huomenna tänään on eilen

Huomenna tänään on eilen – Tulevaisuuden oppiminen

Jyrki J.J. KasviTietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

Digitalisaatio mullistaa kaiken

Mediateollisuus kohtasi murroksen ensimmäisten joukossa...

…yhdessä pankkien, arvopaperikaupan, maanviljelyksen ja metsätalouden kanssa

10.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3

Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa.

Image: Lely

Seuraavien kahden vuoden aikana ihmiskunnan laskentateho kaksinkertaistuu.

We ain’t seen nothing, yet.


Digitalisaatio on vasta alkamassa 1600-luvun lopulla keksitty höyrykone

mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet1800-luvun alussa Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, … Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan

1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, … Mikä on 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma? Kolmasosa nykyisistä ammateista korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla,

loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle.

Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2070-luvulla! Ja aktiivinen yhteiskunnan jäsen vielä 2090-luvulla


Kulttuurin murros

• Digikuilu muuttuu aktiivisuuskuiluksi

• Aktiivisille ihmisille mahdollisuuksia olla entistä aktiivisempia yhteiskunnan jäseniä

• Passiivisille ihmisille mahdollisuus olla entistä passiivisempia

• Digitaalista kulttuuria ei huomata• Kokonainen sukupolvi ehti Habboon ja IRC Galleriaan ennen kuin sosiaaliseen

mediaan havahduttiin• Yli 100.000 suomalaista pelasi nettipokeria ulkomailla ennen kuin siihen

havahduttiin• Mikä sosiaalinen murros tällä hetkellä on verkossa huomaamatta käynnissä?

• Teknologinen imperatiivi• Kaikkien on osattava ja voitava käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa kyetäkseen

toimimaan digitaalisessa yhteiskunnassa!


Suomi on digitalisaation alisuoriutuja! 22 vertailumaasta Suomen yrityksillä

parhaat edellytykset hyödyntää digitaalitekniikkaa toiminnassaan Mutta digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17. Suomalaisten yritysten sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides

Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaali-tekniikkaa ovat toiseksi parhaat Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen sektori on 22:a kahdeksas.

Suomen kouluissa on Euroopan parhaisiin kuuluva ICT-varustus Mutta Suomen kouluissa käytetään tietotekniikkaa vähiten Euroopassa…

Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi

CC BY SA 3.0 Shritwod

Suomen kouluissa käytetään tietotekniikkaa vähiten Euroopassa …


… kyllä, vähiten Euroopassa

Survey of Schools: ICT in Education


… vaikka laitteita on ja ne toimivat

Survey of Schools: ICT in Education


”Diginatiivit” lapset ja nuoret Suomalaisten koululaisten luottamus

omiin tietoteknisiin taitoihin on laskenut vuosisadan alusta alkaen

Suuri osa nuorista ei osaa käyttää tietokonetta työvälineenä Esim. sovellusohjelmien käyttö, tiedon haku, sähköposti jne.

30% työikäisistä selvisi huonosti tai ei lainkaan tietotekniikkaa soveltavia ongelmanratkaisutaitoja arvioineessa testissä Erityisesti alle 20- ja yli 40-vuotiailla oli ongelmia

Missä taidot olisi opittu, jos niitä ei ole opetettu? Suomella on huippuluokan musiikkiopistot ja urheiluseurat, mutta missä ovat yhtä

hyvin resursoidut koodikoulut?

CC

2.0

Sha

re a

like

Attr

ibut

ion

Der

yck

Hod

ge

”Metsätyökone on vain erikoisesti pakattu PC.””Metsäkoneen ohjaajiksi ei tahdo löytyä ohjelmointitaitoisia nuoria.”

CC 3.0 SA BY Heikki Valve

Tietotekniikan käyttötaitoja tarvitaan jo kaikissa ammateissa!


Mihin motivaatio katosi? 9-luokkalaisten osaamistaso

romahtanut vuosikymmenessä Syitä etsitään koulun ulkopuolelta, maailman ja oppilaiden muutoksesta

Entä jos koulu ja ympäröivä todellisuus irtautumassa toisistaan Moni koulu on jäänyt online-maailmasta irralliseksi offline-saarekkeeksi

Entä jos koulu ja oppilaiden tulevaisuus jo kaukana toisistaan Oppilaat eivät koe opittavien sisältöjen ja oppimismenetelmien olevan relevantteja

omalle tulevaisuudelleen

Oppilaat epätasa-arvoisessa asemassa Kunnilla ei ole velvollisuutta opettaa tai hyödyntää tietotekniikkaa Vain osa oppii käyttämään opiskelussa ja työelämässä välttämättömiä

työvälineitä Yliopistot ovat joutuneet järjestämään fukseille tietotekniikan peruskursseja Sähköisen ylioppilaskirjoituksen taka-ajatuksena taata perustaitojen opetus


Osaamisen pitkiä kaaria Vuonna 1982 julkaistulla

Commodore 64 -kotimikrolla lapsena aloittaneet ohjelmoijat ovat perustaneet valtaosan Suomen ohjelmistoyrityksistä. Suomessa oli 1980-luvulla poikkeuksellisen vilkas kotimikrokulttuuri. Kaikkia lapsia ei varoituksista huolimatta onneksi revitty irti tietokoneesta ;) Erityisesti Demoscene-yhteisö Suomen ICT-sektorin nousun taustalla!

Mistä löytyisi 2010-luvun lapsille yhtä hyvät eväät menestyä 2030-luvulla? Esim. Pyhtäällä opitaan peruskoulussa 3D-tulostinten käyttöä Virossa opetetaan ohjelmointia peruskoulun alusta loppuun Jätämmekö myös tällä kertaa tulevaisuuden menestyksen edellytysten

löytämisen lasten ja nuorten omien harrastusten varaan?

CC 2.5 Share Alike Attribution Bill Bertram


Demoscene loi digitaalisen kulttuurin

http://www.youtube.com/watch?v=XtCW-axRJV8

http://www.youtube.com/watch?v=XtCW-axRJV8

Suomen luova tuho Kiihtyvä digitaalinen vallankumous

jakaa maailman talouden kortit uudelleen. Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut

vanhat teollisuusmaat ovat tulevia digitaalisia maita

Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään yhtä kipeä rakenne muutos kuin mediateollisuus on kokenut runsaassa vuosikymmenessä. Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet

(sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit. Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua

Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla Suomi ei nouse kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista Työntekijät on koulutettava ja kannustettava yhä uusiin ammateihin

Millaista ammattitaitoa suomalaiset tarvitsevat?

Ja mistä se saadaan?


Mihin tarvitaan ammatti-taitoista pankkivirkailijaa, kun rahat nostetaan automaatista ja laskut maksetaan verkossa?

CC 3.0 Share Alike Attribution J-P Kärnä


Image: Lockheed

Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!


Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?

Image: IBM


Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?

CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr

Suomi ei pelastu romuttamalla pankkiautomaatit ja lypsyrobotit …

… ja jakamalla ihmisille pankkikirjat ja lypsyjakkarat



Digitalisaatio eliminoi turhaa työtä (case sosiaalitoimisto)

Esim. asiakkaille tarjottu mahdollisuus seurata oman toimeentulo-tukihakemuksen käsittelyä verkossa vapautti sosiaalityöntekijät puhelintiedusteluihin vastaamisesta varsinaiseen sosiaalityöhön

Mutta EI näin: Toimeentulotuen hakija tulostaa ”sähköisen” lomakkeen, täyttää sen ja tuo sosiaalitoimistoon; Sosiaaliohjaaja skannaa lomakkeen ja lähettää sen sähköpostina maksatukseen; Maksatuksessa lomake tulostetaan ja sen tiedot syötetään käsin maksatusjärjestelmään. (tosi tarina)

Esim. päätöksiä toimeentulotuen perusosasta tekevien etuus-käsittelijöiden työ olisi helppo automatisoida (ja kouluttaa etuuskäsittelijät muihin tehtäviin) heti mutta vasta kun toimeen-tulotuen perusosan hakemustiedot saadaan sähköisinä.

Koulun on luotava itsensä uudelleen


Koulu pyristelee murroksessa

Olemme tuoneet IC-teknologiaa koululuokkiin, mutta koulutuksen rakenteet ja toimintatavat ovat pysyneet ennallaan Kirjat on korvattu tableteilta luettavilla ja tehtävillä digitaalisilla materiaaleilla Liitutaulut on korvattu videotykeillä ja smart boardeilla Reissuvihkot on korvattu Wilmalla

Valmiita toimintatapoja olisi, mutta ne rikkoisivat tutut kuviot Pelillinen, mobiili-, yhteisöllinen, jaettu, etä-, virtuaali-, ym. jne. etc. oppiminen. Avointen oppimateriaalien luominen ja jakaminen yhdessä

Uusia oppimisteknologioita syntyy jatkuvasti, mutta uusi oppimisen paradigma puuttuu Opettajankoulutus haasteen edessä: Millaiseen kouluun me opettajia koulutamme?


Esimerkiksi pelillinen oppiminen Pelillistäminen: Pelien mekanismien hyödyntäminen

pelien ulkopuolella toiminnan muuttamiseksi kiinnostavammaksi

Pelimäinen toiminta motivoi ja ohjaa toimintaa

”Sitä saat mitä mittaat”

”Sitä saat paljon, mistä annat palautetta”

”Sitä voit saada liikaakin, mitä palkitset”

Tylsä asia ei muutu hauskaksi, vaikka kuinka pelillistäisi

10 points to Gold Badge


Pelaajan … oppijan muotokuva Motivoitunut

Tavoitteellinen

Keskittymiskykyinen

Pitkäjänteinen

Kilpailuhenkinen

Sitkeä (jääräpäinen)

Sosiaalinen

Iloinen

CC

2.0

Att

ribu

tion

Se

rge

y G

alv

oki

n,

sha

re a

like

, g

en

eric


Pelillistäminen muistuttaa hyvää työn johtamista Tavoitteiden määrittely

Toiminnan mittaaminen

Aiempaan ja muihin vertaaminen

Välittömän suoran palautteen antaminen

Edistyksen näkyväksi tekeminen

Julkinen palkitseminen

Vaikeustason nostaminen

Mutta mitä uudessa koulussa pitäisi oppia?

Millä tiedoilla ja taidoilla selviää seuraavat 70 vuotta?


Kolmannes nykyammateista katoaa,vanhat muuttuvat ja uusia syntyy

Rekkamanageri Lennokkiohjaaja Bioinformaatikko

Geenikorjaaja Energiasuunnittelija

Putkimies

Koulutus vanhenee nopeasti Jatkuva oppiminen

Kyky toimia tehtävissä, joita ei hallitse

Ammatinvalinta mahdotonta


Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot Tietotekniikan peruskäyttötaidot

Osaamisvaje kaikissa(!) ikäluokissa Medialuku- ja kirjoitustaidot

Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt Tietoturvataidot

Vastuu tietoturvasta on viime kädessä äyttäjillä itsellään Digitaalinen sosiaalinen pääoma

Sosiaalinen pääoma pudonnut sosiaalisen median kehityksen tahdista

Tiedonhallintataidot Infoähky on tietoyhteiskunnan keskeinen työterveysriski

Missä ja miten nämä opitaan? Ei ainakaan koulussa! Suomi Euroopan ainoita maita, jossa tietotekniikka ei ole pakollinen oppiaine

Meillä ei ole ollut edes välineitä, joilla arvioida omaa osaamistaan tai joilla esim kunta olisi voinut arvioida opettajiensa koulutustarvetta

CC

SA

Attr

ibut

ion

Sug

ree

Muutosten tahti vain kiihtyy

”Tulevaisuus on toisenlainen!” – Mika Mannermaa

Sisällöt digitalisoituvat vauhdilla Internet on jo korvannut television

Suomalaiset yhtä paljon verkossa kuin TV:n ääressä

E-kirjat ja e-lehdet korvaavat paperin Kirjakaupat kokevat levykauppojen kohtalon Tanskalaisista vain kolmannes lukee lehtensä paperilta. Briteissä ja USAssa jo neljännes kirjoista luetaan e-kirjoina

Pelit jo 10 vuotta elokuvia suurempi teollisuudenala Suomalainen peliteollisuus tarvitsee 600 uutta työntekijää vuodessa

Postin jakelu päättyy Paperilaskut ja paperilehdet katoavat Nettiostosten jakelu voi turvata palvelun jatkumisen

Kirjastot joko katoavat tai digitalisoituvat Tuleeko kulttuurista jälleen rikkaiden etuoikeus?


Hupi on vasta alkamassa

Sähköinen paperi Pian lähes ilmaista

Täydennetty todellisuus Korvaa älypuhelimet ja tabletit

Ihmisen ja koneen liitäntä Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi Ajatusten välittäminen aivoista toiseen

3d-tulostimet Muotoilupiratismi

Tekoälyt Käyvät jo pörssikauppaa ja hoitavat sairaita

Robotiikka Ensimmäiset robottiautot markkinoille v. 2020 Lähettilennokkeja kehitetään jatkuvasti

Google


OOO - Opetuksesta osaamiseen Opetuksesta Oppimiseen

Opettaja ei ole enää pääroolissa vaan oppija Oppija on aktiivinen toimija, jota opettaja ja

muu yhteisö tukevat ja ohjaavat

Oppimisesta Osaamiseen Mitään ammattia ei voi oppia kuin hetkeksi Työuraan mahtuu monta ammattia, joista suurimpaan osaan ei ole mitään

pätevyyttä Jatkuvaa elinikäistä työssä oppimista Osaamisen tukemista työn ohessa

Työuran lisäksi elämänura vaatii jatkuvaa osaamisen ylläpitoa Digitaaliset palvelut, täydennetty todellisuus, myData, yksityisyys,

Opetusjärjestelmästä osaamisjärjestelmään!

30.9.2010 www.kasvi.org 37

Sukupuolten välinen digikuilu?

Keskustelua

U.S. Army Photo

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 38

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja

riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.

TIEKEn toiminnan painopisteet ovat1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut

TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €

TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä

2013

huomenna tänään on eilen

Documents