meidän on keksittävä koko­naisvaltaisia ratkaisuja myös työttömyyden kerrannaisvaikutuksiin.

Mikä on Sotkamossa parasta?Sotkamo on alueensa väripilkku ja pikkujät­tiläinen. Kaikki arjen palvelut ovat lähellä. Meillä on läpi vuoden paljon tekemistä ja hyvä tekemisen ja kehittämisen ilmapiiri. Matkailu ja huippu­urheilijat tekevät kun­nasta dynaamisen ja kansainvälisen.

Ihmisinä kainuulaiset ovat leppoisia. Kainuun vaaramaisema, järvet ja upeat hiekkaharjut ovat minulle korvaamatto­man arvokkaita.

Mikä on Sotkamon isoin haaste?Meidän on onnistuttava elinkeinojen kehittämisessä. Haluamme tavoittaa uusia matkailijaryhmiä Keski­Euroopasta ja Aasi­asta. Emme voi tuudittautua siihen, että nyt menee hyvin.

Mitä toivot yhteistyöltä Kuntarahoituksen kanssa?Luontevaa ja helppoa yhteydenpitoa, rahoitusvaihtoehtojen yhdessä arvioimista eri tilanteissa. Uskon, että Sotkamo voisi hyötyä monipuolisemmin Kuntarahoi­tuksen tuotteista ja palveluista esimerkiksi kassan hallitsemisessa, maksuvalmiuden säilyttämisessä tai talouden tasapainotta­misohjelman edistämisessä.

kuka?heidi Pyykkönenkoulutus: Hallintotieteiden maisteri Tampereen yliopistostasyntymäpaikka: Kajaaninykyinen kotikunta: Sotkamosyntymävuosi: 1985 motto työelämässä: Luotan intuitioon. Teenpä mitä tahansa, teen sen sydämellä ja tunteella.

TE

KS

TI:

So

ili

he

lM

iNe

N K

UV

A:

SA

Mi

lA

MB

eR

g

Heidi Pyykkönen talousjohtaja, Sotkamo

17

K untarahoituksen viime vuotta leimasivat talouden epävarmuus­tekijät, kotimaassa aloitetut suuret

rakenteelliset uudistukset ja yhtiön nimeäminen kansallisesti merkittäväksi rahoituslaitokseksi.

Merkittävistä muutoksista huolimatta yhtiö kasvoi kaikilla keskeisillä tulos­mittareilla. Konsernin liikevoitto kasvoi uusiin ennätyslukemiin, 151,8 miljoonaan euroon. Yhtiön tase kasvoi 33,9 miljardiin euroon ja omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin 64,61 prosenttiin.

Kuntarahoituksen kannattavuus hyödyttää suoraan yhtiön osakkaita ja asiakkaita. Luottolaitoksilta vaaditaan vahvaa tasetta, ja yhtiö on pyrkinyt kas­vattamaan tulostaan, koska se varautuu tulevaan pankkisääntelyn vähimmäisoma­varaisuusvaatimustasoon. Samasta syystä Kuntarahoitus laski syyskuussa liikkeelle 350 miljoonan euron ensisijaiseen lisäpää­omaan kuuluvan AT1­pääomalainan.

Kuntarahoitus on erikoistunut suoma­laisen kuntasektorin ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoittamiseen: yhtiö on omassa asiakaskunnassaan ehdotto­masti tärkein rahoittaja ja sillä on siksi keskeinen rooli suomalaisen yhteiskun­nan rakentajana. ◆

Menestystä vaikeissa olosuhteissaVuosi 2015 jää Kuntarahoituksen historiaan onnistumisena muutospaineiden keskellä.

Konsernin liikevoitto oli 151,8 miljoonaa euroa

(2014: 144,2 miljoonaa euroa).

Kasvua edelliseen vuoteen oli

5,3 %.

Korkokate kasvoi 7,6 % edelliseen

vuoteen verrattuna ja oli 172,2 miljoonaa euroa (2014: 160,0 miljoonaa euroa). Taseen loppusumma oli

33 889 miljoonaa euroa (2014: 30 009 miljoonaa

euroa). Tase kasvoi 12,9 % vuoden 2014 lopusta.

vuoden 2015 täRkeimmät tapaHtumat:

TIL INPÄÄTÖS18

avainluvut (konseRni): 31.12.2015 31.12.2014

Korkokate (milj. euroa) 172,2 160,0Liikevoitto (milj. euroa) 151,8 144,2Uusi luotonanto (milj. euroa) 2 687 2 775Uusi pitkäaikainen varainhankinta (milj. euroa) 7 297 7 440Taseen loppusumma (milj. euroa) 33 889 30 009Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) 1 033,8 557,2Omat varat yhteensä (milj. euroa) 1 068,8 623,1Ensisijainen pääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 62,49 29,98Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 64,61 33,53Vähimmäisomavaraisuusaste, % 3,15 1,8Oman pääoman tuotto (ROE), % 14,84 21,66Kulu-tuotto-suhde 0,16 0,15Henkilöstö 95 90

Konsernin vakavaraisuus vahvistui edelleen, omat

varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat vuoden lopussa 64,61%

(2014: 33,53 %) ja ensisijainen pääoma suhteessa

riskipainotettuihin eriin oli 62,49 % (2014: 29,98 %).

Vuonna 2015 yhtiö vahvisti pääomarakennettaan ensisijaiseen

lisäpääomaan kuuluvalla 350 miljoonan euron At1-pääomalainalla.

Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli vuoden 2015 lopussa 3,15 % (2014: 1,8 %).

Luotonannon kokonaismäärä kasvoi 20 088 miljoonaan euroon (2014: 19 205

miljoonaa euroa) ja uusia luottoja nostettiin 2 687 miljoonaa euroa (2014: 2

775 miljoonaa euroa).

Leasingtoiminnan kanta oli vuoden lopussa

187 miljoonaa euroa (2014: 133 miljoonaa

euroa).

Varainhankintaa tehtiin vuoden 2015 aikana 7 297 miljoonaa euroa (2014: 7 440 miljoonaa euroa). Lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia

(ECP) laskettiin liikkeeseen 4 824 miljoonaa euroa (2014: 5 904

miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä kasvoi 6,8 % 28 419

miljoonaan euroon (2014: 26 616 miljoonaa euroa).

Kokonaislikviditeetti vuoden 2015 lopussa oli 7 732 miljoonaa euroa (2014: 6 751 miljoonaa euroa).

Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran

liikevaihto oli 2,3 miljoonaa euroa (2014: 2,5 miljoonaa euroa). Liikevoitto vuoden

2015 lopussa oli 0,2 miljoonaa euroa (2014:

0,4 miljoonaa euroa).

19

Apollo analysoi rahoitusriskit

PALVELUT B Apol lo

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin rahoitussalkku moninkertaistuu uuden sairaalan rakentamisen vuoksi. Rahoitussalkun hallinnassa käytettävästä Apollo-palvelusta on nyt ensimmäisiä kokemuksia.

kuntarahoitus apollo™ on verkkopalvelu, joka auttaa

kuntien talouden ammattilaisia rahoitussalkun hallinnassa. apollon

ominaisuuksia viimeistellään käyttäjäkokemusten perusteella ja käyttäjäkuntaa laajennetaan hallitusti vuoden 2016 aikana.

kaikki RaHoitussopimukset yHdessä palvelussa"Sairaanhoitopiirin rahoitussopimuk-set ovat nyt yhdessä osoitteessa, jossa talousjohtaja, kassanhoitaja ja laskenta-asiantuntija voivat tarkas-tella niitä hieman eri näkökulmista."

RaHoitussalkun analysointi ja vaiHtoeHtoisten Ratkaisujen simulointi"Analysointityökalu tulee toden näköisesti tulevaisuudessa olemaan ylivertainen muihin tämänhetkisiin meillä käytössä oleviin ohjelmistoihimme nähden."

aija suntioinen aRvioi apollon toiminnallisuuksia:

20

KeSKi-SuoMeeN vAlMiStuu täysin uusi keskussairaala vuonna 2020. Sairaalan toteutussuunnittelu on käynnissä ja rakentaminen alkaa tänä vuonna. Raken­tamisen kustannusarvio on 333 miljoo­naa euroa ja kustannukset jakautuvat Keski­Suomen sairaanhoitopiirin 21 omistajakunnan kesken.

– Isojen investointien vuoksi sairaan­hoitopiirin lainat moninkertaistuvat seuraavan viiden vuoden aikana, joten lainasalkun hallinta ja analysointi on meille entistä tärkeämpää. Sairaan­

hoitopiiri halusi varman ja luotettavan työkalun lainojen hallintaan, kertoo talousjohtaja Aija Suntioinen.

Apollo oli pilottivaiheessa vuonna 2015 ja se siirtyi tuotantoon 2016 alussa. Keski­Suomen sairaanhoitopiiri otti Apollon testikäyttöön positiivisin mutta realistisin odotuksin.

– Kehitysvaiheessa Apollon toiminnas­ta löytyikin joitakin virheitä, jotka korjattiin. Olemme tehneet myös kehitysehdotuksia, joihin on heti tartuttu. Käyttöönotto on su­junut kaikkiaan hyvin, Suntioinen sanoo. ◆

TEKSTI : M A R j A M A R t i K A i N e N

"Raportointiin toivoisimme lisää selkeyttä. Lisäksi kaipaisimme mukaan toimintoa, joka mahdollis-taisi esimerkiksi lainanmaksuerien siirtämisen suoraan maksatusoh-jelmistoihin.

Raporttien ulkonäköön kaipaisimme myös parannuksia. Nyt rahoitussalkun sisällöstä on mahdollista viedä Exceliin ra-portteja, mutta niiden ulkoasuun täytyy tehdä vielä muokkauksia

ennen kuin ne voidaan liittää organisaatiossamme tarvittaviin asiakirjoihin.

Toisaalta on hyvä, että tietoa voi Excelin avulla muokata mieleisekseen. Käytettävyyden kannalta tärkeä ominaisuus olisi, että ohjelmistosta saisi suoraan ajettua ulos sellaiset perusrapor-tit, jotka täyttävät kirjanpitolain muotovaatimukset esimerkiksi tilinpäätöstilanteessa."

maRkkinainfoRmaatio"Toiminnallisuudet vastaavat tietotarpeisiimme melko hyvin."

elinkaaRen Hallinta ja RapoRtointi

"Isojen investointien vuoksi lainasalkun

hallinta ja analysointi on meille entistä

tärkeämpää."aija suntioinen

21

Yritysjärjestelyssä myyjän neuvonantajien tehtäviin kuului muun muassa sopivien

ostajakandidaattien kartoittaminen ja kon­taktointi, myyntimateriaalien laatiminen ja kohteen arvonmääritys, johdon tapaamisten järjestäminen, kauppakirjojen laatiminen ja avustaminen kaupan ehtojen laatimisessa.

Miksi järjestely oli sekä myyjälle ja ostajal­le hyödyllinen? Kaupan molemmat osapuo­let kertovat kaupan taustat ja omat näkemyk­sensä siitä, miten prosessi sujui.

Erään yrityskaupan anatomia

TEKSTI : S o i l i h e l M i N e N KUVAT: o tAvA M e d i A , S o i l i h e l M i N e N j A Ko i v i S t o N Au t o

Helsingin kaupunki myi joulukuussa 2015 omistamansa Helsingin Bussiliikenne Oy:n liiketoiminnan Suomen suurimmalle linja-autoliikenteessä toimivalle yritykselle, Koiviston Auto -konsernille. Myyjän taloudellisena neuvonantajana toimi Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira yhdessä Revico Grant Thorntonin kanssa.

ASIAKAScASE a Hels ink i22

seen. Yhteistyö sujui erinomaisesti. Prosessi oli vaihe rikas, mutta sitä leimasi koko ajan yhdessä tekemisen ilmapiiri.

Osaltaan onnistumiseen vaikutti myös myyjän kanssa saavutettu yhteinen tahtotila. Molemmilla osapuolilla oli vahva intressi saada neuvottelut onnistuneesti loppuun, ja ongelmien kaivamisen sijaan keskityimme hakemaan yhteisiä ratkaisuja, jotka palve­levat molempia. Ostaja suhtautui ymmärtä­västi myös kaupungin tarkasti määriteltyyn päätöksentekoprosessiin.

Se, ettei EU­kantelun lopputulos ole vielä sel­villä, oli kauppaneuvotteluissa erikseen ratkais­tava asia. Löysimme siihenkin hyvän ratkaisun, ja neuvonantajilla oli tässä merkittävä rooli.

Haimme neuvonantajilta kilpailutuksessa lähtökohtaisesti kokonaisvaltaista pakettia. Siihen kuului potentiaalisten ostajatahojen kartoittaminen, yhteydenotot kiinnostu­neisiin ostajiin, aikatauluissa pysymisestä huolehtiminen, tapaamisten sopiminen ja kauppaan liittyvien asiakirjojen laatiminen. Neuvonantajat onnistuivat työssään aidosti tuottamaan sitä lisäarvoa, jota kumppanei­den käyttämisessä haemme.

atte malmström, konserniohjauksen päällikkö, Helsingin kaupunki:

helSiNgiN BuSSiliiKeNteeN osalta oli kaupunginhallituksen omistajapolitiikassa linjattu, että omistuksesta voidaan luopua, jos se on perusteltua, ja kaupungin konser­nijaostossa päätettiin selvittää vaihtoehdot yhtiön tilanteen ratkaisemiseksi. Helsin­gin Bussiliikenteen talouskehitys on ollut pitkään haastava. Yhtiö on tehnyt tappiota usean vuoden ajan. Myös vireillä oleva EU­kantelu kielletystä tuesta vaikutti osaltaan tarpeeseen selvittää yhtiön toiminnan järjestämisen vaihtoehtoja.

Myynnin rinnalla tarkastelimme myös muita vaihtoehtoja, kuten toiminnan integ­

roimista HSL:n toimintaan, yhtiön alasajoa tai ääritapauksessa konkurssia.

Neuvonantajien käyttäminen harkitaan aina tapauskohtaisesti. Tässä tapauksessa oli luontevaa käyttää apuna ulkopuolista resurs­sia: kyseessä oli vaativa kokonaisuus eivätkä tämäntapaiset järjestelyt ole meille tavallisia. Emme yleensä luovu liiketoiminnasta, vaan erilaisissa järjestelyissä on useammin kyse toiminnan uudelleenjärjestelyistä tai lain­säädännön vaatimista muutoksista, kuten kilpailuneutraliteettisyistä tehdyissä Helsin­gin Energia­ ja Helsingin Satama ­liikelaitos­ten yhtiöittämisissä ja Palmia­liikelaitoksen osittaisessa yhtiöittämisessä.

Olen erittäin tyytyväinen Inspiran ja Revico Grant Thorntonin konsulttien panok­

"Ongelmien kaivamisen sijaan keskityimme hakemaan yhteisiä ratkaisuja, jotka palvelevat molempia."

"Kauppavaihe sujui todella mallikkaasti ja hyvin, vaikka prosessissa piti huomioida useita monimutkaisia näkökulmia."

antti norrlin, konsernijohtaja, Koiviston Auto:

PääKAuPuNKiSeutu oN Suomen ylivoimaisesti suurin joukkoliikennemarkkina ja siksi meille kiinnostava. Olemme toimialallamme maan suurin konserni ja siksi on luontevaa, että ha­luamme toimia myös isoimmalla markkinalla.

Kaupan toteuduttua ensimmäisenä tavoitteenamme on yhdistää Helsingin Bussiliikenne onnistuneesti osaksi muuta konsernia, ajan mittaan myös liiketoimin­taetujen saavuttaminen.

Olemme tehneet viime vuosina paljon yrityskauppoja. Vaikka ostettavan yrityksen yhdistäminen omaan toimintaan on tuttua puuhaa, niin tässä tapauksessa kyseessä on harvinaisen iso, lähes tuhannen henkilön organisaatio. Juuri nyt meitä työllistää ennen kaikkea hallintojärjestelmien yhdistäminen. Taloushallinto yhdistettiin ensimmäisenä heti kaupan toteuduttua joulukuussa ja seu­raava askel on palkanlaskennan siirtäminen kevään aikana.

Myös yrityskulttuureissa on sovittamis­ta, kun siirrytään kaupungin omistamasta yrityksestä perheyritykseen. Henkilöstö on ottanut kaupan hyvin vastaan. He tietävät, että olemme toimineet toimialalla lähes 90 vuotta, hoitaneet henkilöstöasiat kunnolla ja vieneet onnistuneesti läpi useita yrityskaup­poja. Yrityskauppa poistaa henkilökuntaa vaivanneen epävarmuuden yhtiön jatkosta.

Kauppavaihe sujui todella mallikkaasti ja hyvin, vaikka prosessissa piti huomioida useita monimutkaisia näkökulmia. Kiitos

tästä kuuluu pitkälti hyville neuvonantajille. Neuvotteluissa oli hyvä tekemisen meininki niin myyjän kuin ostajankin puolella.

Olemme itse kokeneita ostajia ja meillä oli kaupassa omat neuvonantajat, mutta Inspira ja Revico Grant Thornton olivat myös meidän näkökulmastamme hyviä neuvonantajia myyjälle. Heillä oli tärkeä rooli siinä, että han­kalissakin yksityiskohdissa löydettiin sopivat ratkaisut ja päästiin sopimukseen monimut­kaisesta järjestelystä huolimatta. Kaupan lo­pullinen onnistuminen on nyt kiinni meidän omasta haltuunottoprosessistamme. ◆

23

Kuntarahoitus on aiempina vuo­sina saanut erinomaisia tuloksia asiakastyytyväisyyskyselyistä.

Tällä kertaa kyselyssä haluttiin keskittyä jo tunnistettuihin kehityskohteisiin ja selvittää tarkemmin asiakkaiden toiveita kokonaispalvelun kehittämisestä. Kyselyssä asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli asteikolla 1–7 mitattuna 5,65, mikä on hieman edellis­vuosia alhaisempi lukema, mutta edelleen hyvällä tasolla.

osaaminen ja näkemys mukaan jo varhaisemmassa vaiheessaKyselyn mukaan asiakkaiden mielikuva Kuntarahoituksesta on hyvin positiivinen ja valmius suositella yhtiötä on erittäin korkea. Asiointia yhtiön kanssa pidetään helppona ja sujuvana.

Kuntarahoitukselta toivotaan kuiten­kin entistä enemmän tukea ja näkemyksiä investointien ja rahoituksen suunnitteluun sekä tiiviimpää yhteydenpitoa yksittäisen hankkeen päätyttyä.

Juuri näihin toiveisiin Kuntarahoitus­kon­sernissa on jo pyrittykin vastaamaan vuonna 2015 tehdyn organisaatiouudistuksen myötä. Uuden palvelumallin tarkoituksena on kehittää asiakkaiden kokonaispalvelua, tunnistaa pa­remmin asiakastarpeita ja vastata niihin entistä joustavammin. Tytäryhtiö Inspiran neuvon­antopalveluilla on tässä merkittävä rooli.

palvelupaletti laajemmaksiKuntarahoitus tunnetaan lainarahoittajana, mutta asiakaskokemuskyselyn mukaan Kuntarahoituksen nykyisistä palveluista myös leasing – erityisesti kiinteistöleasing – kiinnostaa rahoitusmuotona yhä useampaa asiakasta. Samaten mielenkiinto rahoitus­riskien suojaamiseen ja siinä käytettävissä oleviin työkaluihin on kasvussa.

Myös digitaalisten palvelujen kysyntä kasvaa. Kuntarahoitus tuleekin panosta­maan lähivuosina niiden kehittämiseen. Vuodenvaiheessa lanseerattu rahoitussalkun analyysipalvelu Apollo on yksi merkittävä askel tähän suuntaan. ◆

Kuntarahoitus selvitti vuoden 2015 lopussa asiakkaiden palvelukokemusta ja tyytyväisyyttä konsernin palveluihin. Kyselyllä haluttiin selvittää erityisesti sitä, miten asiakkaat ovat kokeneet yhteistyön Kuntarahoituksen kanssa. Kyselyyn vastasi lähes 400 asiakasta.

Kuntarahoituksen asiakastyötä kehitetään kokonaisvaltaisemmaksi

RaHoitussuunnittelu keskiössä– ASiAKAStyytyväiSyySKySelyStä

saamamme vastaukset vahvistivat Kuntarahoituksen näkemystä siitä, että kuntasektorin rakenneuudis-tukset kasvattavat entisestään talous- ja rahoitussuunnittelun merkitystä. Kunnat haluavat suun-nitella rahoituksen hyvissä ajoin en-nen varsinaisia rahoituspäätöksiä. Kuntarahoitus halutaan nykyistäkin aktiivisemmin mukaan rahoitus-suunniteluun, sanoo rahoitustoi-minnon kehittämisestä vastaava apulaisjohtaja lauri pekkilä.

– Tiivistämme yhteydenpitoa asiakkaiden kanssa eri kanavia pitkin. Kuluvasta vuodesta alkaen alamme tekemään säännöllisesti myös laajempia, kunta- ja yleis-hyödyllisen sektorin tilaa ja tulevaisuutta kartoittavia trendiky-selyitä. Tavoitteena on ymmärtää paremmin, missä asiakkaidemme suurimmat haasteet ovat ja millai-silla ratkaisumalleilla voimme itse auttaa heitä, Pekkilä sanoo.

Kaikki trenditutkimuksiin osallistuvat saavat kyselyraportit käyttöönsä. Tutkimusten tärkeim-mät tulokset julkaistaan myös Kuntarahoituksen verkkosivuilla.

TEKSTI : S i R PA K e S t i l ä

KUMPPANUUS24

Kiinteistöomaisuuden hallinta aiheuttaa päänvaivaa monessa kunnassa. Palvelutuotanto ja pal­

velujen kysyntä muuttuvat, ja tilaratkaisu­jen olisi uudistuttava niiden mukana.

Inspiran analyysipalvelut antavat arvokasta taustatietoa sekä yksittäisten tilainvestointipäätösten tueksi että koko tilasalkun suunnitteluun.

Inspiran selvityksissä huomioidaan omaisuuden nykytilanne, palvelukysyn­nän kehittyminen ja ratkaisuvaihtoeh­tojen vaikutukset muun muassa kunnan talouteen ja ydintoimintaan. Analyysipal­velut auttavat palvelu­ ja tilastrategioiden laatimisessa sekä yksittäisten tilainves­tointien toteutetustapoja vertailtaessa.

Lue lisää palvelusta Inspiran verkko­sivuilta: www.inspira.fi ◆

Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira antaa työkaluja tilasalkun optimointiin ja kunnan palveluverkon järkevään suunnitteluun.

iNSPiRA teKi Tilakeskuksen toimeksiannosta selvityksen joensuun kaupungin kiinteistöst-rategiaa tukevista toimenpidevaihtoehdoista.

– meille oli ensivaiheessa tärkeää salkuttaa kaikki olemassaolevat kiinteistöt saadaksemme selkeän käsityksen niiden tilanteesta ja toimenpidetarpeista. Tämän jälkeen aloimme selvitellä rahoitusvaihtoeh-toja suunniteltujen investointien tekemiseen, sanoo joensuun Tilakeskuksen johtaja timo korhonen.

joensuussa kiinteistöinvestointeja on perinteisesti rahoitettu taserahoituksella, eivätkä päättäjät ole olleet innostuneet vaihtoehtoisista rahoitusmalleista. Korhosen mielestä oli tärkeää pystyä osoittamaan heille investointitarpeet ja rahoituksen ongel-

makohdat sekä avata erilaisia rahoitusvaih-toehtoja.

– Selvityksen ansiosta saimme kiinteistö-strategian noudattamiseen selkeitä vaihtoeh-toja, joiden avulla voimme suunnitella inves-toinneille taloudellisesti järkeviä ratkaisuja.

– Inspiran tekemä selvitys pohjusti tietä uusien toteutus- ja rahoitusvaihtoehtojen laveampaan hyödyntämiseen ja tarvittaessa myös kiinteistöistä luopumiseen. Ensimmäi-set leasingrahoitetut koulut ovat valmis-teilla ja vuokrauskin on palannut kaupungin kiinteistöpalettiin. Olemme selvitelleet myös muita vaihtoehtoja, esimerkiksi sale and lease back -ratkaisuja, jossa myymme kiinteistön ja vuokraamme sen sitten omaan käyttöön, Korhonen kertoo.

TEKSTI : S o i l i h e l M i N e N KUVITUS: e i N i S u o M i N e N

KI INTEISTÖT S Inspira

liikkumatilaa kiinteistöRatkaisuiHin

punnittuja ratkaisuja palveluverkon suunnitteluun ja kiinteistöjen hallintaan

palveluverkon suunnit-telussa arvioidaan muun

muassa väestön tiheyttä ja palvelutarvetta sekä sitä, miten olemassa olevat kiinteistöt vas-

taavat palvelu tarpeeseen.

25

TEKSTI : j A A N A Ko S u N e N KUVA: S A M i l A M B e R g

Juristi raivaa järjestystä sääntelytsunameissa

Ennalta­arvaamattomuus voi monelle olla stressin paikka, mutta Vainikkalalle juuri se on mielekkään

työpäivän ydin. – Kaipaan jatkuvasti uutta pohdittavaa,

joten sellainen työpäivä, joka olisi täynnä tuttuja rutiineja, ei sopisi minulle. Onneksi työssäni tyypillistä työpäivää ei olekaan, hän toteaa.

Rahoitusalalle Vainikkala kertoo ajau­tuneensa sattumalta, ystävän vinkin kautta. Opiskeluaikana nuorella lakimiehen alulla oli haaveissa kansainvälinen ura, jota Vai­nikkala ehtikin aloitella opiskelijavaihdon sekä lyhyen Keski­Eurooppaan suuntau­tuneen työkomennuksen aikana. Sitten kävikin niin, että matkustamisesta, vieraista kielistä ja kulttuureista kiinnostunut Vainik­kala alkoikin tuntea koti­ikävää. Asettumi­nen Suomeen tuntui lopulta oikealta.

Kuntarahoitukseen Vainikkala päätyi kolmisen vuotta sitten, jälleen ystävän kautta. Nyt Vainikkalan pääasiallinen työtehtävä on olla tukemassa rahoitus­liiketoimintaa juridisesta näkökulmasta. Päivät etenevät siis sen mukaan, millaista lainopillista tukea kollegat ja asiakkaat tarvitsevat ja millaisia toimintoja kukin projekti edetäkseen edellyttää.

Vaikka epävarmuuden hyväksyminen ja monen asian yhtäaikainen hallinnointi onkin Vainikkalalle luontevaa, tuovat jat­kuvat muutokset työhön myös haasteita.

– Tehtäviini kuuluu myös compliance­toiminnan kehittäminen. Kiireettömille

töille on joskus vaikea löytää aikaa. Pidem­piaikaisille projekteille ja itsensä kehittämi­selle on raivattava tilaa, sillä jos ei tietoisesti niin tee, jäävät ne muiden töiden jalkoihin.

Tällä hetkellä Vainikkalaa työllistää erityisesti sääntelyn seuranta. Ison osan työpäivästä lohkaisee myös viranomais­vaatimusten noudattamisen varmistami­nen, joka lisääntyi selvästi vuodenvaih­teen jälkeen, kun Kuntarahoitus siirtyi Euroopan keskuspankin valvontaan. Valvojan vaihtuminen yhdistettynä finanssikriisistä alkaneeseen sääntely­tulvaan aiheuttaa tilan, jota Vainikkala kuvaa ”sääntelytsunamiksi” – niin paljon pankkeja koskevaa sääntelyä käytäntöön sovellettavaksi tällä hetkellä tulee.

kiinteistöleasingsopimukset haastavat, mutta myös palkitsevatUusien asioiden omaksuminen onnistuu Vainikkalan mukaan kuitenkin hyvin, kun oman kuuden hengen työtiimin vastuun­jako on selkeä. Vastuualueista huolimatta Vainikkala vannoo tiimityön nimeen: pie­nessä porukassa kaverille saa kilauttaa, jos vastassa on epäselvien tilanteiden suma.

– Pienen työpaikan etuna on, että saa teh­dä töitä useiden eri ihmisten kanssa ja ratkoa pulmia yhdessä. Silloin näkee kaikki työvai­heet ja myös yksittäisen vaiheen merkityksen kokonaisuudessa, hän summaa.

Vainikkalalle työssä viihtymisen kannalta tärkeitä ovat myös asiakastapaa­miset. Tällä hetkellä lainopillista neu­

vonantajaa tarvitaan erityisesti kiinteis­töleasingsopimuksien lakikiemuroiden tulkinnassa ja sopimisessa.

– Kiinteistöleasinghankkeet ovat perinteiseen antolainaukseen verrattuna monimutkaisempia ja pidempikestoi­sempia. Näihin projekteihin kuuluu useita erilaisia sopimuksia meidän, asiakkaan ja rakennuttajan välillä. Siksi on ymmärrettä­vää, että sopimuksia on asiakkaan kanssa käytävä läpi tarkkaan, ja voi mennä vuosikin keskustelujen aloittamisesta, ennen kuin sopimukset ovat valmiita allekirjoitettavik­si. Se on haastavaa, mutta kun sopimus lo­pulta syntyy, on se myös hyvin palkitsevaa.

Himalajan vuoristosta new yorkiinVaativa ja hektinen työ tarvitsee vastapai­noksi toki myös rentoutumista ja vapaa­aikaa. Lomalla Vainikkala pakkaa laukkunsa ja suuntaa ulkomaille yhdistetylle aktiivi­ ja kulttuurimatkalle. Kaupunkiloma New Yorkissa shoppaillen tai Pariisissa kulttuuria tutkien ovat aina varmoja rentoutumisen muotoja, mutta erityisen hieno kohde on sellainen, jossa vastaan ei kävele kovinkaan montaa turistia. Sellainen löytyi vuosia sitten Tiibetistä Himalajan vuoristosta.

– Täydelliseen lomaan kuuluu itselle tuntematon kohde, jossa pääsee lähelle luontoa. Liian seikkailunhaluinen en kui­tenkaan ole – illaksi on kiva päästä hotellille rentoutumaan. Olennaista on myös se, ettei kännykässä ole kenttää, sillä se jos mikä tekee lomasta loman, Vainikkala nauraa. ◆

Kun Kuntarahoituksen lakimies Terhi Vainikkala kiirehtii aamulla työpisteelleen, on hän odottavan innostunut. Koskaan kun ei voi tietää, millaiseksi alkamassa oleva työpäivä muodostuu.

TYÖN ÄÄRESSÄ H Terhi Va in ikkala26

kuka?terhi vainikkala• Syntynyt 1973 Helsingissä.

Valmistunut Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiede- kunnasta.

• Haaveammatti lapsena oli eläin lääkäri tai vuoristokiipeilijä.

• Työskennellyt rahoitusalalla kymmenisen vuotta.

• Harrastaa kuntoliikuntaa: astanga joogaa sekä lenkkeilyä.

• Omistaa museokortin ja on kai-kenlaisen kulttuurin suurkuluttaja.

• Rakastaa matkustamista ja pitää erityisesti luonto- ja aktiivilomista.

• Nauttii lukemisesta. Vaikuttavin tämänhetkinen lukukokemus on joululahjaksi saatu Tua Harnon kirja Oranssi maa.

ComplianCe eli vaatimuksenmukaisuus

Compliance-toiminnan tarkoituksena on auttaa yrityksen johtoa varmistumaan sääntelyn, eettisten periaatteiden ja asianmukaisten toimintatapojen noudattamisesta. Sisältö tulee lakien ja viranomais-määräysten lisäksi yrityksen arvoista ja toimintape-riaatteista.

Yksi esimerkki compliancen mukanaan tuomista vaatimuksista on rahoituslaitoksia koskeva velvol-lisuus tunnistaa ja tuntea asiakkaansa. Tämä on kiristänyt pankkien tunnistamiskäytäntöjä ja edellyt-tänyt myös Kuntarahoitukselta asiakkaiden ja heidän edustajiensa tunnistamista kaupparekisteriotteiden ja henkilöllisyystodistusten avulla. Riskienhallinnan varmistamiseksi on myös saatava tietoa asiakkaan toiminnasta, taloudellisesta tilanteesta ja varojen alkuperästä. Asiakkaan antamia tietoja käsitellään luottamuksellisesti, suomalaista pankkisalaisuus-sääntelyä noudattaen.

27

Maailmanmestari. Olympia­voittaja. Paras.

Näin seiväshyppääjä Wilma Murto haluaa itseään tulevaisuudessa kutsuttavan.

Monen muun suusta tällaiset sanat saattai­sivat kuulostaa suurilta, mutta eivät Murron. Hän uskoo, että unelmista puhuminen on vain alkusysäys niiden toteutumiselle.

– En voi väittää, ettenkö haaveilisi olympiakullasta. Olisi tosi kiva voittaa ja olla paras, hän toteaa nöyrästi, mutta kuitenkin itsevarmasti.

Murto ponkaisi tammikuun lopussa alle 20­vuotiaiden hallimaailmanennä­tykseen tuloksella 471. Huikeasta hypystä huolimatta tavoitteet ovat vieläkin kor­keammalla.

– Tähtään viiteen metriin. Onhan se kova tavoite, mutta ihan realistinen, hän lisää.

Apurahasta Murto kertoo olevansa todella iloinen. Konkreettista hyötyä se tuo paitsi kilpailemiseen, myös harjoitte­luun, leireihin ja varusteiden hankintaan:

17-vuotias seiväshyppääjä Wilma Murto on saanut tämän vuoden Kuntarahoitus-apurahan. Todellinen urheilijalupaus tehtailee ennätyksiä ahkerasti ja etenee johdonmukaisesti kohti suurinta unelmaansa – olympiavoittoa.

TEKSTI : j A A N A Ko S u N e N

KUVAT: t e R o h e i S K A

Seiväshypyn superlupaus odottaa

unelmien kisakesääseipäitäkin kun kisakassiin on mahdutettava lähemmäs kymmenen. Kisamatkoja Murto tekee ahkerasti, koska ulkomailla kilpailujen kovatasoisuus haastaa itseäkin parempiin suorituksiin.

Nyt, kevään edetessä, katse alkaa pikku hiljaa suuntautua kohti kiireistä kesää. Suunnitelmissa ovat niin 19­vuotiaiden MM­kisat kuin aikuisten EM­kisatkin ja sokerina pohjalla olympialaiset elokuussa. Olympialaiset ovat Murrolle todella iso juttu.

– Ymmärrän varmaan vasta kisako­neessa, minne olen lähdössä. Tähtään finaalipaikkaan, ja sen suuren unelman, olympiavoiton, aika on sitten tulevaisuu­dessa, muistuttaa hän hymyillen.

Murto on iloinen siitä, että seiväs­hyppy lajina elää nyt kukoistuskauttaan Suomessa.

– Seiväskoulut täyttyvät ja uusia lupauk­sia on tuloillaan enemmän kuin koskaan. On hienoa ajatella, että menestymiseni on innostanut nuoria lajin pariin. Se ajatus an­taa omaankin tekemiseeni lisää potkua. ◆

YHTEISKUNTAVASTUU R Apuraha 2828

wilma muRto

• Syntynyt 11.6.1998• Seura Salon Vilpas• Opiskelee urheilulukiossa Turussa• Ennätykset: hallissa 471 (mE19),

ulkona 430 (SE17)• Valmentaja jarno Koivunen• manageri Tero Heiska• Edustaa Suomea tulevana kesä-

nä 19-vuotiaiden mm-kisoissa Puolassa. On ylittänyt kisarajan myös Amsterdamin Em-kisoihin ja olympialaisiin Rio de janeirossa. Häntä ei ole vielä virallisesti nimetty kisajoukkueisiin.

Apuraha antoi mahdollisuuden keskittyä olennaiseenRuotSiSSA jääpalloa pelaava viime vuoden apurahan saanut 18-vuotias Rasmus kettunen on tyytyväinen mies. jääpallo luistaa ja lukio-opinnot ovat loppu suoralla.

– Apuraha antoi mahdollisuuden keskittyä olennaiseen, eli pelaamiseen. Ilman apurahaa olisin joutunut käymään töissä, jotta olisin saanut vuokrat ja ruuat maksettua. Se taas olisi sotkenut pahasti harjoittelemista ja opiskelua. Nyt arki on rullannut eteenpäin vaivattomasti, hän kiittelee.

Vuoden aikana Kettusen jääpalloura on mennyt rutkasti eteenpäin. Nuori mies pelaa Ruotsissa miesten sarjapelejä ja on mukana Suomen 21-vuotiaiden maajoukku eessa.

Tulevaisuuden suurimpana tavoitteena siintää kuitenkin ammattilaisura Venäjällä.

– Sitä ennen on hoidettava kevään ylioppilaskirjoitukset kunnialla läpi ja saa-tava opiskelupaikka. En halua jäädä tyhjän päälle sitten, kun jääpalloura on lopussa, hän toteaa.

Kettuselle on tarjottu Ruotsista sopimusta ensi kaudelle. mies miettii kuitenkin tarkkaan seuraavaa siirtoaan. Tulevan opiskelupaikan määrää se, missä ovat parhaat pelimahdollisuudet. Suomeen Kettunen ei aio palata.

– Ruotsissa jääpallo on niin paljon isompi juttu. joukkueita on enemmän ja hallit mahdollistavat ympärivuotisen pelaamisen isolla kentällä. Täällä ammatti-laisura saa parhaan mahdollisen alun. ◆

mikä on kuntaRaHoitus-apuRaHa?

Kuntarahoitus tukee lahjakkaita suomalaisnuoria saavutta-maan tavoitteitaan urheilun tai kulttuurin alueella. 5000 euron Kuntarahoitus-apuraha jaetaan vuosittain nuorelle, joka aktiivisesti haluaa kehittää osaa-mistaan ja taitojaan ja on valmis edustamaan Suomea. Apurahan hakijat voivat olla korkeintaan 28-vuotiaita. Ensi vuoden haku alkaa jälleen syyskuussa. Katso tarkemmat ohjeet www.kuntarahoitus.fi.

"Tähtään viiteen metriin. Onhan se

kova tavoite, mutta ihan realistinen."

29

A SuNtojeN uudiStuotANto tARve Suomessa keskittyy tulevina vuosikymmeninä entistä selvem­min kasvukeskuksiin. Pelkkä va­

paarahoitteinen tuotanto ei riitä täyttämään kasvavaa asuntokysyntää. Siksi on tärkeää, että valtion tukema asuntotuotantojärjestel­mä toimii.

Kuntarahoitus oli mukana rahoitta­massa ja suunnittelemassa VTT:n tammi­kuussa julkaisemaa Asuntotuotantotarve 2040 ­tutkimusta, jossa selvitettiin, kuinka paljon asuntoja Suomeen pitää seuraavina vuosikymmeninä rakentaa ja minne uusien asuintalojen pitäisi nousta. Raportin arviot perustuvat Tilastokeskuksen uusimpaan väestöennusteeseen ja VTT:n kehittämään laskentamalliin, jossa huomioidaan väestö­kehityksen lisäksi myös muut asuntokysyn­tään vaikuttavat tekijät.

Tutkimuksen mukaan asuntotarve tulee entistäkin vahvemmin keskittymään kymme­neen nopeimmin kasvavaan kaupunkiseu­tuun. Esimerkiksi Helsingin ja Oulun seudun asuntokannan olisi kasvettava seuraavan 25 vuoden aikana yli 50 prosenttia tämänhetki­sestä tilanteesta. Koko maahan on rakennet­tava vuosittain noin 30 000 uutta asuntoa.

Se on kova tahti, etenkin kun asuntotuo­tanto on viime vuosina ollut selvästi matalam­malla tasolla ja kasvukeskuksiin on jo valmiik­si syntynyt asuntovajetta. Helsingin seudulla vaje on tällä hetkellä noin 20 000 asuntoa.

Jos turvapaikanhakijoiden määrän kasvu jatkuu, se saattaa lisätä asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa huomattavasti tutkimuk­sen arvioimaa enemmän. Tämä kysyntäpiikki kohdistuu erityisesti sosiaaliseen asuntotuo­tantoon eli valtion tukemaan vuokra­asunto­rakentamiseen.

Ilman maahanmuuton muutoksiakin seuraavien 25 vuoden aikana tarvittavan kokonaisurakan arvo on lähes 200 miljardia euroa. Vapaarahoitteinen rakentaminen ei mitenkään voi vastata koko urakasta, vaan merkittävän osan on oltava valtion tukemaa asuntotuotantoa.

Sosiaalisen asuntotuotantojärjestelmän pyrkimyksenä on varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus löytää maksukykyynsä tai erityistarpeisiinsa sopiva asunto. Järjestel­män sisälläkin on erilaisia valtion tukemia asuntoja. On pitkäaikaisella korkotukilainalla rakennettuja kohteita, asumisoikeusasuntoja ja erityisryhmien – vammaisten, vanhus­ten, opiskelijoiden – asuntoja. Tätä palettia täydentämään on tulossa uusi kymmenvuo­tisen tuen välimalli, joka selvästi kiinnostaa asuntoalan toimijoita.

Kysyntää pienempi vuokra­ ja asumis­oikeusasuntotuotanto ei johdu rahoituksen pullonkauloista, vaan siitä, etteivät sosi­aalisen asuntotuotannon ehdot ole alan toimijoille riittävän houkuttelevia. Valtion tukeman asuntotuotannon tuotoille on ase­tettava rajoituksia, mutta ne eivät saa olla niin

kireitä, että kokonaan tukahduttavat alan toimijoiden kiinnostuksen alueeseen. Jos asuntotuotannon vauhtiin saaminen edel­lyttää korkotukiehtojen muuttamista, tämä viesti hallituksen kannattaa ottaa vakavasti.

Kuntarahoitus on jo viime vuosina vastan­nut suurimmasta osasta sosiaalisen asunto­tuotannon rahoittamista, vaikka se kilpailee jokaisesta lainatarjouksesta liikepankkien kanssa. Valtion asuntorakentamisen tukea uudistettaessa on varmistettava, että alan suurin rahoittaja voi jatkossakin osallistua rahoituksen kilpailuttamiseen. Muuten pit­käaikaisen rahoituksen saatavuus vaarantuu ja rahoituksen hinta uhkaa nousta.

Sosiaalisen asuntorakentamisen järjes­telmä on yksi suomalaisen yhteiskunnan suurista saavutuksista. Kuntarahoitus haluaa jatkossakin osaltaan auttaa sen ylläpitämistä. Jos järjestelmään tehdään muutoksia, niissä pitää varmistaa myös Kuntarahoituksen rooli asuntorakentamisen rahoittajana.

Valtiolla on aivan keskeinen rooli sen var­mistamisessa, että kohtuuhintaisia asuntoja on tarjolla siellä, missä niitä tarvitaan. Muut­toliikettä ei saa jarruttaa sillä, ettei tulijoille ole tarjolla asuntoa – silloin jarrutetaan myös talouskasvua, jonka moottoreita kasvukes­kukset ovat.

Jukka Helminen Kirjoittaja on Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja.

Sosiaaliselle asuntotuotannolle on vahva tilaus

"Valtiolla on aivan keskeinen rooli sen varmistamisessa, että kohtuuhintaisia asuntoja on tarjolla siellä, missä niitä tarvitaan."

KOLUMNI H Jukka Helminen 30

Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn 1. mene osoitteeseen www.mcipress.fi/huomisentekijat

2. merkitse numerosarja 553421.

3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta.

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki Otavamedia OmA Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2016. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 1.8.2016. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Kerro mielipiteesi lehdestä ja

osallistu arvontaan.

Kuntarahoitus Oyj

Tunnus: 500652800003 VASTAUS LäHETYS

Vastaan-ottaja maksaa postimaksun☐Haluan tilata Kuntarahoituksen sähköisen uutiskirjeen

☐Haluan tilata asiakaslehden☐Haluan Kuntarahoituksen Viikkokatsauksen maanantaisin

sähköpostiini☐Haluan tilata Inspiran sähköisen uutiskirjeen☐Haluan, että Kuntarahoituksesta otetaan minuun yhteyttä☐Haluan että Inspirasta otetaan minuun yhteyttä☐Osoitetietoni ovat muuttuneet

Palautetta tai yhteydenottopyynnön lisätietoja:

Nimi :

Osoite :

Sähköposti :

Postinumero : Postitmp.:

Puhelin :

Palvelukortti

Kuntarahoitus oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos.

Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen

yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.

Kuntarahoituksen tase on lähes 34 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään

pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on

Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman

sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa.

Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat

yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen

tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi

päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut

Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

g PALVELUKORTTI

Hämeenlinna on lasten kaupunki

Kunnat voivat ratkaistailmastokriisin

Erään yrityskaupananatomia

1/2016

KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI

Kunta-rahoituksen

tilinpäätös sivulla 18

31

Arvottava palkinto on noin 600 euron arvoinen Pelago Brooklyn -polkupyörä.

Kohti vihReäMPää SuoMeA

WWW.KuNtARAhoituS.Fi/vihReA-RAhoituS