tietoa oppimisen pulmista

Tietoa oppimisen pulmista

Oppimisvaikeus vai lukivaikeus?

2 10.7.2015 Kanta-Hämeen Erilaiset Oppijat ry

Oppimisvaikeus tarkoittaa lukivaikeutta laajempaa käsitettä. Siihen kuuluvat • lukemisen ja kirjoittamisen häiriöt

• keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöt

• ylivilkkaus ja käytöshäiriöt

• matematiikan opiskelun erityisvaikeudet

• kielten opiskelun erityisvaikeudet KOULUKIELEN SANASTOA: http://www.tampere.fi/tiedostot/5gKLAuAOd/Koulukielensanasto.pdf

http://www.tampere.fi/tiedostot/5gKLAuAOd/Koulukielensanasto.pdf

Nuorisotyöntekijöiden vinkit nuorten kohtaamiseen


• Keskity olemaan läsnä. Älä vaivu omiin ajatuksiisi ja työhuoliisi • Sulje kännykkä • Katso silmiin

• Varaa aikaa, jos pystyt ennakoimaan tilanteen. Jos olet varattu, kerro se heti. Tee nuorelle

selväksi, ettei ole kysymys siitä, ettei hän ole tervetullut.

• Ole rehellinen nuorelle, ja itsellesi. • Älä oleta tai tulkitse, vaan kuuntele.

• Ole kiinnostunut nuoresta ja hänen asiastaan. • Anna positiivista palautetta aina, kun siihen on aihetta. • Kehu ja kannusta.

• Jos tilanne on erityisen herkkä, jätä kaikki muu.

• Ole kärsivällinen. Anna nuorelle mahdollisuus.

Oppimisvaikeussanastoa 1

• HOJKS - henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

• opetuksen mukauttaminen - opetusmenetelmien eriyttämistä

• opetussuunnitelman mukauttaminen - erilaajuisia oppimääriä eri oppiaineissa

• oppimisympäristön mukauttaminen - työskentelytilojen tarkoituksenmukaistamista

• lukivaikeus/lukihäiriö - eriasteinen lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus

• oppimisvaikeus - lukivaikeutta laajempi käsite

• pedagoginen arvio - Tehostetun tuen toteuttamista varten oppilaalle laadittu oppimissuunnitelma

• oppimissuunnitelma - suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta

• pedagoginen selvitys - laadittaessa päätöstä erityisestä tuesta, siihen sisällytetään selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä sekä kuvaus annetusta tehostetusta tuesta



• erityisen tuen päätös - Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen ja valituskelpoinen päätös.

• erityisopetus - erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetusta.

• oppilashuolto - oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa.

• pidennetty oppivelvollisuus - Lapsi otetaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, mikäli perusopetuksen tavoitteita ei voida vamman tai sairauden vuoksi saavuttaa yhdeksässä vuodessa. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta ja kestää 11 vuotta.

• tukiopetus - opetusta, jota annetaan tuntien aikana tai niiden ulkopuolella oppilaille, joilla on oppimisvaikeuksia.


Oppimisvaikeussanastoa 3 • valmistava opetus - suunnattu kuusivuotiaille tai oppivelvollisuusikäisille maahanmuuttajille

tarkoituksenaan parantaa valmiuksia perusopetukseen osallistumiseen.

• vuosiluokkiin sitoutumaton opetus - opetuksen järjestämisen tapa, jossa oppilaat etenevät oman opinto-ohjelman mukaisesti, eivätkä ensisijaisesti vuosiluokittain

• oppimäärän yksilöllistäminen - oppilaan tavoitetason määrittelemistä oppilaan edellytysten mukaiseksi.

• koulunkäynninohjaaja - oppilaiden ja opettajien apuna koulussa toimiva henkilö. Diagnoosin omaavalla lapsella saattaa olla koulussa henkilökohtainen koulunkäynninohjaaja tarpeiden niin vaatiessa. Koulunkäynninohjaaja saattaa olla koulu- tai luokkakohtainen.

• inkluusio - erityisopetus sulautetaan osaksi yleisopetusta, käytössä pääosin pienillä paikkakunnilla ns. lähikouluissa.

• lisäopetus - syventävää ja täydentävää opetusta päättötodistuksen saannelle oppilaalle.

• integraatio - Erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita opetetaan yleisopetuksen ryhmissä.



Dys-etuliite tarkoittaa osittaista häiriötä, A-etuliite täydellistä aivotoiminnan häiriötilaa.

• agnosia tarkoittaa kyvyttömyyttä tunnistaa tuttuja esineitä

• dysfasia tarkoittaa aivoperäistä puheen tuottamisen tai puheen ymmärtämisen vaikeutta

• dysgrafia on aivoperäinen kirjoittamisenhäiriö

• dysleksia on aivoperäinen lukemisvaikeus. Yleisnimitys lukemisen ja kirjoittamisen häiriölle. Lukihäiriö tai lukivaikeus tai sanasokeus tarkoittavat synnynnäistä, eriasteista vaikeutta oppia lukemaan tai kirjoittamaan. Lukihäiriö tai lukivaikeus voi esiintyä erillisenä tai yhdessä muiden oppimishäiriöiden kanssa

• ADHD on aivotoiminnan häiriö, joka ilmenee tarkkaavaisuuden, motoriikan ja hahmottamisen häiriöinä, impulsiivisuutena ja oppimishäiriöinä.


Lukemisen ja kirjoittamisen pulmat

Luki-pulmien historiaa • 3000 vuotta sitten tehtiin havaintoja kielellisen kehityksen riippuvuudesta

aivotoiminnoista. 1800-luvulla huomattiin, että tietyt osat aivoista vaikuttavat kykyymme tuottaa puhetta ja ymmärtää sanoja. 1800-luvun loppupuolella kuvattiin ensimmäsen kerran lukivaikeuden oireita. 1940-luvulla julkaistiin ensimmäsiä suomenkielisiä tutkimuksia lukivaikeudesta ja lasten lukiopetus aloitettiin Helsingissä.

• 1950-luvulla Somerkivi määritteli lukivaikeuden tunnusmerkit. Erityisopetusta annettiin luku- ja kirjoitusneuvoloissa. 1960-luvulla annettiin erityisopetusta puhe-, lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksista kärsiville lapsille Etelä-Suomessa. 1970-luvulla lukivaikeudesta puhuttiin kansanomaisesti ja lukiopetus yleistyi maassamme. 1980-luvulla lukivaikeudesta tehtiin ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä radio- ja TV-ohjelmia ja ruotsinkieliset perustivat ensimmäsen oman yhdistyksen. Aikuisten lukivaikeudet tulivat esille.

• 1990-luvulla kiinnitettiin erityisesti huomiota aikuisten lukivaikeuksiin. 2000-luvulla tieteellinen tutkimustoiminnan kautta on saatu lisätietoa aivojen toiminnasta sekä lasten ja aikuisten lukivaikeuden ilmenemisestä, tunnistamisesta ja kuntouttamisesta. Lukivaikeudessa ei ole kysymys tyhmyydestä, vaan aivojen erilaisesta tavasta oppia ja käsitellä tietoa! Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 30-40 % on erilaisia oppijoita.


Mikä avuksi 1

Lukitestit • Milloin lukitestiin? • Oppilaitos tai muu vaatii virallista lukitodistusta lukivaikeudesta • Ylioppilaskirjoitukset edessä • Oma halu selvittää, onko lukivaikeus Minkä ikäisenä? • ”Lukuvaiheessa” eli vähintään ekaluokkalainen • Aikuisena, ei yläikärajaa Ketkä testejä tekevät? • Erityisopettaja • Puheterapeutti • Psykologi • Neuropsykologi tai muu lukivaikeuteen perehtynyt ammattilainen.


Mikä avuksi 2

Mitä testejä? Yksilötesti • Saa virallisen lukitodistuksen • Yksin testaajan kanssa • Varaa aikaa n. 3 tuntia • Maksullinen: tarkista hinta testaajalta • Tarvitset tämän, jos todistusta tarvitaan ylioppilaskirjoituksiin tai oppilaitokseen Lukiseula • Ryhmässä tai yksin • Ei lukitodistusta, mutta antaa viitteitä lukivaikeudesta • Varaa aikaa n. 2 tuntia • Osallistuminen edullista tai maksutonta • Lukiseula riittää yleensä autokouluun


Mikä avuksi 3

Neuropsykologinen lukitesti • Laaja-alaisempi kuin perinteinen lukitesti. • Testataan henkilön kokonaiskapasiteettia, mm. älyä, lahjakkuutta ja erityisvaikeuksia. • Testejä tekevät yksityiset neuropsykologit ja sairaaloiden neurologian ja foniatrian

klinikat. • Tarvitaan lähete terveyskeskuslääkäriltä. Pikalukitesti • Tarkistuslista lukivaikeuteen liittyvistä asioista, ei lukitesti. • Nopea tehdä • Riittää, jos haluat pohtia, mistä lukivaikeudessa on kysymys, etkä tarvitse todistusta.


Apuvälineet oppimiseen 1 Apuvälineet • Apuvälineiden avulla helpotetaan oppimista Lisätietoja apuvälineistä • http://lukiapuvaline.fi/

Hidas kirjoittaja? • Ääntä nauhoittavat laitteet • Kamera tai videokamera Hidas lukija? • Äänikirjat • Skanneri, muunto-ohjelma, puhesynteesi tietokoneessa + kuuntelulaite Rivit hyppivät? • Lukikalvot ja –viivaimet


http://lukiapuvaline.fi/

Apuvälineet oppimiseen 2

Pulmia matematiikassa? • Matematiikan havainnollistamisvälineet • Laskin Pitkät numerosarjat ongelmana? • Viivakoodinlukija Mikä avuksi vieraissa kielissä? • Sanahiiret • Elektroniset sanakirjakynät • Kielenkääntimet


Mikä on vahvin oppimisen kanavasi?

Visuaalinen oppija

• Oppii näkemällä, katselemalla

• Asiat mieleen kuvina

Auditiivinen oppija

• Kuulohavaintoon perustuva oppiminen: muistaa asioita kuuntelemalla

• Muistaa helposti puheen, keskustelut, äänensävyt

• Hyötyy äänimateriaalista


Mikä on vahvin oppimisen kanavasi?

Kinesteettinen oppija

• Kehon liikkeeseen ja kosketukseen perustuva oppiminen

• Hyvä kehomuisti: auttaa palauttamaan mieleen asioita

• Tekemällä oppiminen

Taktillinen oppija

• Käsin kosketteluun perustuva tiedon hankinta

• Muistiinpanot, koristelu, askartelu auttavat oppimisessa

• Käsin tehtävät asiat, omat kansiot ja port-foliot

• Keskittymistä auttaa, jos hypisteltävää


Yksityiskohtien kautta vai kokonaisuuden kautta?

Analyyttinen oppija/työntekijä (yksityiskohdat) • Haluaa tietää yksityiskohtaisesti, mitä tuleman pitää • Etenee yksityiskohdista kokonaisuuteen Holistinen oppija/työntekijä (kokonaisvaltaisuus) • Haluaa tietää asiakokonaisuuden ensin • Kurssin runko etukäteen: mihin kaikki liittyy • Kokonaisuudesta yksityiskohtiin


Opi oppimaan

Erilaisen oppijan kurssit • Lukikurssi • ”Opi oppimaan”-kurssi • Luki-kielikurssit Kuntoutuksen keinoja • Puheterapia • Fysioterapia • Koulussa: erityisopetuksen ja erityisen tuen keinot • Toimintaterapia • Neuropsykologinen kuntoutus • Toiminnallinen musiikkiterapia • Asentohoito • Sensomotorinen kuntoutus


Erilaista tukea

Harjoitusohjelmat

• Ohjelmia lapsille ja aikuiselle

• Harjoitusohjelmia matematiikkaan, fysiikkaan, lääkelaskuihin, lukemiseen, kirjoittamiseen, äidinkieleen, muistiin, hahmottamiseen ja vieraisiin kieliin.

• Eivät ole apuvälineitä, vaan harjoitusohjelmia

• Lisätietoa lukijärjestöistä.

Vertaistuki

• Vertaistukiryhmiä aikuisille erilaisille oppijoille ja vanhemmille

• Lisätietoja lukijärjestöistä

Taloudellinen tuki

• Suomen vammaiskoulutuksen tukiyhdistys: apuvälineitä tukemaan opiskelua ja työllistymistä Lisätiedot: www.tukilinja.fi

• Työolosuhteiden järjestelytukea työnantajille: työvälineitä työssä selviytymisen parantamiseksi Lisätiedot: www.vates.fi (Työnantajat- Yksilölliset tukimuodot- Työolosuhteiden järjestelytuki) www.tem.fi (Koulutus- ja ammatinvalinta- Ammatillinen kuntoutus- Kuntotussuunnittelu)


http://www.tukilinja.fi/

http://www.vates.fi/

http://www.tem.fi/

Oppilaan oikeudet 1 Vanhempien ja koulun muistilista, jos lapsella on oppimisvaikeuksia

Peruskoulu

• Oppilaan oikeus kolmiportaiseen tukeen: yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki.

• Jokaisella oppilaalla on oikeus tukeen joka päivä.

• Opetuksessa on huomioitava oppilaan yksilölliset piirteet.

• Kokeissa ei saa rokottaa lukivaikeudesta, eikä lukivaikeus saa vaikuttaa arvosteluun.

• Opettajan tulee antaa tukiopetusta, jos oppilaalla on vaikeuksia aineen kanssa. Jos tukiopetus/yleinen tuki ei riitä, vaan oppilas tarvitsee säännöllistä tukea, hänelle annetaan ns. tehostettua tukea.

• Viimeistään tässä vaiheessa oppilaalla tulee olla mahdollisuus lisäaikaan kokeessa, suulliseen näyttöön, saada koekysymyksiä ääneen luettuna tai äänimuodossa.

• Jos tehostettu tuki ei riitä, voidaan tehdä päätös siirrosta erityisopetukseen. Päätös vaatii pedagogisen selvityksen. Päätös tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa.

• Mikäli yksittäinen opettaja kieltäytyy tuen antamisesta, rehtori on viime kädessä se, joka vastaa koulun tuen toteutumisen ja opetuksen järjestämisestä.

• Mikäli rehtori kieltäytyy yhteistyöstä opetussuunnitelman perusteiden hengen vastaisesti, huoltaja voi olla yhteyksissä Opetushallitukseen.


Oppilaan oikeudet 2

Lukio • Lukivaikeus huomioidaan ylioppilaskirjoituksissa.

• Lisätiedot: www.ylioppilastutkinto.fi (Määräykset ja ohjeet)

Korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut • Korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulukentällä ei ole toistaiseksi yhtenäistä käytäntöä

lukivaikeuden huomioinnista, vaan käytänteet vaihtelevat oppilaitoksesta toiseen.

• Kannattaa tiedustella suoraan kultakin oppilaitokselta, kuinka heillä huomioidaan lukivaikeus.


http://www.ylioppilastutkinto.fi/

tietoa oppimisen pulmista

Education