tanssi tänään 2011

1

Tanssi tänään • 2011

Tanssitänään

KESKI-SUOMI•2011

KESKI-SUOMEN TANSSIN KESKUS • www.tanssinkeskus.fiSaatanVARO-

Tanssia!

2


tänään

KESKI-SUOMEN TANSSIN KESKUS • www.tanssinkeskus.fi

14.6. ja 28.6.12.7. ja 26.7.sekä 9.8. klo 18

Ohjelmassa mm. Vuotti,Keittokirja ja Urban movements company!

Ohjelmassa:•Johanna Saari, Sebastian Lopez-Lehto ja Elisa Keisanen: Vako Sametissa (tilausteos, kantaesitys) •Tanssiryhmä Off/Balance: Fragments (kantaesitys)•UMC - Urban Movements Company •Katariina Hiukka ja Paula Kettu: Vuotti•Anne-Maarit Kinnunen: Katkelma teoksesta Oppositionist •Tanssiteatteri Kramppi

UUDENPOLVENMUSEON TANSSITAPAHTUMA 14.8.Säynätsalon kuitulevytehdas, Jyväskylä

ELOKUUSSA Nollapiste: Irtiottoja.

Tanssisali Lutakko.

LOKAKUUSSATanssiryhmä Off/Balance: Kynnyksellä.

Teatterin pieni näyttämö.

Kaksi näytöstä! (klo 15 ja 18) Liput: 18/12€ Ennakkovaraukset: [email protected], 050 356 1138

Lisäksi:

PUISTOTANSSIT JYVÄSKYLÄN LOUNAISPUISTOSSA

Toimitus

HEINÄKUUSSA Urban Movements

Company. Huone-teatteri.

3

Tanssi tänään • 2011 V

tänään

• Julkaisija: Keski-Suomen Tanssin Keskus www.tanssinkeskus.fi www.sisasuomentanssi.fi/ks

• Toimitus: Johanna Muhonen, Pauliina Lapio• Ulkoasu: Reetta Kankainen

• Kansikuva: Matti Häyrynen, “Naisen tulee...” -koreografia Tuija Nikkilä

• Rahoittajat: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen kulttuurirahasto, Hankasalmen kunta Jyväskylän kaupunki, Muuramen kunta Petäjäveden kunta, Äänekosken kaupunki Jyväskylän kesä, Jyväskylän tanssiopisto Jyväskylän taideapteekki, Koskelan tanssi ELY -keskus, Tanssin aika, Lastenmusiikki- orkesteri Loiskis

• Painopaikka: Kopijyvä• Painosmäärä: 2500 kpl• Julkaisupäivä: 21.5.2011

Varo - saatan tanssia!

8 5 12

7

Sisällys

Pääkirjoitus 3

Ei enää musta aukko 4

Elämyksiä tanssista

-Tanssin Keskuksen räätälöidyt ohjelmapalvelut 5

Tilaa kulttuurille 6

Liikettä ja tunnelmaa tehdashallissa

-UudenPolvenMuseon -tanssitapahtuma 7

Jyväskylän kesä tanssii! 8

Tanssin aika -festivaali sai

uuden taiteellisen johtajan 9

Pojatkin tanssivat 9

Tanssin valokuvaamisesta 10

Duetto vuodepotilaalle ja tanssijalle 12

Ihmistä etsimässä 13

Koskelan Tanssi 1970-2011 14

Yhteisön voimalla kohti valmista tanssiteosta 14

Teini-ikäinen tanssiteatteri -Krampin tarina 15

Katutanssi ammattina -Urban Movements Company 16

Nykytanssia rajatilassa -Tanssiryhmä Off/Balance 17

Tapahtumakalenteri 18

Tanssi

Keski-Suomen Tanssin Keskus

“Tanssi on tuollaista niskojen nakkelua ja käsien heiluttelua”. Kyseinen katsojakommentti kuultiin erään nykytanssiteoksen esityksessä huhtikuussa 2011 ja se riemastutti toimituskuntaa suunnat-tomasti.

Tanssi voi kuitenkin olla paljon muutakin. Tanssi on itsensä ilmaisua, fyysistä liikettä, tunnetta, ja jokaiselle sopivaa, jokaisen saatavilla olevaa kult-tuuria. Kädessäsi oleva Tanssi Tänään -lehti tuo sinut askeleen lähemmäksi tanssin maailmaa.

Lehti kertoo tuoreimmat kuulumiset Keski-Suomen tanssin kentältä, tutustuttaa monimuo-toisiin tanssifestivaaleihin sekä esittelee ajan-kohtaisimpia tanssi-ilmiöitä ja alueen tanssin ammattilaisia.

Hauskoja, koskettavia ja hätkähdyttäviäkin hetkiä Tanssi Tänään -lehden parissa!

Toimitus

4


Tanssilla on pitkät perinteet Jyväsky-

lässä. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 30

vuotta siitä kun Tanssikoulu Sara aloitti

opetuksen. Alkuvuosien parin sadan

oppilaan joukko on vuosien varrella

kasvanut ja tanssitaiteen perusope-

tukseen osallistuvien vuosittainen määrä

lasketaankin nyt jo tuhansissa. Moni-

en tanssinalan toimijoiden joukossa Jy-

väskylän Tanssiopisto on suurin niin op-

pilasmäärän kuin näytösten ja jatkokou-

lutuskurssien puitteissa.

Eri asteisiin tanssin jatkokoulutuslaitok-

siin Suomessa ja ulkomailla on lähte-

nyt runsas määrä opiskelijoita. Tähän

mahdollisuuden on antanut monipuo-

linen ja innostava perusopetus. Vielä

kymmenisen vuotta sitten puhuttiin

Jyväskylästä tanssin mustana aukkona,

mutta ei enää. Viimeiset kymmenen

vuotta ovat olleet todellinen buumi.

Jyväskylästä lähtöisin olevia ammatti-

laisia löytyy monelta eri taholta. Ja

mikä ilahduttavinta, paluumuuttajia

saadaan Jyväskylään vuosittain joko

vierailevina esiintyjinä tai pidempään

tänne asettuvina tanssitaiteilijoina.

Tuorein vaikuttaja on tanssitaiteilija

Teemu Kyytinen, joka juuri aloitti

Tanssin Aika -festivaalin taiteellise-

na johtajana. Vuosi sitten nykytans-

sin ammattilaiset Elina Häyrynen ja

Terhi Kuokkanen perustivat ensim-

mäisen ympärivuotista toimintaa ta-

voittelevan nykytanssin ammattiryh-

män, Off/Balancen, Jyväskylään. Tans-

sija-koreografi Panu Varstala on työs-

kennellyt paljon Jyväskylän tanssijoiden

kanssa, uusin teos valmistuu Jyväsky-

län Kesään 2011. Cecilia Moisio on luo-

nut menestyksekkään uran Hollannissa,

Virpi Pahkinen taas on yksi Ruotsin tun-

nustetuimmista tanssitaiteilijoista. Kum-

pikin heistä tulee aina mielellään esiin-

tymään kotikaupunkiinsa.

Kuopiolaisen Tanssiteatteri Minimin tai-

teellinen johtaja ja tanssija-koreogra-

fi on Antti Lahti. Balettitanssija Karolii-

na Niemi tekee uraa Keski-Euroopassa.

Anandah Kononen on jo pitkään kuulu-

nut Kansallisoopperan Balettiin, myös

Mirella Lisakan ja Tuomas Hyvösen ni-

met löytyvät kansallisbaletin käsiohjel-

mista. Suvi Pohjonen on vantaalaisen Diz

Tanzin perustajajäsen. Johanna Partio

ja Sirpa Möksy opettavat Savonia AMK:n

tanssinopettajan koulutusohjelmassa.

Maria Ylönen toimii ammattilaisena

Oulussa ja Sini Kukkonen Espoossa.

Antti Nieminen on kysytty tanssija Tam-

pereen ja Turun teattereissa ja tanssija-

koreografi Jaakko Nieminen vaikuttaa

Helsingissä.

Kaikkia nimiä ei pysty tähän listaamaan

sillä kymmeniä nuoria on parasta aikaa

valmistumassa tanssin eri ammatteihin

tai he toimivat jo aktiivisesti tanssin

kentällä. Oma halu, into ja luovuus ovat

perusopetuksessa saadun alkukipinän jäl-

keen vieneet heitä urallaan eteenpäin.

Jyväskylän vahvuuksiin kuuluvat muun

muassa monipuolinen perusopetus ja esi-

tystoiminta, paikallisten tanssin ammat-

tilaisten koreografioiden monimuotoinen

runsaus, juhlavuottaan viettävä puoli-

ammattilainen Tanssiteatteri Kramppi,

Keski-Suomen Tanssin Keskuksen nou-

sujohteisuus ja kuudennen kerran syk-

syllä järjestettävä Ismo-Pekka Heikin-

heimon luoma Tanssin Aika -festivaali.•

Teksti: Tarja Sara • Kuva: Risto SalmijärviEI ENÄÄ MUSTA AUKKO

Tanssijat Elina Häyrynen ja Natasha Lommi Tanssin Päivän näytöksessä 2010. And The Line Begins to Blur (koreografia Susanna Leinonen).

KUULUMISIA KENTÄLTÄ

5


Keski-Suomen Tanssin Keskus toimii kult-

tuurimatkailun kentällä jo toista vuot-

ta. Toiminnanjohtaja Pauliina Lapion

mukaan tanssimatkailun kehittämistyön

johtotähtenä on toiminut ajatus elin-

keinotoiminnan ja tanssitaiteen yhteen

liittämisestä. -Kulttuurista ei puhuta

enää omassa keskiössään ja bisneksen

tekemisestä omassaan. Nykyään niitä

voi ajatella myös yhtenä kokonaisuu-

tena. Myös matkailutoimijat ovat herän-

neet siihen, että asiakkaat vaativat en-

tistä enemmän laadukasta sisältöä.

–Esimerkiksi matkailukeskuksissa toteu-

tettavat tyhy-päivät ovat pitkälle suun-

niteltuja, jonka vuoksi kysyntää räätälöi-

dyille ohjelmapaketeille riittää.

Afro, waacking, tikkuristi, buto… Mitä ovat nämä eriskummalliset tanssi-

lajit? Tanssin Keskuksen elämyspalve-

luiden vahvuutena on erityisen laaja

lajien kirjo, joka tukee myös asiakkaiden

moninaisia tarpeita. Ohjelmistossa on

taidetanssin ohella mm. streetlajeja

waackingia ja vogueingia, japanilaista

butoa, perinteistä kansantanssia, liike-

improvisaatiota ja hyvinvointia tukevaa

kehonhuoltoa. Yhtenäistävä tekijä on oh-

jaajien tanssin ammattilaisuus. - Tällä

hetkellä myyntiä suunnitellaan teemo-

jen kautta. Elämyspalveluissa on tarjol-

la esimerkiksi Espanja-teema flamencol-

la ja Afrikka-teema afrolla, valottaa La-

pio. - Suomi-teeman ideana on puoles-

taan ulkomaalaisille turisteille suunnattu

monipuolinen sisältö. Kansanmusiikin ja

tanssiaskeleiden oppimisen rinnalla pa-

kettiin voi kuulua kotimaista designia

sekä suomalaisia perinneruokia ja juo-

mia, miksei vaikkapa vodka-tastingia!

Tanssimatkailua Säynätsalon Juurikkasaaressa Elävä esimerkki toimivasta kulttuuri-

matkailuyhteistyöstä on Juhlatalo Juu-

rikkasaaren kanssa toteutettavat ohjel-

mapaketit. – Halusimme tarjota asiak-

kaillemme jotain omannäköistä, erilais-

ta ja ennen kokematonta aktivi-

teettia vaikkapa virkistyspäivien rie-

muksi, kertoo Mari Hyvönen Juhlata-

lo Juurikkasaaresta. -Asiakkaat ovat

olleet oikein tyytyväisiä esimerkiksi

afroverstaaseen ja myös miehiltä on tul-

lut positiivista palautetta. Afrossa mie-

hetkin ovat uskaltautuneet kokeile-

Keski-Suomi on pullollaan juhlapaikkoja ja matkailukeskuksia, sekä yksittäisiä kulttuuripalveluista kiinnostuneita yrityksiä ja yksittäisiä matkailijoita. Nämä kohderyhmät mielessään Tanssin Keskus valtaa kulttuurimatkailun markkinoita elämyspalvelukon-septillaan. (Kuva Juurikkasaaren yritystilaisuudesta.)

ELÄMYKSIÄ TANSSISTATeksti: Johanna Muhonen • Kuva: Johanna Parviainen

maan hieman erilaista tanssimista ja

liikkumista sekä saaneet näin uutta pers-

pektiiviä siitä, mitä kaikkea tanssi voi

olla.

Tanssin kytkeminen kulttuurimatkai-

lukontekstiin on antanut paljon tans-

sitaiteilijoille itselleen, Juurikkasaaren

tyyppisille matkailukohteille ja Tanssin

Keskukselle. –Elämyspalvelupakettien

räätälöinnissä tanssitaiteilija saa tuoda

omaa erityisosaamistaan entistä enem-

män esille. Jos tanssitaiteilija on esimer-

kiksi erikoistunut butoon, hän on toden-

näköisesti erikoistunut myös muuhun

japanilaiseen kulttuuriin. Elämyspalvelu-

konsepti tukee myös Tanssin Keskuk-

sen perimmäistä visiota; uuden tans-

siyleisön ja tanssitaiteen kohtaami-

sen mahdollistamista. Mari Hyvönen puo-

lestaan korostaa uusien palveluiden tar-

joamisen tärkeyttä asiakkaalle. - Olemme

halunneet tarjota asiakkaalle monita-

hoisen kokemuksen niin maisemallisesti,

makuelämyksellisesti kuin ohjelmallises-

ti ja siinä olemmekin nyt onnistuneet!•

-Tanssin Keskuksen räätälöidyt ohjelmapalvelut


6


Tilaa kulttuurilleTeksti: Johanna Muhonen • Kuvat: Sari Ilmola ja Pauliina Lapio

Idea yhteisestä kulttuuritilasta lähti

vauhdilla eteenpäin, kun Sari Ilmola valit-

tiin uudeksi läänintaiteilijaksi Keski-

Suomen Taidetoimikuntaan. Kankaan alu-

eelle suunniteltu Esittävien taiteiden ti-

la tuleekin olemaan Ilmolan suurin työ-

projekti. - Tavoitteenani on luoda tila,

jossa erilaiset toimijat työskentelevät

yhdessä ja uudenlainen synergia kohtaa.

Tällä hetkellä Jyväskylästä ei löydy kun-

nollista tilaa esimerkiksi mediataiteelle,

elokuvalle eikä tanssille, valottaa Ilmola.

Jo tällä hetkellä kulttuurin ja esittä-

vien taiteiden kenttä on hyvin värikäs ja

eläväinen. – Ajatella, miten paljon ja mi-

ten monenlaisia esityksiä voitaisiinkaan

tuottaa, jos taiteilijoiden käytössä olisi

oikeanlainen tila, Ilmola haaveilee. Varsi-

naisen tilan ohella hanke voi poikia myös

uusia sisällöllisiä ideoita. - Mahdolliset

monitaiteelliset yhteistyömuodot yhdis-

tettynä parkouriin ja kiipeilyyn ovat mie-

lenkiintoinen haaste ja mahdollisuus.

Yhteinen tila mahdollistaa sen, että ylei-

sö pääsee kohtaamaan taiteita moni-

muotoisesti. Ilmolan visiona on, että ti-

lan käyttäjäkunta tulee olemaan laaja.

– Tavoitteena on tehdä tilasta elävä, ma-

talan kynnyksen tila, jonne kuka vaan

voi tulla joko katsomaan esityksiä tai

osallistumaan itse vaikkapa työpajoihin.

Tanssiteoksia originaaleina Näyttämötilan puuttuminen kosket-

taa vahvasti myös tanssin toimijoita.

Uudella tilalla tulisikin olemaan kään-

teentekevä vaikutus koko Keski-Suomen

alueen tanssin kentälle. Oikeanlainen

“Naisen tulee...” -tanssiteos (kor. Tuija Nikkilä) sovitettiin mm. Nikolainkulman juhlasaliin, johon se istui mainiosti.Tavoitteena on jatkossa saada esittää tanssiteoksia myös teatteritiloissa.

Koreografi Ismo-Pekka HeikinheimonArkiharha -teosta esitettiin julkisissa tiloissa.

V

tila avaa valtavia uusia mahdollisuuk-

sia sekä alueen omille tanssitaiteili-

joille että vierailijoille. Ilmola korostaa,

että monesti jyväskyläläinen yleisö ei

pääse lainkaan nauttimaan alkuperäi-

sestä tanssiteoksesta. – Jyväskylään tuo-

tavia tanssiteoksia joudutaan jatku-

vasti sovittamaan mitä erilaisimpiin ti-

loihin ja tällöin teoksen koreografiakin

usein muuttuu. Yleisöllä on oikeus saada

kokonaisvaltainen elämys koreografin

suunnittelemasta esityksestä.

Esittävän taiteen tila on otettu Jyväsky-

län tanssin ammattilaisten keskuudessa

vastaan innostuneesti. – On ollut hienoa

huomata, että koko tanssin kenttä on

lähtenyt aktiivisesti hankkeeseen mu-

kaan. Tanssin puolesta asiaa edistävät Jy-

väskylän Tanssiopisto, Tanssin aika, Tans-

siteatteri Kramppi sekä Keski-Suomen

Tanssin Keskus, joka edustaa koko tans-

sin freelancerkenttää sekä ammattitans-

siryhmiä Urban Movements Companya,

Tanssiryhmä Off/Balancea ja Nollapiste

-kollektiivia.

Ensimmäistä kertaa uusi esittävien tai-

teiden tila tuntuu konkreettiselta ja

mahdolliselta. Vahvuutena ja mahdol-

listajana onkin varmasti toimijoiden

innostuneisuus, mahtava yhteishenki ja

vahva tahtotila.•

Kulttuurituotannon läänintaiteilija Sari Ilmola työstää kolmannen sektorin kulttuuritoimijoiden kanssa uutta tilaa esittäville taiteille. Usko yhteisen tilan toteutumiseen ja vankka halu edistää asiaa on koonnut värikkään toimijakat-raan yhdeksi rintamaksi. Mukana on mediataiteen, elokuvan, tanssin, par-kourin, sirkustaiteen, kiipeilyn, teatterin ja musiikin edustajia.


7

Tanssi tänään • 2011V

Viidettä kertaa järjestettävä UudenPol-

venMuseon tanssitapahtuma herättää

jälleen elokuussa Säynätsalon vanhan

kuitulevytehtaan henkiin. Uudistunut

tapahtuma esittelee tänä vuonna tans-

sitaidetta kahdessa näytöksessä. Kan-

taesityksiä tapahtumassa nähdään kak-

sin kappalein.

Vuosi 2011 esittelee erityisesti paikal-

lista osaamista. Tapahtumaa varten to-

teutetaan tilausteos Vako Sametissa,

joka on nuorten lahjakkuuksien, Elisa

Keisasen, Sebastian Lopéz-Lehdon ja

Johanna Saaren paikkasidonnainen tans-

Liikettä ja tunnelmaa tehdashallissaTeksti: Johanna Muhonen • Kuvat: Matti Häyrynen

Tanssiryhmä Off/Balancen Fragments -teoksen kantaesitys UudenPolvenMuseon tanssitapahtu-massa 14.8.2011.

siteos. Teos ammentaa lähtökohtansa

vanhan tehdashallin mielikuvista, ha-

juista, äänistä ja tunnelmista. Toinen

kantaesitys on jyväskyläläisen Tanssiryh-

mä Off/Balancen käsialaa; Fragments

pureutuu ihmissuhteiden ytimeen käsi-

tellen kahden henkilön välistä luotta-

musta. Lisäksi tapahtumassa nähdään

katkelma Lontoossa pitkään asuneen,

jyväskyläläislähtöisen Anne-Maarit Kin-

nusen teoksesta Oppositionist, hersyvän

hauska Paula Ketun ja Katariina Hiukan

kansantanssiteos Vuotti sekä vauhdikas

katkelma UMC -Urban Movements Com-

panyn uudesta katutanssiteoksesta.•

”…Suuri tilan tuntu yhdistettynä

intiimiin tunnelmaan ja ihmisten

hyvään vastaanottoon teki tapah-

tumasta erityisen lämpimän. Har-

voin pääsee pienimuotoista teosta

tekemään tapahtumaan jossa on

noin runsain joukoin ihmisiä…”

tanssitaiteilija Elsa Heikkilä

“…Valoa, vettä, mäntyjä. Betonin pölyä, rauhaa. Kylven valossa, kuuman kesän ystävällisessä läm-mössä. Veistoksen kaaret taivuttavat liikettäni. Yleisön intensiteetti ain-eellistuu jokaisessa askeleessani…” tanssitaiteilija Helena Ratinen

”…Ensimmäinen esiintymiseni tapah-tumassa vuonna 2008 oli erityisen tärkeä kokemus itselleni. Se oli ensimmäinen julkinen esiintyminen omasta koreografiasta ulkomailla opiskelun jälkeen niin Suomessa kuin kotikaupungissa Jyväskylässäkin. Tapahtuma on aina osannut yllättää runsaalla yleisömäärällään, innostu-neella tunnelmallaan ja hie- noilla yleisökeskusteluillaan. Lisäksi erilainen esitystila tekee tapahtu-masta sekä esiintyjän että katsojan puolesta rennon ja vapaamman…” tanssitaiteilija Elina Häyrynen

FESTIVAALI

-UudenPolvenMuseon -tanssitapahtuma

8


JYVÄSKYLÄN KESÄ TANSSII!Pieni tanssifestivaali kaupunkifestivaalin sisällä

Teksti: Johanna Muhonen • Kuvat: Jussi Kaijankangas ja Riikka Campomanese

Nykytanssia, katutanssia, tanssiteatteria

ja kansantanssia. Teatterilla, kadulla,

baarissa ja teltassa. Herkkyyttä, häm-

mennystä ja riemukasta epäasiallisuut-

ta. Karismaattisia tanssijoita, dynaamista

liikettä ja häikäisevää taituruutta. Tätä

on tarjolla Jyväskylässä heinäkuussa. Jy-

väskylän Kesän vuoden 2011 ohjelmaan

mahtui niin tunnettuja tanssin tekijöitä,

kuten saksalais-venäläinen Derevo ja kuo-

piolainen Minimi, kuin myös useampikin

paikallinen uusi tuttavuus. - Oikeastaan

tämä oli onnellinen sattuma, summaa

Jyväskylän Kesän toiminnanjohtaja Tan-

ja Rasi tyytyväisenä festivaalin katta-

vaa tanssiohjelmistoa, joka lähti liik-

keelle yhdestä ehdotuksesta ja laajeni

syksyn mittaan omaksi ohjelmisto-

osiokseen. –Kaikki lähti Tanssiteatteri Mi-

Kävelykadun ilmaisohjelmassa nähdään mm. Katariina Hiukan ja Paula Ketun Vuotti...

nimistä, jonka uusi kantaesitys Juhla-

tunnelma lyötiin lukkoon jo viime kesä-

nä, Tanja valottaa. Hän nauraa, että

syksyllä tarjouksia tulvi ovista ja ikku-

noista. Ohjelmistoon nousivat jyväsky-

läläislahjakkuuksista esimerkiksi Off/

Balancen, Tanssiteatteri Krampin, Urban

Movements Companyn ja Panu Varstalan

uudet teokset.

Tanja myöntää, että aluksi erityisesti ny-

kytanssin ottaminen ohjelmistoon mieti-

tytti. – Pyörittelin ajatusta mielessäni

jonkin aikaa ja päädyin siihen lopputu-

lokseen että miksipäs ei. Ajatus suures-

ta tanssinäyttäytymisestä alkoi tuntu-

maan hyvältä. Tanjan mukaan tanssi on

muutenkin ollut Jyväskylässä vahvassa

nousussa, jonka vuoksi uusi avaus tuli

kuin luonnostaan. - Tanssiin oli helppo

tarttua, kun oli hyviä ja mielenkiintoisia

juttuja tarjolla.•

...sekä Jonna Aaltosen Surujenkerääjä.

• 13.7. klo 20 Toivo, jotain lyhyttä & Hengen-vaara – not for climbing. Teatteri. KANTAESITYS. • 14.7. klo 18 Tanssiteatteri Kramppi: Järvi. Vuorilampi. KANTAESITYS. • 14.7. klo 19.30 Derevo: Harlekin. Teatteri. • 15.7. klo 20 Clash 66 & Urban Movements Com-pany. Teatteri. KANTAESITYS. • 16.7. klo 16 Puhti: Kaamosteoria. Tapahtumateltta. • 16.7. klo 18 Off/Balance: Kynnyksellä. Teatteri. KANTAESITYS. • 16.7. klo 15-21 Payback Jam. Ilokivi. • 16.7. klo 21. Puhti: Perkele-klubi. Bar Vakiopaine.

Lisäksi “Mitä noi tekee” -ilmaisohjelmassa kävelykadulla Mini- min Juhlatunnelma, Jonna Aaltosen Surujenkerääjä, Katariina Hiukan ja Paula Ketun Vuotti ja Jyväskylän Flamencoyhdistyksen esitys. Liput Lippupisteestä, Nikolainkulman lipunmyynnistä ja Sokokselta.

Tätä on luvassa!

Teksti: Pauliina Lapio

FESTIVAALI

9


Jyväskylän yliopistossa liikunnanopet-

tajiksi kouluttautuvilla on ainutlaatui-

nen mahdollisuus suorittaa tanssipeda-

gogiikan erikoistumisopintoja osana opin-

tojaan. Kaksi tanssiopintoja suunnitte-

levaa ja toteuttavaa tanssin ammatti-

laista, LitT Pipsa Nieminen ja LitL, tans-

sinopettaja-koreogafi Mariana Siljamäki

kertovat opinnoista ja tämän ajan haas-

teista opettajankoulutuksessa.

Mariana ja Pipsa, millaista on tanssipeda-

gogiikan opiskelu? - Tanssipedagogiikan

erikoistumisopinnoissa tanssi nähdään

monipuolisena osana taidekasvatusta, so-

siaalista kasvatusta sekä kulttuuri- ja lii-

kuntakasvatusta. Opintojen tavoitteena

on antaa valmiuksia tanssin soveltami-

seen kasvatuksen eri osa-alueilla. Tanssi-

opinnot sisältävät tanssitietouteen,

pedagogiikkaan ja didaktiikkaan liittyviä

teoriaan ja käytäntöön painottuvia kurs-

seja.

Haasteet opettajankoulutukselle Jotta tanssin ja liikunnan parissa työs-

kentelevät opettajat voisivat tulevassa

työssään vahvistaa oppilaidensa keho-

tietoisuutta, tulee heillä luonnollisesti

itsellään olla yhteys omaan kehollisuu-

tensa. -Tanssipedagogiikan opinnoissa

oman kehon tuntemus ja itseilmaisu

ovat tärkeitä. Opettajilla on usein

työelämässä edessään oppilaita, joilla

on vääristynyt kehokuva. Tanssiliikun-

nan avulla päästään kehotietoisuuden

ytimeen, tanssi auttaa hyväksymään it-

sensä ja toiset.

Tanssipedagogiikan opinnoissa haas-

teena ovat myös liikunnanopettajien

omat asenteet: - Esimerkiksi yläkoulussa

liikunnan opettajat saattavat automaat-

tisesti ajatella, etteivät pojat halua

tanssia. Opettajan rooli on ratkaiseva

kaikessa, toteavat Pipsa ja Mariana.

Jyväskylän yliopiston tanssipedagogii-

kalla on hyvä maine jopa eurooppa-

laisittain, ja Pipsan ja Marianan mu-

kaan tämä johtuu tanssin erityisestä

luonteesta. -Tanssilla on ihmistä kun-

nioittava asenne. Voimavara löytyy ih-

misestä itsestään, me vain tuemme sen

löytämisessä.

Pojatkin tanssivatTanssin Aika -festivaali sai uuden taiteellisen johtajanTeksti: Maria Suihkonen • Kuva: Marko Mäkinen

olevat teokset ja viestiä niistä tavalla,

joka herättää yleisön uteliaisuuden.

Miksi suomalainen nykytanssi? Tanssin Aika -festivaali on keskittynyt

suomalaisen nykytanssin esille tuomi-

seen. Se on mielestäni hyvä linjaus,

sillä Suomessa on laaja ja korkeatasoi-

nen nykytanssin kenttä. Suomessa on

jo paljon festivaaleja, jotka tuovat

maahan tanssia muista maista, joten

näen, että tällä hetkellä on perustel-

lumpaa keskittyä kotimaiseen tanssiin.

Millaisena näet Keski-Suomen roolin osana valtakunnallista tanssin kenttää? Keski-Suomen rooli suomalaisen tans-

sin kentällä on vahvistuva. Keski-Suomi

on mukana tanssin aluekeskusverkos-

tossa, alueella on kasvavaa ammat-

timaista tanssin esitystoimintaa sekä

suuri joukko tanssin harrastajia ja kiin-

nostunutta yleisöä. Tanssin Aika -fes-

tivaalin yksi tärkeä tehtävä on omalta

osaltaan edistää alueen tanssitoimintaa

ja tarjota esiintymismahdollisuuksia.

• s.1970 Jyväskylässä, asuu Helsingissä

• Koreografi, tanssija• Valmistunut Teakista 1996• Tehnyt omia koreografioita

vuodesta 2003 alkaen • Esiintynyt tanssijana

kotimaassa ja ulkomailla

Teemu Kyytinen

Tanssin Aika

Kotimaista nykytanssia esittelevä Tans-

sin Aika -festivaali järjestetään ensi

syksynä Jyväskylässä jo kuudetta kertaa.

Edellinen vuosi oli yleisömenestys ja nyt

festivaalilla puhaltavat uudet tuulet.

Teemu Kyytinen valittiin vuoden 2011

alussa uudeksi festivaalin taiteelliseksi

johtajaksi jatkamaan tapahtumaa luot-

sanneen Ismo-Pekka Heikinheimon työtä.

Millainen on Tanssin Aika 2011? Olen itse liikkeeseen uskovan tans-

sin ystävä. Taiteellisena johtajana en

kuitenkaan halua tehdä ehdottomia

etukäteislinjauksia tai teemoituksia.

Erilaiset esitykset käyvät festivaa-

lin kokonaisuudessa kiinnostavaa vuoro-

puhelua ja herättävät ajatuksia. Oman

kiertuekokemukseni mukaan tanssia

seuraava yleisö on älykästä ja valmis

ottamaan vastaan erilaisia tyylilajeja

ja esityskonsepteja. Me ammattilaiset

voimme joskus olla paljon enem-

män kiinni vallitsevissa trendeissä.

Ohjelmiston osalta on hyvä lähteä

itsestään selvästä alkuoletuksesta:

festivaalin tehtävä on tuoda yleisön

nähtäville kiinnostavimmat saatavilla


• Yksi Suomen laajimmistakotimaista nykytanssia

esittelevistä festivaaleista• Läänintaiteilija Ismo-Pekka

Heikinheimo perusti tapahtuman vuonna 2006

• Seuraava festivaali järjestetään 22.-25.9.2011

• Lisätietoa: www.tanssinaika.fi

FESTIVAALI


TANSSIN KOULUTUS

10


Tanssin valokuvaamisestaTeksti: valokuvaaja Matti Häyrynen • Kuvat: Matti Häyrynen

Valokuvaaminen on kuvauskohteen il-

mentämistä valokuvan keinoin; teke-

mällä rajauksia ja valitsemalla kuvakul-

mia, määrittelemällä terävyysalue, valit-

semalla objektiivi ja perspektiivi, sää-

tämällä valotusajalla se, kuinka liike

näkyy kuvassa sekä sommittelemalla ku-

van elementit tarkoitusta vastaaviksi ja

- valitsemalla oikea valo ja hetki. Tans-

sin valokuvaamisessa kohteena on ihmi-

nen, jolloin vuorovaikutus kuvaajan ja ku-

vattavan välillä on tärkeää onnistuneen

kuvan aikaansaamiseksi. Parhaimmillaan

kuvaajan ja kuvattavan välinen yhteis-

työ on yhdessä improvisointia, jossa ku-

vaaja luo omaa käsitystään tanssijan liik-

keestä ja tanssija saa liikkeelleen uu-

sia ideoita näkemistään kuvista.

Tanssi on valokuvaajalle ihmiskehojen

muodostamien linjausten ja jatkuvan

liikkeen, ilmaisun, valojen ja varjojen

kokonaisuus. Liike tilassa on kolmiulot-

teista, kun taas valokuva on yhtenä het-

kenä tehty poikkileikkaus tilassa tapah-

tuvasta. Tanssin kuvaamista auttaa, että

osaa katsoa tanssia tanssina. Tanssin kat-

sominen ja kokeminen vuosien kuluessa

ilman kameraa on ainakin itselleni ollut

avuksi siinä, että osaan valita sen het-

ken, jolloin kameran suljin avautuu ja

valokuva syntyy sekunnin murto-osassa.

Usein tanssin kuvaaja saa vain yhden

tilaisuuden kuvata tanssia. Silloin ko-

reografian ennakoiminen, tanssiteoksen

rytmin sekä koreografian toistuvien ele-

menttien hahmottaminen auttavat valo-

kuvaajaa näkemään kuvan ennen sen

ottamista. Valon, tilan ja kuvaan tule-

vien elementtien hahmottamisen on

tapahduttava intuitiivisesti. Valokuvassa

yleensä vähemmän on enemmän. Kaik-

kea ei tarvitse näyttää kuvassa, koska

kuvan katsoja rakentaa lopullisen kuvan

omassa mielessään. Sama kuva kertoo

eri katsojille eri asioita.

Valon merkitys valokuvassa on keskeinen.

Tanssia kuvataan monesti harjoitussaleis-

sa ja näyttämöolosuhteissa. Valokuvauk-

sen kannalta niissä on omat haasteensa,

sillä latteat harjoitussalien loisteputki-

valot ja kontrastiset näyttämövalot ei-

vät anna valolle ja varjolle riittävästi ta-

sapainoista elintilaa. Silloin kun mahdol-

lista, pyrin hyödyntämään myös keinova-

loa paremman lopputuloksen saavutta-

miseksi myös vallitsevassa valossa.•

Tanssitapahtumien dokumentointi on tilannekuvausta näytöksistä val-litsevassa valossa tai näyttämöva-loissa. Näissä tavoitteena on liikkeen, sommittelun ja tanssillisuuden esille nostaminen: Tanssin päivän näytös 11.5.2009. Ballerina Karoliina Niemi on astumassa näyttämölle. Hetki on juuri se kun tanssija on vielä kulisseis-sa, mutta mieli on jo siirtynyt näyt-tämölle satojen silmäparien eteen. V

VALOKUVAAJAN SILMIN

11


Cecilia Moisio & Erin Harty, Hi! My Name is – tanssiteos. Tanssin Aika – festivaali 2010. Kuva esityksestä Jyväskylän kaupungin- teatterin pienellä näyttämöllä.

Vuorovaikutus, sekä tanssijan ja kuvaajan yhteinen improvisointi. Marras – tanssiteos (kor. Tuija Nikkilä). Tutkimme tanssijoiden kanssa valon ja varjon sekä harsokankaan avulla, kuinka saisimme kuoleman kohtaamisen tunnelman valokuvaan. Kuvassa vasemmalta oikealle Teija Häyrynen, Outi Paananen, Tarja Sara ja Miia Elivuo.

Teoskuvat, jotka kuvittavat etukäteen tulevaa teosta ennen ensi-iltaa. Näiden kuvien tarkoitus on luoda mielikuva tulevasta teoksesta jo sen synty-vaiheessa.

Elli Pulkkinen, Poikamiestyttö – tanssiteos. Kuvan tavoite oli kertoa Poikamiestytön yliyrittämisestä löytää

elämässään se oikea. V

12

Tanssi tänään • 2011 VTeksti: Teija Häyrynen • Kuvat: Matti Häyrynen

Olin esiintymässä ja tanssimassa Keljon

vanhainkodin asukkaiden kanssa syksyllä

2009. Tiedustelin asukkailta ideoita

seuraavan koreografian aiheeksi. Hoita-

ja tuli luokseni ja pyysi minua tulemaan

mukaansa huoneeseen, jossa lepäsi

iäkäs 94-vuotias asukas. ”Entäs nämä

vuodepotilaat, jotka elävät jo viimeisiä

aikojaan eivätkä voi osallistua päiväsa-

lin toimintahetkiin. Voisitko kehitellä

heille jotakin nautittavaa tanssia?” Olin

vaikuttunut ja halusin vastata pyyntöön.

Suunnittelin ”Käsien tanssin” erityisesti

iäkkäälle, huonokuntoiselle vuoteessa

olevalle asukkaalle, joka usein on de-

mentoitunut ja kyvytön puhumaan.

Tanssin lähtökohtana on dialogisuus.

Menetelmä perustuu kontakti-improvi-

saatioon, liiketerapiaan ja neurofysio-

logiaan. Opetin menetelmän myös Lys-

ti-koulutuksessa mukana oleville van-

VDuetto vuodepotilaalle ja tanssijalle

kädet lempeästi tutkien ja niistä hänelle

puhuen. Samalla saan ideoita liikkee-

seen ja lauluun. Sitten otan asukkaan

kädet omiin käsiini kannatellen ja kei-

nutellen niitä. Tanssin alussa tunnelma

saa viedä ja virike saa seurata toistaan.

Olen herkkä asukkaan impulsseille.

Vuorovaikutus ja kokeminen syntyvät

liikkeen usean toiston ja vahvistumisen

jälkeen. Yhteinen liike alkaa näkyä ja

siihen liitetään mielikuvia. Tanssi voi ta-

pahtua hyräilyn, mieleen tulevan laulun

tai lorun mukaan. Lopuksi piirrän asuk-

kaan käsien ääriviivat paperille. Kuva on

näkyvä muisto yhteisestä tanssistamme.

Aluksi minulla on vain aavistus siitä,

mitä on tulossa ja millaisia tunteita

tanssimme synnyttää. Tanssin edetessä

tunne kirkastuu ja tulen tietoiseksi siitä.

Käsien tanssi syntyy vuorovaikutuksessa,

josta tanssin molemmat osapuolet naut-

tivat. Olemme sekä vastaanottajia että

antajia. Raja tanssittajan ja tanssitet-

tavan välillä häviää. Lopulta me mo-

lemmat ”puhumme” ja ”kuuntelemme”

toisiamme. Kokemus on kokonaisval-

tainen, kun sisäinen liike saa ulkoisesti

havaittavan muodon. Olen tanssinut voi-

makkaan ”Puusepän sahaus” -tanssin

ja lujan ”Kiinnipito”-tanssin ja monta

muuta ainutkertaista Käsien tanssia.

94-vuotiaan asukkaan kanssa tanssimme

pyörivää ”Tuu tuu tupakkarulla” –tans-

sia. Hän avasi silmänsä ja korotti kä-

sivartensa korkealle, katsoi minuun ja

yhtyi lauluun toisessa säkeistössä. Hän

oli sama asukas, joka minulle esiteltiin

ensimmäisenä. Hänen tyttärensä seura-

si tanssiamme ja piti sitä merkittävänä

kokemuksena. Hän kertoi kokemuksensa

omaisen muistotilaisuudessa joitakin

viikkoja myöhemmin.

Olen saanut tanssia jo kymmeniä kertoja

”Käsien tanssia” ja kaikki kokemukset

ovat olleet erilaisia ja myönteisiä. Olen

huomannut, että tanssissa on voimaa.

Tanssin jälkeen mietin: Mitä hänelle ta-

pahtui, mitä minulle tapahtui? Löysim-

mekö yhteyden toisiimme?•

hustyön hoitajille, joista osa toteutti

sitä itse hoitotyössään. Hoitoalan am-

mattilaisilla on luonnostaan taito koh-

data ja olla kehollisessa vuorovaikutuk-

sessa asukkaiden kanssa luovasti.

Valitsin tanssin lähtökohdaksi kädet,

koska ne ovat taidokkaat ja ilmaise-

vat kehonosat. Käsi kykenee lukemat-

tomiin tehtäviin ja on mukana kom-

munikoinnissa. Se on herkkä ja tarkka

aistielin. Käsi välittää aivoille tietoa

kohteen ominaisuuksista kuten painosta

ja lämmöstä. Se erottaa miellyttävän ja

epämiellyttävän. Kädet ja aivot muodos-

tavat interaktiivisen toiminnallisen pa-

rin: kun sanat eivät riitä, niin kädet

puhuvat. Kädet saavat aivot heräämään.

”Käsien tanssissa” on kolme vaihetta ja

se kestää noin 20 minuuttia. Ensin on

virittäytyminen, jossa öljyän vanhuksen

TANSSI PALVELUTALOISSA

13

Tanssi tänään • 2011VIhmistä etsimässäTeksti: Noora Nenonen

- Hei, kuka sinä olet? Ei vastausta. Silmät

harhailevat, pää nuokkuu. Kosketan varo-

vasti sylissä lepäävää kättä. - Minä olen

Noora ja olen tanssija. Mitä sinulle kuu-

luu? Pieni hymy ja sanoja joita en ym-

märrä. Sitten ”kissa”. Jatkan jutustelua

ja pidän kädestä. Ympärillämme hoita-

jat kulkevat sinne ja tänne, kaikilla on

matka jonnekin, tärkeä tehtävä. Istun

paikallani ja alan hyräillä valssia. Jotain

tapahtuu; pää nousee hieman, silmät

kirkastuvat, kädet lähtevät seuraamaan

minun käsiäni. Rohkaistun ja laulan

kovempaa, kädet tanssivat, silmät

kohtaavat. Lisää sanoja joita en ymmär-

rä. Nyökyttelen ja vastailen. Innostus on

molemminpuolinen. Meitä hymyilyttää.

Kolmen kuukauden ajan olen toiminut

tanssitaiteilijana Jyväskylän vanhusten-

palvelussa; tanssinut, jutellut, laulanut

ja nauranut. Tavannut satoja vanhuksia

ja kymmeniä hoitajia. Olen myös ih-

metellyt, ollut voimaton, tietämätön

ja pohtinut lauseita ”Tanssi kuuluu kai-

kille” ja ”Tanssi lisää elämänlaatua”.

Yksi haluaa makaamaan. Toinen puristaa

kädestä haluamatta päästää irti ja kol-

mas katselee ulos. Laitan musiikin soi-

maan ja tanssin. Katsojakuntani ei näytä

reagoivan. Houkuttelen ensimmäistä

tanssimaan kanssani. Pään epäileväi-

nen pudistus. ”En minä osaa tanssia. En

minä halua. Mene pois.” Kosketan tois-

ta ja sormet takertuvat omiini. Kolmas

kuiskaa katsoessani silmiin: ”Sinä olet

niin hyvä ihminen”.

Vanhustenpalvelussa monet maailmat

kohtaavat; on asukkaiden, henkilökun-

nan ja hallinnon maailmoja. Tämän

päälle, alle tai sisään tulee vielä tanssi.

Mikä tässä yhteydessä on tanssin maail-

ma, entä sen mahdollisuudet ja toi-

mintatavat? Mitä jää jäljelle kun keho ei

enää tanssiin taivu?

Keskeiseksi teemaksi omassa työsken-

telyssäni nousi kohtaaminen. Olin osas-

tojen arjessa mukana ja annoin aikaa

asukkaille. Kohtaamisissa olin olemassa

itsenäni mutta asukasta varten. Peilasin

kehollani liikkeitä ja olemusta, ehdotin

uusia suuntia. Käden puristuksesta saat-

toi tulla tanssi, kosketuksesta muiste-

lutuokio. Tuttu kappale nosti kyyneleet

silmiin. Toisinaan silmät painuivat kiinni

ja minä sain väistyä.

Työ on ollut jatkuvaa herkistymistä asuk-

kaille ja heidän arjelleen. Kuuntelua ja

sovittautumista, omista suunnitelmista

irti päästämistä ja toisenlaisten ratkai-

sujen hakemista. Miksei tanssija voisi

kuljettaa pianoa huoneesta toiseen ja

soittaa?

En edelleenkään allekirjoita yleistet-

tyä väitettä siitä, että tanssi parantaa

elämänlaatua. Joidenkin, ehdottomasti,

mutta kaikki eivät yksinkertaisesti ole

tanssista kiinnostuneita, eikä tarvitse

ollakaan. Tanssi voi toimia virikkeenä

ja viihdykkeenä, mutta ennen kaikkea

sen arvo minulle tällaisissa yhteyksissä

on juuri toisen ihmisen kohtaamisessa;

en ole hoitolaitoksessa esittelemässä

itseäni saatikka sitten Tanssia, vaan ra-

kentamassa jotain yhteistä. Kosketus,

kuuntelu ja kunnioitus ovat ihmisarvoi-

sen kohtaamisen peruspilareita ja tanssi

on yksi väylä siihen.

Istumme vierekkäin ja kysyn: ”Mikä on

tärkeintä?” Ystäväni katsoo minua ja

vastaa: - Rakkaus, lämpö ja läheisyys.•

TANSSI PALVELUTALOISSA

Keski-Suomen Tanssin Keskus on vienyt ansiokkaasti tanssitaidetta palvelutaloihin niin esityksinä kuin työpajoina. Sosiaali- ja terveys- puolen kanssa tehtävä yhteistyö vahvistuu vielä tulevaisuudessa kii- tettävän palautteen ansiosta.

14


Äänekoskella toimiva Koskelan Tanssi

(ent. Koskelan Balettikoulu) juhli 40

-vuotista taivaltaan viime mar-

raskuussa ollen Keski-Suomen van-

hin edelleen toimiva tanssikoulu.

Sen ainoana opettajana sen 20

ensimmäistä vuotta toimi tanssipeda-

gogi Vuokko Savolainen. Aluksi ope-

tusaineina olivat alle kouluikäisten las-

tentanssi ja baletti, mutta jo 70-luvun

lopussa valikoima laajeni jazztanssiin

ja moderniin tanssiin. - Kaikessa toimin-

nassani olen yrittänyt levittää tanssin

sanomaa. Äänekoskella oppilaat ovat

esiintyneet usein erilaisissa tilaisuuk-

sissa. Lisäksi olemme pyrkineet sään-

nöllisesti esiintymään ympäri Keski-

Suomea, Vuokko Savolainen kertoo.

Vuonna 1991 alkoi Keski-Suomessa tanssi-

taiteen perusopetuskokeilu, jonka myötä

Koskelan Tanssi sai toisen päätoimisen

opettajan. Ensimmäisenä vuonna pes-

tiä hoiti Vuokon tytär Hanna Savolainen.

1990-luvulla aloitettiin nykytanssin,

street- ja breaktanssin sekä akrobatian

opetus ja oppilasmäärä kasvoi nopeasti.

Eri lajien koreografioita esitettiin myös

Koskelan Tanssin edustusmatkoilla.

- 90-luvun kohokohta oli esiintymismat-

ka Setlementtien maailmankonferens-

siin. Esiinnyimme Toronton lisäksi Con-

necticutin Suomi-seuran järjestämissä

tilaisuuksissa sekä New Yorkin Suomi-

talolla, muistelee Vuokko Savolainen.

Eniten kiertue-esityksiä kertyi Hanna Sa-

volaisen koreografioimalle tanssiteatteri-

esitykselle Dead End (1998). Teos käsitte-

li silloin otsikoihin noussutta ongelmaa:

nuoria ja huumeiden käyttöä. Teosta esi-

tettiin runsaasti Keski-Suomen yläasteil-

la ja lukioissa sekä eri puolilla Suomea.

- Dead Endin kiertueella esiintyjiä har-

mitti, kun koulujen keskusradioissa

kuulutettiin: ”Balettiesitys alkaa”. Siitä

tuli sysäys koulun nimen muutokseen:

balettikoulu vaihtui Koskelan Tanssiksi.

Teksti: Hanna SavolainenKoskelan tanssi 1970-2011

Vuokko Savolainen on edelleen mukana

Koskelan Tanssin toiminnassa tuot-

tajana ja pukusuunnittelijana. Tällä het-

kellä koulua johtavat Koskelan Tans-

sin päätoimiset opettajat Hanna Savo-

lainen ja Juuli Peltola. -Ilmassa on

ollut myös viitteitä siitä, että Pai-

notalon halliin, jossa harjoitussali sijait-

see, rakennettaisiin kunnollinen teatteri-

tila. Olisi mahtavaa päästä vuosittaises-

ta näyttämön ja katsomon rakentamis-

esta ja purkamisesta, Savolainen ja Pel-

tola haaveilevat. Toimiva teatteritila on

perusedellytys koulun esiintymistoimin-

nan kehittämiselle, he jatkavat.

Koskelan Tanssi suuntaa energisesti tule-

vaisuuteen. Koulun opetussuunnitelmaa

kehitetään jatkuvasti ja oppilasmäärä

on kasvanut tasaisesti. Äänekosken vih-

reän tanssikulttuurin tulevaisuus näyt-

tää valoisalta.•

”Pyörin piirissä, kädet käsissä hurjaa

vauhtia ja tunnen lentäväni. Tuntuu kuin

jalkani eivät koskettaisi lattiaa ollen-

kaan; voisin jatkaa pyörimistä vaikka

kuinka kauan, koska tiedän ettei kukaan

irrota otetta kesken liikkeen...”

Minulle tanssijana yhdessä tekemi-

nen ja kokemusten jakaminen ovat tär-

keitä asioita taiteellisessa työsken-

telyssä. En kuitenkaan puhu tällä het-

kellä pinnalla olevasta yhteisötans-

sista vaan ammattitanssijoiden voimalla

toteutettavasta produktiosta. Uskon

vakaasti, että parhaat jutut syntyvät

ilmapiirissä, jossa jokainen tekijä on

yhtä tärkeä ja jossa saa sanoa mieli-

piteensä sekä ideansa ääneen. Tätä yhtei-

söllisyyttä olen saanut kokea unelma-

Yhteisön voimalla kohti valmista tanssiteostaTeksti: Elsa Heikkilä • Kuva: Matti Häyrynen

työssäni N0LLAPiSTE-kollektiivissa uut-

ta teosta työstäessämme.

N0LLAPiSTE-kollektiivin työskentely pe-

rustuu nimen omaan luottamukseen ja

pitkään yhteistyöhön. Me kaikki viisi

tanssijaa olemme tanssineet yhdessä

pienistä tytöistä asti, osan kanssa olen

jakanut jopa vaaleanpunaiset tylliunel-

mat ja ballerinahaaveet. Minulle luot-

tamus tarkoittaa sitä, että voin sanoa

ääneen pelkääväni käsillään seisomista,

mutta luottotanssijoiden seurassa uskal-

lan siitä huolimatta tehdä sen.

Irtiottoja -teoksessamme yksi teemoista

on nuorille ajankohtainen aihe, yksi-

näisyys. Lähestymme aihetta omien ko-

kemuksiemme sekä kouluissa kerät-

tyjen tarinoiden ja mielipiteiden

kautta. Tavoittelemme läheisyyden ja

yksinäisyyden kautta käsin kosketelta-

via tunnelmia ja hetkiä, joissa yksilön

Nykytanssiteos Irtiottoja:ke 3.8.2011 klo 19 (ensi-ilta), pe 5.8.2011 klo 19, su 7.8.2011 klo 15, la 13.8.2011 klo 15 ja 19.Tanssisali Lutakko.

voima kumpuaa yhteisöstä ja yhteisön

voima persoonallisista sekä erilaisista

yksilöistä.

Esiintymistilaksi halusimme jotakin ren-

nompaa ja yhteisöllisempää kuin perin-

teinen näyttämötila, joten esitykset to-

teutetaan Tanssisali Lutakossa. Olemme

pohtineet, voisiko tila olla oleskelu

paikka, jossa yleisö viihtyy esitysten jäl-

keenkin? Pyrimmekin rakentamaan tilaan

etenkin nuorille mieluisan ”hengaus-

paikan”. Tällaisessa ympäristössä uskon

syntyvän keskustelua teoksesta ja ehkä-

pä me tanssijatkin voisimme jalkautua

yleisön sekaan esityksen jälkeen.•

TANSSIRYHMÄ

TANSSIN KOULUTUS

15


Tanssiteatteri Kramppi syntyi Jyväsky-

län Työväenteatterin kainaloon kesällä

1996, kun joukko 13 – 20-vuotiaita nuo-

ria päätti tehdä itse tanssiteatteria,

rohkein taiteellisin tavoittein. Jo seu-

raavana vuonna syntyi teos Venla ja vel-

jekset, joka voitti toisen palkinnon

Seinäjoen harrastajateatterifestivaalilla

1998. Muita suurimpia saavutuksia

ovat olleet mm. Jyväskylän kaupungin

kulttuuripalkinto vuonna 2003 sekä

Keski-Suomen taidetoimikunnan Taide-

palkinto vuonna 2010.

Tekemisen meininkiä Krampilla ei ole omaa esiintymisti-

laa, vaan sinne mennään, mistä mil-

loinkin tila aukeaa: kaduille ja liikun-

tasaleihin, isoille teatterilavoille ja

teollisuushalliinkin. Silti kaikissa teok-

sissa on jotain yhteistä, joka te-

kee esityksistä Krampin näköisiä. Ven-

lan ja veljesten ajoista saakka koreo-

grafisen tiimin käyttö on vakiintunut

Krampin kokoillan teosten työsken-

telymetodiksi. Vuonna 2002 Sirkusyöt

esitteli elävän musiikin osana Krampin

tavaramerkkiä. Nykyhetkeen saakka on

säilynyt myös itse tekemisen mei-

ninki; jokainen esiintyjä saa ommella

vaatteitaan, rakentaa lavasteita tai

pitää alkulämmittelyjä, kun tarve vaatii

ja ensi-ilta lähestyy. Innokkaiden esiin-

tyjien voimin teatteri ei kuitenkaan

täysin pyöri, vaan tuotannollisia yhteis-

työkuvioita on ollut pakko luoda mm.

Tanssiopiston, Parkour Akatemian ja

Jelmu ry:n kanssa. Tanssiteatterin

taustalla on aina ollut myös iso joukko

läheisiä tukijoita, jotka vasta vuonna

2010 järjestäytyivät Krampin ystä-

viksi hoitaen hommia pullan leivon-

nasta ja nikkaroinnista tiedottamiseen.

Vaikka jokainen suuri tuotanto on

pysyvän rahoituksen puutteessa taiste-

levalle teatterille voimainkoetus ja

taloudellinen haaste, Krampissa on aina

voitu luottaa joukkovoimaan ja sitou-

tuneiden osallistujien panokseen. Ris-

kinottokyky ja usko omaan tekemiseen

ovat kasvattaneet tekijöiden tavoit-

teita ja paisuttaneet koko teatterin toi-

mintaa yhä laajemmalle. Ehkä vastuun

jakaminen ja suuret tavoitteet ovat osal-

taan vaikuttaneet myös siihen, että

Krampista on lähtenyt tanssin, musii-

kin ja teatterin ammattikentille nyt jo

yli kymmenen nuorta aikuista.

Mitä seuraavaksi? Tänä 15-vuotisjuhlavuonna teatteria

pyörittää vielä muutama 1990-luvulta

asti mukana ollut jäsen. Nyt odotel-

laankin uuden sukupolven nousemista.

Harrastajien riveistä uskotaan syntyvän

uuden aktiivisen porukan, joka on aika-

naan ottava haltuun Krampin omannä-

köisen taiteellisen linjan ja jatkava tans-

siteatterin pyörittämistä. Teini-ikäiseksi

ehtineen tanssiteatterin kehittyminen

vaatii toimijoilta sitkeyttä, sitoutumista

sekä vähän hullunrohkeita visioita. Tä-

män vuoden marraskuussa Krampilta näh-

dään 15-vuotisjuhlagaala, jossa luodaan

katse taaksepäin vanhoihin suosikkei-

hin ja nähdään pari uutuuttakin.•

Jyväskyläläiselle tanssiyleisölle on tarjoiltu helposti lähestyttävää ja taiteellisesti tinkimätöntä Tanssiteatteri Kramppia jo 15 vuoden ajan. Kuinka Kramppi on kasvanut teini-ikäisten kunnianhimoisesta ideasta vakaaksi esitysten tuottajaksi? (Kuva teoksesta Dracula.)

TEINI-IKÄINEN TANSSITEATTERITeksti: Laura Lehtinen • Kuva: Juho Niva

Teksti: Elsa Heikkilä • Kuva: Matti Häyrynen

Tanssiteatteri Krampin Järvi 15-vuotisjuhlateoksen kantaesitys: 14.7. klo 18 Vuorilampi

TANSSIRYHMÄ

TANSSIRYHMÄ

-Krampin tarina

16


Lyhyehköön mutta sitäkin menestyksek-

käämpään historiaan sisältyy kilpailuja,

voittoja, esityksiä, New Yorkin koulutus-

matkoja ja jopa suomalaiseen Dance-

ohjelmaan osallistuminen. Ryhmän pää-

koreografina ja suunnannäyttäjänä toi-

mii Sanaz Hassani, joka on niittänyt

mainetta myös New Yorkin tanssipiireis-

sä. Hassanin lisäksi ryhmään kuuluvat

Anni Minkkinen, Pete Rahikainen, Liisa

Tirkkonen, Joonas Toroi ja Veera Malmi-

vaara sekä tuottaja Henrietta Pippola.

Katutanssin uranuurtajat UMC on yksi harvoista tavoitteelliseen

toimintaan pyrkivistä katutanssiryh-

mistä Suomessa. Sanazin mukaan lajilla

on kotimaassa vielä paljon haasteita.

– Esimerkiksi New Yorkissa töitä riittää ja

katutanssi on lajina uskottava. Meininki

on täysin eri kuin kotimaassa. Suomessa

omaa ammattitaitoa sekä uskottavuutta

pitää vielä todistella ja myös rahoituk-

sen saaminen on vaikeaa, Sanaz valottaa.

Hänen mukaansa Nykissä voi nauttia

tanssimisesta ja olla itsekin tanssija

täysipainoisesti. – Nykistä saan aina pal-

jon inspiraatiota omaan työhöni Suo-

messa.

Kotimaan haasteiden voittamiseen

on vain yksi keino; oman osaami-

sen näyttäminen ja ammattimaisuuden

todistaminen käytännön kautta. Am-

mattitaidon ohella ryhmän tavoitteisiin

pääsemistä tukee aito intohimo tanssia

kohtaan sekä jatkuva halu oppia uutta.

– UMC:n tavoitteena on toteuttaa

vuosittain kokoillan kantaesitys ja näyt-

tää teosten sekä koreografioiden kautta,

mihin kaikkeen katutanssi pystyy, to-

teaa Sanaz. Ensimmäinen kantaesitys

nähdään tänä kesänä Jyväskylän Kesä

–festivaalilla.

Arjen aherruksesta kohti unelmiaRyhmän tanssiteosten ideat ja ajatukset

syntyvät ryhmässä, jossa jokaisella on

sanottavansa. Sanaz kertoo, että koko-

naisuuden rakentamisessa kaikki saavat

olla mukana. Yhdessä tekemisen lisäksi

huumori yhdistää tiivistä kaveriporuk-

kaa entisestään. - Huumorista on tanssin

lisäksi muodostunut mitä ilmeisimmin

ryhmän kantava voima, se pitää esitykset

ja ryhmähengen korkealla, Liisa summaa.

–Hulluimpiakaan ideoita ei poissulje-

ta.

Osalle ryhmän jäsenistä tanssi ja

tanssin opetus on kokopäiväistä työ-

tä ja osa tekee sitä muiden töidensä ohel-

la. Monesti treeniaikaa on vain aamui-

sin. Paineen alla syntyy tulosta joka

miellyttää usein kaikkia osapuolia. -Liika

pohdiskelu ei ole meidän juttu. Kun

aletaan hommiin, niin se tehdään täy-

sillä alusta loppuun, Anni tuumaa. Tans-

sijoilta tulevaisuuden haaveita kysyt-

täessä heidän silmissään siintää koko

Suomen kattava kiertue, jolla tanssia

saataisiin vietyä suurista keskuksista

myös maakuntiin. Tavoitteena on tuo-

da katutanssia yhä enemmän ihmisten

tietoisuuteen, urbaanin tanssin histo-

riaa apuna käyttäen. Pitkän tähtäimen

tavoitteena on luoda UMC:sta tun-

nettu nimi valtakunnallisesti.•

NYKYTANSSIA RAJATILASSATeksti: Johanna Muhonen • Kuvat: Matti Häyrynen ja Eero Pyykkö

Teksti: Pete Rahikainen ja Johanna Muhonen • Kuvat: Joonas Toroi

UMC:n uuden teoksen kantaesitys:

15.7. Jyväskylän kesä -festivaali

www.umc.fi

Katutanssi ammattina-URBAN MOVEMENTS COMPANY

Hip hop, house, popping, waacking, vogue-ing, nyky- ja jazztanssi. Tästä kombinaatio-sta syntyy UMC – Urban Movements Company, vuonna 2007 perustettu jyväskyläläinen katutanssiryhmä.

TANSSIRYHMÄ

17


Elina Häyrynen ja Terhi Kuokkanen halu-

sivat työllistää itsensä, tehdä tanssijan

töitä hyvässä porukassa ja tuoda osaa-

mistaan takaisin kotipaikkakunnalleen

Jyväskylään. Mutta mitä pitää sisällään

nykytanssi, tuo mystinen ja moderni

tanssilaji? Entä tanssijan työ, mikä siinä

on parasta ja mitä unelmia ankaran työn

taakse kätkeytyy?

Mitä tarkoittaa Off/Balance?Terhi: Halusimme ryhmälle nimen, joka

kuvastaa ryhmän asennetta. Rajati-

lassa eli offbalancessa olo kertoo, mitä

ryhmämme haluaa olla: heittäytyvä,

rohkea, sekä uusia haasteita vastaanot-

tava ja tarjoava. Kauttaviiva sanan kes-

kellä kuvastaa kaatumisliikettä, mihin

offbalance yleensä johtaa ja toisaalta

sitä, että välillä ollaan enemmän offissa

ja välillä enemmän balancessa.

Mikä nykytanssissa kiehtoo?Elina: Se, että mikä vaan on mahdol-

lista eikä ole sidottu yhteen liikesanas-

toon tai estetiikkaan. Itseäni kiinnostaa

työskennellä tanssijana sen vuoksi, että

voin sukeltaa sisälle usean eri koreo-

grafin maailmaan ja seikkailla heidän ta-

vassaan käsitellä liikettä ja esiintymistä.

Terhi: Mahdollisuuksien rajattomuus.

Koen, että nykytanssin kautta pääsen

lähemmäksi ihmisiä, koska ilmaisukeinot

ovat moninaiset.

Mistä liike lähtee?Elina: Se riippuu tilanteesta. Joskus ol-

kapäästä, joskus tunnetilasta, joskus

pelkästä liikkumisen riemusta ja jos-

kus ei liikahda ollenkaan.

Apua! Toi tanssii!Miten nykytanssia katsotaan?Elina: Ei ole oikeaa tai väärää tapaa

katsoa nykytanssia. Joku teos saattaa

puhutella paljon, joku taas ei sykähdytä

millään tavalla, eikä se tarkoita sitä et-

tei “tajuaisi” teosta oikein. Nykytanssia

on niin moneen lähtöön, että jokainen

löytää varmasti ne teokset, jotka omaan

makuun sopii.

Terhi: Ihan miten vain! Tanssia ei tarvit-

se erityisesti ymmärtää. Sitä voi katsoa

vaikka vain esteettisenä tai fyysisenä

elämyksenä. Tanssijana tai koreografina

on ihana kuulla, mitä ihmiset näkivät

teoksessa. Usein se on aivan toista, kuin

itse on tarkoittanut, mutta sitäkin mie-

lenkiintoisempaa.

Parasta tanssijan arjessa?Elina: Parasta on se että arki on epä-

säännöllistä ja aikataulut sekä työryh-

mät vaihtelevat. Asialla on kuitenkin

kääntöpuolensakin, sillä freelancerina

aikataulujen kanssa kikkailu voi olla

joskus hermoja koettelevaa, kun jutut

tuntuvat menevän päällekkäin ja töitä

tehdään kellon ympäri.

Terhi: Parasta on edelleenkin “flow-

kokemukset”, joita tanssiessaan voi

parhaillaan saada. Silloin miettii, että

on etuoikeutettu saadessaan tehdä tätä.

NYKYTANSSIA RAJATILASSATeksti: Johanna Muhonen • Kuvat: Matti Häyrynen ja Eero Pyykkö

Tanssiryhmä Off/Balancen

Kynnyksellä -debyyttiteoksen

kantaesitys:

16.7. Jyväskylän Kesä -festivaali

Pupuduetto -lastentanssiteos:

4.7. Hulivilikarnevaaleilla Mikkelissä

www.tanssiryhmaoffbalance.net

Tanssiryhmä Off/Balance perustettiin syksyllä 2010 kahden kunnianhimoisen ja nuoren ammattitanssitaiteilijan toi- mesta.

Tanssijan unelma?Elina: Unelmanani olisi tehdä töitä mo-

nipuolisesti ja olla omalla panoksellaan

vaikuttamassa nykytanssin asemaan Suo-

men kulttuurinkentällä niin valtakun-

nallisesti kuin Jyväskylässäkin.

Terhi: Yksi unelma on, että tulevaisuu-

dessa voisin tehdä tanssijan töitä

kokopäiväisesti. Suuremmassa mittakaa-

vassa toivoisin, että tanssilla olisi joskus

yhtä vahva asema yhteiskunnassa kuin

vaikka musiikilla.•

TANSSIRYHMÄ

-Tanssiryhmä Off/Balance

18


toukokuu:

• 21.5. klo 20.15Yläkaupungin yö. Battle:katutanssi vs. nykytanssi. Yliopiston päärakennuksen aula.www.ylakaupunginyo.fi• 30.5.-1.6.Katuteatteritanssikurssi. op. Johanna Keinänen. Tampere.

• Kesällä 2011 Kosketus-tilausteos, kor. Nadja Pärssinen. Päijät-Häme.• Off/Balancen avoimet harjoitukset, Jyväskylä. Kts. aika ja paikkawww.tanssiryhmaoffbalance.net• 6.-12.6. Cooma dance summer workshop week, Jyväskylä. www.cooma.fi• 7.-8.6. klo 9 ja 10.30 Maalarin harmaa päivä –esitys ja työpajakokonaisuus, kor. Anu Silven-noinen. Hällä-näyttämö, Tampere.• 14.6. klo 18 Puistotanssit: Vuotti. Lounaispuisto, Jyväskylä.• 16.-22.6. Kuopio tanssii ja soi, Kuopio.• 17.-23.6. Paikallisliike, Kuopio.• 18.6. Kesäkatu 11 –festivaali, Akaa.• 28.6. klo 18 Puistotanssit: Urban MovementsCompany. Lounaispuisto, Jyväskylä.

kesäkuu:

• 3.8. klo 12 ja 14 Tanssiva klovni –esitys ja työ-pajakokonaisuus. Viikinsaari, Tampere.• 3.-13.8.

N0LLAPiSTE: Irtiottoja. Tanssisali Lutakko, Jyväskylä.• 9.8. klo 18 Puistotanssit: Keittokirja. Lounaispuisto, Jyväskylä.• 14.8. UudenPolvenMuseon tanssita-pahtuma. Säynätsalo, Jyväskylä. • 21.8. Reija Wäreen Workshop am-mattilaisille. op. Reija Wäre. Jyväskylä.• 29.-30.8. Nykytanssi workshop. op. Jared Gradinger ja Angela Schubot (Saksa). Tampere.

elokuu:

• 10.-11.10. Off/Balance: Kynnyksellä. Teatterin pieni näyttämö. Jyväskylä.• Vanhusten viikko, Jyväskylä, Hankasalmi.

syyskuu:

lokakuu:

marraskuu:

joulukuu:

• Tanssiva joulukalenteri, Hämeenlinna & Lahti.• Tero Saarinen Company, Jyväskylä.

• 4.7. klo 12.30 ja 13.40 Tanssiryhmä Off/Balance: Pupuduetto. Hulivilikarnevaalit, Mikkeli.• 12.7. klo 18 Puistotanssit: Karoliina Lahden- perä. Lounaispuisto, Jyväskylä.• 12.-17.7. Jyväskylän Kesä.• 14.-24.7. Tanssiteatteri Kramppi: Järvi. Vuorilampi-järvi, Jyväskylä. • 18.-23.7. Tampereen XVI flamencoviikko• 21.-23.7. Urban Movements Company. Huone-teatteri. Jyväskylä. • 25.7. klo 21 Täydenkuun tanssit: Off/Balance: Kynnyksellä. Keskuskoulu, Pyhäjärvi.• 26.7. klo 18 Puistotanssit: Tanssiteatteri Kramppi. Lounaispuisto, Jyväskylä.

heinäkuu:

• 11.-13.11. Liikettä!-taidetanssifestivaali, Tampere.

• Syksyllä 2011 Ms XXX&X, kor. ja tanssi Elsa Heikkilä, Helena Kekäläinen, Nadja Pärssinen ja Maija Tuomi. Pirkanmaa. • 11.9 Kulttuurisuunnistus, Jyväskylä.• 19.9.-2.11. Pääosassa-kokonaisuus, op. Marjo Hämäläinen ja Minna Vapaa-Suominen. Tampere.• 20.9. klo 19 Aerowaves FALL FOR DANCE –kiertue. What they are instead of (kor. Jared Gradinger ja Angela Schubot), Cosas (kor. Alma Söderberg) & Undo (kor. Itamar Serussi Saharin). Hällä-näyttämö, Tampere. • 22.–25.9. Tanssin Aika -festivaali,Jyväskylä. • 29.9.-2.10. Tanssimania-festivaali,Tampere.

• Keski-Suomen tapahtumat: www.tanssinkeskus.fi/tapahtumakalenteri• Pirkanmaan tapahtumat: http://www.sisasuomentanssi.fi/pirkanmaa/tapahtumat/

s.8

s.15

s.7

s.14

s.17

s.9

s.17

Lue tästä numerosta!Tapahtumakalenteri 2011

19


Toimitus

p. 044 –36 99 700www.jyvaskylantanssiopisto.org

[email protected]

Jyväskylässä 22.-25.9.2011www.tanssinaika.fi

Monipuolista fysioterapiaa Sinua varten, myös hieronta- sekä akupunktiohoidot!

Jyväskylässä, Killerin Liikuntakeskuksen yhteydessä.Yhteydenotot/ajanvaraus: 045-3577888

20


tanssi tänään 2011

Documents