design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä. dop-oppimisen toteutus
TRANSCRIPT
1
Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä3. koulutuspäivä 16.. ja 17.2.2016 LAPPEENRANTA
designed by Freepik
JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM JA HENRIIKKA VARTIAINEN
DOP-oppimisen toteutus
TVT OPETUKSESSA
30 VUOTTA SITTEN
http://areena.yle.fi/1-3273943
KURSSIN AIKATAULU KOULUPROJEKTIN ETENEMINEN
1. tapaaminen ti 12.1. tai ke 13.1.
Johdatus DOP-oppimiseen1. tapaamisen jälkeen
Koulun yhteisen ilmiön valitseminen ja
oppimistehtävän muotoilu yhdessä
oppilaiden kanssa
2. tapaaminen ke 27.1. tai to 28.1.
DOP-oppimisen suunnittelu2. tapaamisen jälkeen
Oppimisprojektin suunnittelu ja aloitus
yhdessä oppilaiden kanssa
3. tapaaminen ti 16.2. tai ke 17.2.
DOP-oppimisen toteutus 3. tapaamisen jälkeen
Oppimisprojektin toteutus ja
dokumentointi yhdessä oppilaiden kanssa
4. tapaaminen ke 13.4. tai to 14.4.
Valmiiden projektien jakaminen 4. tapaamisessa
3
3. PÄIVÄN OHJELMA
9.00 - 9.15 Aamukahvi
9.15-9.30 TVT opetuksessa 30 vuotta sitten
Päivän ohjelma, DOP-polun seuraavat vaiheet
9.30-9.45 DOP-projektin toteutus, Asiantuntijayhteistyö: Case -museo
9.45-11.30 Oppimisen mahdollistavat teknologiat
Pienryhmätyöskentely ja yhteinen koonti
11.30-12.00 DOP-projektien loppuarviointi
12.00 - 12.45 Lounas
12.45 - 14.00 Kouluprojektien pikaraportointi
Kyselytunti projekteista
14.00 - 14.15 Päiväkahvi
14.15 - 16.00 Omien DOP-projektien suunnittelu ja dokumentointi4
5
KOULUPROJEKTIN JATKAMINEN
● Tutkimusaineiston kokoaminen
● Aineiston järjestäminen ja käsittely
● Ratkaisun rakentaminen ja arviointi
● Ratkaisun jakaminen
TUTKIMUSAINEISTON KOKOAMINENMONIMEDIAISTA PROJEKTIAINEISTOA VOIDAAN KERÄTÄ ESIM.
● MUSEO JA LUONTOKOHTEITA TUTKIMALLA (esim. valokuvat, videot, haastattelut, oman toiminnan dokumentointi ja reflektointi, apuna kohteen tutkimista tukevat sovellukset esim.
paikkatieto)
● ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA (esim. laboratoriossa) ja heidän tutkimusvälineillä (esim. kasvukaira, hypsometri, kaikuluotain)
● ASIANTUNTIJOIDEN TUOTTAMAN TUTKIMUSDATAN JA INFORMAATIORESUSSIEN TUELLA (esim.. Kantapuu, Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, SA-kuva-arkisto jne.)
● MALLIEN, PROTOTYYPPIEN JA SIMULAATIOIDEN AVULLA SEKÄ NIITÄ ITSE TEKEMÄLLÄ (esim. Pume , Laukansaaren torppa, Nasa , Biodigital human, erilaiset “How to do it- videot” jne.)
Tutkimuksen edetessä oppijoille voi nousta uusia kysymyksiä, joiden myötä toimintaa ja aineiston koontia voidaan tarkentaa sekä suunnata uusiin kohteisiin ja informaatioresursseihin.
AINEISTON JÄRJESTÄMINEN JA KÄSITTELY
Aineistonkeruun jälkeen oppijat ryhtyvät tallentamaan, järjestämään ja luokittelemaan kerättyä aineistoa. Apuna esim.
● Pilvipalvelut (tallentaminen)● Avainsanat (Tags, sisällön luokitteluun)● Paikkatieto (paikka ja aika, usein automaattisesti)● Kategorisointi yläluokkiin ja alaluokkiin (esim. haastatteluaineistolle)● Editointi (esim. video)● Taulukointi● Graafiset esitykset (esim. Google forms)● Tilastollinen käsittely (frekvenssit, moodi, mediaani, keskiarvo jne.)● jne.
RATKAISUN RAKENTAMINEN JA ARVIOINTI
Kohde Muoto Toimijat
Oppimisen kokeminen (sitoutuminen)
Yksittäinen oppilas
Itsearviointi Oppilas
Oppimisprosessi Pienryhmä Havainnointi
Itsearviointi
Opettaja/opettajien ryhmä
Oppilaiden pienryhmä
Tiedollinen ja taidollinen oppiminen
Digitarina
Valkoinen paperi (pre/post)
Vertaisarviointi
Dokumentti-analyysi
Opettaja/opettajien ryhmäOppilasryhmä
RATKAISUN JAKAMINENAVOIMUUS● avoin (esim. lehdistö, sosiaalinen media) ● rajoitettu tietylle yhteisöille (esim. kotijoukot, asiantuntijat)● vain koulun sisällä
MUODOT● esitys (esim. näytelmä, .ppt)● digitaalinen tarina● verkkodokumentti ● lasten konferenssi (esim. posterinäyttely, webinar)● artefakti (esim. näyttely)● jne.
TUTKIMUSAINEISTON KOKOAMINEN
MUSEOesimerkkinä
PIENRYHMÄTYÖSKENTELY
TEKNOLOGIATOppimista mahdollistavat
Keskiviikon ryhmä: Informaatioresurssit: http://bot.fi/1c0i
Yhteisölliset resurssit: http://bot.fi/1c0kTyövälineresurssit: http://bot.fi/1c0l
Tiistain ryhmä:Informaatioresurssit: http://bot.fi/1c0jYhteisölliset resurssit: http://bot.fi/1c0mTyövälineresurssit: http://bot.fi/1c0n
DOP-PROJEKTIN
LOPPUARVIOINTI
Oppimiseen sitoutuminen
ja siihen yhteydessä
olevia asioita
A. Haastaa ja generoi syvällistä ajattelua
B. On yhteydessä koulun ulkopuoliseen maailmaan
C. Edellyttää oppijalta huolellisuutta ajattelussa sekä toiminnassa
D. Synnyttää oppijoissa asiaan liittyvää keskustelua
E. Sitouttaa oppijan kurinalaiseen ja sinnikkyyttä osoittavaan tutkimiseen
HYVÄ OPPIMISTEHTÄVÄ
Sosiaalinen/toiminnallinen
EmotionaalinenKognitiivinen
SITOUTUMINEN
SITOUTUMISEN ULOTTUVUUDET
vrt. Fredericks, J. A., Blumenfeld, P. C. and Paris, A. H. (2004) 'School Engagement: Potential of the Concept, State of the Evidence', Review of Educational Research, 74(1), p 59-109
Kognitiivinen sitoutuminen Miten usein olet tehnyt seuravaa?
Tehnyt kysymyksiä luokassaOsallistunut keskusteluun luokassaLaatinut esityksenLuonnostellut ratkaisua tai tekstiä ennen sen luovuttamistaSaanut palautetta opettajalta tai luokkatovereiltasi suoriutumisestasi tehtävästä
Sosiaalinen/toiminnallinen sitoutuminen
Ajattele koko kouluvuotta. Kuinka usein olet tehnyt seuraavaa?
Ratkonut yhdessä toisen oppilaan kanssa tehtävääOsallistunut muiden oppilaiden kanssa projektityöskentelyynTönäissyt tai kiusannut toista oppilasta
Emotionaalinen sitoutuminen
Miten ajattelet seuraavista väitteistä? Kaiken kaikkiaan
Tunnen oloni hyväksi koulussaniTykkään käydä koulua tässä koulussa Koen oloni turvalliseksi tässä koulussaMinua kuunnellaan ja ajatuksistani ollaan kiinnostuneita luokassani/koulussani
Autenttinen sitoutuminen
Annettuun tehtävään, toimintaan tai työhön kiinnittymistä. Oppija kokee tuloksen merkityksellisenä ja arvokkaana itselleen.
Rituaalinen sitoutuminen
Annetulla tehtävällä/työllä on vain vähän koettua merkitystä tai välitöntä arvoa oppijalle. Tehtävän suorituksella tai työn tuloksilla on kuitenkin ulkoista arvoa ja merkitystä.
Passiivinen tehtävän loppuunsaattaminen/työn tekeminen
Oppija on halukas kohdistamaan ponnistelujaan tehtävän suorittamiseksi, välttääkseen suorittamatta jättämisen kielteiset seuraamukset. Oppija erottaa tehtävässä merkityksiä sekä arvon.
Vetäytyminen tehtävän suorittamisesta/työn tekemisestä
Oppija ei ole sitoutunut tehtävän suorittamiseen eikä ponnistele tai käytä energiaansa yrittäessään täyttää opettajan/tehtävän vaatimuksia. Ei kuitenkaan häiritse toiminnallaan muita tai tee muuta tehtävän suorituksen sijaan.
Kapinointi Oppija kieltäytyy tehtävän suorittamisesta/työn tekemisestä, häiritsee muita ja/tai yrittää tehdä jotain avian muuta.
Lähde: Schlechty, P. (2000) Shaking up the schoolhouse. How to support and sustain educational innovation
SITOUTUMISEN TASOJA
Fiksoitunut asennoituminen (Fixed mkindset) tukeutuu olettamukseen, jonka mukaan luonteemme, älykkyytemme sekä luovuutemme ovat perittyjä ja muuttumattomia. Menestys opinnoissa vielä vahvistaa tätä tulkintaa. Ko. asennoitumisemme ajaa menestymään. Siitä seuraa, että vältämme kaikin keinoin virheiden tekemistä ja näin ylläpidämme käsitystämme älykkyydestämme sekä taidokkuudestamme. Kehittyvä asennoituminen (Growth mindset) oppimiseen hyötyy haasteesta ja pitää tehtyä virhettä ponnahduslautana ja mahdollisuutena kasvuun ja kehitykseen sekä olemassaolevien kykyjen edelleen venyttämiseen - sen sijaan, että se olisi todiste älyllisen toimintamme vajavaisuudesta.
Kaksi asennoitumista/ ajattelutapaa (mindsets) oppimiseen ja kehitykseen
Kyvykkyyden korostaminen palautteessa tukee fiksoitunutta asennoitumista. Jos ao. asennoitumisen omaavalla oppijalla on mahdollisuus valita haastavan ja helpohkon tehtävän välillä, hän valitsee jälkimmäisen. Hän ei halua tehdä mitään sellaista, joka voisi johtaa virheelliseen ratkaisuun ja asettaa kyseenalaiseksi oppijan kyvykkyyden.
Sen sijaan ponnistelun korostaminen palautteessa johtaa siihen, että 9 oppijaa 10:stä valitsee jatkossa haastavan tehtävän, josta he myös kokevat voivansa oppivansa. (vrt. http://nymag.com/news/features/27840/ )
Edellä kuvatut asennoitumiset tulevat lapsissa jo varhain esille, vaikuttavat käyttäytymiseen oppimistilanteissa sekä suhteeseemme menestykseen ja epäonnistumiseen - onnellisuuden tunteen kokemiseen.
Johtopäätös: kyvykkyyden sijaan ponnistelun korostaminen palautteessa edistää sitoutumista oppimiseen sekä oppimistaitojen kehittymistä.
Hallinto/johtaminen tukee opettajien oppimista ja kehittymistä. Se ottaa huomioon opettajilta saamansa palautteen. Se pyrkii myös kehittämään omaa osaamistaan ja oppimaan opettajilta.
Opettajat tekevät yhteistyötä muiden opettajien sekä opetustoimen johtajien kanssa. He pyrkivät kehittämään käytänteitään sen sijaan että syyttäisivät ongelmista muita. He uskovat, että kaikki oppilaat voivat oppia ja menestyä sekä osoittaa osaamistaan.
Vanhemmat tukevat lastensa oppimista sekä koulussa että sen ulkopuolella. He tekevät yhteistyötä opettajien kanssa.He eivät ole kiinnostuneita siitä, että heidän lapsensa saavat korkeita arvosanoja vaan kiinnittävät huomiota siihen, että lapset ottavat vastaan eten tulevat haasteet ja ponnistelevat päästäkseen tavoitteisiinsa.
Oppilaat ovat innostuneita, työtä tekeviä ja sitkeitä toimissaan. He ottavat vastuuta omasta menestymisestään.
vrt. https://www.mindsetworks.com/webnav/whatismindset.aspx
Minkälainen on “Growth mindset” - koulu?
Oppimisen kokemisen, oppimisprosessin sekä
tietojen ja taitojen DOP:ssa
http://goo.gl/forms/8lCEUxpQ2F Yhteinen lomake
Lomake, jonka voi kopioida omaan käyttöön (kopioi ja nimeä uudelleen)
DOP-PROJEKTIEN
PIKARAPORTOINTI
29
KOULUPROJEKTIN JATKAMINEN
& ESITTELYYN
VALMISTAUTUMINEN
1. Kouluprojektin loppuun saattaminen
2. Sitoutumiskyselyyn vastaaminen (oppilaskohtaisesti, 8.4. mennessä)
3. Projektin esittelyyn valmistautuminen
a. Julkisen abstraktin tekeminen ja jakaminen spostilla (8.4. mennessä)
b. Projektikuvauksen tekeminen Docsiin
4. Projektin esittely (15 min/ryhmä)
DOP-PROJEKTIEN
SUUNNITTELU