pakolainen-lehti 2/2011

NRO 2 / 2011

14

05

S 02 / PAKOLAINEN 2 / 2011

PAKOLAINEN ilmestyy neljä kertaa vuodessa I Vuosikerran vapaaehtoinen kannatusmaksu on 18 euroa I Lehden saa myös liittymällä jäseneksi, vuosimaksu 25 euroa I JULKAISIJA Suomen Pakolaisapu ry

VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Thomas Wallgren I PÄÄTOIMITTAJA Marcus Floman I TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Kaikukatu 3, 00530 Helsinki I puh 09 - 6962 640 I [email protected]

TILAUKSET [email protected] I www.pakolaisapu.fi I PAINO Forssan Kirjapaino Oy I ISSN 0359-6435 I ULKOASU Joonas Reijonen – Ideaforum I KANNEN KUVA Eva-Lisa Orupöld

KUVASSA Saido Mohamed I PAKOLAINEN 3/2011 ilmestyy lokakuussa 2011 I Lahjoitustilinumerot I Nordea 215318-22229 I Sampo 800013-223667 I OKO 578007-59875

SISÄLTÖ / PAKOLAINEN 2 / 2011

03 Pääkirjoitus

04 Järjestöjen terveiset uudelle hallitukselle

05 Kierrätystä ja tiskirättejä

06 Miesryhmistä oppia arkeen

08 Pakolaisuus ja ympäristö

10 Sopu sijaa antaa

12 Vuoden pakolaisnainen Saido Mohamed

14 Neljä vuotta Nahr El-Baredin jälkeen

17 Kolumni: Uutisoidut ja unohdetut kriisit

18 Teltallinen pakolaistarinoita

19 Haluatko kouluvierailijaksi?

19 Kesän tapahtumakalenteri

12

10

heidän sanelemaansa maahanmuuttopolitiik-

kaa. Menettelyn taustalla ei näytä olevan

turvapaikkapolitiikan laatu, vaan sen takaa-

minen, että maahanmuuttovastaisen puolu-

een kannatus ei kasvaisi. Suurin ongelma

on se, että toteuttamalla tiukkaa turvapaik-

kapolitiikkaa legitimoidaan tiukan linjan

aatemaailmaa.

Vaikka hallituspuolueet valitsisivat tiukan

linjan tien, en silti usko kyseisten puolueiden

pystyvän tällä politiikalla kasvattamaan kan-

natustaan, enkä usko tämän laskevan Perus-

suomalaisten kannatusta. Tiukimman linjan

edustajille tulee aina löytymään kohtia, joissa

voidaan vaatia uusia kiristyksiä. Kysymys

kuuluukin: Kenelle annetaan valta määritellä

politiikan sisältö? Ollaanko pelolle uskollisia

vai uskalletaanko avoimesti edistää kaikkien

Suomessa oleskelevien perusoikeuksia?

Pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksia aja-

villa ihmisillä ja liikkeillä onkin nyt entistä

tärkeämpi tehtävä. Vallanpitäjiä on muistu-

tettava vastuustaan. Lisää terveisiä hallituk-

selle seuraavalla sivulla.


Eduskunnnan kolmanneksi suurimpaan

ryhmään kuuluu toistakymmentä perus-

suomalaista kansanedustajaa, joille maahan-

muuttopolitiikan tiukentaminen on yksi kes-

keisistä poliittisista kysymyksistä. On myös

muistettava, että monista muistakin eduskun-

tapuolueista löytyy kireän linjan ystäviä.

On todennäköistä, että puheet erityisesti

pakolais- ja turvapaikkapolitiikan kiristämi-

sestä jatkuvat.

Tätä kirjoittaessa näyttää selvältä, että

eduskuntavaaleissa menestyneet Perussuo-

malaiset eivät mahdu Suomen uuteen hal-

litukseen. Ehkä juuri siksi on erityisen tär-

keätä seurata hallituksen siirtoja tulevalla

kaudella.

Eduskunnan hallintovaliokunnan puheen-

johtaja Jussi Halla-aho ilmoitti jo vaali-iltana

haluavansa Perussuomalaisille Tanskan kan-

sanpuolueen kaltaista roolia. Onkin mielen-

kiintoista nähdä, sortuuko Suomi samaan

kuin Tanska viimeisten vuosien aikana: Pide-

tään muukalaispelolla pisteitä keräävä puolue

hallituksen ulkopuolella, mutta toteutetaan

Pääkirjoitus

Kuka määrää?marcus floman / päätoimittaja

w Edellytämme, että kansan-edustajat kunnioittavat kaik-kia kulttuureja ja uskontoja

ja tukevat ihmisoikeuksien toteutumista kaikkien kansalaisten ja kansojen osalta. Edellytämme, että turvanpai-kanhakijoiden kohtelu on inhimillistä ja kunnioittavaa. Suomessa asuvien sekä maahanmuuttajien että suomalaisten perustoimeentulo on turvattava entistä paremmin.

Muualla kuin Suomessa suoritetut tutkinnot ja ulkomailla hankittu työko-kemus on paremmin otettava huomioon tulevaisuudessa.”

Burhan Hamdon Toiminnanjohtaja Hakunilan kansainvälinen yhdistys ry

w Maahanmuuttajanaiset ovat erityisen haavoittuvassa ase-massa, kun oma elinympä-

ristö muuttuu hengenvaaralliseksi. Vie-raassa yhteiskunnassa suomen kieltä vielä heikosti osaavat naiset ovat yksin. Lisäksi väkivalta on vakava kotoutumi-sen este. He tarvitsevat erityistä tukea ja apua väkivallasta selviytymiseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumi-seen. Toivommekin, että hallitus vahvis-taa toimia maahanmuuttajanaisiin koh-distuvan väkivallan poistamiseksi sekä entisestään tehostaa ja lisää resursseja väkivallan ennaltaehkäisemiseen, siihen puuttumiseen ja uhrien auttamistyöhön.

Viimeisen puolen vuoden aikana on tapahtunut nopea ja pelottava muutos asenneilmapiirissä. Rasismi on tullut osaksi katukuvaamme. Erityisesti maahanmuuttajanuoret ovat vaarassa.

Järjestöjen terveiset uudelle hallitukselle

Nuorten kohtaama rasismi arjessa voi olla erittäin suuri tekijä syrjäytymiseen yhteiskunnasta. Toivomme, että hallitus tekisi töitä suvaitsevaisuuden edistämi-sen eteen.”

Reet Nurmi ToiminnanjohtajaMonika-Naiset liitto

w Maahanmuuttajat ovat re-surssi kansainväliselle Suo-melle. Uusi hallitus ei saa

unohtaa Suomen sitoutumista köyhyy-den vähentämiseen. Sen on pidettävä mielessä kehitysyhteistyön vaikutus maailman turvallisuuden edistämi-sessä. Pienet projektit voivat olla laa-dukkaampia kuin isot, ja niitä kannattaa ylläpitää.”

Abdirizak Hassan MohamedPuheenjohtaja Suomen Somalia-verkosto

w Haluamme muistuttaa uusia kansanedustajia siitä, että monet meistä maahanmuut-

tajista olemme jo Suomen kansalaisia ja äänestäjiä. Osallistumme, ja haluamme osallistua, Suomen poliittiseen, talou-delliseen ja kulttuuriseen kehitykseen. Maahanmuuttajina meillä on saapumi-sestamme lähtien ollut monia haasteita, kuten kieli, kulttuuri, ja joissain tapa-uksissa Suomeen sopimaton koulu-tustausta. Meidän pitää ratkaista tämä jatkuva ja vaikea haaste, jotta voimme integroitua uuteen yhteiskuntaan.

Vetoamme hallitukseen ja uusiin kansanedustajiin, jotta he työsken-telisivät integroitumista helpottavien

lakimuutosten eteen. Toivomme, että eduskunnassa perustetaan yhteistyössä maahanmuuttajia edustavien järjestöjen kanssa työryhmä, joka tähtäisi maahan-muuttoon ja kotoutumiseen liittyvien ongelmien konkreettisiin ratkaisuihin. Osallistuisimme mielellämme tähän työhön.”

Luis VallinPuheenjohtaja Tampereen Latinalaisen Amerikan ystävyysseura

w Perheiden yhdistämisiä hu-manitaaristen syiden perus-teella tulisi helpottaa. On

erityisen kohtuutonta, että pienet lapset joutuvat elämään erossa vanhemmistaan pitkän turvapaikkaprosessin aikana.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden mahdollisuudet oleskella vastaanottavissa maissaolisi analysoitava paremmin. Epävakaiden nykyolosuhteiden vallitessa emme näe sopivana, että turvapaikanhakijoita lähe-tetään Syyriaan.

Perheitä, jonka jäsenet kuuluvat eri kulttuureihin tai uskontokuntiin, ei tulisi käännyttää maihin, joissa heitä uhkaa uskontoon tai kulttuuriin perustuvaa vainoa tai kunniaan liittyvää väkivaltaa. Meidän tukema pariskunta on esimer-kiksi käännytetty Kosovoon. Nyt he ovat eronneet ja elävät paossa perheiltään – maan alla ystävien luona.”

Berndt Berg Puheenjohtaja Flyktingvännerna r.f. Vöyri

Pakolainen-lehti kysyi pakolaisten, maahanmuuttajien ja kehitysyhteistyön parissa toimivilta ruohonjuuritason järjestöiltä, millaisia terveisiä he haluavat lähettää Suomen uudelle hallitukselle.


Pakolaisapu tukee ugandalaisten naisten pienyrittäjyyttä myymällä paperihelmikoruja. Värikkäät helmet on valmistettu paikallisten painotalojen ylijäämäpaperista. Pakolaisavun myymät pannat, pyöränsatulansuojukset ja pussukat valmistetaan liberialaisesta kierrätyskankaasta.

>>> Lue, miksi ympäristö on tärkeää huomioida pakolaiskriiseissä sivuilla 8-9.


ympäristökysymyksiin tartutaan pakolaisavun työssä suomessa ja ulkomailla.

kiErrätystä& tiskirättejä

Kevään uutuustuote on biohajoava tiskirätti. Rättiä saa useissa eri väreissä, eikä käytetyn rätin aiheuttamasta jätteestä tarvitse huolehtia. Pöytää pyyhkiessä voi opetella sanomaan ”oma koti kullan kallis” usealla eri kielellä!

Ruutuhyppely, tervapata, pomppu, kirkon rotta, 10 tikkua laudalla… KOTILO kannustaa ekologisiin pihaleikkeihin, joihin ei välineitä tarvita! Ruutuhyppelyn kesäinen kampanja avattiin Kierrätystehtaalla toukokuussa, ja siihen voi osallistua lähettämällä kuvia piirtämistään ruudukoista. Kuvat voi lähettää osoitteeseen [email protected]. Pakolaisapu julkaisee kuvia Facebookin fanisivuillaan. Persoonallisimmat hyppyruudukot palkitaan!

RUUTUHYPPELYBIO-tiskirätti PAPERIkorut

Asumisviihtyvyyden parantamiseen keskittyvä KOTILO-projekti on jakanut taloyhtiöiden järjestyssääntöjen ohessa jo vuosia kierrätysohjeita. Kieliongelmaa ohjeissa ei tule vastaan, sillä kierrätysneuvot on kerrottu sarjakuvan muodossa muun muassa swahiliksi, kurdiksi, puolaksi ja somaliksi.


Veljiä vertaisia -julkaisu

pureutuu maahanmuuttaja-

miesten tarpeisiin

Pakolaisavun Kasvokkain-toiminnan uusi julkaisu Veljiä vertaisia: Työkaluja maahanmuuttajamiesten ryhmätoimin-taan kertoo keinoista parantaa maahan-

muuttajamiesten kotoutumista.”Maahanmuuttajien kohtaamia haas-

teita uudessa maassa ovat muun muas-sa kielen oppiminen, uudessa kulttuuris-sa toimiminen ja työllistyminen. Miehillä työllistymisen merkitys korostuu, sillä perheellisen miehen selviäminen vai-kuttaa koko perheen kotoutumiseen”,

Afgaanimiesten vertaisryhmä ko-koontuu viikoittain Turussa pohtimaan keinoja selviytyä suomalaisesta arjes-ta. Aiheet liittyvät työhön, opintoihin ja suomalaiseen kulttuuriin ja ratkaisut löytyvät yhteisvoimin.

”Aluksi suomalaista kulttuuria oli vaikea ymmärtää, sillä en tänne muut-taessani tiennyt siitä mitään. Opiskelin kulttuuriin liittyviä asioita: miten kohda-ta suomalaisten kanssa, miten ratkaista ongelmia”, sanoo kaksi vuotta ryhmään osallistunut Paktiawal Mumen Khan. Kielitaidon puute rakensi Khanille muu-rin ja hän joutui asioimaan pitkään tulkin varassa. Nyt suomi alkaa jo sujua.

Seitsemän hengen pienryhmässä keskustellaan omalla kielellä. Ryhmäläi-set saavat itse toivoa aiheita, ja asian-tuntijavierailut ovat erityisen suosittuja. Esimerkiksi Kelan, maahanmuuttoviras-ton ja työvoimatoimiston edustajia on kutsuttu jakamaan osaamistaan ja vink-

kejä maahanmuuttajille. Vertaisryhmää ohjaa jo pidempään

Suomessa asunut maahanmuuttaja yh-dessä suomalaisen työparin kanssa. Af-gaaniryhmän ohjaajaparin Teemu Saa-renpään ja Azizullah Bakerkhailin yhteistyö on sujunut hyvin. Suomalai-sohjaajan osallistuminen on ryhmäläisil-le tärkeää kielen oppimisen ja suoma-laisen kulttuurin kosketuksen kannalta. Monille suomalaisohjaaja on ensimmäi-nen todellinen kontakti kantaväestöön.

Vertaisryhmästä on ollut afgaanimie-hille niin paljon apua, että he ovat innos-tuneet perustamaan oman yhdistyksen-sä. Yhdistyksen tavoitteena on auttaa seuraavaa sukupolvea selviytymään samoista töihin ja opintoihin liittyvistä haasteista, kuin mitä heidän vanhem-pansa ovat kohdanneet.

Vertaistuesta voimaaAzizullah Bakerkhail on ohjannut mies-

ryhmiä kahden vuoden ajan. ”Vaikka Suomessa on rauha, sisäi-

sen rauhan puute vaivaa monia maa-hanmuuttajia”, Bakerkhail sanoo. Ver-taisryhmä auttaa löytämään tasapainon vaikeassa elämäntilanteessa.

Yksitoista vuotta Suomessa asunut Bakerkhail muistaa hyvin alkuaikojen ongelmat ja on iloinen auttaessaan maanmiehiään pääsemään samoista vaikeuksista yli.

”Uusi tulokas murehtii samoja asi-oita kuin itse mietin viisi vuotta sitten. Voimme jakaa kokemuksemme, ja autan häntä kertomalla, miten itse selvisin ti-lanteesta.”

Suomessa Bakerkhail on oppinut eri-tyisesti kärsivällisyyttä. Hänellä oli Suo-meen muuttaessaan kaksi vuotta lääke-tieteen opintoja takana Afganistanissa. Opintojen jatko ei sujunut suunnitelmi-en mukaan.

”Suomen opettajani toppuutteli mi-

Teksti Kuvat Kaisa Väkiparta


kertoo Kasvokkain-toiminnan aluetyön-tekijä Dlovan Muhammed.

Julkaisussa kuullaan puheenvuoroja maahanmuuttajamiesten parissa työs-kenteleviltä ammattilaisilta. He esit-televät hyväksi koettuja käytäntöjä ja kokemuksia erilaisesta maahanmuutta-jamiehiä tukevasta työstä: vertaisryhmis-

tä, tukihenkilötoiminnasta, harrastus- ja kieliryhmistä sekä poikatyöstä. Teemoi-na ovat muun muassa maahanmuuttaja- ja kantasuomalaismiesten yhteistoiminta sekä maahanmuuttajamiesten- ja poiki-en haasteet ja tarpeet. Ääni annetaan myös afgaanimiehelle, joka kertoo oman pakolaistarinansa.

Julkaisun voi tilata 10 euron hintaan osoitteesta [email protected] tai lukea maksutta Pakolaisavun Kas-vokkain-toiminnan sivuilta.

Julkaisun ovat toimittaneet Maiju Korpela ja Kati Pietarinen.

nua ja kertoi, ettei täällä pääse lääkärik-si lukemaan noin vain. Ensin pitää ope-tella kieli ja päästä yliopistoon sisään”, Bakerkhail muistelee.

Pakolaisavun tarjoama työpaikka vertaisohjaajana tuli Bakerkhailille kuin tilauksesta, sillä turhautuminen toimet-tomuuteen oli alkanut kasvaa. Monet koulutetut maahanmuuttajat kärsivät siitä, että Suomessa eteneminen ja ar-keen kiinni pääseminen on hidasta.

Miesten on vaikeaa tunnustaa heikkoutensaJokainen maahanmuuttaja sukupuoleen katsomatta kohtaa kotoutumisessa omat haasteensa. Paktiawal Mumen Khanille vaikeinta on, että perhe ei ole vielä saa-nut lupaa muuttaa Suomeen.

”Tarvitsen vaimoani ja muuta perhet-täni. Jos he tulisivat tänne, ongelmani vähenisivät heti”, Khan uskoo.

Maahanmuuttajanaisille ja muille haa-

voittuvina pidetyille ryhmille tarjotaan runsaasti kotoutumista tukevaa toimin-taa, mutta vain harva maahanmuuttotyö-tä tekevä taho on valinnut nimenomaan miehet kohderyhmäkseen. Miesten uskotaan selviävän omillaan ja olevan keskusteluryhmiä kiinnostuneempia jalkapallokerhoista ja muusta harrastus-toiminnasta. Afgaanimiesten ryhmä on osoittanut olettamukset virheellisiksi: keskustelua syntyy ilman pallon peräs-sä juoksemistakin, ja ryhmän jäsenet ovat sitoutuneita toimintaan.

”Miehet ovat ujoja, eivätkä kerro hel-posti, mitä sydämessä on. Afgaanimie-hen on vaikea tunnustaa, että voimat ovat lopussa. Kulttuurissamme ajatel-laan herkästi, että mies on heikko, jos tunnustaa tuollaisia asioita”, Bakerkhail sanoo.

Kynnys jakaa kokemuksia madaltuu, kun muut ryhmäläiset ovat samassa ti-lanteessa. Kaikilla on huolia ja murheita

jaettavana, ja luottamuksellisessa ilma-piirissä niistä on helpompi puhua.

Arkiset toiveet tulevaanMonet miesten huolista liittyvät tule-vaisuuteen. Khan toivoo saavansa per-heensä luokseen, ja sen jälkeen am-matin ja töitä Suomesta. Kirjanpitäjänä Afganistanissa työskennellyt Khan toimi viime vuonna Turussa puuseppänä. Nyt hän opiskelee suomea.

”Haluaisin tehdä hyvää työtä suo-malaiselle yhteiskunnalle. Myös me asumme täällä ja olemme osa Suomea. Haluamme osallistua yhteiskunnan yllä-pitämiseen. Tämä on hyvä maa”, Khan sanoo.

Myös Bakerkhail toivoo onnistuvansa Suomessa.

”Kahta maata ei voi ajatella samaan aikaan. Haluan onnistua elämässäni sa-malla tavalla kuin suomalaisetkin, elää täällä tavallista elämää.”

01 Kirjanpitäjä Paktiawal Mumen Khan haluaa ammatin myös Suomesta ja osallistua yhteiskunnan ylläpitämiseen.

02 Miesryhmäläisten atan-esitys päästi Veljiä vertaisia -julkaisujuhlan yleisön kurkistamaan afganistanilaisiin perinteisiin.

Ympäristökasvatus osa konfliktinehkäisyä


Pakolaisuus ja ymPäristöPakolaiskriiseille on ominaista, että suuri joukko ihmisiä

keskittyy pienelle alueelle, jolloin ympäristön kuormitus

kasvaa. pakolaisavun työssä ympäristövaikutukset

huomioidaan niin pakolaisleireillä kuin Konfliktien

jälkeisissä yhteiskunnissa.

Norsunluurannikon kriisin myötä liberialaisen Nimban maakunnan asukasmäärä on viime kuukausi-na kolminkertaistunut kasvattaen metsänkäyttöä polttopuuna räjäh-dysmäisesti. Ympäristön kuormit-tumisella on myös useita sosiaalisia vaikutuksia. Kun naiset ja lapset joutuvat yhä kauemmaksi metsiin puunhakumatkalle, he altistuvat hyväksikäytölle ja hyökkäyksille. Ongelmat kasautuvat, kun puut-teellisissa olosuhteissa valmistettu ruoka ja huono hygienia mahdol-listavat sairauksien leviämisen.

Pakolaisapu käynnisti ekoliesi-hankkeen huhtikuussa 2011 yhdes-sä liberialaisen Project New Outlook -järjestön kanssa. Ekoliesi valmis-tetaan termiittikekojen mullasta ja hiekasta ja se kuluttaa jopa 70% vähemmän polttopuuta kuin perin-teinen kolmen kiven tulisija. Ruoan valmistaminen ja juomaveden keittä-minen ekoliedellä on myös nopeam-paa ja ympärille leviävän savun määrä on vähäisempi. Riski savusta aiheutuville silmätulehduksille ja tulen leviämiselle on huomattavasti pienempi kuin avotulen käytössä.

tieto leviää

Pakolaisavulle on tärkeää, että tieto ja taito juurrutetaan yhteisöi-hin. Ennen kuin ekoliesiä raken-

netaan, kylässä pidetään kokous, jossa perinteisen keittotavan ja eko-lieden terveys- ja ympäristövaiku-tuksista keskustellaan. Koulutetta-vat pakolaiset ja paikalliset saavat tulostettuja rakennusohjeita, joita he voivat jakaa kouluttaessaan itse-näisesti uusia ihmisiä ekolieden tekoon. Aikaisemmat kokemukset ovat osoittaneet, että uutta taitoa hyödynnetään myös kotikylissä, kun paluun aika koittaa ja näin ympäristötietoisuus leviää.

NORSUNLUURANN IKON KR I I S I

Marraskuussa 2010 pidettyjen vaalien jälkeen Norsunluurannikko ajautui soti-laalliseen konfliktiin entisen presidentin Laurent Gbagbon kieltädyttyä luovutta-masta valtaa vaalit voittaneelle Alassane Ouattaralle. Valtataistelun seurauksena Norsunluurannikolta pakeni Liberiaan noin 165 000 ihmistä.

Ouattaraa tukeneet joukot onnistuivat maaliskuussa valtaamaan Gbagbon armei-jan hallussaan pitämät alueet ja lopulta maan suurimman kaupungin, Abidjanin. Maahan sijoitetut YK:n rauhanturvajou-kot ja Ranskan armeijan yksiköt avustavat uutta armeijaa turvallisuuden ylläpidossa. Siitä huolimatta paikallisia taisteluja puh-keaa yhä päivittäin, eikä pakolaisten ole vielä turvallista palata kotiin.

On arvioitu, että tulevaisuuden kansainvälisistä konflikteista yhä useampi käydään vähenevistä luon-nonvaroista. Ympäristön muuttu-minen ja luonnonvarojen jakami-nen synnyttävät haasteita myös ruohonjuuritasolla, erityisesti maa-seudun yhteisöissä.

Konfliktien jälkeisissä yhteiskun-nissa ongelmia aiheuttavat muun muassa maanomistuskysymykset ja ilmastonmuutos, jonka seurauk-sena esimerkiksi sateiden vuosit-tainen rytmi on saattanut muuttua niin, etteivät perinteiset viljelylajit enää menesty. Heikko sato ja riittä-mätön elanto lisäävät muuttoliiket-tä kaupunkeihin ja tämä kasvattaa sosiaalisia ongelmia lisäten uuden konfliktin riskiä.

Ekoliedet edistävät pakolaisten hyvinvointia

01


Pakolaisavun lukutaitokoulutuk-sissa Sierra Leonessa ilmaston-muutokseen sopeutumista tuetaan muun muassa opettamalla uusien lajien viljelyä perinteisten rinnalla. Useiden lajien viljely takaa ravin-nontuotannon myös olosuhteiden vaihdellessa. Aikuiskoulutukses-sa käsitellään lisäksi ongelman-ratkaisua ja konfliktinehkäisyä. Nämä taidot ovat avainasemassa ympäristön aiheuttaessa uusia haasteita yhteiskunnalle.

Liberian sisällissodan päätyttyä 2004 Pakolaisapu on kouluttanut maaseudun paluumuuttajayhteisö-jen asukkaita rakentamaan eko-vessoja, joiden käytöllä on ollut myönteisiä terveysvaikutuksia.Lisäksi ekovessat tuottavat ravin-

Kestävää viljelyä paluumuuttajayhteisöissä

teikasta multaa, joka soveltuu hyvin lannoitteeksi. Maatalouskou-lutuksissa kokeneet paikalliset vil-jelijät ohjaavat yhteisöjä kestäviin viljelymenetelmiin, joiden ansiosta sato lisääntyy. Runsas sato takaa yhteisön omavaraisen ravinnon-tuotannon ja mahdollistaa lisäk-si tulojenhankinnan tuotetuilla vihanneksilla.

Ekoliesi on Parempi Lahja. Antamalla ystävälle ekolieden helpo-tat Norsunluurannikon pakolaisten arkea ja teet ympäristöteon. www.parempilahja.fi

01 Puuta säästävä ekoliesi valmistetaan termiittipesien mullasta ja hiekasta.

02 Perinteinen pakolaiskeittiö kolmen kiven tulisijalla.

02

TEKsTI KATRI AALTO KUVAT BENEdIcT ROBERTs


kieli: jos ei luota omaan kielitaitoonsa ja uskalla käyttää suomea, tuskin tulee läh-dettyä yhteisiin tapahtumiinkaan.

Maahanmuuttajataustaisten saattaa olla vaikeaa lähestyä kantasuomalaisia naapureitaan, joilla ei ole aina tapana tervehtiä pihoilla ja rapuissa. Nsampala moikkailee sitkeästi kaikkia pihapiirissä kulkevia.

mia. Pesutupa, rappukäytävä, park-kipaikka ja muut yhteiset tilat luovat helposti kitkaa asukkaiden välille. Pikku-riidoista on kuitenkin selvitty puhumalla ja naapurisopu on säilynyt.

Blandine Nsampala on talotoimikun-nan tuore jäsen. Alkujaan kongolainen Nsampala on saanut houkuteltua mui-takin maahanmuuttajataustaisia naisia mukaan toimintaan. Nsampalan mukaan maahanmuuttajanaisten ongelmana on

”Ensimmäisellä kerralla naapurit eivät ehkä moikkaa takaisin, mutta seuraavalla kerralla he jo vastaavat tervehdykseen ja sitä seuraavalla vaihdetaan kuulumi-sia. Ei sitä tuppisuuna ihmisiin tutustu”, Nsampala uskoo.

Pihaan hankitun uuden grillin toi-votaan tuovan naapuruksia yhteen. Nsampala aikoo iltapäivällä grillailla, ja muutamat naapurit ilmoittautuivat heti mukaan. Talotoimikunta yrittää muillakin

"Hyvä naapuruus on yhteistä teke-mistä ja toisesta välittämistä. Kaikilla on hyvä olla, eikä ketään kiusata tai syrjitä”, sanoo pian 20 vuotta Kivikossa asunut Anne Dampha.

Naapureihin pätevät samat sään-nöt kuin muihinkin ihmissuhteisiin, ja Dampha uskoo sujuvan naapuruuden olevan pitkälti omasta asenteesta kiinni.

”Jos haluaa nähdä ikävää kaikissa, sen varmasti näkee. Mutta niin näkee hyvänkin”, Dampha uskoo.

Talotoimikunta saattaa

naapurit yhteen

Anne Dampha on talotoimikunnan puheenjohtaja. Aktiivinen toimikunta jär-jestää asukkaille teemailtoja, grillihetkiä, ja suunnitteilla on muun muassa shakki-kerho miehille ja suomen opetusta koti-äideille. Muutaman viikon tauolla ollei-den naisten iltojen perään on jo kyselty huolissaan.

Naisten illat ovat mainio tapa saada usein neljän seinän sisäpuolelle jäävät kotiäidit liikkeelle. Iltoihin järjestetään ohjelmaa ja kutsutaan vierailijoita, mutta tärkeintä on saada naiset osallistumaan ja ryhmään kuulumisen kautta hiljalleen juurtumaan naapurustoonsa.

Seuraavaksi ohjelmassa on juttelu lähipoliisin kanssa. Muutamat maahan-muuttajat säikähtivät ajatusta virkavallan tapaamisesta, sillä kokemukset koti-maasta tai maahanmuuton alkuajoilta voivat olla traumaattisia. Lähipoliisin kanssa on kuitenkin tarkoitus keskustella käytännön asioista, kuten siitä, miten toimia, jos pyörä varastetaan. Aikaisem-missa teemailloissa on vieraillut muun muassa Pakolaisavun KOTILO-projektin työntekijöitä kertomassa naapuruussovit-telusta ja vinkeistä sujuvaan yhteiseloon. Dampha toivottaa KOTILOn väen terve-tulleeksi uudestaan, sillä ideoita parem-

paan naapuruuteen tuntui riittävän.”Eihän mikään naapurusto tulee kos-

kaan valmiiksi, vaan kehittämisen paik-koja löytyy aina”, Dampha sanoo.

Ongelmat ratkeavat puhumalla

Niin kuin jokaisessa naapurustossa, myös Kivikossa on silloin tällöin ongel-

01 Blandine Nsampala ja Anne Dampha ovat huolissaan kotiäitien sopeutumisesta.

S 11 / PAKOLAINEN 2 / 2011Teksti Kuva Kaisa Väkiparta

/kivikkolaisessa lähiössä eivät naapurit turhasta valita. anne dampha ja blandine nsampala ovat olleet naapureita seitsemän vuotta, mutta vasta talotoimikunnan myötä tutustuneet toisiinsa kunnolla.

keinoin madaltaa kynnystä naapureihin tutustumisessa. Kerhotiloissa päivys-tetään joka kuun ensimmäisenä viikon-loppuna, jolloin naapurit voivat käydä kyselemässä neuvoja taloon liittyvissä asioissa.

Määrittely turhaa

Sekä Nsampalaa että Damphaa ärsyt-tää, että ihmiset laitetaan säkkeihin syntyperän mukaan. Jaotteluun syyllis-tytään puolin ja toisin.

”Viime viikolla huutelin naapuruston virolais-kosovolaisen lapsiporukan pe-rään: hei maahanmuuttajalapset, tulkaa-pa tänne! Tytöt tulivat tivaamaan, miksi meitä aina kutsutaan maahanmuuttajiksi, mehän olemme syntyneet täällä. Pyysin vain anteeksi, enkä oikein tiennyt, miksi olin sanonut niin”, Nsampala kertoo.

Lähestyvän naapuripäivän kunniaksi Dampha pohtii hyvän naapuruuden saloja.

”Ihmisiin pitää tutustua. Kun naapu-rinsa oppii tuntemaan, ymmärtää myös paremmin toisten tavat toimia. Muuten mennään stereotypioiden pohjalta, ja konfliktit syntyvät herkemmin.”

Haastattelun aikana syntyi idea naa-puripäivän kunniaksi järjestettävästä grillihetkestä. Toimeliaat naiset laittoi-vat sanan kiertämään hiekkalaatikolla istuville äideille ja ohikulkeville somalia-laisrouville, jotka muistelivat lämpimästi edellisiä talkoita, jossa heille oli tarjottu omat sianlihattomat makkarat. Naapu-ruutta juhlitaan Kivikossa monikansalli-sesti ja eri kulttuurit huomioiden. Mutta niistä ei tehdä numeroa.

Euroopan naapuripäivää vietetään perjantaina 27. toukokuuta pihapiireissä ympäri Eurooppaa. Päivän viettoon voi osallistua kuka tahansa järjestämällä kahvihetken asuinalueellaan.

02 Naapurukset kokoontuivat hiekkalaatikolle nauttimaan keväisestä säästä. Vasemmalta Martta Shiberu, Mervi ja Rubail Tabassam, Blandine Nsampala sekä Salla ja Vanamo Suomala.


”erityisen tärkeältä on tuntunut vierailla ala-ikäisten turvapaikanhakijoiden yksiköissä ja keskustella kasvokkain kotoutumisen alkuvaiheessa olevien nuorten kanssa.”

On kulunUT reilut kaksi kuu-kautta siitä, kun Saido Mohamed valittiin Vuoden 2011 pakolais-naiseksi. Alkuviikot menivät siir-tyessä haastattelusta toiseen, ja tapahtumien ja kouluvierailujen sopimiseen. Viime vuosina Vuoden pakolaisnaista on pyydetty puhu-jaksi sekä järjestöjen, kirjastojen että koulujen pakolais- ja maahan-muuttoaiheisiin seminaareihin ja teemapäiviin – ja sama tahti näyt-tää jatkuvan.

”Puhelin soi ensimmäisen kol-men viikon aikana joka päivä kymmeneen asti illalla. Yllätyin yhteydenottojen määrästä, mutta varsinkin se, että tuli niin paljon onnitteluja järjestökontakteilta ja tutuilta vuosien takaa, on tuntunut todella mukavalta”, Saido Moha-med summaa tuntemuksiaan.

Nimityksen jälkeen Saido Moha-med on uudella tavalla saanut kokea, kuinka ilouutiset leviä-vät somalialaisten keskuudessa, diasporassa, ympäri maailman.

”Eri maissa julkaistavissa net-

saido mohamed on juuri poistumassa suomen pako-laisavun toimistolta yhteistyöpalaverin jälkeen, kun vertaiskoton hankejohtaja yuko kametani sanoo: "sinulta eivät työt lopu, kun vapaa-aikasikin menee vapaaehtoistyöhön." ”no, siitä on tullut elämäntyyli”, vuoden pakolaisnainen saido mohamed toteaa.

TEKsTI MARcUs FLOMAN KUVAT EVA-LIsA ORUPöLd

työ jatkuu

suomen Pakolaisavun hallitus valit-si 8.3.2011 sairaanhoitaja Saido Moha-medin vuoden 2011 pakolaisnaiseksi.

Kannustuspalkinto myönnettiin tänä vuonna pakolaisnaiselle, joka on ansi-oitunut vapaaehtoistyön saralla. Saido Mohamedin pitkään jatkunut monipuo-linen vapaaehtoistyö teki vaikutuksen Pakolaisavun hallitukseen.

Sota muutti elämän suunnanSaido Mohamed syntyi vuonna 1974 ja

eli lapsuutensa Mogadishussa, Somali-assa. Elämä pääkaupungissa sujui hyvin Saidon keskiluokkaisessa perheessä, kunnes sota muutti kaiken.

Saido Mohamed muistaa, että per-heen oli odotettava pari päivää, ennen kuin oli turvallista lähteä.

”Äiti ja sisko auttoivat laukkujen pak-kaamisessa. Taustalla kuului taistelujen ääniä, mutta kuolleita en nähnyt.”Perhe pakeni ensin maaseudulle noin

60 kilometriä Mogadishusta etelään. Siellä talo jaettiin viiden muun suku-laisperheen kanssa kahden kuukauden ajan.

Kun taistelut pääkaupungissa jatkui-vat ja epävarmuus maan tulevaisuudes-ta kasvoi, jatkoivat 16-vuotias Saido Mohamed ja hänen veljensä matkaa tädin luokse Keniaan. Sieltä matka jatkui reilun vuoden jälkeen ja päättyi vuonna 1992 Hämeenlinnaan sisaren luo.

IhmisoikeustyöntekijäSaido Mohamed valmistui vuonna

2001 Mikkelin ammattikorkeakoulusta, jonka jälkeen hän on työskennellyt sairaanhoitajana Helsingissä.

Vuodesta 2004 Saido Mohamed on toiminut asiantuntijana Ihmisoikeusliiton tyttöjen ja naisten ympärileikkauksien ennaltaehkäisyyn keskittyvässä Koko-Nainen -hankkeessa.


lutuksen ja perustutkinnon tärke-ydestä. Monilla nuorilla on kuulo-puheisiin perustuvia mielipiteitä siitä, että suomen kieltä olisi mah-dotonta oppia. Toisilla taas oli jo selvät suunnitelmat tulevaisuuden varalle: yksi tytöistä halusi opetta-jaksi, toinen lääkäriksi ja kolmas lentäjäksi”, Saido Mohamed kertoo.

Vapaaehtoistyöntekijä

Saido Mohamed, 36, on toiminut vapaaehtoisena muun muassa Somaliliitossa ja Kanava Nuoriso ry:ssä. Lastensuojeluviranomais-ten kanssa Saido on tehnyt vapaa-ehtoistyötä kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten tukihenkilönä ja kulttuuritulkkina.

Tällä hetkellä Saido Mohamed toimii Suomen Somalia-verkoston varapuheenjohtajana ja on ver-koston hallituksen ainoa nainen. Verkosto toteuttaa muun muassa Suomen ja Somalian välistä kehi-tysyhteistyötä. Hän on myös teh-nyt kymmenen vuotta vapaaehtois-

tilehdissä nimitys uutisoitiin ja USA:ssa toimiva somalinkielinen nettiradio haastatteli minua. En osannut odottaa tällaista vastaan-ottoa. Myös somalialaisyhteisö Suomessa on lähtenyt tukemaan minua”, Saido Mohamed kertoo.

Vierailuja

vastaanottokeskuksissa

Saido Mohamed on kevään aikana vieraillut vastaanottokeskuksissa tapaamassa niiden asukkaita.

”Erityisen tärkeältä on tuntunut vierailla ala-ikäisten turvapaikan-hakijoiden yksiköissä ja keskus-tella kasvokkain kotoutumisen alkuvaiheessa olevien nuorten kanssa,” Saido Mohamed kertoo.

Myös helsinkiläinen Tyttöjen talo on saanut hänet vieraakseen. Tyttö-jen talo järjestää toimintaa ja kes-kusteluryhmiä muun muassa maa-hanmuuttajataustaisille tytöille.

”Vierailun aikana otin esille ihmisoikeuksiin liittyviä asioita. Keskustelimme pitkään myös kou-

työtä kehitysyhteistyötä tekevässä Sahed ry:ssä, jonka hallituksen puheenjohtajana hän toimii tänä vuonna.

Saido Mohamed löysi Suomen Pakolaisavun työntekijöiden kanssa järjestetyn tapaamisen yhteydessä uusia yhteistyömuotoja. Touko-kuusta lähtien hän on asumisviih-tyvyyteen ja hyvään naapuruuteen keskittyvän KOTILO-projektin oh- jausryhmän jäsen. Ensi syksynä hän osallistuu myös VertaisKoto-hankkeen somalinkieliseen kes-kusteluryhmään. Ryhmien tavoit-teena on tarjota omakielistä tukea maahan vasta saapuneille pakolai-sille, jotka vielä odottavat perheen-jäsenten saapumista Suomeen.

Saido Mohamed kertoi myös, että ammattiliitot ovat olleet häneen yhteydessä: muiden muassa Tehy ja Sairaanhoitajien liitto.

”Ne olivat erityisesti kiinnos-tuneita siitä, miten ammattiliitot voisivat tehdä paremmin maa-hanmuuttajien edunvalvontaa”, Mohamed kertoo.

työ jatkuu

raskasta tajuta, että leiriä ei ole enää olemassa. Huone, jossa nukuin... Verhot, jotka ostin lah-jaksi perheelleni edellisellä käyn-nilläni... Kaikki on tuhottu. Syn-tymäpaikan tuhoutuminen koskee ketä tahansa, mutta pakolaisille ja valtiottomille se on erityisen vaikea paikka. Se oli pahin painajaiseni, ” yehia El-sayed, 37, kertoo.

Yehian ja hänen vaimonsa Merin Vallilassa sijaitsevan asunnon olohuoneessa pyörii kotivideoita vuosien takaa. Sukulaisia ja per-heenjäseniä, naurua ja hälinää. Kirjahylly, nojatuoleja, tilava olo-huone, jonne mahtuu ääntä ja elä-mää. Ja ne kalliit, raskaat verhot – perheen ylpeys ja lahja Suomessa asuvalta pojalta.


Perustavia kansalaisoikeuksia

on rajoitettu, kuten oikeutta

omistaa maata leirin ulkopuolel-

la tai matkustaa vapaasti.

nahr el-baredin kaksin-

kertaiset pakolaiset

Toukokuussa 2007 Pohjois-Libano-nissa sijaitseva leiri joutui Libano-nin armeijan ja Fatah al-Islamin militanttien välisen konfliktin tais-telukentäksi ja raskaan pommituk-sen kohteeksi.

Leirin 40 000 asukasta evakuoi-tiin läheiseen, jo ennestään ahtaa-seen Beddawin pakolaisleiriin.

”Leiri oli vain yhden neliökilo-metrin suuruinen. Yhtäkkiä 15 000 asukkaan väestö kasvoi 40 000 henkilöllä”, Yehia selittää.

Konflikti päättyi syyskuussa, mutta jätti jälkeensä laajan huma-nitaarisen kriisin. YK:n pales-tiinalaisten pakolaisten työ- ja avustusjärjestö UNRWA huolehti parhaansa mukaan kotinsa menet-täneistä palestiinalaisista. Aktiivi-sesta kauppa- ja yritystoiminnasta tunnetun leirin tuhosta seurannut paikallinen taloudellinen kriisi taannutti Libanonin palestiina-laisyhteisön hyvinvoinnin vuosia taaksepäin.

”Uskon, että leirin tuhoaminen tehtiin osittain tarkoituksella. Asukkaiden kasvava hyvinvointi nähtiin uhkana”, Yehia toteaa.

Libanonissa palestiinalaiset näh-dään usein ulkopuolisina, ja vaik-ka he olisivat syntyneet ja kasva-neet Libanonin rajojen sisällä, ei heitä pidetä libanonilaisina. Perus-tavia kansalaisoikeuksia on rajoi-tettu, kuten oikeutta omistaa maa-ta leirin ulkopuolella tai matkustaa vapaasti.

Vuosia konfliktin jälkeen halli-tuksen lupaukset jälleenrakentaa leiri ovat osoittautuneet ontoiksi. Eräs entinen asukas, arkkitehti ismael sheikh Hassan, kuvaa lei-rin kohtaloa Al-Safir-lehden kirjoi-tuksessaan vuosi sitten:

”Mitä on kuvattu ’jatkuvaksi’ uudelleenrakentamiseksi on todel-lisuudessa jatkuvien lakien, proses-sien, komplikaatioiden ja byrokra-tian sekoituksen viivästyttämää, lykkäämää tai estämää.”

Hassan kirjoittaa, kuinka armei-ja estää leirin asukkaita pääsemäs-tä leirialueelle etsimään kadonneita tavaroita tai rakentamaan kotejaan uudestaan. Myös liiketoimintaa alueella on rajoitettu.

Hassan pidätettiin muutama kuu-kausi artikkelin julkaisun jälkeen, ja on ollut sen jälkeen vangittuna jo kahdesti.

TEKsTI ZARA JäRVINEN KUVAT MERI AIcHA

19. toukokuuta on libanonin palestiinalaisille tärkeä vuosipäivä. sinä päivänä vuonna 2007 nahr el-baredin pakolaisleirin pommitus alkoi. suomessa asuva yehia on huolissaan perheensä puolesta, sillä luvattua jälleenrakentamista odotetaan vieläkin.

neljä vuottanahr el-baredin jälKeen


pakolaisena koko el m

Punaisen Ristin liitto perusti El-Baredin leirin vuonna 1949 YK:n vuokraamalle maalle. Syyrian ra-jan läheisyyden vuoksi leiristä on kasvanut Pohjois-Libanonin suu-rimpia kaupallisia keskuksia.

Vuonna 1969 Kairon sopimus Yasser Arafatin ja Libanonin armei-jan välillä salli palestiinalaisten vapaustaistelijoiden asua ja toimia UNRWA:n hallinnoimilla pakolais-

leireillä. Palestiinan Vapausjärjes-tö PLO sai rauhassa järjestäytyä leirien sisällä, ja sopimuksen tur-vaamana leirit ovat nauttineet tiet-tyä autonomiaa ilman, että hallitus tai armeija puuttuisi leirien sisäi-siin asioihin.

Hallitus kuitenkin aloitti kam-panjan Fatah al-Islamia vastaan ter-rorisminvastaisen sodan nimissä. YK:n arvion mukaan 85 prosenttia leirin infrastruktuurista tuhoutui

kolme kuukautta kestäneessä pom-mituksessa ja 17 siviiliä menetti henkensä – koko konfliktin uhri-määrät nousivat lopulta satoihin. Yehian perheeltä ja ystäviltä tuhou-tui koko omaisuus. Lapsuudenko-dista ei jäänyt mitään jäljelle.

”Pommitus alkoi yöllä joskus neljän aikaan – mitään varoitusta ei annettu. Se kesti kolme päivää, ennen kuin tuli hetken tulitau-ko.” Yehian siskon sulhanen, sekä

Yehia el-sayed


hänen setänsä kuolivat Yehian lap-suudenkodin naapurissa. Perhe pii-loutui pommisuojaan, mutta kodin ylimmät kerrokset tuhoutuivat täysin. Yehia seurasi televisiosta kauhistuneena uutisia, mutta sai läheisiinsä yhteyttä vasta tulitauon alettua.

Perhe asuu pääosin edelleen Bed-dawin pakolaisleirillä. Yksi veli sai hankittua asunnon toisesta leiris-tä, toinen muutti El-Baredin ulko-puolelle. Asunnon löytäminen ei ole kuitenkaan helppoa.

”Libanonissa leirin ulkopuolel-la palestiinalainen ei saa omistaa asuntoa, vain vuokrata, ja sieltä voidaan heittää ulos milloin vain.”

kaksi euroa on tuhannen alku

Yehia tuli Suomeen jo vuonna 2004. Tradenomin kansainvälisen diplo-min 22-vuotiaana YK:n avustuk-sella opiskellut Yehia oli toiminut leirillä niin tukiopettajana lapsil-le, tietokonekeskuksen omistajana kuin kirjanpitäjänäkin. Eräs liba-nonilainen järjestö auttoi perusta-maan tietokonekeskuksen.

”Aloitin kahdella eurolla kuussa, ja 14 kuukautta myöhemmin kes-kus tienasi yli 1000 euroa kuussa. Silloin tapasin Merin – menimme Libanonissa naimisiin.”

Yehia ei ollut harkinnut leirinsä jättämistä ennen Merin tapaamista.

koulun käyminen on tullut asuk-kaille kalliiksi. Jos perheellä on kaksi tai kolme lasta koulussa ja isällä heikot tulot, on hyvin vai-kea rahoittaa lasten koulukirjat, vaikka lukukausimaksua ei ole-kaan. Kouluissa ei saa edes ruo-kaa, vaan lounas pitää maksaa itse.”

Rahaa lähetetään perheelle kave-reiden välityksellä ja joskus Wes-tern Unionin kautta. Lisäksi Yehia on myös aktiivinen Arabikansojen Ystävyysseura AKYS:ssa.

”Ostetamme esimerkiksi käsitöi-tä leireiltä ja myymme niitä täällä AKYS:n kanssa.”

Suomessa Yehia pitää eniten tur-vallisuudesta ja kaikkien tasapuo-lisesta kohtelusta. Viime vuosien poliittisen ilmapiirin muutos kui-tenkin tuntuu jo arjessa.

“Seison esimerkiksi kauppajonos-sa, ja kun edessäoleva tyttö näkee minut takanaan, hänen kätensä menee suojelevasti laukulleen.”

Vartijat seuraavat kaupoissa, kadulla huudellaan joskus perään. Jatkuvan epäilyn kohteena on myös väsyttävää.

“Tuntuu, että rasismi on selvästi kasvamassa. Onneksi työpaikalla on hyvä ilmapiiri, siellä en ikinä koe itseäni ulkomaalaiseksi. Tau-ollakin jos menen rukoilemaan, minulle annetaan aina tilaa.”

Suomeen sopeutumiseen vaa-ditaan kuitenkin myös oikeaa asennetta.

“Kieli on avain, ilman sitä ei ovesta pääse sisään.”

”Perheeni ei halunnut, että muutan Suomeen, sillä tuloni oli-vat leirillä paremmat kuin Suo-messa, jossa tienasin noin 500 euroa.”

Muutettuaan yhteen vaimonsa kanssa Suomessa, Yehia kävi alusta lähtien kielikursseilla oppi-akseen suomea, keräsi työharjoit-telukokemusta päiväkodeissa ja pääsi lopulta Helsingin kaupun-gille töihin. Iltaopintoina Yehia on ehtinyt jo suorittaa perhepäivähoi-tajan tutkinnonkin. Tammikuussa Yehia sai kahden vuoden jälkeen vakituisen työpaikan kaupungilta. Vakinaistuminen on juhlan paikka Yehialle, jolle työllä on suuri merkitys.

”Yritän tukea veljentyttöjeni koulutusta Libanonissa. Maksan heille koulut ja tarvikkeet. YK on vähentänyt leireillä antamaansa koulutustukea vuosien mittaan ja

yehia äitinsä Zahra El-sayedin, 69, kanssa.

Palestiinan vapausjärjestö PLO:n puheenjohtaja Mahmoud Abbas sai hel-mikuussa 2011 hylkäävän päätöksen YK:n turvallisuusneuvostolta esittämäl-leen päätöslauselmalle, joka tunnustaisi Palestiinan itsenäiseksi valtioksi. Abbas vie seuraavaksi päätöslauselman tulevaan YK:n yleiskokoukseen.tähän Päivään mennessä 112

valtiota on tunnustanut Palestiinan itse-näiseksi valtioksi.islamistinen liike Hamas, sekä Abba-sin Fatah-puolue, jotka ovat sotineet kes-kenään Palestiinan johdosta jo vuodesta 2006, pääsivät huhtikuussa 2011 viimein sopimukseen. Mm. USA ja Israel kritisoi-vat sopimusta, sillä Hamas on luokiteltu terroristijärjestöksi, eikä tunnusta Israelia.

tAUStAA/PALeStIINAN

tULevAISUUS Nyt/

Pakolaiskysymyksiä ja kansain-välistä politiikkaa seuraaville alku-vuosi on ollut intensiivinen. Päivit-täisessä mediassa Pohjois-Afrikan kansannousut ovat kuitenkin vie-neet niin suuren huomion, että esimerkiksi Norsunluurannikon humanitäärinen kriisi on jäänyt lähes vaille huomiota.

Helsingin yliopiston tutkija Camilla Haavisto väitteli äskettäin tohtoriksi aiheenaan maahanmuut-tajat suomalaisessa mediassa. Haa-viston väitöstutkimuksen mukaan sanomalehtikirjoittelussa koros-tuu selkeästi maahanmuuttajista koituva hyöty tai haitta Suomelle heidän inhimillisten tarpeiden ja ihmisoikeuksien sijaan.

Näyttäisi siltä, että samankal-tainen näkökulma on helposti löydettävissä myös ulkomaanuu-tisoinnissa. Jos konflikteista ja niitä seuraavista humanitäärisistä kriiseistä ylipäänsä kirjoitetaan, pohditaan pääasiallisesti Euroopan unionille koituvia seurauksia tai sitä, kuinka houkutteleva paikka Suomi saattaisi henkensä kaupalla pakeneville ihmisille olla.

Viime marraskuun presiden-tinvaaleista alkunsa saanut Nor-sunluurannikon konflikti käsitti joukkomurhia, satoja tuhansia pakolaisia, sekä YK:n pakolaisko-missaarin virallisen avunpyynnön kansainväliselle yhteisölle. Krii-sin seuranta suomalaisessa medi-assa tiivistyi muutamaan lyhyeen

hyötynäkökulma uutisointia yksin ohjaavana periaatteena on arveluttava.


kolumNi katri aalto

uutissähkeeseen, jotka kertoivat sotilaallisen taistelun alkaneen, kärjistyneen ja päättyneen. Muu-tama viikko sitten mainittiin, että kaakaon tuonti Norsunluuranni-kolta on taas alkanut.

Olisi kai naiivia olettaa, että kai-kista konflikteista ja humanitää-risistä kriiseistä kirjoitettaisiin yhtä kattavasti. Fyysisesti tai kult-tuurisesti läheisten maiden sodat, joihin meillä on poliittisia ja talo-udellisia kytköksiä, nousevat otsi-koihin muita ennen. Pelkästään taloudellisesta hyötynäkökulmasta ajateltunakin voisi silti olettaa, että Afrikan maiden sisäiset konfliktit saavuttaisivat enemmän huomiota mediassa. Länsimaiset demokra-tiat ovat investoineet monen maan kehitykseen vuosien ajan. Sisäisen konfliktin puhjetessa tämä kehitys voidaan pistää maan tasalle muuta-massa kuukaudessa.

Hyötynäkökulma uutisointia yksin ohjaavana periaatteena on kui-tenkin arveluttava, sillä medialla on tärkeä rooli politiikan agendan luojana. Useissa analyyseissa on arvioitu, että Ruandan kansan-murha vuonna 1994 pääsi tapahtu-maan osittain siksi, ettei uhkaavan

tilanteen kehittymistä tiedostettu ennen verilöylyn alkamista. Kan-sainvälisen yhteisön väliintulo tapahtui liian myöhään, ja toimit-tajat saapuivat vasta kun Ruanda oli täyttynyt ruumiista ja ympäröi-vät maat pakolaisista.

On ymmärrettävää, ettei yhdellä tiedotusvälineellä ole varaa pitää ulkomaankirjeenvaihtajia jokai-sessa maailman kolkassa. Kun uutistoimistojen ja päivälehtien kirjeenvaihtajat on sijoitettu samoihin maihin, piirtyy kuiten-kin selkeä kuva arvovalinnasta, joka määrittää, minkä maiden kriiseillä on merkitystä ja keiden ihmisarvolla on väliä.

Kuten sotakirjeenvaihtajana ja poliitikkona työskennellyt Martin Bell on osuvasti todennut: ”Vaikka ihmiset usein olettavat, että toimit-tajat menevät sinne, missä uutiset ovat, tosiasiassa uutiset tulevat sieltä, missä toimittajat ovat.”

Pakolaisavun tiedotus tekee siirtolaisaiheista mediaseurantaa. Liittyäksesi postituslistalle lähetä viesti osoitteeseen [email protected]; viestin otsikkokent-tään Mediaseuranta.

varissuon kirjastossa turussa seisoo virkatuista, kudotuista ja kirjailluista tilkuista tehty teltta.

tELtaLLinEnPakoLaistarinoita


TEKsTI KUVAT JUNI BERgLUNd / UNHcR

w Pakolaisnaiset ympäri maa-ilmaa ovat tehneet teltan 784

tilkkua. Suomessa ommeltu ja pystytetty teltta kutoo yhteen pakolaiset, maahan-muuttajat, suomalaiset ja ulkomaalaiset.

”Haluamme näyttää ihmisille, kuinka paljon tietoa ja taitoa pakolaisnaisilla on. Usein käsityöt ovat heille ainoa keino ilmaista itseään”, sanoo neljä vuotta pro-jektin parissa työskennellyt Tikke Tuura.

Kaksi vuotta vastaanottokeskuksessa asunut kosovolainen Fatime Ismajli on tehnyt parisataa palaa telttaan. ”Äitini opetti minut virkkaamaan. Kun virkkaan, kaikki vaikeat muistot katoavat.”

Teltta on osa osallistavaa taidekoko-naisuutta Pata, sandaali ja virkattu teltta. Teltassa tullaan vuoden aikana järjestä-mään työpajoja, kokouksia ja näytelmiä. Muiden muassa UNHCR ja Pakolaisapu ovat osallistuneet projektiin keräämällä käsitöitä, patoja ja sandaaleja pakolais-leireillä eläviltä ihmisiltä. Sandaalien ja patojen kautta kuvataan pakolaisten vai-heikkaita tarinoita. Lahjoitetut sandaalit korvattiin uusilla ja käsitöistä maksettiin pakolaisille pieni korvaus.

Pata, sandaali ja virkattu teltta -instal-laatioita voi nähdä Turun kulttuuripää-kaupungissa vuoden mittaan.

Esitysten tarkat ajankohdat löydät kohdasta "Tapahtumat" osoitteessa: www.turku2011.fi/ohjelmahanke/89/infoLisää tietoa projektista: www.patasandaaliteltta.info

suomen Pakolaisapu on liittynyt suomalaiseen hyväntekeväisyysmedia Sharewoodiin, jossa käyttäjät voivat lahjoittaa yritysten rahaa valitsemalleen järjestölle ilmaiseksi ja voittaa itselleen erilaisia palkintoja. Rahaa voi lahjoittaa muun muassa klikkailemalla mainok-sia ja voittamalla arvonnoissa. Mitä enemmän järjestöllä on aktiivisia tuki-joita, sitä enemmän euroja järjestö voi saada. Liity tukijaksemme osoitteessa www.sharewood.org

Puutarhakauden päästessä vauh-tiin mikä olisikaan parempi kesälahja kyläreissuille kuin Parempi lahja -puu-tarha. Ystäväsi saa lahjasta kortin ja itse lahja ohjataan Liberian hankkee-seemme, jossa puutarhoilla paranne-taan perheiden ruoansaantia. Oman puutarhan merkitys on entistä suurem-pi ruoan hinnan jyrkän nousun myötä, jolloin harvalla liberialaisella perheellä on varaa ruokaan. Lahja sisältää kaikki tarvittavat välineet aina kuokasta sie-meniin ja kottikärryihin.

kesätuliais-ideoita

Lahjoita ilmaiseksi


kouluvierailijan tulee olla täysi-ikäinen ja aidosti kiinnostunut siirto-laisaiheista. Suoritetuista vierailuista maksetaan korvaus.

Pakolaisapu kouluttaa uusia kouluvierailijoita 27.−28.8.2011. Koulutuksessa pohditaan tapoja käsitellä pakolaisuutta ja siirtolaisuutta kouluissa, sekä suunnitellaan eripituisten vierailujen toteutustapoja. Koulutuksessa järjestetään myös UNHCR:n Paossa-roolipeli. Osallis-tuttuaan peliin kouluvierailijat voivat jatkossa toimia pelin vetäjinä.

Vapaamuotoiset hakemukset 15.8. mennessä ja lisätietoja koulutuksesta: Katri Aalto, [email protected] puh. 045 1333 803.

Kesän kalenteri

Seuraava Pakolainen ilmestyy lokakuussa, mutta kesä on täynnä mielen-kiintoisia tapahtumia. Merkitse päivät jo kalenteriin! Lisätietoa tapahtumista saat osoitteesta www.pakolaisapu.fi

27.5 / Euroopan naapuripäivä Helsinki / Turku / Tampere / Pakolaisapu tarjoaa kahvit. Missä? ks. pakolaisapu.fi

28.–29.5 / Maailma Kylässä / Kaisaniemi / Helsinki / Tule tutustumaan Pakolaisavun toimintaan ja ihailemaan tuoretta valokuvanäyttelyä YK-järjestöjen telttaan!

2.6 / Mahdollisuuksien tori / Tampere Pakolaisapu esittelee toimintaansa.

17.–18.6 / Kansainvälinen hyväntekeväisyysfestivaali / Tampere Empowerment of African Women kerää varoja afrikkalaisnaisten ja -tyttöjen hyvin-voinnin parantamiseksi.

19.6 / Filippiiniläisten itsenäisyys-päiväjuhla / Tampere / Tampereen filip-piiniläisjärjestöt järjestävät juhlat Filippiinien itsenäisyyspäivän kunniaksi. Järjestöt ovat tehneet laajaa yhteistyötä Järjestöhautomon kanssa.

20.6 / YK:n pakolaispäivä / klo 14–18 / Narinkkatori / Helsinki

20.6 / YK:n pakolaispäivä / Vaasa Järjestöhautomo on aloittanut toimintansa Vaasassa kesäkuun alussa ja on mukana pakolaispäivän vietossa.

20.6 / Pata, sandaali ja virkattu teltta / Turku / Projektiin liittyvä teltta

pystytetään. Taidekokonaisuus on esillä koko kesän ajan. Kolme installaatiota ja niistä syntyvät esitykset avaavat tuhansien pakolaisten tarinoita kokemuksellisella tavalla. Esitysten tarkat ajankohdat löydät kohdasta ”Tapahtumat” osoitteessa: www.turku2011.fi/ohjelmahanke/89/info

1.8.2011 / Koulujen ilmoittautuminen päivätyö-keräykseen alkaa www.pakolaisapu.fi /teemat/koululaiset/paivatyo

3.9 / Naapuruussovittelijoiden virkistyspäivä / KOTILOn kouluttamat naapuruussovittelijat kokoontuvat jakamaan kokemuksiaan ja virkistäytymään yhdessä.

8.9 / Kansainvälinen lukutaitopäivä Pakolaisavun ulkomaan hankkeissa lukutaitopäivä on yksi vuoden kohokohdista. Toimintaa luvassa myös Suomessa.

Kolmas maailma on täällä

Lukutaito ja koulutus ovat tehokkain tie tasa-arvoon ja kehitykseen. Jos kuulut maailman on-nekkaisiin lukutaitoisiin, pystyt myös ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Muutos syntyy tietoisuudesta – me kerromme asioista, joista valtamedia vaikenee.

tilaa maailman kuvalehti vuodeksi! Lahjoitat samalla koulutarvikkeet yhdelle luku-taidottomalle aikuiselle Liberiassa, Ugandassa tai Sierra Leonessa. Pienellä rahalla voit antaa kallisarvoisen avun uuteen elämään.

Vuosikerran hinta vain 29 euroa! Hinta sisältää 4 euron arvoisen koulutarvikepakkauksen lu-kutaidottomalle aikuiselle. Pakolaisapu hankkii koulutarvikepakkauksen puolestasi.

Tee tilauksesi osoitteessa www.maailmankuvalehti.fi/kampanja

LukutaitoisiLLe

Maku_Pakolais_209x239.indd 1 5/3/11 5:06 PM

pakolainen-lehti 2/2011

Documents