Koulu keskellä kylääAurinkolahdessa on keikkojen koko kirjo

saman katon alla

sivu 8

SeureSIDOSRYHMÄLEHTI 2/2013

2

Viime lehdessä useammalla sivulla katsottiin menneeseen, mukana oli lukuja ja kokemuksia vuodelta 2012. Nyt haastoimme itseämme katsomaan tulevaan. Kun hahmottelimme aihepiiriksi tulevaisuutta, tuntui se toimituskunnasta vaikealta ja hahmottomalta viitekehykseltä. Keskustelun edetessä tulevaisuus alkoi näyttäytyä pienempien palasten kautta ja siten sen hahmottamattomuus ei enää ollutkaan ongelma. Pää-set tutustumaan lehden sivuilla mm. muuttuvaan rekrytointimaailmaan ja eteenpäin pyöräilevään Helsinkiin. Palasia nuorten tulevaisuudensuun-nitelmista voit lukea sivuilta 12–13.

Tulevaisuudessa työkin voi koostua palasista. Enää ei olekaan ainoana tavoitteena eläkevirka ja työaika arkisin klo 8–16. Ihmisten halu ja toive tehdä töitä vaihtelee: halutaankin työskennellä epätasaisesti vuoden var-rella tai vaikkapa siihen vuorokaudenaikaan, kun itse ollaan parhaimmil-laan. Töitä halutaan tehdä silloin, kun itselle parhaiten sopii. Ja toisaalta löytyy työpaikkoja, joissa tarve työntekijöille voikin vaihdella päivittäin ja viikoittain, tai vaikkapa vuoden syklin mukaan. Näitä löytyy paljon myös Seuren asiakkaiden työkohteista.

Minulla on ollut ilo tutustua tulevaisuustutkija Ilkka Halavaan ja päästä kuulemaan hänen näkemyksiään kuluttajakansalaisista ja rytmitaloudes-ta. Hänen ajatuksiaan voit lukea tämän lehden viimeiseltä aukeamalta löytyvästä kolumnistakin. Nykyään valinnanvapaus korostuu elämäs-

Pääkirjoitus

sämme ja tämä trendi vain laajenee. Yhteiskunnassa on lisätty valin-nanvapautta kaikilla elämänalueilla, joten miksi valinnanvapaudesta ei haluttaisi nauttia töissäkin? Valinnanvapauden lisääntyminen työpaikalla aiheuttaa muutoksia rakenteisiin. Kuten Halavakin toteaa, muutos ei ole vain pahasta, vaan samalla ihmiset haluavat tehdä merkityksellisempiä ja aidosti kiinnostavia asioita. Tämä halu kanavoituu muutosmyönteisissä yrityksissä paremmaksi panokseksi töissä. Lisää rytmitaloudesta pääsee lukemaan kevään aikana julkaistavasta Ilkka Halavan ja Mika Pantzarin kirjasta Rytmitalous – miksi yhdeksästä viiteen ei toimi.

Seuressa työnteon valinnanvapaus on ollut aina suuressa roolissa. Keikka-lainen saa valita, mille hänelle sopivista keikoista lähtee. Toisaalta voim-me myös mahdollistaa sen, että lyhyet työvoimatarpeet kaupungeilla tulevat täytetyiksi. Meidän roolimme on palapelin tekijä: koostamme kaupunkien työvoimatarpeen palasista kokonaisuutta, johon sitten so-vitamme työntekijöidemme toiveet päästä tekemään töitä. Aina se ei ole helppoa, mutta noin yhdeksän kymmenestä keikkalaisesta suosittelisi meitä tuttavalleen työantajaksi ja saman verran asiakkaista kollegoilleen palveluntuottajaksi, eli voimme tulkita onnistuneemme työssämme. Tätä olemme tehneet jo pari vuosikymmentä ja tällä hetkellä näyttää siltä, että valinnanvapauden korostuessa toimintatapamme on jatkossa entistä keskeisempi tapa pitää kaupunkien peruspalveluiden rattaat pyörimässä.

Johanna TirriPäätoimittaja, Seuren kumppanuuspäällikkö

Vapaus valita

Millaisia teemoja näet tulevaisuuden terveydenhuollossa?

Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, kuten väestön ikääntyminen, kansainvälistyminen ja teknologian kehitys, vaikuttavat luonnollisesti myös terveydenhuoltoon. Laitoshoito vähenee ja painopiste on jatkos-sa entistä enemmän kotihoidossa ja muiden kodinomaisten palvelui-den piirissä. Palveluntuottajien kirjo laajenee. Henkilöstörakenne ja työnjako ammattiryhmien välillä uudistuvat. Myös terveydenhuollon ammattilaisilta vaaditaan erilaista osaamista, tietoja ja taitoja.

Minkä asioiden odotat nousevan pinnalle Seuren terveydenhuoltoalan yksikössä?

Kaikki asiakaskunnassamme ja toimialalla yleensä tapahtuvat muu-tokset vaikuttavat myös Seuren toimintaan. Keskeinen haasteemme on työntekijöiden saatavuus ja riittävän osaamisen varmistaminen.

Näkisin haasteena myös työn tekemisen mahdollistamisen keik-katyössä. Jo tällä hetkellä työntekijältä edellytetään erilaisia työpaikka-kohtaisia lupia ja käyttäjätunnuksia, mikä hidastaa työn aloittamista ja vaikeuttaa esimerkiksi työvoiman joustavaa liikkumista. Tulevai-suudessa koulutus takaa ehkä entistä enemmän tietyn perusosaamisen valmistuville työntekijöille, mutta kussakin kohteessa tarvittavat ”kä-dentaidot” opitaan työssä. Aika usein keikkatyöntekijältä kuitenkin

edellytetään samanlaisia valmiuksia ja samantasoista työsuoritusta kuin vakituiselta henkilöstöltä. Tämä on ymmärrettävää, mutta onko se realistista uuden työntekijän kohdalla?

Keikkalainen, kuten jokainen uusi työntekijä, tarvitsee työssään tukea, ohjausta ja mahdollisuuden onnistua. Tässä meillä kaikilla osapuolilla, niin Seurella, tilaajalla kuin työntekijälläkin, on omat vastuumme ja velvollisuutemme. Tiivis, avoin ja luottamuksellinen yhteistyö, kumppanuus, auttaa meitä varmasti yhdessä löytämään kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja.

Mitä asioita on odotettavissa omassa tulevai suu dessasi niin töissä kuin töiden ulkopuolellakin?

Muutoshan on jatkuvaa. On tärkeää pysyä ajan tasalla siinä, mitä ta-pahtuu asiakaskunnassamme ja toimialalla ylipäätään. Odotan hyvän yhteistyön kumppaneidemme kanssa jatkuvan ja vielä syventyvän niin, että yhdessä voimme löytää ratkaisuja haasteisiin, jotka nekin ovat pitkälti yhteisiä.

Tässä vaiheessa vuotta toki jo odotamme kaikki kesää ja hyvin ansaittua lomaa. Haluankin tässä yhteydessä toivottaa kaikille ren-touttavaa ja aurinkoista kesää!

Riitta Oksanen, Seuren terveydenhuoltoalan toimialapäällikkö

Seuren kynästä

3

TäSSä lehdeSSä

Päätoimittaja

Johanna Tirri

Toimituspäällikkö Assi Häyry

KirjoittajatAnni Hassinen

Assi HäyryTiia Karnijoki

Sami KonttinenElla Kyllönen

Antti PietiläinenRiikka Sallinen

Tony SandströmUlkoasu ja taitto

Pauliina PaijolaSähköposti

viestinta.seure@hel.fi

Käyntiosoite: Fredrikinkatu 51–53 B,

00100 HELSINKI

Postiosoite:PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Verkkosivu:Seure.fi

Sähköposti:info.seure@hel.fi

PALVELUNUMEROT:Iltavalvonta 09 310 88020

Keittiö- ja siivoustyö 09 310 88004

Kiinteistönhoito ja huoltotyö 09 310 88151

Liikunta 09 310 88095

Opetus 09 310 88007

Päivähoito 09 310 88005

Sosiaali- ja nuorisotyö 09 310 88005

Terveydenhuolto 09 310 88006

Toimisto- ja kulttuurityö 09 310 34521

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

SeureSIDOSRYHMÄLEHTI 2/2013

Tulevaisuuden rekrytointi

Konkari katsoo tulevaan

Keikkalaiset äänessä

Koko koulu kasvattaa

Helsinki ei polje paikallaan

Vientikelpoinen HösmärinpuistoO4

Kesäisiä tunnelmia1716

14

08 10

O6

Kokki, tutkija vai arkkitehti?12

4

Työnhaun tulevaisuus on sähköinen

Rekrytointimaailman muutosten johdosta monet työnantajat yrittävät erottautua massasta erilaisin keinoin, esimerkkinä vaikkapa Lappeen-rannan teknillisen yliopiston työpaikkailmoitus, jossa haettiin televi-siosta tuttua ihmemies MacGyveria muistuttavaa osaajaa. Tämänkal-taiset rekrytoinnit voivat herättää median kiinnostusta laajemminkin. Persoonallisuuden korostaminen, massasta erottautuminen ja uusien toimintatapojen kokeileminen tuntuvat saavan yhä tiukemman otteen sekä työnhakijoiden että työntekijöitä etsivien toimintatavoista.

liikkuva kuva paljastaa persoonan

Työnhaku videon avulla yleistyy koko ajan ja monet työnantajat edellyttävät jo työhakemuksen lähettämistä videon muodossa. Työn-haussa videoita voi käyttää monella eri tapaa. Työnantaja voi itse teh-dyin videoin kertoa organisaatiostaan ja haettavasta työtehtävästä, videota voi käyttää työnhakijan kohdalla perinteisen työhakemuk-sen lisänä tai sen sijasta, tai videoilla voidaan jopa korvata perinteiset haastattelut. Seurekin on kevään aikana ottanut käyttöön videorek-rytointityökalun, jonka avulla työnhakijoilla on mahdollisuus jättää

perinteisen työhakemuksen oheen videovastaus. Videolla voi tuoda itseään enemmän esille ja parantaa mahdollisuuksiaan työnhaussa.

Videot tuovat hakijan luonnetta ja persoonallisuutta esiin aivan toisella tavalla kuin tavalliset työhakemukset. Varsinkin ihmislä-heisillä aloilla, joita Seurenkin edustamat alat ovat, on työnhakijan luonne ensiarvoisen tärkeää, ja videoiden avulla persoonallisuus vä-littyykin perinteisiä työhakemuksia paremmin. Videovastauksen jät-täminen vapaaehtoisesti kielii samalla motivaatiosta haettua työtä kohtaan. Eikä videon tekeminen vaadi Oscar-tasoisia näyttelemistai-toja, erityisiä videokameroita tai paljoa aikaa, vaan videovastauksen voi tehdä helposti ja nopeasti – nykyäänhän melkein kaikissa kan-nettavissa tietokoneissa on sisäänrakennettu web-kamera. Videoha-kemukset on yksi konkreettinen tietotekniikan avulla tehty harp-paus rekrytoinnin maailmassa, ja onkin mielenkiintoista seurata, kuinka kauan perinteiset työhakemukset pitävät pintansa. Monet työnantajat tekevät myös työpaikkailmoituksen videomuodossa, ja jotkut suorittavat jopa osan työhaastatteluista videon välityksellä. Liikkuvan kuvan hyödyntäminen rekrytoinnissa yleistynee siis jat-kossa monin eri tavoin.

Teksti Tony Sandström Kuvitus Sami Konttinen

Työn ja työntekijöiden hakeminen muuttuu jatkuvasti. Rekrytointi on saanut mediassakin yhä enemmän jalansi-jaa, eikä näkyvyys enää rajoitu perinteisiin sanomalehtien työpaikkailmoituksiin. Sähköisyys työnhaussa on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti. Sähköiset hakulomakkeet, sosiaalinen media ja erilaiset videohakemukset ovat jo nykypäivää. Nuoremman polven työnhakijoille sähköiset työpaikkailmoitukset ja -hakemukset ovat itsestään-selvyys. Tämän vuoksi näkyvyys internetissä, eritoten sosiaalisessa mediassa, on noussut työnantajille erittäin tärkeäksi viime vuosina.

5

Nimettömänä töitä hakemaan

Videorekrytoinnin vastakohtana toimii Helsingin kaupungin ke-väällä kokeilema nimetön työnhaku. Kyseisessä pilotissa haettiin nuorisoasiainkeskukseen projektipäällikköä. Nimettömässä työn-haussa hakemuksia käsittelevät henkilöt eivät näe työnhakijan taus-tatietoja, kuten nimeä, ikää, osoitetta tai äidinkieltä. Näin huomio keskittyy työnhakijan koulutustaustaan, työkokemukseen ja osaa-miseen. Helsingin kaupungin rekrytointikonsultti Elisa Kouvonen näkeekin nimettömän työnhaun vahvuutena keskittymisen oleelli-seen. Tavoitteena nimettömässä työnhaussa on taata hakijoiden ta-sapuolinen kohtelu ja estää syrjintää rekrytoinnissa, ja tällä tavoin edistää kaupungin työntekijöiden monimuotoisuutta. Työhaastat-telusta eteenpäin prosessi sujui rekrytoinnissa normaaliin tapaan.

Kokeilu on herättänyt kiinnostusta ja huomiota muissa kaupun-geissa ja mediassa. Nimettömän työnhaun tulevaisuus Helsingissä on vielä auki, eikä Elisa koe tarpeellisena nimettömän työnhaun käyt-tämistä kaikissa rekrytoinneissa. Nimetön työnhaku voi olla jat-kossa yksi mahdollinen työkalu, mutta se saattaa myös osoittautua tarpeettomaksi, mikäli muutoinkin pystytään keskittymään työn-hakijoiden oleellisiin tietoihin. Elisa uskookin, että pilotin suurin hyöty on ollut siinä, että sen myötä rekrytoijat ovat alkaneet miet-tiä omia tapojaan ja tottumuksiaan työhönottoprosessissa. Kokeilun avulla on pystytty herättämään rekrytoijia ja rekrytoinnista vastaa-via miettimään rekrytointiprosessien kehittämistä ja rekrytointita-pojen tulevaisuutta. Rekrytointitavat eivät ole pysyviä ja näitä tapoja on syytä kehittää koko ajan. Nimettömän työnhaun saama positii-vinen huomio onkin Elisan mielestä hyvä kokemus, joka innostaa jatkamaan rekrytointimenetelmien kehittämistä.

Verkot vesillä sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media nousee yhä vahvemmin esiin rekrytoinnissakin. Facebook ja LinkedIn ovat Suomessa tunnetuimmat rekrytoinnin apuvälineinä käytettävät sosiaalisen median sovellukset. Uusia so-velluksia kehitetään jatkuvasti, mutta on vaikeaa ennustaa, minkä-laiset sovellukset jatkossa osoittautuvat hyödyntämisen arvoisiksi myös rekrytoinnin näkökulmasta. Sosiaalisen median kautta rekry-toijat löytävät kohderyhmänsä tehokkaasti ja usein halvemmin kuin perinteisin mainoksin. Huomattavaa on, että sosiaalisessa medias-sa rekrytointi ei ole rajoittunut pelkästään tiettyihin sovelluksiin, vaan Facebookin lisäksi esimerkiksi Twitter ja Pinterest kuuluvat yhä useamman rekrytoijan työvälineisiin Suomessakin. Varsinkin nuo-rempi työnhakijasukupolvi käyttää aktiivisesti sosiaalisia medioita, joten on luontevaa, että rekrytoijatkin siirtyvät sosiaalisen median maailmaan työnhakijoiden perässä.

Vaikka rekrytointi monin osin siirtyy ja on jo siirtynyt fyysi-sestä maailmasta sähköiseen, eivät esimerkiksi rekrytointitapahtu-mat ole menettämässä asemaansa. Rekrytointimessuja järjestetään varmasti jatkossakin, ja työnantajien yhteistyö esimerkiksi oppilai-tosten kanssa ei ole häviämässä. Mediassa rekrytointi ei näy enää pelkästään maksetuissa ilmoituksissa, vaan jollain tapaa eroavista tai persoonallisista työnhauista tulee nykyään uutisia, jotka leviävät myös sosiaalisen median puolella.

Stark tro på en ljus framtid för Esbo stads svenska dagvård

Harriet Weurlander, före-ståndare för Lagstads dag-hem i Esbo bekymrar sig inte över den svensksprå-kiga dagvårdens framtid. ”Familjerna är nuförtiden ofta tvåspråkiga, men väldigt många väljer att placera sina barn i svensk dagvård och i svensk skola tack vare det mervärde det ger att kunna flera språk”, säger hon och är säker på att svensk dagvård kommer att existera långt in i framtiden. För Esbos del anser hon att attityderna är positiva angående svenskspråkig dagvård. Detta innebär att familjerna utnyttjar det svenska alterna-tivet, eftersom de inser att språkkunnighet är betydelse-full för nordiskt samarbete och kunskaper i svenska öppnar flera portar till studier och arbete i Finland.

Dagvården i framtiden behöver mångsidiga talangerHarriet tror att tillgången på behörig personal kontinuer-ligt tillgodoses genom att många läroanstalter jobbar hårt med att utbilda branschkunnigt folk. Behovet är dock stort p.g.a. den mängd personal som kommer att pensioneras inom de närmaste åren. Med pensionärerna försvinner en hel del erfarenhet och kunskap. ”Dagvård och förskola behöver god personal idag och i framtiden, som tar sig an uppgiften som vårdare, fostrare och inspiratörer. Dessa bör ha vilja, förmåga och kunskap att stödja, uppmuntra och undervisa barn i alla åldrar med olika bakgrund och varierande behov”, säger Harriet. Själv ser hon inte strikt på språkgränserna angående personalen: ”Vi är öppna för finskspråkiga med rätt attityd. Barnen kan ju nog finska, men det här är trots allt ett svenskt daghem.” Många finskspråkiga har goda kunskaper i svenska men är rätt blyga att använda språket. De som är tillräckligt modiga för att använda språket är enligt Harriet välkomna till den svenskspråkiga dagvården.

Vikten av goda samarbetspartnersDå det blir tal om samarbetspartners och deras vikt i fråga om verksamheten och rekryteringen, lyfter Harriet fram läroanstalterna. Barnträdgårdslärarstuderande och när-vårdarstuderande gör ofta sin praktik på våra daghem. De studerande diskuterar, reflekterar över och utvärderar sina erfarenheter från olika praktikplatser. Goda erfaren-heter cirkulerar bland de studerande som förhoppningsvis återkommer då det är dags för rekrytering. Erbjudandet av praktikplatser är ett bra sätt att samtidigt visa vilka arbetsmöjligheter det finns inom daghemmen, dvs. bra sätt att rekrytera framtida talanger. ”Dessutom har vissa läroanstalter ingått avtal med Esbo om läroavtal inom vårdbranschen, vilket hjälper dagvårdens situation”, av-slutar Harriet.

6

Hösmärinpuiston pienten lasten koulussa toimii esikoulu sekä kah-den ensimmäisen luokka-asteen toiminnot, ja lisäksi kouluraken-nuksesta löytyy päiväkoti. Rakennus on Euroopan suurin puuraken-teinen koulu, jonka on suunnitellut arkkitehti Yrjö Suonto. Koulu ja päiväkoti ovat aloittaneet toimintansa vuonna 2005 ja rakennus on suunniteltu nimenomaan pienten lasten toimintaa ja toiminnallisia opetusmenetelmiä silmällä pitäen. ”Koulussa on 12 ryhmää, joissa on yhteensä noin 160 lasta. Eri äidinkieliä lapsilla on yhteensä 18”, kertoo koulun apulaisrehtori Tilly Kajetski.

Alkuopetus kiinnostaa Saudi-Arabiassa

Hiihtoloman aikaan Saudi-Arabian pääkaupungissa Riadissa järjes-tettiin suuret opetusalan messut, joille osallistui noin 70 suomalais-ta. Ennen messuja saudi-arabialaiset olivat kiertäneet kolmen vuoden aikana tutustumassa 19 eri maan kouluissa. Messujen kohdemaaksi he valitsivat Suomen ja Suomesta espoolaiset koulut. Mukana oli-

vat myös Tenkanen ja Kajetski, jotka olivat saaneet messuille hen-kilökohtaiset kutsut Saudi-Arabian varaopetusministeriltä. Saudi-Arabian opetusministeriöstä oli vieraillut Hösmärinpuistossa kaksi erillistä delegaatiota, toinen opetusministerin ja toinen varaopetus-ministerin johdolla. Vieraat kiinnostuivat erityisesti suomalaisesta koulujärjestelmästä, pienten lasten koulusta sekä sen toiminnallisis-ta opetusmenetelmistä.

Messuillakin puhuttiin paljon erityisesti alkuopetuksesta. ”Var-haiskasvatuksen ja esi- sekä alkuopetuksen on jatkossa pystyttävä yhä tehokkaammin antamaan lapsille valmiuksia ymmärryksen ja ajattelun syvyyden lisäämiseen. Lapselle on annettava tukea juuri sillä elämän osa-alueella, missä lapsi sitä tarvitsee”, Kajetski sanoo ponnekkaasti. ”Tämä mahdollistaa lapsen terveen itsetunnon kas-vun ja antaa lapselle työkaluja sosiaaliseen elämään. Ilman sosiaali-sia taitoja ei maailmassa tai esim. työelämässä enää pärjää, siksi nii-tä on tärkeää opettaa jo pienille lapsille.”

Esi- ja alkuopetuksen lisäksi messuilla esiteltiin laajasti suoma-laista ja espoolaista koulujärjestelmää. Kajetski kertoo, että puhua sai koko viisipäiväisten messujen ajan. Erityisesti messuvieraita kiinnos-

Hösmärinpuiston pienten lasten koulu tuntuu monella tapaa erityiseltä koululta. Ja sitä se onkin. Jopa siinä määrin, että koulun rehtori Marjut Tenkanen ja apulaisrehtori Tilly Kajetski lähtivät kertomaan koulustaan ja sen opetusmenetelmistä Saudi-Arabiaan asti.

Espoolaista opetusalan osaamista viedään Saudi-ArabiaanTeksti Riikka Sallinen Valokuvat Pauliina Paijola

Opetus

7

tivat kunnallinen koulujärjestelmä, PISA-tutkimuksen hyvät tulok-set Suomessa, sekä välitunti-, ruokailu- ja terveydenhuoltokäytännöt. Ilmainen lounas ja jokapäiväinen ulkoilu eivät ole itsestäänselvyyk-siä Saudi-Arabiassa. Läheinen keskuspuisto onkin Hösmärinpuis-tossa erityisen tärkeä sekä päiväkodille että koululle. Viime vuonna Hösmärinpuiston päiväkoti osallistui Suomen luonnonsuojeluliiton ”Tämä metsä on meille tärkeä” -kilpailuun ja sijoittui siinä toiseksi.

liikennevalot rauhoittavat koulupäiviäHösmärinpuiston koulussa opetetaan lapsille pienestä pitäen elämässä tarvittavia taitoja. ”Jokaisessa luokassa on kaksi aikuista, on saman-aikaisopetusta ja yhteisopettajuus. Näin opettajakaan ei jää asioiden kanssa yksin, vaan saa asioihin laajempaa näkökulmaa. Jokainen saa opettaa omalla persoonallaan, kunhan opetussuunnitelmassa pysy-tään”, kertoo Kajetski. Koulun toiminta-ajatuksena onkin ”yhdessä, mutta erilaisina, valmistaudumme tulevaisuuteen harjoitellen sekä oppien elämäntaitoja”.

Elämäntaitojen oppimiseen liittyvät myös Kajetskilla kaulassaan roikkuvat ”liikennevalot”, joita koulussa käytetään rauhoittamaan päiviä. ”Oppilaille on helpompaa antaa palautetta näyttämällä vihre-ää lappua kuin sanomalla palaute joka kerta ääneen. Keltainen lap-pu viestii, että lapsen pitää odottaa omaa vuoroaan, punaisella vies-titään lapsen toiminnan olevan epätoivottavaa. Lapset saavat paljon välitöntä palautetta, ja hienointa onkin, jos jollakin oppilaalla on ol-lut erityisen vihreä päivä”, Kajetski naurahtaa.

Kestävää kehitystä ja tunnekukkia

Hösmärinpuiston koulu liittyi vuonna 2010 kansainväliseen kestä-vän kehityksen Vihreä lippu -ohjelmaan. Koulun yhtenä tärkeänä

Toiminnalliset opetusmenetelmät ovat erityisen tärkeitä pienten lasten kanssa. Kajetski kuvailee toiminnallisia menetelmiä niin, että lapsi pitää opettaa oppimaan. Ulkoa opettelua ei pidetä tärkeänä, vaan sitä, että oppilas saa valmiuksia loogiseen ajatteluun. Kajetski on kirjoittanut kollegansa Minna Salmisen kanssa kirjan toiminnallisesta matematiikan opiskelusta. Matikasta moneksi! -kirjan mukaan mate-matiikan oppimisessa on tärkeää hyödyntää lapsen luontaista tapaa toimia. Toiminnallisessa matematiikan opetuksessa välineitä käytetään monipuolisesti ja tavoitteellisesti. Näin tuetaan lapsen yksilöllistä op-pimista. Esiopetusikäisen lapsen matematiikan opetuksessa käytetään hyväksi eri aistikanavia. Kirjan tarkoituksena on tuoda matematiikan oppimiseen sitä iloa, mitä Kajetskin omana kouluaikana ei vielä ollut.

tavoitteena on ottaa lapset mukaan päätöksentekoon ja antaa heil-le mahdollisuus harjoitella vastuunkantamisen sekä vaikuttami-sen taitoja ympäristöasioissa. Lapset itse lajittelevat jätteet, litis-tävät tyhjät maitotölkit sekä askartelevat kierrätysmateriaaleista. Oppikirjoja kierrätetään mahdollisimman kauan, lapset käyttä-vät omia kankaisia käsipyyheliinoja, ja retkille lähdetään omien eväsrasioiden ja mehupullojen kanssa.

Tämän lukuvuoden teemana on sosiaalinen kestävä kehitys. Käytännössä tämä on tarkoittanut muun muassa sitä, että kou-lussa on vietetty monikulttuurista juhlavuotta. Lapset ovat saa-neet tietoa islamilaisesta ’Id-juhlasta ja ortodoksisesta pääsiäisestä. Suomalaisesta kulttuurista on tuotu vahvemmin esille itsenäisyys-päivämme. Lisäksi koulussa tehdään yhteistyötä Unicefin kans-sa Unicef-kävelyn, Janopäivän ja kansainvälisten lastenoikeuksi-en opettamisen puitteissa.

Kestävä kehitys on tuonut mukanaan myös ArtEs-tunnit kai-kille luokille. ArtEs auttaa opettelemaan sosiaalisia ja eettisiä tai-toja sekä suuttumuksen hallintaa. Art:in (Aggression Replacement Training®) lähtökohta on, että sosiaalista, yhteisön hyväksymää käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia. ArtEs on osallistava me-netelmä, jossa harjoitellaan ja tehdään tehtäviä. Koulun seiniä koristavatkin muun muassa lapsien tekemät tunnekukat, joiden tekemisen avulla on opeteltu eri tunteita. ArtEs:in avulla Hösmä-rinpuistossa on opeteltu myös esimerkiksi anteeksi pyytämistä, avun pyytämistä, kiittämistä, jakamista ja kiusaamiseen reagoin-tia. Kevään aikana paneudutaan vielä tavaroista huolehtimiseen sekä ryhmäpaineen vastustamiseen. Koulu ja sen opetusmenetel-mät ovat edistyksellisiä. Kotimaiset ja ulkomaiset vieraat ovatkin arkipäivää Hösmärinpuistossa. ”Yhdet tulevat katsomaan arkki-tehtuuria, toiset puurakentamista ja kolmannet koulun opetusme-netelmiä”, toteaa Kajetski tyytyväisenä.

88

Kohde

Koko koulu kasvattaa Päiväkotiapulainen, ruokapalvelutyöntekijä, koulu-isäntä, toimitilahuoltaja… Seuren asiakkaista löy-tyy työkohteita, joissa työskentelee samaan aikaan keikkalaisia useilta eri aloilta. Vuosaaressa sijaitseva Aurinkolahden peruskoulu on eräs näistä kohteista. Kävimme tutustumassa kouluun ja siellä keikkaile-viin seurelaisiin.

Aurinkolahden peruskoulussa on n. 670 oppilasta ja 70 työn-tekijää kolmessa eri rakennuksessa – pääkoulu Auringossa sekä Auringonpilkun ja Kanavan sivupisteissä. Molemmissa sivupis-teissä toimii myös päiväkoti. Koulussa on oppilaita ensimmäi-seltä luokalta yhdeksänteen, minkä lisäksi koulussa on useita erityisopetuksen luokkia.

Koulu keskellä kylää Apulaisrehtori Katja Nordström kertoo, että vaikka koulussa on kolme eri rakennusta fyysisesti erillään toisistaan, on kou-lulle erityisen tärkeää, että kaikki tuntevat kuuluvansa yhteen ja samaan kouluun. Aurinkolahdessa vallitsee Nordströmin mukaan hyvä yhteishenki, ja koulun sijainti keskellä tiiviisti rakennettua asuinaluetta tuo toimintaan ”kylämäisen” tunnel-man. Koulun ja päiväkodin rinnakkaiselon ansiosta koulun eri toimipisteissä ja pihoilla näkyy kaikenikäisiä lapsia.

Useiden koulun opettajien työpäivään kuuluu siirtymi-nen työpisteestä toiseen, kun taas muut henkilökunnan jäsenet työskentelevät kiinteämmin yhdessä koulun kolmesta raken-nuksesta. Oppilaatkin vaihtavat silloin tällöin koulurakennus-ta kesken koulupäivän.

Tärkeä vuorovaikutusApulaisrehtori Nordström painottaa hyvän ja toimivan vuo-rovaikutuksen tärkeyttä koulun arjessa. Koulun suuren koon ja toisaalta pienempien sivupisteiden ansiosta Aurinkolahdessa on onnistuttu yhdistämään ison ja pienen koulun edut. Kou-lussa järjestetään joka syksy koko koulun Aurinkomarkkinat, ja myös retkipäivät on suunniteltu siten, että koko koulu ret-keilee samaan aikaan.

Nordström kertoo, että päivittäisessä työssään apulaisreh-torina hän ottaa pääsääntöisesti vastaan koulunkäyntiavusta-jan sijaiset ja opastaa heidät koulurakennuksessa eteenpäin. Muiden alojen työntekijöitä ja keikkalaisia Nordström tapaa työssään satunnaisemmin. Koulussa on joka tapauksessa pe-riaate, että kaikkia tervehditään, ja myös Seuren keikkalaisia kohdellaan tasa-arvoisesti!

Teksti Ella Kyllönen ja Assi Häyry Valokuvat Pauliina Paijola

8

9

Koulunkäyntiavustaja Anne-Mari SaloAnne-Mari Salo työskentelee koulunkäyntiavustajana Auringonpilkussa, n. 100 metrin päässä pääkoulusta. Salo on Seuren kautta Aurinkolahdessa jo kolmatta vuotta. Koulussa on Salon kokemuksen mukaan hyvä henki, joka näkyy siinä, että jokaisen osaamista arvostetaan ja hyödynnetään. Salon mukaan koulussa liikkuu paljon keikkalaisia, mutta jokainen on otettu aina hyvin vastaan – avainten kanssa avustetaan ja tietoa annetaan aina tarvittaessa. Muiden alojen keikkalaisia Salo ei juurikaan tapaa työpäivän aikana, korkeintaan moikkaa koulun käytävillä. Ainoastaan päiväkoti Auringonpilkun sijaisten kanssa tehdään joskus myös yhteistyötä ja tarjoudutaan oppaaksi ja lisäkäsiksi pulmatilanteissa.

Iltavahtimestari Lauri VeijolaLauri Veijola keikkailee Aurinkolahdessa iltavahtimestarina. Tavalliseen työpäivään Laurilla kuuluu tilojen lukituksista huolehtimista, liikuntapaikan valvontaa, tilojen käyttäjien asiakaspalvelua sekä liikuntatilojen kunnossapitoa. Talvisin Lauri tarttuu tarvittaessa myös lumenluonti- ja hiekoitustehtäviin.

Laurin mukaan Aurinkolahdessa vallitsee hyvä ilmapiiri, ja seurelaisena hänet on otettu siellä hyvin vastaan. ”Opastus työhön koulun puolelta tehtiin hyvin, joten oli helppo tulla töihin”, Lauri muistelee. Koulun rakennukset ovat melko uusia – Lauri kertookin, ettei ”ole tarvinnut putkimiestä soittaa paikalle työvuoron aikana”. Aurinkolahdessa ei ilta-aikaan liiku muita seurelaisia, joten Lauri ei yleensä työssään

tapaa muita keikkalaisia.

Toimitilahuoltaja Leopold StöcklToimitilahuoltajana keikkailevalla Leopold Stöcklillä on Aurinkolahdesta vain positiivisia kokemuksia. Hänen mukaansa Aurinkolahti on työpaikkana hyvä, ystävällinen, mukava ja tosi viihtyisä. Työtehtävätkin ovat Leopoldin mielestä Aurinkolahdessa mielenkiintoisia. ”Koska koulu on niin iso, niin siivoaminen siellä on monipuolista ja vaihtelevampaa kuin pienemmissä paikoissa”, Leopold kertoo

Ilmapiiri Aurinkolahdessa on Leopoldin mielestä positiivinen ja hyvä, opettajat ovat ystävällisiä ja tervehtivät aina. Myös työkaverit ovat mukavia ja keikkalaisten työnohjaus toimii hyvin. Aurinkolahdessa on paljon seurelaisia, ja Leopoldin kokemuksen mukaan heitä kohdellaan täysin tasavertaisina vakituisen henkilökunnan kanssa. ”Minulle Aurinkolahti on siinäkin mielessä mieluinen työpaikka, että se sijaitsee ihan kotini lähellä”, Leopold lisää.

9

Ruokapalvelutyöntekijä George Ndungu George Ndungu keikkailee ruokapalvelutyöntekijänä monissa kohteissa, ja myös Aurinkolahti on tullut hänelle tutuksi. George muistelee edellistä keikkaansa Aurinkolahdessa hyvillä mielin. ”Ilmapiiri koulussa oli mukava, ainakin muutaman päivän keikan perusteella. Minua kohdeltiin samalla tavalla kuin muitakin työntekijöitä, ja otettiin vastaan hyvin. Muiden työntekijöiden kanssa juttelimme lähinnä töistä”, George kertoo. ”Aurinkolahdessa on hyvin varustettu keittiö. Koulun suuruus tuo kuitenkin omat haasteensa: koulu on työpaikkana kiireinen ja astioiden pesu oli hieman hankalaa, koska siellä käytetään minulle vieraampaa systeemiä”, George arvioi. Hän ei ehtinyt tavata kohteessa muita seurelaisia.

Lastenhoitaja Laura Pirttilä Laura Pirttilä on tehnyt uudessa päiväkoti Kanavassa muutaman lastenhoitajakeikan tänä keväänä pie-nimpien lasten ryhmässä. Päiväkoti sijaitsee hieman sivussa koulusta, joten kohteesta ei tullut Lauralle mitenkään erityisen iso olo, vaan päiväkoti tuntui pieneltä ja rauhalliselta. ”Muutama ryhmä toimi näppärästi rakennuksen omassa päädyssä, joten tunnelma oli rauhallinen, eikä lapsikaaosta päässyt syntymään”, Laura kertoo. Uusia päiväkodin tiloja Laura kehuu isoiksi ja käytännöllisiksi, joissa lasten oli helppoa ja turvallista liikkua. ”Ryhmä oli sisustettu aivan ihanasti alle 3-vuotiaiden tarpeet huomioon ottaen”, Laura lisää.

Päiväkoti Kanavassa oli Lauran mukaan mukava, reipas henki. Laura otettiin Seuren keikkalaisena todella hyvin vastaan. Pienten ryhmään oli Lauran mukaan helppo tulla, sillä ryhmän lastentarhanopettaja pereh-dytti keikkalaisen päivän arkirutiineihin ja lasten perusasioihin. Tämän ansiosta Laura sai hyvät lähtökohdat lasten kanssa puuhailuun, kun tiesi, kuka tykkää mistäkin ja miten kenenkin kanssa on helpoin toimia. Vaikka Laura ei asu enää päiväkodin lähistöllä, hän menisi silti pidemmästä matkasta huolimatta sinne jatkossakin oikein mielellään keikalle.

9

10

Kesän kynnyksellä pyöräilijät nauttivat. Kuukausia lumen ja jään peitossa olleet reitit vapautuvat jokapäiväiseen käyttöön sään lämmetessä ja pyörällä on taas mahdollista mennä töihin, kuntoilla, retkeillä, kilpailla tai muuten vaan liikkua ja kokea kaupunkia. Pääkaupungissamme pyöräillään aktiivisesti ja esimerkiksi vuonna 2010 noin kymmenys kaikista Helsingissä tehtävistä matkoista tehtiin pyörällä. Helsingissä on yli tuhat kilometriä pyöräteitä, joista yli puolet on asfaltoitu. Mutta millainen on asiantuntijoiden mielestä pyöräilevä Helsinki?

Helsinki ei polje paikallaan

Teksti Antti Pietiläinen Kuvitus Sami Konttinen ja Pauliina Paijola

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston pyöräilystä vastaava asiantuntija Niko Palo näkee Helsingillä olevan kaikki edellytykset nousta todelliseksi pyöräilykaupungiksi muiden pohjoiseurooppalaisten suurkaupunkien rinnalle. ”Tämä vaatii kui-tenkin paremman ja jäsentyneemmän infrastruktuurin rakentamis-ta, sillä tämänhetkinen pyörätieverkko on liian sekava eikä kunnolla korreloi muun katuverkoston kanssa”, Palo arvioi. Hän tarkentaa, että sekavuudesta aiheutuu hankaluuksia niin pyöräilijöille kuin jalan-kulkijoillekin. ”Liikenneverkostoa selkeyttämällä Helsinki saataisiin näyttäytymään yhä houkuttelevampana kaupunkina uusille pyöräi-lijöille”, Palo pohtii.

Palo pitää Helsinkiä kaiken kaikkiaan hyvin pyöräilymyönteisenä kaupunkina. Hän kertoo, että enemmistö helsinkiläisistä on valmis kehittämään kaupunkia pyöräilyn ehdoilla ja haluaa kaupungin in-vestoivan parempaan pyöräinfrastruktuuriin. ”Kaupungin nykyisen infrastruktuurin ja pyöräilijämäärän valossa Helsinkiä voidaan pitää jokseenkin edistyneenä pyöräilykaupunkina, mutta paljon on vielä parannettavaa verrattuna Hollannin tai Tanskan edelläkävijäkaupun-keihin”, Palo arvioi.

Reitit selviksi Helsingin kaupunki edistää pyöräilyä rakennushankkeilla, joista Palo nostaa esiin erityisesti viime vuonna valmistuneen Baanan. ”Kesällä 2012 käyttöön otettu entiseen ratakuiluun muokattu noin puolen-toista kilometrin pituinen Kiasmalta Ruoholahteen kulkeva reitti on suuressa suosiossa pyöräilijöiden keskuudessa”, Palo kertoo. Helsingin tavoitteena on nostaa pyörämatkojen osuus 15 prosenttiin kaupungin liikenteestä vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteisiin voidaan päästä, Helsinki on linjannut, että muun muassa pyöräliikenteen suunnitte-

luohjeet on uudistettava. Taustalla on ajatus koko pyöräilykäsityksen muuttamisesta: pyöräilyä ei enää rinnasteta jalankulkuun, vaan entistä selkeämmin ajoneuvoliikenteeseen.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto tekee myös yhteistyötä yli kuntarajojen ja Palo näkeekin tärkeänä pääpyörätieverkon kehittä-misen yhteistyössä naapurikuntien kanssa. ”Esimerkiksi viime vuonna Helsingin seudun liikenne kokosi yhteen Helsingin seudun pääpyö-räilyverkon tavoitteet. Kukin kunta hoitaa kuitenkin pyöräteiden yksityiskohtaisen suunnittelun itsenäisesti”, Palo kertoo.

Tulevaisuudessa Palo toivoo Helsingin kehittyvän kaupungiksi, jossa jokaisella kaupungin asukkaalla on mahdollisuus käyttää pyörää jo-kapäiväisenä arkisena kulkuvälineenä. Hänen visiossaan pyöräilijän ei tarvitse pelätä liikenteessä eikä toisaalta ajaa jalkakäytävällä. Tätä edesauttaa sellaisen katuverkoston luominen, joka luo pyöräilijöille vähintään yhtä laajat liikkumamahdollisuudet kuin autoilijoille. ”Yri-tämme tehdä pyörästä niin houkuttelevan, että yhä useampi kokee pyöräilyn parhaaksi vaihtoehdoksi. Hyvillä valinnoilla voimme vai-kuttaa koko kaupungin sujuvuuteen ja viihtyisyyteen”, toteaa Palo.

Mutkia matkassa?Millaisena pyöräilykaupunkina Helsinki näyttäytyy aktiivisen pyöräi-lyharrastajan näkökulmasta? Helsingin Polkupyöräilijät ry:n puheen-johtajana toimivan Janne Nurmisen mukaan pyöräily Helsingissä ei välttämättä ole aina helppoa, mutta hän täsmentää, että se on jo nyt nopein tapa liikkua kaupungissa. ”Helsingissä on upea ja aktiivinen pyöräily-yhteisö ja monia mahdollisuuksia pyöräilyn harrastamiseen retki-, kunto- tai kilpailumuotona”, kertoo Nurminen.

11

Nurmisen näkemyksissä Helsingin pyöräilyolosuhteista nousevat esiin pitkälti samat ongelmakohdat kuin Niko Palolla. ”Nykyisen liikenne-järjestelmän sekavuus aiheuttaa sen, että pyöräilijän paikka on usein epäselvä niin jalankulkijalle, autoilijalle kuin pyöräilijälle itselleen”, sanoo Nurminen. Hän täsmentää, että liikenneympäristön tulisi oh-jata pyöräilijää samalla tavalla kuin se nykyään ohjaa autoilijaa. On-gelmana Nurminen näkee sen, että Suomessa pyörää ei ymmärretä niinkään ajoneuvona, vaan nopeana jalankulkijana, jolta käytännössä kuitenkin puuttuvat jalankulkijan oikeudet.

Nurmisen mukaan pyöräilyä Helsingissä hankaloittavat samat asiat kuin pyöräilyä Suomessa yleensäkin. Esimerkeiksi käyvät pyöräili-jöiden ja jalankulkijoiden niputtaminen samoille väylille, yllättäen päättyvät ja laatutasoltaan jalkakäytävätasoiset pyöräväylät, vaaralliset risteysjärjestelyt, sekavat väistämissäännöt, huonot pysäköintimahdol-lisuudet, puutteellinen opastus sekä epäoikeudenmukainen oikeuskäy-täntö. ”Nykytilanne on kuitenkin helpompi ymmärtää, kun muistaa, että taustalla on vuosikymmenten historia, jonka aikana ympäristöä on rakennettu lähes yksinomaan autoilun ehdoilla”, Nurminen pohtii.

Edessä ylä- ja alamäkiäNurminen kuitenkin kokee, että murros on jo käynnissä ja kaupun-kitila siirtyy vähitellen moottoroidulta liikenteeltä takaisin kävelijöille ja pyöräilijöille. Hän kertoo, että muutaman viime vuoden aikana pyöräilijöiden ääni on voimistunut. ”Pyöräilystä on vähin erin tulossa vakavasti otettava osa kaupungin liikennejärjestelmää. Ruohonjuu-ritason toiminnalla on ollut keskeinen merkitys tässä kehityksessä”, hän arvioi.

Nurminen näkee, että eurooppalaisella tasolla Helsinki on kehitykses-sä monia muita maita jäljessä, mutta toimii Suomessa kuitenkin suun-nannäyttäjänä. ”Pyöräliikenteen suunnitteluohjeita on ajantasaistettu, ja kaupungilla on aito tahto kehittää kävelevää ja pyöräilevää Helsinkiä yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa”, hän kiittää. Helsingin Polku-pyöräilijät ry on tiiviissä yhteistyössä Helsingin kanssa miettimässä keinoja nostaa pyöräilyn osuutta liikenteestä tavoitteeksi asetettuun 15 prosenttiin. Nurminen painottaa, että tavoitteen saavuttaminen vaatii liikennejärjestelmätasolla satsauksia kaupungin suunnalta. Helsingin tämän hetkinen liikenneinfrastruktuuri ei hänen mielestään ole valmis kovinkaan massiiviseen pyöräliikenteen lisäykseen.

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Nurminen näkee, että tulevaisuu-den kaupunkisuunnittelu tehdään yhä enemmän ihmisten ehdoilla. ”Pyöräilyn ja kävelyn asema liikennemuotona tulee muuttumaan ny-kyistä huomattavasti merkittävämmäksi Helsingissä. Nykyisenlainen varsin raskaasti moottoroitu keskusta tulee häviämään. Kaupunkipyö-räjärjestelmän käyttöönotto olisi hyvä tätä kehitystä tukeva lähiajan tavoite”, Nurminen summaa.

Jutussa on käytetty lähteenä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuja.

Keikalle pyörällä?Muistathan, että HSL:n Reittioppaasta

löydät julkisen liikenteen tietojen lisäksi myös pyöräilyreitit koko pääkaupunkiseudulle!

Voit valita vaikkapa nopeimman reitin tai vaihtoehdoista esimerkiksi sen,

joka kulkee suurimman osan matkasta kevyen liikenteen väyliä pitkin.

12

Kuusi tulevaisuutta, kuusi suunnitelmaa

”Ammatiltani olen veneenrakentaja. Tutkinnon suoritettuani työskentelin alalla vuoden. Se ei kuitenkaan ollut minun juttuni, sillä työ oli lähinnä veneiden korjausta ja huoltoa. Suomessa ei juuri pääse rakentamaan puuveneitä alusta lähtien. Siitä kyllä tykkäisin. Lastenhoitajan työ on mukavaa tällä hetkellä, mutta en halua tehdä sitä loppuelämääni. Jokin akateeminen ala kiinnostaisi, mutta mitään tiettyä unelma-ammattia minulla ei ole. Hakeutuminen lääkärin tai arkkitehdin opintoihin on käynyt mielessä. Lapsena halusin tehdä jotakin tietokoneisiin liittyvää, mutta se vaihe meni aika nopeasti ohi.”

Simo Sääksjärvi, 26keikkailee lastenhoitajana

Helsingissä

”Ruoanlaitto ja työ ravintola-alalla kiinnostaa minua. Haluan valmistua kokiksi oppisopimuksella. Tavoitteena on saada sopiva oppisopimustyöpaikka pian. Opiskelu kestäisi kahdesta kahteen ja puoleen vuoteen. En vielä tiedä, tahtoisinko työskennellä suurtalous- vai ravintolakokkina. Tällä hetkellä kumpikin työ kiinnostaa. Juuri nyt tuntuu siltä, että unelmatyöpaikkani voisi olla pieni päiväkoti tai jokin à la carte -ravintola. Päiväkodin keittiöön pääsin tutustumaan Seuren kautta, ja huomasin viihtyväni siellä.”

*Ennen lehden painoon menoa selvisi, että oppisopimuspaikka on löytynyt. Onnea Sami!

Sami Suomi, 22keikkailee ruokapalvelutyöntekijänä

Helsingissä

”Aiemmin luulin haluavani luokanopettajaksi. Hain koulunkäyntiavustajan töitä, jotta pääsisin näkemään, millaista

työ on koulussa. Nyt minulle on valjennut, että haluan töihin sosiaalialalle lasten pariin. Olen hakenut sosionomiopintoihin.

Tykkään olla lasten kanssa, ja lasten hyvinvointi kiinnostaa. Koulussa monet lapset ovat tulleet juttelemaan minulle ja

kertoneet huolistaan. Haluan auttaa lapsia, joiden lähtökohdat elämään eivät ole parhaat mahdolliset. Esimerkiksi lastenkoti voisi olla hyvä työpaikka. Minulta on jo Kantokasken koulussa

kyselty, tulenko töihin myös ensi syksynä, mutta se selviää vasta kesällä. Silloin tiedän, saanko opiskelupaikan.”

Jamila Heroum, 21työskentelee koulunkäyntiavustajana Kantokasken peruskoulussa Espoossa

12

13

Moni nuori on valinnut työnantajakseen Seuren opintojen oheen tai välivuoden ajaksi. Nyt pääset kur-kistamaan kuuden nuoren seurelaisen tulevaisuuteen ja suunnitelmiin. Joko arvaat, kuka heistä haaveilee psykologian opinnoista? Entä kenestä tulee geologi?

Teksti Anni Hassinen Valokuvat Pauliina Paijola

Keikkalaiset

”Opiskelen neljättä vuotta geologiaa Helsingin yliopistossa. Olen hakenut vaihtoon Osloon keväälle 2014. Vaihtokokemus opettaisi varmasti paljon, ja toivonkin, että saisin luotua mahdollisimman paljon kontakteja, jos vaikka innostuisin lähtemään Norjaan töihin valmistuttuani. Geologin työ tulee varmasti viemään minua ympäri Suomea ja toivottavasti myös ympäri maailmaa. Luulen, että iltavahtimestarin töistä ei ole minulle juurikaan hyötyä geologin ammattia ajatellen, koska kyseessä ovat niin erilaiset alat. Uskon kuitenkin, että jokainen työ opettaa jotakin uutta. Tässä tapauksessa olen saanut lisää kokemusta asiakaspalvelutyöstä, ja sitä taitoa vaaditaan varmasti myös tulevaisuudessa. Aion ottaa tulevaisuudessa riskejä ja kokeilla uutta, koska muuten ei voi saavuttaa mitään.”

Tea Niiranen, 22työskentelee iltavahtimestarina Alppilan yläasteella Helsingissä

”Jämptejä suunnitelmia minulla ei vielä tulevaisuuden varalle ole. Valmistun Laureasta

sairaanhoitajaksi joulukuussa 2013. Valmistumisen jälkeen tahtoisin päästä töihin joko psykiatriselle

osastolle tai kotihoitoon. Haaveenani on myös opintojen jatkaminen, esimerkiksi psykologian opinnot kiinnostavat. Minua kiinnostaisi myös

asua ulkomailla, vaikkapa Espanjassa. Siellä voisin työskennellä sairaanhoitajana tai työskennellä ja opiskella yhtä aikaa. Näin opiskelijana olen

saanut Seuren kautta hyvää työkokemusta.”

Jouni Sopanen, 22keikkailee perushoitajana Espoossa ja Helsingissä

”Valmistun keväällä 2014 Helsingin yliopistosta maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi. Tutkinto ei valmista tiettyyn ammattiin, vaan vaihtoehtoja on monia. En oikein vielä tiedäkään, mitä tahtoisin valmistumisen jälkeen tehdä. Olisi hienoa päästä töihin valtiolle tai EU:hun joko virkamiehen tai tutkijan töihin. Opinnoistani olen tykännyt. Eri luonnontieteet − matematiikka, fysiikka, kemia ja biologia − kiinnostivat, ja niitä olen saanut opiskella.”

Ulpukka Nuotio, 23keikkailee toimitilahuoltajana,

päiväkotiapulaisena ja laitoshuoltajana Helsingissä ja Vantaalla

13

Teksti ja kuvitus Sami Konttinen

Teimme helmikuussa kyselyn, jolla selvitimme keikkalaisten kokemuksia Seuresta sekä tarjoamistamme työ-mahdollisuuksista. Kyselyyn vastasi yhteensä 1490 työntekijää. Tällä aukeamalla esittelemme kyselyn tuloksia. Kuvaajissa esiteltyjen vastausten tarkat prosenttijakaumat löydät tämän sivun alalaidasta. Tuloksia hyödynnetään kehitettäessä Seuren toimintaa yhteistyössä työkohteiden kanssa. Kiitos kaikille vastaajille!

äänessäKeikkalaiset

SukupuoliMies 13 %Nainen 87 %

IkäAlle 25 vuotta 18 %26–35 vuotta 21 %36–45 vuotta 20 %46–55 vuotta 22 %Yli 55 vuotta 19 %

ÄidinkieliSuomi 82 %Ruotsi 5 %Viro 3 %Venäjä 3 %Somali 2 %Joku muu 5 %

Kaupunki, jossa viimeksi työskennellytHelsinki 52 %Espoo 26 %Vantaa 18 %Joku muu 4 %

Aika, jonka työskennellyt Seuren kauttaAlle vuoden 30 %1–2 vuotta 29 % 3–4 vuotta 17 %yli 4 vuotta 24 %

Toimiala, jolla ensisijaisesti työskenteleeTerveydenhuolto 34 %Päivähoito 28 %Opetus 15 %Keittiö- ja siivoustyö 8 %Kiinteistönhoito ja -valvonta 5 %Sosiaali- ja nuorisotyö 4 %Toimisto ja kulttuuri 3 %Jokin muu 3 %

Taustaa

24 %Lisäansioita

työn ohessa

17 %Lisäansioita

opintojen ohessa27 %Keikkatyö

sopivin vaihtoehto17 %

Koska en saanut muuta

15 %Jokin muu syy

Riittävästi

töitä

Luotetta-vuutta

Joustavaa

palvelua

86 % sanoo, että Seure

tunnetaan hyvin.

88 % kokee, että Seurella on posi-

tiivinen asenne keikkalaisiin

14

1515

55 %

33 %

33 %

62 %

46 %

51 %

45 %

10 %

10 %

41 %

36 %

2 % 9 %

4 % 1 %

16 %

43 %

3 %

92 % on viihtynyt

hyvin viimeisim missä

työkohteissa

88 %

kertoo Seuren hoitaneen

työsuhdeasia

t hyvin

Miksi teet keikkatyötä? Pidän keikkatyötä itselleni sopivimpana vaihtoehtona (27 %), Tarvitsen lisäansioita muun työn ohessa (24 %), Tarvitsen lisäansioita opiskelun ohessa (17 %), Teen keik-katyötä, koska en ole saanut itseäni tyydyttävää vakinaista työtä (17 %), Jokin muu syy (15 %), Mitä odotat keikkatyötä välittävältä toimijalta (valitse kolme tärkeintä asiaa)? Riittävästi töitä (59 %), Luotettavuutta (54 %), Joustavaa palvelua (37 %), Yhteyshenkilöä, joka huolehtii sujuvasti asioista (28 %), Osaamiseni tuntemista (25 %), Sujuvaa asiointia verkossa (22 %), Mahdollisuuksia kehittyä ammatillisesti (21 %), Työtehtäviä, jotka osaan jo entuudestaan (20 %), Ennakkoluulottomia työmahdollisuuksia (17 %), Asiointia tutun henkilön kanssa (8 %), Asioiden ensisijaista hoitamista verkossa (7 %), Jotain muuta (3 %), Millaisen vastaanoton olet saanut viimeisimmissä työkohteissa? Erittäin ystävällisen (62 %), Melko ystävällisen (33 %), Välinpitämättömän (4 %), Melko epäystävällisen (0,7 %), Erittäin epäystävällisen (0,5 %), Miten hyvän perehdytyksen olet saanut viimeisimmissä työkohteissa? Erittäin hyvän (33 %), Melko hyvän (51 %), Melko huonon (14 %), Erittäin huonon (2 %), Miten viimeisimpien työkohteiden työtehtävät ovat vastanneet odotuksiasi? Erittäin hyvin (55 %), Melko hyvin (43 %), Melko huonosti (2 %), Erittäin huonosti (0,4 %), Miten sinua on kohdeltu työyhteisön jäsenenä viimeisimmissä työkohteissa? Täysin tasavertaisesti (46 %), Melko tasavertaisesti (45 %), Hieman syrjivästi (8 %), Hyvin syrjivästi (0,9 %), Aiotko jatkossa työskennellä Seuren kautta? Ehdottomasti (41 %), Todennäköisesti (36 %), Melko todennäköisesti (10 %), En osaa sanoa (10 %), Melko epätodennäköisesti (2 %), Epätodennäköisesti (1 %), En missään tapauksessa (0,2 %), Suosittelisitko Seurea ystävällesi tai kollegallesi? Ehdottomasti (48 %), Todennäköisesti (31 %), Melko todennäköisesti (12 %), En osaa sanoa (6 %), Melko epätodennäköisesti (1,5 %), Epätodennäköisesti (0,6 %), En missään tapauksessa (0,5 %)

31 %

12 %

6 % 3 %

48 %

90 % kokee, että asiointi Seuren kanssa on miellyttävää

16

Leenan työura Seurella on ollut

18 vuoden sattumaLeena Koljonen on yksi Seuren pitkäaikaisimpia työntekijöitä, sillä hänellä on ta-kanaan jo lähes 18 vuoden taival seurelaisena. Leenan työura Seurella herättääkin kunnioitusta ja hän kuuluu ehdottomasti kokemuksensa puolesta talon konka-reihin. Leena kertoo työllistymisen Seureen olleen hänelle sattuman tarjoama tilaisuus, johon hän päätti tarttua lähes kaksi vuosikymmentä sitten.

Vuonna 1995 Leena käveli sisään Runeberginkadulla sijaitsevan toimiston ovesta, jossa luki Helsingin Työvoimapalvelu Oy. Leena oli jo aikaisemmin kuullut yrityk-sestä, joka tarjosi keikkatyötä eri alojen työntekijöille. Lähinnä pankkialalla työs-kennellyt Leena kaavaili hakevansa keikkatyötä toimistoalalta vakituisempaa työ-mahdollisuutta odotellessaan, mutta hänelle tarjottiinkin tilaisuutta työskennellä palkanlaskijana Helsingin Työvoimapalvelussa. Vielä tuolloin Seuren edeltäjää Helsingin Työvoimapalvelua pyöritettiin kahdeksan henkilön voimin ja toiminta oli keskittynyt vain Helsinkiin.

Asiakaspalvelu mukavinta työtä

Leena ei itse ollut aikaisemmin työskennellyt henkilöstövuokrausalalla, joten kaik-ki oli hänelle uutta ja opittavaa riitti. Hän työskenteli ensin palkanlaskijana kahden vuoden ajan, jonka jälkeen hänelle tarjottiin henkilöstökonsultin tehtävää. Sillä tiellä hän onkin viihtynyt 15 vuotta. Leena on työskennellyt Seuressa henkilös-tökonsulttina sekä terveydenhuolto- että päivähoito- ja nuorisoalalla. Kaikkia Leenan Seure-uran vaiheita on mahdotonta kirjata vain lehden yhdelle sivulle, mutta hänen Seure-vuosiinsa on mahtunut muun muassa kolme eri toimipistettä, muutama eri työyksikkö, lukuisia vastuualueita, kymmeniä eri työhuoneita, satoja työkavereita sekä tuhansia asiakkaita ja keikkalaisia.

Tänä vuonna Leenan polku Seuressa tulee päätökseen hänen jäädessään eläk-keelle henkilöstökonsultin tehtävästä elokuussa – näin Leenan työuran pituudeksi Seurella tulee päivän tarkkuudella 18 vuotta. Leenan mielestä parasta henki-löstökonsultin työssä on ollut ehdottomasti asiakaspalvelu, jota hän on saanut työssään tehdä päivittäin. Asiakaspalvelu on myös Leenan mukaan yksi niistä syistä, jonka vuoksi hän on viihtynyt työssään niin hyvin kaikki nämä vuodet. Hän ei osaa valikoida lukuisien tehtäviensä joukosta yhtä mieluisinta, vaan kertoo pitäneensä kaikista vuosien varrella eteen tulleista tehtävistä ja uusista haasteista. ”Olen tehnyt Seuressa paljon erilaisia työtehtäviä ja kaikista olen yhtä lailla pitä-nyt”, kertoo Leena muistellessaan työvuosiaan.

Tulevaisuus avoimena

Seuresta Leena jää kaipaamaan asiointia keikkalaisten ja asiakkaiden kanssa se-kä myös työyhteisöä, joka on kuulunut hänen arkeensa lähes 18 vuoden ajan. Seure on opettanut hänelle täysin uuden alan ja työtehtäviä, joita hän ei vielä 20 vuotta sitten kuvitellutkaan tekevänsä. Seure-aikaansa muistellessaan Leenasta tuntuu, kuin hän olisi työskennellyt useammassakin eri yrityksessä, sillä muutos kahdeksan henkilön porukasta yli 100 henkilön Seure Henkilöstöpalvelut Oy:ksi on ollut niin suuri ja monivaiheinen.

Tällä hetkellä Leenan tulevaisuudensuunnitelmat ovat avoimina ja hän aikookin elää päivä kerrallaan ottaen vastaan sen, mitä elämä tuo tullessaan. Seurelle Leena povaa valoisaa tulevaisuutta ja kasvua keikkatyön määrän koko ajan lisääntyessä. ”Hyvällä tiellä ollaan!”, kuvailee Leena. Hän toivottaa vielä kaikille keikkalaisille ja asiakkaille mukavaa alkavaa kesää ja kiittää kuluneista vuosista.

TEKSTI TIIA KARNI jOKI VALOKUVA PAULIINA PAI jOLA

Seurelainen

Rentouttavaa kesää!Kysyimme teiltä, mikä on parasta pääkaupunkiseudun kesässä. Kaikkien vastaajien kesken arvottiin Suomen kesässä varmasti tarpeellisia sateenvarjoja. Palkinnot on postitettu voittajille. Tässä muutamia vastauksia, joista voitte poimia omat vinkkinne kesänviettoon. Näiden tunnelmapalojen myötä toivotamme kaikille ihanaa kesää!

Koonnut Riikka Sallinen Kuvitus Pauliina Paijola

Viihtyisät puistot, joissa voi rentoutua

tai harrastaa ohjattua puistojumppaa.

Tuomiokirkon portaat aurinkoisena kesäpäivänä!

Samalla voi ihailla korkealta ja rauhassa kaunista kaupunkimaisemaa.

Pääkaupunkiseudun kesässä parasta on

Kumpulan maauimala. Se on oikea köyhän naisen Florida

keskellä kiireisintä Helsinkiä!

Ihanat munkkikahvit Kauppatorilla raikkaana kesäisenä aamuna, aurinko

lämmittää ja merivesi vilvoittaa.

Kesäkonsertit ulkoilmassa, koska

siellä näkee tuttuja ja fiilis on mahtava.

Kesäaamun kasteinen tuoksu, meren tuoksu ja kirkuvat lokit.

17

Hietsun kirpputorin laadukkaat valikoimat,

cooleimmat myyjät ja paras meininki.

Suomenlinna. Meren ympäröimänä tuntuu, että on kaukana kaupungin

vilskeestä.

Parasta pääkaupunkiseudun kesässä on retkeily

Espoon ulkoilusaariin.

Juhannus, koska suuri osa ihmisistä on lähtenyt maalle

juhannusta juhlimaan. On rauhallista ja kaunista.

Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin? Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen viestinta.seure@hel.fi Arvomme joka lehden yhteydessä kaksi UMO-levypaketin voittajaa.

Seuren puhelinpalvelun kesän aukioloajat

Kesällä 3.6. alkaen Seuren puhelinpalvelu palvelee keikkalaisia ja asiakkaita joka arkipäivä klo 7–16. Poikkeuksen muodostaa ter-veydenhuoltoala, joka palvelee tunnin pidempään eli klo 7–17. Fredrikinkadun toimipisteen asiakaspalvelu on kesälläkin auki normaalisti klo 8.30–15.30.

Normaaleihin palveluaikoihin palataan jälleen 5.8., jolloin pu-helinpalvelu palvelee maanantaista torstaihin klo 7–17 ja per-jantaisin klo 7–16.

Poikkeuksena:Keittiö- ja siivousala: ma–to klo 6.30–17, pe klo 6.30–16Terveydenhuoltoala: ma–pe klo 7–18 ja la klo 8–14

Takaisinsoittojärjestelmäkokeilusta päätös kesän alussa

Keittiö- ja siivousalan sekä opetusalan puhelinpalvelussa on maa-liskuun alkupuolelta alkaen kokeiltu takaisinsoittojärjestelmää. Palautetta asiakkailta, keikkalaisilta ja Seuren omalta henkilöstöl-tä kerätään jatkuvasti. Kokeilun jatkosta ja järjestelmän mahdol-lisesta käyttöönotosta myös muiden toimialojen puhelinpalvelu-numeroissa päätetään kesän alussa ja ilmoitetaan Keikkanetissä sekä uutiskirjeissä.

Palveluaikakokeilu osoittautui hyödylliseksi

Seuren terveydenhuoltoalalla sekä keittiö- ja siivousalalla viime lokakuusta asti kokeiltua palveluaikojen laajennusta aiotaan jatkaa myös kokeilukauden jälkeen. Asiakkailta ja keikkalaisil-ta saadun palautteen mukaan laajemmat palveluajat koetaan hyödyllisiksi.

Terveydenhuoltoalalla palvelua tarjotaan puhelimitse siis jat-kossa myös lauantaisin sekä arki-iltaisin klo 18 saakka. Keittiö- ja siivousalalla taas puhelinpalvelu aukeaa arkisin jo klo 6.30. Huomioittehan kuitenkin, että laajennetut palveluajat eivät ole käytössä kesällä, vaan 3.6.–4.8. Seure palvelee asiakkaita ja keik-kalaisia vain arkisin klo 7–16, poikkeuksena terveydenhuoltoala, joka palvelee arkipäivisin klo 7–17.

Keikkalaisena saat monipuolisia etuja

Seuren keikkalaisena saat useita etuja. Kaikki Seuren keikkalaiset ovat oikeutettuja lakisääteisiin työterveyshuollon palveluihin. Yli kolmen kuukauden työsuhteessa 20 tunnin viikkotyömäärän täyttyessä olet lisäksi oikeutettu laajempiin työterveyshuollon palveluihin. Keikkalaiset ovat myös vakuutettuja työtapaturmien varalta. Lisäksi olet oikeutettu alennuksiin mm. SATS-kuntokes-kuksissa sekä Image Wear -työasumyymälöissä. Tiettyjen työs-säolokriteereiden täyttyessä olet oikeutettu myös työmatka- ja liikuntaseteleihin. Etuihisi kuuluvat lisäksi erilaiset virkistystapah-tumat ja Seuren järjestämät ammattialakohtaiset koulutukset. Lue lisää eduista Keikkanetistä!

Lyhyesti

Pahoittelut postituksessa tapahtuneesta sekaannuksesta

Seure-lehden viime numeron postituksessa tapahtui sekaannus, ja osa espoolaisista asiakkaistamme sai lehden joko väärällä nimellä tai postinumerolla. Pahoittelemme tapahtunutta! !

18

Palkanmaksu-aikataulu 2013

Työpäivät ajalta:

Tuntilistakuitattunaviimeistään:

PUHELINPALVELU:

Opetus, keittiö- ja siivoustyö, iltavalvonta, kiinteistönhoito ja huoltotyö, liikunta,toimisto- ja kulttuurityö 09 310 88008

Päivähoito, sosiaali- ja nuorisotyö09 310 88099

Terveydenhuolto 09 310 88066

heinäkuu

1.–15.7. ti 16.7. ke 31.7.

16.–31.7. to 1.8. to 15.8.

toukokuu

1.–15.5. to 16.5. pe 31.5.

16.–31.5. ma 3.6. pe 14.6.

elokuu

1.–15.8. pe 16.8. pe 30.8.

16.–31.8. ma 2.9. pe 13.9.

kesäkuu

1.–15.6. ma 17.6. pe 28.6.

16.–30.6. ma 1.7. ma 15.7.

syyskuu

1.–15.9. ma 16.9. ma 30.9.

16.–30.9. ti 1.10. ti 15.10.

Palkkapäivä:

lokakuu

1.–15.10. ke 16.10. to 31.10.

16.–31.10. pe 1.11. pe 15.11.

marraskuu

1.–15.11. ma 18.11. pe 29.11.

16.–30.11. ma 2.12. pe 13.12.

Työelämän kulttuurivallankumous on alkanut – uudistumiskyky on nyt elinehto

EVAn raportti ”Kuluttajakansalaiset tulevat!” kuvaa alkaneen vuosikym-

menen työelämämuutosta, jossa suomalaisten yritysten uudistumiskyky

todella punnitaan. Työnteon välinearvo korostuu ja monumenteiksi

muuttuneet organisaatiot maksavat lähivuosien henkilöstöongelmi-

ensa kautta kovaa hintaa muutostarpeista, joihin ei reagoitu ajoissa.

Innovaatiojohtamiselle uutiset ovat hyviä. Tietoisesti johdetusta työkult-

tuurista syntyy innovaatiotoiminnan taustalle uudistumiskykyä, joka voi

siivittää suomalaisia yrityksiä ennennäkemättömiin avauksiin.

Kun kuluttajuus siirtyy vahvasti työpaikkojen sisälle, pohjimmiltaan

on kysymys valinnanvapaudesta. Kun valinnanvapautta on kaikkien

yhteiskunnallisten toimijoitten toimesta lisätty kaikilla elämänalueil-

la, niin miksi valinnanvapaudesta pidättäydyttäisiin juuri töissä? Kun

kuluttajakansalainen alkaa käyttää valinnanvapauttaan työpaikalla,

rakenteet joutuvat remonttiin. Samalla kuitenkin kuluttajakansalainen

haluaa merkityksellisyyttä kasvattaakseen tehdä aidosti kiinnostavia

asioita ja tämä halu kanavoituu muutosmyönteisissä yrityksissä henki-

löstön laadullisesti paremmaksi panokseksi töissä. Voimme siis vapaut-

taa henkilöstön voimavaroja, aloitteellisuutta ja innostusta todellisten

läpimurtojen tekemiseen. EVAn raportissa on kuvattu sekä muutoksen

rakennetta että syitä ja seurauksia yhdistettynä selkeisiin resepteihin

muutoksen hyödyntämisestä.

Haluan osallistua sellaisten innovaatioympäristöjen rakentamiseen,

joissa uusajattelua ei tarvitse tekohengittää käyntiin joka viikon maa-

nantaina. Unohda työhyvinvoinnin kehittäminen, sillä sitä ei voi johtaa:

se on seuraus. Sitä vastoin työkulttuuria voi ja pitää tietoisesti johtaa.

Sen myötä hyvinvointi työyhteisössä lisääntyy, mutta samalla nykyiset

resurssit voivat tuottaa selkeästi parempia lopputuloksia kaikille tahoille.

Olet jo tottunut itsesi ja tiimisi johtamiseen. Seuraavaksi tarvitset vahvat

välineet myös työkulttuurin johtamiseen. Tervetuloa mukaan työelämän

kulttuurivallankumoukseen. Tekijäksi, ei uhriksi.

Ilkka Halava

Kirjoittaja on tulevaisuudentutkija, yritysvalmentaja ja Prime FRONTIER Oy:n toimitusjohtaja.

Kolumni

TYÖTÄ jA ELÄMÄÄ

19