TER

RA

MA

RE

OY:n

TIE

DO

TUSL

EHTI

NR

O 0

2 /

TA

LVI

20

12

–20

13

SISÄLTÖ01

03

04

08

10

13

14

15

16

KANSIKUVAHELSINGIN SATAMAN JÄTKÄSAAREN LAITURIN JATKEEN TYÖMAAKUVAAJA: M. SALONEN

TOIMITUSJOHTAJAN PALSTAINFRAHANKKEISSA VARAUDUTTAVA KEHITYSNÄKYMIIN

HELSINGIN JÄTKÄSAARIRIC-SYVÄTIIVISTYSKOEHELSINGIN JÄTKÄSAARESSA

ASIAKKAAN KUULUMISIALOVIISAN SATAMAN SATAMAJOHTAJAAKI MARJASVAARA

HELSINGIN LÄNSISATAMAHELSINGIN LÄNSISATAMAN AALLOKKOINEN JÄTKÄSAARENLAITURIURAKKA 2

BOSKALIS-KONSERNIN TIETOVERKKOTERRAMARE LIITTYY BOSKALIS-KONSERNINGLOBAALIIN TIETOVERKKOON

UUTISETPROOMU BOLLE VIII TERRAMAREN KALUSTOON

TERRAMAREN TYÖMAAT

TAKAKANSISNOW IN HELSINKIHELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKIKUVAAJA: FRED BJÖRKSTEN

TERRAMARE TÄNÄÄNNRO 02 TALVI 2012-2013 | 16. VUOSIKERTA

PÄÄTOIMITTAJA: Henrik HolmbergP. (09) 6136 2622 F. (09) 6136 2700E-mail: henrik.holmberg@terramare.fi

TERRAMARE OyLaurinmäenkuja 3A, 00440 HelsinkiVaihde: (09) 613 621Faksi: (09) 6136 2700www.terramare.fi

Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster N.V. Pörssinoteerattu yhtiö toimii 75 maassa ja kuudella eri mantereella.

TERRAMARE OY | VESIRAKENNUSURAKOINNIN KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN

04

08

10

INFRAHANKKEISSA VARAUDUTTAVA KEHITYSNÄKYMIIN

K ylmät suhdanteet saivat seuraa talvisesta säätilasta, joka saapui ker-tarysäyksellä eteläiseen Suomeen marraskuun viimeisenä päivänä. Tilanne ei ole poikkeuksellinen sääolojen suhteen, kun verrataan

tilannetta lähimpiin viime vuosiin, jolloin on pystytty nauttimaan täysin rinnoin raikkaasta talvisäästä koko Suomessa. Kuluvan ja ensi vuoden rakentamisen suhdanteista voi vastaavasti todeta, että ennustekäyrät osoittavat alaspäin kaikkialla muualla paitsi korjausrakentamisen saralla. VTT:n tekemän tuoreen ennusteen mukaan rakentaminen kokonaisuudessaan taantuu tänä ja ensi vuonna 2–4 %. Infrarakentaminen supistuu vastaavasti tänä vuonna 4 % ja ensi vuoden ennusteessa 2%. Jos halutaan ylläpitää kokonaiskysyntää taantu-man aikana, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiaisen mukaan pitäisi juuri nyt investoida infraan, koska sen arvellaan kasvattavan pitkällä aikavälillä maamme tuottavuutta ja hyvinvointia. Hän myös samalla toppuuttelee taantumasurkuttelua, koska maailmankaupassa on meneillään vaurautta tuottava kasvu. Tällöin liikenneväylien merkitys korostuu ja ne tulevat olemaan avainasemassa.

Olemme saaneet seurata mielenkiinnolla myös naapurimaidemme toimintaa infrarakentamisessa. Sekä Ruotsi että Norja tulevat investoimaan lähivuosina enemmän infraan kuin Suomi. Ruotsissa valtiovalta tulee panostamaan liiken-neväyliin tavoitteena parantaa kilpailukykyä ja turvallisuutta. Väyläinvestoin-nit Ruotsissa vuosina 2014–2025 tulevat olemaan noin 53 mrd euroa, jossa on kasvua noin 20 % aikaisempaan määrään verrattuna.

Toinen valtava potentiaali piilee itänaapurissamme Venäjällä. Venäjä on laatinut erityisen arktisten alueiden investointistrategian aina vuoteen 2030 saakka. Strategia pitää sisällään mm. arktisten alueiden öljyntuotannon vii-sinkertaistamisen 13 miljoonasta tonnista 66,2 miljoonaan tonniin. Vastaavasti kaasuntuotannon odotetaan nelinkertaistuvan 57 miljardista kuutiosta 230 mil-jardiin kuutioon. Lisäksi strategia sisältää Venäjän luopumisen ulkomaisesta teknologiasta, jolloin se siirtyy tuottamaan itse työkalunsa ja rakentamaan itse laivansa. Tosin tähän tavoitteeseen jopa venäläisten omat asiantuntijat suhtautuvat epäillen.

Huomionarvoista on myös, että Koillisväylän merkitys pohjoisena laivareittinä Euroopasta Aasiaan tulee kasvamaan vääjäämättä. Kuluvana vuonna Koil-lisväylän kokonaiskuljetusmäärä tulee olemaan noin 1,26 miljoonaa tonnia, jossa on noin 50 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Noin 80 % kul-jetuksista on öljyä ja kaasua ja loput rautamalmia ja hiiltä. Kuluvan vuoden syksyllä tapahtui ensimmäinen nesteytetyn kaasun (Liquid Natural Gas, LNG) laivakuljetus Koillisväylää pitkin, kun tankkeri ”Ob River” kuljetti noin 135 000 m3 nesteytettyä kaasua Norjan Hammerfestistä Japanin Tobataan. Aikaa säästyi noin 20 päivää verrattuna perinteiseen reittiin Suezin kanavan kautta. On ennustettu, että Koillisväylän liikenne tulee kasvamaan merkittävästi, noin 50 miljoonaan tonniin vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Nykyiset satamat Dudinka ja Igarta saavat seuraa kun Varandeyn ja Sabettan satamat valmistu-vat lähivuosien aikana.

Suomessa ei vielä tiedetä, mitä Koillisväylän avautuminen käytännössä tarkoittaa. Sen sijaan naapurimaillamme on jo kansalliset ohjelmat arktiselle alueelle. Tässäkin asiassa Suomen on myös tehtävä pikaisesti omat ratkais-unsa vaihtoehtoisten kuljetusreittien suhteen, jotka samalla myös tukisivat kil-pailukykyämme. Näillä ratkaisuilla tulee olemaan myös merkittävä vaikutus tulevien vuosien infrainvestointeihin Pohjois-Suomessa.

Nesteytetyn kaasun merkitys energian lähteenä, jolla on myös vahva EU:n tuki, on yksi positiivinen kehitysnäkymä myös Itämeren talousalueella. Rik-kidirektiivin tuomaa lisäkustannusta teollisuudelle voidaan ainakin jossain määrin Itämerellä pienentää, kun tulevaisuuden laivat suunnitellaan käyt-tämään ympäristöystävällisempiä polttoaineita, kuten esimerkiksi kaasua. Myös Suomeen ollaan suunnittelemassa nesteytetyn kaasun satamaa, joko Inkooseen tai Tolkkisiin. Lisäksi Baltian mailla on omat suunnitelmansa vas-taavista satamista.

Terramaren kulunut vuosi poikkesi edellisestä siten, että laiturirakentamisen määrä kasvoi selvästi ja on ollut meidän merkittävin työllistäjämme. Tärkeitä kohteitamme ovat olleet Länsisataman laiturityöt Helsingissä, Vuosaaren AP-laituri sekä Pietarsaaren, Ahvenanmaan, Naantalin ja Korppoon kohteet. Lisäksi olemme olleet mukana Estlink 2 -merikaapelin rakentamisessa Porvoon Nikuvikenissä sekä Sillamäen sataman laajennushankkeessa Virossa. Näyttää siltä, että ruoppaustöiden osuus tulee jatkossakin olemaan alhainen Suomes-sa, sillä merkittävimmät ruoppaustyökohteet lähivuosina tulevat olemaan Ruotsissa, Baltian maissa ja Venäjällä. Tärkein kuluvan vuoden vedenalainen louhintakohde toteutettiin Italian Genovassa, missä yhdessä emoyhtiön kanssa laajennettiin ja syvennettiin olemassa olevaa satama-allasta.

Yhteenvetona kuluvasta vuodesta voi todeta, että toimintamme on pysynyt vakaana haasteellisista olosuhteista huolimatta ja näkymämme ensi vuodelle varsinkin lähialueillamme antavat viitteitä jopa paremmasta. Tulemme jatka-maan määrätietoista toiminnan kehittämistä vesirakentamisen alalla sekä kiin-nitämme huomiota ympäristö- ja työturvallistason edelleen parantamiseen.

Haluan kiittää kaikkia meidän asiakkaitamme ja sidosryhmiämme hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä.Parhaat kiitokset myös koko henkilökunnallemme hyvästä työstä alati kiristyvässä toimintaympäristössä. Toivotan kaikille lehtemme lukijoille rauhaisaa Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta.

Jarmo Yletyinen, toimitusjohtajaTerramare Oy

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | www.terramare.fi

KOETIIVISTYSPROJEKTIN TILAAJA

04 RIC—SYVÄTIIVISTYSKOEHELSINGIN JÄTKÄSAARESSA

TERR

AM

ARE

TÄ

NÄ

ÄN

TA

LVI 2

01

2 -

20

13

|

TEK

STI J

A K

UVA

T: M

arkk

u Sa

lone

n, K

UVA

02

: C

ofra

B.V

.

H elsingin Jätkäsaaressa

toteutettiin lokakuun lopulla

RIC-menetelmään perustuva

syvätiivistyskoe. Koetiivistyksen tilaajan

Helsingin kaupungin Staran tarkoitukse-

na on selvittää uudentyyppisen menetel-

män soveltuvuutta paksujen kitkamaiden

ja louhetäyttöjen tiivistämiseen.

RIC (Rapid Impact Compaction) ke-

hitettiin 90-luvulla Britannian armeijan

käyttöön. Tavoitteena oli löytää tuolloin

nopea ja kustannustehokas menetelmä

kriisialueilla pommituksissa vaurioituneit-

ten kiitoteiden tiivistämiseen. Myöhem-

min 2000-luvulla tekniikkaa alettiin

soveltaa yleisesti pehmeiden täyttömai-

den tiivistämiseen.

ENSIMMÄISTÄ KERTAA

SUOMESSA

RIC-menetelmään perustuvaa syvätii-

vistystekniikkaa testattiin Suomessa nyt

05RIC — RAPID IMPACT COMPACTIONCDC — COFRA DYNAMIC COMPACTION

ensimmäistä kertaa. Koetiivistyksen

suunnittelusta ja mittauksesta vastaa

Ramboll Oy yhdessä Helsingin kaupun-

gin geoteknisten asiantuntijoiden kanssa.

Itse tiivistyskokeen toteutti Terramare Oy

yhteistyössä Boskalis-konserniin kuuluvan

Cofra B.V:n kanssa.

Cofra on jalostanut RIC-menetelmän tek-

niikkaa määrätietoisesti. Yhtiö on lansee-

rannut kehitystyönsä myötä menetelmästä

oman CDC:ksi nimetyn syvätiivistysteknii-

kan (Cofra Dynamic Compaction). Cofra

on soveltanut tekniikkaansa maailmalla

vuodesta 2006 lähtien. Kohteita ovat

olleet mm. laajassa mittakaavassa toteu-

tetut ruopattujen massojen tiivistystyöt

Euroopassa, Lähi-idässä ja Australiassa.

Pinta-alaltaan laajimmat kohteet ovat

olleet Khalifan satama-alueella Abu Dha-

bissa (3 800 000 m2) ja Kuwaitissa (yht.

3 850 000 m2). Nopeasti 2000-luvulla

yleistyneet paksut ruoppausmateriaaleilla

täytetyt maa-alueet ja penkereet ovat

vaatineet nopeaa, tehokasta ja myös

kosteassa maaperässä toimivaa tiivistys-

tekniikkaa.

– Olemme saavuttaneet maailmalla

erinomaisia tuloksia pehmeiden maape-

01

02

JÄTKÄSAAREN KOETIIVISTYSALUEITA

on kaikkiaan viisi. Tiivistysalueiden maaperä vaihtelee louheesta

muihin erityyppisiin ylijäämäaineksiin.

COFRA ON SOVELTANUT KEHITTÄMÄÄNSÄ CDC-TEKNIIKKAA

jo laajasti maailmalla. Kohteina ovat olleet mm. ruopattujen masso-

jen tiivistystyöt Euroopassa, Lähi-idässä ja Australiassa.

rien ja täyttömaiden tiivistyksistä. Uskon,

että tämä karkeampiin täyttöalueisiin

toteutettu koetiivistys Jätkäsaaressa

antaa tärkeää tietoa kehittää CDC-tek-

niikkaamme edelleen eteenpäin, Cofran

geotekninen insinööri Jeroen Dijkstra

kommentoi.

NOPEA JA TEHOKAS

TEKNIIKKA

Cofran CDC-menetelmän nopea ja

tehokas syvätiivistystekniikka perustuu

halkaisijaltaan pyöreään tiivistysjalkaan,

hydrauliseen lyöntipaalutusvasaraan

ja reaaliaikaiseen mittauslaitteistoon,

jotka on asennettu suorituskykyiseen ja

vahvistettuun kaivinkoneeseen. Tiivistet-01

02

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | www.terramare.fi

>

06 tävään maaperään kontaktissa olevaan

pyöreään tiivistysjalkaan kohdistetaan

9–16 tonnin järkälemassalla isku noin

sekunnin välein. Järkäleen pudotuskor-

keus voidaan asettaa 1,2 metriin asti.

Cofran CDC-menetelmässä voidaan käyt-

tää maaperältään erilaisissa kohteissa

halkaisijaltaan 1,0–2,6 metrin kokoisia

tiivistysjalkoja, mikä tekee osaltaan

tekniikasta erittäin joustavan. Kaivinkone

siirtää paalutusyksikön ja siihen kiinnite-

tyn tiivistysvasaran nopeasti ja tarkasti

tiivistyspisteestä toiseen.

Menetelmä mahdollistaa energian

tehokkaan välittymisen tiivistettävään

maaperään. Tiivistysvärähtelyn seurauk-

sena maarakeet järjestyvät uudelleen

aiempaa tiiviimpään muotoon, jolloin

maaperästä saadaan tasaisempi ja tii-

viimpi alkutilanteeseen verrattuna. Tiivis-

tystä jatketaan kunnes haluttu tiiviysaste

kussakin tiivistyspisteessä on saavutettu.

Maaperäolosuhteista riippuen CDC-tek-

niikan tiivistysvaikutus on ulottunut aina

kahdeksan metriin syvyyteen asti.

REAALIAIKAINEN MITTAUS

Prosessin tarkkuus perustuu reaaliaikai-

seen mittauslaitteistoon. Tiivistystyön

toteutusta ohjataan ja seurataan GPS-

paikantimen sekä ennalta ohjelmoidun

digitaalisen kohdekartan avulla moni-

toreista. Menetelmän avulla taltioidaan

mm. pudotuspisteiden sijainti, pudotusten

lukumäärä pistettä kohden, pudotuskoh-

tainen painuma ja kokonaispainuma.

– Asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä

reaaliaikaiseen dataamme, jolla voimme

sekä valvoa että raportoida tiivistymisen

toteutumista prosessin aikana. Itse asias-

sa koko prosessi toimii onnistuneen suun-

nitelman ja valvonnan ansiosta lähes

automaattisesti parantaen huomattavasti

toteutuksen tarkkuutta ja nopeutta. Lisäksi

voimme tallentaa prosessin tapahtuma-

datan sekä laatutarkistuksen asiakkaam-

me käyttöön, Dijkstra kertoo.

KILPAILUKYKYISET EDUT

Kustannustehokkaasta ja joustavasta

CDC-tekniikasta on saatu viime vuosilta

paljon arvokasta tietoa ja kokemusta.

Se on osoittautunut varsinkin pehmeis-

sä maaperissä nopeaksi ja tarkaksi

menetelmäksi, jonka tärinä- ja melutaso

ovat alhaisia. Nopeus, tarkkuus ja voi-

mansiirron optimointi tekevät tekniikasta

energiaystävällisen ja turvallisen mene-

telmän, jolla voidaan toteuttaa laajojakin

alueita yhtäjaksoisesti. Tekniikan suuri

valtti on myös joustavuus. Tiivistysalueen

erillisiä kohteita, kuten reuna-alueita,

penkereitä tai erilaisten maakerrosten

leikkauksia voidaan prosessin aikana

toteuttaa yksilöllisesti. Ohjelmoidun

suunnitelman ja GPS-paikantimen avulla

saavutetaan reaaliaikaisesti mitattu ja

laadukas lopputulos.

JÄTKÄSAAREN KOEALUEET

Koska Jätkäsaari on aina 1930-luvulta

lähtien täytetty merelle hyvin erityyppisil-

03

04

07´Asiakkaamme ovat olleet tyytyväi-siä reaaliaikaiseen dataamme, jolla voimme sekä val-voa että raportoida tiivistymisen toteu-tumista prosessin aikana.´JEROEN DIJKSTRA, COFRA B.V.

lä täyttömailla, se tarjoaa erinomaisen

mahdollisuuden testata CDC-tekniikkaa

erityyppisiin maaperäolosuhteisiin. Täyt-

tömateriaali vaihtelee louheesta muihin

sekalaisiin ylijäämäaineksiin. Savikerros

on osalla aluetta jätetty täytteen alle

ja osalla aluetta ruopattu pois ennen

täyttämistä.

Koetiivistysalueita on yhteensä viisi.

Kaikki koealueet on jaettu välikaistalla

kahteen osaan siten, että toinen koealu-

eista tiivistettiin CDC-menetelmällä ja toi-

nen alueista toimii vertailualueena, joka

esikuormitetaan. Myös CDC-menetelmäl-

lä koetiivistetyt alueet esikuormitetaan tii-

vistyksen jälkeen. Koealueilla suoritetaan

myös muita tutkimuksia tiivistysvaikutuk-

sen selvittämiseksi. Koetiivistysalueiden

yhteispinta-ala on 3 100 m2.

Koetiivistyksessä suoritettavien mittaus-

ten perusteella saadaan tärkeää lisätie-

toa menetelmän syvyysvaikutuksesta Suo-

men maaperäolosuhteissa. Terramaren

projektista vastaava työpäällikkö Esa

Kunnassaari odottaa mielenkiinnolla

koetiivistyksen lopullisia mittaustuloksia.

– Terramarelle Jätkäsaaren koetiivistys-

tulokset ovat merkittäviä, sillä ne saat-

tavat avata uuden vaihtoehdon etenkin

pohjoisten alueittemme rannikkoseutujen

täyttömaiden tiivistämiseen, Kunnassaari

toteaa.

03

04

05

06

COFRAN GEOTEKNINEN

insinööri Jeroen Dijkstra havainnol-

listaa CDC-menetelmällä saavutet-

tua maaperän tiivistymistä.

TIIVISTYSTÄ OHJATAAN

GPS-paikantimen sekä ennalta oh-

jelmoidun digitaalisen kohdekartan

avulla monitoreista.

OHJELMOIDUN SUUNNITELMAN

avulla tiivistystyö sujuu tehokkaalla

kalustolla joutuisasti.

TERRAMAREN TYÖNJOHTAJA

Markus Lindegren valvoo

määräajoin tehtävää tiivistysjalan

iskutyynyn vaihtoa.

05

06KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | www.terramare.fi

08

RATKAISUHAKUINEN TOIMINTA-TAPA EDISTÄÄ HANKKEIDEN KÄYNNISTYMISTÄ’

ASIAKKAAN KUULUMISIA | LOVIISAN SATAMAN SATAMAJOHTAJA AKI MARJASVAARA:

‘

01

L oviisan satamassa toteutetaan

määrätietoisesti satamatoimin-

nan kehittämisprojektia, johon

sisältyvät sekä laiturialueiden sanee-

raukset, varastoinnin kehittäminen

että satamaoperaattorin kalusto- ja

IT-hankinnat. Parhaillaan saneerataan

sataman keskellä sijaitsevaa 280 metrin

pituista Pitkälaituria. Kunnostamisen

lisäksi laiturin eteläpäätä vahvistetaan

kappaletavara- ja irtolasteja käsitteleville

täsmänostureille.

Loviisan sataman satamajohtaja Aki

Marjasvaara pitää satamapalvelujen ja

infran kehittämistä oleellisena asiana.

Hän siirtyi sataman palvelukseen viitisen

vuotta sitten meriltä yliperämiehen

tehtävistä omaten myös merikapteenin

pätevyyden. Niinpä Marjasvaaralta löy-

tyy näkemystä sataman toimintaan myös

laivojen näkökulmasta.

– Kyllä satamapalveluiden tulee olla

tehokkaita, joustavia ja aikaansa seu-

raavia. Laivat saattavat rahtiliikenteessä

saapua ajoittain satamaan kuin sillipar-

vet ja niistäkin tilanteista täytyy selvitä

kunnialla. Infra-projektimme tavoitteena

on parantaa entisestään valmiuttamme

yhä kehittyvään ja kasvavaan break

bulk-liikenteeseen, Marjasvaara kertoo.

Aki Marjasvaara on huojentunut Pitkä-

laiturin saneerauksen käynnistymisestä,

sillä korjaushanke on ollut suunnitteilla jo

pitkään.

– Tällaisten iäkkäiden laiturikohtei-

den korjausprojektit voivat olla todella

haasteellisia. Itse asiassa vielä 90-luvulla

arveltiin, ettei sisärakenteeltaan han-

kalaan Pitkälaituriin onnistuta lainkaan

asentamaan ponttiseinää, ja tuolloin

hankkeeseen valittu urakoitsija luopuikin

työstä. Siinä vaiheessa oli uhkana, että

laiturin rakenteet olisi jouduttu uusimaan

kokonaan, Marjasvaara kertoo.

– On siis merkittävä asia, että nykyta-

solle kehittyneellä tekniikalla ja osaami-

sella kustannustehokkaat ja vaikeatkin

saneerausratkaisut ovat vihdoin mahdol-

lisia, Marjasvaara toteaa.

Pitkälaiturin ongelmana oli laiturin alla

olevan täyttömaan luiskan eroosio. Tämä

TERRAMARE TÄNÄÄN TALVI 2012 - 2013 | TEKSTI JA KUVAT: Markku Salonen, KUVA 02: Loviisan sataman kuva-arkisto

sen sävelen ja jouduttaisivat hankkeiden

käynnistymistä.

– Kannatan ratkaisuhakuista toiminta-

tapaa, joten pyrin tämänkin hankkeen

valmisteluvaiheessa herättämään yhteistä

keskustelua ja teknistä vuoropuheluakin

siitä, kuinka projekti tulisi toteuttaa.

Olen sitä mieltä, että tavanomaisempaa

vuorovaikutteisempi kommunikointi eri

osapuolten kesken edistää, yhdenmu-

kaistaa ja vauhdittaa löytämään lopulta

toimivan ja kaikkia tyydyttävän ratkaisu-

mallin, Marjasvaara korostaa.

Pitkälaiturin kunnostus - ja vahvistus-

urakka valmistuu keväällä 2013. Tuolloin

myös laiturin edusta ruopataan 175

metrin osuudelta nykyisestä kahdeksasta

metristä yhdeksän metrin syvyiseksi. Ter-

ramare Oy toteuttaa laiturin saneeraus-

urakan. Urakkaan sisältyy optio ruop-

paustyöstä, joka toteutetaan kun viralliset

luvat on saatu. Saneerausurakan aikana

muiden laitureiden lastaustoimintaa te-

hostetaan suuremmalla lastauskonemää-

rällä sekä laajennetuilla lisäkentillä.

– Maailma ei ole valmis, eikä valmiiksi

tule. Sitä pitää rakentaa yhteisin tavoit-

tein ja tulevaisuuden kehitystä silmällä

pitäen, Marjasvaara täsmentää.

09

01

02

03

SATAMAJOHTAJA

Aki Marjasvaara on tyytyväinen

saneerauksen laatuun. ”Kyllä se sil-

mää ilahduttaa, kun tiivis ponttiseinä

pitää meriveden poissa rakenteista”,

hän toteaa.

LOVIISAN SATAMA

on mekaaniseen metsäteollisuuteen

ja irtolasteihin erikoistunut palvelu-

keskus. Loviisa on Suomen suurin

konventionaalisen puutavaran lasta-

ussatama.

PITKÄLAITURIN

saneerauksessa asennetaan uusi

ponttiseinä, korjataan eroosiolle alt-

tiita alueita sekä uusitaan yläraken-

teita. Laiturin eteläpään kantavuutta

parannetaan kappaletavara- ja irto-

lasteja käsitteleville täsmänostureille.

02

03

johti ajan myötä laiturikentän painumi-

seen. Ongelmallinen taustarakenne esti

myös avoimen laiturin edustalle kaavail-

lut syvennysruoppaukset. Saneeraussuun-

nittelu oli haastavaa ja sitä hankaloitti

alkuperäisten rakennuspiirrosten epätar-

kat tiedot.

– Aikaisemmin ei kerta kaikkiaan

ymmärretty dokumentoida toteutettuja

rakenteita riittävän tarkasti, joten sanee-

raussuunnitelmassa tuli ottaa huomioon

useita piileviä tekijöitä. Tämä tietysti

osaltaan hankaloitti myös tarjouskil-

pailua, jonka aikana virinneiden ja

täsmentävien kysymysten myötä suun-

nitteluratkaisu lopulta löytyi ja saimme

vihdoin vietyä prosessin loppusuoralle,

Marjasvaara kertoo.

Aki Marjasvaara toivoo, että tulevaisuu-

dessa eri osapuolten, eli hakijan, luvit-

tajan ja muiden viranomaisten, välinen

kommunikointi olisi myös lupaprosesseis-

sa vuorovaikutteisempaa. Tällöin erilaiset

näkemykset löytäisivät paremmin yhtei-

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | www.terramare.fi

10 HELSINGIN LÄNSISATAMAN AALLOKKOINEN JÄTKÄSAAREN LAITURIURAKKA 2

H elsingin Länsisataman laitu-

rilaajennukset ovat edenneet

toiseen urakkavaiheeseen, jos-

sa noin 300 metrin pituisen Jätkäsaaren-

laiturin jatketyöt viimeistellään reunapal-

keilla täydellisin laiturivarustein. Samalla

toteutetaan laiturijatkeen peräporttipai-

kan perustukset ja kansirakenteet.

Reunapalkit rakennetaan ensimmäises-

sä urakkavaiheessa paikoilleen asennet-

tujen kulmatukimuurielementtien yläreu-

naan. Reunapalkit toteutetaan täysin

varustein sisältäen mm. fenderit, pollarit,

suojaparrut, tikkaat sekä laiturikiskojen

rannanpuoleiset kiinnityspultit.

UUSILLA MENETELMILLÄ

LUONNONVOIMIA VASTAAN

Jätkäsaaren laiturin jatke on raken-

nettu merelle päin louheella täytetyn

kiilamaisen alueen itäreunalle. Alue on

luonnonvoimien kannalta haastava, sillä

kaakkois- ja etelätuulet nostavat työtä

haittaavaa aallokkoa ja lounaistuulet

nostavat merenpintaa. Pahimmillaan

ilmiö vaikeuttaa tuntuvasti reunapalkkien

muotti- ja valutöitä. Terramaren työmaa-

päällikkö Pertti Sukaselle haaste on

tuttu.

– Olemme kohdanneet tietysti vastaa-

van ongelman aikaisemminkin esimerkik-

TERR

AM

ARE

TÄ

NÄ

ÄN

TA

LVI 2

01

2 -

20

13

|

TEK

STI J

A K

UVA

T: M

arkk

u Sa

lone

n

11

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | www.terramare.fi

si Kotkassa, jolloin parin kuukauden ajan

korkealla ollut vedenpinta ja aallokko

tekivät suurta vahinkoa kohteena olleen

laituriurakan reunapalkkien muoteille.

Tuolloin kehitimme uudenlaisen menetel-

män, jossa työnaikaisten muottien sijaan

asensimme kulmatukimuurien yläpintaan

betoniset ja profi ililtaan L-muotoiset kuo-

rielementit, jotka kestivät kovat aallokot

suojaten samalla valutöitä että henkilös-

töä. Tätä samaa menetelmää käytimme

myös täällä Länsisatamassa laituri-

osuuden eteläkärjessä. Kuorielementit

valmistettiin molemmissa tapauksissa

työmaalla. Menetelmässä kuorielementit

jäävät sisäpuolen valun valmistuttua

kiinteäksi osaksi reunapalkin ulkoreu-

naa, Sukanen kertoo.

– Olemme hyödyntäneet täällä Länsi-

satamassa myös muita Kotkan ajoilta

kehitettyjä innovaatioita. Yksi niistä

on suojaparrujen poraus- ja käsittely-

pöytä, joka on todettu erittäin toimin-

tavarmaksi työyksiköksi. Aikaisemmin

laiturin reunapalkkien suojaparrujen

kiinnityspulttien reiät porattiin käsi-

poralla, joka aiheutti sekä vaara-01

02

03

01

02

03

UUSI SUOJAAVA MENETELMÄ,

jossa laiturin reunapalkin toteu-

tuksessa käytetään L-muotoisia

kuorielementtejä.

JÄTKÄSAAREN LAITURIJATKE

rakennetaan merelle päin täytetyn

kiilamaisen alueen itäreunalle.

JÄTKÄSAAREN LAITURIJATKEEN

peräporttipaikan työmaa.

Helsingin Länsisataman laajennus merelle päin etenee.Jätkäsaaren laiturin noin 300 metrin pituinen jatke valmistuuhelmikuussa 2013.

>

12

tilanteita että epätarkkuutta. Nyt työ

sujuu kiinteästi rullapöytään asennetulla

pylväsporalla tarkasti, turvallisesti ja

tehokkaasti. Myös raskaiden parrujen

käsittely rullapöydällä on joutuisampaa,

Sukanen kertoo.

Työturvallisuutta edelleen lisäämään on

Länsisataman merenpuoleisissa laituri-

töissä otettu käyttöön asennustelineet

merenkäynnille herkkien työlauttojen

sijaan. Asennustelineitä käsitellään

joko nosturilla tai kurottajalla. Telineiltä

voidaan aikaisempaa turvallisemmin ja

tarkemmin suorittaa mm. merenpuoleisia

muotteja varten tulevien konsolien sekä

varusteiden kuten suojaparrujen ja fende-

reiden asennukset.

PERÄPORTTIPAIKAN PERUSTUKSET

JA KANSIRAKENTEET

Laituriurakkaan sisältyy uuden perä-

porttipaikan perustukset, jotka tehdään

kuivalla maalla valmiiksi. Betonoidut

112 ja 72,5 tonnia painavat perustus-

elementit kuljetetaan ja asennetaan

paikoilleen Terramaren uivalla nosturilla

Nosto-Pekalla. Tämän jälkeen toteutetaan

peräporttipaikan kansirakenteet.

Uuden laiturin työvaiheisiin kuuluu

myös noin 600 m2 laajuisen kentän

taustapaalutus, täyttö ja paalulaatan

rakentaminen putkiponttiseinän taustalle.

Yhdysrakenteen merenpuoleinen noin

30 metrin osuus on muusta laiturista poi-

keten toteutettu putkiponttiseinällä, joka

on ankkuroitu satamakenttään 30 metrin

pituisilla 63,5mm:n -vaaka-ankkureilla.

– Putkiponttiseinän taustatäytön

vaikutuksia mitataan kohteessa uuden-

tyyppisellä inklinometrillä, joka lähettää

automaattisesti reaaliaikaista dataa

analysoitavaksi, Sukanen toteaa.

Länsisataman Jätkäsaaren laituriurakka

2012 valmistuu vuoden 2013 helmi-

kuussa. Työpäällikkönä kohteessa toimii

Pekka Arppe. Urakan arvo on noin

2,8 miljoonaa euroa. Erillisenä urakkana

tullaan toteuttamaan myös LJ-5 -peräport-

tipaikan paalutustyöt ja kansirakenteet.

05

04

05

TERRAMAREN UIVA NOSTURI

Nosto-Pekka tulee kuljettamaan ja

asentamaan peräporttipaikan perus-

tuselementit paikoilleen. Kuvassa

oikealla meneillään korkeiden

perustuselementtien valmistus.

JÄTKÄSAAREN LAITURIJATKEEN

peräporttipaikan perustuselementit

tulevat valmistuttuaan painamaan

112 ja 72,5 tonnia.

04

13

www.terramare.fi

T erramare Oy liittyy emoyhtiönsä

Boskaliksen perustamaan kan-

sainväliseen tietoverkkoon tammi-

kuussa 2013. Verkkoon liittyvät samalla

kaikki Boskalis-konserniin kuuluvat yhtiöt

maailmanlaajuisesti, jolloin yhteisten

portaalipalveluiden myötä tiedonsiirtoon

liittyvät käytännöt yhtenäistyvät. Verkon

vuorovaikutteiset palvelut tarjoavat mah-

dollisuuden osallistua asioiden valmis-

teluun ja päätöksentekoon aikaisempaa

joustavammin. Palveluiden myötä myös

tietojen etsintä ja tarkistaminen tehostuu.

– Boskaliksen tietoverkon tarjoamat

palvelut selkeyttävät ja nopeuttavat

konsernin globaalia tiedonsiirtoa eri

toimijoiden välillä, mikä on eduksi mm.

kansainvälisten yhteisprojektien koor-

dinoinnissa, Terramare Oy:n johtaja

Tapio Leinonen kertoo.

– Yhteiset portaalipalvelut tehostavat

myös operatiivista työtä ja yhteistä

ajanhallintaa. Esimerkiksi työryhmä-

palveluihin sisältyvät yhteiset kalenterit

helpottavat tapaamisten ja kokousten

suunnittelua, Leinonen toteaa.

Boskaliksen tietoverkkohankkeessa on

panostettu myös turvallisuuteen ja tekni-

seen tehokkuuteen. Verkko on suojattu

tehokkaasti ulkopuolisilta uhilta. Lisäksi

eritasoiset käyttäjäoikeudet verkkoon on

ryhmitelty ja rajattu tarkoin. Teknistä te-

hokkuutta ja toimintavarmuutta on lisätty

mm. virtuaalipalvelimilla, joilla voidaan

optimoida verkon resurssien käyttöä. Yh-

teiseen tietoverkkoon liittymiseen sisältyy

myös kaikkien Boskalis-konserniin kuulu-

vien yhtiöiden työasemien uusiminen tai

päivittäminen.

– Hanke on ollut kohtuullisen mittava

investointi, mutta uskomme sen sekä tuot-

tavan kansainvälisissä projekteissa aikai-

sempaa laadukkaampaa tiedonhallintaa

että tehostavan kommunikointia Boskalis-

konsernin sisällä, Leinonen kertoo.

TERRAMARE LIITTYY BOSKALIS–KONSERNIN GLOBAALIIN TIETOVERKKOON

– Yhteinen verkkoympäristö edistää

jatkossa myös konsernin tiedonsiirtoon

liittyvää kehitystyötä, Leinonen toteaa.

Boskalis-konsernin globaalin tietover-

kon rinnalla Terramare käyttää edelleen

yhtiön omassa tietojärjestelmässään

hyväksi havaittuja paikallisia sovelluksia,

kuten mm. palkka- ja henkilöstöhallin-

tajärjestelmiä sekä tarjouslaskenta- ja

kalustojärjestelmiä. Myös paikalliset

verkko- ja mikrotukipalvelut säilyvät

ennallaan. Terramare käyttää myös

sähköpostiosoitteissaan boskalis.com

-verkkotunnuksen lisäksi edelleen omaa

terramare.fi -tunnustaan.

TERRAMAREN JOHTAJA TAPIO LEINONEN

uskoo Boskaliksen kansainvälisen tietoverkon tehostavan ja selkeyttävän tiedonsiirtoa

kansainvälisissä yhteishankkeissa.

TERRAMARE TÄNÄÄN TALVI 2012 - 2013 | TEKSTI:Markku Salonen, KUVA: Henrik Holmberg

14 UUTISET

PROOMU BOLLE VIII TERRAMAREN KALUSTOON

M ittasuhteiltaan vaikuttava proomu, Bolle VIII, siirtyi tänä syksynä Boskalis Sweden AB:lta Terramaren omistukseen. Se on bruttorekisteri-

tonnimäärältään (GRT 1 818) Terramaren suurin alus.Proomu on 70,4 metriä pitkä ja 20,4 metriä leveä, sivukor-

keutta proomulla on 5 metriä. Hinattavaa fl at top -proomu on varustettu 1,2 metrin korkuisilla umpilaidoilla ja sitä

voidaan käyttää mm. kiviainesten kuljetukseen. Tasainen ja vuorattu kansi mahdollistaa myös muunlaisen käytön. Lautan toinen pitkä sivu on varustettu kahdella mekaanisella tukijalalla parantamaan sen paikallaan pysyvyyttä. Proomu pystyy kuljettamaan 4 000 tonnin kuorman, jolloin syväys on noin 4 metriä. Tyhjänä lautan syväys on 85 cm. Lastia puretaan kannelta pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella.

HENKILÖSTÖMME ON ARVOKKAIN VOIMAVARAMME

Siksi arvostamme turvallisuutta ennen kaikkea. Päämäärämme on:

No Injuries No Accidents – Ei vahinkoja Ei tapaturmia.

Tutustu NINA-työturvallisuusjulistukseen kotisivuillamme:

www.terramare.fi

TERR

AM

ARE

TÄ

NÄ

ÄN

TA

LVI 2

01

2 -

20

13

|

TEK

STI J

A K

UVA

T: M

arkk

u Sa

lone

n

15

TERRAMAREN TYÖMAAT TALVI 2012 - 2013

TYÖMAA TYÖPÄÄLLIKKÖ TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ

Estlink 2 Maanrakennustyöt, SIPOO

Jätkäsaaren laituriurakka 2012, HELSINKI

Lauttapaikka LJ 5, HELSINKI

Pitkän Laiturin Saneeraus, LOVIISA

TSHD Imuruoppaus, PIETARSAARI

Laituri 6 jatkaminen, MAARIANHAMINA

Pansion laituri, TURKU

Saaristotien lauttalaiturit, KORPPOO

Långnäsin tihtaali, AHVENANMAA

SCA Tunadal, massanvaihto, Sundsvall, RUOTSI

Finnsementin Satama, PARAINEN

Tihtaalin korjaus, TURUN SATAMA

Ust Luga, ruoppaus, VENÄJÄ

Karlsborg, ruoppaus, Kalix, RUOTSI

Gävlen tuloväylä ja majakat, RUOTSI

Vedenalainen louhinta, Cherbourg, RANSKA

HENKILÖSTÖ 1.12.2012: 205

LIIKEVAIHTO 2011: 37,5 MILJ. EUROA

Jouko Sederholm

Pekka Arppe

Pekka Arppe

Esa Kunnassaari

Jouko Sederholm

Seppo Ajanko

Mikko Latikka

Mikko Latikka

Seppo Ajanko

Seppo Ajanko

Seppo Ajanko

Seppo Ajanko

Sami Soikkeli

Kjell Helgesson

Jouko Sederholm

Sami Soikkeli

Jani Vyyryläinen

Pertti Sukanen

Tero Vuori

Pasi Hellsten

Frans Olsthoorn

Markku Sollo

Matti Juslenius

Heikki Porrasmaa

Markku Sollo

Marko Saarelma

Hannu Mäkelä

Hannu Mäkelä

Juhani Naukkarinen

Jaap Verdoorn

Reijo Kultalahti

AVAINLUVUT

Terramarella on laatustandardin ISO 9001 ja ympäristöstandardin ISO 14001 mukaisesti sertifi oitu toimintajärjestelmä.

Työturvallisuus täyttää OHSAS 18001:n vaatimukset.

www.terramare.fi

Rauhallista Jouluaja Hyvää Uutta Vuotta 2013

www.terramare.fi

SNO

W IN

HEL

SIN

KI

| H

ELSI

NG

IN K

AU

PUN

GIN

AIN

EIST

OPA

NKK

I, KU

VAA

JA:

FRED

BJÖ

RKST

EN