Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi?

Ilkka Mella TEM/ AKY11.6..2009 Alueet ja hyvinvointi - seminaari

Hyvinvoinnin reunaehtoja alueilla

Hyvinvointi alueilla ?

väestö

työvoima

yritykset palvelut

talouskoulutus

yhteydet

terveys

Työikäisten (15-64 v.) määrän muutos (%) maakunnittain 2000-2004, 2004-2008 ja 2008-2012 Lähde: Tilastokeskus

-6-5-4-3-2-101234

2000-2004 2004-2008 2008-2012

Työikäisen väestön määrän muutos 2005-2025, (muutos esitetty 10%:n luokissa seutukunnittain )

• Vanhushuoltosuhde 2010 ja 2020

Sosiaali- ja terveyssektorin osuus (%) työllisistä 1995,2010 ja 2025 Lähde: Työvoima 2025-projekti, Työministeriö

10

12

14

16

18

20

22

1995

2010

2025

Etelä-Pohjanmaa, trendikehitys (Hemaasu-sovellus)

TYÖVOIMAN TARJONTA JA KYSYNTÄ 1995-2040, Etelä-Pohjanmaa, perusura

60000

65000

70000

75000

80000

85000

90000

1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

Työvoima

Työpaikat

Maakunnan ikäriippuvat kustannukset 2005-2040 vuoden 2005 rahassa (Ind. 2005=100)

Lähde: Tilastokeskus ja HEMAASU 2007-malli

0

100

200

300

400

500

600

2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

Opetus

Terveydenhuolto

Vanhus- javammaispalvelut

Lapset ja nuoret

Kust./työllinen

Opetus+SoTe

Itä-Suomen suuralueen ikäriippuvat kustannukset 2005 - 2040

Itä-Suomen suuralueen ikäriippuvat kustannukset 2005-2040 vuoden 2005 rahassa (Ind. 2005=100)/ palveluiden hinta vakio

0

100

200

300

400

500

600

700

2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

Opetus

Terveydenhuolto

Vanhus- javammaispalvelut

Lapset ja nuoret

Kust./työllinen

Opetus+SoTe

Itä-Suomen suuralueen ikäriippuvat kustannukset 2005-2040 vuoden 2005 rahassa (Ind. 2005=100) / palveluiden hinta muuttuu viimaikaisen kehityksen

mukaan

0

100

200

300

400

500

600

700

2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

Opetus

Terveydenhuolto

Vanhus- javammaispalvelut

Lapset ja nuoret

Kust./työllinen

Opetus+SoTe

Työvoiman määrän muutos ja ikärakenteen aiheuttama kustannuspaine vuoteen 2020 (2005=100)

0 50 100 150

Itä-Lapin

Kehys-Kainuun

Pieksämäen sk

Jämsän sk

Tunturi-Lapin

Joensuun sk

Helsingin

Tampereen sk

Oulun sk

Työvoimavarat

Kustannuspaine

Valtion menot ja tulot maakunnittain , netto 2006, €

Nettomenot/asukas

-3000 -2000 -1000 0 1000 2000 3000

Itä-UusimaaUusimaa

Päijät-HämeVarsinais-Suomi

KymenlaaksoKoko maaPirkanmaaSatakunta

Etelä-KarjalaPohjanmaa

Pohjois-PohjanmaaKeski-Pohjanmaa

Kanta-HämeEtelä-Pohjanmaa

Keski-SuomiEtelä-Savo

Pohjois-SavoLappi

Pohjois-KarjalaKainuu

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000

Itä-UusimaaPäijät-Häme

SatakuntaEtelä-Karjala

KymenlaaksoVarsinais-Suomi

PirkanmaaPohjanmaa

Pohjois-PohjanmaaKeski-Pohjanmaa

UusimaaEtelä-Pohjanmaa

Etelä-SavoKoko maa

Kanta-HämePohjois-SavoKeski-Suomi

Pohjois-KarjalaLappi

Kainuu

STM

OPM

TEM

MMM

LVM

MUUT

Valtion menot maakunnittain ja sektoreittain vuosina 2002-2006 keskimäärin (€ / asukas)

Työttömien työnhakijoiden määrän muutos 4/2008 - 4/2009, Lähde: TEM

-40 -20 0 20 40 60 80 100 120 140

KainuuLappi

KymenlaaksoEtelä-Savo

Keski-SuomiPohjois-Karjala

SatakuntaEtelä-KarjalaAhvenanmaaPohjois-Savo

Koko maaPohjois-Pohjan.

UusimaaItä-UusimaaPäijät-Häme

Varsinais-SuomiPohjanmaa

Keski-Pohjan.Pirkanmaa

Kanta-HämeEtelä-Pohjanmaa

Työttömät Alle 25-v. Pitkäaikais

Työttömyysaste maakunnittain huhtikuussa 2008 ja 2009, lähde:TEM

0 2 4 6 8 10 12 14 16

PohjanmaaUusimaa

Itä-UusimaaVarsinais-SuomiEtelä-PohjanmaaKeski-Pohjanmaa

Kanta-HämeKoko maaSatakuntaPirkanmaaEtelä-Savo

KymenlaaksoPäijät-Häme

Pohjois-SavoPohjois-Pohjanmaa

Etelä-KarjalaKeski-Suomi

LappiKainuu

Pohjois-Karjala

2008 2009

20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62

40

45

50

55

60

65

70

75

80

85

90

1949 1947

1945 1955

1960 1965

Syntymäkohorttien työllisyysasteet eri ikävaiheissa

1955 synt.

1960 synt.

1955

1949 19451947

IKÄ

1965 synt.

Syntymäkohorttien työllisyysasteet, Lähde: TK, Myrskylä

Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010-luvulla väestön ikääntymisen myötä

• 2010-luvun alussa työikäisten (15-64 v.) määrä alkaa vähentyä, Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan vuoteen 2020 mennessä noin 200 000 henkeä ja vuoteen 2030 mennessä

270 000 henkeä (siirtolaisuuden nettovoitto 10 000 vuodessa),• Työikäinen väestö vähenee lähes kaikissa seutukunnissa, vain Helsingin, Oulun ja

Tampereen seuduilla hieman kasvua• Työikäisen väestön väheneminen vaikuttaa alueilla

* työvoiman tarjontaan, joka heikkenee jos työvoimaosuudet eivät kasva (taantuman aikana pyrkivät laskelmaan),

* alueiden talouteen, kun työvoimapanos vähenee tuotannon kasvu heikkenee, * yrittäjäpotentiaali vähenee, kun ei ole korvaajia

* kuntien talous heikkenee verotulojen pienentyessä, samoin kulutuskysynnässä tapahtuu muutoksia,

• Monilla alueilla erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa ennakoidaan työvoiman määrän olevan vuonna 2020 enää 80% nykyisestä tasosta, mikä heikentää alueiden mahdollisuutta kehittää elinkeinotoimintoja. Miten toimii aluetalous heikkenevillä alueilla?

• Samanaikaisesti tarve lisätä hoivasektorin työpaikkoja kasvaa ikääntymisen myötä,

• Yli 64-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa 2010-luvulla eniten alueilla, joissa se on nyt matala (Oulun, Helsingin ja Jyväskylän seudut). Onko julkista hoivarahoitusta kohdistettava tulevaisuudessa enemmän myös näille menestyville alueille?

• Taantuman oloissa muuttoliike hidastuu, mutta talouden kääntyessä nousuun alueiden välinen muuttoliike voimistuu kuten vuosina 1994-1998

• Volk-Nivalainen: Väestön ikääntymiseen varautuminen – alueellinen näkökulma, VNK:n raportteja

4/2009