SeureSIDOSRYHMÄLEHTI 3/2011

PUOLESTA PÄIVÄSTÄ LUKUVUOTEENsivu 4

2

Syksy on koittanut ja työntekijöitä tarvitaan päivä päivältä enemmän. Seuressa työntekijöiden saatavuuteen on pureuduttu rekrytointikam-panjan keinoin. Työtarjonta on laaja ja keikkalaisiksi tarvitaan mo-nimuotoista porukkaa. Tuhannet työt tarvitsevat monenlaisia teki-jöitä, ja jos motivaatio ja tarvittava ammattitaito ovat kohdallaan, on työpaikka helposti tarjolla. Seuren rekrytointikampanjasta kerrotaan tarkemmin lehden sisäsivuilla – oletko jo bongannut bussimme?

Seuressa on mahdollisuus tehdä eripituisia töitä eri ammattinimik-keillä. Joissakin ammateissa keikat näyttäytyvät lähinnä lyhyinä pät-kinä eri paikoissa ja tämä sopii toisille keikkalaisille paremmin kuin mikään muu. Toisiin tehtäviin on sitouduttava koko lukuvuodeksi ja sekös taas ilahduttaa toisia työntekijöitä. Pidemmistä työsuhteista mainittakoon koulunkäyntiavustajan työt, joita Seurella on tarjolla niin Helsingissä, Vantaalla kuin Espoossakin. Se, kuinka Seuren kautta työskentelevien satojen koulunkäyntiavustajien rekrytointi hoidetaan, on paljolti kiinni yhteistyöstä ja sen toimivuudesta. Sivulta 12 voit lukea tarkemmin hyvästä kumppanuudesta, joka siivittää työnteon toimivuutta Seuren ja asiakkaan välillä.

Pääkirjoitus

Seure työllistää keikkakirjollaan paljon erilaisia työntekijöitä. Joukossa on myös paljon keikkalaisia, joilla äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Työntekijän kielelliseen pärjäämiseen työpaikallaan on pureuduttu ensimmäisen kerran järjestelmällisesti. Arvioinnin saloihin voit syventyä tarkemmin lehtemme sivulla 8.

Keikkojen ja työkohteiden monimuotoisuus sekä vaihtuvat työpai-kat ja tekijät nostavat esiin myös työturvallisuusseikat. Keikkalaisten työturvallisuus koetaan äärimmäisen tärkeäksi ja Seure olikin mukana kyseiseen aiheeseen liittyvässä hankkeessa, josta voit lukea tarkemmin tästä lehdestä.

Kaiken kaikkiaan on tiedossa työntäyteinen syksy, jossa kaikkien panokset ovat tärkeitä. Jotta kaikki jaksavat antaa parastaan, on tärkeää muistaa myös lepo ja liikunta.

Aurinkoista ja raikasta syksyä!Tuire Rönkkö ja Johanna Tirri

Seuren kynästä

Keikkailun maailma on tuhannen palan palapeli

Mitä kuuluu terveydenhuoltoalan yksikölle? Me odotamme mielenkiinnolla loppuvuotta ja ensi vuoden kuvi-oita. Sijaistarpeiden lisääntymisestä on merkkejä ja tilausmäärät ovat kääntyneet jo keväällä hienoiseen kasvuun. Kesä oli odotet-tua vilkkaampi ja sijaisia tarvittiin selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisesti meitä ilahduttaa tilausten monipuolistuminen ja yhteistyö uusien asiakasryhmien, kuten avoterveydenhuollon, kanssa. Uskomme, että työntekijöitä myös näihin kohteisiin löytyy, kysyntähän tunnetusti lisää tarjontaa.

Millaisten haasteiden kanssa painitte? Töitä on tarjolla enemmän kuin tekijöitä. Samanaikaisesti keikka-työntekijälle asetetut osaamisvaatimukset ovat kasvaneet ja kasvavat edelleen. Luvanvaraisia tehtäviä on yhä enemmän, tutkinto ei enää oikeuta tai anna valmiuksiakaan kaikkien tietyn nimikkeen tehtävien hoitamiseen. Tästä esimerkkinä mainittakoon erilaiset lääkehoidon toteuttamiseen tarvittavat luvat, joita hankimme keikkalaisillemme asiakkaidemme kanssa yhteistyössä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Potilastietojärjestelmät asettavat omat haasteensa. Kirjaaminen on olennainen osa hoitotyötä ja sen to-teuttamiseksi keikkalaiselta edellytetään kussakin kohteessa käytössä olevan järjestelmän osaamista ja käyttöoikeuksia. Nämä toimin-

taympäristössä tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset ovat tuoneet meille Seuressa aivan uudenlaisia velvoitteita ja vastuita, joiden kohtaamisen edellytyksenä on tiivis, kumppanuuteen perustuva yhteistyö asiakkaidemme kanssa. Millainen on tyypillinen terveydenhuoltoalan keikkalainen tai keikka, vai onko sellaista? Terveydenhuollossa keikat ovat edelleen pääsääntöisesti lyhyitä 1–3 päivän pituisia äkillisiä sijaistarpeita, joskin pidemmät, usean kuukauden pituiset työsuhteet ovat lisääntymässä. Keikkalaisreser-vissämme on opiskelijoita ja vastavalmistuneita työuransa alussa olevia henkilöitä. Toisaalta on oman työn ohella keikkailevia, hyvinkin kokeneita hoitotyön ammattilaisia, erilaisilla perheva-pailla olevia ja eläkeläisiä. Osalle keikkatyö on päätyö, jotkut ovat olleet meille hyvinkin uskollisia ja keikkailleet meidän kauttam-me koko Seuren olemassaoloajan. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä on kasvussa. Tästä moninaisesta joukosta pyrimme Seuressa löytämään nopealla aikataululla kuhunkin kohteeseen sopivan työntekijän niin, että sekä tilaajan että työntekijän tarpeet ja toiveet kohtaavat mahdollisimman hyvin.

Riitta Oksanen, Seuren terveydenhuoltoalan toimialapäällikkö

3

Puolesta päivästä lukuvuoteen

Samana aamuna keikalle

Seure kampanjoi– Tule Seureen!

Miten Ali päätyi Seureen?

Oikeiden ihmisten kohtaaminen

Kielitaito testissä Kohde-esittelyt

After School

Tässä lehdessä

Päätoimittajat

Tuire Rönkkö ja Johanna Tirri

ToimituspäällikköAssi Häyry

KirjoittajatMari Bergroth

Pinja Hissa Assi Häyry

Sami KonttinenLaura Kuivalainen

Tuire RönkköSoile Toivari

Ulkoasu ja taittoRoope Kiviranta

Sähköpostiviestinta.seure@hel.fi

Käyntiosoite: Fredrikinkatu 51–53 B,

00100 HELSINKI

Postiosoite:PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Sähköposti:info.seure@hel.fi

PALVELUNUMEROT:Palvelualat

09 310 88004Päivähoito- ja nuorisoala

09 310 88005Terveydenhuoltoala

09 310 88006Toimisto- ja opetusala

09 310 88007

Ekstranethttp://keikkanetti.seure.fi

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

SeureSIDOSRYHMÄLEHTI 3/2011

TehTäVä 1.

TehTäVä 2.

O4

15 16

1412

O8 10

O6

tuleseureen.fi

4

PUOLESTA PÄIVÄSTÄ LUKUVUOTEEN

PUOLI PÄIVÄÄ

”Tämä sopii minulle täydellisesti, koska kirjoitan gradua ja käyn vielä viimeisiä kursseja koulussa”, Laura Dammert kertoo. Laura aloitti tänä syksynä keikkailun koulunkäyn-tiavustajana. ”Esimerkiksi jos olen aamupäivän töissä, jää minulle koko iltapäivä aikaa muuhun”, hän miettii keikkai-lun hyviä puolia. Laura opiskelee teatteri- ja elokuvapu-vustusta Taideteollisessa korkeakoulussa ja tekee silloin tällöin keikkoja myös erilaisissa puvustusprojekteissa.

Kuka tahtoo työskennellä vain aamupäivisin? Kenelle eivät sovi yli viikon keikat? Seuren keikkavalikoima ulottuu muuta-man tunnin sijaisuuksista aina kokonaiseen koululukuvuoteen. Valikoima on laajempi kuin koskaan ennen. Keikkakirjon kasvaessa tarvitaan tietenkin myös sopivia keikkalaisia hyvinkin erilaisiin tarpeisiin. Millaisia ihmisiä eripituisten keikkojen tekijöistä löytyy?

YhdESTÄ KAhTEEN PÄIVÄÄN

Kati Karjalainen opiskelee lähihoitajaksi Espoon am-mattiopisto Omniassa. Opintojensa ohessa hän keikkai-lee vapaapäivinään Seuressa. Keikkapaikka on löytynyt kesätyön tuloksena Puolarmetsän sairaalasta. Keikkailun myötä Puolarmetsän kaikki osastot ovat tulleet tutuiksi. ”Samalla olen tutustunut hyvin myös toisiin Seuren keik-kalaisiin”, Kati kertoo. Opiskelijaa keikkailussa motivoivat vapaus valita omat työpäivät sekä mahdollisuus tehdä oman alan töitä. ”Myös lisäansiot tulevat tarpeeseen, sil-lä kerään rahaa omaan kotiin muuttamista varten”, Kati paljastaa

VIIKKO

Anne Kauppila työskentelee Seuren kautta joka toinen viikko lastentarhanopettajana päiväkodissa. ”Tällainen sopii minulle hyvin, sillä olen toiminut taidekerhon oh-jaajana jo viisi vuotta muutamana iltana viikossa. Myös opetuksen suunnitteluun täytyy varata aikaa”, Anne ker-too. Anne on tyytyväinen Seuren toimintaan ja työkohtei-siin, jotka ovat usein löytyneet läheltä kotia. ”Toivottavasti työn ohella aikaa jää vielä omankin taiteen tekemiseen”, Anne tuumii.

4

5

ProjektiMonimuotoisuus

Freelancer-työn myyteistä

”Freelancerin tuntipalkka jää aina pieneksi.” ”Freelancer on täysin tilaajan armoilla.” ”Freelancer ei voi koskaan olla varma tuloistaan.”

Näin varoittelivat hyvää tarkoittavat, normipäivätöissä olevat kaverini, kun päätin hypätä vakituisesta työpaikasta osa-aikaiseksi opiskelijaksi ja freelancer-toimittajaksi. Freelancereina itse työskentelevät tuttavat taas osasivat kertoa oikean kompastuskiven piilevän pikemminkin siinä, osaako muuttaa asennettaan omaa työntekoa kohtaan.

Reilun vuoden verran freelancer-työtä kokeiltuani on todettava, et-tä he olivat oikeassa. Kohtasin samoja ongelmia työskennellessäni kuukausipalkkalaisena tiedottajana kuin nyt freelancerina. Itse asiassa tuntuu siltä, että nyt käytettävissäni on enemmän keinoja selvitä edellä listatuista, kavereitani huolettaneista ongelmista. Miten muka?

Ensinnäkin kuka tahansa luovaa työtä tekevä tietää, että hyvät ideat eivät synny toimistolla puhelinten piristessä ja kollegoitten pölistessä vieressä. Kun tiedottajana oli keksittävä vaikkapa kampan-jaslogan tai luova ratkaisu webbisivustolle, oli se pakko tehdä vapaalla, omassa rauhassa. Tutkimusten mukaan jopa joka kolmas työntekijä viekin töitä kotiin. Freelancer voi sentään arvioida ja laskuttaa jokaisen työtuntinsa, mutta kuukausipalkkalaisella ei usein ole tätä mahdolli-suutta, jollei työnantaja satu olemaan ymmärtäväistä sorttia.

Entäpä ”tilaajan armoilla oleminen”? On totta, että jos freelancer kiel-täytyy työn vastaanottamisesta, se voi heikentää hänen mahdollisuuk-siaan saada toimeksiantoja jatkossa. Sama ongelma on kuitenkin myös useimmilla työpaikoilla: työmäärät kasvavat monilla aloilla eikä töistä useinkaan ole varaa kieltäytyä seuraamuksitta.

Myös sitkeästi elävä myytti freelancerin tulojen epäsäännöllisyydestä on tulkinnanvarainen juttu. Suurimmalla osalla freelancer-toimittajia on vakitilaajien verkosto, jotka tarvitsevat juttuja säännöllisesti. Free-lancerit, joiden työnjälki miellyttää tilaajaa ja jotka hoitavat pestinsä jämptisti, saavat toimeksiantojakin säännöllisesti, vaikka toki ihan pennilleen tuloja on vaikea ennustaa. Toisaalta taas freelancer voi tehdä töitä siihen vuorokaudenaikaan, kun tietää sen parhaiten luonnistuvan.

On kuitenkin yksi asia, mikä tekee freelancer-työstä itselleni ensisijai-sesti kannattavaa. Kun toimeksiantona on, että käyn kuuntelemassa mielenkiintoisen bändin mahtavan keikan ja kirjoitan siitä jutun, saa työstä irti muutakin kuin vain rahallisen korvauksen.

Sari Keskinen

Kirjoittaja on viittä vaille valmis vies-tinnän maisteri, osa-aikainen freelan-cer-toimittaja ja intohimoinen musii-kin harrastaja

Kolumni

TYÖTÄ JA ELÄMÄÄ

LUKUVUOSI

Heidi Heinonen on harkinnut alanvaihtoa. Suoritettuna on jo artesaanin tutkinto, mutta tulevaisuudessa Heidiä saattaisi kiinnostaa myös työskentely lasten parissa. Par-haillaan Heidi työskentelee Seuren kautta koko lukuvuo-den 2011–2012 avustajana päiväkodissa. ”Saan työkoke-musta ja pääsen näkemään päiväkotityötä. Erityislasten kanssa työskentely kiinnostaa, ja avustajana teen töitä juuri heidän kanssaan”, Heidi kertoo.

KUUKAUSIA

Irina Paraskovan viimeisin työsuhde Seuressa oli kes-toltaan kuusi kuukautta. Irina työskenteli kiertävänä ruokapalvelutyöntekijänä ja kokkina. ”Olen ollut Seu-ressa kaksi vuotta ja viihtynyt tosi hyvin. Olen ollut töissä kouluissa, päiväkodeissa ja muissa hyvin erilaisissa keit-tiöissä. Olen oppinut todella paljon ja saanut työstäni myös kiitosta”, Irina kertoo. Joustava ja osa-aikainen työ on sopinut Irinan mukaan hyvin pienen kouluikäisen tytön äidille.

6

Syksyn koittaessa Espoon nuorisotilat tarjoavat lapsille ja nuorille rennot puitteet, joissa viettää vapaa-aikaa ja tavata kavereita koulupäi-vän jälkeen. Vanhempien näkökulmasta katsottuna on mukavaa, että nuoret voivat viettää aikansa valvotussa ympäristössä. Syyssateiden ja -koleuden koittaessa nuorisotilat täyttyvätkin sekä ala- että yläkou-lulaisista kävijöistä, jotka tulevat tiloille paitsi lämmittelyn ja yleisen ”hengailun” vuoksi, myös monipuolisten harrastemahdollisuuksien houkuttelemina. Nuorisotiloilla järjestetään säännöllisesti esimerkiksi musiikki-, ruoanlaitto- tai kädentaitoihin suuntautuvaa toimintaa. Espoon kaupungin nuorisoasiainpäällikkö Tero Luukkonen kertoo, että myös liikunnalliselle nuorisotyölle on ollut kysyntää viime vuo-sina erityisesti sählykerhojen muodossa. Hän jatkaa, että harrastetoi-minnan suhteen tiloilla on käytössään nuorten päätöksentekomalli, jossa kävijäkunta itse voi pitkälti vaikuttaa tarjonnan painotuksiin.

Suunnitellulle toiminnalle on nuorten keskuudessa tarvetta ja ky-syntää muulloinkin kuin kouluvuoden aikana, kuten nuorisotoimen järjestämien kesäleirien suosio on osoittanut. Luukkonen kertoo, et-tä Espoossa kesäleirejä on perinteisesti järjestetty parisenkymmentä. Tarjolla on ollut niin luonto- ja eläinaiheisia leirejä kuin musiikki- ja

toimintapainotteisempiakin puuhaleirejä. Valikoimaa on löytynyt sekä niille, jotka haluavat nukkua yönsä omassa sängyssään, että niille, jotka yöpyvät mieluummin leirikeskuksessa. Tänä vuonna suurin osa leireistä järjestettiin jo kesäkuussa – loppukesästä nuorisotoimessakin ehdittiin hengähtää, ennen kun suurin osa kaupungin nuorisotiloista avasi taas syyskuun alussa ovensa.

Sijaisia SeurestaEspoon nuorisotoimella ja Seurella on pitkä yhteinen historia. Seure on välittänyt nuoriso-ohjaajan sijaisia eri puolille kaupungin nuori-sotiloja jo yli kymmenen vuoden ajan. Seurelta työntekijät tilataan nuorisotiloille yleensä lukukaudeksi kerrallaan. Suurimmalla osalla heistä työpäiviä kertyy yksi tai kaksi viikossa. Lisäksi nuoriso-ohjaajia tarvitaan usein päivän tai parin mittaisiin sijaisuuksiin, esimerkiksi vakituisten työntekijöiden sairaslomia tuuraamaan. Sijaisuudet tarjoavat esimerkiksi opiskelijalle luontevan väylän aloittaa alalla työskentely opintojen ohessa ja toisaalta mahdollisuuden pääs-tä tutustumaan eri nuorisotilojen kautta erilaisiin työympäristöihin.

AFTER SCHOOLEspoon kaupunki tarjoaa peruskoululaisilleen toimintaa myös koulupäivän päätyttyä

7

Suurin osa Seuren nuoriso-ohjaajakeikkalaisista onkin juuri alan opis-kelijoita, vastavalmistuneita tai muulla tavoin nuorten kanssa työsken-telystä kokemusta saaneita henkilöitä. Osalle taas omiin aikatauluihin sovitettavissa oleva keikkatyö tarjoaa mukavaa vaihtelua ja mahdolli-suuden rikastuttaa ammatillista osaamista päivätyön rinnalla.

Lastensuojelun työtehtävissä päivätyössä toimiva Tuija Kaarna on keikkaillut Etelä-Espoon nuorisotiloilla Seuren kautta useamman vuoden ajan. Kaarnalla on vankka ja monipuolinen kokemus nuori-sotyön kentältä. Lastensuojelun työtehtävien lisäksi hän on toiminut aiemmin muun muassa päiväkodinjohtajana ja lastentarhanopettaja-na. Keikkailun motiiveja kysyttäessä hän vastaa, että nuorisotilatyö antaa mahdollisuuden peilata tiloilla kohdattujen nuorten kehityk-sessä esiintyviä ilmiöitä ja tapakulttuuria suhteessa lastensuojelun asiakkaisiin. Tämä auttaa ymmärtämään paremmin, mikä on niin sanottuun normaaliin nuoruuteen kuuluvaa oirehdintaa ja mikä ei.

Tero Luukkonen puolestaan katsoo, että keikkatyön luonne asettaa omat haasteensa työyhteisöön sopeutumiselle ja oman ammattiroolin ottamiselle suhteessa nuoriin. Hän opastaakin sijaisena työskentele-vää aktiivisuuteen paitsi nuorten, myös työyhteisön suhteen. ”Mitä minulta odotetaan?” ei ole ollenkaan hullumpi kysymys vakituisten työntekijöiden suuntaan.

Persoonalla tehtävää työtä Tilojen kävijäkunta ja ”paikallinen kulttuuri” ovat ainakin jossain määrin alueellisesti profiloituneita. Monella nuorisotilalla meno

TEKSTI MARI BERGROTH VALOKUVAT ROOPE KIVIRANTA

saattaa etenkin iltaisin ja viikonloppuisin olla hyvinkin vilkasta, ja työntekijät kohtaavat työssään monenlaisia haasteita. Moni nuori myös helposti testaa, mistä tilalle ilmestyvä uusi työntekijä on tehty.

Sekä Kaarna että Luukkonen korostavat työn vaatimuksissa rajojen asettamisen kykyä ja määrätietoista, tarvittaessa napakkaakin kontak-tinottoa suhteessa nuoriin. Kaarna opastaa alalla aloittelevaa lisäksi pysymään työroolissaan – tilalla ollaan töissä, ei hankkimassa ystäviä. Toki myös empaattisella kuuntelukyvyllä on nuoriso-ohjaajan työssä sijansa. Se on Kaarnan mukaan edellytys luottamuksellisen ja läheisen vuorovaikutussuhteen syntymiselle nuorten ja ohjaajan välillä.

Monikulttuurisuus ja nuorten erilaiset lähtökohdat asettavat työlle omanlaisensa haasteet. Hyvän nuoriso-ohjaajan ominaisuuksiin liit-tyen Tuija Kaarna toteaakin, että erilaisten persoonien ja osaajien kirjo on rikkaus myös työntekijöiden joukossa. Plussaa on tietenkin myös se, jos työntekijältä löytyy joku erityistaito tai kiinnostuksen kohde, joita esimerkiksi harrastekerhojen vetäminen ohjaajaltaan vaatii.

Nuorisoasiain päällikkö Luukkonen kertoo, että Espoossa toi-mii tällä hetkellä 17 nuorisotilaa, joista yksi on ruotsinkielinen. Lokakuussa avaa ovensa uusi Lintumetsän nuorisotila ja vuoden päästä saa puolestaan Saunalahden uusi asuinalue oman tilansa. Virtaa tulee Espoon nuorisotoimessa riittämään siis takuuvarmasti myös tulevaisuudessa.

Tuija Kaarna keikkailee Etelä-Espoon nuorisotiloilla.

8

Monimuotoisuus on työelämässä jat-kuvasti kasvussa. Monimuotoisuu-teen työpaikalla liittyvät työntekijän ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, uskonto, erilaiset vakau-

mukset, mielipiteet, terveydentila, vammaisuus, sek-suaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä asia. Yksilötasolla työntekijöiden monimuotoisuutta lisäävät sellaiset tekijät kuin perhesuhteet, koulutus, työkokemus ja ammatillinen osaaminen, taloudellinen asema, harrastukset, ulkonäkö jne. Seureen työllisty-vän kohdalla monillakaan edellä mainituista asiois-ta ei ole merkitystä, mutta esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ja osaamisen tulee olla sellaista, että se täyttää vaadittavat laatuvaatimukset. Lisäksi nimen-omaan suomen kielen taito on tärkeä työskentelyn mahdollistaja pääkaupunkiseudun peruspalveluissa.

Yhteisvoimin kielitaidon varmentamista kehittämään TERVEYDENHUOLLON KOHTEISSA työskentelyn eh-doton edellytys on hyvä suomen kielen taito niin

suullisena kuin kirjallisenakin. Täytyy ymmärtää, mitä potilaan hoidosta kerrotaan, tai osata itse poti-lasasiakirjoista hankkia tarvittava tieto potilaan hoi-tamiseksi oman työvuoron aikana. Haasteena jokai-sella keikkalaisella on tutustua riittävän hyvin omien potilaidensa asioihin, sillä usein jokainen potilas on ennestään keikkalaiselle vieras. Toisaalta taas hoidon jatkuvuuden kannalta on tärkeää hallita kirjaaminen suomen kielellä niin, ettei seuraavana hoitovuorossa olevien tarvitse ihmetellä ja arvuutella, miten poti-lasta on edellisissä vuoroissa hoidettu. Asioita on hankala tarkistaa myöhemmin keikkalaiselta, joka on saattanut tehdä osastolla vain yhden vuoron.

Seuressa on haluttu kehittää ulkomaalaistaustaisten hoitoalan keikkalaisten suomen kielen taidon var-mentamista ja tuottaa tähän tarkoitukseen työkaluja. Tässä asiassa Seure teki yhteistyötä Helsingin ter-veyskeskuksen henkilöstöhankintayksikön kanssa. Toiminta käynnistettiin syksyllä 2010. Tämän yhteis-työn hedelmänä syntynyttä testiä on käytetty Seu-ressa keväästä 2011 lähtien. Seuren testissä työnha-kijalle voidaan antaa tehtäväksi joko kirjallisia tai suullisia suomen kielen taitoa mittaavia tehtäviä, tai sekä että. Olennaista on kuitenkin ymmärtää, ettei kyse ole virallisesta testistä kielitaidon mittaami-seksi, vaan sen tarkoituksena on antaa tukea ja olla apuvälineenä haastattelijalle ja hänen päätökselleen työnhakijan rekrytoinnista.

Kielitaidon arviointia jo ensimmäisestä yhteydenotosta lähtien S E U R E S S A T E RV E Y D E N H U O LTOA L A N Y K S I KÖ S S Ä ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden määrä on jatkuvasti kasvanut. Suurimmalla osalla koulutus on käyty Suomessa ja kielitaidon kanssa ei ole on-gelmia. Kuten muidenkin hakijoiden kohdalla, jo puhelinhaastattelun aikana arvioidaan osaamista – myös kielitaidon suhteen. Mikäli suomen kielen taito tuntuu liian puutteelliselta, niin tällöin yleensä suo-

TehTäVä 1.

TehTäVä 3.

TehTäVä 6.

TehTäVä 2.

TehTäVä 4.

TehTäVä 5.

9

sitellaan ottamaan yhteyttä kaupungin työhönottoon, sillä sitä kautta pidempään sijaisuuteen työllistyessä on helpompi harjoitella suomen kieltä kuin keikkail-lessa eri kohteissa. Jos kielitaidon taso jää kuitenkin mietityttämään, voidaan työnhakija kutsua työhaas-tatteluun ja sen yhteydessä tehdä Seuren oma kieli-taidon testi. Testistä kerrotaan työnhakijalle jo aina työhaastattelua sovittaessa. Haastattelu käydään läpi suomen kielellä ja se antaa jo hyvin kuvan työnhakijan kielitaidosta. Suomen kielen tehtävillä saadaan lisäksi tarkasteltua työnhakijan luetun ymmärtämistä ja suo-men kielen kirjoittamista sekä hoitotyöhön liittyvän ammattisanaston hallitsemista.

SEUREN KEIKKALAINEN samuel Mbugua on yksi suo-men kielen testin Seuressa tehnyt työnhakija, jolle tarjottiin töitä työhaastattelun kokonaisarvioinnin perusteella. Mbuguan mielestä suomen kielen teh-tävien teko tuntui helpolta ja meni hyvin. Mbugua on opiskellut suomen kieltä Suomessa suoritettujen opiskelujensa yhteydessä. Koulutus on ollut englan-ninkielinen, mutta työharjoitteluissa on saanut käyt-tää sekä suomen että englannin kieltä. Seuren kautta keikkaillessaan Mbugua on kokenut henkilökunnan eri kohteissa mukavaksi ja henkilökunta myös ym-märtää tarvittaessa puhua Samuelille helppoa suomea.

Myös Helsingin terveyskeskuksen työhönotossa suo-men kielen testiä on käytetty. Työhönottaja Minna lehikoisen mukaan tehtäviä on käytetty haastatte-lun osana kaikkien sellaisten ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden kohdalla, joiden kielitaidossa on ollut havaittavissa selviä puutteita jo ensimmäisessä yhtey-denotossa. Työhönotto on muokannut Seuren kanssa yhteistyössä tehtyä mallia enemmän omia tarpeitaan vastaavaksi ja työhönottajat ovat olleet tyytyväisiä teh-tävien avulla saamastaan konkreettisemmasta käsityk-sestä hakijan suullisesta ja kirjallisesta osaamisesta. Samalla he ovat kokeneet saavansa tietoa myös siitä, millainen motivaatio työnhakijalla on ollut opiskella

suomen kieltä. Tehtävistä on ker-rottu aina etukäteen työhaastat-teluun tulevalle, eikä kukaan ole tehtävistä pahastunut. Jos suo-men kielen tehtävien kanssa on ollut ongelmia, työhönotosta on kannustettu hakeutumaan itselle sopivalle suomen kielen kurssille.

Keikoille kielitaitoa kohentamaan

SEUREN JA TERVEYSKESKUKSEN henkilöstöhankintayksikön yh-teisen kielitaitoryhmän tekemäl-

le suomen kielen testille on tuntunut olevan tarvetta ja sitä on pystytty tarvittaessa hyvin hyödyntämään. Seure pyrkii antamaan mahdollisuuden keikkailla kaikille, joi-den kielitaito tuntuu siihen riittävän. Opiskelevien työn-hakijoiden ja jo muualla kokopäiväisesti työskentelevien on vaikea ottaa vastaan pidempiä sijaisuuksia. Silloin keikkatyö voi olla ainoa mahdollisuus työllistyä tervey-denhuollon kohteisiin ja saada arvokasta työkokemusta uusista kohteista ja harjoitusta suomen kielen ja suomen-kielisen hoitosanaston konkreettisesta käytöstä työpaikoilla. TEKSTI PINJA HISSA

suomen kielen tehtävillä saadaan tarkasteltua työn- hakijan luetun ymmärtämistä ja suomen kielen kirjoittamista sekä hoitotyöhön liittyvän ammattisanaston hallitsemista.

Monimuotoisuus

10

Kohteet Seurella on tuhansia keikkakohteita ympäri pääkaupunkiseutua. Niistä jokainen on omalla tavallaan uniikki. Työpaikoilla ihmiset luovat paikalle hengen, mutta oman vivahteensa siihen tuo mm. kohteen sijainti ja koko.

Leppävaaran nuorisotila

MISSÄ Veräjäpellonkatu 8 C, 02650 ESPOOLIIKENNEYhTEYdET Kaikki Leppävaarassa pysähtyvät junat ja bussitKENELLE Nuoriso-ohjaajille

Leppävaaralaisten nuorten toinen olohuone. Miltä nuorisotila näyttää? Sohvia, pelejä, lehtiä, biljardi, värejä ja vaatteita – ne kaikki löytyvät täältä. Leppävaaran nuorisotilassa näkyy vah-vasti elämisen merkkejä, sinne tullaan viihtymään ja tapaamaan kavereita. Leppävaara, tuttavallisemmin Lepuski, on meille kaikille tuttu vähintään ikkunan läpi, sijaitseehan se vilkkaassa liikenteen solmukohdassa Kehä I:n ja rantaradan risteyksessä. Käsi ylös, jos et ole koskaan käynyt Leppävaarassa – olet paikallinen harvinaisuus.

KOTOISA

Brahenpuiston koulu

MISSÄ Porvoonkatu 2, 00500 HELSINKILIIKENNEYhTEYdET Raitiovaunut 1, 3, 8 ja 9 sekä lukuisat bussitKENELLE Koulunkäyntiavustajille

Kallion kivikaupungin kupeessa, Alppiharjussa, sijaitseva noin sadan oppilaan erityiskoulu. Brahenpuiston koulu toimii samassa jylhässä kivitalossa Aleksis Kiven peruskoulun kanssa. Valmistuttuaan vuonna 1934 oli rakennus Pohjoismaiden suurin kansakoulu. Brahenpuiston koulu on tarkoitettu oppilaille, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia. Opetuksessa painopisteinä ovat-kin ilmaisutaito sekä kielellisten taitojen kehittyminen.

URBAANI

1111

11

Ravintola Metrovarikko

MISSÄ Ratasmyllyntie 2, 00920 HELSINKILIIKENNEYhTEYdET Metro, bussit 58 ja 92KENELLE Ruokapalvelutyöntekijöille

Metrokuskien ja metrovarikon henkilökunnan lounaskeidas Itä-Helsingissä. Jos olet koskaan miettinyt, mistä metrokuskit eväänsä hankkivat, niin tässä osa vastausta. Kahvila on auki kaikille kello 8.30–14.00 ja lounasaikaan tarjolla on makuja niin kotimaasta kuin ympäri maailmaakin. Testiryhmälle Metrova-rikon voisilmäpullat maistuivat niin hyvin, että pintaan nousivat kollektiiviset muistot oman mummolan kahvipöydän herkuista!

MAISTUVA

Kohteet

Simonkylän vanhustenkeskus, hoivakoti 2

MISSÄ Simontie 5 B, 01300 VANTAALIIKENNEYhTEYdET Bussit 50, 55, 63, 72KENELLE lähihoitajille, perushoitajille ja lai- toshuoltajille. Simonkodin keittiössä on keikkoja myös kokeille ja ruokapalvelu- työntekijöille. Keskeisellä paikalla sijaitseva tehostetun asumispalvelun 22-asukaspaikkainen yksikkö, joka jakautuu kahteen 11-asukaspaikkaiseen pienryhmäkotiin. Asiakkaina hoiva-kodissa on vaikeasti muistisairaita ikääntyneitä, jotka tarvit-sevat jatkuvaa valvontaa, huolenpitoa ja apua päivittäisessä elämässään. Lähtökohtana toiminnalle ovat kodinomaisuus, asukkaiden yksilöllisyys ja aktiivinen hoiva-asuminen. Huom! Älä sekoita Vantaan Simonkylää Lapin läänin eteläisimmän kunnan eteläisimpään samannimiseen kylään – voi olla, ettei seutulippusi kelpaa!

RAUhAISA

12

Kumppanuus

V ANTAAN KAUpUNgIN palveluksessa työskentelee Seu-ren kautta satakunta koulunkäyntiavustajaa vuosittain koko lukuvuoden mittaisissa työsuhteissa. Opetustoimen suunnittelija Minna Salmi ja henkilöstökonsultti Katri

Perhonen pitävät tätä isoa pakettia tiiviisti näpeissään. Rekrytointi-prosessi on monipolvinen ja haastava, mutta nämä naiset ovat hioneet yhteistyön huippuunsa.

KATRI JA MINNA tekevät aktiivisesti työtä koulunkäyntiavustaja-asioissa ympäri vuoden, mutta kiireisin uurastus osuu loppukevää-seen. Minna selvittää ensin yhteistyössä rehtoreiden ja oppimisen tuen aluekoordinaattoreiden kanssa koulukohtaiset avustajatarpeet. Tämän jälkeen hän tieteellisen tarkasti ja määrättyjä pelisääntöjä noudattaen jakaa kaupungin käytettävissä olevat resurssit kouluittain. Kun on katsottu, missä kouluissa noin 200 Vantaan omaa vakituista koulun-käyntiavustajaa työskentelevät, Minna listaa loput tarpeet ja lähettää tilauksen Seureen.

TÄMÄNKIN VUODEN TOUKOKUUSSA Minna tilasi Katrilta kerral-la noin sata avustajaa erilaisine taitoineen ja ominaisuuksineen. Määrä tuntuu kertatilauksena hurjalta, mutta kun se tehdään mahdollisimman hyvissä ajoin, pääsee Katri rakentamaan palapeliä sen verran rauhassa, että kesälomille lähdettäessä voivat kaikki olla jo levollisin mielin. Itse rekrytointityön Katri tekee yhteistyössä rehtoreiden kanssa, koska valitut henkilöt tulevat olemaan heidän työyhteisöjensä jäseniä. Rehtorit päättä-

vät, miten oman koulunsa avustajaresurssin käyttävät ja ovat myös ensisi-jaisesti vastuussa reagoimisesta muuttuneisiin tilanteisiin vuoden ympäri.

JOKA VUOSI LÖYTYY avustajia, jotka jatkavat tutussa koulussa tai joiden kanssa koulu on jo alustavasti sopinut työsuhteesta. Näihin työntekijöihin Katri ottaa yhteyttä ja hoitaa heidän kanssaan työsopi-mukseen ja tarvittaessa perehdytykseen liittyvät asiat. Kokonaan uusia työntekijöitä etsitään työpaikkailmoituksilla verkossa ja puhelimet ovat Seuressa kovassa käytössä. ”Me soitamme jokaiselle hakijalle ja suo-ritamme puhelimessa huolellisen esihaastattelun, jossa kartoitamme hakijan taustan, kokemuksen, koulutuksen ja tiedustelemme jo työ-tuntiaikatoiveitakin”, Katri kertoo. Parhaat hakijat kutsutaan Seureen infotilaisuuteen, jossa käydään läpi työsuhteen keskeisimmät ehdot ja koulunkäyntiavustajan työnkuva sekä perehdytetään Seuren asioihin.

INfOTILAISUUDEN JÄLKEEN kiinnostuneet kutsutaan vielä kahden-keskiseen työhaastatteluun Seuressa. Sitten Katri esittää sopivia ihmisiä rehtoreille haastateltaviksi. Kun koulut ovat tehneet valintansa ja sopivat ihmiset on valittu, palkattu ja perehdytetty, Seure lähettää kouluihin ja työntekijöille oppaat, joihin on koottu kaikki hyödyllinen tieto työ-suhteesta ja eri osapuolten – kaupungin, Seuren, koulun ja työntekijän – rooleista tässä yhtälössä. Minna tarkistaa oppaat vuosittain ja on osalli-sena niiden päivitysprosessissa. ”Siitä on tosi paljon hyötyä, kun useampi ihminen miettii näitä asioita eri kulmista”, arvioi Katri. Minna on samaa mieltä ja jatkaa: ”Kaikkien Vantaan koulunkäyntiavustajien rekrytointi

rekrytoinnin ytimessä

13

Vanhakantaiset harhaluulot siitä, että koulunkäyntiavustaja on opettajan pikku apulainen, joka monistaa ja askartelee, on viimeistään nyt syytä heittää romukoppaan. Työ on erittäin monipuolista ja vaihtelevaa riip-puen siitä, minkä ikäisten ja tasoisten oppilaiden kanssa työskennellään. Koulunkäyntiavustajan työ tapahtuu pääasiassa erityisoppilaiden paris-sa, mutta myös yleisopetuksessa tarvitaan avustajia. Työpaikkoja löytyy kaikilta luokka-asteilta. Koulunkäyntiavustaja voi työskennellä pienten esikoululaisten kanssa tai yläkoululla hankalien murrosikäisten paris-sa. Myös työtehtävät vaihtelevat suuresti tuen tarpeen mukaan. Jotkut lapset tarvitsevat apua oppimisen ongelmissa tai sosiaalisessa sopeu-tumisessa, kun toisille avun tarve voi olla johonkin fyysiseen sairauteen tai liikuntavammaan liittyvää.

Erilaisten ryhmien kanssa työskentely edellyttää tietenkin myös avustajil-ta erilaisia ominaisuuksia. Jos avustaja työskentelee yläkoulun avustajana, on tarpeen, että avustaja hallitsee itse hyvin opetettavat aineet, erityisesti kielet ja matematiikan. Sulkeutuneiden, omaehtoisten autistien kanssa työskentely taas edellyttää avustajalta jatkuvaa valppautta ja tarkkaa havainnointikykyä. Maahanmuuttajien valmistavilla luokilla hyvä suomen

on iso paketti, mutta kun sitä tehdään yhdessä, niin kokonaisuus pysyy hallussa ja prosessia on helpompi linjata, seurata ja kehittää.”

SYKSYLLÄ REKRYTOIDAAN sijaisia avustajille ja lokakuussa kerä-tään koeajan päättyessä palaute kaikista työntekijöistä rehtoreilta. Katri ja Minna pitävät yllä jatkuvaa dialogia rehtoreiden ja toistensa kanssa ympäri vuoden, eivät vain kiireisimpinä aikoina. Työntekoa helpot-taa samanlainen ajattelumalli. ”Me olemme molemmat mukana tässä jutussa enemmän kuin vain työn puolesta. Me olemme sitoutuneita edesauttamaan siinä, että Seuren työntekijät tuntevat olevansa näissä työyhteisöissä samanarvoisia työntekijöitä kiinteän henkilöstön kans-sa”, Katri miettii. ”Ja meitä yhdistää sekin, että me molemmat käsite-tään puhuvamme resurssien sijasta oikeista ihmisistä, heidän työstään, toimentulostaan ja muista merkityksellisistä asioista näiden ihmisten elämässä”, Minna lisää.

VANTAAN JA SEUREN yhteistyömalli koulunkäyntiavustajien rek-rytoinnissa on siis yhdessä kehitetty prosessi. Prosessin poikkeuksel-linen sujuvuus on paitsi ammattitaitoisen suunnittelutyön tulosta, myös toimivien henkilösuhteiden ansiota. ”Me ollaan Katrin kanssa enemmän kuin yhteistyökumppaneita, me ollaan työkavereita. Se, että toinen istuu Vantaan tiloissa ja toinen Seuren toimistolla, on sivuseikka. Meillä on samanlainen temperamentti ja samanlainen, ratkaisukeskeinen tapa toimia”, Minna pohtii. ”Meillä on tosi hyvät, epämuodolliset välit, ja välillä jutellaan muustakin kuin työasiois-ta. Tämä meidän juttu on kumppanuutta parhaimmillaan”, Katri täydentää. Molemmat myöntävät, että tiivis yhteistyö helpottaa työntekoa ja tuo elämään iloa. ”Mehän täydennetään jo toistemme lauseitakin”, kumppanukset nauravat.

kielen taito on tärkeää. Sosiaalisten ongelmien kanssa kamppaile-vat lapset kaipaavat puolestaan vastuullista, selkeät rajat asettavaa aikuista ja kannustavaa tsempparia. Keskeistä työssä on kuitenkin ymmärtää oma rooli lapsen tukena. ”Hyvä koulunkäyntiavustaja on sellainen, joka ymmärtää roolinsa sekä lapsen kasvatuksessa ja ope-tuksessa että työyhteisössä. Hyvä avustaja ymmärtää tehdä juuri sen verran, että ohjaa lasta oikeaan suuntaan niin, että hänen tekojensa avulla lapsi kehittyy omatoimisemmaksi ja itsenäisemmäksi, eikä tee asioita turhaan lapsen puolesta”, Minna Salmi tähdentää.

Oletko kiinnostunut koulunkäyntiavustajan ammattitutkinnosta? Koulunkäyntiavustajaksi voit opiskella myös esimerkiksi työn ohessa ilta- tai monimuoto-opintoina. Koulutus kestää vuoden. Koulunkäyn-nin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon voi suorittaa pk-seudulla seuraavissa paikoissa: Omnia, Laajasalon opisto, Helsingin Diakoniaopisto, Amiedu ja Edupoli. TEKSTI LAURA KUIVALAINEN

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki – koulunkäyntiavustajasta on moneksi

TEKSTI ASSI HÄYRY KUVITUS ROOPE KIVIRANTA

14

TEKSTI SOILE TOIVARI VALOKUVA ROOPE KIVIRANTA

Ali Mohamud – monen mutkan kautta Seureen Ali Mohamud tuli Somaliasta Suomeen vuonna 1990. Hän saapui Vaasaan, josta muutti myöhemmin Kotkan ja Tampereen kautta Mänttään opiskelemaan merkonomin tutkintoa. Lievän alkukankeu-den jälkeen Ali otettiin Mäntän ”omaksi pojaksi” ja hän viihtyi paik-kakunnalla hyvin. Opiskelu vieraalla kielellä tuntui ensin raskaalta, mutta Ali jatkoi sitkeästi ja valmistui merkonomiksi vuonna 1993.

Valmistumisensa jälkeen Ali asettui Tampereelle ja oli mukana pe-rustamassa monikulttuurista osuuskuntaa Dalmaria, jonka tavoittee-na oli maahanmuuttajien omaehtoisen työllistymisen tukeminen. Ali toimi osuuskunnassa taloudenhoitajana.

Vuonna 1996 Ali muutti Helsinkiin ja aloitti työn Diakonissalaitoksen toimistosihteerinä. Hän oli näissä tehtävissä yli kahdeksan vuotta. Työn ohella hän opiskeli ja valmistui tradenomiksi 2001. Kiireiseen elämään mahtui muutakin kuin sihteerin töitä ja opiskelua – vapaa-ajallaan Ali vietti aikaa lastensa kanssa ja ehtipä hän perustaa ystä-vänsä kanssa etnisen kaupankin.

Vuonna 2008 vei Alin vaiherikas tie hänet Helsingin kaupungin työn-tekijäksi, maahanmuuttajien neuvontapisteen ohjaajaksi. Tämän jäl-keen vierähti kaksi ja puoli vuotta työvalmentajana Tietoa, työtä ja työvoimaa -projektissa. Projekti toteutettiin yhdessä Itäkeskuksen TE-keskuksen kanssa ja sen tavoitteena oli maahanmuuttajataus-taisten työnhakijoiden työllistäminen. Projektin lähennellessä lop-puaan huomasi Ali Seuren etsivän maahanmuuttajataustaista hen-kilöstökonsulttia ja haki paikkaa.

Hän aloitti Seuren päivähoito- ja nuorisoalan yksikössä maaliskuus-sa 2011. Työskentely Seuressa eroaa Alin aikaisemmista työpaikois-ta ja häntä arveluttikin alkuun, kuinka hän pärjäisi muunkielisenä kiireisessä asiakaspalvelutyössä. Työkavereiden tuki ja auttavaisuus loivat kuitenkin Aliin itseluottamusta ja työ tuntuu antoisalta. Haas-teellisiakin päiviä on, mutta yhteys erilaisiin ihmisiin ja uuden op-piminen antavat voimaa.

Hyvältä henkilöstökonsultilta vaaditaan Alin kokemuksen mukaan sosiaalisuutta ja pitkää pinnaa. Täytyy olla ymmärtäväinen ja ihmis-läheinen sekä todellinen tiimityöskentelijä. Keikkalaisten parhaim-miston Ali näkee joustavana ja positiivisena väkenä. Hyvässä keik-kakohteessa taas ollaan ymmärtäväisiä ja ystävällisiä keikkalaista kohtaan sekä autetaan tarvittaessa.

15

Leena Tirronen on Seuren pitkän linjan keikkalainen. Vuonna 2005 hän lähti etsimään lisätöitä keittiöalalta ja ystävä suositteli hänelle Seurea. Ystävä kertoi Seuren olevan luotettava keikkafirma, jossa on tarjolla Leenan etsimää päivätyötä.

Leena on suurtalouskokki ja hänellä on tarjoilu- ja keittiötöistä ko-kemusta pitkältä ajalta. Tällä taustalla Leenalle on ollut jatkuvasti töitä Seuressa tarjolla.

Vakituisen työntekijän sairastuessa yllättäen joudutaan varsinkin pie-nissä päiväkodeissa vaikeaan tilanteeseen. Keittiössä työskentelee usein vain yksi henkilö, joten vajaamiehitystä on vaikea paikata talon omin voimin. Tällöin toivotaan sijaisen lähtevän keikalle hyvin lyhyellä va-roitusajalla. Reippaita äkkilähtijöitä kaivataan monissa kohteissa ja useilla eri aloilla, ja heidän apunsa on usein korvaamatonta.

Leena on tottunut pikaisiin aamulähtöihin keikkatyössä. Hän näkee haastavassa tilanteessa mahdollisuuden kaivaa kyntensä esiin ja näyttää osaamisensa. ”Kannattaa olla seitsemältä lähtövalmiina kassi pakattu-na ja tietokone auki. Se on sellaista itsensä ajamista, kuin maratoniin valmistautuisi. Nyt mä meen ja hoidan kotiin tän homman.”

Leena nauttii onnistumisen tunteesta ja positiivisesta palautteesta, kun tiukka tilanne on saatu hoidettua ja lapset ruokittua ajallaan. Vieraaseen paikkaan lähtö ei pelota Leenaa kiireessäkään. Hän ottaa puhelinluettelon karttalehdet taskuun ja pitää pimeänä aikana tas-kulamppua mukana nähdäkseen bussipysäkkien nimet. Työkohteet muistuttavat paljon toisiaan, joten uudessakin paikassa kyllä pärjää.

Leenalla on kokemusta myös määräaikaisessa työsuhteessa työskente-lystä Seuressa, jolloin hän on sitoutunut tekemään kaikki ne keikat, joita Seure tarjoaa. Hän on tehnyt myös lyhyitä, neljän tunnin keik-koja. Lyhyempää päivää Leena teki mielellään loukattuaan jalkansa auto-onnettomuudessa. Lyhyt päivä oli hyvä tapa aloittaa työskentely toipumisaikana totuttautuessa uudelleen arkeen. Päivää jäi mukavasti jäljelle omiin asioihin, mutta lyhyemmän päivän ansiosta oli mahdol-lista päästä taas kiinni työntekoon.

TEKSTI SOILE TOIVARIKUVITUS ROOPE KIVIRANTA

samana aamuna keikalle – mennään hoitamaan homma kotiin!

16

Maailman markkinat seilaavat edestakaisin – tällä on väli-töntä vaikutusta myös työpaikkoihin ja niiden liikehdin-tään. Seuressa tilanne elää pitkälti omistajiensa, Helsin-gin, Espoon ja Vantaan kaupunkien tilanteiden mukaan.

Kun tekijöille on tarvetta, Seuren linjat käyvät kuumina ja työntekijöi-den kysyntä on valtavaa.

Ja näinhän sen pitää ollakin, tätä varten Seure on olemassa. Kun omis-tajilla on tarvetta työntekijöille, on Seureen helppo ottaa yhteyttä, teh-dä tilaus muutamalla napin painalluksella tai näppäillä tutut numerot ja kertoa tarpeensa henkilöstökonsultille.

Seureen tulee päivittäin satoja tilauksia, joihin on löydyttävä tekijät nopealla aikataululla. Työntekijöitä on paljon, mutta lisää tarvitaan koko ajan, jotta tarjonta kohtaisi kysynnän. Kysymys

siitä, mistä näitä tekijöitä löytyy, haastaa meidät joka päivä löy-tämään vastauksen.

Opiskelijat, eläkeläiset, alan ammattilaiset, lisätöitä tekevät, alan vaih-tajat, erilaisilla vapailla olevat ja monet muut keikkatyön tekemisestä kiinnostuneet, missä olette, kuinka tavoitamme teidät? Näkyvyys, tun-nettuus, tuovatko ne Seureen lisää tekijöitä?

Seuren kautta työskenteli vuonna 2010 yli 8500 henkilöä ja uusia keik-kalaisia rekrytoitiin 3500. Joukko on erittäin monimuotoinen ja yhtä ainoaa väylää tavoittaa uusia työntekijöitä ei ole. Siksi meidät voikin tänä syksynä löytää niin sähköisesti, pyörien päältä kuin printistäkin.

Helmikuun puoleen väliin saakka on mahdollista nähdä Seuren värejä pyörien päällä. Värikkäät bussit saattavat tulla vastaan niin Helsingissä,

17

Kampanja

Espoossa kuin Vantaallakin. Bussissa istuessaan ja lehteä lukiessaan voi aika ajoin nähdä myös tutun kampanjalogomme lehden sivuilla. Ylpeänä esittelemme osoitteessa tuleseureen.fi keikkalaisiamme kertomassa omasta arjestaan. Lisäksi meillä on aktiivisia asiakkaita, jotka omalla tarinallaan raottavat työpaikkansa ovea. Näiden vi-deoiden lisäksi löydät uutisia ja uusia työpaikkoja tuosta samasta osoitteesta.

Keikkatyöstä kiinnostuneet työntekijät on mahdollista tavoittaa mo-nista eri paikoista. Näin ollen kirjastoissa, uimahalleilla, neuvoloissa, asukaspuistoissa ja kaupoissa voi silmä osua Seuren väreihin ilmoi-tustaululla. Tärkeä voimavaramme, eri alojen opiskelijat, pääsevät näkemään kampanjailmettämme oppilaitoksissaan. Myös tärkeä yh-teistyökumppanimme TE-toimisto ja sen eri toimipisteet ovat saaneet materiaalimme.

tuleseureen.fi

Tämän kaiken lisäksi ei pidä unohtaa sosiaalista mediaa, jonne Seure on tänä vuonna jalkautunut. Facebook-sivullamme on jo yli 500 tykkääjää ja toivomme, että kampanjan aikana määrä kasvaa. Twitterissä olemme myös mukana ja seuraajien määrä on siellä lisääntynyt vähitellen.

Kannattaa tutustua: tuleseureen.fi!

TEKSTI TUIRE RÖNKKÖKUVITUS ROOPE KIVIRANTA

18

Bongaa bussi -kilpailun satoaPalkanmaksu-

aikataulu 2011

lokakuu

1.–15.10. ma 17.10. ma 31.10.

16.–31.10. ti 1.11. ti 15.11.

marraskuu

1.–15.11. ke 16.11. ke 30.11.

16.–30.11. to 1.12. to 15.12.

Täytä tuntilistat ajalta:

TuntilistaSeuressaviimeistään:

PALKAnLASKIjAT:

Palvelualat 09 310 88008

Päivähoito-ja nuorisoala09 310 88099

Terveydenhuoltoala 09 310 88066

Toimisto- ja opetusala09 310 88010

”Bongasin bussin 731 työmatkalla klo 8.10. Seure-bussin meno oli niin vauhdikasta, että ehdin saada oman bussini sivuikkunasta vain sellaisen kuvan, jossa näkyy bussin kylkiväritystä. Töihin saavuttuani tarkistin Keikkanetistä, että tilaukseeni oli löydetty työntekijä, ja siinä kohtaa nopeudesta oli pelkästään etua.”- Ari-Jukka Luhtavaara, päiväkodinjohtaja, Helsinki

”Köröttelimme lasten kanssa Seure-bussilla Sellon kirjastoon. Kuskit tekivät vaihdon Leppävaaran pysäkillä, joten aikaa jäi juuri sopivasti kuvan ottamiseen! Seure on paras työnantaja! ;)”- Niina Denut

”Mukavan työpäivän jälkeen tuli karu yllätys, kun bussini joutui talonvaltaajien mielenosoituksen aiheuttamaan ruuhkaan. Matka Rautatientorilta Sörnäisten metroasemalle kesti noin 45 minuut-tia. Mutta mikäs ilmestyikään viereiselle kaistalle...? :D Tuli sitten bongattua ensimmäisen kerran Seure-bussi ja oli pakko ottaa kuva. :) Ihmeellisesti tuo piristi siinä jonossa seistessä.”- Sini Pätsi

Käy katsomassa lisää kuvia ja lukemassa hauskoja tarinoita: www.facebook.com/SeureHenkilostopalvelut

joulukuu

1.–15.12. pe 16.12. pe 30.12.

16.–31.12. ma 2.1.12 pe 13.1.12

Palkkapäivä:

Oikaisu 2/2011 Seure-lehteen: Viime lehdessä olleessa palkankorotusuutisessa yleisko-rotusten prosentit olivat lipsahtaneet väärinpäin tunti- ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden kesken. Tuntipalk-kaisten työntekijöiden yleiskorotusprosentin olisi kuulu-nut olla 2,0 ja kuukausipalkkaisten 1,2 %. Pahoittelemme sekaannusta.

19

Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin?Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen viestinta.seure@hel.fi. Arvomme joka lehden yhteydessä kaksi UMO-levypaketin voittajaa.

Ajankohtaiset

Keväällä uutiskirjeen mukana lähetettiin Seuren keikkalaisille työturvallisuuteen liittyvä kysely, jonka tarkoituksena oli varmis-taa, että keikkalaistemme on turvallista ja terveellistä tehdä työ-tään työkohteissa. Kyselyssä käsiteltiin mm. työturvallisuuteen perehdyttämiseen, vaara- ja uhkatilanteisiin sekä keikkalaisen vastuuseen liittyviä asioita. Kysely auttaa Seurea suuntamaan työturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä oikeisiin asioihin yh-dessä asiakkaiden kanssa.

Vastausaikaa oli toukokuun lopusta heinäkuun loppuun saakka, jona aikana kyselyyn vastasi 373 keikkalaista. Heistä 220 työsken-teli pääsääntöisesti Helsingin, 90 Espoon ja 63 Vantaan työkoh-teissa. Suurin osa, 33 %, vastaajista oli työskennellyt Seuressa yli kolme vuotta. Lähes yhtä moni, 31 %, oli työskennellyt Seuressa yhdestä kolmeen vuotta, ja 27 % vastaajista alle vuoden. Suurim-mat kyselyyn vastanneet ammattiryhmät olivat lastenhoitaja (19 % vastaajista), koulunkäyntiavustaja (19 % vastaajista) ja perus-hoitaja (17 % vastaajista).

Työturvallisuuteen perehdyttäminen

Vastaajat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä sekä Seuressa että työkohteessa saamaansa työturvallisuuteen perehdyttämiseen. Erityisen hyvin on onnistuttu Seuren perehdytyksen osalta työ-hön liittyvien ammattitaitovaatimusten ja työn luonteen kuvaa-misessa ja työkohteen perehdytyksessä työoloihin ja -tiloihin. Keikkalaiset on otettu kyselyn perusteella työkohteissa erittäin hyvin vastaan, mikä on ilahduttava tieto.

Sen sijaan vastaajille oli epäselvää, kuka on työpai-kan työsuojeluvaltuutettu, mikä olikin selkein kyselys-tä esiin noussut kehittämiskohde työturvallisuuteen pe-rehdyttämisen osalta. Vastaajat myös kokivat , etteivät saaneet Seuren perehdytyksessä riittävästi tietoa siitä, miten työtapaturmatilanteessa tulisi toimia, eikä työkohteessa ollut annettu riittävästi tietoa työhön liittyvistä vaaratekijöistä ja nii-den välttämisestä.

Uhka- ja vaaratilanteet sekä epäasiallinen kohtelu ja häirintä 51:lle vastaajalle oli sattunut työtapaturma työkohteessa. 119 vastaajaa oli kokenut uhka- tai vaaratilanteita työssään ja epäasi-allista kohtelua tai häirintää oli kokenut 109 vastaajaa. Vastaajat tiesivät melko hyvin, miten tällaisissa tilanteissa tulisi toimia, mutta tilannetta ei käsitelty aina Seuressa eikä työkohteessa. Useimmiten tämä johtui siitä, ettei keikkalainen itse ollut vienyt asiaa eteenpäin.

Tulosten tarkastelu taustamuuttujien mukaan

Vastaajien pääsääntöisellä keikkakaupungilla ei ollut aineistos-sa yleisesti ottaen merkitsevää eroa. Espoossa pääsääntöisesti työskentelevät keikkalaiset kokivat kuitenkin Helsingissä ja Van-taalla pääsääntöisesti keikkailevia useammin, että uhka- ja vaa-ratilanteet sekä epäasiallinen käytös oli käsitelty työkohteessa esimiehen johdolla.

Vastaajien työsuhteen pituus noudattaa yleistä trendiä. Yli kolme vuotta Seuressa työskennelleet vastasivat kyselyyn vähemmän aikaa Seuressa työskennelleitä kriittisemmin.

Toimenpiteet jo käynnissä

Työturvallisuuskyselyn tulokset käsitellään huolellisesti Seuren työsuojelutoimikunnassa sekä johtoryhmässä. Tuloksia käsitel-lään lisäksi kaupunkien kanssa ja mietitään yhdessä työsuojeluun liittyviä toimenpiteitä.

Seuressa ryhdytään välittömästi tarkastelemaan omaa perehdytystä sekä perehdytysmateriaaleja siten, että työsuojeluun liittyvät asiat, esim. miten työtapaturmatilanteessa tulisi toimia, olisi niissä paremmin huomioitu. Lisäksi varmistetaan, että keikkalaisilla on keikalle mennessään tiedossa työkohteen työsuojeluvaltuutettu.

Keikkalaisten työturvallisuus on tärkeä asia Seurelle