maahanmuuttajaperheiden hyvinvointi

Maahanmuuttajaperheiden hyvinvointi Maamu-tuloksia

Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Anu Castaneda, Shadia Rask, Mulki Mölsä 26.11.2013 1

Maahanmuuttajataustaisten nuorten terveys- ja hyvinvointiseminaari 26.11.2013

Maahanmuuttajaperheet

• Perheiden moninaisuus

– Vanhempien elämänhistoria, maahantuloperuste ja maahantuloprosessi

– Vanhempien kotoutuminen, työtilanne, koulutus, sosioekonominen asema

– Kulttuuritausta ja uskonto

– Perherakenne ja sosiaaliset verkostot

– Yhteydet entiseen kotimaahan ja omaan kieli- ja kulttuuriryhmään uudessa kotimaassa

• Monikulttuuriset avioliitot yleistyvät

26.11.2013 Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Anu Castaneda, Shadia Rask, Mulki Mölsä 2

Maahanmuuttajaperheet – kuormittavia tekijöitä

• Köyhyys ja monilapsisuus yleistä, erityisesti pakolaistaustaisilla

• Yksinhuoltajanaisia enemmän kuin suomalaisperheissä

• Perheen jäsenten eritahtinen kotoutuminen, puolisoina maahan

tulleiden heikko kotoutumisen tuki

• Kielitaidottomuus kotoutumisen esteenä – lapset vanhempiensa

tulkkina

• Naisten asema ja naisten keskeinen rooli perheessä (kotiäitirooli)

naisten työllistymisen esteenä

• Miesten perinteinen rooli lähtömaassa vs. perheen isän

työttömyys ja kotoutumisen vaikeudet uudessa kotimaassa

Lähde: Esiselvitys (sektoritutkimuksen neuvottelukunta 9-2009


Maahanmuuttajaperheet – kuormittavia tekijöitä

• Sosiaalisen tukiverkoston puute, huoli omaisista ja läheisistä

entisessä kotimaassa, perheen yhdistämisen vaikeudet

• Traumaattiset kokemukset lähtömaassa ja syrjintä tulomaassa

heikentävät vanhemmuuden voimavaroja

• Perheväkivalta, naisiin kohdistuva väkivalta

• Vanhempien korkeat odotukset lasten menestymisestä

• Tutkimustietoa tietyistä ryhmistä: somali- ja

vietnamilaisperheet

Lähde: Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan

elämän eri osa-alueilla. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta 9 - 2009


Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU THL:n koordinoiman laajan yhteistyöverkoston

valmistelema ja toteuttama väestötutkimus, jonka tavoitteena on

• tuottaa laaja-alaista tietoa maahanmuuttajien terveydentilasta, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä sekä näihin vaikuttavista tekijöistä

– Haastattelu (n. 60-90 minuuttia)

– Terveystarkastus (n. 45-60 minuuttia)

– Lyhythaastattelu kieltäytyville (n. 15-20 minuuttia)

• kehittää seurantajärjestelmää, jonka avulla voidaan seurata ja sitä kautta edistää maahanmuuttajien hyvinvointia

Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Anu Castaneda, Shadia Rask, Mulki Mölsä 26.11.2013 3

Kohderyhmien valinta

• Kolme isoa ryhmää: venäläis-, somalialais- ja kurditaustaiset

• Otoskoko: 3 000 (1 000 henkilöä kustakin kieliryhmästä)

• Ikärajaus: 18–64-vuotiaat

• Asuinkunnat: Helsinki (otos 931), Espoo (516), Vantaa (513), Turku (480), Tampere (360) ja Vaasa (200)

• Otantakriteerit: – Syntymämaa (Venäjä/Neuvostoliitto, Somalia, Irak/Iran)

– Äidinkieli (venäjä/suomi, kurdi)

– Vähintään 1 vuosi asumista Suomessa

• Vertailu: Terveys 2011 -tutkimusaineisto (saman ikäinen väestö samoilta paikkakunnilta)

26.11.2013 6 Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Anu Castaneda, Shadia Rask, Mulki Mölsä

Hankkeen toteutus • Aineistonkeruun toteuttivat kaksikieliset

tutkimuskoordinaattorit (3), haastattelijat (13) ja tutkimushoitajat (6), sekä harjoittelijoita (15).

• THL:llä keskushenkilöstö (projektipäällikkö, projektikoordinaattori, tutkijalääkäri)

• Hankkeen valmisteluun, toteutukseen ja raportointiin on osallistunut kymmeniä asiantuntijoita THL:n lisäksi useista organisaatioista ja Maamu-tutkimuspaikkakunnilta.

• Yhteistyökumppaneita mm. STM, kunnat, TTL, Väestöliitto

• Rahoitus: ESR, Kela, THL, kunnat, TSR


Osallistumisaktiivisuus

Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Anu Castaneda, Shadia Rask, Mulki Mölsä

VENÄJÄ SOMALI KURDI

N % N % N %

Osallistunut vähintään yhteen osioon 702 70,2 512 51,2 632 63,2

Osallistunut terveystarkastus + haastattelu 466 46,6 317 31,7 480 48,0

Kieltäytynyt / ei saavu / aikaa ei sovittu 201 20,1 299 29,9 226 22,6

Ei tavoitettu 84 8,4 144 14,4 134 13,4

Muuttanut/ulkomailla 13 1,3 45 4,5 8 0,8

Yhteensä 1000 100 1000 100 1000 100

26.11.2013 6

Osallistumiseen ja tiedonkeruuseen vaikuttavia tekijöitä

• Ei haluta olla maahanmuuttajia – asenneilmapiiri

• Epäluulo viranomaisia kohtaan ja tietämättömyys tutkimuksesta yleensä

• Yhteisön erityispiirteet: tutkimushenkilöstö oman yhteisön edustajana

– Toimiminen omalla kielellä ja ilman tulkkia vahvuus

– Oman yhteisön edustajaan kohdistuu luottamusta, mutta myös epäluottamusta: arkaluonteiseksi koetut ja yhteisössä ei-hyväksytyt asiat

– Sukupuolten väliset suhteet


Tuloksia Maamu-aineistosta

• Perustulokset julkaistu 2012, nyt joitakin uusia tuloksia perhetilanteen mukaan:

– Analyyseissa ikävakiointi, regressiomallit

– Kadon vaikutuksia korjattu painokertoimin (huomioiden ikäluokka, sp, tutkimusryhmä, paikkakunta ja siviilisääty)

– Huomioitu ositettu otanta-asetelma, äärellisen populaation korjaus

– Väestöryhmien väliset erot ja sukupuolierot

– Perhetyyppien väliset erot vs. sukupuolierot

– Huom. pienet ryhmäkoot joissakin analyyseissa

• Lisää tulossa: katoanalyysit, syventävät analyysit, erillistutkimukset ja rekisteritutkimus


Perheet Maamu-aineistossa, % (n)

Venäjä Somali Kurdi

Ainakin yksi alle

18 v lapsi

kotitaloudessa

• Miehet

• Naiset

30,5 (211)

26,5 ( 67)

32,8 (144)

41,1 (201)

33,0 ( 72)

47,6 (129)

51,0 (313)

46,9 (152)

55,6 (160)

Alle 7 v

lapsi/lapsia

13,2 ( 91) 27,4 (134) 29,5 (181)

7-17 v

lapsi/lapsia

22,3 (154)

30,7 (150)

35,0 (215)


Maahanmuuttotausta

• Suomeen on muutettu nuorena: keskimääräinen muuttoikä oli 24–25 vuotta. Somalialaistaustaiset muuttivat hieman muita ryhmiä nuorempina.

• Keskimääräinen Suomessa asumisen aika oli kaikissa tutkituissa ryhmissä 11–12 vuotta.

– somalialaistaustaiset asuneet Suomessa pisimpään

- ei eroja perhetilanteen mukaan

- vain kurditaustaiset, joilla lapsia perheessä asuneet hieman pidempään ja tulleet Suomeen hieman nuorempina kuin ne, joilla ei lapsia


0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%


lapsia

ei lapsia

Turvapaikanhakija/pakolainen, perhetilanteen mukaan (%)


Yleissivistävä koulutus sukupuolittain (%).

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

VenäjäMiehet

VenäjäNaiset

SomaliMiehet

SomaliNaiset

KurdiMiehet

KurdiNaiset

SuomiMiehet

SuomiNaiset

Lukio

Peruskoulu

Ei lainkaan


0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%


lapsia

ei lapsia

Yleissivistävä koulutus: lukion, osan siitä tai vastaavan suorittaneet (%)


0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%


lapsia

ei lapsia

Pääasiallinen toiminta: ansiotyössä olevat perhetilanteen mukaan (%)


0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%


lapsia

ei lapsia

Siviilisääty: naimisissa tai avoliitossa perhetilanteen mukaan (%)


0

1

2

3

4

5

6

7


lapsia

ei lapsia

Kotitalouden koko perhetilanteen mukaan (keskiarvo).

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%


lapsia

ei lapsia

Ahtaasti asuvat (alle 1 huone/hlö) perhetilanteen mukaan (%).


0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%


lapsia

ei lapsia

Toimeentulovaikeuksia ilmoittavien osuus perhetilanteen mukaan (%).


0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Venäjä Somali Kurdi Suomi

Miehet

Naiset

Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus sukupuolittain (%)


0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%


lapsia

ei lapsia

Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus perhetilanteen mukaan (%)


0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%


lapsia

ei lapsia

Lihavien osuus (BMI>30), perhetilanteen mukaan (%)


0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%


Miehet

Naiset

Päivittäin tupakoivien osuus sukupuolittain (%).


Elintavat: päihteet ja alkoholin käyttö

• 18–29-vuotiaista venäläistaustaisista lähes 40 % ilmoitti joskus käyttäneensä kannabista.

• Venäläistaustaisissa oli muihin ryhmiin verrattuna vähemmän raittiita ja enemmän sellaisia, jotka joivat kerralla vähintään kuusi annosta alkoholia. Somalialaistaustaiset eivät juuri käyttäneet alkoholia.


0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%


lapsia

ei lapsia

Päivittäin vihanneksia ja juureksia syövien osuus perhetilanteen mukaan (%).


0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%

45%


Miehet

Naiset

Kuntoliikuntaa useita tunteja viikossa harrastavien osuus sukupuolittain (%).


0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%


lapsia

ei lapsia

Kuntoliikuntaa useita tunteja viikossa harrastavien osuus (%).


0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%


lapsia

ei lapsia

Suomen- tai ruotsinkielisen puheen ymmärtäminen huonoa tai puuttuvaa, perhetilanteen mukaan (%).


Suomen- tai ruotsinkielisen puheen ymmärtäminen huonoa tai puuttuvaa (%).


0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%


lapsia

ei lapsia

Niiden osuus, jotka eivät osaa käyttää internetiä perhetilanteen mukaan (%).


0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %


Miehet

Naiset

Niiden osuus, jotka eivät osaa käyttää internetiä sukupuolittain (%).


0%

2%

4%

6%

8%

10%

12%

14%

16%


Miehet

Naiset

Väkivaltaa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana kokeneiden osuus sukupuolittain (%).


0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%


Miehet

Naiset

Vakavista masennus- ja ahdistusoireista viimeksi kuluneiden 7 vuorokauden aikana kärsineiden osuus sukupuolittain (%).


0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%


lapsia

ei lapsia

Vakavista masennus- ja ahdistusoireista viimeksi kuluneiden 7 vuorokauden aikana kärsineiden osuus perhetilanteen mukaan (%).


0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%


lapsia

ei lapsia

Entisessä kotimaassaan traumatapahtuman kokeneiden osuus perhetilanteen mukaan (%).


0%

5%

10%

15%

20%

25%


Miehet

Naiset

Terveyspalveluita mielenterveydellisten ongelmien vuoksi viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana käyttäneiden osuus sukupuolittain (%).


0%

2%

4%

6%

8%

10%

12%

14%

16%

18%


lapsia

ei lapsia

Terveyspalveluita mielenterveydellisten ongelmien vuoksi viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana käyttäneiden osuus perhetilanteen mukaan (%).


Syrjintäkokemukset

• Epäkunnioittavaa kohtelua sekä nimittelyä ja sanallista loukkausta kokeneita 21 - 31 %

• Syrjintäkokemusten paikka:

– Kadulla (somalialaistaustaisilla naisilla eniten 36 %)

– Oppilaitoksessa (venäläistaustaisilla naisilla eniten, 17 %)

– Sosiaalitoimistossa ja asuntoa hankkiessa (kurditaustaisilla miehillä eniten 21 % ja 26 %)

– Terveydenhuollossa eniten venäläistaustaisilla naisilla (12%) ja somalialais- (11%) ja kurditaustaisilla miehillä (13 %)


0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%

45%

50%


lapsia

ei lapsia

Vähintään yhden hyvän syntyperältään suomalaisen ystävän omaavien osuus perhetilanteen mukaan (%).


0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%


Miehet

Naiset

Elämänlaatunsa hyväksi kokevien osuus sukupuolittain (%)


Yhteenvetoa tuloksista • Vahvuuksia, mm.:

– hyväksi koettu elämänlaatu, työkyky ja luottamus palvelujärjestelmään

• monilta osin tilanne parempi niillä jotka olleet Suomessa pidempään

– monet kansantautien riskitekijät koko väestöä alemmalla tasolla

• Huolenaiheita, mm.: – syrjintäkokemukset

– kurditaustaisten miesten ja naisten sekä venäläistaustaisten naisten psyykkinen oireilu

– naisten heikompi terveys

– somalialais- ja kurditaustaisten naisten ylipaino, vähäinen kuntoliikunta, toimintakykyrajoitteet

• Lapsiperheiden vanhemmilla paljon elämää kuormittavia ja vanhemmuuden voimavaroja heikentäviä tekijöitä

Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Anu Castaneda, Shadia Rask, Mulki Mölsä 7 26.11.2013

Perheet lapsen ja nuoren voimavarana

• Perheen huomioiva kotoutumisen tuki ehkäisee parhaiten

syrjäytymistä

• Esim. neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa vanhempien

huomioiminen – laajat terveystarkastukset

• Vanhempien tutustuminen kouluun, vanhempien tarvitsema

koulutus kielikoulutusta laajemmin (nettitaidot, suomalainen

koulutusjärjestelmä jne.)

• Vanhempien mielenterveyspalvelut ja terveyden edistäminen

tukemaan kotoutumista ja työllistymistä - tukemaan myös

vanhemmuuden voimavaroja sekä lasten ja nuorten

kotoutumista ja koulunkäyntiä


Lisätietoja

• www.thl.fi/maamu

• www.thl.fi/kaventaja - eriarvoisuus - vähemmistöt ja erityisryhmät

• www.thl.fi/terveytemme

• Tulossa: Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi –tutkimus 2014


http://www.thl.fi/maamu

http://www.thl.fi/kaventaja

http://www.thl.fi/terveytemme

maahanmuuttajaperheiden hyvinvointi

News & Politics