Vetoketjuja, vanhoja kravatteja

ja videonauhaaKierrätyskeskuksessa hylätyt tavarat saavat

uuden elämänsivu 22

SeureSIDOSRYHMÄLEHTI 3–4/2012

2

Maailma on täynnä kielikuvia siitä, kuinka muutos ja eteenpäin me-neminen ovat hyviä asioita: vierivä kivi ei sammaloidu, tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike, vain muutos on pysyvää, ainoastaan soutajat kat-sovat taaksepäin. Seuressa on tämän vuoden aikana ravisteltu sammalta irti, mutta meillä myös päämäärä on tärkeä, ei vain liike. Joskus kuuluu vilkaista myös taaksepäin, jotta voi mennä eteenpäin oikeaan suuntaan. Päämääränä Seuressa on luonnollisesti palvella entistä paremmin niin asiakkaita, omistajia kuin keikkalaisiakin.

Muutos näkyy myös omassa tehtävässäni. En ole enää asiakasyhteistyö-päällikkö, vaan nimikkeeni kertoo nyt eri tarinaa ollen kumppanuuspääl-likkö. En enää johda asiakkuuksien hallintaa Seuressa, vaan tehtäväni on vastata Seuren viestinnästä sekä kumppanuuksien tiivistämisestä omis-tajakaupunkiemme kanssa. On johdonmukaista, että liiketoimintajoh-tajana alkuvuodesta aloittanut Sini Åback, joka muuten kertoo Seuren sisäisistä muutoksista lisää sivulla 8, vastaa asiakkuuksien johtamisesta osana liiketoiminnan johtamista.

Olin itse ajamassa muutosta, mutta henkilökohtaisesti olen käynyt läpi suruprosessin, koska jouduin luopumaan mielenkiintoisesta tehtävä-kokonaisuudesta. Muutos ei ole helppoa, ei lainkaan. Nyt jonkin aikaa ajatukseen totuteltuani innostun uudesta tehtävästä enemmän ja enem-män. Tiimiini on koottu Seuren viestinnän osaajat ja pääsemme hyö-

Pääkirjoitus

dyntämään yhdessä tekemistä ja oppimista, kun uusia haasteita putoilee esimerkiksi sisäisen viestinnän kehittämisen muodossa työpöydillemme. Viestintämme on uusiutunut muutaman vuoden aikana runsaasti. Yhte-nä tuoreena tuotoksena ovat uudistuneet verkkosivut osoitteessa Seure.fi. Lue lisää aiheesta sivulta 18. Viestinnän keskittämisen tuloksena toimin jatkossa yksin lehtemme päätoimittajana, aiemminhan teimme tätä yh-dessä Tuire Rönkön kanssa. Löydätte toki jatkossakin rekrytointipäällik-kö Tuiren lehden sivuilta, tällä kertaa kertomassa rekrytointitoimistamme sivulla 26.

Viestinnän ohella vähintään yhtä mielenkiintoista on päästä haastamaan itseään, ja muita, entistä keskittyneemmin kumppanuusasioissa – mitä se tarkoittaa, että Seure on kaupunkien kumppani henkilöstöhankinnassa ja ehkäpä paljon muussakin? Jotta kumppanuuksien kehittämisessä suunta olisi oikea, teimme alkuvuodesta kumppanuustutkimuksen. Saimme syvällisempää tietoa siitä, mihin meidän olisi hyvä, yhdessä ja erikseen, panostaa. Tutkimuksesta nousi muun muassa esiin silmiä avaava tulos: vaikka olemme aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiimme, vuorovaikutus jää usein pinnalliseksi. Näin ollen panostammekin asiakas- ja kumppanuus-työssä vuorovaikutuksen laatuun. Ei riitä, että puhutaan, täytyy puhua oikeista asioista. Yhteistyölle täytyy rakentaa uusia tapoja ja toiminta-malleja. Näin pääsemme vaikuttamaan varmasti paremmin kaikkien sujuvampaan arkeen, asiakkaiden, keikkalaisten ja Seuren.

Mukavaa loppuvuotta!Johanna Tirri

Eteenpäin elävän mieli

Millainen on uudistuva Seure? Uudistuminen on yksi Seuren arvoista ja tavoitteenamme on tehdä asioi ta paremmin. Jos kuvittelemme osaavamme tehdä asiat nyt par-haalla mahdollisella tavalla, muodostuu se pidemmän päälle menesty-misen jarruksi. Uudistuvassa organisaatiossa ajankohta on aina otol-linen tehdä pieniä muutoksia jokapäiväisiin toimintatapoihin, mutta aika ajoin tulee tarvetta arvioida toimintaa perusteellisemminkin. Seu-ren kohdalla takana oleva kohtuullisen voimakkaan kasvun vuosikym-men on saattanut jättää jälkeensä sellaisia rakenteita ja työtapoja, jotka eivät enää olekaan niitä, joilla paras tulos saadaan aikaan. Ulkoiset palautteet ja sisäinen keskustelu antoivat ymmärtää, että nyt on hyvä tehdä perusteellisempi arvio. Toivon – ja uskonkin niin tapahtuvan –, että tulevaisuudessa toimintamme perustuu entistä vahvemmin säh-köisiin työmenetelmiin, ja että toiminnan johtaminen nojaa entistä ajantasaisempaan ja luotettavampaan tietoon.

Miten näet kaupunkiorganisaatioiden tarpeen uudistua?Kaupungeissa on ihan sama tarve uudistua jatkuvasti kuin muissakin organisaatioissa. Varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla, jossa väkiluku ja sitä kautta palvelujen tarve koko ajan kasvaa, syntyy helposti tilan-

teita, joissa uusia rakenteita luotaessa vanhoja jää toimimaan uusien alle. Ennen pitkää se lisää jäykkyyttä ja päällekkäisiä toimintoja ja sitä kautta kustannuksia. Uudistamisen yksi lähtökohta voisi olla, että hallintoa keskitetään ja palveluja hajautetaan. Palvelujen toteut-tamisen päätösvaltaa siirretään lähemmäs kuntalaisrajapintaa, jolloin mahdollistetaan asiakaslähtöisempi toiminta. Kunnallisen toiminnan kehittämisessä on ehkä enemmän mutkia matkassa kuin yksityisessä organisaatiossa johtuen kansanvaltaisesta päätöksentekojärjestelmästä ja kansalaisten oikeusturvan huomioimisen vaatimuksesta. Mutta monet esimerkit osoittavat, että kuntaorganisaatiokin voi muuttua.

Mitä uudistuksia tapahtuu henkilökohtaisessa elämässäsi tänä syksynä?Olemme ottamassa vastaan ensimmäistä talvea uudessa asuinpaikas-samme. Se on vanhahko talo, ja kaikki talveen liittyvät asiat ja rutiinit on opeteltava uudestaan: vesikeskuslämmitys, puun hyödyntäminen lämmityksessä, lumen poisto, pintavesien käyttäytyminen, viemäri-pumppaamon toiminta, ympäristö ilman katuvaloja jne. Toisaalta taas odotan jo nyt pimeydestä nauttimista sekä talvisen järven ul-koilumahdollisuuksien hyödyntämistä.

Harri Virta, Seuren toimitusjohtaja

Seuren kynästä

3

TäSSä lehdeSSä

Päätoimittaja

Johanna Tirri

Toimituspäällikkö Assi Häyry

KirjoittajatAnni Hassinen

Assi HäyryTiia Karnijoki

Sami KonttinenSanna Konttinen

Laura KuivalainenElla KyllönenTuire Rönkkö

Riikka SallinenSini Åback

Ulkoasu ja taittoPauliina Paijola

Sähköpostiviestinta.seure@hel.fi

Käyntiosoite: Fredrikinkatu 51–53 B,

00100 HELSINKI

Postiosoite:PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

VerkkosivuSeure.fi

Sähköposti:info.seure@hel.fi

PALVELUNUMEROT:Iltavalvonta 09 310 88020

Keittiö- ja siivoustyö 09 310 88004

Kiinteistönhoito ja huoltotyö 09 310 88151

Liikunta 09 310 88095

Opetus 09 310 88007

Päivähoito 09 310 88005

Sosiaali- ja nuorisotyö 09 310 88005

Terveydenhuolto 09 310 88006

Toimisto- ja kulttuurityö 09 310 34521

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

SeureSIDOSRYHMÄLEHTI 3–4/2012

Yhteistyön perustana avoimuus

Espoon uusi historia

Seure.fi – sokkelosta selkeyteen

Keikkalaisten perehdytys Kohteet

Sylkykuppi ja asiantuntijaO4

Vetoketjuja ja kravatteja2220

18

10 12

O6

Lähiruokaa kaikille16

4

”Yhteistyön perustana on

avoimuus”

Seuren ja Espoon yhteistyön ja kumppanuuden parissa on syksystä lähtien työskennellyt uusi työpari. Työkenttä on kuitenkin kummal-lekin, Sarah Ruschettille ja Johanna Virtaselle, ennestään tuttu. Seu-re-yhteistyö on kuulunut Espoon kaupungin henkilöstöasiantuntija Ruschettin toimenkuvaan jo alkusyksystä 2011 lähtien. Vastikään perhevapaalta töihin palannut Seuren rekrytointikonsultti Virtanen puolestaan oli käynnistämässä Seuren ja Espoon kaupunkitasoista yhteistyötä vuonna 2010.

Mitä Seuren ja espoon yhteistyölle kuuluu nyt, Ruschetti ja Virtanen?

”Kun tätä hetkeä vertaa lähtötilanteeseen, Seure tunnetaan Espoos-sa ehdottomasti paremmin”, Espoon kaupungin konserniesikunnas-sa työskentelevä Ruschetti pohtii. ”Ei Seure espoolaisille tuntema-ton ennenkään ollut, mutta nyt kaupungissa on parempi tieto siitä, mikä Seure oikeasti on.”

”Poissaoloni aikana Espoon kaupungin suhtautuminen Seureen on muuttunut avoimemmaksi, mikä on tosi hieno juttu”, kertoo Vir-tanen. ”Jotta voimme aidosti olla toistemme kumppaneita, meidän täytyy luottaa toisiimme.”

ennakoivalla rekrytoinnilla varaudutaan tulevaan

Seure turvaa pääkaupunkiseudun peruspalveluja tarjoamalla kau-pungeille sijaisia. Riittävän henkilöstömäärän varmistaminen onkin yksi keskeisin Seuren ja Espoon yhteinen päämäärä. Joillakin aloil-la uusia työntekijöitä tarvitaan jatkuvasti sekä pitkäaikaisiin työ- ja virkasuhteisiin Espoon kaupungille että keikkatyöhön Seureen. Työmarkkinoilla Seure ja Espoon kaupunki siis kilpailevat samois-

ta työntekijöistä. Keskinäiselle kilpailulle tulisi Ruschettin ja Vir-tasen mielestä laittaa piste.

”Meidän ei tulisi nähdä toisiamme kilpailijoina, vaan kumppa-neina. Ehdottoman tärkeää olisi panostaa ennakoivaan rekrytoin-tiin”, toteavat Virtanen ja Ruschetti. Sekä Seurella että Espoolla tulisi olla tieto kummankin osapuolen työntekijätilanteesta ja -tar-peesta. ”Ellemme tiedä, mihin tehtäviin meiltä halutaan työnteki-jöitä tilata, emme osaa etukäteen sellaisia henkilöitä rekrytoida. Es-poon kaupunki sen sijaan ei halua ryhtyä tilaamaan meiltä sellaisia työntekijöitä, joita meille ei ole vielä ehditty rekrytoida. Tähän pe-rustavanlaatuiseen haasteeseen voimme pureutua ainoastaan avoi-muudella ja ennakoinnilla”, Virtanen pohtii.

”Seuressa täytyy olla vahva näkemys kunkin toimialan koko-naistilanteesta, jotta tietoa voidaan viedä Espooseen. Tässä meil-lä on vielä parantamisen varaa”, arvioi Virtanen. Esimerkiksi erääl-lä toimialalla Espoo jo harkitsi palveluntarjoajan kilpailuttamista, kun tuntuma oli, että Seuresta ei tarvittaessa saa työntekijöitä. Kun tilanteeseen perehdyttiin tarkemmin, laitettiinkin jäitä hattuun. Espoon kaupunki oli aiemmin tilannut kyseiseen tehtävään todel-la vähän työntekijöitä, mistä johtuen Seuressa ei ollut riittävää työ-voimareserviä. Kun asia huomattiin, Seure ryhtyi rekrytoimaan so-pivia työntekijöitä.

Ruschetti kertoo, että tämän syksyn ohjelmassa on eläkeläisten informointi Seuren työmahdollisuuksista. Kokeneet eläkeläiset ovat kullanarvoisia työntekijöitä Seurelle ja osaavia sijaisia Espoon kau-pungin eri työkohteisiin. Seuressa ja Espoossa ollaankin yksimieli-siä siitä, että kiinnostuneille eläkeläisille kannattaa vinkata Seuresta.

Entäpä sitten muut työntekijät? Espoon kaupungin harjoitteli-jat, joille ei löydy töitä harjoittelujakson päätyttyä? Tai työnhakijat, jotka eivät tulleet valituiksi Espoon kaupungille? Ruschetti ja Vir-tanen ovat yhtä mieltä siitä, että Espoon kaupungin kannattaisi oh-

Teksti Anni Hassinen Valokuvat Roope Kiviranta

Kumppanuus

Sarah Ruschetti ja Johanna Virtanen istuivat lokakuisena keskiviikkoaamupäivänä alas keskustelemaan Espoon ja Seuren yhteistyöstä. Työparia puhututti erityisesti työvoiman

rekrytointi ja saatavuus. Myös Keikkanetin käytöstä riitti keskusteltavaa.

5

jata tällaisia työnhakijoita kysymään töitä Seuresta. ”Seuren kautta pääsee työskentelemään Espooseen ja keikkatyö voi lopulta johtaa esimerkiksi vakituiseen työsuhteeseen.”

Keikkanetti käyttöön

Seure-Espoo-yhteistyössä tapetilla on ollut myös sähköinen asioin-ti. Ruschetti pohtii, että vaikka töitä on jo tehty, niitä riittää edel-leen. ”Kyse ei ole pikkujutusta, vaan toimintakulttuurin muutokses-ta. Espoossa tapahtuu samanaikaisesti paljon muutakin sähköisen työskentelyn edistämiseksi, joten monilla työntekijöillä on paljon uutta opeteltavaa.”

Sähköisessä asioinnissa, eli käytännössä Keikkanetin käytössä, on päästy jo monta askelta eteenpäin. Lähes kaikki Seurelta työnte-kijöitä tilaavat Espoon kaupungin työntekijät ovat saaneet Keikka-netin käyttöön koulutuksen. Työntekijätilauksia tehdään tällä het-kellä vaihtelevasti Keikkanetin kautta. Espoon vanhusten palvelut ovat ottaneet Keikkanetin omakseen ja tekevät valtaosan tilauksis-ta sähköisesti. Ruschetti ja Virtanen toivovat, että muillakin toimi-aloilla päästäisiin yhtä hienoon tilanteeseen.

”Keikkanetin käytössä on kyse luottamuksesta. Siitä, että asi-at hoituvat sähköisesti, ja että järjestelmä toimii, niin kuin sen on tarkoitus”, Ruschetti sanoo. ”Espoossa olemme olleet tyytyväisiä Keikkanetin eteen tehtyyn työhön. Esimerkiksi muistutukset työn-tekijöiden tuntilistojen kuittaamisesta ovat oikein toimiva juttu.”

Espoossa liputetaan myös Seuren tuoreen asiakkuudenhallinta-järjestelmän puolesta. Järjestelmään kerätään muun muassa työkoh-teista saatuja palautteita, joiden avulla mahdollisiin haasteisiin pys-tytään helposti tarttumaan. Myös positiivinen palaute kantautuu sekä Espooseen että Seureen. Parhaillaan Virtanen ja Ruschetti poh-tivat yhdessä, mikä olisi paras tapa viedä saatua palautetta eteenpäin.

SeUReN JA eSPOON YhTeISTYÖ

• EspoonkaupunkiSeurenomistajaksivuonna2005

• Kaupunkitasoinenyhteistyöstarttasi2010

• Yhteistyötäjakumppanuuttatiivistettiinuudellarakenteellavuoden2011aikana

• Tavoitteenaonentistälaadukkaampijataloudellisempipalvelutuotanto

• Nimetytyhteyshenkilötkehittävätkaupunkitasoisenyhteistyömallinrakennetta,selvittävätjakehittävätkaupunkitasonkehityshankkeitasekälevittäväthyviäkäytäntöjä

6

On kenties kesän viimeinen lämmin päivä. Jaana ja Kerttu Männikkö kaatavat teetä ja kahvia kuppeihinsa Seuren toimistolla Kampissa. Molemmat opiskelevat Helsingin yliopistossa lastentarhanopettajiksi. Kerttu on syksyllä palauttamassa lopputyötään, Jaanalla on alkamassa opintojen toinen vuosi. Molemmilla on työpäivä takanaan. Ennen kotiinlähtöä he ovat kuitenkin tulleet juttelemaan keikkailusta sekä töiden ja opiskelun yhdistämisestä.

Keikkailusta tukea opintoihinKerttu on keikkaillut pari vuotta Seuren kautta lastenhoitajana päivä-kodeissa. Hänelläkin on tuoreessa muistissa keikkailun aloittaminen: ”En ole itse kotoisin Helsingistä ja Seure olikin helppo vaihtoehto. Kun muutin tänne, niin ei tarvinnut alkaa kysellä sijaisuuksia random-päiväkodeista. On yksi lafka, jonka kautta kaikki onnistuu.” Jaanalla on samansuuntaisia kokemuksia: ”Ei tarvitse olla suhteita. Tulee vaan

Seurelle, niin kaikki hoituu.” Opintojen ja keikkailun yhdistäminen on muutenkin käynyt helposti. ”Keikkanetistä voi katsoa keikkoja juuri silloin, kun sopii, eikä tarvitse mennä orjallisesti duuniin. Se on isoja plussia opiskelun ohessa”, Kerttu kertoo. Juuri työn joustavuus tekeekin keikkailusta houkuttelevan vaihtoehdon opiskelijalle.

Jaana aloitti keikkailun jo ennen nykyisiä opintojaan. Työkokemusta on kertynyt niin leikkipuistoista kuin kouluistakin. ”Olen iloinen, että ehdin keikkailla paljon ennen opiskeluja, koska se kasvatti. Nyt, kun opinnoissa puhutaan jostain teoriasta, niin pystyn ammentamaan omista kokemuksistani. Huomaan, miksi jossain tilanteessa tapahtui niin kuin tapahtui, ja miksi lapsi käyttäytyi tietyllä tavalla. Ilman työkokemusta mulla ei olisi sellaista pohjaa”, Jaana pohtii. Parhaim-millaan käytännön kokemus herättääkin henkiin luennolla käsitellyt teoriat ja tuo konkretiaa opittuun. Opiskelijoiden keikkailusta hyö-tyvät myös työkohteet ja sen henkilökunta. ”Joissain paikoissa oikein

”Kun olin töissä leikkipuistossa, niin siellä oli yksi skidi, joka kiipesi katolle, eikä halunnut tulla alas. Yritin saada sitä kauan tulemaan tikkaita pitkin ja viimein, kun se saatiin tulemaan, se sylkäisi mua naamaan. Olin 19-vuotias ja ensimmäistä viikkoa töissä. Eli vaikka mitä voi tulla eteen”, muistelee Jaana Tuominen ensimmäisiä koke-muksiaan keikkailusta.

Opiskelija, keikkalainen, sylkykuppi ja asiantuntija

Teksti Sami Konttinen Valokuvat Roope Kiviranta

7

lypsetään, että ’kun sä opiskelet, niin mitäs mieltä olet tämmöisestä ja tämmöisestä?’. On oikein tultu kysymään sellaista asiantuntijuutta”, Kerttu kertoo omista kokemuksistaan.

Suhteiden luomista tulevaisuuteenKeikkailussa on myös omat haasteensa. Kenelle tahansa on haastavaa mennä uuteen työyhteisöön, mutta keikkaillessa työyhteisö saattaa vaihtua jopa päivittäin. Lisäksi opeteltavakseen voi saada parhaim-millaan parinkymmenen lapsen nimet. ”Aika hyvin niitä lasten nimiä oppii jo heti aamulla. Mutta sitten, kun mennään ulos ja kaikki puke-vat ulkovaatteet päälle – siinä tilanne nollaantuu saman tien”, Kerttu muistelee huvittuneena. Molempien mielestä kaiken ikäiset lapset ovat ottaneet keikkalaisen yllättävän hyvin vastaan. ”Ei se oo pelkkää halimista, että ’jipii, oot täällä!’, mutta harvat lapset suhtautuvat niin, että ’en halua sua, mene pois!’”, Jaana kertoo.

Vauhtiin päästyään moni huomaa keikkailevansa samoissa tutuissa kohteissa. Keikkailu onkin luonteva tapa luoda suhteita mahdolliseen tulevaan työpaikkaan. ”Kun oli jossain paikassa tehnyt yhden keikan, niin sieltä saatettiin soittaa, että ’tulisitko taas huomenna?’ Siitä tuli tosi hyvä fiilis, että on tehnyt jotain oikein, kun pyydetään uudestaan”, Jaana muistelee. Opiskelijat ovatkin usein tilaajien keskuudessa halut-tuja ja toivottuja keikkalaisia. Vastaanotto aamuisin päiväkodeissa on ollut yleensä kiireestä huolimatta hyvää ja apua on saanut viimeistään, kun itse on kysynyt. Tutuissa paikoissa keikkailusta ja suhteiden luo-misesta on myös Kertulla hyviä kokemuksia. ”Kun yhteen paikkaan vähän asettui, niin sinne oli mukava mennä. Ei tarvinnut joka päivä opetella asioita uudelleen”, hän selventää.

Keikkailu kasvattaaSeurella keikkailemalla lastentarhanopettajaopiskelijat pääsevät teke-mään jo opiskeluaikana oman alan töitä. Keikkailu on myös helppo ja joustava tapa tienata rahaa opintotuen jatkeeksi. ”Opiskelun ohessa on aika rankkaa tehdä duunia, mutta toisaalta Helsingissä asuminen vaatii sitä. Asuminen on kallista”, Kerttu kertaa opiskelijaelämän kyl-miä faktoja. Parhaana ajankohtana keikkailun aloittamiseen Jaana ja Kerttu pitävät opintojen ensimmäisen päiväkotiharjoittelun suorit-tamisen jälkeistä aikaa. ”Eka harjoittelu on aika pläjäys ja sen jälkeen asiat ovat tuoreessa muistissa. Silloin on jo vähän teoriaopintojakin takana”, Jaana pohtii.

Keikkalaisen rooli ei ole kaikkein helpoin. Maailmaa ei voi muuttaa yhdellä keikalla, vaikka joskus niin haluaisikin. ”Pitää mennä sopeu-tuvalla asenteelle. Ei voi olla vaan, että ’näin mä teen!’”, Kerttu sanoo ja Jaana jatkaa: ”Pitää tosiaan olla sopeutuvainen ja avarakatseinen. Täytyy ajatella, että nyt mä oon täällä tämän päivän tai viikon ja menen sen tilanteen mukaan.” Parhaimmillaan keikkailu voi avata silmiä ja avartaa mieltä. ”Siinä näkee sellaisia ihmisiä ja työtapoja, että vähänkö mä haluan olla just tuollainen, tai vähänkö en halua olla yhtään tuollainen”, Jaana keksii. ”Kyllä se tekee opiskelujen ohessa omalle ammatti-identiteettikasvulle hyvää. Kyllä mä ehdottomasti suosittelen kaikille, jotka haluaa työskennellä lastentarhanopettaji-na”, Kerttu komppaa. ”On se rankkaa, mutta keikkailu kasvattaa. Ja nyt ehkä tietäisin, mitä tekisin toisin sylkäisytapauksessa”, Jaana naurahtaa.

Seure on perustettu vuonna 1990. Samaan aikaan muualla…

• Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald’s avataan Moskovassa.

• Super Mario Bros. 3 julkaistaan Nintendo-pelikonsolille.

• Saksat yhdistyvät.

• Mihail Gorbatšov saa Nobelin rauhanpalkinnon.

• Ensimmäinen tunnettu web-sivu kirjoitetaan.

• Margaret Thatcher eroaa pääministerin paikalta.

• Englannin kanaalin alittavaa tunnelia rakentavat ranskalaiset ja englantilaiset tapaavat toisensa 40 metrin syvyydessä kanaalin alla.

Seuren läntisimmän (Nuuksion koulu, Espoo) ja itäisimmän (Päiväkoti Sakarinmäki, Hel-sinki) työkohteen etäisyys on kävelyteitä pitkin 42,3 km. Jalkaisin matkaan menisi pidempään kuin yhden työpäivän verran eli 8 tuntia ja 51 minuuttia. Autoteitä huristel-len matkaa kertyy 48,6 km ja se taittuu noin kolmessa vartissa.

Vuonna 2011 Seuressa työskenteli 9 178 keikkalaista. Jos Seure olisi kaupunki ja keikkalaiset sen asukkaita, sijoittuisi Seure asukasluvulla mitattuna Suomen 116. suu-rimmaksi kaupungiksi Karkkilan (9 202 as.) ja Kiteen (9 169 as.) väliin.

1

2

3

Kolme faktaa Seuresta

8

Seuressaotettiinkeväälläkäyttöönuusiasiakastyötähelpotta-vatyökalu.TäysinSeurentarpeisiinräätälöityasiakkuudenhal-lintajärjestelmäsaisisäisessänimikilpailussanimekseenCusti.AlkuvuosimeniCustinperustoiminnallisuuksiaopetellessajatotutellessasiihen,ettäuudentyövälineenmyötämyöstyönte-kotapojapitihiemanmuokata.Nyt,kunCustiinonjokertynyterilaistatietoa,senhyödytalkavattullaesiin.Asiakastapaamisiavoidaanhoitaaentistäsuunnitelmallisemminjasovittujentoi-menpiteidentoteuttamisenseurantaonaiempaahelpompaajopelkästäänsiitäsyystä,ettätietoonkaikkiensitätarvitseviensaatavillajaajantasalla.

CustinmyötäSeurellaonmyösmahdollisuushallitasekäasiak-kailtaettäkeikkalaisiltatulleitapalautteitauudellatavalla.Pa-lautteidenseuraaminen,tilastointijaanalysointimonestaerinä-kökulmastaonnythelppoa.Custiinkertyviäpalautteitavoidaankäydäläpiesimerkiksiasiakastapaamisissa:voimmekeskustellasiitä,mitäpalautettakeikkalaisetovatantaneettilaajakohteestataiminkälaisiapalautteitakohdeonantanutkeikkalaisistataiSeurenpalvelusta.

Palautteista teoiksi – palveluajat muuttuivat

AsiakaspalautettaonSeuressaosattukuunnellajoennenCus-tiakinjapalautteidenperusteellaonvuosienvarrellatehtypie­nempiäjasuurempiakehittämistoimia.Puhelinpalveluaikojenlaajentamisentarveontietyillätoimialoillatullutuseinesiinjasiihenonnytreagoitu.Keväästäastivalmisteillaollutpalveluai-kojenlaajentamisenkokeilualkoilokakuunalustajakestäävuo-den2013toukokuunloppuun.Terveydenhuoltoalankeikkalaisiajatilaajiapalvellaannytmaanantaistaperjantaihinklo7–18jalisäksilauantaisinklo8–14.Palvelualoilla,lähinnäruokapalveluis-sa,asiakkailtatulleettoiveetkoskivataikaisenaamunpalvelua.Keittiö­jasiivousalojenasiakaspalvelualaajennettiinkinpuolellatunnillaaamuisinelihenkilöstökonsultittavoittaanytpuhelimit-searkisinjoklo6.30alkaen.Keikkanetinkauttatilauksiakan-nattaatokitehdäjovalmiiksiodottamaan:mitäaiemmintilaussaadaankäsittelyyn,senparemmatmahdollisuudetonsaadatyöntekijäjoaamunvarhaistunneille.

Palveluaikojenlaajentamisenvaikutustatilausliikenteeseenjati-laustentäyttymiseenseurataanjaarvioidaankokokokeilunajan.Ensikeväänätehdäänloppuarviointijapäätössiitä,minkälaisillapalveluajoillajatketaan.

Uusilla rakenteilla tehoa toimintaan

RekrytoinninpuolellaSeurekokeileeuuttakeskitettyätyöha-kemustenkäsittelynmallia.Tavoitteenaonsaadahakemustenkäsittelynalkuvaiheentistätehokkaammaksijakokorekrytoin-tiprosessiyhtenäisemmäksijalaadultaanentistätasaisemmaksi.Sivulla26rekrytointipäällikköTuireRönkkökertooenemmänSeurenrekrytoinnista.

Seurenkaksisuurintatoimialaaovatterveydenhuoltojapäivä-hoito,joitakumpaakinhoidetaanomassayksikössään.Nämäyksiköthoitavatlisäksikyseisiintoimialoihinläheisestirinnastei-siayksittäisiäammattinimikkeitä.Seurenkolmanteentoimiala­yksikköönonkoottupienempiätoimialoja,joidenasiakkuudetjanimikkeetonjaettunytuudellatavalla.Opetus­japalvelualojenyksikössäpalveluonlokakuunpuolivälistäalkaenorganisoituseuraavasti:

• opetusala(aineopettaja, luokanopettaja,koulunkäynti­avustaja,skolassistent,erityiskoulunkäyntiavustaja,kehi-tysvammahoitajakoulussa,oppilashoitaja)

• keittiö­jasiivousala(ruokapalvelutyöntekijä,kokki,toimiti-lahuoltaja,päiväkotiapulainen,laitoshuoltaja,yhdistelmä-työntekijä,palvelutyöntekijä)

• erityisalat(ammattinimikkeet,joidentoimialoinataityöpaik-koinatoimivatmm.liikunta,toimisto,kirjasto,kulttuuri,kiin-teistönhoitoja­huolto,koulujeniltavalvonta,vahtimestarit)

MyöskumppanuustyöjaviestintäorganisoitiinSeuressauudellatavallaelokuunalusta.Näilläsisäisillätyönjaoillajamuutoksillapyritäänselkeyttämäänjatehostamaantoimintaa.Viestinnännykyinenmonikanavaisuusvaatiisentekijöiltäjatkuvaauusienasioidenoppimistajaammattitaitoa,jottalaatusaadaanpidet-tyäkorkeana.YhtenäesimerkkinäSeurenviestinnänennakko-luulottomastaotteestavoidaanmainitavideosähköposti,jokaonotettukäyttöönmuunmuassauutiskirjeitäelävöittämään.NäkyvinuudistusSeurenviestinnänsarallaonsyyskuunalussajulkaistuuusittuverkkosivustoosoitteessaSeure.fi.SamaraikasjamoderniilmesiirretäänloppuvuodestamyösKeikkanetinpuo-lelle.Lisääuusistaverkkosivuistavoilukeasivulta18.Pääkirjoituk-sessaankumppanuuspäällikköJohannaTirrikertoomyösmuitakumppanuudenjaviestinnänkuulumisia.

UudetpalveluajatjaSeurentoimialojenyhteystiedotlöytyvätuusituiltaverkkosivuiltamme.Tervetuloatutustumaan!

TekstiSiniÅbackKirjoittaja on Seuren liiketoimintajohtaja.

Seure uudistuu palvellakseen paremmin

Uudistuminen

9

TEKSTI ASSI HÄYRY KUVA ROOPE KIVIRANTA

Rekrytoinnin maailma kiehtoo heliä

YksikuluneensyksynsuurimmistauudistuksistaSeuressaonollutrekry-toinninkeskittäminenomaanyksikköönsä.Uudessayksikössätyösken-televätrekrytointikonsultitsuunnittelevatjatoteuttavatSeurenrekry-tointimarkkinoinninsekämuutrekrytointitoimenpiteetsekäkäsittelevätvaltaosanSeureentulevistakeikkatyöhakemuksista.Heli Lappi-Ranta-nenpalasiperhevapailtaSeureenjuuriparahiksipäästäkseenmukaanuudenyksikönstarttiin.

KiinnostushenkilöstöhallintoonheräsiHelillejohänenopiskellessaanTampereenyliopistossahallintotieteitä.”Ihmisetjatyöuratkiinnostavatminua.Keikkailinitseopiskeluaikoinaravintola­alalla,jahenkilöstövuok-raustoimintatuntuisitäkinkauttaomaltajutulta.SiksihainSeureenhar-joittelijaksivuonna2004jasillätielläollaanyhä”,Helimuistelee.

Työvoimapula-aloja ja kaupunkitasoista yhteistyötä

AluksiHelityöskentelipalvelualoillahenkilöstökonsulttinajatoimimuunmuassaSeure­lehdenedeltäjän,Keikka­lehden,toimittajana.Rekry-tointikonsultintehtävätkutsuivatvuonna2007.”Palvelualojentiimissäparastaolitiiminryhmähenki.Rekrytointityönkiinnostavuuttalisäsise,ettäkyseessäolivattyövoimapula­alatkutenkeittiö­jasiivoustehtävät.Rekrytoinnissapitikinihantosissaanmiettiäkeinojatyöntekijöidenlöy-tämiseksi”,Helimuistelee.Vuonna2007elettiinSeuressavaltavankasvunaikaajaHelisaiollamukanakehittämässäkasvavalleyritykselleuusiatoimintatapoja.”Kehitystyöonminustainnostavaa.TuolloinpääsimmetiivistämäänmuunmuassaTE­toimistojenjaoppilaitostenkanssatehtä-vääyhteistyötä”,Helikertoo.

Uudethaasteetolivattaasedessä,kunHelilletarjoutuimahdollisuuspäästäkehittämäänSeurenjaVantaankaupunginvälistäyhteistyötä.”OlikiehtovaapäästälaukaisemaanVantaastavastuussaolevanrekry-tointikonsultinhommaliikkeelle.Siinätehtävässäpääsiluomaansuun-taviivojakaupunkitasoiseenyhteistyöhönsekänäkemäänrekrytointiamyösSeurenomistajakaupunginnäkökulmasta”,Helikiittelee.

Rekrytoinnin kokonaiskuva selkeytyy

UudenrekrytointiyksikönstarttisattuiHelillehyväänajankohtaanperhe-vapailtapaluunyhteyteen.Helinäkeerekrytoinninkeskittämisessäpaljonhyvää:”Rekrytointikonsulttienkokonaiskuvayrityksentoiminnasta,erialojentyövoimatarvetilanteestajatoimintaympäristöstäparanee.Onhelpompiseurata,mitenrekrytointitoimenpiteetovatpurreet,jakokeillauusiaideoita.Uudessayksikössänäemmeheti,mikälitarvitaantietynprofiilinhakemuksiataiuudenlaisiaperehdytyksiä.VoimmetarkastellaasioitakokoSeurentasolla,muttanähdätyönhakijatkuitenkinyksilöinä.”

RekrytointionHelillesydämenasiajaSeuretyöpaikkanatärkeä.”Nautinsiitä,ettäSeuressaonmatalahierarkiasekäkeskustelullejauusilleideoilleavoinjaennakkoluulotonilmapiiri.Rekrytoinninsuunnittelutyöonmie-lenkiintoista;pääsemmemiettimäänrekrytointikeinoja,yhteistyömalleja,messujajakäytettäviärekrytointikanavia.Tällähetkelläpilotoimmemuunmuassavideotyöhaastatteluita,joissahakijavoitavallistahakemustahel-pomminesitelläomaapersoonaansajalaittaaitsensäpeliin.”

KunHelieioletöissä,hänetlöytääluultavimminmökkeilemästäper-heensäkanssa.MuttamistäHelinlöytäätulevaisuudessa?”Näenkylläitsenitulevinakinvuosinaihmisläheisessätyössä,jokaliittyyrekrytointiin,henkilöstöasioihintaityöelämään.Liiantarkkaanenhaluasuunnitella,silläuseinelämäyllättää!”

10

Miten keikkalaiset otetaan vastaan? Mitä kenenkin vastuulle kuuluu? Keikkalaiset tulevat työyhteisöihin usein yhden tai kahden päivän ajaksi sijaisiksi ja työtovereiksi. Jotta työ sujuisi, on tärkeää, että heidät otetaan hy-vin vastaan ja heille annetaan tietoa työtehtävistä, odotuksista ja vastuista. Keikkalaisten perehdytys on niin Seuren kuin työkohteenkin vastuulla. Hyviä perehdytyskäytäntöjä löytyy jo useista työkohteista. Niistä yksi esimerkki löytyy Ylä-Malmin iltapäivätoiminnasta.

”Mukava kun tulit ryhmäämme sijaiseksi, toivottavasti saat sijai-suudestasi paljon”, toivotetaan Ylä-Malmin iltapäivätoiminnan Ilo-ryhmän punaisessa perehdytyskansiossa. Iltapäivätoiminnan vastuu-ohjaaja Johanna Jurvanen kertoo, että kaikki Ilo-ryhmään tulevat koulunkäyntiavustajasijaiset saavat aina ensimmäiseksi ryhmään tullessaan eteensä kansion, jossa esitellään iltapäivätoiminnan päivä-ohjelma ja toimintatavat. Jos sijaisen ei heti alkuun ole mahdollista pysähtyä lukemaan kansiota pidempään, voi siihen tutustua myös myöhemmin työpäivän aikana rauhallisemman hetken koittaessa.

”Sijaisena tehtäviisi kuuluu…”

Ilo-ryhmä on tarkoitettu autismin kirjoon kuuluville erityislapsille. Perehdytyskansioon onkin koottu sijaisille yleisiä vinkkejä autisti-sen lapsen kanssa toimimiseen ja kommunikoimiseen sekä esitelty tarkemmin ryhmän lapset, heidän yksilölliset tarpeensa ja mieluisat puuhansa. Kansiossa on myös kerrottu ensiaputarvikkeiden ja tärkei-den yhteystietojen paikat yllättäviä tilanteita varten. Tarkempia ohjeita työturvallisuuteen sekä iltapäivätoiminnan yleisiin periaatteisiin löytyy toisesta kansiosta, johon sijaiset myös voivat tutustua, mutta joka

Keikkalaisten perehdytys— vastuunjakoa ja hyviä käytäntöjä

Teksti Ella Kyllönen Valokuva Roope Kiviranta

on lähinnä tarkoitettu pidempiaikaisten työntekijöiden ohjeeksi.Ilo-ryhmässä on töissä useampi koulunkäyntiavustaja, ja jokaisella on päivän aikana oma vastuulapsi, myös keikkalaisilla. Tällöin on hyvä, että sijaiset saavat heti alkuun perustietoa ryhmästä ja työ-päivän kulusta, sekä niistä asioista, jotka kunkin lapsen kohdalla on oleellista tietää. ”Perehdytyskansion lisäksi keikkalaiset voivat aina työn lomassa kysyä neuvoa muilta työntekijöiltä. Ilo-ryhmässä on joka tapauksessa aina paikalla useita aikuisia”, Jurvanen muistuttaa.

Vaihtuvia tilanteita

Keikkalaiset pääsevät Ilo-ryhmässä mukaan kaikkeen toimintaan, ja kaikille tulee myös haastavampia hetkiä eteen. Perehdytyskansiossa muistutetaankin siitä, että ohjeita saa kysyä ja pulmatilanteissa täytyykin muistaa pyytää apua. Yleensä keikkalaisilla, jotka Ilo-ryhmään tulevat, on jo kokemusta erityislasten kanssa työskente-lystä, mutta aina näin ei ole – Jurvasen mukaan uudet sijaiset ovat myös oikein tervetulleita ryhmään. Usein riittää, että sijainen on oma-aloitteinen ja aidosti kiinnostunut työskentelemään erityis-lasten kanssa.

10

11

16

ProjektiMonimuotoisuus

Perehdytys on edellytys kaikelle muulle

Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin ja ihmisten johtamisen professori Marja-Liisa Mankan mukaan työhyvinvointi lisään-tyy työn voimavaroja lisäämällä ja eräs keskeinen voimavara on työn hallinta. Työn hallinta tarkoittaa osaamista, ymmärtä-mistä, ennakointikykyä, pärjäämisen ja hallitsemisen tunnetta. Työn hallinta taas edellyttää perehtymistä.

Perehtyjä ei aina ole uusi työntekijä tai vasta-alkaja. Olemme kaikki perehtyjiä täysin uusien asioiden edessä. Osaamatto-muuden tunnetta voi helpottaa tieto omasta asiantuntijuu-desta jollain toisella alueella, mutta usein osaamattomuus kuitenkin on turhauttavaa, jopa nolostuttavaa. Vieraaseen ympäristöön tuoreena ammattilaisena joutuminen on haas-teellista. Itsetunto on haavoittuvainen ja herkimmillään. Epä-varma ottaa tuekseen puolustusmekanismeja ja työyhteisössä saattaa syntyä ristiriitoja osaamisen paineiden takia. Hyvä pe-rehdytys näkyy työn hallintana ja pärjäämisenä. Kun ihminen kokee tekevänsä hyvin ja merkityksellisiä asioita, hän tuntee työn iloa ja saavuttaa työssään tuloksia. Tämä näkyy työyhtei-sön ilmapiirissä ja palvelun laadussa.

Perehtymiselle hedelmälliseen maaperään on kylvetty uuden työntekijän tuloon valmistautumisen ja suunnitelmallisuuden siemen. Sitä on lannoitettu palautteella ja perehdytysasenteel-la: perehtyjää autetaan yhdessä tulemaan osaksi työyhteisöä ja ottamaan tehtävänsä haltuun. Kiireen, kärsimättömyyden ja kohtuuttomien odotusten rikkaruohot kitketään huolelli -sesti. Kukoistava taimi luodaan olosuhteissa, joissa huomioi-daan yksilölliset perehdytystarpeet ja käytetään monipuolisia menetelmiä.

Tietoa ja kokemusta perehdyttämisestä meillä on. Huomiota ja parantamista tarvitseekin kehittymätön ammattilaisten kult-tuurimme. Perehdytykselle ei ole luotu toimivia käytäntöjä. Sille ei ole järjestetty resursseja. Työyhteisössä ei hyväksytä erilaisuutta. Olkaa ystävällisiä ja todistakaa olettamukseni vääriksi!

Ammatti laisuuteen kuuluvat olennaisesti ammattiylpeys ja kollegiaalisuus. Ammattilaisen työ on yhteiskunnallisesti merkittävää ja monimuotoista. On vain ymmärrettävää, ettei kuka tahansa tyttö tai poika, joka ovesta astuu, sitä osaa ilman opettamista. Hänet pitää perehdyttää tehtävän saloihin ja ot-taa mukaan ammattikuntaan, jonka tavoite on myös, että työn jälki on hyvää ja muille arvoa tuottavaa. Sen jäljen perusteella arvostetaan tai ei arvosteta koko ammattikuntaa. Osaamisella on siis suuri merkitys yksilöille ja yhtei-söille. Kehitetään yhdessä ammattilaisten kulttuuri, jossa tavoitteena on osaami-nen, jakaminen ja työn tulokset. Näihin edellytykset luo aidosti hyvä perehdytys.

Pia Keijonen

Kirjoittaja on HUS:n henkilöstöresurssipäällikkö.

Kolumni

TYÖTÄ JA ELÄMÄÄ

Seure toimii työnantajana

Seuren, tilaaja-asiakkaan ja työntekijän välillä vallitsee kol-mikantasuhde. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajavelvoit-teet ovat Seurella, mutta työnjohdollinen vastuu työkohteen esimiehellä. Seure huolehtii keikkalaisten perehdytyksestä työsuhteen ehtoihin, palkanmaksuun ja keikkailun käytän-töihin. Työkohteen tehtävänä on perehdyttää keikkalainen kohteessa tehtävään työhön.

Seurelle on tärkeää, että työntekijät ovat motivoituneita ja pystyviä kunkin alan keikkatyöhön. Kaikki työntekijät haas-tatellaan henkilökohtaisesti, jolloin pyritään varmistamaan työntekijän soveltuvuus Seuren työtehtäviin. Haastattelun lisäksi ennen varsinaisen keikkailun aloitusta järjestetään eri toimialojen infotilaisuuksia uusille työntekijöille. Näissä tilaisuuksissa esitellään Seuren toimintaperiaatteet ja eri toimialojen keikkailun erityispiirteet. Alkuperehdytyksen lisäksi Seure tarjoaa myös monipuolisesti koulutuksia ja li-säperehdytyksiä jo keikkaileville työntekijöilleen.

Tilaaja-asiakkaalla on työnjohdollinen vastuu

Kolmikantayhteistyön periaatteiden mukaisesti työnjohdol-linen vastuu on aina tilaavalla työkohteella. Työkohteessa huolehditaan työn johtamisesta, työhön perehdytyksestä ja työturvallisuudesta, eli niistä asioista, jotka liittyvät konk-reettisesti juuri sen kyseisen työn tekemiseen. Kohteen vastuulla on myös tarjota henkilöstölle työssä tarvittavat työvälineet. On tärkeää, että työkohteissa otetaan sijaiset hyvin vastaan ja heidät perehdytetään työpäivän kannal-ta merkittäviin asioihin, kuten esimerkiksi työtiloihin ja työpäivän kulkuun. Työsuhdeasioihin liittyvä neuvonta on kuitenkin Seuren vastuulla, joten niihin liittyvissä asioissa keikkalaisen voi aina ohjata kysymään apua Seuresta.

Sijaisen ei heti tarvitse osata kaikkea, vaan työn oppii Jurvasen mukaan hyvin pitkälti tekemällä. Jurvanen kertoo, että haastavassa tilanteessa muut eivät aina heti automaattisesti ryntää auttamaan, vaan avusta-jalle, keikkalaisellekin, pyritään antamaan tilaa, jotta hän löytää oman tapansa tehdä työtään.

Tärkeä perehdytys

Hyvä perehdytys antaa työkohteesta myönteisen kuvan keikkalaiselle: sen myötä keikkalainen tuntee itsensä tervetulleeksi työkohteeseen ja palaa sinne mielellään myös toisellekin keikalle. Ilo-ryhmässä koulun-käyntiavustajana keikkaillut Anni Lemetyinen allekirjoittaa tämän väitteen. Lemetyisen mukaan Ilo-ryhmän perehdytyskansio on hyvä työkalu sijaiselle: ”On hyvä, ettei jokaista asiaa esimerkiksi omasta vastuulapsesta tarvitse kysyä erikseen, kun perustiedot on luettavissa kansiosta.” Vastaavanlaisia kansioita Lemetyinen on lukenut myös muissa työkohteissa, varsinkin erityisopetuksen ryhmissä.

Lemetyisen kokemuksen mukaan perehdytyskäytännöt vaihtelevat paljon: ”Toisissa kohteissa perehdytykselle on aikaa enemmän, toisissa taas keikkalainen saa ottaa asioista enemmän itse selvää.” Jonkinlainen perehdytys työkohteessa on kuitenkin Lemetyisen mukaan koulun-käyntiavustajalle tärkeää. Jos perehdytysmateriaalia ei ole saatavilla, olisi hyvä, että keikkalainen voisi käydä opettajan kanssa läpi tarvit-tavat perustiedot luokan käytänteistä ja oppilaiden erityistarpeista.

12

Kohteet Seurella on tuhansia keikkakohteita ympäri pääkaupunkiseutua. Niistä jokainen on omalla tavallaan uniikki. Työpaikoilla ihmiset luovat paikalle hengen, mutta oman vivahteensa siihen tuo mm. kohteen sijainti ja koko.

Kampin kappeli Missä Simonkatu7,00100HELSINKIKenelle Vahtimestareille

Kampinkappeliaeivoiollahuomaamatta.Seeierotuympäristöstäänmitenkäänräikeästivaanpikemminkinpehmeästijahienovaraisesti.KappelisijaitseeaivanHelsinginydinkeskustassa.Kaarevanulko-seinänpuupinnallekontrastialuovatsuurtennaapureiden,ForuminsekäKampinkauppakeskuksen,kiiltävätlasiseinätjamainosvalot.

Sisälläkappelissaympäröiväkaupunkiunohtuu.Harrastajarau-haisaa tunnelmaa luokoruton ja suoralinjainen sisustus saar­nastuoleineen japenkkiriveineen.Kappelion suunniteltuen-sisijaisestikaupunkilaistenhiljentymistäjakohtaamistavarten.Sisääntuloaulapalveleemyösnäyttelytilana,jossaonmahdollistatavatapappiataikaupunginsosiaalityöntekijää.

HARRAs

Aurinkolahden peruskoulun Kanava-sivukouluMissä Aurinkotuulenkatu11,00990HELSINKIKenelle Koulunkäyntiavustajille

Syyskuussa2012AurinkolahdenkorttelitalossaaloittitoimintansaAurinkolahdenperuskoulunuusisivukouluKanava.Korttelita-lonlähiympäristöonjuurirakennettuataivielärakenteillaolevaauuttajamoderniaHelsinkiä.Samojatilojakoulunkanssajakaamyöspäiväkoti.Yhteisiintiloihinkuuluvattalonkorkeajavaloisaruokasalisekäliikuntatila.Rakennuksentilojakäytetäänmyösiltapäivätoiminnassasekäiltaisinjaviikonloppuisinasukkaidenkokoontumis­,harrastus­jakulttuuritoimintaan.

Kanavansivukouluonsuunniteltukahdelleerityisopetusryhmäl-leja120oppilaalle.KanavassakouluaankäyvätAurinkolahdenperuskoulunalaluokkalaiset.Toiminta­ajatuksenaon,ettäop-pilaatsaavatkoulussahyvänyleissivistyksensekänyky­yhteis-kunnanvaatimatteknologiavalmiudet.Tärkeääonoppimiseniloturvallisessaopiskeluympäristössäkasvaentoistenihmistenkunnioittamiseen.

TOiMeliAs

12

13

13

Espoon keskuksen ja Leppävaaran aikuissosiaalityöMissä Komentajankatu5C,02600ESPOOKenelle Sosiaaliohjaajille

UutenaammattinimikkeenäSeureontänäsyksynäaloittanutsosiaaliohjaajienvälityksenEspoonaikuissosiaalityönkohteisiin.Syksyllä2011helppojenkulkuyhteyksienpäähänLeppävaaraanmuuttaneellaKomentajankaduntoimipisteelläpalvellaanLeppä-vaaranjaEspoonkeskuksenalueidenaikuissosiaalityönasiakkaita.TämänvuodenmarraskuussaEteläinenaikuissosiaalityöntoimistomuuttipuolestaantuliteriintoimitiloihinMatinkylään.

Sosiaaliohjaajantyöpitääsisälläänmm.toimeentulotukipäätös-tenvalmistelua.Sosiaaliohjaajankeikoistakiinnostuneiltaedelly-tämmesosionomin(AMK)taiyliopistotasoisensosiaalityöntut-kintoa.Opiskelijoiltaedellytämmeaikuissosiaalityönharjoitteluntaisosiaalityönperusopintojensuorittamista.Edellytämmemyös,ettäkeikkalainenpystyytyöskentelemäänyhtäjaksoisestivähin-täänyhdenkokonaisenarkiviikonkuukaudessa.

AVUliAs

Kohteet

Koivukylän palvelutalo

Missä Karsikkokuja13,01360VANTAAKenelle Lähihoitajillejaperushoitajille

Koivukylänpalvelutalosijaitseesyksyllä2011valmistuneessaKoi-vukylänvanhustenkeskuksessaaivanalueenterveysaseman,päi-väkodinjalähipalveluidenkainalossa.TalonkulmantakaakulkeeitäistäVantaatahalkovapäärata,muttasisällepalvelutaloonastiradanääneteivätyllä.Koivukylänsuuralueella,johonkuuluviksikaupunginosiksiluetaanKoivukylä,Ilola,Asola,Rekola,HavukoskijaPäiväkumpu,asuunoin25000vantaalaista.

Palvelutalossaon60palveluasuntoa,jotkaovattarkoitettuhen-kilöille,jotkaeivätenääselviydykotonarunsaankaantuenturvin.Henkilökuntaaontalossapaikallaympärivuorokauden.Ulkoiluavartenpalvelutalonasukkaillaonkäytössäänvanhustenkeskuk-senviihtyisäsisäpiha.Asukkaillaonmahdollisuusosallistuamyösvanhustenkeskuksessajärjestettäväänavoimenpäivätoiminnantapahtumiinjatoimintahetkiin.

ARVOKAs

13

14

15

Seurelaisuus

Kirsi Saari-Moisio on työskennellyt Vantaan kaupungilla lastenhoi-tajana vuodesta 1987. Ilvespuiston päiväkodin Timantit-ryhmässä hän aloitti työt elokuussa. Kirsi kertoo, että Ilvespuistossa on syksyn aikana ollut paljon uusia Seuren keikkalaisia. Kirsi pitää aina aamuisin uudelle sijaiselle pikaperehdytyksen talon käytäntöihin ja esittelee hänet muulle henkilökunnalle. Perehdytyksen lisäksi keikkalaisten käytössä ovat listat, joista näkee, millaisia ovat eri työvuorojen tehtä-vät. ”Muuten meillä ei ole ryhmässä niin tarkkaa, kuka tekee mitäkin, mutta uudelle ihmiselle on varmasti helpompaa, kun on ohjeet siitä, miten toimitaan”, arvelee Kirsi. Kirsi pitää aamun perehdytystä erit-täin tärkeänä ja kokee sen myös kuuluvan keikkalaisten oikeuksiin.

Kirjavat keikkalaiset

Keikkalaisten oma-aloitteisuus, taidot ja varmuus vaihtelevat jonkin verran. Kirsi kertoo itse pyrkivänsä siihen, että kysyy aina keikka-laiselta, miltä hänestä tuntuisi esimerkiksi viedä lapsiryhmä nukku-maan tai ottaa vastuulleen oma pienryhmä. Samalla hän kuitenkin toivoo, että keikkalainen olisi täysillä mukana päivittäisessä työssä. ”Lapsille tärkeintä on voida luottaa siihen, että aikuiselta saa apua tarvittaessa, oli tämä sitten sijainen tai talon vakituinen lastenhoi-taja”, pohtii Kirsi keikkalaisen merkitystä lapsille.

Kirsi kertoo, että Ilvespuistossa hyödynnetään mielellään keik-kalaisten erilaisia vahvuuksia ja osaamisia, mutta riippuu paljon keikkalaisesta itsestään, kuinka paljon uutta hän tuo lapsiryhmän arkeen. ”Kerran tuli keikkalainen kitara kainalossa ja siinä sitten lau-leskeltiinkin koko päivä”, muistelee Kirsi. Seuren keikkalaisilta voi myös saada muista taloista poimittuja uusia ideoita, joita voi kerätä talteen ja tuoda osaksi oman päiväkodin toimintaa.

On selvää, että uusi ihminen vaikuttaa aina lapsiryhmän arkeen. Kirsi kertoo, että tänä syksynä Ilvespuiston keikkalaiset ovat vaih-delleet paljon, mikä on aiheuttanut jonkin verran muutoksia ennalta suunniteltuihin päiväohjelmiin varsinkin silloin, jos sijainen on tul-lut lyhyellä varoitusajalla. ”Keikkalaisten vaihtuvuus tuo aina myös lapsille omat haasteensa, kun heidän täytyy opetella tuntemaan uusi aikuinen, joka reagoi ja toimii uudella tavalla”, miettii Kirsi.

Keikkalaiset osana porukkaa

Myös Lauri Komulainen työskentelee Ilvespuiston päiväkodis-sa, mutta työnantajana toimii Seure. Laurin tehtävänä on toi-mia 5-vuotiaan erityislapsen henkilökohtaisena avustajana. Hän kertoo saaneensa Ilvespuistossa alusta asti todella lämpimän vas-taanoton: ”Kaikki tulivat heti juttelemaan ja olen tuntenut oloni tervetulleeksi.”

Lauri on Ilvespuistossa pidemmässä sijaisuudessa, jonka on mää-rä kestää jouluun asti. Hän kokee itse olevansa osa päiväkodin vakio-

porukkaa, ja Kirsikin on sitä mieltä, että pidempään talossa työsken-nelleet sijaiset tuntuvat olevan kuin talon omaa väkeä. Lauri kertoo kuitenkin mielellään aina uusille Seuresta tuleville keikkalaisille, et-tä hänkin on seurelainen. ”Sillä lailla tuo esiin sen, että ymmärtää toisen tilanteen”, selittää Lauri.

Uutena työntekijänä Laurille oli työsuhteen alussa vielä epäsel-vää, mitä asioita hän voisi kysyä päiväkodista, ja mistä asioista vas-taa työnantajana Seure. ”Nykyään jo tiedän, että kaikki työsuhde-asiat hoitaa Seure, ja Keikkanetistä olen löytänytkin kaikki ohjeet, mitä olen tarvinnut. Työvuorot kysyn tietysti aina päiväkodista suo-raan”, Lauri selventää.

Ammattitaitoinen, reipas ja oma-aloitteinenSekä Laurista että Kirsistä on mukava saada keikkalaisia, jotka ovat joskus aiemmin olleet Ilvespuistossa. Tutut keikkalaiset tuntevat ta-lon tavat ja lapset ovat jo ennestään tuttuja. Helpottaa arjen organi-sointia, kun keikkalaisen tavat ja taidot ovat jo tiedossa. Kirsi kertoo myös, että viikon suunnittelua auttaa, jos tiedetään jo etukäteen, et-tä sama keikkalainen on talossa useamman päivän kerrallaan. Näin voidaan hänen kanssaan yhdessä pohtia viikon kulkua ja työnjakoa.

Ihannekeikkalainen on Kirsin ja Laurin mielestä ammattitaitoi-nen, reipas ja oma-aloitteinen. Kirsi arvostaa keikkalaisilla myös alan koulutusta. Ilvespuistossa pidetään lähtökohtana sitä, että keikkalai-sen saapuminen on aina vakituisille lastenhoitajille helpotus: ”Itse olen ainakin aina kiitollinen siitä, että saan keikkalaisesta itselleni työkaverin, ettei tarvitse pärjätä yksin”, Kirsi toteaa.

Espoossa, Vantaalla, Helsingissä ja Kauniaisissa on yhteensä noin 700 päiväkotia, jotka tilaavat Seuresta sijaisia. Työntekijöitä on päivittäin keikalla eri päiväkodeissa jopa yli 350. Kävimme vantaalaisessa päiväkodissa keskustelemassa siitä, millaista on työskennellä työympäristössä, jossa työkaverit vaihtuvat usein. Miten vaikuttaa päiväkodin arkeen, kun työkaverina onkin Seuren keikkalainen?

Ilvespuiston päiväkodin 5-vuotiaiden pohdintoja sijaisista

”Sijainenonsemmonenaikuinen,jotatarvitaan,josjokuonkipeenätaisenlapsi.”

”Hyväsijainenleikkiiulkonajajaksaakattooleikkejä.”

”Sijainenonsellanen,jokatuleejostaintoisestatarhasta.”

”Hyväsijainenjaksaalukeakirjaaainakintunnin,niinetteitarttenukkua.”

”Hyväsijainenosaispiirtääjapitääratsastustunteja.”

Teksti Tiia Karnijoki Valokuva Roope Kiviranta

16

TEKSTI ASSI HÄYRY KUVA ROOPE KIVIRANTA

Lähiruokaa kaikilleHyvää ruokaa kasvatetaan luomusti, lähellä ja rakkaudella. Kaupunkiviljely on osa ruoantuotannon muutoksen trendiä. Itse kasvatettu ruoka on todellista lähiruokaa, joka on varmasti jokaisen ulottuvilla.

Teksti Riikka Sallinen Valokuvat Roope Kiviranta

16

Ikkunalaudalla voi kuka tahansa kasvattaa yrttejä ja versoja. Esimer-kiksi herneen-, kauran- ja auringonku-kanversot ovat mukava lisä salaattiin. Erilaiset yrtit kasvavat ikkunalaudalla joko omissa purkeissaan tai niitä voi siirtää kasvamaan isompiin ruukkuihin. Mikäli budjetissa on tilaa, voi monista kaupoista ostaa yrteille kasvatusalus-toja, joissa on mukana kasvilamput. Tämä on varma keino tuoreiden yrttien ja salaattien saamiseksi keskitalvella-kin. Ikkunalaudoilla kasvavat näppä-rästi myös chilit, joista saadaan satoa varsinkin loppusyksystä.

Parvekkeen omistajat voivat laajen-taa viljelyään parvekkeille kesäaikaan. Tähän tarkoituksen lasitettu parveke on upea! Lasitetulla parvekkeella kyp-syvät kesän aikana tomaatit, amppe-limansikat sekä syötävät kukat, kuten sarviorvokki ja köynnöskranssi. Par-vekkeella on helppo kasvattaa lähes kaikkia mahdollisia yrttejä sekä lämpi-mällä eteläparvekkeella jopa ananas-kirsikoita ja munakoisoa. Edes peru-nanviljely ei vaadi pihamaata, vaan kasvattaminen onnistuu kätevästi ämpärissäkin. Huhtikuussa voi laittaa esimerkiksi jääkaappiin unohtuneet itäneet perunat ämpäriin kasvamaan ja juhannuksena ämpäristä saa uusia perunoita.

17

Lisätietoja kaupunkiviljelystä löytyy osoitteesta kaupunkiviljely.fi

17

Pihakasvatuksessa voi käyttää hyödykseen kasvatuslaareja ja -säk-kejä. Näin viljely on mahdollista myös kerrostalojen pihoilla, taloyhtiön lu-valla tietenkin. Laareihin kaadetaan riittävästi multaa ja pieni kasvimaa on valmis. Laarissa voi oman kiinnostuk-sen mukaan kasvattaa lähes mitä vain. Kasvukauteen tosin pitää varautua ajoissa. Ihanteellisinta on aloittaa kas-vatus jo helmikuussa, jolloin voi lait-taa ensimmäiset siemenet sisätiloissa itämään. Papujen, avomaankurkkujen sekä erilaisten kurpitsojen taimet on helppo kasvattaa itse. Kun taimet ovat tarpeeksi suuria käsiteltäviksi (yleensä sirkkalehtien lisäksi on ensimmäinen kasvulehtipari auennut), ne koulitaan eli siirretään kasvamaan väljemmin, jotta ne saavat tilaa kasvaa tukeviksi. Kevään tullen sisällä kasvatetut taimet voi siirtää ulos laareihin jatkamaan kasvuaan. Viljelysäkeissä saa helposti kasvatettua esimerkiksi perunaa. Vil-jelysäkin sijasta voi myös laittaa jäte-säkkiin multaa tai avata multasäkin ja istuttaa taimet suoraan säkkiin. Näin viihtyvät hyvin varsinkin avomaan-kurkku sekä kesäkurpitsa.

Mikäli vihannesten kasvattaminen itse ei tunnu omalta jutulta, voi lähi-ruokaa silti saada muualtakin kuin kaupasta. Metsistä löytyy kesäaikaan mm. metsämansikoita, mustikoita ja villivadelmia. Syksyllä metsissä kas-vaa runsaasti sieniä sekä puolukoita ja paikoin jopa karpaloita. Sieniä poi-miessa kannattaa muistaa, että poimii vain tuttuja sieniä tai ottaa mukaan metsään sieniasiantuntijan. Luonnos-ta saa hyvää ruokaa myös onkimalla ja talvisin pilkkimällä. Kalastusta voi toki harrastaa myös vetouistelemalla, virvelöimällä ja verkoilla. Silloin täytyy kuitenkin pitää huolta siitä, että tarvit-tavat kalastusluvat ovat hankittuina.

18

SyyskuunalussasaivatSeurenverkkosivutosoitteessaSeure.fiuudenilmeen.Seurenvanhatverkkosivutolivatvuosienvar-rellakasvaneetsekavaksisokkeloksijaseurelaistenpalautteenperusteellahaluttuatietoaolisivuiltavaikeaalöytääjasivujenkäyttäminenkoettiinhankalaksi.Uusillasivuillavastataankinseu-relaistentoiveisiinselkeistä,yksinkertaisistajahelppokäyttöisistäsivuista.Saamammepalautteenmukaantässäonmyössuureltaosinonnistuttu.

UudistuksenmyötäSeurensivutsaivattehoannoksenraikkautta,ajankohtaisuuttajadynaamisuutta.Verkkosivuillesaavuttaessaensimmäisenähuomiokiinnittyyetusivunsuureenjamuutamansekunninväleinpyörähtäväänkuvakaruselliin,jossavuorottele-vatSeurenesittely,ajankohtainenuutinen,uusinblogikirjoitussekävideo.EtusivunoikeassareunassasijaitseeAjankohtaista­palsta,jostalöytyvätniintuoreimmatuutisetkuinSeurenrekry-tointitapahtumatkin.Vanhoihinsivuihinverrattunauudistuksetovathuomattavia,silläennenuudistustaSeurenjulkisillasivuillaeiollutuutistarjontaa.

Keikkanettiinkirjautuminenlöytyyyhäomaltatutultapaikaltaansivujenoikeastayläkulmasta.MyösKeikkanettiuudistuualku-talvestanäyttämäänsamaltakuinsyksylläuudistunutSeure.fi:nkaikillejulkinenpuoli.Keikkanetissätoiminnallisuudetsäilyvätsamanlaisinakuinennenkin,tosinjoitaintoivottujaasioitaparan-

netaanjanäkymiäselkeytetään.Keikkanetistälöytyyjatkossakinkaikkikeikkalaisiajatilaajiakoskevainformaatio,muttaasioitaryhmitelläänloogisemminjapäällekkäisyyksiäkarsitaan.Kirjau-tumisenjälkeenKeikkanetinetusivullaonjatkossakinuutisvirta,jottakäyttäjäsaaajankohtaisentiedonhetikirjauduttuaanpal-veluun.MyösKeikkanettitoimiiuudistuksenjälkeenosoitteessaSeure.fi,jotenmuistathanpäivittääKeikkanetinuudenosoitteenselaimesikirjanmerkkeihin.

KeikkanetintoimiessajatkossakinSeurenkeikkalaistenjatilaajienikiomanapalvelunaonSeure.fi:njulkinenpuolitehtypääasiassauusiakeikkalaisiasekätyönhakijoitavarten.SivuillaesitelläänlaajastiSeurenrunsastatyötarjontaa,työtehtäviäjakeikkailunmaailmaasekäannetaanvinkkejätyönhakuun.Työpaikkailmoi-tustenselkeyteenonmyöspanostettu.UusiltasivuiltalöytyvätmyösSeurenyhteystiedotaiempaaselkeämminryhmiteltyinäomallesivulleen.UusiaruotsinkielisiätyönhakijoitavartenonetusivullaomaPåSvenska­osionsa,jostalöytyyinformaationlisäksikoostekaikistaavoinnaolevistaruotsinkielisistätyöpai-koista.AivanuutenakokonaisuutenaSeurenyritysesittelyonsaanutomansivunsa.Myöstilaajillelöytyysivuiltaomatieto-pakettinsa,jostalöytyytietoamm.tilauksentekemisestäsekävuokratyösuhteenvastuista.KaipaamaammepalautettasivuistataiSeurestayleisestivoijättääverkkosivunalalaidastalöytyvääpalkkiaklikkaamalla.

Seure.fi – sokkelosta selkeyteen

Viestintä

Teksti ja kuvitus Sami Konttinen

1919

Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin? Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen viestinta.seure@hel.fi Arvomme joka lehden yhteydessä kaksi UMO-levypaketin voittajaa.

1. Vältytjonotukseltajasäästätaikaasi.

2. Keikkanetinkäyttöonilmaista,puhelinsoittoei.

3. Voitasioidaomaantahtiisirauhassataikiireellä.

4. OmillatunnuksillasivoitkäyttääKeikkanettiäkaikkialla,missäonverkkoyhteys.

5. Saatainatietoosiuusimmatuutiset,tapahtumatjakoulutukset.

6. Saattilaajanaraportitjakeikkalaisenatehtyjenkeikkojentiedothelpostijanopeasti.

7. Keikkanetinkeikkatoiveetjatehdyttilauksetmenevätkonsulttienkäsittelyynsamallatavallakuinpuhelimitsetehdyttoiveetjatilaukset.

8. Seonhelppoa.Saatkaikkipalvelutsamastaosoitteesta–Seure.fi.

9. TikkurilastaMyyrmäkeen.Länsi­EspoostaItä­Helsinkiin.Toivokeikkaataiteetilausmistäjamihinhaluat.

10. Voitasioidamillointahansakellonajastariippumatta.

10 + 1 syytä käyttää Keikkanettiä

+ 1 Annahyvänkiertää!MitäuseampikäyttääKeikkanettiä,sitä nopeamminkeikkatoiveitajatilauksiavoidaanSeuressakäsitellä. Näinpalvelummenopeutuujakaikkikäyttäjäthyötyvät. Puhelinpalvelummevoitällöinmyösparemminpalvella keikkalaisiajatilaajiaerityistapauksissa,kutensairaus­ lomissajaerilaisissaongelmatilanteissa.

20

Espoon uusi historiaEspoon kaupunginmuseossa on valmisteilla uusi perusnäyttely, joka avataan vuoden 2013 lokakuussa. Nykyinen näyttely Aikamatka Espoossa on palvellut museokävijöitä kunniakkaat kymmenen vuotta. Espoon kaupunginmu-seon asiakkuuspäällikkö Marianne Långvik-Huomo ja museon intendentti Minna Vento kertovat, kuinka Espoon historiaa päivitetään ja uutta näyttelyä lähdetään rakentamaan.

Espoon WeeGee-talossa sijaitseva kaupun-ginmuseo KAMU esittelee Espoon alueen menneisyyttä esihistoriallisista ajoista ny-kypäivään. Aikamatka Espoossa -näyttelyä on käynyt katsomassa arviolta 40 000 vuo-sittaista kävijää. Näyttely on avoinna vielä vuoden 2013 maaliskuun loppuun saakka, jonka jälkeen KAMU suljetaan kokonaan noin puoleksi vuodeksi.

Jo vuosikymmenen palvellut vanha pe-rusnäyttely on viime vuodet elänyt tekohen-gityksellä, ja se on saanut jatkoaikaa pienil-lä päivityksillä. Perusnäyttelyn uudistamista alettiinkin pohtia jo vuonna 2007. ”His-toriahan ei vanhene, mutta historia päi-vittyy. Vanha näyttely on nyt tullut tiensä päähän”, Marianne Långvik-Huomo tote-aa. ”Näyttelykuvan mammuttikin alkaa hä-vitä lumisateeseen, kun värit vuosien myö-tä haalenevat.”

Uusia löytöjä ja kutkuttavia mysteerejäTulevaan näyttelyyn on tulossa paljon uut-ta nähtävää ja tuoreita esinelöytöjä. Näyt-telyssä ei edetä kronologisesti ajanjaksosta toiseen, vaan kerrotaan kylien kautta tari-noita eri ajoilta. Museon henkilökunnan li-säksi myös tavallisilla espoolaisilla historian harrastajilla on oma pieni mutta merkittä-vä roolinsa Espoon historiaa ja näyttelyko-konaisuutta rakennettaessa. ”Espoossa on erittäin vilkas harrastaja-arkeologitoimin-ta, joka tuottaa jatkuvasti uusia arkeologisia löytöjä”, Minna Vento paljastaa. Metallin-paljastimen kanssa liikkuvat amatööriarke-ologit tuovat innokkaasti museoon tutkitta-vaksi löytöjään. Viimeisin harrastajavoimin tehty arkeologinen löytö on keskiaikainen soljen osa. Viimeaikaisiin löydöksiin kuu-luu myös kuu-ukoksi nimetty keskiaikainen esinelöytö. ”Näiden löytöjen alkuperää on usein vaikea selvittää, mutta ne ovat kutkut-Espoossa Villa Elfvikissä asuneen Elvira Standertskjöldin iltapukua valmistellaan näyttely-

kuntoon. Valokuva Laura Kannasmaa

Teksti Laura Kuivalainen

21

tavia mysteerejä tutkijoille ja yleisölle”, Ma-rianne Långvik-Huomo kuvailee.

Erityisesti keskiajasta tulee jatkuvasti uutta tutkimustietoa. Espoon vanhin tun-nettu kylä, Mankby, saa keskeisen roolin tulevassa näyttelyssä. Kauklahden lähel-lä sijaitseva Mankbyn kylä hylättiin vuon-na 1556 kuninkaan käskyllä. Rinteessä si-jaitseva alue on jäänyt rakentamatta, joten vanhan keskiaikaisen kylän rakenteet ovat saaneet uinua rauhassa näihin päiviin saak-ka. Kylä löydettiin uudestaan vasta vuonna 2004. ”Tulevaisuudessa on tarkoitus avata nykyisen Mankbyn alueen kaivauksille arke-ologinen puisto, joka keskustelee loistavasti myös museon perusnäyttelyn kanssa”, Ma-rianne Långvik-Huomo kertoo.

Keskiaikaisista kylistä moderneiksi lähiöiksiEspoossa ei ole yhtä suurta keskusta, vaan espoolainen identiteetti rakentuu usean pie-nemmän keskuksen ympärille. Näiden kes-kusten ja lähiöiden pohjalla ovat keskiai-kaiset kylät, joita tiedetään olleen noin 60. Uusi näyttely rakennetaan temaattisena ko-konaisuutena, johon on valittu muutamia näistä kylistä. Kylien kautta käsitellään eri aikakausia Espoon historiassa ja tuodaan sa-malla esiin Espoon omaleimaisuutta.

Esihistoriaa näyttelyssä edustaa Bosmal-min kylä. Osiossa herätetään henkiin ran-nikon hylkeenpyytäjien elin- ja asuintavat. Mankbyn kylä kertoo elämästä keskiajalla. Uudempaa kylää näyttelyssä edustaa Alber-gan alue, jonka kautta kerrotaan 1700-luvun rahvaan ja uuden virkamiesluokan tarinaa. Vuonna 1622 perustettu Albergan kartano antaa juuret Leppävaaralle, joka on nykyään kokonainen kaupunginosa. Espoon teollis-tumisen vaihe kerrotaan Kauklahden kylän avulla. ”Haastavin osio näyttelyssä on vii-meinen osio, Nyky-Espoon synty. Sen tulisi koota yhteen koko näyttely ja kertoa, mik-si Espoosta tuli tällainen. Keskeiseksi tässä nousevatkin Espoon lähiöt ja niiden kehit-tyminen”, Minna Vento kertoo.

Paluu nykyisyyteen – ja kurkistus tulevaanPientä esimakua tulevan perusnäyttelyn teemoista voi saada 21.11. avattavasta Es-poo ennen ja nyt -näyttelystä. Metropoli-

an mediatekniikan opiskelijoiden toteut-tamat panoramavideot kertovat kolmen lähiön, Tapiolan, Matinkylä-Olarin ja Lep-pävaaran, alueista ennen ja nyt. Marian-ne Långvik-Huomon mukaan näyttely toi-mii myös eräänlaisena johdantona tulevalle perusnäyttelylle.

Konservaattori Saara Elomaa puhdistaa näyttelyyn tulevan taffelipianon koskettimia. Valokuva Laura Kannasmaa

Remontin ajan KAMU on kokonaisuu-dessaan suljettu, mutta pienenä muistuma-na museon työstä ja toiminnasta pidetään auki museon tuulikaappia, josta voi saada pienen ilmaisen museoelämyksen, ”kurkis-tuksen tulevaan itsepalveluperiaatteella”, Långvik-Huomo lupaa.

22

Kierrätyskeskusjuttu

Vetoketjuja, vanhoja kravatteja ja videonauhaa

Teksti Laura Kuivalainen Valokuvat Roope Kiviranta

Helsingissä Lönnrotinkadun Kierrätyskeskuksen kellaritiloissa käy kuhina. Valtavien tavararöykkiöiden välissä sujahtelee ihmisiä, jotka järjestelevät, lajittelevat ja luokittelevat Kierrätyskeskukseen

tuotavaa tavaraa. Ja sitähän riittää, sillä uudesta tulee nykyään vanhaa yhä nopeutuvalla syklillä. Mitä ihmettä voikaan tehdä kaikelle vanhentuneelle, käyttökelvottomalle rojulle?

23

Jos Kierrätyskeskukseen tuotu tavara ei enää kelpaa sellaisenaan myyntiin, se saattaa olla sopivaa materiaalia uusiokäyttöön. Hieta-lahden Kierrätyskeskus Lönnrotinkadulla on vanhan tavaran uu-distamiseen ja uudelleenkäyttöön keskittyneiden Näprä-pajojen ja Plan B -tuotteiden koti. Näprä-pajoissa jo kertaalleen hylätyt tava-rat saavat uuden elämän. ”Näprä-paja on tilauspaja, jonka yritys tai ystävä- tai harrasteporukka voi tilata. Pajan voi valita eri teemoista. Meillä on muun muassa Tuunaa työpiste -paja, korupaja, lahjapa-ja, ekoskräppäyspaja. Pajoja voidaan myös räätälöidä asiakkaan toi-veiden mukaan”, kuvailee Marja Peltola, Kädentaitopalvelu Näp-rän vetäjä ja osastovastaava Lönnrotinkadun Kierrätyskeskuksesta. Suosituimpia ovat korupajat ja Tuunaa työpisteesi -paja. ”Ihmiset haluavat tehdä käyttöesineitä, eivätkä mitään turhakkeita”, Pelto-la huomauttaa.

Ideat tuotteisiin lähtevät ennen kaikkea saatavilla olevista mate-riaaleista. Erityisesti vanhoja kravatteja ja vetoketjuja päätyy Kierrä-tyskeskuksiin kasakaupalla. ”Ei ole järkeä lähteä ideoimaan tuotteita, joihin ei ole materiaalia saatavilla”, Marja Peltola painottaa. Työpa-joissa vanhat vetoketjut muokkautuvat rintakoruiksi ja nimikyltti-ketjuiksi, ja vanhoista kravateista voi puolestaan loihtia esimerkik-si kravattihelminauhoja. Tuunaa työpisteesi -pajojen hittituotteita ovat kirjoista valmistettavat rasiat, joita voi käyttää vaikkapa käyn-tikorttien säilytykseen.

Materiaalivalinnoissa vain luovuus on rajana

Peltola esittelee pajoissa syntyneitä aarteita, kuten diakehyksistä val-mistettuja hiuskoristeita, kaulakoruja ja magneetteja, vinyylilevyis-tä sulatettuja kulhoja sekä palaneista hehkulampuista väkerrettyjä koriste-esineötököitä. Työpajoissa materiaaliksi kelpaakin melkein mikä tahansa pientavara napeista palapelin paloihin, hanskoista rik-kinäisiin koruihin ja metalliromusta diakehyksiin.

Lönnrotinkadun Kierrätyskeskus on erikoistunut pientavaraan, ja kaikki Helsingin pientavarat saapuvat ensin lajiteltavaksi tänne. Lähes kaikesta ensialkuun käyttökelvottomalta vaikuttavasta pien-romusta voi pajojen kierrätysideologian mukaan luovuutta käyttä-mällä loihtia uutta. ”Riipuksia voi tehdä kaikesta, mihin voi porata reiän”, Peltola naurahtaa.

Tarvikkeita pajoihin voi siis löytyä kaikkialta, kun vaan osaa kat-soa oikein. ”Me käytämme paljon sähköjohtojen sisässä olevia väril-lisiä johtoja. Niitä voi virkata ja punoa ja ties mitä”, kuvailee Marja Peltola ”Jos johto on liian paksua tai tylsän väristä, se puretaan ku-pariin asti. Siitäkin voi tehdä koruja”, Marja jatkaa. ”Soukan työkes-kukseen lähetetään viikoittain rullakollinen materiaalia, jota he työs-tävät meille. Se on heille kuntouttavaa työtä ja meille apukäsi. Myös vanhoja lakanoita revitään matonkuteiksi. Matonkuteista virkataan mattoja Kierrätyskeskuksessa, mutta sitä menee myös myyntiin.”

Mitään ei heitetä pois

Kaikki Kierrätyskeskukseen päätyvä tavara pyritään hyödyntämään viimeiseen asti. Myyntiin sellaisenaan kelpaamaton tavara jatkoja-lostetaan uusiokäyttöä varten, joko myytäväksi tai työpajakäyttöön. Lönnrotinkadulta löytyykin Näprä-kauppa, josta saa ostaa pientava-raa askarteluihin. Kaupassa on askartelumateriaalin lisäksi tarjolla ilmaisia vinkkejä näpertelyn inspiraatioksi. Kaupassa myytävä me-talliromu houkuttelee erityisesti koruntekijöitä. Myös taidemuseot ostavat metallitavaraa omiin työpajoihinsa kilokaupalla.

Mutta eikö Kierrätyskeskuksessa koskaan luovuteta kierrätyk-sen suhteen? Heitetäänkö mitään koskaan pois? Marja Peltolan mu-kaan vain hyvin vähän päätyy lopulta kaatopaikalle. ”Jos tavara ei kelpaa myyntiin, ei lähde kiertoon ilmaisostolta eikä siitä saa mate-riaalia pajakäyttöön, se päätyy ilmaistukkuun, josta koulut voivat käydä noutamassa tarpeistoa askarteluun.”

Kun videonauhuri hajoaa, otetaan käyttöön suunnitelma B

Kierrätyskeskuksella on myös oma myyntiin valmistettava uusio-tuotteiden mallisto, Plan B. Kaikki myynnissä olevat tuotteet on valmistettu kierrätykseen tuoduista materiaaleista Kierrätyskeskuk-sen ompelimossa ja verstaalla. Tuotevalikoimaan kuuluu vaatteita, asusteita, koruja ja huonekaluja. Tällä hetkellä paljon kysyntää on läppärilaukuille ja tablettipussukoille. Vanhoista vaatteista valmiste-taan tuunaamalla uutta, ja kierrätykseen tulevista kankaista tehdään tiettyjen kaavojen mukaan sarjatuotantona muun muassa tunikoja ja esiliinoja. Tyypillisimpiä materiaaleja Plan B -vaatteissa ovat farkku ja huivit, joita Kierrätyskeskukseen tulee runsaasti.

Plan B -tuotannossakin mennään saatavilla olevan materiaalin ehdoilla – ja kehitellään uusia tapoja käyttää niitä kaikkein hanka-limpiakin kierrätettäviä. ”Videokasetit on yksi niitä materiaaleista, joista koetetaan ideoida paljon erilaisia juttuja, sillä niitä tulee pal-jon”, Peltola kertoo. Videokasetit ovat kierrätykseen kelpaamaton-ta sekajätettä, joka päätyy kaatopaikalle, jos sille ei kehitetä muuta käyttöä. Kun kasetti puretaan osiin, paljastuu sen uumenista upea materiaali, jota tällä hetkellä riittää lähes loputtomiin – videonau-ha. Mustasta kiiltävästä nauhasta kudotaan yhteistyössä Näkövam-maisten Keskusliitto ry:n käsityötoiminnan palveluyksikkö Sokevan kanssa upeannäköistä kangasta, josta Plan B -ompelimossa valmis-tuu näyttäviä laukkuja. Näin jo kertaalleen hylätty, vanhentunut tek-nologia päätyy takaisin käyttöön ja kadulle, kun kuvatallenne muun-tuu käsityön kautta kankaaksi ja edelleen kauniiksi käyttöesineeksi.

24

Keväällä 2011 Seure ja Helsingin kaupungin henkilöstökeskus istuivat yhteisen pöydän ääreen pohtimaan, miten kohdata opiskelijoita työnhakuun liittyvissä asioissa. Opiskelijatapaamiset koettiin tärkeiksi Seuressa ja henkilöstökeskuksessa tosielämässä saatujen kokemusten kautta.

Teksti Sanna Konttinen Valokuva Roope Kiviranta

Työnhakuvalmennus antaa opiskelijoille eväitä työnhakuun

Yhteistyö

25

Tavoitteena yhteistyön tiivistäminen

Valmennus on saanut hyvän vastaanoton oppilaitoksissa ja sitä on tarkoitus laajentaa lähitulevaisuudessa myös muille aloille ja toisen asteen oppilaitoksiin. Helsingin terveyskeskuksen työhönottajana toimiva Leena Kärnä tuo esiin, että konseptia pyritään jatkuvasti kehittämään opiskelijoille suunnattujen palautekyselyjen tulosten pohjalta. ”Pääsääntöisesti työnhakuvalmennukset ovat saaneet hyvää palautetta opiskelijoilta. Olemme huomanneet, että erityisesti alkuvai-heen opiskelijat hyötyvät työnhakuvalmennuksesta. Varsinkin heille käytännön työnhakuvinkeistä on ollut apua.”

Yhteistyö Seuren ja sosiaaliviraston sekä terveyskeskuksen työhönotta-jien välillä on koettu luontevaksi. Molemmilla osapuolilla on sama ta-voite: saada opiskelijoita ja jo valmistuneita työllistymään kaupunkien eri kohteisiin. Tämän eteen halutaan tehdä jatkossakin yhdessä töitä. Yhteistyön hyöty tulee Laurellin mukaan esiin myös eräänlaisena en-nakoivana rekrytointina. ”Voimme ohjata esimerkiksi lyhytaikaisista työtehtävistä kiinnostuneet työnhakijat Seureen. Tätä kautta olemme monesti saaneet pitkäaikaisiin työsuhteisiimme tekijöitä, joilla on jo alan kokemusta heidän keikkailtuaan ensiksi Seuren kautta.”

~ Voimme ohjata esimerkiksi lyhyt aikaisista työtehtävistä

kiinnostuneet työnhakijat Seureen. Tätä kautta olemme monesti saaneet

pitkäaikaisiin työsuhteisiimme tekijöitä, joilla on jo alan kokemusta

heidän keikkailtuaan ensiksi Seuren kautta.

~

Säännöllinen yhteistyö koetaan tärkeäksi, koska sitä kautta saadaan uusia ideoita, joita voidaan lähteä yhdessä työstämään. ”Mitä enem-män yhteistyötä on tehty, sitä kirkkaammaksi on tullut se, miten tar-vitsemme ja voimme hyödyntää toinen toisiamme ja osaamistamme. Tiivis yhteistyö on kasvattanut luottamusta ja selkiyttänyt keskinäistä työnjakoa Seuren ja meidän välillä”, Lehikoinen kokee. Kärnän mielestä henkilöstövuokrausyrityksille on ajassamme kysyn-tää. Kun tällainen on Helsingin kaupungilla jo omasta takaa, niin sen hyödyntäminen koetaan tärkeäksi. On myös työntekijän etu nähdä erilaisia työpaikkoja ja tämä mahdollistuu Seuren kautta keikkail-taessa. ”Parhaimmillaan työntekijä voi työllistyä tätä kautta meille-kin pitkiin työsuhteisiin, mutta viime kädessä työntekijä on se, joka kuitenkin päättää, millaisia töitä haluaa tehdä. Me voimme omalta osaltamme antaa siihen vinkkejä”, Kärnä kiteyttää.

”Kohtaamme jatkuvasti opiskelijoita täällä Seuressa ja käsittelemme heiltä tulleita työhakemuksia. Näiden kokemusten pohjalta koimme tärkeäksi viestiä opiskelijoille työnhakuun liittyvistä asioista. Halu-simme myös tiivistää yhteistyötä oppilaitosten kanssa”, kertoo Seu-ren rekrytointikonsultti Marjo Ruuskanen, joka on ollut mukana kehittämässä työnhakuvalmennuksen sisältöä ja vetämässä valmen-nustilaisuuksia. Helsingin kaupunki koettiin luontevaksi yhteistyö-kumppaniksi ja niinpä varsinainen suunnittelutyö alkoi viime syksynä. Tällöin Seuren ja Helsingin kaupungin edustajista koostuva työryhmä kokoontui suunnittelemaan valmennuksen sisältöä.

Ensimmäiset työnhakuvalmennukset pidettiin opiskelijoille keväällä 2012. Valmennuksia on järjestetty tähän mennessä kahdessa ammat-tikorkeakoulussa, Helsingin Diakissa sekä Metropoliassa. Nämä oppi-laitokset ovat liittäneet työnhakuvalmennuksen osaksi opiskelijoidensa opintosuunnitelmaa. Myös Vantaalla on koettu oppilaitosyhteistyö tärkeäksi ja Laurea-ammattikorkeakoulussa pidettiinkin keväällä Seuren toimesta valmennustilaisuus sairaanhoitajaopiskelijoille yh-teistyössä Vantaan kaupungin edustajien kanssa.

Vinkkejä työnhakuun ja oman osaamisen tunnistamiseen

Valmennustilaisuuksissa opiskelijaryhmille kerrotaan hakemuksen tekemisestä, työhaastattelusta ja muista työnhakuun liittyvistä kes-keisistä käytänteistä. Havainnollistamismateriaaleina toimivat myös Seuren laatimat työnhausta kertovat videot. Lisäksi opiskelijat saa-vat perustietoa Helsingin kaupungista ja Seuresta työnantajana sekä oman opaskirjasen, josta heille toivotaan olevan hyötyä työnhaussa. Opiskelijat saavat näin kokonaiskuvaa Helsingin kaupungin ja Seu-ren tarjoamista työmahdollisuuksista sosiaali- ja terveysalalla sekä siitä, mitä kussakin työtehtävässä edellytetään: paljonko esimerkiksi sairaanhoitaja-opiskelijalta vaaditaan opintopisteitä ja mitä opintoja täytyy olla suoritettuna voidakseen keikkailla Seuren kautta.

Ruuskasen mukaan opiskelijat ovat ottaneet työnhakuvalmennuksen hyvin vastaan. Nuoria kiinnostavat valmennustilaisuuksissa erityisesti CV:n ja työhakemuksen tekemiseen sekä haastatteluun valmistautu-miseen liittyvät käytännön vinkit.

Työhönottaja Minna Lehikoinen Helsingin terveyskeskuksesta ko-rostaa työnhakuvalmennuksen opiskelijalähtöisyyttä. ”Olemme alusta alkaen halunneet viestiä oppilaitoksiin, että työnhakuvalmennuksessa on kyse muustakin kuin ainoastaan Seuren tai Helsingin kaupungin rekrytointitapahtumasta. Valmennus on asiapitoista ja sisällössä on keskitytty opettajilta tulleiden toiveiden pohjalta erityisesti opiskelijan oman osaamisen tunnistamiseen ja arviointiin.”

Työnhakuvalmennus on vasta alkutaipaleellaan ja Helsingin sosiaali-viraston työvoimasuunnittelija Harri Laurellin mukaan konkreettisia tuloksia on vielä vähän saatavilla. ”Tulevaisuutta ajatellen toiveena ja tavoitteena on, että hakija osaisi tehdä hyvän työhakemuksen. Mitä paremmin hakija osaa tuoda esiin toiveitaan, sitä helpompi on löytää sopiva hakija työtehtävään”, Laurell toteaa.

26

Seuren rekrytoinnissa ollaan jatkuvasti mietintämyssy päässä

Ennakoivasta rekrytoinnista puhutaan paljon. Seuressa yksi sen muoto on aktiivinen ja monipuolinen yhteistyö erilaisten oppilaitosten kanssa. On tärkeää, että kuntien työt tulevat tu-tuiksi jo opiskeluaikoina. Perinteisten oppilaitosinfojen ja -ta-pahtumien rinnalle on kehitetty työnhakuvalmennuksia. Niitä on järjestetty ammattikorkeakouluissa yhdessä pääkaupunki-seudun kaupunkien kanssa. Jatkossa työnhakuvalmennuksia laajennetaan myös toisen asteen oppilaitoksiin. Työnhakuval-mennuksista voit lukea tarkemmin sivulta 24.

Näkyvyyttä liikenteessä ja verkossa

Tänä syksynä kadunkulkijaa vastaan on saattanut ajella auto, joka näyttää kipsiltä, liitutaululta tai puhdistusliinalta. Näillä mainosautoilla on pyritty herättämään kiinnostusta kurkkaa-maan Seure.fi-sivuille ja tutustumaan Seuren työtarjontaan. Tavoitteena on ollut houkutella uusia työntekijöitä sekä ak-tivoida vanhoja keikkalaisia. Samaan aikaan, kun autot ilmes-tyivät katukuvaan, otti Seure askeleen eteenpäin myös ver-kon puolella. Syyskuun alusta alkaen ovat Seuren verkkosivut osoitteessa Seure.fi olleet entistä selkeämmät. Uusituilla si-vuilla painopiste on entistä vahvemmin juuri työnhakijoiden palvelemisessa. Uudistuneista sivuista löydät lisätietoa myös tämän lehden sivulta 18.

Seure on myös Facebookissa – jos et vielä tykkää meistä, niin teethän sen pian. Facebookia on käytetty yhtenä rekry-tointimarkkinoinnin kanavana, mutta sisältöä tehdään toki

myös jo olemassa oleville keikkalaisille ja asiakkaille. Seu-ren peukuttaminen siis kannattaa! Sosiaalisen median ohella myös perinteisillä rekrytointikanavilla on todettu olevan va-kiintunut käyttäjäkuntansa, joten laajalla alueella ilmestyvän Metro-lehden sivuilla ovat Seuren mainokset tulleet lukijoille tutuiksi.

Mikä ihmeen rekrykioski?

Mainonnan lisäksi Seuren kasvojen on oltava jatkuvasti nä-kyvillä ja seurelaisia onkin ollut mahdollisuus tavata syksyn saatossa erilaisissa tapahtumissa ja messuilla. Seuren omia erikoisuuksia, rekrykioskeja, on pystytetty syksyn aikana use-ampaan otteeseen niin Vantaalle kuin Espooseenkin, ja tätä kautta on saatu uusia ahkeria keikkalaisia.

Rekrykioskin tarkoituksena on helpottaa ihmisten työn-hakua. Seure jalkautuu kioskien avulla ihmisten pariin ja haastattelee potentiaaliset työnhakijat paikan päällä. Rekry-kioskeja järjestetään pääsääntöisesti Vantaan ja Espoon TE-toimistoissa, mutta niitä on pystytetty myös oppilaitoksiin ja yhteispalvelupisteisiin. Rekrykioskeja mainostetaan etukä-teen, jotta työnhakijat ovat niistä tietoisia.

Rekrykioskin kevyempi versio on rekrytiski. Rekrytiskejä pi-detään Helsingissä sijaitsevissa TE-toimistoissa ja oppilaitok-sissa. Rekrytiskeillä potentiaaliset työnhakijat voivat varata haastatteluajan Seureen. Myös rekrytiskeistä tiedotetaan aina etukäteen.

Seureen hakeutuu hyvin erilaisia ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä töihin ja se, kuinka saavutetaan kaikki potentiaaliset keikkalaiset, vaatii jatkuvaa pohdintaa ja kanavien arvioimista. Yksi lukee ilmaisjakelulehtiä, toinen tutkii työnhakusivuja verkossa, kolmas käyttää hakukoneita ja neljäs kävelee silmät auki kadulla. Seure pyrkii olemaan läsnä kaikkialla, missä töitä etsitään.

27

Jotain ihan uutta..

Maailma menee eteenpäin ja myös Seuressa on ol-tava ajan hermolla. Rekrytointi kehittyy jatkuvasti ja Seuressa halutaan olla tässä kehityksessä mukana. Loppuvuodesta otammekin koekäyttöön videohaas-tattelut. Työnhakijalla on siis jatkossa mahdollisuus antaa itselleen kasvot ja täten parantaa omia työl-listymismahdollisuuksiaan kertomalla itsestään en-tistä henkilökohtaisemmin ja vastaamalla videon välityksellä Seuressa tehtyyn videokysymykseen. Videohaastattelu ei ole Seuressa täysin uusi juttu, vaan sitä pilotoitiin kesällä muutamien koulujen kanssa. Pilotissa mukana olleille rehtoreille tehtiin ensiesittely koulunkäyntiavustajakandidaateista vi-deoiden avulla. Näin rehtorit saivat työnhakijalle kasvot ja kuulivat häneltä itseltään, miksi juuri hän olisi kyseiseen tehtävään sopiva. Tällä tavoin sääs-tyi aikaa mahdollisilta turhilta työhaastatteluilta ja parhaimmillaan rehtori pystyi valitsemaan uuden työntekijän videon avulla. Rehtoreilla oli mahdolli-suus halutessaan tehdä lisäkysymyksiä, mikä onnis-tuikin videohaastattelujärjestelmän avulla helposti. Palaute videohaastattelukokeilusta oli positiivista ja Seuressa aiotaankin katsoa, voidaanko videohaastat-telun avulla kehittää rekrytointiprosessia.

…ja jotain meille kaikille tuttua

Kaikesta monikanavaisuudesta ja teknologian hyö-dyntämisestä huolimatta tärkein rekrytointikanava on edelleen puskaradio. Se, mitä kaveri kertoo koke-muksistaan Seuresta ja työkohteista, merkitsee to-dennäköisesti kaikkein eniten. Jos kokemukset ovat positiivisia, on suositteluhalukkuus yleensä taattu. Toisin käy, jos kyseessä ovat omakohtaiset negatii-viset kokemukset. Jos tällaisia kokemuksia työnte-kijällä on, ei yleensä voi työpaikkaa ystävällekään suositella. Onkin tärkeää, että heti ensimmäinen kon-takti työnhakijaan rekrytointiprosessin aikana antaa Seuresta positiivisen kuvan. Tärkeintä kuitenkin on, että huolehdimme aina hyvin keikkalaisistamme niin Seuressa kuin työkohteissakin.

Teksti Tuire RönkkoKirjoittaja on Seuren rekrytointipäällikkö.

Palkanmaksu-aikataulu2012–2013

Työpäivät ajalta:

Tuntilistakuitattunaviimeistään:

PUHELINPALVELU:

Opetus, keittiö- ja siivoustyö, iltavalvonta, kiinteistönhoito ja huoltotyö, liikunta,toimisto- ja kulttuurityö 0931088008

Päivähoito, sosiaali- ja nuorisotyö0931088099

Terveydenhuolto0931088066

marraskuu

1.–15.11. pe16.11. pe30.11.

16.–30.11. ma3.12. pe14.12.

joulukuu

1.–15.12. ma17.12. ma31.12.

16.–31.12. ke2.1.2013 ti15.1.2013

maaliskuu

1.–15.3. ma18.3. to28.3.

16.–31.3. ti2.4. ma15.4.

tammikuu 2013

1.1–15.1. ke16.1. to31.1.

16.–31.1. pe1.2. pe15.2.

huhtikuu

1.–15.4. ti16.4. ti30.4.

16.–30.4. to2.5. ke15.5.

helmikuu

1.–15.2. ma18.2. to28.2.

16.–28.2. pe1.3. pe15.3.

toukokuu

1.–15.5. to16.5. pe31.5.

16.–31.5. ma3.6. pe14.6.

Palkkapäivä: