2. koulutuspäivä 1. 10 ja 2.10.

KURSSIN AIKATAULU KOULUPROJEKTIN ETENEMINEN

1. tapaaminen to 27.8

Johdatus DOP-oppimiseen1. tapaamisen jälkeen

Koulun yhteisen ilmiön valitseminen ja

oppimistehtävän muotoilu yhdessä

oppilaiden kanssa

2. tapaaminen to-pe 1.-2. 10

DOP-oppimisen suunnittelu2. tapaamisen jälkeen

Oppimisprojektin suunnittelu ja aloitus

yhdessä oppilaiden kanssa

3. tapaaminen ke 21.10. ja to 22.10

DOP-oppimisen toteutus3. tapaamisen jälkeen

Oppimisprojektin toteutus ja

dokumentointi yhdessä oppilaiden kanssa

4. tapaaminen ti 24.11. ja ma 23.11.

Valmiiden digitarinoiden ja projektien jakaminen 4. tapaamisessa

KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

Koulutuksella on kolme tavoitetta:

Saattaa osallistavan oppimisen toimintakulttuuria näkyväksi

design-suuntautuneen pedagogiikan viitekehyksessä

Edistää osallistavan oppimisen yleistymistä käytännön

opetuksessa oppilaiden kanssa toteutettavan DOP-projektin

kautta

Yhteiskehittelyä soveltaen yhdessä kouluttajien, koulutettavien

sekä oppilaiden kanssa kehittää edelleen rajoja ylittävän

osallistavan oppimisen toimintakulttuuria

KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

Koulutettavien tehtävät:

DIGITARINA. Tehtävänä on tuottaa pienryhmissä (6-9 opettajaa)

osallistavan oppimisen toimintakulttuurin kehittämistä ja kehittymistä

kuvaava digitarina. Digitarinan päätavoitteena on rakentaa

ratkaisuehdotus pienryhmän yhdessä muotoilemaan

kehittämishaasteeseen. Digitarinan tulisi kuvata myös opettajien omaa

oppimisprosessia koulutuksen sekä oppilaiden kanssa toteutettavien

projektien aikana.

DOP-OPPIMISPROJEKTI. Tehtävänä on suunnitella, toteuttaa sekä

dokumentoida valittuun ilmiöön pohjautuva, laaja-alaisia taitoja

harjoituttava sekä oppiainerajoja ylittävä DOP-oppimiprojekti yhdessä

oppilaiden kanssa.

9.00 - 12.00 DOP-käytännössä:

Opettajien ja oppilaiden työn kokoaminen, keskustelu.

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? (video ja keskustelu)

Aamukahvi klo 10 muun työskentelyn lomassa

12.00- 12.45 Lounas (Aikataulu joustaa tarvittaessa koululle sopivaksi)

12.45-14.00 DOP-teoreettinen: Opetusmallista oppimispolkuun

Millainen on hyvä projekti?

DOP-oppimispolku oppimista viitoittamassa

Ajattelu, tekeminen ja toiminnan korjaaminen DOP:ssa korostuvina toimintoina

Ilmiö, tutkimusnäkökulma, tutkimuskysymys ja tutkimussuunnitelma

14.00 - 14.30 Päiväkahvi

14.30-15.15 Omien oppilaiden oppimispolun hahmottaminen valitun ilmiön tutkimiseksi

15.15-15.45 Oman digitarinan jatkaminen

15.45-16.00 Tehtävänanto

2.

PÄI

VÄN

OHJE

LMA

to 1

.10.

8.30- 11.30 DOP-käytännössä:

Opettajien ja oppilaiden työn kokoaminen, keskustelu.

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? (video ja keskustelu)

Aamukahvi klo 10 muun työskentelyn lomassa

11.30- 12.15 Lounas

12.45-13.30 DOP-teoreettinen: Opetusmallista oppimispolkuun

Millainen on hyvä projekti?

DOP-oppimispolku oppimista viitoittamassa

Ajattelu, tekeminen ja toiminnan korjaaminen DOP:ssa korostuvina toimintoina

Ilmiö, tutkimusnäkökulma, tutkimuskysymys ja tutkimussuunnitelma

13.30- 14.00 Päiväkahvi

14.00-14.45 Omien oppilaiden oppimispolun hahmottaminen valitun ilmiön tutkimiseksi

14.45-15.15 Oman digitarinan jatkaminen

15.15-15.30 Tehtävänanto

2.

PÄI

VÄN

OHJE

LMA

pe 2

.10.

Opettajien ja oppilaiden

työn kokoaminen,

keskustelu.

DOP-KÄYTÄNNÖSSÄ:

1. TEHTÄVÄNANNON JAKAMINEN

Kouluissa yhdessä päätetään ja valitaan edellä ideoitujen ilmiöiden joukosta

se, jota koulun oppimisprojektit tarkastelevat. Muotoillaan siitä rakentuva

avoin oppimistehtävä, joka sisältää digitaalisen tuotoksen tekemisen.

Selvitetään mitä oppilaat tietävät ilmiöstä etukäteen soveltaen valkoisen

paperin testiä (vrt. jääkausi).

Oppilaiden kanssa yhdessä pohditaan mistä, keneltä, millä tavalla “tietoa”

löytyy ilmiöstä (kartoitetaan yhteistä oppimisen ekosysteemiä).

OIVALLUS: MILLAISTA ON TYÖ

TULEVAISUUDEN SUOMESSA?https://www.youtube.com/watch?v=LrSkpObJpEY

KONTEKSTIIN TUTUSTUMINEN= tutustuminen ilmiön asiayhteyteen (tutustuminen esim. uutiseen, lehtiartikkeliin, julkisuudessa ilmiöstä käytyyn keskusteluun, tai vierailemalla luontokohteessa, museossa, rakennetussa ympäristössä mm.)

EKOSYSTEEMIN MALLINTAMINEN = mallin tarjoaminen oppimisen ympäristölle

KULTTUURI = ihmisryhmälle tyypillisten käyttäytymisien ja

vakiintuneiden sosiaalisten käytänteiden muodostama

kokonaisuus.

Kulttuuria kannattelevat tälle ihmisryhmälle (esim.

kansakunta, heimo ja koulun henkilöstö) ominaiset

uskomukset, arvot, asenteet sekä symbolit (esim. kieli) , jotka

se hyväksyy ja joiden varassa päivittäiset toiminnot

tapahtuvat.

KOULUN TOIMINTAKULTTUURI= ?

DESIGN = muodon tai ilmiasun antamista henkilön sisäisille

tuntemuksille ja ideoille, ulkoistamalla ja saattamalla ne käsin

kosketeltaviksi ja aistien havaittaviksi.

DESIGNING = reflektiivisen abstrahoinnin kääntöpuoli, iteratiivista

ajatuksellista konkretisointia, ajatusten ja ideoiden materialisointia.

Reflektiivinen abstrahointi taas tarkoittaa tapaa, jolla nuori hankkii

tietoa maailmasta omaa ajatteluaan ilmiöstä tai kohteesta pohtien ja

rakentaen sen pohjalta niistä tulkintoja esim. pyrkiessään

ratkaisemaan ilmiöön liittyvää ongelmaa tai pyrkiessään

uudistamaan olemassa oleva toimintatapaa.

AJATTELU voi merkitä käytännössä

esim. ideointia, asiasta keskustelua,

ennustamista, aineiston keräämistä,

asiantuntijan tunnistamista, siitä

päättämistä kenen kanssa

työskennellä, päämäärän

asettamista, luonnostelua,

jäsentelyä, kuvaamista asiaa

graafisesti (käsitekartta,

miellekartta tai puukaavio esim.),

tutkimista, tai suunnitelman

laatimista.

TEKEMINEN (making), ILMIÖN TUTKIMINEN tai OLEMASSA OLEVAN TOIMINTATAVAN UUDISTAMINEN voi näyttäytyä mm. leikkimisenä,

rakentamisena, nikkarointina, uuden luomisena, ohjelmointina, kokeena,

osien yhteen kokoamisena, kohteen tai rakennetun hajottamisena,

materiaalien tai toimintatapojen testaamisena, muiden tekemisen

havainnointina, ohjelmakoodin lainaamisena tai jakamisena, toiminnan

dokumentointina, tuloksen puutteiden tai heikkouksien pohtimisena,

kysymysten esittämisenä sekä tuloksena olevan korjailuna.

AJATTELUN tai TOIMINNAN PARANTAMISTA voi auttaa esim. jatkamalla

tutkimuksia edelleen, keskustelemalla ongelmista tai vaikeuksista julkisesti,

pohtimalla asiaa kavereiden tai työryhmän muiden jäsenten kanssa,

tarkastelemalla ongelmaa/toimintaa jostain uudesta tai toisen

henkilön näkökulmasta, käyttämällä jotain toista materiaalia,

muuttamalla yhtä muuttuja kerrallaan ja

tutkimalla sen vaikutusta ilmiöön,

pohtimalla sitä, miten vastaava ongelma tuli

ratkaistuksi aiemmin, etsimällä vastaavia

ongelmia tai projekteja internetistä tai

kirjallisuudesta ja analysoimalla niitä,

kysymällä asiantuntijalta tai vanhemmalta,

välttää hermostumista, tekemällä

happihypyn tai vain nukkumalla yön yli.

TUTKIMUSNÄKÖKULMAN VALINTA

designed by Freepik.com

Tukea tutkimusnäkökulman valintaan, ks.

● Tiedonalataulukko

● Luovat tekniikat (esim. de Bonon hattumenetelmä)

Tiedonala/koulutusala

ks. Google docs

Millaisista tutkimuskohteista tiedonalan asiantuntija voisi olla kiinnostunut?

Mitä tutkimusmenetelmiä tiedonala ja asiantuntija voisivat käyttää tutkimuksissaan?

Tiedonalan asiantuntija (ammattilainen) esimerkkejä

21 vuosisadan ammattilaiset (tulevaisuuden osaamistarve)

Humanistinen ja kasvatusala, esim. psykologia, teologiakasvatustieteet, kielitieteet

opettaja, rehtori, pappi, terapeutti, lastenhoitaja, psykologi, kääntäjä

Kulttuuriala, esim. antropologia, kuvataide, näyttämötaide, historia,

kuvataiteilija,näyttelijä, muusikko, sirkustaiteilija,elokuva-/mediataiteilija, museo-opas, kirjastonhoitaja, arkeologi

Matemaattis- luonnontieteiden ala, esim. eläinlääketiede, farmasia, lääketiede, fysiikka, tietojenkäsittelytiede, matematiikka

apteekkari, lääkäri, eläinlääkäri, mikrobiologi, fyysikko, kemisti, biologi, ohjelmoija,matemaatikko

Luonnonvara- ja ympäristöala, esim. metsätiede, maataloustiede, kalataloustiede, ympäristötiede, geologia

metsäkoneenkuljettaja, metsuri, maanviljelijä, eläintenhoitaja, kalastaja, metsänhoitaja, ekologigeologi, kartoittaja, geodeetikko, maanmittausinsinööri

Matkailu, ravitsemis- ja talousala, esim. maantiede, yhteiskuntatiede, ravitsemustiede, taloustiede

matkaopas, kokki, tarjoilija, eräopas, ravitsemusterapeutti, matkailuyrittäjä, talousjohtaja,ekonomi

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, esim. terveystieteet, hoitotiede, liikuntatiede

fysioterapeutti, sairaanhoitaja, hieroja, liikunnanohjaaja, terveydenhoitaja,liikuntafysiologi

Tekniikka ja liikenne, esim. rakennustekniikka, arkkitehtuuri, energiatekniikka, sähkötekniikka, logistiikka

lentäjä, arkkitehti, linja-autonkuljettaja, sähkömies, insinööri, diplomi-insinööri, kirvesmies, liikennesuunnittelija, puuseppä

Turvallisuus- ja pelastusala, sotilasala esim.sotatiede, merenkulkualan tutkimus, rikostutkimus,

poliisi, luotsi, (meri)kapteeni, palopäällikkö, palomies, vartija, rajavartija

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, esim. kauppatieteet, oikeustiede, tilastotiede

kunnanjohtaja, lakimies, kauppias, taloustieteilijä, tilastotieteilijä, vakuutusmyyjä, myyntijohtaja, asianajaja, tuomari

TUTKIMUSKYSYMYKSEN KIINNITTÄMINEN

Oppijoiden omien tutkimuskysymysten - ja

kohteiden ideointia sekä muotoilua voidaan tukea

1. vierailulla museoon/luontoympäristöön tai

tutustumalla ilmiötä representoiviin digitaalisiin

resursseihin. Fyysisiin tai virtuaalisiin kohteisiin

tutustuessaan oppijoita voidaan pyytää

pohtimaan esim. seuraavia kysymyksiä:

Mitä kohteesta/kuvasta tulee mieleen? Liittyykö

kohde/kuva johonkin ilmiöön? Millaiseen

kysymykseen voi saada vastauksen tutkimalla tätä

kohdetta?

TUTKIMUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAN RAKENTAMINEN (kts. käsikirja)

T

DOP-PROJEKTIN TUTKIMUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASuunnitelma laadittu pvm: Suunnitelmaa täydennetty pvm:

Tutkittava yhteinen ilmiö: Ryhmän jäsenet:

Ryhmän valitsema tutkimusnäkökulma: Minkä tiedonalan/ kenen näkökulmasta lähestymme luokan/koulun yhteistä ilmiötä?

Pienryhmän tutkimuskysymys/ -ongelma tai haaste:

Tutkimuskohteet: Mitkä (luonto- ja kulttuuriympäristön) kohteet voisivat antaa vastauksia kysymykseen tai haasteeseen?

Ekosysteemi ja tutkimusmenetelmät: Miten keräämme aineistoa tutkimuskysymykseen vastaamiseksi ?

Tietoresurssit ja kuinka hyödynnämme niitä (digitaaliset ja ei digitaaliset)

Kuka tai ketkä voisivat auttaa kysymysten vastaamisessa? Miten voisimme hyödyntää heitä?

Mitkä tutkimusvälineet soveltuvat tutkimukseemme?

Mitä tutkimusmenetelmiä voimme käyttää aineiston keruussa? (esim. haastattelu, kyselyt, näytteiden keruu, havainnointi, asiantuntijoiden kokoama tutkimusdata ja simulaatiot, omat prototyypit)

Aineiston keruu ja tutkimusten suorittaminen: Miten tutkimuksemme käytännössä toteutetaan? Kuka tekee mitä? Kuka on valitun tutkimuskohteen asiantuntija ja mitä häneltä kysytään? Miten tutkimusaineistoa kerätään käytännössä?

Tutkimusaineiston järjestäminen ja digitaalisen tuotoksen tekeminen. (Tutkimuksen prosessin ja tulosten kokoaminen digitaaliseen muotoon): Missä muodossa ja millä teknologialla tutkimusprosessi kuvataan ja vastaus esitetään? Miten valittu teknologia vaikuttaa aineiston käsittelyyn?

Aikataulu:

(ks. Google docs)

OMIEN OPPILAIDEN OPPIMISPOLUN HAHMOTTAMINEN VALITUN ILMIÖN TUTKIMISEKSI

Tehtävä on hahmotella pienryhmittäin

omien oppilaitten tulevaa oppimispolkua

tarjottua mallia myötäillen ja

suunnitteluvälineitä/ -resursseja

hyödyntäen (ml. käsikirja).

DIGITARINAN JATKAMINEN

Pienryhmittäin kootaan päivää

digitarinaa varten

esim. tuntemukset, kysymykset, ideat, oivallukset,

valinnat mm.millaisia asioita päivä toi oman

kehittämishaasteen/ kysymyksen muotoiluun, millainen

oli muuten päivän anti

2. TEHTÄVÄNANTO

Oppimisprojektin suunnittelu ja aloitus yhdessä oppilaiden kanssa

Tehtävänä tuottaa ja kerätä pedagogista dokumentointia

oppilaiden prosessista (valokuvat, videot, kirjalliset tuotokset)

jaettavaksi seuraavassa koulutustilaisuudessa

Valmistautua esittelemään edellä mainitun materiaaliin

tukeutuen oppimispolun etenemistä aina tutkimussuunnitelman

rakentamiseen saakka

Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural

Studies of Science Education. 8 (1), 51-86. DOI: 10.1007/s11422-012-9416-0

Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems.

Education and Information Technologies. DOI:10.1007/s10639-013 9284-6

Liljeström, A., Enkenberg, J., Vanninen, P., Vartiainen, H. & Pöllänen, S. (2014). The Openforest portal as an open learning ecosystem: Co-developing in studing of a

multidisciplinary phenomenon in a cultural contexts. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the International Conference on

Educational Technologies (ICEduTech 2014) and The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2014). IADIS Press.

Liljeström, A., Vartiainen, H., Vanninen, P., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). First-year teacher education students reflections and interpretations about sustainable

development and enhancing learning practices: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.) Proceedings of the International Conference on Sustainability,

Technology and Education (STE2013). IADIS Press. 53-63.

Vanninen, P., Liljeström, A., Vartiainen, H,. Enkenberg, J., Pellikka, I. & Pöllänen, S. (2013). Forest in teacher education: The Open Forest portal as a novel resource for

learning: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.). Sustainability, Technology and Education. Proceedings of International Conference on Sustainability,

Technology and Education (STE2013). IADIS Press. 111-114.

Vartiainen, H & Enkenberg, J. (2013). Learning from and with museum objects: design perspectives, environment, and emerging learning systems. Educational

Technology Research & Development, 61(5), 841-862.

Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2014). Participant-led photography as a mediating tool in object-oriented learning in museum. Visitor Studies, 17(1), 66-88.

Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2013). Reflections of design-oriented pedagogy for sustainable learning: An international perspective. Journal of Teacher Education for

Sustainability, 15 (1), 43-53.

Vartiainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-oriented pedagogy for technology-enhanced learning to cross over the borders between formal and

informal environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097–2119.

Vartiainen, H. (2014).Principles for Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publications of the University of Eastern Finland.

Dissertations in Education, Humanities, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014.

Vartiainen, H. (2014). Designing participatory learning. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the International Conference on

Educational Technologies (ICEduTech 2014) and The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2014). IADIS Press.

Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen uudelleenmuotoilua. Teoksessa J. Julkunen (Toim.) Porrassalmi VIII. Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja 2015.

Vartiainen, H., Pöllänen, S., Liljeström, A., Vanninen, P. & Enkenberg, J. (submitted). Designing connected learning: Emerging learning systems in a craft teacher

education course.

DOP-oppimistutkimus