työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

41
Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi Marianna Virtanen erikoistutkija Anestesiakurssi 2008, Naantali

Upload: ulani

Post on 22-Jan-2016

77 views

Category:

Documents


0 download

DESCRIPTION

Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi. Marianna Virtanen erikoistutkija Anestesiakurssi 2008, Naantali. Psykologinen stressi prosessina. Stressi. Uhka. Coping. Vakaa tila. Vakaa tila. Stressi jatkuu. Epä- onnistunut coping. Uhka. Stressi. Vakaa tila. - PowerPoint PPT Presentation

TRANSCRIPT

Page 1: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

Työstressi, työuupumus ja hyvinvointiMarianna Virtanenerikoistutkija

Anestesiakurssi 2008, Naantali

Page 2: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

2

Psykologinen stressi prosessina

(Arnold, Cooper & Robertson, 1995)

Vakaatila

Vakaatila

Uhka

Uhka

Stressi

Stressi

Coping

Epä-onnistunutcoping

Vakaa tila

Stressi jatkuu

Page 3: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

3

Minkälainen työstressi voi olla haitallista?

• Kun kyseessä on pitkäkestoinen häiriö yksilön ja ympäristön välisessä suhteessa, esim:

– määrällinen ylikuormitus– laadullinen alikuormitus– vaikutusmahdollisuuksien puute– sosiaalisen tuen / palkkioiden puute– rooliristiriidat– epävarmuus / suuret muutokset– fysikaaliset tekijät– työn ja muun elämän ristiriita– työn organisointi, esim. vuorotyö, yksintyöskentely– uusi teknologia

Page 4: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

4

Risk factors Preclinical disease processes

Cardiovascular death

Sairauden puhkeaminen

esim. ylipaino, tupakointi, vähäinen liikunta, korkea kolesteroli

esim. ateroskleroosi esim., angina pectoris, sydäninfarkti

Work stress

epäsuora vaikutus prognostinen tekijäaito etiologinen tekijä laukaiseva tekijä

Work stress

vaikutus voi olla myös päinvastaiseen suuntaan

Riskitekijät Sairauden varhaisvaiheet

Sairauden puhkeaminen

Sydäntauti-kuolema

Työstressi

Työstressi

Työstressi ja terveys

Page 5: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

5

Työn hallinnan ja työn vaatimusten suhde: Karasekin malli

TYÖN

HALLINTA

-monipuolisuus-päätösvalta-osallistumismahdollisuudet

TYÖN VAATIMUKSETPIENET SUURET

PIE

NI

SU

UR

I

passiivinenpaljon

kuormittava

aktiivinenvähänkuormittava

OPPIMINEN

KEHITTYMINEN

HAITALLINEN STRESSI

SAIRAUDEN RISKI

Page 6: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

6

Työn vaatimukset (Karasek)

• "Minun on oltava nopea työssäni"

• "Työni vaatii erittäin kovaa työntekoa"

• "Minulta edellytetään kohtuutonta työmäärää"

• "Minulla ei ole tarpeeksi aikaa saada töitäni tehdyksi"

• "Työni on erittäin kiivastahtista"

(Lähde: Karasek, 1985)

Page 7: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

7

Työn hallinta (Karasek)

• "Voin tehdä paljon itsenäisiä päätöksiä työssäni"

• "Minulla on paljon sananvaltaa omiin töihini"

• "Työni edellyttää minulta luovuutta"

• "Työhöni kuuluu paljon samanlaisina toistuvia tehtäviä"

• "Työni vaatii, että opin uusia asioita"

• "Työssäni saan tehdä paljon erilaisia asioita"

• "Minulla on mahdollisuus kehittää kykyjäni työssäni"(Lähde: Karasek, 1985)

Page 8: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

8

Mitä tarkoittaa riskisuhde ?

Vertailuryhmä,RR = 1

RR = 1,5

koeryhmä 2Riski=2

koeryhmä 1Riski=1,5

vertailuryhmäRiski=1

ennen jälkeen

Page 9: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

9

2,221,64

2,45

1,87

2,881,92

3,131,14

1

2,392,08

12,22

1,691

2,421

2,411

1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00

paljon

jonkin verran

vähän

työtekijä

toimihenkilö

johtaja

yli 26

23 - 26

alle 23

yli 143

127 - 143

alle 127

>6.8

5.6-6.8

alle 5.6

vähän

jonkin verran

paljon

tupakoi

ei tupakoi

mies

nainen

*muiden riskitekijöiden vaikutus otettu huomioon Lähde: Kivimäki ym. (2002) British Medical Journal

Sukupuoli

Tupakointi

Liikunta

Kolesteroli

Systolinenverenpaine(mmHg)

Painoindeksi(kg/m2)

Ammatti-asema

Työstressi*

Riskisuhde (mitä suurempi kerroin sitä suurempi riski)

Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskitekijät: Työn vaatimukset ja hallinta-epätasapaino

Vaatimukset ja hallinta -epätasapaino

Page 10: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

10

Työpäivän pituus ja sydäninfarkti miehillä

1,00 0,96

2,94

0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

7.01 - 9.00 9.01 - 11.00 yli 11.00 Työpäivän pituus

Od

ds r

ati

o (

vakio

itu

)

Lähde: Sokejima & Kagammimori (1998) BMJ

Page 11: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

11

vaatimuksetvelvoitteet

arvostus, asematyön sisältövarmuus tulevaisuudestaetenemismahdollisuudetpalkka

PONNISTELU PALKITSEVUUS

Ponnistelu ja työn palkitsevuus: Siegristin malli

työmäärä, kilpailu, tehostaminen, henkilöstösupistus, velat jne

Lähde: Siegrist, 1996

Page 12: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

12

2,421,91

2,45

1,87

2,881,92

3,131,14

1

2,392,08

12,22

1,691

2,421

2,411

1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00

paljon

jonkin verran

vähän

työtekijä

toimihenkilö

johtaja

yli 26

23 - 26

alle 23

yli 143

127 - 143

alle 127

>6.8

5.6-6.8

alle 5.6

vähän

jonkin verran

paljon

tupakoi

ei tupakoi

mies

nainen

*muiden riskitekijöiden vaikutus otettu huomioon Lähde: Kivimäki ym. (2002) British Medical Journal

Sukupuoli

Tupakointi

Liikunta

Kolesteroli

Systolinenverenpaine(mmHg)

Painoindeksi(kg/m2)

Ammatti-asema

Työstressi*

Riskisuhde (mitä suurempi kerroin sitä suurempi riski)

Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskitekijät: Ponnistelu-palkkio-epätasapaino

Ponnistelu-palkkio -epätasapaino

Page 13: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

13

Mitä on päätöksenteon oikeudenmukaisuus?

• Onko työntekijöillä oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan?

• Ovatko säännöt johdonmukaisia (ihmisiä kohdellaan samojen periaatteiden mukaan ja samat säännöt pätevät tänään ja huomenna)?

• Onko päätöksenteko puolueetonta?• Perustuvatko päätökset mahdollisimman oikeaan

tietoon?• Ovatko päätökset korjattavissa?• Ovatko päätöksenteon säännöt mahdollisimman selkeät

ja onko ne kerrottu niille, joita päätökset koskevat?• Näiden periaatteiden lisäksi myös sillä, kuinka ihmisiä

kohdellaan päätöksiä toimeenpantaessa ja niistä tiedotettaessa, on vaikutusta siihen, millä tavalla ihmiset reagoivat päätöksiin.

Page 14: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

14

Miksi oikeudenmukaisuus on tärkeää?

• Identiteetti– Oikeudenmukainen kohtelu

on viesti kunnioituksesta ja asemasta työyhteisössä

• Itsetunto– Myönteinen käsitys itsestä

• Yhteenkuuluvuus– Tärkeät ihmissuhteet

• Autonomia/hallinnan tunne– pystyy ennakoimaan– pystyy vaikuttamaan itseä

koskeviin asioihin ja tulevaisuuteen

Page 15: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

15

Päätöksentekoprosessinoikeudenmukaisuus

Päätöksentekoperiaatteiden oikeudenmukaisuus

Oikeudenmukainen ja kunnioitava kohtelu

Päätöksentekoprosessin oikeudenmukaisuus

Page 16: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

16

Päätöksentekoperiaatteiden oikeudenmukaisuus

• Tehdyt päätökset ovat johdonmukaisia (säännöt ovat kaikille samat)

• Kaikilla on oikeus sanoa mielipiteensä itseään koskevissa asioissa

• Haetaan mahdollisimman oikeaa tietoa päätöksenteon pohjaksi

• Epäonnistuneet päätökset voidaan purkaa tai niitä voidaan muuttaa

• Päätösten vaikutuksia seurataan ja niistä tiedotetaan• Päätösten perusteista saa halutessaan lisätietoa

Page 17: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

17

Kohtelun oikeudenmukaisuus

• Esimies kuuntelee alaisia tärkeissä asioissa

• Esimies on puolueeton

• Esimies kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti

• Esimies kunnioittaa työntekijän oikeuksia

• Esimieheen voi luottaa

Page 18: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

18

Jos päätöksentekosäännöt koetaan oikeudenmukaisiksi:

• Ihmiset ovat tyytyväisempiä työhön ja johtamiseen • Auttavat useammin työyhteisön muita jäseniä• Vievät vähemmän tavaraa ilman lupaa työpaikaltaan• Noudattavat useammin esimiestensä ohjeita• Protestoivat harvemmin työtehtävistään• Haastavat harvemmin työnantajansa oikeuteen• Sitoutuvat vahvemmin työpaikkaansa

Page 19: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

19

21 sairaalaa 6:sta sairaanhoitopiiristä:

HELSINGIN JA UUDENMAAN SH-PIIRI• JORVI

VARSINAIS-SUOMEN SH-PIIRI• TYKS • TURUNMAAN SAIRAALA• RAISION SAIRAALA •LOIMAAN ALUESAIRAALA• SALON ALUESAIRAALA • HALIKON SAIRAALA• VAKKA-SUOMEN SAIRAALA

KANTA-HÄMEEN SH-PIIRI• KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA• RIIHIMÄEN SAIRAALA • FORSSAN TH kuntayht.

VAASAN SH-PIIRI• VAASAN KESKUSSAIRAALA• PIETARSAAREN SAIRAALA • SELKÄMEREN SAIRAALA

PIRKANMAAN SH-PIIRI• TAYS • VAMMALAN SAIRAALA• VALKEAKOSKEN SAIRAALA • MÄNTÄN terv.h.alue

POHJOIS-POHJANMAAN SH-PIIRI• OYS • VISALAN SAIRAALA• OULASKANKAAN SAIRAALA

HUS (Jorvi)

Varsinais-Suomen shp Kanta-Hämeen

shp

Pirkanmaan shp

Pohjois-Pohjanmaan shp

SAIRAALAHENKILÖSTÖN HYVINVOINTI

Seurantatutkimus 1998->

Vaasan shp

Page 20: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

20

Päätöksentekoperiaatteet ja terveys (naiset)

1.00 1.00 1.00 1.00

0.56

0.44

0.66

0.76

0.00

0.20

0.40

0.60

0.80

1.00

Heikentynytitsearvioitu

terveys

Psyykkinenrasitus

Pitkät poissaolot Lyhyet poissaolot

matalinneljännes

korkeinneljännes

Riskisuhde*/ odds ratio*

Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health

*vakioitu demografiset tekijät ja perinteiset terveysriskit

Koettuoikeudenmukaisuus

Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimusSairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus

Page 21: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

21

Päätöksentekoperiaatteet ja terveys (miehet)

1.00 1.00 1.00 1.00

0.48

0.27

0.79

0.87

0.00

0.20

0.40

0.60

0.80

1.00

Heikentynytitsearvioitu

terveys

Psyykkinenrasitus

Pitkät poissaolot Lyhyet poissaolot

matalinneljännes

korkeinneljännes

Riskisuhde*/ odds ratio*

*vakioitu demografiset tekijät ja perinteiset terveysriskit

Koettuoikeudenmukaisuus

Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health

Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimusSairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus

Page 22: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

22

Kohtelun oikeudenmukaisuus ja terveys (naiset)

1.00 1.00 1.00 1.00

0.60

0.48

0.77

0.87

0.00

0.20

0.40

0.60

0.80

1.00

Heikentynytitsearvioitu

terveys

Psyykkinenrasitus

Pitkät poissaolot Lyhyet poissaolot

matalinneljännes

korkeinneljännes

Riskisuhde*/ odds ratio*

*vakioitu demografiset tekijät ja perinteiset terveysriskit

Koettuoikeudenmukaisuus

Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health

Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimusSairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus

Page 23: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

23

Kohtelun oikeudenmukaisuus ja terveys (miehet)

1.00 1.00 1.00 1.00

0.70

0.41

0.60

0.52

0.00

0.20

0.40

0.60

0.80

1.00

Heikentynytitsearvioitu

terveys

Psyykkinenrasitus

Pitkät poissaolot Lyhyet poissaolot

matalinneljännes

korkeinneljännes

Riskisuhde*/ odds ratio*

*vakioitu demografiset tekijät ja perinteiset terveysriskit

Koettuoikeudenmukaisuus

Lähde: Elovainio ym. (2002) Am J Public Health

Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimusSairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimus

Page 24: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

24

0

0,25

0,5

0,75

1

Alhainen Keskiverto Korkea

Päätöksenteon oikeudenmukaisuus ja sydäntaudinilmaantuvuus miehillä 9 vuoden seurannassa: Whitehall II –tutkimus Iso-Britanniassa

Koettu oikeudenmukaisuus

Haz

ard

Rat

io

Lähde: Kivimäki et al. Arch Intern Med. 2005;165:2214-2220.

1.00 1.05

0.65

Page 25: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

25

Oikeudenmukaisuus ja sydäntautikuolleisuus suomalaisessa aineistossa

Organizational justice

Hazard Ratio for Incident CHD

Kivimäki et al. the WII study. Arch Intern Med 2005 Kivimäki et al. the WII study. J Epidemiol Community Health 2004

Organizational justice

Odds Ratio for Poor Self-rated Health

Elovainio et al. 2006, J Psychosom Med

0

0,25

0,5

0,75

1

Alhainen Korkea

1.00

0.65

Koettu oikeudenmukaisuus

- Metalliteollisuuden aineisto, seuranta alkoi v. 1973- Seuranta-aika 27 vuotta- ei yhteyttä muuhun kuin sydäntautikuolleisuuteen

Page 26: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

26

"Kahden pomon välissä"

Englantilainen tutkimus sairaala-apulaisista, jossa

1. Koeryhmä: vuoropäivinä "reilu" ja "epäreilu" pomo

2. Kontrolliryhmä 1: koko ajan reilu pomo

3. Kontrolliryhmä 2: koko ajan epäreilu pomo

Mitattiin verenpaine:• vapaapäivinä• reilun pomon työpäivinä• epäreilun pomon työpäivinä

Wager et al. 2003, Occup Environ Med

Page 27: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

27

Kohtelu vaikutti verenpaineeseen

105

110

115

120

125

130

vapaapäivä reilu pomo epäreilupomo

KoeryhmäKontrollit

Systolinen verenpaine

Wager et al. 2003, Occup Environ Med

Page 28: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

28

Miksi oikeudenmukaisuus vaikuttaa terveyteen?

• Hypoteesi: stressi on välittävä mekanismi

• Kokemus epäoikeudenmukaisuudesta aiheuttaa stressiä mm. seuraavista syistä:

a) koska se aiheuttaa voimakkaita negatiivisia tunnetiloja ja masennusta, joka itsenäinen sydäntaudin riskitekijä

b) koska epäoikeudenmukaiseen kohteluun liittyvä epäjohdonmukaisuus ja heikko tiedonkulku aiheuttavat epävarmuutta, joka on voimakas stressitekijä

Kivimäki 2006

Page 29: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

29

Työstressitekijät ja mielenterveys

• Mini-Suomi (1980) ja Terveys 2000 (2001) osoittivat, että väestön oiretasossa ei ole tapahtunut muutosta

• Psyykkisiä oireita on 20-25% väestöstä• Diagnosoitavia mielenterveyden häiriöitä on

Suomessa kuten muissakin länsimaissa:– masennus 6%, alkoholiriippuvuus 5%,

ahdistuneisuushäiriöt 3-5%, psykoosit 3%– työuupumus: lievää 25%, vakavaa 3% (Ahola ym.

2005)

Lähde: Lönnqvist (KTL)

Page 30: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

30

Mistä luvut kertovat?

• Depressio ei ole väestössä lisääntynyt, syyt työkyvyttömyyden lisääntymiseen ovat muualla

– Työelämässä ei ole joustoa? Masentunut ei enää pärjää?

– Hoito on huonontunut? (Vain kolmasosa ollut hoidossa, mutta näin on ollut ennenkin) – masennuslääkkeiden käyttö on voimakkaasti lisääntynyt

– Mielenterveysongelmiin liittyvä stigma on vähentynyt, jolloin hoitoon hakeudutaan useammin?

– Eläkkeelle pääsee helpommin?

Page 31: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

31

Työuupumus

• Työssä kehittyvä krooninen stressioireyhtymä; huom: työuupumus ei ole diagnoosi

• Kolmitahoinen häiriö, jolle on ominaista kokonaisvaltainen väsymys kyyniseksi muuttunut asenne työhön heikentynyt ammatillinen itsetunto

• Voi esiintyä kaikissa töissä• Työuupumus ei ole masennus, mutta voi johtaa

masennukseen (riski 2.4-kertainen)

Lähde: K. Ahola 2008

Page 32: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

32

Kolme toistuvaa syytekijää

• Voimakas sisäinen motivaatio, korkeat tavoitteet• Epäsuotuisat työolosuhteet, ristiriita työn ja työntekijän välillä• Riittämättömät selviytymiskeinot

kuormittavassa tilanteessa

Lähde: K. Ahola 2008

Page 33: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

33

Alkaneet sairauspäivärahakaudet mielenterveyden häiriöiden perusteella vuosina 1990-2005

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004

Lukumäärä

Lähde: Kela

Page 34: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

34

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05

Lähde: Eläketurvakeskus

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet

Muut sairaudet

Mielenterveyden häiriöt

Verenkiertoelinten sairaudet

Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuussairausryhmittäin

Page 35: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

35

Milloin olisi pysähdyttävä?

• Mieli ja keho käyvät alikierroksilla• Luovuttamismieliala, uupuminen• Vähentynyt suoriutumiskyky ja yrittämisen halu• Välinpitämättömyys, toivottomuus• Yliherkkyys, itkuisuus• Muistivaikeudet• Pelko kontrollin menetyksestä• Masennusoireita, somaattiset sairaudet

• Väsymys, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys• Univaikeudet• Alakuloisuus• Nautinnon tunne vähentynyt• Lisääntynyt tupakointi ja/tai alkoholin käyttö

• Pieni määrä stressiä pitää vireänä• Vapaa-aika riittää palautumiseen• Ajatus edessä olevasta työpäivästä ei ahdista

Lähde: Martin & Nummelin, YTHS

Page 36: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

36

Masennuksen tunnetut riskitekijät

• sukupuoli (nainen)• siviilisääty (yksin asuva, eronnut, leski)• matala sosioekonominen asema• pitkäaikaistyöttömyys• pienten lasten huoltajuus (naiset)• krooninen somaattinen sairaus• tupakointi• päihdeongelmat• muut mielenterveyden häiriöt

Lähde: Isometsä, 2006

Page 37: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

37

1 1 1 1

1,51,63

1,14 1,2

2,13

1 0,931,11

2,54

1,95

1,68

1,16

0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

2,00

2,20

2,40

2,60

Matala Aktiivinen Passiivinen Korkea stressi

diagnoosi masennuslääkkeet diagnoosi masennuslääkkeet

Työstressi masennuksen riskitekijänä

Terveys 2000 –tutkimus,Virtanen et al. 2007

**

*

miehet naiset

*

Page 38: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

38

Työilmapiiri ja hyvinvointi

Westin (1990) työilmapiirimittari (Team Climate Inventory), neljä dimensiota:

• VISIO = kehittämiselle asetetaan selkeitä tavoitteita– selkeys; tavoitteet ovat ymmärrettävissä– arvot; tavoitteet koetaan arvokkaina– saavutettavuus; tavoitteet ovat realistisia– jakaminen; kaikki hyväksyvät tavoitteet

• TURVALLINEN ILMAPIIRI OSALLISTUA – työyksikön jäsenillä oleva tieto tulee yhteiseksi hyödyksi– sitoutuminen yksikön tekemiin päätöksiin– edellytykset oikeudenmukaiseksi koetulle toiminnalle– hyväksytään myös rakentava erimielisyys

Page 39: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

39

• SUUNTAUTUMINEN TEHTÄVÄÄN– työyksikön jäsenent arvioivat omaa ja yksikkönsä

toimintaa, tekevät kriittisiäkin havaintoja– keräävät aktiivisesti palautetta– yksikössä painotetaan yksilöiden ja ryhmien

vastuuta• TUKI KEHITTÄMISTOIMINNALLE

– kehittämistä sekä edellytetään, hyväksytään että mahdollistetaan käytännössä

Page 40: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

40

1,011,13

1,27

1,551,43

0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

AlhainenKorkea

Hallinnan puute Vaatimukset Vaatimukset ja hallinta Ilmapiiri huono Epäoikeudenmukaisuus

Työolotekijät masennuksen ennustajina sairaalahenkilöstöllä (n=4815)

Ylipaavalniemi et al. Soc Sci Med 2005.Stressitekijä

**

Page 41: Työstressi, työuupumus ja hyvinvointi

41

Työhyvinvoinnin perusta

• Oikeudenmukainen johtaminen• Kohtuulliset vaatimukset ja mahdollisuus vaikuttaa

omaan työhön• Kehittymismahdollisuudet, luovuus• Ponnistelun ja palkitsevuuden suhde• Työilmapiiri; innovatiivisuus, osallistuminen• Kokonainen elämä

- fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat- säännöllinen omasta hyvinvoinnista huolehtiminen