Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Kirsi Viitanen 24.11.2015

Myönteinen palautekulttuuri (Burley-Allen 1995)

• turvallinen, tyytyväinen, arvostettu ja hyväksytty olo

• myönteinen ajattelu itsestä ja muista • Työnteko kitkatonta ja suorituksen paranevat• Yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu• Itsetunto vahvistuu• tuntuu vaivattomalta käyttäytyä vakuuttavasti

ja tuntea, että itsellä muilla menee hyvin

Myönteinen palautekulttuuri (Burley-Allen 1995)

• Vastuunotto kasvaa ja työmotivaatio vahvistuu• työskentely tuntuu entistä kiinnostavammalta • Keskinäinen kunnioitus ja yhteistyön tunne lisääntyvät• luottamus lisääntyy, mikä näkyy parempina

suorituksina• tiimityöskentely tehostuu• vaihtuvuus, toistuvat poissaolot ja sairaudet vähenevät• tuottavuus lisääntyy

Palautteen merkitys oppijalle• Oppimisen edistäminen• Osaamisen tunnistaminen• Ongelmanratkaisun kehittäminen• Ryhmässä toimiminen – vuorovaikutustaidot• Itsetuntemuksen lisääminen• Työelämään valmistautuminen, työssä

oppiminen ja uralla eteneminen

Palautteen merkitys ohjaajalle1. Arviointitehtävä

– Informaation saaminen opiskelijoiden tiedoista ja taidoista

2. Motivointitehtävä– Opiskelijoiden aktivointi ja

motivointi oppimiseen ja itsekehitykseen

3. Ohjaustehtävä– Opiskelijoiden auttaminen mm. opiskeluun liittyvien

ratkaisujen tekemiseen

Palautteen merkitys suunnittelijalle/

toiminnan kehittäjälle

• Koulutuksen tai toiminnan kehittäminen• Oman työn kehittäminen• Oman organisaation kehittäminen• Koulutus- ja ohjaustarpeiden kartoittaminen• Asiakastyytyväisyys• Osallistujien ja kouluttajien/ohjaajien

rekrytointi

Palautteen antamisen periaatteita• Palaute on tärkeä osa oppimis- ja ohjausprosessia• Yksinkertaisten havaintojen tekeminen• Tulkintojen ja palautteen välinen suhde• Oma arvio itsestään palautteen vastaanottajana• Mikä on palautteen antamisen tavoite?• Mihin palaute perustuu?• Palautteen säilöminen• Tunteiden läsnäolon huomioiminen• Oppimisryhmän yhteinen tehtävä

Opettajat/ohjaajat palautteenantajina

• Mistä annat opiskelijalle/asiakkaille/työtoverille palautetta?

• Mistä haluaisit antaa palautetta (mitä et tee)?• Mistä et haluaisi antaa palautetta? Perustelut?• Mikä palautteen antamisessa on vaikeinta?• Millaista ja mistä asioista haluat itsellesi

palautetta?

KORJAAVAN PALAUTTEEN ANTAMINENHyvät periaatteet I

• Kohdista palaute aina arvioitavaan suoritukseen ei henkilöön, ei toisen identiteettiin tai persoonaan

• Anna palautetta aitojen havaintojesi tai lukemasi pohjalta ei vain muodon vuoksi

• Anna palaute mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja yksilöitynä

• Kysele, mutta älä tyrkytä neuvoja ja ohjeita• Älä panttaa tietoa

KORJAAVAN PALAUTTEEN ANTAMINENHyvät periaatteet II

• Mieti etukäteen, mitä hyötyä antamallasi palautteella on

• Harkitse tarkkaan aika ja paikka, jossa palautetta annat

– positiivista palautetta voit antaa missä vaan, mutta korjaavan palautteen antaminen kannattaa antaa kahdenkeskisessä keskustelussa

• Anna palautetta ymmärrettävästi– Älä koristele palautettasi– Älä vihjaile

• Huomioi tunteiden läsnäolo

KORJAAVAN PALAUTTEEN ANTAMINENHyvät periaatteet III

Palaute on vain sinun mielipiteesi tapahtuneesta, ei koko totuus (kerro se)

•Anna palaute aina minä-sinä -muodossa, älä vetoa muihin, äläkä puhu kolmannessa persoonassa•Älä anna palautteena perusteetonta kiitosta•Älä käytä sanoja AINA, EI KOSKAAN, JOKA

ASIASSA…•Anna opiskelijan ensin itse arvioida, miten työtä/opiskelua voisi parantaa ja löytää uusia ratkaisuja (kysymykset)

KORJAAVAN PALAUTTEEN ANTAMINENHyvät periaatteet IV

• Anna palaute mahdollisimman pian työ- tai opintosuorituksen jälkeen

• Varmista, että palautteen vastaanottaja ymmärtää palautteen oikein

• Anna palaute neutraalisti, älä syyllistä, tuomitse tai aliarvioi

• Ole kiinnostunut opiskelijastasi ja osoita se• Oppimisryhmän/työyhteisön yhteinen tehtävä

Korjaavan palautteen antamisessa muistettavaa (Aalto 2002)

• Korjaavaan palautteeseen reagoidaan usein voimakkaasti.

• Annettuun korjaavaan palautteeseen voi aina tulla vastareaktio.

• Miksi annettu palaute ei mene perille?• Oma arvio itsestä palautteen

vastaanottajana

Palautteesta oppiminen (Pirnes 1995)

TaistelijaTunnekuohu voimakas,usein lyhytaikainenSuuttuu, kapinoiKieltää, kostaaEi ota opikseen

VastuuottajaSäilyttää mielenrauhanPalautuu pianOn kiitollinenLuottaa, on optimistiUskoo itseensäOttaa opikseen

TaistelijaTunnekuohu voimakas japysyväisluonteinenMasentuu, luovuttaaSelittää Ei ota opikseen

TuenpyytäjäReagoi avuttomuuden tuntein – tunnekuohu pysyväisluonteinenKritisoi itseäänHyväksyyEpävarma, kaipaa tukeaHaluaa ottaa opikseen

Kielteinen PALAUTTEESEEN SUHTAUTUMINEN myönteinen

huono ARVOSTELUN SIETO hyvä

Palautteen vaikutuksen portaat (Kupias, Peltola&Saloranta 2011)

Palautteen suuntaaminen (Kupias, Peltola&Saloranta 2011)

(Kupias, Peltola&Saloranta 2011)

Turv

alline

n pala

utea

lue

Pysy valppaana

Vaarallinen palautealue

Hampurilaispalaute

Lähde aina palautteen antamisessa positiivisista asioista ja esitä kehittämis- tai

korjaamisehdotukset vasta sen jälkeen.

• Kerro ensin, mikä työssä tai toiminnassa on hyvää• Kerro sen jälkeen perustellen, miten työstä tai toiminnasta saisi vielä paremman eli esitä kehittämisehdotukset• Lopuksi mainitse, mitä kehittämisehdotusten huomioon ottaminen saa aikaan; mitä hyvää seuraa?

Esim. palautteestaOlette HOPS-pohdinnassanne nostaneet esiin mielenkiintoisesti poliisin kulttuurin vaikutuksen oppilaitoksemme käytäntöihin ja uskomuksiin. Lisäksi olette kirjoittaneet kollegiaalisesta työkulttuurista ja pohtineet sen ja konservatismin vaikutuksia HOPS-työskentelyyn. Tämä tekee hyvin näkyväksi dualistisen todellisuuden, jossa teemme työtämme. Keskiössä teillä on HOPS:n prosessimaisuus ja valmistumisen ajatus. Ehdotatte Polamkin HOPS-prosessin perustaksi Johanna Annalan kuvaaman mallin, joka mielestäni luo mahdollisuuden opiskelijan elämän kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, vaikka sen perustan luo ammatillinen kehittyminen.

Esim. palautteesta

Tehtävässänne olette laatineet sisällysluettelon portfoliotyöskentelyn perustaksi. Mielenkiintoisinta listauksessanne ovat kohdat 1. Mistä lähden liikkeelle, 3. Miksi olen koulutuksessa ja 13. Tulevaisuuden näkymät valmistautuessa, varsinkin, kun sitä arvioitaisiin koko opintojen ajan, ei vain sen loppupuolella. Erityisen kiinnostavaa olisi saada lisätietoa Onnistumisen SWOTista. Milloin se tehdään ja mitä siinä arvioidaan? Lopputehtävän pohdinnassa hyviä havaintoja ovat pofon aloittaminen heti opiskelun alusta, sen säännöllinen rakentaminen sekä asioiden dokumentointi yleisesti.

Esim. palautteestaEnsinnäkin ryhmän 4 PESTEL-analyysi puuttui arvioitavista suorituksista, koska sitä ei oltu palautettu Moodleen. Muut ryhmät ovat analysoineet monipuolisesti PESTEL-analyysin osa-alueita. Olette kuvanneet arvioissanne sekä laajempia yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä erityisesti Polamkiin ja opiskelijoihin vaikuttavia tekijöitä. Ryhmät 1, 2, 3, ja 7 ovat jatkaneet pohdintaansa tehtäväksi annon mukaisesti kolmeen osa-alueeseen, joihin pitäisi ensimmäisenä voida vaikuttaa, jotta Polamkin ohjaustoiminta voisi kehittyä. Kaikissa neljässä ryhmässä on nostettu esiin sosiaaliset muutokset. Ryhmissä 1 ja 2 korostetaan teknologisiin muutoksiin vaikuttamista. 3 ja 7 ryhmissä taas taloudelliset muutokset nousevat selkeästi esille. Yksittäisinä osa-alueina olette maininneet vielä oppimisympäristöön liittyvät muutokset, ympäristömuutokset, lainsäädännölliset muutokset ja poliittiset muutokset. Ryhmä 5 tehtävän listauksen merkitystä en tavoittanut. Onko se toimenpide-ehdotus asian seuraavan vaiheen käsittelylle? Ryhmien 6 ja 8 tehtävissä oli pohdittu vain muutoksia, mutta niissä ei ollut valittu kolmea asiaa, joihin pitäisi ensimmäisenä voida vaikuttaa eikä mietitty konkreettiset keinot, joilla olisi mahdollista ohjata valittuja muutoksia myönteiseen suuntaan.

Palautteen saaminen (Vuorinen 1993)

Mikä oli tärkein oppimasi asia tällä viikolla?•Millainen työskentelyvire sinulla on tällä hetkellä?•Mikä opiskelussa/työssä tuntuu hyvältä juuri nyt?•Mitä tekisit nyt, jos olisit opettaja/ohjaaja?•Mitä pitäisi muuttaa työskentelyssä, jotta se tukisi paremmin oppimistasi?•Kerro yksi asia, joka sinua askarruttaa, kun ajattelet ryhmän/tiimin/työyhteisön työskentelyä tällä hetkellä.

Palautetyylit (Kupias, Peltola&Saloranta 2011)

Kontrolloiva palaute

Neuvova palaute

Oivaltava palaute Dialoginen palaute

Ohjaajan tehtävä on…

Sanoa miten asiat tehdään ja missä on onnistuttu ja epäonnistuttu

Neuvoa ja opastaa, miten asiat tehdään oikein

Oivalluttaa ohjattavaa itse oppimaan saamastaan palautteesta, sitouttaa ja vastuuttaa saavuttamaan tavoitteita

Yhdessä ohjattavan kanssa oivaltaa asioita ja kehittää yhteisiä toimintatapoja sekä huomata toiminnassa olevia vahvuuksia ja puutteita

Ohjattavan tehtävä on…

Ottaa palaute vastaan ja saavuttaa asetetut tavoitteet

Ottaa palaute vastaan ja toimia jatkossa ohjeiden mukaan

Ymmärtää saamansa palaute sekä käsitellä sitä aktiivisesti. Miettiä itse, miten jatkossa voisi toimia niin, että tavoitteet saavutetaan

Tuoda aidosti omat näkemyksensä ja ideat toiminnan kehittämiseksi, kuunnella ohjaajan ajatuksia ja pyrkiä kehittämään toimintaa molempien näkemysten pohjalta

Palaut-teen suden-kuopat

Ei tue palautteen saajan ajattelua, toimintamalleja yms.

Ei lisää palautteensaajan ymmärrystä, voi johtaa uusavuttomuuteen, kun kaikki annetaan valmiina

Jotkut oppijat voivat odottaa ohjaajalta valmiita malleja, eivätkä ole valmiita satsaamaan oppimiseensa

Aina ei ole tarpeen ja mahdollistakaan käydä ohjattavan kanssa keskustelua, miten asioita kehitetään yhdessä

Erilaiset palautetyylit käytössä (Kupias, Peltola&Saloranta 2011)

Temperamentti ja palaute (Kupias, Peltola&Saloranta 2011)

Keskustelutyypit (Kupias, Peltola&Saloranta 2011)Monologi Debatti Tavanomainen

keskusteluDialogi

Monologia voi harjoittaa joko oppija tai ohjaajaToinen puhuu liikaa, kysyy, kuulustelee, kehottaa tai käskeeToisen vastaukset ovat vahvistusta, toistoa tai jäljittelyäPuhujan suhtautuminen on kriittistä, vaativaa tai ei-rakentavaaei päästä avoimeen tai läheiseen vuorovaikutukseenTunteita ei paljasteta, ei puhuta suoraanPuhutaan tekemisestä ja muista, mutta ei meistä

Molempien osapuolten omien ajatusten puolustamista, oikeassa olemistaLukkiudutaan omiin asemiin ja yritetään tuoda oma näkökulma esiinPuolustellaan, vakuutellaanOman toiminnan korostamista ja oikeutustaHeikko luottamus osapuolten välillä

Keskustelu pysyy melko pinnallisena eikä mennä henkilökohtaiselle tasolleValtarakenteet vaikuttavat keskusteluunKäytetään johdattelevia kysymyksiäKäydään läpi ohjaajan ennakko-odotuksiaKeskustelussa ei synny mitään uuttaEi puhuta suoraan, vaan vihjaillaan

Herättää oivalluksia, joiden pohjalta voidaan luoda uuttaYhdessä ajatteluaMolemminpuolista hyväksymistä ja arvostamistaAvoimia kysymyksiä, uusia polkuja mielipiteiden tarjoamistaUskalletaan olla eri mieltä.Yhteiseen ymmärrykseen pääseminen ja erojen hyväksyminen osapuolten toiminnassaPuhutaan ohjattavan ja ohjaajan suhteesta ja rakennetaan sitä

Demokraattisen dialogin periaatteet (Björn Gustavsen)

• Kaikki osallistujat ovat tasavertaisia• Jokaisen, jota asia koskee, on saatava osallistua keskusteluun.• Jokaisella on oikeus omiin tunteisiinsa ja niistä puhumiseen• Jokaisella on oikeus ja velvollisuus olla aktiivinen, esittää ajatuksensa ja auttaa

toisia esittämään omansa. • Kaikki puhuvat minä-muodossa, kukaan ei puhu toisen puolesta • Mielipiteet esitetään suullisesti ja ne ovat esitettyjä mielipiteitä, harvoin

totuuksia• Jokainen pyrkii arvostamaan erilaisia mielipiteitä.• Jokaisen osallistujan työrooli, auktoriteetit yms. Voidaan ottaa keskusteltavaksi.• Dialogin tulee tuottaa sopimuksia, jotka voivat johtaa käytännön toimenpiteisiin.

Minä-viesti (Thomas Gordon)

Turvallinen tapa antaa palautetta kipeistäkin asioista:1. Havainto käyttäytymisestä2. Käyttäytymisen konkreettiset

seuraukset3. Käyttäytymisen aiheuttama

tunnereaktioEsim: Kun et kuunnellut tehtävänantoa, jouduin

kertomaan samat asiat uudelleen ja se ärsyttää minua.

Selkäydinreaktio (Aalto 2002)

= Yksilölle ominainen tapa reagoida ja ilmaista itseään samantyyppisissä vuorovaikutus-tilanteissa.- Taustalla lapsuuden koti, ympäröivät kulttuurit,

viiteryhmät, muut elämänkokemukset ja perimä. - Olennainen osa käyttäytymistä.- Usein reagoidaan tutulla tavalla tai vastakohtana sille,

mutta reagointitapaa voi myös muuttaa!

Korjaavalla palautteella taipumus herättää haamutunteita eli nostaa esille vastaanottajassa tunteita, joita hän aiemmin on kokenut vastaavanlaisissa tilanteissa.