YHTEINEN TAMPERE - UUSI OSALLISTUMINEN-järjestöt kaupungin uudessa osallistumisen

toimintamallissa

KUMPPANUUS 2020 -OHJELMAN KEVÄTSEMINAARI30.5.2016

Kari Hakari

kehittämisjohtaja

1.6.20162

Pormestarimalli ja selkeä johtaminen

Kumppanuus- ja kehittämiskulttuuri

Yhteinen Tampere –näköalojen kaupunki –

kaupunkistrategian toteutus

Toimintaympäristö haastaa uudistumaan (kunnan uusi

rooli, kuntatalous, teknologinen kehitys jne.)

Kokemukset ja arviot nykyisestä toimintamallista

Tampere 2017 – Tampereen kaupungin uusi toimintamalli

Kuntalainen, yritys ja yhteisö

keskiössä

Henkilöstö kehittäjänä

Mahdollistava johtaminen

Vahva yhteisöllisyys

Lähtökohtana kuntalaisen ja kunnan roolin muutos

Kuntalaisen rooli

Kunnan rooliHallinto

Hallinto-alamainen

KumppaniPalvelujen järjestäjä

Asiakas

Kumppani

Asiakassuhteiden hallinta

Asiakaskeskeinenpalvelutuotanto

Asiakaslähtöinenyhteistuotanto

Valmistelun lähtökohdat (kh, kv)

• Kuntalaisten osallistumisen vahvistaminen on yksi uuden toimintamallin tavoitteista.

• Kuntalaisten osallistumisessa painotetaan osallistumista valmisteluun ja

päätöksentekoon sekä erityisesti osallistumista palveluiden kehittämiseen.

• Palveluja kehitetään yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa.

• Kumppanuudet kuuluvat kaikkiin työtehtäviin

• Kuntalaisten osallistumisessa korostetaan suoraa alueellista osallistumista

• Alueellinen osallistuminen toteutetaan uudessa toimintamallissa osana

palvelumalliajattelua, jolloin se yhdistyy hyvinvointikeskusten toimintaan.

• Avoin ja monikanavainen viestintä on osallistumisen perusta.

YHTEINEN TAMPERE – UUSI OSALLISTUMINEN

Näiden lisäksi joukko erilaisia käytännön osallistumisen muotoja

1. Alueellinen osallistuminen

2. Kaupunkitasoinen osallistuminen

3. Asiakasryhmäkohtaiset viralliset osallistumiskanavat

4. Järjestökumppanuus

5. Yrityskumppanuus

6. Vapaaehtoistoiminta kaupungin palvelutuotannon tukena

Haluan antaa palautetta

Haluan vaikuttaa elin-ympäristööni

Haluan kehittää

käyttämääni palvelua

Järjestömme ja haluaa tehdä yhteistyötä

kaupungin kanssa

Haluan jakaa kehittämisideani

Asiakasraati

Alueverkosto,Digitaalinen vuorovaikutus

Palautekanavat, vuorovaikutus asiakastyössä

Haluan osallistua vapaaehtoistoimin

-taan

Edustan yritystä ja haluan tehdä yhteistyötä

kaupungin kanssa

Haluan osallistua ja ajaa

vertaisryhmäni asioita

Neuvostot ym.

Yrityskumppanuus,Alueverkosto

JärjestökumppanuusAlueverkosto

Osallistumisen malli kuntalaisen näkökulmasta

Luotsitoiminta

Alueverkosto

1. Alueellisen osallistumisen malli

Asiakas-raaditTilannekohtaiset

toimintaryhmät

Pysyvätyhteistyöryhmät

Alueverkostoalueen asukkaat, järjestöt, yritykset ja

kaupungin henkilöstö

OSALLISTUMISEN ALUSTAT

Alueportaalit Tilat

Alueellisen osallistumisen mallin strategiaperusta

1. Yhdistää alueellisen yhteisöllisyyden, osallistumisen, palvelut, kaupunkikehittämisen ja elinvoima-asiat yhdeksi kokonaisuudeksi

2. Korostaa yhdessä tekemistä kaupungin, kaupunkilaisten, yhteisöjen ja yritysten kesken

3. Toteuttaa kaupungin uutta roolia: hyvinvoinnin edistäminen, verkostojen johtaminen ja elinvoiman vahvistaminen

1. Alueellinen osallistuminen

• Alueellinen osallistuminen tukeutuu hyvinvointikeskuksiin

• Toimintaa voidaan koordinoida hyvinvointikeskuksen resursseilla

• Alueellinen osallistuminen sisältää sekä ns. perinteistä demokratiaosallistumista että palveluiden yhteiskehittämistä

• Alueellinen osallistumisen malli vastaa kaikkien palvelualueiden(hyvinvointi, kaupunkiympäristö, elinvoima) asioista

• Alvarit ja aluetoimijaverkostot yhdistetään. Mukaan: aluetieto, avoin osallistuminen, isot taustaverkostot sekä vuorovaikutusasiantuntemus.

• Pormestarin asukasillat ovat osa mallia

• Alueportaalit sähköisenä alustana

• Keskustan alue vaatii erillisratkaisun

Alueverkosto

JÄSENET

• Avoin verkosto – alueella toimiva kaupungin henkilöstö on osa verkostoa

• Verkosto toimii pohjana nykyisille ja uusille osallistumisryhmille

ROOLI

• On alueen vuorovaikutteinen kehittämisfoorumi

• Alueen omaehtoinen kehittäminen

• Vuoropuhelu kaupungin valmistelun ja päätöksenteon kanssa

• Ei omaa budjettia. Tilanteen mukaan esim. osallistuva budjetointi

• Ei ole hallinnollinen vaan yhteistyöfoorumimainen

• Alueverkostot muotoutuvat alueidensa mukaisiksi

Hyvinvointikeskuksen asiakasraati

JÄSENET

• Hyvinvointikeskuksen asiakkaat

• Avoin kutsu ja motivointi

• Kiinnostuneista valitaan raati, joka edustaa eri asiakasryhmiä

ROOLI

• Osallistuminen hyvinvointikeskuksen palvelujen kehittämiseen

• Käsittelee hyvinvointikeskuksen asiakaspalautteet

Asiakasraateja on myös palvelukohtaisesti/keskitetyissä palveluissa

2. Kaupunkitasoinen osallistuminen

• Koskee asioita, joissa tarkastelukulma ei ole alueellinen• Koko kaupunkia koskevat asiat (esim. strategia)• Ei-alueellista erityiskysymystä koskevat asiat (esim. opetussuunnitelma)

• Osallistuminen järjestetään ensisijassa digitaalisesti• Esim. vuorovaikutteinen ideoiden keruu ja analyysi (Innopinion)• Karttapohjaiset sovellukset (Harava) kaava-, liikenne- ja vihersuunnittelussa• Valma-järjestelmä korvataan vuorovaikutteisilla järjestelmillä

• Merkittävissä kaava- ja rakennushankkeissa järjestetään monipuoliset osallistumisjärjestelyt• Esim. Katuraitiotie tai Keskustori

• Alueverkostoja käytetään apuna myös kaupunkitasoisen osallistumisen toteutuksessa

3. Asukasryhmäkohtaiset viralliset osallistumis-kanavat

Vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, maahanmuuttajaneuvosto, nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti

• Jäsenet nimetään eri päätöksillä

• Toimintaan kuuluvat ns. viralliset kokoukset• Lainsäädännön mukainen mahdollisuus vaikuttaa kunnan

toimialojen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa.

• Kokousten rinnalle haetaan uusia toimintamuotoja, joissa painotetaan mm. osallistumista palvelujen kehittämiseen

• Esim. vanhusneuvoston asiakasraati

4. Järjestökumppanuus

Tavoite

• Käynnissä Kumppanuus 2020 -selvitystyö Kumppanustalo Artteli ry:n kanssa, jossa kehitetään hyvinvointipalveluja tuottavien järjestöjen verkostoa.

• ”Järjestöedustamo” käynnistyy vuonna 2017. Sen puitteissa järjestöt voivat keskenään ja koordinoidusti suunnitella ja sopia asioista sekä esittää toiveita ja palvelukokonaisuuksia kaupungille.

Toimenpiteet

• 30.5. kumppanuusfoorumissa käsitellään ehdotusta koordinaatiorakenteeksi

• Koordinaatiorakennetta pilotoidaan etelän palvelumallityössä 2016

• Kaupungilta vastinpari järjestöedustamolle. Se tarjoaa syötteitä sekä kuulee, kommentoi ja vie eteenpäin järjestöedustamon ehdotuksia.

• Kartoitetaan myös järjestöjen tuottamaa hyvinvointietoa.

5. Yrityskumppanuus

• Uusia tapoja kaupungin ja yritysten väliselle vuoropuhelulle etsitään ja kokeillaan 6Aika- ja HANKI (Innovatiiviset hankinnat) –projekteissa• Kaupunki viestii yrityksille kaupungin palveluiden, asiakkaiden ja asukkaiden

haasteista ja tarpeista sekä järjestää tilaisuuksia, joissa yritykset voivat esitellä ratkaisujaan

• Kaupunki selkeyttää yhteistyön toimintatapoja, esim. pilotoinnit kaupungin palveluissa

• Yritykset toimivat myös alueverkostoissa

6. Vapaaehtoistoiminta kaupungin palvelujen tukena

• Tampereen kaupungin vapaaehtoistoiminnan malli - luotsit• Toimintaa koordinoi yksi taho, joka vastaa luotsien kouluttamisesta,

yhteistyöstä järjestöjen kanssa, toiminnan laajentamisesta kaupungin palveluihin sekä viestimisestä kuntalaisille• sijaintipaikka ratkaistaan palvelualueiden organisoitumisen yhteydessä

• Toiminta osaksi palvelumallia – hyvinvointikeskuksista ja lähitoreista paikkoja luotsitoiminnalle, erityisesti lisäämällä vertaisneuvojaluotseja

• Vapaaehtoiset voivat toimia kokemusasiantuntijoina palvelujen kehittämisessä

• Vapaaehtoistoimintaa ja kokemusasiantuntijuutta toteutetaan luotsien lisäksi monilla tahoilla ja monien toimijoiden vastuulla.

Onnistumisen edellytykset 1

1. Osallistumisen kehittäminen edellyttää selkeää johtamista ja vastuuta

• Kaupunkitasoinen ohjaus ja koordinaatio on konsernihallinnossa kehittämisyksikön vastuulla

• Palvelualueet vastaavat osallistumisen toteutuksesta omalla toimialueellaan

• Perustetaan verkostomaisesti toimivat kehittämis- ja kokeiluryhmät palvelualueiden johdon tueksi yhtenä tehtävänään osallistumisen kehittäminen

2. Osallistuminen edellyttää riittäviä resursseja

• Konsernihallinnon ja tuotannon nykyresursseja kohdistetaan osallistumisen uuden toimintamallin toteuttamiseen

Onnistumisen edellytykset 2

3. Osallistuminen edellyttää toiminta- ja ajattelutapojen muutosta

• Esimiehille ja henkilöstölle valmennusta osallistumisen, asiakaslähtöisyyden ja kumppanuuden tuomiseksi osaksi kaikkien omaa työtä

• Alueverkostojen toiminta suunnitellaan yhdessä Alvarien ja muiden alueella toimivien kanssa

4. Osallistuminen edellyttää uudenlaisia välineitä

• Käyttöön monipuolisia, vuorovaikutuksellisia digitaalisia työkaluja

• Osallistumisen työkaluja kokeillaan eri ryhmille sopivien ratkaisujen löytämiseksi

• Palvelualueille tarjotaan testattu osallistumisen ”työkalupakki”

Onnistumisen edellytykset 3

5. Osallistuminen on osa suunnittelu-, talous- ja hankintaprosesseja

• Osallistumisen näkökulma otetaan huomioon toiminnan ja talouden prosessin uudistamisessa.

• Alueverkostoille tehdään kontrolloitua vallan siirtoa talousasioissa (osallistuva budjetointi)

• Kaupungille kertyvää asiakastietoa (palveluiden käyttö, asiakaspalaute, asiakassegmentit, jne.) hyödynnetään systemaattisesti palvelujen kehittämisessä

6. Viestintä on osa osallistumista

• Aktiivinen viestintä ja markkinointi mahdollisuuksista ja kokeiluista

• Avoin tieto: suunnittelussa ja valmistelussa olevista asioista sekä palvelujen kehittämisestä kerrotaan avoimesti

Yhteenveto• Uudessa osallistumisen mallissa on kuusi osaa:

1. Alueellinen osallistuminen

2. Kaupunkitasoinen osallistuminen

3. Asiakasryhmäkohtaiset viralliset osallistumiskanavat

4. Järjestökumppanuus

5. Yrityskumppanuus

6. Vapaaehtoistoiminta kaupungin palvelutuotannon tukena

• Alvari-toiminta ja aluetoimijaverkostot yhdistetään alueverkostoiksi. Alueverkostot suunnitellaan nykyisten aluetoimijoiden yhteistyönä.

• Osallistumisessa hyödynnetään laajasti erilaisia digitaalisia ratkaisuja. VALMA-järjestelmästä luovutaan.

• Uuden osallistumisen mallin edellyttämät henkilöstöresurssit eivät lisää kaupungin henkilöstömäärää. Mahdolliset lisäresurssit järjestetään toimintamallin uudistuksen yhteydessä syntyvien tehtävämuutosten avulla.

• Uuden osallistumisen mallin toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet (johtaminen, prosessit ja resurssit) käynnistetään välittömästi.

• Uusi osallistumisen malli otetaan käyttöön vaiheittain syksystä 2016 alkaen ja vuoden 2017 loppuun mennessä. Alueellista mallia pilotoidaan ensimmäisenä koillisella alueella.

• Mahdolliset yksityiskohtaisemmat esitykset osallistumisen mallista tuodaan kaupunginhallitukselle syksyn 2016 aikana.