sito tänään 36/2012

SITOTÄNÄÄN TAMMIKUU 2012

sito-yhtiöiden tiedotuslehti

teemana rakennetun ympäristön tietopalvelut

Paljon kehittäjänä, ICT-johtajaTimo Vallin haastattelu sivu 4

LOUHI on infrahankkeiden tietojohtamisen väline sivu 6

Yhteinen kunnallistekninen työmaasivu 11

MERIMA – Suomen kansainvälisen meriliikenteen päästölaskentamalli sivu 18

#36

2 SITO tänään, numero: 36

Ylipäällikön vaaliohjelma

Sito tänään on Sito-yhtiöiden tiedotuslehti■ JULKAISIJA Sito Oy, Tietäjäntie 14, 02130 Espoo Puhelin 020 747 6000 Faksi 020 747 6111 [email protected] www.sito.fi

■ PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Anttalainen

■ TOIMITTAJA Marita Laatikainen

■ HAASTATTELUT DDT-Communications, Dakota Lavento

pääkirjoitus

Sito on infran, liikenteen ja ympäristön moniosaa-jayritys, joka on perustettu 1976. Palvelutarjon-tamme kattaa konsultoinnin, suunnittelun, raken-nuttamisen, kunnossapidon ja tietotekniikan. Sitolla on toimistot seitsemällä paikkakunnalla Suomessa. Sito on avaintyöntekijöidensä omistuk-sessa oleva suomalainen asiantuntijayritys, jonka palveluksessa on lähes 400 alan ammattilaista.

Presidenttiehdokkaat rummuttavat vaaliteemojaan ja lupaavat muuttaa maamme paremmaksi paikaksi elää, vaikka lähes kaikki presidentin valtaoikeudet on viety.

Mikäli maassamme pidettäisiin rakennus- ja kiinteistöklusterin ylipäällikön vaalit, alla olevalla vaaliohjelmalla saisi ainakin allekirjoittaneen äänen.

1. Projektijohtamisen osaaminen kuntoon toimittajilla, alihankkijoilla ja tilaajilla.

2. Palvelutuottajien lisäksi teknistä osaamista ja asiantuntemusta on löydyttävä myös tilaajalta.

3. Julkisten hankintojen pelisääntöjä rukattava: asiantuntijapalveluissa hinnan painoarvo korkeintaan 25 %, maksetaan laadukkaasta prosessista ja lopputuotteesta ja osaamisesta – ei siitä, kuka lupaa tehdä vähiten töitä tilaajan ongelmien ratkaisemiseksi.

4. Nuoret mukaan tosi toimiin – ei toisteta 1990-luvun virhettä, jolloin noin 10 vuosikertaa jäi työllistymättä alalle – ja kaikki sektorin toimijat mukaan ”nuoret duuniin” -talkoisiin.

5. Laitetaan ICT tekemään bulkkityöt – panostetaan rakennetun ympäristön tietopalveluihin. Tässä lehdessä esitelty esimerkkinä Louhi- ja Aino-palvelut.

6. Selkään puukottaminen ja muiden syyttely kriminalisoidaan – kaikkien osapuolten välinen yhteistyö pakolliseksi – vaikka hampaat irvessä , jos hymy ei irtoa.

Vaaliennuste: Eniten ääniä saanut voittaa!

Kimmo Anttalainen päätoimittaja

toimitus sisältöSpatialWeb 7

Paljon kehittäjänä, julkisen hallinnon ICT-johtaja Timo Vallin haastattelu

LOUHI on infrahankkeiden tietojohtamisen väline

AINO – rakennushankkeen lähtötiedot helposti pilvestä

Parasta palvelua, Eero Utriaisen haastattelu (TDC)

Yhteinen kunnallistekninen työmaa

3D-peliteknogiat mukaan kaupunkisuunnitteluun

Liikenteen mallintaminen

MERIMA – Suomen kansainvälisen meriliikenteen päästölaskentamalli

Sito mukana kansainvälisessä kehitystyössä

Kalajärvi kuntoon

Kalajärvi i skick med instruktioner för invånarna

Uutisia

Nimityksiä

3

4

6

8

9

11

14

16

18

22

24

26

27

30

kannen kuva: Petri Pystynen

SITO tänään, numero: 36 3

uutinen

S patialWeb kytkeytyy joustavasti eri tietolähteisiin ja tarjoaa ne selkeässä karttakäyttöliittymässä.Kyseessä ei ole kasvojenkohotus, vaan koko teknologia

on uusittu. Tämä näkyy tehona, nopeutena ja käytettävyytenä eri päätelaitteissa.

SpatialWeb on Siton ydinteknologiaa, jota on kehitetty jo yli 10 vuoden ajan. Nyt julkistettu versio 7 uusine ominaisuuksineen on globaalisti vertailtunakin alansa terävintä kärkeä ja näyttää suuntaa seuraavan sukupolven karttapalveluille.

Uusi SpatialWeb on suunniteltu ennen kaikkea käyttäjän tarpeet huomioiden. Suunnittelutyötä ovat ohjanneet kaikkia koskettavat kehitystrendit, joihin halusimme vastata:

• Paikkatietopalveluiden on toimittava kaikissa tärkeimmissä ja uusimmissa päätelaitteissa samalla tavalla.

• Käytettävyys- ja nopeusvaatimukset ovat kasvaneet koske-tusnäyttöjen ja uusien päätelaitteiden myötä.

• Aineistojen tarjonta on kasvanut ja julkinen data on muuttu-massa osin maksuttomaksi.

• Kysyntä 3D-käyttöliittymälle on kasvanut.

SpatialWeb 7 – uusi ulottuvuus karttapalveluihin

Sito on julkistanut SpatialWeb-paikkatietopalvelusta uuden version, joka nostaa selain- ja mobiilikarttojen käyttökokemuksen kokonaan uudelle tasolle.

SpatialWeb7-faktoja• Ei plugineja

• Toimii kaikissa päätelaitteissa

• Hyödynnetään uusinta HTML5-teknologiaa

• Nopeampi käynnistyminen, parantunut suorituskyky

• Virheensietokyky

• Tuki 3D-aineistoille

• Helppo ja ennakoiva haku löytää kaikki aineistot

• Uudistettu hallintaliittymä koko organisaation paikkatieto-jen jakeluun ja WFS/WMS-julkaisuun

• Työtilojen tallennus

• Linkitys ja jakaminen – täsmäaseet sosiaaliseen mediaan

SpatialWeb 7-toimitukset aloitetaan tammikuussa 2012. Ota meihin yhteyttä, järjestämme mielellämme tapaamisen tutustumista varten!

lisätietoja: Juha Pesonen, puh. 020 747 6655


Paljon kehittäjänäTuoreen julkisen hallinnon ICT-johtaja Timo Vallin haasteet ovat suuret. Onneksi Vallilla riittää niin intoa kuin uskoa tulevaisuuteen.

S yksyn 2011 uutisia seuratessa kävi selväksi, että valtionhallin-non ICT-johtajan pestiä ei perus-

tettu yhtään liian aikaisin. Pääuutisiin pääsivät niin VR:n palvelu-uudistuksen kangertelu surkuhupaisine tietojärjestel-mäongelmineen kuin valtakunnallisen sähköisen lääkemääräysjärjestelmän liit-täminen potilastietojärjestelmään poti-lasturvan vaarantavine sekaannuksi-neen. Tietoturvaongelmista nyt puhumattakaan.

Joku tarvitaan vähintäänkin anta-maan rauhoittavia lausuntoja toimitta-jien uteluihin.

Maamme julkisen hallinnon IT:n ja ICT:n kehittämiseen tarvitaan selkeää visiota, keskittämistä ja voimavarojen kohdentamista. Sitä on pitkään kehitetty hajanaisesti. Järjestelmät ovat olleet kankeita ja yhteen sopimattomia. Kun sähköisten palveluiden maailma muualla harppoo jättiläisen askelin, laahaa julki-nen byrokratia pahasti jäljessä. Julkinen hallinto tuntuu ICT:ssä jääneen dinosau-rusten aikaan.

Timo Valli torppaa käsityksen heti ainakin osittain vääräksi. Julkisen hallin-non ICT:ssä on koettu myös suuria onnis-tumisia. Alkukangerteluista huolimatta veroehdotusjärjestelmä on vapauttanut meidät veroilmoituskaavakkeiden täyt-tämisen aiheuttamasta jokavuotisesta ahdistuksesta ja kuittirumbasta.

Osoitteenmuutoksen tekeminen verkossa tai puhelimitse kestää vain hetken, kun se aikaisemmin vaati juok-semista eri viranomaisten luona kaavak-keita täyttämässä. Nykyään jo noin 70 prosenttia osoitteenmuuttoilmoituk-

sista tehdään sähköisesti. Lisäksi osoi-tetietojen laatu on maailman huippu-luokkaa: luotettavuustutkimusten mukaan 99,0 prosenttisesti oikeita.

Nämä onnistumiset eivät ymmärrettä-västi ylitä uutiskynnystä. Hyvin toimivasta palvelusta tulee pian arkipäiväistä eikä sii-hen enää tarvitse kiinnittää huomiota.

Keskitettyä kehitystäJulkisen hallinnon ICT:tä on kehitetty, mutta hajallaan ja osin tehottomastikin.

– IT ja ICT ovat olleet sekä valtionhal-linnossa että kunnissa tukitoimintoja. Palveluja on kehitetty jokaisella hallin-nonalalla omien tarpeiden mukaan. Vasta 2000-luvulla havahduttiin huomaamaan, ettei tulos ollutkaan aivan sitä, mitä haluttiin, Valli selittää.

Organisaation sisältä katsoen ehkä hyvinkin täydellinen järjestelmä ei välttä-mättä palvellut asiakkaita eivätkä järjes-telmät keskustelleet keskenään. – Monet arkielämän palvelut edellyttävät sekä kunta- että valtiosektorin tietojen ja toi-mintojen saumatonta yhdistämistä.

Kehitystyötä pyrittiin keskittämään valtion ja kuntien IT-hankkeissa (ValtIT ja KuntaIT). Toiminnot yhdistettiin lopulta JulkiICT:hen, joka perustettiin huhtikuun alussa 2011.

Valtion- että kuntahallinnon tietohal-linnon kehityksen keskitetyn ohjauksen vastuu on valtiovarainministeriöllä. Hei-näkuun alussa viisivuotiskautensa aloit-taneella ICT-johtajalla on JulkICT-toimin-nossa apunaan noin 30 esimiestä ja asiantuntijaa. Vallilla on vaativaan työ-hönsä sopiva tausta. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta valmistunut filoso-

fian maisteri, MBA Timo Vallilla oli jo ennen nimitystään varsin hyvä kuva siitä, mitä uudelta yksiköltä ja sen johtajalta edellytetään. Hän on toiminut tietohallin-non johtotehtävissä vakuutusalalla sekä julkisella sosiaali- ja terveysalalla. Vii-meiset 12 vuotta hän on ollut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Valli toimi mm. Matti Vanhasen 1. hallituksen tietoyh-teiskuntaohjelman sosiaali- ja terveys-jaoston puheenjohtajana.

Vallin ja hänen JulkICT-toimintonsa tehtävänä on kehittää organisaatioiden rajoja ylittäviä ratkaisuja, jotka lisäävät järjestelmien yhteensopivuutta ja säh-köistä asiointia. Pyörän keksiminen uudestaan jokaisella hallinnonalalla on siis menneisyyttä.

Kehityksen tehostamisen ohella on tärkeää myös löytää säästöjä tietohal-lintomenoissa. Rajallisia voimavaroja on keskitettävä. – Julkisella hallinnolla on liikaa ICT-palvelukeskuksia. Työtä on tehty liian pienissä omissa yksi-köissä, jolloin osaaminen on usein jää-nyt kapeaksi eikä tietohallinnon johta-misessa ole tunnistettu hallinnoinnin, hyödyntämisen ja tuottamisen eri roo-leja. Keskitetyt suuremmat yksiköt ovat myös kustannustehokkaampia, Valli huomauttaa.

Yhtenäisen, palvelukeskeisen arkki-tehtuurin mahdollistamat yhteiset IT-pal-velut, kuten tunnistuspalvelu, asiointitili ja palvelualusta, tuovat viranomaisille selviä taloudellisia säästöjä ja edesauttavat var-sinaisten asiakaspalvelujen kehittämistä.

Veronmaksajien rahoja säästyy ja palvelut paranevat.

haastattelu: Dakota Lavento


Sähköinen asiointi helpottuuAsiakaslähtöiset sähköisen asioinnin yhteiset palvelut ovat yksi julkisen hallin-non keskeisimpiä kehittämiskohteita. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) tavoitteena on saada kaikki keskeiset asiointipalvelut sähköisiksi vuoteen 2013 mennessä.

Kansalaisen asiointitili avattiin osana Suomi.fi-portaalia vuosi sitten. Sen kautta voimme saada itseämme koskevat päätösasiakirjat ja tiedoksiannot sähköi-sessä muodossa, toimittaa sähköisiä asia-kirjoja viranomaisille ja ylläpitää omia säh-köisiä tavoitettavuustietojamme.

– Portaali on jo sinänsä hieno asia. Kaikki eivät kuitenkaan ole vielä löytä-neet sähköisiä lomakkeita ja niiden käy-tettävyydessäkin on vielä kehittämistä. Ideaalitilanteessa samoja perustietoja ei tarvitse täyttää aina uudestaan. Tulevai-suuden älykkäiden sähköisten lomakkei-den tarkoituksena on säästää niin asiak-kaan kuin viranomaisenkin aikaa, Valli painottaa.

Turvallisuudessa kehitettävääJulkICT-toiminto vastaa myös hallinnon tietoturvallisuuden yleisestä kehittämi-sestä sekä valtionhallinnon tietoturvalli-suuden ohjauksesta. Viime vuonna oli tapetilla sähköisen asioinnin turvallisuus. Kuten usein julkisuudessa käy, asioita dramatisoidaan, mutta sähköisiä palve-luja käyttävien on Vallin mukaan syytä olla tarkkana.

Monia verkonkäyttäjiä on ärsyttänyt uutisissa haastateltujen tietoturva-asiantuntijoiden tapa vierittää vastuu tietoturvaongelmista verkon käyttäjille itselleen. Ratkaisuksi tarjotaan usein vaihtuvaa erilaisten tunnusten/salasano-jen rypästä. Kuten jokainen verkkopalve-luita aktiivisesti käyttävä tietää, ajatus on hieno, mutta ei toimi käytännössä. Kukaan ei voi muistaa kymmeniä erilaisia yhdistelmiä.

– Valitettavasti tunnistautumiseen ei ole vielä helppoa ratkaisua. Edes Suo-messa, saati sitten kansainvälisesti, ei ole vielä kyetty ratkaisemaan tunnistau-tumista yhden kaikenkattavan ratkaisun avulla. Omaa tietoturvatilannettaan kan-nattaa tarkastella jakamalla käyttä-

mänsä palvelut eritasoista turvallisuutta edellyttäviin ryhmiin. Kaikkein suurinta turvallisuutta tarvitaan esim. raha-asi-oissa, joissa pankkitunnistautuminen on toimiva ja turvallinen järjestelmä. Samoja käyttäjätunnuksia ja salasanoja ei saa käyttää työpaikan järjestelmissä tai vapaa-ajan asioinnissa.

Uudenlaiseen globaalisuuteenJo työnsä vuoksikin Valli viettää ymmär-rettävästi suuren osan työajastaan ver-kossa. Hän harrastaa myös etätyötä ja pitää ajankohtaisiin ICT-asioihin kohdis-

tuvaa blogia: http://timovalli.tumblr.com/. Myös Vallien lapset ovat digitaali-sessa maailmassa kuin kotonaan. Koneen ääressä istumiselle sopivaa aikaa on tie-tysti mietitty, mutta Valli muistuttaa, ettei esimerkiksi verkkopelaaminen suinkaan ole vain pahaksi. – Se valmen-taa lapsia ja nuoria aivan uudenlaiseen globaaliin sosiaalisuuteen. Pelatessa muodostetaan ryhmiä, joihin kuuluu jäse-niä ympäri maailmaa. Näin he oppivat jo nuorena yhdessä ratkaisemaan ongelmia erilaisista taustoistaan huolimatta, Valli huomauttaa. K

Julkisen hallinnon ICT-johtaja Timo Valli

kuva: Marko Oja, Valtiovarainministeriö


palvelu

Siton kehittämä LOUHI on paikkatietotekniikkaa soveltava ohjelmistoratkaisu, jonka avulla infrahankkeiden eri osapuolet pystyvät seuraamaan hankkeiden tilannetta ja jakamaan tietoa entistä tehokkaammin. Palvelu perustuu ympäristön, suunnitelmien ja rakennetun infran tietojen yhdistämiseen sijainnin avulla. Tiedot jaetaan hallitusti verkossa eri osapuolille ja esitetään havainnollisen karttakäyttöliittymän avulla.

LOUHI on infrahankkeiden tietojohtamisen väline

Uudistunut SpatialWebRatkaisu on ollut käytössä laajenevassa asiakasjoukossa jo kohta vuosikymme-nen ajan. Karttakäyttöliittymänä käy-tettävästä Siton kehittämästä Spatial-Web-ohjelmistosta ollaan juuri tuomassa markkinoille uusi versio (7), joka on jälleen kerran lähes kokonaan

uudistettu uusimpien internetin selain-tekniikoiden avulla.

Uutena asiana käyttöliittymässä on siirtyminen 3D-näkymän käyttöön. Tähän mennessä virtuaalimallien käyttö on rajoittunut pitkälti melko raskaiden asiantuntijaohjelmistojen avulla tehtyihin suunnittelumallien

Havainnekuva Tapiolan keskusaltaalta

visualisointeihin. Suunnitelmat on upo-tettu olemassa olevasta ympäristöstä tehtyyn malliin, joka on toteutettu mahdollisimman realistisesti. Tällainen virtuaalimalli on kuitenkin esittänyt tilannetta pääasiassa visuaalisesti ja sen käyttö on jäänyt muutaman asian-tuntijan varaan.

kuva: Sito


Juha SaarentausToimialajohtajaTietotekniikka

lisätietoja:

Virtuaalimalliteknologiaa selainympäristöönSito pyrkii nyt laajentamaan virtuaali-malliteknologian helppokäyttöiseen selainympäristöön, johon tuodaan mukaan koko tietojohtamisen työkalu-pakki. Päätöksentekoa varten käyttöliit-tymään saadaan sekä karttamuotoiset yleistykset tilanteesta että mahdolli-suus tarkastella tilannetta virtuaalimal-lin avulla eri lähestymistavoilla.

Yksi alueista, johon tekniikkaa sovel-letaan, on kaupunki-infra. Kaupunki-infran kehitys on viime vuosina keskitty-nyt laajoihin aluerakennushankkeisiin, kuten Jätkäsaari, Kalasatama, Tapiola ja Tampereen Vuores. Hankkeet vaikutta-vat kymmenien tuhansien kansalaisten jokapäiväiseen elämään muokaten ympäristöä, haitaten alueella liikkumista ja aiheuttaen erilaisia muutoksia ja häi-riötekijöitä niin ympäristölle, asukkaille kuin yrityselämällekin.

Tiedot kootusti yhteen paikaan Yksittäinen hanke kestää helposti vuo-sikymmenen ja toimii samalla koko infran kehityksen ja julkisen sektorin prosessien kehityslaboratoriona. Hank-keeseen osallistuu monesti useita kym-meniä eri toimijoita (suunnittelijat, ura-koitsijat, tilaajaorganisaatiot, hankkeen johto, valvovat viranomaiset), joiden välistä tiedonvaihtoa pystytään tehos-tamaan merkittävästi. Hankkeessa syn-tyy jatkuvasti valtavia määriä tietoa. Tieto on nykyään hajallaan eri organi -saatioissa, erilaisissa muodoissa ja se tallennetaan koordinoimattomasti tyy-pillisesti mm. yksittäisten työntekijöi-den tietokoneille ja sähköposteihin.

Jokainen hankkeen osapuoli tarvitsee kuitenkin omasta näkövinkkelistään ajan-tasaista tietoa hankkeen tilasta. Yksittäi-nen työntekijä tarvitsee yhden selkeän tiedon tallennuspaikan, jossa tieto pysyy varmasti tallessa koko hankkeen elinkaa-ren ajan ja myös sen jälkeen. Kansalaisia, kiinteistön omistajia, yrityksiä ja kaikkia muitakin hankkeen vaikutuspiirissä olevia tahoja tulee pystyä informoimaan oikealla hetkellä, esim. kun liikennejärjestelyt muuttuvat, alueella aiotaan suorittaa räjäytyksiä tai hankkeen suunnitelmat ovat nähtävillä julkisesti kansalaisille.

Juha PesonenPalvelupäällikköTietotekniikka

LOUHI yhdistää Siton LOUHI yhdistää siis paikkatiedon keinoin hankkeen eri osapuolet, suunni-telmat, toteumatiedot ja aikataulut yhdeksi havainnolliseksi esitykseksi pro-jektin ajantasaisesta tilasta. Tapiola-hankkeessa palvelu on nimetty Louhi Tapiolaksi ja sen avulla projektijohdolla on selkeä kuva siitä, missä hankkeen eri osissa mennään. Samoin kansalaisilla ja yrityksillä on mahdollisuus seurata, mitä ja milloin oikeasti on tapahtumassa.

LOUHI kokoaa kaikki isossa rakennushankkeessa tarvittavat tiedot.

LOUHI jakaa tiedot karttapohjaisen tiedonhallintajärjestelmän kautta eri käyttäjäryhmille.

LOUHI huolehtii reaaliaikaisesti rakennustöiden seurannasta ja raportoinnista koko hankkeen elinkaaren ajan.

LOUHI – tarvitaan vain selain.

Suunnittelijat ja urakoitsijat löytävät työssään tarvitsemansa tiedot aina ajan-tasaisena yhdestä luukusta. Viranomai-set voivat seurata hankkeen vaikutuksia helposti internetin välityksellä omalta työpisteeltään. Louhi Tapiola säästääkin merkittävästi hankkeen raportointikus-tannuksissa, vähentää radikaalisti työ-palavereiden määrää, mahdollistaa hank-keen nopeammat läpimenoajat ja luo hankkeesta avoimemman kuvan kansa-laisille ja yrityksille. K


palvelu

Uuden tien, rautatien, televerkon, kauppakeskuksen tai muun mittavan rakenteen suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon läpivienti vaatii tuekseen runsaasti täsmällistä ja ajantasaista tietoa. Hankkeen elinkaaren eri vaiheissa ovat mukana tilaajan lisäksi myös viranomaiset, konsultit, urakoitsijat – sekä loppukäyttäjät eli kansalaiset. Kaikki osapuolet tarvitsevat työnsä tekemiseksi oikeat lähtötiedot, oikeaan aikaan, oikeassa muodossa. Sito tarjoaa näihin tarpeisiin täsmäratkaisun: AINO-palvelu tarjoaa rakennushankkeen lähtötiedot helppokäyttöisenä pilvipalveluna – suoraan käyttäjien työpöydille – avaimet käteen.

AINO – rakennushankkeen lähtötiedot helposti pilvestä

Aineistojen hankinta on työlästä – mutta pakollistaKun esimerkiksi väylähankkeen suunnit-telua käynnistetään, on ensiksi hankit-tava kymmenissä eri lähteissä oleva heterogeeninen aineisto projektin käyt-töön. Soiteltava viranomaisille ja selvi-tettävä, kuka ylläpitää ja luovuttaa karttoja, maastomalleja, ilmakuvia, maa perä tietoja, pohjavesitietoja, tietoja suojelluista kohteista, kiinteistörajoja ja muita tarpeellisia tietoaineistoja. Jokai-sen aineiston omistajan kanssa täytyy neuvotella ja solmia sopimukset aineis-tojen käytöstä, ja useimmiten maksaakin siitä jotain. Ja kun aineisto on viimein hankittu, on se jaettava kaikkien tarvitsi-joiden käyttöön, usein hyvin erilaisiin sovelluksiin ja teknisiin ympäristöihin. Tämä on työlästä, hidasta ja kallista – eikä käytetty työmäärä vielä edistä itse suunnittelua lainkaan.

Teleoperaattorilla on samanlaisia murheita. Verkon suunnittelu, rakentami-nen ja ylläpito ovat operaattorin ydintoi-mintaa, mutta niissä tukena tarvittavien paikkatietoaineistojen hankinta on oike-

astaan vain välttämätön paha. Täsmäl-leen samojen ongelmien kanssa painivat kaikki, jotka tilaavat, suunnittelevat, rakentavat tai ylläpitävät mitä tahansa infrastruktuuria.

Ratkaisu yhdeltä luukulta – myös pilvestäSiton osaaminen paikkatietojen hankki-jana, yhdistelijänä, käsittelijänä ja jakeli-jana on eurooppalaisessa mittakaavas-sakin huippuluokkaa. Siton noin 50 asiantuntijan muodostamassa paikkatie-don osaamiskeskuksessa on kehitetty edistyksellinen AINO-palvelu, joka rat-

kaisee edellä kuvatut rakennetun ympä-ristön tietohuollon haasteet kokonais-valtaisesti – avaimet käteen.

AINO kattaa koko ketjun alkaen han-kintasopimusten teosta aineiston toimit-tamiseen suoraan asiakkaan sovelluksiin ja kaikki vaiheet tältä väliltä. Tunnemme kartta-, ilmakuva- ja maastomalliaineis-tojen sekä muiden suunnittelussa tarvit-tavien aineistojen omistajat ja hallit-semme käyttöoikeuksiin liittyvän sopimusjuridiikan. Osaamme käsitellä kaikkia tunnettuja aineistoformaatteja ja pystymme tuottamaan niistä homo-geenista aineistoa asiakkaan toiveiden

Aiemmin tietojen metsästäminen eri lähteistä oli työlästä ja hankalaa. Nyt AINO-palvelu tuo aina ajantasaiset aineistot TDC:n järjestelmien hyödynnettäväksi.

Otaniemen liittymä


mukaisesti sekä sovittamaan ne asiak-kaan tietojärjestelmiin. Mikäli asiakkaan prosessi vaatii aineiston ajan tasalla pitoa, AINO tarjoaa aina viimeisimmän saatavilla olevan version. Jakelu asiak-kaan järjestelmiin voidaan järjestää käyt-töpalveluina, joille takaamme korkean käytettävyyden niin pitkään kuin asiakas haluaa.

Mitattavia hyötyjäSuuressa organisaatiossa on paljon pro-jekteja, joihin on perinteisesti hankittu aineistoja projektikohtaisesti. Siksi jos-kus sama aineisto on voitu hankkia ja maksaa kahteen kertaan. AINOn avulla päällekkäiset hankinnat vältetään ja säästetään siten selvää rahaa.

AINOn avulla asiakkaamme voivat keskittyä ydintoimintaansa. AINO huoleh-tii aineistojen hankinnasta, ylläpidosta, jakelusta ja sopimusten hallinnasta – kokonaisvaltaisesti. Asiakkaidemme oman henkilöstön ei tarvitse käyttää aikaa tehtäviin, jotka ovat pois heidän var-sinaisesta työstään. Tämä tuo huomatta-via ja mitattavia säästöjä.

Eero UtriainenInfrastruktuuripäällikkö TDC

Yritysten operaattori TDC menestyy keskittymällä olennaiseen, palve-luosaamiseen. Elintärkeistä paikka-tietopalveluista vastaa Siton AINO.

Yritysten teleoperaattorimark-kinoilla pärjää vain, jos kykenee vas-taamaan asiakkaan odotuksiin ja vielä mahdollisimman nopeasti. Hauskat sloganit ja edulliset hinnat eivät auta, jos tietoliikenneyhteydet eivät toimi odotetulla tavalla. Asia-kas vaihtaa operaattoria.

Valtakunnallisessa EPSI Raiting -tutkimuksessa kattavia ja monipuo-lisia operaattoripalveluja tarjoava TDC oli paras kaikilla datapalvelui-den asiakastyytyväisyyden osa-alu-eilla, mukaan lukien palvelun tekni-nen laatu.

TDC:ssä hyvien tulosten eteen on tehty jatkuvasti työtä. Erin-omaista palvelua syntyy, kun jokai-nen keskittyy siihen, minkä osaa par-haiten. Siitä syystä yrityksen paikkatietopalvelusta vastaa Sito.

Siton ja TDC:n välinen yhteistyö käynnistyi syksyllä 2006 aluksi taus-takarttoihin sekä verkkojärjestelmiin liittyvillä aineistopalveluilla. Sito huo-lehti mm. aineistopäivityksistä ja konsultoi järjestelmän käytössä. Hyvin sujunut yhteistyö johti vuonna 2010 solmittuun palvelusopimukseen. Palvelu kattaa TDC:n käyttämien paik-katietoaineistojen hankinnan, sopi-musneuvottelut, aineisto jen ylläpidon ja viennin asiakkaan järjestelmiin.

TDC:n infrastruktuuripäällikkö Eero Utriainen naurahtaa kysyttä-essä toimivan paikkatietoaineiston merkitystä teleoperaattorille:

– Rukkaset tippuisivat aika nope-asti, jos sitä ei olisi käytettävissä!

TDC tarjoaa palvelujaan laajalla alueella Helsingistä Tornioon. Se tar-koittaa mittavaa valokaapeliverkos-toa ja lukuisia laitetiloja. Utriaisen ja hänen 9 hengen ryhmänsä vastuulla on kaiken tämän infrastruktuurin rakennuttaminen, operointi ja hallinta.

– On pystyttävä havaitsemaan välittömästi, missä vika on, jos yhtey det eivät toimi. Ajantasainen paikkatietojärjestelmä auttaa sel-vittämään, mistä vika voisi johtua ja miten se mahdollisimman nopeasti saavutetaan ja saadaan kuntoon, Utriainen selvittää.

Ajantasainen paikkatieto auttaa myös uusien asiakkaiden hankin-nassa. Sen avulla asiakkuutta harkit-sevalle voidaan kertoa, minkälaisia palveluja TDC pystyy tarjoamaan. – Monet yritykset ovat niin riippu-vaisia toimivista verkkoyhteyksistä, että tarvitaan esimerkiksi kaksi toi-sistaan riippumatonta, varmistettua reittiä, Utriainen kertoo.

Siton AINO-palvelu on TDC:n verkkorekisterin kartta-aineistojen hankkimiselle juuri oikea tapa. AINO-palvelu tuo aina ajantasaiset aineis-tot TDC:n järjestelmien hyödynnettä-väksi. Se antaa meille mahdollisuu-den keskittyä omaan osaamisaluee-seemme. Palvelu on toiminut erittäin hyvin, Utriainen kiittää.

Kuten TDC:llä painotetaan: – Tärkeintä on toimiva yhteistyö, jossa osaavat ihmiset pistävät asiat kuntoon ja tekevät hankkeista totta. K

Parasta palvelua

haastattelu: Dakota Lavento

Kaivanto Ruoholahdessa

... jatkuu seuraavalla sivulla


Kari TuukkanenPalvelujohtajaTietotekniikka

lisätietoja:

...jatkuu edelliseltä sivulta

Tulevaisuus on tietopalveluidenEU ajaa nopeasti ja voimakkaasti viran-omaisten tuottamien kartta- ja ilma-kuva-aineistojen avaamista maksutto-miksi sekä niiden harmonisointia yhdenmukaisiksi kaikissa EU-maissa. EU-maihin syntyy tietoinfrastruktuuri, josta tulee olemaan rajapintojen kautta vapaasti saatavilla verovaroin tuotettuja aineistoja. Viimeisten tietojen mukaan jo keväällä 2012 vapautuvat kaikki Suomen Maanmittauslaitoksen tuottamat valta-kunnalliset maastotietoaineistot ja ilma-kuvat. Tämä tulee merkittävästi poista-maan esteitä aineistojen käytöltä sekä mahdollistamaan uusia innovatiivisia tapoja niiden hyödyntämiseksi.

Tietojen tehokkaampaa vaihtamista varten on luotu ja luodaan tietomalleja. Paikkatiedoille on jo olemassa standar-deja, jotka edesauttavat tietojen helppoa siirtoa eri järjestelmien välillä ja niiden käyttämistä avoimien palvelurajapintojen kautta. Infra-alalla ryhdytään lähivuosina käyttämään pelkästään mallipohjaista (BIM) tietoa, mikä tulee merkittävästi sujuvoittamaan rakennushankkeen elin-kaaren aikaista tietojen vaihtoa.

Sito toimii rakennetun ympäristön tietohuollon palveluntarjoajana. Olemme vahvalla panoksella mukana kehittämässä edellä mainitun tietoinf-rastruktuurin kehittämistä ja tarjo-amme aina asiakkaidemme hyödyksi toimintaa tehostavia, innovatiivisia ja kustannuksia säästäviä tietopalveluja. AINO edustaa juuri tätä: helppo ja nopea kanava hankkia kaikki hankkeen tai organisaation tarvitsemat paikkatiedot yhdeltä luukulta. K

Suuren väylähankkeen onnistuminen edellyttää monen eri toimijan sujuvaa yhteistyötä hankkeen eri vaiheissa. Helposti saatavilla olevat ja ajantasaiset tiedot tukevat tätä tavoitetta.

AINO Aineistoratkaisu ”avaimet käteen”

-palveluna

palvelu

Vt 1 Lohjanharju, Hevoskallion eritasoliittymä

Erno PuupponenPalvelupäällikköTietotekniikka


Isojen infratyömaiden ongelmatHelsingissä on käynnissä useita isoja infratyömaita, jotka valmistuttuaan parantavat liikenteen sujuvuutta ja yhteyksiä, mutta rakennusaikaiset hai-tat ja häiriöt sekä näkyvät että vaikut-tavat kymmenien tuhansien asukkaiden, yritysten ja vierailijoiden elämään. Hai-toista huolestunut kaupungin johto asetti tavoitteeksi sujuvoittaa yleisillä

Yhteinen kunnallis-tekninen työmaaYhteisellä kunnallisteknisellä työmaalla tarkoitetaan rakennushanketta, jossa eri tilaajat tai näiden urakoitsijat samanaikaisesti tai peräkkäin työskentelevät.

alueilla toimivien työmaiden toimintaa ja näin sai alkunsa Yhteinen kunnallis-tekninen työmaa -hanke. Sitä koordinoi projektinjohtaja Eva-Lisa Karlsson Hel-singin kaupungin Rakennusviraston katu- ja puisto-osastolta.

Helsingissä yleisillä alueilla raken-nuttavat tilaajaorganisaatiot (HKR, HKL, HSY ja Helsingin Energia) ovat laa-tineet v. 2008 sopimuksen, jonka tarkoi-

tuksena on määritellä yhteisen työmaan tilaajia koskevat periaatteet, sopijaosa-puolten oikeudet, velvollisuudet ja vas-tuut. Kyse on kaupungin poikkihallinnol-lisesta prosessista, joka vaatii toteutuakseen eri vaiheiden yhteenso-vittamista. YKT:ta sovelletaan rakenta-mishankkeissa, joissa kaupungin eri tilaajaorganisaatioiden omat ja yhteiset intressit ja tavoitteet yhdistyvät.

artikkeli


artikkeli

YKT-prosessiYKT-sopimusta arvioitiin 2010. Samassa yhteydessä selvitettiin osapuolten mieli-piteet YKT-prosessin toimivuudesta, sujuvuudesta ja kehittämistarpeista. Tässä vaiheessa käynnistettiin Yhteinen kunnallistekninen työmaa – prosessin kuvaus -projekti.

Projektissa tavoitteena oli tunnistaa yhteisten työmaiden sujuvuuden esteitä. Lähtökohdaksi otettiin rakennusprojek-tin vaiheistus.

YKT-sopimukseen kirjatut tavoitteet ja toimenpiteet kohdennettiin eri vaihei-siin ja samalla selvitettiin, miten ne käy-tännössä toteutetaan. Rakennusaikaiset ongelmat olivat suurelta osin aiheutu-neet toimenpiteistä, jotka olivat jääneet hoitamatta ja liian vähälle huomiolle hankkeen valmistelun yhteydessä. Tällai-sia kokonaisuuksia olivat projektin johta-minen ja suunnitteluvaiheen merkitys tavoitteiden yhteensovittamisessa.

Projektissa keskityttiin tarkastele-maan tilaajien toimintoja ennen rakenta-misen aloittamista: miten YKT-hanke tunnistetaan, miten yhteiset tavoitteet hiotaan, miten ohjataan suunnittelua ja mitkä toimenpiteet tilaajien tulee tehdä ennen rakentamiseen ryhtymistä.

YKT-hanke saattaa kestää useita vuo-sia. Ohjelmointi ja hankesuunnittelu edel-lyttävät eri osapuolten yhteistä näke-mystä hankkeesta, sen tavoitteista, aikataulusta ja kustannuksista. Mitkä hankkeet ovat yhteisiä, miten käsitellään ohjelmointi- ja hanketietoa, miten tunniste-taan tällaiset hankkeet riittävän varhain?

Ohjelmointitiedon hallinta ja kohteista sopiminen edellyttää tilaajaorganisaatioi-den yhteistä listausta kaikista toteutetta-vaksi suunnitelluista hankkeista. Hankkei-den seulontatarve johti LOUHI-paikka-tietopalvelun käyttöönottoon. Siton tar-joama LOUHI-palvelu auttaa tunnista-maan eri toimijoiden hankelistoista keske-nään samanaikaiset tai sijainniltaan toisiaan lähellä olevat kohteet, jolloin potentiaaliset YKT-kohteet ovat nähtä-vissä yhdellä silmäyksellä. LOUHI-palvelu myös kannustaa toimijoita omien hank-

keidensa systemaattiseen arviointiin.Sen ohella, että osapuolet voivat tun-

nistaa kohteet, joissa yhteinen toteutta-minen on hankkeen aikataulun kannalta perusteltua, on tarpeen tunnistaa ja kuvata jokaisen tilaajaosapuolen hank-keeseen kohdistamat tavoitteet. Huo-lella tehty tavoitteiden määrittely edes-auttaa suunnittelun hankintaa ja ohjausta.

Tilaajat pitivät suurimpina suunnitte-luvaiheen haasteina suunnitelmien yhteensovittamista, suunnittelun aikais-ten dokumenttien hallinnan laajuutta ja omaan erityisalaan liittyvien detaljien huomioimista. Selkeä suunnittelun työ-ohjelma, johon on sisällytetty eri osa-

puolten hankkeelle asettamat tavoit-teet, helpottaa pääsuunnittelijan koordinointitehtävää. Mm. kokonaisval-taisen tarkastelun kautta saadaan vah-vistettua hankkeen riskitarkastelun näkökulmaa ja turvallisuuskoordinaatto-rin roolia.

Ennen rakentamisen aloittamista tilaajien tulee keskenään sopia toteutuk-sen laajuudesta ja kustannusten jaosta. Valmiit suunnitelmat luovat pohjaa kat-tavien urakka-asiakirjojen ja rakennutta-misohjelman laatimiselle. Tilaajien tulee rakentamisen valmistelun yhteydessä sopia päätilaajan roolista ja tehtävistä sekä urakan hankinnan menettelyta-voista.

Rakentamisen ohjaus

Rakentamisen valmistelu

Suunnittelun ohjaus

Suunnittelun valmistelu

Vaihe 1:

Ohjelmointi ja hankesuunnittelu

Vaihe 2:

Tavoitteena on kokonaistaloudellinen, tarkoituksenmukainen ja pitkäjänteinen suunnittelu ja rakentaminen.Ohjelmointiin kuuluu myös tunnistaa rakennushankkeet, jotka toteutetaan yhteisinä työmaina.


Tietoja hallitaan Louhi-palvelun avulla.


Päivi AhlroosKehitysjohtajaKaupunkitoimiala

lisätietoja:

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA (YKT) • jalostetaan rakennuttamisen prosessia,• uudistetaan kaupungin tilaajaorganisaatioiden yhteistyötä –

määritellään poikkihallinnollinen prosessi,• tehostetaan yleisten alueiden työmaiden sujuvuutta ja

parannetaan yleistä työmaakokemusta.

Suunnittelun tavoitteena ovat rakennushankekohtaiset ja ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset.Erityisesti kiinnitetään huomiota suunnittelun koordinointiin, suunnitelmien yhteensopivuuteen ja samanaikaiseen toteutukseen.

Yhteinen kunnallistekninen työmaa syntyy yhdessä tekemisestäYhteisellä valmistelulla haettiin toimijoi-den välistä vuoropuhelua hankkeiden tunnistamiseen, priorisointiin ja vaiheis-tamiseen. Vaikka organisaatiot ovat eri-laisia ja toimintatavat vaihtelevat, toimii yhdistävänä tekijänä yhteinen työmaa, jonka sujuvuus ja ammattimainen hoita-minen ovat kaikkien tavoitteena. Projek-tilla testattiin myös Helsingin kaupungin strategiaohjelman mukaista tavoitetta poikkihallinnollisten prosessien kehittä-misestä. YKT-prosessilla on tarkoitus kytkeä asukkaita palvelevaan muotoon seitsemän kaupungin organisaatioon kytkeytyvän laitoksen toimintoja.

Prosessin tavoitteena on parantaa ja nopeuttaa rakentamista yleisillä alueilla, jotta asukkaiden kokema häiriö jäisi mah-dollisimman vähäiseksi. Toisaalta tulee muistaa, että 460-vuotiaan kaupungin rakenteissa riittää jatkuvasti korjatta-vaa, joten rakennustyömaat kuuluvat elävään, kasvavaan ja muuttuvaan kau-punkiympäristöön.

Prosessin kuvaamiseen liittynyt työ on ollut yhdessä tekemistä, yhteistä poh-timista ja yhteisen näkemyksen luomista. Työ on ollut matka vuorovaikutusmene-telmiin ja yhteistyön rakentamiseen yhtä lailla kuin toiminnan kehittämistä, tieto-järjestelmien hyödyntämistä ja proses-sien tarkastelua. K

Rakentamisen valmistelu tähtää asiantunteviin ja yhteen sovitettuihin toteutusasiakirjoihin, joiden avulla pystytään rakentamaan laadukkaasti ja taloudellisesti.

Rakentamisen ohjaus

Rakentamisen valmistelu

Suunnittelun ohjaus

Suunnittelun valmistelu

YKT-

hank

e

Ohjelmointi ja hankesuunnittelu

Rakentamisen valmistelunaloituskokous

Suunnittelun aloituskokous

Hanke-kokous

Ohjelmointi- kokous Rakentaminen

Hank

epöy

täki

rja

YKT-

pöyt

äkirj

a

Suunnittelu-ohjelma

Suunnittelun hankinta

Suunnittelun ohjaus

Suunnitelma-tarkastus

Raken-nuttamis-ohjelma

Urakan hankinta

Kuvassa KunFo-matkalaiset Berliinissä lokakuussa 2010, Yhteinen työmaa -excursio


palvelu

Nopeaa kehitystä 3D-rintamallaRakentamisen ”visualisointi” kehittyy vauhdilla. Pelkkien 3D-stillkuvien ja videoanimaatioiden lisäksi pystytään rakennukset ja rakennelmat tuomaan tarkasteltavaksi virtuaalimalleina inter-netin välityksellä halutuille käyttäjäryh-mille. Virtuaalimallit itsessään voidaan jatkojalostaa loppukäyttäjien tarpeisiin, jotka vaihtelevat rakennuksen elinkaa-ren eri vaiheissa.

3D-peliteknogiat mukaan kaupunkisuunnitteluunSito osti viime syksynä 3D internet -palveluja tuottavan S.O.M.A. Oy:n. Yrityskaupan myötä Sito tarjoaa asiakkailleen peliteknologioiden avulla tuotettuja innovatiivisia 3D-kaupunki- ja virtuaalitiloja sekä BIM-mallien integrointia rakennusten ja infran elinkaaren kaikkiin vaiheisiin.

3D-virtuaalimalliSuunnitelmien esittäminen 3D-virtuaali-mallin avulla internetissä on tehok-kaampi tapa kuin perinteiset 2D-piirus-tukset. Suunnittelijoilla on nykyisin käytössään tehokkaat 3D-mallinnusoh-jelmat, joilla voidaan tuottaa virtuaali-mallin pohjaksi kelpaavaa geometriamal-lia. Itse suunnittelussa virtuaalimallin perusta, 3D-geometria, tuotetaan suun-nitteluun kehitetyillä CAD-ohjelmilla.

3D-simulointimalliRakennuslupavaiheessa voidaan koh-teesta julkaista visuaalisesti korkeata-soinen 3D-virtuaalimalli, johon on lisätty loppukäyttäjiä kiinnostavia toimintoja. Periaatteessa koko kohde voidaan ”simu-loida” todellisuutta vastaavaksi. Voi-daankin puhua ”3D-simulointimallista”, jossa käyttäjä liikkuu Avatar-hahmon avulla: avaa ovia, portteja, ajaa autolla, jne.

Finlandiapuiston virtuaalimallia käytetään keskustakirjastosta käytävän arkkitehtuurikilpailun taustamateriaalina.


Petri KokkoPalvelupäällikkö,3D-internet ja visualisointi

lisätietoja:

Käyttäjäpalaute3D-simulointimallissa liikkuessaan käyt-täjät havaitsevat asioita, joita haluavat kommentoida suunnittelijoille. 3D-simu-lointimalliin on helppo lisätä lomakkeita ja tallentaa tieto tietokantaan internet-pal-velimelle. Itse asiassa tiedon kerääminen simulointimallin avulla voidaan järjestää pelilliseen muotoon, jolloin käyttäjä osal-listuukin uudenlaiseen kyselytutkimuk-seen lähes huomaamattaan.

Väliaikaiset reitit ja poikkeustilanteet3D-simulointimallin yksi erityispiirre on muutosten esittäminen. Toiminta raken-nuksissa jatkuu monesti myös rakenta-misen aikana. Kauppojen on toimittava, vaikka jalankulkijoille ja liikenteelle teh-dään erilaisia väliaikaisia kiertoteitä ja poikkeusratkaisuja. Väliaikaiset muutok-set voidaan esittää 3D-mallin avulla internetissä yleisölle, mikä helpottaa yleisön liikkumista ja kohteen tiedottajan työtä. Muutokset malliin tehdään yhteis-työssä työmaaorganisaation kanssa.

Suunnitelmien esittäminen 3D-virtuaalimallin avulla internetissä on tehokkaampi tapa kuin perinteiset 2D-piirustukset.

3D-käyttö- ja ylläpitomalliRakennusten valmistuttua 3D-aineistot perinteisesti jäävät hyödyntämättä. Par-haissakin tapauksissa kaupungeissa aineistot kootaan yhteen ”koontimal-liksi” ja niitä ylläpidetään jatkosuunnitel-mia ja tulevia suunnitteluprojekteja var-ten. Tämäkin on hyvä, koska rakennuksia korjataan ja muutellaan valmistumisen jälkeen. Suunnittelun lisäksi voidaan mal-lidataa käyttää rakennuksissa toimivien vuokralaisten (tai käyttäjien) toiminnan tehostamisessa. Ylläpitotoiminnassa on paljon erilaisia tarpeita, joiden avulla 3D-mallin hyödyt tulevat esiin. Esimerk-keinä mainittakoon vaikkapa kaupunki-keskustoissa valaistuksen muutokset, kadunkalusteiden sijoittaminen, jne.

WPM-tilojen, resurssien ja irtaimiston hallinta kustannuspaikoittainS.O.M.A. kehitti yhdessä Skanskan kanssa BIM-malleja hyödyntävän työpis-teiden hallintajärjestelmän (WPM) toi-mistorakennusten hallintaan. WPM-

ohjelman avulla toimisto-organisaatio hallinnoi työpisteiden muutokset, henki-löt tiloissa, kalusteet ja irtaimen omai-suuden internetissä. Samaa teknologiaa voidaan soveltaa myös mm. sairaaloiden, kaupallisten tai lähes minkälaisten tilojen käytön suunnitteluun ja hallinnoimiseen.

Pelimäiset ominaisuudetKaupunkitilojen käyttäjille jatkokehi-tämme sovellusta, jossa kuka tahansa käyttäjä voi 3D-Avatar -hahmon avulla liikkua virtuaalisessa kaupungissa ja tavata muita käyttäjiä. Käyttäjät voivat keskustella keskenään ja pelata erilaisia minipelejä. Pelit on tehty peleihin kehite-tyillä tekniikoilla, ns. ”pelimoottoreilla”. Parhaillaan teemme Helsingin kaupungin Finlandiapuistosta jatkokehitystä vuonna 2012 vietettävää WDC-vuotta varten. Eli sama 3D-aineisto voi palvella hyvin monella tapaa, joista viihteellinen puoli on yksi.

ProjektejaTällä hetkellä Sitossa on meneillään useita projekteja, jossa tuotetaan erilai-sia 3D-malleja eri vaiheita varten. Espoon Tapiola, Helsingin Kalasatama ja Jät-käsaari sekä Oulun kävelykeskustan kehittäminen, Rovaniemen yleiskaava-mallin kehittäminen ja useat muut koh-teet ovat työn alla. K

Yksittäiset rakennukset voidaan esittää tarkemmin ja rakennuksiin voidaan kehittää käyttäjiä palvelevia uusia toimintoja.


artikkeli

Liikenteen mallintamisen työkaluja suunnittelun eri tasoilla STANin tulostuksen ja kartan yhdistäminen: FRISBEE-tavaraliikennemalli, Nordim projekti, juna- ja kuorma-autokuljetukset v. 2006 (tehty WSP Finland Oy:n kanssa alikonsulttina)

Emmetulostus: Tieliikenteen kuljetukset Suomessa v. 2009

Kaikki kuorma-autokuljetukset Yli 300 km:n kuljetuksetKuljetukset satamiin ja satamista sekä

rajanylityspaikoille ja rajanylityspaikoilta

Sito laajensi osaamistaan ja palveluvalikoimaansa liikenteen mallintamiseen ostamalla Matrex Oy:n toiminnot viime kesänä. Samalla Sito sai alan parhaiden ohjelmistojen, Emmen, Dynameqin ja STANin edustusoikeudet Suomessa ja joissain muissa maissa. Yrityskaupan myötä Sito voi tarjota asiakkailleen entistä kokonaisvaltaisempia liikenteen ja logistiikan konsultointipalveluita. Vuoden 2012 alussa Matrex sulautuu Sitoon.

Liikenteen mallintaminen


Tapani SärkkäJohtava konsulttiLiikenne

Markus VäyrynenToimialajohtajaTie ja liikenne

S itolla on nyt käytössään erit-täin hyvät työkalut kattavaan liikenteen mallintamiseen ylei-

seltä valtakunnan ja maiden tasolta yksityiskohtaisiin liittymien simuloin-teihin. Valitsemalla oikeat työkalut kuhunkin tarpeeseen Sito voi palvella asiakkaitaan entistä tehokkaammin ja paremmin.

Siton ohjelmistot toimivat hyvin yhteen, esim. Dynameq-verkkojen pohjat ja kysyntämatriisit voidaan ottaa suo-raan Emmestä. Dynameqin tietoja voi-daan käyttää taas Syncrossa.

Erikoista osaamista ja arvoa liittyy Liikenne- ja viestintäministeriölle tuotet-tuun, STAN-ohjelmiston perustalle teh-tyyn FRISBEE -tavaraliikenteen malliin. Se kattaa koko Euroopan, mutta erityi-sesti Pohjoisen alueen maiden tuonnin ja viennin tavaravirrat ja kuljetusverkot sekä nykytilassa että ennusteina. Sitä on kehi-tetty n. 15 vuoden ajan monessa laajassa

Emmetulostus: Kehä II:n jatkon aamuhuipputunnin ennuste 2035 sijoiteltuna ja simulaatioon otettu verkon osa (eri värillä)

Emme-tulostus: liikenne-ennusteen 2015 sijoittelu ja tierekisteritietojen hyödyntäminen kapasiteetin käyttöasteen laskennassa, käyttöasteiden vastaava jakauma

Dynameq simulointi: HCM-palvelutasot ja liikennevirrat (ajon/h) aamuhuipputunnin tiettynä ajanjaksona (Kehä II:n kevennys, ennuste 2035, ajanjakso 7.20 - 7.25, vrt. edellinen emmetulostus)

Mikrosimulaatio (Syncro), Kehä II/Vihditie

projektissa. Viimeksi sillä on mallinnettu elinkeinoelämän kuljetusjärjestelmää ja Etelä-Suomen logistiikkakeskusten sijainti. Alkamassa on Suomen ja Venäjän tavaravirtojen ennustaminen.

Henkilö- ja ajoneuvoliikenteen mallin-tamiseen soveltuu parhaiten Emme-ohjelmisto, jonka kehittämiseen on panostettu viime vuosina paljon. Mm. HSL:n uusi liikennemalli käyttää Emmeä. Siihen on helppo implementoida tieliiken-teen erikoismalleja, kuten TARVA tai päästö- ja kustannuslaskentamalleja.

Dynameq on erittäin tehokas liiken-teen simulointimalli. Siinä simulointiob-jektin tila päivitetään, kun objektin tilassa tapahtuu muutos. Dynameqia kut-sutaan mesosimulaatioksi ja se on ikään kuin staattisen mallin (Emme) ja mikro-simulaation (Syncro, Paramics) välissä. Dynameqin etuina ovat simulaatioiden vertailukelpoisuus ja toistettavuus tehokkuuden lisäksi.

Dynameq on hyvä työkalu vaihtoeh-tojen vertailuihin sekä suunnittelukohtei-den mitoitukseen ja toimivuuden tarkis-tamiseen. Joskus tarvitaan tarkempaa tietoa, esim. liikennevalojen ajoitukseen ja liittymien tarkkaan mitoitukseen, sii-hen Syncro on erinomainen väline. K

lisätietoja:


artikkeli

MERIMA – Suomen kansainvälisen meriliikenteen päästölaskentamalliTulevaisuudessa merikuljetuksia koskevat entistä tiukemmat päästörajoitukset, jotka edellyttävät kansainvälisten merikuljetusten päästöjen kehittymisen seurantaa. Samoin erilaiset meriliikenteen infrastruktuurin kehittämishankkeet edellyttävät päästöjen arvioimista. Tarvetta on seurata Suomen merikuljetusten päästöjen kehittymistä tuonnissa ja viennissä koko merimatkalta, myös Suomen aluevesirajojen ulkopuolella.

Esimerkki kokonaispäästömallilla tehdystä skenaariosta Pitkän etäisyyden tuotetankkerin nopeutta on pienennetty 10 %.


... jatkuu seuraavalla sivulla

M ERIMA-projektissa tuo-tettiin kaksi tietokone-mallia – kokonaispäästö-

malli ja päästövertailumalli – Suomen ja ulkomaiden välisen meriliikenteen tavarakuljetusten päästöjen (CO, HC, NOx , PM, CH4 , N2O, SO2 , CO2 , CO2-ekv.), niiden ulkoisten kustannusten sekä polttoainekustannusten lasken-taan, kehittymisen seurantaan ja eri-laisten skenaarioiden tekemiseen. Mallit on rakennettu asiantuntijoiden, erityisesti merenkulkualan viran-omaisten ja sidosryhmien käyttöön. Projektin rahoituksesta ja ohjauk-sesta vastasivat Liikenteen Turvalli-suusvirasto ja Liikennevirasto.

Kokonaispäästömalli laskee Lii-kenneviraston meriliikennetilastojen avulla Suomen ja ulkomaiden välisen meriliikenteen tavarakuljetusten vuo-sien 2005–2009 kokonaispäästöt, päästökustannukset ja polttoaine-kustannukset alustyypeittäin tuon-nissa ja viennissä.

Kokonaispäästömallin käyttöliittymä

Kokonaispäästömallilla voidaan verrata eri vuosien päästömääriä päästökomponenteittainKokonaispäästömallilla voidaan muodostaa aikasarjoja eri perustein: alustyypit, liikennealueet ja tavaralajit.


artikkeli


Esimerkki kokonaispäästömallilla tehdystä liikennealueiden muutosskenaariostaAasiaan kuljetettu lasti on kaksinkertaistunut.

Esimerkki kokonaispäästömallin tuottamasta aikasarjasta alustyypeittäin

Kokonaispäästömallilla voidaan tehdä skenaarioita muuttamalla polttoainetietoja (polttoaineen hinta, raskaan polttoöljyn osuus, polttoaineen rikkipitoisuus), tyyppialusten keskinopeutta ja aluskokoa sekä alue-, tavaralaji- ja alustyyppijakaumia tuonti-, vienti- tai kokonaisliikenteessä.


merimaMERIMA – kokonaispäästömalli ja päästö-vertailumalli ovat Suomen kansainvälisten merikuljetusten päästöjen, ulkoisten

kustannusten ja polttoainekustannusten laskentaan, kehittymisen seurantaan sekä erilaisten skenaarioiden tekemiseen tuotettuja tietokonemalleja.

Marko TikkanenSuunnittelijaLiikenne

Ilkka SalannePalvelualuejohtajaLogistiikka

lisätietoja:

PäästövertailumalliPäästövertailumallilla voidaan tehdä päästömäärien vertailuja valitun satamaparin vuoden 2008 liikenteen perusteella, kun laivan tyyppiä, kokoa, nopeutta tai polttoainetietoja muutetaan. Päästövertailumallin toisessa osassa voidaan valita vapaasti kuljetusmatka ja kuljetetun lastin määrä. Esimerkissä kemikaalialuksen kokoa on suurennettu 10 %.


artikkeli

Sito mukana kansainvälisessä kehitystyössä

Siton ulkovalaistusosasto on aktiivisesti

mukana niin kansallisessa kuin kansain-

välisessäkin kehitystyössä. Tällä hetkellä

käynnissä olevan ESOLi-projektin (Energy

Saving Outdoor Lighting) tarkoituksena on

tarjota tietoa ja kokemuksia muuttuvasta tie- ja

katuvalaistuksesta sekä ulkovalaistuksen

älykkäistä ohjausjärjestelmistä sekä tehostaa ja

edistää saatavilla olevan teknologian

hyödyntämistä valaistushankkeissa.

E SOLi jakautuu kahdeksaan työpakettiin (WP, Work Package). Työpaketti WP1 keskittyy hallinnointitehtä-viin. Työpaketissa WP2 tutkitaan nykypäivän ohjausjär-

jestelmiä ja ohjausmenetelmiä, markkinoilla olevia ratkaisuja ja teknologioita sekä osanottajamaiden sisäisiä markkinointitilan-teita. Aiheita käsitellään eri näkökulmista, mm. valmistajan, kon-sultin ja loppukäyttäjän näkökulmasta. Lisäksi pohditaan valais-tusalan kehityksen vaikutuksia ohjausjärjestelmien muutokseen. Tutkimusten pohjalta laaditaan raportti, joka jul-kaistiin vuoden 2011 aikana (http://www.esoli.org).

Työpaketissa WP3 kerätään tietoja ja kokemuksia eri mai-den tie- ja katuvalaistushankkeista, joissa on käytetty erityyp-pisiä ja -tasoisia valaistuksen ohjausjärjestelmiä. Näistä laadi-taan raportti, joka julkaistaan projektin kotisivuilla lähiaikoina. Työpaketin WP3 toisena tehtävänä on järjestää kansallisia seminaareja ja työpajoja muuttuvasta tie- ja katuvalaistuksesta ja älykkäistä ohjausjärjestelmistä. Pelkästään tämän vuoden aikana järjestetään 28 seminaaria 14 eri maassa. Seminaarien tavoitteena on mm. edistää muuttuvan valaistuksen käyttöä ulkovalaistuksessa, edistää uuden teknologian käyttöönottoa älykkäässä ohjauksessa sekä saada aikaan kattava kansallinen ja kansainvälinen asiantuntijaverkko.

www.esoli.orgwww.esoli.orgwww.esoli.org

Partners Contact

Energy Saving Outdoor Lighting

Berliner Energieagentur www.berliner-e-agentur.de

Black Sea Regional Energy Center www.bsrec.bg

Ekodoma www.ekodoma.lv

European Lamp Companies Federation www.elcfed.org

ELTODO www.eltodo.cz

Gruppo Impresa Finance Srl www.gruppoimpresa.it

City of Gothenburg www.goteborg.se

Javna Razsvetljava www.jrl.si

The Polish National Energy Conservation Agency www.kape.gov.pl

Luminext www.luminext.eu

City of Oslo www.oslo.kommune.no

Spanish Society of Electrical Constructions www.sece.com

Selc Ireland Ltd www.selc.ie

SEVEn, The Energy Efficiency Center www.svn.cz

SITO Oy www.sito.fi

Building and Civil Engineering Institute ZRMK www.gi-zrmk.si

SabinePillerBerliner Energieagentur GmbH

Tel +49(0) 30 29 33 30 34Fax +49(0) 30 29 33 30 93E-mail [email protected] www.berliner-e-agentur.de

PLDE

SENO

FL

NL

CZ

BGIT

ES

BE

IE

SI

LVIntelligent system of Barcelona (Spain)

Supported byESOLi-projektissa on mukana 16 osanottajaa 14 Euroopan maasta

Työpaketissa WP4 kehitetään uusia työkaluja loppukäyttä-jille. Tarkoituksena on tarjota tietoa saatavilla olevista vaihto-ehdoista ja avustaa hankkeiden suunnittelussa energiatehok-kuuden näkökulmasta.

Työpaketti WP5 keskittyy uusiin asennuksiin ja sopimus-asiakirjoihin. Työpaketin tärkein tehtävä on edistää ohjaus-järjestelmien käytönottoa uusissa valaistushankkeissa tarjo-amalla apua, tukea sekä ohjeita ja malleja tarjous-, sopimus- ja rahoitusasiakirjojen valmistelemiseen.

Työpakettien WP3, WP4, WP5 keskittyessä älykkäiden ohjaus-järjestelmien tarjoamien mahdollisuuksien käsittelemiseen työ-paketti WP6 tarkastelee loppukäyttäjien koulutusta. Ideana on luoda kansainväliset ja kansalliset tukiverkot sekä edistää val-mistajien ja loppukäyttäjien keskinäistä vuorovaikutusta.

ESOLi-seminaari Göteborgissa toukokuussa 2011


Työpaketti WP7 keskittyy ulkovalaistuksen standardeihin ja ohjeisiin. Työpaketin sisällä tehdään laajaa yhteistyötä standardisointijärjestön CEN:n (European Committee for Standardization) sekä kansainvälisen valaistuskomission CIE:n (International Commission on Illumination) kanssa.

Tievalaistusstandardin osat 1–4 ovat tällä hetkellä päivitet-tävänä. Osassa 1 on suositus valaistusluokan valinnalle, ja nykyi-nen raportti uusitaan kokonaan. Uusi valaistusluokan valinta-menetelmä perustuu CIE:n tekniseen raporttiin ”Lighting of Roads for Motor and Pedestrian Traffic”. Uusi valaistusluokan valintamenetelmä on nykyistä yksinkertaisempi ja selkeämpi ja se ottaa myös huomioon muuttuvan valaistuksen käytön.

Työn alla on uusi osa ”Energiatehokkuusvaatimukset”. CEN:n työryhmän CEN/TC 169/226 JWG ”Tievalaistus” ja ESOLi-pro-jektin työpaketin WP7 välinen yhteistyö keskittyykin juuri tämän osan työstämiseen. Standardin tarkoituksena on määri-tellä menetelmät tievalaistuksen energiatehokkuuden lasken-nalliseen tarkasteluun sekä mittaamiseen. Käytännön sovelta-misohjeet ovat myös tarpeen.

Työpaketin WP7 tehtävänä on myös tutkia tievalaistuksen ajoittaisen vähentämisen vaikutuksia liikenneonnettomuuksiin. Aiheen osalta tehdään yhteistyötä CIE:n teknisen komitean ”Optimization of Road Lighting” kanssa.

Siton ulkovalaistusosasto on mukana CEN:n työryhmissä ”Tievalaistus” ja ”Myötäävät pylväät”. Lisäksi Sito on mukana use-assa CIE:n teknisessä komiteassa (mm. komiteassa ”Tievalaistuk-sen optimointi”, joka sisältää muuttuvan valaistuksen ja onnetto-muusasteen riippuvuuden) ja osallistuu aktiivisesti CIE:n konferensseihin ja kokouksiin. ESOLi-projektissa Siton vastuu-alueeseen kuuluukin erityisesti työpaketin WP7 tehtävät.

Työpaketti WP8 hoitaa sisäistä ja ulkoista tiedottamista sekä viestintää. Työpaketti on myös vastuussa kansainvälisten ja kansallisten kotisivujen luomisesta sekä ylläpidosta. ESOLi-projektin kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.esoli.org.

Siton tällä hetkellä käynnissä olevia kansallisia asiantuntija-tehtäviä ovat mm. ”Tievalaistuksen suunnittelu” -ohjeen päivi-tys, ”Tien valaisimien laatuvaatimukset” -ohjeen tekeminen sekä maanteillä käytettävien valaisimien tyyppihyväksyntä. K

Kehittämishankkeiden järjestys kuvaa kotimaisten ohjeiden laatimisprosessia: suositukset → standardit → ohjeet

Aleksanteri Ekrias, Vanhempi suunnittelija Ulkovalaistus

Pentti HautalaJohtava konsulttiUlkovalaistus

lisätietoja:

Lahden moottoritie


K alajärvi on Espoon pohjoisosissa sijaitseva latvajärvi. Järvi on matala ja siihen valuva vesi

kerääntyy vain järveä ympäröivien kallio-selänteiden muodostamalta melko suppe-alta valuma-alueelta. Järvi reagoi näin ollen herkästi huonolaatuiseen huleve-teen ja sitä seuraavaan ravinnekuormituk-seen. Kalajärven suurimpana ongelmana pidetään rehevöitymistä. Järven kasvilli-suus on lisääntynyt merkittävästi viimei-sen kymmenen vuoden aikana, minkä epäillään johtuvan valunnan sisältämistä ravinteista ja epäpuhtauksista. Selkeää yksittäistä syytä tähän on kuitenkin vai-kea osoittaa. Muutos on todennäköisim-min happamoitumisvaiheesta elpymistä ja hulevesien mukana järveen päätyvän ravinnekuormituksen yhteisvaikutusta.

Kalajärvenkalliolle asuinrakentamistaJärven pohjoispuolella on vireillä Kalajär-venkallion asemakaavahanke. Uusi pien-talorakentaminen uhkaa edelleen kas-vattaa Kalajärveen kohdistuvaa virtaamavaihtelua sekä ravinnekuormi-tusta. Jyrkkäpiirteisessä maastossa rankkasateiden aiheuttamat voimakkaat hulevesivirtaukset aiheuttavat mm. eroosiota ja sitä kautta esim. ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumista jär-veen. Asukkaiden huoli järven tilasta sai kaupungin aktivoitumaan ja teettämään järven valuma-alueelle hulevesien hallin-tasuunnitelman Siton konsulttityönä.

Kalajärvi kuntoon

artikkeli

Tontinomistaja voi vaikuttaa merkittävästi ympäristönsä hyvinvointiin. Asuinalueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva järvi tai lampi on varteenotettava vetovoimatekijä. Jos vesi on kuitenkin huonolaatuista, vesistön virkistysarvokin laskee väistämättä. Hulevesistä aiheutuvat haitat on helpointa minimoida käsittelemällä hulevedet niiden syntypaikalla ts. tontilla, mutta tuloksiin päästään, kun asukkaat ohjeistetaan hulevesien luonnonmukaisesta käsittelystä mahdollisimman selkeästi ja havainnollisesti.

seen hulevesien hallintaan ja käsittelyyn. Ensisijaisesti suositeltiin ehkäisemään hulevesien syntymistä mm. käyttämällä pihan kovilla pinnoilla vettäläpäiseviä vaihtoehtoja kuten esi-merkiksi nurmetettuja, avosaumattuja kiveyksiä tai nurmetettuja tai sepeli-täytteisiä kennostoja. Lisäksi hulevesiä suositeltiin varastoimaan altaisiin tai suuriin astioihin ja hyödyntämään vaik-kapa kasteluvetenä puutarhassa.

Puutarhan kosteusolosuhteisiin kiinnitettiin muutenkin huomiota, sillä hyvin menestyvän puutarhan takeena on tasainen kosteus. Näihin tavoittei-

Osana hallintasuunnitelmaa laadittiin erillinen, sekä alueen nykyisille että tule-ville asukkaille suunnattu asukasohje. Asukasohjeessa selvitettiin taustaa, kuvailtiin ja havainnollistettiin erilaisia hulevesien käsittelyratkaisuja, joita voi-daan suhteellisen pienellä vaivalla ja koh-tuullisin kustannuksin toteuttaa omalla kotipihalla.

Hulevesien hallintaa omalla kotipihallaAsukasohjeen tarkoituksena oli akti-voida asukkaita toimimaan oma-aloit-teisesti sekä antaa eväät tonttikohtai-

piirrokset: Mari Ariluoma

Kalajärvi, rantaneva

kuva: Reijo Pitkäranta


siin päästään viivyttämällä hulevesiä avoimissa altaissa, imeyttämällä vesi maaperään tai suodattamalla se maa-kerroksen läpi salaojaan. Hyödyntä-mällä katolta valuvat sadevedet puu-tarhassa voidaan kehittää varsin näyttäviäkin ”sadepuutarhoja”. Huleve-sien viipymistä ja pidättymistä voidaan myös edistää säilyttämällä alkupe-räistä maan pintakerrosta ja -kasvilli-suutta. Epäpuhtauksien joutumista ympäristöön suositeltiin välttämään mm. rasvojen, öljyjen ja liuottimien huo-lellisella säilyttämisellä sekä lannoite- ja torjunta-aineiden maltillisella käy-töllä puutarhassa. Pihalla suositeltiin välttämään myös paljaita kenttiä ja luiskia, jotka ohjeistettiin suojaamaan eroosiolta ja pinnoittamaan tai kasvit-tamaan mahdollisuuksien mukaan. Eroosion estämiseen suositeltiin käyttä-mään esim. kookoskuidusta tai oljista valmistettuja katteita, joiden materiaali hajoaa luontoon maan pintakerrosta sitovan kasvillisuuden juuruttua. K

Hyödyntämällä katolta valuvat sadevedet puutarhassa voidaan kehittää varsin näyttäviäkin ”sadepuutarhoja”.

Antti-Jaakko KoskenniemiProjektipäällikköMaisemasuunnitteluHulevesitiimi

lisätietoja:

Siton hulevesiosaamista vahvistaa vuoden vaihteessa aloit-tanut DI Timo Nikulainen. Hän on taustaltaan vesihuoltoin-sinööri ja erikoistunut vesi huoltoverkostojen suunnittelun

lisäksi myös hulevesien hallintaan ja tulvasuojelukysymyksiin taajamaympäristössä. Laajennamme palveluitamme hule vesi-

mallinnukseen (MIKE FLOOD), jonka avulla voimme analysoida ja tunnistaa kau-punkiympäristön tulvariskejä ja etsiä käytännön keinoja niiden hallintaan.


K alajärvi är en kärnsjö i norra Esbo. Sjön är grund och vattnet som rinner dit samlas upp från

ett rätt litet avrinningsområde bestå-ende av bergsåsar. Sjön är därmed käns-lig för dagvatten av dålig kvalitet och gödningsbelastningen som följer därpå. Kalajärvi-sjöns största problem är eutro-fiering. Växtligheten i sjön har ökat mar-kant de senaste tio åren, vilket man tror beror på näringsämnen och orenheter i avrinningsvattnet. Det är ändå svårt att peka ut en enskild bakomliggande orsak. Förändringen är sannolikt en samverkan av återhämtning från försurningsskedet och näringen som dagvattnet för med sig till sjön.

Byggande av bostäder vid KalajärvibergetNorr om sjön är ett detaljplaneprojekt anhängigt. Byggandet av nya småhus hotar öka strömningsvariationerna och näringsbelastningen av sjön ytterligare. I den branta terrängen orsakar störtreg-nen kraftiga dagvattenströmmar som ger upphov till bl.a. erosion, vilket i sin tur leder till att näringsämnen och fasta par-tiklar urlakas i sjön. Invånarnas oro över sjöns tillstånd fick staden att aktivera sig och Sito anlitades som konsult för att göra en dagvattenhanteringsplan för avrinningsområdet. Som en del av hante-ringsplanen utarbetades en invånaran-visning som riktar sig till både nuvarande och kommande invånare. I invånaranvis-ningen presenteras och åskådliggörs olika relativt enkla och förmånliga meto-der att ta hand om dagvattnet på egen gård.

Kalajärvi i skick med instruktioner för invånarna

artikel

Tomtägarna kan i stor utsträckning påverka sin miljös välmående. En sjö eller damm i närheten av ett bostadsområde är en beaktansvärd attraktionskraft men låg kvalitet på vattnet sänker ofrånkomligen rekreationsvärdet. Dagvattens skadeverkningar minimerar man lättast genom att ta hand om vattnet där det föds, m.a.o. på tomten. Resultat uppnås genom att så tydligt och överskådligt som möjligt instruera invånarna i ekologisk dagvattenhantering.

tion i marken eller genom infiltrering genom marken till ett dräneringsdike. Genom att utnyttja vattnet som rinner från taken kan man åstadkomma impo-nerande ”regnträdgårdar”. Fördröjning och dämpning av vattnet kan också främ-jas genom att bevara markens ursprung-liga ytskikt och markvegetation. Det instruerades också om att undvika föro-reningar genom noggrann förvaring av fetter, olja och lösningsmedel samt mått-lig användning av gödsel och bekämp-ningsmedel i trädgårdarna. Man rekom-menderade att man på gårdarna undviker bara fält och slänter och i mån av möjlighet skyddar sådana områden från erosion genom ytbeläggning och växtbeklädnad. För att förhindra erosion rekommenderades användning av t.ex. kokosfiber eller halmbeklädnad vilket upplöses i naturen då växtligheten som binder markens ytskikt slår rot. K

Kontroll av dagvattnet på den egna gårdenSyftet med invånaranvisningen var att aktivera invånarna och få dem att ta egna initiativ samt att ge kunskap för hur man kontrollerar och hanterar dagvatten på den egna tomten. I första hand rekom-menderades förhindrande av att dag-vatten bildas, bl.a. genom att använda vattengenomsläppliga allternativ för gårdens hårda ytor så som stenbelägg-ning med öppna fogar eller gräs- och singelarmeringsplattor. Dessutom rekommenderades magasinering av dag-vatten i bassänger eller stora kärl för användning t.ex. vid trädgårdsbevatt-ning.

Trädgårdens fuktighet uppmärksam-mades också annars, eftersom jämn fuk-tighet är vägen till en lyckad trädgård. Målen uppnås genom att fördröja dag-vatten i öppna bassänger, genom absorp-

text och bild: Antti-Jaakko Koskenniemi


Sito – innovatiivisin ja yhteistyökykyisin palvelutuottajaTuoreen innovaatiomittauksen tuloksissa Sito on infra-alan innovatiivisin ja yhteistyökykyisin suunnittelutoimisto. Tulokset perustuvat merkittävimpien asiakas- ja tilaajaorganisaatioiden edustajien arviointeihin. Testissä mitattiin innovaatio- ja yhteistyökyky kumppanuus- ja tarjous-

osaamisessa sekä verkostotaidoissa.Innovaatiomittaus on puolueeton ja riippumaton palvelu. Se pohjaa tieteellisesti kestävään ja käytännössä koeteltuun analyysimalliin. Tulokset korreloivat vahvasti tuottavuuskehityksen kanssa. Lisää innovaatiomittauksista www.innovaatiomittaus.fi.

S uunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOL ry:n sääntö-määräisessä syyskokouksessa 22.11.2011 valittiin liiton hallituksen puheenjohtajaksi vuosiksi 2012–2013 Sito Oy:n

toimitusjohtaja Kimmo Fischer.Kimmo Fischer on toiminut SKOL:n hallituksen jäsenenä vuosina

2010–2011 ja 2002–2004 sekä hallituksen varapuheenjohtaja vuonna 2005.

Muita luottamustehtäviä ovat olleet Geo-toimikunnan jäsenyys vuosina 1994–1996, sopimusasiantoimikunnan jäsenyys vuodesta 2001 sekä vaalitoimikunnan jäsenyys vuosina 2005–2006.

Kimmo Fischer SKOL ry:n puheenjohtajaksi

uutisia

Suunnittelutoimisto 4




SITO Oy

LÄHDE: INNOVAATIOMITTAUS

Innovaatio- ja yhteiskyvyn osaamisindeksiKumppanuus- ja tarjoutumisosaaminen ja verkostotaidot (toimittajana)

80

70

60

50


matkakertomus

Kiertomatka aloitettiin välimerelli-sestä Aix-en-Provencesta, jossa tutustuttiin vanhan kaupungin

kylkeen rakennettuun Sextius-Mirabeau -liike- ja asuinkortteliin sekä siihen liitty-viin kulttuurirakennuksiin, kuten teatte-riin, koreografiakeskukseen sekä tulitik-kutehtaaseen saneerattuun kirjastoon. Suomalaisten kaupunkisuunnittelijoiden vierailu herätti niin paljon kiinnostusta, että maakuntalehdessäkin oli sivun koko-nainen juttu ”Aix’n urbanismi kiehtoo Jou-lupukin maan arkkitehteja”.

Kaupunkisuunnittelun opintomatka RanskaanKaupunkisuunnittelun perinteinen opintomatka suuntautui syksyllä 2011 Ranskaan, jossa tutustuttiin Aix-en-Provenceen, Lyoniin ja Pariisiin. Matkalla kuultiin näiden kaupunkien kehityssuunnitelmista ja liikenteen haasteista sekä tutustuttiin mielenkiintoisiin kohteisiin.

Toimistoalue La Defensen tulevaisuutta kuvaava

pienoismalli

kirjoittaja: Riikka Poutanen


Lyonissa tutustuttiin vanhalle satama- ja teollisuusalueelle rakennetta-vaan Confluencen asuinalueeseen. Alu-een jännittävä arkkitehtuuri herätti pal-jon keskustelua. Kaupungin puutarhuri esitteli Lyonin upeaa keskuspuistoa ja muita kaupungin viheralueita.

Pariisin kaupungin tavoitteena on, ettei Suur-Pariisin alueella (11 milj. asu-kasta) kenelläkään menisi työmatkaan yli tuntia. Muun muassa tähän tähtääviä rat-kaisuja esiteltiin paikallisessa kaupunki-suunnitteluvirastossa. Lisäksi tutustut-tiin rautatien päälle rakennettuun ja edelleen laajenevaan Rive Gauche – asuin-, toimisto- ja yliopistokortteliin sekä myös laajenevaan ja uudistuvaan La Défensen toimistoalueeseen, jossa työs-kentelee 180 000 pariisilaista.

Vierailuohjelmasta ja tulkkaamisesta vastasivat Finpro Francen edustajat Heli Pasanen-Zentz ja Susanna Tuononen.

Syksyn 2012 kaupunkisuunnittelun opintomatka tehdään Englantiin, jossa tutustutaan Lontoon, Liverpoolin ja Man-chesterin uusimpiin kohteisiin.

Ennakkoilmoittautuminen on jo käyn-nissä; ensimmäiset ilmoittautuivat jo Ranskan-matkalla. Voit ilmoittautua ennakkoon lähettämällä viestin osoit-teeseen [email protected]. Lisä-tietoja syksyn matkasta lähetetään tam-mikuussa. K

Mukana matkalla oli mm. arkkitehtejä, kaavoittajia, liikennesuunnittelijoita, maisemasuunnittelijoita ja kiinteistökehittäjiä. Kuvassa mukana myös taiteilija Victor Vasarelyn poika Pierre Vasarely.

Confluensen alueelta löytyi mielenkiintoista arkkitehtuuria. Kuvassa Jakob + MacFarlanen suunnittelema toimistorakennus, joka alakerrassa on designhuonekalujen showroom.

Siton maisemapalkinto dosentti Eeva RuoffilleSiton maisemapäivää vietettiin 29.9.2011. Seminaaripäivän aiheena olivat maisemakompensaatio sekä Siton maisemapalkkinnon jako. Järjestyksessään toinen maisemapalkinto myönnettiin dosentti Eeva Ruoffille hänen pitkäjänteisestä työstään Suomen puutarhataiteen tutkimuksen ja opetuksen saralla.

Maisemasuunnitteluosaston valintaperusteet olivat: ”Dosentti, filosofian tohtori Eeva Ruoff on Suomen johtava puutar-hataiteen historian ja historiallisten ympäristöjen asiantuntija. Hän

on vaikuttanut suomalaisessa puutarhataiteen historian tutkimuksessa ja kirjallisuudessa voimakkaasti lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Sinä aikana hän on toiminut myös opetustehtävissä tutkimus- ja koulu-tuslaitoksissa ja projektikohtaisena erikoisasiantuntijana useassa julki-sessa hankkeessa.

Eeva Ruoffin kirjallinen tuotanto on ollut laajaa ja kunnioitusta herättä-vää. Hänet tunnetaan ystävällisenä ja avuliaana henkilönä, joka vaivojaan säästelemättä neuvoo ja opastaa niin opiskelijoita kuin virkaa tekeviä suunnittelijoitakin. Eeva Ruoff on omistautunut ihailtavan intohimoisesti ja laadukkaasti puutarhataiteen historian ja historiallisten ympäristöjen tutkimukselle. Hänen vaikutuksestaan suomalainen puutarhataiteen historian tutkimus sekä kunnostus- ja restaurointisuunnittelu on kokenut renessanssin viime vuosituhannen lopulla ja nykyisin se on eurooppalaista huipputasoa.”

uutinen

Siton maisemapalkinnon luovuttivat Marja Oittinen (vas.) ja Ismo Häkkinen FT Eeva Ruoffille

kuva: Seppo Närhi


nimityksiä

Jouni Korkka on nimitetty projekti-insinööriksi Telerakennuttaminen-osas-tolle 1.8.2011 alkaen.

FM, geologi Mari Vengasaho on nimi-tetty osastopäälliköksi Ympäristöpalve-lut-osastolle 15.8.2011 alkaen.

Ins. Veikko Erola on nimitetty pro-jekti-insinööriksi Telerakennuttaminen-osastolle 19.9.2011 alkaen.

RI Jukka-Pekka Taos on nimitetty osastopäälliköksi Telerakennuttaminen-osastolle 1.10.2011 alkaen.

Louhinta- ja maanrak.teknikko Esa Kiiski on nimitetty projektipäälliköksi Ympäristöpalvelut-osastolle 10.10.2011 alkaen.

Ins. Hannu Heikkilä on nimitetty pro-jektipäälliköksi Infrarakennuttaminen-osastolle 1.11.2011 alkaen.

Tietoliikenneteknikko Juha Hakkinen on nimitetty projekti-insinööriksi/konsul-tiksi Telerakennuttaminen-osastolle 21.11.2011 alkaen.

Tekn. yo Petri Ruokolainen on nimi-tetty projektipäälliköksi Ympäristö-palvelut-yksikköön 25.1.2012 alkaen.

TIETOTEKNIIKKATekn. yo Harri Heljala on nimitetty sovel-luskehittäjäksi 13.6.2011 alkaen.

Hallintot. yo Suvi Jokinen on nimitetty toimiala-assistentiksi 14.6.2011 alkaen.

DI Kari Tuukkanen on nimitetty palve-lujohtajaksi 8.8.2011 alkaen.

FM Liisi Ylönen on nimitetty asiantun-tijaksi 3.10.2011 alkaen.

Fil. yo Jukka-Pekka Salo on nimitetty sovelluskehittäjäksi 9.11.2011 alkaen.

Ins. op. Kimmo Sulonen on nimitetty aineistokäsittelijäksi 19.12.2011 alkaen.

Fil. yo, Tekn. yo Juha Luukkonen on nimitetty sovelluskehittäjäksi 25.11.2011 alkaen.

FM Aino Ikäheimo on nimitetty pro-jektipäälliköksi 2.1.2012 alkaen.

Valt. yo, Tekn. yo Joni Kokko nimitetty sovelluskehittäjäksi 2.1.2012 alkaen.

FM Hanna Eskel-Mäkelä on nimitetty sovellusasiantuntijaksi 16.1.2012 alkaen.

Tietokoneins. Arto Ruokari sovellus-asiantuntijaksi 2.1.2012 alkaen.

Tekn. yo Mikko Kolehmainen on nimi-tetty paikkatietokäsittelijäksi 2.1.2012 alkaen.

Ins. AMK Jussi Lehtinen on nimitetty projektipäälliköksi ja kuntasektorin asi-antuntijaksi 16.1.2012 alkaen.

FM Pirjo Ikonen on nimitetty rekis-teri- ja infrasovellusten palvelupäälliköksi 23.1.2012 alkaen.

ESPOOTIE JA LIIKENNETekn. yo Fanny Malin on nimitetty nuo-remmaksi suunnittelijaksi Esisuunnittelu-osastolle 9.11.2011 alkaen.

Tekn. kand. Esa Hartman on nimitetty suunnittelijaksi Liikenneosastolle 2.1.2012 alkaen.

Ins. AMK Harri Kyllönen on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Tieosas-tolle 16.1.2012 alkaen.

KAUPUNKIArkkitehti Sisko Hovila on nimitetty nuo-remmaksi suunnittelijaksi Kaupunkisuun-nitteluosastolle 13.6.2011 alkaen.

Maisema-arkkitehti Marika Bremer on nimitetty vanhemmaksi suunnitteli-jaksi Maisemasuunnitteluosastolle 1.9.2011 alkaen.

Ins. AMK Heli Rautio on nimitetty projekti päälliköksi Kaupunkitekniikka-osastolle 10.10.2011 alkaen.

DI Timo Nikulainen on nimitetty van-hemmaksi suunnittelijaksi Kaupunkitek-niikkaosastolle 5.12.2011 alkaen.

Fil. yo Tuomas Jokela on nimitetty rakennusgeologiksi Kalliotilat ja tunnelit -osastolle 9.1.2012 alkaen.

Tekn. yo Marina Basdekis on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Kalliotilat ja tunnelit -osastolle 16.1.2012 alkaen.

RATA JA RAKENNETkK Päivi Lipponen on nimitetty nuorem-maksi suunnittelijaksi Silta ja rakenne -osastolle 24.8.2011 alkaen.

Ins. AMK Esko Kääriäinen on nimitetty vanhemmaksi suunnittelijaksi Geo-osas-tolle 1.1.2012 alkaen.

YMPÄRISTÖIns. AMK, FM Juha Korhonen on nimitetty vanhemmaksi asiantuntijaksi Ympäristö-tekniikkaosastolle 29.8.2011 alkaen.

Tekn. yo Tuomas Pärnänen on nimi-tetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Ympäristötekniikkaosastolle 29.8.2011 alkaen.

Maisema-arkkitehti Veli-Markku Uski on nimitetty osastopäälliköksi Ympäristö-konsultointiosastolle 2.1.2012 alkaen.

YTM Sanna Luodemäki on nimitetty asiantuntijaksi Ympäristökonsultointi-osastolle 2.1.2012 alkaen.

RAKENNUTTAMINENErkki Multanen on nimitetty projekti-insi-nööriksi Telerakennuttaminen-osastolle 25.7.2011 alkaen.

HALLINTOIns. AMK Kati Rautio on nimitetty Siton tietohallintopäälliköksi 12.9.2011 alkaen.

Tekn. yo Juho Kokko on nimitetty jär-jestelmäasiantuntijaksi Tietohallintoon 7.9.2011 alkaen.

Datanomi Jani Majuri on nimitetty jär-jestelmäasiantuntijaksi Tietohallintoon 7.10.2011 alkaen.

Katja Kananen on nimitetty aulapalve-luhenkilöksi Siton Espoon toimistoon 17.11.2011 alkaen.

IT-tradenomi Manu Katajisto on nimi-tetty järjestelmäasiantuntijaksi Tietohal-lintoon 15.12.2011 alkaen.

Yo-merkonomi Anu Taimo-Toivonen on nimitetty toimistopalveluassistentiksi Espoon toimistoon 17.1.2012 alkaen.

OULUIns. AMK Kimmo Karoluoto on nimitetty Tie- ja liikenne -toimialalle suunnittelijaksi Pohjois-Suomen alueyksikköön Ouluun 2.5.2011 alkaen.

Ins. Kari Junttila on nimitetty Silta ja rakenne -toimialan projektipäälliköksi ja aluevastaavaksi Pohjois-Suomen alueyk-sikköön Ouluun 1.9.2011 alkaen.

Hortonomi (AMK) Ainikki Laine on nimitetty nuoremmaksi suunnittelijaksi Pohjois-Suomen alueyksikköön Ouluun 19.12.2011 alkaen.

KUOPIOIns. AMK Sami Pailamo on nimitetty johtavaksi konsultiksi Väylät-osastolle Kuopioon 1.10.2011 alkaen.

YTM Jaakko Rintamäki on nimitetty projektipäälliköksi Liikenneosastolle Kuopioon 1.1.2012 alkaen.

Ins. AMK Antti Elomaa on nimitetty projektipäälliköksi Kuopioon 16.1.2012 alkaen.

TAMPEREIns. AMK Timo Karjalainen on nimitetty aluejohtajaksi 1.10.2011 alkaen.

DI Tenho Aarnikko on nimitetty Liiken-neosaston päälliköksi 1.1.2012 alkaen.

DI Jenni Karjalainen on nimitetty Tie-, katu- ja alueosaston päälliköksi 1.1.2012 alkaen.

DI Juha Mäkinen on nimitetty Liiken-neosaston apulaisosastopäällikkö 1.1.2012 alkaen.

RI Maarit Joukainen on nimitetty van-hemmaksi suunnittelijaksi Ylläpito-osas-tolle 1.1.2012 alkaen.


Infra 12 – infrajohtamisen tulevaisuuspäiväAika Tiistai 6.3.2012 Paikka Wanha Satama, Helsinki

Tervetuloa Infra 12 –tapahtuman yhteydessä vierailemaan Siton osastolle (E4) Wanhaan Satamaan, Helsinkiin.

Esittelemme toimintaa tehostavia sekä elämää helpottavia ICT-ratkaisuja ja palveluja kuten LOUHI, AINO JA PUNTARI. Palveluissa yhdistetään Siton ICT-, infra-, liikenne- ja ympäristöosaaminen sekä asiakkaan ongelman ratkaisu.

Tule keskustelemaan Siton uusista palveluista asiantuntijamme kanssa. Varaa kalenteristasi pullakahvin verran aikaa tiistaina 8.3.2012 klo 9–16 henkilökohtaista esittelyä varten kotisivuiltamme helmikuussa 2012.

Tapahtuman ohjelman ja lisätietoja löydät osoitteesta http://www.infrajohtaminen.fi/index

KUTSU

Tiepäivä 2012Aika Torstai 15.3.2012 klo 13–Paikka Sito-talo, Tietäjäntie 14, Espoo

Tervetuloa viettämään Tiepäivää Sito-taloon Espooseen.

Käsittelemme tiesuunnitteluun liittyviä ajankohtaisia aiheita ja haasteita laaja-alaisesti. Varaa päivä kalenteristasi ja tule mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan.

Ilmoittautumiset 5.3.2012 mennessä [email protected].

tulevia tapahtumia

KUTSU

RuoppausseminaariAika Torstai 8.3.2012 klo 12.30–Paikka Sito-talo, Tietäjäntie 14, Espoo

Tervetuloa Ruoppausseminaariin Sito-taloon Espooseen.

Seminaarissa käsitellään vesistöjen kunnostusta käytännön tekemisen kannalta.

Tilaisuus on tarkoitettu asiantuntijoille, tilaajille, viranomaisille ja muille alan toimijoille.

Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään 24.2.2012 Siton kotisivujen kautta.

Paikkoja rajoitetusti.

KUTSU

Rakennushankkeen lähtötiedot helposti pilvestä -teemapäiväAika Perjantai 2.2.2012 klo 13–17Paikka Spektri Conference, Metsänneidonkuja 6, Espoo

Tervetuloa Rakennushankkeen lähtötiedot helposti pilvestä -teemapäivään Espooseen.

Tilaisuus on tarkoitettu rakennushankkeiden tilaajille ja infra-alan toimijoille.

Tilaisuudessa keskustellaan rakennushankkeiden tietohuollon tarpeista ja ratkaisuista nyt ja lähivuosina.

Ilmoittaudu tilaisuuteen Siton kotisivujen kautta tai lähetä sähköpostia

[email protected] 26.1.2012 mennessä.

sito tänään 36/2012

Documents