Henry Hedman TM

2.9.2008

kielen kulttuurinen merkitys identiteetin säilymisessä on tärkeä

romanikieli toimii ryhmän kiinteyden sekä identiteetin vahvistajana

romanikieli liittynyt romanien historiaan, traditioihin sekä tapoihin

Muita identiteetin tunnusmerkkejä ovat oma historia, kieli ja tavat, perheen ja suvun yhteenkuuluvuus sekä vaatetus

Romanikieli on kansainvälinen Kieli kuuluu indoeurooppalaisen kieliperheen

indoarjalaiseen kielikuntaan Suómessa puhutaan ns. kaalo-murretta, joka

kuuluu pohjoisiin murteisiin kieli on elänyt ja säilynyt suullisena perinteenä Kirjallisesti kieltä on käytetty 1970-luvulta

alkaen Romanien omat asenteet ovat vaikuttaneet

kieleen kehitykseen Tutkimusten mukaan kielitaito on vähentynyt

viimeisen 50 vuoden aikana

Raino Vehmaan tutkimus 1954:188-9 70 % aikuisista romaneista hallitsi kielen iäkkäistä romaneista 7 % nuoremmista 18 % ei osannut kieltä

Helsingin kaupungin kartoitus 1979 37 % tutkituista perheistä osasi kieltä hyvin 21 % tuli toimeen arkipäivän tilanteissa 42 % osasi vain muutaman sanan (Ronk 1981:57-8)

Kyselyyn vastanneiden määrä 308 85,4 % Suomen romania 14,6 % Suomen Ruotsissa asuvia romaneja

Vastanneiden osuus Suomessa ja Ruotsissa 2,63 % (N = 263) Suomen 10 000 romanista 1,5 % (N = 45) Ruotsissa asuvista 3 000

Suomen romanista

Kiitettävä 7,1 % Hyvä 18,8 % Tyydyttävä 30,5 % Heikko 28,6 % Ei lainkaan 6,5 %

nuoret eivät enää opi kieltä kotona valtiohallinnon instituutioiden

toimenpiteet eivät ole riittäviä kielen elvyttämiseksi

romanikielen opetus ei toteudu riittävästi kuntatasolla

kaikilla opetustyötä tekevillä ei ole pedagogista koulutusta eikä riittävää kielitaitoa

koulutus- ja oppimateriaalia ei ole riittävästi

Salakielifunktion tarve vähentynyt Ammattien muuttuminen Urbaanistuminen ja perheyhteisön

rakenteen muuttuminen Ei tarvetta kielen käyttöä varten Kielenkäyttöalue supistunut romanikielen puhujia on vähän ja he

asuvat hajallaan kieli on säilynyt, mutta kokenut

muutospaineita etenkin suomen kielestä

Joshua Fishman painottaa, että kodissa opittu kieli pysyy elävänä paremmin kuin koulussa opittu

tärkeää kielen säilymisen kannalta, että se siirtyy vanhemmilta nuoremmille

Kielen katoamisen kahdeksanvaiheista jatkumoa, joista viimeinen, 8. vaihe on lähimpänä kielen täydellistä katoamista. vain muutamat puhuvat enää kieltä tasolla 7 useimmilta vanhemmilta kielentaitajilta puuttuu

koulutus ja opetustaito, jota tarvitaan varttuneempien lasten opetuksessa

tasolla 6 eri sukupolvet kommunikoivat kielellä vielä kotioloissa – tämä vaihe erittäin tärkeä

RONK - Romaniasiain neuvottelukunnan perustaminen 1956 tehtävänä: edistää romanikielen ja –kulttuurin

vahvistumista OPH- Opetushallituksen yhteyteen perustettiin

romaniväestön koulutusyksikkö 1994 julkaisee romanikielistä materiaalia kehittää romanikielen ja kulttuurin opetusta/koulutusta romanikulttuuri ohjaajan ammattitutkinnon

hyväksyminen ja koulutuksen toteuttaminen

KOTUS - Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteyteen perustettiin romanikielen lautakunta 1997 tehtävänä kielihuolto, kielen kehittäminen sekä kielen

tutkiminen Kotuksessa tehty tutkimusta n. 20 vuotta kaksi vakituista romanikielen tutkijaa vuodesta 2003

Uudessa perustuslaissa, joka astui voimaan 2000 turvataan oikeus romanikulttuurin ja kielen kehittämiseen sekä ylläpitämiseen.

Romanikielen opetus peruskouluissa alkoi 1989. Opetus on osittain elvyttänyt romanikielen

käyttöä Vuonna 1996 suoritetussa tutkimuksessa ilmeni,

että peruskoulua käyviä romaneja oli noin 1700. Romanikielen opetusta peruskoulussa sai arviolta 250 lasta 10 eri paikkakunnalla, eli 15 %:lle oppilaista oli järjestetty mahdollisuus oman kielen opiskeluun.

2002 perusopetusprojekti romanilasten koulukäynnistä toi ilmi, että tilanne on tällä hetkellä paljon huonompi. Vuonna 2000-2001 romanikielen ja kulttuurin opetusta järjestettiin vain 5 % kaikista kouluista, joissa opiskeli romanioppilaita.

Yhteensä 859:stä romanioppilaasta, vain 8,5 % romanioppilaista (73) sai mahdollisuuden opiskella omaa kulttuurikieltään perusopetuksena kouluissa.

vastaava luku oli 240 oppilasta vuonna 1998

Kielellistä ja kulttuurisista oikeuksista säädetyt lait eivät ole riittävästi viranomaisia velvoittavia eikä niiden toteuttamiselle ole selkeästi osoitettu määrärahoja.

Perusopetuslain 12 § ei velvoita kuntia järjestämään romanikielen opetusta

OPM myöntää täydennysopetukseen myönnettävää valtionavustusta kunnille 86 % kuluista

opetus aloitettiin eri kurssien muodossa 1970-luvulla

ensimmäinen opettajien peruskurssi 1980-luvulla

vuodesta 1989 on romanikieltä opetettu peruskouluissa ja

vuodesta 1999 sitä on voitu opettaa myös lukiossa, joka ei ole toteutunut käytännössä

2004 valmistuivat ensimmäiset Romanikulttuuriohjaajat, jotka saivat perusopetusta romanikielestä

opetustilat, - yleensä ei ole käytössä vakinaista luokkaa – ei voi jättää seinille materiaalia kuten omassa luokassa, helpottaisi opettajan työtä

tuntien sijainti koulupäivässä, - aika monilla vasta iltapäivillä, jolloin lapset ovat väsyneitä, eivätkä jaksa enää paneutuu kieleen

opettajien työviikko- ei riittävästi tunteja, opettajat joutuvat tekemään muuta opetustyön ohella

Romanikielelle tulisi muodostaa vakiintunut asema yliopistoon erityiskiintiöt

Yliopistotasoisen romanikielen ja kulttuurin opetuksen suunnitteleminen asteittain perusopinnoista aineopintoihin ja edelleen syventäviin opintoihin avointen yliopistojen kautta

muutamia oppikirjoja on valmistunut peruskoulun ala-asteen luokille

tulossa aikuisopetukseen suunnattua materiaali

tarve saada uudissanoja, sanastoa, joka liittyy kaupunkilaiselämään, tekniikkaan jne.

Hengellistä helppotajuista materiaalia

Verkkomateriaalia Lapsille opettavaisia tarinoita,

katselu ja lukukirjoja, Lasten satukirjoja Kuunnelmia sisältäviä kasetteja ja

cd-levyjä Sarjakuvia jne.

oppimateriaalin suhteen tulisi tuottaa lisämateriaalia eri tarpeita

varten peruskoulua, aikuisopetusta sekä lukiota varten

Tavoitteena kolme pääryhmää vuosiluokille 1-3; 4-6 ja 7-9

Aikuisoppikirja Romanikielisiä pelejä

Romanikielinen netti   Internetin hyötykäyttö opiskelussa,

chatin kautta

Lain antama suojamainittu perustuslaissa romanien oikeutena

omaan kieleen ja kulttuuriinmainittu myös koululaissa, että kieltä ja

kulttuuria voidaan opettaa maininta esikouluissa,

päivähoitoasetuksissa, kouluissa jne.KielilakiEuroopan neuvoston alueellisten ja

vähemmistökielten peruskirjan antama tuki kielelle

Kielen asema on turvattu lainsäädännöllisesti, silti lain suomat oikeudet eivät käytännössä täysin toteudu.

  Tutkimukset osoittavat, että Suomen

romanikieli on erittäin vakavasti uhanalainen ja toimenpiteet sen elvyttämiseksi ovat kiireellisiä.

romanikielelle ei ole riittävästi kontakteja, jotta kieli säilyisi elävänä

 

kielen elvyttäminen, jotta kieltä puhuttaisiin kielikontaktien lisäämisen kautta /saatava laajempi

foorumi kielen elvyttämiseksi – kuten tv. radio ym. välineet

sekä kieliarvostuksen lisääminen kieltä kohtaan Opettajakoulutus romanikieltä opettaville henkilöille tai siitä

kiinnostuneille parempien valmiuksien antamista

romanikielen opettajille nuoria ylioppilaita pitäisi rekrytoida opettajan

koulutuksen yliopistoon pitäisi saada kiintiöitä, jotta

nuoret lähtisivät opiskelemaan opettajiksi

Yliopistoon romanikielen opettajien koulutus Romanikielen kansalliset resurssit ovat

edelleen vähäiset ja niitä on pyrittävä laajentamaan nykyisestä.

On panostettava tehokkaaseen opettajankoulutukseen ja samalla tuettava opettajina työskentelevien mahdollisuuksia pätevöityä.

Osana opettajankoulutuksen kehittämistä on pyrittävä siihen, että romania olisi mahdollista opiskella myös korkeakoulutasolla.

Romanien omia osallistumismahdollisuuksiapainotetaan.

Kielen yhteisöllistä luonnetta kunnioitetaan kaikessa toiminnassa siten, että sen käyttäjäyhteisön omat toiveet ja tarpeet tulevat riittävässä määrin huomioon otetuiksi.

yli 70 % vastaajista rakastaa kieltään ja haluaa sen säilyvän

kielteinen kanta oli 2 % eivät osaa sanoa mielipidettään - 28 %

87,2 % näki tarpeellisena romanikielen

1,6 % vastaajan mielestä romanikieltä ei tarvita tulevaisuudessa

en osaa sanoa -kannattajia oli 10,1 %

Jos kieli kuolee niin kuolee myös mustalaisuus”, totesi eräs vanhempi romanimies

Pekka Sammallalahti totesi romanikielen tulevaisuudesta: ”Vaatimus romanikielen opettamisesta kouluissa ja päiväkodeissa on ymmärrettävä juuri romaniväestön identiteettikysymyksenä. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jolloin on viimeinen mahdollisuus elvyttää romanikieli ennen sen lopullista häviämistä.”

mitä haluamme tehdä kielen säilymiseksi? Tärkeintä on miten romanit itse asennoituvat omaan

kieleensä. kieltä voidaan kehittää mm. keskustelukerhojen kautta tuotettava nuorille ja lapsille mielenkiintoista materiaalia kielen elpyminen kiinni meistä jokaisesta kirjallinen traditio on melko nuorta romanikieltä käytetään romanilehdissä Romanikieliset uutiset Romano Mirits!

uutisohjelmassa Artikkeleita netissä romanikieliset jumalanpalvelukset

Opetammeko lapsillemme kieltä ja puhummeko sitä keskenämme?

Mo Dziives romani tsimb!

 Seuraavat lainmuutokset ovat vaikuttaneet myönteisesti romanien asemaan:

 Vuonna1995 tuli voimaan päivähoitoasetuksen muutos; lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitettuja kasvatustavoitteita ovat myös romanien oman kielen ja kulttuurin tukeminen. 

Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä hallitusmuotoon kirjattiin syrjinnän kielto muun muassa syntyperän perusteella (hallitusmuoto 5.2 §). Samoin säädettiin romaniväestön oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan: ”Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan” (hallitusmuoto 14.3 §).

Koululakeihin tuli vuoden 1995 alusta muutos, jonka mukaan koulussa voidaan oppilaalle opettaa romanikieltä äidinkielenä.

Keväällä 1997 hyväksyttiin kotimaisten kielten tutkimuskeskusta koskeva laki siten, että laitoksen tehtäviin tuli kuulumaan myös romanikielen tutkimus ja huolto.

Oy Yleisradio Ab:sta annettua uutta lakia, joka tuli voimaan 1.1.1999. Laissa todetaan julkisten palvelujen tehtävänä olevan kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielisiä sekä tuottaa palveluja saamen-, romanin- ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muille kieliryhmille.

Käytännön ongelmat tulevat vastaan. Kuntien laki ei velvoita kuntia yhtään mihinkään siinä tulee vastaan kuntien kiinnostus ja halukkuus opetuksen antamiseen.

Muualla tilanne on päinvastainen useissa Euroopan maissa ei ole lainsäädäntöä, joka takaisi sellaiset oikeudet romanikielen käyttöön, opetukseen, ja tutkimiseen kuin Suomessa, mutta vastaavasti kielen käyttö on laajempaa, koska yhteisöt ovat tiiviimpiä ja suurempia.

On muistettava että EN jäsenmaat sekä EU ovat allekirjoittaneet ja hyväksyneet joitakin maita lukuun ottamatta vähemmistökielisopimuksen.