sito tänään 35/2011

SITOTÄNÄÄN KESÄKUU 2011

sito-yhtiöiden tiedotuslehti

teemanumerovuorovaikutus

Vuorovaikutus tuo tulostaVuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turusen haastattelu sivu 3

Kalasatamassa luodaan uutta kaupunkikuvaa sivu 6

Sibbesborgia suunnitellaan onnellisille ihmisille sivu 14

Riskienhallinnan menettelyt kehittyvät sivu 21

#35

2 SITO tänään, numero: 35

Voitto kotiin 6–1 !

Sito tänään on Sito-yhtiöiden tiedotuslehti■ JULKAISIJA Sito Oy, Tietäjäntie 14, 02130 Espoo Puhelin 020 747 6000 Faksi 020 747 6111 [email protected] www.sito.fi

■ PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Anttalainen

■ TOIMITTAJA Marita Laatikainen

■ HAASTATTELUT DDT-Communications, Dakota Lavento

pääkirjoitus

Sito on infran, liikenteen ja ympäristön moniosaa-jayritys, joka on perustettu 1976. Palvelutarjon-tamme kattaa konsultoinnin, suunnittelun, raken-nuttamisen, kunnossapidon ja tietotekniikan. Sitolla on toimistot seitsemällä paikkakunnalla Suomessa. Sito on avaintyöntekijöidensä omis-tuksessa oleva suomalainen asiantuntijayritys, jonka palveluksessa on yli 350 alan ammattilaista.

Huolimatta kesäkuun alun lähes 30 asteen helteestä jääkiekkojoukkueen MM-kulta ja ilmaveivi saavat yhä kylmät väreet pintaan. Mistä ihmeestä Suomen tiimi kaivoi voitontahdon ja osaamisen tiukoissa paikoissa, joissa perinteisesti pää on painunut alas?

Voiton avaimet olivat samat kuin yritys- ja työelämässä: kullakin pelaajalla oli selkeä, omiin vahvuuksiin perustuva rooli joukkueessa, yhteinen tavoite, loistava yhteishenki ja toimiva vuoropuhelu joukkueen johdon ja valmentajan kanssa. Näitä samoja eväitä syömällä saamme talouden jälleen nousuun, kuten vuoden 1995 referenssi osoitti.

Tämän Sito tänään -lehden teema on VUOROVAIKUTUS. Maankäytön ja raken-tamisen projekteissa ja prosesseissa vuoropuhelun merkitys ja painoarvo ovat kasvanueet harppauksin kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Teknologian kehittyminen on avannut uusia vuoropuhelu-, viestintä- ja palautekanavia, jotka täydentävät asukasiltoja ja kasvokkain käytäviä keskusteluja. Sitossa olemme integroineet vuorovaikutus- ja viestintäosaamistamme ICT-osaamiseen LOUHI-karttapalautejärjestelmissä ja 3D-virtuaalimalleissa. Nämä webin kautta toimivat palvelut ovat meidän kaikkien käytössä juuri silloin, kun on aikaa ja tarvetta tutustua hankkeisiin ja antaa palautetta … vaikka kesälomalla!

Lempeitä kesätuulia toivottaen,

Kimmo Anttalainen, päätoimittaja

toimitus sisältöVuorovaikutus tuo tulosta

Kalasatamassa luodaan uutta kaupunkikuvaa

Sito mukana luomassa Kalasataman keskusta

Vuorovaikutuksen mahdollisuudet ja haasteet

Sito osaa myös rakentavan viestinnän

Sibbesborgia suunnitellaan onnellisille ihmisille

Lapsella on asiaa

Niittykumpu tarinoiden

LOUHI-palvelut

Riskienhallinnan menettelyt kehittyvät

Uutisia

Nimityksiä

3

6

9

10

13

14

16

18

20

21

22

23

kannen kuva: MTV3

SITO tänään, numero: 35 3

Helsingin vuorovaikutussuunnittelijat ovat onnistuneet hyvin työssään. – Helsingin rakentaminen on täysin avointa. Tieto on kaikkien ulottuvilla ja myös eriäviä mielipiteitä kuunnellaan, Juha-Pekka Turunen vakuuttaa.

V uorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen tekee tärkeää työtä. Hän saa kiitoksia osallisuudestaan eri-tyisesti hankaliin rakennus- ja aluekehitysprojekteihin.

Hänen ansiostaan monet ristiriidat pystytään välttämään jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa.

Osapuolet saavat tarvitsemaansa tietoa hankkeen jokai-sessa vaiheessa. Mielipiteitä kuunnellaan ja ideoita kerätään kaikilta mahdollisilta sidosryhmiltä. Uudet virkamiehet tietävät, kuinka helsinkiläisten yhteydenottoihin vastataan.

Onnistuneen vuorovaikutussuunnittelun ansiosta Helsingin kaupunki kirkastaa kilpeään. Rakentaminen on mahdollisimman konflikteista vapaata toimintaa.

Vähän kollegoitaHelsingin kaupungilla on töissä kaikkiaan kolme vuorovaikutus-suunnittelijaa. Kovin paljoa enempää heitä ei taida löytyä koko maasta, vaikkakin vuorovaikutussuunnittelijan töitä toki teh-dään, mutta muiden töiden ohessa. – Oman toimensa ohessa työtä ovat tehneet esimerkiksi projektinjohtajat ja myös vies-tintä- ja tiedotusvastaavat, Turunen kertoo.

Vuorovaikutussuunnittelijoita käytetään erityisesti Pohjois-Amerikassa. Heitä löytyy paitsi suuryrityksistä, myös hallin-nosta. Turusen mukaan erityisesti USA:n metsähallinto on jo pit-kään hallinnut vuorovaikutussuunnittelun hyvin.

Vuorovaikutussuunnittelijaksi ei voi – ainakaan toistaiseksi – opiskella. Rakentamisen parissa työskentelevällä vuorovaiku-tussuunnittelijalla voisi olla jonkinlainen alan koulutus, mutta myös sosiologian, psykologian ja tiedotusopin opinnoista on varmasti hyötyä. Kaikkia niitä arkityössä tarvitaan.

Turusen työpäivät ovat hyvin vaihtelevia. Hän voi istua työ-pöytänsä ääressä kirjoittamassa johonkin rakennusprojektiin liittyviä tiedotteita, järjestämässä työpajoja eri alojen asiantun-tijoille tai keräämässä tietopankkia asiakasiltaan. Kokouksia, informaatiotilaisuuksia ja tapaamisia riittää täyttämään kiirei-senkin miehen työpäiviä.

haastattelu: Dakota Lavento

Vuorovaikutus tuo tulosta

Suuri osa työstä tehdään nykyisin, kuinkas muuten, ver-kossa. Useimmat alle 50-vuotiaat etsivät sieltä jo tietonsa ja myös ottavat mielellään yhteyttä sähköisen median kautta. Esi-merkiksi Kalasataman keskusta esittelevä näyttely pidetään info- ja näyttelytila Laiturilla 26.5.–18.6.

Avoimesti esilläMonet muistanevat vielä ajan, jolloin Hesarin yleisönosastokir-joituksessa syyteltiin suhmuroinnista. Epäiltiin, että Helsin-gissä rakentamisesta sovittiin ja urakat jaettiin kabineteissa. Nykyisin on toisin. Kaikki on avoimesti esillä verkossa siitä läh-tien, kun hanke syntyy. Esimerkiksi aluekehityshankkeet saavat omat, aktiivisesti päivitettävät verkkosivunsa, joiden kautta kuka hyvänsä voi seurata hankkeen etenemistä. Vastuullisten henkilöiden yhteystiedot ovat saatavissa, joten kukaan ei enää voi piiloutua raskaiden ovien taakse.

Helsingin vuorovaikutussuunnittelijat ovat onnistuneet työssään ja vaikutus on nähtävissä. Kaavoista valitetaan huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi naapurikaupungeissa.


haastattelu

...jatkuu edelliseltä sivulta

– Tietoa tarjotaan myös aktiivisesti. Järjestämme asukasil-toja ja opastettuja käyntejä rakennettaville alueille. Kaikki osa-puolet, erityisesti helsinkiläiset, halutaan mukaan hankkeisiin alusta alkaen, Turunen kertoo.

Kasvotusten tapaaminen on tärkeä osa vuorovaikutussuun-nittelijan työtä: – Keskustelua, yhteyksien luomista, neuvotte-lua, tietojen keräämistä ja vaihtamista. Sellaista perinteistä vuorovaikutusta!

Vuorovaikutussuunnittelijan tehtäviin kuuluu myös muiden kaupungin virkamiesten ohjaamista, neuvontaa ja opastamista vuorovaikutuksiin liittyvissä asioissa. – Myös tulokkaat opete-taan mahdollisimman nopeasti talon tavoille, hän lisää.

Erityisesti konfliktitilanteissa vuorovaikutussuunnittelija on mui-den ammattilaisten apuna ja tukena. – Ristiriitatilanteita voi syntyä esi-merkiksi silloin, kun valmiissa ympä-ristössä ryhdytään purkamaan van-haa tai täydentämään olemassa olevaa rakennuskantaa. Tutussa ympäristössä tapahtuvat muutokset herättävät ymmärrettä-västi voimakkaita tunteita. Mutta vaikka asioista ja arvoista oltaisiinkin hyvin erimielisiä, eri osapuolet voivat silti keskus-tella menemättä henkilökohtaisuuksiin ja käyttäytymättä aggressiivisesti, Turunen vakuuttaa.

On hyvä, kun paikalla on henkilö, jolla on taitoa ja kärsivälli-

syyttä kuunnella osapuolten näkemyksiä ja tarvittaessa välit-tää, kiteyttää ja luoda kompromisseja.

Turusella ja hänen kollegoillaan riittää työsarkaa, sillä Hel-singissä on lähdössä käyntiin kaksi suurta konfliktista aluekehi-tyshanketta, Kivinokka ja Vartiosaari. Vuorovaikutussuhteiden strategiaa valmistellaan parhaillaan viraston johdon kanssa.

Uusi Kalasatama tutuksiHelsingin rakennus- ja aluekehityshankkeiden kirjo on hyvin laaja. Samaan aikaan työn alla voi olla onnettomuudessa romah-taneen kevyen liikenteen sillan mahdollinen korvaaminen tai

korvaamatta jättäminen ja kokonai-sen uuden asuinalueen luominen, kuten Kalasataman hanke.

Turusen mukaan Kalasatama on vuorovaikutussuunnittelijalle mukava työkenttä. Kiukkuisia ihmisiä sen tii-moilta ei tarvitse joutua kohtaamaan. Kalasataman hankkeella on jo yleinen hyväksyntä.

– Kuten Jätkäsaaressa, aikaisempi toiminta on myös Kalasatamassa aiheuttanut sen verran häiriö tä, että rakentamisen aiheuttama muutos on ympäristön asuk-kaille tervetullut. Tärkeimpiä tehtäviämme onkin alueen tekemi-nen kaupunkilaisille tutuksi. Rakennusaika on pitkä, joten alu-eelle on järjestettävä tapahtumia ja myös väliaikaista käyttöä, Turunen kertoo.

Juha-Pekka Turunen käyttää suuren osan työajastaan tietokoneen ääressä, mutta tapaamiset, asukasillat ja kaikenlaiset keskustelut ovat erittäin tärkeä osa vuorovaikutussuunnittelijan työtä.

On hyvä, kun paikalla on henkilö, jolla on taitoa ja kärsivällisyyttä kuunnella osapuolten näkemyksiä ja tarvittaessa välittää, kiteyttää ja luoda kompromisseja.


Valvovan silmän allaKonfliktien ratkaisemisen ja ehkäisemisen sijaan Kalasataman hankkeessa on korostunut erilaisten ajatusten innovatiivisuu-den saaminen mukaan prosessiin. Mitä laajemmin helsinkiläiset tuntevat pääsevänsä osallistumaan, sitä paremmin he myös hankkeeseen sitoutuvat ja ottavat alueen myöhemmin omak-seen. Koko prosessi puolestaan parantaa Helsingin imagoa avoi-mena kaupunkina.

Projektin laatua parantaa myös kaupunkilaisten valvovan silmän alla toimiminen. On tärkeää, että hankkeen osapuolet joutuvat kertomaan tekemisistään ja tulevasta asukkaille ja hei-dän sparrattavakseen. Näin hankkeita ja koko rakentamista, itse asiassa koko Helsinkiä kehitetään eteenpäin.

Avoimuudesta ja vuorovaikutussuunnittelusta on Helsingille selvästi myös numeroin mitattavaa hyötyä. – Vuosittaisista 50–80 kaavasta ehkä 5–7:stä valitetaan. Naapurikaupungeilla on paljon huonommat tilastot tässä suhteessa, Turunen kehaisee.

Silti vuorovaikutussuunnittelu ei tule koskaan valmiiksi. Turusen mukaan jopa Helsingillä on sekä opittavaa että toimin-nassaan parannettavaa. Se puolestaan pitää huolen siitä, että työ myös pysyy haastavana ja mielenkiintoisena.

Jos Turunen olisi muuttamassa nykyisestä Munkan kodis-taan tulevaisuudessa johonkin uuteen kaupunginosaan, hän suuntaisi Kruunuvuorenrantaan. – Meri ja merellisyys ovat minulle tärkeitä asioita. Kyllä siellä kelpaisi istua merta ihaile-massa parvekkeella piippua poltellen.

Sanoo mies, joka tosin ei polta piippua. K

Sito kehittää vuorovaikutusta

Sitossa on panostettu vuorovaikutus- ja viestintäosaamiseen. Olemme kehittäneet vuorovaikutusmenetelmiä ja laatineet niistä

menetelmäpankin kaikkien sitolaisten käyttöön. Kehitystyötä on tehty mm. karttapalautejärjestel-mässä ja asiantuntijoiden kanssa käytettävissä menetelmissä. Siton eri yksiköissä on vahvaa vuo-rovaikutusosaamista ja olemme perustaneet talon sisäisen vuorovaikutustiimin. Uusia vuorovaiku-tusmenetelmiä testaamme sisäisissä kehitystilai-suuksissa.

Asiakkaidemme vuorovaikutusta olemme kehittäneet mm. laatimalla Radanpidon vuorovai-kutusohjeen (2010) sekä kouluttaneet sen käyttöä ympäri Suomea. Olemme tehneet vuorovaikutuk-seen liittyvää kehitystyötä myös tiepuolella, katso artikkeli s. 10. Lisäksi vielä keväällä 2011 on käyn-nistynyt Liikennevirastolle ohjetyön Vuorovaiku-tus väylähankkeissa laatiminen, joka kattaa tie- ja ratapuolen lisäksi vesiväylien suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvän vuorovaikutuksen.

Olemme mukana käyttäjälähtöisten suunnittelu-menetelmien ja palvelumuotoilun kehittämisessä mm. Aalto-yliopiston Spice-hankkeen kautta. Meille on keskeistä vuorovaikutuksen hyödyntämi-nen suunnittelun konkreettisena apuvälineenä. Teemme myös alue- ja kaupunkibrändeihin liitty-vää vuorovaikutustyötä, mm. Sipoon Sibbesborgin ja Jyväskylän Kankaan alueilla.

Olemme kehittäneet myös asiantuntijoiden osallistamista. Parhaillaan on käynnissä mm. hanke LCIFIN1 Työntekijöiden osallistaminen. LCIFIN1 on konsortiohanke, jossa sovelletaan Lean-ajattelua rakennusalan tarpeisiin. Hankkeessamme selvite-tään infra-alan toiminnan heikkouksia ja kipukohtia Liikenneviraston henkilökunnalle ja muille alan toimi-joille suunnatulla kyselyllä ja työpajatyöskentelyllä.

Olemme lisänneet viestintäosaamistamme sopimalla yhteistyöstä viestintäkonsultti Riikka Rantakarin kanssa (www.fitcomm.fi). Hän on eri-koistunut yritysvastuuseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja sidosryhmäviestintään.

Lisätietoa: Mirka Härkönen, Ympäristökonsultointi Ilona Mansikka, Kaupunkisuunnittelu

Vuorovaikutus suunnittelussa

Vuorovaikutus on kahden osapuolen välistä infor-maation siirtoa eli viestintää siten, että kumpikin osa-puoli toimii viestin lähettäjänä ja vastaanottajana ja

reagoi toiselta saamaansa viestiin. Vuorovaikutteisessa suunnittelussa osapuolilla on

oltava mahdollisuus antaa ja saada palautetta toistensa viesteistä. Vasta palaute tekee viestinnästä keskustelun. Keskustelua voidaan käydä kasvokkain, mutta myös virtuaa-lisesti. Keskustelua varten tarvitaan kaikki olennainen tieto suunnittelukohteesta ja päätöksentekijöiden tulee olla tie-toisia myös eriävistä näkemyksistä.

Vuorovaikutteisen suunnittelun avulla pyritään kerää-mään tavanomaista paremmin tietoa sekä selvittämään näkemyksiä, tavoitteita, rajoituksia ja mahdollisuuksia. Sen avulla vähennetään konflikteja ja tehdään hanketta hyväk-syttävämmäksi. Yhteistyön avulla saadaan aikaan parempia ja hyväksyttävämpiä päätöksiä, jotka vähentävät syrjäyty-mistä, sitouttavat asukkaita ja kehittävät paikallista yhtei-söllisyyttä.

INFO RUUTU


Kalasatama on hankkeena siihen osallistujille ainutlaatuisen haastava tilaisuus. Myös Helsingin keskustan ensimmäinen ”pilvenpiirtäjä” rakennetaan Kalasatamaan.

projekti

Kalasatamaan haluttiin kantakaupunkimaista umpikorttelirakentamista, luontevasti metroaseman ympärille muotoutuvan keskuksen läheisyyteen.

teksti: Dakota Lavento kuvat: Helin & Co Arkkitehdit

Kalasatamassa luodaan uutta kaupunkikuvaa


K alasataman hanke on päässyt toden teolla käyntiin. Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi

kokouksessaan 11. toukokuuta Kalasata-man keskuksen kilpailun voittajaksi SRV Yhtiöt Oyj ja hyväksyi Kalasataman kes-kuksen toteutussopimusehdotuksen.

Kalasatama on Helsingin keskeisin kaupunkikeskusrakentamisen kohde lähivuosina. Se on yli 170 000 kerrosne-liömetrillään kaksi kertaa Kampin kes-kuksen kokoinen. Varsinaisen kaupalli-sen keskuksen Kalasataman keskukseen kuuluvat hotelli-, toimisto- ja kuusi asuin-tornia. Torneissa on 20–33 kerrosta ja korkein niistä nousee 126 metriin.

– Kalasataman teema voisikin olla korkea rakentaminen, ehdottaa SRV Yhtiöt Oyj:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen.

Ensimmäisiä keskustan korkeita rakennuksia on odoteltu vasta Keski-Pasilaan; Kalasatama saakin ylpeillä ensimmäisellä ”pilvenpiirtäjällään”. – Korkea rakentaminen sopii hyvin met-ron ympärille, Kalasataman alueraken-tamisprojektin johtaja Hannu Asikainen sanoo.

Hieno ja haastavaNiin Asikainen kuin Nieminenkin ovat ymmärrettävästi täpinöissään Kalasata-masta. – Tällaisen mittaluokan hankkeessa ei varmaan toiste elämässään pääse ole-maan mukana, Asikainen arvelee.

Kampin keskus on ollut tähän men-nessä varmasti SRV:n vaativin hanke, mutta Nieminen odottaa Kalasataman ohittavan jopa sen mennen tullen.

Kampissa oli omat haasteensa, sillä kantakaupungissa rakentamisen reuna-ehdot ovat ymmärrettävästi tiukemmat. Mm. mittakaava on sovitettava ympäris-töön. Kalasatamalla ei ole Kampin tapai-sia historiallisia lähtökohtia.

Kalasataman alueen liikennejärjestelyt ovat omaa luokkaansa. Talonrakentaminen ja infrastruktuurin luominen on hoidettava samaan aikaan. Kampin keskuksen saattoi rakennustöiden ajaksi rauhoittaa, mutta Kalasatamaa halkovalle metroradalle ja Itäväylälle niin ei voi tehdä. Itäväylän tai metron liikennettä ei katkaista pitkäaikai-sesti rakennustöiden takia, vaan ne hoide-taan työmaajärjestelyin.

Lisäksi rakennetaan kokonaan uusi katuyhteys, Kalasatamankatu.

Osa keskuksesta rakennetaan itse asiassa Itäväylän ja metroradan päälle. Viherkannen päällä sijaitsevat myös asuinrakennusten piha-alueet.

Kilpailutuksella uusia ideoita– Suunnitteluratkaisuna Itäväylän katta-minen oli loistava ratkaisu. Se ei kaupun-gille alun perin olisi tullut mieleenkään,

Asikainen huomauttaa. Kannen ansiosta alueelle saadaan huomattavasti alkupe-räistä enemmän asuntoja.

Idea oli SRV:n ja hyvä esimerkki var-sin vapaan kilpailutuksen mukanaan tuo-mista hyödyistä. – Vastaavaa ratkaisua olisi ilman kilpailutusta vaikea kuvitella syntyneen. Juuri uusien ajatuksien esille saamisessa kilpailu on korvaamaton, Asi-kainen vahvistaa.

Niemisen ja Asikaisen mukaan täysin vapaa kilpailu ei silti ole paras vaihto-ehto. Kilpailuehdotusten vertailu voi osoittautua liian vaikeaksi tehtäväksi. – Alkuvaiheessa on hyvä, että kaava on suhteellisen tiukka. Myönnytyksiä on mahdollista tehdä myöhemmin tarpeen vaatiessa. Kalasataman keskuksen koh-dalla oli sidottu Kalasatamankatu ja tonttien myyntihinnat, Asikainen kertoo.

Keskuksen toteutus kilpailutettiin jul-kisena hankintana kilpailullisella neuvot-telumenettelyllä. Nieminen sanoo, että menettelytavasta oli erityisesti etua juuri SRV:lle. Perinteisessä kilpailussa tilaajalta saadaan jonkinlaiset lähtökohdat ja ehdo-tus perustuu arvaukseen, mitä todella halutaan ja mikä on mahdollista. On hyvin suuri mahdollisuus, että tarjous menee täysin metsään.

– Tällaisessa kilpailussakin arvataan, mutta sen ensimmäisen vaiheen jälkeen keskustelu pääsee vauhtiin eikä suunnit-

Moderni Kalasatama muuttaa Helsingin tuttua silhuettia mereltä katsottaessa.

Hannu Asikainen ja Timo Nieminen – Skål!


Kalasataman keskus

• Laajuus: yli 170 000 kerrosneliömetriä, kaupallinen keskus, hotelli- ja toimistotorni, asuntoja yli 2 000 ihmiselle.

• Torneissa on 20–33 kerrosta ja korkein niistä nousee 126 metriin.

• Toteuttaja: SRV Yhtiöt Oyj, kumppaneinaan mm. Pekka Helin & Co Arkki-tehdit, infrasuunnittelussa Sito ja -rakentamisessa Destia.

• Aikataulu: ensimmäiset osat valmistuvat vuonna 2015 ja loput vaiheit-tain vuoteen 2021 mennessä.

• Hankkeeseen kuuluu paljon kunnallistekniikkaan kuuluvia raken-teita, kuten siltoja, katuja, metrolaiturin jatke ja 300 liityntäpysä-köintipaikkaa.

• Kaupat, ravintolat, elokuvateatteri ja muut vapaa-ajan palvelut sijoit-tuvat katutasolle ja kolmeen alimpaan kerrokseen. Ylempiin kerroksiin tulee liikkeitä ja palveluita sisustamiseen, kotiin, muotiin ja vapaa-aikaan.

• Terveysasema palvelee myös ympäröivien asuinalueiden asukkaita.

Varsinaisen kaupallisen keskuksen Kalasataman keskukseen kuuluvat hotelli-, toimisto- ja kuusi

asuintornia, joihin tulee asunnot noin 2 000 ihmiselle.

projekti

telua tarvitse jatkaa pimeässä, hän huo-mauttaa.

Nieminen näkee, että tilaajalla on sen sijaan on melkoinen tehtävä tasapainoilla avoimuuden ja kilpailulainsäädännön asettamien rajoitusten välillä. – Voin kysyä, kannattaisiko tähän rakentaa kävelysilta, mutta Hannu ei voi vastata että joo, se on hyvä idea, muutkin ovat sitä esittäneet, Nieminen selventää.

Vuorovaikutus jatkuuRajoituksia tai ei, vuorovaikutus lienee onnistunut SRV:n ja kaupungin välillä varsin hyvin, ainakin Niemisen ja Asikai-sen mielestä: – Se on ollut hankeen onnistumiselle aivan ratkaisevaa jo tar-jousvaiheessa.

Nyt, kilpailun ratkettua vuorovaiku-tus pääsee täyteen vauhtiinsa. Tästä eteenpäin on kysymys yhteisestä hank-keesta, jota viedään eteenpäin vaivoja säästämättä. Mallina käytetään Kam-pissa kehitettyjä toimivia käytäntöjä niitä edelleen kehittäen yleisen hyväk-synnän saavuttamisessa ja rakentami-sen tekemisessä tutuksi. Opastetut kiertoajelut ja raksabileet ovat ohjel-massa varmasti Kalasatamassakin.

Kaupungin ei asian suhteen tarvinne kantaa huolta. – SRV:ssä on hyvin ymmärretty rakennusvaiheessa luodun imagon merkitys, Asikainen kehuu.

Kalasataman tulevaan keskukseen voi käydä tutustumassa kaupungin info- ja näyttelytila Laiturilla 26.5.–18.6. K

Sitossa Kalasataman keskuksen infrasuunnittelusta vastaavat:• Projektipäällikkö sekä katuja kunnal-

listekniikka Paavo Åvist• Liikennesuunnittelu Seppo Karppinen• Geotekniikka Olli Niemi• Silta- ja rakennesuunnittelu Jussi

Luokkakallio• Kalliosuunnittelu Jannis Mikkola• Lisäksi hankkeeseen osallistuu laaja

joukko erityisasiantuntijoita

kuvat: Helin & Co Arkkitehdit



– Hyvin suuri, haastava ja myös innostava suunnittelutyö Kalasataman keskus on ollut myös meille sitolaisille, huomauttaa johtava konsultti, DI Seppo Karppinen Siton Kaupunkisuunnittelusta. Kilpailu-vaihe alkoi lokakuussa 2009 ja päättyi kuluvan vuoden vaihteessa.

Kalasataman keskuksen toteutuskil-pailussa arkkitehtisuunnittelusta vastasi Helin & Co Arkkitehdit. Sito vastasi hank-keen liikennesuunnittelusta, katuja kun-nallistekniikan suunnittelusta, siltasuun-nittelusta, geo- ja kallioteknisestä suunnittelusta sekä meluselvityksistä. Sitosta projektiin osallistui yli 30 henkilöä.

Suunnitteluryhmään kuuluivat myös Aaro Kohonen, Projectus Team, Destia, Nortecon ja L2 Paloturvallisuus.

SRV:n ohjaaman suunnitteluryhmän vuoropuhelu synnytti Karppisen mukaan muutamia merkittäviä oivalluksia, jotka auttoivat ratkaisua menestymään kilpai-

Kalasatamankadusta tulee kävelykatu, jonka keskellä liikkuvat raitiovaunut.

lussa. – Itäväylän kattaminen viherkan-nella poisti liikennemelun ja päästöjen aiheuttamat ongelmat ja mahdollisti laa-jamittaisen asuntorakentamisen, mikä ei voimassa olevan asemakaavan mukaan ollut mahdollista, Karppinen kertoo.

Metroradan alla olevan kalliopaaden poistaminen ja korvaaminen sillalla met-roliikennettä suuremmin häiritsemättä on teknisesti haastava tehtävä, mutta sen ansiosta liikekerroksista muodostui toiminnallisesti merkittävästi parempia.

Kilpailun aikana selvisi, että Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien yhdistä-vää tunnelia ei rakenneta Kalasataman metroaseman vieritse vaan Tukkutorin alitse. – Aiemmin suunnitellun Sörnäisten tunnelin suuaukkojen käyttäminen Kalasa-taman keskuksen pysäköintilaitoksen ajo-yhteyksinä on hyvä ratkaisu, sillä näin kes-kus on myös autolla huomattavasti paremmin saavutettavissa.

Keskustan läpi johtava Kalasataman-katu puolestaan muutettiin kävelykaduksi, jolla raitiotieliikenne on mahdollista. – Se paransi merkittävästi keskuksen jalankul-kuyhteyksien ja oleskeluympäristön viih-tyisyyttä, Karppinen päättää.

Hyvässä porukassa suunnittelua on mukava jatkaa. Toteutussuunnittelu on jo täydessä vauhdissa ja jatkuu ainakin vuo-teen 2015 asti. K

Seppo KarppinenJohtava konsulttiKaupunkisuunnittelu

lisätietoja:

Sito mukana luomassa Kalasataman keskusta


S ito toteutti yhden Suomen kaikkien aikojen suurim-mista tiesuunnitteluprojekteista valtatie 7 Kosken-kylä–Loviisa–Kotka yhdessä Ramboll Finland Oy:n

kanssa v. 2008–2010. Hankkeen tilaajana oli Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Hankkeessa toteutettiin laaja ja monipuolinen vuo-rovaikutusprosessi ja lopuksi vuorovaikutuksen onnistumista selvitettiin tutkimuksella. Tässä artikkelissa käsitellään asuk-kaiden ja maanomistajien kanssa käytävää vuorovaikutusta, jota tutkimuskin koski. Ulkopuolelle jätetään viranomais- ja sidosryhmäyhteistyö, joka on vuorovaikutuksessa oma laaja osa-alueensa.

Hanke sisälsi 56 km uutta moottoritietä, tunnelin, uusia erita-soliittymiä, laajoja alemman tieverkon ja rinnakkaistieverkon jär-jestelyjä sekä ympäristön suojelun toimenpiteitä. Lisäksi hank-keeseen kuului nykyisen moottoritien meluntorjunnan tehostaminen Kotkassa sekä muuttuva liikenteenohjausjärjes-telmä Porvoon ja Kotkan välille. Valtatie 7 on osa E18-tietä ja tien parantaminen on EU:n priorisoima TEN-verkon kehittämiskohde.

artikkeli

Vuorovaikutustutkimus suuresta tiesuunnitteluhankkeesta Koskenkylä–Loviisa–Kotka


Hankkeen vuorovaikutus koostui yleisötilaisuuksista, työ-pajoista, maastokävelyistä, monipuolisista internet-sivuista, karttapalautejärjestelmästä sekä yksittäisistä tapaamisista ja yhteydenpidosta kansalaisten kanssa. Vuoropuhelussa käsitel-tiin mm. yksityistiejärjestelyjä, meluntorjuntaa ja kevyen liiken-teen järjestelyjä. Lisäksi käytiin tiivistä vuoropuhelua kiinteis-tönomistajien kanssa kiinteistöjärjestelyistä sekä tien alle jäävien asuin- ja lomakiinteistöjen hankinnasta. Asukkaat osal-listuivat hankkeeseen erittäin aktiivisesti.

Vuorovaikutustutkimus sisälsi asukaskyselyn, maanomista-jien haastattelun, konsultin vastuuhenkilöiden haastattelun sekä ELY-keskuksen projektipäällikön haastattelun. Tutkimuk-sen tarkoituksena oli hankkeen vuoropuhelun onnistumisen arvioiminen ja vuorovaikutusprosessin kehittäminen. Tutkimuk-sen tuloksena hankkeen vuorovaikutuksen todettiin onnistu-neen hyvin sekä asukkaiden, suunnittelijoiden että tilaajan näkökulmasta. Tutkimuksessa nousi kuitenkin esiin monia asi-oita, joissa on vielä parantamisen varaa.


Vuorovaikutustutkimus suuresta tiesuunnitteluhankkeesta Koskenkylä–Loviisa–Kotka


Mahdollisuudet ja haasteetVuorovaikutus tarjoaa monia mahdollisuuksia. Asukkaiden ja alu-een toimijoiden näkökulmasta vuorovaikutus lisää tietämystä hankkeesta, tekee suunnitelmasta paremman ja heidän tarpei-siinsa sopivamman sekä perustelee niitä toiveita, joita ei pystytä toteuttamaan. Suunnittelijoiden ja tilaajan näkökulmasta vuoro-vaikutus tuo suunnitelmaan tärkeää paikallistietoa ja sitä myötä parantaa suunnitelman laatua ja vähentää muutostarpeita seu-raavissa vaiheissa. Vuorovaikutus parantaa hankkeen hyväksyt-tävyyttä ja vähentää muistutuksia. Se myös lisää osapuolten ymmärrystä toisiaan kohtaan ja kasvattaa luottamusta.

Vuorovaikutuksessa on myös haasteita ja kehitettävää. Vuorovaikutustutkimuksen tuloksena esitettiin useita kehitys-ehdotuksia, joista on esitetty poimintoja seuraavassa.

Osalliset• ”Hiljaiset” ja eniten haittoja kokevat tulee tavoittaa. On selvi-

tettävä, keihin suunnitelmalla on merkittäviä vaikutuksia ja oltava heihin henkilökohtaisesti yhteydessä.

• Voidaan järjestää ”avointen ovien päivä”, johon suunnitteli-joille voi varata henkilökohtaisen tapaamisajan.

• Nuoria ja naisia tulisi saada enemmän mukaan. Yksi keino on internetin kautta tapahtuvan vuorovaikutuksen lisääminen (nettisivut, karttapalaute, keskustelupalstat). Sosiaalisen median hyödyntämistä kannattaa kokeilla (esim. hankkeen facebook-sivut). Katso infolaatikko sivu 12.

Tiedottaminen• Nykyisenkaltainen tiedottaminen ei tavoita kaikkia osallisia.• Yksi keino parantaa tiedottamista on toimittaa hankkeen

käynnistyessä asukastiedote kaikille, joita hanke välittömästi koskee.

• Hankkeen postituslistalla olevien tiedottaminen säännöllisesti. • Tiedottamisen selkeyttäminen ja kansantajuistaminen. Ei

insinöörikieltä! • Mahdollisimman varhainen tiedottaminen, esim. lunastuk-

sista ja hankkeen aikataulusta.

Menetelmät• Internet-sivut ovat keskeinen tiedotuskanava, johon tulee

panostaa jatkossa enemmän. Sivuja tulee päivittää säännölli-sesti ja tarjota niillä ajantasaista ja kiinnostavaa tietoa.

• Myös nettipohjainen karttapalautejärjestelmä koetaan asuk-kaiden keskuudessa hyväksi keinoksi tutustua suunnitelmiin ja antaa palautetta. Sitä tulee kehittää eteenpäin helppokäyt-töisemmäksi.

Prosessi• Suunnittelu ja vuorovaikutus tulee sovittaa paremmin yhteen.

Esimerkiksi samaan aikaan ei ole hyvä olla asukastilaisuuksia ja projektin muita aikaa vieviä vaiheita. Lisäksi vuorovaikutus-tilaisuuksien välissä on oltava tarpeeksi aikaa suunnittelulle.

• Vuorovaikutusta ei kannata toteuttaa ”samalla sabluunalla” koko suunnittelualueella. Eri kohteissa voidaan käyttää erilai-sia menetelmiä. On tunnistettava ristiriitapaikat ja kohden-nettava tiiviimpi vuorovaikutus niihin.

Pyhtään asukastilaisuuksissa oli runsas osanotto.

Tien paikkaa tarkastellaan maastokävelyllä.

Juha Laamanen ProjektipäällikköKaakkois-Suomen ELY-keskus

– Hankkeen vuorovaikutus oli onnistunutta. Se oli moni-puolista ja dokumentoitiin hyvin. Positiivista oli, että kansalaiset saatiin osallistumaan aktiivisesti koko pro-sessin ajan.

On erittäin tärkeää, että viestintä tehdään kansanta-juisesti ja selkeästi. Tämä koskee esimerkiksi hanke-esit-teitä, mediatiedotteita ja palautteisiin vastaamista. On nostettava esiin keskeisimmät asiat. Insinöörikielestä on päästävä eroon.

– Erityisesti vähän kantaa ottavat, ”kaikkein hiljai-simmat” asukkaat, jotka kuitenkin kokevat suuria hait-toja, pitäisi huomioida paremmin. Usein ei ole syynä välinpitämättömyys, vaan enemmänkin tietämättö-myys hankkeesta tai ongelmat suunnitelmien ymmärtä-misessä. Pitäisi tarkistaa, keitä suunnitelma erityisesti koskettaa ja olla heihin henkilökohtaisesti yhteydessä.


Sosiaalinen media

S osiaalista mediaa käytetään suunnitteluhankkeissa vielä kohtalaisen vähän. Sosiaalisen median hyödyn-täminen viestintä- ja vuorovaikutuskanavana on kui-

tenkin lisääntymässä. Kysyimme sosiaalisen median hyödyn-tämisen mahdollisuuksia Liikennevirastolta, jossa joidenkin palveluiden suunnittelussa yhteisöllistä työskentelyä on har-joiteltu hyvällä menestyksellä.

Liikenneviraston viestinnän mielestä sosiaalinen media tarjoaa paljon mahdollisuuksia vuorovaikutukseen asiakkai-den kanssa: monelle asiakasryhmälle asioiden seuraaminen sosiaalisessa mediassa on arkipäivää ja ihmiset valikoivat uutisvirrasta juuri ne itseään kiinnostavat asiat.

– Sosiaalisen median on kuitenkin tuotava jotakin lisäar-voa asiakkaalle. Emme halua toistaa samoja asioita useilla eri tavoilla, verkkoviestintäpäällikkö Hanna Ackley sanoo.

– Kun päätämme käyttää sosiaalista mediaa, halu-amme sitoutua siihen pitkäksi aikaa ja olla aktiivisia. Jos huomataan, että vuorovaikutus jonkin asiakasryhmän kanssa toimii parhaiten juuri sosiaalisessa mediassa, on tietenkin luontevaa olla heidän kanssaan yhteydessä siellä, Ackely pohtii.

Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, milloin sosiaalisen median rynnistys alkaa näkyä myös suunnitteluhankkeiden vuorovaikutusprosesseissa. Millainen on sosiaalisen median rooli vuonna 2020? K

kirjoittaja: Lotta Junnilainen

Jatkumo vaiheesta toiseen• On huolehdittava, että asukkaiden kanssa sovitut asiat siirty-

vät seuraavaan suunnitteluvaiheeseen.• Vuorovaikutuksen tulee jatkua saumattomasti hankkeen vai-

heesta toiseen.

Muuta• Asukkaille tulee antaa vastaukset selkeästi ja perustellen.

Asukkaat ymmärtävät, että kaikkia toiveita ei voida huomi-oida, jos he saavat perustelut asialle. On kuitenkin tärkeää, että asukkaat näkevät, että heidän palautteensa on käsitelty.

Vuorovaikutustutkimus: www.tiehallinto.fi/vt7koskenkyla-kotka > LISÄTIETOA JA LINKKEJÄ > Tutkimus hankkeen vuoro-vaikutuksesta K

artikkeli


Toivotamme oikein hyvää ja rentouttavaa kesää asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme!Käykää katsastamassa palvelumme: www.sito.fi

Vi vill önska en riktigt trevlig och avslappnande sommar till våra kunder och samarbetspartner!Kolla in våra svenskspråkiga tjänster på vår hemsida: www.sito.fi/sv

Mirka HärkönenVuorovaikutusasiantuntijaApulaisosastopäällikköYmpäristökonsultointi

lisätietoja:


O ulun kävelykatujen 4D-simuloin-timallin tekeminen on suunnitte-lun jatkotehtävä, jolla pyritään

havainnollistamaan rakennushankeen etenemistä ja näin tehostamaan hankeen tiedottamista. Hankkeen rakennussuun-nitelmien tekijänä on toiminut Sito . Ensimmäisen vaiheen työt käsittävät välin Pakkahuoneenkatu–Kauppurien-katu, toisen vaiheen välin Kauppurien-katu–Saaristonkatu. Simulointimalli on toteutettu hankkeen suunnittelun aikana tehdyn 3D-mallin ja rakennuttajan toimit-tamien aikataulujen pohjalta. Hankkeen vuorovaikutuksen ja tiedottamisen tueksi tehdyssä simuloinnissa panostettiin visu-aaliseen ulkoasuun ja työvaiheistuksen luettavuuteen, jotta sen tekninen sisältö olisi helpommin ymmärrettävissä.

Pääsääntöisesti palaute animaatiosta on ollut myönteistä ja nyt odotamme mie-lenkiinnolla kansalaisten kommentteja ja palautetta siitä, millaiset hyödyt tästä on viestinnän näkökulmasta. Oulun yliopis-tolla on viestinnän tutkimusprojekti , jossa tämäkin asia on mukana.

Virtuaalinen kaupunkiympäristö viestii tulevaisuuden TapiolastaTapiolan keskustan kehittäminen ja sen aikana tapahtuva rakentaminen muutta-vat keskusta-alueen toimintoja monella tapaa, mm. julkiset liikenneyhteydet muuttuvat tilapäisesti ja pysäköintialu-eet siirtyvät maan alle. Suunnittelun, vuorovaikutuksen ja viestinnän tueksi

Sito on toteuttanut kaksi erityyppistä 3D- ja virtuaalimallia. Laaja, noin 1 200 hehtaaria kattava aluemalli kokoaa suun-nitelmien mallinnukset suuremman mit-takaavan tarkasteluita varten ja tarkka keskusta-alueen malli mahdollistaa tar-kemman detaljitason tarkastelun sekä liikkumisen niin katutasossa kuin maan-alaisissa tiloissa.

Tarkka keskusta-alueen 3D-malli on lähtökohta myös Oulun kävelykatujen kal-taiselle 4D-simuloinnille paljon laajem-massa mittakaavassa. Sen avulla aute-taan ihmisiä ymmärtämään rakentamisen eri työvaiheiden aiheuttamat muutokset paremmin. Valmiin mallin pohjalta tuote-tut animaatiot toimivat viitoituksen tapai-sesti niin rakentamisen aikana kuin niiden päätyttyä. Niiden avulla voidaan opastaa, miten esim. maanalaisista pysäköintiti-loista navigoidaan kaupan palveluille. K

Sito osaa myös rakentavan viestinnän

Oulussa 4D-simulointimalli viestii työmaan aikaiset kulkuyhteydet

Tommi EskelinenOsastopäällikköEsisuunnittelu

lisätietoja:

Simulointimallissa kadun rakenteisiin liitettiin rakentajan aikataulu.

Valmiista simuloinnista tehtiin animaatio, jota voi tarkastella mm. Oulun www-sivuilta www.ouka.fi/kaupunkikeskusta/rotuaari/

Laserkeila-aineiston pohjalta toteutettu nykytilanteen kaupunkimalli kokoaa hankkeen mallinnukset yhteen.

Tapiolan kiertoliittymän mallinnus kytkettynä nykytilanteen kaupunkimalliin.

palvelu

Sami LuomaProjektipäällikkö Esisuunnittelu

kirjoittaja:

SIBBESBORG

Sibbesborgin kestävän yhdyskunnan kilpailuAsukastyöpaja ma 22.12.2010, klo 17.30–20.00

Yhteenvetomuistio


Sibbesborgia suunnitellaan onnellisille ihmisille

artikkeli

J o tähän mennessä projekti on ollut myös verkostoitumisen tai-donnäyte, aluekehitysarkkitehti

Sirkku Huisko kertoo tyytyväisenä. Sibberborgin suunnittelussa vuoro-

vaikutus ei ole todellakaan mitään päälle liimattua. Se on olennainen osa koko pro-sessia alusta loppuun. Jo kilpailun valmis-telussa vuorovaikutus on näytellyt tär-keää osaa antamalla kilpailuohjelmalle loistavat eväät.

On selvä, että Sibbesborgin suhteen niin Sipoolla kuin muillakin hankkeeseen osallistuvilla on hyvin kunnianhimoiset suunnitelmat. Sibberborgista tulee jota-kin ainutlaatuista. – Mutta ei mitään wow-arkkitehtuuria. Sibbesborgista tulee asuntoalue, jossa on hyvä elää ja jossa asuu tulevaisuudessa onnellisia ihmisiä, Huisko painottaa.

Mukana myös maailmalta– Uutta asuinaluetta ei voi suunnitella toisaalla valmiiksi ja pudottaa paikalleen kuin avaruudesta, Sirkku Huisko sanoo. – Suunnittelun on toimittava ympäris-tönsä ja asukkaiden ehdoilla. Asukkaiden on voitava tuntea paikka omakseen ja haluttava sitoutua siihen. Suunnittelun tulee lähteä paikallisesta kulttuurista, hän jatkaa.

Tarvitaan vuorovaikutusta sekä jo olemassa olevien että tulevien asukkai-den kanssa.

Jotta suunnitteluun saataisiin mukaan parhaat voimat ympäri maail-maa, tarvitaan toimivaa, mahdollisimman laajaa vuorovaikutusverkostoa eri alojen asiantuntijoiden kanssa. – Vuorovaikutus on hedelmällisintä var-sinkin alkuvaiheessa, kun suunnitelman peruspilareita ei ole vielä ehditty lyödä lukkoon, Sirkku Huisko huomauttaa.

Hän on jo projektin alkuvaiheessa saanut tehdä työtä monen alan ammat-tilaisen kanssa: – Mukana työpajoissa on ollut esimerkiksi arkkitehteja, liiken-nesuunnittelijoita, elinkeinoelämän ja aluekehityksen asiantuntijoita, suunnit-telumaantieteilijä ja ekologi, ympäristö -psykologi ja kansalaisjärjestöjen edus-tajia.

Mukaan on saatu myös ulkomaisia asiantuntijoita ja verkostot kattavat yhteistyökumppaneita ympäri maailmaa. Työpajoihin oli mahdollista osallistua myös verkon välityksellä. Myös tuoma-ristossa on korkeatasoinen kansainväli-nen edustus. – Vuorovaikutusprosessina tämä on todella aivan ainutlaatuinen!

– Kestävää yhdyskuntaa rakennetaan kunnioittamalla paikkaa, kulttuuria ja ihmistä sekä ymmärtämällä näiden välisiä suhteita, aluekehitysarkkitehti Sirkku Huisko kiteyttää.

teksti: Dakota Lavento

Sipoon uuden asuinalueen suunnittelu on osallistujille oikea verkostoitumisen oppikoulu.


Kilpailu käynnissäSibbesborgin käynnissä olevassa kestä-vän yhdyskunnan suunnittelukilpailussa testataan uudenlaista, entistä vuorovai-kutteisempaa ja avoimempaa kilpailufor-maattia. Siksi asukkaat, kilpailijat, asian-tuntijat ja muut toimijat ovat alusta asti päässeet vaikuttamaan kilpailun tavoit-teisiin, ohjelmaan ja arvosteluperiaattei-siin.

Ideoita ja ajatuksia kerättiin aktiivi-sesti jo ennen kilpailun käynnistymistä. – Kilpailuohjelmaa pohdittiin avoimesti viimeiseen kommentointipäivään saakka. Kilpailun www-sivujen kautta saimme todella kommentteja ja kysymyksiä eri puolilta maailmaa. Otimme mielipiteet, kokemukset ja näkökulmat huomioon kil-pailuohjelman suunnittelussa, kilpailun sihteeri, Siton kaupunkisuunnittelun osastopäällikkö Ilona Mansikka kertoo.

Valmisteleviin asiantuntijatyöpajoi-hin oli mahdollista osallistua joko perin-teisesti paikan päällä tai verkossa. Asian tuntijatyöpajat järjestettiin Aalto-yliopiston johdolla Design Factoryn tiloissa ja niitä veti arkkitehti Tkt Aija Staffans tutkijaryhmineen.

Kilpailuohjelman laatimisen tueksi järjestettiin vielä neljäs työpaja Sipoon-

lahden koululla viime vuoden marras-kuussa. Työpajaan kutsuttiin mukaan kaikki alueen asukkaat, toimijat ja muut asiasta kiinnostuneet.

Lisäksi järjestettiin varsin perinpohjainen asukaskyselyIlona Mansikka on tyytyväinen työpajo-jen tuloksiin, saatuihin kommentteihin ja ideoihin: – Saimme hyvää palautetta niin kilpailuohjelmasta kokonaisuutena kuin sen osistakin. Niiden pohjalta kehitimme mm. kilpailun vaiheittaisuutta sekä monialaisuuden vaatimusta pidemmälle.

Kilpailusta konkretiaanSibbesborgin kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailun tavoitteena on paitsi luoda uusi konsepti vuorovaikutteiselle ja avoimelle, kestävyyttä eri tavoin pai-nottavalle suunnittelukilpailulle, myös saada aikaan jotakin paljon konkreetti-sempaa. Aikanaan syntyy uusi 70 000–100 000 asukkaan pikkukaupunki.

– Haluamme saada kilpailun avulla sel-ville, kuinka Söderkullaa ja Sipoonlahden ympäristöä tulisi kehittää, jotta alue vas-taisi niin paikallisiin kuin kansainvälisiinkin kestävyyden tavoitteisiin myös tulevai-suudessa, Sirkku Huisko selventää.

lisätietoja:

Asiantuntijakeskustelujen värikäs yhteenveto, Työpaja 1 , Annika Varjonen ja Sirkku Huisko.

Ilona Mansikka (Sito Oy)Osastopäällikkö , KaupunkisuunnitteluArkkitehti, yhdyskuntasuunnittelija, taiteen maisteri. Toiminut erilaisissa kaupunki-suunnitteluun liittyvissä tehtävissä kunnilla sekä yksityisissä arkkitehti- ja konsultti toimistoissa.

– Sibbesborgin uusi kaupunki tulee toimimaan eräänlaisena elävänä kaupun-kilaboratoriona. Kun tutkitaan uuden-laista tapaa ohjata yhdyskuntarakenteen kehittymistä erilaisten poliittisten ohjel-mien ja kehittämissuunnitelmien avulla, saadaan vastauksia myös kuntien suun-nitteluinstrumenttien kehittämiselle entistä tuloksellisempaan ja kestäväm-pään suuntaan, Ilona Mansikka kertoo.

Kilpailuaika päättyy syyskuun lopussa tänä vuonna.

Lue lisää: www.sibbesborg.net

SibbesborgKestävän yhdyskunnan suunnittelukil-pailun kohdealue sijaitsee noin 30 kilo-metrin päässä Helsingin keskustasta. Alueen merkittävin tieyhteys on aluetta halkova Porvoonväylä.

Kilpailualueen osa-alueita ovat Söderkullan keskustan lisäksi Sipoonlah-den itäpuolella sijaitseva Eriksnäsin kar-tanon alue, jonka yleiskaavoitus on jo käynnissä, ja Sipoonlahden länsipuolella Hitån alue, jonka osayleiskaavoitus käyn-nistyy kilpailun jälkeen. Sipoon kunnan maanomistus on keskittynyt Söderkul-lan taajaman läheisyyteen ja kunta on tehnyt hankeyhteistyösopimuksia use-ampien kilpailualueen maanomistajaryh-mien kanssa. K

Sirkku Huisko (Sipoon kunta), kuva viereisellä sivullaMaisema-arkkitehti, joka toimii aluekehitysarkkitehtina strategisen maankäytönsuunnittelun parissa Sipoon kunnasssa. Toiminut aikaisemmin muun muassa tutkijana Teknillisessä korkeakoulussa ja hankkinut kokemusta erityisesti vuorovaikutteisesta suunnittelusta ja sen työkaluista.

Ortokuvakartta, Sibbesborg-alue.


Kun lapset saavat kertoa omasta elinympäristöstään, huomataan, että lasten ja aikuisten kokemus ympäristöstä saattaa olla hyvin erilainen. Tarjoamalla lapselle osallistumisen mahdollisuus, kasvatetaan myös aktiivisia kansalaisia, jotka välittävät ympäristöstään ja kokevat vaikuttamisen tärkeäksi.

L iikennesuunnittelussa lapset nähdään edelleen usein passiivi-sina kohteina, joiden ympäristö

pyritään suunnittelemaan ennen kaik-kea turvalliseksi. Pikkuhiljaa lapset on kuitenkin alettu nähdä myös aktiivisina toimijoina, joilla on oikeus ilmaista mieli-piteensä ja vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun. Lasten oikeutta osallis-tua itseään koskevien asioiden suunnit-teluun sekä mahdollisuutta tuoda oma näkemyksensä päätöksentekoon paino-tetaan muun muassa YK:n lapsen oikeuk sien sopimuksessa. Myös liiken-nesuunnittelussa lapset tulisi huomi-oida yhteiskunnan aktiivisina jäseninä – ihmisinä, joilla on omia kiinnostuksen kohteita ja näkemyksiä asioista. Miten lapset sitten saadaan osallistumaan? Millaisia vuorovaikutusmenetelmiä las-ten kanssa voidaan käyttää?

Koulumatkakävely SiilinjärvelläPohdimme lasten osallistumismahdol-lisuuksien kehittämistä työssä, jossa testattiin erilaisten menetelmien soveltuvuutta lapsivaikutusten arvi-ointiin (ks. infolaatikko). Toteutimme koulumatkakävelyn Siilinjärvellä Hamulan ala-asteella, jossa kuljimme 1.–2.-luokan oppilaiden kanssa heidän koulumatkansa. Matkan aikana juteltiin vaaranpaikoista, pysähdyttiin leikki-paikoille ja otettiin valokuvia. Tavoit-teena oli nähdä lasten koulumatka hei-dän näkökulmastaan ja kuunnella, mitä lapset kertovat ympäristöstään. Kou-lumatkakävelyn jälkeen kokoonnuttiin vielä luokkahuoneeseen, jossa katsel-

artikkeli

Lapsella on asiaa


tiin matkan aikana otettuja valokuvia ja palattiin koulumatkan tärkeimpiin koh-tiin ja tilanteisiin luokkatehtävien avulla. Millaiselta koulumatka sitten näyttää, kun siihen tutustuu lasten kanssa?

Koulumatka on seikkailuLapset eivät kulkiessaan liikkuneet mää-rätietoisesti. Liikkuessaan he kiinnittivät ympäristössään huomiota lähes kaik-keen muuhun, paitsi liikenneympäris-töön. Lapset eivät nähneet autoja, asfalt-tia eivätkä liikennemerkkejä. Lapset näkivät lumipenkkoja, marjapensaita, ojia, mäkiä, mutkia, puiden oksia ja piiloja.

Lotta JunnilainenNuorempi asiantuntija Ympäristökonsultointi

kirjoittaja:

pien huolestuneisuuteen onkin syynsä, sillä osasta koulumatkaa puuttuu kevyen liikenteen väylä ja lapset joutu-vat kulkemaan autotien viertä. Puuttu-valle kevyen liikenteen väylälle on onneksi näytetty vihreää valoa ja se näyttäisi toteutuvan lähivuosina.

Lapsen oma kokemusLasten ja aikuisten kokemus liikenneym-päristöstä saattaa olla hyvin erilainen. Siksi erityisesti silloin, jos kyseessä on sellaisen ympäristön suunnittelu, jossa lapset liikkuvat ja toimivat itsenäisesti, myös lapsen näkökulman huomioiminen on tarpeen. Koulumatkakävelyllä lapset kertoivat kokemuksistaan, liikkumises-taan ja esimerkiksi vaaranpaikoista tie-toa, jota on mahdotonta selvittää muuten kuin lapsia kuulemalla. Kävelyn aikana oli myös mahdollista kerätä yhdellä kertaa monenlaista tietoa: lasten ja opettajien kokemuksia ja näkemyksiä sekä havain-toja niin oppilaiden käyttäytymisestä kuin liikenneympäristöstäkin. Lisäksi otta-malla lapset mukaan suunnitteluun edesautetaan lasten kasvamista aktiivi-siksi osallistujiksi myös aikuisina. K

lumatka ei kuitenkaan tuntunut pelotta-valta. Osa kertoi pimeällä liikkumisen olevan hieman pelottavaa, sillä koulu-matkalla ei ole katuvaloja. Lisäksi pelot-tavaa oli, jos kävellessä tulee tunne, että joku seuraa tai alkaa kiusata. Pääasiassa koulumatka oli lasten mielestä kuitenkin seikkailu täynnä mahdollisia leikkipaik-koja. Tutkimuksissa onkin todettu, että lapset liikkuvat varomattomasti juuri turvalliselta tuntuvassa liikenneympäris-tössä. Sen sijaan ympäristössä, jonka he kokevat vaarallisena, he ovat huomatta-vasti varovaisempia ja kiinnittävät huo-mionsa liikenteeseen.

Vanhemmat kuskaavat lapsiaanAikuisia lasten itsenäinen liikkuminen pelottaa tavallisesti enemmän kuin lap-sia itseään. Valitettavan usein käy niin, että lastensa turvallisuudesta huoles-tuneet vanhemmat kuljettavat lap-sensa kotiovelta koululle. Kuljettami-nen lisää liikennemääriä koulujen ympäristössä ja rajoittaa lasten itse-näistä liikkumista. Kun lapsi ei pääse liikkumaan vapaasti ja keräämään tie-toa ympäristöstään, hän ei opi tunnis-tamaan vaaratilanteita ja liikkumaan ilman aikuista. Myös Hamulassa useat vanhemmat kuljettivat lapsensa kou-luun. Vanhemmat kertoivat, etteivät he halua lastensa kulkevan turvattomalla koulutiellä autojen seassa. Vanhem-

Lapset myös leikkivät liikkuessaan. He pysähtelivät, hyppelivät, laskivat mäkeä, kaatuilivat, ryntäilivät ojiin ja heittelivät eteensä sattuvia asioita. Lapset unohtui-vat ojanpenkkaan syömään marjoja eivätkä muistaneet, että on käveltävä tien viertä pitkin.

Koulun aloittaminen tarkoittaa lap-selle tavallisesti elinpiirin laajentumista ja itsenäisen liikkumisen huikeaa lisään-tymistä. Maailma laajenee omalta pihalta ainakin kokonaisen koulumatkan verran, joka on osattava kulkea yksin. Hamu-lassa suurimmasta osasta oppilaita kou-

Mirka HärkönenVuorovaikutusasiantuntijaApulaisosastopäällikköYmpäristökonsultointi

lisätietoja:

Selvitystyö liittyi samanaikaisesti tehtyihin Kuopion seudun kevyen liikenteen strategiaan ja Itä-Suomen kevytliikenne-selvitykseen, joiden lapsiin kohdistuvat vaikutukset arvioitiin. Sitossa toteutettiin lapsivaikutustyön toinen osa, joka sijoittui Siilinjärvelle Hamulan ala-asteelle. Hamulantieltä, jota pitkin lapset kulkevat kouluun, puuttuu kevyen liikenteen

väylä, mikä tekee matkasta turvattoman. Tutkimuksen toisen osan toteutti Ramboll Finland Oy Mikkelin Rahulassa. Liikennevi-rasto rahoitti työn T&K-teemasta Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä (EKOTULI). Lisää tutkimuksesta ja lasten kanssa käytettävistä menetelmistä on kerrottu raportissa Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvi-ointi, menetelmiä ja pohdintaa, www.tiehallinto.fi/ekotuli > Raportit > Vaikutusten arviointimenetelmien kehittäminen


N eljätoista odottavaa silmäparia kääntyy tarkastele-maan tarvikepöydän antimia. Sormet syyhyävät päästä askartelemaan. Käynnissä on Taideteollisen

Korkeakoulun Identiteetistä käytännön ratkaisuiksi -työpaja. Workshopin aiheena on Niittykummun metroasema-alue. Työ-pajan ovat suunnitelleet ja toteuttaneet muotoilijat: projekti-tutkija Sandra Viña ja projektiassistentti Johanna Nieminen. Spice - spiritualising space -projektin vastuullisena johtajana toimii vanhempi tutkija ja teollinen muotoilija Tuuli Mattel-mäki sekä projektipäällikönä Kirsikka Vaajakallio. Aalto-yli-opiston Taideteollisen korkeakoulun koordinoiman projektin tutkimusryhmä koostuu mm. teollisen muotoilun, palvelumuo-toilun, lavastuksen, elokuvakäsikirjoituksen ja sosiologian asi-antuntijoista.

Projekti toteutetaan Tekesin Tila-ohjelman rahoituksella yhdessä Helsingin Yliopiston kanssa ja yrityskumppaneita ovat Sito Oy, Cembrit Oy, Länsimetro Oy, KONE Oyj ja Etteplan Oyj.

Sitosta Niittykummun metroaseman työpajassa mukana ovat vuorovaikutussuunnittelija, sosiologi Mirka Härkönen, ark-kitehti ja kaupunkisuunnittelun osastopäällikkö Ilona Mansikka sekä Niittykummun projektin parissa työskentelevä arkkitehti Hannu Haapa. Sito on mukana Länsimetron suunnittelussa ja vastaa nimenomaan Niittykummun aseman ympäristön suun-nittelusta.

Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun tiloissa järjes-tetyn työpajan kulku poikkeaa perinteisistä workshopeista. Sen havaitsee jo erilaisista lehdestä leikatuista kuvista, askartelu-materiaaleista ja legopalikoista täyttyneestä materiaalipöy-dästä.

Tarinoista todellisuudeksiTekesin Tila-ohjelman rahoittamassa, vuonna 2009 alkaneessa kaksivuotisessa Spice-projektissa selvitetään, miten tarinalli-sia menetelmiä voidaan kehittää ja soveltaa elämyksellisten jul-kisten tilojen suunnittelussa.

Spice pyrkii löytämään tapoja luoda ja virittää henkeä ano-nyymeiksi koettuihin julkisiin tiloihin. Tutkimuskohteena ovat erityisesti Otaniemen ja Niittykummun metroasemien alueet. Olemassa olevia Helsingin metroympäristöjä pidetään harmaina

ja yksitoikkoisina, varsinkin verrattuna moniin muihin metro-alueisiin maailmalla. – Suomessa julkisten tilojen suunnittelussa on perinteisesti keskitytty virheettömyyteen, tehokkuuteen, käytettävyyteen ja taloudellisuuteen. Elämyksellisyys ei ole päässyt listalle, Tuuli Mattelmäki sanoo.

Spice-projektissa huomiota kiinnitetään nimenomaan koke-muksiin ja elämyksellisyyteen. Palvelupolkumenetelmää on käytetty metroympäristöjen havainnoinnin ja käyttäjänäkökul-man tutkimisen työkaluna. Näin palveluiden käyttökokemusta voidaan tarkastella käyttäjän näkökulmasta.

Niittykumpu haltuunTaustatutkimuksen kautta löytyneitä neljää identiteettiä käy-tettiin työpajatyöskentelyn pohjana. Neljään ryhmään jaetut osallistujat saavat työskentelynsä pohjaksi työstetyn tietopa-

Niittykumpu tarinoidentyöpaja

SPICE-projektissa ideoitiin Niittykummun metroasemaa ja sen ympäristöä tarinoiden avulla.

kuva: Johanna Nieminen


ketin kohteesta, sen historiasta, nykytilasta ja asukkaiden aja-tuksista. Niittykumpulaisilta kysyttiin esimerkiksi, mitä he turistioppaana esittelisivät kotiseudustaan.

Autoliikkeet, kaupungin paras kalastuskauppa, jänikset, kauniit pihat, luonnonläheisyys, monien palveluiden puuttumi-nen ja alueen hengaamispaikka sekä sydän Teboilin huoltari ovat olennainen osa Niittykumpua.

Tulevaisuudessa Niittykumpu tulee olemaan hyvin erilainen. Länsimetro tuo alueelle keskustamaisempaa rakentamista ja asumista, myös korkeita kerrostaloja. Asukasluku nelinkertais-tuu. Alueen luonne tulee varmuudella muuttumaan.

– Tarinan tehtävä tällaisessa muutoksessa voi olla terapeut-tinen, se tekee siitä mielekkääm-män, siedettävämmän, auttaa muu-toksen yli, Sandra Viña selittää sosiologi Pasi Mäenpään ajatuksia. Tarinoita voidaan hyödyntää kau-punkien kehittämisessä myös sijoit-tamalla muutosprosessi historialli-seen jatkumoonsa. Tarinoiden avulla pelot voidaan kanavoida innostukseksi ja unien avulla jopa psykoanalysoida paikkaa ter-veemmäksi.

Gustavin neljä vaimoaNiittykummun metroasema-alueen työpajaa varten oli tausta-tutkimuksesta nousseiden teemojen pohjalta kehitetty neljä tarinaa, neljä identiteettiä alueelle, jotka kommunikoitiin ryh-mille alueella todella asuneen Gustavin neljän kuvitteellisen vai-mon kautta.

Adriana la Super on entinen sirkustaiteilija. Hänen maail-mansa on värikäs ja surrealistinen, täynnä wow-elementtejä. Martta Dynamo on maanläheinen, perinteinen, tunteellinen, kylän kokoava voima. Janita Gräsa on urbaani uranainen, joka vaatii vapaa-ajaltaan täydellistä vastakohtaa, luonnollista ren-toutumista. Romun romantisoija Roxi Romuttamo rakastaa autokulttuuria. Näiden neljän erilaisen hahmon, neljän tarinan kautta työryhmät saavat toteuttaakseen Niittykummun metro-aseman ympäristöä.

– Miettikää, miten tarina konkretisoituu metroasemalla ja sen lähiympäristössä, alueen palveluissa ja miten eri ideat linkittyvät toisiinsa ja olemassa oleviin palveluihin, Sandra neuvoo.

Uusia ajatuksia ja tuoreita näkökulmiaRyhmätyössä hyvin erilaisetkin ja eri ammattiryhmiä edustavat ihmiset löytävät sisäisen lapsensa luovuuden. Keskustelua käy-dään innolla ja nopeasti ehdotukset alkavat muotoutua.

Lopputuloksista keskustellaan ja niitä ihaillaan. Järjestelyjä kiitellään yksimielisesti: – Hyvin etukäteen tehty valmistelu toki ohjaa työtä, mutta mahdollistaa myös nopean työskentelyn.

Tomi Hugg Etteplanista uskoo, että tällainen työpajatyös-kentely voisi antaa insinöörillekin aivan uudenlaisia näkökulmia työhön. – Suunnittelija pääsee hahmottamaan tilaa käyttäjän näkökulmasta. Se on harvinaista meille kone- ja laitesuunnitteli-joille.

Hugg uskoo, että nimenomaan monien eri ammattialojen edustajien mukanaolo tuo lisäarvoa. – Varsinkin projektin alkuvaiheessa tällaisessa työskentelyssä olisi helposti löydet-tävissä eri virastojen edustajilta yhtenäinen näkemys siitä, mihin

hankkeessa pyritään, hän sanoo.Mirka Härkösen ryhmä innostui työstä niin, että kädet syy-

hysivät: – Sain aivan uusia ajatuksia työhön. Toivon vain, että hyvät ideat saadaan myös viedyksi eteenpäin.

Hannu Haapa muistuttaa, että kiirettä pitää, sillä Niittykum-mun metroalueen suunnittelu etenee nopeasti.

Osallistujat olivat erityisen tyytyväisiä pienoismalleihin, joita he saivat konkreettisesti rakentaa. – Aivan liian usein suun-nitelmia katsellaan nykyisin vain mallinnuksina ruudulta, Ilona Mansikka huokaa. – Työskentelyä voisi ehkä kokeilla myös siten, että seuraava ryhmä jatkaisikin siitä, mihin edellinen on lopetta-nut, Hannu Haapa ehdottaa.

Neljästä osasta yhtenäiseksi ympyräksi koottu mallinnos on todella kuin arkkitehtoninen taideteos. Sen perusteella Niitty-kummun metroasemaa ei ainakaan tylsäksi ja harmaaksi voisi kutsua. Työpajassa syntyneitä ideoita kehitetään eteenpäin Spice-projektitiimin voimin. Syksyllä järjestettävässä näytte-lyssä projektin tuotokset kerätään yhteen ja esitellään projektin sidosryhmille. K

Spice pyrkii löytämään tapoja luoda ja virittää henkeä anonyymeiksi koettuihin julkisiin tiloihin.

Työssä Ilonan ryhmä Johanna ja Mirka miettivät Legot

teksti ja kuvat: Dakota Lavento


palvelu

S iton LOUHI-palvelu eli kokoava tietopalveluratkaisu tuo eri läh-teistä koottavat tiedot tehok-

kaasti kaikkien käyttäjien saataville yhteen käyttöliittymään. Ratkaisu tar-joaa kattavat välineet tietojen tehokkaa-seen jakamiseen sekä organisaatioiden sisällä että niiden välillä. Louhi-palve-luista on tällä hetkellä käytössä useita kymmeniä eri kokoisia toteutuksia kun-tien ja yritysten tarpeisiin intra-, extra-, ja internetympäristöissä.

Paikkatietojen hyödyntäminen hel-pottaa tietojen tulkintaa ja vähentää vir-hemahdollisuuksia. Louhi-palvelun avulla pystytään yhdistämään saumattomasti olemassa olevien perusjärjestelmien tie-

Juha PesonenPalvelupäällikköTietotekniikka

lisätietoja:

LOUHI-palvelut

toja. Riittää, että tiedoilla on joku linkit-tävä tekijä, jonka avulla ne voidaan sitoa toisiinsa. Linkittävänä ominaisuutena voi olla esimerkiksi kohteen tunniste tai sen sijainti. Organisaation omia tietoja voi-daan täydentää ja jalostaa organisaation ulkopuolelta hankittavilla tiedoilla, esi-merkiksi yrityksen toimipisteiden liittä-minen tilasto keskukselta hankittavaan väestöjakaumaan.

Louhi-palvelu voidaan hankkia jous-tavasti tarpeet ja käytön laajuus huomi-oiden, joko käyttöpalveluna (pilvipalvelu) tai lisenssipohjaisena ratkaisuna. Käyt-töpalvelu on asiakkaalle usein vaivatto-mampi vaihtoehto sekä järjestelmän käy-tön että ylläpidon kannalta, mutta

jossain tapauksessa oman lisenssin hankkiminen on perusteltua.

Hyvänä esimerkkinä Louhi-palvelun toteutuksesta toimii vaikkapa LOUHI-Länsimetro. Palvelu koostuu projektin sisäisestä intranet-toteutuksesta, sidos-ryhmille tarkoitetusta extranet-sivus-tosta ja julkisesta tiedotuskanavasta internetissä. Palveluun on kerätty pro-jektin kannalta oleelliset suunnitteluai-neistot, ja sen kautta seurataan hank-keen ympäristövaikutuksia ja rakentamisen etenemistä. Palvelun kautta eri käyttäjäryhmät pääsevät hel-posti ylläpitämään ja katselemaan tietoja yhden sivuston kautta. K

Louhi-palveluista on tällä hetkellä käytössä useita kymmeniä eri kokoisia toteutuksia kuntien ja yritysten tarpeisiin.


Juha PesonenPalvelupäällikköTietotekniikka

Riskienhallinnan laajuus vaihtelee asiakkaiden tarpeiden mukaan suurten hankkeiden kokonais-valtai sesta riskien hallin-nasta aina pieniin, tapaus-kohtaisesti laadittaviin riskien arviointeihin ja erilaisiin selvityksiin.

Riskienhallinnan menettelyt kehittyvät

Radanpidon riskienhallintaohje – esimerkki riskienhallinnan kehittämisestäSuurten väylähankkeiden yhteydessä tunnistettu tarve suunnittelun riskien-hallinnan ohjeistukselle konkretisoitui radan suunnittelun osalta viime vuonna, kun Riskienhallinta radan suunnittelussa -ohje valmistui. Ohje on yksi esimerkki Siton toiminnasta riskienhallinnan kehit-täjänä ja se on suunnattu kaikille rata-hankkeiden parissa työskenteleville. Ris-kienhallintamenetelmän kehittämisessä lähtökohtana ovat olleet tilaajan ja suun-nittelijoiden tarpeet. Tavoitteena on ongelmien ja vaaratilanteiden ennaltaeh-käisy hankesuunnittelun eri vaiheissa sekä menetelmien yhtenäistäminen. Kehitetyn menetelmän avulla pyritään parantamaan ratahankkeiden laatua ja hyväksyttävyyttä. K

RakentamissuunnitelmaRatasuunnitelmaTarveselvitys Yleissuunnitelma

Edellisen vaiheen riskien-arvioinnin päivitys, turvallisuus-selvitys ja -asiakirja

Edellisen vaiheen riskienarviointi päivitys

SWOT-analyysiRiskienarviointiohjeen työkalujen avulla

Suunnitteluvaiheet

Riskienhallinta

artikkeli

T ie- ja ratahankkeiden riskien-arviointi eri suunnitteluvai-heissa kuuluu Siton perintei-

siin riskienhallintapalveluihin. Kaikissa merkittäviin muutoksiin johtavissa ratahankkeissa riskienarviointiin vel-voittaa lainsäädäntö. Riskienhallinnalla voidaan parantaa merkittävästi myös tiehankkeiden laatua ja hyväksyttä-vyyttä. Suunnitteluprosessien riskien-arviointi ja sen raportointi tehdään voi-massa olevan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti.

Liikennehankkeiden riskienarvioinnin lisäksi Sitosta löytyy osaamista myös muilta riskienhallinnan osa-alueilta. Esi-merkkeinä mainittakoon kaavoitukseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvät riskit sekä ilmastonmuutoksen riskit ja niiden hallinta.

Liisa NyröläVanhempi asiantuntija Ympäristökonsultointi

lisätietoja:

Tutustu ohjeeseen:Liikennevirasto 2010: Riskienhallinta radan suunnittelussa. Liikenneviraston ohjeita 10/2010. www.rhk.fi/tietopalvelu/julkaisut/liiken-neviraston_ohjeita/?x3649225=3919243


D iplomi-insinööri Pentti Hautala palkittiin Suomen Valoteknilli-sen Seuran järjestämässä

Valaistuksen ajankohtaispäivässä 5.4.2011 ”Valaistunut persoona” -palkin-nolla. Suomen Valoteknillinen Seura myöntää palkinnon nyt ensimmäistä ker-taa. Palkinto myönnetään henkilölle, joka on vaikuttanut merkittävästi valaistus-alalla pitkällä aikavälillä.

DI Pentti Hautala on yksi Suomen kokeneimpia ja arvostetuimpia valaistus-alan asiantuntijoita. Hänellä on yli 40 vuoden kokemus ulkovalaistuksen suun-nittelusta kaupunkikuvallisesti ja valais-tusteknisesti vaativissa kohteissa sekä kaupunki- ja taajama-alueilla että vaati-vissa tie- ja väyläkohteissa.

Suomen Valoteknilliseltä Seuralta tunnustuspalkinto Pentti Hautalalle

Pentti on toiminut Suomen Valoteknil-lisen Seuran puheenjohtajana vuosina 1988–2000. Vuosina 1999–2007 Pentti toimi kansainvälisen valaistuskomission CIE:n (European Committee on Illumina-tion) Divisioonan 4 (Lighting and Signal-ling for Transport) johtajana. Hän on myös osallistunut aktiivisesti kansainväliseen standardointiin, ja hänet on palkittu Erkki Yrjölä -mitalilla ansioistaan SK CEN 169 pitkäaikaisena ja kokeneena puheenjohta-jana. Pentti on myös ollut merkittävä vai-kuttaja valaistussektorin keskeisten standardien kääntämisessä suomen kie-lelle. Vuonna 2007 hän on saanut kansain-välisen valaistuskomission ansiomerkin toiminnastaan CIE:n hallituksessa ja Divi-sioonan 4 puheenjohtajana.

uutisia

M uistokivi Pankki-Aleksille tuo esille Aleksanterinka-dun 10–20 vuotta sitten

päättyneen pankkihistorian ja sen liitty-misen Suomen markan kehitykseen. Muistokiven tekijä on sitolainen teolli-nen muotoilija ja taiteen lisensiatti Ulla-Kirsti Junttila.

Teos sijoittuu Aleksanterinkadun pohjoispuolen jalkakäytävälle Aleksante-rinkatu 17 kohdalle.

Teos liittyy Teollisuustaiteenliitto ORNAMO 100 vuotta -juhlavuoteen. Juh-lavuoden kunniaksi on järjestetty taide-tapahtuma Oon kaupungissa 7.5.–15.9.2011. Tapahtuman kunniaksi eri puolille Helsinkiä on sijoitettu ornamo-laisten taiteilijoiden töitä.

Helsingin Aleksanterinkadun var-rella sijaitsivat 1990-luvulle asti kaik-kien keskeisimpien suomalaisten liike-pankkien pääkonttorit. Ne katosivat Aleksilta pääosin 1990-luvulla pankki-

Muistokivi Pankki-Aleksille

fuusioiden tai konkurssien myötä, ja samoihin aikoihin Suomen oma rahayk-sikkö, markka, lakkasi olemasta siirryt-täessä euroon 1.1.2002.

Teos muodostuu tummasta luonnon-kivipaadesta, jonka yläpintaan on kiinni-tetty viimeiset Suomen markan kolikot. Kolikot muodostavat epäsäännöllisen kuvion niin kuin rahat olisi tyhjennetty

taskusta kivelle ja unohdettu siihen. Paa-den sivuihin on kaiverrettu Aleksanterin-kadulla aiemmin pääkonttoreita pitänei-den pankkien nimet: Kansallis-Osake-Pankki KOP, Pohjoismaiden Yhdyspankki PYP, Helsingin Osakepankki HOP ja Sääs-töpankkien Keskusosakepankki SKOP.

Aleksanterinkatu 17:ssä, nykyisessä WTC:n kiinteistössä, on sijainnut vuoteen 1986 asti Helsingin Osakepankin pää-konttori ja tekstit Helsingin Osakepankki ja Helsingfors Aktiebank ovat edelleen rakennuksen pääsisäänkäynnin molem-min puolin. Muistokivi Pankki-Aleksille sijoittuu jalkakäytävälle suomenkielisen nimen eteen. Rakennuksen julkisivun detaljointi luo taustan muistokivelle ja korostaa sen liittymistä Aleksanterinka-dun historiaan.

Muistokivi Pankki-Aleksille on pai-koillaan 13.5.–31.8.2011.

Diplomi-insinööri Pentti Hautala


Insinööri Pirkka Hartikainen on nimi-tetty Siton Lapin aluejohtajaksi 1.4.2011 alkaen. Nimityksen myötä Sito vahvistaa palvelutarjontaansa ja osaamistaan Poh-jois-Suomessa. Pirkka Hartikaisen (kuvassa oikealla) toimipaikkana on Rovaniemi, jossa hän toimii myös toimis-ton päällikkönä ja lähiesimiehenä.

Hartikaisella on yli 20 vuoden monia-lainen ja -puolinen kokemus yhdyskunta-suunnittelusta ja toimialan kehittämi-sestä. Hänen erikoisalojaan ovat tie- ja rakennussuunnittelu, ST- hankkeet sekä

TkL Päivi Ahlroos on nimitetty kehitys-johtajaksi Siton Kaupunki-toimialalle 1.3.2011 alkaen. Päivi Ahlroosin (kuvassa keskellä) tehtävänä on Kaupunki-toimi-alan eri yksiköiden osaamisen yhdistämi-nen ja uudenlaisten palvelujen luominen. Hän toimii myös projektipäällikkönä eri-laisissa kaupunkiasiakkaiden toiminnan-kehittämishankkeissa. Päivi Ahlroosin erikoisalaa ovat vuorovaikutus, johtami-nen, strategiatyö ja kuntien teknisten palveluiden prosessit sekä EFQM-laatu-arviointi.

nimityksiä

KAUPUNKIDI Anniina Lehikoinen on nimitetty suun-nittelijaksi Kaupunkitekniikkaosastolle 1.4.2011 alkaen.

RATA JA RAKENNEDI Jussi Kokkinen on nimitetty siltasuun-nittelijaksi Silta ja rakenne -osastolle 30.5.2011 alkaen.

Ins. AMK Sanna Anttila on nimitetty vanhemmaksi suunnittelijaksi Geo-osas-tolle 13.6.2011 alkaen.

RAKENNUTTAMINENDI Vesa Isokauppila on nimitetty Ympä-ristöpalvelut-osastolle projekti-insinöö-riksi 1.3.2011 alkaen.

Matti Orenius on nimitetty projekti-insinööriksi Telerakennuttaminen-osas-tolle 1.4.2011 alkaen.

Raineri Huutoniemi on nimitetty pro-jekti-insinööriksi Telerakennuttaminen-osastolle 1.4.2011 alkaen.

Ins. AMK Sami Leikkari on nimitetty projekti-insinööriksi Telerakennuttami-nen-osastolle 2.5.2011 alkaen.

Rkm. lkka Sykkö on nimitetty projekti-päälliköksi Infrarakennuttaminen-osas-tolle Ouluun 16.5.2011 alkaen.

Tapio Karvonen, Päivi Ahlroos ja Pirkka Hartikainen

katusuunnittelu ja kaupunkikeskustojen monialaiset infrahankkeet. Hartikainen on toiminut projektien vetäjänä mm. suu-rissa yleiskaavoitushankkeissa sekä moottoriteiden ST- hankkeiden raken-nussuunnitteluprojekteissa.

DI Tapio Karvonen on nimitetty Kau-punkitekniikkaosaston osastopäälliköksi 1.5 alkaen. Hänellä on 20 vuoden moni-puolinen kokemus infrahankkeiden suun-nitteluttamisesta sekä suunnittelusta ja konsultoinnista. Karvosen tehtäviin sisältyy hallinnollisten tehtävien lisäksi toiminnan kehittäminen ja projektipääl-likkönä toimiminen. Tapio Karvonen palaa juurilleen aloitettuaan kesäharjoit-telijana Sitossa 22 vuotta sitten vuonna 1989.

Rkm. Paavo Åvist on nimitetty suun-nittelujohtajaksi Kaupunki-toimialalle 1.5. alkaen. Åvist vastaa katuja kunnallis-teknisen suunnittelun asiakkuuksien ja hankesalkun hallinnasta. Paavo Åvist jat-kaa vaativien ja monialaisten kaupunki-suunnitteluprojektien projektipäällik-könä.

TIE JA LIIKENNEMiljöösuunnittelija AMK Anna Kiuru on nimitetty projektipäälliköksi/pääsuun-nittelijaksi Tieosastolle 14.3.2011 alkaen.

Tekn. kand. Noora Salonen on nimi-tetty suunnittelijaksi Liikenneosastolle 1.2.2011 alkaen.

YMPÄRISTÖDI, YKS-245 Timo Huhtinen on nimitetty osastopäälliköksi Alueidenkäyttö ja kaa-voitus -osastolle 1.4.2011 alkaen.

DI, MA Urban Design, YKS-472 Carina Ölander on nimitetty apulaisosastopääl-liköksi Alueidenkäyttö ja kaavoitus-osastolle 1.4.2011 alkaen.

MMM, matkailu- ja Venäjä-asiantuntija Polina Kiviniemi on nimitetty Alueiden-käyttö ja kaavoitus -osastolle vanhem-maksi asiantuntijaksi 1.2.2011 alkaen.

MMM, FM sedimentti- ja pohjavesiasi-antuntija Elina Kerko on nimitetty van-hemmaksi asiantuntijaksi Ympäristötek-niikkaosastolle 15.2.2011 alkaen .

FM Riina Känkänen on nimitetty asian-tuntijaksi Ympäristökonsultointiosas-tolle 23.5.2011 alkaen.

TIETOTEKNIIKKAFM Antero Keskinen on nimitetty palve-lupäälliköksi Tietotekniikka-toimialalle 8.2.2011 alkaen.

Anne Leskinen on nimitetty projekti-päälliköksi Tietotekniikka-toimialalle 17.2.2011 alkaen.

Ins. AMK Jani Lehenberg on nimitetty projektipäälliköksi Tietotekniikka-toimi-alalle 21.3.2011 alkaen.

FM Ismo Lehtonen on nimitetty sovel-luskehittäjäksi Tietotekniikka-toimi-alalle 18.4.2011 alkaen.

DI Harri Pohja on nimitetty Avainasia-kaspäälliköksi Tietotekniikka-toimialalle 16.5.2011 alkaen.

HALLINTOKatri Kjäll on nimitetty aulapalveluhenki-löksi Siton Espoon toimistoon 2.3.2011 alkaen.

Merkonomi Maarit Salin on nimitetty palkanlaskijaksi Siton Espoon toimis-toon 2.5.2011 alkaen.

KUTSUSiton Riskienhallinta-päivä 20.9.2011Riskienhallinnan teemapäivä järjestetään Sitossa tiistaina 20. syyskuuta klo 13.00–16.30. Seminaarissa esitellään riskienhallinnan ajankohtaisia kuulumisia ja käytännön kokemuksia eri näkökulmista. Ohjelmassa on mm. tilaajan ja urakoitsijan puheenvuorot isojen rakennushankkeiden riskienhallinnasta sekä katsaus tunneliturvallisuuden nykytilanteeseen.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! Seminaarin jälkeen jatkamme virvokkeiden ja iltapalan parissa.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset elokuun loppuun mennessä: [email protected].

Paikkoja on rajoitetusti – minimoi riskisi ja ilmoittaudu ajoissa!

KUTSURovaniemen toimiston tupaantuliaiset 1.9.2011Kutsumme Sinut tutustumaan Rovaniemen toimistoomme, sen henkilökuntaan sekä uuteen Lapin aluejohtajaan Pirkka Hartikaiseen torstaina 1.9.2011. Ovet ovat avoinna klo 15–19.

Vaikka nyt on kesä, tulee syksy ja kiireet yllättävän nopeasti. Merkitse jo nyt aika kalenteriisi. Varsinainen kutsu toimitetaan elokuun alussa.

Tervetuloa!

Siton facebook-sivut ovat uusi ulkoisen viestinnän työkalu, joka tukee muuta digitaalista viestintäämme eli web-sivuja ja e-uutiskirjettä.Facebook-viestinnän avulla haluamme kertoa avoimesti sitolaisesta

lifestylestä ja lukuisista asiakasaktiviteeteistamme.Käy tykkäämässä www.facebook.com/sitogroup

Sito on nyt facebookissa

sito tänään 35/2011

Documents